museolla

Transcription

museolla
Sallan tiedotuslehti 2 / 2015
www.salla.fi/Kotosallalehti
Kesätöissä
Sallan
kunnalle
Karhunkierros
60 vuotta
Kursussa
poltetaan
maata
Isäntä Matin
museo
10 vuotta
Kukkahoroskooppi
kesäksi
sivu 3
sivut 6–7
sivu 8
sivu 13
sivu 15
2
www.salla.fi
&
PÄÄKIRJOITUS
Yksi tämän päivän huolen ja keskustelun aiheista on muisti ja muistaminen.
Vanhemmiten muisti heikkenee luonnollisesti, mutta myös sairaudet kuten
dementia ja Alzheimer vaikuttavat siihen. Kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi
niin kohtaamme useammin ihmisiä, jotka elävät menneessä tai eivät muista edes
eilisestä kovinkaan paljon. Oma tuleva huolestuttaa, mihin tässä vielä muistinsa
kanssa joutuu tai pääsee.
Teoreettisesti muisti määritellään seuraavasti: Muisti on tapahtumasarja, jossa
paalutetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun
muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin
käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilymistä ja
mieleen palauttamista. Asioiden mieleen painaminen ja palauttaminen edellyttävät
muistettavien asioiden aktiivista käsittelemistä.
Arjen todellisuudessa muisti ei olekaan niin järjestelmällinen kuin teoreettisesti
määriteltynä, vaan tuntuu poukkoilevan sinne ja tänne. Joku tuoksu tuo mieleen
muiston, joka käynnistää ainutlaatuisen ja arvokkaan muistamisprosessin, jota
ei ehkä olisi koskaan tapahtunut ilman sitä tuoksua siinä hetkessä, siinä paikassa
missä sen ehkä sattumalta kokee.
Huolestuin hiukan omasta muististani siivotessa kirjahyllyjä, kun aloin silmäillä jonkin kirjan ensimmäistä lukua ja totesin, että näinhän tämä tarina menikin.
Muistini aktivoitui muutamasta lauseesta ja palautti mieleen kirjan sisältöä, vaikka
en niin aktiivisesti ollut sitä mieleeni painanut. Ja jos minulta olisi kysytty vain
kirjan nimen perusteella sisältöä niin en olisi muistanut. Olen lukenut elämässäni
tuhansia kirjoja ja jos ne kaikki ovat pääkopassa tallessa niin toivon totisesti, että
ne pysyvät jossakin järjestyksessä. Näen jo itseni tulevassa elämässä lausumassa
sujuvasti kohtia Mankellin Tanssiopettaja-romaanista, ruoanvalmistuksen kemiasta, oppilaan itsearvioinnista ja hallintomenettelystä. Nöyrä toive kuitenkin on,
että en laulaisi välillä kaikkia nuoruudessa purkkapakettien korteista oppimiani
valsseja ja tangoja.
Salla-päivien teemana on tänä vuonna ”Suuri Ruotsiin muutto 1960- ja
1970-luvulla” . Olin silloin pieni tyttö ja yritin muistella niitä tapahtumia. Pelkällä yrittämisellä palauttaa muistiin ei kovin kummoisia irronnut, mutta annas
kun hieman ärsykkeitä laitoin tuonne pääkoppaan muhimaan, niin johan alkoi
irrota muistikuvia. Nuo ärsykkeet minulla olivat musiikkia, mutta sinulla lukijani
muistin voi aktivoida tuoksut, vanhat vaatteet tai lehdet, valokuvat, ruokalajien
maut ja monet muut. Suosittelen lämpimästi Sota- ja jälleenrakennusajan ja
Isäntä Matin museossa käymistä. Voit tehdä matkan itseesi ja pohtia muistojen
vaikutusta siihen miten sinusta tuli sinä. Eheyttävä kokemus.
Sallassa muutama vuosi sitten Hyvinvointipäivillä kouluttajana ollut Reidar
Wasenius puhui aivobicistä. Hänen mukaansa ihmisen muisti tallentaa vain tiedon, jonka ymmärrämme. Käsittämättömät asiat jäävät auttamattomasti muistin
ulkopuolelle hyödyttöminä. Muistamme paremmin myös sen, mikä poikkeaa
totutusta tai aiheuttaa vahvoja aistimuksia ja tunteita. Wasenius on sitä mieltä, että
uudet kokemukset avartavat mieltä. Nämä kokemukset poikkeavat totutusta, ja
jäävät näin ollen helposti mieleen. Olisi tärkeää sisällyttää jokaiseen päivään pieni
tutkimusmatka. Aihepiirillä ei ole niinkään väliä, kunhan se kiinnostaa itseä.
Lähdeppä kanssani tutkimusmuistimatkalle, jonka voit aktivoida vaikka netin
YouTuben musiikkilistoilla. Tässä muutamia ärsykkeitä 1960- ja 1970-luvun
musiikista, joka voi aktivoida muistisi ja viedä sinut hetkessä menneisiin pakkaspäiviin tai kesän helteisin. Minulla ne tuovat muistoja kesistä tätini luona
1970-luvulla. Silloin kymmenkesäisinä serkkuni kanssa lauloimme vuorotellen
purkkapaketeissa olevista korteista alla olevia lauluja. Se oli semmonen esihistoriallinen karaoke ja muistissa tuntuvat olevan kun sanat palautuvat mieleen
jo ensi tahdit kuullessa. Laulujen sanat avautuivat vasta myöhemmin elämän
matkalla. Muista vieläkin kuinka tuo Jukka Virtasen Hanna ja Niilo-kappale jäi
helposti korvamadoksi.
Esko Rahkosen vuonna 1974 levyttämä Kotiseutu Pohjolassa lienee yksi
tunnetuin Ruotsiin muuttoa ja kotimaan kaihoa kuvaama kappale. Aikamiesten
Iltatuulen viesti soi radion rinnakkaisohjelmassa 1960-70-luvun vaihteessa niin
usein, että osa kansasta jo ärsyyntyi, mutta on se niin toiveikas ja kaunis vieläkin.
Kari Suomalainen piirsi pilapiirroksen joskus 1970-luvulla, jossa naisihminen
totesi, että hänen kaksi suosikkikappalettaan on Iltatuulen viesti ja toisena suosikkina on se sama uudestaan.
Tämä on Suomen virallinen lista vuonna 1970 joltakin kuukaudelta.
Kai Hyttinen: Tuulen tie
Jouko ja Kosti: Illasta aamuun
Cumulus: Länsituuli
Los Incas: El condor pasa
Roger Whittaker: Mexican Whistler
Simon and Garfunkel: Cecilia
Danny: Räystäät jos tippuu
Katri Helena: Niin kaikki on kuin ennenkin
Markus: Jos vielä oot vapaa
The Kinks: Lola
Creedence Clearwater Revival: Up Around the Bend
Mungo Jerry: In the Summertime
Markku Aro: Hyvännäköinen
Seija Simola: Näkemiin
Tom Jones: I (Who Have Nothing)
Kirka: Ilon laulu
Jari Lappalainen: Kaiken kauniin rinnalla
Markku Suominen: Sade
Pertti Metsärinne: Hirvenmetsästys
Simo Salminen: Suurena miehenä
Marja Myllykangas
Jukka Virtanen: Hanna ja Niilo
Tampereen Popteatteri: Aquarius
Shocking Blue: Venus
Frijid Pink: House of the Rising Sun
Black Sabbath: Paranoid
Kirka ja Sammy: Mrs. Robinson
Fredi: Ota ja omista
Katri Helena: Ei kauniimpaa
Sylvie Vartan: La Maritza
Tapani Kansa: Jos alkaa saan uudelleen
Danny: Täytyy jotain yrittää
Anita Hegerland: Mitt sommarlov
Inger Nilsson: Här kommer Pippi Långstrump
Mari Laurila: Peppi Pitkätossu
Frederik: Nyt tai ei koskaan
Irwin Goodman: St. Pauli ja Reeperbahn
Dave Edmunds: I Hear You Knocking
Creedence Clearwater Revival: Travelin’ Band
Simon and Garfunkel: Bridge Over Troubled Water
Markus: Vain kotka lentää aurinkoon
Kotosallan välissä saat
Sallan kunnan puhelinluettelon
Sallan kunnan puhelinkeskus lopettaa
toimintansa elokuussa. Ajantasaiset tiedot viranhaltijoista ja puhelinnumeroista
löytyvät myös kunnan verkkosivuilta
www.salla.fi.
Kunnan puhelinkeskuksen toiminta
päättyy maanantaina 3.8.2015, jonka jälkeen puheluita ei enää välitetä keskuksen
kautta.
Kunnanviraston neuvonta kuitenkin
jatkaa edelleen, ja suunnitelmissa onkin
kehittää yhteispalvelupiste, josta saisi
myös valtionhallinnon palveluita. Neuvonnasta vastaa toimistosihteeri Raija
Virkkula.
Puheluiden määrä keskukseen on viime
vuosina vähentynyt, sillä moni kuntalainen käyttää suoria numeroita, eikä soita
enää keskuksen kautta. Myös sähköinen
asiointi ja yhteydenotot sähköpostitse ovat
lisääntyneet. Useat Lapin kunnat ovatkin
luopuneet puhelinkeskuksistaan.
Sallan
tiedotuslehti
/ 2015
Sallan
tiedotuslehti
2 / 12015
Päätoimittaja: www.salla.fi/Kotosallalehti
Marja Myllykangas
email: marja.myllykangas@salla.fi
Juttuideat ja palautteet: marja.myllykangas@salla.fi
Lehden tekijät: Tiia Heikkilä, Sanna Ikäläinen, Elina Jokela,
Katja Palmqvist, Nina Sipola,
Maria Tennilä
Kannen kuva:
Inkeri Ponsimaa
Kotosalla-logo: Kauko Kellokumpu
Taitto: Viestinet, Maire Mattila
Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy
Lehti ilmestyy kolme-neljä kertaa vuodessa.
3
www.salla.fi
Salla-viikolla ohjelmaa
laidasta laitaan
Salla-viikko polkaistaan käyntiin vuoden teeman mukaisesti Ruotsiin muuttoa käsittelevällä näytelmällä Ruottiinko juuri piti lähtiä. Käsikirjoitus on
Maria Tennilän ja toteutus Sallansuutryhmän.
Näytelmä käsittelee muuttovuosien
murrosta yhden perheen näkökulmasta
ja sitä, oliko elämä makeampaa rajan
toisella puolella. -Totta se meki siellä
pärijätään, jos kerta naapurin Eilo ja
Anneliki pärijäävät.
Ensi-ilta on sunnuntaina 12.7. klo 18
koulukeskuksen salissa ja kympin piletillä pääset mukaan Ruottin matkalle.
Suuri Ruotsiin muutto –näyttely
avataan maanantaina klo 10, ja se kertoo muuttajien tunnoista ja tunnelmista
esinein ja tekstein ja on varmasti katsomisen arvoinen.
Keskiviikkona kokoonnutaan Lapajärvelle Isäntä Matin museolle ruotsin-
suomalaisten tapaamiseen
70-luvun ruoan ja musiikin
merkeissä klo 18. Tulehan
ja tuo kaverisikin mukaan
kauniiseen ympäristöön ja
kesäiseen iltaan.
Tähän tapaamiseen kulttuuritoimi järjestää kuljetuksen ja Leinosen Seppo valmistaa metsästäjän
leipää ja torttuja kahvin
kera. Tämän vuoksi pyydämme ilmoittautumisia
10.7. mennessä numeroon
0400-256711 tai Maria
Tennilälle sähköpostiin
maria.tennila@salla.fi
Torstaina keräännytään
museon ulkonäyttämölle
kuuntelemaan musiikkia,
jota meidän iloksemme
soittelee Duo Sata. Toi-
votaan aurinkoista iltaa,
niin saamme olla ulkona ja
nauttia kesäillasta kaikkine
kavereineen. Perjantaina
pääset teatteriin koulukeskukseen, jossa Sallansuiden esitys, Ruottiinko juuri
piti lähtiä, alkaa klo 18.
Viikko huipentuu sunnuntaina suureen Salla-päivään, joka pitää sisällään
ohjelmaa kaikenikäisille ja
tietysti torimyyjien runsaat
myyntipöydät odottavat
sinua alueella.
Katoppa ittelles mieleisin tapahtuma ja tuleppa
mukahan. Tapaamisiin!
MARIA TENNILÄ
Kesätyö on tärkeä juttu!
Kesätöitä haki kevään aikana
kaikkiaan 105 sallalaista nuorta,
joista kaikki ehdot täyttävät hakijat saivat paikan. Hakijoita oli
hieman vähemmän kuin viime
vuonna.
-Työsuhteet vaihtelevat 1–8
viikkoon, kertoo Sallan työllisyyskoordinaattori Aini Iivari.
Osa nuorista työllistyy yksityisiin yrityksiin, osa kunnan töihin
ja osa yhdistyksiin. Työsuhteen
kestoon ja työtehtäviin vaikuttavat muun muassa ikä, työkokemus ja opiskeltava ala.
Tiia Heikkilä
sivistystoimen palvelut
Sallan sota- ja
jälleenrakennusajan
museo
Jyväskylässä Music and media
management -opintokokonaisuutta opiskeleva Tiia Heikkilä
järjestelee hyllyjä Sallan sota- ja
jälleenrakennusajan museolla.
Työ on mukavaa vaihtelua opiskelurutiineihin.
-Olen tässä oppinut paljon
Sallan historiasta, hän nauraa
ja ja lisää, että viihtyy hyvin
museolla.
Kahvilan pyörittämisen lisäksi
hän on muun muassa suunnitellut
Hanna Saksman
sosiaali- ja
terveyspalvelut
Hopeaharju
Ylioppilaaksi Sallan lukiosta
nyt keväällä kirjoittanut Hanna
Saksman työskentelee kesän
aikana Hopeaharjussa ja suunnittelee geronomin opintoja. Ala on
ollut mielessä jo pitkään.
-Olen hakenut Seinäjoelle ammattikorkeakouluun, ja tulosten
pitäisi tulla heinäkuun alkupuolella, Saksman kertoo. Opiskelu
vanhustyön asiantuntijaksi kestäisi harjoittelujaksoineen 3,5
vuotta.
Kesätyöhön kunnan vanhainkodissa kuuluu ulkoilua asukkaiden kanssa, vaatettamista ja
ruokailussa avustamista. Asukkaita on yhdellä osastolla kolmisenkymmentä. -Uskon, että tämä
on oikea ala minulle.
Viime ja edellisen kesän Saksman työskenteli Sallan seurakunnalle tehden puutarhatöitä
hautausmaalla.
Kuluvan kesän suunnitelmissa
on reissu sukulaisten luo KeskiSuomeen, mutta muuten kesä
kuluu Sallassa.
Tiia Heikkilä
ja toteuttanut mainospostereita,
sillä kaikenlainen media-alan työ
on kiinnostanut yläkoulusta asti.
Syksyllä Heikkilällä alkaa
viimeinen rutistus, sillä valmista
pitäisi olla jouluna. –Elokuussa
menen harjoittelupaikkaan ja teen
opinnäytetyöni valmiiksi.
Ennen sitä kesäsuunnitelmissa
on pistäytyä muutamilla festareilla Etelä-Suomessa.
Herman Oksavaara
tekniset palvelut
Peruskoulun päättänyt Herman
Oksavaara nyppii Sallan sotaja jälleenrakennusajan museon
kukkapenkistä rikkaruohoja.
Meneillään on ensimmäinen
kesätyöpäivä kunnalla, ja sateen
uhka leijuu ilmassa. Vaihteleva
sää ei kuitenkaan pelota, sillä Oksavaara on tottunut ulkotöihin.
-Viime kesänä olin Sallan yhteismetsälle töissä, hän kertoo.
Opiskelupaikkakin on jo tiedossa, sillä ammattikoulu Rovaniemellä alkaa elokuussa.
-Hain autonasentajaksi ja pääsin opiskelemaan, hän ilmoittaa
ja lisää, että koulutus on kolmivuotinen.
Muutto Sallasta Rovaniemelle
on edessä siis loppukesästä, mutta
Oksavaara tietää, että asuntolassa
on tuttuja.
Ennen koulun alkamista Oksavaara matkustaa perheensä
kanssa Jyväskylään mökille ja
vietää aikaa kavereiden kanssa
Sallassa.
KATJA PALMQVIST
Hanna Saksman
Herman Oksavaara
4
www.salla.fi
Sallan kunta onnittelee!
Sallan ylioppilaat 2015. Ensimmäinen rivi: Sini Virkkula, Hannele Virkkula, Elli Lassila, Roosa Mattila ja Hanna Saksman. Toinen rivi: Pavel Melnikov, Marjaana Luusua, Riina Kantola,
Eveliina Oinas, Niko Aska, Tuomas Harju ja Evgenii Kapustin. Kolmas rivi: Vladislav Iaroshenko, Konsta Kellokumpu, Atte Hautajärvi, Niklas Hautaniemi, Dmitrii Iasnov, Anton Denim ja
Vladimir Kurazhev.
Kotihoito tekee
kuntoutussuunnitelmat
syksyn aikana
Kotihoidon piirissä on Sallassa noin sata, joista suurin
osa on kotona asuvia ikäihmisia tai vammaisia, mutta
kotihoidon piiriin pääsee
myös, jos rutiinit eivät suju
esimerkiksi merkittävän
leikkauksen tai operaation
jälkeen. Kotipalvelua voi
lain mukaan saada myös
esimerkiksi lasten hoitoon
ja kasvatukseen.
-Uuden lain myötä
laadimme myös kuntoutussuunnitelmat kotona
asuville, kertoo hoitotyön
ohjaaja Riitta Iivari-Rantanen Sallan kunnasta.
-Voimavaroja tuetaan, jotta
ihminen pärjäisi kotona
pidempään.
Kunta palkkaakin fysioterapeutin laatimaan
kuntoutussuunnitelmat ko-
tihoidon asiakkaille syksyn
aikana. Kotihoidossa työskentelee ennestään noin
30 työntekijää, kuten esimerkiksi terveydenhoitaja,
autonkuljettaja, kotihoidon
ohjaaja ja lähihoitajia.
Toimintakykyä mitataan mittareilla
Kotihoito voi olla säännöllistä, tilapäistä tai tehostettua, jolloin se on kotona
tapahtuvaa sairaanhoitoa.
Säännöllisen hoidon piiriin tulevalle asiakkaalle
laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja nimetään
vastuuhoitaja. Tässä työssä
auttaa erilaisten toimintakykymittareiden käyttö,
joiden avulla pystytään
määrittelemään asiakkaan
tarvitsema apu.
Tavoitteena on asiakkaan toimintakykyä ylläpito ja se, että
asiakasta opetetaan selviytymään
mahdollisimman omatoimisesti
päivän askareista ja hoitotoimenpiteistä. Omaisia ja lähipiiriä
myös tuetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon.
Kotihoidon osa-alueet ovat
henkilökohtainen hygienia, ravitsemus, tekstiilihuolto, siistiminen, ulkoilu ja saattoapu, asiointi
ja sairaanhoidolliset tehtävät.
Palveluiden maksut määräytyvät
hinnaston ja asiakkaan tulojen
perusteella.
Sallan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kotihoidon sisältöä ja palveluiden piiriin
ottamista kevään viimeisessä
kokouksessaan.
KATJA PALMQVIST
5
www.salla.fi
Sallalaiset urheiluseurat järjestäytyivät TUL:n eli Suomen Työväen Urheiluliiton ja SVUL:n eli Suomen Valtakunnan Urheiluliiton alle. Kuva: Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
Nopeuslaskusta raveihin, pyöräilystä hiihtoon
Kaiken kansan urheiluseurat Sallassa
Sallassa on urheiltu aktiivisesti
seuratasolla noin sadan vuoden
ajan, sillä ensimmäinen seura
Rohmus, joka toisessa lähteessä
mainitaan Rohmuna, on perustettu Kuolajärvelle ennen Suomen
itsenäisyyttä. Tarkempia tietoja
seurasta ei löydy, sillä todennäköisesti Rohmuksen arkistot
tuhoutuivat sodissa, kuten monen muunkin seuran pöytäkirjat,
tulosluettelot, kunniakirjat ja
pokaalit.
Sallan kylähistorioissa sivutaan urheiluseuroja, joten paikkakunnalta tiedetään ainakin 26
seuraa. Monet niistä toimivat
vain muutamia vuosia, mutta niiden riveistä on noussut jopa Suomen mestareita. Hirvasvaaran
Hirvas-Kissat, Saijan Vauhti,
Salmivaaran Pohjan-Pyry
tai Sivu-Sallan Isku ovat
hiljentyneet, kun sen sijaan Oulangan Seutupojat, Sallan Kisailijat
ja Sallan Latu toimivat
edelleen.
Ensimmäinen virallinen jalkapallojoukkue oli
Sallan Pallo 50-luvulla, kun
nopeuslaskun erikoisseura Salla
Speed Team puolestaan toimi
aktiivisesti 90-luvulla.
kilometrin ampumahiihdossa.
Sallan Palloseurassa on pelattu
jalkapalloa, koripalloa ja sulkapalloa, ja tällä hetkellä koripallo
on ykkönen. Pohjois-Sallassa
toiminut Naruskan Erämelojat
muistetaan jokisoudusta ja koskislalomkisoista 80- ja 90-luvuilla, mutta toiminta päättyi viime
vuosituhannella. Etelä-Sallan
Urhelijat on myös hiipunut urheilussa, mutta tanssittaa edelleen väkeä Karhujärvellä omalla
ESU:n talollaan.
Aktiivisesti toimivia sallalaisia urheiluseuroja on seitsemän,
ja suosituimmat lajit ovat edelleen pallopelit, alppilajit, hiihto, ammunta
ja jääkiekko.
Vähemmän tun-
nettuja lajeja sen sijaan ovat
olleet kilpapyöräily, joka eli huippuvuosiaan 50-luvulla ja ravit,
joissa käytiin 80-luvulla.
Kuka on menestynein
sallalainen urheilija?
Kylien väliset urheilukilpailut
vetivät satoja katsojia ja kymmeniä kisaajia vielä 80-luvulla.
Varvikon Valo, Vaaran Visa Salmivaarasta, Itä-Sallan Veto, Keminniemen Valo ja Ahvenselän
Ahjo valmensivat ja kilpailivat.
Käsmän Miehet Kursussa saivat
jäsenikseen yli 300 nuorta ja aikuista. Mutta mitä sitten tapahtui,
kun 1950-luvun alussa seurasta ei
ole enää mitään mainintoja?
Sotien jälkeen perustettiin
paljon urheiluseuroja, sillä jokai-
seen kylään haluttiin oma seura.
Kelloselän Haka, Pahkakummun
Ponnistus ja Kallungin Naisvoimistelijat ovat hyviä esimerkkejä.
Väen muuttaessa Etelä-Suomeen
ja Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla
seuratoiminta hiljeni. Ruotsiin
lähti myös Sallan ehkä menestynein urheilija Vesa Koskela. Hän
saavutti nyrkkeilyssä EM-pronssia vuonna 1981 ja osallistui Los
Angelesin olympialaisiin kolme
”
vuotta myöhemmin.
Onko sinulla tietoa sallalaisista urheiluseuroista tai urheilijoista? Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla kaivataan
esimerkiksi valokuvia, merkkejä
tai arkistoja. Jos nurkistasi löytyy
näitä niin ota rohkeasti yhteyttä,
sillä aarteistasi sinun ei tarvitse
luopua vaan niiden kuvaaminenkin riittää.
KATJA PALMQVIST
Onko sinulla tietoa sallalaisista
urheiluseuroista tai urheilijoista?
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan
museolla kaivataan esimerkiksi
valokuvia, merkkejä tai arkistoja.
Hiihto, alppilajit
ja pallopelit suosittuja
Menestystä eri vuosikymmeninä
saavuttanut Sallan Karhut perustettiin vuonna 1929. Seuran
riveissä on harrastettu ainakin
hiihtoa, alppilajeja, lentopalloa
ja yleisurheilua.
Sallassa vuonna 1927 syntynyt
Martti Meinilä saavutti kunniaa
ampumahiihdossa 50- ja 60-lukujen taitteessa edustaen tosin Karhujen lisäksi myös Kemijärven
Hiihtäjiä ja Ounasvaaran Hiihtoseuraa. Olympialaisissa vuonna
1960 Meinilä oli kahdeksas 20
Naruskan Erämelojien koskislalomkisoihin 1980–90-luvuilla saapui lajin harrastajia eri puolilta maata. Juha Ropposen
taidonnäyte Naruskajoen koskessa. Kuva: Pirjo Santala. Sallan Jymyn ja Oulungan Seutupoikien merkit.
6
www.salla.fi
Lähde retkelle omaan kuntaan
Kesän ykköskohteeksi Kotosallan toimitus valitsi tänä
vuonna Karhunkierroksen luontokeskuksen Hautajärvellä.
Suomen suosituin vaellusreitti
Karhunkierros nimittäin täyttää 60 vuotta! Ja jos luontoon
ei lähde, niin luontonäyttely ja
munkkikahvit luontokeskuksessa
on mukava pistäytyä päiväretkellä.
Hautajärveltä löytyy myös
muuta nähtävää, sillä toisen
maailmansodan päättymistä juhlittiin keväällä, joten tarinoita voi
elävöittää vaikkapa vierailemalla
jänkäjääkäreiden kokoontumispaikalla tai partisaani-iskujen
muistopaikoilla.
Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo.
kahvi kampanisulla pelastaa päivän. Isommalla joukolla tullessasi voit varata
mukaasi mehut ja makkarat
ja tulistella Ruuhijoen laavulla.
Kakkoseksi pääsi viisivuotias
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, jossa voit tutustua
Sallan esihistoriaan, sota-aikoihin
ja jälleenrakennusaikaan asiantuntevien oppaiden avulla. Moivainsokan ulkoalueella on esillä
maatalousirtaimistoa, espanjalaisia ratsuja ja rekiä. Rajakievarissa
puolestaan tuodaan esille hiihdon
historiaa ja matkustamista eri
vuosikymmeninä.
Museokaupasta löytyvät syntymäpäivälahjat ja tuliaiset, ja
Ja minne menee sallalainen, jos ei kehtaa laittaa
kännykkäänsä kiinni ja olla
oikeasti tavoittamattomissa? Tuntsalla toimii harvan
kännykkä, ja hyvä niin!
Kolmas ehdotus retkikohteeksi onkin Tuntsan
erämaa, jonne voit tutustua
autolla tai kävellen. Majoitusta löytyy Naruskan
retkeilymajalta ja Tuntsan
Pubista. Pidemmälle lähtevä varaa omat eväät ja
majoitteet ja seuraa joko
UKK-reittiä tai sitten läh-
Jänkäjääkäreiden
kokoontumispaikka
Hautajärvellä.
tee omille poluille. Tulistelupaikkoja löytyy ja kalastellakin voi, mutta luvat on
hyvä hankkia etukäteen.
Neljänneksi toimitus valitsi keväällä valmistuneen
estettömän Ruuhijoen retkeilyreitin. Murskepinnoitettu reitti seurailee Ruuhijokea, mutta töyräs on
paikoittain hyvin jyrkkä.
Lasten ja eläinten kanssa
on syytä olla tarkkana, sillä
veden virtaus on paikoin
kova. Reitin voi kulkea
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolta Laiskanniemen tulistelupaikalle
patikoimalla, juoksemalla
tai pyöräilemällä. Talvisin
reitille pääsee moottorikelkalla ja suksilla.
Ruuhijoen retkeilyreitti
Sallan kirkonkylällä.
yt
Olen käyn
ssa
e
s
k
u
k
s
e
k
o
luont
n
e
s
k
o
r
r
e
i
rhunk
olla
e
o Ka
s
u
m
n
a
j
a
tsalla
kennus
a
r
n
e
e
l
o Tun
l
ä
j
illä
a
t
j
i
e
r
a
t
y
l
o
i
s
e
k
n
t
a
e
ällä r
m
o Sall
ö
t
t
e
e
t
s
e
uhijoen
Ru
o
km
Sa
l
n
laa
42
Ruuhijoen
retkeilyreitin
lähtöpiste
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
Karhunkierroksen
Luontokeskus
Kuusa
m
oon
Tuntsa
Hautajärvi
Sallan kirkonkylä
Tuntsa
7
www.salla.fi
Onko sinulla Karhunkierros kulkematta?
Pistäydy
kansallispuistossa
omaksi iloksesi
Asiakasneuvoja Outi Huhtala (vas.) Karhunkierroksen luontokeskuksesta ja yrittäjä Anu Viitala Kyläpaakareista uskovat
yhteistyöhön.
Tuntsa. Kuva: Kirsi Markula
Karhunkierroksen luontokeskus
Hautajärventie 414, uh. 040-834 6814, karhunkierros@metsa.fi
Avoinna 30.9. saakka ma-pe klo 8.45-17, la-su 10-17 ja
1.-31.10. ti-pe klo 9-16.
Kahvia, virvokkeita, leipomotuotteita, taloustavaroita, matkamuistoja.
www.luontoon.fi
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
Savukoskentie 12, puh. 040-579 0762, museo@salla.fi
Avoinna 1.7.-30.9. ti-su klo 10–17, 1.10. lähtien ti-la klo 10–17.
Liput 3€/5€. www.salla.fi/museo
Tuntsan Pubi
Naruskantie 450, puh. 0400-274 074, tuntsan.tunturilomat@tuntsa.com
Avoinna kesällä ja syksyllä melkein joka päivä.
Majoitusta, kahvia ja konjakkia, ruokaa (tilauksesta).
Naruskan retkeilymaja
Naruskantie 147, 040-412 7776, info@naruska.com
Avoinna joka päivä.
Majoitusta, veneiden ja kanoottien vuokrausta, opastusta, ruokaa
(tilauksesta).
Karhunkierroksen luontokeskus Sallan Hautajärvellä on monelle pikainen
pysähdyspaikka; tullaan ja
lähdetään melkein saman
tien. Kyläpaakareiden Anu
Viitala avasi Lapis-kahvilan ja pienen myymälän
keskuksen tiloissa kesän
alussa, sillä kyläkauppaa,
josta saisi puuttuvat retkieväät, ei enää ole.
-Vaeltajia tulee aika paljon Kuusamon ja Sallan
kautta, sillä yhteydet ovat
hyvät, kertoo asiakasneuvoja Outi Huhtala, mutta
lisää, että myös takseilla
saavutaan suoraan pihaan.
Suomen suosituin vaellusreitti täyttää tänä vuonna
60 vuotta, ja siinä riittää
juhlimista Rakkautta Karhunkierroksella -teeman
merkeissä. Odotettavissa
onkin paljon kulkijoita,
joista osa kiertää koko 80
kilometrin reitin ja osa
valitsee 18–31 kilometrin
pituisista vaihtoehdoista.
Vuosittain kulkijoita on
noin 5 000.
-Syksyllä Rykimäviikon aikaan järjestämme
opastetun retken Karhunkierrokselle, ja lisäksi kirjoituskilpailussa haetaan
tarinoita 1.8. saakka, Huhtala kertoo.
Esteetön reitti
valmistuu syksyllä
Kesäisenä arkiaamuna
joukko ruotsalaisia vaeltajia purkautuu linja-autosta,
poikkeaa vessoilla, pakkaa
vielä kerran rinkkansa ja
jatkaa matkaansa kävellen.
Suomi muomaa -näyttely
keskuksen aulassa esittelee upeasti Oulungan
kansallispuiston kasveja
ja eläimiä, mutta ryhmä ei
pysähdy.
-Alkukesästä on yleensä
pieni buumi, sitten syksyllä
saapuu vaeltajia ja paljon
suomalaisia eläkeläisiä.
Loppukesästä tulee keskieurooppalaisia vaeltajia,
koska heillä on lomansa
elokuussa, Huhtala tietää.
Alkukesästä reitti oli
poikki tulvan vuoksi, mutta on nyt jo kuljettavissa.
Yksi kesän kohokohtia
luontokeskuksella ovat Vasaojan perinneniittytalkoot
Hautajärvi-päivänä 15.7..
Niitylle työkaluja löytyy
talon puolesta, ja pukeutua
voi vanhanaikaisesti, ken
haluaa.
Kuluvana vuonna valmistuu myös sorastettu
esteetön polku ja invavessa
ensimmäiselle Karhunkierroksen nuotiopaikalle
Rytinivaan, joten syksyllä paikalle pääsee myös
esimerkiksi rollaattorilla,
lastenvaunuilla tai rullatuolilla.
Sotahistoriaa
ja luontoa
Jos haluaa päästä pintaa
syvemmälle Hautajärven
historiaan niin luontokeskuksen takana on esillä
Hautajärven kyläyhdistyksen keräämiä museoesineitä ja paikallishistoriaa.
Huhtala pahoittelee, että
näyttelystä puuttuu kartta,
mutta uskoo, että se valmistuu lähiaikoina.
Hautajärvellä on paljon
”
nähtävää, joten ennen Karhunkierrokselle suuntaamista Huhtala suosittelee
ensimmäisen asukkaan
muistomerkillä poikkeamista tai syventymistä jatkosodan tapahtumiin ItäLapissa. Partisaani-iskun
tapahtumapaikalle Kiviaavalle johtaa pitkostettu
polku, ja paikalla on laavu
ja tulipaikka.
Ja millaistahan kesäsäätä
tai syksyä saisi luontokeskuksen väelle ja kävijöille
olla? -Toivomme maksimissaan 20 asteen lämpötiloja, pientä tuulenvirettä
ja pilvipoutaa, Huhtala ja
Viitala nauravat.
KATJA PALMQVIST
Suomen suosituin
vaellusreitti Karhunkieros
täyttää tänä vuonna
60 vuotta.
8
www.salla.fi
”
Maaperän myrkyt pois
Kursun saha-alueelta
Puhdistusprosessi vaatii
korkeita lämpötiloja,
jotka saadaan aikaan
kevyellä ja raskaalla
polttoöljyllä.
Kursun saha-alueelle on noussut
noin kymmenen metrin korkuinen polttolaitos, jolla puhdistetaan maaperää laajasti kesän ja
syksyn aikana. Useita kymmeniä
metriä pitkää laitosta käytetään
arkipäivisin elokuun puoliväliin
asti.
-Ulkopuolisten liikkuminen
alueelle on kielletty, muistuttaa
Jaakko Alajoutsijärvi urakan
toteuttavasta rovaniemeläisestä
Savaterra Oy:stä. Raskaita ajoneuvoja kulkee edestakaisin ja
kaivantoja syntyy hiekkamaahan.
Puhdistusprosessi vaatii korkeita lämpötiloja, jotka saadaan
aikaan kevyellä ja raskaalla
polttoöljyllä. Pyöräkoneella syötetään maata polttoprosessiin,
jossa haitta-aineet höyrystyvät
ensin alemmissa lämpötiloissa.
Höyryt kulkevat puhdistuakseen
jälkipolttimeen, jossa lämpötila
on 850–1100 astetta, ja puhdas
maa-aines läjitetään kasoihin ja
palautetaan maaperään. Näytteitä
otetaan koko prosessin ajan, joten
tulosten valmistuttua tiedetään
mikä kasoista mahdollisesti ylittää raja-arvon, jolloin puhdistusprosessi joudutaan uudistamaan.
Sahaustoimintaa
yli 60 vuoden ajan
Sallan tekninen johtaja Olli
Aatsinki kertoo, että sopimukset
urakasta on tehty jo vuonna 2013.
Parhaillaan T:mi JT Konetyöt
purkaa ne sahan rakennukset,
joiden alla maaperä on saastunut.
Paikalle jää entinen paketointirakennus, rimottamo ja höyläämö
sekä vanhan lämpölaitoksen ja
kuivaamon luuranko.
Sahaustoiminta on alkanut
Sallan Kursussa Käsmäjoen
varrella jo 1940-luvun lopulla,
ja joen partaalla oli pieni vesivoimalakin. Yrittäjiä on eri vuosikymmeninä ollut useita, ja alue
päätyi kunnalle vaihtokaupalla
Sallan Saha Oy:ltä loppuvuodesta
2011.
Kursun Puu Oy toimi pitkään
ja antoi työtä ja toimeentuloa
sadoille perheille 1980-luvulle
saakka. Yritys hoiti hakkuut, kuljetti, sahasi ja myi. Toimintatavat
puun ja raskaiden ajoneuvojen
käsittelyssä olivat eri vuosikymmeninä erilaiset, eikä käytössä
olleita kemikaaleja tunnettu yhtä
hyvin kuin nykyään.
Maaperää alueella on tutkittu
useaan kertaan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana,
ja sieltä on löytynyt öljyä ja
kloorifenoleita, joita on käytetty
puun sinistymissuoja-aineissa
1960–80 -luvuilla. Suurin osa
aineista kiellettiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta
ne eivät haihdu vaan vaativat
käsittelyn.
Termisen maanpuhdistusaseman kokoaminen Kursuun kestää noin kuukauden. Puhdistuksen käynnistyttyä aseman toimintaa ja kunnossapitoa
hoitavat laitosoperaattori ja aseman hoitaja
Puhdistusta
tehty jo
90-luvulla
Puhdistusta sahan alueella on
tehty aiemminkin, sillä 1990-luvulla havaittiin maaperässä öljyä
ja kloorifenolia. Aluetta kunnostettiin Ympäristökeskuksen ja
Sallan kunnan toimesta.
Nyt käynnistynyt puhdistus
maksaa yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa, josta öljysuojarahasto
kustantaa lähes puolet. Sallan
maksettavaksi jää vähintään 300
000 euroa ja Lapin ELY-keskuksen 400 000 euroa.
Kunta sitoutuu siihen, että
aluetta käytetään ainoastaan teollisuusalueena ja pystyyn jäävien
rakennusten viemäröinti ja hule-
Tero Alajoutsijärvi (vas.) ja Jaakko Alajoutsijärvi Savaterrasta pystyttävät puhdistuslaitosta ja tarvittavia rakenteita vielä heinäkuun
alkupuolella.
ja kuivatusvedet käsitellään lainsäädännön edellyttämällä tavalla
ennen rakennusten käyttöönottoa.
Puhdistuksen aikana kaivantojen
pohjalle jäävästä vedestä erotellaan öljy, ja jos pitoisuudet
ovat suuria paikalle tuodaan
vesienkäsittely-yksikkö.
Kursun sahan urakan loppuvaiheessa paikalle tuodaan
saastunutta maata myös Ruuhentieltä, jossa on aikoinaan sijainnut autokorjaamo. Maamassat
pystytään käsittelemään samalla
laitteistolla.
Jos työt sujuvat aikatalussa
niin lokakuun puoliväliin mennessä maaperä on puhdas ja laitos
purettu ja kuljetettu pois.
KATJA PALMQVIST
Aikatalu Kursun saha-alueen puhdistamiseksi
Aseman pystytys Sallan Kursun saha-alueelle 15.6. – 13.7.
Aseman koekäyttö
6. – 13.7.
Pilaantuneiden maiden kaivuu Kursussa
29.6.-17.8.
Pilaantuneiden maiden terminen puhdistus 13.7. – 17.8.
Pohjavesien käsittely 13.7. – 24.8.
Kaivantojen täytöt, tiivistys ja mursketasaus 20.7.-24.8.
Muualta Sallasta toimitettujen maiden terminen puhdistus Aseman purku ja siirto 17.8. – 28.9.
28.9. – 12.10.
9
www.salla.fi
Sallasta Ruotsiin työn perässä
-Linja-autolla Kemijärvelle
ja siitä junalla Turkuun,
sitten laivaan, jossa tapasin
muita sallalaisia ja Tukholmaan, kertoo syksyn
1968 matkastaan sallalainen Tarmo Niskala.
Matka jatkui Ruotsin
halki Göteborgiin, ja oli
18-vuotiaan nuoren miehen
ensimmäinen ulkomaanmatka.
Töitä ei Itä-Lapissa ollut, ja huhut työpaikoista
Volvolla, laakereita valmistavalla SKF:llä ja Eriksbergin telakalla vahvistivat
halua lähteä. -Yksi kaveri
oli Volvolla, ja ensin en
päässyt, mutta sitten ottivat ja pääsin paskapesuun,
Niskala naureskelee.
Tehtaalla valmistettavat
autot saivat pintaansa kaksinkertaisen pohjamaalin,
joka hitottiin välillä, ja Niskalan tehtävänä oli pestä
tuo hioutunut maali pois.
-Pikkuhiljaa lähdin opettelemaan maalaushommaa
ja pääsin maalaamaan.
Osastolla oli lähes ainoastaan suomalaisia työntekijöitä, sillä ruotsin kieltä ei
juurikaan tarvinnut osata.
Töitä tehtiin kahdessa vuorossa ja palkka tuli
ajallaan, mutta Niskalan maalaukset keskeytti
armeija, joten vuoden 1970 hän vietti kokonaan
Suomessa.
Lähtijöitä 60-luvun
lopulla satoja
Varusmiespalveluksen jälkeen naapurimaa veti
jälleen puoleensa, ja Niskala lähti matkaan.
Maalausosaston työt eivät enää kiinnostaneet,
joten hän haki ja pääsi varaosavarastolle.
-Poika syntyi seuraavana vuonna, mutta
jo jouluna 1973 tulimme perheeni ja veljeni
kanssa Sallaan, koska isäni oli sairas ja äiti ei
enää yksin jaksanut.
Myöhemmin tie vei Etelä-Suomeen ja Niskala teki työuransa Vantaan Energia Oy:llä sähkölaitosasentajana. Eläkkeelle hän jäi kolmisen
vuotta sitten ja asuu Sallassa.
-Silloin vuonna -68 meitä lähti monta sataa,
sillä muistan, kun minulle kerrottiin, että noin
400 oli hakenut todistuksen kirkkoherranvirastosta.
-Volvo oli hyvä työnantaja, sillä meillä oli
esimerkiksi ilmakivääriammuntaa, keilailua ja
saunat käytössämme vapaa-ajalla.
Pitkä matka ”yksillä silmillä”
Ilman ikävää eivät vuodet kuluneet, sillä kesäloma alkaessa halu päästä kotikulmille oli
kova.
-Yksillä silmillä ajettiin, ja matkaan lähTarmo Niskala äitinsä Heleenan kanssa vuonna 1971. Ratin takana isä
Valde Niskala.
dettiin heti työpäivän päätyttyä kello 16, hän
Vanhemmat mukana
koulun kasvatustyössä
Koululaiset kirmaavat kesälaitumilla vielä reilun
kuukauden ajan, mutta sitten se alkaa taas; nimittäin
koulu.
-Minusta alkukipuilun
jälkeen meillä on aika tyytyväistä porukkaa, sillä
olemme edelleen viime
syksyisen saman katon alle
siirtymisen jälkeen aika
pieni kyläkoulu, tiivistää
tunnelmia Sallan Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja
Kaisa Korkeasalo.
Hän uskoo, että asia oli
ehkä suurempi vanhemmille kuin lapsille, sillä moni
koululainen on saanut uusia
ystäviä ja harrastukset ovat
monipuolistuneet.
KATJA PALMQVIST
uudistui viime syksynä, ja
uusia toimijoita tuli mukaan.
Piirustuskilpailu
säästämisestä
Valvottuja uinteja
ja kerhoja
Kirkonkylän ja Sallatunturin koulujen syksy alkaa
erilaisilla kerhoilla, joihin
kannattaa lähteä mukaan
oman kiinnostuksen mukaan. Lisäksi Kirkonkylän
koulun vanhempainyhdistys järjestää muun muassa
valvottuja uinteja Revontu-
ihmettelee vieläkin ja lisää,
että seuraava päivä meni
kyllä pökkyrässä.
Autokoulun Niskala oli
käynyt Ruotsissa, ja osasi
itse korjata ajokkinsa.
-Kerran olimme menossa laivalle ja tulossa Suomeen, kun jarrut katosivat.
Toisen kerran rengas irtosi
alta noin kolmen kilometrin päässä kodistamme, kun
takana oli jo noin 1800 kilometriä. Se ei ikinä unohdu, sillä siinä olisi voinut
käydä huonosti.
Kotimaahan muuton jälkeenkin matka vei joitakin
kertoja Göteborgiin, mutta
ei enää.
-Siellä ei ole oikeastaan
ketään, johon pitää yhteyttä, sillä suurin osa on tullut
pois, Niskala laskee.
Bändin kanssa hän kävi
muutaman kerran Ruotsissa, mutta nykyään keikkailee pääosin Itä-Lapissa.
Salla-päivänä Niskalan
näkee Nostalgia-bändin
kanssa torin lavalla.
Sallan Kirkonkylän vanhempainyhdistyksen kevätretkellä käytiin joukolla ihastelemassa jääpahtaa. Makkarat paistettiin
vasta Tammukkalammen laavulla. Kuva: Salla Karhumaa
len kylpylään.
-Toimintamme on aika
kotikutoista, eikä vaadi
paljon, mutta mahdollistaa
paljon erilaista toimintaa,
Korkeasalo selvittää.
Yläkoulun vanhempainyhdistys elää edelleen
hiljaiseloa, mutta Korkeasalon mukaan alakoulun
yhdistyksen toimintaan
ovat tervetulleita myös
yläkoululaiset.
-Ainakaan vielä emme
ole laajentamassa yhdistystä, mutta hallituksemme
Koululaiset saivat viime
vuonna esittää toivomuksia
toiminnasta, ja lokakuussa
pidetty halloween-disko
oli todella suosittu. Korkeasalon mukaan sellainen
on suunnitelmissa tänäkin
vuonna.
-Meillä on ihanan aktiivisia vanhempia, ja osa
on mukana ainoastaan talkoissa, joten tapahtumia
ei ole tarvinnut järjestää
pelkästään yhdistyksen
hallituksen voimin.
Piirustuskilpailu sen sijaan jäi rästiin keväältä,
joten säästämiseen liittyvä
teema toteutetaan Sallan
Osuuspankin kanssa heti
alkusyksystä. -Pitäisi miettiä, että mitä voi säästää,
sillä säästää voi muutakin
kuin rahaa, hän vihjaa.
Koulun alkavat Sallassa
keskiviikkona 12.8.2015.
KATJA PALMQVIST
10
www.salla.fi
4H takaa toimintaa lapsille ja nuorille
”
Lapsille ja nuorille on tarjolla liian vähän toimintaa
kesäloman aikana, sillä
Sallan 4H:n päiväleirit
täyttyivät nopeasti ja tarvetta olisi enemmänkin.
-Ykkösluokkalaisten
vanhemmat ovat todella
tyytyväisiä, että lapsille
on jotain tekemistä. Ensi
vuonna on mietittävä, että
onko tarvetta pidemmille
päiväleireille, Sallan 4H:n
toiminnanjohtaja Eeva
Kulpakko pohtii.
Kesän ilmaiset päiväleirit kestävät viisi tuntia päivässä maanantaista
perjantaihin, ja ohjelmassa
on askartelua, pelejä, leipomista ja kavereiden kanssa
olemista. Yläikäraja on 28
vuotta, sillä myös nuorten tilanne on Kulpakon
mukaan kestämätön tällä
hetkellä.
-Rahat työllistämiseen
on loppu TE-keskuksessa,
ja päätöksiä ei virkailijoiden mukaan saada ennen
syksyä.
Kesän ilmaiset
päiväleirit kestävät
viisi tuntia
päivässä maanantaista
perjantaihin, ja ohjelmassa
on askartelua, pelejä,
leipomista ja kavereiden
kanssa olemista.
on, että kerhonohjaajat olisivat nuoria, mutta aina ei
nuoria löydy tarpeeksi.
-Suunnitelmissa on retki
Kuusamon Tropiikkiin ja
kesäteatteriin Rovaniemelle nyt loppukesästä.
Salla-päivänä 4H on
myymässä tuotteitaan torilla ja torstaisin on avoinna
Kempura-talon myymälä.
4H työllistää
ja tarjoaa tekemistä
Sallan 4H:lla on vastuullinen tehtävä pienessä kunnassa, sillä yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä
ja antaa nuorille mahdollisuuden kerhon ohjaamiseen tai pienimuotoiseen
yrittämiseen. Työntekijöitä
on tällä hetkellä viisi.
-Toiminta on ilmaista,
mutta retkistä ja tapahtumista perimme pienen
maksun, josta saa alennusta
Aktiivisia kerääjiä
Itä-Lapissa
Jalkakylvyt, lämpömittarit, korut, poronsarvityöt ja kirjamerkit valmistuvat 4H:n ahkerien
ja taitavien käsiten kautta Salla-päiväksi, kertoo toiminnanjohtaja Eeva Kulpakko.
liittymällä jäseneksi, Kulpakko kertoo.
Toimintaa oli ennen
myös kylillä, mutta nyt kyläkoulujen suljettua ovensa
kaikki toiminta tapahtuu
koululla, omissa tiloissa
Kempura-talossa ja Sallansuun alakerrassa. Periaate
Kuluvan vuoden alussa toiminnanjohtajana aloittanut
Kulpakko asuu Savukosken Kuoskussa. Hän pitää
uutta työtään monipuolisena, jossa pääsee tekemään
erilaisia asioita kerhon
ohjauksesta neuvontaan.
Keräystoiminta on hänen
mukaansa ollut pitkään
aktiivista Itä-Lapissa.
-Tänä vuonna ostam-
me katajaa ja kanervan
kukkia.
Toimitilan pakastimet
pullistelevat talvella kerättyjä katajan oksia, joiden
kuivaus aloitetaan vasta,
kun kesän sato on saatu
talteen. Ostaja yrteille on
jo tiedossa.
-Kerhoneuvojat kiersivät
talvisodan jälkeen kylillä
siemenpussien kanssa neuvomassa ihmisiä kasvimaiden hoidossa, ja nykyään
keräämme luonnonyrttejä,
Kulpakko selventää.
Toiminta perustuu edelleen vahvasti maaseutuun
ja luontoon, ja syksyllä
onkin luvassa juhlakokous, sillä alkuperäiseltä
nimeltään Sallan Maatalouskerhoyhdistys täyttää
75 vuotta.
KATJA PALMQVIST
Museolla palataan kesällä 70-luvulle
Salla-päivän teeman mukaan myös Sallan sota- ja
jälleenrakennusajan museo
viettää kesäänsä 1970-luvun hengessä. Opastettuja kierroksia järjestetään
näyttelyalueella heinäkuun
ajan joka keskiviikko kello
12. Kierroksen teema vaihtelee viikottain.
Museomyymälän valikoimissa jenkkikassit ovat
valloittaneet hyllytilaa.
Jokainenhan muistaa tuon
ihanan koulu- tai eväskassin, jossa maitopullo ja
voipaperiin käärityt leivät
tai koulukirjat matkasivat
mukavasti määränpäähän.
Jenkkikassia on saatavilla
useassa eri värissä, ja se sopii hyvin myös 2000-luvun
retroilijalle!
Lisäksi museomyymä-
län omaan valikoimaan
kuuluvat jo tutuksi tulleet
Tyhyjänkävelijä-paidat,
joista on juuri saatu uusi
painos. Myös museoka-
lenteri vuodelle 2016 on jo
myynnissä. Niin ja Murrepaidat ovat kesätarjouksessa, tule etsimään oma
kokosi.
Kotimainen jenkkikassi sopii lapsille ja aikuisille.
Tätä kaikkea ja paljon
muuta mukavaa löydät Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museosta. Tervetuloa tutustumaan!
Tyhyjänkävelijöille tuli lisää paitoja, että jos viimeksi jäit
paitsi, niin nyt kannattaa olla nopea.
11
www.salla.fi
!
Leikkaa ja ota ohjelma mukaasi torille!
Salla-päivä 19.7.
Lavaohjelma
Juontajat: Liisa ja Tapani Niskala
9:30 Musiikkia
10:30 Kunnan tervehdys: kunnanhallituksen pj
Veli Erkki Heikkilä
10:45 Ohjelmaa Ruotsista Haaparannalta:
”Naapurin akat”
11:00 Juhlapuhe: kunnanjohtaja Erkki Parkkinen
12:00 Halavatun Papat
12:45
13.00
13:05
13:45
Anna Rukon koruhuutokauppa:
tulot uuden lastensairaalan hyväksi
lyhentämättömänä
Napapiirin Omaishoitajat: hankeinfo
Palkitsemiset: paras urheilija,
kulttuuripalkinto, tarinakilpailun
palkinnot, Salla-mitali
Ohjelmaa Ruotsista Haaparannalta:
tanssi ”Hyssynhyssyn”
14:00
15:00
Finnkampen – Suomi-Ruotsi
maaottelu
(Kapsäkki-teatteri)
Toritanssit
Museolla
Mörriganes klo 13:00
Lapsille: Vanhat autot, ponit, heppa-taxi
Kotieläimet: lampaat, kanat ja ankat
Rajakievari
Marja Aapalan näyttely Grafiikkaa ja akvarelleja
Valtuustosali
Suuri Ruotsiin muutto ja Arvet -näyttely
Kirjasto
Kirjojen poistomyynti alkaen ma 13.7.
Salla-päivän lavalla musisoivat sallalaiset orkesterit:
Nostalgia: Tarmo Niskala basso ja laulu, Timo Kurvinen rummut ja Ilkka Kivelä haitari sekä
Ajaton: Veijo Kivelä haitari, kosketinsoittimet, Heikki
Kivelä rummut ja Raija Ämmälä laulu.
Sallan SPR päivystää kirjastolla
– Toripäivän löytötavarat kirjastolla
!
PAIKKA NRO MYYJÄ
1-2
Rakunahka
3
Teuvo Häkkinen
4
Esko Heikkilä
5-6
Lahjatuote Markku Valkama
7-9
Helsingin Monitoimi
10
Erkki Tiensuu
11
Juha Mankila
12
K-Kiviriekko
13
14
15
16
Henry Kenraali
17
Pirjo Lieto
18
19
20
Merja Tyynismaa
21
T:mi Kallen turkis
22
Sirpa Rova
23
Briitta Korpi
24-25
Leena Kokko
27 Osmo Ryyppö
28
Sallan sote-toimi
29
Toimintakeskus
30
Kimmo Tuhkala
31
T:mi Tarja Mustonen
32
Paavo Laine
33
Stick On
34
Hautajärven Martat
35
Eemelin Eväät Oy
36
Kivikoru Lukkari
MYYNTIARTIKKELI
nahkatuotteet
nahkatuotteet
käsityöt
tuohityöt, leivonnaiset
sekalaista
kivi- ja hopeakorut, käsityöt
makeiset
lakritsi, rinkelit
taulut, kortit
turkikset, t-paidat
burgereita
käsityöt
vatteet, ilmapallot
vaatteet
terveysmittaukset
käsityöt
elintarvikkeet
käsityöt
taulut, kortit
erävaatteet
kahvia+lettuja
elintarvikkeet
korut
ARVONTAKUPONKI
Nimi:
.......................................................................................................................................................
Puhelin: .......................................................................................................................................................
Osoite:
.......................................................................................................................................................
Mielipiteeni tämän vuoden Salla-päivistä: ...................................................................................
..........................................................................................................................................................................
Tulevaisuudessa Salla-päivillä olisi mukava nähdä/kokea: ....................................................
..........................................................................................................................................................................
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Salla-päivän päätteeksi 70-luvun Jenkkikassi muhkealla sisällöllä! Palautuslaatikko ohjelmalavan vieressä.
37
Salla 4h-yhdistys
38
Antikaamos
tekstiilit
39 ja 42
Lapin Kiertäjät
käsityöt
40
Henry Kenraali
makeiset
41
Kyläpaakarit
leivonnaiset
43
Minerva Hänninen
Forever Aloe vera
44
Raakel Väliluoto
kirpparitavaraa
45-46
Sallan Menokkaat
47
Metsäkeskus Lappi
esittelyä
48
Virvetuli
keramiikkaa
49
Rauni Laitila
käsityöt
50
Raatikan maa- ja kotitalousseura
kahvia, pullaa
51
Ilkka Haapala
puukot, hopeakorut
52
Esko Niiranen
mansikkaa
53
Irma Kelloniemi
tekstiilit
54
Sallan Eläkeläiset
kahvia, leivonnaisia
55
Hettasilver
Hopeakorut
56
SAPS koripallotytöt
kahvia, arvontaa
57
Heli Mäkitalo
58
Soile Heikkilä/Vesaiset
59
Martti Aaltonen
kalaa
60
Sallan Maaseutuseura
kahvia+lettuja
61
Kirkonkylän koulu 6lk
62
Reumayhdistys
kahvia, leivonnaisia
63
Sallan Helluntaiseurakunta
kahvia, leivonnaisia
64
Leena Hoikka
vaatteet
65
Leena Larvanto
vaatteet
66
67
Maija Lustig
68
Puhuri Oy
69
Kalakaveri
70 Salla-seura
kuivalihavelli
71
Eläkeliitto
kahvia, leivonnaisia
72
Anna-Liisa Paananen
lastenvaatteet
73
Heleena Airola
käsityöt
74-75
Samika Textil
vaatteet
76
Aino Parkkinen
Swipe-tuotteet
77
Napapiirin Omaishoitajat
toiminnan esittelyä
78
Raili Vesterinen
Evelace vaatteet
79
Roger Stridfeldt
puukkoja
80
Otso Metsäpalvelut
toiminnan esittelyä
81
Riitta Törmänen
Forever Aloe vera
82-83
T:mi Vesa Niskala
84
Arja Välikangas
puutyöt, ompelutyöt, hillot
85
Sallan Perussuomalaiset ry ja PerusNaisetkahvia, pullaa, käsitöitä
86
Sallan Perussuomalaiset ry ja PerusNaisetkahvia, pullaa, käsitöitä
87-88
Miia Putula
naisten muotivaatteet
89
90
91
92-94
T:mi Hulivili
vaatteet
95-96
Ba`s Exportimport
vaatteet
!
SALLA-PÄIVÄ 2015 TORIMYYJÄT
Muutokset mahdollisia!
12
13
Perinnepäivinä historia eläväksi
-Kesä on kiireisintä aikaa,
ja heinäkuulla on kolme
perinnepäivää, kertoo Isäntä Matin museon isäntä
sallalainen Seppo Leinonen järjestellessään pirtin
kahvipöytää.
Lapajärven museon pihapiirissä riittää vilinää,
sillä keväällä valmistuneella näköalaterassilla nautitaan kampanisukahveja ja
aitauksen vierellä syötetään
lampaita. Valtakunnallinen
Avoimet kylät -tapahtuma
6.6. sai Leinosen innostumaan ja ottamaan osaa,
sillä hän määrittelee itsensä
kyläaktivistiksi.
-Olen kotiseutuhenkinen
ja tälläiset pienet kylät tarvitsevat sitä, että näkevät
myös mitä muissa kylissä
tapahtuu, hän uskoo. -Tavoitteeni on myös saada
uusia kävijöitä kylällemme.
Vakituisia asukkaita Lapajärvellä on kolmisenkymmentä, sillä paljon on
muutettu muualle.
-Talojen vuokraamista
voisi ajatella, sillä aina
välillä tulee kyselyjä, josko
saisi täältä talon vuokralle,
Leinonen kertoo.
Isäntä Matin
siikapotut
Siika keitetään ruotoineen, mutta pää ja
pyrstö toki otetaan pois
ennen keittämistä.
Perunat laitetaan
kiehumaan runsassuolaiseen veteen, ja kun
perunat ovat kiehuneet niin siika paloitellaan samaan kattilaan.
Kastikkeeksi käy sipulivoikastike eli sipulit
haudutetaan ja lisätään
keitinvettä.
”
Lapajärven
museon pihapiirissä riittää
vilinää, sillä keväällä
valmistuneella
näköalaterassilla
nautitaan kampanisukahveja
ja aitauksen
vierellä syötetään
lampaita.
Isäntä Matin
museo 10 vuotta
Ensimmäiset museovieraat
saapuivat Isäntä Matin
taloon kymmenisen vuotta
sitten, mutta museon pienimuotoinen toiminta alkoi jo
muutamaa vuotta aiemmin.
Talon entisessä navetassa on tilaa suuremmallekin ruokailijajoukolle, ja
asuintalon talon yläkerrasta
löytyy talon entisen nuoren
emännän keittiö, huonekaluja ja astioita.
-Ihanat kahvikupit, huudahtaa Sallassa asuva Mari
Lahtinen. Hän on lähtenyt ensimmäistä kertaa
tutustumaan Lapajärvelle
vanhempiensa ja veljensä
tyttärien kanssa.
Vanhemmat Terho ja
Liisa Lahtinen Kuusamosta tunnistavat monia esineitä lapsuudestaan, mutta Ida
ja Eve Lahtiselle tavarat
eivät ole niin tuttuja. -Sodan jälkeen mausteita oli
huonosti, Liisa Lahtinen
muistelee ja jatkaa, että
puuhellalla tehtiin ruoka
ja hella lämmitti mukavasti
koko keittiön.
Suomen Kylätoiminnan ensimmäinen valtakunnallinen Avoimet kylät -tapahtuma kesäkuussa sai Seppo Leinosen ja Isäntä
Matin museon avaamaan ovensa uusille kävijöille.
Vanhasta Sallasta muutettiin asukkaineen ja kotieläimineen Lapajärven
rannalle. Peltoja raivattiin,
taloja rakennettiin ja työtä
tehtiin.
-Sähköt saatiin 1954 ja
oma koulutalo valmistui
neljä vuotta aiemmin.
Ruotsin kutsun kuuli
moni kyläläinen 1960-luvulla, ja kylän alamäki
alkoi. Maatalous kehittyi
vielä 1980-luvulla, mutta
nykyään enää yksi navetta
on alkuperäisessä käytössä.
-Kävijöitä on kesäisin ja
ulkomaalaisia käy joulun
jälkeen, Leinonen kertoo
ja lisää, että tiedänkö mistä nimi Lapajärvi tulee?
No järvihän muistuttaa
muodoltaan kuivumaan
nostettua poronlapaa.
Tarinat tärkeä
osa vierailua
Leinonen kertoo kävijöille värikkäästi asutustilan
historiaa, sillä Lapajärvi
syntyi, kun Lampelan kylä
Liisa Lahtinen ihasteli talon entisen nuoren emännän tavaroita lastenlastensa Ida ja Eve Lahtisen kanssa.
KATJA PALMQVIST
14
Ekoileva Salla
Sallassa on alkanut vuoden alussa puolitoistavuotinen ekomatkailuhanke Eco-Salla. Sen avulla
paikkakunnan matkailukehitystä
viedään entistä luontoystävällisempään suuntaan.
Hankkeen tavoitteena on luoda Sallan kestävän matkailun
toimintamalli, jossa kytketään
yhteen kestävää ja ympärivuotista matkailua edistävät infrastruktuuri- ja kaavahankkeet,
alueellinen laatuohjelma sekä
ekologisen matkailun kehittämistyö ja markkinointi. Uuden
toimintamallin myötä paikkakunnalle on mahdollista kehittää
uusia ympärivuotisia matkailutuotteita, jotka noudattavat
kestävän kehityksen mukaista
linjaa, hyödyntävät jo olemassa
olevaa kapasiteettia ja vaikutta-
vat positiivisesti myös yritysten
mahdollisuuksiin työllistää.
Hanketta hallinnoi Sallan
kunta. Tärkeä yhteistyökumppani
on Sallan matkailumarkkinointiyhdistys Matkalle Sallaan Ry.
Hanketta rahoittaa Lapin Liitto.
Eco-Salla kuulostaa päällisin
puolin vain yrityksille suunnatulta hankkeelta. Salla on kuitenkin
pieni tiivis yhteisö, ja hankkeeseen toivotaan osallistumista
myös Sallan kuntalaisilta. Tähän
liittyen haluaisinkin haastaa sallalaiset mukaan mietiskelemään
omaa kulutuskäyttäytymistään
sekä kierrätystä.
Miten Salla on EKO? Miten
kierrätys hoituu omassa taloudessasi? Onko sinulla mahdollisuus
kierrättää kaikki kierrätyskelpoinen, pahvista biojätteeseen?
Eco-Salla-hankkeen yksi tavoitteista on löytää keinoja kierrätyksen lisäämiseen ja ekologisempaan elämään.
Miten sallalaiset kannustavat
ja informoivat myös Tarja ja
Tauno Turisteja kierrättämään
ja varjelemaan kaunista kuntaamme?
Herätelläänpä ajatuksia.
Mihin päätyy Mirkku Muovipussi? Minne menee Pahvi
Pera? Kuinka paksusti voi Kalle
Kompostori? Päätyykö Pate Perunankuori Siiri Sekajätteeseen
vai saako Kalle Kompostori siitä
mahantäytettä?
Mitä mieltä sallalaiset ovat
kierrätyksestä?
Muistutuksena, mitä
kaikkea voit kierrättää:
- Keräyspaperi
- Keräyspahvi
- Toimistopaperi
- Biojäte
- Energiajae
- Keräysmetalli
- Keräyslasi
- Autonrenkaat
- Kalvomuovi
- Loisteputket, energiansäästölamput, paristot, maali- ja
liimajäte
- Sähkö- ja elektroniikkaromu SER
Suurin osa sallalaisista kierrätysmateriaaleista päätyy jatkokäyttöön. Esimerkiksi keräyspahvit päätyvät Poriin ja metallit
Kajaaniin uusiokäyttöön.
Hankkeen tiimoilta otan mielelläni vastaan ajatuksia, ideoita
ja tarinoita kierrätyksestä. Onko
sinulla ajatus, joka voisi auttaa
asiaa eteenpäin?
Eco-Salla-hanke
projektityöntekijä
Mari.Lahtinen@salla.fi
puhelin 0406685185
LUONTOA ELÄMÄÄN!
Luonto on monille lappilaisille
luontainen toimintaympäristö ja
luontosuhde tärkeä osa elämää.
Lapin ammattikorkeakoulun
koordinoimassa hankkeessa luodaan uusia yksilö- ja ryhmämuotoisia osallisuuden vahvistamisen
ja kuntoutuksen malleja.
Toiminnassa hyödynnetään
luontoympäristöä, puutarhaa sekä
maatilan ja eläinten hoitoa.
Lapin ammattikorkeakoulu, Eduro-säätiö, Kemijärven
kaupungin perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia sekä
Sallan kunnan nuorisotoimi ovat
aloittaneet Luontoa elämään!
Toimintakykyä ja osallisuutta
luontolähtöisillä menetelmillä
ja palveluilla -hankkeen. Tämä
vuosina 2015-2017 toteutettava
hanke on jatkoa Lapin ammattikorkeakoulun aiemmille Green
Care -hankkeille.
Hankkeessa kehitetään paikallisten tarpeiden mukaisia
luontolähtöisiä toimintamalleja
ja palveluja yhteistyössä luontoyrittäjien ja -toimijoiden kanssa.
Luontolähtöiset toiminnat on
suunnattu alle 29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat valmennusta arkipäivän toiminnoista
suoriutumiseen tai nuorille, jotka
haluavat hyödyntää luonto-osaamistaan.
Luontolähtöisiä menetelmiä
sovelletaan kuntoutuksen osana
myös aikuisille, jotka tarvitsevat
työttömyyden, päihteiden ongelmakäytön tai mielenterveysongelmien takia erityistä tukea
toimintakykynsä vahvistamisek-
si, syrjäytymisen torjumiseksi ja
osallisuuden edistämiseksi. Green
Care -menetelmien soveltamista
sosiaalisessa kuntoutuksessa
kehitetään toimintatutkimuksellisella otteella.
Hankkeen rahoittavat PohjoisPohjanmaan Ely-keskus, Kemijärven kaupunki, Sallan kunta,
Eduro-säätiö ja Lapin ammattikorkeakoulu. Sallan osahanke
on käynnistynyt kesäkuun alussa
ja hankkeen projektikoordinaat-
torina toimii Susanna Jussila.
Hankkeen alussa hankkeen toimijat, asiakkaat ja luontoyrittäjät perehtyvät Green Care
-menetelmiin. Myöhemmässä
vaiheessa pyritään tunnistamaan
ja tunnustamaan asiakkaiden
luonto-osaamista ja ohjaamaan
heitä oman osaamisensa hyödyntämisessä.
Lisätietoja:
Projektikoordinaattori
Susanna Jussila
040-6401929
susanna.jussila@salla.fi
Sallan
Rykimäviikko
4. –13.9.2015
Syyskuussa alkaa poroilla veri kiertämään ja tunteet kuohumaan, hirvaat eli urosporot keräävät haaremiaan vaatimista eli naarasporoista ja käyvät niistä kiihkeitä taistoja
toisten hirvaiden kanssa. On suvun jatkamisen aika ja tuo
alkukantainen vaisto ohjaa poroja voimakkaasti. Porojen
kuumat tunteet tarttuvat paikallisiinkin, kylmän viileisiin
erämaan asukkeihin ja siitä inspiroituneena vietetäänkin
Sallassa, joka syksy perinteistä Rykimäviikkoa. Ja silloin ei
vain hillitysti köhitä nurkissa vaan vietetään villiä ja vauhdikasta menoa koko viikon ajan hauskojen ja viihdyttävien
tapahtumien merkeissä!
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolta
muistojen kalenteri vuodelle 2016 hintaan 10 euroa.
15
Kukkahoroskooppi
Kullero
21.5-20.6.
Kulleron suurin haaste on
löytää omaa aikaa. Sinulla
on nyt liikaa kaikenlaista
menoa, suunnitelmasi vaativat tarkennuksia. Teet
päätöksiä mieluummin järjellä kuin sydämellä, mutta
nyt olisi sydämen vuoro
päättää. Kesä antaa iloisia
hetkiä ja ikimuistoisia tapaamisia, kunhan maltat
pysähtyä ja nauttia.
Onnekkaimmat päivät 16.7.
& 21.8.
Neidonkenkä
21.6.–22.7.
Neidonkenkä etsii seikkailua ja haluaa vaihtelua,
muistathan kuitenkin, että
rakkaus pakenee pakottamalla. Nyt on uudistusten
aika, myös ystäväpiirissäsi. Kulje silmät ja sydän
avoinna, onni odottaa nurkan takana.
Onnekkaimmat päivät 9.7.
& 24.8.
Päivänkakkara
23.7.–22.8.
Päivänkakkaran ympärillä
kuhisee. Olet huomion
keskipisteenä ja pystyt
kääntämään tilanteet voitollisiksi myös silloin, kun
autat läheisiäsi. Aika vaatii
uudistumista, ja sinulla on
siihen onneksi sekä rohkeutta että kykyjä. Vanha
ystävyys voi nyt muuttua
rakkaudeksi. Varo Nokkosen tukahduttavaa kosketusta.
Onnekkaimmat päivät 10.7
& 20.8.
Ulpukka
23.8.–22.9.
Ulpukan hillitty ulkomuoto
voi kulissien takana yllättää. Juuri nyt sisimpäsi
ristiriidat ovat nousemassa
pintaan, eikä mikä tahansa
tavallinen tyydytä sinua.
Vaatimattomuus voi jonkun
mielestä kaunistaa, mutta
todellisuudessa se vain
estää sinua voittamasta.
Varmista silti ensin, ettei
kiinnostuksesi kohde ole
jo varattu.
Onnekkaimmat päivät 19.7.
& 2.8.
Niittyleinikki
23.9.–23.10.
Niittyleinikki on nyt niin
voitontahtoinen, että saattaa käyttää kyynärpäitään
tungoksessa. Tällä kertaa
voittaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä. Muista,
että olet taitavampi diplomatiassa kuin riitelyssä.
Tavoitteeseen pääsy on nyt
tärkeämpi kuin saapumisjärjestys.
Onnekkaimmat päivät 27.7.
& 29.8.
Kissankello
24.10.–22.11.
Kissankellon hymy on
nyt herkässä. Vain harva
huomaa, että se on
naamio, jonka takana tapahtuu tarkkoja
laskelmia. Sinulla on
kuitenkin nyt kaikki langat käsissäsi.
Päästä irti vanhasta
taakasta, niin pystyt
ohjaamaan ihmiset
haluamaasi päämäärään. Kaksosilta saat vastauksen tärkeään kysymykseen.
Onnekkaimmat päivät 9.7.
& 22.7.
Ailakki
23.11–21.12.
Ailakille heinäkuun alku
on ahdistava, koska sisäinen moralistisi moittii
kaikkia valintojasi. Kuun
puolivälin jälkeen alkaa
vähän helpottaa, kunhan
muistat itse keskittyä totuuteen. Viestintä voi aina
epäonnistua, mutta nyt Neidonkenkä ymmärtää myös
tahallaan väärin.
Onnekkaimmat päivät 5.7.
& 21.8.
Tikankontti
22.12.–19.1.
Tikankontti on nyt muiden
ihmisten sisäisten jännitteiden purkuväylänä ja joutuu
välillä statistiksi omassa
elämässään. Koeta kestää
ympäristön paineet. Kyse
on niin syvällisistä asioista,
että et juurikaan voi itse
vaikuttaa asioihin muuten
kuin olemalla rehellinen
itsellesi.
Onnekkaimmat päivät 16.7.
& 14.8.
Tupasvilla
20.1.–19.2.
Tupasvillalle aika on
otollinen jonkin kokonaan uuden asian tai ajanjakson
synnyttämiselle.
Jos itse vaadit liikaa
itseltäsi, menetät
ison osan todellisesta tehostasi. Epäonnistuminen on usein
hyvä alku jollekin vielä
paremmalle. Nyt kylvetystä siemenestä voi odottaa
hyvää hedelmää.
Onnekkaimmat päivät 10.7.
& 28.8.
Kurjenpolvi
20.2.–20.3.
Kurjenpolvi saa nyt tähdiltä voimaa toteuttaa omia
unelmiaan, vaikka ympäristö yrittääkin jarrutella.
Älä anna periksi toisten
itsekkäille vaatimuksille. Nyt on sinun vuorosi.
Kulleron kanssa suksesi
menevät nyt helposti ristiin, mutta ongelma on
Petri
Laaksosen
konsertti
lopulta enemmän hänen
kuin sinun.
Onnekkaimmat päivät
15.7 & 9.8.
Nokkonen
21.3.–19.4.
Nokkonen painii menneisyytensä haamujen kanssa. Vaadit itseltäsi liikaa
etkä oikein saa tehtyä niitä
ratkaisuja, jotka avaisivat
umpisolmut. Pyydä apua
Päivänkakkaralta, hänen
tukeensa voit luottaa. Älä
mieti liikaa sitä, mitä toiset ajattelevat sinusta.
Sinulla on oikeus olla
onnellinen.
Onnekkaimmat päivät
14.7. & 29.8.
Rentukka
20.4.–20.5.
Rentukka tekee nyt lujasti
töitä. Olet asettanut itsellesi päämäärän, ja vaikka
eteneminen näyttää ulkopuolisista tuskallisen
hitaalta, tiedät kyllä saavuttavasi sen. Ahneutta
ei nytkään palkita, mutta
periksiantamattomuus tuo
tuloksia. Nyt voit myös
korjata aiemmin tekemäsi
virheet. Muista myös antaa itsellesi aikaa.
Onnekkaimmat päivät
10.7. & 22.8.
Sallan
Liikuntakeskus
11.9. klo 19:00
Liput 15€
Järj. kulttuuritoimi
Lappi
lähti ja palasi
Evakkomatka lapsen silmin
Valokuvanäyttely Sallan kirjastossa
heinäkuussa 2015
avoinna ma – pe klo 10 – 17
Lapin maakuntamuseo,
Rovaniemen kaupunginkirjasto/Lappi-osasto,
Kulttuuritoimisto/Taikalamppu
SA-kuva, Lapin aluehallintovirasto
16
Sallassa tapahtuu kesällä
ke 1.7. klo 18 to 2.7. klo 18 ke 8.7. klo 18 to 9.7. klo 18
pe 10.7.
pe 10.7.
pe 10.7. klo 20 su 12.7. klo 13 su 12.7. klo 18 ma 13.7. klo 15 ke 15.7. klo 18 to 16.7. klo 17 to 16.7. klo 12 to 16.7. klo 18
pe 17.7. klo 18 pe 17.7. klo 21 Lauluilta Kelloselkä,
Kerän maja
Musailta: Nostalgia,
museon ulkonäyttämö
Lauluilta, Hautajärvi, Seutula
Musailta: Ajaton,
museon ulkonäyttämö
ÄinPäin-päivä Salla Midnight Trail Marathon
Nostalgia-kävely
kirkonkylän raitille
Paloperän kyläpäivä,
Kinttaan Pirtti
”Ruottiinko juuri piti lähtiä”
–näytelmä,
Sallan koulukeskus, sali
Suuri Ruotsiin muutto
–näyttelyn avajaiset,
Sallan kunnanvirasto,
valtuustosali
Ruotsinsuomalaisten
tapaaminen,
Isäntä Matin museo
Marja Aapala – grafiikkaa ja
akvarelleja näyttelyn
avajaiset, Sallan rajakievari
Perinnepäivä
Isäntä Matin museolla
Musailta: Duo Sata,
museon ulkonäyttämö
”Ruottiinko juuri piti lähtiä”
–näytelmä,
Sallan koulukeskus, Sali
Tanssit: Nelituuli,
Hautajärvi, Seutula
la 18.7. klo 8–17 VPK: kalustokisa,
ent. linja-autoaseman aukio
la 18.7. klo 22 Iskuporakone, Sallatunturin
Tuvat, Papana Pup
su 19.7.
Salla-päivä
su 19.7. klo 19 Kaiken kansan tanssit,
Kursun kylätalo
su 19.7. klo 21 Ohjelmalliset iltamat
70-luvulta, Vallovaaran lava
to 23.7. klo 12 Perinnepäivä
Isäntä Matin museolla
to 30.7. klo 12 Perinnepäivä
Isäntä Matin museolla
pe 4.9.
Sallan Rykimäviikko
pe 11.9. klo 19 Petri Laaksosen konsertti,
Sallan liikuntakeskus
to 8.10. klo 19 Lapin kamariorkesteri,
Sallan kirkko
su 18.10. klo 18 Anu Hälvä ja Jouni Somero
konsertti, Sallan kirkko
24.6. - 29.7. keskiviikkoisin klo 12 Opastetut
kierrokset, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan
museo
1.7. – 30.7. klo 10 - 17 Lappi lähti ja palasi –
evakkomatka lapsen silmin – valokuvanäyttely
kirjastossa.
13.7. – 13.8. klo 10 – 15 Suuri Ruotsiin muutto
–näyttely Sallan kunnanvirasto, valtuustosali
16.7. – 16.8. klo 10 – 15 Marja Aapala, grafiikkaa
ja akvarelleja, Sallan rajakievari
Muutokset mahdollisia.
Tarkistathan ajantasaiset tiedot www. salla.fi/
tapahtumat
www.salla.fi
Marja Aapala
grafiikkaa ja akvarelleja
Sallan Rajakievari
16.7. – 16.8.2015
Avoinna ti-su klo 10 – 15