docmiten sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä?
download 
Report Transcription
miten sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä?
2/2015 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET XX MITEN SOVITTAA YHTEEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ? Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi? OSAATKO LOMAILLA LOMALLA? www.liiketaloudenliitto.fi 2/2015 MITEN SOVITAT YHTEEN TYÖN, PERHEEN JA MUUN ELÄMÄN? LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 4 NUMERONA 3 Puheenjohtajan palsta 4Ajankohtaista 9 Oletko saanut varoituksen? 10 Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi? 12 Työelämän joustot 17 Voiko lomalla oikeasti lomailla? 19 Uusia etuja Liiketalouden liiton jäsenille! 20 Vuoden aikuinen Liiketalouden osaaja 2014 palkintojenjako 22 Odottaa kuin kuuta nousevaa 26 Miten toimin jos jään työttömäksi? 27 VALO 2015 -kilpailu 28Jäsenesittely Harri Heinänen 30Koti-palsta Tavarapaljous stressaa muutossa eniten 31 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 32Liittokokouskutsu 33Yhdistykset VUODEN 2015 AIKANA JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki Puhelin: 09 - 2294 7171, PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell 0400 - 959 819 annina.antell@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Kyynäräinen 09 - 2294 7171 ritva.kyynarainen@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen 040 - 455 3595 eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi ULKOASU Kaarina Laanti 050 - 301 8377 kaarina.laanti@gmail.com MARKKINOINTI Jaakko Koskinen jaakko.a.koskinen@luukku.com Hannele Tamminiemi 0400 - 626 737 ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti E räässä tv-mainoksessa pikakelataan elämä syntymästä lasten kotoalähtöön. Siinä huristetaan kiireellä läpi vuosien: synnyt, kasvat, itsenäistyt, menet naimisiin, saatte lapsen, menet töihin, otat lainaa, ostat talon, saat lisää lapsia, ostat auton, otat lisää velkaa, ostat suuremman asunnon, käyt enemmän töissä ja kohta huomaat, että lapset ovat muuttaneet pois, ostat pienemmän asunnon, ostat pienemmän auton, käyt töissä… Mitä tapahtuu tässä välissä? Miten voit? Jaksatko? Miten yhdistit työn ja perheen? Entä miten ehdit elää sitä muuta elämää? Kuva: Eero Nerelli-Antell Näihin vastaus löytyy jokaisen oman elämän hallinnasta ja omasta itsensä johtamisesta sekä kyvystä yhteensovittaa työ ja perhe-elämä eri vaiheissa elämää. Työn, perheen ja muun elämän välinen suhde on parhaimmillaan voimauttavaa. Työ tarjoaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen, perhe ja ystävät puolestaan välittämistä, osallistumista ja turvallisuutta ja harrastukset ja ystävät monimuotoisuutta ja elämänpiirin kasvua. Itse kuulun siihen tutkimusten mukaiseen valtaosaan työssäkäyvistä, jotka eivät koe suuria vaikeuksia keskittyä työhönsä kotiasioiden vuoksi - asunhan yksin lasten lähdettyä omilleen. Toisaalta en kuulu siihen viidennekseen työssäkäyvistä (naisista 21 % ja miehistä 16 %), jotka huolehtivat oman työnsä ohessa apua tarvitsevasta henkilöstä kuten jommastakummasta vanhemmastaan kerran kuussa – vanhempani asuvat toisella paikkakunnalla ja tulevat toimeen paljolti omillaan. Asiani ovat siis hyvin. Hyvää ja voimaannuttavaa kevättä! Silti oman elämäni hallinta on usein haastavaa. Ovat lastenlapset, joita tapaan ja joista huolehdin mielelläni. Ovat ystävät, joita haluaisin tavata useammin. Ovat harrastukset, joita toteuttaisin mieluusti viikoittain. Mielenkiintoinen työ, saadut vastuut sekä yhdistysvelvoitteet verottavat oman osansa ajankäytöstä, mutta antavat myös positiivista energiaa. Ritva Kyynäräinen puheenjohtaja Onko Sinun mahdollista vaikuttaa omaan jaksamiseesi työssä ja kotona? Ehkä saat uusia ideoita lehtemme tämänkertaisen numeron jutuista. 3 Teksti: OpusCapita Group Teksti: Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelu Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Suomalaisyrityksissä käynnissä OpusCapitan tutkimuksessa 82% pk-yrityksistä raportoi maksuaikaviivästyksistä SA VI on paljon haitallista psykososiaalista kuormitusta, joka jää tunnistamatta Kaupan alalla on nykyään paljon terveyttä vaarantavaa psykososiaalista kuormitusta, mutta työnantajat tunnistavat sen huonosti. Tämä on tullut ilmi Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemissä työsuojelutarkastuksissa ja työsuojeluviranomaiselle tulleissa yhteydenotoissa. Psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat kaupan alalla muun muassa väkivallan uhka, yksintyöskentely, puutteellinen perehdyttäminen, aukioloaikojen pidentyminen, asiakaspalvelun vaatimukset ja jatkuva muutos. Myyjien tehtävänkuva on monipuolistunut, ja usein myyjän tulee hallita hyvin monenlaisia palvelutehtäviä. Kuormitusta aiheuttaa usein myös organisaation ylätasolta tuleva suuri tietomäärä, johon ei ehditä myymälöissä tutustua. Tarkastuksilla havaittiin, että työnantajat näkevät nämä kuormitustekijät alalle tyypillisinä piirteinä, joille ei voi mitään. Näin ei kuitenkaan ole. “Kyse on psykososiaalisista kuormitustekijöistä, jotka voivat vaarantaa työntekijän terveyden. Työnantajan tulee hallita niitä yhtä järjestelmällisesti kuin fyysistä työympäristöä ja tapaturmariskejä”, sanoo työsuojelutarkastaja Katja Savolainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Kuormitustekijöiden hallitseminen on myös taloudellisesti järkevää. Pahimmillaan psykososiaalinen kuormittuminen voi aiheuttaa työtehon alentumista ja tai jopa pitkiäkin sairauslomia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2014 lähes 600 tarkastusta tukku- ja vähittäiskaupan työpaikoille. Valvontahavaintojen perusteella 4 psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan kaupan alalla selvästi huonommin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, toimistotyössä, asiantuntijatyössä ja kouluissa. Kuormitustekijät on arvioitava jokaisessa työssä erikseen Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Terveydelle haitallisten kuormitustekijöiden hallinta alkaa niiden tunnistamisesta. Psykososiaaliset kuormitustekijät vaihtelevat erilaisissa töissä, joten työnantajan on tunnistettava ja arvioitava kuormitustekijät juuri kyseisessä työpaikassa ja eri tehtävissä. Arvioinnin jälkeen työnantajan tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta työ ei vaaranna työntekijöiden terveyttä. Kuormitustekijöiden hallinnassa työterveyshuolto on työnantajan apuna. Työnantajan tulee varmistaa, että työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvitystä tehdessään myös työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Kuormitustekijät voivat liittyä työn järjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. “Kun työnantaja tekee työterveyshuollon kanssa tiivistä yhteistyötä, se pystyy puuttumaan ajoissa niihin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden”, Savolainen korostaa. OpusCapitan TNS-Gallupilla teettämässä tutkimuksessa tutkittiin yritysten välistä maksukäytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksesta ilmeni, että perinteinen suomalainen yrityskulttuuri, jossa maksuista huolehditaan ajallaan, on muuttumassa. Jopa 82% vastanneista pk-yrityksistä kertoi asiakkaidensa jättävän noudattamatta ennalta sovittuja maksuaikoja. Ruotsalaisista pk-yrityksistä vain 28% raportoi samasta ilmiöstä. Norjassa puolestaan myöhästyneet maksut vaivasivat 38% vastaajista. Lisäksi lähes viidennes vastanneista suomalaisista pk-yrityksistä raportoi lähettämiensä maksumuistutusten määrän lisääntyneen ja luottotappioidensa kasvaneen. Lakimuutos yritysten välisistä maksuajoissa astui voimaan 1.5.2015. Tämän jälkeenkin yrityksillä on mahdollisuus keskenään sopia 30 päivää ylittävistä maksuajoista. Toisaalta OpusCapita on myös tuomassa suomalaisten yritysten ulottuville toimittajarahoitusjärjestelmää, jonka avulla pk-yritys voi saada maksun itselleen muutamien päivien kuluessa, asiakkaanaan olevan suuryrityksen parempaa rahoitusasemaa hyödyntämällä. - Sekä eduskunnan hyväksymä lakimuutos, että uudet, markkinoille tulevat rahoitusjärjestelmät ovat hyviä mahdollisuuksia tukea suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä ja toimintavalmiuksia. Nämä ovat tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan, summaa OpusCapitan Savolainen. Jopa 82% vastanneista pk-yrityksistä kertoi asiakkaidensa jättävän noudattamatta ennalta sovittuja maksuaikoja. - Sovituista maksuajoista ei pidetä kiinni, vaan yhä useampi yritys saa rahansa myöhässä. Tämä on noussut selvästi esiin myös keskusteluissamme yritysten kanssa. Maksuvalmiuden heikko ennustettavuus ja kassavirran epävarmuus lisäävät rasitetta pienten yritysten taloudelliselle tilanteelle ja toimintakyvylle”, OpusCapitan johtaja Miikka Savolainen sanoo. Uusi maksuehtolaki käytäntöön Eduskunta hyväksyi 3.maaliskuuta lakimuutoksen, jonka mukaan yritysten välisen maksuajan ei tule ylittää 30 päivää. Kuitenkin vielä ennen lakimuutosta jopa 80% prosenttia haastattelututkimukseen osallistuneista suomalaisista isoista yrityksistä kertoi suunnittelevan maksuaikojen pidentämistä nykyisestä. 5 75% OpusCapitan haastattelututkimukseen osallistuneista suomalaisyrityksistä ilmoitti, että maksuaikojen muutoksella tulee jatkossa olemaan merkitystä heidän taloustilanteeseensa. Vastaavasti ruotsalaisista yrityksistä vain 41% arvioi maksuajoilla olevan selvää vaikutusta. Norjalaisista näin arvioi vain 7 prosenttia vastaajista. Haastattelututkimus toteutettiin joulukuussa 2014 ja maaliskuussa 2015. Haastateltavat koostuivat suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten yritysten talouspäättäjistä. Yhteensä kolmessa maassa tehtiin 287 haastattelua. Kesäduunarineuvoja Rina Knape -kampanjassa mukana ennätysmäärä työnantajia 1 588 euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli 1 588 euroa kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin vuoden 2014 lopussa. Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat. Miehen kokonaiseläke 1 803 euroa, naisen 1 411 euroa Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2014 oli 1 803 euroa kuukaudessa, naisten 1 411 euroa. Naisten eläke oli 78 prosenttia miesten keskieläkkeestä. Kymmenen vuotta sitten (2004) naisten eläke-euro oli 77 senttiä ja 20 vuotta sitten (1994) 73 senttiä. Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Suomessa 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä 61 000 henkilölle. Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 27,5 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 24,4 miljardia euroa. Vuonna 2014 työeläkettä sai 1 422 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 1 184 000 henkilöä, oli vanhuuseläkeläisiä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien joukko 173 000 on edelleen jatkanut vähentymistään edellisvuodesta (183 000). Osa-aikaeläkettä sai 16 000 henkilöä. Viidettä kertaa järjestettävä Vastuullinen kesäduuni -kampanja on tänä vuonna saavuttanut ennennäkemättömän suosion. Nuorten kesätöiden merkitys on tunnistettu, sillä haasteen laadukkaiden kesätöiden tarjoamisesta on ottanut vastaan jo yli 230 työnantajaa. Vastuullisten kesätyönantajien joukko on kasvanut yli 50:llä viime vuodesta. Kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen TMediasta arvioi kampanjan suosion kertovan, että huoli nuorten työllistymisestä on todellinen. Myös vastuullisuus on nouseva trendi yritysten toiminnassa. – Vastuullisuus on konkreettisia tekoja. Tarjoamalla laadukkaita kesätyöpaikkoja nuorille työnantajat toteuttavat omalta osaltaan yhteiskuntavastuuta ja tekevät hyvän ensivaikutelman tulevaisuuden osaajiin, Salminen-Kultanen huomauttaa. Viime vuonna kesäduunikampanjassa mukana olleet työnantajat työllistivät yli 30 000 nuorta. Tänä vuonna mukana on suuria ja pieniä organisaatioita monipuolisesti eri toimialoilta, joten tarjolla on kesätyöpaikkoja erilaisissa tehtävissä ympäri Suomen. Kampanja tavoittaa tänä vuonna entistä paremmin itse nuoret, yläkoululaisista korkeakouluopiskelijoihin. – Kampanjan siirryttyä TATin ja T-Median vetovastuulle olemme pystyneet hyödyntämään kanaviamme ja verkostoamme nuorten tavoittamiseen. Kampanjasivuston lisäksi kesätyöasiat ja työnantajakumppanien sisällöt näkyvät suositulla Kunkoululoppuu.fi-sivustolla. Myös aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa on lisätty ja videot otettu vahvasti mukaan viestintään, kertoo kampanjan viestinnästä vastaava Vesa Vilenius T-Mediasta. 6 P alkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Toukokuun alussa avattuun maksuttomaan Kesäduunariinfoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanja vaikuttaa aina kesän loppuun asti, joten vielä ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen vastuullisen kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen työhön, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja todistus. Kesäduunarineuvoja Rina Knape muistuttaa, että työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena. – Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, lue teksti ja käy läpi siinä mainitut työehdot sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Tarkista etenkin luvattujen työtuntien määrä. Epäselvät kohdat on hyvä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista, Knape jatkaa. Tutustu tarkemmin osoitteessa: www.kesaduuni.org Palkkaerittelyn tai muun vastaavan tositteen kanssa tulee olla tarkkana. Lomakorvausta on maksettava muutaman tunnin pituisesta työsuhteesta. Teksti: Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT Teksti: Eläketurvakeskus KESÄDUUNARI-INFO AUTTAA TAAS NUORIA KESÄTYÖASIOISSA 7 – Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein, ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huolehdi kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Knape huomauttaa. Kesäduunarineuvoja korostaa, että kesätyöntekijälle kuuluu aina perehdytys työtehtäviin ja työhön. Perehdytys parantaa työturvallisuutta ja vähentää työtapaturmariskiä. Kesäduunari-info aukesi maanantaina 4. toukokuuta ja on avoinna perjantaihin 28. elokuuta saakka. Palvelu on toiminut tähän mennessä jo kymmenenä kesänä. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Teksti ja kuva: STTK OLETKO SAANUT VAROITUKSEN? Varoitus on eri asia kuin työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen. Varoitus ei lakkauta työsuhdetta eikä muuta työsuhteessa noudatettuja ehtoja. Varoituksen aiheellisuutta sellaisenaan ei myöskään voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. KKO:1987:113 Työntekijälle oli annettu varoitus työsopimuslain 15 §:n rikkomisesta ja huomautus 16 §:n rikkomisesta. Työsuhdetta ei niiden johdosta ollut irtisanottu eikä työntekijälle työsuhteen perusteella kuuluvia oikeuksia muutenkaan vähennetty. Työntekijällä ei ollut oikeudellista tarvetta saada tutkituksi kannettaan toimenpiteiden perusteettomuudesta pelkästään sillä perusteella, että työnantaja myöhemmin mahdollisesti vetoaisi niihin Mitä sitten tehdä, jos työnantaja kuitenkin antaa varoituksen, jota työntekijä pitää perusteettomana? Vaikka asiaa ei voidakaan saattaa tuomioistuimeen, on työntekijän varmuuden vuoksi syytä kirjallisesti riitauttaa annettu varoitus. Menettely luo suojaa sitä vastaan, että työnantaja myöhemmin vetoaa varoitukseen esimerkiksi irtisanoessaan työsopimuksen. Jos saat varoituksen, ota yhteyttä liiton työsuhdeneuvontaan: puh. 09 2294 7171 tai tyosuhde@liiketaloudenliitto.fi Teksti: Markku Vuorinen, lakimies Suomalaiset arvostavat työkavereissaan Suomalaiset työyhteisöt pursuavat energisiä, positiivisella asenteella varustettuja hyviä tyyppejä, vaikka työyhteisöistä usein puhutaankin negatiiviseen sävyyn. Työpaikan hyvä tyyppi on tyypillisesti henkilö, joka hoitaa tunnollisesti omat tehtävänsä, auttaa työkaveria kiireen keskellä ja piristää päivää huumorintajullaan. Hänen kanssaan viihdytään myös työajan ulkopuolella. hyvä pakkipari ja nautitaan arjen pienistä iloista työssä. Parasta Niinassa on se, että hän ehtii aina auttamaan ja tekee oman työnsä todella tunnollisesti”. Nämä suomalaisten arvostamat piirteet hyvässä työkaverissa ovat nousseet esiin Baronan #parastyökaveri2015-kilpailussa, jonka tavoitteena on löytää Suomen paras työkaveri. Kilpailu starttasi helmikuun puolivälissä ja maaliskuun loppuun mennessä työkavereita oli ilmiannettu toista sataa. Kilpailuun osallistuttiin valokuvalla ja kertomalla, mikä tekee työkaverista Suomen parhaan. Valokuvien lisäksi Barona on koonnut yhteen kirjoituksia hyvästä työkaveruudesta ja sen vaikutuksesta työyhteisöön. Kirjoitusten perusteella vaikuttaisi siltä, että jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on nimenomaan huippuporukka, täynnä hyviä työkavereita. Millainen on paras työkaveri? Hyvän työkaverin kanssa hullutellaan vapaa-ajalla, rampataan ylös alas toimiston portaita tai pohditaan syvällisiä työpaikan taukohuoneessa. Eräs #parastyökaveri2015-kilpailuun osallistunut kuvailee työkaveriaan seuraavasti: “Niina on maailman parhain ja luotettavin työkaveri ja hänestä on tullut myös ystävä työajan ulkopuolella. Ollaan yhdessä tosi Hyvä porukka on avain yrityksen kasvuun Vuosi sitten perustetun Wunderdogin tuorein tulokas Vivi Brooke toteaa blogikirjoituksessaan osuvasti: ”Loppujen lopuksi yrityksellä, joka koostuu pelkästään hyvistä tyypeistä, ei voi mennä muuta kuin hyvin! He muokkaavat ja luovat sen työyhteisön, jossa sekä halutaan tehdä töitä että rakastetaan sitä mitä tehdään. Se, että välitetään siitä mitä tehdään, näkyy työn laadussa ja lopputuloksessa, eikä sitä pidä vähätellä”. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Käy tutustumassa Suomen parhaisiin työkavereihin ja blogikirjoituksiin osoitteessa www.parastyokaveri2015.fi Teksti ja kuva: Barona 8 Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa: Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2015, (liiton jäsenmaksu loppuvuodelle 1.7. jälkeen on vain 81 euroa, työttömyyskassajäsenyyden kanssa 105 euroa) saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20€) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Kampanja on voimassa 1.7.2015 – 31.12.2015 ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. 9 TUNNETKO VUOSILOMAAN LIITTYVÄT OIKEUTESI? Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli niiltä kalenterikuukausilta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiysvapaan aika on työssäolon veroista aikaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Valtiolla, kunnalla ja yliopistolla työskennellessä vuosilomaa kertyy virka- ja työehtosopimuksen taulukkojen mukaisesti palvelusvuosiin pohjautuen. Kuuluuko minulle maksaa lomarahaa? Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksamisesta, joka on useimmiten 50 % lomapalkan määrästä, on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Kertyykö minulle lomaa perhevapaiden ajalta? Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Kuva: Lauri Kytömaa Vuosilomalain perusteella työssäolon veroisena aikana pidetään mm. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaa, eli vuosilomaa kertyy näiltä ajoilta täysimääräisesti. Minkä verran minulle kertyy vuosilomaa työsuhteen alussa? Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli ajalla 1.4.–31.3. lomaa kertyy yhteensä 30 kalenteripäivää. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3. mennessä) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen alussa kannattaa yrittää sopia jo työsopimuksessa siitä, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pv/kk. 10 Miten vuosilomapalkkani lasketaan, jos olen osan vuotta osittaisella hoitovapaalla? Lomapalkan laskentasääntö määräytyy sen mukaisesti, mitä palkkaustapaa sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Eli jos on työskennellyt koko lomanmääräytymisvuoden 1.4.2014–31.3.2015 kokoaikaisessa työssä, ja jää osittaiselle hoitovapaalle esim.1.4.2015, maksetaan kesälomapalkka kesällä 2015 kokoaikatyön palkan mukaisesti. Vastaavasti jos on ollut osittaisella hoitovapaalla koko lomanmääräytymisvuoden, ja jatkaa kokoaikatyössä 1.4., määräytyy vuosilomapalkka osa-aikatyön palkan mukaisesti. Lomapalkka maksetaan prosenttiperusteisesti niissä tilanteissa, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka on 9 prosenttia, tai työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Käytännössä siis jos on jäänyt esim. osittaiselle hoitovapaalle 1.8.2014, lasketaan vuosilomapalkka kesälomalla 2015 prosenttiperusteisesti 1.4.2014- 31.3.2015 kertyneestä palkasta. Voiko työnantaja pakottaa pitämään kertyneet vuosilomani irtisanomisajalla? Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi ainoastaan lomakaudella (2.5.–30.9). Käytännössä kesäloman osuus, joka kertyi 31.3. mennessä, voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisajalla, jos irtisanomisaika sijoittuu ajalle 2.5.- 30.9. Loman ajankohdasta tulee kuitenkin ilmoittaa kuukautta ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Milloin vuosiloma tulee antaa? Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomaa jo kalenterivuoden alusta ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä, tai että hän pitää sen vasta seuraavan kalenterivuoden puolella ennen 2.5. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli 30 päivän lomasta voidaan 18 päivää sopia pidettäväksi vasta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. 11 Arkipäivät maanantaista lauantaihin kuluttavat vuosilomapäiviä, eli normaalilta arkiviikolta kuluu yhteensä 6 vuosilomapäivää, jos loma pidetään kokonaisena viikkona. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Kuuluuko minulle maksaa luontoisetuudet, kuten lounassetelit myös loman ajalta? Vuosilomalain perusteella palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Esimerkiksi ravintoetu, joka ei ole työntekijän käytettävissä loman aikana, korvataan rahassa. Jos työntekijälle annetaan lounasseteleitä myös loman ajalta, ne arvostetaan nimellisarvoonsa, koska lounasseteleitä voi antaa verotusarvoon vain yhden työpäivää kohden. Saako työnantaja muuttaa jo sovittua vuosiloman ajankohtaa? Jo vahvistettua jo sovittua loman ajankohtaa työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Jos työnantaja kuitenkin muuttaa jo sovittua loman ajankohtaa lakisääteisiä ilmoitusaikoja noudattamalla (eli viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua), ja työntekijä on ehtinyt jo varaamaan itselleen esim. lomamatkan, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle täysimääräisesti loman peruuntumisesta aiheutuneet kustannukset. Voinko siirtää vuosilomani ajankohtaa, jos sairastun? Jos sairastut vuosilomalla, tulee vuosiloma pyynnöstä siirtää myöhempään ajankohtaan jo heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Loman siirtoa tulee pyytää nimenomaisesti heti työkyvyttömyyden alkaessa, ja pyydettäessä on toimitettava lääkärintodistus. Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Mikäli loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. Kuva: Kati Oksman Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Liisa valonen Teksti: Kati Oksman Työelämän joustot Anna Kokko Marja Tuomi Anja Lahermaa Pienen yrityksen voi olla vaikeampi joustaa Nykylainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin erilaiset joustoja työelämässä. Eniten on tehtävää asenteiden muuttamisessa työpaikoilla, sanovat Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko ja STTK:n lakimies Anja Lahermaa. Perheystävälllisyys työpaikoilla tarkoittaa asenteita ja tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia perheiden arkeen ja hyvinvointiin. ”Perheystävällisyys voi olla pieniäkin tekoja. Esimerkiksi palaveriaikojen muuttaminen ydintyöajalle, jolloin ne eivät mene päällekkäin lapsen päivähoitoon viennin tai noudon kanssa. Keinoja toimia perheystävällisesti on paljon aina työvuorosuunnittelusta etyömahdollisuuksiin. Eri työpaikoille sopivat erilaiset keinot”, sanoo Kokko. Perheystävällisyys tarkoittaa eri elämänvaiheessa eri asioita. Yksin elävälläkin voi olla hoivavastuuta esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan. Nykylainsäädäntö ei aina tunnista erilaisia perhemuotoja. Lahermaa on mukana STM:n asettamassa työryhmässä, joka pohtii, miten lainsäädäntöä voisi muuttaa yhdenvertaisemmaksi yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari ja sijaisperheiden osalta. 12 Yritykset ovat eri lähtöviivalla kyvyssä joustaa riippuen resursseista, kuten koosta, toimialasta, historiasta ja johtamiskulttuurista. ”Suuryritykset pystyvät usein tekemään paljonkin, jos haluavat. Pienissä yrityksissä, esimerkiksi parturikampaamossa, voi olla suuria haasteita, jos joku sairastuu tai jää perhevapaille. Tällaisissa tapauksissa kyky joustaa voi olla heikompi, vaikka tahto olisi hyvä”, Kokko sanoo. Sukupuolella on väliä Suomessa nainen on tyypillisesti pitkään poissa työelämästä äitiyden takia. Pitkät poissaolot syövät naisen työmarkkinaarvoa, osaamista ja pienentävät eläkekertymää. Miehien isyysvapaa on tällä hetkellä 54 päivää, äitiysvapaa on 105 päivää. Vanhempainvapaa, 158 päivää, on jaettavissa molemmille vanhemmille. ”On surullista, että äidin oletetaan pitävän vanhempainvapaan automaattisesti kokonaan. Jos isä on kotona äidin pikku-apulaisena kaksi viikkoa, se ei vielä paranna naisen työmarkkina-asemaa. Isien pitäisi jäädä lasten kanssa kotiin niin, että äiti voi palata töihin välillä”, Lahermaa sanoo. Sukupuolella on merkitystä myös rekrytointipäätöksiä tehtäessä. Anna Kokko mainitsee toukokuussa mediassa esillä olleen Metsä Groupin esimerkin, jossa nuorelle teekkarille oli sanottu, etteivät palkkaa naisia. Asian noustessa julkisuuteen, yhtiö pyysi anteeksi. ”Nuorille naisillekin on tärkeä päästä kiinni ensimmäisiin oman alan työpaikkoihin. ”Yritysten rekrytointipäätöksillä on jo varhain suoria ja välillisiä vaikutuksia naisten työuriin ja etenemiseen, palkkaukseen ynnä muuhun.”, Kokko sanoo. Ihannemaa Hollanti? Vapaaehtoisen, määräaikaisen osa-aikatyön yleistyminen Suomessa helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Lahermaa ja Kokko nostavat esimerkiksi Hollannin, jossa osa-aikatyö on huomattavasti Suomea yleisempää. Siellä perheellinen siirtyy usein osa-aikatyöhön määräajaksi, kun lapsi on pieni. Suomessa joustava hoitoraha alle kolmevuotiaiden lasten hoitamisessa auttaa taloudellisen menetyksen kanssa, kun siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön”, Lahermaa muistuttaa. Isoin ongelma osa-aikatyön vähyyteen tuntuu molempien mielestä olevan asenteet. Lisäksi Laherma mainitsee pari käytännön muutosta, jotta osa-aikatyön tekeminen helpottuisi Suomessa. ”Jotta osa-aikaiseen työhön olisi helpompi siirtyä, tarvitaan lisää joustoa päivähoitomaksuihin” ja lakimuutos, joka parantaisi työntekijän vaikutusmahdollisuutta työajan sijoittelussa. ”Jos toivoo esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa ja työpaikalla ei pääse sopuun osa-aikatyöhön siirtymisen yksityiskohdista, on työaika 30 h/viikko, mutta työntekijä on joka päivä töissä”, kuvailee Lahermaa nykyisen työsopimuslain ongelmakohtaa. Myös omaishoitajilla on oikeuksia Lähes jokaisella suomalaisella tulee jossain vaiheessa elämässä eteen tilanne, jossa omainen sairastuu. Suomessa omaisia tai läheisiä auttavia arvioidaan olevan yhteensä noin 1,2 miljoonaa, joista pääasiallisia auttajia on 13 noin 300 000. Liki 700 000 työssäkäyvää eli joka kolmas työssäkäyvä huolehtii ansiotyön ohella apua tarvitsevasta läheisestään. Noin 65 000 suomalaisen arvioidaan toimivan etäomaishoitajina. Tyypillistä etäomaishoitajuudelle on, että hoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja on usein sekä taloudellisesti että henkisesti varsin raskasta. Omainen voi matkustaa joka viikonloppu huolehtimaan läheisestään auttaen kodinhoidollisissa ja ruokahuollon tehtävissä, ja siten varmistaa läheisensä pärjäämisen seuraavan viikon aikana. Viikolla etäomaishoitaja saattaa olla jatkuvasti yhteydessä läheiseensä puhelimitse tai muita sähköisiä keinoja käyttäen. Omaishoitajat- ja läheiset liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomen mukaan Suomessa on melko paljon mahdollisuuksia erilaisiin työelämän joustoihin. Ongelma on se, ettei niistä joko tiedetä tai tiedoteta työpaikoilla. Omaisen hoitoa pystyy järjestelemään mm. liukuvan työajan, lyhennetyn työajan, osa-aikaeläkkeen, vuorotteluvapaan, omaishoitajien hoitovapaan, säästövapaan tai työaikapankin kautta. Suu auki työpaikalla Tuomen mukaan vain noin puolet hoivaajista kertoo työpaikoilla omasta tilanteestaan, jolloin kaikkia käytössä olevia joustoja ei ehkä tule otettua käyttöön. ”Avoin keskustelu olisi molempien etujen mukaista: hyvä työntekijä pystyy jatkamaan työssään, poissaolot vähenevät, työnantajan ei tarvitse ryhtyä uusiin rekrytointeihin ja työnantaja saa mainetta hyvänä ja henkilöstönsä hyvinvoinnista kiinnostuneena ja välittävänä työnantajana.” Tuomi sanoo. VÄESTÖLIITON PERHEYSTÄVÄLLISESTI TÖISSÄ -HANKKEEN SIVU: http://www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/ Sivustolla on testi, jonka avulla voi testata oman työpaikan perheystävällisyyden, esimiehen muistilista sekä linkit lakeihin, jotka säätelevät perheen ja työn yhteensovittamista. 4. TYÖN JAKAMISEN OPETTELU 1. OTA ASIOITA AVOIMESTI PUHEEKSI Laki mahdollistaa sopimisen paikallisesti monista asioista. Avoin puhuminen on kaiken a ja o ratkaisujen löytämiseksi. Kannattaa uskaltaa ottaa asioita puheeksi lähiesimiehen tai luottamusmiehen kanssa. ”Jos oma elämäntilanne on haastatava, asian voi ottaa esille avoin mielin ja ideoida vaikka yhdessä työnantajan ratkaisu”, Lahermaa vinkkaa. 2. RESURSSEJA TYÖPAIKAN KEHITTÄMISEEN -Työpaikalla on hyvä olla muutama henkilö, jotka voivat kerätä työpaikan kehitysideoita ja viedä niitä eteenpäin toteutukseen, Anna Kokko ehdottaa. -Tasa-arvosuunnitelmat ovat pakollisia yli 30 henkilön työpaikoilla. Niitä on päivitettävä määräajoin ja päivittämisestä on tiedotettava henkilöä. Lahermaa uskoo, että työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat ovat oivia välineitä tasaarvon lisäämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmasta voi tehdä työpaikan kilpailuvaltin. Tasa-arvosuunnitelmissa kannattaa huomioida ns. elinkaariajattelu ja se, että eri työpaikoille sopii eri ratkaisut. ”Ne löytyy yhdessä hakemalla ja miettimällä”, Lahermaa painottaa. 3. HYVIN ENNAKOIDUT JA ETUKÄTEEN MIETITYT SIJAISRATKAISUT Tämä on tärkeää, jotta työt ei kaadu muiden niskaan, jos joutuu äkillisesti hakemaan sairasta lasta tai katsomaan kaatunutta äitiä kesken päivän. 14 Liian usein käy niin, että henkilö siirtyy osa-aikatyöhön, mutta mitään tehtäviä ei vähennetä. Silloin osa-aikaiseksi siirtyvä koittaa tehdä samat työt lyhyemmällä työajalla ja pienemmällä palkalla. Tässä on suomalaisilla työpaikoilla opettelun paikka. Omaishoitajat -ja läheiset liitto ry on paikallisosastojensa toimesta julkaissut oppaat työnantajalle ja työntekijälle. Oppaat on päivitetty 2014. LINKKI OPPAISIIN: Omaishoitajat.fiaMateriaalipankkiaKirjat ja oppaata Ansiotyö ja omaishoito - tietoa työnantajille Ansiotyö ja omaishoito - tietoa läheistään hoitaville 5. TASA-ARVO ON YRITYKSEN KILPAILUVALTTI Työnantajat hyötyy joustoista saamalla sitoutuneet työntekijät ja pienemmät sairaspoissaolotilastot. Yrityksien kannattaa brändätä itsensä perheystävälliseksi työnantajaksi. Kuva: Eero Nerelli-Antell 6. PERHEYSTÄVÄLLINEN YRITYS KANNUSTAA MYÖS ISIÄ JÄÄMÄN KOTIIN Yrityskohtaisissa tasa-arvosuunnitelmissa huomioidaan erilaiset vaihtoehdot ja kannustetaan myös isiä pitämään vanhempainvapaita. 7. TASAPUOLISET REKRYTOINNIT Sukupuoli ei ole yksi rekrytointiperusteista. Ei ketjuteta naisia määräaikaisissä työsopimuksissa mahdollisen lisääntymisen tuoman hoivavelvoitteen takia. 8. TASAPUOLISEN KOHTELUN VELVOITTEEN YMMÄRTÄMINEN Tasapuolista ei ole se, että kaikille pitää olla samat edut, ja jos niitä ei ole mahdollista työpaikalla saada kaikille, kukaan ei saa mitään. Tasapuolisuutta voi toteuttaa myös siten, että samassa tilanteessa (esim. sama työtehtävää tekeviä tai samassa perhetilanteessa) olevia kohdellaan samalla tavalla. Silloin ei tule eteen sitä tilannetta, että pärstäkertoimella on väliä, Kokko sanoo. Esimiehillä on oltava hyvää tietotaitoa näistä asioista, jolloin voidaan tehdä hyviä päätöksiä. Tilannekohtaisia linjauksiakin voi tehdä, kunhan on olemassa jotkut yleisemmät linjat ja perusperiaatteet 15 Teksti: Sonja vainio Kuva: Maaret Tiensuu Työpaikoilla säästetään lomaresursseista Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään, pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus. Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa loman aikana ja miten työt jaetaan. Kenelle loma kuuluu lain mukaan? Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. A jatus kesälomasta saa hymyn huulille. Kesä on ovella ja pian koittaa useilla myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa? Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla? PHT-ilmoitus, perhejaksot 16 17 Rajojen asettaminen on sinun tehtäväsi Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu? Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma niin, että työnantaja hyötyy siitä? Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta OLETKO LOMAN TARPEESSA? Leikkimielinen testi, joka kertoo oletko loman tarpeessa. Mieti itseäsi viimeisten kuukausien aikan ja vastaa ”kyllä” tai ”ei” kuhunkin kysymykseen. 1. Sinulla on vaikeuksia herätä ja painat aamuisin torkku-nappia. K/E 2. Urheilumotivaatiosi on ollut kadoksissa viimeiset kuukaudet. K/E 3. Olet nähnyt auringonlaskun viimeksi telkkarissa. K/E 4. Työkaverisi/perhe ovat sanoneet, että tarvitset lomaa. K/E 5. Et ole jaksanut juhlia pitkään aikaan. K/E 6. Et muista miltä auringon lämpö tuntuu iholla. K/E varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot ”kyllä” työnantajalle, samalla sanot ”ei” omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta. Ilman lomaa ei kukaan jaksa Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman aikana. Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös, että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen. Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia. Lomailu hyödyttää myös työnantajaa On lyhytnäköistä ajatella, että yritys säästää, jos työntekijät tekevät töitä lomallaan. Kuten edellä tuli esille, henkinen kuormitus kasvaa, jos työstä ei ole taukoa. Loma ja tauko työnteosta auttavat aivoja toimimaan paremmin, ihmisen energiataso nousee, lepo auttaa kehoa toimimaan paremmin ja vahingollisen stressihormonin taso laskee. Lepotilassa aivot ovat tuottavimmillaan ja uusien ideoiden 7. Pysyt hereillä kahvin voimalla ja juot työpäivän aikana useita kuppeja. K/E 8. Olet itse sitä mieltä, että olet todella loman tarpeessa. K/E 9. Työt kyllästyttävät ja toivot, että voisit karata hetkeksi jonnekin. K/E 10.Elämä tuntuu loputtomalta raatamiselta. K/E 11.Mikäli sait enemmän kuin 2 ”kyllä” vastausta, olet loman tarpeessa. Ota yhteys esimieheen ja sovi lomasta. Ole terveellä tavalla itsekäs, siitä hyödyt eniten sinä itse, mutta myös läheisesi ja yllättävää kyllä, myös työnantajasi. synty on helpompaa. Työn touhussa unohdetaan, että mitä rennompia ja levänneempiä olemme, sitä tehokkaampia itse asiassa olemme. Hyvin levänneet työntekijät ovat työssään tyytyväisempiä, sitoutuneempia ja oma-aloitteisempia sekä oppivat helpommin uusia asioita. Mitä jos työntekijät määräisivät itse milloin ja miten paljon lomaa pitävät? Amerikassa on muutama yritys, joissa työntekijät saavat itse päättää lomansa ajankohdan ja pituuden. Muun muassa Netflix, Evernote ja Groupon ovat pitäneet tälläistä käytäntöä voimassa. Amerikassa lomat perinteisesti ovat lyhyitä ja siellä työntekijä saa pitää yhteensä vain 16 päivää lomaa (sisältäen kansalliset vapaapäivät). Netflixillä lomaa saa pitää miten paljon tahansa, kun pitää huolen siitä että oma vastuualue ja rooli tiimissä on hoidettu jollain tavalla loman aikana. Pelkästään hyvää ei tässäkään järjestelmässä ole, toiset ovat vastuuntuntoisempia kuin toiset ja joillakin loma saattaa jäädä pitämättä kokonaan. Ajatus on kuitenkin kiinnostava. Tulevaisuudessa tullaan menemään yhä enemmän siihen, että työntekijä on vastuussa tietyn osa-alueen tehtävistä ja niiden sujuvuudesta ja samoin itse määrittelee oman työaikansa ja vapaa-aikansa. Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com UUSIA ETUJA LIIKETALOUDEN LIITON JÄSENILLE! Liiketalouden Liiton jäsenille on nyt tarjolla mittava määrä uusia jäsenetuja, kun LTA liittyi mukaan Jäsenedut.fi -palveluun. Käy tutustumassa palvelussa tarjolla oleviin jäsenetuihin osoitteessa www.jasenedut.fi. Myös uutiskirje kannattaa tilata, jotta saat tiedon uusista eduista ja tarjouksista suoraan sähköpostiisi. Lue tästä ohjeet: MITEN SAAN EDUT KÄYTTÖÖNI? 1. verkkokaupoissa käytettävät koodit ja ohjeet löytyvät tuotesivuilta 2. Henkilökohtaisessa asioinnissa: Jäsenedut.fi -palvelun käyttäjien on esitettävä tunnistekortti saadakseen jäsenedut. LTA:n jäsenkortti, jossa on Jäsenedut.fi –logo. HUOM! Uudet jäsenkortit lähetetään alkukesästä kaikille jäsenille! Uutta jäsenkorttia odotellessa henkilökohtaisen asioinnin palvelut ovat käytettävissä tulostettavalla Jäsenedut.fi -kortilla, jonka saat halutessasi sähköpostitse liiton toimistosta. USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ: Yritän kirjautua mutta saan viestin että sähköpostiosoitetta ei löydy. Sinun pitää olla rekisteröitynyt käyttäjä, muuten sähköpostiosoitettasi ei löydy etkä pääse sisään palveluun. Yritän rekisteröityä ja saan viestin että sähköpostiosoite on jo käytössä. Olet jo rekisteröitynyt palveluun, joten Sinun pitää valita “kirjaudu sisään” -vaihtoehto. Pitääkö minun joka kerta kirjautua? Kun kirjaudut sisään palveluun, voit laittaa rastin ruutuun “muista minut”, näin pysyt sisään kirjautuneena koko ajan (edellyttäen että käytät samaa konetta/selainta). Unohditko salasanasi? Käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite. Voit kirjautua ja tilata uuden salasanan tämän linkin kautta. Miten voin tilata uutiskirjeen? 1. Olet jo rekisteröitynyt: kirjaudu palveluun, valitse “tilin asetukset”, ruksaa kohta “salli uutiskirje”. 2. Et ole vielä rekisteröitynyt: rekisteröidy palveluun ja ruksaa kohta “salli uutiskirje”. Uutiskirje lähetetään pääsääntöisesti kuukauden alussa. Mikäli kumppanimme tarjous on “äkkilähtö” -tyylinen, niin saatamme lähettää siitä erillisen ilmoituksen. Voit muuttaa tilin asetuksia tai poistaa rekisteröitymisesi milloin haluat. Miksi minun pitää rekisteröityä nähdäkseni tarjoukset? Jäsenedut.fi-palvelu on suljettu palvelu, jonka tarjouksia voi hyödyntää vain palveluun rekisteröityneet henkilöt. Mukana olevat yritykset eivät myöskään halua, että tarjoukset ovat julkisesti nähtävillä. Samoin verkkokauppojen alennuskoodien jakaminen julkisesti ei ole mielekästä. Suljetun palvelun tarjoukset eivät myöskään päivity hintavertailusivustoille, jossa ne aiheuttaisivat sekaannusta. Miksi edusta pitää kertoa ennen maksua? Kerro aina ennen maksun suorittamista oikeudestasi alennukseen, näin saadaan kerralla kassaan oikea summa. Miksi rekisteritietoihin kysytään sähköpostiosoite ja sähköpostini salasana? Käyttäjätunnuksena on sähköpostiosoite sen vuoksi, että se on helppo muistaa. Salasanaksi ei tule laittaa sähköpostin salasanaa, vaan pitää keksiä jokin muu yli 6 merkkiä pitkä salasana (ei erikoismerkkejä). Jos salasana unohtuu, niin palvelusta voi tilata uuden ja voit vaihtaa sen mieleiseksesi. Tilasin salasanan eikä se enää toiminut toisella kirjautumiskerralla. Kun tilaat uuden salasanan, se tulee vaihtaa heti käyttäjätilin asetusten kautta, sillä salasana on kertakäyttöinen. Asetukset löytyvät heti kun olen kirjautunut palveluun. Sähköpostiosoitteeni vaihtuu miten minun pitää toimia? Laita pyyntö sähköpostiosoitteen muutoksesta marjaliisa.hakli (at)jasenedut.fi Haluan poistaa rekisteritietoni, miten toimin? Laita sähköpostitse pyyntö poistamisesta osoitteeseen marjaliisa.hakli (at) jasenedut.fi. Muista mainita nimesi, liittosi, jäsennumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi ei säilytetä poistamisen jälkeen enää rekisterissä. Voit rekisteröityä halutessasi palveluun uudelleen (ehdot täyttämällä). Mihin rekisteritietojani käytetään? Rekisteritietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille, ainoastaan jäsenstatuksen tarkistus suoritetaan ilmoittamastasi liitosta. Uutiskirjeen tilaajista on oma lista ja mobiilimarkkinointilupa kysytään erikseen Onko rekisteröityminen turvallista? On, sivusto on suojattu, eikä palvelussa kysytä henkilö- tai pankkitunnuksia eikä muita vastaavia tietoja. Saako alennuskoodeja jakaa kavereille? Verkkokauppaetuja saa käyttää perheenjäsenet, mutta alennuskoodeja ei saa antaa ulkopuolisille. Tilaukset verkkokauppoihin tulee tehdä kirjautuneena Jäsenedut.fi -palveluun. Teksti: Liiton toimisto Lähde (Usein kysytyt kysymykset): Jäsenedut.fi -sivusto VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2014 Teksti: Liiton toimisto, järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Kuvat: Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner MERCURIAn Airi Taulos ja VALO 2014: Joni Niittyvuopio Kunniamaininnan saanut Luksian Saila Heinimäki sekä LSR:n Johanna Vesterinen ja OPH:n Seppo Hyppönen Opetushallituksen opetusneuvos Seppo Hyppösen onnittelupuhe V uoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja-kilpailussa menestyneiden aikuisopiskelijoiden saavutuksia juhlittiin 18.3., kun vietettiin kilpailun palkintojenjakoa. Juhlapaikkana toimi kilpailussa ensimmäisen sijan korjannut MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. Tervetuliaispuheessaan oppilaitoksen rehtori Tiina Immonen mainitsikin, että arvojen mukainen toiminta on näkynyt muun muassa menestyksenä VALO-kilpailussa vuosien varrella. Varsinaisesta juhlapuheesta vastasi kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.), joka mainitsi miten hieno koulutus liiketalouden perustutkinto on, koska se tarjoaa mahdollisuudet toimia mitä erilaisimmissa tehtävissä. Liiketalouden perustutkinto avaa siten lukemattomia ovia työelämään. Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee osaamista tulevaisuudessakin, sillä sarjatuotannon kilpailussa ei todennäköisesti tulla jat- 20 Kansanedustaja Antti Kaikkonen piti juhlapuheen kossakaan pärjäämään. Näyttötutkinnoissa on erityisesti mahdollista käyttää hyväksi jo aiemmin esimerkiksi työelämässä hankittua osaamista. Ennen varsinaista palkintojenjakoa Opetushallituksen opetusneuvos ja VALO-kilpailun raadin puheenjohtaja Seppo Hyppönen piti perinteeksi muodostuneen onnittelupuheensa. Hyppösen mukaan näyttötutkintojärjestelmässä on mahdollista tunnustaa kaikki se osaaminen, mitä aikuisella jo on. Näyttötutkintojärjestelmällä on kolmikantainen arviointijärjestelmä, jonka kaikki osapuolet ovat vahvasti sitoutuneet järjestelmän kehittämiseen. Näyttötutkinnon avulla opiskelijan on mahdollista näyttää muille, että hän täyttää osaamisellaan ne yhdessä sovitut kriteerit, jotka tutkintoa tai sen osaa varten on määritelty. Hyppönen kehui, että 11. kertaa järjestetyn kilpailun esitykset olivat jälleen mitä upeimpia ja kaikki kilpailijat olivat erittäin ansioituneita. Tästäkin huolimatta kilpailussa sijoittuneet kuitenkin erottuivat muista. Itse palkittavista paikalle pääsivät MERCURIAn Joni Niittyvuopio, joka valittiin Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2014 sekä hänen ohjaajansa Airi Taulos. Lisäksi paikalla oli Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toiseksi sijoittuneen Jaakko Murtomäen ohjaaja Minna Kuusinen. Kolmanneksi sijoittunut Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen tai hänen ohjaajansa Perttu Huopalainen eivät valitettavasti päässeet paikalle. Sen sijaan 21 raadin kunniamaininnan saanut Luksian Saila Heinimäki oli mukana. Liiketalouden Liiton puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen muistutti juhlapuheessaan Liiketalouden Liiton halusta tukea opiskelua, työelämässä etenemistä ja sitä kautta yhteiskuntamme hyvinvoinnin lisäämistä. Hänen mukaansa yhteiskunta tarvitsee uusia innovaatioita, niiden toteuttajia, pk-sektorin työnantajia sekä niihin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa menestyneet aikuisopiskelijat edustavat juuri tällaisia henkilöitä. Uusi kuu aloittaa kasvavan kuun ajan ja tämä on hyvää aikaa ostaa, istuttaa, kylvää ja hoitaa kasveja, jotka tuottavat satoa maan päälle. Teksti ja kuvat Petra Hintikainen Wanhan kansan viisaudet tallessa Keväällä ja alkukesällä mieli halajaa ulos ja puutarhatöihin. Katse kääntyy maahan ja multaan. Aina välillä on kuitenkin hyvä suoristaa selkänsä ja kurkistaa myös ylös taivaalle ja katsoa minkälaista apua sieltä olisi saatavilla kevään ja kesän töihin. Taivaalta nimittäin löytyy kotipuutarhurin, viljelijän ja parvekepuutarhurin verraton apuri; kuu. 22 Ihminen on kautta aikain ollut tietoisesti tai tiedostamattaan tietoinen kuun vaikutuksista. Jokainen huomaa kuun vaikutuksen jossain asiassa. Tuttuja ilmiöitä ovat esim. vuorovesi ja ”kuuhulluuden” aiheuttama ylimääräinen pirteys ja unen tarpeen väheneminen. Kuu vaikuttaa kuitenkin paljon muuhunkin, mm. kasvien kasvuun ja erilaisten töiden onnistumiseen. Perimätieto kuun vaikutuksesta kasveihin ja puutarhanhoitoon painui valitettavasti unholaan teollisten lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja tehoviljelyn myötä. Ei ollut enää tarvetta käyttää ilmaisia apuja, joita kuu, maan lähin naapuri avaruudessa, tarjosi ja tarjoaa. Onneksi tieto on kuitenkin säilynyt ja se voidaan jälleen ottaa käyttöön. Kuun vaiheita seuraamalla voimme säästää sekä rahaa, luontoa että hermoja. Wanha kansa on tiennyt kuun eri vaiheiden vaikutukset aina. Kuun vaiheiden seuraaminen ja erilaisten koti- ja maataloustöiden oikea ajoitus ja onnistuminen on aikanaan ollut suorastaan elinehto. Jos vilja kylvettiin väärään aikaan eikä satoa saatukaan riittävästi, nälänhädän uhka oli todellinen. Väärään aikaan hiivalla nostatettu taikina ei kohonnut tarpeeksi ja kallisarvoiset leipäainekset saattoivat mennä hukkaan. Karjalle tarkoitettu heinä kaadettiin luonnonniityiltä etukäteen tarkistettuun ajankohtaan ja uutta heinää kasvoi runsaasti tuottaen vielä uuden sadon. Suomessa perimätietoa kuusta ja kuun vaikutuksesta on ansiokkaasti pitänyt yllä kansanperinnettä tutkinut Anne Pöyhönen. Anne julkaisee vuosittain Wanhan ajan kuukalenteria sekä kustantaa kuuaiheisia kirjoja. Alan klassikko ’Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa’ on jokaisen puutarhaharrastajan perusteos. Wanhan ajan kuukalenterissa on mainiosti kirjattu jokaiselle päivälle sopivat askareet ja puutarhatyöt, mm. perunan istutus, hedelmäpuiden leikkaus, vihdan tekoaika, kukkien mullan vaihto ja joulukuusen kaato. Alakuu illasta, yläkuu aamusta Kuun kierto menee hieman yksinkertaistaen noin kahden viikon sykleissä. Uusi kuu aloittaa kasvavan kuun ajan ja tämä on hyvää aikaa ostaa, istuttaa, kylvää ja hoitaa kasveja, jotka tuottavat satoa maan päälle. Tällaisia kasveja ovat esim. kesäkukat, perennat, yrtit, salaatit, kurkut ja tomaatit. Kasvavan kuun aika päättyy täyden kuun päivään, josta alkaa laskevan kuun aika. Laskevalla kuulla kasvu suuntautuu alaspäin ja laskeva kuu onkin erinomaista aikaa esim. perunan istutukseen, juuresten kylvämiseen ja rikkaruohojen kitke- 23 miseen. Kylvö- ja istutuspuuhissa kannattaa olla asialla kohta täydenkuun jälkeen, ja rikkaruohojen kannalta otollisin aika on päivät juuri ennen uutta kuuta. Wanha kansa puhuu ns. viimeisistä päivistä ja tätä aikaa on käytetty hyväksi mm. vesakoiden raivauksessa. Yläkuulla voi halutessaan tehdä työt aamupäivän aikana, jolloin kuun vaikutus vahvistuu entisestään. Alakuulla työt voi painottaa iltapäivään ja iltaan. Tästä johtuukin vanha sanonta ”alakuu illasta, yläkuu aamusta”. Kokeile ja testaa itse! Itse jossain määrin skeptisenä ja kokeilunhaluisena ihmisenä suoritin testejä kuun vaiheita noudattaen. Istutin mm. muutama vuosi sitten syksyllä kukkasipuleita suureen muoviseen ruukkuun. Multa oli kaikille sipuleille sama ja käytin samaa lajiketta. Istutin astian toisen puolen täyteen sipuleita alakuun viimeisenä päivänä ja toisen puolen sipulit löin multaan pari päivää myöhemmin, uudenkuun alkaessa. Melkein unohdin tekemäni kokeen, kunnes kevät koitti ja ihmettelin ruukussa kasvavien tulppaanien kokoeroa. Se oli valtava! Uudenkuun alussa istutetut tulppaanit olivat varmasti kaksi kertaa suurempia kuin epäedulliseen aikaan istutetut kasvit. Mikään muu kuin istutusaika ei voi selittää kokoeroa, sillä kaikki muut tekijät olivat täsmälleen samat. Juttelin joskus puolitutun miehen kanssa, ja kerroin kuun vaikutuksesta kasvien kasvamiseen. Tuttuni suhtautui asiaan melko epäilevästi, mutta joutui lopulta myöntämään asiassa olevan totuuden siemenen kertoessaan äitinsä perunanistutuksesta. Tavallisesti äiti oli aina saanut päättää perunoi- Yläkuu = nouseva kuu = kasvava kuu a uudesta kuusta lähtevä aika, joka päättyy täydenkuun aikaan (valkoinen pallo almanakassa) Alakuu = vähenevä kuu = laskeva kuu a alkaa täydestä kuusta ja päättyy uuden kuun aikaan (musta pallo almanakassa) LISÄTIETOA JA ALAN KIRJALLISUUTTA: www.ylakuu.com Johanna Paungger & Tomas Poppe: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa Anne Pöyhönen: Yläkuu ja alakuu – ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä Hyödynnä edullisin aika den istutusajankohdan ja satoa oli tullut runsaasti. Jonakin vuotena tuttuni oli saanut päättää ajankohdan ja kuinka ollakaan, perunasato oli jäänyt vaatimattomaksi. Yläkuulla istutetut perunat kasvattavat kyllä komeat naatit, mutta varsinaiset mukulat jäävät määrällisesti vähäisiksi ja kooltaan pieniksi. Aikaisemmissa työpaikoissani taimistoilla törmäsin myös kuun vaiheiden vaikutukseen. Jos asiakkailta tuli valituksia huonosti kasvavista taimista, selvisi melkein järjestään, että taimet oli hankittu ja istutettu alakuulla. Ongelma ratkesi usein yksinkertaisella vinkillä nostaa kasvit ylös mullasta ja istuttaa uudelleen oikeana ajankohtana. 24 Tänä keväänä lehden ilmestymisen aikaan yläkuu alkaa sopivasti 18.5. Jos vaan säät sallivat, kannattaa kesäkukkien ja esim. yrttien istutus ajoittaa heti yläkuun alkuun. Oikeaan aikaan istutetut kasvit kasvavat nopeammin ja vahvemmin, kukkivat runsaammin ja tuottavat paremman sadon. Yläkuu päättyy täydenkuun päivään 2. kesäkuuta, mutta aivan viimeisiä uuden kuun päiviä kannattaa välttää istutuspuuhissa. Myöhemmin kesällä kun puutarhan ja parvekkeen kasvit alkavat tuottaa satoa, yläkuu on jälleen hyvää aikaa kerätä satoa. Esim. yläkuulla kerätyt ja kuivatut yrtit säilyttävät värinsä, tuoksunsa ja makunsa huomattavasti paremmin kuin alakuulla kerättäessä. Myös saunavihdat kannattaa valmistaa yläkuulla. Nousevan kuun aikaan kerätyt lehväkset pysyvät kuivattuinakin kauniin vihreinä, tuoksuvina ja notkeina ja vihtoja voi käyttää useamman kerran. Alakuun aika alkaa 3. kesäkuuta ja jatkuu seuraavaan uuden kuun päivään saakka eli 16. kesäkuuta asti. Tuolloin on aika istuttaa perunat ja kylvää porkkanat ja punajuuret. Perunan istutukseen erinomaista aikaa ovat päivät muutama päivä täydenkuun jälkeen, jolloin tulee paras mahdollinen sato. Toki tässäkin asiassa kannattaa tarkastella muutakin kuin kuukalenteria eli lämpimällä etelätuulella kasvu lähtee aina parhaiten käyntiin. Monia pihoja kiusaavat monivuotiset rikkaruohot kitketään myös alakuulla. Kerkiäväisin puutarhuri ehtii kitkeä rikkaruohot jopa kahteen kertaan yhden alakuun aikana; ensimmäisen kerran heti täydenkuun jälkeen ja toisen kerran ns. viimeisinä päivinä eli juuri ennen uutta kuuta. Jopa sitkeät vihulaiset vuohenputki, juolavehnä ja peltokierto on saatu hävitettyä näillä konsteilla yhden kasvukauden aikana. Kärsivällisyyttä tietysti tarvitaan, ja useita kitkemiskertoja kesän 25 ja syksyn mittaan, mutta tällä luonnollisella konstilla ikävät rikkakasvit saadaan hävitettyä ilman vaarallisia ja ihmisellekin haitallisia rikkakasvien torjunta-aineita. Luonto, kuu mukaan lukien, tarjoaa meille ihmisille monia mahdollisuuksia luonnonmukaisempaan elämään. Kuun vaiheita seuraamalla ja ottamalla hyödyn eri vaiheiden tarjoamista eduista voimme omalta osaltamme lisätä kaikenlaista hyvinvointia sekä ihmisille että kasveille. Aikana, jolloin harva hyvä asia on ilmainen ja kaikkien käytettävissä, kannattaa ottaa kaikki ilo irti taivaalla möllöttävän puutarhurin ystävän kosmisista voimista. Onnistumisen iloa omakohtaisten kuukokeilujen merkeissä lukijoille! MITENTOIMIN, TOIMIN, MITEN JOS JÄÄN JÄÄN JOS TYÖTTÖMÄKSI? TYÖTTÖMÄKSI? Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos • • • • • olet kokonaan tai osittain työtön haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) olet työttömyyskassan jäsen olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana olet iältäsi 17-64-vuotias (lomautustilanteessa 17-67-vuotias). Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi siis viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota työ- ja palvelutodistus mukaan. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika (5 pv) siitä, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset kohdallasi. Tällainen edellytys on esimerkiksi se, oletko työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston lausunto on esteetön. Jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai harjoitat päätoimista yritystoimintaa, oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat TE-toimistosta. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. Löydät lisätietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta www.te-palvelut.fi. Muistathan, että voit käynnistää työnhakusi myös sähköisesti. Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. TYÖNHAUN VOI ALOITTAA KÄTEVÄSTI VERKOSSA Kun jäät työttömäksi, aloita työnhakusi verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi . Kirjaudu verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. TOIMI NÄIN: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai http://www.te-palvelut.fi/asva Työttömyysetuutta voidaan maksaa aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien. VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2015 Ansiopäivärahan hakeminen Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Voit lähettää ensimmäisen hakemuksen omaan työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös lyhemmältä ajalta. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa huomioon viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Lue hakemuslomakkeessa olevat ohjeet huolellisesti ja täytä lomakkeen kaikki kohdat! Ansiopäivärahahakemuksen mukana tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet: • • • • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin liittää alkuperäisenä hakemukseen. Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää sinulle päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä päätöksen liitteenä olevan valitusohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Muista hoitaa jäsenmaksuvelvoitteesi myös työttömyyden aikana! Työttömyyskassan jäsenmaksu tulee aina maksaa, jotta jäsenyys pysyy voimassa. Ansiosidonnaisen päivärahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä työttömyyskassaan suoraan. Lisätietoja on kattavasti myös työttömyyskassojen kotisivuilla (kuten myös eAsiointi mahdollisuus) sekä työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla www.tyj.fi. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEYSTIEDOT: JATTK-työttömyyskassa asiakaspalvelu@jattk.fi Puh 09 - 720 68 20 (ma - to klo 9.00-11.30) www.jattk.fi Työttömyyskassa Finka ansioturva@finka.fi Puh 09 8689 400 (ma, ti, to 9.00 – 12.00 ke 12-15.00) www.finka.fi Tekstin lähde: TYJ VALO –kilpailussa sijoittuneet palkintojenjaossa 2014 Kuva: Eero Nerelli-Antell Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja –kilpailu järjestetään 12. kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Lukuvuoden 2015 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171. Arviointikriteerit 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2015 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 31.3.2016 mennessä. LIIKETALOUS Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. Kuva: Jyke’s Studio JÄSENESITTELY LOMAMATKALLE LOMPS! Holiday Clubin jäsenetu Liiketalouden Liiton jäsenille! Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenet saavat vähintään 15 % alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista. Alennuksen saa tekemällä majoitusvarauksen sekä maksamalla sen Holiday Clubin verkkokaupassa holidayclub.fi. Varauksen yhteydessä mainitaan alennuskoodi, jonka jonka jäsenet saavat liiton toimistosta liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puh. 09 2294 7171. Mottoni on: Järjestä ei ole hyötyä, jos sitä ei käytä. Yritysmaailmassa toimiminen on ehdottomasti minun juttuni. parhaat puolet. – Johtajan ammatti on mielestäni ensisijaisesti palveluammatti. Kuuntelemisen taito ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, sekä niihin vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä silloin saavutetaan hyviä tuloksia. Lisäksi on tärkeää ymmärtää ja hahmottaa nopeasti laajoja ja usein kohtuullisen monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Työn haastavimmista puolista kysyttäessä esiin nousee jälleen tämänhetkinen huono taloustilanne. – Liiketoimintaympäristö on tietysti kohtuullisen haasteellinen tällä hetkellä monin tavoin ja todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa mm. uusien investointien osalta, mutta viihdyn työssäni erittäin hyvin. Ajankäytön hallinta on Harrin mukaan tärkeässä osassa, kun tehtävää on paljon. Hänen lempiteemojaan ovatkin time management ja lean management, joiden avulla pyritään mm. lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta. Harrin mukaan asiat pitää hoitaa ’oikeaan aikaan liinisti’. Jyväskyläläinen Harri Heinänen, 48, nauttii työstään sijoittamispalvelut yhtiön yksikönjohtajana Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:ssä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien.. Jykes Oy:n tavoitteena on auttaa KeskiSuomen alueen ulkopuolisia kasvuyrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Jyväskylän seudulle, eli toisin sanoen auttaa yrityksiä toimipaikan perustamisessa. Harri kokeekin työnsä parhaaksi ominaisuudeksi sen, että hänellä on mahdollisuus toteuttaa käytännön aktiivista elinkeinopolitiikkaa oman kotiseutunsa hyväksi, sekä lisätä hyvinvointia uusien työpaikkojen sekä investointien muodossa. Harri on itse syntyperäinen jyväskyläläinen ja asuu tällä hetkellä Jyväskylän Korpilahdella. Myös hänen vanhempansa asuvat samalla paikkakunnalla. Hän on kotoisin yrittäjäperheestä ja kertoo isänsä olevan eläkkeellä oleva sarjayrittäjä. Harrilla itsellään on takana pitkä työura business to business-liiketoiminnassa, sillä hän on työskennellyt lähes 25 vuotta erityyppisissä tulosvastuullisissa työtehtävissä suoraan koulunpenkiltä lähtien. 28 Tä l l ä hetkellä yksikön vetäjänä toimiva Harri kokee muovautuvansa monenlaisiin eri rooleihin tilanteesta riippuen, sillä työtehtävät ja – päivät ovat todella vaihtelevia, eikä varsinaista tyypillistä työpäivää ole. Karkeasti työn voi jakaa kahteen päärooliin: johtoryhmätyöskentelyyn ja operatiiviseen käytännön työhön. Laadukas asiakaspalvelu vaatii myös kenttätyötä kasvuyritysten päätoimipaikoissa, mikä tarkoittaa käytännössä vähintään 50 matkustuspäivää vuodessa ympäri Suomen. Työn vaihtelevuus ja itsenäisyys ovatkin Harrin mielestä juuri ne työn Vapaa-ajalla Harri viettää aikaa perheensä; puolisonsa Astan, sekä tyttärensä ja poikansa kanssa. Aktiivinen kuntoliikunta yhdessä vaimon kanssa auttaa jaksamaan ja tasapainottaa työelämän kiireitä. Juoksu, kävely, hiihto, pyöräily ja kuntosalilla käynti kuuluvat kaikki Harrin vakio-ohjelmistoon. Myös matkustelu, kodinhoito ja tekniikan parissa puuhastelu auttavat rentoutumaan. Harri on valmistunut vuonna 1990 silloisesta Jyväskylän Kauppaoppilaitoksesta ulkomaankaupan yo-merkonomiksi. Hän koki tarpeelliseksi jatkaa opiskelua myöhemmin työn 29 ohessa ja suoritti Jyväskylän Yliopiston johtamiskoulutus yksikössä liikkeenjohdon tutkinnon. – MBA valmistui vuonna 2004, erikoistumisalana johtaminen ja markkinointi. Työuralla etenemisen kannalta se on ollut yksi tärkeimmistä päätöksistä koulutuksen suhteen. Lisäksi olen päivittänyt säännöllisesti osaamista erilaisten kurssien ja liikkeenjohdon seminaarien kautta. Olen kokenut opiskelemisen aina mielekkäänä ja tarpeellisena tapana kehittää omaa osaamista myös työn ohella. Tulevaisuudelta toivon terveyttä ja onnellisuutta edelleenkin. Niiden pohjalle on hyvä rakentaa menestystä työssä ja kotona. Liiketalouden Liiton jäsen Harri on ollut jo melko pitkään, vuodesta 1995 asti. Hän kokee, että ammattiliitto tuo jäsenilleen tietynlaista turvaa haasteellisissa tilanteissa, mikäli sellaisia tulee eteen. Erityisen tärkeiksi hän kokee lakimiespalvelut, jotka kuuluvat LTA:n jäsenetuihin. – Kysymykset voivat olla isoja tai pieniä, mutta on tärkeää tietää, että tarvittaessa LTA:sta saa pätevää juridista apua. Itse hän kokee saaneensa liitosta vuosien varrella erittäin hyvää neuvontapalvelua ja vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin. – Haluankin esittää tässä yhteydessä kiitokset hyvästä asiakaspalvelusta LTA:lle. Mitä koulutuksiin ja jäsentapahtumiin tulee, uskon, että ihmisiä kiinnostavat edelleen tietyt perusasiat, jotka voisivat helpottaa arjen työtä. Esimerkiksi ajankäyttö ja sen tehokas hyödyntäminen on aina ajankohtainen teema ja se koskettaa kaikkia. VUODEN NUORI MERKONOMI Ensimmäisen Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailun voittaja Severi Lukkarinen Kuva: Eero Nerelli-Antell TAVARANPALJOUS Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. stressaa muutossa eniten Teksti: If If tutki* muuttamista ja suomalaisille muuttostressiä aiheuttavia asioita. Ifin tekemän kyselytutkimuksen* mukaan kolmasosa aikuisista on muuttanut viimeisten kolmen vuoden kuluessa. Nuoret aikuiset muuttavat muita useammin: 60 % 18–34-vuotiaista on muuttanut kolmen viimeisen vuoden aikana. – Seuraamme Ifissä ihmisten muuttamista erityisesti kotivakuutuksen hankkimisen näkökulmasta. Kotivakuutus on yksi tärkeistä muutossa muistettavista asioista. Kotivakuutus takaa sen, että omaisuus on vakuutettu myös muuton jälkeen, toteaa Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri. Enemmistö suomalaisista (61 %) suhtautuu muuttamiseen myönteisesti. Naiset suhtautuvat muuttamiseen selvästi miehiä myönteisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomessa vastahakoisesti muuttamiseen suhtautuvia henkilöitä on enemmän kuin muualla Suomessa. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2015-31.1.2016 välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Vaikka enemmistö kokee muuttamisen myönteisenä, kaksi kolmasosaa kokee muuttostressiä. Tavaranpaljous on yleisin muuttostressin syy. Vanhan ja uuden asunnon siivous on toiseksi yleisin muuttostressin syy. Erityisesti 18–34-vuotiaille stressin pääsyynä on kaikkien paperitöiden hoitaminen ja huoli siitä, että muistaako tehdä kaiken muuttamiseen liittyvän ajoissa. Arviointikriteerit 1. 2. 3. 4. 5. Ajan varaaminen muuttoon on paras lääke muuttostressiin Valtaosa Ifin kyselyyn vastanneista pitää riittävän ajan varaamista muuttoon ja turhan tavaran myyntiä hyvissä ajoin ennen muuttoa hyviksi keinoiksi estää muuttostressiä. Muuttopalvelun käyttöä suosii neljäsosa vastaajista ja siivouspalveluiden käyttöä vain 11 % vastaajista. 18–34-vuotiailla ratkaisuna muuttostressiin korostuu ystäviltä tai sukulaisilta muuttoavun saaminen. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että vaihtelun saaminen elämään on kolmen mukavimman asian joukossa muuttamiseen liittyen. 30 Kilpailun kulku ja aikataulu Menestyminen opinnoissa Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä Yhteistyötaidot Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Finanssialan Keskusliiton selvityksen** mukaan kotivakuutus on 95 prosentilla suomalaisista. Omistusasunnossa asuvat ovat vakuuttaneet kotinsa useammin kuin vuokra-asunnossa asuvat. Omistusasunnossa asuvista 97 %:lla on kotivakuutus. Vuokra-asunnossa asuvilla kotivakuutus on 91 %:lla, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2012 (67 %). Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. 11 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.1.2016 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2016 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa 2016. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! LIIKETALOUS Koulutuksen haasteet ja tulevaisuus KOULUTUKSEN HAASTEET JA TULEVAISUUS Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton Johdon Päivät 2015 Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton Johdon Päivät 2015 26. - 27.11.2015 26. - 27.11.2015 Helsingin Suomalaisella Klubilla Helsingin Suomalaisella Klubilla Tule kuulemaan ajankohtaiset koulutuspolitiikan linjaukset ja tapaamaan liiketalouden koulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon johtajia ja päälliköitä.ajankohtaiset koulutuspolitiikan linjaukset ja tapaamaan Tule kuulemaan Ohjelma julkaistaan syksyllä sivuilla www.koel.fi KUTSU Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry täyttää 65-vuotta 17.8.2015. Juhlaa vietetään urheilullisesti 22.8.2015 Oulun Hietasaaressa, Villa Salmenrannassa, osoite Keulapuomintie 12. Ohjelma liiketalouden koulutuksen, Klo 14.00 tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon johtajia ja Alkusoitto päälliköitä. Tervehdykset Johdon Päivien yhteydessä pidetään myös Koel ry:n vuosikokous. Ohjelma julkaistaan syksyllä sivuilla www.koel.fi Lisätietoja: Ritva Saastamoinen, puh 050 5116739 tai ritva.saastamoinen@businesscollege.fi Johdon Päivien yhteydessä pidetään myös Koel ry:n vuosikokous. POMER TIEDOTTAA Esitelmä Hietasaaren huvilakulttuurista klo 15.00 Ruokailu salaattia, lohikeittoa, kahvia Pohjanmaan Liiketalous LTA ry tiedottaa PYHÄNIEMESSÄ vko 31 vapaana (24.7–31.7) ja vko 42 (9.10–16.10) Lisätiedot ja ilm. 040-5042859 www.pyhaniemi.com Käyttöoikeus kaikilla liiton jäsenillä. Klo 16.00 Olympialaiset Lisätietoja: Ritva Saastamoinen, puh 050 5116739 tai ritva.saastamoinen@businesscollege.fi Klo 17.00 Savusauna LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS 2015 17.10.2015 TAMPEREELLA ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen osanottajien ja äänimäärien toteaminen 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen järjestäytyminen 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6. Ilmoitusasiat 7. Liiketalouden liitto lta ry:n toimintakertomus vuodelta 2014 8. Käsitellään liiketalouden liitto lta ry:n tilinpäätös vuodelta 2014 ja tilin- ja toiminnantarkastajien lausunnot, vahvistetaan vuoden 2014 tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja toiminnanjohtajalle 9. Käsitellään liiton hallintosääntö 10.Sääntömuutos 32 VEROTUSSEMINAARI jäsenille 20–21.10.2015 Ajankohtaiset asiat ja korkeatasoiset luennoitsijat. www.verotusseminaari.fi Merkitse aika allakkaasi ja seuraa sivua. Iltaohjelmassa karaokea, tanssia ym. 11.Päätetään uuteen keskusjärjestöön liittymisestä 12.Liiketalouden liitto lta ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 13.Päätetään liittohallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista, matkakustannusten korvauksista sekä ansionmenetysten korvaamisesta 14.Vuoden 2016 jäsenmaksut 15.Liiketalouden liitto lta ry:n talousarvio vuodelle 2016 16.Päätetään, kuinka monta jäsentä liittohallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle 17.Valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle 18.Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varajäsenet 19.Liittokokoukselle tehdyt aloitteet 20.Kokouksen kiireellisiksi toteamat muut asiat 21.Kokouksen päättäminen Yöpymiset esim. Sokos hotelli Edenissä, varauskoodilla; Oulunlaakson Merkonomit 100,00 € kahden hengen huone, runsaalla aamiaisbuffetilla. Varaukset 020 1234 603, eden@sokoshotels.fi. Hinta sisältää myös kylpylän ja kuntosalin käytön. Varauset 7.8. mennessä suoraan Edeniin. Ilmoittautuminen juhlaan 14.8. mennessä maksamalla 45,00 €/hlö Oulunlaakson Merkonomien tilille Nordea FI53 2050 2100 1056 50. Hinta sisältää ohjelman, musiikin, ruokailun viineineen, kahvit sekä savusaunan pyyhkeineen. Lisätietoja antaa Seijat; puh. 040-570 8336, 0505650 447 tai oulunlaakson.merkonomit@gmail. com. La 10.10.15 klo 15 Ryhänen, Anttila ja Hovi viihteellä konsertti Hyvinkää Salissa, Tervetuloa ulkoilemaan, urheilemaan, tapaamaan tuttuja ja viihtymään. omavastuu 15e. Ilonpito jatkuu sunnuntaina klo 13.00 päivätanssien merkeissä Vaaskelassa, Vaaskiventiellä. hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Kysy lisää: Liittohallitus 33 liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus PääLTA:n jäsenillä on nyt mahdollisuus oppia lisää sienistä yhteisellä sieniretkellä lauantaina 26.9.2015 Sotungin maastossa. Saat ilmoittautumisen jälkeen ohjeet, miten tulla yhteiselle tapaamispaikalle klo 11.00. Lähdemme etsimään sieniä yhdessä Suomen Sieniseuran hallituksen jäsenen Riitta Tammisen kanssa. Ilmoittaudu mukaan nyt heti tai viimeistään maanantaihin 21.9.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen paalta@liiketaloudenliitto.fi. Lisätietoja puh. 040 455 9020/Ritva Kyynäräinen. Käy sieninäyttelyssä virittäytymässä ennen retkeämme! Suuri sieninäyttely Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla 20. - 21.9.2015 Kaisaniemi, kasvitieteellinen puutarha Unioninkatu 44, 00170 Helsinki Sieninäyttelyssä on paikalla Suomen johtavia sienija jäkälätuntijoita. Voit viedä myös omia sieniä tunnistettavaksi. Vapaa pääsy. Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____ Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus 5005151 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa) 20 Valmistumisvuosi Työsopimus: Varsinainen jäsen Koulutus / tutkinto Opiskelija Seniori Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Kyllä Ammattiliiton nimi Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen 20 20 Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki • YEL ja MYEL -velvolliset • johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% • perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS Paikka Päiväys JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU Allekirjoitus LiiketaloudenliittoLTA LTA ry rypuh. puh.09-2294 09-22947171 7171 Liiketaloudenliitto Asemamiehenkatu Helsinki Kuortaneenkatu 13,2,2.00520 krs, 00520 Helsinki www.liiketaloudenliitto.fi--liitto@liiketaloudenliitto.fi liitto@liiketaloudenliitto.fi www.liiketaloudenliitto.fi Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820 Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki www.jattk.fi - asiakaspalvelu@jattk.fi Hakemus käsitelty Kanta-Hämeen LTA ry Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E 20 13500 HÄMEENLINNA puh. 050-3499 584 antti.vatto@liiketaloudenliitto.fi pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, 97130 HIRVAS markku_halvari@hotmail.com Lohjanseudun Merkonomit ry Imatran Merkonomit ry kaakkois-suomi@liiketaloudenliitto.fi pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D 12 13500 HÄMEENLINNA puh. t. 019 - 320 3362 puh. k. 019 - 386 022 Keski-Suomen Liiketalous LTA ry LTA Hyvinkää ry imatra@liiketaloudenliitto.fi Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Harri Holttinen PL 88, 40101 Jyväskylä keski-suomi@liiketaloudenliitto.fi Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as. 5 67100 KOKKOLA puh. 0400 - 510 940 kari.moilanen@city.kokkola.fi pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E 18 05800 HYVINKÄÄ puh. 040 - 734 4872 hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo raumapori@liiketaloudenliitto.fi Merkonomiliitto ry Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku 1 70910 VUORELA puh. 044-057 7083 koski.seppo@dnainternet.net pj. Hannele Tamminiemi puh. 09 - 2294 7171 merkonomiliitto@liiketaloudenliitto.fi Merkonomföreningen Modul rf Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula puh. t. 010 - 558 5622 puh. k. 03 - 758 9513 ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C 02700 GRANKULLA tel 050 - 345 7767 modul@liiketaloudenliitto.fi Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh. 040-455 3595 mikkeli@liiketaloudenliitto.fi Liiketalouden Liitto LTA ry Kuortaneenkatu 13, 2 krs. 00520 Helsinki puh. 09-2294 7171 liitto@iiketaloudenliitto.fi JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki puh. 09 - 720 68 20 asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi Puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen 040 - 455 9020 Tuusula Toiminnanjohtaja Annina Antell 09-2294 7171 Helsinki Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B 90150 OULU puh. 040 - 570 8336 seija.siuruainen@gmail.com Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL 9 60100 SEINÄJOKI puh. 040 - 504 2859 raija.valiharju@gmail.com heli.rasku@pomer.fi Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C 04300 Tuusula puh. 040 - 455 9020 paalta@liiketaloudenliitto.fi SLK-Kilta ry pj. Tuija Mäki Kasöörinkatu 4 A 118 00520 Helsinki tuija.a.maki@gmail.com puh. 040-733 6666 Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A 9 65350 VAASA, puh. 040 - 733 2726 kalevi.karjala@puv.fi Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Mäki varsinais-suomi@liiketaloudenliitto.fi Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen 09-2294 7171 Helsinki Puheenjohtaja Työttömyyskassa Finka Puheenjohtaja Kassanjohtaja Kassanjohtaja Heikki Tuominen Eeva Kivijärvi Kutomotie 18 B, 00380 Helsinki. Puh. 09 - 8689 400 Sinikka Heiskanen Aija Ståhlberg www.finka.fi
