Lataa PDF

No 7
12.5.2015
omaishoitajan
työpaikka joustaa
työ ja perhe s. 14
päivystyksessä
saudi-arabiassa
ulkomaat s. 46
4x
minun tarinani
kiusaamisesta
saga hagelberg
Lelupäivä
lumoaa
hoitajankin
Lue uusin
tarjouslehti
verkkokaupasta
Myös aurinkotuotteille
oma tarjouslehti
Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa
Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista.
Oletko jo hyödyntänyt toukokuun etusi?
Rekisteröidy heti
TARJOUKSET
VOIMASSA
31.5. 2015
saakka
Avène Gentle Purifying
Scrub ja Gentle Body
Scrub -kuorintatuotteet
-10 %
Biorion 120 kaps. ostajalle
KAUPAN
PÄÄLLE
Aqualan
matkapakkaus
Lysi Omega-3 Forte 120 kaps.
ostajalle
KAUPAN
PÄÄLLE
Lysi Omega-3 Forte 64 kaps.
REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA,
jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa!
Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme.
2
Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi, puh. 020 33 4242 ke–pe 10.00–14.00
www.oriolashop.fi
TEHY t 7–2015
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 7
12.5.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Minna Lindgren
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Norjan työt piilossa
14 kansi Lakeuden kutsu
20 Ammatissa: Ratkaisuja arjen
arvoituksiin
23 Kolumni
24 kansi Oman kodin palasia
28 Sairaus: Kohtalokas kiertyminen
30 Väärin korjattu
31 Terveys
32 Lisäpotkua laihdutukseen
35 Kirjat
36 Hyvinvointi: Vahvuuksien varassa
42 Järki ja tunteet
44 Tästä se alkaa
46 kansi Ulkomaat: Kontrollin
paahteessa
tehyläinen
52 Me kaikki
54 Ensiapu
56 kansi Pysäytä kiusaaja
59 Homma hoidossa
60 Näin jaksotyö uudistuu
62 Tieni tähän
KANNEN KUVA: LIISA TAKALA
64 Tarkastaja
vaikeita yhtälöitä
14 20 56
työ ja perhe
Paula Hohenthal
huolehtii
isästään työn
ohella.
aikapula
Muutosagentti
kesyttää
kiireen ja
kaaoksen.
kiusaaminen
Työkaveri
puhuu pahaa.
Miten puutun
asiaan?
65 Keskustelua
67 Tehy-uutiset
68 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
TEHY t 7–2015
Naisten ja siirtolaisten asema
oli käytännössä nolla.
Saudi-Arabiassa työskennellyt Sanna Kivistö sivulla 46.
3
Lapsen
JÄRJESTÖSEIMA
NEUVOTTEeL tu
jäsen
TAPATURMAVAKUUTUS
NOIN 3 €/kk
Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja
kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan
ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta
lapsenturva.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
pääkirjoitus
Tulevaisuus on jo täällä
Päätoimittaja
minna hietakangas
suomessa istui huhtikuun loppuun
saakka sosiaali- ja terveysministeriön
asettama työryhmä, joka pohti kansallista genomistrategiaa. Siitä puhuttiin
hämmästyttävän vähän. Kannattaisi, sillä
geenitieto voisi säästää rahaa. Sen luulisi
kiinnostavan varsinkin nyt, kun mietitään, miten terveyspalveluihin pinnistetään rahat tulevaisuudessa.
Genomitiedolla tarkoitetaan koko ihmisen perimästä saatavaa tietoa. Suomessa geeniperimän kartoittamisessa on painottunut tähän saakka sairauksien hoito.
Toisinkin voisi ajatella. Dna-rihmoista auki kiertyvä tieto
voisi auttaa ehkäisemään
sairauksia, esimerkiksi
sydäntauteja – ja samalla
säästyisi miljoonia euroja vuodessa. Hoitoa voisi
räätälöidä yksilölliseksi.
Tiedettäisiin, mikä lääke sopii tiettyyn
sairauteen tietyllä ihmisellä.
Geenitieto
voisi säästää
rahaa.
kilpajuoksu terveysdatasta
kiihtyy ja sen arvo kasvaa nopeasti tulevaisuudessa. Perimän tutkimisessa ja
genomitiedon käytössä Suomi voisi olla
kansainvälisesti houkutteleva huippumaa. Muun muassa Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa siihen on jo lohkaistu
suuria summia.
Tuntuisi siltä, että pienen maan
kannattaisi olla kipittämässä mieluum-
Historialliset vaalit
Tehy-lehti 8/1985 raportoi ”historiallisista ay-tietokonevaaleista”, joissa tulos laskettiin Valtion
tietokonekeskuksessa.
Ensimmäisenä ammattiliittona Tehy
käytti jäsenvaalinsa tulosten laskennassa
TEHY t 7–2015
min etujoukoissa. Meillä on sitä paitsi
verraton etu: maailmanlaajuisestikin
poikkeuksellisen kattavat terveydenhuollon rekisterit. Genomitiedon ja
sairauksien erityispiirteet voisi yhdistää
tavalla, joka vain harvassa maassa on
mahdollista.
Suomalaisen perimän ytimen paketoivaa geenisirua on jo puuhattu Helsingin yliopistossa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (HS 28.4.).
Tuo tulitikkuaskin pituinen, ohkainen
lasilevy sisältäisi hurjan määrän perimän
vaihteluun liittyvää tietoa.
kyllä, geenitiedon
käyttämiseen liittyy paljon
eettistä pohdintaa, samoin
yksityisyyden suojaan ja
tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, jotta tietoa käytetään vastuullisesti. Ei, päätä ei pidä
työntää pensaaseen ja nähdä perimän
arvoituksen aukeamisessa mörköjä, jotka
estäisivät tiedon hyödyntämisen hyvään
tarkoitukseen.
Yksi on varma: terveydenhuollossa
tarvitaan entistä laaja-alaisemmin työnsä taitavia ihmisiä. Tehy on ennakoinut
tulevaisuutta hyvissä ajoin. Vuonna 2013
hahmoteltiin tulevaisuusasiakirja, joka
listasi suuria tulevaisuuden trendejä.
Kun asiakirjaa lukee, huomaa, että tulevaisuus on jo täällä.
30
VUOTTA SITTEN
atk:ta. Tietokone raksutti yön myöhäisinä tunteina
maan eri puolilta tulleita vaalituloksia.
--- Vaalista kirjoitettiin uutisia samana yönä ja tietoja tivattiin kaiken aikaa
puhelimitse.”
5
itse asiassa
Vanhuuden
ylistäjä
Yli 90-vuotiaalle Suomi on satiiri,
sanoo kirjailija-toimittaja Minna Lindgren.
teksti Vesa Turunen kuva Liisa Takala
1 Kolmas Ehtoolehto-dekkarisi
ilmestyi. Miksi kirjoitat humoristisia
jännitysromaaneita vanhusten
palvelutalosta?
Valitsin kaunokirjallisuuden, kun journalistiset keinot eivät enää riittäneet. On vapauttavaa, kun ei tarvitse miettiä, voinko
tuoda tämän vanhuksen asiat julkisuuteen vai en. Haluan lukijan ajattelevan, että ai kauheaa, voisiko tämä olla totta.
Yli 90-vuotiaan näkökulmasta suomalainen yhteiskunta on valmis satiiri.
Ikänsä työntekoon uskoneet ovat eläkkeellä ja tarvitsisivat nyt hyvinvointivaltion palveluita. Maa on vauraampi kuin
koskaan, mutta palveluihin ei ole varaa.
Kolmannen kirjan piti olla hulvaton
farssi. Kun perehdyin terveysteknologiaan, tajusin, että tekniikka on jo
olemassa.
päivittäistä apua. Huonokuntoisuus ja
sairaudet ajoittuvat usein kahteen viimeiseen elinvuoteen. Siksi kirjoitan iloisista,
aktiivisista vanhuksista, jotka näkevät
elämässä kivaa. Väitän, että enemmistö
vanhuksista on sellaisia. Vanhuksena voi
vapautua ja tehdä, mitä haluaa.
4 Koti vai laitos?
Laitos on tilapäinen kuntoutumiseen tarkoitettu paikka. Se ei ole koti.
Siksi kenenkään ei pitäisi asua laitoksessa. Palvelutalot, hoivakodit ja senioritalot
eivät ole laitoksia, mutta niiden ongelma
on vakituisen henkilökunnan puute. Kun
hoitajat eivät tunne hoidettavaansa, tästä
tulee huoneen numero seitsemän ihminen, joka köytetään liinoilla tai lääkkeillä. Ihmisen kunnioitukselle ei jää tilaa,
mutta se ei ole hoitajien vika.
2 Mikä on pitkän iän salaisuus?
Lääkäri Jukka Louhija tutki
1990-luvulla tekemässään väitöstyössä
Suomessa silloin eläneet 100-vuotiaat.
Pitkään eläneillä oli hyvin erilaisia taustoja. Vain kaksi tekijää yhdisti kaikkia:
itseironinen huumori ja uteliaisuus.
3 Millaista vanhuus on?
Seitsemänkymppinen ei ole nykyään
vanhus. Tilastojen mukaan 75 prosenttia
75 vuotta täyttäneistä ei tarvitse mitään
6
Vanhuksena voi
vapautua ja tehdä,
mitä haluaa.
5 Mikä on paras paikka kuolla?
Sillä ei ole merkitystä, onko paikka
oma koti vai terveyskeskuksen saatto-
hoitohuone. Olennaista on ymmärtää,
että vanhus kuolee ja se sallitaan. Yhä
useampi kuolee silkkaan vanhuuteen.
On järkyttävää, että tilastojen mukaan
vanhuuteen kuolevaa siirrellään paikasta
toiseen keskimäärin kolme kertaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Siirtoihin ei ole tarvetta, vaan saattohuoneen
voi järjestää minne tahansa.
6 Mikä toisi vakautta hoitotyöhön?
Rakastan sote-uudistusta. Olisi
korkea aika poistaa hoivan ja hoidon
välinen raja-aita, jonka takia kiistellään
siitä, maksaako palvelun sosiaali- vai
terveyspuoli.
Hoitajien työpaikkojen pitäisi olla vakituisia, koska työssä on kyse hoitosuhteesta. Hoitajat voisivat pitää suurempaa mekkalaa siitä, että määräaikaiset
ja keikkatyösuhteet eivät vastaa heidän
käsitystään hyvästä hoitotyöstä.
7 Onko musiikista lääkkeeksi?
Jo pelkkä lempimusiikin kuuntelu
on aivojumppaa. Parasta on kuitenkin
aktiivinen musisointi. Yhteisöllisyyden
huippu on laulaa kuorossa.
Nykytutkimuksen mukaan musiikki
on ainoa toiminto, joka vaikuttaa kaikkialla aivoissa. Se selittää, miksi vaikeasti
dementoituneet voivat laulaa lapsuuden
laulujaan.
TEHY t 7–2015
penkkejä vanhuksille.
Kauppamatkan varrelle tarvitaan
levähdyspenkkejä, jotta vanhus
pystyisi käymään kaupassa itse,
sanoo Minna Lindgren.
Minna Lindgren, 52
► Kirjailija-toimittaja,
musiikkitieteilijä.
► Sai Bonnierin journalistipalkinnon
2009 artikkelista, joka käsitteli
isänsä elämän loppuvaiheita.
► Kaunokirjallisia julkaisuja: Kuolema
Ehtoolehdossa (2013), Ehtoolehdon
pakolaiset (2014) ja Ehtoolehdon
tuho (2015).
► Muita julkaisuja: Pianon palkeilta
orkesterin koskettimille, Leif
Segerstam nyt! ja Sivistyksen turha
painolasti.
► Perheeseen kuuluu kolme tytärtä.
► Harrastaa klassista musiikkia.
TEHY t 7–2015
7
puheenjohtajalta
Tehyläistä työttömyyttä
suomen työttömyyskassat maksoivat
Tehyn II varapuheenjohtaja
Terveydenhuoltoalan
työttömyyskassan
puheenjohtaja
anna-leena brax
viime vuonna työttömyyspäivärahoja
runsaat 2,3 miljardia euroa. Maksettu
summa kasvoi noin 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Myös tehyläisten työttömyys kasvoi.
Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa
maksoi viime vuonna etuuksia 8 469 henkilölle yhteensä yli 49 miljoonaa euroa.
Saajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia ja maksettujen etuuksien määrä 26,5 prosenttia. Vaikka kasvuprosentit ovat suuria, onneksi olemme
niiden harvojen toimialojen joukossa,
joissa työttömyys on vielä vähäistä.
Kassamme jäsenten työttömyysaste oli 1,7. Se pysyi
työttömyyden lisääntymisestä huolimatta varsin
kohtuullisena, koska työttömyyskassan jäsenmäärä kasvoi samaan aikaan. Etuuksien määrän lisääntymistä
selittävät osaltaan myös lainsäädäntömuutokset, joilla
pyrittiin parantamaan työttömien taloudellista turvaa.
ammattiosastojen
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 7–2015
meille tehyläisille tärkeään
vuorotteluvapaaseen tuli viime syksynä muutoksia. Vuosittain vuorotteluvapaalla on ollut runsaat
kaksituhatta Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsentä. Vaikka
vuorotteluvapaan ehdot
tiukentuivat, sen käyttö ei
ole ainakaan tämänhetkisten tilastojen mukaan
vähentynyt.
Eniten
työttömiä
oli fysioterapeuteissa,
lähihoitajissa
ja päivähoitajissa.
jäsenmäärään suhteutettuna
tehyläisiä oli eniten työttöminä Keski-Suomessa, Lapissa ja
Pohjois-Pohjanmaalla.
Kun suhteellista työttömyyttä tarkastellaan ammattinimikkeittäin, vä-
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
hiten työttömiä oli bioanalyytikoissa
ja lääkintävahtimestari/sairaankuljettajissa. Vastaavasti eniten työttömiä
oli fysioterapeuteissa, lähihoitajissa ja
päivähoitajissa.
Hämmentävää työttömyystilastoissa
on mielestäni lähihoitajien runsas määrä
ja toisaalta se, että työnantajat sekä etenkin työ- ja elinkeinoministeriö haluavat
pikakouluttaa hoiva-avustajia juuri näihin tehtäviin.
toivottavaa on, että
tuleva sote-ratkaisu ei lisää
alamme työttömyyttä. Toinen tärkeä asia on, että me
työssä olevat muistutamme
opiskeluohjauksen yhteydessä, kuinka
tärkeää on kuulua sekä Tehyyn että Terveydenhuoltoalan työttömyyskassaan.
Molemmat jäsenyydet ovat tärkeä osa
ammatillisuutta.
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Kiitosta
henkilökunnalle
vientituote.
Filippiinit kouluttaa
sairaanhoitajia
tietoisesti yli oman
maan tarpeen.
SARI KOIVUNIEMI
potilaat ovat aiempaa tyytyväisempiä suurten kaupunkien
terveysasemiin. Terveysasemat
saivat kyselyssä yleisarvosanan 4,3
asteikolla 1:stä 5:een. Kiitosta sai
erityisesti henkilökunnan ammattitaito. Eniten parantamista on puhelinyhteyden saamisessa.
Kuntaliitto toteuttaa terveysasemien asiakastyytyväisyysmittauksen joka toinen vuosi. Viime vuonna
toteutetussa tutkimuksessa olivat
mukana Helsinki, Espoo, Jyväskylä,
Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku
Vantaa, Hämeenlinna, Tampere ja
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. vt
Töihin polkuhintaan
suomalainen rekrytointiyritys Opteam ja
hoiva-alan yritys Esperi Care ovat tuomassa
filippiiniläisiä sairaanhoitajia Suomeen
hoiva-avustajiksi. Tehy pitää rekrytointia
eettisesti arveluttavana, jos tulijoita ei
ole tarkoitus laillistaa terveydenhuollon
ammattihenkilöiksi.
–Heidän koulutuksensa halutaan hyödyntää, mutta siitä ei haluta maksaa asianmukaista palkkaa, sanoo Tehyn ensimmäinen
varapuheenjohtaja Marjut McLean.
Opteamin mukaan ulkomaalaisten
sairaanhoitajien pääsy Suomen työmarkkinoille on tehty lähes mahdottomaksi.
–Tulija tarvitsee kolmen kuukauden työharjoittelun julkisella sektorilla, ja Valvira
edellyttää säännönmukaisesti tutkinnon
täydentämistä. Täydennysopintojen järjestyminen kestää vuosia, sanoo Opteamin
toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Tehy on yhtä mieltä siitä, että kielenopetukseen ja laillistamiseen liittyvät ongelmat
pitäisi vihdoin ratkaista.
Tehy-lehti ei tavoittanut Esperi Caren
toimitusjohtajaa kommenttia varten. vt
10
Kesäduunari,
kysy työstä
filippiineiltä
suomeen
1
Vuonna 2010 Opteam
suunnitteli tuovansa
Suomeen 20‰000
filippiiniläistä
sairaanhoitajaa.
2
Tähän mennessä
yritys on tuonut noin
sata henkilöä muun
muassa sairaanhoitajiksi Husille
ja lähihoitajiksi
Attendolle.
3
Kansainvälinen
työjärjestö ILO on
pitänyt Opteamia
esimerkillisen
eettisenä
rekrytoijana.
maksuton Kesäduunari-info
neuvoo nuoria kesätyösuhteisiin
liittyvissä asioissa. Neuvontaa saa
suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Palveluun voi soittaa nimettömänä.
SAK:n, STTK:n ja Akavan ja yhteinen Kesäduunari-info on toiminut jo
kymmenenä kesänä. Palveluun on
tullut joka vuosi satoja yhteydenottoja. rh
www.kesaduunari.fi, 0800179 279
tehy-lehden työelämäpaketti numerossa
2/2015, www.tehy.fi/tehy-lehti
Keikkatöitä
mobiilisti
kuntarekry on julkaissut mo-
biilipalvelun, joka helpottaa keikkatyön tekemistä. Palvelussa on
käytettävyyskalenteri, jolla sijaiset
voivat ilmoittaa työnantajalle, milloin he ottavat keikkatöitä vastaan.
Kuntarekry.fi-palvelua käyttää
yli 200 kaupunkia, kuntaa, kuntayhtymää tai kuntien omistamaa
yritystä. vt
mobiilipalvelu: m.kuntarekry.fi
TEHY t 7–2015
ajankohtaista
Kuka pääsee
kuntoutukseen?
aslak-kuntoutuksen tehoa on ar-
vosteltu. On väitetty, että kuntoutukseen
osallistuvat ne, jotka pitävät terveydestään muutenkin hyvää huolta.
Kelan uusi tutkimus antaa apua kuntoutettavien valintaan. Eniten kuntoutuksesta näyttävät hyötyvän ne, joilla
on jokin perussairaus, mielialaoireita ja
jotka tiedostavat terveysongelmansa. Ikä,
sukupuoli tai elintavat eivät ole ratkaisevia tekijöitä.
Kelan Aslak- ja Tyk-kuntoutuksen
korvaa ensi vuonna Aura-kuntoutus.
Se on tarkoitettu työssä oleville, joiden
sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä
selviytymiseen.
Mediatähystys
Työkyvyn heikkenemistä ennakoivat
ikä, naissukupuoli, vähäinen koulutus,
pienet tulot, sairaudet sekä elämäntapariskit. Työn riskitekijöitä ovat vuorotyö,
ruumiillinen työ, osa-aikaisuus ja aikaisemmat työttömyysjaksot. Itä- ja PohjoisSuomi ovat työkyvyn heikkenemisen suhteen suuren riskin alueita. tm
lensäpahoittaja-hahmo saa seinäkalenterin. Kalenterissa esiintyy 12 tunnettua suomalaista, jotka edustavat eri
ikäluokkia, työnkuvia ja elämänvaiheita. Mukana ovat muun muassa Kaisa
Mäkäräinen, Iina, Minka ja Mikko
Kuustonen, Pirjo Heikkilä, Arvi
Lind sekä Tuomas Kyrö itse.
Osa kalenterin tuotosta
lahjoitetaan Mielenterveyden
keskusliitolle.
– Toivomme humoristisen kalenterin arkipäiväistävän mielenterveyden häiriöitä ja poistavan
mielen sairauksiin liittyviä
ennakkoluuloja, sanoo Mielenterveyden keskusliiton
toiminnanjohtaja Olavi
Sydänmaanlakka.
Seinäkalenteri tulee
kauppoihin syksyllä. rh
TEHY t 7–2015
► ”Lääkkeiden käytön
lisääntyessä myös niiden
väärinkäyttö lisääntyy. Medikalisaation aikana lääkkeistä
haetaan helppoja ratkaisuja.”
a-klinikkasäätiön lääkäri margareeta
häkkinen, duodecim 8/2015
Keskimääräinen kuukausieläke viime vuonna.
► ”On vaikea nähdä, että
rahoitusmarkkinoiden
luottamus Suomen kaltaiseen
talouteen häviäisi, koska
tuotantorakenteemme on
kunnossa, kansa on koulutettua, ja meillä on kaikki
edellytykset pärjätä tulevaisuudessa.”
1588 e
kättä päivää. Kirjailija
Tuomas Kyrö ja Mielenterveyden keskusliiton
toiminnanjohtaja Olavi
Sydänmaanlakka.
sosten pääekonomisti jussi
ahokas, motiivi 5/2015
► ”Taipumuksemme muodostaa tapoja ja halumme pitäytyä niissä tekee arjestamme
sujuvaa. Meidän ei tarvitse
jatkuvasti tehdä päätöksiä, vaan toimimme kuten
olemme ennenkin toimineet.
Ongelmaksi tämä taipumus
muodostuu, kun olemme
itsellemme haitaksi.”
t
tutkijatohtori
anu
katainen, tiimi 2/2015
► ”Hitto, en halunnut ottaa
mitään selfieitä itsestäni. Jäin
koukkuun oravien elämään.”
luontokuvaaja konsta
punkka, voi hyvin 4/2015
MIKA TUOMINEN
kirjailija Tuomas Kyrön luoma Mie-
ilta-sanomat, pääkirjoitus 29.4.2015
eläkkeet
eläketurvakeskus ja kela
Kyllä ei pidä
sairautta hävetä
► ”Valveutunut äänestäjä ei
tuijota silmät kipeinä päättäjän sukupuoleen. Viisas mies
on typerää naista parempi
vaihtoehto, ja järkevä nainen
päihittää leikiten hölmön
miehen.”
11
ajankohtaista
Auta Nepalin
maanjäristysuhreja
suomen ammattiliittojen soli-
daarisuuskeskus SASK kannustaa
osallistumaan Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseen.
Lahjoituksen voi tehdä esimerkiksi
SPR:n Katastrofirahastoon. Tehy on
lahjoittanut Katastrofirahastoon
tuhat euroa. vt
Rokotuspuhelin
lakkautetaan
terveydenhuollon ammatti-
laisille tarkoitettu rokotusohjelman
puhelinneuvonta lopetetaan säästösyistä. Vastaisuudessa rokotuskysymyksiin saa apua osoitteesta
www.thl.fi/rokottaminen, oman
toimipisteen rokotustoiminnasta
vastaavalta lääkäriltä sekä oman
alueen tartuntataudeista vastaavilta
lääkäreiltä ja hoitajilta.
Rokotteiden säilytykseen ja tilaamiseen saa ohjeita farmaseutilta
THL:n Rokotelähettämöstä. Ulkomaanmatkoihin liittyvissä rokotuskysymyksissä ammattilaisia neuvoo
Matkailuterveysneuvonta. tm
Muoniossa pohdittiin
elämän peruspilareita
hyvä lapsuus, hyvä elämä. Tämä
oli mottona, kun terveydenhuollon
ammattilaiset kokoontuivat huhtikuun
puolivälissä Lastenneuvolapäiville Muonioon. Samaan aikaan Lastenneuvolapäivien kanssa järjestettiin minisymposium lasten kaltoinkohtelusta.
Tapahtuman suojelijana toimi arkkiatri Risto Pelkonen. Päivillä esiintyi
yli 20 asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Useat luennoitsijoista olivat syntyjään
muoniolaisia tai heillä oli jokin muu yhteys Muonioon.
Vastaava hoitaja Airi Sinikumpu ehdotti, että lapsilisän ehtona pitäisi olla
lastenneuvolassa käynti. Äitiysraha on
jo sidottu äitiysneuvolakäynteihin.
12
www.lastenneuvolapaivat.fi
sosiaaliturva
4%
suomalaisista elää pelkän
perusturvan varassa.
sosiaalibarometri 2015, soste ry
Proteeseilla halki Suomen
kuopioon kotiutunut entinen
Scotland Yardin rikosetsivä Terry
Caunter kävelee proteeseilla Rovaniemeltä Helsinkiin. Lähes tuhannen
kilometrin matka alkoi vappuna, ja
perillä on tarkoitus olla kesäkuun
puolivälissä. Caunter kävelee parikymmentä kilometriä päivässä.
Kävelylle voi liittyä mukaan kuka
tahansa. Tempauksella kerätään rahaa Uudelle Lastensairaalalle ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistykselle. rh
Nettivihje vähentää
lapsipornoa
www.facebook.com/thegreatwalk2015
SAMI TIRKKONEN
nettivihje-palvelun taistelu
rikollista kuvamateriaalia vastaan
tuottaa tulosta. Pelastakaa lapset
ry:n ylläpitämä Nettivihje on osa
kansainvälistä INHOPE-verkostoa,
jonka tavoitteena on nopeuttaa
lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien kuvien poistamista
verkosta.
Verkostoon kuuluu yli 50 vihjepalvelua 45 maasta. Viime vuonna
verkosto käsitteli lähes 90Š000
vihjettä. Vuotta aiemmin vihjeitä oli
yli 50Š000. rh
–Näin voitaisiin puuttua entistä varhaisemmin niiden perheiden avuntarpeisiin, jotka ovat jättäytyneet neuvolan
ulkopuolelle. vt
jalkapatikka. Terry Caunter
on menettänyt onnettomuudessa
molemmat jalkansa osittain.
TEHY t 7–2015
ajankohtaista
Norjan työt piilossa
Miksi ette julkaisetyöpaikkailmoituksiani?
kysyy Anne Marie Kristensen.
Kysymyksiin vastaa
työmarkkinaneuvos Jarmo Palm
työ- ja elinkeinoministeriöstä.
teksti Vesa Turunen kuvat Annika Rauhala
Te-palvelut.fi on kansallinen sivusto.
Ulkomaisten EU- ja Eta-alueen työpaikkojen
ilmoittelua varten on Eures-portaali. Eures
(European Employment Services) on verkosto,
joka edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta
Euroopan laajuisesti.
Välitän Norjassa olevia hoitoalan työpaikkoja suomalaisille hoitajille. Miksi
rekrytointiyritykseni ei voi ilmoittaa
netissä te-toimistojen työnhakusivuilla?
Eikö tässä ole ristiriita? Työntekijöiden
vapaa liikkuvuus on yksi EU:n kansalaisten
oikeuksista. Norja ei ole EU-maa, mutta miksi
hoitajien tiedonsaantia vaikkapa Ruotsin ja
Britannian työpaikoista vaikeutetaan?
Eikö Suomen työ- ja elinkeinoministeriö
halua kannustaa hankkimaan
työkokemusta ulkomailta? Osa
lähtijöistä palaa Suomeen entistä
ammattitaitoisempina.
TEHY t 7–2015
Niitä työpaikkoja varten on juuri tuo Euresportaali. Tavoite on, että työnhakijat kaikkialla
Euroopassa pääsevät tutustumaan samoihin
työpaikkoihin.
Tutustu
om es sa :
ty öp ai kat su
ve lu t.f i
ww w.te -p al
li:
eu re s- po rtaa es
/e ur
ec .eu ro pa .eu
Jos suomalainen sairaanhoitaja haluaa
työskennellä vaikkapa Norjassa, hän voi
perehtyä maan avoimiin työpaikkoihin Euresportaalissa tai kääntyä lähimmän te-toimiston
puoleen. Tarvittaessa työnhakija voi saada
henkilökohtaista neuvontaa työnhaun tueksi.
13
isä ja tytär. Paula Hohenthal
on yksi monista, jotka huolehtivat
läheisestään työn ohella.
14
TEHY t 7–2015
työ ja perhe
Lakeuden
kutsu
Helsinkiläinen Paula Hohenthal käy auttamassa
Pohjanmaalla asuvaa isäänsä. Pitkä matka ei ole
este, sillä työnantaja joustaa työajassa.
teksti Ulla Ojala kuvat Mikko Lehtimäki ja Annika Rauhala
TEHY t 7–2015
15
työ ja perhe
2
3
4
6
5
1
7
16
TEHY t 7–2015
R
uoanlaittoa, pyykinpesua, siivoamista, seurustelua. Kesällä puutarhanhoitoa ja talvella lumitöitä.
Tällaiset puuhat odottavat Paula Hohenthalia, 60, kun hän menee 91-vuotiaan
isänsä luokse Ilmajoelle. Vaikka Eelis
Petäjämäki on vielä hyvässä kunnossa ja
hoitaa asiansa pääosin itse, välillä tytärtä
painaa huoli.
–Jos vanhemmat ovat elossa ja asuvat
kotona, jokaisella minun ikäiselläni alkaa
olla huoli, kuinka he pärjäävät ja miten
pitkään.
Hohenthal on töissä anestesiahoitajana Helsingissä. Päästäkseen käymään
riittävän usein isänsä luona hän tekee
lyhennettyä, 78-prosenttista työaikaa.
Pelkäksi viikonlopuksi on turha lähteä
Pohjanmaalle, sillä ajomatka yhteen
suuntaan on 370 kilometriä.
Hohenthalin kasvattiveli asuu onneksi isänsä lähellä ja kuljettaa tätä autolla
kauppa-asioille, elleivät naapurit ennätä
ensin.
1 kiitollinen. Anestesiahoitaja Paula
Hohenthal on tehnyt 78-prosenttista
työaikaa kahden vuoden ajan.
2 virkeä 91-vuotias. Eelis Petäjämäki
on tyttären mukaan ”hyväjuttuunen
seuramies”.
3 talkooapua. Polttopuut on pilkottu
isolla sukulaisporukalla naapurin
tuomista rangoista.
4 isän tiskiä. Pitkän viikonlopun
aikana ehtii auttaa monissa askareissa.
5 muistoja. Eelis Petäjämäki hoiti kotona vaimoaan ennen kuin tämä muutti
hoitokotiin. Petäjämäki itse oli silloin yli
kahdeksankymppinen.
6 kukin vuorollaan. Osastonhoitaja
Petra Ylikukkonen oli osittaisella hoitovapaalla, kun lapset olivat pieniä.
7 filosofia. Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla suositaan työaikajoustoja.
TEHY t 7–2015
–Ilman hyviä naapureita ei tulisi mitään. Jos kasvattiveljeni autoa ei näy lauantaina isän pihassa, lähellä asuva ystäväni käy kävelylenkillään tarkistamassa,
että isä on päässyt pihasaunasta pois.
Paula Hohenthal on yksi noin 700 000
suomalaisesta, joka huolehtii ansiotyönsä ohella iäkkäästä tai sairaasta läheisestä. Useimmiten huolehdittava on oma tai
puolison vanhempi.
Moni asuu autettavansa lähellä, mutta
osa hoitaa asioita etänä satojenkin kilometrien päästä. Yksi hoitaa läheistään
joka päivä, toinen muutaman kerran viikossa, kolmas harvemmin. Ruuhkavuosina huolehdittavina ovat sekä jälkikasvu
että omat tai puolison vanhemmat.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen
mukaan väsymys ja stressioireet ovat
läheisiään hoitavilla yleisempiä kuin
muilla. Myös ennenaikainen eläkkeelle
siirtyminen houkuttaa. Silti moni haluaa
huolehtia ikääntyvistä omaisista mahdollisimman pitkään perhepiirissä.
Tulevaisuudessa Hohenthalin kaltaisia on yhä enemmän. Vanhuusväestö
lisääntyy ja vanhukset halutaan hoitaa
kotona. Samaan aikaan Suomessa on tavoitteena pidentää työuria ja saada yhä
useampi työelämään.
paula hohenthalin työpaikal-
la Hyksin neurokirurgian klinikalla
on käytössä monia työaikajärjestelyitä, jotka helpottavat työn ja perheen
yhdistämistä.
Esimerkiksi klinikan tehovalvontaosastolla työntekijöitä on ollut osa-aikaeläkkeellä, osittaisella hoitovapaalla,
säästövapaalla ja vuorotteluvapaalla.
Jokunen on hyödyntänyt työaikapankkia
ja mahdollisuutta tilapäiseen poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pitkällä
sairauslomalla ollut henkilö on palannut
osa-aikatyöhön työkyvyttömyysaikana
osasairauspäivärahan turvin.
Maaliskuussa tehovalvontaosaston 72
työntekijästä reilu kolmannes teki työtä
erilaisin joustavin työaikajärjestelyin.
Käytetyin oli osittainen hoitovapaa. Sen
turvin vanhempi voi lyhentää työaikaansa ja hoitaa lastaan peruskoulun toisen
luokan loppuun saakka.
Husin muissa yksiköissä on lisäksi
mahdollisuus liukuvaan työaikaan, ly-
i
Maksutonta
neuvontaa
► Työ- ja perheelämä -ohjelma
tarjoaa työpaikoille
maksutonta palvelua
työn ja perhe-elämän
yhteensovittamiseksi.
► Työpaikkakäynti voi
sisältää esimerkiksi
infotilaisuuden työpaikan
johdolle, esimiehille,
työsuojeluhenkilöille tai
koko henkilöstölle.
► Ohjelmaa koordinoi
Työterveyslaitos.
WWW.TYOJAPERHE.FI
hennettyyn työaikaan, omaishoitajien
hoitovapaaseen, ylityövapaaseen ja etätyöhön.
Paula Hohenthal merkitsee vapaapäivätoiveensa kolmen viikon työvuorolistaan. Yleensä hän yrittää saada vapaaksi
kerran kuussa joko maanantain tai perjantain tai molemmat. Jos päivystysvuoro
osuu keskiviikolle, hän pääsee lähtemään
kohti Ilmajokea jo torstaiaamuna.
Hohenthal on tehnyt lyhennettyä työaikaa nyt parin vuoden ajan.
–Yhtälö ei toiminut, kun tein täyttä
työaikaa. En ennättänyt olla tarpeeksi
isän luona, neurokirurgian klinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä
Hohenthal sanoo.
tehovalvontaosaston osaston-
hoitaja Petra Ylikukkonen kertoo, että
työaikajärjestelyitä tehdään monesta
eri syystä, esimerkiksi oman jaksamisen edistämiseksi, pienten lasten tai
lastenlasten hoitojärjestelyiden takia,
iäkkäiden vanhempien tai appivanhempien hoivaamiseksi ja perheen äkillisen
kriisitilanteen vuoksi.
Ylikukkonen pitää työaikojen joustoa
osana työhyvinvointia. Työntekijän on
pystyttävä pitämään elämän eri osa-alueet
hallinnassa.
17
työ ja perhe
i
Apua arkiaskareissa
28%
työssäkäyvistä eli 700000
suomalaista huolehtii omaisesta
tai läheisestä ansiotyönsä
ohella.
65
000
suomalaista hoitaa
TYÖTERVEYSLAITOS, TILASTOKESKUS, OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT, MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET
omaistaan etänä.
85
vuotta on ikä, jonka
jälkeen miltei jokainen
tarvitsee apua
arkiaskareissaan.
25%
on miesten osuus
omaishoitajista. Miehet
huolehtivat tavallisimmin
omasta puolisostaan.
170000
Yli 90-vuotiaiden
määrä nyt ja
tulevaisuudessa
100000
40000
2015
18
2035
2045
–Työ neurokirurgian tehovalvontaosastolla
on raskasta. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja uskon, että tämä on valtti rekrytointitilanteissakin – kyse on myös työpaikan
imagosta.
Ylikukkonen on huomannut, että kun
työnantajapuoli joustaa, myös työntekijät
joustavat.
–Hyvä on tullut hyvän luokse. Joustot saavat ihmiset sitoutumaan tähän osastoon, ja se
on minulle esimiehenä tärkeää. Tälle osastolle ei voi ottaa sijaisia ulkopuolelta työn vaativuuden takia, vaan oma henkilökuntamme
hoitaa työvuoropaikkaukset.
Esimieheltä erilaisten toiveiden huomioon
ottaminen vaatii paljon. Työaikajärjestelyt
vaativat paljon keskusteluita työntekijöiden
kanssa, ja toiveiden huomioiminen on kuin
palapelin kokoamista.
Ylikukkonen painottaa, että työaikajärjestelyitä tehdessä kaikkia työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja asiat on hoidettava
avoimesti. Silloin ei synny kateutta. Työntekijät ymmärtävät, että vaikka itse ei tarvitsisi
joustoja juuri sillä hetkellä, tarve voi tulla
myöhemmin.
vaikka omaistaan hoitavien taakkaa
voidaan helpottaa monin tavoin, työpaikoilla
on asiasta vähän tietoa.
–Työnantaja saattaa olla myönteinen asialle, mutta käytännön toimenpiteitä ei ole välttämättä mietitty tarkemmin. Pienten lasten
hoitoon liittyviä käytäntöjä osataan soveltaa
paremmin, sanoo Lamppu-hankkeen projektivastaava Annastiina Vesterinen.
Omaishoitajajärjestöjen Lamppu-hankkeessa on selvitetty omaishoidon ja työn yhteensovittamista Etelä-Savossa. Hankkeessa
on tuotettu muun muassa opaskirjat ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta
työnantajille ja läheistään hoitavalle.
Vaikka projektissa on löytynyt monia esimerkillisiä työpaikkoja, myös vastakkaisia
tapauksia on tullut vastaan.
Eräs sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt kouluikäisen erityislapsen äiti oli sopinut
esimiehensä kanssa arkea helpottavista joustoista. Hänelle esimerkiksi järjestettiin kolmivuorotyön sijaan kaksivuorotyö.
Työyhteisön muut jäsenet tulivat järjestelyistä kateellisiksi ja valittivat niistä esimiehelle, joka alkoi vähitellen purkaa sovittuja
joustoja. Työyhteisön paine ja joustojen heikkeneminen kuormittivat erityislapsen äitiä
TEHY t 7–2015
niin, että hän irtisanoutui. Sittemmin hän on
löytänyt perhetilannetta tukevan työpaikan.
Vesterisen mukaan Isossa-Britanniassa
on havaittu, että omaishoitajien huomioiminen kannattaa myös taloudellisesti. Maahan
perustettu Employers for Carers -verkosto
tarjoaa työnantajille palveluja, joiden kautta he saavat tietoa omaishoidon tukemisen
muodoista ja lainsäädännöstä.
–Toivottavasti työnantajat innostuisivat
verkostoitumaan meilläkin vastaavalla tavalla, Vesterinen sanoo.
Esimieheltä
toiveiden
huomioon
ottaminen
vaatii paljon.
omaishoivan ja työssäkäynnin yhdis-
tämistä on selvitetty Helsingin yliopiston
tutkimuksessa. Sen mukaan suurin osa on
tyytyväisiä työnantajan kanssa sopimiinsa työaikajärjestelyihin, mutta sosiaali- ja
terveydenhoitojärjestelmää pidetään byrokraattisena ja kuormittavana. Hoidon
tai palveluiden hankkiminen vammaiselle
tai iäkkäälle omaiselle saattaa muodostua
taisteluksi.
Tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi kertoo, että kaikista työn ja hoivan yhdistämisen
mahdollisuuksista ei tiedetä. Esimerkiksi
palkaton, tilapäinen poissaolo pakottavista
perhesyistä kirjattiin vuonna 2011 työsopimuslakiin, mutta se on edelleen outo useille
työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille. Laki mahdollistaa työntekijän palaamisen vanhaan työpaikkaansa poissaolon
jälkeen.
Tutkimuksen mukaan omasta tilanteesta
uskalletaan puhua työpaikalla. Kaikki tutkimukseen haastatellut olivat kertoneet esimiehelleen hoivaavansa omaistaan. Tutkimuskyselyynkin vastanneista asiasta oli kertonut 94
prosenttia.
Silfver-Kuhalammen mukaan tutkijoita kauhistuttaa, kuinka pienillä tuloilla osa
omaisiaan hoitavista perheistä joutuu elämään. Esimerkiksi vammaista lastaan hoitava vanhempi voi joutua jäämään kokonaan
työelämästä, kun työn ja perheen yhdistäminen ei onnistu. Perhe saattaa saada toisen vanhemman palkan lisäksi pelkästään
omaishoidon tukea, joka on tavallisimmin
300–400 euroa kuukaudessa.
–Joustavien käytäntöjen kehittäminen on
ensiarvoisen tärkeää jo taloudellisista syistä.
Lisäksi työssä käyminen on monelle tärkeää
henkisen hyvinvoinnin kannalta. t
LAMPPU-HANKKEEN OPPAAT TYÖNANTAJILLE JA LÄHEISTÄÄN
HOITAVILLE: WWW.MIKKELINSEUDUNOMAISHOITAJAT.FI
TEHY t 7–2015
i
Petra Ylikukkosen
vinkit esimiehelle
1
2
Kuuntele työntekijää: tarvitaanko
häntä omaisensa hoivaajana?
Huolehdi työntekijän jaksamisesta
etenkin perhetilanteen muuttuessa.
Kysele vointia ja kuulumisia, ole aidosti
kiinnostunut jaksamisesta. Arvioikaa
tarvittaessa työterveyshuollon kanssa,
tarvitaanko työkykyä tukevia toimia.
Jaksamista tulee seurata sovituin
väliajoin.
3
Kohtele työntekijöitä tasapuolisesti.
Jokaiselle tulee antaa tarpeen mukaan
mahdollisuus tehdä välillä osa-aikaisuutta
– olipa kyseessä pienten lasten tai omien
vanhempien hoitamisjärjestelyt.
4
Puhu työaikajoustoista kaikkien
kuullen ja kahden kesken. Asioita on
hyvä kerrata osastotunneilla, jotta kaikki
tietävät joustojen mahdollisuudesta. Sovi
sijaisjärjestelyistä hyvissä ajoin.
5
Muista, että joustot maksavat itsensä
takaisin. Työntekijät ovat entistä
sitoutuneempia ja työ sujuvampaa.
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: MUUTOSAGENTTI
Ratkaisuja arjen
arvoituksiin
Muutosagentti Elsi Huovinen
tekee työstä sujuvampaa.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Ari Korkala
sama kieli. Elsi Huovista auttaa
kehittämistyössä se, että hän
tuntee hoitajan työn. Hän aloitti
Taysissa lähes 20 vuotta sitten
keikkalaisena ja on työskennellyt
muun muassa anestesiahoitajana.
20
TEHY t 7–2015
K
un Elsi Huovinen aloitti Taysissa muutosagentin työt, hänen
9-vuotias poikansa Simo epäili,
ettei kukaan kaveri usko äidin oikeasti
olevan agentti. Muutosagentit ovat sairaaloissa harvinaisia, tutumpia he ovat
teollisuudessa.
Elsi kehittää hoitotyötä ja tekee siitä
sujuvampaa. Esimerkki siitä on vaikkapa operaatio Siivouspartio Bernard ja
Bianca. Kirurgian leikkaus- ja anestesiaosaston viides ja kuudes kerros pursusivat tavaraa ja ongelman kimppuun kävi
moniammatillinen työryhmä. Elsi levitti
pöydille tilojen pohjapiirrokset ja työryhmä pohti, millainen järjestys olisi työn
kannalta paras.
Pesuväliköt järjestettiin identtiseen
järjestykseen, jotta kaikki tietävät, missä
mitkäkin maskit ja suojakäsineet sijaitsevat. Työntekijät vastasivat hanskakyselyyn, joka paljasti, että joitakin malleja
tilattiin vanhasta tottumuksesta eikä
kukaan käyttänyt niitä. Suojakäsineitä
ruvettiin tilaamaan todellisen tarpeen
mukaan.
Työn sujuvoittamisessa auttaa usein
maalaisjärki: kannattaa tuoda tullessa
ja viedä mennessä. Välineitä ei tarvitse
etsiskellä, kun niiden paikat vakioidaan.
Järjestyksen säilyttämisessä auttavat visuaaliset ohjeet: kaapin oveen voi ripustaa kuvan täydellisestä täydestä hyllystä.
Elsin työmaata on kirurgian leikkaus- ja anestesiaosasto, johon kuuluu
12 leikkaussalia, leikkausten valmistelu ja heräämö. Anestesiahoitajia ja
leikkaussalihoitajia kumpiakin on noin
70. Sen lisäksi yksikössä työskentelee
kirurgeja ja anestesialääkäreitä, lääkintävahtimestareita ja välinehuoltajia.
Tällä hetkellä Elsillä on työn alla lähes 20
kehittämisprojektia.
lean-ideologia ja palvelumuotoilu
ovat työkaluja, joita Elsi käyttää maalaisjärjen ohella.
Lean sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen Japanissa, kun Toyota-autotehdas halusi tehostaa toimintaansa.
Oleellista toimintafilosofiassa on jatkuva
parantaminen ja työntekijöiden arvostaminen. Viiveet ja tyhjäkäynti minimoidaan, laatua ja asiakastyytyväisyyttä parannetaan. Näin kustannuksetkin
TEHY t 7–2015
kootaan autoja! Elsi pelaa
joka toinen viikko jonkin moniammatillisen ryhmän kanssa
simulaatiopeliä legoilla.
i
Legot havainnollistavat hukkatyötä
Monen ensireaktio on, että mitä ihmeen legoja – minun pitäisi olla
hoitamassa potilaita! Mutta simulaatiopelin loputtua moni katsoo
työtään uusin silmin.
Simulaatiopelissä neljä henkeä kokoaa vaihe vaiheelta kymmenen
legoautoa kolmen auton rykäyksissä. Lähetti kuljettaa autoja työvaiheesta toiseen. Auton kokoamisaika kellotetaan. Peli auttaa
huomaamaan, miten esimerkiksi päällekkäisten työvaiheiden
karsiminen jouhevoittaa kokoamista. Pelkkä oman työn sujuminen
ei auta, vaan tarvitaan yhteistyötä yli yksikkörajojen.
Muutosvastarintaa on aina. Osa haluaa jäädä vanhaan, mutta se
ei ole mahdollista. Terveydenhuolto ui niin syvissä taloudellisissa
vaikeuksissa, että meidän on pakko tutkia päivittäisiä
tekemisiämme ja metsästää työn hukkakohtia. Sairaalan joka
kerroksessa ei kannata tehdä asioita omalla tavallaan, vaan hyviä
käytäntöjä pitää levittää.
Kaikista ei tunnu kivalta, että lisääntyvä työmäärä saadaan
tehtyä samalla porukalla, mutta kun maa on tässä kunnossa, on
turha odottaa, että terveydenhuoltoon tarjotaan lisäresursseja.”
21
ammatissa
laskevat. Palvelumuotoilu tarkastelee
prosesseja nimenomaan käyttäjän eli sairaalassa potilaan näkökulmasta.
Toyota sai vaikutteita Yhdysvalloista
Fordin autotehtaasta ja Fordin sairaalasta. Siellä keksittiin vuonna 1915, että
kirurgin työtä helpottaa avustava hoitaja,
leikkaushoitaja, mutta kului 20 vuotta
ennen kuin kirurgit hyväksyivät tämän.
Elsin työuran yksi kohokohta oli,
kun hän sai olla Lean-termin keksineen
Jeffrey K. Likerin koulutuksessa Aaltoyliopistossa ja jutella hänen kanssaan
lounaalla. Lean-guru vahvisti, että Elsin
vetämä kehittämistyö etenee oikeaa
polkua.
► Leikkauksien lukumäärä
kasvoi 0,8 prosenttia.
elsi kuvailee olevansa eräänlainen
► Henkilöstökuluissa
säästettiin 2,5 prosenttia.
sisäinen konsultti. Työtä auttaa se, että
sairaalan arki ja ihmiset ovat hänelle tuttuja – hän puhuu hoitajien kanssa samaa
kieltä. Elsi aloitti Taysissa keikkalaisena
vuonna 1997. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa anestesiahoitajana,
osastonhoitajana ja projektiasiantuntijana MRSA:n torjunnassa. Hän on terveystieteen maisteri, ja parhaillaan menossa
on Aalto Pro:n 30 opintopisteen Masters
of Quality -koulutus.
Muutosagentti tasapainoilee esimiesten ja henkilöstön välissä. Varsinaista
esimiesvaltaa hänellä ei ole. Muutosagentin toimi oli vuonna 2013 Taysissa uusi,
ja Elsi sai itse etsiä paikkansa organisaatiossa. Vuoden alusta hänen käyntikortissaan on lukenut myös hoitotyön kliininen asiantuntija.
tänä keväänä kaivurit alkavat kaivaa
Taysin pääoven edessä ja paikalle alkaa
nousta D-rakennus, johon sijoittuu myös
uusi tule-keskus. Leikkaus- ja anestesiaosastot hajaantuvat sinne aikanaan uusiin osaamiskeskuksiin eri välivaiheiden
kautta. Elsi valmentaa henkilöstöä isoon
muutokseen.
–ŽNykyisestä työympäristöstä ei kannata ottaa vanhoja, syvälle juurtuneita työtapoja, vaan takkia on tomutettava. Potilaalle on luotava kokonaisvaltainen hoitopolku, jonka joka pätkä on mietitty. Olen
puhunut paljon siitä, että työyhteisöä ei
pidä johtaa tiipiistä, vaan on mentävä katsomaan, mitä siellä tapahtuu ja kuuntelemaan, mitä signaaleja ihmisiltä tulee.
22
i
Hyviä tuloksia
Kehitystyö paransi leikkausja anestesiayksikön
toimintaa 2013–2014.
► Työn tuottavuus parani
3,1 prosenttia.
► Lääkekulut vähenivät
9,5 prosenttia.
► Taloudelliset kustannukset
laskivat 7 prosenttia.
siirretään ensiapuun, missä otetaan uudet kuvat ja laboratoriokokeet, koska tieto ei kulje. Irma joutuu odottamaan ensin
kokeita ja sitten osastolle pääsyä. Kun
hän viimein pääsee leikkaukseen, hän on
jo heikossa kunnossa, koska on ollut ravinnotta niin pitkään. Seuraavaksi Irma
odottelee jatkohoitoa. Kaikkeen tähän
kuluu neljä päivää.
Nykyään sama hoitopolku kestää
kaksi päivää. Irman tie käytiin minuutti minuutilta läpi parannuksia miettien.
Esimerkiksi leikkaussalin välineet on
järjestetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja salissa ollaan valmiita
tekemään kolme samanlaista lonkkaleikkausta peräjälkeen. Terveysasemalle ilmoitetaan jatkohoitopaikan tarve jo
silloin, kun Irmaa viedään leikkaussaliin.
Iso säästö tulee siitä, että sairaalassa ei
enää yleensä yövytä, vaan leikkaukseen
tullaan suoraan kotoa.
–ŽAiemmin Irman hoito eteni sammakkobensalla ja joka vaiheessa piti odottaa.
Tavoitteena on, että prosessi etenee rauhallisesti ja varmasti, jolloin hoitotyöllekin jää enemmän aikaa.
Samalla tekniikalla leikkaussalien
vaihtoaika lyheni yli tunnista 44
minuuttiin.
muutosvalmennukseen kuulu-
Työyhteisöä
ei pidä johtaa
tiipiistä.
Yksikössä on jo aiemmin mietitty
lonkkamurtumapotilaan hoitopolkua.
Kuvitteellisessa esimerkkitapauksessa 82-vuotias Irma kaatuu vuonna 2007
marraskuisena iltapäivänä, kun hän on
viemässä puolisonsa haudalle kynttilää.
Ensin hänet viedään terveysasemalle,
missä hänet kuvataan. Sen jälkeen hänet
vat myös teemaviikot. Elsi on ollut järjestämässä ja ideoimassa niitä esimerkiksi säteilystä ja hygieniasta. Yksikössä
on kiinnitetty huomiota perehdytykseen, sillä varsinkin leikkaussalihoitajilla pitää olla tasalaatuinen, perusteellinen perehdytys, jotta työ salissa
sujuu. Työkierto taas auttaa tuntemaan
toisen työtä. Elsi vetää myös hukkapajoja, joissa ryhmä hoitajia kerrallaan
etsii työprosessin hukkakohtia – voisiko
vaikka langat järjestää leikkaussalissa
fiksummin.
Henkilöstö pysyy nykyään ajan tasalla
yksikön talousluvuissa, sillä ne kerrotaan
kuukausitiedotteessa. Salivaihtoajat näkyvät viikoittain seinällä.
Aina agentin työ ei ole helppoa.
–ŽOrganisaation muutoksesta väitellyt
Pekka Mattila on sanonut osuvasti, että
muutosta johtavan reppu on täynnä
kiviä. Painon alla voi lyyhistyä tai nähdä
edessään kirkon, johon kiviä kantaa. t
TEHY t 7–2015
kolumni
Tyhjän sylin syndrooma
kaksi vuotta sitten poikani oli niin
Kolumnistimme
johanna jalonen
on sairaanhoitaja, hoitotyön
opettaja ja erityisperheen äiti.
kivulias, etten voinut ottaa häntä syliin tai
edes koskettaa. Kukaan ei pystynyt kertomaan, tunnenko vielä pienet käsivarret
kaulallani. Tarve koskettaa kasvoi valtavaksi, sylini huusi tyhjyyttään ja ainoa mitä pystyin vanhempana tekemään, oli olla
läsnä. Katsoin kadehtien niitä, jotka saivat
halata lastaan aina, kun tahtoivat. Katsoin
osaa ottaen niitä, jotka eivät enää koskaan saaneet lastaan käsivarsiensa väliin.
Kumpaan ryhmään minä tulisin
kuulumaan?
Kun sain halata taas poikaani, tunnetta oli vaikea sanoin kuvailla. Tiesin olevani
onnekas, mutta silti toipuminen tyhjän sylin syndroomasta
kesti kauan.
Marilyn
Monroe oli
oivaltanut
tärkeimmän asian
maailmassa.
joskus syli jää tyhjäksi
joko tarkoituksella tai tahtomattaan, eikä halaukselle ole
vastaanottajaa. Tyhjä syli merkitsee eri ihmisille eri asioita. Se voi olla
elämänkiertoon kuuluva luonnollisen positiivinen tila, kuten lasten muutto pois
kotoa. Lapsi kasvaa vuosien myötä ulos
pesästään ja muuttaa tarpeeksi kasvettuaan omilleen. Ehkä muutaman vuoden
kuluttua syli saa taas täytettä lapsenlapsien tai bonuslapsien muodossa.
Tarpeeksi vuodenkiertoja nähnyt syli
voi olla liian hauras ottamaan vastaan
uutta vilkasta elämää. Silloin saman asian
ajaa elämän viisautta huokuva taputus
päälaelle.
Joidenkin elämän täyttää karvaisempien kavereiden tarpeet. Kukin tyylillään.
toisinaan käsivarret rutistavat
rintaa vasten jotain, jota ei kuulu hartais-
TEHY t 7–2015
ta toiveista ja odotuksista huolimatta.
Valitettavasti joskus syli tyhjenee äkkiä
ja lopullisesti. Ei ole väliä, minkä ikäinen
lapsi siitä viedään. Lapsi on vanhemmilleen aina lapsi, vaikka hän olisi ehtinyt
aikuiseksi.
Tyhjä syli tuntuu fyysisenä ja henkisenä kipuna sydämessä asti, eikä mikään
voi parantaa sitä täysin. Tyhjän sylin syndrooman tunnistavat ne, jotka ovat tämän
kokeneet. Syntymäpäivät, nimipäivät,
juhlapäivät ja vuosipäivät tulevat vuorollaan säännöllisesti,
mutta eivät koskaan enää täydellisinä. Yksi puuttuu.
Onneksi on olemassa
lohtuna muistot, jotka säilyvät ikuisesti valokuvissa,
videoissa – ja sydämessä.
Muistojen avulla selviää
seuraavaan päivään ja kipu
muuttaa ajan myötä muotoaan inhimillisemmäksi.
Siitä tulee kuin näkymätön
vuokralainen, joka aika ajoin muistuttaa itsestään. Sen läsnäoloon tottuu ajan
myötä, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Suotakoon jokaiselle oikeus hoitaa
tyhjän sylin syndrooman aiheuttamaa
kroonista kipua omalla tavallaan.
marilyn monroe muistetaan
pinnallisten blondien ja glitteriprinsessojen esiäitinä. Hän oli kuitenkin
ihminen, joka oli oivaltanut tärkeimmän asian maailmassa. Hänelle tyhjän
sylin syndrooma oli tuskallisen tuttu,
sillä hän ei koskaan saanut pitää omaa
lasta sylissään. Marilynin sanoja lainaten: paras maailmassa mahtuu kahden
käsivarren väliin. Mikä se paras on, sen
päätämme itse.
23
intoa täynnä. Lapset ovat
lelupäivästä niin innostuneita,
että alkavat kertoa leluistaan
usein jo päiväkodin ovella,
kertoo lastenhoitaja Saga
Hagelberg.
24
TEHY t 7–2015
päiväkoti
Oman
kodin
palasia
Lelupäivä yhdistää lapsen kaksi maailmaa.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Liisa Takala
S
öpö pehmokuutti liikehtii, räpsyttelee silmiään ja pitää kummallista ääntä espoolaisessa Kylätalo
Palttinan päiväkodissa. Neli- ja viisivuotiaat Sammaltassut ovat juuri heränneet
päiväuniltaan viettämään viikoittaista
lelupäivää.
–Siinä on patterit, ei se oikeasti
ääntele, valistavat lapset pehmolelun
sielunelämästä.
Lastenhoitaja Saga Hagelberg päätyy
hetkessä lasten kasaaman leluvuoren alle. Tänä maanantaina ovat suosiossa pehmoeläimet: krokotiili, jääkarhu ja kissa
telmivät lattialla sulassa sovussa.
Kylätalo Palttinan päiväkodissa Espoossa viikko aloitetaan aina lelupäivällä.
Päivän aluksi kotoa tuodut lelut esitellään pienryhmissä, jotta kaikki malttavat
keskittyä. Isoimmille on tähtihetki, kun
joku kiinnostuu hänen lelustaan.
–Lasten muistoja on kiva kuunnella.
Joku on voinut saada lelun ulkomailta tai
se on hänen vauva-ajoiltaan. Eräs lapsi
piti mukanaan bussikorttia, toinen perhekuvaa, Saga kertoo.
lasten lelut on sidoksissa aikan-
sa ilmiöihin. Esimerkiksi Mikki Hiiri oli
1950-luvulla epätoivottu vieras päiväko-
TEHY t 7–2015
teihin, sillä sitä pidettiin huonoa makua
edustavana karikatyyrimäisenä hahmona.
Palttinan päiväkodin lelupäivään voi
tuoda minkä tahansa rakkaan lelun,
joka ei mene herkästi rikki eikä sisällä
monia osia – tai ole aselelu. Elektronisia leluja ei myöskään suosita, sillä äänten sekamelska voisi hivuta korkeisiin
desibeleihin.
Saga kertoo, että lapset muistavat
tarkasti, mikä on kenenkin lelu. Toisten leluista ollaan kiinnostuneita, niitä
halutaan kokeilla ja näprätä. Samalla
opitaan sosiaalisia taitoja: lainaamaan,
vaihtamaan ja jakamaan omia tavaroita. Vanhemmille lapsille tämä ei ole enää
vaikeaa.
–Lelupäivä sekoittaa mukavasti kaveripiirejä. Kiinnostava lelu voi innostaa
leikkimään kaverin kanssa, jonka kanssa
ei yleensä leiki.
lelupäivää on vietetty päiväkodeissa
jo useita vuosikymmeniä, mutta sitä on
tutkittu varsin vähän. Aihetta lopputyössään selvittänyt lastentarhanopettaja
Kaisa-Leena Matilainen toteaa, että tuttu lelu antaa lapselle iloa ja turvaa sekä
yksilöllisyyden kokemuksen. Lapsi oppii
myös neuvottelutaitoja.
25
päiväkoti
Lelupäivä on niin sanotun vapaan
leikin päivä. Päivähoidossa on yleensä
paljon järjestettyä ohjelmaa, mutta lelupäivänä leikin keksii yleensä lapsi.
Kaisa-Leena pitää erityisesti teemal-lisista lelupäivistä, sillä ne ohjaavat kekseliäästi leluvalintoja. Suosittuja teemoja ovat pehmolelut, nallet,
kirjat ja pelit. Myös väri- ja eläinteemat
ovat yleisiä. Joissakin päiväkodeissa
huomioidaan kalenterivuoden tapahtumat: äitien- ja isänpäivän aikoihin
aiheena on vanhempien vanhat lelut.
–Teemat ovat myös keino toppuutella kilpailua ja lelujen vertailua. Itse
komppaisin kirjojen ja pelien tuomista.
Olen iloinen, että monella lapsella kirja
on lelun asemassa.
lelupäivään perehtyessään
Kaisa-Leena yllättyi, kuinka negatiivisessa sävyssä lelupäivää on käsitelty nettikeskusteluissa ja uutisissa.
Huolta on herättänyt lelujen synnyttämä kateus, riidat, kilpailuvarustelu ja
eriarvoistuminen. Lelupäivä on nähty
myös lietsovan kulutuskulttuuria.
–Se tuntui ristiriitaiselta, koska
päiväkodeista kuulin aivan toisenlaisia
kokemuksia, Kaisa-Leena sanoo.
Monella on lelupäivässä aina sama
lelu. Jos kotona onkin iPadeja ja hittileluja, hoitoon tuodaan usein se vanha
nuhjuinen nalle tai pikkuauto, johon
on ehtinyt syntyä vahva tunneside.
–Melkein voisi kysyä, että jos joku
kilpailee, ovatko ne lapset vai vanhemmat. Lapset oppivat perheen kulutuskäyttäytymisen. Lapsen rennosta ja
iloisesta mielestä voisivat aikuisetkin
ottaa joskus mallia. t
Pikkufilosofit vastaavat:
Mikä on leikkimisen tarkoitus?
Lapset leikkii
hauskoja leikkejä,
koska ne ei tee
töitä.
LUMI LEHTINEN, 5
Leikin
Spidermanilla, koska
se ampuu pahiksia.
JERE PARTANEN, 4
Lapset
leikkivät, koska
ne haluavat
leikkiä.
VALTTERI MARTISKAINEN, 4
1930
Lelut valmistavat
aikuisten rooleihin.
Miniatyyrejä siivousvälineistä, pienet
kangaspuut.
26
1940
Paperinuket. Paperikankaasta
tehdään nukeille vaatteita
ja paperinarusta miniatyyrihuonekaluja.
Paperi on edullinen materiaali,
jota on saatavilla sotavuosinakin.
1950
Afrikan tähti.
Ensimmäiset Muumituotteet.Filmitähti-,
purkka- ja autokuvat
villitsevät keräilykulttuuriin.
1960
Barbie esitellään New Yorkin
lelumessuilla vuonna 1959.
Legot sekä avaruus- ja
tieteislelut.
Televisio alkaa vaikuttaa
leluihin.
TEHY t 7–2015
Siksi koska ei ole
mitään muuta
tekemistä. Lapset
leikkii ja aikuiset pelaa
höpsöjä pelejä
tietokoneella.
FELIX LAPPALAINEN, 6
Pidän
pehmoleluista.
Leikkiminen on
parempaa kuin
töiden
tekeminen.
HENNA KARAS, 5
Koska
leikkiminen on
hauskaa.
JULIUS KOKKO, 5
1970
Kirkkaat, värikkäät muovilelut.
Playmobil. Neppisautojen kulta-aika.
Mopot, joista
tunnetuimpia on
Plaston ”kurkkumopo”.
TEHY t 7–2015
1980
My Little Ponyt, Star Wars
-lelut, He-Manit, Kaalimaan
kakarat, Smurffit,
Monchhichi-apinat.
Pehmolelubuumi.
1990
Turtlesit, trollit. Lasten
lelumäärä kasvaa lama
lamavuosista huolimatta.
Digitaaliset lelut,
Tama
virtuaaliset Tamagotchi-lemmikit.
2000
Bratz-nuket, Hello
Kitty- ja Transformers-lelut uudelleen
suosioon.
Digitaalisuus lisääntyy.
Vahva tuotteistaminen,
esimerkiksi Angry Birds.
27
sairaus
Kohtalokas
kiertyminen
Kiveksen kiertymä on leikattava heti. Verenkierron
puute voi tuhota kiveksen jo kuudessa tunnissa.
teksti Tiina Suomalainen
Synnynnäinen poikkeavuus altistaa
kiveksen kiertymälle
Kives on normaalitilassa.
28
Poikkeavuus: kives on poikittain
kivespussissa, mikä altistaa kiveksen kiertymälle.
K
Kiveksen kiertymä.
kuvituksen lähde eija mäkelä
i
esken koulupäivän 15-vuotiaaseen
poikaan iskee kova alavatsakipu.
Kipu tuntuu erityisesti vasemmalla puolella. Hiljalleen kipu paikallistuu
vasempaan kivekseen, joka punoittaa ja
on turvonnut.
Päivystyksessä kives ultrataan ja
todetaan, että kyseessä on kiveksen
TEHY t 7–2015
kiertymä. Poika viedään kiireen vilkkaa
leikkaussaliin.
Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiän tauti. Se todetaan noin neljäsosalla kiveskipuisista potilaista. Esiintymispiikit ovat vauvaiässä alle kuukauden
ikäisenä ja murrosiässä 13–16-vuotiaana.
Kives voi toki kiertyä myös muina ikäkausina. Alle 25-vuotiailla miehillä esiintyvyys on yksi neljästätuhannesta.
–Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen
leikkaushoidon. Jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen, korostaa
erikoislääkäri Eija Mäkelä Tampereen
yliopistollisen keskussairaalan lasten ja
nuorten kirurgisesta yksiköstä.
kiveksen kiertymä alkaa, kun ki-
vestä kannatteleva lihas supistuu. Siemenjohdin ja kivesten verisuonet kiertyvät korkkiruuvimaisesti 180–720 astetta,
ja verenkierto ehtyy.
Kiveksen kiertymälle altistaa synnynnäinen poikkeavuus, jossa kives ja
lisäkives eivät ole täysin kiinnittyneet
tuppikalvoon. Pidentynyt siemennuora
mahdollistaa kiertymisen. Poikkeavuus
on useimmiten molemmissa kiveksissä.
Normaalisti ovaalin muotoinen kives on
kivespussissa pitkittäin, mutta näissä
poikkeustapauksissa kives makaa kivespussissa poikittain.
Muita altistavia tekijöitä ovat voimakas pitkäaikainen urheilusuoritus ja lämpötilavaihtelut. Kiveksen kiertymä voi
tulla myös kesken levon.
Vastasyntyneellä kiveksen kiertymä
johtuu siitä, että kives ei ole vielä kunnolla kiinnittynyt tuppikalvoon. Siitä ei ole
varmuutta, miksi vaiva yleistyy jälleen
murrosiässä.
–Syynä ovat todennäköisesti hormonimuutokset ja kivesten kasvaminen, jotka
lisäävät kiertymän riskiä, Mäkelä sanoo.
vastasyntynyt saattaa olla it-
kuinen, ja vaippaa vaihtaessa vanhempi
huomaa, että toinen kives on turvoksissa
ja punoittaa. Murrosikäisellä kiertymä
on luonnollisesti helpompi todeta, koska
kipua ei tarvitse arvailla.
Yleensä kipu tuntuu heti kiveksessä. On kuitenkin mahdollista, että ensin
koskee alavatsaan ja on pahoinvointia.
TEHY t 7–2015
Kiertymä
voi tulla
myös kesken
levon.
Kuumeilua ja virtsaamisoireita kiveksen
kiertymään ei yleensä liity.
Kiveksen kiertymä tulee aina vain toiseen kivekseen, useammin vasemmalle
kuin oikealle puolelle.
Mäkelä on tutkinut väitöskirjassaan
kiveksen kiertymää ja sen esiintyvyyttä
muihin kiveskipuihin verrattuna. Tutkimuksessa oli neljäsataa 0–16-vuotiasta
äkillisestä kiveskivusta kärsivää potilasta.
Heistä 26 prosentilla oli kiveksen kiertymä. Kiveslisäkkeen kiertymä oli 45 prosentilla ja lisäkivestulehdus 10 prosentilla.
–Kiveslisäkkeen kiertymä on paljon
yleisempi, mutta ei läheskään niin vakava
kuin kiveksen kiertymä. Se ei välttämättä vaadi leikkausta vaan hoidoksi riittää
usein tulehduskipulääke.
Kiveslisäkkeet ovat jäänteitä, turhia
kudosrakenteita, jotka voivat kiertyä
vartensa varassa. Oireet ovat lievemmät
kuin kiveksen kiertymässä, ja ne paikallistuvat kiveksen yläpuolelle.
äkillisen kiveskivun yllättäessä
kiveksen kiertymä on aina poissuljettava
sekä kliinisten esitietojen että ultraäänen perusteella.
Mäkelän tutkimuksessa kävi ilmi, että
jos kiveksen kiertymästä kärsivä potilas
saatiin leikkaukseen alle 6 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta, kives toipui
ennalleen. Jos aikaa kului 6–12 tuntia, kives säästyi 50 prosentin todennäköisyydellä. Mikäli aikaa kului vielä kauemmin,
todennäköisyys oli vain 4 prosenttia.
Useimmissa tapauksissa kives ultrataan ensin. Ultraäänitutkimus ei saisi
kuitenkaan viivästyttää leikkaussaliin
pääsyä, jos oireet ovat selvät.
–Lääkäreiden kesken on käyty keskustelua siitä, mitä pitää tehdä, jos oireiden
alkamisesta on kulunut yli vuorokausi.
Diagnoosin tekeminen on silloin vaikeampaa, ja ultraäänitutkimuksesta on
apua. Ultralla voi tutkia, onko kiveskivun
taustalla esimerkiksi kasvain tai äkillinen lisäkivestulehdus.
Tällaisessa tapauksessa leikkauksella
on harvoin kiire. Jos kyseessä on kiveksen kiertymä, kives on todennäköisesti jo
tuhoutunut.
leikkauksessa kivespussin keskikohtaan tehdään pitkittäinen viilto ja
kives paljastetaan. Siemenjohdin ja verisuonet kierretään auki.
Verenkierron palautumista voidaan
edistää kietomalla kiveksen ympärille lämpimät keittosuolataitokset. Sillä
välin, kun odotellaan verenkierron palautumista, tarkistetaan toinen kives ja kiinnitetään se tuppikalvoon.
Kives palautetaan pussiin noin 5–10 minuutin kuluttua ja kiinnitetään kahdella
ompeleella tuppikalvoon kiinni. Lopuksi
suljetaan 3–5 sentin mittainen leikkaushaava. Leikkaus kestää puolisen tuntia.
Jos kiveksen aukikiertäminen ja lämmitys eivät tuota tulosta, voidaan kiveksen kalvoon tehdä viilto ja tarkistaa, viriääkö verenkierto. Jos kives pysyy edelleen sinertävänä ja oireiden alkamisesta
on kulunut yli 12 tuntia, on harkittava
kiveksen poistamista. Jos kives jätetään
paikoilleen, se saattaa haitata toisen kiveksen toimintaa.
Mikäli toinen kives menetetään, toinen riittää yleensä normaaliin murrosiän
kehitykseen. Hedelmällisyys saattaa kuitenkin heikentyä.
Hyvin menneestä leikkauksesta
toipuu nopeasti. Yleensä pojat ovat sairaalassa yhden yön. Kouluun voi palata
voinnin mukaan. Urheilukielto kestää
yhdestä kahteen viikkoa.
tunnistetaanko kiveksen kierty-
mä perusterveydenhuollossa riittävän
hyvin?
–Kyllä sen pitäisi olla tiedossa. Korostan osastollamme lääkäriopiskelijoille,
että jos pojalla on alavatsakipua, kivekset
on aina tutkittava, Eija Mäkelä sanoo.
Hänen mielestään kiveksen kiertymää pitäisi käsitellä myös terveysopin
kirjoissa ja tunnilla. Murrosikäiset pojat
ymmärtäisivät, että vaikka asia tuntuisi miten kiusalliselta, kiveskivun takia
on mentävä lääkäriin mahdollisimman
pian. t
29
homevauriot
Väärin korjattu
Homeenestoaineet voivat pahentaa sisäilmaongelmia.
sairaaloiden ja
hoitolaitosten pintaalasta arviolta 20–26
prosentissa on merkittäviä kosteusvaurioita.
Tiloissa työskentelee
36000–47000 henkilöä.
Rakennusten korjaamisen arvioidaan maksavan 600–700 miljoonaa
euroa.
kun vauriot ovat
pahoja, merkittävä osa
henkilöstöstä saa oireita
sisäilmasta. Monesti
ongelmien aiheuttajaa ei
silti löydetä. Rakennuksia
yhdistää usein se, että
niihin on tehty mittava
peruskorjaus jokin aika
sitten.
sisäilmaongelmia
ovat aiheuttaneet energiaremontit, joissa ikkunatuuletus on korvattu
koneellisella ilmanvaihdolla.
Ratkaisu ei sinänsä
ole väärä, mutta se on
toteutettu väärin tai
rakennusta on hoidettu
huonosti. Pahimmillaan
ilmanvaihtolaitteiston
hoito on laiminlyöty.
30
kosteus- ja homevaurioiden yhteys ast-
maoireiden pahenemiseen
on osoitettu tutkimuksissa.
Tutkimusnäyttöä on myös
astman puhkeamisesta
sekä hengitystieoireista ja
-infektioista. Keuhkoputkentulehduksen ja allergisen nuhan lisääntymisestä
on jonkin verran näyttöä.
homesienet ja baktee-
rit tuottavat myrkyllisiä
toksiineja. Niitä löydetään
usein homevaurioista rakennuksista mutta myös
vähemmän vaurioituneista
kohteista.
homeenestoaineiden
käyttö saattaa pahentaa
tilannetta, sillä ne voivat
lisätä toksiinien tuotantoa.
Ne saattavat tuhota homeita, mutta jättää jäljelle
kaikkein myrkyllisimmät.
Kemikaaleja ei saa käyttää
homehtuneisiin märkiin
rakenteisiin. Niitä pitää
käyttää harkitusti vasta
sitten, kun homekasvustot on poistettu ja vauriot
korjattu.
TEHY t 7–2015
LÄHTEET: TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN JOHTAVA TUTKIJA ANNE HYVÄRINEN JA TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUSPROFESSORI KARI REIJULA
teksti Vesa Turunen kuvitus Pia Hietamies
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, RIITTA.HANKONEN@TEHY.FI
Eroon ampiaisista
ampiaisen pisto saattaa aiheuttaa henkeä uhkaavan allergiareaktion. Sydänsairaat vanhukset, alle kaksivuotiaat lapset ja
raskaana olevat voivat reagoida pistoihin voimakkaasti. Pistot
saattavat aiheuttaa vakavan myrkkyreaktion kenelle tahansa,
jos niitä on useita tai ne kohdistuvat päähän tai kaulalle.
Ampiaispesä on syytä hävittää kodin läheisyydestä ja pihapiiristä alkukesällä, jolloin kuningatar hoitaa
pesää yksin. Loppukesällä pesässä voi olla satoja
ampiaisia. Suuri pesä on jätettävä ammattilaisten
hävitettäväksi. Turhaan hyödyllisten ampiaisten
pesiä ei pidä tuhota.
Turvallisinta pesän hävittäminen on yöllä,
jolloin ampiaiset eivät lennä. Ampiaisen myrkky
sisältää feromoneja, jotka saavat kaikki lähistön ampiaiset puolustuskannalle. Mieti pakoreitti varmuuden vuoksi etukäteen
ja käytä suojavarusteita. Suihkuta hyönteismyrkkyä kahtena iltana peräkkäin ja irrota pesä pussiin jälkimmäisen suihkutuksen jälkeen. Vie irrotettu pesä esimerkiksi metsään, älä roskiin.
HELENA SYRJÄ
Mieti
pakoreitti
etukäteen.
ALLERGIA- JA ASTMALIITTO, WWW.SIIVOUS.INFO
Uutispalvelu Duodecim
Ole läsnä – verkossa
tietoista läsnäoloa eli mindful-
nessia voi harjoitella maksutta Mielenterveysseuran nettisivuilla. Tietoinen läsnäolo lievittää stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita sekä
vähentää murehtimista.
Harjoituksiin on yhdistetty perinteistä meditointia sekä kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvaa
ajatusten, tunteiden ja
kehon kokemusten kanssa työskentelyä.
www.mielenterveysseura.fi/harjoitukset
TEHY t 7–2015
Taidetta!
Teemaviikolla innostutaan
kulttuurista.
mental health art week 18.–24.5.
www.mielenterveysseura.fi
Hyvä ruoka,
riittävä liikunta
kuinka yhdistää laadukas ruoka ja riittävä liikunta? Kysymykseen vastaa tämä
kolmeen osaan jaettu kirja. Ensimmäinen
keskittyy kehon koostumukseen ja sen
muokkaamiseen, toinen ravintoaineisiin ja kolmas käytäntöön.
Kirjasta hyötyvät terveys- ja
liikunta-alan ammattilaiset sekä
ravitsemusohjausta antava hoitohenkilöstö. Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri ja laillistettu
ravitsemusterapeutti.
mikko rinta: syö, liiku,
kehity. fitra 2015.
ke
tunne
luomesi
1
Melanooman riskiä
lisäävät runsasluomisuus, UV-altistus,
ihon palaminen ja
solarium.
2
Mene lääkäriin,
jos luomi laajenee,
muuttuu moniväriseksi, epätasaiseksi,
kyhmymäiseksi tai
vuotaa verta.
3
Valtaosa melanoomista syntyy
kohtaan, jossa ei ole
ollut luomea.
PIXMAC
Lisävuosien toivossa ei tarvitse
hölkätä kymmentä tuntia viikossa.
Lähes saman hyödyn saa runsaalla
kahdella tunnilla.
syöpäjärjestöt
31
lääkkeet
Lisäpotkua
laihdutukseen
Lihavuuden hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä on synkkä historia.
Mitä uusilta lääkkeiltä odotetaan?
teksti Merja Perttula kuva Pixmac
1 Markkinoille on tulossa kaksi uutta
laihdutuslääkettä, liraglutidi
(Saxenda) ja bupropionia ja naltreksonia sisältävä yhdistelmävalmiste
(Mysimba). Millaisia ne ovat, lihavuustutkija, professori Aila Rissanen?
Liraglutidi on ollut markkinoilla parisen
vuotta kakkostyypin diabeteksen lääkkeenä ja sitä tutkitaan myös ykköstyypin
diabeteksen hoidossa. Bupropionia on
käytetty tupakasta vieroitukseen ja masennuksen hoitoon, naltreksonia opioidija alkoholiriippuvuuden hoitoon.
2 Mihin lääkkeiden teho perustuu?
Molemmat lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon vähentäen ruokahalua,
mutta liraglutidilla on myös muita vaikutustapoja, joita ei vielä tarkkaan tunneta.
Lihavuustutkimuksissa liraglutidin on
todettu laskevan painoa kahdeksan prosenttia enemmän kuin hyvin toteutettu
elintapaohjaus yksinään. Elintapaohjaus
laski painoa keskimäärin 2,6 prosenttia.
Neljännes bupropionia ja naltreksonia
sisältävää yhdistelmälääkettä käyttäneistä on laihtunut kymmenen prosenttia
ja puolet viisi prosenttia painostaan.
Molempien lääkkeiden tulokset ovat siis
hyviä.
32
Pitkäaikainen painonpudotus perustuu aina elintapojen muutokseen, johon
laihdutuslääkkeet tuovat lisäavun. Liraglutidi parantaa myös aineenvaihduntaa
ja voi tarjota tukea heikentyneestä sokerinsiedosta kärsiville. Uudet lääkkeet
saattavat sopia myös lihavuusleikatuille
potilaille, joiden paino pyrkii leikkauksen jälkeen vähitellen nousemaan.
3 Kuka hyötyy uusista lääkkeistä?
Lääkkeet on tarkoitettu hyvin rajatulle potilasryhmälle elintapahoidon
tueksi. Ne on suunnattu aikuisille, joiden
painoindeksi on vähintään 30 tai 27 ja
joilla on lihavuuteen liittyviä aineenvaihduntaongelmia, kuten kohonnut verenpaine, diabeteksen esiaste tai kakkostyypin diabetes tai rasva-aineenvaihdunnan
häiriö.
4 Liraglutidi-valmiste on saanut
myyntiluvan Euroopan komissiolta,
ja Euroopan lääkevirasto EMA on
suositellut myyntiluvan myöntämistä
myös yhdistelmävalmisteelle. Milloin
niitä voisi olla saatavilla lihavuuden
hoitoon Suomessa?
Tästä ei ole vielä tietoa. Hinnan määrittäminen aiheuttaa varmaankin kovan
väännön. Lihavuuden hoidossa liraglutidi on todennäköisesti kallis lääke.
5 Mitä haittoja voi esiintyä?
Liraglutidi voi aiheuttaa suolistooireita. Koska liraglutidi stimuloi haimasoluja, sen käyttö on yhdistetty joskus
haimatulehduksiin. Haittoja tullaan
seuraamaan tarkasti. Myyntilupaan liittyy ehto, että pitää perustaa seurantarekisteri haima- ja kilpirauhashaitoista.
Lääkärit ohjeistetaan kertomaan mahdolliset haitat potilaalle. Järjestely on
poikkeuksellinen.
Bupropioni-naltreksoniyhdistelmä
voi aiheuttaa pahoinvointia, ummetusta,
päänsärkyä, oksennuksia ja huimausta.
Lääke nostaa verenpainetta, joten sitä
eivät voi käyttää potilaat, joilla on vaikea
verenpainetauti. Se ei sovi myöskään
epileptikoille tai henkilöille, joilla on ongelmia alkoholin tai lääkkeiden kanssa.
Haittana voidaan pitää myös sitä, että
keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden teho yleensä ajan myötä heikentyy
tai häviää.
6 Suomessa on ollut jo usean
vuoden orlistaattia sisältävä
laihdutuslääke sekä reseptilääkkeenä
TEHY t 7–2015
uusia konsteja. Tällä
hetkellä Suomessa myydään
lihavuuden hoitoon vain yhtä
reseptilääkettä, orlistaattia.
Myyntiin on tulossa kaksi
uutta valmistetta.
TEHY t 7–2015
33
lääkkeet
(120 mg) että itsehoitovalmisteena
(60 mg). Mihin orlistaatin vaikutus
perustuu?
Teho perustuu ohutsuolessa vaikuttavan,
ravinnon rasvaa pilkkovan lipaasi-entsyymin toimintaan. Lääkkeen ansiosta
noin kolmannes rasvasta ja samalla rasvakaloreista jää imeytymättä elimistöön.
Itsehoitolääke on lähes yhtä tehokas kuin
reseptivalmiste.
Orlistaatti on tarkoitettu yli 18-vuotiaille, joiden painoindeksi on 28 tai
suurempi. Orlistaattia on väheksytty turhaan, sillä omien kokemusteni
mukaan se on oikein käytettynä hyvä
lääke.
7 Kuinka turvallinen ja tehokas
orlistaatti on itsehoitovalmisteena?
Se on turvallinen, sillä se ei muiden lääkkeiden tavoin imeydy verenkiertoon ja
kulkeudu sitä kautta muualle elimistöön.
Lääkkeen käyttö yhdistettynä vähäras-
vaiseen ruokavalioon pudottaa painoa
puolen vuoden aikana keskimäärin
reilut kolme kiloa. Pelkillä elintapamuutoksilla ei aina päästä yhtä hyviin
tuloksiin.
Orlistaatti laihduttaa maltillisesti,
mutta sen aineenvaihdunnalliset hyödyt
ovat suuret. Se parantaa veren rasva- ja
sokeriarvoja. Se sopii etenkin ylipainoisille, joiden kolesteroli ja verensokeri
ovat vähän korkealla.
Haittavaikutuksia – rasvaripulia, ilmavaivoja ja tuhrimista – voi ilmetä, jos
syö liian rasvaista ruokaa. Valitettavasti
lääkettä käytetään myös väärin. Sitä ovat
kokeilleet monet syömishäiriöistä kärsivät potilaat.
8 Suomessa oli aikaisemmin
käytössä laihdutuslääkkeet
sibutramiini ja rimonabantti.
Ne vedettiin pois markkinoilta
turvallisuusongelmien vuoksi. Voiko
Nuppu
Kaksi yhdessä, tulevaisuus
nupullaan. Mitä tästä voisi
seurata? Naurua, arjen iloa,
syli johon voi halutessaan
painaa pään.
Parasta tulevassa on
kuitenkin tieto siitä,
että sinä olet olemassa.
Nuppu design Taru Harmaala Chaloff
riipus, kirkas pronssi 69,34
tulossa oleviin laihdutuslääkkeisiin
liittyä vaaraa?
Lihavuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden historia on synkkä. Sibutramiini ei korjannut diabetestasapainoa, se
nosti verenpainetta ja aiheutti rytmihäiriöitä. Rimonabantti lisäsi itsemurhariskiä. Tulossa olevia lääkkeitä on tutkittu
pitkään, eikä toistaiseksi ole havaittu
erityisiä haittoja. Seurantaa kuitenkin
tarvitaan.
10
Probioottien tehoa painonpudotuksessa tutkitaan suurella
mielenkiinnolla. Mihin niiden vaikutus
laihduttamisessa perustuu?
Probiootit saattavat auttaa laihduttamisessa, sillä ne pystyvät säätelemään suolistomikrobiston koostumusta. Näyttöä
on esimerkiksi Lactobacillus gasseri- ja
Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerien vaikutuksista painonpudotukseen. Vaikutukset ovat heikompia
kuin lääkkeiden, mutta haittoja ei esiinny. Probioottien hyödyistä laihduttamisessa tarvitaan uutta tietoa, ennen kuin
niitä voi suosittaa tähän tarkoitukseen.
Tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti
suoliston mikrobiflooraan vaikuttavia
lääkkeitä. Myös ulosteensiirtoa on kokeiltu menestyksekkäästi. Kun hoikilta
siirretään ulostetta eli erilainen bakteerikanta lihaville, he laihtuvat. Samoin
hoikat lihovat, jos he saavat lihavien mikrobiston suolistoonsa.
11
Miten terveydenhuollon
ammattihenkilöiden tulisi
suhtautua laihdutuslääkkeisiin?
Hyvä elintapaneuvonta on tietysti ensisijaista. Siinä terveydenhuollossamme
on vielä paljon parannettavaa. Tehoa voi
sitten täydentää lääkkein.
Taitamatonta lääkkeenkäyttöä pitää välttää: ihmisille, joilla on taipumus lihoa tai jo valmiiksi ylipainoa ei
tule määrätä painoa lisääviä lääkkeitä.
Vaihtoehtoja on olemassa. Esimerkiksi
monet psyykenlääkkeet, antihistamiinit
ja rauhoittavat lääkkeet nostavat painoa
huomattavasti.
PROFESSORI AILA RISSANEN TOIMII LIHAVUUS TUTKIJANA
HUSIN LIHAVUUSTUTKIMUSYKSIKÖSSÄ SEK Ä SISÄTAUTILÄÄKÄRINÄ HYKSIN SYÖMISHÄIRIÖYKSIKÖSSÄ.
TEHY t 7–2015
kirjat
KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM
Kannustavasti lihavuuden hoidosta
Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki ja
Patrik Borg (toim.): Lihavuus. Duodecim
2015.
Ylipainoisuus on Suomessa yleisempää kuin normaalipainoisuus,
sillä aikuisista noin 60 prosentilla painoindeksi on yli
25. Käytännönläheinen ja
tutkittuun tietoon perustuva
kirja painonhallinnasta tulee
siis tarpeeseen.
Lähes 350-sivuinen teos
painottaa yksilöllisiä elintapamuutoksia ja terveydenhuollon kannustavaa otetta
lihavuuden hoidossa. Artikkeleissa
käydään läpi muun muassa lihavuuteen
liittyviä sairauksia sekä syömisongelmia
ja -häiriöitä samoin kuin energiankulutusta, motivaation herättelyä, unirytmiä ja liikuntaa. Teos kertoo
erittäin niukkaenergisestä
dieetistä sekä leikkaus- ja lääkehoidosta. Useista aiheista kerrotaan havainnollisin
tapausesimerkein.
Kirja luo yhteistä tietopohjaa ja tukee eri terveydenhoidon ammattilaisten yhteistyötä lihavuuden hoidossa.
keet. Pääpaino on
suonensisäisesti
annettavissa valmisteissa. Jokaisen
lääkkeen kohdalla
kuvataan vaikutusmekanismit, käyttöaiheet, antotapa ja
annostus, hoitovaste
ja seuranta, vastaaineet, varoitukset
sekä yhteis- ja haittavaikutukset.
Oppaassa on 15 uutta artikkelia edelliseen painokseen verrattuna.
tomukset ja pohdintatehtävät syventävät
aihetta.
Vuosia alalla toimineet voivat hyödyntää kirjaa itsenäisesti tai täydennyskoulutuksessa. Alan opiskelijoille teos toimii
esimerkiksi harjoittelun tukena.
Kirja
painottaa
yksilöllisiä
elintapamuutoksia.
Toiveuntako vain?
Ville Yliaska: Tehokkuuden toiveuni –
Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta
1990-luvulle. Intokustannus 2014.
Markkinalogiikkaa on yritetty soveltaa Suomessakin
julkisen sektorin toimintaan. Palveluita
on ulkoistettu ja kilpailutettu ja käyttöön
on otettu palveluseteleitä sekä tilaajatuottajamallin eri sovelluksia. Historiantutkija Ville Yliaska pyrkii selvittämään
tutkimuksessaan, miten vuosikymmenten mittaista uudistusaaltoa on kyetty
pitämään yllä, vaikka tietoa uudistusten
vaikutuksista ei ole ollut käytettävissä.
Ajantasaisesti
lääkkeistä
Esko Ruokonen, Tero Ala-Kokko, Irma
Koivula ja Ilkka Parviainen (toim.):
Akuuttihoidon lääkkeet. Duodecim 2014.
Tarkastetussa ja ajantasaistetussa oppaassa ovat mukana yleisimmin
akuutti- ja tehohoidossa käytetyt lääkTEHY t 7–2015
Kaikki lähtee
luottamuksesta
Eija Raatikainen:
Lujita luottamusta.
Asiakassuhteen rakentaminen sosiaalija terveysalalla. PSkustannus 2015.
Kirja haluaa
lisätä sosiaali- ja
terveysalan ammattilaisten ymmärrystä luottamuksen
merkityksestä, sillä ilman sitä ei synny
toimivaa potilassuhdetta. Esimerkkiker-
Mitä on kollegiaalisuus?
Eva Becker, Nina
Hahtela ja Iiri
Ranta (toim.):
Kollegiaalisuus hoitotyössä. Hoitotyön
vuosikirja 2015.
Fioca 2015.
Sairaanhoitajaliitto julkaisi viime
vuonna sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet. Hoitotyön vuosikirjan tavoitteena on herättää keskustelua aiheesta.
Mitä tarkoitetaan sairaanhoitajien
keskinäisellä kollegiaalisuudella, entä
ammattien välisellä? Miten sairaanhoitajaopiskelijat kokevat asian kliinisessä
harjoittelussa?
Kirja avaa näkökulmia kollegiaalisuuteen myös kansainvälisen yhteistyön,
sosiaalisen median ja monikulttuuristen
työyhteisöjen kautta.
35
36
TEHY t 7–2015
hyvinvointi
Vahvuuksien
varassa
Luonteenvahvuuksia voi treenata siinä
missä lihaksiakin. Tunnetko omat ja
työkavereidesi parhaat puolet?
teksti Merja Perttula kuvitus Johanna Sarajärvi
K
errotko työpaikkahaastattelussa odotusten mukaisesti,
miten sisukas, innostunut
ja yhteistyökykyinen olet?
Kenties olet jo tehnyt jonkin
persoonallisuustestin tai
luonneanalyysin.
Saatat silti yllättyä,
jos tutustut itseesi paremmin. Tutkimusten
mukaan vain kolmannes
ihmisistä tuntee omat
luonteenvahvuutensa.
–Repusta voi löytyä eväitä, joita et ole
tullut ajatelleeksikaan,
sanoo erityispedagogiikan dosentti Lotta
Uusitalo-Malmivaara
Helsingin yliopiston
opettajankoulutuslaitokselta.
Vahvuusajattelu on vielä
alkutekijöissään, sillä perinteisesti huomio on kiin-
TEHY t 7–2015
nittynyt heikkouksiin, joista pitää päästä
eroon. Uusitalo-Malmivaara vakuuttaa,
että näkökulmaa kannattaa vaihtaa. Heikkouksien osoittelun sijaan tärkeämpää on
hyödyntää vahvuuksiaan ja kehittää niitä
yhä paremmiksi.
vahvuuksien tunnistamisessa voi
hyödyntää Values in Action (VIA) -mittaria,
jonka ovat kehittäneet positiivisen psykologian uranuurtajat Martin Seligman ja
Christopher Peterson. Mittarin 24 luonteenvahvuutta on johdettu ikiaikaisista
hyveistä: viisaudesta, rohkeudesta, inhimillisyydestä, oikeudenmukaisuudesta,
kohtuullisuudesta ja henkisyydestä.
VIA-testin voi tehdä viacharacter.orgsivustolla ilmaiseksi. Siihen kuuluu 240
väittämää, joihin vastataan viisiportaisella asteikolla. Mittarista on
myös lyhyempi lasten versio.
–Vahvuusmittauksesta ei
voi koskaan tulla kielteistä tulosta. Toisissa voi olla
vahvuuksia enemmän kuin
toisissa, mutta kaikissa on
useita, sanoo Uusitalo-Malmivaara, joka on suomentanut tutkimuksen opiskelijoiden kanssa.
Useimmilla on noin viisi ydinvahvuutta, mutta ne jäävät monesti
liian vähälle käytölle. Osa vah-
vuuksista on sukulaisia keskenään.
Esimerkiksi uteliaisuus ja oppimisen ilo
ilmenevät usein samassa ihmisessä.
VIA-mittarin on täyttänyt 2,6 miljoonaa ihmistä yli 190 maasta. Ydinvahvuuksien esiintymisessä on vähän kansallisia
eroavaisuuksia. Yleisimpiä luonteenvahvuuksia ovat ystävällisyys, reiluus,
rehellisyys, kiitollisuus ja arviointikyky.
Naisten ydinvahvuuksiin kuuluvat miehiä useammin ystävällisyys ja rakkaus.
Miehille tyypillisiä ovat rohkeus ja luovuus. Nuorilla korostuvat ystävällisyys,
huumori, rakkaus, oppimisen ilo ja
ryhmätyöskentely.
usein ajatellaan, että saamme
vahvuutemme syntymälahjana, eivätkä ne muutu miksikään. Se ei ole koko
totuus. Luonteenvahvuuksia voi treenata siinä missä
lihaksiakin.
–Jo Aristoteles sanoi, että
rohkeus kasvaa tekemällä
rohkeita tekoja. Mitä enemmän viljelemme omia vahvuuksiamme, sitä antoisammalta elämä tuntuu.
Jo pikkulapset pystyvät
tunnistamaan ystävällisyyttä, toiveikkuutta ja auttavaisuutta.
Luonteenvahvuuksia voi tunnistaa ja vahvistaa tietoisesti niin päiväkodissa kuin
Jo pikkulapset
tunnistavat
ystävällisyyden.
37

Tehvsuutteasia
va
osoitteessa
VI AC HA RA CT
ER .O RG
Tunnista viisi vahvuuttasi
Kiitollisuus kasvaa, kun muistat kiittää.
tutki alla olevaa 24 kohdan listaa ja punnitse, mitkä viisi
luonteenvahvuutta sopivat sinuun.
Tee sen jälkeen ilmainen testi viacharacter.org-sivustolla
ja katso, mitkä arvot nousevat kärkiviisikkoon.
Kun löydät omat ydinvahvuutesi, älä jätä niitä uinumaan.
Harjoita vahvuuksiasi tekemällä pieniä tekoja. Esimerkiksi
kiitollisuus kasvaa, kun lähetät kiittävän sähköpostin, kirjeen
tai kortin henkilölle, jota et ole muistanut koskaan kiittää.
Viisaus
Ilmenee tiedon hankintana ja sen käyttönä
hyvän elämän saavuttamiseksi.
Oikeudenmukaisuus
Taidot, joita tarvitaan
yhteisössä elämisessä.
1 Luovuus
2 Uteliaisuus
3 Arviointikyky
4 Oppimisen ilo
5 Näkökulmanottokyky
13 Ryhmätyötaidot
14 Reiluus
15 Johtajuus
Rohkeus
Kohtuullisuus
6 Urheus
7 Sinnikkyys
8 Rehellisyys
9 Innokkuus
16 Anteeksiantavuus
17 Vaatimattomuus
18 Harkitsevuus
19 Itsesäätely
Vahvuudet, joiden avulla voi saavuttaa tavoitteita
vastoinkäymisistä huolimatta.
Kyvyt vastustaa liioittelua ja ylettömyyttä, kuten vihaa,
ylimielisyyttä ja lyhytaikaista mielihyvää.
Henkisyys
Inhimillisyys
Kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä.
10 Rakkaus
11 Ystävällisyys
12 Sosiaalinen älykkyys
20 Kauneuden ja erinomaisuuden arvostus
21 Kiitollisuus
22 Toiveikkuus
23 Huumorintaju
24 Hengellisyys
Kyvyt, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen
ja ystävystymiseen.
38
TEHY t 7–2015
hyvinvointi
koulussa. Yksi tapa on tutkia sarjakuvien
ja kirjojen avulla, millaisia vahvuuksia
niiden henkilöt tuovat esiin. Mitä vahvuuksia esimerkiksi Kanilla tai Nasulla
on Puolen hehtaarin metsässä?
Aikuiset voivat pohtia vahvuuksia
vaikkapa ryhmätyönä koulutuksen yhteydessä. Millaisia vahvuuksia löytyy toisista
ja missä tilanteissa niitä on havainnut?
Itsekseen voi pohtia, millaisia vahvuuksia mahtaakaan olla omassa esimiehessä tai siinä kollegassa, jonka kanssa ei
tule aina juttuun.
Vahvuussilmälasien läpi näkee toisessa hyvää eikä tuijota vain ärsyttäviä
puolia. Joku voi olla hidas tekemään päätöksiä, mutta hitauden kääntöpuolena on
tarpeellinen varovaisuus. Toinen saattaa
sanoa mielipiteensä hieman töksähtäen,
mutta rehellisesti. Tahdittomuus närkästyttää, mutta samalla työyhteisö tietää,
että tähän ihmiseen voi luottaa, kun tarvitaan rohkeaa puolustajaa.
eri ammateissa tarvitaan erilai-
sia luonteenvahvuuksia.
Työelämässä erityisen hyvin
menestyneiden ydinvahvuuksia ovat usein itsesäätely ja
sinnikkyys. Johtajuutta vaativissa tehtävissä arvokkaita
vahvuuksia ovat tiimityö ja
rohkeus.
Hoiva-ammateissa merkittäviä luonteenvahvuuksia ovat
inhimillisyyden hyveeseen lukeutuvat ystävällisyys, rakkaus ja sosiaalinen älykkyys sekä oikeudenmukaisuuden hyveeseen kuuluvat ryhmätyötaidot,
reiluus ja johtajuus. Myös henkisyyteen
liittyvä toiveikkuus on yleinen piirre.
Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo, että joissakin työyhteisöissä on kartoitettu
kaikkien luonteenvahvuudet ja laitettu
ne seinälle nähtäväksi. Tämä on lisännyt
keskinäistä tuntemusta ja luottamusta.
Kun työyhteisössä esimerkiksi tiedetään,
kuka on rohkea ja luova, häneltä kannattaa pyytää neuvoa, kun pitää ratkaista
jokin kiperä asia.
Eri
ammateissa
tarvitaan
erilaisia
vahvuuksia.
kun toimimme vahvuuksiemme va-
rassa, olemme parhaimmillamme. Jos
vahvuudekseni paljastuu esimerkiksi
huumori, voin ottaa sen tietoisesti käyt-
TEHY t 7–2015
Espanja Fuengirola
2015–2016
Hermoratahierontakurssit
3 viikon kurssit sisältäen
10 opetuspäivää.
Myös räätälöityjä kursseja.
Heidi Pukkila
Hermoratahierontaa
10 v. kokemuksella
Kysy lisää:
+34 602 592 790
+358 400 767 671
heidi.pukkila@elisanet.fi
39
hyvinvointi
töön, kun pelkään esiintymistä. Jos
taas joudun kilpailemaan työpaikallani ja reiluus kuuluu vahvuuksiini, uskallan toimia sen
mukaisesti.
Vahvuuksien selvittämisen
perimmäinen tarkoitus ei ole
kuitenkaan oma menestys,
vaan pikemminkin sosiaalisten suhteiden vahvistaminen.
Kun toimimme toistemme
hyväksi, myös oma onnellisuutemme kasvaa. Tutkimukset
ovat osoittaneet, että ihmisten
tärkein onnellisuuden lähde on
mielekäs toisten palveleminen.
Tyytyväisyyttä elämään ennustavat
vahvimmin toiveikkuus, innokkuus,
kiitollisuus, uteliaisuus ja rakkaus. Vahvuuksien on todettu liittyvän myös fyysiseen hyvinvointiin. Kun sairaus rajoittaa
ja rasittaa, parhaiten näyttävät auttavan kiitollisuus, urheus, ystävällisyys ja huumori.
–Ihmiset, jotka hallitsevat
stressinsä ja osaavat rauhoittaa mielensä, sairastuvat
harvemmin kuin ne, joilla
stressihormonit ovat kaiken
aikaa korkealla.
Luonteenvahvuudet kasvavat käyttämällä. Jos olet
toiveikas yhden asian suhteen, huomaat kohta olevasi
toiveikas toisessakin asiassa.
Kun jaksat harjoitella maratonille, olet elämässä muutenkin sinnikkäämpi. t
LÄHTEENÄ KÄYTETTY: LOTTA UUSITALOMALMIVAARA (TOIM.): POSITIIVISEN
PSYKOLOGIAN VOIMA. PS-KUSTANNUS 2014.
Hoitotyön avuksi
Edulliset Wonderm Pro® -suihkeet ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä suihkeita
haavan ja ihon hoitoon.
Tuotesarjassa on kolme erityyppistä suihketta:
•
Haavahuuhdesuihke; steriili keittosuolaliuos haavan ja ihon puhdistamiseen
•
Ihonsuojasuihke; kuivan, hilseilevän ja ärtyneen ihon hoitoon
•
Liimasidoksen irrotussuihke; ihoteippien, haavasidosten ja laastarien hellään
ja kivuttomaan irrottamiseen
Terveydenhuollon ammattikäyttöön kehitetyt
suihkeet ovat turvallisia ja käytännöllisiä myös
kotikäytössä. Kysy tuotteita apteekistasi.
40
www.wondermpro.fi
TEHY t 7–2015
Ilmoitus
Sirpa Paukku ja Päivi Penttilä suosittelevat hyvinvointitapaamista yli 65 -vuotiaille henkilöille, jotka kantavat huolta omasta tai läheisensä mielen hyvinvoinnista.
Hyvinvointia IKÄÄNTYVÄLLE OMAISELLE
ETELÄ-POHJANMAALLA
käynnistetty Viola-hanke
kehittää nimensä mukaisesti
”voimaa ikääntyvän omaisen
liikkumiseen ja arkeen”.
Erityisenä kohderyhmänä
ovat yli 65 -vuotiaat
mielenterveysomaiset.
S
airastuneesta läheisestään huolehtiva
tarvitsee itsekin tukea. Toiminnanjohtaja Päivi Penttilä FinFamin paikallisyhdistyksestä kertoo yhdistyksen
tarjoavan vertaistukea ja virkistystoimintaa
mielenterveysomaisille. Tärkeänä osana yhdistyksen toimintaa on RAY:n ja Vanhustyön
keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva
Viola-hanke, joka keskittyy ikääntyneisiin.
”Mielenterveysomaiset tarvitsevat usein tehostettua tukea, sillä kuormitus läheisen pitkäaikaissairauden takia, on suuri. Virallinen
palvelujärjestelmä ei tällä hetkellä pysty ajallisesti ja vertaistuellisesti vastaamaan riittävästi
heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi omaishoidon
tukea mielen sairauden ollessa kyseessä omaisista saa vain 1-2 prosenttia.”
Avainsana hankkeessa on yhteistyö. Mukana
hanketta ohjaamassa ja työtä juurruttamassa
ovat myös Seinäjoen kaupunki ja seurakunta.
HYÖDYLLISIÄ
HYVINVOINTITAPAAMISIA
Vuosina 2014–2017 toteutettavassa Viola-hankkeessa ikääntyvien omaistyöntekijä, geronomi
(AMK) Sirpa Paukku tapaa omaisia hyvinvointitapaamisissa. Tapaamisten aikana käydään
läpi henkilön elämäntilannetta ja mietitään
yhdessä voimavaroja, joita jokaiselta eletystä
elämästä löytyy.
”Tällä hetkellä tehdään etsivä työtä, jotta
tavoittaisimme omaisia. Teemme ennalta ehkäisevää työtä, yksilöllisesti ja voimavaralähtöisesti.”
Viola-hankkeen kautta järjestetään myös vertais- ja virkistystoimintaa ja erilaisia luentotilaisuuksia kohderyhmälle suunnatuista aiheista.
LEIMASTA EROON
Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen hyvin
leimaavia. Tästä leimasta pyritään eroon vaikuttamalla asenteisiin ja rohkaisemalla puhumaan
asioista. Mielenterveysomaisilla on suuri riski
masentua itse.
”Psyykkisesti sairastuneiden omaisia arvioidaan olevan noin neljäsosa suomalaisista.
Heistä noin 38 prosenttia sairastuu itse masennukseen, mikä on kaksin-kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna”, Paukku
kertoo. Ennalta ehkäisevässä mielessä koko
ikääntyvä väestö Etelä-Pohjanmaalla on kohderyhmänä. ■
Lisätietoa aiheesta:
www.finfamiep.fi
Viola on mukana Eloisa ikä-ohjelmassa,
jossa 30:n järjestön voimin edistetään
ikääntyneiden hyvää arkea.
www.eloisaikä.fi
empatia
Järki
ja tunteet
Empatia ei ole pelkkää tunnetta.
Myötätuntoa voi kehittää harjoittelemalla.
teksti Tiina Suomalainen kuvitus Pia Hietamies
Draama opettaa empatiaa
Kehityspsykologian professori
Kaisa Aunola, Jyväskylän yliopisto
Empatialla tarkoitetaan yleensä kykyä asettua toisen
asemaan ja eläytyä toisen tunteisiin. Siihen kuuluu
affektiivinen eli tunnepuoli ja kognitiivinen eli tiedollinen
puoli. Affektiivisella empatialla tarkoitetaan kykyä
reagoida sopivalla tunnetilalla toisen tunteisiin.
Kognitiivinen empatia tarkoittaa taas kykyä havaita
ja ymmärtää toisen tunteita ja ajatuksia.
Usein sympatia ja empatia sekoitetaan keskenään. Sympatia on myötätuntoa. Empatia menee
syvemmälle, se on myötäelämistä.
Meillä kaikilla on geneettinen alttius empatialle. Se kuitenkin vaihtelee jonkin verran – jotkut ovat
syntyjään herkempiä tuntemaan ja tunnistamaan erilaisia tunteita. Sensitiivisyys on temperamenttipiirre,
joka on melko pysyvä. Jos on matala sensitiivisyyden
taso, voi olla vaikeaa havaita toisen tunteita.
Samalla empatia on myös kehittyvä ominaisuus. Sen kehittymiselle ovat ratkaisevia varhaiset kasvuolosuhteet ja vuorovaikutus vanhempien kanssa.
Jos ihminen on täysin kyvytön tuntemaan empatiaa, taustalla on yleensä kehityksellinen häiriö, jonka syntyyn vaikuttavat
geneettiset, sikiöaikaiset ja kasvuoloihin liittyvät tekijät.
Tutkimustulokset siitä, voiko empatiaa kehittää aikuisiällä,
vaihtelevat. Joidenkin tutkimusten mukaan empatiaa ei
voi kovin paljon muokata. Se olisi siis melko pysyvä ominaisuus, joka vakiintuu, kun identiteettikehitys päättyy
nuoruusiässä.
On kuitenkin saatu myös positiivisia tutkimustuloksia.
Kaiken perustana on kyky tunnistaa ja ymmärtää tunteitaan.
Sen jälkeen pystyy asettumaan toisen asemaan. Itsetuntemusta voi oppia. Olennaista on tietoisesti pysähtyä havainnoimaan ja tunnistamaan kokemuksiaan: mitä tunteita eri
tilanteissa ilmenee, miksi ja miten ne vaikuttavat omaan
käyttäytymiseen.
Empatian tunnepuolta on usein vaikea kehittää.
Mutta kun empatian rationaalista osaa kehittää, voi
ymmärrys heijastua myös tunnepuolelle.
Draaman keinot, kuten roolinvaihdokset, ovat
hyviä empatiaharjoituksia. Samoin ovat kirjoitustehtävät, joissa pohditaan tunteita ja ajatuksia toisen ihmisen näkökulmasta. Myös tietoisuusharjoituksilla voi oppia empatiaa.
Kaiken
perustana
on se, että
ymmärtää
omia
tunteitaan.
42
TEHY t 7–2015
Kun kuolema ei tunnu miltään
Esh-kätilö, ryhmäpsykoterapeutti ja työnohjaaja
Maj-Lis Kartano
Empatia on järkiperäinen tunne, eläytymisprosessi,
jossa hoitaja käyttää omaa persoonaansa auttamisen
välineenä.
Vertaan empatiaa usein tunnehissiin. Kun potilas kertoo
kokemuksistaan, hoitaja laskeutuu mielessään tunnehissillä
omaa elämänkaartansa taaksepäin ja etsii sieltä vastaavan tunnekokemuksen. Sitten hän nousee tunnehissillä ylös, yhdistää
tunteeseen ammatillisen tietonsa ja kokemuksensa ja muodostaa näistä empaattisen vastauksen. Potilas kokee tulleensa
ymmärretyksi, vaikka hoitaja ei olekaan samassa tilanteessa
kuin hän.
Kaikilla on elämänkaaren varrella hyvien, kannattelevien kokemusten lisäksi traumaattisia kokemuksia. Ne auttavat meitä kehittymään ihmisinä.
Joskus riittämättömästi työstetyt traumat voivat
aktivoitua potilaan kertomuksen myötä. Tällöin
hämärtyy potilaan ja hoitajan välinen raja. Hoitaja
menettää ammattiroolinsa, menee mukaan potilaan
tunnetilaan eikä kykene auttamaan potilastaan.
Kyky empatiaan edellyttää hoitajalta riittävän
eheää persoonallisuutta, jotta jaksaa kuunnella ja
vastaanottaa potilaan ahdistusta ja jäsentää sitä mielessään.
Riittävästi aikuistunut hoitaja on
myös persoonaltaan kestävämpi.
Empatia on kyky, joka kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa
ja elämänkaaren varrella kokemusten
myötä. Empatiakyky elää koko ajan, se voi
myös heikentyä. Hoitaja voi vähitellen muuttua tunnekylmäksi. Esimerkiksi liiallinen kuormitus, uupuminen tai jokin traumaattinen kokemus voivat kyynistää tai katkeroittaa hoitajan. Hän alkaa suojata itseään tunnekokemuksilta. Potilaan kuolemakaan ei tunnu enää missään.
Toisaalta myös liiallinen tunneherkkyys voi uuvuttaa. Kovin tunneherkän ihmisen voi olla vaikea säilyttää ammatillinen roolinsa ja riittävä objektiivisuus asioihin ja
tapahtumiin.
Tunteitaan voi oppia säätelemään. Voi pohtia,
kuinka lähellä tai kaukana potilaastaan pitäisi olla,
jotta voi säilyttää sekä empatiakykynsä että ammatillisuutensa. Työnohjaus on yksi mahdollisuus
oppia tätä. Myös työtovereiden ja esimiehen palaute
on tärkeää.
Turvallisessa työyhteisössä hoitaja voi olla välillä
heikko, vahvistua taas ja kehittyä ammattiroolissaan riittävän hyväksi hoitajaksi.
Potilaan
kertomus voi
aktivoida
vanhat
traumat.
Hoitaja saa itkeä
Hoitotyön lehtori Birgitta Lehto,
Saimaan ammattikorkeakoulu
Jokainen meistä hyödyntää empatiaa yksilöllisesti.
Omat ammatilliset rajat on kuitenkin aina muistettava.
Ei saa liiaksi heittäytyä potilaan tunnetilaan.
Terveydenhuollon ammattilainen on se
asiantuntija, jonka on kyettävä auttamaan ja
tukemaan.
Terveydenhuollon ammattilainen osaa
tilannekohtaisesti katsoa, miten paljon omia
tunteitaan on säädeltävä. Hänen pitää voida
myös itkeä. Se kertoo intuitiosta ja herkkyydestä.
Tuntuu kovin kylmältä ja kovalta, jos joku hoitaja sanoo, ettei ole koskaan liikuttunut potilaan
kanssa.
Kuten ammatillisuus, myös empatiataito rakentuu koulutuksen ja kokemuksen kautta. Nuori, juuri alalle tullut työntekijä ei ole valmis, vaan hän kasvaa ja kehittyy vuosien myötä.
Omakohtaiset kokemukset erilaisten potilaiden ja heidän perheidensä kohtaamisista antavat varmuutta ja kasvattavat kykyä
empaattiseen käyttäytymiseen.
Hoitotyön opetuksessa
empatiaa käsitellään muun
muassa emotionaalisen tukemisen ja vuorovaikutustaitojen
yhteydessä. Empatia myös kulkee
läpi opetussuunnitelman. Empatiataidot
kuuluvat osana eettiseen ja turvalliseen hoitotyöhön,
kliinisiin taitoihin, tehohoitoon ja läheisten
huomioimiseen.
Empatiassa on kyse siitä perusasiasta, miten asiakas tai potilas kohdataan. Kuunteleminen ja ajan antaminen on tärkeää. Empatia
on kokonaisvaltaista – siihen kuuluvat äänensävy, ilmeet, eleet ja asento. Hoitotyön opinnoissa harjoittelemme empatiataitoja simuloiduissa asiakastilanteissa, kuten potilaan
ohjaamisessa, tulohaastatteluissa tai äkillisissä
sairauskohtaustilanteissa.
Opiskelija pääsee harjoittelemaan empatiataitojaan tietysti
myös kliinisillä harjoittelujaksoilla. Harjoittelussa empatiakykyä arvioidaan osana eettistä osaamista.
Pääsykokeissa hakijan empatiataitoja punnitaan opettajien
haastattelussa. Kaikilla opettajilla on kehittynyt silmä arvioida
hakijan edellytyksiä hoitotyön ammattiin. t
Empatiaan
kuuluvat
äänensävy,
ilmeet, eleet
ja asento.
TEHY t 7–2015
43
eduskunta
1
10:23
Tästä se alkaa
Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pääsi eduskuntaan
ensi yrittämällä. Seurasimme tehyläisten kansanedustajien
ensimmäistä työpäivää 27. huhtikuuta.
teksti Vesa Turunen kuvat Mauri Ratilainen
44
TEHY t 7–2015
10:58
1 tehyläiset kansanedustajat.
Eduskuntavaaleissa oli 57 tehyläistä
ehdokasta. Eduskuntaan pääsivät
Sari Sarkomaa (kuvassa vasemmalla),
Hannakaisa Heikkinen, Merja MäkisaloRopponen ja Jaana Laitinen-Pesola.
2 viestitulva. Merja Mäkisalo-Ropponen
(sd) kävi sähköpostinsa läpi iPadilta aina
tilaisuuden tullen.
3 valtakirjan tarkastus. Sari
Sarkomaa (kok) uusi kansanedustajan
valtakirjansa neljännen kerran. Hän
on ollut eduskunnassa vuodesta 1999.
Vuoroaan odotti Erkki Tuomioja.
2
3
4 uuden edessä. Kuusitoista vuotta
Tehyä luotsannut Jaana Laitinen-Pesola
(kok) aloitti työt kansanedustajana.
5 tervetuloa takaisin! Hannakaisa
Heikkinen (kesk) putosi eduskunnasta
neljä vuotta sitten mutta palasi nyt
Savo-Karjalan vaalipiirin ääniharavana.
Onnittelijana keskustan kansanedustaja
Markku Rossi samasta vaalipiiristä.
12:01
5
4
10:29
TEHY t 7–2015
12:05
12:45
45
ulkomaat
Kontrollin
paahteessa
Sanna Kivistö palasi tiukkojen sääntöjen
Saudi-Arabiasta entistä vahvempana.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala ja Sanna Kivistön kotialbumi
P
otilas halusi koskettaa pitkiä vaaleita hiuksia, koska ei ollut nähnyt
koskaan sellaisia. Joku saattoi jäädä
käytävällä tuijottamaan suu auki suomalaista sairaanhoitajaa, joka oli päätä
pidempi muita.
–Monet asiat olivat Saudeissa päälaellaan. Kaikki pyöri täysin islamin ympärillä, ja naisten ja siirtolaisten asema
oli käytännössä nolla, muistelee Sanna
Kivistö kahta vuottaan Riadissa.
Sanna haki töihin Riadin tunnetun
huippusairaalan King Abdulaziz National
Guardin päivystykseen, koska kaipasi
irtiottoa tasapaksulta tuntuneesta elämästä. Vaikka mahdollisuus matkustaa
ja tienata hyvin innostivat, lähtöhetkellä
hirvitti.
Alku Riadissa oli niin vaikea, että paluu maitojunalla tuntui houkuttelevalta.
Vasta kymmenen kuukauden päästä alkoi
helpottaa.
Sairaala pyöri lähes kokonaan ulkomaalaisvoimin, ja työyhteisö oli erittäin
monikulttuurinen. Työkavereita oli Irlannista, Yhdysvalloista, Intiasta ja Egyptistä. Suurin osa oli filippiiniläisiä, joiden
englannin aksentista oli ensin vaikea saada selvää. Keskenään he saattoivat puhua
äidinkieltään, jolloin Sanna tunsi itsensä
eristetyksi porukasta.
Ammatillista itsetuntoa painettiin
toistuvasti alas epäilemällä osaamista.
46
Kun Sannan annettiin ymmärtää, ettei
edes verenpaineen mittaaminen onnistu,
hän sanoo tavallaan murtuneensa ja alkaneensa kasata itseään uudelleen.
–Kaikki tuntui ensimmäisenä vuonna
täydeltä teatterilta. Työpaikalla keskityttiin täysin epäolennaisiin asioihin, papereiden pyöritykseen ja potilaiden siirtelyyn paikasta toiseen vailla järkeä.
ensihetkistä Sanna muistaa paahtavan kuumuuden. Huivipäinen arabimies vei hänet lentokentältä sairaalan
asuinalueelle. Pyssymiesten ja piikkilanka-aitojen vartioimalla alueella sai
olla länsimaalaisittain melko vapaasti.
Alueella oli pari kauppaa, ravintoloita
ja uima-altaita, loistavat liikuntamahdollisuudet ja rentouttava kylpyläosasto.
Kun stressi kasvoi äärimmilleen yli 50 tunnin työviikon
aikana, kantaviksi voimiksi
osoittautuivat asuinalue, jooga
ja suomalaiset kämppäkaverit.
Työmäärä yllätti, sillä se ei
vastannut sopimuksia. Työpäivät olivat 12 tuntisia.
–Minun rajani kulki neljässä ylityövuorossa eli 19 työvuorossa kuukaudessa,
mutta moni teki vielä enemmän.
Alussa oli kolmen viikon orientaatiojakso, jossa käytiin läpi lääkelaskuja,
arabian kielen perusteita ja kulttuuria.
Ensimmäinen kuukausi työtä tehtiin ohjaajan kanssa.
Viralliset työkielet olivat englanti ja
arabia. Niitä täydensi tarvittaessa elekieli, mikä oli vuoroin turhauttavaa ja
huvittavaa. Sanna oppi arabiaa yksittäisiä sanoja ja lauseita, joilla pystyi muun
muassa tiedustelemaan potilaan vointia.
Monimutkaisemmat tilanteet tulkkasi
osastonsihteeri.
työpaikalla oli omat sääntönsä ja
vähän rennompaa kuin sairaalan ulkopuolella. Henkilöstö keskusteli keskenään
ja vietti aikaa yhteisessä taukotilassa.
Ruokalassa oli kuitenkin omat puolet naisille ja miehille.
Sannan työvaatteena oli
tavallinen hoitajan lyhythihainen housupuku. Hiuksiakaan
ei tarvinnut länsimaalaisena
verhota huiviin. Sitä täytyi
kuitenkin kuljettaa mukana
siltä varalta, että islamilaista
sharia-lakia valvova uskonnollinen poliisi, muttawa,
kehottaisi peittämään hiukset
yleisillä paikoilla.
Sairaalassa töissä olevien saudinaisten ei ole pakko peittää kasvoja, mutta
yleensä he silti noudattavat maansa tapaa. Useimmilla Sannan saudikollegoilla
Ruokalassa
oli omat
puolet
naisille ja
miehille.
TEHY t 7–2015
i
22
s
d i -a r a b
a
1
au
.0 4 .2 01 4
2
1 uusia alkuja. Nykyään
Sanna on töissä Vaasassa.
Ennen Saudi-Arabiaa hän
työskenteli Meilahden
päivystyksessä Helsingissä.
3
2 bussissa. Ilmaiset bussit
kuljettivat Riadissa töihin ja
shoppailemaan.
3 kamelikyytiä. SaudiArabian ajokulttuuri
on vaarallinen.
Päivystykseen tulee paljon
liikenneonnettomuuksien
uhreja.
TEHY t 7–2015
47
ulkomaat
4
IRAK
ISRAEL
JORDANIA
KUWAIT
Pe
IRAN
rs
ia
nl
Riad
ti
a
Pun
QATAR
Abu Dhabi
ARABIEMIRAATTI
Jedda
ine
SUDAN
Medina
ah
EGYPTI
Mekka
SAUDI-ARABIA
nm
OMAN
eri
ERITREA
JEMEN
Arabianmeri
4 vettä! Uima-altaat
kuuluivat asuinalueen
hienouksiin. Kesällä
lämpötila kohoaa jopa 50
asteeseen.
5
5 riadin loistetta. Aluksi
arkkitehtuuri oli Sannan
mielestä kuin toiselta
planeetalta.
i
Saudi-Arabia
► Maailman rikkaimpiin kuuluva
valtio ja suurin öljynviejämaa.
► Maassa sijaitsee neljännes
maailman öljyvaroista.
► Väkiluku noin 27 miljoonaa,
josta kolmannes on vierastyöläisiä.
► Suurin arabimaa Lähi-idässä.
Pinta-ala 2150000km².
► Pääkaupunki Riad, pyhät
kaupungit Mekka ja Medina.
► Perinnöllinen monarkia.
Kuningas Salman bin AbdulAziz Al Saud.
► Uskonto: islamin sunnilainen
suuntaus wahhabismi.
48
oli pelkät silmät paljastava musta huivi.
Potilaatkaan eivät paljastaneet hoitotilanteessa aina kasvojaan.
–
Työpaikalla ihmiset oppi tuntemaan
aika nopeasti silmistä, äänestä, kengistä
ja kävelytyylistä. Osastonhoitajamme otti
kahvihuoneessa huivinsa pois, jos paikalla ei ollut arabimiehiä.
Pitkää mustaa kaapua, abayaa, täytyi
pitää sairaalan ja asuinalueen
ulkopuolella. Ensin se tuntui oudolta, mutta sitä oppi
käyttämään aika nopeasti
kompastumatta.
Asuinalueelta oli ilmaiset bussikuljetukset töihin.
Vapaalla käytettiin shoppailubusseja, jotka veivät valtaviin
ostoskeskuksiin.
sanna oli Riadissa kaksi
vuotta, mitä hän ei olisi itse-
kään aluksi uskonut. Hän alkoi nauttia
olostaan ja viihtyä työssään päivystysosastolla, jossa pääsi oppimaan traumatologiaa ja perehtymään monivammapotilaiden hoitoon.
Motiivejaan työskennellä eriarvoisuuden ja rajoitusten keskellä joutui silti
miettimään monesti.
Naishoitajat huolehtivat usein kaikista
potilaista ja miehet vain miehistä. Hätätilanteessa säännöistä joustettiin, jos paikalla ei ollut omaisia.
Sanna muistaa, kuinka pahalta tuntui
olla mukana kotiuttamassa naispotilasta,
jonka aviomies kielsi mieslääkärin tekemän tärkeän gynekologisen tutkimuksen.
Paikalla ei ollut naislääkäriä, joten potilas
jouduttiin kotiuttamaan ilman hoitoa.
Toinen mieleen jäänyt potilas oli srilankalainen kotiapulainen, jolta otettiin
ensimmäisenä raskaustesti. Omaisia ei
ilmoittautunut eikä työnantajaa yhtäkkiä
löytynytkään. Hän sai henkeä pelastavan tehohoidon hengityskoneessa, mutta
sairaalan sosiaalipuolta ei kiinnostanut
selvittää hänen asumisolojaan
tai mahdollisia omaisiaan
maassa.
–
Monta kertaa täytyi psyykata itseään ja mennä puhisemaan muualle. Huumori
auttoi, kun ymmärrys loppui.
Yritin perustella itselleni,
että olen auttamassa, en tuomitsemassa. Jos asioihin ei
voi vaikuttaa, täytyy muuttaa
omaa suhtautumistaan tai
lähteä pois.
Sanna
sai kolminkertaista
palkkaa
filippiiniläisiin
verrattuna.
TEHY t 7–2015
verkkomaailma
koonnut Soile Tammisto
Ramadanin, muslimien paastokauden aikaan,
taukohuoneen kahvipannut ja kupitkin oli piilotettu. Huhun mukaan joku sairaalan työntekijöistä
olisi saanut potkut veden juomisesta päivällä.
Sairaalan ruokahuolto pelasi ramadanin sääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi diabeetikoiden insuliinisuosituksia muutettiin käänteiseen ruokarytmiin
sopivaksi. Päivystyksessä näkyi hypoglykemiasta
kärsiviä diabeetikoita ja juomattomuudesta johtuvia munuaisvaivoja.
Sanna toivoi aina olevansa yökkönä paastokauden aikana. Auringon laskiessa päivystyksen
ulkopuolella oleva helikopterikenttäkin muuttui
piknik-alueeksi.
samat asiat täytyi kirjata sekä paperille että
potilastietojärjestelmään. Jokaiselle potilaalle piti
tehdä oireista riippumatta kaikki riskiarvioinnit.
Sannallekin määrättiin vatsataudissa varmuuden
vuoksi vatsan röntgen.
–Byrokratialla varmistettiin koko ajan omaa selustaa. Minulla oli korkeintaan kaksi potilasta yhtä
aikaa, mutta paperityön takia oli kiire.
Koska palkka oli suhteutettu kotimaan ansiotasoon, Sanna sai kolminkertaista palkkaa verrattuna filippiiniläisiin kollegoihinsa. Kun asuminen
oli ilmaista ja ansio verotonta, rahaa jäi säästöön,
matkusteluun ja shoppailemiseen. Sanna innostui
sukeltamisesta ja kävi vedenalaisilla reissuilla Jeddassa. Pidemmillä vapailla Sanna kävi kauempana
Lähi-Idässä, Aasiassa ja koti-Suomessa.
Maistiaisia luksuksesta toivat Ritz-Carltonin
samppanja-brunssit, laukkakisat sekä allas- ja
aavikkobileet. Abu Dhabin formula-kisat olivat ikimuistoiset. Sanna päätti nauttia, kun siihen kerrankin oli mahdollisuus.
–Lopulta tuli shoppailuähky. Viimeiseen puoleen
vuoteen en ostellut juuri mitään. Kaikki alkoi tuntua keinotekoiselta.
sanna seuraa kiinnostuneena, kuinka SaudiArabia muuttuu liberaalimpaan suuntaan. Naisia on
jo ilmestynyt kauppojen kassoille, joissa he voivat
palvella toisia naisia ja perheitä. Sanna tietää myös
saudihoitajan, joka osallistui naisten ajo-oikeutta
puolustaneeseen mielenosoitukseen. Naiset ajoivat
mielenosoituksen aikana autoa, vaikka se on heiltä
kielletty.
Saudi-Arabiassa työskentelevät puhuvat vertauskuvauksellisesti lika- ja rahaämpäristä. Kun jompikumpi alkaa täyttyä, on aika lähteä.
Sanna palasi kotiin lähes vuosi sitten.
–Ennen kaikkea olen onnellinen, että selvisin
hengissä. Opin itsestäni hirveästi. Olen nykyään rohkeampi ja syvällisempi. Uskallan elää enemmän. t
TEHY t 7–2015
omaisille passi
► Lontoossa jaetaan dementiapotilaiden omaishoitajille ja ystäville sairaanhoitajien suunnittelemaa
passia. Se oikeuttaa vierailuihin potilaan luona
milloin vain vierailuajoista riippumatta.
WWW.NURSINGTIMES.NET
potilasta varten?
► Kummat ovat tärkeämpiä, hoitajan vai hoidettavan oikeudet? Tulos yllätti, kun ruotsalais- ja
espanjalaisyliopisto selvittivät ensihoitoyksiköiden
asenteita. Ruotsalaiset painottivat enemmän
organisaatiota, suhteita työyhteisöön ja johtoon
sekä työntekijöiden oikeuksia. Espanjassa asetettiin
etusijalle sosiaalinen oikeudenmukaisuus, heikot ja
uhanalaiset.
WWW.VARDFORBUNDET.SE
rottia viemärissä
► New Yorkin viemäriverkossa asuvia rottia on
tutkittu vuosikymmenten ajan. Viimeisimmässä seurannassa tutkijoiden keräämistä 155 rotasta löytyi
yli 6€500 erilaista kirppua, täitä ja ötökkää. Niiden
joukossa oli myös 500-plus Oriental -rottakirppuja,
joilla on synkkä maine mustan surman eli paiseruton
levittäjinä. Jyrsijöistä löytyi suuri määrä viruksia ja
bakteereita, joista osa oli aiemmin tuntemattomia
mutta jotka saattavat levitä myös ihmisiin.
WWW.SCIENCEDAILY.COM
leikkinalle nostaa
► Japanissa on esitelty suuren, muovisen leikkinallen näköinen robottiavustaja, Robear. Se on suunniteltu erityisesti vanhusten nostoihin ja siirtoihin.
Robotin liikkeitä mainostetaan tarkoiksi ja niveliä
nopeiksi. Se pystyy liikkumaan ja toimimaan ahtaissakin tiloissa.
WWW.NURSINGTIMES.NET
montako influenssaa?
► Verinäytteestä pystyy toteamaan, montako
influenssaa henkilö on sairastanut. Lontoon Imperial
Collegen johdolla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1968–2009 maailmanlaajuisesti levinneitä influenssatyyppejä eri-ikäisten verinäytteiden
perusteella. Tutkijat totesivat, että yli 30-vuotiaat
olivat sairastaneet influenssan pari kertaa vuosikymmenessä, mutta lapset olivat saaneet sen vuosittain.
WWW.DN.SE
väkisin elvytystä
► Toteutuuko hoitotahto? Pennsylvaniassa tehdyn
tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia ensihoidon lääkäreistä ja viisitoista prosenttia muusta hoitohenkilöstöstä on valmis aloittamaan elvytyksen,
vaikka potilas olisi kieltänyt sen hoitotahdossaan.
WWW.SCIENCEDAILY.COM
49
Koulutuspäivät äitiyshuollon ammattilaisille
RASKAANA 2015
24.–25.9. Sokos Hotel Vantaa
◊ Ajankohtaista tietoa vauvaa
odottavien perheiden hoidosta
◊ Kattava ohjelma, alan
asiantuntijoiden luentoja
◊ Varmista paikkasi ajoissa
ja tule tapaamaan kollegoja
Suomen Kätilöliitto pidättää oikeuden
ohjelman muutoksiin.
Hinta: Kätilöliiton jäsenet 295 e + alv 24 %
ja muut 375 e + alv 24 %. Äitiys- tai hoitovapaalla olevat Kätilöliiton jäsenet 195 e +
alv 24 %. Hinta sisältää luennot, jaettavan
materiaalin, lounaat ja kahvit.
Ohjelma ja ilmoittautumistiedot:
www.suomenkatiloliitto.fi.
Koulutuspäivä hoitotyön johtajille
OLE HYVÄ, ESIMIES
29.10. Sokos Hotel Torni, Tampere
Päivä täynnä ajankohtaisia aiheita ja mielenkiintoisia luennoitsijoita.
Esimiestaidot puntariin
Helena Pettersson, SCA maajohtaja,
kätilö
Erilaisten työorientaatioiden johtaminen
ja motivointi
Maarit Sinisaari-Eskelinen, TtM, lehtori
Työn voimavarat
Jaana-Piia Mäkiniemi, suunnittelija
Tampereen yliopisto
Kiusaaminen työpaikan ongelmana
Tiina Koivisto, työterveyspsykologi,
PsL, Työterveyslaitos
50
Ota puheeksi –
Esimiestyön haastavat tilanteet
Pirta Hautala, valmentaja, osakas,
HRM Partners
Muutosjohtaminen
Mervi Lepistö, erikoissairaanhoitaja, TtT
Vuoden osastonhoitaja
Petra Ylikukkonen, Töölön sairaala,
neurokirurgian tehovalvonta
Hinta
Kätilöliiton jäsenet 195 e + alv 24 % ja
muilta 275 e + alv 24 %. Hinta sisältää
luennot, jaettavan materiaalin sekä
lounaan ja kahvit.
Ohjelma ja ilmoittautuminen
www.suomenkatiloliitto.fi TEHY t 7–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Olen tarkka
ja puntaroiva.
Verna
Vikman, 27
Tamperelainen
sairaanhoitaja, joka haluaisi
hiihtopummiksi Alpeille.
Mikä on vahvuutesi?
LIISA TAKALA
Hoitotyössä pitää haluta auttaa, olla ihmisläheinen. Olen hoitanut vanhuksia ja pidin siitä,
mutta erityisen hyvin viihdyn nykyisessä työssäni
kuvantamiskeskuksessa, jonka tutkimusyksikössä tutkitaan aivosähkökäyriä. Olen luonteeltani
tarkka ja puntaroiva. Ennen kuin teen, haluan
miettiä, mitä ja miksi.
juttu luonteenvahvuuksista sivulla 36.
52 Me kaikki
54 Ensiapu
56 pysäytä kiusaaja
59 Homma hoidossa
60 Näin jaksotyö uudistuu
62 Tieni tähän
TEHY t 7–2015
Kiusaaminen pitää ottaa puheeksi
pahanpuhujan kanssa. Hänelle voi
sanoa, että puheet tuntuvat ikäviltä.
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia sivulla 56.
64 Tarkastaja
65 Keskustelua
67 Tehy-uutiset
68 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
51
me kaikki
SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA.
Kriisijoukot
Kun hätä on suurin, apuun tulee
henkisen ensiavun yksikkö.
teksti Nina Sarell kuvat Pilvi Sormunen
i
Käytännön
kriisiapua
► Seinäjoen keskussairaalan
henkisen ensiavun yksikkö
(HEA) palvelee potilaiden
läheisiä tilanteissa,
joissa henkilökunta ei
pysty tukemaan heitä
riittävästi.
► Tiimissä on 17 vapaaehtoista. Päivystäjä on
tavoitettavissa ympäri
vuorokauden.
► Sairaalan sisällä tiimiä
työllistävät etenkin
päivystyspoli, tehoosasto, synnytyssali sekä
obduktio. Asiakkaita ovat
myös sairaankuljettajat,
palomiehet ja hoitohenkilökunta.
► Päivystäjä on henkisesti
järkyttyneen omaisen
tai läheisen kuuntelija
ja rinnallakulkija. Apu
voi olla myös käytännön
asioista huolehtimista.
► Viime vuonna yksikkö
kutsuttiin paikalle 287
kertaa. Ennätysvuonna
2013 lähtöjä oli 438.
52
1 arja: Pohjanmaalla on tapahtunut järkyttäviä onnettomuuksia. 1970-luvulla oli Lapuan patruunatehtaan räjähdys.
Vuonna 1988 Rengonharjun lentoturmassa kuoli kuusi ihmistä. Vuonna 1993 Ilmajoella oli omakotitalon tulipalo, jossa
menehtyi koko perhe kuusivuotiasta poikaa lukuun ottamatta.
Tällaisissa tilanteissa sairaalan henkilökunta koki, että apua
tarvitsivat myös potilaiden läheiset.
2 eila: Ensimmäiset henkisen ensiavun päivystäjät aloittivat
työnsä 20 vuotta sitten. Itse olen ollut mukana tiimissä alusta
saakka. Tämä on hyvin erityinen porukka. Motivaatiosta ja sitoutuneisuudesta kertoo jotakin se, että päivystykset tapahtuvat vapaa-ajalla.
4
3
3 vappu: Päivystäjä voi pyytää tarvittaessa lisää väkeä paikalle. Kaverille voi soittaa myös silloin, jos ei koe pystyvänsä ottamaan työtehtävää vastaan. Sellainen tilanne voi olla esimerkiksi lapsivainajan näyttö, jos itsellä on pieniä lapsia. Tarvittaessa
päivystäjä saa käydä purkamassa tilanteita myös traumaterapeutilla. Yksin ei tarvitse selviytyä.
4 jarmo: Jotkin päivystykset jäävät mieleen loppuiäksi. Ää-
riesimerkkinä tulee mieleen Kauhajoen kouluampumiset, jonka jälkeen olimme kaikki antamassa kriisiapua. Tilanteet ovat
usein raskaita, mutta työ on mielekästä.
Meitä ei välttämättä ihmeemmin kiitellä, siinä hädän keskellä on muutakin ajateltavaa. Mutta kun kulkee tuolla siviilissä, joku saattaa yhtäkkiä tulla sanomaan, että muistatko vielä.
5 mirja: Muistakin sairaaloista on kyselty, miten tällainen
toiminta saadaan käytännössä pyörimään. Todellisuudessa se
ei ole edes vaikeaa. On kuitenkin tärkeää, että toiminnalla on
työnantajan vahva tuki.
Johtajana on helppo olla, kun porukka tietää, mitä tekee.
Tiedätkö
kiinnostavan
työ- tai opiskeluporukan?
Kerro se meille:
palaute@lehti.fi
TEHY t 7–2015
1
2
5
9
6
8
7
olkapäänä omaiselle. Henkisen ensiavun tiimi toimii hyvin itsenäisesti. Jäsenet tuntevat toisensa ja tietävät, kuka hallitsee
parhaiten minkäkin tilanteen. Apua tarjotaan aktiivisesti, sillä sokkitilanteessa ihmiset eivät hae omaehtoisesti apua. 1 arja
korkeamäki, kätilö. 2 eila tuohimäki, sosiaalityöntekijä. 3 vappu kangas, sairaalateologi. 4 jarmo rautiainen,
mielenterveyshoitaja. 5 mirja fältmars, perhe-, seksuaali- ja traumaterapeutti. 6 tarja järvinen, apulaisosastonhoitaja.
7 aulikki soini, osastonhoitaja. 8 terhi yli-sikkilä, psykiatrinen sairaanhoitaja. 9 pirjo mänty, osastonhoitaja.
TEHY t 7–2015
53
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Tuomio
urkinnasta
Työnantaja kävi katsomassa
työntekijän potilastietoja luvatta.
teksti Riitta Hankonen
K
ymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi fysioterapiayrittäjän henkilörekisteririkoksesta viime tammikuussa. Yrittäjä joutui maksamaan 680 euron sakon
sekä työntekijälle 900 euron korvauksen ja oikeudenkäyntikulut. Yrittäjä oli rikkonut myös työntekijän yksityisyyden suojaa koskevaa lakia.
Tapaus sai alkunsa fysioterapeutin sairauslomasta
huhtikuussa 2013. Toukokuussa hän ihmetteli, miksi työnantaja tiedusteli hänen verikokeistaan ja työhöntulotarkastuksestaan. Heinäkuussa työnantaja oli kiinnostunut
hänen jaksamisestaan ja väsymyksestään. Fysioterapeutti oli käynyt niiden vuoksi työterveyshuollossa sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolla ja saanut neljä päivää
sairauslomaa.
Työnantajan ei pitänyt tietää sairausloman syytä. Työnantajan kysymykset vaivasivat fysioterapeuttia niin paljon,
että hän pyysi työterveydenhuollosta omien potilastietojensa lokitiedot. Niistä kävi ilmi, että fysioterapeutin potilastietoja oli käyty katsomassa kahdesti hänen
omilla tunnuksillaan. Tämä oli mahdollista, koska fysioterapiayritys teki yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja
toimitilat sijaitsivat samassa osoitteessa.
Fysioterapeutti oli pöyristynyt. Hän oli soittanut sairauslomista työnantajalle ja toimittanut sairauslomatodistukset lääkärikäynnin jälkeen. Hän teki rikosilmoituksen, ja
syyttäjä nosti syytteen henkilörekisteririkoksesta.
Kuulustelussa työnantajan edustaja myönsi katsoneensa työntekijän potilastietoja tämän tunnuksilla. Hän kertoi halunneensa varmistaa sairauslomapäivät, jotta hän
pystyi päättämään, kuinka varattujen asiakasaikojen kanssa toimitaan. Työterveyshuollon potilastietojärjestelmä
oli hänen mielestään loogisin paikka selvittää asia. Muita
tietoja hän ei tunnustanut katsoneensa.
Käräjäoikeus ei uskonut selitystä. Tuomioistuimen
mukaan työnantaja olisi voinut tiedustella sairauslomapäiviä esimerkiksi puhelimella, jos niissä oli jäänyt jotain
epäselväksi. t
54
Mitä sanoo laki?
1
Henkilötietoja ei saa käsitellä
vastoin niiden käyttötarkoitusta.
Henkilörekisteririkokseen
syyllistynyt loukkaa henkilön
yksityisyyden suojaa tai
aiheuttaa hänelle muuta
vahinkoa tai olennaista haittaa.
Henkilörekisteririkoksesta voidaan
tuomita sakkoon tai vankeuteen
enintään yhdeksi vuodeksi.
2
Työnantaja saa käsitellä
työntekijän terveystietoja, jos ne
on kerätty työntekijältä itseltään tai
hänen kirjallisella suostumuksellaan
muualta. Tietojen käsittelyn
pitää liittyä sairausajan palkan
maksamiseen tai sen selvittämiseen,
onko poissaoloon perusteltu syy.
3
Potilastietojen katseleminen
edellyttää, että terveydenhuollon
ammattihenkilöllä on potilaaseen
jatkuva ja voimassa oleva
hoitosuhde. Jo päättynyt
hoitosuhde, ammattitaidon
kehittäminen tai inhimillinen
uteliaisuus ei oikeuta tutkimaan
tietoja.
4
Potilas voi pyytää
potilastietojensa lokitiedot
nähtäväkseen. Lokitiedoista
näkee, kuka on käynyt lukemassa
tietoja. Lokitietojen jäljittäminen
on nopeutunut, ja tulevaisuudessa
potilas pääsee katsomaan lokitiedot
itse. Kiinnijäämisen riski on suuri.
5
Lääkärin toteaman
työkyvyttömyyden aikana ei
tarvitse mennä koskaan töihin.
TEHY t 7–2015
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat vastaavat
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Lähetä kysymyksesi sähköpostilla
riitta.hankonen@tehy.fi.
Matias Nyman
lakimies
► Edellinen työnantajani otti
yhteyttä ja kysyi työtehtävistä,
jotka olen mielestäni hoitanut
loppuun asti. Onko minun vastattava
selvityspyyntöihin?
Sinun ei tarvitse vastata edelliselle
työnantajalle, koska työntekijällä ei
ole velvollisuuksia aiempaa työnantajaansa kohtaan. Ainoastaan työnantajan liikesalaisuuksia ei saa paljastaa
työsuhteen päättymisen jälkeenkään.
Jos jokin viranomainen selvittelee
aiemman työnantajan palveluksessa
tapahtunutta asiaa, sille toki on vastattava.
Matias Nyman
lakimies
► Olen työpaikkani ainoa sairaanhoitaja. Kannan yksin vastuun
esimerkiksi iv-lääkityksistä.
Toisaalta minulle on sälytetty perusja kodinhoitoa. Olen uupunut eri
puolilta tulevista vaatimuksista.
Mitä teen?
Liian pieni koulutetun hoitohenkilöstön määrä voi vaarantaa potilasturvallisuuden ja aiheuttaa työntekijöiden
kuormitusta sekä työuupumusta. Kun
terveydenhuollossa siirretään tehtäviä
tai kehitetään työnjakoa, tulee tarkastella koko toimintayksikön työntekijöiden tehtävien jakautumista. Esimiehet
ovat tässä keskeisessä roolissa.
Kun esimies saa tiedon työntekijän kuormittuneisuudesta, hänen on
työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä
TEHY t 7–2015
Mervi Flinkman
työvoimapoliittinen
asiantuntija
toimiin. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat olla apuna. Kuormituksen selvittämisessä on otettava
huomioon työntekijän henkilökohtaiset
edellytykset sekä työn kuormitustekijät. Työntekijä voi kääntyä myös työterveyshuollon puoleen.
Sairaanhoitajan työajan tulee kulua
pääsääntöisesti hoitotyöhön. Esimerkiksi kodinhoito on järkevää siirtää
pois sairaanhoitajalta, jotta työpanos
voidaan kohdistaa laadukkaaseen ja
turvalliseen potilashoitoon.
Lääkehoitosuunnitelmassa tulee
kuvata organisaation lääkehoidon työnjako. Koska sairaanhoitaja on laillistettu
terveydenhuollon ammattihenkilö, on
perusteltua, että hän vastaa iv-lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti. Yhdessä esimiehen
kanssa on syytä arvioida, paljonko
aikaa iv-lääkityksen toteuttaminen ja
muut sairaanhoitajan tehtävät vievät
päivittäisestä työajasta. Poissaolojen
ajaksi on sovittava sijaisjärjestely.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan
sairaanhoitajat joutuvat kiireen takia
jättämään tehtäviä tekemättä. Lääkehoidosta ja kivunhoidosta ei tingitä,
mutta lohdutus, hoitosuunnitelmien
kehittäminen, potilaan ohjaus, hammashygienia, sähköinen kirjaaminen
sekä potilaan valvonta ja monitorointi ovat tehtäviä, joita sairaanhoitajat
ovat raportoineet joutuneensa lyömään
laimin. Tällainen ”piilopriorisointi” aiheuttaa eettistä kuormitusta, vähentää
työtyytyväisyyttä ja voi saada hoitajan
jopa lähtemään ammatista.
Työ täytyy järjestää siten, että hoitajat voivat tehdä työtään koskevia
päätöksiä ja toteuttaa muutakin kuin
kaikkein välttämättömimmän hoidon.
Hoitajilla pitää olla aikaa kohdata potilas inhimillisesti ja tukea potilasta sekä
omaisia sairauden kanssa selviämisessä. Liiallinen ja pitkäaikainen työkuormitus muodostaa riskin työntekijän
terveydelle ja voi uhata työkykyä.
Työnantajan vastuulla on selvittää
työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, on
ainakin arvioitava niiden merkitys
työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Mervi Flinkman
työvoimapoliittinen asiantuntija
► Onko minun annettava
henkilökohtaiset, vapaa-ajalla
voimassa olevat yhteystietoni
työnantajalle? Työhöni ei kuulu
varallaoloa tai päivystystä.
Työnantajalla on annettava yhteystiedot, joita tarvitaan palkanmaksuun ja tiedonantojen välittämiseen
työntekijälle. Käytännössä tämä
tarkoittaa pankkitilin numeroa ja
postiosoitetta.
Työntekijän ei ole pakko edes omistaa puhelinta, joten puhelinnumeroa
ei ole pakko antaa. Vaikka antaisit
puhelinnumerosi työnantajalle, sinun
ei tarvitse vastata vapaa-ajallasi työnantajan puheluun.
Jos olet sopinut varallaolosta,
puhelimeen on vastattava.
Matias Nyman
lakimies
55
kiusaaminen
Pysäytä
kiusaaja
Neljä tehyläistä kirjoitti tarinansa
kiusaamisesta. Miten asiantuntijat
kommentoivat tapauksia?
teksti Terhi Mäkinen kuva Mikko Lehtimäki ja Annika Rauhala
1 Ontuva perehdytys
Olin valmistunut sairaanhoitajaksi ja kesätöissä uudessa paikassa. Työpaikalla
suhtauduttiin minuun alusta alkaen melko
negatiivisesti. Olen hiljainen, joten juuri
kukaan ei tullut puhumaan minulle. Perehdytys oli olematonta.
Kuulin sattumalta puheita siitä, kuinka
kokematon olin ja miten ärsyttävää on,
kun pitää kädestä pitäen opettaa. Puhuja
ihmetteli, miksi osastonhoitaja on edes
palkannut kaltaisiani huonoja työntekijöitä. Jäin pohtimaan, miksi minua ei moittimisen sijaan opetettu.
Maarit Vartia, Työterveyslaitoksen
johtava asiantuntija: Kiusaaminen joh-
tuu usein huonosti järjestetystä työstä.
Huono perehdytys altistaa kiusaamiselle. Työpaikoilla on kiire ja ihmiset voivat
56
purkaa turhautumistaan ja väsymystään
tällaisiin puheisiin.
Kirjoittaja kuvailee itseään hiljaiseksi. Ei voi sanoa tiettyä ominaisuutta, joka
altistaa kiusaamiselle, mutta jos työ edellyttää yhteistyötä ja keskustelua, vetäytyminen voi herättää kielteisiä tulkintoja.
Ensimmäisenä asia pitää ottaa puheeksi pahanpuhujan kanssa. Hänelle
voi sanoa, että puheet tuntuvat ikäviltä.
Mitä kauemmin puheeksi ottamista
panttaa, sen vaikeampaa se on. Jos mahdollista, kannattaa kysyä hyvältä työkaverilta, miten hän näkee tilanteen. Jos
jää yksin keräämään todistusaineistoa,
vuoden päästä omat voimat voivat olla
lopussa.
Jos keskustelu pahanpuhujan kanssa
ei auta, asiasta on puhuttava esimiehelle.
Työturvallisuuslaki velvoittaa esimiehen
puuttumaan tilanteeseen.
Kirjoittaja olisi myös voinut vaatia parempaa perehdytystä.
Ari Heiskanen, tietokirjailija ja
organisaatiotutkija: Kertomuksessa
yhdistyvät heikko perehdytys ja työntekijän arvostelu – toisin sanoen huono
johtaminen ja työyhteisön häiriökäyttäytyminen. Kutsun häiriökäyttäytymiseksi kaikkia negatiivisia sanomisia
ja ei-sanallisia viestejä, jotka heikentävät yksilön tai koko työporukan
suorituskykyä.
Rajanveto häiriökäyttäytymisen ja kiusaamisen välillä on vaikeaa. Tutkimuksessani ihmiset tuomitsivat yksimielisesti sen, että työkaverit väheksyvät toisen
osaamista selän takana.
TEHY t 7–2015
ensimmäisiä merkkejä.
Kiusaaminen voi tuntua
aluksi vain epämääräisenä
tunteena, että kaikki ei
ole kohdallaan. Joskus voi
kestää viikkoja tai kuukausia
ennen kuin kohtelun
toistuvuuteen havahtuu.
TEHY t 7–2015
57
kiusaaminen
2 Yleneminen ärsytti
Olin pitkään sairaanhoitajana samassa työpaikassa. Opiskelin työn ohella ja
valmistuttuani jatkoin samassa työssä.
Kuulin työkaveriltani piikittelyä, että enkö
ollut ylikoulutettu rivihoitajaksi.
Kun osastollemme tuli esimiehen virka
auki, hain sitä ja sain paikan. Sitten piru
pääsi irti. Sama kollega yritti mustamaalata minua muille. Hän kyseenalaisti päätöksiäni ja rakensi leiriä minua vastaan. Yritin
saada tukea esimieheltäni, mutta turhaan.
Lopulta päätin, että pääsen helpommalla, kun etsin töitä muualta.
Maarit Vartia: Tämä kuulostaa työpaikkakiusaamiselta. Ylemmän esimiehen
olisi pitänyt selvittää tilanne ja puolustaa
jämäkästi valitsemaansa esimiestä. Jos
kuvatunlaista käytöstä tapahtui, ylemmän esimiehen olisi pitänyt vaatia sen
loppumista.
Tapaus ei ole harvinainen, sillä omassa työyhteisössä ei ole helppoa nousta
esimieheksi. Kiusaamisen taustalta löytyy työolojen lisäksi usein monenlaisia
yksilöllisiä motiiveja ja tavoitteita – ehkä
tässä oli kyse kateudesta.
Ari Heiskanen: Esimerkissä näkyy eräs
häiriökäyttäytymisen julmista muodoista
– selkeä tavoite romuttaa toisen itsetuntoa. Kirjoittaja on toiminut aivan oikein,
kun hän on kertonut asiasta esimiehelleen. Tarinassa ei ole onnellista loppua,
mikä on valitettavan yleistä.
On syytä muistaa pari faktaa: parhaat
tekijät saavat aina töitä muualta, ja työntekijät eivät hylkää ensimmäisenä työpaikkaansa vaan esimiehensä.
3 Siirto vuorotyöhön
Minulle ei kerrottu suunnitelmista, että
minut siirretään toiseen yksikköön. Olen
tehnyt päivätyötä ja siirto merkitsee kolmivuorotyötä. Olen rohkea tuomaan työpaikan epäkohtia esille työpaikkakokouksessa, ja esimies ei tykkää minusta siksi.
Siirretäänkö minut kostona?
Maarit Vartia: Vaikea sanoa, onko tämä
kiusaamista. Tämä kertomus – kuten
kaikki muutkin – on yksi näkökulma
tilanteeseen. Laajemmin selviteltynä tilanne voi osoittautua kuvatun kaltaiseksi, vähän erilaiseksi tai täysin erilaiseksi.
58
i
Jos siirrosta ei ole keskusteltu työntekijän kanssa, kyse on taitamattomasta
esimiestyöstä.
Kirjoittaja voisi kysyä apua luottamusmieheltä ja katsoa, mitä omassa työsopimuksessa lukee. Esimiehen tulisi antaa
siirtoon selkeät perustelut. Esimiehellä
on työnjohto-oikeus eli oikeus johtaa ja
valvoa työtä. Työntekijän on noudatettava määräyksiä, vaikka se ei tuntuisi kivalta. Siirto voi kuulua työnjohto-oikeuden
piiriin.
Ari Heiskanen: En löydä tarinasta varsinaista häiriökäyttäytymistä. Näen heikkoa esimiestyötä, koska siirtoaikeista ei
ole puhuttu ajoissa työntekijän kanssa.
Keskustelu olisi ollut tärkeää, sillä kyseessä on iso muutos kolmivuorotyöhön.
On tavallista, että tällaisissa tilanteissa ihminen ryhtyy pohtimaan siirtoonsa
liittyviä motiiveja ja ehkä erehtyy luulemaan, että vika on hänessä.
Toimi näin,
jos työkaveri
kiusaa
1
Puhu ensimmäisenä
kiusaajan kanssa, vaikka
se tuntuisi vaikealta. Sano
esimerkiksi, että olet
kuullut, että puhut minusta
pahaa selän takana. Se
tuntuu pahalta, voitko
lopettaa?
2
Jos käytös jatkuu,
kerro esimiehelle.
Ota tarvittaessa tueksi
työsuojeluvaltuutettu
tai luottamusmies.
Apua voi kysyä myös
työterveyshuollosta.
Useimmilla työpaikoilla
on toimintamalli, jossa
kerrotaan, miten toimia, jos
kokee tulleensa kiusatuksi.
Monilla työpaikoilla on
myös lomake, jolla tehdään
ilmoitus epäasiallisesta
kohtelusta. Täytä sellainen.
Mikäli kiusaaja on
esimiehesi, kerro asiasta
ylemmälle esimiehelle.
4 Dominoiva työpari
Sain joitakin kuukausia sitten uuden työparin, joka puhuu koko ajan. Välillä työni
sabotoituu. Työparini hoitaa asioita kahdestaan lääkärin kanssa, eikä minulle kerrota tapaamisista mitään.
Puhuin asiasta esimiehelle. Esimies
puhutteli työparia, minkä jälkeen käytös
muuttui mutta vain parin viikon ajaksi.
Olen etsimässä nyt toista työpaikkaa.
Maarit Vartia: Esimiehen olisi ollut ehkä
parempi sopia toimintatavoista yhdessä
työparin kanssa. Ehkä kirjoittaja voisi ottaa asian uudelleen puheeksi esimiehen
kanssa.
Ari Heiskanen: Kuvattua käytöstä voisi
pitää ensilukemalla viattomana. Sen
sulkee pois se, että esimiehen puhuttelu
muutti käytöksen pariksi viikoksi. Luokittelisin tämän häiriökäytökseksi, jonka
tarkoitus on eristää kirjoittajaa.
Näistä kaikista tarinoista nousee
mieleeni, että hyvällä lähiesimiehellä on
iso merkitys. Jos tilannetta ei pysäytetä
ajoissa, varsinainen asia unohtuu ja
mennään henkilökohtaisuuksiin.
Sitä solmua on vaikea avata. t
3
Jos esimies ei
ryhdy toimeen
asian selvittämiseksi,
kerro tilanteesta
hänen esimiehelleen.
Työterveyslaitoksen ohjeiden
mukaan asiaan pitää puuttua
kahden viikon kuluessa.
4
Jos työpaikalla ei
puututa tilanteeseen
ja kiusaaminen jatkuu, voit
tehdä valvontapyynnön
aluehallintovirastoon.
Se valvoo, että
työpaikalla on noudatettu
työturvallisuuslakia.
Viimeinen keino
on tehdä
rikosilmoitus
poliisille.
LISÄÄ TIETOA
WWW.TTL.
FI/SOPUISA
Katsaiokk!a-
Stop työp
kiusaamiselle
-seminaari
WWW.TEHY.FI
TEHYSTOP
/
TEHY PYYSI KERTOMUKSIA STOP
TYÖPAIKKAKIUSAAMISELLE
-SEMINAARIA VARTEN.
TEHY t 7–2015
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Pankista joustoja
Keski-Pohjanmaalla otetaan käyttöön työaikapankki.
teksti Vesa Turunen kuva Anne Yrjänä
mikä oli ongelma?
Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa
oli sopimus joustavasta työajasta, mutta
siinä oli monia puutteita. Sopimuksen
piirissä oli vain kolmannes hoitohenkilökunnasta. Joustavaan työaikaan pääsi
vain, jos osaston työntekijöiden enemmistö tätä halusi. Lisäksi 114,45 tunnin
työvuorolistan ylittävät tunnit korvattiin
tunti tunnista. Tunnin sai 1,5–2-kertaisena vasta, kun sen tekemisestä oli kulunut
puoli vuotta.
mitä tehy teki?
Tehyläiset olivat ehdottaneet pääluottamusmies Monika Sivulan johdolla jo
muutaman vuoden ajan, että käyttöön
otettaisiin työaikapankki. Ehdotus sai
uutta pontta, kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle.
Viime vuoden lopulla työnantaja tarttui ehdotukseen. Asia lähti etenemään
nopeasti. Neuvottelujen pohjaksi otettiin
Oulun ja Kuopion sairaanhoitopiirien
sopimukset.
Työaikapankissa 114,45 tunnin ylittävät tunnit ovat heti ylityötä ja siirtyvät
pankkiin 1,5-kertaisesti korotettuina. Ylitöiden lisäksi pankkiin voi tallentaa ilta-,
yö-, lauantai-, pyhä- ja aattolisät. Osaston
enemmistöpäätös ei ole enää tarpeen,
vaan jokainen työntekijä voi käyttää
pankkia halutessaan.
Uusille työntekijöille työaikapankki
antaa mahdollisuuden pidempiin vapaisiin, vaikka vuosilomapäiviä olisi kertynyt vasta vähän.
kuinka asia ratkesi?
Sopimus työaikapankista hyväksyttiin
maaliskuussa. Se koskee Kiurua eli Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja
peruspalvelukuntayhtymää. Sopimuksen
piirissä on koko hoitohenkilöstö, mutta
lääkärit eivät ole siinä mukana.
Luottamusmiehet kertovat tehyläisten
olevan hämmentyneitä siitä, että sopimus saatiin aikaan niin nopeasti. Käyttöön se tulee kesäkuun alussa.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
Ammattiosasto 650
4
► Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
tehyläisiä.
2
3
1
► Jäsenmäärä lähes 1000.
► Ammattiosaston puheenjohtaja
Jaakko Kosonen.
► Pääluottamusmies Monika Sivula.
1 monika sivula, pääluottamusmies
2 juha kivistö, luottamusmies
3 teija ronkainen, hallituksen jäsen
ja neuvottelija
4 markku väli-harju, luottamusmies
TEHY t 7–2015
59
työaika




 































   
    

Tiina






 
 
 
 
 







Virpi













 
    
Kari










   
 
  
 
Tuulikki





tuttu lista, uudet säännöt. Lisätietoa www.tehy.fi/jaksotyouudistus.
Näin
jaksotyö
uudistuu
Vastaisuudessa jaksotyön säännöt ymmärtää,
vaikkei olisi työaika-asiantuntija. Säännöt muuttuvat
kesäkuun alussa.
i
Uudistuksen
hyödyt
► Enintään kolmen viikon
työaikajaksot selkiyttävät
ja nopeuttavat ylityön
muodostumista.
► Ylimääräinen työ kannattaa.
► Työaikakorvaukset maksetaan
tai korvataan heti työaikajakson
päättymistä seuraavan
kalenterikuukauden kuluessa.
Näin on helpompi seurata, että
korvaukset maksetaan oikein.
► Kun määräykset yksinkertaistuvat, ei tarvitse olla
luottamusmies tai työaikaasiantuntija ymmärtääkseen,
miten työaika ja työstä
maksettavat ylityö- ja työaikakorvaukset määräytyvät.
teksti Riitta Hankonen
60
TEHY t 7–2015
Tämä muuttuu

1 
Nimi
Jaksotyö ja muodollinen jaksotyö yhdistyvät, joten









jatkossa
tehdään vain
yhdenlaista jaksotyötä. Muodollista jaksotyötä aiemmin tehneiden asema ei muutu.






2  
Pituus

Työaikajakson pituus on pääsääntöisesti kaksi
    
tai kolme viikkoa. Työaikajaksoja ei voi enää yhdistää.





Poikkeustapauksessa
työnantaja voi ottaa käyttöön neljän viikon jakson. Tähän pitää olla perusteltu syy.
3 
   
Työvuoroluettelo




Työvuoroluetteloja voi edelleen suunnitella useita
peräkkäin. Uudessa järjestelmässä tunteja ei tasata listo
jen välillä, vaan ylityöt muodostuvat aina työaikajakson







 työvuoroja voi olla korkeintaan
päätyttyä. Peräkkäisiä
seitsemän. Listalle ei voi suunnitella lisä- tai ylityötä,
vaan esimies sopii niistä työntekijän kanssa erikseen.
4 






 
Keskeytys

Työvuoroluetteloon suunnitellun keskeytyksen
    
arvo on aina 7 tuntia 39 minuuttia. Tästä seuraa, ettei

 

työntekijä joudu enää
tekemään poissaolonsa vuoksi
”ylimääräisiä” tunteja saadakseen työtuntinsa täyteen.
Myös muu keskeytys alentaa ylityörajaa tekemättä
jääneiden työtuntien verran.
Lue!
Joillakin
työpaikoilla on
otettu käyttöön
ttu
yleistyöaika. Ju
sivulla 67.
Mahdolliset
kysymykset
kannattaa
esittää työpaikan
luottamusmiehelle.
Tehy on kouluttanut
heitä uusien
sääntöjen
soveltamiseen.
TEHY t 7–2015
5 Ylityö
Ylimääräinen työ on vastedes aina ylityötä. Työntekijä saa kahden viikon työaikajaksolla 50 prosentin
ylityökorvauksen 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja
kolmen viikon työaikajaksolla 18 ensimmäiseltä tunnilta. Näiden jälkeen alkaa juosta 100 prosentin ylityökorvaus. Poikkeuksellisella neljän viikon jaksolla 100 prosentin korvauksen ylityöraja on 24 tuntia.
Aiemmin kokoaikaiset työntekijät joutuivat tekemään arkipyhäjaksolla lisätyötä, josta maksettiin vain
tuntipalkka. Lisätyötä voi nyt muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle.
6 Vuosiloma
Lomapäivien kuluminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä osaviikkoista vuosilomaa koskenut taulukko poistuu.
Kokonainen lomaviikko kuluttaa viisi vuosilomapäivää. Lomapäiviä kuluttavat lähtökohtaisesti arkipäivät maanantaista perjantaihin. Osaviikkoisen loman
alle jäävät työpäivät kuluttavat lomapäiviä. Myös lauantai tai sunnuntai voivat kuluttaa lomapäiviä, jos niitä on
suunniteltu työvuoroluetteloon työpäiviksi ja työntekijä pyytää vuosilomaa kesken listan. Kenenkään loman
pituus ei muutoksen vuoksi lyhene. Vuosilomapalkkaa
maksetaan yhtä pitkältä ajalta kuin ennenkin.
Sanakirja
Jaksotyötä tehdään esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ympärivuorokautisessa päivähoidossa,
vanhusten palvelutaloissa
ja kotipalvelussa.
Työaikajakso tai tasoittumisjakso tarkoittaa
esimerkiksi kahden viikon
jaksoa, jona aikana työaika
tasoittuu yhteenlaskettuun
76 tuntiin ja 30 minuuttiin.
Yhteenlaskettu työaika on
uudessa järjestelmässä
myös ylityöraja.
Työvuoroluetteloa kutsutaan usein työvuorolistaksi.
Vahvistetut työvuorot on
annettava työntekijälle
tiedoksi viimeistään viikkoa
ennen työaikajakson alkua.
Suunniteltu keskeytys voi
olla esimerkiksi palkaton
koulutus, virkavapaa, vuosiloma tai ennalta tiedetty
sairausloma.
Muu keskeytys tapahtuu,
jos sairastuu kesken
työvuoron tai jää kotiin
hoitamaan sairasta lasta.
Ylityökorvaus annetaan
aikana tai rahana. 50
prosentin ylityökorvaus on
puolitoistakertainen ja 100
prosentin kaksinkertainen
tuntipalkka.
Ylityörajan jälkeen työntekijälle muodostuu ylityötä,
josta maksetaan korvaus.
Vuosilomapäivältä maksetaan tehtäväkohtaisen
palkan perusteella maksettava laskennallinen
vuosilomapalkka.
61
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
lumilapio. Golanilla vuonna 1991 Anitaa odottivat ennätysmäiset lumikinokset.
Turussa ei tarvinnut viime talvena lumitöitä tehdä.
Anita Starck, 56
► Terveysalan opettaja
Turun ammatti-instituutin
aikuisopetuksessa.
► Yhteiskuntatieteiden maisteri,
sairaanhoitaja, suuhygienisti ja
hammashoitaja.
► Asuu Turussa.
► Harrastaa liikuntaa, lukemista,
käsitöitä ja matkustamista.
62
Nainen
sinisessä
baretissa
teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino ja Anita Starckin kotialbumi
Olin jo vuosia puhunut, että
lähden YK-joukkoihin heti,
kun naiset pääsevät.
Mahdollisuus tuli 1990-luvun alussa, kun
puolustusministeri Elisabeth Rehn avasi
naisille ovet rauhanturvatehtäviin.
Minulta tosin loppui usko lähtööni,
kun kävi ilmi, että hakijoita oli yhteensä
3 000. Pääsin kuitenkin 300 haastateltavan joukkoon. Meidät kutsuttiin kaksi
päivää kestäneisiin haastatteluihin, ja
loppujen lopuksi pääsin kolmenkymmenen Niinisalon varuskunnassa koulutettavan joukkoon. Minulla oli hammashoitajan ja suuhygienistin koulutus, mikä
varmasti vaikutti valintaani.
TEHY t 7–2015
Joulukuussa 1991 minä ja neljä muuta
naista matkasimme Golanin kukkuloille, jotka sijaitsevat Israelin ja Syyrian
välissä. Alue demilitarisoitiin Israelin ja
Syyrian sodan jälkeen 1974, ja rauhanturvaajat valvovat sitä edelleen.
Olin alun perin lähdössä kahdeksaksi kuukaudeksi, mutta lopulta olin siellä
lähes puolitoista vuotta. Kuvittelin meneväni aurinkoon, mutta perillä odottivat
puolitoistametriset lumikinokset. Siellä
ei ollut kuulemma satanut 60 vuoteen yhtä paljon lunta.
camp ziouanin terveysasemalla
potilaat olivat pääosin suomalaisia rauhanturvaajia, mutta kävi siellä myös
puolalaisia, itävaltalaisia ja kanadalaisia
rauhanturvaajia sekä rauhanturvaajien
perheitä.
Hammashoito oli vain yksi tehtävä
muiden joukossa. Otin näytteitä keittiöhenkilökunnalta, rokotin ja hoidin erilaisia haavoja. Terveysasema päivysti 24
tuntia vuorokaudessa ympäri viikon.
Sota oli ohi, joten mitään ei tarvinnut
varsinaisesti pelätä. Syyrian puolella näkyi raunioita, ja joihinkin paikkoihin ei
voinut mennä räjähtämättömien ammusten vuoksi.
Rajanylityksissä huomasi, että välit
eivät olleet rauhanomaiset, mutta YKajoneuvolla pääsi tarkastuksen jälkeen
liikkumaan. Israelin puolelta ostetuista
siviilivaatteista kannatti poistaa hepreankieliset pesulaput, jollei halunnut joutua
vaikeuksiin Syyriassa – ja sama päti toisin päin.
Nainen rauhanturvaajana herätti
hämmennystä paikallisissa, mutta ei
meitä vaadittu huivia käyttämään. Meillä
oli sama työasu kuin miehillä.
Meille oli kunnia-asia tehdä samaa
työtä kuin miehetkin, sillä ensimmäisten
naisten piti näyttää, että olemme tosissamme. Minulla se meni välillä jääräpäisyyteen asti.
Sain käskyn suoristaa portilla hulmuava YK-lippu, joka oli kietoutunut
myrskyssä tangon ympäri. Olin liian
lyhyt, joten kävin hakemassa tikapuut.
Portilla vartioinut rauhanturvaaja katseli touhua aikansa ja kysyi, eikö joku
pidempi voisi hoitaa hommaa. Mutta
minä en antanut periksi. Lopulta oli pak-
TEHY t 7–2015
ko tunnustaa, että minun ja tikapuiden
yhdistetty pituuskaan ei riitä tehtävän
suorittamiseen.
rauhanturvaajana aloin miettiä,
olisiko minusta sairaanhoitajaksi. Sain
kokeilla leikkaavan lääkärin avustamista
käytännössä, kun avustin eläinlääkäriä
koiran leikkauksessa paljaan taivaan alla.
Palasin Golanilta Suomeen keväällä 1993, koska olin päässyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi Turun
terveydenhuolto-oppilaitokseen. Valmistuin leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajaksi joulukuussa 1995.
Tammikuussa 1997 minulle tuli uusi
tilaisuus lähteä ulkomaille. Kansainvälinen sotilaskoti tarvitsi työntekijöitä
Kroatiaan. Sotilaskodit palvelivat alueella
Jugoslavian sodan jälkeen olevia rauhanturvaajia sekä alueella olevia järjestöjen
Ensimmäisten
naisten piti
näyttää,
että olemme
tosissamme.
työntekijöitä. Sotilaskotityö oli minulle
ennestään tuttua, joten pitihän minun
mennä katsomaan, millaista se on ulkomailla. Sairaanhoitajan ammattitaidollekin oli käyttöä, koska asiakkaat tarvitsivat usein kuuntelijaa.
Työkaverini sairastui kesken komennuksen ja joutui lähtemään kotiin. Minusta tuli yllättäen sotilaskodin johtaja ja
jouduin tekemään 16-tuntisia työpäiviä.
Kun komennus päättyi, minua pyydettiin
vielä jatkamaan. Olisin mielelläni jäänyt,
mutta olin saanut sairaanhoitajan työn
Turun kaupungin uudesta kirurgisesta
sairaalasta.
jatkoin opiskelua Suomessa, kos-
ka työn ja ammattitaidon myötä kunnianhimo kasvoi. Ensin opiskelin esimiestyötä ja sen jälkeen poikkeusolojen ja kriisiajan hoitotyötä. Näiden opintojen myötä
päädyin seitsemäksi viikoksi tutustumaan Swazimaan terveydenhuoltoon.
Matka opetti minulle, että terveydenhuoltoa on monenlaista. Sairaanhoitaja
piti terveysasemaa yksin pystyssä, kun
lääkäri kävi kerran kuukaudessa. Potilaat
olivat lukutaidottomia, joten ohjauksessa piti käyttää symboleja. Jos lääke piti
ottaa aamulla, pakkauksessa oli auringon
kuva, ja jos taas illalla, pakkauksessa oli
kuun kuva.
Monet potilaista sairastivat aidsia
ja kävivät virallisen terveydenhuollon
lisäksi kansanparantajalla. Kaikesta huolimatta ihmiset vaikuttivat onnellisilta ja
tyytyväisiltä.
kirurginen sairaala Turussa siirtyi kaupungilta sairaanhoitopiirille vuonna 2004. Sairaala oli ollut omanlaisensa,
pieni viihtyisä yksikkö, ja nyt siitä tuli
osa isompaa kokonaisuutta. Leikkausten
luonne muuttui, kun erikoisalat lähtivät
yksi toisensa jälkeen. En ollut hakeutunut Tyksiin töihin, ja yhtäkkiä huomasin
olevani sen palveluksessa. Jotain muuta
piti keksiä.
Olen koko työurani ajan opiskellut
avoimessa yliopistossa. Opiskelin muun
muassa sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa,
koska ne käsittelivät ihan erilaisia asioita
kuin mitä työssäni kohtasin. Kun opintoni eivät loppujen lopuksi olleet pätevöittäneet esimiestyöhön, sisuunnuin ja päätin tehdä yliopisto-opinnot loppuun.
Pääsin Lapin yliopistoon opiskelemaan
sosiologiaa sekä työ- ja organisaatiopsykologiaa. Valmistuin yhteiskuntatieteiden
maisteriksi viikkoa ennen kuin täytin 50.
Nautin sairaanhoitajan työstä, mutta
halusin hyödyntää opintojani mahdollisimman laajasti, joten pätevöidyn opettajaksi 2011. Sain työpaikan Turun ammattiinstituutin aikuiskoulutuksesta. Viihdyn
työssäni, mutta ikävöin potilastyötä.
45-vuotiaasta lähtien olen tehnyt joka
vuosi jotain ihan uutta. Olen voinut mennä ja tulla niin kuin itse olen halunnut,
koska en ole perustanut perhettä. Se ei
ole ollut tietoinen valinta, vaan elämäni
on jostain syystä mennyt näin. Opiskelu
on tuonut elämääni sisältöä jo vuosikymmenten ajan. Vielä tekisi mieli opiskella jotain, mutta väitöskirja on ehkä liian
suuritöinen.” t
63
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Luettavaa toipilaalle
Haavoittunut sotilas uskoi kirjojen parantavaan voimaan.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala ja Pekka Fali
kirjastokärryt. Laakson sairaalan potilaskirjasto Helsingissä
on toiminut vuodesta 1951. Nykyään se on auki kahtena päivänä
viikossa. Kirjastonhoitaja Leena Laakso kiertää kärryjen kanssa
osastoilla kerran viikossa. Valtaosa asiakkaista on ikäihmisiä.
3
suosikit. Kysytyintä luettavaa ovat dekkarit. Kun ensimmäiset
kunnalliset laitoskirjastot 1945 aloittivat, sairaalat olivat täynnä
haavoittuneita. ”Mitä enemmän luemme, sitä nopeammin paranemme”, lausui sotilas Suomen Kuvalehden haastattelussa.
64
2
käsipelillä. Monet muistavat ennen atk-aikaa kirjastoissa
käytössä olleen Detroit-lainausjärjestelmän. Detroitin kaupungista peräisin oleva systeemi on käytössä Laaksossa. Kauniita
puulaatikoita ovat jotkut asiakkaat yrittäneet ostaakin.
4
automaatista. Oysissa Oulussa on automaattinen kirjastokaappi.
Kahvio Neilikan vieressä olevaan kaappiin mahtuu sata kirjaa.
Kaappi on potilaiden käytössä kaikkina vuorokauden aikoina,
ja sen saa auki kirjastokortilla.
TEHY t 7–2015
lisää tietoa laitoskirjastoista www.kirjastot.fi > kirjastopro > laitoskirjastot
1
keskustelua
Kuntoutus ymmärretään väärin
Kollega Pirjo Maijala kirjoitti (5/2015) omaisensa hoidosta. Kunnioitan kirjoittajan kokemusta, enkä väitä, etteikö
se olisi todellinen.
Oma näkökulmani vanhustyöhön perustuu sairaalan kuntoutusvuodeosastoon, josta potilaat toivuttuaan palaavat kotiin
tai palvelutaloon. Syy sairaalaan joutumiseen on yleensä yleistilan lasku tai kaatuminen. Tarkoituksena on hoitaa sairaus ja
sen aiheuttama toimintakyvyn aleneminen.
Usein hoitava henkilökunta törmää omaisten liian korkeisiin odotuksiin kuntoutusosastoa kohtaan. Välillä tuntuu, että
potilaasta pitäisi tehdä parempikuntoinen kuin mitä hän ollut
ennen hoitoon joutumistaan. Emme pysty ihmeisiin vaan yritämme palauttaa potilaan toimintakyvyn sellaiseksi, että hän
pystyy suoriutumaan päivittäisistä toiminnoistaan.
Kuntoutuksesta on ihmisillä erilaisia käsityksiä. Sairaalassa se ei ole jatkuvaa jumppaamista ja ohjelmaa, kuten vaikkapa
kuntoutuslaitoksissa, joissa käyvät työikäiset. On jo saavutus,
Lukijakilpailu
jos kykenemme kotiuttamaan vanhuksen. Usein vain fysioterapeutin ohjaamat harjoitukset mielletään kuntouttaviksi, vaikka
kuntoutusta on myös se, että vanhus omaksuu taas normaalin
päivärytmin, kykenee nousemaan vuoteesta, pukeutumaan,
osallistumaan ruokailuihin ja ottamaan lääkkeensä. Päivittäin
kysellään, mikä päivä ja kellonaika on menossa, luetaan lehdet
ja katsellaan uutisia. Näin pysytään kiinni arjessa.
Usein potilaaksi tulee vanhuksia, joilla esimerkiksi ravitsemus on ollut pitkään huonolla tolalla, samoin lääkitys on
rempallaan tai jopa unohtunut kokonaan. Omaisilla on hätä ja
syyllisyyden tunteet pinnassa. Kun
me teemme työmme hyvin, vanhus ei palaa päivystyksen kautta
seuraavana päivänä takaisin
osastolle.
@
Osallistu
keskusteluun
vanhustyötä tekevä
PA LA UT E
@T EH Y.F I
Ristikon 6/2015 ratkaisu
kerro meille 22.5. mennessä,
mistä jutusta pidit eniten.
Kilpailuun voi osallistua netissä
www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute/
lukijakilpailu,, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai
lähettämällä tekstiviestin numeroon
0400 345 557.. Vastanneiden kesken
arvomme Tehy-tuotteita.
O
T
T
A
A
A
R
P
O
A
lehden
6/2015
kilpailussa tehytuotteita voitti
irmeli tanninen
porista.
TEHY t 7–2015
H
A
A
L
I
S
E T
S U
T A
O
T U
J
A
L
A
N
O
S T
A
T
AK
H
O
I
T
O
E
T
S
I
N
L
U
T
I
T
D
E
S
S I
E
I H
T A
I N
N
E
I S
O
NU
I
MM
A I
AK
N I
I S
N
EM
N E
L
S U
U
OK
T I
P
S
L I
A
S Y
T
A P
E
T
U
T
A
S
O
T
S
U
U
T
E
N
A
K
S
E
L
O T
OK S E
T
O L
A
I I
T U T
T A
KR A T
Ä
AU
E
L
T A J A
E T
DOS
H A L
R I J Ä
MAN
O
S
K T I I
E
RO
AK A S
T
N A
SO T
T
Ä
A V I
N A T
R
P PO
I A T
L I S
AD A
E
AN A
L
V
A V A
T ÄR
I L A
E
V I T
I HU
T I T
I N A
vastanneiden kesken arvottiin Tehytuotteita. Voittajat ovat Terttu Tuomola
Forssasta, Ansa Heinonen Sastamalasta ja
Päivi Nordlund Porista. Onnittelut!
65
keskustelua
Palautetta numerosta 6/2015
Olen ollut valmistumisesta
saakka saman työnantajan
leivissä, mutta esimieheni
on vaihtunut neljä kertaa.
Ensimmäinen esimieheni oli
ihan hyvä. Mutta kun hänen
oli aika jäädä eläkkeelle ja
uusi tuli taloon, avautuivat
silmäni. Sain loistavan
esimiehen, jonka ansiosta
motivoiduin työstäni uudella
tavalla.
Kun sitten sain tilalle
huonon esimiehen ja
sijaiseksi toisen samanlaisen, aloin pohtia, pitäisikö
hakeutua esimieheksi. Olen
kuitenkin vielä nuori ja
mietin, riittääkö ammattitaitoni. Pomoportaillejuttu sai uskomaan itseeni ja
haluuni oppia uutta. Kiitos
jutusta!
u
u Koskaan ei voi
korostaa esimiehen
tärkeyttä työntekijän
työhyvinvoinnissa. Asioita
voi oppia, jos on halua ja
motivaatiota sekä saa tukea
esimiestyöhön. Olen nähnyt
monta hyvää kasvutarinaa,
kuinka nuoresta henkilöstä
kasvaa loistava esimies.
Kaikki sote-uudistukseen
liittyvät jutut kiinnostavat.
Uudistus koskee kaikkia
henkilöstöryhmiä aina
hallinnosta ruohonjuuritason työtä tekeviin saakka.
Rahoitusmallien läpikäynti
oli Yksinkertainen on kaunista -artikkelissa selkeää ja
ymmärrettävää.
u
u Vanhana ay-aktiivina
Liittojen kirittäjä -juttu
kiinnosti. Lehden sisältö on
parantunut, siinä on hyvää
tietoutta tämän päivän
arkeen. Kiitos!
Kierrätän lehteä
tehyläisille eläkeläisille,
joille se ei tule. Nyt
tehyläinen ystäväni sanoi,
66
viime lehden kolme luetuinta
1. Nuoret: Eksyksissä
että täytyy tilata lehti itselle
hyvän sisällön vuoksi.
2. Hyvinvointi: Pomoportaille
3. Aivovammat: Isku päähän
Pikkuapuja-jutun tiedot
tulivat ajankohtaiseen
tarpeeseen, vanhan
sukulaisen arjen avuksi.
u
u Artikkeli Eksyksissä
sisälsi tärkeää ja
rohkaisevaa tietoa, miten
asioihin tulee tarttua
ajoissa. Selviytymistarinat
kannustavat yrittämään
aina paremmin työssäni
kouluterveydenhoitajana
Itä-Helsingissä.
u Eksyksissä-artikkelin
tilanteesta on omakohtaista
kokemusta perheessä.
Yhteydenotto poliisiin
ja sosiaalitoimeen oli
todella vaikeaa, mutta nyt
ainakin näyttää siltä, että
se kannatti. Nyt meillä on
kaikki hyvin.
u Olen samaa mieltä Potkut
ilman syytä -artikkelissa
haastatellun sairaanhoitaja
Anu Liuksen kanssa
hoitajien kiltteydestä.
Usein hoitajat tyytyvät
epäoikeudenmukaiseen
kohteluun. Kiitos
esimerkillisestä
rohkeudesta.
u Potkut kesken työpäivän
-juttu kertoo hienon
voittajatarinan Tehyn
tärkeimmästä tehtävästä
eli edunvalvonnasta.
Lisää tällaisia juttuja
kaivataan, jotta järjestön
tärkein tehtävä kirkastuu
myös jäsenille ja muulle
lukijakunnalle.
u Neljän urheilijan äitinä
olen joutunut seuraamaan
aivotärähdyksen saanutta
nuorta käytännössä. Isku
päähän sisälsi tärkeää asiaa
hyvin kerrottuna.
Miksi ei pitkiä
vuoroja?
puolet osastomme hoitajista tekee pitkiä työvuoroja.
Olemme tyytyväisiä, ja positiiviset vaikutukset ovat näkyneet
kaikilla mahdollisilla mittareilla. Teemme pitkiä vuoroja vapaaehtoisesti ja voimme halutessamme lopettaa ne.
Ammattiosastomme kuitenkin suhtautuu pitkiin vuoroihin
kielteisesti, ja joudumme mahdollisesti lopettamaan niiden
teon. Miksi Tehy suhtautuu kielteisesti?
anette
vastaus: Yli 10 tunnin työvuorojen suunnittelu työvuoro-
luetteloon edellyttää, että asiasta on sovittu paikallisesti. Sopimus voidaan jaksotyössä tehdä enintään 15 tuntiin. Tehy ei suhtaudu asiaan ehdottoman kielteisesti, mutta ei sitä erityisesti
suosittelekaan.
Joissakin tutkimuksissa 12-tuntista työvuoroa on pidetty hyvänä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan pitkissä vuoroissa
sekä työntekijän että potilaiden turvallisuus heikkenee etenkin, jos työ edellyttää jatkuvaa tarkkailua tai tarkkuutta vaativia
nopeita tilanteita.
Pitkien työvuorojen tekeminen tulee olla aina vapaaehtoista,
ja työntekijän on voitava palata normaaliin työvuoropituuteen.
Työturvallisuutta ja kuormitusta on myös seurattava tarkemmin. Muiden työntekijöiden kuormitus ei saa kasvaa.
Työnantaja vastaa aina osaston toiminnasta, ja joskus työnantaja voi olla haluton tekemään paikallista sopimusta siksi,
että pitkän vuoron lopulla tuottavuus laskee tai poissaoloon on
hankala saada sijaista.
maija wilskman
edunvalvonta-asiantuntija
TEHY t 7–2015
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
JAAKKO VIRTANEN
Kehitysmaat kylässä Helsingissä
suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä.
SASKin teltoilla voi sukeltaa tarunhohtoiseen maailmaan, joka on kuin kehitysmaiden työelämä – kaikki ei ole sitä,
miltä näyttää. Työolot saattavat näyttää
päällisin puolin hyviltä, mutta totuus on
toinen: työntekijät raatavat 12-tuntisia
päiviä ilman taukoja eikä palkalla elätä
silti perhettä.
Festivaalit tuovat Helsinkiin laajan
kattauksen maailman musiikkia ja asiaohjelmaa. vt
vetten päällä.
Viime vuonna Maailma
kylässä -festivaalit
keskittyivät Latinalaiseen
Amerikkaan.
Kuntolomalle!
Syksyn perhejaksojen
haku on käynnissä.
WWW.PHT.FI
maailma kylässä -festivaali 23.–24. 5.,
www.maailmakylassa.fi
Tunnustus Lähihoitajien
puheenjohtajalle
inkontinenssihoitaja Marja-Liisa
Mulo-Rantanen on yksi Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin valitsemista Vuoden
menestyjistä. Mulo-Rantanen sai tunnustuksen inkontinenssipoliklinikan kehittämisestä ja pitämisestä. Hän on Suomen
Lähihoitajien puheenjohtaja. vt
Yleistyöajassa on puolen tunnin ruokatauko
PIXMAC
useat kuntatyönantajat ovat siirtäneet
työntekijöitä muodollisesta jaksotyöstä
yleistyöaikaan. Sidonnaisuus työhön pitenee puolella tunnilla, mikä on herättänyt tehyläisissä vastustusta.
Yleistyöaika aiheuttaa on
ongelmia ruokataukoon.
Yleistyöaikaan kuuluu puolen tunnin
ruokatauko, joka
on työntekijän
omaa aikaa.
Työntekijällä on oikeus
poistua ruo-
katauon aikana työpaikalta, mutta hoitoalan työpaikoilla se on usein hankalaa.
Hoitotyöhön sopii paremmin joutuisa
ruokailu työn ohessa.
Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija
Wilskman suosittelee työntekijöitä lähtemään työpaikalta tauon ajaksi. Tällöin
työpaikalla saadaan asiasta käytännön
kokemusta.
–Yleistyöajassakin on annettava ruokailla työajalla, mikäli poistuminen ei
onnistu.
Työnantajan on järjestettävä ruokailua varten tila, jossa on jääkaappi ja
jossa voi lämmittää ruokaa. rh
Tehyn opiskelijayhdistyksen
puheenjohtajaksi on valittu
Teemu Palkki. Hän opiskelee
ensihoitajaksi Turussa. Varapuheenjohtajaksi valittiin lähihoitajaopiskelija Eemeli Kajula
Rovaniemeltä. Hallituksen jäseniä
ovat sairaanhoitajaopiskelijat Mimosa Halonen (Oulun Diak), Anna
Sivonen (OAMK) ja Nea Kurvinen
(aikuisopiskelija TAMK).
u
Tehy ja STAL ry järjestävät
edunvalvontaillan Oulussa 19.5.
Tilaisuus on tarkoitettu yksityissektorilla työskenteleville suun
terveydenhoidon ammattilaisille.
u
Akateemisten jaoston Akatemia
Helsingin keskustoimistossa 20.5.
Aiheena saattohoito.
u
Vuoden 2015 kehittäjäkätilöiksi
on valittu Marjo Kontinaho Oulusta, Anne Kemppainen Kajaanista
ja Millariikka Rytkönen Porvoosta.
u
u
Tehy täyttää 33 vuotta 7.6.
67
@
jäsentapahtumat
Lähetä
ilmoitus.
hyytävä tunnelma.
Posion ammattiosasto vietti
kevätkokousta Rovaniemen
lumihotellissa. Kokouksen jälkeen
mentiin saunaan, joka sekin oli
tehty lumesta ja jäästä.
TUIJA LAHTELA
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
SA
IO
TT
AM MA
JULKAISEMME KUVIA
JÄSENTAPAHTUMISTA.
LÄHETÄ KUVA JA LYHYT
TEKSTI SÄHKÖPOSTILLA
JASENTAPAHTUMAT@TEHY.FI
ammattiosastot
Helsinki
Lohjan seudun ao 133
►Kevätkokous ti 26.5. klo 18 Amar
Grillhouse, Lohja. Kokouksessa esillä
sääntömääräiset asiat. Vieraana järjestöasiantuntija Inge-May Juslenius.
Ilmoittautumiset 19.5. mennessä
lomakkeen kautta: ao133.tehy.fi.
Fa i Sibbo 904
►Vargloppet är lö 5.9 i Nickby. Tehy
ersätter deltagaravgiften 25 e. OBS!
Anmälning före 15.7, efter det kostar
det 30 e. Skicka kvitto och ditt kontonummer åt Nina Helenius, endera
med interna posten till fyssen eller till
Merilävägen 52, 01150 Söderkulla.
Sipoon ao 904
►Susijuoksu la 5.9. Nikkilässä. Tehy
korvaa osallistumismaksusi 25 e
HUOM! Ilmoittaudu ennen 15.7. Sen
jälkeen maksu 30 e. Toimita maksutosite, jossa näkyy tilinumerosi Nina
Heleniukselle joko sisäisessä postissa
fysioterapiaan tai postitse Meriläntie
52, 01150 Söderkulla.
Rovaniemi
Lounais-Lapin yksityisalojen ao 826
►Ulkoilu- ja patikointiretki Simon
Martimoaapalle elokuun lopulla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivulla
ao826@tehy.fi.
Seinäjoki
Lakian ao 666
►Jäsenilta ke 20.5. klo 17.30 Ilmajoen tk:ssa, Westi-salissa (uusi puoli,
2. krs). Illan aiheena jaksotyöaikauudistus. Ohjelmassa iltapala, järjestöasiantuntija Satu Taskisen infoa
tulevista muutoksista ja arvonta.
llmoittautumiset ao:n kotisivujen
kautta 15.5. mennessä.
68
Turku
Varsinais-Suomen
yksityisalojen ao 203
►Riemukas teatteri-ilta ma 1.6. klo 19
Naantalin Emma-teatterissa. Ohjelmassa Hockey Night -lätkäkomedia.
Lippuja varattu 40 kpl. Omavastuu
jäsenille 10 e, ei-jäsenille 32 e. Sitovat
ilmoittautumiset henkilökohtaisesti
ao:n kotisivuilla ao203.tehy.fi/ilmoittautumiset. Ilmoittautuminen alkaa
13.5. ja päättyy 21.5.
kurssitapaamiset
ESK 6/89
►Hei arvon kollegat! On aika muistella menneitä ja kokoontua yhteen sisätautikirurgisen erikoistumiskurssin
porukalla. Kokoonnumme Kajaanissa
13.–14.6. Ota yhteyttä Merjaan (merja.
nasanen@kainuu.fi) tai Ullaan (ulla.
koponen@gmail.com). Tapaamisiin
Kajaanissa!
Lapin terveydenhuolto-oppilaitos,
oj 46 (1983–85)
►Tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistumisestamme. Kurssitapaaminen la
13.6. Levillä. Lauantaina majoitumme,
retkeilemme ja syömme päivällistä.
Sunnuntaina tarinointia ja vapaaaikaa. Ilmoittaudu kiireesti tarja.
tenhunen@gmail.com.
Pohjois-Karjalan terveydenhuoltooppilaitos, sairaanhoitajajaosto
oj 50 kevät 1985
►30-vuotiskurssitapaaminen 23.5.
klo 14 Joensuussa Karelia amk:lla
(entinen koulumme). Kirsi esittelee
koulun toimintaa ja tiloja. Kahvittelun
lomassa saamme kertoa kuulumiset
ja muistella vanhoja hyviä aikoja. Kou-
lulta siirrymme kaupungille ruokailemaan ja viettämään iltaa keväisessä
Joensuussa. Tervetuloa mukaan! Sitovat ilmoittautumiset 18.5. mennessä
torronen.merja@gmail.com/040 585
3263 tai Kirsi.Tanskanen@karelia.fi.
uudet yhdistykset
►Joulumerkkikotilapset ry perustettiin joulukuussa 2014. Yhdistys
mahdollistaa vertaistuen antamisen
ja voimaannuttavan muistelutyön joulumerkkikodeissa olleille aikuisille ja
heidän läheisilleen. Yhdistyksen jäse-
niksi ja mukaan toimintaan voivat liittyä myös muut aiheesta kiinnostuneet
henkilöt, esimerkiksi joulumerkkikodeissa työskennelleet sekä tutkijat.
Yhdistys haluaa myös edistää suomalaisten joulumerkkikotien kulttuurihistoriaan liittyvien tietojen hakua,
jakamista ja arkistointia. Yhdistyksen
kotipaikka on Tampere. Jäsenhakulomakkeen voi pyytää osoitteesta Joulumerkkikotilapset ry, Poste restante,
33710 Tampere tai sähköpostilla
osoitteesta joulumerkkikotilapset@
gmail.com. Hakulomake löytyy myös
Facebook-ryhmästä Joulumerkkikoti
(suljettu ryhmä).
Jäsenillat jaksotyöajasta
Aihe: Uusi jaksotyöaika, yleistyöaika – mitä
muutoksia tulossa?
Kokkola 18.5. klo 17.30–20.30 (tarjoilu klo 17.30)
Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5
Seinäjoki 19.5. klo 17.30–20.30 (tarjoilu klo 17.30)
Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2
Lähetä mieltäsi askarruttavia kysymyksiä 14.5.
mennessä osoitteeseen satu.taskinen@tehy.fi.
Sitova ilmoittautuminen 14.5. mennessä
osoitteeseen ilmoittautumiset.sjk@tehy.fi. Mainitse
kumpaan tilaisuuteen osallistut ja kerro mahdollisesta
ruoka-aineallergiasta.
Tervetuloa!
TEHY t 7–2015
koulutus
KLIINISESTI ERIKOISTUNUT OSAAJA
– UROTERAPIA 30 op
Kenelle?
Mitä ja miten opiskellaan?
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai
fysioterapeutti, joka tarvitsee työssään uroterapeuttista asiantuntijuutta eri-ikäisten potilaiden
hoitotyössä.
Opiskelussa painottuu monitieteinen näyttöön
perustuva kliininen osaaminen virtsaoireisen
potilaan erityiskysymyksissä eri-ikäkausina ja
sairauden eri vaiheissa.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina
samanaikaisesti Lahdessa ja Kuopiossa.
Opiskelu sisältää 12 lähipäivän lisäksi vuorovaikutteista verkko-opiskelua, vertaiskäyntejä urodynaamisessa laboratoriossa ja oman työyhteisön
hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä.
Millaista osaamista karttuu?
Koulutuksessa voit vahvistaa
• uroterapiatyön tietoperustaa ja kliinisiä taitoja
• näyttöön perustuvaa päätöksentekoa virtsaoireisen potilaan hoitotyössä
• potilaan ja hänen läheistensä ohjaus- ja
neuvontataitoja
• omaa ja työyhteisön innovatiivista
kehittämisosaamista
• verkostoitumista urologisten asiantuntijoiden
kanssa alueellisissa ja kansallisissa
verkostoissa
Katso tarkemmat tiedot:
Lahden ammattikorkeakoulu
www.lamk.fi/sosiaalijaterveys/koulutus/
taydennyskoulutus/
Savonia-ammattikorkeakoulu
www.savonia.fi/taydennys
No 3
17.2.2015
4
No
2015
10.3.
he
nn
ii
a-r
an
anSairtaaja
oi yttelijä
h
a nä
ost a ja
ari-m
kk
a
ll
ka
atti
hedm
io
n
on ma
Lu voiilaille
pot
läh
ja
avaa
ujen
solm a helle
minn a s. 6
ass
itse asi
at
a kirj
un
jantyökal 14
ita ä eminen s.
iho päiv luk
58
lä
Ota n
ee
talt njäseut!
ed
to s.
hoi
äke
No 6
o
le
sil e
lap riag
38
t
ma tys s.
ivys
pä
8
27
15 10:01:
10.2.20
ö
lta
ätil ?
a k tä aske
an
ka mis et
unta
tsu ta julkis u
ku mut et jaos
us. 14sk
– tyis lvelut
21.4.2015
yksi
pa
indd
susa
ria ni
tta oin
mi vinvi
hy eks
tu
n
nuorista
tule hyvä
pomo
s. 32
hyvinvointi
potkut kesk
työpäivän
ndd
apte
vastaanotto
nn
14:1
a ka
unis
No
pari
ekissa
s. 20
ammatissa
7
5
31.3
.2015
to
tule
arkk vaisu
u
iteht
uuri den sa
s. 14
iraa
näi
la
lapsn tuet
en
vansairaa
suhd
hem n
e s.
pia
40
syyt
tä sy
hyvi
ylli
nvoi
nti
nen
s. 26
1
92.i
410
en
voittaja s. 52
5
201
2.3.
H
uuoivak
arksi iloiodin
nen
i
5 n
Ottaa kopi
ank
ikko
8:16
1
41129.
krista juur
kuri-tiimin
helppoa ttä
apuväline lle
vanhukse
9
4080
6.ind
kys
y
herympä mystä
kky ristö
yde stä
d 1
13.4.2015
11:41:36
23.3.
2015
43374.indd
1
19:16
:09
Tehy-lehti
tavoittaa ammattilaiset
Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
70
TEHY
t 7–2015
TEHY t 7–2015
69
koulutus työpaikat
Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy
Syksy 2015 -koulutukset
AIKUISTEN KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS, 75 op
Imatralla v. 2016–2020
HAKUAIKA: 7.9.2015–9.10.2015
Koulutuksen esite ja lisätietoa:
www.kesyli.net ja www.luote.fi koulutuskalenteri ja
www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/psykologia/jatko-opiskelu/
psykoterapeuttikoulutus
Tiedustelut: mari.smolander@kesyli.net
SYMPOSIUM – PSYKOTERAPIA JA AIVOTOIMINNOT
Helsinki pe 13.11.2015
Miten psykoterapia vaikuttaa aivoihin, miten tieto aivojen
toiminnasta auttaa psykoterapian prosessien ymmärtämisessä ja
hoidon suunnittelussa, mistä prosesseista tarvitsemme tietoa ja
mitä näistä prosesseista tiedämme?
Symposiumin luennoitsijat ja keskeiset keskustelijat ovat professori Eero
Castrén, professori Hasse Karlsson, PsT, kognitiivinen psykoterapeutti
VET Kirsti-Liisa Kuusinen ja PsT, kognitiivinen psykoterapeutti VET Juhani
Tiuraniemi, puheenjohtajana toimii PsL, kognitiivinen psykoterapeutti VET
Soili Kajaste.
PÄIVITÄ TIETOSI TÄYDENNYSKOULUTUKSET
Koulutukset on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi psykoterapeuteille ja
muille mielenterveyspalveluissa työskenteleville terveyden- ja sosiaalihuollon
ammattilaisille.
Kuopio pe 2.10.2015 Ahdistuneisuuden lääkkettömiä lievityskeinoja.
Risto Valjakka, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
kouluttajataso, integratiivinen suuntaus
Helsinki pe 9.10.2015 Traumatyön vaikutus auttajaansa –
sijaistraumatisoituminen ja myötätuntouupumus traumataustaisten
henkilöiden kanssa työskennellessä.
Arja Suovesi-Pöysti, PsM, kognitiivinen psykoterapeutti VET, EMDRterapeutti, perheneuvolan psykoterapeutti
Helsinki to-pe 22.–23.10.2015 Tunnesäätely syömishäiriöiden
hoidossa – käytännön menetelmiä
Pia Charpentier, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET,
Syömishäiriökeskuksen toimitusjohtaja
Oulu to 29.10.2015 Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsilla
ja nuorilla – mitä ihmettä? – Psykoterapeuttisen hoidon
mahdollisuudet?
Minna Koskinen, lastenpsykiatri, kognitiivinen psykoterapeutti VET.
Oulu pe 30.10.2015 Elämän vuoristoradalla – miten selviän?
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haaste sairastuneelle, läheisille ja
hoitotaholle.
Kirsi Jänkälä, psykiatri, kognitiivinen psykoterapeutti YET.
Helsinki ma-ti 30.11.–1.12.2015 Pakko-oireiden kognitiivinen
psykoterapia
Pasi Häll, PsM, KM, kognitiivinen psykoterapeutti VET ja Pia Nieminen,
PsM, kognitiivinen psykoterapeutti VET.
Seinäjoki to 10.12.2015 Itsemurhariskin arviointi ja itsetuhoisen
potilaan hoito – mitä kognitiivisella psykoterapialla ja tuoreella
tutkimuksella on tarjottavanaan
Jyri Tamminen, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET.
Surgical Nurse
in the search for
a great future?
+ Our employees all agree on one thing. This is a
workplace where you always find great opportunities
to further deepen your knowledge and broaden your
skills. Uppsala University Hospital is one of Sweden’s
leading hospitals, practicing both research and development. We provide a region of more than two million
people with highly specialized care. To further develop
and enlarge, we need you. And do not worry about
accommodation, we will assist you.
Interested? Contact vibeke.varlinder@akademiska.se
to learn more.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: luote@luote.fi
Tutustu laadukkaisiin koulutuksiimme verkkosivuillamme, sieltä löytyvät
koulutuksien esitteet hinta- ja sisältötietoineen
www.luote.fi ja www.kognitiivinenpsykoterapia.fi
Räätälöidyt koulutuskokonaisuudet organisaatioille,
ota yhteyttä luote@luote.fi
TEHY
70 t 7–2015
Tehy 7
93 x 250 mm
WWW.AKADEMISKA.SE/ARBETA
LANDSTINGET I UPPSALA LÄN
TEHY t 7–201571
työpaikat
Ikaalinen – Iso Pikkukaupunki
on viehättävä matkailukaupunki Kyrösjärven rannalla valtatie 3:n
varrella 55 km Tampereelta. Maankuulu kylpylä, idyllinen Wanha
Kauppala ja kansainvälinen Sata-Häme soi -harmonikkafestivaali
ovat osa identiteettiämme.
Ikaalinen tarjoaa asukkailleen upean järvimiljöön ja monipuoliset
harrastusmahdollisuudet – Isossa Pikkukaupungissa saat laatuaikaa
itsellesi ja perheellesi!
IKAALISTEN TERVEYSTOIMI
hakee
johtavaa hoitajaa
Hoitotyön hallinnon tehtävät ja esimiestehtävät jakautuvat nykyisessä
organisaatiossa vuodeosaston ja avoterveydenhuollon osastonhoitajien
kesken. Avoterveydenhuollon osastonhoitajan eläkkeelle siirtymisen yhteydessä viran tilalle perustetaan johtavan hoitajan virka 1.8.2015 alkaen.
Johtavan hoitajan työkuva keskittyy hallintoon ja esimiestyöhön. Vastuualueina ovat lääkäreiden vastaanotto ja päivystys, ennaltaehkäisevä
terveydenhuolto, kuntoutus, röntgen ja välinehuolto. Johtava hoitaja toimii
vuodeosaston osastonhoitajan esimiehenä ja vastaa osaltaan vuodeosaston hallinnosta ja esimiestyöstä.
Tarkempi työnjako vuodeosaston osastonhoitajan kanssa sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen sovitaan työn alettua.
Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotason tutkinto täydennettynä soveltuvilla
johtamisen tai hallinnon opinnoilla, terveydenhuollon ammattihenkilöistä
annetun lain mukainen laillistus sekä riittävä kokemus hallinnon työstä ja
perusterveydenhuollon käytännön työstä. Pidämme tärkeänä henkilöstöja taloushallinnollista osaamista sekä hyviä yhteistyö-, verkostoitumis- ja
organisointitaitoja.
Viran vastaanottaminen 1.8.2015 tai sopimuksen mukaan.
Palkkaus ja muut ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti. Valitun tulee
ennen viran vastaanottamista toimittaa hyväksytty lääkärintodistus.
Noudatamme 4 kk:n koeaikaa.
Hakemukset liitteineen pyydetään toimittamaan tiistai 26.5.2015 klo 12
mennessä osoitteella yl Riikka Lilja, Ikaalisten sosiaali- ja terveyskeskus,
Vanha Tampereentie 21, 39500 Ikaalinen. Kuoreen merkintä ”hakemus”.
Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla riikka.lilja@ikaalinen.fi.
Lisätietoja
ylilääkäri Riikka Lilja, p. 044 7301 528, riikka.lilja@ikaalinen.fi
Tehy 7
93 x 122
Pohjois-Karjalan
Pohjois-Karjalansairaanhoitosairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymässä
on haettavana
ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä
Osastonhoitajan virka vatsakeskuksessa
OSASTONHOITAJAN
VIRKA,
aistinsairauksien
klinikkaryhmä
Vatsakeskus
aloittaa toimintansa
Pohjois-Karjalan
keskussairaalassa
tammikuussa 2016. Vatsakeskuksessa yhdistyvät nykyiset kirurgian ja
Viran sijoituspaikka
onpolikliininen
ihotautien
ja allergologian
poliklinikka.
sisätautien
vatsasairauksien
tutkimus
ja hoito sekä tähystystoiminta.
Hoitohenkilökuntaa
uudessa yksikössä
on osastonhoitajan
Osastonhoitaja
toimii yksikkönsä
hoitotyön
henkilöstön lähiesimie
lisäksi 13 sairaanhoitajaa.
nä ja osallistuu myös poliklinikan vastaanottotoimintaan ja
Haemme
nyt yksikköömme
kokenutta
hoitotyönjohtamisosaajaa
allergologisten
tutkimusten
tekemiseen.
Palkkaus johmääräytyy
tamaan ja kehittämään hoitotyön osalta uuden toiminnan suunnittelua
kunnallisen yleisen
virkaja työehtosopimuksen
mukaan.
organisaatiomme
strategian
mukaisesti.
Jatkossa, toiminnan vakiinnuttua, osastonhoitajan työnkuvaan kuuluu hoitohenkilökunnan lähiesiViran hoidossa
tarvitaan
laajaa
käytännön
kokemusta
miestyön
lisäksi aktiivinen
hoitotyön
kehittäminen
näyttöön
perustuvin ihotautien
menetelmin
sekä
kliiniseen
potilastyöhön.
hoitotyöstä
jaosallistuminen
allergologisten
tutkimusten
hallinnasta. Johtamisko
Tehtävään
vaadittava
pätevyys:
muksen lisäksi
hyvien
yhteistyötaitojen, kehittämismyönteisyyden
terveydenhuollon
ylempi hallinta
korkeakoulututkinto
ja terveydenhuollon
ammuutostilanteiden
katsotaan
eduksi.
mattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus
TAI
Kelpoisuusvaatimuksena osastonhoitajan virkaan on terveydenhu
terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mulon ylempi
taijaterveydenhuollon
kainen
laillistuskorkeakoulututkinto
ja 90 op soveltuvat sosiaaliterveysalan hallinnon jakorkeakoulu
johtamisen
opinnot.
tutkinto ja
lisäksi 90 opintopisteen johtamisen ja hallinnon opinno
Työn
menestyksellinen
hoitaminen edellyttää
vahvaa johtamisidentitai aikaisemmin
hyväksytty
osastonhoitajan
pätevyys sekä kaikissa
teettiä
sekä erinomaisia
sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja.
Gastroente-annetun lain
vaihtoehdoissa
terveydenhuollon
ammattihenkilöistä
rologisen hoitotyön osaaminen katsotaan eduksi.
(559/1994) mukainen laillistus.
Työn alkamisajankohta 1.8.2015. Palkkaus KVTES:n mukainen.
Tiedusteluihin
vastaaHeli
ylihoitaja
Marjatta
Haapaniemi,
Lisätietoja
antaa ylihoitaja
Sivonen, 050
387 7625,
heli.sivonen@pkssk.fi
puh. (013) 171 2014, sähköposti marjatta.haapaniemi@pkssk.fi
Virkaa haetaan sähköisesti 22.5.2015 klo 14.00 mennessä osoitteesPaikkaa
haetaan sähköisesti
18.12.2009
14.00 mennessä
sa
www.pkssk.fi/tyopaikat,
jossa on myös
täydellinenklo
hakuilmoitus.
osoitteessa
www.pkssk.fi/tyopaikat, josta hakuilmoitus
Joensuu
4.5.2015
Pohjois-Karjalan
sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
kokonaisuudessaan.
Virkaan ehdollisesti www.pkssk.fi
valitun on ennen vaalin vahvistamista esitettä
hyväksyttävä lääkärintodistus.
Tehy 7
93 x 122 mm
Sairaanhoitajia
Irlantiin ja Saudi-Arabiaan
Joensuu 25.11.2009
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
johtamaan terveydenedistämistoimintaa.
Katso hakuilmoitus www.helsinkirekry.fi. Työavain 45-473-15 ohjaa
ilmoitukseen. Hakuaika päättyy 1.6.2015 klo 16.00.
ONGOING INTERVIEWS:
Book your time for a Skype Interview!
Tehy-lehti tavoittaa
ammattilaiset
Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
72 t 7–2015
TEHY
nen perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet,
ilmaiset lennot, kuntosalit ja uima-altaat jne. Lue eduista ja
palkasta tarkemmin kotisivuiltamme.
Hyvitämme
Koko:
1/4 sivu
Mitä seuraavaksi?
kulujasi!
Lähetämme sinulle täydellisen infopaketin.
Sinuun ottaa yhteyttä sairaanhoitaja, joka on työskennellyt 9 vuotta Saudi-Arabiassa.
Autamme sinua CV:n tekemisessä ja valmistamme sinut haastatteluun.
Kun sinut on hyväksytty, avustamme sinua kaikessa matkustamiseen liittyvässä.
Matkustat muiden suomalaisten hoitajien kanssa ja sairaalassa sinua odottaa
kuuden viikon perusteellinen perehdytysjakso.
PROFCO Professional Connections on suomalainen
terveydenhuoltohenkilöstön välityspalveluyritys.
Olemme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan,
Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme
välittäneet tuhanK A T S O
sia hoitajia vakinaiV I D E O T
siin työsuhteisiin.
jobs@profco.com
www.profco.com
YO U T U B E . C O M /
P R O F C OT V
Lue lisää sivuiltamme www.nursinginsaudi.net ja katso
täydellinen listaus sadoista työpaikoista.
09 41 55 66 11
Lisätietoja antaa
• johtava ylihoitaja Riitta Saarela, 040 3360 880, riitta.saarela@hel.fi
Nyt myös paikkoja vanhainkodeissa Irlannissa
YLIHOITAJAA
Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (54
päivää), ilmainen
asunto, työterveyshuolto, perusteelliTehy
16/09
SOITA
King Faisal Specialist Hospitals &
Research Centers Jeddah and Riyadh
Haemme suun terveydenhuoltoon vakinaiseen toimeen
löytyy
Palvelumme ovat
ilmaisia sinulle!
TEHY t 7–2015
71
työpaikat
Haluatko johtamisen
erityispätevyyden?
Tervetuloa työhön Kemiin
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on haettavana
12.6.2015 klo 14.00 mennessä
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella
OSASTONHOITAJAN virka,
sijoituspaikka kuntoutusyksikkö
Odotamme osastonhoitajalta valmiutta kehittää yksikön toimintaa laajaalaisesti ja toimia muutosjohtajana Lean- periaatteen mukaisesti. Kuntoutusyksikkö kouluttautuu ICF-luokituksen käyttöön.
Kelpoisuusehtona on laillistettu ammattihenkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä työnjohdon ja hallinnon lisäkoulutus (40 ov/60 op)
tai aikaisempi hyväksytty osastonhoitajan pätevyys. Hakijalle katsotaan
eduksi kokemus hallinnollisista tehtävistä ja työskentelystä kuntoutusalalla.
Kuntoutusyksikön osastonhoitajan tehtävien lisäksi virkaan kuuluu toistaiseksi tekstinkäsittely-yksikön esimiehen tehtävät.
Lisätietoja antavat hallintoylihoitaja Mervi Tikkanen, puh. 040 830
9571, mervi.tikkanen@lpshp.fi ja vastaava fysioterapeutti Eeva-Liisa
Heikkinen, puh. 040 842 1345, eeva-liisa.heikkinen@lpshp.fi.
Palkkaus määräytyy KVTES:n ja työn vaativuuden arvioinnin mukaan.
Tehtävään kuuluu kuuden (6) kuukauden koeaika.
Virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä
lääkärintodistus terveydentilastaan.
Sairaalamme on savuton työpaikka.
Kirjalliset hakemukset opinto- ja työtodistuksineen lähetetään osoitteella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kirjaamo, Kauppakatu
25, 94100 Kemi tai kirjaamo@lpshp.fi.
Hakemusasiakirjoja ei palauteta.
Tehy ja sen yhteistyöjäsenjärjestöt ovat laatineet
johtamisen erityispätevyysjärjestelmän. Sen
tarkoituksena on tukea ja vahvistaa johtamista
sekä auttaa työnantajia tunnistamaan nyt ja
tulevaisuudessa tarvittavaa johtamisosaamista.
Erityispätevyyden saanut henkilö voi hyödyntää
tunnustusta urakehityksensä suunnittelussa,
työtehtävien vaativuuden osoittamisessa ja
positiivisen palkkakehityksen perusteena.
Ilmoittaudu pilottiryhmään 16.6. mennessä.
Mukaan mahtuu vain rajoitettu määrä hakijoita.
Pilotti on hakijalle maksuton. Hakijan on oltava
oman ammatillisen järjestönsä jäsen. Varsinainen
hakuprosessi ajoittuu syksylle 2015.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Juha Kurtti,
juha.kurtti@tehy.fi tai puh. 050 586 9460.
Kemissä 24.4.2015
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen johtaja
Tehy 7
93 x 140 mm
Tehyläinen golffari!
Sinustako Tehyn
mestari 2015?
Golfkilpailu la 13.6. klo 9
Golf Saimaa
Illallinen ja palkintojenjako klo 18 Holiday Club Saimaan
ravintolassa. Luvassa hyvät palkinnot ja yllätyspalkintoja illalliselle
jääville. Illallinen on kilpailuun osallistujille maksuton.
ILMOITTAUTUMINEN
KISAAN 5.6. MENNESSÄ
golf.saimaa@holidayclub.fi
tai puh. 043 825 8859
Mahdollisuus yöpyä 1–2 vrk omalla kustannuksella tehyläisille
tarjottuun hintaan: 98 €/1 vrk/1 hh, 118 €/vrk/2 hh, 148 €/
perhehuone (2 vuodetta + 2 lisävuodetta). Huonehinnat sisältävät
aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Perjantaina
voi pelata harjoituskierroksen hintaan 35 €.
Majoitusvaraukset osoitteesta hotellimyynti.saimaa@holidayclub.fi
tai numerosta 030 686 1062.
Lisätietoja Tehyn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
TEHY t 7–2015
72
73
TEHY t 7–2015
ristikko
  
 
  









 

 
















 
 







 
 


 


















































































@S
ratkaise ristikko 22.5.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(6 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 8/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 7–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
kiai! Helena Kuusisto
nauttii karaten
monipuolisuudesta,
nopeudesta ja vauhdista.
Tatamien sisupussi iskussa
Helena Kuusisto kilpailee karaten huipulla.
teksti Minna Ruotsalainen kuva Esa Kyyrö
K
izamitsuki ja mawashigeri ovat
porilaisen sairaanhoitajaopiskelija
Helena Kuusiston lempitekniikoita. Ensin mainittu on etukäden lyönti ja
jälkimmäinen kiertopotku.
–Olen aika hyvä käsistäni ja pituudestani on hyötyä. Lajissa tarvitaan nopeutta
ja räjähtävää voimaa, mutta myös taktista
ajattelua.
Helena innostui shotokan-tyylisuunnan karatesta nähtyään yhdeksänvuotiaana lajinäytöksen. Kilpakarate koukutti ja
kolmentoista vuoden säntillinen sparraaminen on vienyt pitkälle: vuoden karateka-titteleitä, yli kymmenen Suomen mestaruutta ja mitaleja muun muassa EM- ja
opiskelijoiden MM-kisoista.
–Olen jännittäjä-tyyppi, mutta tatamilla kumarrusten jälkeen tulee harmoninen
ja rauhallinen olo. Tämän minä osaan.
karate on antanut paitsi erinomaisen
kunnon myös itsenäistänyt. Lajissa kaik74
ki lähtee itsekurista ja vastustajan kunnioittamisesta. Tekniikat ovat monipuolisempia kuin muissa kamppailulajeissa,
joten itseään voi toteuttaa paremmin.
Kilpaura on vienyt ympäri maailmaa
yli pariinkymmeneen maahan, mikä on
avartanut ajattelua jo nuorena. Turhasta
ei kannata valittaa, ja elämästä pitää erottaa oikeasti tärkeät asiat.
Yleisin kysymys karatekoille on vyön
väri. Helenalle se on vain matkan varrella
kertynyt kiva bonus.
Moni on
sanonut
jäänaiseksi,
jonka ilmekään
ei värähdä.
–Monet tulevat kädet auki kysymään
kaiken maailman ninjatempuista ja kurkipotkuista, ensimmäisen danin mustan
vyön taituri nauraa.
helena treenaa kuutena päivänä
viikossa puolitoista tuntia aamuisin ja iltaisin. Oheisharjoittelusta käyvät painonnosto ja loikkatreenit. Värikäs ja puhelias
persoona muuttuu keskittyessään kuin
toiseksi.
–Moni on sanonut jäänaiseksi, jonka
ilmekään ei värähdä.
Opiskelukaverit Satakunnan ammattikorkeakoulussa tsemppaavat täysillä.
Viime vuoden EM-pronssin jälkeen
koululla odottivat kakku ja banderolli.
Menestyksekkään kilpauran ja opiskelujen yhdistäminen on nyt loppusuoralla,
sillä tarkoitus olisi valmistua loppuvuonna. t
mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa?
kerro se meille: palaute@tehy.fi
TEHY t 7–2015
tehy-lehti 8 ilmestyy 2.6.
seuraavassa numerossa
KIRSI TUURA
Transmiehen
rankka
hoitopolku
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
tiedotteet@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro
8
9
10
Aineistot
15.5.
5.6.
31.7.
TEHY t 7–2015
Ilmestymispäivä
2.6.
23.6.
18.8.
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
75
...tekee päivästäsi mukavan
Turkoosi
Liila
Navysininen
Vaalean
vihreä
Kirsikka
Marine
Valitse vapaasti
kaksi ylätai alaosaa
yhteishintaan
Malli 20213
Miellyttävä
Stretch, jossa
69 g
Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli.
XS - 4XL
49,90 sis. Alv 24%
mukavuus ja design korostuvat.
Valikoimassa yhdistyvät puuvillan
hengittävyys ja strech-ominaisuuden
joustavuus polyesterin kanssa.
Rypistymätön ja hyvä värinkesto.
47% puuvilla/47% polyesteri/
6% EOL-stretch
Malli 20105
Ylhäältä alas nepitetty
naisten paitajakku
XS - 4XL
49,90 sis. Alv 24%
Musta
Turkoosi
Malli 96302
Navysininen
Kirsikka
Valitse
vapaasti
2 kpl
Naisten elastiset
housut.
Säädettävät
kuminauhat
vyötärössä ja
lahkeissa.
Musta, Valkoinen
XXS/34 - 4XL/50
69 g
49,90 sis. Alv 24%
Liila
Vaalean
vihreä
Marine
Malli 20301
Unisex-housut, kaksi
sivutaskua ja takatasku.
Joustava vyötärö
nauhakujalla.
Musta, Navy-sininen,
Marine
XS - 4XL
49,90 sis. Alv 24%
Tarjoukset ovat voimassa 15.06. asti.
Tilauskoodi TH7
Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme
www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886
Praxis-työvaatteet
Emännänkatu 11
21100 Naantali
info@praxiswear.fi
Tehy nr. 12 2014
Musta