meripelastaja 3-2015netti2

3/2015
30
.
meripelastus
-
taitokilpailut
s. 13 Meripelastajien uudet vaatteet, s. 9
Nyt tehdään Vesisankareita, s. 22
28. meripelastustaitokilpailut
Turussa, s. 9-15
www.furuno.fi
Vesillä ei ole aina näin leppoisaa...
Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet
pelastusaluksesta huviveneeseen:
Seapilot
AIS:it ja kompassit
Furuno navigointijärjestelmät
McMurdo
hätälähettimet
veneelle ja miehistölle
Flir lämpökamerat
3/2015
Vapaaehtoinen meripelastaja
Den frivilliga sjöräddaren
Suomen Meripelastusseura ry
Finlands Sjöräddningssällskap rf
Meripelastusseuran jäsenlehti
85. vuosikerta, ISSN 1236-9551
Painos 20.000 kpl
Pääkirjoitus -Yhteiskuntasopimus Toimitusneuvosto
- Vårt samhällskontrakt
4
4
Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen,
Pekka Lehikoinen, Kirsi Lundelin,
Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck,
Sanja Starck, Tero Valkonen, Sadri Wirzenius
Kolumni - Turvallisuus 2.0
7
Meripelastajien asut uudistuvat
9
Toimitus
Meripelastustaitokilpailut Espoossa
Päätoimittaja Jari Piirainen
Toimitussihteeri Sadri Wirzenius
Eero Nurmikko
Rastitehtävät16
Reippaasti ja maalaisjärjellä
20
Ulkoasu
Porkkalan junnut hienosti toiseksi
21
M.E.N Oy
Vesisankarit liikkeellä - vesillä liikkumisen
taitoja opitaan hymyssäsuin!
22
Koulutusjärjestelmän päivitys etenee
26
Meripelastajan lokikirja
28
Ilmoitusmyynti
Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset
sähköposti: meripelastaja@gmail.com
soita: 0400-946624
ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi
Paino
Puna Musta Oy, Joensuu 2015
Painotuote
Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu
Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuun alussa.
Lehden aineiston on oltava toimituksessa 2.11.
mennessä.
Sähköinen aineisto:
sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei
palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon
smps.toimisto@meripelastus.fi.
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Kalliolinnantie 4
00140 Helsinki
smps.toimisto@meripelastus.fi
etunimi.sukunimi@meripelastus.fi
Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006
Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110
Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090
Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222
Toimintakeskuksen isäntä
Teemu Hotanen 040 728 9939
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Kannen kuva: Eero Nurmikko
Vapaaehtoisen meripelastajan
työasut ovat uudistuneet. Lue,
millaisia ovat uudet pelastuspuvut ja kuori- ja väliasut, s. 19.
13
Meripelastusseuran 30.
valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut
käytiin Espoossa 5.9.
Voiton vei Meriturvan
joukkue. Kisakokonaisuus s. 13-21.
Komentosillalla
På bryggan
V
iime aikoina on valtiovallan johdossa puhuttu paljon kahteen
kertaan kaatuneista yhteiskuntasopimusneuvotteluista.
En aio niiden sisältöön tai syihin
suinkaan kajota vaan tuon keskustelupöytään vapaaehtoisjärjestön
näkökulman asiassa. Suomen Meripelastusseuralla on suomalaisen
yhteiskunnan kanssa sopimus siitä,
että me autamme parhaan kykymme mukaan viranomaisia merellä ja järvillä tarvittavissa pelastus- ja avustustehtävissä. Oleellisena osana tätä yhteiskuntasopimusta on se, että yksikkötyökustannukset on kyetty kautta aikojen
pitämään erittäin edullisina. Itse
asiassa vaikeaa on enää työvoimakustannuksia nykyisestä leikatakaan, kun vapaaehtoistemme suorittavat kaikki pelastus- ja avustustehtävänsä täysin ilman henkilökohtaista palkkaa tai palkkiota. Voi-
massa olevan yhteiskuntasopimuksemme mukaan viranomaisten
osoittamista tehtävistä maksetaan
kulukorvaus kattamaan pelastusveneen polttoainekustannukset. Korvaus maksetaan yhdistykselle, ei siis
vapaaehtoiselle itselleen. Tämä
malli on mielestäni erittäin kustannustehokas tapa auttaa sekä hädänalaisia että myöskin budjettien
vartijoita. Emme toki halua emmekä kykenekään suorittamaan
juurikaan enempää tehtäviä mitä
tällä hetkellä teemme. Näin ollen
emme ole mielestämme suinkaan
syömässä palkallisten pelastajien tai
organisaatioiden leipää vaan hyvässä yhteistyössä hommat viranomaisten kanssa hoidetaan.
Kaikkia toimintamuotoja on
syytä aika ajoin tarkastella ja siksi
myös tuon em. yhteiskuntasopimuksemmekin tulevaisuutta kannattaa pohtia. Kehitysehdotuksena
sopimukseen ja sen toteuttamiseen
Yhteiskuntasopimus
Vårt samhällskontrakt
U
nder den senaste tiden har man i
statsmaktens ledning flitigt diskuterat förhandlingarna om samhällskontrakt vilka redan har
strandat två gånger. Jag tänker inte befatta mig
med innehållet eller orsakerna till dem utan vill
bara lyfta fram frivilligorganisationernas syn på
saken. Finlands Sjöräddningssällskap har ett
kontrakt med det finska samhället om att vi enligt bästa förmåga hjälper myndigheterna i räddnings- och assistansuppdrag till havs och vid
sjöar. En viktig del av detta samhällskontrakt är
det faktum att man genom tiderna lyckats hålla
enhetsarbetskostnaderna mycket låga. I själva
verket skulle det vara svårt att ytterligare skära
ner arbetskraftskostnaderna från vad de är i
dag, eftersom våra frivilliga sjöräddare sköter
alla räddnings- och assistansuppdrag helt utan
personlig lön eller ersättning. Enligt vårt gällande samhällskontrakt får vi för de uppdrag
myndigheterna ger oss kostnadsersättning för
att täcka räddningsbåtarnas bränslekostnader.
4
MERIPELASTAJA 3-15
liittyen minulla on valtiollisille
päättäjille muutama toivomus.
Jotta vapaaehtoinen meripelastus
pystyy jatkamaan ansiokasta työtään jatkossakin nykyisellä tavalla,
tulisi seuraavat esteet poistaa tai ainakin huomioida jatkokeskusteluissa:
Alle 10 metrin mittaisten pelastusveneiden rakentamiseen, varustamiseen ja korjaamiseen liittyvä
arvonlisävero tulee poistaa. Yli 10
metristen pelastusveneiden kohdalla näin jo on. Suomen Meripelastusseura hankkii seuraavien 5-10
vuoden aikana nimenomaan noita
Ersättningen utbetalas till föreningarna, inte till
de enskilda sjöräddarna. Denna modell är ett
mycket kostnadseffektivt sätt att hjälpa såväl
folk i sjönöd som budgetväktarna. Vi önskar
inte fler och skulle knappast klara av många fler
uppdrag än vi sköter för tillfället. Sålunda anser
vi att vi inte alls gnager på de avlönade räddarnas eller organisationernas bröd utan sköter
uppdragen i gott samarbete med myndigheterna.
Alla verksamhetsformer bör ses över periodvis och därför bör vi också ta en titt på det
ovan nämnda samhällskontraktet och dess
framtid. Jag har några förslag till beslutsfattarna
vad gäller utvecklingen av kontraktet och dess
verkställande. För att den frivilliga sjöräddningsverksamheten ska kunna fortsätta i lika förtjänstfulla tecken som hittills borde följande
hinder avlägsnas eller åtminstone tas i beaktande
i de kommande förhandlingarna.
Mervärdesskatten för byggande, utrustning
och reparation av räddningsbåtar som är under
alle 10 metrisiä veneitä käyttöönsä
ja siksi tuolla verokohtelulla on
suuri merkitys. Veroista säästyvillä
varoilla voisimme hankkia tarvittaessa 1-2 kpl lisää vastaavia veneitä
ja näin ollen työn verotuksen kautta
valtion kokema alv-menetys kompensoituisi ainakin osittain. Nykyisen hallituksen ohjelmassa liputetaan nimenomaan säätelyn purun
ja byrokratian vähentämisen puolesta ja siihen tämä alv-asia sopisi
mitä parhaiten. Samalla tuettaisiin
niinikään hallitusohjelmasta löytyvää kirjausta vapaaehtoistyön
mahdollisuuksien parantamiseksi
ja säädösten sujuvoittamiseksi.
Hallitusohjelmassa mainittu tavoite kerätä lisää verotuloja asettamalla verolle myös rekisteröidyt veneet ei saisi koskea pelastusveneitä.
Meripelastusseuran venemäärä
huomioiden lisäkulu olisi vuositasolla pahimmillaan useita kymmeniä tuhansia euroja. Tämä ei voi
10 meter bör slopas. Detta gäller redan nu för
räddningsbåtar på över 10 meter. Finlands Sjöräddningssällskap kommer under de följande
5-10 åren att skaffa uttryckligen under 10 meter
långa båtar och därför är denna skattefråga så
viktig. Med de medel som vi skulle spara in utan
skatten kunde vi vid behov skaffa en till två
motsvarande båtar till och sålunda kunde den
momsförlust staten kom att lida kompenseras
åtminstone delvis genom beskattning av arbete.
I det nuvarande regeringsprogrammet förordas
uttryckligen avveckling av onödig reglering och
minskning av byråkrati och här skulle momsfrågan passa in väl. Samtidigt kunde man främja
möjligheterna till frivilligverksamhet och skapa
smidigare författningar, vilka bägge ingår regeringsprogrammets mål.
Regeringsprogrammets mål att öka skatteintäkterna genom att införa skatt även för registrerade båtar borde inte gälla för räddningsbåtar. Tilläggskostnaderna för Sjöräddningssällskapet med alla sina båtar kunde i värsta fall
Vuonna 2015 oli 28.9. mennessä suoritettu 1473 tehtävää, joissa autettiin 3098 ihmistä ja 1209 alusta.
olla lainsäätäjän tavoite ja tämän vuoksi lakia valmisteleviin
tahoihin pitää olla säännöllisesti yhteydessä.
Rahapeliyhtiöiden fuusion tavoitteet tulee kirkastaa ja
kertoa julki. Itse uskon siihen, että panemalla RAY, Veikkaus ja Fintoto yhteen saavutetaan joidenkin vuosien kuluessa hallinnollisia ja tuotekehityssäästöjä ja siten yleishyödyllisiin tarkoituksiin saataisiin enemmän jaettavaa rahaa.
Fuusion keskeinen perustehan on myös yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen yhdistämällä toimijat ja siten poistetaan niiden haitallinen keskinäinen kilpailu. Fuusion valmistelun yhteydessä tulee kirjoittaa uudelleen tuotonjakolainsäädäntö, jossa tulee varmistaa kaikin keinoin se, että
tuotot käytetään nimenomaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei siis verovaroin katettavaksi tarkoitettujen valtion
menojen katteeksi.
Ja viimeisenä toiveenani on, että entisen lästimaksun
korvikkeeksi saatua valtionavustusta lakattaisiin leikkaamasta. Vuoden 2014 lästimaksuista saamamme avustus oli
273.000 e ja valtion vuoden 2016 talousarviossa oleva avustussumma on 204.000 e. Leikkausta siis reilussa vuodessa
34%.
Jari Piirainen
toimitusjohtaja
uppgå till tiotusentals euro per år. Detta kan inte var lagstiftarnas mål och därför bör vi regelbundet ha kontakt med
de aktörer som bereder lagen.
Målen för fusionen av penningspelbolagen bör klarläggas
och offentliggöras. Personligen tror jag att man genom att
slå samman RAY, Veikkaus och Fintoto inom några år uppnår inbesparingar inom administrationen och produktutvecklingen. Sålunda kan det snart finnas mera medel att
dela ut för allmännyttiga ändamål. En av de viktigaste orsakerna till fusionen är ju att bevara ensamrättssystemet
genom att sammanslå aktörerna och på det sättet avlägsna
den skadliga konkurrensen mellan dem. Vid beredningen
av fusionen bör man stifta en ny lag om fördelning av avkastning med vilken man på alla upptänkliga sätt försöker
säkerställa att avkastningen av penningspel används uttryckligen för allmännyttiga ändamål och inte till att täcka
statliga utgifter som skall skötas med skattemedel.
Jag har ännu ett sista önskemål och det är att man slutar
skära ner det statsunderstöd som kom i stället för lästavgiften. År 2014 fick vi ett understöd på 273 000 euro för
lästavgifterna och i statsbudgeten för år 2016 är stödsumman 204 000 e. Minskningen var alltså 34 % på drygt
ett år.
Tammisaaren
meripelastajat
50 vuotta
n–Lauantaina 15. elokuuta
oli yleisöä ja juhlaväkeä kokoontunut Näseuddenin meripelastusasemalle, Tammisaareen. Tammisaaren meripelastajat viettivät 50-vuotisjuhlia ja samalla uuden
aseman avajaisia. Raaseporin
tuleva kaupunginjohtaja Tom
Simola vihki aseman käyttöön.
Juhlapuheiden ja kakkukahvien lisäksi myös yleisölle oli tarjolla runsaasti ohjelmaa. Päivän aikana oli mm. mahdollista tutustua yhdistyksen uuteen asemaan
sekä yhdistyksen ja merivartioston veneisiin. Lapset saivat ruiskuttaa sankoruiskulla ja pomppia maalla olevalla pelastuslautalla. Tapahtuman päätti Rajavartiolaitoksen SuperPuma -helikopterin vinssausnäytös. Päivän tapahtumiin osallistui
arviolta 250-300 henkeä.
Kuva: Malin Bollström
Meripelastusseuralle
laatusertifikaatti
n–Suomen Meripelastusseuralle on myönnetty ISO 9001:2008 järjestelmän mukainen laatusertifikaatti. Arvioinnin suoritti ja sertifikaatin
myönsi DQS Gmbh:n Suomen toimisto. Prosessissa arvioitiin keskusjärjestön eli Seuran toimiston toimintaa. Laadunhallintajärjestelmää
sovelletaan vapaaehtoisen meri- ja järvipelastustoimintojen johtamiseen, kehittämiseen,
kalustohankintoihin ja kouluttamiseen. Jäsenyhdistysten toiminta ei sisälly arviointiin.
Varkauden Järvipelastajista Keski-Savon
Järvipelastajat
n–Varkauden Järvipelastajat viettivät 40-vuotisjuhliaan 22.8. ja samalla otettiin käyttöön yhdistyksen uusi nimi eli Keski-Savon Järvipelastajat. Juhlapuheen
Varkauden juhlissa piti entinen sisäministeri Kari Rajamäki.
Lue uusimmat tiedotteet:
www.meripelastus.fi.
Jari Piirainen
verkställande direktör
MERIPELASTAJA 3-15
5
Rauman Meripelastusyhdistykselle uusi tukikohta
n–Rauman Meripelastusyhdistyksen uusi
tukikohta on Suvantola -niminen huvila
Rauman Petäjäksen alueella. Rauman kaupungilta vuokrattu, yli sata vuotta vanha huvila on kunnostettu pääosin talkoovoimin ja
se helpottaa merkittävästi yhdistyksen toimintaa, esim. teoriakoulutusten järjestämistä. Uusi tukikohta nopeuttaa myös tehtäviin lähtemistä. Aiemmasta tukikohdasta lähdettäessä edessä oli lähes puolen tunnin ajo,
ennen pääsyä nopeusrajoituksista vapaille
vesille. Nyt täysi nopeus voidaan ottaa jo
muutaman sadan metrin päässä rannasta.
Reijo Rautauoman Säätiö
jatkaa Meripelastusseuran
tukemista
n–Reijo Rautauoman Säätiö on mahdollistanut Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmän (TOJ-projekti) kehittämisen viimeisen
kolmen vuoden aikana. Projekti päättyy tämän
vuoden aikana. Uutena tukimuotona Reijo Rautauoman Säätiö kustantaa kaikkien Meripelastusseuran jäsenyhdistysten käyttöön sähköisen
kirjanpito-ohjelmiston, johon on integroitu jo
valmiiksi yhteinen tilikarttapohja. Fortnox kirjanpito-ohjelmistoa käyttää tällä hetkellä 23 yhdistystä. Tavoitteena on saada mukaan kaikki jäsenyhdistykset.
Puhdasta voimaa
suomalaisesta metsästä.
6
Kaikkiin
dieselmoottoreihin, myös veneisiin.
MERIPELASTAJA 3-15
Turvallisuus 2.0
T
urvallisuuden parantamiseksi lähdetään yleensä jo tapahtuneista ja pyritään etsimään niistä se mikä meni pieleen.
Muistuttaa vanhoja kouluaikoja, joissa opettajat kiiluvin silmin etsivät pienten oppilaidensa papereista virheitä päästäkseen toteuttamaan opetuksellista ylivaltaansa sen kuuluisan punakynän kanssa. Oppivatko lapset tuolla menetelmällä? Tuskinpa... Ehkä harmistus ja katkeroituminen oli lähempänä totuutta... Jo tuolloin puhuttiin rapakon takaisten
menetelmien erilaisuudesta: kehutaan, kehutaan ja kehutaan... (vaikkei olis syytäkään). Ainakin itsetuntoa se kasvattaa, mikä
taas on huomattu maailman turuilla kauppoja tehtäessä. ”Joku” on jo kaupat tehnyt kun suomalainen vielä kuikuilee kengänkärkiään ja miettii uskaltaisko sanoa jotain, ettei vain tee virhettä...
Onneksi nuo ajat alkavat olla ohi meilläkin ja jälkikasvun suusta kuuluu yhä useammin:
”minä, minä, minä...” Toivottavasti tulevaisuudessa ”minä, me, yhdessä...”
Osallistuin elokuun lopulla mielenkiintoiseen seminaariin (International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference), jossa tanskalainen professori Erik Hollnagel
valotti uudenlaista turvallisuusajattelua. Tässä Safety-II –nimetyssä ajattelutavassa tuosta
yllä mainitusta punakynäperiaatteesta luovutaan ja keskitytään sen sijaan lukumääräisesti
huomattavasti suurempaan määrään onnistumisia.
Tavoitteena on ymmärtää miksi joku asia onnistuu ja pyrkiä kehittämään turvallisuutta
positiivisen kautta. Tutkittavaa materiaalia on paljon enemmän kuin perinteisessä virheitä
etsivässä mallissa ja siten myös mahdollisia toimenpideohjeita on helpompi synnyttää. Perusajatus on pikemminkin ”tee näin” kuin ”vältä tätä”.
Merenkulussa ja erityisesti huviveneilyssä Safety-II –periaate saattaa tuottaa hyviä tuloksia. Jos ajatellaan esim. useampaa sataa kovan kelin onnistunutta rantautumista ja analysoidaan onnistumiseen johtaneita toimintoja saadaan todennäköisesti paljon enemmän
materiaalia mietittäväksi/koulutettavaksi kuin toisessa vaihtoehdossa, jossa analysoidaan
vain niitä paria epäonnistunutta säpeltämistä. Olen itse vakuuttunut Safety-II:n toimivuudesta ja odotan mielenkiinnolla ajatuksia ja soveltamisehdotuksia lukijoilta.
Heinäkuun alussa kiersin ensimmäisen virallisen eskaaderin mukana Viipurin ja Pietarin väliset entiset Suomen pikkukylät.
Silmiinpistävää olivat uudet suomalaiset laiturit ja reipas rantarakentaminen, joilla pyritään varautumaan kasvaviin veneilyturistimääriin. Pietarin pääuutisissa kommentoitiin yhteistyöprojektiamme ja palaverissa varakuvernöörin ja muiden ”silmäätekevien” kanssa saimme kerrottua veneilijöiden toiveet infrastruktuurin kehittämiseksi. Luvassa on tiiviin yhteistyömme jatkumisen
siivittämänä aktiivista toimintaa ja jonain päivänä ns. rengasreitti (Suomen rannikkoa itään ja Venäjän rannikkoa länteen päivämatkan etäisyydellä toisistaan olevien satamien kautta) on todellisuutta.
Sitä odotellessa hyvää syksyn jatkoa.
Harri Sane
harri@sane.fi
Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen ja
veneilytoimikunnan puheenjohtaja sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja
MERIPELASTAJA 3-15
7
Meripelastajien asut uudistuvat
Laadukkaat ja yhdenmukaiset työasut
ovat olennainen osa sekä Meripelastusseuran miehistöjen turvallisuutta ja
työskentelymukavuutta että Seuran julkisuuskuvaa. Uuden toimittajan myötä
asuihin on tulossa jälleen parannuksia.
A
ikoinaan Meripelastusseuran aluksilla
toimittiin tummansinisillä, oransseilla
olkapäillä väritetyillä kokohaalareilla,
joita myös ”roskakuskin haalareiksi” kutsuttiin.
Epäkäytännölliset haalarit eivät kaikkia miellyttäneet ja usein miehistöt esiintyivätkin aluksilla
omissa ”siviilivaatteissaan” varsin sekalaiselta
seurakunnalta näyttäen.
Nykyisen kaltaiset vapaaehtoisen meripelastajan kuori- ja väliasut ovat saavuttaneet jo
murrosiän. Ensimmäinen sopimus Reiman valmistamista asuista syntyi vuonna 2002 työvaatetyöryhmän suuren ponnistuksen tuloksena.
Asut ovat pysyneet ulkoasultaan ja teknisiltä
määrittelyiltään lähes samanlaisina tähän päivään asti. Reiman jälkeen asuja ovat toimittaneet Terinit ja T. M. Palojoki Oy (työnimeltään
ensin Uniforma ja myöhemmin Sanser).
23.3.2015 allekirjoitettiin uusi kuori- ja väliasujen hankintasopimus turkulaisen Ursuk
Oy:n kanssa. Yritys on jo vuosia toimittanut
mm. käytössä olevat pelastuspukumme.
Materiaalina Gore-Tex
Edelleenkään kuori- ja väliasuihin ei ole tulossa
suuria muutoksia ulkonäköön eikä yksityiskohtiin. Aikanaan hiottu peruskonsepti toimii yhä,
mutta jotain uuttakin on sentään.
Olennaisin muutos on uusien kuoriasujen
materiaali. Vaikka aiemmatkin asut on toteutettu ns. hengittävillä kalvokankailla, tehdään
uudet asut nyt Gore-Tex-kankaasta, mikä
edustaa laatuluokassaan ja teknisessä suorituskyvyssään materiaalien kärkijoukkoa. Erityistä
etua valittu kangastoimittaja tuo mukanaan
sillä, että tavaramerkkinsä laatua valvoakseen
se edellyttää asujen valmistajalta korkeaa laatua
myös asujen suunnittelussa ja valmistuksessa.
Parannuksia kokovalikoimaan
Meripelastusseuran miehistöissä toimivista
noin 20 % on naisia, joiden on usein ollut vaikeaa löytää miehille suunnitelluista kuori- ja väliasuista itselleen sopivia. Nyt tarjolla on ensimmäistä kertaa myös ns. naisten kokomallisto. Se
ei työasuissa tarkoita aivan samaa, kuin tavaratalojen mallistoissa, mutta asujen käyttötarkoitus huomioiden mallisto on pyritty toteuttamaan naisille sopivammaksi.
Ursuk toteutti asuista ennen sarjatuotannon
aloitusta ns. sovitusmallit, joita testattiin toukokuun lopussa Espoossa erikokoisista miehistä
ja naisista kootun parinkymmenen hengen joukolla. Pienillä viilauksilla saatiin aikaiseksi kokovalikoima, josta pitäisi suurimmalle osalle
miehistöämme löytyä sopiva asu.
Aina on kuitenkin niin, että vaikka kokolajitelma olisi millainen, joillekin asut eivät sovi.
Sitä varten on nyt mahdollisuus tilata asuja
myös omilla mitoilla, joskin tilaajan omavastuuosuus on tällöin korkeampi. Mittojen mukaan
tilatut asut valmistetaan aina seuraavan uuden
asusarjan yhteydessä. Yksittäin asuja ei valmisteta.
Kevyemmät ja
monikäyttöisemmät
pelastuspuvut
Meripelastusseura on pelastuspukujen suhteen
toiminut jo pitkään samalla kaavalla. Käytössämme on ollut Ursukin pukumalli URSUIT
5020 II, jota pitkään toimitettiin toimittajan vakiovärillä oranssina vain Seuran logolla varustettuna. Myöhemmin kuluvan vuoden kevääseen asti samaa mallia toimitettiin kuori- ja väliasujen väritykseen yhteensopivampana kaksivärisenä, jossa yläosa on punainen ja alaosa
sininen. Näissä asuissa oli jo muitakin yksityiskohtia toteutettu Seuran omina määrityksinä,
kuten taskujen, kauluksen ja heijastimien toteutuksen yksityiskohdat sekä asujen varustaminen valmiiksi puukolla. Asuihin tuli tällöin
myös Crew Member-merkit ja mahdollisuus
käyttää koulutustasomerkkejä.
Seuran alusluokkien päivitys toi mukanaan
myös muutoksia tuleviin pelastuspukuihin. Jatkossa pelastuspukumme ovat ns. sukkapukuja,
eli niitä ei ole varustettu saappailla. Asuja käytetään omilla turvakengillä tai aseman yhteiskäytössä olevilla pelastuspukukengillä. Kun puvuilla uidaan, käytetään puvun mukana tulevia
tossuja räpylöiden kanssa. Muutos juontaa juurensa alusluokkauudistuksessa todetusta tarpeesta vähentää veneiden varusteita. Enää ei
Seura toimita erikseen ns. pintapelastajan pukuja, vaan pelastuspukumme toimivat lähes
yhtä hyvin pintapelastuksessa.
Samassa yhteydessä pukuja muutenkin modernisoidaan. Puukon lisäksi puvuissa on jatkossa hihassa pidike valaisimelle. Uudet puvut
myös valmistetaan hiukan ohuemmasta ja merkittävästi kevyemmästä Gore-Tex-kankaasta,
jotta puku on miellyttävämpi avoveneillä työskenneltäessä. Pukua on myös hiukan leikkauksiltaan kavennettu. Toisessa käsivarressa on vesitiivis tasku esim. puhelimen säilyttämistä
varten. Näillä ja muutamilla muillakin muutoksilla toivotaan madallettavan kynnystä käyttää
pelastuspukua avoveneellä työskenneltäessä paremmillakin keleillä. Kyse on miehistön turvallisuudesta ja toimintakyvyn säilyttämisestä kaikissa tilanteissa!
MERIPELASTAJA 3-15
9
Asut uudistuvat
Mitä tulevaisuudessa?
Ensimmäinen uusien kuori- ja väliasujen tuotantoerä valmistui syyskuussa ja lähti jakoon
määräaikaan mennessä tehtyjen kentän vuositilausten mukaisesti.
Vuoteen 2017 asti jatketaan tällä konseptilla.
Silloin on sopimuksen jatkoa tarkastellessa aika
miettiä myös tulevaisuuden uusia tarpeita.
Kentältä tulleiden toiveiden perusteella on ehkä
syytä pohtia väliasun käyttöä ja tarpeellisuutta
nykymuodossaan. Korvataanko se jollain
muulla ratkaisulla? Ja tehdäänkö väliasun takin
tilalle paremmin tuulta pitävä takki, joka kattaisi nykyistä laajemman käyttöalueen ja jota ei
olisi tarkoituskaan käyttää kuoritakin alla? Ja
tarvitaanko jatkossa nykyisiä väliasun housuja?
Ovatko asuja tilaavalle miehistönjäsenen koulutustasolle ja palvelusajalle asetetut vaatimukset vielä ajan tasalla? Nämä kysymykset ja
muut kehitysideat jalostetaan yhdessä kentän
edustajien kanssa valmiiksi ennen seuraavan
sopimuskauden alkua.
Kehitystyötä tehdään myös muilla vapaaehtoisen meripelastajan pukeutumisen ja suojautumisen saroilla. Parhaillaan selvitetään mah-
VÄLIASU
10
MERIPELASTAJA 3-15
dollisia vaihtoehtoja käytössä oleville pelastusliiveillemme ja avoveneissä käytettäville kypärille. Löytyykö hyviä korvaavia tuotteita, sen
aika näyttää.
Myös Messin miehistöverkkokaupan tuotevalikoimaa pyritään uudistamaan. Suunnitelmat miehistön uudistetuksi asuvalikoimaksi ovat jo pitkällä, mutta työtä on vielä
jäljellä. Ensi kevääseen mennessä on jo varmasti uutta kerrottavaa.
Teksti: Lasse Kämäräinen
Kuvat: Ursuk Oy
Ohjeet miehistölle
asujen tilauksista
ja asutilaukseen
oikeuttavista
vaatimuksista
löytyvät Messin
materiaalipankista.
KUORIASU
MERIPELASTAJA 3-15
11
Venevakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy.
Turvallisesti vesillä.
Venevakuutusasiakkaanamme saat 20 euron alennuksen Suomen
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta. Sen avulla saat veneellesi
maksuttoman avun, jos matkasi keskeytyy yllättäen. Samalla tuet
vapaaehtoista meri- ja järvipelastustyötä.
OP
30.
meripelastustaitokilpailut
Espoo 5.9.2015
MERIPELASTAJA 3-15
13
14
MERIPELASTAJA 3-15
30. Meripelastustaitokilpailut 5.9.2015
Meripelastustaitokilpailut Espoossa
Espoon meripelastustaitokilpailujen
suunnittelu alkoi vuonna 2011 Kotkassa järjestettyjen kilpailujen jälkeen.
Tuolloin mietimme yhdessä, että olisi
hienoa järjestää kisat Espoossa vuonna
2015, jolloin kisat palaisivat lähtöpaikalleen Espooseen ja vietettäisiin myös
niiden 30. juhlavuotta. Lisäksi Espoon
Meripelastajille vuosi 2015 olisi 50. toimintakausi.
A
sia hautui pienen porukan mielissä
ja kilpailuja päätettiin ehdottaa pidettäväksi Espoossa. Tampereen kisoissa 2014 julkistettiin, että Espoo
saisi kisat järjestettäväkseen seuraavana
vuonna. Ensimmäinen ”virallinen” MPTK15kokous pidettiin jo seuraavalla viikolla. Järjestelyihin oli aikaa yli vuosi, joten ajattelimme että
ehdimme hyvissä ajoin suunnitella, sopia ja
tehdä asiat ennen kisapäivää. Eipä
ihan niin käynyt - esimerkkinä siitä
se, että vielä kuuden aikaan kisapäivän aamuna printteri lauloi ja laminointikone kiehui.
Koko vuoden tapasimme asemalla
joka toinen torstai MPTK15-kokouksen merkeissä. Alkuun kilpailunjohtaja, projektipäällikkö Marcus
Konkola etsi henkilöitä vetämään
isoja vastuualueita: ratamestari,
huolto, varusteet, markkinointi, resursointi, turvallisuus, yms. Pian vastuuhenkilöt saatiin nimettyä, ja
tämän jälkeen osa-alueita ryhdyttiin
jakamaan pienempiin tehtäviin, jota
seurattiin alkuun joka toinen ja myöhemmin joka torstai toistuneessa palaverissa.
Realistiset tehtävät tavoitteena
Kilpailut päätettiin jakaa kahteen osioon samaan tapaan kuin Tampereella. Yleisölle olisi
siis nähtävää yleisörastilla, jossa useampi
joukkue kilpailisi yhtä aikaa ja toinen osio toteutettaisiin merellä.
Merellä toteutettavaa osuutta varten rata-
mestari Tuomas Kalanti kokosi ympärilleen ”dream teamin”, jonka kunnianhimoinen
tavoite oli luoda rata, jossa joukkueet tekisivät
mahdollisimman realistisia tehtäviä meripelastusaluksilla. Suunnitelmissa pysyttiin, ja keväällä 2015 veneiden käyttäminen kisoissa tuli
julki, kun Meripelastusseura pyysi useilta yhdistyksiltä PV1-luokan aluksia lainaan kisoja
varten. Myös kisakutsussa painotettiin veneenkäsittelytaitoa. Aluksi suunniteltiin, että joukkueita voitaisiin ottaa kilpailemaan jopa 40.
Melko pian testien jälkeen meritaipaleen rataryhmä totesi, että maksimijoukkuemäärä olisi
28.
Yleisörasti päätettiin järjestää Tapiolassa.
Siellä ratamestari Matti Nurmi keräsi radalle
erilaisia tehtäviä, joita yleisön olisi mielenkiintoista seurata. Tapiolaan suunniteltiin myös
pientä oheisohjelmaa yhteistyökumppaneiden
kanssa.
Varsinainen rata ja sen tehtävät pidettiin salassa muulta kisaorganisaatiolta ihan viime
metreille asti. Edes kilpailun johtaja ei tiennyt
radasta mitään ennen kuin oli aivan pakko.
Kesän aikana meritaipaleen testaamisen aikana
PV Westhousen AIS-lähetin sammutettiin
useaan eri otteeseen, jotteivat kilpailijat saisi
vihiä missä rata kulkee. Salaisuus haluttiin säilyttää loppuun asti.
Yli sata toimitsijaa
Resursointi oli ehdottomasti yksi kilpailun suurimmista haasteista. Koska kisassa päätettiin
käyttää aluksia, tarvitsimme normaalin rastimiehityksen lisäksi aluksiin miehistöt, jotka toimivat myös tuomareina. Onneksi espoolaisilla
meripelastajilla on suhteita vähän joka suuntaan ja kaukaisimmat toimitsijat tulivat kisoihin
aina Kemistä saakka! Ilman suunnatonta
apua Helsingin Meripelastusyhdistykseltä tai
Meripelastusasema1:ltä emme olisi kisoista
kunnialla selvinneet. Rekrytointi oli massiivista
ja meripelastajien lisäksi toimitsijoita rekrytoitiin kotijoukoista ja ystävistä. Yhteensä toimitsijoita olikin mukana yli 100!
Elokuussa tahti alkoi olla melkoinen. Alkuun
hyviltä tuntuneet Facebook-ryhmät ja Dropboxkansiot alkoivat ns. ”vuotaa yli” ja tuntui siltä
että kaikkea tietoa tuli aivan liian monesta paikasta ja liian monelle ihmiselle. Tässä kohtaa
viimeistään oli hyvä keskittyä vain ja ainoastaan
omaan vastuualueeseensa sekä luottaa siihen,
että jokainen hoitaa oman tonttinsa.
Sosiaalista mediaa käytettiin apuna paitsi toimitsijoiden väliseen viestintään, myös yleiseen
kisaviestintään ja mainontaan. Hashtagilla
#mptk15 lisättiin materiaalia Facebookiin,
Instagramiin ja Twitteriin paitsi kisaorganisaation myös tulevien kilpailijoiden toimesta. Yhteisöllisyyttä voitiin näin luoda jo ennen itse
kilpailua.
Kaikki huipentui onnistuneeseen
kisapäivään
Kisaviikonlopun perjantaina valmistelut käynnistyivät heti aamusta. Päivän aikana tavaroita
noudettiin, viimeisiä suunnitelmia hiottiin, palavereita pidettiin ja materiaaleja tulostettiin.
Perjantai-iltana joukkueet saapuivat Espooseen.
Otimme vastaan joukkueiden ilmoittautumiset,
opastimme halukkaita PV1-alusten käytössä ja
pidimme joukkueenjohtajien palaverin. Ja sen
jälkeen alkoi ”loppupaniikki”… Viimeinen lähti
asemalta kotiin ”nukkumaan” joskus yhden aikaan, ja ensimmäinen tuli paikalle kisa-aamuna noin klo 5.00.
Kilpailupäivä sujui kohtuullisen hyvin suunnitelmien mukaan. Suunnitteluun käytetty aika
ei ollut mennyt hukkaan! Pieniä yllätyksiä tuli
totta kai vastaan päivän aikana, mutta kaikista
selvittiin improvisoimalla. Yllätyksenä tuli myös
kaatosade, jonka takia kilpailuissa ei juuri satunnaisia katsojia näkynyt. Meripelastajiahan ei
sade haittaa!
Upea kisapäivä päättyi hienoon iltajuhlaan,
jossa saimme juhlia yhdessä huikean bändin
esiintyessä, todeta kisojen menneen ”lopulta
just hyvin” ja taas jälleen kerran tuumia kuinka
mahtava yhteisö meripelastajat onkaan!
Sunnuntaina vielä hoidettiin viimeiset purkamiset ja tavaroiden palautukset, vireen ollessa huomattavan paljon alempana kuin kisapäivänä. Väsyneenä oli mukava palata kotiin
kertomaan hienosta kokemuksesta.
Kiitos vielä kerran kaikille mukana olleille:
kisaajat, toimitsijat, kannustajat, kotijoukot ja
muuten vain hengessä mukana eläneet!
Teksti: Anni Muukkonen ja Senni Jokinen
Kuvat: Eero Nurmikko
Voit tutustua tehtäviin ja
arvosteluihin nettisivuilla
www.espoonmeripelastajat.fi/mptk15.
MERIPELASTAJA 3-15
15
Rastitehtävät
Tapiolan yleisörastit
Meripelastustaitokilpailut oli jaettu kahteen osaan: Tapiolan yleisörastikokonaisuuteen sekä Haukilahden pääosin
vesillä suoritettuun tehtävärataan.
Lähtö ja
kirjallinen tehtävä
Tapiolan rastikokonaisuus alkoi kirjallisella
tehtävällä, jossa väärä vastaus kahteen kysymykseen aiheutti joukkueelle ns. sakkokierroksen eli ulkoilmakatsomon portaiden juoksemisen edestakaisin.
Sammutus
Seuraavalla rastipisteellä oli sammutustehtävä. Tehtävän arvostelussa
kiinnitettiin huomiota mm. siihen, että sammuttimen sokka oli poistettu ennen kohteen lähestymistä, lähestyminen tapahtui tuulen puolelta, sekä että sammutus aloitettiin riittävän läheltä ja tuli saatiin lopulta sammumaan.
Vedestä nosto
Seuraavana tehtävänä oli vedenvarasta pelastaminen. Joukkueen jäsenten tuli muistaa huolehtia mm. että pintapelastajan pelastuspuvun
vetoketju oli varmasti kiinni, sekä että käytetyt varusteet ja köyden kiinnitys oli tarkistettu. Virhepisteitä sai esim. siitä, että pintapelastajalla ei
ollut pelastusliivejä ja jos pelastettavan kasvot painuivat pinnan alle kuljetettaessa.
Kastliinan
heitto
Viimeinen suorituspiste oli
kastliinan heitto. Tärkeää oli,
että köysi oli tarkistettu
ennen heittoa, köyden vapaa
pää oli varmistettu sekä
luonnollisesti onnistunut
heitto.
16
MERIPELASTAJA 3-15
Haukilahden meritaipale
Viestiliikenne
Kuvitteellisessa tilanteessa SUP-lautailija oli pudonnut laudalta ja joukkue hälytettiin apuun. Suorituksessa arvioitiin ilmoittautuminen, tehtävän vastaanotto, ilmoitukset matkalla (esim. ETA), tilanne/
suoritusilmoitus ja radioliikenteen sujuvuus.
Merimiestaito
Joukkueet olivat vesillä PV1-luokan veneellä, jota
joukkueen tuli itse ajaa. Merimiestaitojen osalta arvioitiin mm. veneen tarkistuslistan läpikäynti ennen
lähtöä, itse merelle lähtö, tähystystä matkan aikana
sekä aluksen käsittelyä.
Navigointi
Navigointitehtävän arvioinnissa huomioitiin mm.
koordinaattien merkitseminen karttaan, reittisuunnittelu sekä nopeuden huomioon ottaminen.
Vedestä pelastaminen
Tehtävässä arvosteltiin uhrin tavoittamisen nopeus (täydet
pisteet alle 12 minuuttia tehtävänannosta), uhrien lukumäärän selvittäminen ja uhrin pelastaminen vedestä (mm.
turvallinen nostotapa ja uhrin tilan tutkiminen). Virhepisteitä ropisi, jos uhri tai joukkueen jäsen putosi mereen.
Ensiapu
Viimeisenä oli ensiaputehtävä, missä arvioitiin joukkueen triage-toimintaa sekä hypotermisen potilaan ja vuotavan haavan
jalkaansa saaneen potilaan hoitoa. Pisteitä
sai hypotermiatapauksessa mm. hypolakanan käytöstä ja potilaan pään suojaamisesta, ja vuotopotilaan tapauksessa mm.
paineen aikaansaamisesta haavaan ja loukkaantuneen raajan nostamisesta kohoasentoon.
MERIPELASTAJA 3-15
17
30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut
Tulokset
Joukkue
Aika 1Meriturva
0:56:37
93,4
2
0:58:08
92,7
0:55:09
91,1
Porkkala Jr.
3LSMV
Pisteet
4
Rauman Meripelastusyhdistys 0:59:53
91,1
5
Suomenlahden merivartiosto
0:56:44
87,5
6
Korpi A
1:08:25
86,5
7
Turku 1
1:00:14
86,3
8
Vaasan Meripelastusyhdistys
1:02:21
84,4
9Maastopelastus
1:04:44
83,5
10 Venepoliisi Tampere
1:02:32
Kolme parasta joukkuetta vasemmalta oikealle: Porkkala Jr., Meriturva ja LSMV.
11Merisotakoulu
0:57:36
79,4
Erikoispalkinnot 2015
12Lahti
1:07:43
78,5
13Pori
1:11:09
76,9
14 Team Åland
1:08:01
15Korpi1
1:04:17
70,5
16T.M.P.Y
1:14:23
70,3
17 Vaajakosken VPK
1:07:18
69,7
18 Porvoon Meripelastajat
1:09:11
67,1
19 Konneveden Järvipelastajat
1:12:07
64,5
20Kotka
1:04:03
64,3
21MPAs1
1:09:34
54,2
22VOMARE
1:05:30
53,5
Paras joukkueenjohtaja – Petri Tynjälä (Venepoliisi Tampere)
Paras yhteishenki – Meriturva
Ensiapurasti – Turku 1
Ajankohtainen – Meriturva
Merimiestaito – Korpi A
Navigointi – LSMV
Vedestä pelastaminen – LSMV
Viestiliikenne – Porkkala Jr.
Nopein radan suorittanut – LSMV
Voitto Meriturvan joukkueelle
Espoossa 5.9. pidetyt 30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturvan joukkue, jonka muodostivat Heikki
Hämäläinen-Voima, Marko Aalto ja Harri Rosberg. Toiseksi kilpailuissa sijoittui Porkkala Jr. joukkue kilpailijoina Leo Heikanen, Oskari Närhi ja Pyry
Mörsky sekä kolmanneksi Länsi-Suomen Merivartioston (LSMV) joukkue kilpailijoina Toni Laitinen, Gustav Gyllenberg ja Samu Halmetniemi.
Kisoihin osallistui yhteensä 22 kolmihenkistä joukkuetta, joista 14 edusti Meripelastusseuran jäsenyhdistyksiä, 4 pelastusalan viranomaisia ja 2 muita pelastusalan toimijoita. Lisäksi mukana oli vapaaehtoisten meripelastajien joukkueet
Ahvenanmaalta ja Virosta.
80
76
Kisojen toimihenkilöitä.
Kiitos!
Kisojen tiedottajat Senni Jokinen ja Anni Muukkonen (kuva Sanna Lehtonen).
18
MERIPELASTAJA 3-15
Meripelastusseura kiittää lämpimästi 30. meripelastustaitokilpailut järjestänyttä Espoon yhdistystä sekä kaikkia kisojen yhteistyökumppaneita ja
tukijoita. Sydämellinen kiitos myös palkintoja lahjoittaneille yrityksille!
MERIPELASTAJA 3-15
19
30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut
MPTK15 voittajat:
Reippaasti ja maalaisjärjellä
Meriturvan kouluttajat omassa
ympäristössään (vasemmalla
majakka sylissä Harri Rosberg,
keskellä Heikki Hämäläinen-Voima
ja oikealla Marko Aalto).
Meriturvan voittoisan joukkueen
muodostivat Heikki HämäläinenVoima, Marko Aalto ja Harri Rosberg.
Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen
neuvoi ennen kilpailuja, ettei saa sortua
tuppisuuna tekemiseen.
– Kilpailuradalla kerroimme toisillemme
koko ajan, mitä teimme, ja tuomaritkin
kuulivat sen samalla, valottaa Heikki
Hämäläinen-Voima joukkueen
taktiikkaa.
K
aikki kolme joukkueen jäsentä ovat ammatiltaan pelastautumiskouluttajia.
Heikillä on taustaa ammattisukelluspuolelta ja hengenpelastuskoulutuksesta.
Marko ja Harri ovat molemmat toimineet aiemmin kauppamerenkulun kansipäällystössä.
- Olemme kaikki käyneet Rajan järjestämän
SRU pelastusyksikön johtaja –kurssin, mutta
vain minulla on kokemusta vapaaehtoisesta
meripelastustoiminnasta, joukkueen johtajana
toiminut Heikki kertoo. - Toki omassa työssämme koulutamme mm. FRB (fast reacue
boat) -kursseilla oppilaille meripelastusta, kuten
etsintämenetelmiä sekä valmiusveneen käyttöä
pelastusyksikkönä. Harrilla ja Markolla meripelastuskokemusta on myös maailman meriltä.
Jatkuva touhuaminen pitää
tuntuman yllä
Meriturvan joukkue osallistui ensimmäisen
kerran meripelastustaitokisoihin Tampereella
vuosi sitten.
- Houkuttelin kollegat mukaan ja he innostuivat välittömästi, Heikki muistelee.
Koko Meriturvan henkilökunta harjoittelee
yhdessä noin neljä kertaa vuodessa, mutta itse
työ ylläpitää ammattitaitoa.
- Jatkuva touhuaminen pitää jonkinlaista pe-
20
MERIPELASTAJA 3-15
rustuntumaa yllä, Heikki sanoo. - Veneillä ajetaan ympäri vuoden.
Meripelastustaitokilpailuihin joukkue valmistautui tutustumalla ennakkomateriaaliin, pitämällä karttapalaverin Melstenissä, kiertämällä
Tapiola Gardenin ympäristössä tutustumassa
paikkoihin sekä osallistumalla PV1-luokan veneisiin järjestettyyn perehdytykseen.
- Jaoimme tehtävät etukäteen sopimalla, että
minä kerron, kuka tekee ja mitä, Heikki selvittää. - Sovimme myös, ettemme lorvi radalla,
vaan menemme reippaasti ja pyrimme tekemään asiat maalaisjärjellä.
Kiitoksia järjestäjille!
Voittajajoukkue on erittäin tyytyväinen kisojen
järjestelyihin ja kilpailutehtävien suunnitteluun.
- Järjestelyt olivat erinomaiset. Mahtavaa oli,
että aihealueita oli yhdistetty ja että navigointi,
viestiliikenne ja merimiestaito olivat hienosti
toteutettu luonnollisessa ympäristössä. Kiitokset kaikille järjestäjille ja kilpailua ideoineille!
Joukkueen neuvo tuleville kisajärjestäjille on
lyhyt ja ytimekäs: Todenmukaisia tehtäviä
ilman mitään kompia ja kikkailua!
Porkkalan junnut hienosti toiseksi
Porkkalan Meripelastajien juniorijoukkue sijoittui toiseksi
Espoon meripelastustaitokisoissa. Samalla joukkue oli
paras vapaaehtoisjoukkue.
P
orkkala Jr -joukkueen joukkueenjohtajana toimi Leo Heikanen (21), Oskari Närhi (17)
oli veneen ohjaaja ja Pyry Mörsky
(17) vastasi kansityöskentelystä ja navigoinnista. Nuoret miehet ovat aloittaneet meripelastusharrastuksen
13-vuotiaina Porkkalan Meripelastajien nuorisoryhmässä. Yhdistyksen
järjestämän koulutuksen lisäksi kaikki
ovat osallistuneet Meripelastusseuran
nuorisokursseille ja pelastustekniikkakurssille. Meripelastuskoulutuksen
ohella Oskari ja Pyry ovat suorittaneet
saaristolaivuritutkinnon ja Leo suoritti varusmiespalveluksessa sotilasveneenkuljettajakirjan.
Mitä jäi itse kilpailupäivästä
mieleen joukkueenjohtaja
Leo Heikanen?
- Kilpailu oli aiempia vuosia yksinkertaisempi. Kilpailurasteissa oli keskitytty sellaisiin perusasioihin, joita vapaaehtoinen meripelastaja usein
kohtaa. Joukkue valmistautui kilpailuihin vai muutamilla yhteisillä harjoituksilla. Sijoitus olikin iso yllätys. Ryhmätyöskentely oli toimivaa ja jokaisella joukkueen jäsenellä oli tarvittavat
taidot hallussaan.
Miten valmistauduitte kisoihin
Pyry Mörsky?
- Valmistauduimme kisoihin harjoittelemalla pari kertaa yhdessä partioajolla. Rata oli hyvin käytännönläheinen ja siinä oli monipuolisia rasteja. Joukkueen sijoitus oli hyvä, koska
emme ajatelleet että tulisimme toiseksi. Todennäköisesti osallistun ensivuonnakin. Meripelastus on hyvä harrastus, koska siinä oppii monia taitoja.
Voisiko vastaaviin tehtäviin
joutua tositilanteessa
Oskari Närhi?
- Rata oli hyvä ja tehtävät olivat sellaisia, joita voisi tulla vastaan oikeissakin tilanteissa. Tavoitteena ensi
vuoden kisoihin on parantaa sijoitusta, toteaa Oskari pilke silmässä. Meripelastuksesta saa hyviä kokemuksia ja hyvän fiiliksen, kun pääsee
auttamaan apua tarvitsevia ihmisiä.
Joukkueen nimi ”Porkkala Jr.” keksittiin vuonna 2011 Kotkassa järjestettyihin meripelastustaitokilpailuihin,
jotta nuorisojoukkue erottuisi kilpailuun osallistuvista miehistöjoukkueista. Sen jälkeen joukkue on osallistunut kilpailuihin vuosittain vaihtuvalla kokoonpanolla. Tämän vuoden
joukkueesta ainoastaan Leolla oli kilpailukokemusta ennestään, Oskari ja
Pyry olivat mukana ensimmäistä
kertaa.
Vasemmalta Pyry Mörsky, Leo Heikanen ja Oskari Närhi.
Teksti: Kristiina Jakobsson ja
Ari Simanainen
Kuvat: Ari Simanainen
Yleisörastin pintapelastustehtävä Tapiolassa.
Kaksi joukkuetta saapui maalisuoralle aina samanaikaisesti. Sumutorven töräyksestä
joukkueet jättivät aluksen ja uivat mahdollisimman nopeasti maaliin.
MERIPELASTAJA 3-15
21
Vesisankarit liikkeellä
- vesillä liikkumisen taitoja
opitaan hymyssäsuin!
Vesisankarit –hanke on koululaisille,
opettajille ja vanhemmille suunnattu
vesi- ja pelastautumistaitoja opettava
hanke, jota koordinoi Koululiikuntaliitto
KLL ry. Vesisankareita ovat mukana
tekemässä lisäksi Sukeltajaliitto, Suomen melonta- ja soutuliitto, Suomen
Meripelastusseura, Suomen Punainen
opetti purjehduksesta ja tuulen suunnan merkityksestä. Altaassa pääsi kokeilemaan kanootteja – riemukasta menoa tasapainoa ja liikkeen
vaikutuksia oppiessa. Ryhmissä tutustuttiin
myös taitouintiin, sukeltamiseen, pelastusliinan
heittoon ja solmujen tekemiseen.
- Itse tehden ja oivaltaen on oppiminen
iloista ja mieleenpainuvaa, sanoo itsekin paalusolmun oppinut Sari Turunen. Vesisankaritdiplomin kotiin vietäväksi sai 513 helsinkiläislasta.
Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaliitto sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Hanketta
tukee Reijo Rautauoman säätiö.
I
loisia ja jännittyneitä kasvoja
sekä naurunkiljahduksia koettiin Vesisankareiden täyttäessä Helsingin uimastadionin 8.9.
ja Oulun Ouluhallin ja uimahallin
10.9. Opettajat kiittivät Vesisankarit-hankkeen osallistujia monipuolisesta ja hienosti järjestetystä
tapahtumasta – kaikilla oli mukavaa! Alakoululaisille suunnattuja pilottitapahtumia järjestettiin
syksyllä 2015 viidellä eri paikkakunnalla.
- Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö on tulevaisuudessa
yhä keskeisemmässä roolissa.
Onhan se kirjattu uuden opetussuunnitelman perusteisiinkin, toteaa liikunnan asiantuntija Sari
Turunen Koululiikuntaliitosta.
Koko Uimastadionin
ympäristöineen
vallattiin!
Koululaiset lähtivät Uimastadionilta monta uutta taitoa oppineena. Jollasimulaattori maalla
22
MERIPELASTAJA 3-15
Oulussa tehtiin lukuisia
Vesisankareita
Oulussa vesillä liikkumisen taitoja harjoiteltiin
monipuolisesti ja turvallisesti Oulu- ja uimahalleissa. Uimataidottomilla lapsilla oli vesirasteilla
Pelastusliiveillä uiminen oli monille uusi ja hauska
kokemus, vaan ei ollenkaan niin helppoa kuin olisi
voinut luulla. Harjoitus tekee mestarin
(kuva Matti Möttönen).
käytössä pelastusliivejä tai he harjoittelivat matalassa vedessä, jolloin turvallinen osallistuminen taattiin kaikille. Myös uimataitoisista oli
hauska kokeilla pelastusliiveillä uintia. Se ei ollutkaan niin helppoa kuin olisi voinut kuvitella.
Oulun Meripelastajat toivat näytille nopean
RIB-veneen sekä paljon muita pelastusvälineitä
ihmeteltäviksi ja kokeiltaviksi.
- Toiminnallinen Vesisankarit –päivä tuki varmasti
monta eri oppiainetta sekä
antoi paljon uusia elämyksiä.
Näitä uusia, erilaisia oppimistilaisuuksia haluamme tarjota
kouluille, kertoo Sari Turunen.
Oulussa diplomin sai 450 alakoululaista.
Vesisankareita myös
leirikoulusta
Kirkkonummen Winellska
koulun 6A–luokka kävi elokuussa kolme päivää leirikoulua Porkkalan edustalla
Räfsön saarella. Leirikoulun
teemaksi valikoituivat Itämeri–
tutkimus, pelastautumistaidot
sekä melonta ja purjehdus.
Porkkalan meripelastajien juniorit Ari Simanaisen johdolla
osallistuivat omilla toimintarasteillaan leirikouluun. Vesi- ja
pelastautumistaitojen oppiOulun meripelastajat olivat
paikalla esittelemässä kalustoa
(kuva Matti Möttönen).
Purjehdustaitoja Uimastadionilla (kuva Kari Kuukka).
Pelastusliivien pukemista on hyvä harjoitella etukäteen eri
olosuhteissa – myös sokkona (kuva Matti Möttönen).
Voisiko minusta tulla meripelastaja? Ainakin Vesisankari (kuva Matti Möttönen).
Helsingin Vesisankarit-tapahtuma Uimastadionilla 8.9.
(kuva Kristiina Jakobsson).
MERIPELASTAJA 3-15
23
Vesisankarit liikkeellä
minen tukee hyvin vesi-teeman ympärille
Iloinen ohjaaja nauttii
rakennettua 2-3 päivän pituista leirivesillä olosta (kuva Kristiina
koulua.
Jakobsson).
Vesisankarit-leirikoulutoimintamallissa
toteutuivat seuraavat oppimiskokonaisuudet 4-5 hengen ryhmissä:
1. Itämeri–tutkimuksessa kuultiin ja
opittiin Itämeren tilasta. Koululaiset pohtivat saastumisen syitä, happikatoon vaikuttavia tekijöitä sekä suolapitoisuuden
merkitystä elävissä organismeissa. Lopuksi
koululaiset saivat itse tehdä laboratoriotestejä Räfsön edustan merivedellä.
2. Pelastautumistaitorastit / Porkkalan
meripelastajat
a. Alukseen ja varustukseen tutustuminen saaren rannassa
b. Navigointirasti kuivalla maalla lateraali- ja kardinaalimerkistöin
c. Solmurasti – opittiin erilaisia hyödyllisiä vesilläliikkujan solmuja köysin
Itämeri-kokeita (kuva Kristiina Jakobsson).
d. Heittoliina-pelastamisrasti rannalta
veteen tarkkuusheittona
e. Pelastusliivien pukeminen silmät
avoinna ja sokkona sekä pillin löytäminen
f. Ensiapu-rasti esim. kylkiasento tai
nyrjähdyksen tms. hoitaminen.
3. Melonta-rastilla harjoiteltiin jo edellä
opittuja taitoja. Sen lisäksi leirikoululaiset
havainnoivat tuulen ja aaltojen vaikutusta
liikkeeseen. Tasapainotaidot sekä oikea varustautuminen tulivat tutuiksi.
4. Uintirastilla harjoitettiin luonnollisesti uintitaitoa. Samalla opittiin perusturvallisuussääntöjä vesillä, kuten olosuhPorkkalan meripelastajien solmukoulu (kuva Kristiina Jakobsson).
teiden huomioimista ja soveltuvuutta
esim. sukeltamiseen.
5. Perinnepurjehduksella kaikki osallistuivat ja oppivat purjehdustaitoja. Yhä
edelleen kaikki edellä opitut taidot mm.
meripelastajien rasteilta tulivat heti käyttöön. Ennakoimista, solmutaitoja, pelastusliivejä ja turvallista vesillä liikkumista
pääsi jokainen itse kokeilemaan kapteenin
jakaessa tehtäviä.
Vesisankarit mukana
vesiturvallisuuden
edistämisessä
Suomen ensimmäiset vesisankarit (kuva Kristiina Jakobsson).
Kanootin kyydissä oppii ennakoimaan olosuhteita
- Vesisankarit -toiminta tukee koululaisten (kuva Kristiina Jakobsson).
uimataidon ja vesillä liikkumistaitojen kehitystä. Turvallinen vesillä liikkuminen
vaatii olosuhteiden hahmottamista, omien
taitojen tiedostamista, sekä oikeanlaista
asennetta. Näitä ominaisuuksia haluamme
edistää, kertoo Tero Savolainen Suomen
24
MERIPELASTAJA 3-15
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.
Vesillä liikkumisen taitoja voi harjoitella
monipuolisesti ja turvallisesti eri ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Ympäristönä voi toimia niin liikuntasali, luokkahuone kuin uimarantakin.
- Laaja uimahalliverkosto takaa turvallisen ja ympärivuotisen paikan, jossa
lapset voivat yhdessä vanhempien kanssa
harjoitella turvallisesti vesillä liikkumisen
taitoja, Sari Turunen muistuttaa. Vesisankarit-hanke tarjoaa opettajille, vanhemmille ja koululaisille myös oppimateriaalia uimataidosta ensiaputaitoon ja navigointitaitoihin.
Hankkeelle suuri kysyntä!
Vesisankarit–kiertue on saanut upean
vastaanoton ja toimintapäivät ovat täyttyneet koululaisista. Syksyn aikana Vesisankarit –kiertue on vieraillut Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja
Turussa. Lisäksi on pidetty yksi leirikoulu. Ensi vuoden aikana luodaan opettajille opetusmateriaalia, jossa yhdistetään toimintamalleista opitut kokemukset eri oppiaineisiin. Parasta on kuitenkin se, että peruskonsepti toimii hyvin
erilaisissa olosuhteissa: vesillä, kuivalla
maalla ja leirikoulu-tyyppisissä tilanteissa.
Vesisankarit –diplomin sai tänä syksynä käteensä runsas 3000 koululaista ja
tahti kiihtyy ensi vuonna. Tarkoituksena
on myös jättää hankkeen toimintamallit
paikallisesti elämään siten, että ne voidaan jatkossa toteuttaa paikallisten toimijoiden yhteistyönä.
Teksti: Kristiina Jakobsson
www.vesisankarit.fi
www.kll.fi
Vesisankarin
tunnusmerkkejä
ovat:
• osaat toimia vesillä turvallisesti
• osaat liikkua vesillä eri vuoden aikoina
• olet uimataitoinen
• osaat pelastaa ja pelastautua vedestä
• tiedät, kuinka toimia hätätilanteessa.
Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä.
Lisäksi Seura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa.
Meripelastusseuralla on noin 140 pelastusalusta rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin 57 jäsenyhdistyksen
käytössä. Seuran toiminta- ja koulutuskeskus sijaitsee Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa ja toimisto Helsingissä.
Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran
miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kolmeatuhatta ihmistä, joista 20-30 pelastetaan todennäköisesti
varmalta menehtymiseltä.
Nykyisen koulutuspäällikkömme siirtyessä muihin tehtäviin, haemme uutta
Koulutuspäällikköä
Koulutuspäällikkö vastaa Meripelastusseuran koulutuksesta ja sen kehittämisestä, koulutustoiminnan talousarviosta, huolehtii koulutustoimintaa tukevista toiminnoista, edustaa Seuraa koulutukseen liittyvissä asioissa ja osallistuu tarpeen mukaan myös muihin meripelastustoimintaa
tukeviin tehtäviin.
Työkokemus kurssitoiminnan johtamisesta ja järjestämisestä ja/tai aikuiskoulutuksesta on hakijalle eduksi. Henkilön tulee olla yhteistyökykyinen,
mutta hänen on kyettävä myös itsenäiseen työskentelyyn. Koulutuspäällikön työ edellyttää myös ilta- ja viikonlopputyötä ja matkustamista.
Tehtävässä onnistumisessa auttaa nykyaikaisten sähköisten työkalujen
osaaminen ja niiden kehittämiskyky. Kokemus vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta katsotaan eduksi, mutta se ei ole edellytys tehtävään.
Kielitaitovaatimuksena hyvä suomi ja englanti, ruotsin kielen osaaminen
luetaan lisäeduksi hakijalle.
Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee lähettää
9.10.2015 klo 16 mennessä sähköpostilla osoitteeseen
jari.piirainen@meripelastus.fi.
Hakemukseen ei tarvitse liittää opinto- tai työtodistuksien jäljennöksiä.
Haastattelujen yhteydessä tarkastamme todistukset. Mahdolliset lisätietojen antajat / suosittelijat tulee mainita hakemuksen yhteydessä.
Työ tulisi ottaa vastaan viimeistään 1.1.2016, mieluummin jo ennen sitä.
Lisätietoja tehtävästä antaa Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja
Jari Piirainen (jari.piirainen@meripelastus.fi). Lisätietoja toiminnastamme
www.meripelastus.fi
Koulutusjärjestelmän päivitys etenee
Meripelastusseuran vuonna 2007 valmistunut koulutusjärjestelmä päivitetään vastaamaan paremmin kentän tarpeisiin. Päivitystyö alkoi keväällä ja sen on tarkoitus valmistua kesällä 2016.
M
eripelastusseuran koulutusjärjestelmän
kehitystyö aloitettiin vuonna 2002 ja järjestelmä otettiin käyttöön koulutustasoittain vuosien 2007-2012 aikana. Järjestelmä perustuu
ILF:n (nyk. IMRF) ”Commonn Standard of Training
for Maritime SAR Unit Coxwains, Mechanics and
Crew Members” -standardiin. Nykyisellään Seuran
koulutusjärjestelmä on tunnustettu muun muassa
alusturvallisuuslainsäädännössä.
Kentältä tulleen palautteen perusteella koulutusjärjestelmässä on havaittu päivitystarpeita. Huomiota on kiinnitetty muun muassa osaamisen todentamiseen ja ylläpitoon sekä muualta hankitun
osaamisen hyväksi lukemiseen. Lisäksi järjestelmää
on tarpeen selkeyttää ja johdonmukaistaa käytön
helpottamiseksi.
Päivitystyön tarkoituksena ei ole rakentaa uutta
koulutusjärjestelmää, vaan korjata järjestelmässä
olevia kehityskohteita. Osaamisvaatimukset ja koulutustasot on tarkoitus pitää ennallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset myönnetyt koulutustasot
ovat sellaisenaan voimassa myös päivityksen jälkeen.
Järjestelmän päivitystä työstää koulutustoimikunnan nimeämä koulutusjärjestelmän päivitystyöryhmä, jonka tehtävänä on koota palautetta yhdistyksiltä sekä miehistönjäseniltä ja palautteen perusteella muokata koulutusjärjestelmää paremmin
kenttää palvelevaksi.
26
MERIPELASTAJA 3-15
Kirjoitustyö alkuun kesällä
Kevään ja alkukesän aikana sekä yhdistyksiltä että niissä toimivilta
aktiiveilta kerättiin palautetta. Kesäkuun alkuun mennessä yhdistysten lausunnot oli kerätty ja analysoitu. Lausuntoja tuli yhteensä
21. Ensimmäisten koulutussuunnitelmien ja järjestelmän yleisen osan
uudelleenkirjoittaminen aloitettiin lausuntojen perusteella.
Harjoittelijan ja kansimiehen suunnitelmat yhdistetään yhdeksi
meripelastajan koulutussuunnitelmaksi. Samaan suunnitelmaan tullaan yhdistämään myös tiettyjä osia konemiehen suunnitelmasta.
Suunnitelmien yhdistämisestä huolimatta harjoittelijan ja kansimiehen koulutustasot tulevat säilymään ennallaan. Yhdistämisellä pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä ja helpottamaan uusien harrastajien kouluttamista. Harjoittelijakoulutus voidaan jatkossakin hoitaa
omana pakettinaan, mutta myös kansimieskoulutukseen osallistuminen jo harjoittelijakoulutusaikana tulee olemaan yksinkertaisempaa.
Myös järjestelmän yleistä osaa yksinkertaistetaan ja päällekkäisyyksiä tullaan poistamaan vaikkakin rakenne säilytetään entisellään.
Jo 160 henkilötyötuntia
Kesätauon jälkeen päivitystyö jatkuu taas aktiivisena. Työryhmä on
työstänyt järjestelmää tähän mennessä noin 160 henkilötyötunnin
verran lähitapaamisissa.
Projektin alussa luotu aikataulu on pitänyt hyvin. Miehistön koulutussuunnitelman osaamistavoitteet ja -vaatimukset on saatu käytyä
lähes kokonaan läpi. Miehistön suunnitelma kaipaa vielä jonkin
verran työstöä mm. hyväksi lukujen sekä osaamisen arvioinnin ja todentamisen osalta.
Päivitetyn järjestelmän graafista ilmettä on myös jo ehditty hahmotella ja ajatuksia ilmeestä pyritään saamaan myös näytille, kun ensimmäiset miehistön suunnitelmat osat valmistuvat syksyn tai alkutalvena aikana. Uutena kokonaisuutena otetaan syksyn aikana valmisteluun myös päällystön koulutussuunnitelmat.
Teksti: Joonas Lahelma
Kuvat: Pasi Nuutinen
Toimittaja Pasi Nuutinen oli seuraamassa Meripelastusseuran
pelastustekniikkakurssia Bågaskärissä viime kesänä.
Kaikki kuvat ovat kurssilta.
MERIPELASTAJA 3-15
27
Kesäkuu
Meripelastajan
lokikirja
Meripelastajan lokikirja
-palstalla julkaistaan
lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana
suorittamista tehtävistä.
Lokikirjassa ei kerrota
avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä
eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja.
Ke s ä k u u
Hinaus navakassa kelissä,
Pyhäranta, Pihlus
Veneilijä oli tulossa navakassa kelissä Uudestakaupungista Raumalle.
Matkalla oli ilmennyt käyntihäiriöitä ja
matkanteko onnistui hitaalla nopeudella, mutta moottori sammui ajoittain.
Bensiininsyöttö oli varmistettu ja epäiltiin puola- tai sytytysyksikkövikaa sisäperämoottorissa. Pihlus miehistöineen
tapasi veneilijän navakassa tuulessa
avoimella merialueella, jossa sovittiin
hinauksesta, jolloin pelastusaluksen oli
mahdollista varmistaa turvallinen
kulku navakan kelin ja vaarallisten paikkojen vuoksi. Alus otettiin perähinaukseen ja hinattiin Syväraumanlahteen,
kotisatamaan.
Purjevene pulassa, Pori, Repo
Suurikokoinen purjevene oli Kaskisten korkeudella avomerellä matkalla
kohti etelää saanut köyden potkuriinsa
ja moottori oli toimintakyvytön polttoaineen ja suodattimien likaantumisen
vuoksi. Matka eteni purjein, mutta miehistö oli väsynyt ja pahoinvoiva. Venekunta ilmoitti hätäkeskukseen tarvitsevansa Porin kohdalla hinausavun rantautumiseen. Vapaaehtoiset meripelastajat olivat purjeveneeseen yhteydessä
ja järjestivät valmiiksi venehuoltoliikkeen dieselasentajan, tilapäisen satamalaiturin ja sukeltajan potkurin siivousta varten. Purjeveneen saapuessa
murtajalta sisään se otettiin hinaukseen ja vietiin laituriin.
Laiturin pätkä irti, Lahti, Masto
Sataman laiturista oli irronnut noin
8 metriä pitkä pala aaltojen vaikutuksesta. Laiturin pätkä oli vaaraksi sataman liikenteelle. Masto hinasi sen
paikkaan jossa se ei haittaa liikennettä
odottamaan laiturin korjausta.
28
MERIPELASTAJA 3-15
Öljy loppu, Raasepori, Ajax III
Kaksi venettä karilla, Kotka, Kotka
Noin 10-metrinen kalastusalus oli
lähtenyt Eke-Marinesta ja sen miehistö
oli huomannut, että vaihteisto ei toiminut, koska öljy oli loppu. Koska kaikki
varaöljy oli kadonnut (ilmeisesti varastettu) alukselta, se joutui hätäankkuroimaan. Ajaxin miehistö lähti tehtävään
suoraan yhdistyksen hallituksen kokouksesta. Ajax otti aluksen kylkihinaukseen ja hinasi sen Eke-Marinin satamaan.
Huvivene oli avustanut toista venettä ja sen potkuri oli osunut kiveen.
Molemmat veneet olivat ajelehtineet
saaren rantaan kiville. Yksi henkilö oli
loukkaantunut lievästi. Loukkaantuneen henkilön ranne tuettiin tyhjiölastalla ja hänet kuljetettiin mantereelle
saamaan jatkohoitoa. Molemmat haveriveneet irrotettiin karilta ja toinen
niistä hinattiin korjaustelakalle. Toinen
vene pystyi jatkamaan matkaa omin
voimin.
Rannan matalaan, Padasjoki,
Vesijärvi
12-tonninen teräsvene oli menossa
Karhunkämmeneen, mutta oli ajanut
laguunin suulla rannan matalaan. Varmistettiin, ettei aluksessa ole vuotoja ja
irrotettiin vene karilta. Irrotuksen jälkeen ohjeistettiin veneilijää ajamaan
turvallisesti laguuniin ja avustettiin rantautumisessa.
Kone sammui ja ukkonen tulossa,
Kuopio, PV240
Pienehkön moottoriveneen kone
oli sammunut kesken matkan. Veneilijät yrittivät ensin meloa itse kotiin,
mutta kun ukkosrintama oli lähestymässä, soittivat hätäkeskukseen. Veneen sijainti oli hieman epävarma.
PV240 löysi etsinnän jälkeen veneen ja
se hinattiin lähimpään satamaan. Ukkosrintama saavutti onnettomuuspaikan samaan aikaan pelastusyksikön
kanssa.
Sonnit veden varassa, Oulu,
Venekuume
Noin 18 Kraaselin saareen laiduntamaan viedyistä sonneista oli lähtenyt
uimaan kohti manteretta ja osa oli hukkunut matkalla. Venekuume ajoi etsintäkuviota alueella etsien karanneita
sonneja. Löydettiin hukkunut sonni,
joka otettiin kiinni alukseen ja kuljetettiin poliisin pyynnöstä Taskilan venesatamaan, mistä omistaja haki ruhon
pois.
Savua ilman tulta, Helsinki,
Mikrolog III
Meripelastuksen johtokeskukselta
tuli ilmoitus palavasta veneestä Santahaminan päälaitureiden lähistöllä. Mikrologin saavuttua perille havaittiin, että
veneessä ei ollut paloa, vaan jäähdytysneste oli tullut koneesta ulos ja konehuoneesta noussut savun näköistä vesihöyryä. Tarkastettiin konehuone
mahdollisen palon varalta ja hinattiin
vene kotisatamaansa.
Voimansiirto rikki, Turku, ABSO
Moottoriveneen voimansiirrosta oli
ajossa alkanut kuulua koko ajan voimistuvaa ääntä. Hetken päästä akselilaakeri oli hajonnut, rikkoen voimansiirtolinjan. Vene jäi tuuliajolle. ABSO hinasi veneen Haahdenniemen telakalle.
Soutajien voimat riittivät, Vaasa,
Wärtsilä Rescue
Meripelastuksen johtokeskukselta
tuli ilmoitus, että neljä nuorta oli lähtenyt souturetkelle, eivätkä he jaksaneet soutaa takaisin rantaan, kun tuuli
painoi venettä ulos rannasta. Havaittiin
soutuvene turvallisesti rannassa ja käytiin tiedustelemassa tilannetta. Nuoret
olivat sittenkin päässeet omin voimin
rantaan.
Isopurje repesi, Kirkkonummi,
Aktia
Kaksi henkiloä oli purjehtimassa
länteen Kirkkonummen Mickelskärin
tasalla vastatuuleen. Isopurjeen revettyä purjehtiminen pelkällä fokalla
oli vaikeaa. Apukoneena ollut perämoottori ei käynyt kunnolla, vaan
sammui aina käynnistyksen jälkeen.
Purjevene oli ns. puurakenteinen
”folkkari”, vanha sellainen. Alus otettiin perähinaukseen, hinattiin Porkkalan kaupalle ja avustettiin laituriin.
Hidastamatta peräaaltoon,
Oulu, Toppila
Poiju perässä, Porvoo, Aktia
Porvoo
Toppilan tähystäjä havaitsi pienveneen ajavan hidastamatta toisen
veneen peräaaltoon ja henkilön lentävän keulatuhdolta veneen pohjalle. Vene pysähtyi, ja kun tähystäjä
ei havainnut kaatuneen nousevan
ylös, meni Toppila paikalle kysymään
avun tarvetta. Henkilö oli loukannut
selkänsä. Ohjeistettiin veneen kuljettaja ajamaan läheisen merivartioaseman laituriin ja hälytettiin paikalle
sairaankuljetus sekä merivartioston
henkilökunta. Annettiin ensiapua,
kunnes sairaankuljetus saapui paikalle.
Venekunta oli lähtiessään unohtanut irrottaa peräköyden poijusta ja
siten vetänyt poijun syvemmälle veteen venereitin viereen. Poijusta oli
enää vain muutama sentti veden
pinnan päällä ja se aiheutti vaaratilanteen muille veneilijöille. Aktia
Porvoo veti poijun takaisin matalampaan veteen pois väylän lähettyviltä.
Ilkivaltaa, Heinola, Kuusakoski
Heinolan satamasta oli edellisenä yönä otettu luvatta pelastusveneitä käyttöön ja hylätty ne vääriin
rantoihin. Etsittiin ja hinattiin kolme
Heinolan kaupungin pelastusvenettä omille paikoilleen. Tehtävä sai
jatkoa, kun kaupungilta tuli ilmoitus
sataman laitureiden väliin heitetyistä
penkeistä, joista aiheutui vaaraa veneilijöille.
Veneen suojelua, Tampere,
Särkkä
5-metrisen tuulilasiveneen
moottori tai hallintalaite rikkoontui
ajossa, minkä seurauksena kone kävi
enää heikosti tyhjäkäynnillä. Veneilijä
onnistui ajamaan veneen ilman suurempia vaurioita läheiseen rantaan,
missä hän kahlaten suojeli venettä
osumasta kiviin ja kiinnitti veneen
rantaan. Aallokko ja tuuli osuivat
suoraan rantaan ja aiheuttivat veneelle vaaraa. Veneen päällikkö kylmettyi hieman kahlaamisen seurauksena. Avustettavan veneen päällikölle annettiin hypotermiapussi kylmettymisen takia ja vene hinattiin
kotisatamaansa.
Ilmausta vailla, Inkoo, BLC
Moottoriveneen kone sammui
kesken ajon. Polttoainemittari näytti
kuitenkin 1/4 tankkia. Alus oli hätäankkuroitu kapealle väylälle. Hinausta aloitettaessa vene oli kevyesti
kiinni matalassa hietikossa väylän
vieressä. Moottorivene hinattiin Inkoon satamaan, missä alus tankattiin
ja ilmattiin sen polttoainejärjestelmä,
jonka jälkeen moottori käynnistyi
normaalisti.
Lokikirja jatkuu heinäkuun
alusta lähtien seuraavassa
numerossa.
TERVETULOA HYVILLE VENEKAUPOILLE!
Meillä on joustavat palvelut,
hinnat ja maksuehdot
• OSTAMME VENEITÄ
• TEHOKASTA VENEVÄLITYSTÄ
• VAIHTO (myös kalliimpaan,
autot, jetit ja mp:t)
• RAHOITUS JÄRJESTYY
MERIPELASTAJA 3-15
Puh.0400-222 256 • Fax 02-4355 686 Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, 21250 Masku • myynti@masimp.fi • www.masimp.fi
29
Baltic Queenillä
Alkuviikko on Meritansseja, loppuviikko
tico tico!
Mikä sinua huvittaa? Löydä
oma risteilysi ja varaa:
tallink.fi/22h
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: viking-fi@viking-life.com
www.VIKING-life.com
150916_Tallink_BQ_Meripelastajat_93x133.indd 1
17.9.2015 11.13
Uusia tapoja tukea
vapaaehtoista meripelastustoimintaa
Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa
5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai
10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155).
Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta
www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä.
Leading expertise to maximize safety
and optimize energy
Entrust your passenger vessels
with Bureau Veritas
Visit us at: www.veristar.com
www.bureauveritas.com
Move Forward with Confidence
Marine
Industry
I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce
Health, Safety & Environment
Construction
Certification
Government Services & International Trade


Cobham SATCOM
Certified Partner
