Liikkuvat terveyspalvelut eivät ole vain maaseutua

TEEMA-ARTIKKELI 40/2015
Kuva: Maiju Landström
TÄMÄ ARTIKKELI ON TARKOITETTU JAETTAVAKSI VAIN TILAAJAORGANISAATION SISÄLLÄ.
Päijät-Hämeen Linkku-linja-autossa on tarkoitus tarjota terveyspalvelujen lisäksi myös esimerkiksi apteekki- tai sosiaalipalveluja.
Liikkuvat terveyspalvelut eivät ole
vain maaseutua varten
Terveydenhoitopalveluiden liikkuvat yksiköt ovat osa
tulevaisuuden lähipalveluja. Liikkuva terveysasema ei
ole vain maaseutua varten vaan auto voisi toimia myös
suurissa kaupungeissa. Jotta liikkuvat palvelut toimivat moitteettomasti, myös langattoman verkkoyhteyden pitää toimia.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella kulkee
Linkku-bussi, joka voidaan varustaa useilla eri välineillä käyttötarpeen ja kierroksen mukaan.
Peruspalvelukeskus Aavan hyvinvointijohtaja Heli LaapioKnuutilan mukaan liikkuvassa yksikössä toimiminen vaatii
reipasta retkeilyhenkeä.
– Kaikki työntekijät eivät ole innostuneet liikkuvista palveluista. Oma pysyvä työpiste tuntuu monelle houkuttelevammalta, Laapio-Knuutila sanoo.
Linkkua kehitetään koko ajan ja auton ei ole tarkoituskaan
olla ainoastaan terveyspalveluja varten. Autossa on kokeiltu
Bonnier Business Forum Oy
Korkeavuorenkatu 37
00130 Helsinki
Puh. 030 422 8810 arkisin 9–12
bonnierbusiness.fi
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
muun muassa sosiaalipalveluja, pientä kirjastoa, postia ja apteekkia, mutta Laapio-Knuutilan mukaan neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa eivät ole vielä edenneet.
– Monialaista palvelua on myös haastava hallita. Haluamme
kuitenkin kokeilla erilaisia palvelumalleja, Laapio-Knuutila
sanoo.
Autosta on tähän mennessä tarjottu pääasiassa koululaisten
terveydenhuoltoa ja suuhygieniapalveluja sekä maakunnan rokotuskierroksia. Syksyllä autoon hyppää mukaan hammaslääkäri, joka alkaa tarkistaa koululaisten hampaita. Kevättalvella
pidetään viikon verran lääkärin vastaanottoa.
Linkkuun pääsee sisään muun muassa pyörätuolilla tai rollaattorilla. Näin myös liikuntarajoitteiset pääsevät kyytiin.
Oman haasteensa liikkuville palveluille asettavat tietoliikenneyhteydet. Pääsy potilastietojärjestelmiin ja kuvayhteys
lääkäriin vaativat kaistaa toimiakseen. Tämä asettaa haasteita
juuri maaseudulla. Laapio-Knuutilan mukaan yhteyden pitää
olla moitteeton koko ajan, jotta palvelu on sujuvaa.
Vastaava kustantaja: Frank Sjöblom
Päätoimittaja: Merja Aura
VAPAASTI JAETTAVISSA. Sisältöä suojaa tekijänoikeuslaki, muistathan siteeratessasi toimia hyvien tapojen mukaisesti ja lähde mainiten.
Osoitelähde: Bonnier Business Forum Oy.
TEEMA-ARTIKKELI 40/2015
Ei vain maaseudulle
Liikkuvat terveyspalvelut eivät ole uusi keksintö. 1950 ja
-60-luvuilla metsätyömiesten terveystarkastuksia hoidettiin
Kleinbussin takapenkillä. Mammografiarekka sekä punkkibussi ovat kiertäneet yleisötapahtumia jo vuosia ja Turun saaristossa lääkäripalvelut kulkevat kesäisin veneellä.
Pieniä pakettiauton kokoisia liikkuvia terveyspalveluja on
pitkin Suomea. Helsingissä Liisu-kuorma-autossa hoidetaan
hampaita, Pohjois-Savossa kiertää Suupirssi, Torniojokilaaksossa ajelee Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun kanssa
yhdessä kehitetty Onni-auto. Lyhyempiä terveysautokokeiluja
on ollut muun muassa Tampereella ja Ylä-Savon alueella.
Eksoten alueella kiertävät Mallu- ja Malla-auto.
Pienessä autossa on se etu, että hoitaja voi ajaa sitä henkilöautokortilla. Tämä säästää erillisen kuljettajan palkan.
Ambulanssin kokoinen auto myös taittuu vaikka asiakkaan
kotipihaan. Liikkuvat yksiköt tulee mitoittaa ennen kaikkea
tarpeen ja kysynnän mukaan.
Väestön ikääntyminen pakottaa terveyspalvelujen tuottajat
kuitenkin miettimään palveluverkkoa uudelleen. Väestön pakkautuessa yhä tiiviimmin kasvukeskuksiin tulee väistämättä
mieleen, onko maakunnan äärikolkassa kustannustehokasta
pitää terveyskeskusta auki joka päivä.
Liikkuvat yksiköt eivät silti ole vain maaseudun juttu. Yhtä
lailla suuren kaupungin lähiössä voi kiertää terveydenhoitoauto. Lähelle saapuva auto helpottaa muun muassa lapsiperheiden arkea.
Täydentävää palvelua
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on moneen
otteeseen sanonut haluavansa suitsia sairaanhoitopiirien
miljardi-investointeja uusiin sairaalarakennuksiin. On selvää,
että sote-uudistuksen yhteydessä terveyskeskusverkosto tulee
harvenemaan ja keskuksia voidaan muuttaa esimerkiksi hyvinvointiasemiksi.
Pienet autot eivät korvaa kokonaisia terveyskeskuksia vaan
ovat osa palvelukokonaisuutta.
– Liikkuvat palvelut täydentävät lähipalvelujen kokonaisuutta. Vielä emme voi sanoa, että liikkuvat palvelut olisivat
säästäneet rahaa, koska kehitämme niitä jatkuvasti, mutta
pitkällä aikavälillä säästöjä varmasti tulee, kun kansalaiset
saadaan pysymään terveempinä kotonaan, Eksoten johtaja
Pentti Itkonen sanoo.
Jatkossakin ihmiset voivat itse ajaa terveyskeskukseen
hoidettavaksi. Liikkuvilla palveluilla on kuitenkin mahdollista
hoitaa rutiinitehtäviä, jolloin terveyskeskuksissa vapautuu
kapasiteettia sairaampien asiakkaiden hoitoon.
Reseptien uusinnat, rokotukset, näytteiden otot, diabetesseulonnat ja rutiinitarkastukset on helppo hoitaa myös
pyörien päällä. Esimerkiksi omaishoitajien asemaa helpottaa
se, että terveyspalvelut tulevat lähelle.
Kelan sairaanhoitokorvaustilastoissa taksimatkojen korvaukset ovat olleet kasvussa jo vuosia. Korvattavista taksikyydeistä on tullut osa joidenkin asiakkaiden arkipäivää, koska
palveluihin on matkaa.
Yksikanavarahoitukseen siirryttäessä sote-alueiden hallinnon on mietittävä, miten ihmiset pysyvät terveenä mahdollisimman vähin kustannuksin.
Artikkelia varten on haastateltu Pentti Itkosen, Heli LaapioKnuutilan ja Jouni Koivuniemen lisäksi lääkintöneuvos
Taina Mäntyrantaa STM:stä, Lapin Sote-Savotta -hankkeen projektijohtaja Tommi Lepojärveä ja Kemi-Tornion
ammatti­korkeakoulun Arja Meinilää.
Toimittaja:
Juha Kartano
Hoiva&Terveys
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
Überistä mallia liikkuviin palveluihin
Liikkuvat yksiköt kulkevat tällä hetkellä
pääosin aikataulutetusti niin, että ne seisovat
samassa paikassa muutaman tunnin esimerkiksi kahden viikon välein.
Eksoten liikkuvien yksiöiden käyttöä tutkinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Jouni Koivuniemi
ehdottaa, että yksiköt voisivat liikkua kysynnän ja tarpeen mukaan mobiilisovelluksen kautta kuin taksialaa ravisteleva Über.
Kunnan tai kaupunginosan asukkaat voisivat valita mobiilissa, mihin aikaan he haluaisivat terveysauton kotikadulleen.
KOMMENTTI
Bonnier Business Forum Oy
Korkeavuorenkatu 37
00130 Helsinki
Puh. 030 422 8810 arkisin 9–12
bonnierbusiness.fi
toimitus.ht@bonnierbusiness.fi
Algoritmi laskisi autolle parhaan mahdollisen reitin kysynnän mukaan. Palvelun käyttäjät ja palvelun tarjoajat näkisivät grafiikasta, mihin aikaan alueella on kysyntää.
– Ihmiset tilaavat jo nyt kaikkea, partureita, fysioterapeutin aikaa, ynnä muuta. Vastaavat tiedot ovat jo olemassa,
mutta ne pitäisi integroida yhteen palveluksi, Koivuniemi
sanoo.
Vastaavaa reaaliaikaista reittijärjestelmää kehitetään koko
ajan Päijät-Hämeen Linkku-bussin liikkumisen tehostamiseksi.
Vastaava kustantaja: Frank Sjöblom
Päätoimittaja: Merja Aura
VAPAASTI JAETTAVISSA. Sisältöä suojaa tekijänoikeuslaki, muistathan siteeratessasi toimia hyvien tapojen mukaisesti ja lähde mainiten.
Osoitelähde: Bonnier Business Forum Oy.