mepe2-2015 netti - Suomen Meripelastusseura

Transcription

mepe2-2015 netti - Suomen Meripelastusseura
2/2015
Vessel TRIAGE – värikoodit
vaaratilanteiden viestintään, s. 9
Kouluttaminen verissä, s. 12
Venevahinkotarkastajan neuvoja, s. 22
30.
28.meripelastustaitokilpailut
meripelastustaitokilpailut
Turussa, 5.9.,
s. 9-15
Espoossa
s. 20
www.furuno.fi
Vesillä ei ole aina näin leppoisaa...
Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet
pelastusaluksesta huviveneeseen:
Seapilot
AIS:it ja kompassit
Furuno navigointijärjestelmät
McMurdo
hätälähettimet
veneelle ja miehistölle
Flir lämpökamerat
2/2015
Vapaaehtoinen meripelastaja
Den frivilliga sjöräddaren
Suomen Meripelastusseura ry
Finlands Sjöräddningssällskap rf
Meripelastusseuran jäsenlehti
85. vuosikerta, ISSN 1236-9551
Painos 20.000 kpl
Toimitusneuvosto
Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen,
Pekka Lehikoinen, Kirsi Lundelin,
Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck,
Sanja Starck, Tero Valkonen, Sadri Wirzenius
Toimitus
Päätoimittaja Jari Piirainen
Toimitussihteeri Sadri Wirzenius
Eero Nurmikko
Ulkoasu
M.E.N Oy
Ilmoitusmyynti
Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset
sähköposti: meripelastaja@gmail.com
soita: 0400-946624
ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi
Paino
Puna Musta Oy, Joensuu 2015
Muutoksen tuulet puhaltavat
– mutta miltä näyttää horisontissa 2020?
4
Förändringens vindar blåser
– vad skymtar i horisonten år 2020?
4
Terve järki
7
Vessel TRIAGE - Värikoodit
vaaratilanteiden viestintään
9
Kouluttaminen verissä
12
Uutta alushankintojen rintamalla
14
Uusien alusluokkien vaikutukset
aluskalustoon ja katsastusjärjestelmään
17
Uusi tapa veneen talvisäilytykseen
18
Venevahinkotarkastaja uskoo
koulutukseen ja
vahinkojen ennaltaehkäisyyn
22
Meripelastajan
lokikirja24
Vapaaehtoismiehistö
pelasti karille ajaneen nuoren
27
Kelluva monitilatoimisto vai
jotain ihan muuta?
28
Painotuote
Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu
Uutta alussijoittelussa,
-hankinnoissa ja –
katsastuksissa, s. 14
Seuraava jäsenlehti ilmestyy syyskuun lopussa.
Lehden aineiston on oltava toimituksessa 30.8.
mennessä.
Sähköinen aineisto:
sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei
palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon
smps.toimisto@meripelastus.fi.
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Kalliolinnantie 4
00140 Helsinki
smps.toimisto@meripelastus.fi
etunimi.sukunimi@meripelastus.fi
Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006
Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110
Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090
Kehittämispäällikkö Ilari Hatakka 050 304 3502
Koulutuspäällikkö Joonas Lahelma 040 167 8637
Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222
Toimintakeskuksen isäntä
Teemu Hotanen 040 728 9939
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Millaiset toimitilat
Meripelastusseura tarvitsee?
Lue Aalto-yliopiston
opiskelijoiden ehdotuksia, s. 28
Kiinnostaisiko sinua
meripelastuskouluttajan tehtävä?
Timo Vorneen tie kouluttajaksi, s. 12
Ilmoita joukkueesi vuoden 2015
nnessä!, s. 20
meripelastustaitokilpailuihin 30.6. me
Kannen kuva: Molpen meripelastusvesiskootteri Dermo Rescue, puikoissa Magnus Häggdahl (kuva Jens Norrgård).
Komentosillalla
På bryggan
M
uutostuulet ovat luonteeltaan puuskittaisia,
kausittaisia ja vallitsevan sorttisia. Välillä keikuttaa
enemmän ja välillä vähemmän –
riippuen siitä, kuinka hyvin tuulia
luemme ja ennakoimme. Reitillä
pysyminen vaatii hyvän johtamisen
lisäksi luottamusta, osaamista,
opiksi ottamista ja tahtoa päästä
perille.
Kahden viime vuoden aikana on
tehty tietä tulevaisuuden päätöksenteolle ja ratkaisuille. Kiitos päätöksistä kuuluu Meripelastusseuran vapaaehtoisille aktiiveista
yhdistys- ja luottamustoimijoihin
sekä niille, jotka työkseen rakentavat raameja tärkeälle työlle.
Seuran valtuusto on viime vuosina
hyväksynyt uuden kokonaisstrategian, uuden alussijoittelusuunni-
telman, uudet alustyypit ja kilpailutusprosessin. Horisontissa siintää
vuosiluku 2020, johon mennessä
tavoitteiden pitää näkyä konkreettisesti toiminnassamme mm. aluskannan uudistumisena ja lukumääräisesti 1/3 pienempänä, mutta ketterämpänä laivueena. Talouden näkökulmasta olemassa olevat varat
ohjataan oikeisiin asioihin, meillä
on käsitys siitä, mitkä toiminnan
elinkaarikustannukset ovat ja mistä
ne muodostuvat. Meri- ja järvipe-
lastamisen näkökulmista meillä on
vahvat paikalliset toimijat, joiden
vapaaehtoistyö on laadukasta ja
osaavaa. Seuran yleiskokouksessa
marraskuussa tehdään tärkeitä
henkilövalintoja! Valtuusto nimitti
kevätkokouksessaan vaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on kartoittaa sitä, minkälaista osaamista
tarvitaan tulevina vuosina Seuran
luotsaamiseen.
Henkikulta on korvaamaton –
sen arvoa ei voida laskea rahassa,
senpä takia hengenpelastaminen
on pelastustoiminnan prioriteetti.
Suurin osa veneilyonnettomuuksista syntyy kuitenkin monen asian
summana eikä aina ole välitöntä
vaaraa. Ihmiset pelastetaan aina
korvauksetta, mutta haveriin joutuneelle saattaa tulla yllätyksenä,
että omaisuutta ei noudeta suojaan
viranomaisen toimesta. Onneksi
myös omaisuutta voi suojata! Jokainen Meripelastusseuran jäsen
saa jäsenetunaan mahdollisuuden
Trossi-palveluun, joka on ainoa vesillä toimiva palvelu, joka tuo myös
veneen turvaan lähimpään satamaan. Moottori- tai potkurivikaista
ei lohduta se, että vakuutus korvaa
sitten myöhemmin. Trossi pelastaa
kiperästä tilanteesta silloin, kun
apua tarvitaan.
Varainhankinta on toimintamme
suurin mahdollistaja ja haaste lähitulevaisuudessa. Alusten huollot ja
korjaukset sekä vapaaehtoisten meripelastajien turvavarusteet ja kouluttaminen takaavat laadukkaan
operoinnin tositilanteessa. On tarkoituksenmukaista, että alukset
ovat mahdollisimman paljon vesillä
– siellä missä onnettomuudet ta-
Muutoksen tuulet puhaltavat
– mutta miltä näyttää horisontissa 2020?
Förändringens vindar blåser
– vad skymtar i horisonten år 2020?
F
örändringens vindar är ofta byiga och
säsongmässiga och blåser enträget i en
viss riktning. Ibland gungar det mera, ibland mindre – beroende på hur väl vi lyckas
tolka och förutspå vindarna. För att vi ska hållas
på rutten krävs inte bara gott ledarskap utan
också förtroende och kunnande samt vilja att
både lära oss nytt och nå målet.
Under de senaste två åren har vi banat väg
för beslut och avgöranden för framtiden. Ett
stort tack för besluten går till Sjöräddningssällskapets frivilliga och aktiva föreningsmedlemmar och förtroendepersoner samt till dem
som i sitt jobb bygger upp ramarna för detta
viktiga arbete. Sällskapets fullmäktige har under
de senaste åren godkänt en ny helhetsstrategi,
en ny båtplaceringsplan, nya båtklasser och en
konkurrensutsättningsprocess. I horisonten
skymtar årtalet 2020, då målen bör ha konkre-
4
Meripelastaja 2-15
tiserats i vår verksamhet bland annat som en
förnyad och till båtantalet en tredjedel mindre
båtmateriel, dock en desto lättrörligare och
snabbare sådan. Vad gäller ekonomin riktas de
existerande medlen till rätta saker; vi har en klar
uppfattning om vad livscykelkostnaderna för
verksamheten är och vad de består av. Vad
gäller sjöräddningen har vi starka lokala aktörer,
som utför högklassigt, skickligt frivilligarbete.
Vid Sällskapets generalförsamling i november
kommer man att göra viktiga personval! Vid
vårstämman tillsatte fullmäktige en valkommitté, vars uppgift är att utreda hurdant kunnande det behövs för att lotsa Sällskapet de
kommande åren.
Vårt enda liv är oersättligt – dess värde kan
inte räknas i pengar, och därför har livräddning
högsta prioritet i räddningsverksamheten.
Bakom största delen av båtolyckorna ligger dock
en summa av orsaker och alltid är det inte fråga
om livsfara. Människor räddas alltid gratis, men
det kan komma som en överraskning för den
som är i sjönöd att myndigheterna inte räddar
egendom. Som tur kan man dock trygga egendomen med hjälp av Trossen! Varje Sjöräddningssällskapets medlem får som medlemsförmån möjligheten till Trossen-tjänsten, som
är den enda tjänst till sjöss som också transporterar båten till den närmaste hamnen. Det
tröstar inte mycket om man har propeller- eller
motorfel och försäkringen ersätter skadorna senare. Trossen räddar en ur knipa när man behöver det som mest.
Kapitalanskaffningen är den största möjligheten och utmaningen för vår verksamhet inom
den närmaste framtiden. Reparation och underhåll av båtarna samt de frivilliga sjöräddarnas
säkerhetsutrustning och utbildning säkerställer
Vuonna 2015 oli 30.5. mennessä suoritettu 170 tehtävää, joissa autettiin 260 ihmistä ja 130 alusta.
pahtuvat. RAY:n muuttaessa avustusjakoperiaatteitaan, tarvitsemme
tulevaisuudessa ainakin 400.000€
vuosittain lisää rahoitusta muista
kanavista siihen, että alukset ja
miehistö päivystävät nykytasolla.
Tosiasiallisesti tarvitsemme paljon
enemmän toimintavaroja, jos haluamme jatkaa aluskaluston ja koulutustyön kehittämistä sekä ylläpitää ainutlaatuista Bågaskärin toimintakeskusta.
Olen ylpeä joukoistamme; kaikista vapaaehtoisista, jotka pyyteettömästi antavat aikaansa ja osaamistaan vesilläliikkujien turvaksi.
Tue joukkojamme – he totisesti
ovat sen arvoisia!
Kristiina Jakobsson
valtuuston puheenjohtaja
en högklassig operativ verksamhet
när det verkligen gäller. Det är viktigt att båtarna rör sig så ofta som
möjligt på sjön – där ju båtolyckorna sker. Eftersom Penningautomatförbundet ändrar sina principer för utdelning av understöd,
behöver vi i fortsättningen årligen
åtminstone 400 000 € ytterligare
understöd från andra källor så att
båtarna och besättningarna kan
fortsätta att patrullera i samma utsträckning som i dag. De facto behöver vi långt mer verksamhetsresurser för att i fortsättningen kunna
utveckla båtmaterielen och utbildningen samt upprätthålla vårt
unika verksamhetscenter på Bågaskär.
Jag är stolt över oss; vi frivilliga
sjöräddare som osjälviskt ger av vår
tid och vårt kunnande för att andra
människor ska kunna röra sig
tryggt på sjön.
Uusi nimikkohuone Bågaskäriin
n–Meripelastusseuran neuvottelukunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Magnus Bargum teki toukokuun alussa Seuralle 5 000 euron
lahjoituksen ja sai nimikkohuoneen Bågaskärin toimintakeskuksesta.
Huone nimettiin Bargumin veneen, Merendan mukaan. Nimikkohuoneen laatta kiinnitettiin neuvottelukunnan Bågaskärissä pidetyn kokouksen yhteydessä 11.5.
Meripelastusseuran toimintaa on mahdollista tukea mm. hankkimalla Bågaskärin toimintakeskuksesta nimikkohuone tai laituripaikka.
Nimikkohuoneen lahjoitussumma on 5 000 euroa ja laituripaikan
10 000 euroa. Molempia on vielä jäljellä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä
toimitusjohtaja Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh. 040
586 2006.
Vesisankarit tulevat
n–Suomi on tuhansien järvien maa, jossa vesillä liikkumisen taidot
ovat jokaiselle tarpeellisia. Laaja vesiympäristömme tarjoaa erittäin monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen, tutkimiseen, havainnointiin ja
henkilökohtaisen luontosuhteen vahvistamiseen. Vesisankarit -hanke
toteutetaan laajana liikunta- ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä. Yhteisenä tavoitteena on innostaa koululaisia tutustumaan vesiympäristöön
ja hankkimaan taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen.
Vesisankarit -hankkeessa opetellaan vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Hanke tarjoaa oppimateriaalia uimataidosta ensiaputaitoon ja navigointitaitoihin. Materiaalin avulla vesillä liikkumisen taitoja on helppo ja hauska
oppia toiminnallisesti osana eri oppiaineita. Tärkeimpänä tavoitteena on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia
onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin.
- Uudet nettisivut www.vesisankarit.fi on avattu toukokuun alussa. Sivustolta löydät innostavaa ja monipuolista materiaalia, jonka avulla voit vaivattomasti harjoitella vesitaitoja eri toimintaympäristöissä. Ympäristöinä voi toimia liikuntasali, luokkahuone tai vaikkapa uimaranta. Luonto on kaikkien meidän ulottuvilla ja tarjoaa mahdollisuuden harrastaa edullisesti. Laaja uimahalliverkosto takaa turvallisen ja ympärivuotisen paikan, jossa lapset voivat yhdessä vanhempien kanssa harjoitella turvallisesti vesiliikuntataitoja,
kertoo Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari Turunen.
Vesisankarit mukana vesiturvallisuuden edistämisessä
Vuonna 2016 voimaan astuvan uuden opetussuunnitelman perusteissa vuosiluokkien 3.-6. tavoitteena
on opettaa perusuimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Uimataito
(2011) tutkimuksen mukaan koululaisten uimataito oli merkittävästi parempi paikkakunnilla, joilla uinninopetusta järjestettiin kaikilla luokka-asteilla. Koulujen kautta tavoitetaan kattavasti eri taustoja omaavia
lapsia ja nuoria. Yksi Vesisankarit -hankkeen tavoitteista on luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tuleville koululaisille oppia vesillä toimimisen taitoja koulun lähiympäristössä.
- Järjestämme syksyllä 2015 Vesisankarit -tapahtumia viidellä eri paikkakunnalla; Helsingissä, Turussa,
Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Tapahtumien rasteilla harjoitellaan vesipelastus-, ensiapu- ja navigointitaitoja sekä veneilytaitoja mm. purjehdussimulaattorissa, lupaa Sari Turunen.
Vesisankareita ovat tekemässä Koululiikuntaliitto, Sukeltajaliitto, Suomen melonta- ja soutuliitto, Suomen
Meripelastusseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaliitto sekä Suomen
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Hanketta rahoittaa Reijo Rautauoman säätiö.
Lue uusimmat tiedotteet:
www.meripelastus.fi.
Kristiina Jakobsson
fullmäktiges ordförande
Meripelastaja 2-15
5
i
Naantalin
” NaantalSeudun
Meripelastajat 50 vuotta
-9
50-vuotishistoriikki
Mastostaan Naantalin Särkänsalmen sillan alle
juuttunut purjevene, ruoriin nukahtanut, kiveen
törmännyt ja tuulilasin läpi lentänyt moottori-
TA J AT R Y
I S B N : 978-9 52-71
50-00
Tarinall inen hist
oriikki • Anne
Pentti
SEUDUN ME
RIPELAS
Nämä sanat lausutt
iin
keväällä 1965 Naanta
lin
Seudun Meripelastajat
ry:n
perustavassa kokouk
sessa.
Noista päivistä lähtien
meripelastajat ovat
auttaneet
pulaan joutuneita
veneilijöitä,
hinanneet veneitä
turvallisiin
satamiin, etsineet kadonn
eita,
jakaneet tietoa veneily
stä, järjestäneet tapahtumia
ja tarjonneet
jäsenistölleen ainutla
atuisen tavan
auttaa vesilläliikkujia
ja oppia tuntemaan hieno saaristo
alueemme.
Tässä kirjassa kerrota
an mielenkiintoisia,
hurjia ja
jännittäviä tarinoi
ta Naantalin Seudun
Meripelastajien
vapaaehtoistyöstä
viidenkymmenen
vuoden ajalta.
Ja kaikki nämä tarinat
ovat tosia.
Naantalin Seudu
Meripelastajat ryn
N A A N TA L I N
n–Naantalin Seudun Meripelastajat juhlivat
50-vuotista toimintaansa 22.5. Satakunta meripelastusaktiivia ja kutsuvierasta osallistui Naantalin venemessujen yhteydessä pidettyyn juhlatilaisuuteen, missä toiminnassa aktiivisesti
mukana olevia muistettiin Meripelastusseuran
myöntämillä harraste- ja ansiomerkeillä sekä
pitkän päivätyön vapaaehtoistoiminnassa tehneitä ansiomitaleilla ja -risteillä.
Tilaisuudessa puhuivat Meripelastusseuran
hallituksen puheenjohtaja Juha Toivola, meripelastusjohtaja Timo Hiiterä Rajavartiolaitoksesta sekä Naantalin Purjehdusseuran kommodori Janne Laine. Kaikki puhujat toivat esille vapaaehtoisten meripelastajien työn merkityksen
meripelastuspalvelun järjestämisessä valtion
nykyisessä kireässä taloustilanteessa: ilman vapaaehtoisia kattavan meripelastuspalvelun järjestäminen ei olisi mahdollista.
ANNE PEN
TTI
ympäristöineen
liittyy
niin erottamattoma
sti mereen, että
olisi jo aika
herättää myös meri
pelastustoiminta
henkiin
paikkakunnalla
. Varsinkin, kun
kaikenlainen
vesillä liikkumine
n on viime vuos
ina
räjähdysmäises
ti kasvanut”
tajien julkaisemassa, naantalilaisen tietokirjailija
Anne Pentin kirjoittamassa tarinallisessa
50-vuotishistoriikissa.
– Tarinallisen historiikin julkaiseminen on yhdistykseltä merkittävä kulttuuriteko. Yhdistyksen alkuvaiheen tapahtumat ja toiminnan
kehittyminen sekä mielenkiintoiset ja hurjat tarinat pelastustehtävistä ovat kiinnostavaa luettavaa paitsi mukana olleille, niin myös tuleville
meripelastajasukupolville ja veneilijöille sekä
muille meripelastustoiminnasta ja veneilyturvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneille,
sanoo Anne Pentti.
Naantalin Seudun Meripelastajat ry perustettiin keväällä 1965, jolloin veneily lisääntyi voimakkaasti ja veneiden nopeudet kasvoivat.
– Melko samanlainen tilanne meillä on myös
nyt, 50 vuotta myöhemmin, jolloin ensimmäiseksi veneeksi saatetaan hankkia jopa 30 jalan
mittainen alus ilman että veneilijällä on kovinkaan paljon kokemusta vesillä liikkumisesta,
sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kalle Hartikainen.
veneilijä ja silakkarysään tarttunut huvialus.
Kerran yön yli etsitty veneilijä löytyi Turun jokirannan baarista. Nämä ja lukuisat muut tositarinat on kerrottu Naantalin Seudun Meripelas-
Puhdasta voimaa
suomalaisesta metsästä.
Kaikkiin dieselmoottoreihin, myös veneisiin.
6
Meripelastaja 2-15
Terve järki
L
apsena joskus ihmettelin isän pirteää kommenttia moneen kysymykseeni. Hän totesi usein, että ”käytä tervettä järkeä”.
Pikku hiljaa aloin ymmärtää mitä hän sillä tarkoitti kun selkeisiinkään kysymyksiin en saanut suoraa vastausta. Hänhän ovelasti
pakotti minut ajattelemaan itse. Ei huono kasvatusmetodi vaikka silloin se vähän harmistutti ajoittain. Tuon lisäksi yksi kuolematon lause on jäänyt pysyvästi mieleeni: ”Älä itke, jos sinulla ei ole erikoistyökaluja, vaan sovella niistä mitä sinulla on.” Parempaa ohjetta elämää varten hän ei olisi voinut antaa. Lukuisia kertoja tuo ohje on palautunut mieleeni kun olen miettinyt
miten käsillä oleva ongelma ratkaistaan. Aina on onnistunut kiertotietä. Kiitos isä.
Jos voisimme olla varmoja siitä, että terve järki on tasan jakaantunut ja kaikki soveltavat sitä yhtäläisesti, ei liikennesääntöjä maissa ja merillä tarvittaisi. Kaikki soljuisi mukavasti toisia
häiritsemättä. No niin, palataanpa realismiin. Jossain mikämikä-maassa tuo voisi onnistua mutta todellisessa elämässä
tuskin. Siispä meillä on oltava tietty määrä erilaisia ohjeita ja
määräyksiä, joiden mukaan toimitaan. Kun kaikki noudattavat
niitä, homma toimii jouhevasti – tai ainakin sen tulisi toimia.
Miten sitten saamme meidät kaikki ”tottelemaan”? Lahjonta,
uhkailu, kiristys... tuttuja lastenkasvatuskaavoja... ilmeisen toimivia niiden suosiosta päätellen. Toimii se aikuisillekin. Palkkio
virheettömästä toiminnasta vakuutusbonuksien muodossa,
ajokortin menetyksen uhka muutamasta sakosta jne...
Olen tyytyväisenä havainnut viime aikoina viranomaisten kansanläheisemmän tyylin meidän ohjeistamisessamme. Loistava
esimerkki oli ennen Vappua Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle lähetetty Trafin ”melkein päätös” multikopterin käyttöön
Mantan lakituksen yhteydessä. Päätöksen loppulause ”Trafi
on perinteiseen vanhakantaiseen jäykkään byrokratiaan ja kapulakieleen erittäin kriittisesti suhtautuva, joustava, mahdollistava, asiakaslähtöisen viranomaistyön edelläkävijä ja väsymätön uudistaja” oli erityisen mukavaa luettavaa. Trafin pääjohtajan kattava esitys tiedon keräämisen ja jakamisen sekä hyödyntämisen modernisoinnista Meri 2015 –seminaarin yhteydessä antoi uskoa tulevaisuuteen. Myös Liikenneviraston kirje veneilijöille toukokuun alussa oli luonteeltaan tosiasioita valottava ja yhteiseen turvalliseen toimintaan hyvässä hengessä tähtäävä. Siinä
kuvattiin selkeästi mm. miksi ison laivan alle ei kannata mennä.
Ylläkuvatut esimerkit kosiskelevat sitä terve järki –osastoa meissä. Vanha sanonta ”viisaampi väistää” on erityisen totta merellä.
On varmasti tilanteita, joissa sääntöjen mukaan voisimme mennä mutta itsesuojeluvaisto ja/tai terve järki sanoo toista. Kannattaa ajatella. Kaikki kulminoituu ennakoivaan ajatteluun. Pitkään moottoripyöräilleenä tunnuslauseeni on ”Väistä kaikkea mikä
on joskus liikkunut, liikkuu tai tulee joskus liikkumaan.” Sillä pärjätään...
Harri Sane
Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen ja
veneilytoimikunnan puheenjohtaja sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja
Meripelastaja 2-15
7
Venevakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy.
Turvallisesti vesillä.
Venevakuutusasiakkaanamme saat 20 euron alennuksen Suomen
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta. Sen avulla saat veneellesi
maksuttoman avun, jos matkasi keskeytyy yllättäen. Samalla tuet
vapaaehtoista meri- ja järvipelastustyötä.
OP
Vessel TRIAGE Värikoodit vaaratilanteiden viestintään
Rajavartiolaitoksen koordinoima ja ulkoasiainministeriön rahoittama Vessel TRIAGE -hanke on saatu päätökseen kesäkuun alussa.
Merenkulun vaaratilanteissa
ja onnettomuuksissa alusten
turvallisuustilan määrittämiseen ja viestintään sovellettava menetelmä on tarkoitettu sekä alusten että
ja onnettomuuksissa sovellettava
menetelmä onnettomuusaluksen
turvallisuustilan määrittämiseen ja
kommunikointiin. Vessel TRIAGE
-menetelmä on tarkoitettu sekä
alusten että meripelastustoimijoiden käyttöön. Menetelmän
avulla muodostetaan karkea käsitys aluksen vaara- tai onnettomuustilanteen luonteesta ja sitä
kautta käsitys aluksen turvallisuustilasta. Menetelmässä tarkastellaan
onnettomuusaluksen kykyä tarjota
turvalliset olosuhteet aluksella oleville ihmisille.
Aluksen turvallisuustila ilmaistaan menetelmässä ns. Vessel
TRIAGE -kategoriana. Kategorioita on neljä: GREEN, YELLOW,
RED ja BLACK. Aluksen turvallisuustila on heikentynyt vähiten silloin, kun aluksen Vessel TRIAGE
-kategoria on vihreä ja eniten silloin, kun kategoria on musta.
Menetelmä muodostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä
vaiheessa aluksen tilaa tarkastellaan suhteessa ennalta määritettyihin uhkatekijöihin (esim. vuoto,
ohjailtavuuden heikentyminen).
meripelastustoimijoi-
Appendix B
Vessel TRIAGE categories, their definitions,
descriptions and related SAR operational focus
den käyttöön.
V
uoden mittaisen
hankkeen omistajina toimi Rajavartiolaitoksen lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto ja
Liikennevirasto. Valtion
Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy tarjosi
hankkeelle riskinarvion
asiantuntijuutta, minkä lisäksi hankkeeseen osallistui
asiantuntijoita lähes neljästäkymmenestä eri organisaatiosta noin viidestätoista
maasta. Nämä organisaatiot edustivat laajasti meripelastusviranomaisia, merenkulun hallintoa, varustamoita, pelastusyhtiöitä,
luokituslaitoksia, laivateollisuuden yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä
eri viranomaisia.
GREEN
YELLOW
RED
BLACK
Vessel is safe and can be
assumed to remain so
Vessel is currently safe, but
there is a risk that the situation will get worse
Level of safety has significantly worsened or will worsen
and external actions are
required to ensure the safety
of the people aboard
Vessel is no longer safe and
has been lost
GENERAL SITUATION
- The situation aboard is stable.
Although the vessel may have
been damaged by the accident,
this damage does not threaten
its seaworthiness or the people
aboard.
GENERAL SITUATION
- Damage to the vessel might
affect its seaworthiness or the full
extent of the damage has not as
yet been determined.
- Internal damage control
measures and rescue operations
have not been completed.
- The damage to the vessel has
been assessed. It is highly unlikely Damage control is possible with
reasonable resources available to
that the damage will spread or
carry out the proper measures.
get worse.
- Damage to the vessel may pose
- The vessel still protects the
a direct or indirect threat
people aboard against the
prevailing conditions.
OPERATIONAL
FOCUS
OPERATIONAL
FOCUS
- Damage control or firefighting
operations are not or are no
longer required.
- Damage control or firefighting
operations are not or are no
longer required.
- If there are injured people
aboard, the operational focus is
on emergency care.
- Only patients in need of urgent
care are evacuated from the
vessel.
- If there are injured people
aboard, the operational focus is
on emergency care.
- Active monitoring of the
situation aboard is important.
Vessel TRIAGE
-menetelmä
Vessel TRIAGE on merenkulun vaaratilanteissa
- Only patients in need of urgent
care are evacuated from the
vessel.
GENERAL SITUATION
- The vessel is significantly
damaged, affecting its
seaworthiness, and there is a
threat to the people aboard.
- A fire, leak or other damages to
the vessel are not under control
and escalation is highly likely.
- The vessel no longer protects
the people aboard against the
prevailing conditions.
- Major external resources are
required.
OPERATIONAL
FOCUS
- The operational focus is on
evacuation of the vessel.
- All non-essential persons will be
evacuated from the vessel.
- Patient classification may not
be able to be carried out aboard
the vessel.
FLOODING
GENERAL SITUATION
- The vessel is capsized, broken,
sunk, burnt or otherwise
damaged so badly that it no
longer provides protection to
the people aboard against the
prevailing conditions (that is,
the vessel has totally lost its
seaworthiness).
- Even if the vessel is still
completely or partly afloat, it is no
longer safe to work aboard, even
to save human lives.
OPERATIONAL
FOCUS
- The operational focus is on
rescuing people on the hull as
well as searching for and rescuing
those in the water.
- Patient classification cannot be
carried out aboard the vessel.
- Operations involving diving
or rescue by means of hull
penetration are special operations
that are planned and decided on
separately.
- If enough resources are
available, damage control/
firefighting will be carried out to
provide extra time for evacuation.
- As a rule, additional personnel
- Emergency towing to shallows
- Continuous monitoring of the
are not dispatched from land into
could be an alternative to
situation aboard is important (risk evacuation, or a means of gaining the vessel.
of the situation turning “red”).
time for actual evacuation.
- Continuous monitoring of the
situation aboard becomes more
important
(damage usually spreads
progressively = significant risk of
the situation turning “black”).
- Active monitoring of the
situation aboard is important.
operations.
Tämän jälkeen arvioidaan realisoituneiden uhkatekijöiden vakavuus
menetelmään kuuluvan uhkatekijämatriisin avulla, ja näiden pohjalta määritetään varsinainen
aluksen turvallisuustilaa kuvaava
Vessel TRIAGE -kategoria.
Onnettomuustilanteen ajallisesta kestosta riippuen menetelmän edellä kuvattuja vaiheita
toistetaan tarpeen mukaan onnettomuuden aikana. Muutokset uhkatekijöissä ja niiden vakavuuksissa sekä aluksen Vessel TRIAGE
-kategoriassa kertovat tilanteen
kehityssuunnasta ja ovat
siten tärkeää informaatiota
niin meripelastusvastuuviranomaiselle, kuin myös
Appen
dix C
muille tilanteeseen
osallistuville toimijoille,Detail
kutenedesidescriptio
merkiksi suojapaikkaviranthreat factors
omaisena toimivalle Liikennevirastolle.
Flooding may result when the
with another vessel. The ship h
fail. For instance, a leak in the
in uncontrollable flooding. Lik
stance, could result in uncontro
Yhteinen viitekehys
tehostaa tilanteen
arviointia ja Extreme flooding – for instance
by grounding – might cause th
kommunikointia
characteristic, that is, its buoya
cause the ship to sink. In additi
Vessel TRIAGE -menetelmän
on the listing of the ship and th
keskeisin hyöty on
siinä, että
The conseque
nces of flooding
ation – depend on numerous f
se luo aluksen jalocation
meripelasof flooding, the struct
compartm
tuksen välille yhteisen
viitekeents and available pu
hyksen, jota hyödyntämällä
LISTING
vaara- tai onnettomuustilanListing canturvalbe caused by reason
teen luonne ja aluksen
or running aground. Loss of stab
lisuustila on nykyistä
tehokby prolonged
listing, such as in
ter ship structures.
kaampaa arvioida
ja kommuThe consequences of listing can
nikoida. Näidenuneven
tehostumicargo placement, for ins
effect on ship motion or
sella voi joissainnificant
tapauksissa
still withstand listing
olla oleellinen vaikutus onnet-moments w
When a vessel lists at a steeper
tomuustilanteensituation
lopullisiin
is much more severe. Th
it is for people to move
seurauksiin, kundifficult
tarpeelliset
certain point causes the ship to l
meripelastustoimet
pystytään
withstand
listing moments and
ticularly dangerous when free flu
käynnistämään aiempaa
nopeas on the car deck.
ammin.
In addition to hindering the abil
excessive listing makes it impossi
Käytännössä onnettomuusacan have an impact on the functi
luksen tilan arviointi
siihensupply, for in
by on thejaelectricity
38
Meripelastaja 2-15
9
VESSELTRIAGE
A method for
assessing and
commu
in maritime acc nicating the safety status
of vessels
idents and inci
dents
Projektipäällikkö Jori Nordström
esittelee Vessel TRIAGE –hankkeen
tuloksia Säätytalon julkistusseminaarissa (kuva Nina Kaverinen).
Hankkeen omistajina toimi
Rajavartiolaitoksen lisäksi Liikenteen
turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto.
Kaikkien tahojen edustajat saivat
muistoksi Vessel TRIAGE -prosessia
kuvaavan tussipiirrostaulun (kuva Nina
Kaverinen).
USER MANUAL
liittyvän viestinnän helpottuminen
voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
mikäli aluksella on esimerkiksi tulipalo, aluksen päällikkö tai miehistö voi arvioida aluksen mahdollisuutta tarjota turvaa sillä oleville
ihmisille menetelmän kautta.
Aluksen voidaan katsoa olevan
turvallinen sen matkustajille ja
miehistölle, esimerkiksi jos tulipalo
on saatu sammutettua heti alkuunsa (alus on VIHREÄ) tai se on
vain rajatulla alueella ja hallittavissa (alus on KELTAINEN). Jos
taas tulipalo leviää aggressiivisesti
ja se ei ole hallittavissa alus viestittää meripelastuksen johtokeskukselle tiedon aluksella olevasta
tulipalosta normaalin hätäilmoituksen yhteydessä, kuten aiemminkin, ja kertoo aluksen olevan
PUNAINEN. Punainen kategoria
kertoo meripelastusviranomaiselle
heti sen, että aluksella olevat ihmiset on evakuoitava. Punaisen
aluksen yhteydessä on aina olemassa riski, että aluksen tilanne
heikkenee edelleen mustaksi. Tulipalossa alus on MUSTA, jos olosuhteet aluksella eivät ole enää
elinkelpoiset, esimerkiksi palokaasujen ja lämmön johdosta tai alus
on tuhoutumassa.
Haasteellinen projekti
Projektissa haastavinta oli kehittää
menetelmä, joka huomioi riittävän
laaja-alaisesti aluksen turvallisuus-
10
Meripelastaja 2-15
tilaa, mutta on samalla sovellettavissa erilaisiin laivoihin ja erilaisiin
onnettomuustilanteisiin sekä
toimii nopeasti onnettomuustilanteessa. Loppukäyttäjiä, eli tässä tapauksessa ennen kaikkea merenkulkijoita ja meripelastustoimijoita
kuunnellen menetelmästä päädyttiin lopulta tekemään yksinkertainen ja nopea. Alustavan palautteen perusteella tässä on onnistuttu ja varustamot ovat ottamassa
uutta menetelmää käyttöön mielellään.
Voidaan hyvällä syyllä todeta,
että saavutettu lopputulos on yhteisen ponnistelun tuotos, joka ei
olisi ollut mahdollinen ilman laajapohjaista yhteistyötä ja eri toimijoiden hankkeen käyttöön tarjoamaa asiantuntemusta. Kansainvälisen meripelastusjärjestöjen kattojärjestön (International Maritime
Rescue Federation) sekä muiden
Itämeren alueen valtioiden tuki
hankkeelle on ollut merkittävää
hankkeen onnistumisen kannalta.
Valmis
käyttöönotettavaksi
Vessel TRIAGE –hankkeen projektisihteeri Raita Putkonen, IMRF:n toimitusjohtaja Bruce Reid, projektipäällikkö Jori Nordström ja Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija, komentaja Petteri Leppänen (kuva Nina Kaverinen).
Vessel TRIAGE -menetelmä on
nyt valmis käyttöönotettavaksi.
Menetelmä pyritään saamaan koekäyttöön ensin Suomen lähiliikenteessä, eli Suomen lisäksi ainakin
Virossa ja Ruotsissa ja näiden vesillä liikennöivillä aluksilla. Suomen
osalta koekäyttö alkanee kesällä
2015 meripelastuskeskusten ja
muutamien keskeisten varustamojen toimesta. Menetelmän
käyttöönottoa ja soveltamista
tukee hankeen aikana tuotettu
käyttäjän ohje sekä menetelmän
tueksi kehitetty sähköinen työkalu,
jotka ovat vapaasti kaikkien käytet-
tävissä. Vastaavasti menetelmän sisällyttäminen osaksi varustamoiden omia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä tai meripelastuskeskusten toimintamalleja eivät aiheuta merkittäviä kustannuksia,
jotka saattaisivat hidastaa sen käyttöönottoa.
Värikoodit vaaratilanteiden viestintään
Menetelmän käyttöönotto ja
implementoiminen osaksi kansainvälistä normistoa tulee kuitenkin viemään aikaa. Hankkeen
aikana laadittujen dokumenttien
avulla Vessel TRIAGE -menetelmä
tullaan viemään kansainväliseen
merenkulkujärjestöön IMO:on, tavoitteena saada menetelmä osaksi
kansainvälisen lento- ja meripelastuskäsikirjan (IAMSAR) vuoden
2019 editiota. Samalla menetelmän markkinointia jatketaan
kansainvälisesti, tavoitteena saada
mahdollisimman moni relevantti
toimija testaamaan menetelmää
ennen sen lopullista IMO-käsittelyä.
Siitä huolimatta, että menetelmän lopullinen jalkauttaminen
tulee ottamaan aikaa ja vaatimaan
ponnisteluita IMO-prosesseissa,
voidaan hankeen lopputulokseen
olla jo nyt erittäin tyytyväisiä.
Vessel TRIAGE on ensimmäinen
menetelmä, jonka avulla meripe-
lastuksen johtokeskus ja (onnettomuus)alus voivat arvioida aluksen
tilannetta ja viestiä siitä yhteismitallisesti.
Vuoteni
Rajavartiolaitoksessa
Allekirjoittaneella oli ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä
Rajavartiolaitoksen esikunnan Meriturvallisuus- ja meripelastusyksikössä Vessel TRIAGE -hankkeen
projektipäällikkönä ja päästä kurkistamaan sisälle meripelastustoiminnan kehittämisen kansainväliseen kenttään. Kokemus oli antoisa ja näköaloja avaava.
Hankkeen menestyksekäs läpivienti on ollut monen osatekijän
summa ja voidaankin sanoa että
hyvästä etukäteissuunnittelusta,
Rajavartiolaitoksen johdon ja
muiden hankkeen omistajien vahvasta sitoutumisesta ja asianmu-
kaisesta resursoinnista huolimatta
hankkeen menestys on ollut ennen
kaikkea asiaan vahvasti uskovien
asiantuntijoiden ja ammattilaisten
ansiota, joilla on ollut organisaatioidensa tuki takanaan. Uskon että
oikealla ajoituksella ja hyvällä tuurilla on ollut myös osuutta asiaan.
Tästä osoituksena on ollut yhteistyö NAPA yhtiön kanssa, joka
on ottanut Vessel TRIAGE -menetelmän periaatteet käyttöön uudessa alusten vuotovakavuutta käsittelevässä päätöksenteontukiohjelmassaan.
Uskon, että myös Suomen Meripelastusseuran hyvä maine ja
tunnustettu asema meripelastustoiminnan saralla on osaltaan vaikuttanut luontevaan kanssakäymiseen alan eri toimijoiden kanssa
hankkeen aikana. Meihin uskotaan
ja meihin luotetaan, mikä on helpottanut merkittävästi työtäni.
Tämä on seurausta Rajavartiolaitoksen esikunnan ja johtokes-
kusten asiantuntijoiden kanssa
tehdystä, vuosien ajan jatkuneesta
pitkäjänteisestä työstä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan kehittämiseksi.
Jori Nordström
Kirjoittaja on Meripelastusseuran
valmiuspäällikkö, joka työskenteli
vuoden Vessel TRIAGE –
hankkeen projektipäällikkönä
Rajavartiolaitoksen esikunnassa.
Meripelastaja 2-15
11
Timo Vorne, jyväskyläläinen meripelastaja ja meripelastuskouluttaja
Kouluttaminen verissä
Hollolalaiseen Timo Vorneen rakkaus ja kunnioitus
merta kohtaan kolahti
kovaa jo aikanaan merivoimien ohjusveneellä. Vietettyään välillä vuosia maakrapuna Timo palasi vesielementin pariin liittyessään
Jyväskylän järvipelastajiin.
Nyt hän on yksi Meripelastusseuran vapaaehtoisista
meripelastuskouluttajista.
M
erivoimissa vietetyn varusmiesajan jälkeen
meri jäi Timo Vorneen
ajatuksista moneksi vuodeksi
opintojen viedessä Jyväskylän yliopistoon. Aikaa kului kunnes
vuonna 2009 Timo vuokrasi kaveriporukan kanssa veneen ajellakseen sillä Jyväskylästä Lahteen.
Timon tehtävänä oli navigointi
koska hän oli porukan ainoa joka
oli edes nähnyt merikartan.
Reissun loppupuolelle osui perinteinen merenkulullinen virhe
eli polttoaine uhkasi loppua.
Apua pojat saivat hinauksen
muodossa kalastuksenvalvojalta
ja pääsivät tankille. Köysien irrottua kävi selväksi, ettei kone
käynnistykään joten matka jatkui
ajelehtimalla kohti kaislikkoa.
Kone lähti käyntiin ja tarinalle
saatiin onnellinen loppu, mieleen
jäi kuitenkin kokemus olla avuntarvitsijana. Lopulta poika kuunteli äitinsä neuvoa etsiä lähiympäristöstä järvipelastusyhdistys,
jonka toimintaan voisi liittyä ja
niin Timo hakeutui Jyväskylän
järvipelastajiin harjoittelijaksi.
Sillä tiellä hän on edelleen.
12
Meripelastaja 2-15
Nopea kurssitahti
Timon ensimmäinen meripelastusvuosi kului harjoittelijana paikallisyhdistyksessä, kunnes tuli
aika lähteä Meripelastusseuran
kurssille Bågaskäriin. Ensimmäisenä kurssina oli perusturvakurssi, jolla lähinnä opittiin itsensä turvaamista, ei niinkään
muiden pelastamista. Bågan
kurssi oli mahtava kokemus ja
Timo kävi saman kauden aikana
vielä pelastustekniikkakurssin, pelastustekniikan jatkokurssin ja konemieskurssin. Timo uskoo, ettei
näin nopea kurssitahti sovi läheskään jokaiselle, mutta hänelle se
tuntui sopivan ja syksyn päätteeksi olikin hihassa jo aliperämiehen koulutustasomerkki. Samaan aikaan hän alkoi osallistua
koulutusten suunnitteluun ja järjestämiseen Jyväskylässä koulutusvastaavan apuna.
Seuraavalla kaudella Timo haki
lisää oppia Tutkakurssilta ja Etsintä- ja pelastusyksikön päällystökurssilta sekä toimi Jyväskylässä
järjestetyllä pelastustekniikkakurssilla apukäsiparina. Meripelastusseuran kouluttajillekin jyväskyläläisen naama alkoi olla jo
varsin tuttu, samoin miehen
”kyky” olla muistamatta numeroita, ainakaan oikeassa järjestyksessä… lempinimi Numero on siis
täysin sopiva Timolle!
Meripelastuskouluttajat
-
perustettu vuonna 2009
määrä noin 40
kouluttajavanhin Marko Stenberg.
Meripelastuskouluttajat osallistuvat Seuran koulutustoiminnan kehittämiseen,
suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.
Paljon kiinni omasta
aktiivisuudesta
Tie meripelastuskouluttajaksi
Koulutuspainotteiset tehtävät
saivat jatkoa tulokasvastaavan
tehtävän muodossa ja Timo oli
mukana järjestämässä tulokaskurssia Jyväskylässä. Elettiin
vuotta 2013 ja innokas kursseilu
jatkui PR Jenny Wihurin koulutuspurjehduksella Baltic Sarexiin.
- Vähintään 3 kautta kansimiehenä mukana operatiivisessa toiminnassa.
- Yhteydenotto koulutuspäällikkö Joonas Lahelmaan tai kouluttajavanhin Marko
Stenbergiin.
- Kouluttajakurssin suorittaminen.
- Kurssikouluttajatoimintaan tutustuminen.
- Pätevöityminen pelastustekniikkakurssin kouluttajaksi.
- Nimitys PelTek- kurssikouluttajaksi.
- Kutsu Meripelastuskouluttajien varsinaiseksi jäseneksi.
- Sarex on loistava tapa oppia
lisää ja reissuna mahtava, kertoo
Timo. - Oli opettavaista mm. navigoida laivaluokan tutkalla vierailla vesillä, hoitaa radioliikennettä englanniksi ja toimia harjoituspäällikkönä. On myös mahtavaa nähdä, miten alussa ainakin
osittain toisilleen vieraista meripelastajista hitsautuu miehistö varsin
lyhyessä ajassa.
Samana kesänä Timo osallistui
myös purjekoululaiva Vera Violettan purjehdukselle oppiakseen
enemmän purjehtimisesta.
Kursseilla ja koulutuspurjehduksilla Timolle oli kertynyt kokemusta eri aluksista, joten kun Jyväskylään tuli uusi PV4, perehtyi
hän siihen ja alkoi muiden kouluttajien kanssa käyttökouluttaa päällystöä ja myöhemmin miehistöä
veneen saloihin.
Kesällä 2014 Timon ura oli
edennyt siihen pisteeseen, että sai
päällikön koulutustason ja tehtävän uuteen PV4-luokan veneeseen.
- Mepeuran eteneminen on
paljon kiinni omasta aktiivisuudesta, tavoitteista ja osittain myös
paikallisyhdistyksestä, Timo sanoo.
– Seuran koulutusjärjestelmässä
uraputki on rakennettu aika selkeäksi ja kannustavaksi portaikoksi.
Meripelastuskouluttajia Bågaskärissä.
niikkakurssin järjestämiseen. Seuraava askel oli hakeutua kouluttajakurssille ja infotilaisuuteen kouluttajaputkesta. Infotilaisuudessa
käytiin läpi mm. pätevyysvaatimukset, mitä kurssikouluttajan
tehtävät pitävät sisällään, miten pätevyys säilyy yms. Tämän koulutuspaketin jälkeen Timo oli vakuuttunut siitä että kurssikouluttajaksi kouluttautuminen oli oikea
kehityssuunta.
Kouluttajaharjoittelijasta meripelastuskouluttajaksi
Timo valittiin mukaan kouluttautumaan meripelastuskouluttajaksi,
kouluttajaputkeen hänet perehdytti Seuran koulutuspäällikkö
Joonas Lahelma. Ennen pelastustekniikkakurssille menoa piti tutustua rastien harjoitussuunnitelmiin ja kouluttajaharjoittelijan työ-
Seuraava askel
Kouluttamisesta Timo kiinnostui
jo vuonna 2002 Lahden ammattikorkeakoulussa huomattuaan
kuinka haastavaa hyvän koulutuksen pitäminen on.
- Kouluttaminen tuntuu olevan
jotenkin verissä, kertoo Timo. Siksi aloinkin kouluttaa Jyväskylässä heti kun omat taidot olivat
riittävät.
Tie Seuran meripelastuskouluttajaksi alkoi kirkastua, kun Timo
osallistui Jyväskylän pelastustek-
Timo Vorne valmistautuu ”potilaaksi” Meripelastusseuran kurssilla.
”Meikkaajana” tämän jutun kirjoittaja Marjo Vaha.
Mepehommissa on (melkein) aina hyvä fiilis.
kirjaan. Työkirja antaa kouluttajaharjoittelijalle tukea oman osaamisen pohtimiseen. Siitä löytyy
tietoa myös kouluttajapolun vaiheista. Ensimmäisellä kerralla
kurssilla ollessaan kouluttajaharjoittelija kiertää ryhmien kanssa
rasteilla ja tarkkailee opetustilanteita. Kurssin päätteeksi Timo kävi
palautekeskustelun Joonaksen ja
Roosa Voiman kanssa.
Toisella kertaa kouluttajaharjoittelijana kurssille tullessaan Timo
ensin seurasi rasteja ja sitten harjoitteli rastien pitämistä varsinaisen kouluttajan valvovan silmän
alla. Näin varsinainen kouluttaja
pystyi tukemaan kouluttamista ja
antamaan arvokasta palautetta
koulutuksen jälkeen. Tämänkin
kurssin päätteeksi käytiin palautekeskustelu.
Meripelastuskouluttajat kokoontuivat vuosikokouksen merkeissä tammikuussa 2015, jolloin
Timolle myönnettiin kurssikouluttajapätevyys pelastustekniikkakurssille ja hänet kutsuttiin meripelastuskouluttajien varsinaiseksi
jäseneksi. Timo rohkaisee muitakin harkitsemaan kouluttajan
uraa.
- Meripelastuskouluttajat on
osaava ja kannustava porukka,
joka haluaa jakaa osaamistaan. Jos
huomaat itsessäsi sopivaa hulluutta sekä kiinnostusta kouluttaa
ja kannustaa, niin meripelastuskouluttajaksi kouluttautuminen on
hyvä vaihtoehto.
Nyt Timo odottaa jännittyneen
innokkaana seuraavaa pelastustekniikkakurssia, jolloin on aika
toimia ensi kertaa itsenäisenä kouluttajana Seuran kurssilla. Hyvin se
menee!
Teksti: Marjo Vaha
Kuvat: Jari Miettinen, Tuomas
Kalanti, Timo Vorne ja
Jyväskylän järvipelastajat/
Meripelastusseura.
Meripelastaja 2-15
13
Uutta alushankintojen rintamalla
Meripelastusseuran alushankintojen toimintamallit ovat
kokeneet viimeisen vuoden
aikana käytännössä täysremontin.
E
delliset kymmenen vuotta
on toimittu vuonna 2005
kehitetyillä ja käyttöön otetuilla toimintamalleilla. Silloin syntyivät edellisen kerran uudet alusluokat, laadittiin SMPS:n hankintaohje ja käynnistettiin veneiden
hankinnat silloisen voimassa
olevan hankintalainsäädännön
mukaisesti (laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348).
On tullut aika päivittää toimintamallit. Kesällä 2014 hyväksyttyjen päivitettyjen alusluokkien lisäksi se merkitsee montaa muutakin asiaa.
Hankintatoimintamalli
Seuran valtuustossa syksyllä 2013
esitetyn ponnen pohjalta lähdettiin
selvittämään, miten alushankintatoimintamallia voitaisiin kehittää ja
tuoda avoimemmaksi kentän
suuntaan. Varsinkin edellisten
PV2-luokan veneiden hankintojen
merkittävät toimitusviivästykset
sekä PV4-luokan veneiden rakentamisessa ja vastaanotossa ilmenneet vaikeudet ja viivästykset loivat
kentälle epätietoisuutta siitä, missä
kulloinkin projekteissa mennään.
Valtuusto hyväksyi keväällä
2014 uudet alushankintatoimintamallit, joilla ongelmat informaation kulussa jatkossa pyritään korjaamaan ja riittävä kentän osallistuminen alushankinnoissa taataan.
Uusi toimintamalli tuo mukanaan
myös sen, että nyt ensimmäistä
kertaa meillä on kirjattuna yhtei-
14
Meripelastaja 2-15
sesti hyväksytty prosessikuvaus ja
toimintamallit alushankinnoissa.
Uusia asioita ovat mm.:
- Alustarkastaja laatii ja antaa
vuosittain raportin olemassa
olevan venekaluston tilasta seuran
alustoimikunnalle, valmiustoimikunnalle, hallitukselle ja valtuustolle. Raportointi sijoittuu toiminnan vuosikellossa ensimmäiselle neljännekselle.
- Seuran valmiustoimikunnalla
on uusi ja merkittävä rooli alussijoittelusuunnitelman laadinnassa.
- Venehankintojen teknisten
määrittelyjen laadintaan on perustettu uusi pientyöryhmä, joka
koostuu teknisen päällikön lisäksi
alus- ja valmiustoimikunnan nimeämistä edustajista.
- Ennen lopullisten venetilausten tekemistä kunkin uuden veneen saavan yhdistyksen ja seuran
välillä käydään sopimusneuvottelut ja laaditaan kirjallinen sopimus uuden veneen valmistamisesta ja asettamisesta yhdistyksen
käyttöön. Näin varmistetaan päätöksentekoon tarvittavat tiedot
molemmin puolin.
- Hankintasopimusten synnyttyä perustetaan kullekin valmistettavalle venesarjalle oma projektiryhmä. Projektiryhmä koostuu
Seuran toimitusjohtajasta, teknisestä päälliköstä ja valmiuspäälliköstä sekä yhdestä edustajasta kustakin yhdistyksestä, jolle kyseessä
olevan alusluokan vene on tulossa.
Projektiryhmä seuraa toteutusta
aina suunnitteluvaiheesta veneen
takuuajan päättymiseen asti. Projektiryhmään tulee uusia jäseniä
sitä mukaa, kun hankintasopimuksen mukaisesti uusia optioveneitä tilataan ja siitä poistuu jäseniä, kun yhdistyksen veneen
takuu päättyy. Ryhmän olennaisin
tarkoitus on varmistaa riittävä tiedonkulku projektin etenemisestä
sekä seurata venettä palautteen ke-
räämiseksi aina takuuajan päättymiseen asti. Projektiryhmä päättää
työnsä, kun hankintasopimuksen
viimeisen optioveneen takuuaika
päättyy.
Hankintayksikön
haasteita
Koska pääsääntöisesti hankimme
uusia aluksia RAY:n investointiavustuksilla, joiden käyttöä säätelee sosiaali- ja terveysministeriö,
on kyse julkisista hankinnoista.
Julkisia hankintoja on säädelty sekä
valtakunnallisessa lainsäädännössä
että EU:ssa tiukasti. Lainsäädännöllä on pyritty aivan aiheellisesti
estämään usein kaupankäynnin
ympärillä tapahtuvaa ”piiriytymistä” ja julkisen rahan väärin-
kuten meidän tapauksessa, hinnan
lisäksi laadulliset ja toiminnalliset
vaatimukset (kokonaistaloudellinen valintaperuste).
Aiemmin Seura on toiminut perinteisellä ns. avoimella hankintamenettelyllä. Se tarkoittaa sitä, että
hankintayksikkö etukäteen määrittää tarkasti tilattavan tuotteen,
toimittajille asetetut vaatimukset,
sopimusehdot sekä toimittajan valintaperusteet (pisteytyksen). Tarjouskilpailun käynnistyessä lähetetään tarjouspyynnöt sisältäen
edellä mainitut määritteet kaikille
niille toimijoille, jotka HILMAhankintailmoitusjärjestelmään
tehdyn ilmoituksen perusteella haluavat tarjouskilpailuun osallistua.
Avoin hankintamenettely on nimensä mukaisesti avoin kaikille
esitetyt minimivaatimukset täyttä-
Meripelastusseuran valtuusto hyväksyi kokouksessaan 25.4.2015 Seuran
uuden alussijoittelumallin.
käyttöä. Lainsäädännön tarkoitus
on taata kaikille toimittajakandidaateille tasapuolinen ja syrjimätön mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin ja tulla valituksi
toimittajaksi.
Tämä asettaa myös hankintayksiköille (tilaajille) haasteita. Etukäteen on pystyttävä tarkasti miettimään, määrittämään ja hankintaasiakirjoihin myös kirjaamaan se,
mitä ollaan tilaamassa ja minkälaisen lopputuotteesta toivotaan
tulevan. Kaupankäynnin aikana
perinteisissä julkisten hankintojen
hankintamenettelyissä ei ole enää
säätämisen varaa ja tarjouskilpailun voittaa se toimittaja, joka
täyttää tarjoajille määritetyt minimivaatimukset sekä lupaa asetetut
kriteerit täyttävän lopputuotteen
toimittaa ja joilla on etukäteen
määritetyn pisteytyksen perusteella parhaat pisteet. Pisteytykseen voivat vaikuttaa vain hinta tai
ville tarjoajille.
Uusi hankintamenettely
Avoin hankintamenettely on osoittautunut Seuralle monin tavoin
haasteelliseksi, ja jatkossa alushankinnat on päätetty toteuttaa hankintalainsäädännön mahdollistamilla muilla hankintamenettelyillä.
Seuraavat hankinnat toteutetaan
ns. kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tämä tarkoittaa menettelyä, jossa kilpailutuksen 1. vaiheessa valitaan vain etukäteen
määritettyjen vähimmäisvaatimusten perusteella toimittajaehdokkaat. Tässä menettelyssä
HILMA:an tehtävän hankintailmoituksen pohjalta kaikki ehdokkaat Suomesta tai ulkomailta, jotka
mielestään täyttävät esitetyt minimivaatimukset ja joilla on hankintaa koskeva tuote toteutetta-
Suomen Meripelastusseuran alushankintaprosessin kuvaus
26.4.2014
1. Alustarkastajan alusraportti
vuosittain alustmk:lle,
valmiustmk:lle, hallitukselle ja
valtuustolle
2. Valmiustmk tekee / päivittää
vuosittain aluksia koskevan tarvearvion
3. Alustmk laatii / päivittää
alushankintasuunnitelman,
suunnitelma tiedoksi ja sitoutumista
varten yhdistyksille / asemille
6. Tekninen päällikkö laatii
tarjouspyyntöasiakirjat, jotka
alustmk käsittelee ja hyväksyy
omalta osaltaan.
5.Tekniset erittelyt valmistellaan
alustmk:n ja valmiustmk:n
nimeämässä työryhmässä. Erittelyt
tiedoksi yhdistyksille.
4. Uudisalussuunnitelma hallituksen
ja valtuuston hyväksyttäväksi
7. Hallitus hyväksyy
kilpailutusasiakirjat ja kilpailutus
käynnistetään toimitusjohtajan
toimesta
8. Tarjousvertailujen jälkeen
alustmk tekee hankintaesityksen
hallitukselle, tarjousvertailut
tiedoksi myös valmiustmk:lle
9. Hallitus tekee hankintapäätöksen,
ennen veneiden tilaamista kirjalliset
sopimukset yhdistysten/asemien
kanssa
12. Veneet vastaanotetaan,
proj.ryhmä jatkaa työtään
takuuajan loppuun saakka
11. Hankinnan edistymisestä
raportoidaan hallitukselle ja
valtuustolle, poikkeamista erillinen
raportointitapa
10. Veneet tilataan ja perustetaan
proj.ryhmä/veneluokka seuraamaan
ja avustamaan hankintaprosessia
Neuvottelumenettelyn kuvaus
vissa, voivat ilmoittautua kilpailuun. Tässä vaiheessa ei olla vielä
määritetty mitään lopputuotetta
koskevia tarkkoja teknisiä erittelyitä, vaan tuote on määritelty
hyvin väljästi. Meidän tapauksessamme olemassa olevan alusluokkamäärittelyn mukaisesti. Ehdokkaista valitaan jatkoon ennakkoon
määritetyin kriteerein ennalta
määrätty määrä toimittajia, esim.
5 tarjoajaa.
Kilpailutuksen 2. vaiheessa valittujen kesken järjestetään alustava tarjouskilpailu, jossa loppu-
tuote on edelleen väljästi määritelty, mutta kuitenkin siten, että
kaikki mukana olevat ehdokkaat
Meripelastaja 2-15
15
Uutta alushankintojen rintamalla
tietävät, mitä ollaan hankkimassa.
Alustavan tarjouskilpailun perusteella karsitaan tarjoajia edelleen
siten, että jatkoon pääsee vähintään 3 tarjoajaa. Valintaperusteet
ovat tässäkin vaiheessa etukäteen
määritetty ja tarjoajille ilmoitettu.
Tarjousvertailu painottuu tässä
vaiheessa vain itse lopputuotteeseen. Näiden 3:n valitun tarjoajan
kesken käydään kunkin kanssa
saman sisältöiset neuvottelut.
Neuvotteluissa voidaan keskustella
avoimesti kaikista hankintaan liittyvistä asioista, kuten sopimusehdoista ja erityisesti itse lopputuotteen toteutuksesta. Neuvottelujen
päättyessä hankintayksikkö päättää
lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä kaikilta osin. Tässä vaiheessa
lyödään lukkoon kaikki sopimusehdot sekä laaditaan itse lopputuotteesta tarkemmat tekniset erittelyt.
Kilpailun 3. vaiheessa käynnistetään näiden neuvottelukumppaneiden kesken saman sisältöinen
tarjouskilpailu, jossa finaalissa
olevat tarjoajat kilpailevat keskenään itse hankintasopimuksesta.
Neuvottelujen pohjalta kunkin tarjoajan tarjouspyynnöt voivat poiketa myös teknisten yksityiskohtien osalta, mikäli tarjoajat ovat
tuoneet neuvotteluissa esille omia
uusia innovatiivisia ratkaisujaan.
Tämä on valitun hankintamenettelyn yksi olennaisin tarkoitus ja
etu. Huomioiden kuitenkin edelleen tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä se, ettei hankintayksiköllä ole oikeutta käydyissä neuvotteluissa esille tulleita
liikesalaisuuden piiriin tulleita asioita saattaa toisten tarjoajien tietoon. Tässäkin tapauksessa voittaja
määräytyy lopullisen tarjouskilpailun alussa jo tarjouspyynnössä
esitettyjen valinta- ja pisteytysperusteiden mukaisesti.
Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä pyrimme karsimaan niitä
ongelmia, mitä olemme julkisten
hankintojen suorittamisessa aiemmin kokeneet. Yksi olennai-
16
Meripelastaja 2-15
simpia tavoitteita on, että sopimusrakennetta ja lopputuotetta
voidaan neuvotteluvaiheessa suunnitella yhdessä tarjoajien kanssa
parhaan kaupallisen ja teknisen
ratkaisun saavuttamiseksi ja erityisesti kustannusten hallitsemiseksi
asetettujen budjettien raameissa.
Otetaan siis laajemmin valmistajien osaaminen sekä ammattitaito
käyttöön ja pyritään löytämään
toimittajan kanssa uusia tapoja ajatella ja toteuttaa veneitämme.
Neuvotteluvaiheen etuna on myös
se, että sillä varmistetaan tarjoajien
ymmärrys siitä, mitä tilaaja on haluamassa.
Uutta on myös kilpailutusten
pohjalta toteutettavat pidemmät
hankintasopimusjaksot. Tähän asti
olemme toteuttaneet aiemmassa
mallissa pääsääntöisesti kolmen
vuoden hankintasopimuksia. Tehdyllä hankintasopimuksella on siis
rakennettu tilattuja veneitä ja myöhemmin tilattavia optioveneitä
kolmen vuoden ajan. Kolme vuotta
on kuitenkin käytännössä osoittautunut kovin lyhyeksi ajaksi. Jatkossa hankintasopimukset tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Yksi valmis vene ennen
optioita
Viimeisenä, joskaan ei vähäisempänä uudistuksena tulee se, että
jatkossa tilaamme ensin vain
yhden veneen ja hankintasopimukseen kirjataan optiotilausoikeuksia koko sopimuskauden
ajaksi. Ensimmäinen vene rakennetaan ensin täysin valmiiksi ja
sille suoritetaan jo hankintasopimukseen kirjattu koeajo-ohjelma.
Jos vene ei täytä kaikkia sopimusvaatimuksia sopimukseen kirjattujen rajojen sisällä, toimittajalla
on mahdollisuus suorittaa tarvittavat korjaukset. Vasta kun kaikki
korjaukset on tehty, vene vastaanotetaan ja siirtyy Meripelastusseuran omistukseen. Mikäli toimittaja ei kykene sopimusvelvoitteitaan täyttämään, sopimus purkaantuu tässä vaiheessa. Myös
mahdollisesti tarvittavat lisä- ja
muutostyöt toteutetaan ensimmäiseen veneeseen. Kun kaikki korjaukset ja mahdolliset lisätyöt on
tehty, vene todetaan lopulliseksi.
Tämän jälkeen aikaisintaan tilataan ensimmäiset optioveneet.
Vaatii aikaa ja resursseja
Uudella hankintamenettelyllä on
huonotkin puolensa. Kilpailullinen
neuvottelumenettely vie huomattavasti enemmän aikaa ja sitoo
paljon enemmän resursseja, kuin
perinteinen avoin menettely. Riippuen hankinnasta itse tarjouskilpailu vie helposti puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin sopimus saadaan allekirjoitettua. Ja
koska ennen optioveneiden tilausta ensimmäinen vene tehdään
mahdollisine korjauksineen ja
muutoksineenkin aivan valmiiksi,
siirtyy sarjan aloitus aiempaa toimintamallia myöhemmäksi. Näistä
hankintamallin varjopuolista huolimatta uskomme, että positiiviset
puolet voittavat negatiiviset.
Seuraavissa hankinnoissamme
uusi menetelmä testataan. Ja jos
kompassin suunta näiden kokemusten jälkeen osoittaa taas johonkin muuhun suuntaan, katsomme uudelleen, millä mallilla
edetään.
Alussijoittelu- ja alushankintasuunnitelmat
Useiden vuosien suunnittelun jälkeen viime vuonna käynnistettiin
Meripelastusseuran uuden strategian mukaisesti myös alussijoittelusuunnitelman laadinta. Alussijoittelusuunnitelma on työkalu,
jolla nyt ja jatkossa määritetään
asemakohtaisesti kullekin asemalle
tarvittavan venekaluston alusluokat valittujen kriteereiden mukaisesti. Nämä kriteerit ovat mm.
tehtävämäärät sekä toimintaalueen laajuus ja vesialueen avoimuus. Lisäksi prosessissa on myös
kuultu alueen viranomaisia ja yh-
distyksiä. Jatkossa Seuran alustoimikunnan laatimat alushankintasuunnitelmat perustuvat aina alussijoittelusuunnitelmaan. Lienee
nyt ensimmäistä kertaa meillä on
järjestelmä, jossa alussijoittelu perustuu kokonaan yhtenäisesti kartoitettuun ja hyväksyttyyn toimintamalliin.
Meripelastusseuran valtuusto
on huhtikuun kokouksessaan hyväksynyt alussijoittelusuunnitelman sekä alushankintasuunnitelman vuosille 2015-2020. Tämän
suunnitelman mukaisesti käynnistyvät nyt uudet venehankinnat.
Jaksolla on tarkoitus rakentaa 9
AV-luokan venettä ja n. 12 PV2luokan venettä. Muita alusluokkia
ei ole toistaiseksi suunnitelmassa.
Alussijoittelusuunnitelmaa uudelleen tarkastellaan aina tarvittaessa
ja alushankintasuunnitelmaa vuosittain. Suunnitelmia päivitetään
tulevien tarpeiden ja ympäröivän
maailman mahdollisesti muuttuessa.
Ensimmäiset hankinnat
käynnissä
AV-luokan tarjouskilpailu on jo
käynnistynyt ja hankintailmoitus
on julkaistu 15.4. Hankintasopimukseen pyritään pääsemään viimeistään vuoden vaihteessa. Riippuen mukaan ilmoittautuneista
ehdokkaista, se voi tapahtua huomattavasti nopeamminkin. Uusia
AV-luokan veneitä alkaa käytännössä valmistumaan keväästä 2016
lähtien. PV2:sten tarjouskilpailun
käynnistyminen on suunniteltu tapahtuvaksi elokuussa 2015. Hankintasopimukseen pyritään pääsemään viimeistään keväällä 2016, ja
ensimmäisen veneen on tarkoitus
valmistua vielä loppuvuodesta
2016.
Ensimmäistä kertaa meillä on
käynnissä yhtä aikaa kaksi eri alusluokan kilpailutusta ja koska kyseessä on täysin uudet toimintamallit, asettaa tämä aikamoisia
haasteita hankintojen toteutukselle. Hankinnat ovat tarkoituksel-
lisesti porrastettu keskenään
siten, että ensin käynnistyneessä
AV-luokan kilpailutuksessa kerätyt kokemukset olisivat käytettävissä seuraavassa PV2-luokan
kilpailutuksessa.
Sekin on alushankintasuunnitelman osalta uutta, että pitkästä
aikaa suunnitelmaan on tullut
uudisalushankintojen rinnalle
merkittävässä määrin vanhojen
alusten päivityskorjauksia.
Olemme viimeiset 10 vuotta ahkerasti rakentaneet uusia veneitä
ja tämä yhdistettynä uuden alussijoittelusuunnitelman mukanaan tuomaan tavoitteeseen
hiukan vähentää veneiden kokonaismäärää, ollaan tilanteessa,
jossa uusien veneiden tarve toistaiseksi vähenee. On siis aika viimeinkin alkaa päivittämään laajemmin olemassa olevaa kalustoa.
Teksti: Lasse Kämäräinen
Kuvat: Lasse Kämäräinen ja
Ilari Hatakka
Uusien alusluokkien vaikutukset kalustoon ja
katsastusjärjestelmään
Meripelastusseuran uudet keväällä 2014
vahvistetut alusluokat eivät vaikuta pelkästään uudisalushankintoihin, vaan
myös Seuran olemassa olevaan aluskalustoon ja sen katsastusjärjestelmään.
U
udet alusluokat pohjautuvat työryhmän
(ALTTR) tekemään perusteelliseen selvitystyöhön tulevaisuuden alus- ja varustelutarpeista. Selvitystyön yhtenä osa-alueena oli
käydä alusten varusteluvaatimukset läpi, huomioiden oman toimintamme lisäksi myös mm. viranomaisten vaatimukset ja toiveet. Myös alusten
käyttäjäkunta pääsi kertomaan näkemyksiään ja
ajatuksiaan sähköisen kyselyn, sähköpostin ja keskustelupalstan kautta.
Uusien varusteluvaatimusten
vaikutukset
Uusien luokkien mukaisia varusteluvaatimuksia
tullaan jatkossa noudattamaan niin uusien alusten
rakennuttamisessa, kuin myös vanhojen alusten
varustelussa. Uusien vaatimusten myötä alusten
varusteisiin tulee muutoksia; joitakin varusteita
poistuu ja jotain uutta tulee tilalle. Suuria muutoksia varustekokonaisuuksiin ei kuitenkaan tule.
Lähtökohtaisesti Meripelastusseura pyrkii varustamaan myös olemassa olevan kaluston uusien
vaatimusten mukaisesti. Suuren alusmäärän ja rajallisten budjettien takia tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan hankintoja joudutaan priorisoimaan ja aikatauluttamaan. Kaikkia uusien
vaatimusten mukaisia varusteita ei vanhoihin
aluksiin hankita, vaan mm. elämänkaarensa
päässä olevien alusten varustelua mietitään tapauskohtaisesti.
Alus- ja katsastusluokkamuutokset
Alusten katsastus- ja alusluokissa tapahtui myös
muutamia muutoksia, jotka vaikuttavat myös suoraan alusten varustelutasoon.
Alusten katsastusluokat
A = PR-, PV5 ja PV4-luokan alukset
B = PV3- ja PV2- ja PV0-luokan alukset
C = PV1-luokan alukset
D = AV-luokan alukset
Aiemmin katsastusluokka B:ssä olleet PV4luokan alukset siirtyivät A-luokkaan, joten jatkossa niissä tulee olla lähes sama varustus kuin
PV5- ja PR-luokan aluksista. PV4-luokan alusten
varustelutaso on jo valmiiksi hyvällä mallilla, joten
suuria hankintoja niihin ei tarvitse tehdä.
Tulevaisuudessa rakennettavat hytilliset PV2luokan alukset tullaan katsastamaan B-luokkaan.
Alukset tullaan rakentamaan uusien vaatimusten
pohjalta, joten yhdistysten vastaanottaessa alukset,
on ne jo valmiiksi B-luokan katsastusvaatimusten
mukaisesti varustettuja.
Aiemmin PV2-luokassa olleet avoveneet ovat
jatkossa PV1-luokassa. Tämä muutos ei vaikuta
niiden katsastusluokkaan, vaan ne katsastetaan
jatkossakin C-luokan vaatimusten mukaisesti.
Teksti: Taneli Mauno
Uusi katsastuspöytäkirja on kuusisivuinen.
Muutokset katsastusjärjestelmässä
Uudet varusteluvaatimukset vaikuttavat myös
Meripelastusseuran katsastusjärjestelmään ja sen
vaatimuksiin. Muuttuneet varusteluvaatimukset
on kevään aikana päivitetty katsastuslomakkeeseen ja jo tulevalla kaudella Meripelastusseuran
katsastajat tarkastavat aluksia uusilla lomakkeilla.
Lomakkeen muutokset koskevat pääsääntöisesti alusten varusteita. Veneiden rakenteita tai
perusjärjestelmiä koskeviin tarkastuskohtiin ei
muutoksia juurikaan tullut. Runkokatsastuksessa
käytettävä lomake säilyi ennallaan.
Meripelastaja 2-15
17
Uusi tapa veneen talvisäilytykseen
Viime talven lähestyessä Pirkanmaan
meripelastajilla oli edessä ensimmäisen
kerran Mobimar PV4-luokan veneen
talvisäilytys ulkona. Yhdistykselle tarjoutui tilaisuus testata aivan uudenlaista
talvisäilytystapaa.
E
xel Composites Oyj lähti tukemaan Pirkanmaan toimintaa tarjoamalla talvisäilytystä varten System 30-järjestelmää,
joka sisältää 30 mm:n lasikuituputkia ja erilaisia
liitososia. Tarpeeksi arvioitiin telakan tekemän
alumiinisen talvisäilytyskatoksen perusteella
120 metriä lasikuituputkea ja reilut 100 liitososaa.
Kun toimitus sitten saapui, olivat lapsuutensa
legoinsinöörit innoissaan. Rakennelmaa varten
ei ollut ohjetta tai tarkkaa suunnitelmaa. Oli
vain kaksi miestä, reilut sata metriä lasikuituputkea, monta säkillistä erilaisia liittimiä ja
kaunis syyssää.
Yrityksen ja erehdyksen kautta
Lasikuituputket olivat kuuden metrin mittaisia
salkoja. Työ aloitettiin nostamalla ensimmäinen
salko aluksen katolle ja tutkimalla, mille korkeudelle sen pitää asettua, jotta melko korkealla sijaitsevat antennit ja tutka saadaan turvallisesti kehikon alle. Kun salkoon laitettiin liittimiä, saatiin selville, mihin kulmaan lapeputket
tulevat. Näin määriteltiin ensimmäisen putken
paikka. Kun ohjaamon katto oli ratkaistu, huomattiin ettei ole mahdollista koota kehikon
harjaa saman korkeuteen koko matkalle, vaan
molemmissa päädyissä (keulassa ja perässä)
jouduttiin laskemaan salkojen päät alaspäin.
Kehikon pystytyksen edetessä kehikkoa tuettiin pituus- ja leveyssuunnassa aluksen runkoon
ja knaapeihin. Alus on sen verran tukevaa
tekoa, että rungon oletettiin (jotkut väittävät,
että tiedettiin) kestävän lumen painon. Lopulta
kehikko rakentui nopeasti. Valmiin osuuden
päähän lisättiin aina liitososa ja täysmittaisella
putkella hahmotettiin, mihin suuntaan seuraavan putken olisi hyvä lähteä. Seuraavaksi
putki sahattiin rautasahalla määrämittaiseksi.
Mikäli liitososan kohdalla putken kulma
muuttui, siihen saattoi tulla vetoa tai muuten
vaan tuntui epäilyttävältä, kiinnitettiin liitososat
putkiin pultein.
18
Meripelastaja 2-15
Rakennusvaiheen edetessä rakennelmaa käytiin välillä katsomassa kauempaa kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Kauempaa oli helppo
huomata epätasapaino ja puutteet. Tarkastelun
jälkeen rakennelmaa tuunattiin tarvittavin osin.
Kun kehikko oli valmis, pressut laitettiin kehikon päälle. Pressuja jouduttiin käyttämään
useampia, sillä yhtä tarpeeksi suurta ei löydetty.
Pressujen koot olivat 12x10m ja 8x10m. Kehikon kulmakohtiin, kehikon ja pressun väliin,
laitettiin pala halkaistua paloletkua, jotta kulmapalat eivät hankaa pressua rikki.
Lopputuloksena kevyt ja
kestävä kehikko
Lopulta työhön meni kahdelta henkilöltä, ilman
ennakkosuunnittelua, noin puolitoista päivää.
Lopputuloksena oli kestävä ja kevyt kehikko,
jonka siirteleminen onnistuu käsivoimin ja kesäsäilytys ei vie juurikaan tilaa. Ensimmäisen
talven jälkeen putkisto ei ole mitenkään vaurioitunut, joten menetelmälle uskaltaa ennustaa
pitkää ikää. Rakennelmaan käytettiin kaikki lasikuituputki ja liitososia tarvittiin vielä lisää,
vaikka alussa niiden määrä tuntui valtavalta.
Valmis kehikko valokuvattiin monesta suunnasta ja purettaessa osat numeroitiin ja merkittiin. Syksyllä lego-insinöörejä odottaa vähemmän jännittävä, mutta todennäköisesti erittäin paljon nopeampi rakennusurakka.
Pirkanmaalla uudenlaista talvisäilytysratkaisua pidettiin erittäin hyvänä ja sitä voi suositella vastaaviin tarpeisiin. Mikäli haluat tietää
lisää, kysy rohkeasti Pirkanmaalta!
Teksti: Jasmo Hiltula
Kuvat: Pirkanmaa
Aluksia myynnissä
n–Meripelastusseura myy käytöstään poistuvia aluksia ja varusteita. Myytävät alukset ja tarvikkeet myydään pyyntihinnan
ensimmäiseksi tarjonneelle tai vähintään kahden viikon ilmoitusajan jälkeen harkinnan mukaan ja erillisellä myyntipäätöksellä eniten tarjonneelle. Sitovat tarjoukset tehdään s-postilla,
taneli.mauno@meripelastus.fi.
Alukset, varusteet ja tarvikkeet myydään käytettynä siinä
kunnossa, kuin ne myyntihetkellä ovat ja ilman takuuta. Myytävät alukset ovat työveneitä ja myydään ilman huvivenedirektiivin mukaista sertifiointia. Mikäli ostaja ottaa aluksen huvikäyttöön, vastaa ostaja aluksen sertifioinnista ja siitä aiheutuneista kustannuksista.
Tällä hetkellä myynnissä olevat alukset ja varusteet löytyvät
Meripelastusseuran nettisivuilta osoitteesta www.meripelastus.fi/myynnissa
Lisätietoja myyntimenettelyistä taneli.mauno@meripelastus.fi tai puh. 040 561 6516.
Luotettava ja monipuolinen
Crewsaver pelastusliivisarja
vaativaan käyttöön.
* 150N–275N
* Solas/Med hyväksytyt
* erikoispelastusliivit
* Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit
Ammattikäyttöön Gleistein köydet
JOLLASTA–TANKKERIIN
* Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene
* punottuna, kierrettynä
* halkaisija 3–168 mm
Marnela Oy, Isonsarvastontie 8,
00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600
www.marnela.fi
PV213 Bogge
AV41 Fisherman
AV08 Hermanni
Meripelastaja 2-15
19
Kilpailukutsu
30. valtakunnalliset
meripelastustaitokilpailut
Meripelastustaitokilpailut ja nuorison
meripelastustaitokilpailut pidetään
Espoossa lauantaina 5.9.2015. Kisojen
teemana on Puhdas Itämeri ja yhteistyökumppaneina toimivat Espoon kaupunki ja John Nurminen Säätiö.
V
altakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin voivat ilmoittautua joukkueet, jotka edustavat Suomen Meripelastusseuran jäsenjärjestöjä, turvallisuusalan viranomaisia tai muita meripelastuksesta kiinnostuneita yhteisöjä. Myös kansainväliset joukkueet kutsutaan mukaan. Kilpailla voi
suomen lisäksi ruotsin tai englannin kielellä,
kunhan siitä on ilmoitettu ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailujen säännöt julkaistaan kisojen
internet-sivuilla.
Nuorison meripelastustaitokilpailuihin voivat
ilmoittautua Seuran nuorisoryhmät ja sidosryhmien nuorisojoukkueet.
Katso tarkemmat tiedot viikonlopun tapahtumista, majoituksista ym. osoitteesta www.espoonmeripelastajat.fi.
Kilpailupaikka
Kilpailut järjestetään Espoon Tapiolassa ja Haukilahden merialueella. Kilpailukeskus sijaitsee
Mellstenissä Haukilahdessa. Kilpailujen majoitus ja ilmoittautuminen sijaitsee Sokos Hotel
Tapiola Garden -hotellissa.
Autolla saapuvien kilpailijoiden kannattaa
pysäköidä Tapiolan alueelle. Tapiolan ja Haukilahden välille on järjestetty kuljetus kisapäivän
ajaksi.
Kilpailua seuraavien on mahdollista pysäköidä sekä Tapiolan että Haukilahden alueelle,
mutta huomioittehan, että Haukilahdessa pysäköintipaikkoja on rajoitetusti.
Mikäli haluat saapua paikalle aluksella ja tarvitset laituripaikan, mainitse tästä ilmoittautumisen yhteydessä.
Kilpailujen toteutus
Kilpailut toteutetaan kaksiosaisina: yleisörastina
sekä meritaipaleena.
20
Meripelastaja 2-15
Yleisörastilla kilpaillaan Tapiolassa. Yleisörastilla kilpailee useampi joukkue yhtäaikaisesti
ja muilla joukkueilla sekä yleisöllä on mahdollisuus kannustaa ja seurata kilpailun etenemistä.
Toinen osuus kilpailusta toteutetaan meritaipaleena. Meritaipaleelle lähtee useampi joukkue
yhtäaikaisesti. Meritaipaleella tullaan käyttämään PV1-luokan (ent. PV2) aluksia, joihin on
mahdollisuus tutustua kilpailua edeltävänä iltana Mellstenin satamassa. Lisätietoa toimitetaan joukkueille myöhemmin. Joukkueet kuljetetaan meritaipaleen lähtöön Tapiolasta. Meritaipaleen maali on kilpailukeskuksen läheisyydessä Mellstenissä.
Kilpailutehtävien aihealueita on kuusi: merenkulku ja merimiestaito, navigointi, ensiapu,
vesipelastus, viestiliikenne sekä ajankohtainen.
Nuorisokilpailussa kilpaillaan Tapiolassa yleisörastilla, mutta tehtävät ja reitti eroavat valtakunnallisten kilpailujen vastaavista.
Kilpailujoukkueen
kokoonpano ja varusteet
Valtakunnallisissa meripelastustaitokilpailuissa
joukkueen tulee koostua joukkueen johtajasta
ja kahdesta jäsenestä. Viralliseen joukkuekokoonpanoon ei kuulu huoltajaa.
Yleisörastilla joukkueet voivat käyttää organisaationsa työ- tai muuta vastaavaa säänmukaista partiovaatetusta, mutta joukkueella pitää
olla mukana pelastuspuku ja pelastusliivi. Meritaipaleella tulee jokaisella olla puettuna pelastuspuku ja pelastusliivi, jotka mahdollistavat vedessä työskentelemisen. Muut varusteet jaetaan
kilpailupaikalla.
Tehtävät on suunniteltu suoritettavaksi yksiköllä, jonka kokoonpanoon kuuluu kaksi kansimiestä ja yksi perämies (SMPS:n koulutusjärjestelmän mukaisesti). Kilpailuun voi osallistua
myös muunlaisella kokoonpanolla. Kilpailuun
osallistuminen edellyttää veneenkäsittelytaitoa.
Nuorisokilpailuissa kilpaillaan kolmihenkisin
joukkuein. Joukkueen jäsenten tulee olla 13-16
-vuotiaita ja uimataitoisia.
Ilmoittautuminen
Valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin
ilmoittaudutaan 30.6.2015 mennessä Meripelastusseuran internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella osoitteessa www.meripelastus.fi. Myös
nuorisokilpailuun ilmoittaudutaan samalla lomakkeella. Jälki-ilmoittautumisia kisoihin otetaan vastaan 31.7.2015 saakka, jos joukkuepaikkoja on jäljellä.
Kilpailuissa ei ole osallistumismaksua, mutta
joukkueet vastaavat itse majoitus- ja matkakustannuksistaan.
Majoitus
Majoitus varataan itsenäisesti. Kisaorganisaatio
on neuvotellut majoittujille edulliset majoitushinnat Sokos Hotel Tapiola Gardeniin: yhden
hengen huoneen hinta on 84 €/yö ja kahden
hengen huoneen 99 €/yö. Majoitus varataan
suoraan Sokos Hotelsin myyntipalvelusta p. 020
1234 600 tai sähköposti sokos.hotels@sok.fi.
Varauksen yhteydessä tulee mainita kiintiötunnus ”Meripelastus”. Varauksen voi tehdä
myös internet-sivuilla www.sokoshotels.fi käyttäen varauskoodia BMER150904. Varaus tulee
Kilpailujen alustava aikataulu
AikaTapahtuma
Paikka
Pe 17-20 Joukkueiden ilmoittautuminen
Tapiola Garden
Pe 20.00 Joukkueenjohtajien palaveri
Tapiola Garden
La 7.30 Joukkueiden kokoontuminen ja avajaiset
Tapiola
La 8.00 Kilpailut alkavat
Tapiola + Haukilahti
La 16.00 Tehtävien ratkaisut ja arviointi julkistetaan
kisojen internet-sivut
La 17.00 Protestiaika päättyy + tulokset vahvistetaan kisojen internet-sivut
La 16-18 Huolto
Tapiola Garden
La 18.00 Illallinen ja palkintojenjako
Yökerho Bada Bing,
Tapiola
Kilpailijoille järjestetään ruokailu kisapäivän aikana.
Kilpailun lopullinen aikataulu julkaistaan myöhemmin kisasivuilla.
tehdä 31.7.2015 mennessä, tämän jälkeen edullista kisamajoitusta ei
taata.
Kilpailuohjeet ja ennakkomateriaali
Kaikki materiaali toimitetaan sähköisesti joukkueenjohtajan sähköpostiosoitteeseen 1.8.2015 jälkeen. Samalla ennakkomateriaali julkaistaan
kilpailujen internetsivuilla. Ennakkomateriaalin avulla on tarkoitus huolehtia siitä, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus valmistautua ja
menestyä kilpailussa, koska karanteenia ei ole.
Kilpailujen järjestäjä luottaa erityisesti joukkueiden rehtiin kilpailuasenteeseen kilpailupäivän aikana ja uskaltaa siksi uudistaa kilpailutapaa
toivottavasti entistäkin kannustavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi.
Yleisö ja kannustusjoukot
Toivotamme kaikki meripelastuksen ystävät seuraamaan ja kannustamaan kilpailuihin osallistuvia sekä nauttimaan muusta viikonlopun aikana järjestettävästä ohjelmasta. Katso lisätietoja tapahtumista ja varaa
kannustuspassisi ennakkoon osoitteesta www.espoonmeripelastajat.fi.
Vain kannustuspassilla pääset osallistumaan kaikkiin tapahtumiin.
Kilpailuorganisaatio ja yhteystiedot
Kilpailutapahtuman johtaja: Marcus Konkola p. 050 4822 401
Kilpailutapahtuman tiedottajat: Senni Jokinen p. 046 8780 237 & Anni
Muukkonen p. 050 540 7877
Kilpailuiden ratamestari: Tuomas Kalanti p. 0400 668 737
Kysymykset sähköpostilla: mptk15@espoonmeripelastajat.fi
Tervetuloa Espooseen!
Lisätietoa
www.espoonmeripelastajat.fi
Facebook: SMPS Espoon Meripelastajat
Twitter: @SAREspoo
Instagram: @SAREspoo
kkue
u
o
j
a
t
i
Ilmo
30.
n
ä
ä
t
s
i
e
m
esi vii
6.!
Meripelastaja 2-15
21
Venevahinkotarkastaja uskoo koulutukseen ja
vahinkojen ennaltaehkäisyyn
Veneilykauden alussa on
veneenomistajalla paljon
muistettavaa. Mitä paremmin kauteen valmistautuu,
sitä todennäköisemmin
välttyy vahingoilta. Pohjola
Vakuutuksen venevahinkotarkastaja Timo Hartman
kertoo tyypillisistä vakuutusyhtiön tietoon tulevista
tapauksista ja niiden ennaltaehkäisystä.
P
ohjola Vakuutuksen venevakuutusasiakkaille sattui
reilu tuhat korvattua vahinkoa vuonna 2014. Tyypillisimpiä vahinkoja ovat perämoottorivarkaudet, jotka painottuvat
veneilykauden alkuun. Kesän edetessä yleistyvät kiville ajot, joissa
useimmiten vaurioituu perämoottorin alavaihteisto tai purjeveneen ollessa kyseessä köli.
- Haverin syynä on useimmiten
jonkinasteinen navigointivirhe,
ajetaan esimerkiksi reimarin väärältä puolelta, kertoo Timo
Hartman. – Suhteellisen paljon
Pohjola Vakuutuksen
venevahinkotarkastaja Timo Hartman
veneilee itsekin.
22
Meripelastaja 2-15
on myös tapauksia, joissa ollaan
mökille matkalla ajettu tuttua
(merkitsemätöntä) reittiä, jota on
käytetty vuosikausia. Sillä kerralla
kuitenkin kolahtaa, koska vesi on
poikkeuksellisen matalalla. Inhimillisiä erehdyksiä siis.
Pohjola Vakuutuksen tilastojen
mukaan eniten vahinkoja sattuu
perämoottorilla varustetuille
pulpettiveneille sekä Day cruiser
–tyyppisille moottoriveneille.
Ennaltaehkäisyyn
panostetaan
Myrskyvaurio: laituripaikalla vene päässyt hakkautumaan laituriin.
Vakuutusyhtiön tavoite on luonnollisesti, että vahinkoja tapahtuisi mahdollisimman vähän.
Siksi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn panostetaan. Lisäksi tapahtuneiden vahinkojen
rajoittaminen ja lisävahinkojen
estäminen on erityisen tärkeää.
- Tavoitteena on, että asiakkaittemme veneet ovat hyvässä kunnossa. Sen vuoksi myönnämme
katsastetuille veneille vakuutusmaksusta ns. katsastusalennuksen, Hartman kertoo. – Sen
rinnalle on tullut uutena kuntokartoitusalennus.
Kuntokartoitus on Finnboatin Purjeveneen karilleajo, korjaus alkaa usein kölin irrotuksella.
kehittämä palvelu niille veneilijöille, jotka eivät kuulu veneseuroihin ja jäävät seurojen katsastustoiminnan ulkopuolelle. Kattavassa kartoituksessa käydään
aluksen runko ja varusteet läpi.
Kartoituksia suorittaa satakunta
koulutettua kuntokartoittajaa.
Hartman suosittelee kuntokartoituksen teettämistä myös, kun
ostaa käytetyn veneen.
- Hyvä esimerkki harjoittamastamme onnettomuuksien ennaltaehkäisytoiminnasta on myös
tänä keväänä Meripelastusseuran
kanssa solmittu yhteistyösopimus, Timo Hartman muistuttaa.
Perämoottoriveneen kivelleajo. Tyypilliset vauriot: evä, potkuri ja potkuriakseli.
EN
OPn venevakuutusasiakkaille
Trossi-jäsenpalvelu etuhintaan
Entä jos vahinko kaikesta
huolimatta tapahtuu?
- Kun vahinko sattuu, kannattaa ottaa
mahdollisimman nopeasti yhteyttä vakuutusyhtiöön saadakseen vahinkotarkastajalta ohjeet, miten toimia, Timo Hartman
neuvoo. - Vahingon laadusta ja suuruudesta riippuen vene toimitetaan vakuutusyhtiön sopimuskorjaamoon. Tehtävistä
korjaustoimenpiteistä sovitaan asiakkaan,
korjaamon ja vakuutusyhtiön kesken. Pienemmissä vahingoissa voidaan myös sopia
asiakkaan kanssa suoraan tilille maksettavasta kertakorvauksesta.
Vahinkotarkastajan työ ei ole aivan niin
liikkuvaa kuin voisi luulla.
- Suurimmassa osassa vahinkoja niiden
tarkastus tapahtuu korjaamolla, missä käydään vahinko ja tarvittavat toimenpiteet
läpi korjaajan kanssa. Itse tapahtumapaikalle matkustan varsin harvoin, Hartman
sanoo.
Tarvetta
veneilykoulutukselle?
Timo Hartmanin mukaan veneilyyn liittyvien vahinkojen määrässä tai laadussa ei
ole tapahtunut merkittäviä muutoksia
viime vuosina.
- Varkausvahinkojen puolella on ehkä
pientä kasvua, hän summaa.
Veneiden koko, nopeus ja kokonaismäärä kuitenkin kasvavat vuosi vuodelta.
Uudet veneet ovat entistä kalliimpia ja alkavat muistuttaa kelluvia kesämökkejä.
Olisiko tarvetta pakolliselle veneilykoulutukselle?
- Riippuu veneen koosta, Timo Hartman
sanoo. – Isojen, arvokkaiden matkaveneiden osalta jonkinlainen ns. ajokortti ei
olisi huono asia. Kyllähän se kuulostaa aika
vaaralliselta, että useamman sata hevosvoimaa omaavaan ”muskeliveneeseen” on
ajo-oikeus jo 15-kesäisellä ilman mitään
koulutusta tai kokemusta.
Lopuksi vielä venevahinkotarkastajan
neuvot veneilijälle.
- Ennen ensimmäistä vesille laskua pitää
huolehtia, että kaikki tarpeelliset huollot
on tehty ja että veneen varusteet ovat kunnossa. Monesti tuntuu, että vahinko sattuu
jo ”neitsytristeilyllä”, koska on lähdetty liian
huolettomasti liikkeelle, Hartman pohtii.
– Elektroniikkaan ei kannata luottaa liikaa.
Plotteri ei näytä sumussa vastaan tulevia
veneiltä. Pitää myös muistaa ottaa muut
vesillä liikkuvat huomioon sekä toimia
rauhallisesti ja noudattaa sääntöjä. Näillä
selviää jo pitkälle!
Teksti: Sadri Wirzenius
Kuvat: Timo Hartman
n– OPn vahinkovakuutus-liiketoiminta ja
Meripelastusseura allekirjoittivat 25.3. yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on
pitkäjänteinen, kaikkien
vesillä liikkuvien turvallisuutta edistävä ja molempien asiakkaita hyödyttävä yhteistyö. Yhteistyön tärkein käytännön
muoto on Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta
OPn venevakuutusasiakkaille myönnettävä etu.
OPssa veneensä vakuuttaneet saavat Trossi-palvelun 20 euron alennuksella (vuonna 2015 Trossipalvelun hinta on OPn venevakuutusasiakkaille 55
euroa, kun sen normaalihinta on 75 euroa).
- Haluamme edistää OPn venevakuutusasiakkaiden turvallisuutta Meripelastusseuran kanssa tehtävän yhteistyön kautta ja tarjota edun Trossi-jäsenpalvelun vuosimaksusta saatavan alennuksen muodossa, sanoo johtaja Jukka Impiö OPsta. - Alennuksen saavat nykyiset ja uudet venevakuutusasiakkaamme. Meripelastusseuran kanssa tehtävä yhteistyö tukee myös OPn perustehtävää. OPn perustehtävä on edistää omistajajäsentemme, asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia,
Jukka Impiö jatkaa.
– Yhteistyö OPn kanssa avaa meille uusia mahdollisuuksia sekä Trossin markkinoinnissa että vapaaehtoisen meripelastustoiminnan yleisen tunnettuuden
lisäämisessä, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. - Trossi-jäsenmaksut muodostavat
merkittävän osan toimintamme rahoituksesta, ja toivonkin, että mahdollisimman moni OPn asiakas
tarttuu tarjoukseen. Onhan Trossi valistuneen veneilijän kunnia-asia.
- Jokainen Trossi-jäsen on samalla mukana tukemassa vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja siten
parantamassa yleistä veneilyturvallisuutta. Trossi-jäseniä on tällä hetkellä noin 11 500 ja tavoitteenamme on jäsenmäärän kasvattaminen vähintään
20 000:teen vuoden 2017 alkuun mennessä, Jari Piirainen kertoo.
OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä. Se
tarjoaa asiakkailleen parhaat keskittämisedut sekä
maan kattavimman ja monipuolisimman pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden.
Ryhmän liiketoiminta on jaettu kolmeen alueeseen,
jotka ovat pankkitoiminta, vahinkovakuutus ja varallisuudenhoito. Ryhmän muodostavat noin 180 itsenäistä osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen.
Pohjola Vakuutuksen nimi muuttuu OP Vakuutus
Oy:ksi alkuvuodesta 2016.
Meripelastaja 2-15
23
Tammi-Toukokuu
Meripelastajan
lokikirja
Meripelastajan lokikirja
-palstalla julkaistaan
lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana
suorittamista tehtävistä.
Lokikirjassa ei kerrota
avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä
eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja.
Ta m m i k u u
M aalisk uu
Kylmettynyt hiihtäjä, Haukipudas,
Pelastuskelkka Kelkkakuume
Kelkan suksi irti, Haukipudas,
Kelkkakuume
Hiihtäjä oli katkaissut sauvansa ja
kastellut itsensä kahlatessaan jääsohjossa hiihtoreissulla. Pakkasta oli 23 astetta. Kelkkakuume kuljetti kylmettyneen hiihtäjän Kiviniemen satamaan,
mistä hän oli hiihtämään lähtenytkin.
Kelkkakuume palasi hakemaan löytöpaikalle jääneen toisen miehistön jäsenen ja jatkoi partiota.
Moottorikelkka oli ajanut ojanpenkan yli ja suksien ripustus oikealta
puolelta oli revennyt irti. Kelkka ei
päässyt jatkamaan matkaa. Kelkkakuumeen miehistö sai väännettyä ja kuormaliinoilla tuettua suksen siten, että
kelkka saatiin ajamalla tienvarteen,
missä se autettiin auton peräkärryyn.
Kelkkailijat jatkoivat autolla matkaa.
Helmikuu
Huht ik uu
Kelkka ja reki kiinni sohjossa, Ii,
Kelkkakuume
Laituri karussa, Säkylä, Lähi
Moottorikelkka ja reki olivat jääneet kiinni meren jäälle nousseeseen
veteen. Kelkka oli puoliksi lumi-vesisohjossa uponneena. Kelkkakuumeen
miehistö kaivoi ensin kelkan lapiolla irti
ja hinasi sen jälkeen Kelkkakuumeella
reen irti sohjosta.
Huvila Haapsaaren laituri oli repeytynyt irti kiinnityksistään. Laituri oli
ajautunut kivikkoon poukaman toiselle
puolelle ja juuttunut tiukasti kiinni. Lähi
irrotti laiturin kivikosta ja kuljetti sen
paikoilleen.
Vene kiinni rannassa, Vaasa,
Prohoc Rescue
Mökkiläisen vene oli yöllä päässyt
irti kiinnityksestä kovan tuulen takia.
Vene oli tukevasti rannassa kiinni. Miehistö auttoi mökkiläistä saamaan veneensä takaisin veteen sekä tarkisti,
ettei vene vuoda.
24
Meripelastaja 2-15
Häiriö koneessa, Parainen, ABSO
Purjeveneen koneessa oli jokin
polttoainepuolen häiriö. Veneilijä purjehti kohti Nauvoa ja pyysi apua rantautumisessa. ABSO hinasi veneen
Nauvoon ja miehistö avusti veneilijää
vianetsinnässä.
To uko k uu
Merivesipumppu rikki, Raasepori,
Ajax III
Moottoriveneen merivesipumppu
oli rikki. Alus oli kiinnittänyt Rödjan laituriin odottamaan apua. Ajax III hinasi
veneen Rödjanista Skogbyn satamaan,
missä asiakas sai apua veneen korjaukseen. Asiakkaat tulivat Ajaxin kyydissä
takaisin Tammisaareen.
Poijut karkuteillä, Viitasaari,
Wiitasaari
Kaksi kiinnityspoijua oli irronnut satamasta, ja ne ajelehtivat Kokkosalmessa. Wiitasaari otti kyytiin ajelehtivat
kiinnityspoijut ja kuljetti ne satamaan.
Ilmaa koneessa, Lahti, Masto
Moottoriveneen hydrauliikkajärjestelmässä oli ilmaa ja vene oli ohjauskyvytön. Masto hinasi veneen satamaan.
Soutuvene pulassa, Espoo,
Furuno
Soutuvene tarvitsi apua kovassa
tuulessa ja aallokossa. Furunon miehistö evakuoi soutuveneestä kaksi
henkilöä, joilla ei ollut pelastusliivejä.
Vene otettiin hinaukseen, ja Furuno
kuljetti henkilöt veneineen Varsasaareen.
Pieni moottorivene oli ajanut kiville. Omistaja oli ajanut veneen suoraan kotisatamaan, mutta ei huomannut vuotoa veneessä. Vene upposi kotilaituriinsa. Rautauoman
miehistö nosti ja tyhjensi veneen
sekä hinasi sen nostopaikalle.
Kiinni mudassa, Raasepori,
Interpersona Rescue
Meripelastusjohtokeskus antoi
Interpersona Rescuelle tehtävän kalastusveneestä, joka oli ajanut kiinni
mutaan. Interpersona Rescuen saavuttua kohteeseen Rajan partiovene
oli jo paikalla, mutta ei päässyt kohdeveneen luokse matalaan. Interpersona Rescue irrotti avustettavan mudasta.
Pohjakosketus, Pori, Rantamo
Suurehko liukuvarunkoinen huvivene oli ajanut reitiltä sivuun ja
saanut pohjakosketuksen, jonka seurauksena vetolaitteisto oli kokonaan
hajonnut. Alus oli jäänyt ajelehtimaan ohjailukyvyttömänä ja saanut
myös vuodon konehuoneeseensa.
Henkilövahinkoja ei ollut, ja veneen
oma pumppu oli riittänyt pitämään
sen pinnalla. Rantamon saavuttua
Moottori sammui, Savonlinna,
Pärske
Moottoriveneen kone sammui
kesken ajon kevään ensimmäisellä
matkalla. Veneilijät jäivät tuuliajolle ja
olivat ajautumassa matalikolle.
Pärske ehti apuun ennen veneen
joutumista matalikolle ja hinasi sen
kotilaituriin.
Ankkuriliina peräsimessä, Turku,
ABSO
Purjevene oli takertunut kovassa
tuulessa laiturista lähtiessään omaan
ankkuriliinaansa, joka oli edelleen
poijussa kiinni. ABSO irrotti veneen
poijusta ja hinasi sen suojaisampaan
paikkaan saaren toiselle puolelle.
Miehistö avusti veneilijää ankkuriliinan irrotuksessa peräsimen ympäriltä. Purjevene jatkoi sen jälkeen
matkaa omin avuin.
maan purjeita. Navigointivirheen
vuoksi ruorimies ajoi konevoimin
kulkevan aluksen kivelle. Purjeveneessä olleet kaksi aikuista ja kaksi
lasta evakuoitiin Mikrolog III:lle. Veneen päällikkö jäi purjeveneeseen.
Lapset käärittiin avaruuslakanaan
lämmittelemään ja sateelta suojaan.
Purjevene keveni evakuoinnin ansioista niin paljon, että se irtosi karilta.
Mikrologin miehistö varmisti, ettei
veneessä ollut vuotoja, ohjauslaitteet
ja kone toimivat ja että vene pääsi
pois matalikon läheisyydestä. Evakuoidut kuljetettiin läheiseen satamaan, joka oli myös haveriveneen
kotisatama.
Kone piiputti, Tampere, Särkkä
5-metrisen tuulilasiveneen
moottori oli sammunut kesken ajon
eikä suostunut käynnistymään uudelleen. Veneen kyydissä oli kaksi aikuista ja kaksi lasta. Särkkä hinasi
avustettavan sen kotisatamaan Halkoniemeen.
Lokikirja jatkuu kesäkuun alusta
seuraavassa numerossa.
Purjevene karilla, Helsinki,
MIkrolog III
Purjeveneen päällikkö oli luovuttanut ruorin ja navigointivastuun toiselle henkilölle mennessään laske-
KA
T
RTA
Tuo vanha merikarttasarjasi vaihtoon,
saat 10 € alennuksen mistä tahansa
uudesta merikarttasarjasta! Kampanjaan
osallistuvat liikkeet: www.vaihtoviikot.fi
paikalle myös Rajan RIB tuli samaan
kohteeseen. Huvivene hinattiin
kahden yksikön voimin Ahlaisten
Ämtöönlahdelle.
HA
T
Seurue oli lähtenyt pienellä
moottoriveneellä Kukkaron saaresta
aikeissa käväistä Pihlajakoskella. He
eivät löytäneet perille ja kääntyivät
takaisin. Seurue hälytti apua ja kertoi
olevansa eksyksissä. Paikannus ei onnistunut. Etsinnän alkaessa veneilijät
kuitenkin jatkoivat ajoa ja päätyivät
pimeässä yli 20 km lähtöpisteensä
pohjoispuolelle. Veneessä ei ollut
karttaa, valoja eikä lämmitystä. Ulkona oli yöllä vain +3C. Seurueen
löydyttyä heidät otettiin pelastusalukseen lämmittelemään. Seurueen
vene oli matkalla osunut kaksi kertaa
kiville ja polttoaine oli loppunut.
Jämsä otti veneen hinaukseen ja kuljetti seurueen veneineen takaisin
heidän lähtöpaikkaansa.
Upoksissa, Helsinki, Rautauoma
VA
N
Eksyksissä kylmässä, Jämsä,
Jämsä
VAIHTOON
Tutustu myös
uudistuneeseen
Loisto Mobiiliin!
Loistonavigointi.fi
ja latauskaupat:
Meripelastaja 2-15
25
Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja
haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa?
Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä?
Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle
Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan:
- pääsääntöisesti 18 vuoden ikää
- kirjallinen muoto
- kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa.
Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa.
Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa www.meripelastus.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä
suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh. 040 586 2006.
Vuoden meripelastaja 2014
Vapaaehtoismiehistö
pelasti karille ajaneen nuoren
Suomen Meripelastusseura nimitti vuoden 2014 meripelastajaksi pelastusvene Ad Maren miehistön Meripelastusyhdistys Sydvästistä Paraisilta. Miehistö pelasti 23. elokuuta karille ajaneen ja kylmettyneen nuoren miehen
Kemiönsaaren vesialueella. Palkittuun
miehistöön kuuluvat Jarmo Saarinen
(päällikkö), Kyösti Kuitula, Tommi Myrskykari ja Mikko Salonen sekä harjoittelijat Anneli Saarinen ja Valtteri Nylander.
17
-vuotias nuorukainen lähti
23.8. illalla Rosalasta kohti
Kasnäsiä alle 5-metrisellä alumiiniveneellä. Satoi ja tuuli
kovaa ja säätiedotus lupasi ukkosta. Näkyvyys
oli heikko ja ilta pimeni. Miehellä ei ollut navigointivälineitä, koska reitti oli hänelle tuttu.
Kesken matkan veneen etsintävalonheitin
sammui, mies eksyi pimeässä reitiltä ja vene
karahti kivikkoon. Karilleajossa mies loukkasi
itseään lievästi ja vene sai kolhuja.
Lähellä olevalta luodolta näkyi linjataulun
valo. Nuori mies onnistui irrottamaan veneensä kiviltä ja siirtämään sen luodolle. Linjataulusta hän pystyi lukemaan luodon nimen.
Ymmärtämättä täysin tilanteen vakavuutta,
mies soitti ystävilleen ja kertoi missä on, tarkoituksenaan odottaa aamua ja kartoittaa sitten
tilanne. Ystävät soittivat meripelastuskeskukseen.
Meripelastuskeskus hälytti tehtävään pelastusvene Ad Maren, joka oli yötä läheisessä
luonnonsatamassa. Miehistö sai hälytyksen klo
00.55. Pelastusveneen matka kohteeseen kesti
noin tunnin ukonilmassa ja vasta-aallokossa.
Sää oli erittäin huono, hetken ajan satoi jopa
lunta. Luotoa lähestyessään Ad Maren miehistö erotti sateen keskeltä älypuhelimen himmeää tuiketta ja viittilöivän hahmon.
Miehistö auttoi nuorukaisen turvaan pelastusalukseen. Kylmettynyt ja energianvajauksesta kärsivä mies käärittiin huopiin ja hänelle
tarjottiin lämmintä juotavaa ja syötävää. Mies
kertoi värjötelleensä pienellä kallioluodolla kolmesta neljään tuntiin. Ad Maren pintapelastaja
vei uiden hinausköyden haveriveneeseen ja Ad
Mare otti sen hinaukseen. Nestettä ja ravintoa
saatuaan piristynyt nuori mies kuljetettiin veneineen Kasnäsin satamaan, missä hänen ystävänsä olivat autolla vastassa.
Ad Maren miehistö palkittiin Viking Linen
lahjoittamalla meripelastajan maljalla ja Seuran
ansiomerkeillä. Seura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden
meripelastaja -nimityksellä.
Kuvassa ylhäällä vasemmalta lukien Jarmo
Saarinen ja Tommi Myrskykari, sekä alarivissä
Mikko Salonen, Anneli Saarinen, Kyösti Kuitula ja
Valtteri Nylander (kuvaaja Daniel Kosk).
Meripelastaja 2-15
27
Aalto-yliopiston toimitilaprojekti
Kelluva monitilatoimisto vai jotain ihan muuta?
Koivusaari, Jätkäsaari, Keilaniemi vai Kalliolinnantie?
Kelluvaa, laiturille vai maalle?
Yksittäiset huoneet vai
monitilatoimisto? Näiden ja
lukuisten muiden kysymysten parissa raapi päätään pitkin kevättä 48 kiinteistötalouden opiskelijaa. Tuloksena
syntyi kiinnostavia ehdotuksia Meripelastusseuran tulevaisuuden toimitilaratkaisuksi.
- Uskoimme, että oikea asiakas
oikean haasteen kanssa motivoisi
kurssin opiskelijoita entistä
enemmän, kannustaisi heitä tehokkaaseen ryhmätyöhän sekä
konkretisoisi alamme työskentelyotetta.
Myös opiskelijat lähtivät työskentelemään mielellään ja nauttivat oikeasta ”casesta” sekä laajasta
tuesta, jonka saivat Meripelastusseuralta.
– Projekti oli mielenkiintoinen,
erityisesti kun työn sai suunnitella
vastaamaan todellista tilannetta,
toteaa toisessa voittaneista ryhmistä ollut Linda Anttila. - Pääsimme jo harjoituksen alussa tutustumaan järjestön tiloihin.
Projektiryhmän analyysi Bågaskärin toimintakeskuksen vahvuuksista ja
kehittämiskohteista.
Alkusarjasta finaaliin –
kaksi voittajaa
A
alto-yliopiston kiinteistötalouden maisterikurssin,
Corporate Real Estate Management (CREM) opiskelijaryhmät pohtivat, millainen toimitilaratkaisu olisi Meripelastusseuralle paras sekä miten Bågaskärin
toimintakeskuksen käyttöä ja kustannustehokkuutta voisi parantaa.
Tuloksena: 11 raporttia, yli 200
sivua ja päälle 100 diaa.
Yhteistyöstä hyötyä
kaikille
Toimitilaratkaisuja oli jo aiemmin
mietitty Meripelastusseurassa ja
näin projektiin mukaan lähteminen sopikin Seuralle hyvin. Toimitusjohtaja Jari Piirainen on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön.
- Oli ilo saada työskennellä nuorien ja innovatiivisten ihmisten
kanssa.
Myös kurssin vastuuopettaja
Tuuli Jylhä oli innoissaan yhteistyöstä heti kurssin alusta alkaen.
28
Meripelastaja 2-15
Kahden alkusarjan esityskierroksen jälkeen finaaliin valikoitui
neljä ryhmää. Jo näillä aiemmilla
esityskierroksilla taso oli erittäin
kova ja paikoista finaaliin käytiin
tiukkaa kilpailua. Ensimmäisten
esitysten tarkoituksena oli esitellä
ryhmän ajatuksia ja suuntaviivoja
projektille – samalla vakuuttaen
asiakas siitä, että töitä kannattaa
jatkaa. Toisella kierroksella ryhmät
esittelivät jo valmiin strategiansa.
Ensimmäiset kaksi esityskierrosta arvioi Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä (REB) osittain toimitusjohtaja Jari Piiraisen avustuksella. Finaalissa esityksiä olivat arvioimassa Piirainen sekä Seuran hallituksen jäsen Pekka Mölsä. Apuna
tässä vaativassa tehtävässä heillä
oli kaksi kiinteistöalan huippuosaajaa: Aalto-yliopiston kiinteistöpäällikkö Antti Tuomela sekä
NEWSEC:n Corporate Solutions
-yksikön konsultti Joona Nyman.
Myös finaalissa kilpailu oli
tiukkaa ja voittajiksi valikoitui lopulta kaksi ryhmää. Toisessa ehdo-
Analyysi Meripelastusseuran toimiston nykyisestä toimitilasta sekä
tulevaisuuden toimitilan tarpeista.
tuksessa esitettiin toimitilojen siirtämistä Jätkäsaareen rantatoimistoon ja toisessa Koivusaareen venekerhojen yhteyteen.
– Näkyvyys ja avoimuus olivat
keskeisimpiä tavoitteitamme ratkaisuksi uusille toimitiloille. Visioissamme uusi toimisto sijoitettiin
kehittyvälle alueelle Koivusaareen
venesataman välittömään läheisyyteen. Toimistorakennuksen yhteyteen ehdotimme merenrantaravintolaa, joka tarjoaisi erinomaisen
paikan esitellä yhdistyksen toimintaa, Juulia Laine kiteyttää ryhmänsä ehdotuksen.
Tulevaisuuden
toimitilaratkaisut
Konkreettiset ehdotukset toimitilaratkaisusta vaihtelivat paljon ja
monia eri sijainteja ehdotettiin.
Yhteistä liki kaikille raporteille oli
kuitenkin tarve tehostaa tilankäyttöä nykyisestä 250 neliöstä
kohti keskimäärin 150:tä. Tilatarpeen pienentämisellä voidaan saavuttaa kustannustehokkuutta,
vaikka vuokrahinta neliötä kohden
kasvaisi.
Meripelastusseuran nykyiset
toimitilat ovat hyvin perinteiset.
Jari Piirainen ja Pekka Mölsä sekä
toinen, Koivusaarta Seuran toimitilojen
sijainniksi esittänyt voittajaryhmä: Juulia
Laine, Linda Anttila, Igor Kvashnin ja
Mattias Lindfors matkalla Bågaskärin
toimintakeskukseen.
Kaikki ryhmät esittivät siirtymistä
yksittäisistä työhuoneista kohti nykyaikaista monitilatoimistoa. Monitilatoimistossa jokaisella ei ole
enää omaa työpistettä, vaan toimisto muodostuu erityyppisistä
työtiloista. Työntekijä voi valita
työpisteen sen mukaisesti, millaista työtä hän on tekemässä ja
keiden kanssa tulee olemaan vuorovaikutuksessa.
Jari Piirainen pitää tilatehokkuuden parantamista ja työympäristön muutosta ymmärrettävänä
ja nykyisen trendin mukaisena.
- Voi olla, että Meripelastusseurankin toimisto jonain päivänä
hyödyntää nykyistä paremmin
monitilatoimistoa ja avotilaratkaisuja.
seuran avoimuus ja vuorovaikutushalukkuus antoivat loistavan lähtökohdan yhteistyölle.
Myös Piirainen arvostaa tehtyä
yhteistyötä ja suhtautuu positiivisesti uusiin mahdollisuuksiin.
- Olen erittäin iloinen, että
meillä oli tilaisuus olla mukana tällaisessa hankkeessa ja uskon, että
sen tuloksista on meille hyötyä
vielä monin tavoin. Toivottavasti
vastaavia projekteja tulisi tarjolle
jatkossakin.
Parannuksia Bågaskäriin Laaja projekti – hyvät
lopputulokset
Ryhmien tuli myös tehdä ehdotuksensa Bågaskärin toimintakeskuksen käytön tehostamisesta.
Pääasiassa ehdotuksia haluttiin talvikäytön tehostamiseen, energiankulutuksen pienentämiseen ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen.
- Ehdotuksemme Bågaskärin
toiminnan kehittämiseen olivat
käytännönläheisiä ja helposti toteutettavissa olevia. Keskityimme
erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen ja jätevesien minimointiin, jotta toimintakeskuksen
käyttömahdollisuudet parantuisivat myös talvikuukausina, Linda
Anttila vetää yhteen toisen voittajaryhmän ideat.
Vaikka toimitilaprojekti oli laaja ja
melkoisesti työllistävä, kokivat molemmat osapuolet sen onnistuneeksi ja hyödylliseksi.
- Yleisfiilis muuttui kurssin aikana: ensin monet opiskelijat kokivat harjoitustyön haastavaksi,
mutta organisoiduttuaan ja tutustuttuaan asiakkaaseen haaste otettiin vastaan päättäväisesti ja innokkaasti. Iloksemme voimme todeta
näin jälkikäteen, että tulokset
olivat myös tämän mukaisia, toteaa Tuuli Jylhä. - Aalto-yliopiston
puolesta haluan kiittää Suomen
Meripelastusseuran toimitusjohtajaa Jari Piiraista yhteistyön mahdollistajana. Etenkin Meripelastus-
Teksti: Tatu Pakarinen
Kuvat: Aalto-yliopisto
Prin
cess
hv, juuri 385, -87, 2 x Cum
remontoitu
.Hinta 89.mins 310
800 €
TERVETULOA HYVILLE VENEKAUPOILLE!
Sea Ray
Meillä on joustavat palvelut, hinnat ja maksuehdot
Regal 170
Valant
ta 8.200 i. Mercruiser 130
€
hv
-90. Hin
Scantic
varustee 575, Johnson
70
t. Hinta
6.800 € hv , Hyvät
Sca
ntic
cury 80 Bella 600 HT, 6
x
hv -88.
Hinta 8.6 2,25 m, Mer00 €
19 Sev
ille Cud
x 2,30 m,
dy
vikäytös Mercruiser 130 Cabin, 5,80
tä. Hinta
vain 10. hv -87. Jär800 €
Sea Ray
21 Mid
Cab
175 hv
in,
ta 13.800 Mercruiser
€
-88. Hin
Sea
Ray
ser 135 195 BR, avokeu
hv -95,99
la.
. Hinta 9.8 Mercrui00 €
• OSTAMME VENEITÄ
•n
V
Sea
Ray
-01. Hin 280, 315, Mercru
ta 69.600
iser
€, TEE TAR 375 hv
JOUS
• OS
• TEHOKASTA VENEVÄLITYSTÄ
Sea Ray
D4 , a`26 335 DA, 2 x
149.500 0 hv -06. vain Volvo Penra
€
260 t. Hin
ta
Sea Ray
• VAI
MY
MOO
VAN UUD 370 DA, 2 x Cat
134.000 ET, vene -97. 425 hv AIHieno. Hin
Sea
€
ta Pen Ray 340 Sundan
ta 200 hv
cer, 2
x
-89. Hin
ta 79.000 Volvo
€
• VAIHTO (myös kalliimpaan,
autot, jetit ja mp:t)
Seven
V
Sea Ray
260 hv 250 Sundancer,
24.200 -87, moottori Mercruiser
€
-05 !.
Hinta
7,
makeaves 7,50 x 2,5 m,
75, 86. ijäähdytetty, V8, 225 hv
,+ Volvo
Hinta VAIN
280- Slickcraft 279 SC,
10.800
260 hv (ma
€
8,60 x
käytössä. keavesij.), -88 2,60 m, OMC
siist
Hyvät varu
Sun
steet. Hinti, ollut järvi- 370 cruiser 32, Volv
a 23.900
€ Hie hv -99. Erin o Penta TAMD
om
63,
no vene.
Hinta 109ainen varustus Suncruiser
333, 2
. hv
.000 €
x Volv
dsl.-91
Huippuvaru o Penta 200
89.000
€
stelu. Hin
ta
• RAHOITUS JÄRJESTYY
Puh.0400-222 256 • Fax 02-4355 686
Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, 21250 Masku
myynti@masimp.fi • www.masimp.fi
Sunma
Aquado
r
370 hv. 33 HT, Volv
Hinta 197-10. Täysin
.500 €
r
mins 300 Midnine Flyb
ridg
hv -02.
Hinta 88. e, Cum600 €
Sunma
r Midnin
230 hv,e, 8,80
x
ne , Hin 00, iso walkarund3 m, Yanmar
ta 79.600
yhteysv
€
e-
ker 35
Jamaica
n,
hv
2x
ta 78.500Volvo Wellcra
ft
€
2 x Volvo 32 St.Tropez, 10,1
nossa, upePenta 200 hv-90 0 x 3,56 m.
Hien
asti varu
steltu. Hint ossa kuna 73,600
€
- 88. Hin
Meripelastaja 2-15
Yam
arin
dsl. -92 850 BG, Mercru
. Hinta 43.
iser 180
900 €
hv
Sunsee
Penta 200
Jee
p Gra
-00. Ml. nd Cherokee
4,7
189.000
€. Hinta l Limited.
9.900 €
BMW 100
RS -92,
Hinta 3.7
00 €
Honda CB
museopyö 305 Super Spo
rt -66
rä. Hinta
5.900 € . UPEA
29
Terhi 520
Hinta 6.9 , -75, Mercur
Hinta 5.0 00 € verhoiltuy 60
00 €
ja
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: viking-fi@viking-life.com
www.VIKING-life.com
Uusia tapoja tukea
vapaaehtoista meripelastustoimintaa
Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa
5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai
10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155).
Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta
www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä.
30
Meripelastaja 2-15
Leading expertise to maximize safety
and optimize energy
Entrust your passenger vessels
with Bureau Veritas
Visit us at: www.veristar.com
www.bureauveritas.com
Move Forward with Confidence
Marine
Industry
I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce
Health, Safety & Environment
Construction
Certification
Government Services & International Trade
KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA
23.2.2015 - 15.5.2015
Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon kuuluu
verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat
koko koulutuksen ajalle ja niitä on n. 25.
Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %).
TURVATOIMIASIOIDEN LISÄKOULUTUS
16.12.2014 ja 11.3.2015
Koulutus muodostuu kahdesta osasta; A ja B. Kummankin osan
kesto on 4 tuntia. Turvatoimiasioiden peruskoulutukseen riittää osa
A ja turvatoimiasioiden lisäkoulutukseen osat A ja B. Koulutus toteutetaan kontaktiopetuksena ja se kestää yhteensä 8 tuntia.
Koulutuksen hinta on 223 € (sisältää alv. 24 %)
HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS
(STCW Basic Training)
13.4. – 17.4.2015
Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi
päivää. Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua.
Sisältö
• Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1)
• Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §)
• Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5)
• Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja
B-VI/1.6)
Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %).
KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO
Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan viikon pituisissa jaksoissa.
Seuraavat tutkintotilaisuudet 23.3. – 27.3.2015
HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN
Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse merenkulku@winnova.fi.


Cobham SATCOM
Certified Partner
