Avaimet 1-2015 - Kruunuasunnot Oy

Toukokuu
Kruunuasunnot Oy:n sidosryhmälehti Nro 1/ 2015
• Kaksi suunnittelupäivää Kuopiossa
• Dragsvikin historiaa ja nykypäivää
• Tähtihetkiä Hämeenlinnassa
• Asuntotarjottimella vuokrattavaa ja ostettavaa
• Suomen historiankirjoitus alkoi Köyliöstä, Säkylän naapurista
TARINOIDEN TAIKAA
Tarinat helpottavat ja säilyttävät
T
arinat auttavat ymmärtämään maailmaa ja elämää. Tarinoiden kautta tieto
menneestä siirtyy tulevaisuuteen ja siten
tarinat säilyttävät tietoa ja tunnelmaa.
Asia, joka on esitetty tarinana, on helpompi mieltää ja tiedostaa kuin taulukot, numerot ja luettelot. Tarinat luovat
usein mielikuvia, jotka pysyvät ikään kuin
tunnemuistissa. Liikkeenjohdon kirjallisuudessa väitetään, että paras strategia
on tarinan muodossa.
Kruunuasunnot Oy:n historiakin muis-
tuttaa tarinaa, jota voisi kutsua vaikka
hengissäselviytymiskertomukseksi.
Kruunuasunnot Oy syntyi ongelmien
ratkaisijaksi elinkaarensa loppusuoralla
olleen moniongelmaisen vuokratalokokonaisuuden keskelle.
Toimintahistoria on värikäs ja välillä
jännittäväkin. Kiinnostavia tarinoita ja
sattumuksia on kertynyt yltäkylläisesti.
Lukijoiden toivomuksesta tähän lehteen
on otettu hiven tarinankertojan näkökulmaa.
Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos
Reijo Savolainen
Tapahtumat sijoittuvat vuosiin 20062010. Tapahtumapaikka on Hämeenlinnan
Linnan pohjoispuolella oleva alue, johon
Hämeenlinna 1600-luvulla perustettiin.
Vuodesta 2010 lähtien asukkaat ja muut
hämeenlinnalaiset ovat voineet nauttia
onnistuneesta lopputuloksesta.
Kerrotaanpa tarina vuosien
2007-2010 lehtijuttujen otsikoiden kautta:
• Löylyhuone leijaili laiturille
• Saunalla yhä väliaikainen lupa
• Vanhankaupungin sauna tilapäisellä rakennusluvalla harjakorkeuteen
Hämeenlinnan laiturisaunan
• Laiturisaunan poisvienti voisi nostaa tarina
alueen vuokria
ämeenlinnan Vanhankaupungin lai• Laiturisaunan kaava ei kelpaa kaikille
turisaunan rakentaminen osana alueen
• Vääntö laiturisaunasta ei ole vielä vaativaa kehittämistä perusparantamilopussa
sineen ja kaavamuutoksineen on kuin
• Laiturisauna sai jatkoaikaa
seikkailukertomus.
• Laiturisauna pysyy toistaiseksi paikal-
laan
•
Laiturisauna pysyy kaavassa
Tässä Avaimet-lehden numerossa
• Laiturisaunan valitus meni nurin
sivu • Saunasota jatkuu
• Pääkirjoitus 2
• Laiturisaunan kohtaloa pohtii seuraa-
• Avainkeskustelua 3
vaksi KHO ainakin ensi kesään
• Suunnittelupäivät Kuopiossa
4 - 5 • Laiturisauna jää paikalleen, KHO:n • Dragsvikin historiaa ja nykypäivää
6-7
päätös
• Lahden Vapaudenkadulle uusia asuntoja 8
• Laiturisauna on jo askeleen lähempänä • Lahden Hennalassa panostaminen
ensi löylyjään
asumiseen jatkuu
9
•
Linnankasarmin alueen uudisrakentami-
• Hämeenlinnan historiaa ja
nen
etenee vihdoin
nykypäivää
10 -11
•
Laiturisaunan
rakennuslupa on lainvoi
• Asuntotarjotin
12 -13
mainen
• Suomen historiankirjoitus alkoi
Köyliöstä, Säkylän naapurista
14 • Rantasaunasta turha poru
• Organisaatio toukokuussa 2015 15 • Turhaa valitusta
H
• Tapahtui Kruunuasunnoissa
• Asiakaspalvelun yhteystiedot
16
16
Kansikuva
Perusparannettu, Dragsvikin kasarmialueella
Tarinan päätös oli seuraava:
Vuoden 2010 kesäkuusta lähtien alueen
asukkailla on ollut (laituri)saunarauha.
sijaitseva talo numero 29, on nimetty Dragsvikin Helmeksi.
2
Hämeenlinnalaiset ovat voineet nauttia
virallisesti ja pysyvästi upeasta rantamaisemasta rantareitillä. Laiturisaunasta ei
väitteistä huolimatta tullut - eikä pitänytkään tulla bisnestä. Saunamaksuilla
ylläpitoa ei kateta. Laiturisauna on tuonut
alueen asukkaille ihania saunahetkiä,
palvelua ja siitä on muodostunut asumisviihtyvyyden ja terveyden lähde.Viiteen
vuoteen saunasta ei ole kuulunut kuin
positiivista palautetta. Se on muodostunut osaksi hämeenlinnalaista maisemaa.
Kiinteistötaide on tarinoiden
kuvittamista
Kiinteistötaiteesta on muodostunut
leimallinen osa Kruunuasunnot Oy:n
kiinteistöjen kehitysratkaisuista. Taidetta
on toteutettu niin julkisivuihin, porraskäytäviin kuin pihoillekin. Kiinteistötaide
on parhaimmillaan visualisoitua, kuvitettua tarinaa.
T
ikkakosken Itärannan kolmen kerrostalon perusparannuksen yhteydessä
toteutettu vuokratalojen sisäänkäyntien
lasitaide perustuu Asko Niemisen ja
Marjukka Hietalan erinomaiseen historiikkiin ja tarinakokoelmaan: Perhe-elämää Luonetjärvellä sota-ajasta nykypäiviin. Kirja kertoo puolustusvoimien
henkilöstön asumisesta ja elämisestä
Luonetjärven rannan tuntumassa. Kirja
on arvokas kulttuuriteko ja se siirtää
ajankuvaa tuleville sukupolville.
Kiinteistötaide kyseisissä taloissa tavallaan kuvittaa tarinoita, jotka ovat erittäin
herkullisia. Esimerkiksi komentajan
sakkorysä, johon hän itse ajoi ylinopeutta
polkupyörällään ja Luonetjärvessä asuva
Tiikerihai ovat suorastaan kutkuttavia.
Oulun Kenttätiellä viiteen kerrostaloon
Kruunuasuntojen toimesta toteutettu
talojen julkisivujen reliefisarja kertoo
tervan tarinan.
Kajaanin Hoikankankaalla lasitaide
tarinoi maailman synnystä kalevalaiseen
tapaan.
Tarinoiden kerronta kiinteistötaiteen
keinoin jatkuu kuluvanakin vuonna.
Rohkeasti uusia tarinoita kohden,
Reijo Savolainen
Avainkeskustelua
Avaimet-lehden vakiosisältöön on kuulunut palautekeskustelu. Nyt on menossa lehden kolmastoista vuosikerta ja kaksi kertaa
vuodessa ilmestyvän lehtemme edellinen numero ilmestyi joulukuussa 2014. Kokonaisuudessaan lukijakilpailuun osallistui nyt
151 lukijaa. Lomakkeet sisälsivät palautetta yhtiömme toiminnasta ja lehdestä. Palaute oli pääosin positiivista ja kritiikkiä
oli niukasti. Saapunut kritiikki liittyi lähinnä tekemättömiin korjauksiin sekä huollon toimintaan. Etenemme perusparantamisessa resurssiemme, markkinatilanteen ja puolustusvoimien kanssa syntyvien sopimusten pohjalta. Huoltotoimintojen osalta
yritämme skarpata. Tästäkin numerosta ilmenee, että töitä tehdään koko ajan. Toivomme, että tämän numeron pohjalta tulee
runsaasti palautetta. Kritiikki ja kehitysehdotukset ovat myös tervetulleita. Käsittelemme kaiken palautteen. Tähän on koottu
edellisestä numerosta tullutta palautetta kommenttiemme kera. Kommentteja tuli yhteensä 30 kpl, joista osa ohessa. Palkinnot
lähetettiin ajallaan. Ensimmäisen palkinnon sai Matti Kaikkonen, Upinniemi, toisen Irene Saarela, Karjaa ja kolmannen Sari
Rissanen, Tammisaari.
Kysymyksiä ja kehoituksia, risuja ja ruusuja
Palaute
Vastaus
Palaute
”Mitä asukastoimikunnan toiminta pitää sisällään ja miten siihen saa
yhteyden?”
Tavoitteemme ja ohjeemme on, että asukkaiden kokous järjestetään vähintään kerran
vuodessa. Kokous järjestetään asuntoyhtiöittäin tai ”kimppana”, jos yhtiöt ovat pieniä.
Asukkaiden kokous valitsee asukastoimikunnan. Asukastoimikunta päättää toimivaltansa
puitteissa toiminnastaan ja saa käyttöönsä
pienen määrärahan. Asukastoimikunnan yksi
tärkeä tehtävä on antaa palautetta asumisestaan kiinteistönomistajalle. Asukastoimikunta voi järjestää talkoita ja muita yhteisiä
tilaisuuksia ja ottaa kantaa ylipäänsä asuntokohteeseensa liittyviin kysymyksiin. Asukkaiden kokouksesta ja asukastoimikunnasta
kannattaa tiedustella isännöitsijältä.
”Sodankylästä terveisiä,
että täällä olisi hyvä
karsia noita risukoita ja
isompiakin puita täältä asuntoalueelta. Siistikää aluettamme, niin
saamme turvallisuutta,
valoa ja ilmavuutta
sekä kauniisti hoidetut
metsäiset alueet.
”Mitä, jos asukastoimikunnan puheenjohtaja
tekee itsenäisesti päätöksiä ilman muita asukastoimikunnan jäseniä.
Kenen on vastuu?”
Vastuu on puheenjohtajalla, jos hän toimii
yksin muita kuulematta.Vastuu on käytännössä ”toimintapoliittinen” ja realisoituu
harvoin taloudelliseksi vastuuksi. Joskin sekin
vaara on olemassa. Tarkoitus luonnollisesti
on, että asukastoimikunta toimii yhtenäisesti
ja päättää yhdessä päätettävissään olevista
asioista.
”Säkylässä myydään
rivitaloasuntoja säästöhintaan. Mutta miksi niitä
ei suunnata matkailualan
toimijoille/yrittäjille.”
Mielellämme myymme Huovinrinteen asuntojamme myös yrittäjille vaikkapa nippuna.
Yritämme markkinoida kohteitamme mahdollisimman laajasti ja näkyvästi. Toivomme
löytävämme myös yrittäjiä asiakkaiksi.
”Olen tyytyväinen, että
Dragsvikin alueella
on tehty remonttia.
Olen myös tyytyväinen
siitä, että meillä on vielä
olemassa Uudenmaan
Prikaati. Pojat ovat reippaita ja prikaati on hyvä
työnantaja.”
Tyytyväisiä olemme mekin, että pystyimme
”pelastamaan” jälleen yhden talon eli Dragsvikin Helmen asumiskelpoiseen kuntoon.
Asuntokantamme palvelee Dragsvikissa sekä
varuskuntaa että siviilejä.
”Laajakaistan kulut ja
vesi pitäisi sisällyttää
kokonaan vuokriin.”
Mitä enemmän palveluja sisällytetään vuokraan, sitä korkeammaksi se käytännössä
nousee. Mielestämme on parempi, että
veden kulutusta säätelemällä voi itse suoraan
vaikuttaa vesikuluihinsa. Kustannusvastuulla
näyttää olevan suuresti kulutusta vähentävä
vaikutus.
Vastaus
Viesti tuli perille.
”Lopettakaa järjettömät vuokrankorotukset!”
Teemme parhaamme hillitäksemme hoitokulujamme, jotta vuokrien korotuspaineet
olisivat järjelliset. Hoitokulut, energiakulut ja
korjaukset sekä laajemmat perusparannukset
on valitettavasti katettava vuokrilla. Muita
rahoituslähteitä ei ole pitkän päälle tarjolla.
”Lehteänne on mukava tutkia ja lueskella,
kiitos.
Hienoa, kun Kruunuasunnot arvostaa
vanhoja perinteitä!”
Kiitämme kannustavasta palautteesta, jota
olemme saaneet ilahduttavasti yllättävän
runsaasti.
Lukijoiden omia tarinoita
”Nimimerkki onnellinen sodankyläläinen”
Kun muutimme Sodankylään vuonna 2010, laitoimme takapihalle keväällä
erilaisia istutuksia. Nautimme kesällä oman sadon antimia. Syksy tuli ja
myöhemmin lumi ja joki jäätyi. Eräänä yönä heräsimme, kun poro kolisteli
sarvillaan meidän seinää. Oli tullut syömään istuttamaamme ruusupensasta.
Eivät piikitkään haitanneet… Hyvin näytti maittavan. Eipä sen koommin
ole takapihalle eksyneet, lähimetsässä ovat useina talvina. Onpa lasten kiva
katsella porojen touhua ikkunan takaa!
”Nimimerkki onnellinen työkaveri”
Työkaveri osti Säkylän Huovinrinteeltä vuonna 2008 kaksion, jonka on laittanut hienoon kuntoon. Hinta oli hyvinkin kohtuullinen ja ”kämpässä” asuu
nykyään onnellinen pienperhe.
”Nimimerkki stringeissä”
Kehuja Teille, kun lämpöä riittää täällä Kuopiossa myös talvella +23 °C.
Lämpöä voisi ehkä vähän hillitä varsinkin ensi kesänä. Ettei tarvitsisi
stringeissä kuleksia koko iltaa.Viime kesänä oli +31 °C päivin öin.
3
Kaksi päivää Kuopiossa
Suunnitteluseminaariin osallistui edustava joukko Kruunuasunnot Oy:n yhteistyökumppaneita rakentamisen eri osa-alueilta.
Strategiaa, visioita, tekniikkaa, tutkimuksia, lakipykäläviidakkoa...
Kruunuasunnot Oy järjesti suunnittelutyötä tekeville yhteistyökumppaneilleen helmikuussa seminaarin, jossa käsiteltiin tärkeitä asuntorakentamiseen ja perusparannukseen liittyviä näkökohtia.
Erityisen vahvasti tällä kertaa olivat esillä asumisviihtyvyys ja energiatalous.
Kehitysjohtaja Juhani Solkinen visioi muuttuvista kiinteistö- ja rakennusalan säännöksistä. Hän kertoi muun muassa,
että Euroopan unionin rakennustuoteasetus edellyttää, että
rakennustuotteiden pitää olla CE-merkittyjä harmonisoitujen
tuotestandardien mukaisesti ja niistä pitää olla saatavilla
asetuksen mukainen suoritustasoilmoitus (DoP eli Declaration
of Performace). Lakiesitysviidakosta Solkinen mainitsi lähes
nollaenergialain, energiatehokkuuslain ja lakiluonnoksen pääsuunnittelijan tehtävistä.
Kruunuasuntojen toimintasuunnitelman ja strategian
pääkohtia esitteli toimitusjohtaja Reijo Savolainen
”Kruunuasunnot Oy:n peruspa-
rannustoiminta jatkuu voimallisesti
vuonna 2015. Vuonna 2015 jatketaan Santahaminan Sokeripalojen
perusparantamista ja aloitetaan
laajamittainen Lahden Vapaudenkatu
12:n perusparannus,” Reijo Savolainen kertoi avauspuheessaan.
Vuoden 2015 toimintasuunnitelman erityispiirteistä Reijo Savolainen mainitsi puolustusministeriön ja Pääesikunnan kanssa
käynnistettävät keskustelut Kruunuasuntojen roolista ja tehtävistä.
”Puolustusvoimien uusiutumisen
vaikutuksia asuntotarpeeseen analysoidaan ja suunnitellaan tarvittavia
toimenpiteitä. Vuonna 2015 selvitetään mahdollisuudet toteuttaa Santahaminaan asuntojen uustuotantoa.
Asuntorakentamisen uusia malleja,
kuten modulaarista asuntorakentamista ja siirrettäviä asuinrakennuksia tutkitaan.”
Aluepäällikkö Ari Paajasen aiheena olivat toteutetut
energiansäästötoimenpiteet ja saavutetut tulokset. Kiinteistöjen energiaa pystytään säästämään, kun noudatetaan eniten
energiaa kuluttaville järjestelmille asetettuja tavoitearvoja.
Lämmitys on kiinteistön suurin energian kuluttaja. Huoneistojen
sisälämpötilojen tavoitteet on määritelty Sosiaali- ja Terveysministeriön terveelliselle sisäilmalle annettujen ohjearvojen ja
EU:n kasvihuonepäästötavoitteiden sekä asumisviihtyvyyden
perusteella.
Energian kulutuksen pienentymiseen ovat vaikuttaneet eniten perusparannuksen yhteydessä tehdyt energiakorjaukset ja ennakoiva lämmönsäätöjärjestelmä sekä jatkuva reaaliaikainen kulutusten ja tavoitearvojen seuranta. Vain sähkön kulutus on lisääntynyt johtuen
asumismukavuutta lisäävistä järjestelmistä. Näitä ovat mm. kylpyhuoneiden mukavuuslattialämmitys ja huoneistokohtainen lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto.
Kalervo Pesso HE Management Oy:stä kertoi uusimmista
energian hallinnan teknisistä innovaatioista. Data- lämpötilaanturit, joita on asennettu Kruunuasuntojen asuntoihin, on
pienikokoinen ja edullinen tiedon kerääjä, jolla lämpötilan ja
kosteuden seuranta onnistuu monenlaisista paikoista.Tallentuneet mittatulokset siirtyvät serverille, josta niitä on helppo
tarkastella käyttöpäätteen kautta. EMS Supervisor energianhallintavalvomo antaa reaaliaikaista internetverkon välityksellä
siirtyvää tietoa energiankulutuksista ja sisäilmaolosuhteista.
Energianhallintavalvomo myös hälyttää mahdollisista kulutuspoikkeamista ja vikatilanteista.
Puolustusvoimien palvelukeskus
aloitti toimintansa 1.1.2015 Joensuussa. Työsuhdeasuntojen vuokraaminen henkilöstölle siirtyi palvelukeskuksen vastuulle. Kruunuasunnot
Oy panostaa vuonna 2015 toimivan
yhteistyön rakentamiseen palvelukeskuksen kanssa.
Talousjohtaja Katri Tattarin esitys asumisviihtyvyydestä
vahvisti selvästi perusparantamisen myönteistä vaikutusta
asukkaiden parempaan asumisviihtyvyyteen.
Vuoden 2013 asumisviihtyvyyttä selvittäneen kyselytutkimuksen tuloksissa asuinpaikkakunnat olivat jokseenkin samassa
järjestyksessä kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Vastausten
perusteella tyytyväisin koti oli Hämeenlinnan Selkäsuonkatu
9:ssä. Huolto- ja vuokrauspalveluita pidettiin hyvinä ja viestintä
toimii yleisesti hyvin. Uusi tutkimus toteutetaan toimintasuunnitelman mukaan joulukuussa 2015.
4
Avaava Oy:n maisterit Terhi Tamminen ja
Marjo Kivi (oik.) esittivät painokkaan puheenvuoron esteettömyydestä rakentamisessa.
Marjo Kiven esitys sisälsi runsaasti esimerkkejä
toteutuneista rakentamisen ratkaisuista, joista
kuulo -ja näkövammainen tai liikuntarajoitteinen ei omin neuvoin selviä ilman mahdollista
vahingoittumista. Joissakin tapauksissa aistit
kunnossa olevallakin on kulkuvaikeuksia.
Kruunuasunnot Oy:n perusparannustoiminta jatkuu 2015
Perusparannuksen alkaessa saavuttaa
kokonaistavoitteensa perusparantaminen hiljenee vuodesta 2017 alkaen
ja yhtiö on vuonna 2019 pääosin
saavuttanut visionsa. Uustuotantoa
toteutettaneen puolustusvoimien
tarpeisiin.
Isännöitsijät Markku Strömmer ja Eero
Puranen (oik.) avasivat toisen seminaaripäivän kiinnittäen huomiota isännöinnin ongelmiin,
joita vastikään perusparannettuun asuntoon
muuttanut asukas asumisen asiantuntijana ja
havainnoijana kokee. ”Pitää ottaa huomioon,
ettei luovutettu asunto ole viimeisintä piirtoaan
myöten valmis, vaan pölyn laskeutuminen vie
aikaa.” Asumisen yleisohje on luettavissa taloyhtiön nettisivuilta.
Toiminnan painopiste muuttuu
Yhtiön toiminta ja henkilöstö
supistuu nykyiseen nähden hieman.
Toiminta keskittyy asuntokannan
hallinnointiin, omistamiseen ja vuokraukseen. Kunnossapitotoimenpiteitä
toteutetaan edelleen suunnitelmallisesti ja perusparannustoimenpiteitä
pienimuotoisesti. Yhtiö pystyy tyydyttämään puolustusvoimien asuntotarpeen sovituilta osin.
Yhtiön taloudellinen tilanne on vahva.
Kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneen oikeustieteen lisensiaatti Petteri Kuhasen esitys paneutui urakkasopimusten
oikeaoppiseen tekemiseen yleisten sopimusehtojen (YSE)
mukaisesti ja tapausten juridisiin seuraamuksiin.
Esimerkit erilaisista sopimusriitatilanteista ja korkeimman
oikeuden päätöksistä ohjasivat tekemään urakkasopimukset
sanatarkasti ja ilman tulkinnanvaraa. Näin toimien ikävät
riidat vältetään.
Kruunuasunnot Oy tavoittelee
kaikessa toiminnassaan kestävää
kehitystä
Tavoite otetaan huomioon kiinteis-
töinvestoinneissa ja kiinteistötoiminnassa esimerkiksi seuraavasti: • Perusparannusratkaisuissa otetaan
huomioon ratkaisujen kestävyys niin
teknisesti, asuntojen kysynnän kuin
asumisviihtyvyyden osalta. • Asumisviihtyvyyden ja asukastyytyväisyyden toteutumista seurataan
säännöllisin tutkimuksin.
• Energiankulutuksen hallinnalle annetaan suuri arvo ja siihen panostetaan
tavoitteellisesti. Jokaiselle kohteelle
asetetaan vuosittaiset energiankulutustavoitteet, joiden toteutumista
seurataan jämäkästi.
Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Reijo Savolainen
ja kuvanveistäjä Jorma Parkkari esitelmöivät yhdessä
kiinteistötaiteesta.
Reijo Savolainen puhui kiinteistötaiteen filosofisista lähtökohdista ja taiteen merkityksestä niin kiinteistölle kuin asukkaillekin.Taidetta käytetään osana asumisviihtyvyyden kehittämistä
ja kunnossapitokulujen hallintaa. Saavutetut tulokset tukevat
selvästi kiinteistötaiteen käyttöä.
Jorma Parkkari kertoi taideteosten luomisprosessista ja
ajatuksista, jotka johtavat perusideasta lopullisen teoksen
syntyyn.
Reijo Savolaisen näytettyä useita kuvia kiinteistötaiteen kohteista hän jakoi kuulijoille kysymyslomakkeen, jonka aiheena
olivat juuri nähdyt taidekuvat.
Kuulijoiden tarkkaavaisuus sai vähintään tyydyttävän arvosanan! Palkintojakin jaettiin.
Kruunuasunnot Oy liittyi kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen,
jonka osapuolina ovat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö
sekä RAKLI. Kruunuasunnot toimii
sopimuksen mukaisesti ja raportoi
vuosittain omalta osaltaan tuloksista.
Yhtiö on laatinut kaikista kohteistaan
nykyisten säännösten mukaiset energiatodistukset.
Yllätysluennoitsijana esiintyi Rikosseuraamuslaitoksen toimitilapäällikkö Kauko Niemelä, joka pohdiskeli aluksi rohkeuden määritelmää. Rohkeuden olemusta hän oli arvioinut
toimiessaan rauhanturvaajana Afganistanissa. Kuvat rikkiammutusta maasta ja sen toivottomista olosuhteista antoivat
kuulijoille paljon ajattelemisen aihetta. Rikosseuraamuslaitoksen vankilat ja niiden kunto oli toinen esityksen pääaihe.
Ratkaisuja voisivat olla uudet vankilat, vankien uudelleen
sijoittaminen ja sähköisen valvonnan lisääminen.
Merkillepantavaa on, että yksi suljetun laitoksen vanki maksaa yhteiskunnalle 60000 euroa vuodessa.
Sidosryhmäviestintää hoidetaan järjestelmällisesti ja systemaattisesti.
5
Luonnonkiviset perustukset, tiiliornamentein koristellut julkisivut ja peltikatot ovat tyypillisiä venäläisaikaisille,
1910-luvulla rakennetuille kasarmirakennuksille.
Toistasataa vuotta tukevasti paikoillaan
Dragsvikin tiilikasarmeissa aika näyttää pysähtyneen
Rakentaminen alkoi Pietarin
puolustustarpeesta
Dragsvikin kasarmien rakentaminen
1910-luvulla liittyi Venäjän keisarikunnan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä toimeenpanemaan
sotilasrakennushankkeeseen. Sen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta punatiilikasarmia ja meri- ja
maalinnoitusketju. Joukkojen keskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin
torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja turvaamaan rautatieyhteydet
Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi.
Tammisaareen, strategisesti merkittävän Hankoniemen läheisyyteen
sijoitettavien joukkojen kasarmia
varten pakkolunastettiin maa-alue
kaupungilta 1910.
Kasarmin peruskivi laskettiin 1911 ja
rakentamisen päävaihe jatkui vuoden
1912 loppupuolelle.Varuskuntaan
sijoitettiin tarkka-ampujarykmentti ja
tykistöä. Kasarmialueella oli 19181919 yksi maan suurimmista vankileireistä, minkä jälkeen perustettu
pakkotyölaitos toimi 1930-luvun
loppuun.
Vankila-alueen itäisimmässä osassa
toimi alkoholistiparantola vuodesta
1938.
Toisen maailmansodan aikana alue oli
aluksi poliittisten vankien leirinä.Välirauhansopimuksen 1940 perusteella
osa Hankoniemestä läheisine saarineen vuokrattiin Neuvostoliitolle,
minkä jälkeen Dragsvik siirtyi takaisin
puolustusvoimille. Sodan jälkeen
alueella on toiminut ruotsinkielisiä
joukko-osastoja.
Kasarmialueen länsiosa, tykistön
alue, erotettiin sairaalaksi 1921 ja
Tammiharjun piirimielisairaalan
toiminta alkoi 1924. Kymmenkunta
kasarmia kunnostettiin sairaalakäyttöön arkkitehti E.A. Kranckin suunnitelmien mukaan. Päärakennus valmistui 1930. Sairaalan käyttöön valmistui
asuinrakennuksia 1940-1950-luvuilla,
hallintorakennus 1950-luvulla ja huoltorakennuksia 1970-luvulta.
Kohteen ulkopuolella idässä on
vanhan kapteenin virkatalon lisäksi
sotien jälkeen rakennettuja puolustusvoimien asuinrakennuksia,
joihin lukeutuvat arkkitehti Heidi
Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemien
tyyppipiirustusten mukaan toteutetut
rakennukset 1950-luvulta.
6
Valurautaiset porraskaiteet ovat alkuperäisiä
ja näyttävät ikkunat moniruutuisia. Kuva on
otettu vuonna 2014 valmistuneen täsmäperusparannustyön jälkeen.
Huoneistojen lattiat ovat perinteisen jykeviä
lautalattioita ja huonekorkeus lähentelee
kolmea metriä. Kuva olohuoneesta.
Alunperin talo numero 29, nyttemmin Dragsvikin Helmi, rakennettiin vuosina 1912-1913
varuskunnan upseerien asuinrakennukseksi ja se on ollut asuinkäytössä koko historiansa ajan.
Asunnot olivat suuria viiden huoneen ja keittiön huoneistoja kuudelle vanhemmalle upseerille.
Täsmäperusparannuksen valmistuttua asuntoja on nyt 12.
Esimerkkeinä kolmen huoneen ja keittiön
asunto (alla) sekä kaksio.
Dragsvikin lasitaidetyöt esittävät merenkulkijan lippumerkeillä ajatuksia elämästä sekä
ruotsiksi että suomeksi.
Hemmahamnen är alltid kär on tulkittu suomeksi: Kotilaituriin voi aina palata.Teoksen
vieressä oleva tulkki auttaa selvittämään
lippujen merkityksen.
Joissakin kaksioissa on ikkunallinen kylpyhuone-wc.
Kun haluat harvinaisen, yksilöllisen
ja tunnelmallisen vuokra-asunnon, siihen on nyt mahdollisuus Dragsvikissa
varuskunnan asuntoalueella. Kruunuasuntojen omistama Dragsvikin
Helmi on 12-asuntoinen kulttuurihistoriallisesti arvokas pienkerrostalo.
Talon asunnot on nyt perusteellisesti
uudistettu.
Dragsvikin Helmen asuntoja vuokVanhat pönttöuunit eivät ole enää käytössä,
mutta kertovat 1900-luvun alkupuolen
lämmitysjärjestelmästä.
Kaksion keittiö on nykyajan asumisvaatimusten mukainen.
7
raa Kruunuasunnot Oy:ssä Seija
Roivainen, puhelin 0207 431 623,
sähköposti seija.roivainen@kruunuasunnot.fi ja SKV Kiinteistönvälitys
Oy:ssä Robert Heinänen,
puhelin 0400 972 025,
robert.heinanen@skv.fi
Lahden Vapaudenkadulle uusia pieniä huoneistoja
ja ullakkoasuntoja
Asuntojen ja liiketilojen vuokrausta
hoitaa Ovenia Oy:ssä Liisa Mattila, puhelin 020 130 2581, sähköposti
liisa.mattila@ovenia.fi
Asunto Oy Lahden Vapaudenkatu 12:n talot sijaitsevat Lahden vilkkaan torin
laidalla. Kaupungin keskustan kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä.
p
Lahden Vapaudenkatu 12:n
perusparannus on käynnissä
Laajamittainen perusparannus alkoi
tammikuun 2015 alussa. Ensimmäiset
asunnot valmistuvat käyttöönotettaviksi kesäkuussa 2015. Toisen vaiheen
asunnot valmistunevat marraskuussa
2015. Taloon tulee perusparannuksen myötä runsaasti pienasuntoja ja
parvellisia ullakkoasuntoja.
2h+k+parvi 45,5 m2 + 27m2
Huoneistojen pintamateriaalit
2h+k+parvi+sauna 79,5 m2 + 23,5m2
Keittiö ja asuinhuoneet
• lattiapinnat vinyylilautaa
• seinät maalattu
• kattopinnat maalattu
Kosteat tilat
• lattiat klinkkerilaatoitetut
• seinäpinnat kaakeloitu
• katoissa leppäpaneeli
• lauteet tervaleppää
Tekniikka
• huoneistokohtainen lämmön
talteenotto
• kaapeli-tv
• internet-yhteys
Nykyinen asuntomäärä 38 kasvaa
47:ään.
2h+kk 39,0 m2
8
Varuskunta lähti - asunnot jäivät
Lahden Hennalassa panostaminen asumiseen jatkuu
Lahden kaupungin tavoitteena
on saada punatiilikasarmit uuteen käyttöön
Hennalassa on kolmisenkymmen-
tä komeaa punatiilistä rakennusta,
jotka on tehty Venäjän vallan aikana,
1900-luvun alussa. Suurimmat rakennukset ovat kaksi pitkää miehistökasarmia. Kaikki vanhat tiilirakennukset sekä vaaleaksi rapattu sotilaskoti
kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaan
kulttuuriympäristön alueeseen ja ne
säilytetään alueen käyttötarkoituksen
muuttuessa.
Puistomaista ympäristöä pyritään
säilyttämään mahdollisimman paljon.
Vanhoihin rakennuksiin etsitään niihin
sopivaa uutta käyttöä asuntoina, toimitiloina tai muina työpaikka- ja harrastetiloina. Kasarmialueelle on
kaavailtu myös jonkin verran uutta
rakentamista vanhaan ympäristöön
sovittaen.
Lahden kaupungin suunnitelmissa on muun muassa Hennalan puistomaisen miljöön säilyttäminen ja junaseisakkeen ottaminen uudelleen käyttöön.Varuskunta-alueen läheisyydessä
oleva Seisakekatu muistuttaa 1990-luvun alussa poistetusta seisakkeesta, joka mahdollisti
junayhteyden Hennalasta Riihimäelle.
Suunnitteilla 15 miljoonan euron
investointi kunnallistekniikkaan
Hennalan asemakaavan uudistami-
nen aloitettiin vuonna 2014 ja työ
jatkuu useita vuosia. Rakennetun alueen länsipuolella on harjoitusmaastona ollut rakentamaton noin 40:n
hehtaarin laajuinen alue, jolle myös
laaditaan asemakaava. Sinne suunnitellaan asuin- ja työpaikka-aluetta
virkistysalueineen. Alue otetaan käyttöön vasta ”vanhan puolen” tultua
lähes valmiiksi. Kaupungin tavoitteena
on myös saada Hennalan junaseisake
avattua uudelleen käyttöön, koska
junayhteys lisää merkittävästi alueen
kiinnostavuutta.
Lahden kaupunki suunnittelee Hen-
nalan uutta käyttöä yhteistyössä
valtiota maanomistajana edustavan
Senaatti-kiinteistöjen sekä Lahden
Seudun Kehitys Oy:n kanssa. Kehittämistyötä tehdään Euroopan aluekehitysrahaston hankkeena, johon on
saatu EU-rahoitusta Päijät-Hämeen
liitolta.
Myynnissä olevien talojen Hennala 88 ja 89 ikkunat, parvekeovet ja kylpyhuoneet on uusittu.Talot on lisälämmöneristetty 1990 -luvulla.
Kruunuasuntojen vuokra-asuntoja vapautui siviileille
Kun Hennalan varuskunnan pitkäai-
kainen sotilastraditio päättyi, asuntoalueen vuokra-asuntoja vapautui ja
vapautuu edelleen siviileille. Joukossa
on sekä perusparannettuja että hieman vaatimattomampia vuokraasuntoja.
9
Hennalan asuntoja vuokraa Ovenia
Oy:ssä Liisa Mattila,
puhelin 020 130 2581, sähköposti
liisa.mattila@ovenia.fi
Asuntoja myy SKV Kiinteistönvälitys
Oy:ssä Jorma Salonen, puhelin
0400 612 521, sähköposti
jorma.salonen@skv.fi
Pietari Brahen perustamassa Tavasteborghissa on
runsaasti Kruunuasuntojen vuokra-asuntotarjontaa
ja ”kiinteistötaidekeskittymä”
Kaupungin ja Linnan kasarmien
syntyhistoriaa
Kenraalin talo rakennettiin vuosina 1810-1834
Kun kreivi Pietari Brahesta tuli
Suomen kenraalikuvernööri vuoden
1637 syksyllä, olivat kaikki Suomen
kaupungit rannikolla. Hämäläisten
kauppapaikkana oli Turku.
Heti vuoden 1638 alussa Pietari
Brahe ehdotti markkinoiden perustamista sisämaahan, muun muassa
Hämeenlinnaan. Kuningatar Kristiinan
aikainen holhoojahallitus suhtautui
ehdotukseen myönteisesti, ja kun
Pietari Brahe tammikuussa 1639
vieraili Hämeenlinnassa maaherra
Arvid Hornin luona, hän allekirjoitti 19. tammikuuta 1639 ”patentin”
kauppapaikan tai pienen kaupungin
tai kauppalan (en fläck eller en liten
köpstad) perustamisesta.
Linnankasarmin vanhin rakennus-
Kenraalin talo tähyilee vehreältä mäeltä
Vanajavedelle.
Kenraalin talo on rakennettu osana
rakennusohjelmaa, jonka keisari käynnisti ennen ensimmäistä maailmansotaa. Keisarin rakennusohjelma vastasi
niihin tarpeisiin, jotka syntyivät, kun
venäläisten sotajoukkojen määrää
lisättiin huomattavasti valtakunnan
kaikissa osissa, myös Suomessa.
Hämeenlinnan kaupunki, Tavaste-
borgh, 1600-luvun lopulta Tavastehus,
perustettiin vuonna 1639 Vanajaveden länsirannalle keskiaikaisen Hämeen linnan pohjoispuolelle. Ensimmäinen historian tieto linnasta on jo
vuodelta 1308. Nykyisin alueella ovat
Linnan kasarmit. Kaupunki siirrettiin
nykyiselle paikalleen kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, koska
hallitsija halusi saada kaupungin tykin
kantomatkan ulkopuolelle linnasta.
Linnan kasarmilla alettiin kesällä
Upseerirannan linnamainen julkisivu on kestävä esimerkki vankasta venäläisestä tiilirakentamisesta.
Suomen sodan 1808-1809 jälkeen
Suomi siirtyi Venäjän valtaan. Sen seurauksena 1400:n asukkaan kaupunkiin
oli majoitettava 300-400 venäläistä
sotilasta. Tämä koettiin lähes kestämättömänä rasitteena, erityisesti
Hämeenlinnan vuoden 1831 tulipalon jälkeen. Kaupunkilaiset vaativat
kasarmien rakentamista. Lupa saatiin
vuonna 1843. Intendentinkonttori sai
vuonna 1845 valmiiksi suunnitelman,
johon kuului seitsemän rakennusta. Rakennustyöt alkoivat 1848 ja
ne saatettiin päätökseen kolmessa
vuodessa. Kuitenkin vasta1910-luvulla
kasarmialue saavutti nykyisen muotonsa.
historiallisesti huomattava rakennus
on puinen Kruunun apteekin virkamiehille rakennettu kaksikerroksinen
talo, jonka oli suunnitellut venäläinen
arkkitehti Alexander Egorovich Staubert Pietarista. Se on vanhin asuttu
puutalo, joka on toiminut komentajan
virka-asuntona 1850-luvulta lähtien.
Talossa on toiminut niin leipomo
kuin joogastudiokin. Lähinnä nykyiselleen rakennus peruskorjattiin vuonna
1960. Nykyisin talossa on seitsemän
asuntoa, jotka toimivat Kruunuasuntojen vuokra-asuntoina.
2005 peruskorjata vuonna 1913 rakennettua punatiilistä arvotaloa, jonka omistaa Kruunuasunnot Oy. Siihen
tehtiin 15 vuokrattavaa huoneistoa.
Perusparannetun talon harjannostajaisia vietettiin 12.1.2006 ja niiden
yhteydessä paljastettiin kuvanveistäjä
Jorma Parkkarin suunnittelema muistolaatta talon päätyyn. Samalla talo
nimettiin Upseerirannaksi.
Myllymäen kaupunginosassa on
runsaasti kiinteistötaidetta
Myllymäki oli pitkään työväestön
asuttama kaupunginosa, jolla oli
levottoman alueen maine.
Ikkunallinen suihku-wc -tila on Upseerirannan perusparannettuja erikoisuuksia.
10
Myllymäestä sai tarvittaessa pimeän
viinapullon ja tanssilava Keinukalliolla
veti ihmisiä ylös mäelle lauantaiiltaisin. Entisinä aikoina oli paikalla
ollut kahdeksanaisainen keinu, jonka
Tähtihetkiä Hämeenlinnassa
Vasemmalla vuonna 2008 perusparannettu
Selkäsuonkatu 7 ja oikealla vuonna 2007
valmistunut uudisrakennus Pieni Portti.
luo nuoriso kerääntyi. Myllymäellä
asui savenvalajia, leipureita, suutareita,
muurareita, kirvesmiehiä ja ajureita.
Siellä asui myös entisiä vanginvartijoita, sotilaita, venäläisiä ja suomalaisia
puutarhureita. Mökkien pihoilla ja
eläinsuojissa pidettiin kotieläimiä;
kanoja, hanhia ja porsaita. Kauppapuotejakin oli.
Nykyään Myllymäki on arvostettu
asuinalue. Vanhoja taloja on remontoitu kauniisti ja uusia rakennetaan
uusvanhasti. Kruunuasunnot Oy:n
rooli alueen rakentajana on merkittävä.
Selkäsuonkatu 7:n piha-alueella on betoninen muuntamorakennus, josta arkkitehti
Iiro Toivosen suunnittelemana tuli pihataidetta. Kuvat kertovat alueen historiasta
ja 1800 -luvun lopun kasarmielämästä
Myllymäen kaupunginosassa.
Alueen historia on ollut tärkeä kiin-
teistötaidetta suunnittelevien taiteilijoiden luovuuden lähteenä.
Hämeenlinnan kohteisiin on investoitu 23,5 miljoonaa euroa
Vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen
perusparannettu Asunto Oy Hämeenlinnan
Vanhakaupunki 12. Perusparannus valmistui
vuoden 2007 asuntomessujen oheiskohteeksi.
Kaikille asunnoille on yhteistä laadukkaasti toteutettu perusparannus
ja sen myötä tämän päivän asumisvaatimukset täyttävä varustelu.
Huoneistojen energiataloudellinen
lämmönsäätö, asumisviihtyvyyttä
unohtamatta, hoituu jatkuvan
mittauksen ja seurannan sekä nykyaikaisen tekniikan avulla.
Lisää tietoa kohteiden vuokrauksesta
saat seuraavan aukeaman asuntotarjottimelta.
Vanhankaupungin sauna saatiin värikkäiden
vaiheiden jälkeen lähes valmiiksi vuoden
2007 asuntomessuille. Rakennus nostettiin
paikalleen yhtenä kokonaisuutena.
Aulangonlinnan kelloreliefi on mitannut parhaansa mukaan perusparannuksen jälkeistä
aikaa vuodesta 2003 lähtien.
Myllymäen kaupunginosan kaksi Kasarmimme Eessä -uudisvuokrataloa rakennettiin
vuosina 2009 - 2010.
Viinikellari sijaitsee Asunto Oy Hämeenlinnan Upseerirannan omistaman piharakennuksen kellarissa.Viinikellarin pinta-ala
on noin 40 m2. Viinikellari on kalustettu
ja sisustettu tyylikkäästi.Tilasta löytyvät
viinihyllyt, viinikaappi ja jääkaappi. Viinikellariin mahtuu parisenkymmentä henkilöä.
Viinikellari on vuokrattavissa eri tilaisuuksiin.
Vuokrausta hoitaa Huolto Rane Ky,
puhelin 0400 711 138.
Vuokrausta hoitaa Realia Oy
Hämeenlinna, Heli Tamminen,
puhelin 0207 802947, sähköposti:
heli.tamminen@realia.fi
Sibeliuksenkatu 5, 4. krs. 13100
Hämeenlinna
11
A s u n t o
Vuokra-asuntoihimme on jatkuva haku.
Tarkista tilanne vapaista/vapautuvista asunnoista paikkakuntakohtaisesti
www. kruunuasunnot.fi/vuokraus ja jätä hakemus.
Myytävät asunnot löydät: www. kruunuasunnot.fi/myynti
TUUSULA HYRYLÄ
LAHTI
Lahden Vapaudenkatu 14
Asuntojen koot: 1h+k 35 m2 - 3h+k 79 m2
Liikehuoneistot: 21m2 - 340 m2
Lahden Rautatienkatu 28 ja Vapau-
denkatu 12 muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Lahdessa
Pohjola-talona. Nimitys viittaa sinänsä
oikein vakuutusyhtiötaustaan. Torin
reunalla sijaitsevien asuin- ja liiketalojen osakekanta tuli Kruunuasunnot
Oy:n omistukseen vuonna 2004.
Kruunuasunnot Oy muokkasi talojen
sisäpihan uuteen ja vettä pitävään
kuntoon kesällä 2008. Lahden Rautatienkatu 28:n laajamittainen perusparannus toteutettiin vuonna 2014.
Asunto Oy Tuusulan Varuskunnankoto 64-68 omistaa viisi
pienehköä kerrostaloa Hyrylän keskustan tuntumassa.
Hyrylä sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla noin 25 kilometrin
päässä Helsingistä ja noin 10 minuutin päässä Helsinki-Vantaan lentoasemasta.
Asunnot ovat pääosin kaksioita ja kolmioita.
Kysy uutta vuokrakotia Maarit Pentikäiseltä, puhelin 0207 431 617,
maarit.pentikainen@kruunuasunnot.fi
KUOPIO
Asunto Oy tarjoaa talossaan moni-
puolisen valikoiman vuokra-asuntoja
ja liiketiloja.
Asuntoja vuokraa Ovenia Oy, Liisa
Mattila, puhelin 020 130 2581,
liisa.mattila@ovenia.fi
Hatsalankruunu sijaitsee aivan ”kaa-
punnin” keskellä, mutta silti ikkunoista avautuvat upeat Puijon ulkoilualueen näkymät. Talo on valmistunut
vuonna 1956. Talon asunnot ovat
2000-luvulle saakka palvelleet puolustusvoimia työsuhdeasuntokäytössä.
Nykyään talon asuntoja vuokrataan
vapailla markkinoilla.
Asunto Oy Lahden Vapaudenkatu 12:n talot
sijaitsevat Lahden vilkkaan torin laidalla.
Huoneistot: 1h+kk - 5h+k+parvi
Liiketilat: 22 m2 - 324 m2
Taloyhtiössä on suoritettu kokonaisvaltainen perusparannus 2003 jolloin
taloon asennettiin myös hissit. Taloyhtiössä on 37 täysin kunnostettua ja
tämän päivän tekniikalla varustettua
12
asuntoa, joista ullakkohuoneistossa
on saunat. Huoneistoissa on huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä
sekä ullakkohuoneistoissa lämmöntalteenottolaitteet. Kaikki huoneistot
on varustettu parvekkeilla. Taloyhtiössä on lisäksi asukassauna sekä
tilavat varastokopit joka huoneistolle.
Taloyhtiöllä on 25 lämpöpistokepaikkaa.
Asuntoja vuokraa Ovenia Isännöinti
Oy, Marja Kostamo, Haapaniemenkatu 38 A, 3. krs, Kuopio,
puhelin 0201 774 221,
asuntovuokraus@ovenia.fi
t a r j o t i n
Nyt myynnissä olevat kohteemme:
• Lahden Hennala 88 ja Lahden Hennala 89
• Jyväskylän Tikkakoski • Säkylän Huovinrinne
Tarkempia tietoja kohteista www.kruunuasunnot.fi/myynti ja
kohteiden välittäjiltä.
HELSINKI LAAJASALO
HÄMEENLINNA
Kruunuasunnot Oy:n omistaman
Asuntojen koot:
1h+k 38,5m2 - 4h+k+s 87,5m2
Uusin vuokrakohteemme Asunto
Oy Helsingin Viikinki, osoitteessa
Svanströminkuja 9, Laajasalo Helsinki,
valmistui toukokuussa 2012. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan
hyvin varustettuihin, kilpailukykyisiin
asuntoihin. Laajasaloon on hyvät bussiyhteydet, palvelut ovat pääosin
Herttoniemessä.
Asuntoihin on jatkuva haku, kuten
muihin kohteisiimme ja haettavana on
1h+k - 4h+kk+s asunnot.
Asuntojen vuokrausta hoitaa Kruunuasunnot Oy, Elimäenkatu 25-27,
00510 Helsinki
Pia Uusikartano-Alatalo
puhelin 020 743 1619,
pia.uusikartano@kruunuasunnot.fi
Myös näillä paikkakunnilla
on tarjolla Kruunuasuntojen
vuokra-asuntoja. Lisätietoja:
www.kruunuasunnot.fi
- Oulu
- Sodankylä
- Turku
- Jyväskylä
- Lappeenranta - Kuopio
- Joensuu
- Hämeenlinna
- Rovaniemi
- Riihimäki
Hämeenlinnan Kasarmimme Eessä
Asunto Oy:n kaksi vuokrataloa rakennettiin vuosina 2009 - 2010 sekä
puolustusvoimien henkilöstön että
yleisten vuokra-asuntomarkkinoiden
tarpeisiin. Osoitteessa Hämeenlinnan
Pajakatu 4 ja 6 sijaitsevissa taloissa
on yhteensä 32 nykyaikaista asuntoa
yksiöstä isoon perheasuntoon. Asukkaiden yhteissauna sijaitsee ylimmäisessä kerroksessa ja vilvoitella voi
kattoterassilla.
Asunto Oy Hämeenlinnan Upseeriranta
Huoneistot: 1h+k - 3h+k
Talojen porraskäytäviä, saunatiloja
sekä pihapiiriä elävöittävät Hämeen
Ammattikorkeakoulun muotoilulinjan
oppilaiden suunnittelemat ja toteuttamat yhdeksän taideteosta.
Näyttävää porraskäytävälasitaidetta
Kasarmimme Eessä.
Hämeenlinnan Kasarmimme Eessä
Asunto Oy Huoneistot: 1h+kk- 4h+k+s
Kaikkiaan Hämeenlinnassa Kruunuasunnot omistaa kahdeksan vuokraasunto-osakeyhtiötä, joiden vuokrausta hoitaa Realia Oy Hämeenlinna
Heli Tamminen.
Hänet tavoittaa puhelimella numerosta 0207 802947 tai sähköpostitse:
heli.tamminen@realia.fi
Realian osoite on Sibeliuksenkatu 5,
4. krs. 13100 Hämeenlinna
Asunto Oy Hämeenlinnan Pieni Portti
Huoneistot: tpk+alk+s - 3h+k+s
Muut Hämeenlinnan kohteemme
Asunto Oy Hämeenlinnan Selkäsuonkatu 7 Huoneistot: 1h+k - 4h+k+s
Asunto Oy Hämeenlinnan Aulangonlinna Huoneistot: 1h+k - 3h+k
Asunto Oy Hämeenlinnan Upseeriranta Huoneistot: 1h+k - 3h+k
Asunto Oy Hämeenlinnan Kenraalintalo Huoneistot: 1h+k - 3h+k+s
Asunto Oy Hämeenlinnan Vanhakaupunki 11
13
Asunto Oy Hämeenlinnan Selkäsuonkatu 11
Huoneistot: 1h+k - 3h+k+s
Lumeen hautautunut sormi,
hiirilauma ja muuta Säkylän
seudun historiaa
Suomalaisen Carl Anders Ekmanin maalaus Lalli
Köyliöstä, Säkylän naapurista, alkaa koko Suomen kirjoitettu historia, kun vuonna 1156 talonpoika Lalli surmasi
piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä.
Pyhän Henrikin legendasta on
useita versioita
1200-luvun lopulta peräisin oleva
Pyhän Henrikin legenda ilmoittaa
piispan surmaajaksi nimeltä mainitsemattoman murhamiehen, joka tappoi
piispan julmasti tämän ”tahdottua
ojentaa murhaajaa kirkollisella kurilla”.
Piispa Henrikin surmavirsi, jonka
varhaisin muistiinmerkitty versio
on vasta 1600-luvulta, antaa piispan
kuolemasta hyvin toisenlaisen kuvan.
Erään version mukaan piispa Henrik
oli Ruotsin kuninkaan Eerikin kanssa lähtenyt ristiretkelle ”Hämeen
maalle”. Tarinan alkuosaan myöhemmin tehdyn lisäyksen mukaan matkakumppani vaihtuu kuninkaasta
ajomieheen. Matka tehdään keväällä,
eikä tammikuussa, johon Henrikin
kuolinpäivä on kansanperinteen mukaan sijoitettu.
Matkallaan piispa Henrik oli käynyt
vierailulla Lallin kotona tämän ollessa poissa. Piispa oli tarinan mukaan
ottanut ruokaa, olutta ja heiniä, maksaen niistä korvauksen. Isännän palattua, Lallin vaimo Kerttu (Gertrud)
väitti piispan väkipakolla ottaneen
tarpeet maksamatta niistä mitään.
Raivostunut Lalli lähti kirves kädessään veljiensä Pentin ja Olavin kanssa
piispan reen perään. Köyliönjärven
jäällä he surmasivat Henrikin. On
olemassa myös perimätieto, jossa
surman tapahtumapaikka on Köyliön
sijaan Nousiainen.
Piispa Henrikin surmavirren loppu
on alun tavoin lainaa Pyhän Henrikin
legendasta. Sen mukaan Lalli katkaisi
piispan sormen havitellessaan hänen
sinettisormustaan, mutta sormi upposi lumeen. Kerrotaan, että seuraavana
kesänä soutumatkalla olleet pikkupoika ja sokea mies löysivät sormen
huuhtoutuneena rannalle, toisen version mukaan he tapasivat sen keskellä
kesää kellumassa jäälautalla. Kun poika kosketti sokeaa miestä sormella,
tämä sai näkönsä takaisin. Kerrotaan
myös, että Lalli otti kuolleelta piispalta hiipan ja asetti sen päähänsä. Kotiin
palattuaan hän yritti riisua päähinettä,
mutta se oli kuitenkin juuttunut kiinni
niin lujasti, että Lallin hiukset irtosivat
hiipan mukana.
Surmavirren mukaan Lalli kuoli sur-
matyön jälkeisenä kesänä hiirilauman
ajettua hänet pienen järven rannalla
kasvaneen puun latvaan, josta Lalli
putosi järveen ja hukkui. Harjavallassa sijaitseva järvi sai myöhemmin
tapauksen johdosta nimen Hiirijärvi.
Martti Haavion mukaan hiiriin liittyvä teema on kopioitu saksalaisista
mäuseturm-tarinoista ja lisätty alkuperäiseen surmavirteen jälkikäteen.
Säkyläläiset myllyt tunnettiin
kautta maakunnan
Vesimyllyjä on alueella ollut satojen
vuosien aikana useita ja paikallinen
myllynkiviteollisuus oli laajalti tunnettua.
14
Tätä todistaa seuraava sananparsi, jota
käytettiin, kun nähtiin pienikin vesipuro.
“Jos säkyläläinen näkis, niin myllyn
tekis.”
Säkylän vesimyllyt olivat joko jonkin
yksinäisen talon tai useampien yhdessä
rakentamia.
Säkylän Huovinrinteellä, Porin
Prikaatissa sijaitsee Suomen mittavin joukko-osastomuseo
Säkylän Porilaismuseon tehtävänä on
välittää jälkipolville porilaisten historiaa.
Museo on uudistettu ja nykyaikaistettu
vuonna 1990. Museo huolehtii perinneaineistosta ja kartuttaa esineistöään
lahjoituksilla. Porilaismuseon näyttelykokonaisuuteen kuuluu ase- ja perinnepuoli. Lisäksi museossa on valokuvaarkisto ja kirjasto.
Säkylän Huovinrinteellä myydään
rivitaloasuntoja edullisesti
Säkylän Huovinrinteellä varuskunta-
alueen tuntumassa Asunto Oy Säkylän
Huovinrinne 9, 11 ja 13:n ja Asunto Oy
Säkylän Huovinrinne 15 ja 17 asuntoosakkeiden myynti on käynnissä.
Asunnot ovat noin 60 m2 kaksioita ja
noin 74,5 m2 kolmioita. Hinnat ovat
erittäin kilpailukykyiset.
Asuntoja myy SKV Kiinteistönvälitys
Oy, Kankaanpää, Timo Parttimaa,
puhelin 010 228 4343 / 044 311 0168,
timo.parttimaa@skv.fi
Kruunuasunnot Oy:n organisaatio
toukokuussa 2015
HALLITUS
Ilpo Nuutinen
Hallitusneuvos
Valtioneuvoston kanslia
Omistajaohjausosasto
Puheenjohtaja
Timo Kankuri
Toimitusjohtaja
Governia Oy
Talousjohtaja
Katri Tattari
Kehitysjohtaja
Juhani Solkinen
Aluepäällikkö
Isännöitsijä
Markku
Strömmer
Kiinteistösihteeri
Minna
Huttunen
Projektipäällikkö
Timo Rautiainen
Aija Tasa
Johtaja, Asunnot
RAKLI ry
Toimitusjohtaja
Reijo Savolainen
Kiinteistöneuvos
Toimitusjohtajan
assistentti
Marja Liiti
Ari Paajanen
Jukka Ojala
Prikaatikenraali
Komentopäällikkö
Pääesikunta
Talouspäällikkö
Susanna Korhonen
Markkinointi-sihteeri
Pia Uusikartano-Alatalo
Asiakaspalvelupäällikkö
Helena Nummi
Isännöitsijä
Pääkirjanpitäjä
Kirjanpitäjä
Asiakaspalvelusihteeri
Asiakaspalvelusihteeri
Eero Puranen
Outi Heidrich
Tuija
Roivainen
Maarit
Pentikäinen
Seija
Roivainen
Projektikirjanpitäjä
Kirjanpitäjä
Kirsi
Sysmäläinen
Aija
Ratilainen
Kirjanpitäjä
Salla
Lampinen
Opintovapaalla
15
Controller
Eeva-Maria Stening
Kruunuissa tapahtunutta...
Poimintoja nettiuutisista alkuvuoden varrelta
Kruunuasuntojen kehitystyö jatkuu vuonna 2015 kovin tavoittein
Asuntokantamme kehitystyö jatkuu
vuonna 2015 edelleen reippaasti.
Vuoden 2015 14,5 miljoonan euron investointibudjetti mahdollistaa
käynnissä olevien viiden perusparannushankkeen jatkamisen lisäksi
kuuden uuden perusparannushankkeen ja yhden uustuotantohankkeen
aloittamisen. Suurin osa aloitettavista
hankkeista perustuu puolustusvoimien tarpeisiin ja hankkeiden
toteutuminen edellyttää vielä neuvotteluja puolustusvoimien kanssa.
Suurin käynnissä oleva hanke
on Lahden Vapaudenkatu 12:n
perusparantaminen.
Perusparantamisen yhteydessä jae-
taan kohteen asuntoja kysynnän mukaisesti pienemmiksi. Talon nykyinen
asuntomäärä 38 kasvaa 47:ään.
Asuntokannan kehitystyön osana
myydään nykyiseen strategiaan soveltumattomia asuntoja tavoitteen
mukaan 179 vuoden 2015 aikana.
rakennuttamat neljä uutta rivitaloa
valmistuivat jouluksi 2014. Kohteen
kaikki 31 asuntoa on luovutettu puolustusvoimien henkilöstön työsuhdeasuntokäyttöön. Talojen pihapiiriä
komistaa Harria ja Rautua kuvaava
kuvanveistäjä Jorma Parkkarin taideteos, joka on sijoitettu kadun varteen
pihavaraston päätyyn. Taloyhtiöiden
nimet ja taideteos perustuvat Sodankylän nimihistoriaan.
Kruunuasunnot Oy arvostaa
kestävää kehitystä
Kruunuasunnot Oy on mukana kiin-
teistöalan energiatehokkuussopimuksessa (VAETS), jonka takana ovat
ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä RAKLI. Kruunuasunnot toimii sopimuksen mukaisesti ja raportoi vuosittain omalta
osaltaan tuloksista. Tavoitteellisen
energiankulutuksen hallinnan lisäksi
arvostamme kestävän kehityksen
elementteinä riskienhallintaa, viestintää, asumisviihtyvyyden parantamista
mm. kiinteistötaiteen avulla sekä
ympäristöystävällistä kunnossapitoa
ja perusparantamista.
Sodankylän Kalat valmistuivat
Yhteistyö puolustusvoimien
kanssa jatkuu tiiviinä
Puolustusvoimille vuokrattujen työ-
suhdeasuntojen määrä pysyi vuonna
2014 sisäisistä muutoksista huolimatta ennallaan eli noin 1500:ssa.
Vuokrattuina olevista asunnoista
puolustusvoimien työsuhdeasuntojen
osuus on noin 65 %. Tällä hetkellä
neuvotteluja käydään puolustusvoimien kanssa muutamasta perusparannushankkeesta ja kahdesta
uudisrakennuskohteesta.
Tikkakoskella on myynnissä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ranta-asuntoja
Jyväskylän Tikkakoskella Luonet-
järven Itärannalla on myytävänä kaksi
vapaata kolmiota. Asunnot sijaitsevat
Alvar Aallon toimiston suunnittelemassa kerrostalossa järven rannalla.
Asuntoyhtiö omistaa ranta-alueen.
Asuntojen hinta ei päätä huimaa.
Asuntoja myy SKV Kiinteistönvälitys
Oy, Asemakatu 12, 40100 Jyväskylä,
Sami Nivala, puhelin 010 228 4411 tai
040 760 3576, sähköposti
sami.nivala@skv.fi
Kruunuasunnot Oy:n omistamien
Sodankylän Harrit Asunto Oy:n ja
Sodankylän Raudut Asunto Oy:n
Huoltopäivystys
020 5700 200
asiakaspalvelu@sol.fi
Tietoa asuntojen vuokrauksesta
Helena Nummi
puh. 0207 431 616
Maarit Pentikäinen
puh. 0207 431 617
Seija Roivainen
puh. 0207 431 623
Pia Uusikartano-Alatalo
puh. 0207 431 619
Fax 0207 431 611
Sähköposti: kruunuasunnot@kruunuasunnot.fi
www.kruunuasunnot.fi
Julkaisija
Kruunuasunnot Oy:n
sidosryhmälehti
Päätoimittaja
Kruunuasunnot Oy
Elimäenkatu 25-27
00510 Helsinki
Puhelin 0207 431 610
Reijo Savolainen
Toimitusneuvosto
Katri Tattari, puheenjohtaja
Marja Liiti
Ari Paajanen
Eero Puranen
Pia Uusikartano-Alatalo
16
Toimitus ja ulkoasu
Xpré / Timo Laine
Painatus: Painojussit Oy