Huippuvuorilla

Transcription

Huippuvuorilla

Reserviläinen
Tammikuu
AJANKOHTAISTA
1 / 2014
AJANKOHTAISTA
Kertausharjoitukset Saksa luopui,
Sveitsi säilytti
viimein nousuun
KESKIÖSSÄ
Talvijotokselle itärajan tuntumaan
Tänä vuonna määrät vielä alhaiset, ensi
vuosi näyttää jo hyvälle. Ylennyksiin
tulossa muutoksia.
Naapurimaat päätyivät päinvastaisiin
asevelvollisuusratkaisuihin. Saksalle
koitui ongelmia.
Alkuvuosi tarjoaa runsain mitoin talvista
reserviläisliikuntaa. Jotokselta mukaan
myös kh-päiviä.
Sivu 5
Sivu 8
Sivu 18
Sivu 16
Huippuvuorilla
JÄSENMERKIT
Timanttinen 35 € (edellyttää 15 v. jäsenyyttä)
Kultainen 25 € (edellyttää 5 v. jäsenyyttä)
Hopeinen 20 € (edellyttää jäsenyyttä)
Hinnat sisältävät postituskulut.
Reserviläisliiton jäsenmerkit ovat hopeaa.
Myyntihinta sisältää lisäksi ei-jalosta metallista valmistetun arkimerkin.
Lisätietoja puh. (09) 4056 2040.
KYLLÄ, tilaan jäsenmerkin
Timanttisena
Kultaisena
(merkitse rasti ruutuun)
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Hopeisena
Etunimet
Sukunimi
Katuosoite
Postiosoite
Reserviläisliitto ry
Tunnus 5005679
00003 Vastauslähetys
Puhelin
Sähköposti
Yhdistys
www.reservilaisliitto.fi
Kulttuuria ja sotahistoriaa
Risteily Pietarista
Vienanmerelle
30.7.–8.8.2014
Puolassa ja itäisessä Saksassa 28.4.–5.5.
1586 €
1098 €
Entisessä Itä-Preussissa 22.–29.4.
Gdynia, Gdansk, Westerplatte, Görlitz ja Hitlerin
Sudenpesä, Kaliningrad, Kuurin kynnäs,
Klaipeda, Palanga ristikukkula, Riika, Tallinna.
Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto.
1188 €
Karjalan kannaksella 8.–10.6., 10.–12.7.
Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää,
Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola,
Terijoki, Summa, Viipuri.
Asiantuntijaopas professori Martti Turtola.
489 €
Ilmari Hakala
Viipurin alueella - 70 vuotta Tali Ihantalan suurtaistelusta
24.–25.5., 14.–15.6., 5.–6.7. ja 13.–14.9.
Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä.
298 €
Balkanin niemimaalla 20.– 25.10.
Belgrad – Sarajevo – Mostar - Split.
Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala.
Leena Hakala
1698 €
Amalfin rannikolla 20.–24.5.
Amalfin rannikolla, Napolissa ja Pompejissa
Toisen maailmansodan sotanäyttämöt.
Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto.
Sampo Ahto
Martti Turtola
1395 €
Laatokan kierros 26.–29.6.
Sortavala, Nietjärvi, Pitkäranta, Lemetin
motti, Murheen risti, Salmi, Vitele, Tuulosjoki,
Nurmoilan karjalaiskylä, Aunus, Syväri, Terijoki,
Raivola, Summa, Viipuri.
Asiantuntijaopas professori Martti Turtola.
586 €
Tuntemattoman sotilaan jäljillä
10.–13.7., 14.–17.8.
Tapio
Niitynperä
Sortavala, Läskelä, Kollaa, Suojärvi, Petroskoi
Syväri, Aunus, Tuulos, Salmi.
Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala ja
Leena Hakala.
©Soliditet
2013
Liity fiksuun
seuraan!
Opinnot kesken? Haaveena valkolakki
tai jatko-opinnot? Eiran aikuislukiossa
on varaa valita.
Jokaiselle jotakin Tervetuloa!
• Eiran aikuislukiossa
voi opiskella koko
lukiotutkinnon tai
yksittäisiä aineita.
• Meillä voit myös korottaa arvosanojasi.
• Opiskella voi aamulla
tai illalla, tunteja on
klo 8.30-20.10.
• Koko lukion voi opiskella myös verkossa
tai lähi- ja verkkoopetusta yhdistäen.
Tutkintoon tähtäävä
opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu
10 euroa). Yksittäisten
aineiden opiskelu
maksaa 100 euroa
lukuvuodessa.
Opiskelijaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden.
Ilmoittautuminen 4.
jakson kursseille on
23.1.-4.2.2014.
etoa
Lisäti llamme!
vui
kotisi
695 €
24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi
Korkein luottoluokitus
r
Laiva – bussimatka Tallinna, Varsova, Krakova,
Auschwitz, Lützen, Breitenfeld, Travemünde.
Asiantuntijaoppaat Ilmari Hakala ja
Leena Hakala.
Laatokka & Syväri & Ääninen & Stalinin
kanava & Vienanmeri & Solovetskin saari.
Mielenkiintoisia kohteita: Laatokan linna,
Stalinin kanava, Solovetskin saari,
Jänissaaren kivikautiset
hautakummut, Uikujoen
kalliopiirrokset, Karhumäki…
Asiantuntija evl Ilmari
Hakala, Leena Hakala.
alk.
Kulttuuria ja sotahistoriaa
& 010 289 8100 (Tampere) & 010 289 8101 ryhmät
& 010 289 8102 (Helsinki)
Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Palvelumaksu 17 e
Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki
www.eira.fi
SISÄLTÖ
Reserviläinen 1/2014
3
Kertausharjoitukset lisääntyvät,
painotus siirtyy joukkoihin
Sotilasläänien lakkautus tuo muutoksia ylentämiskäytäntöön
PuOLuSTuSVOImAT / LASSI SAARINEN
Joulukuiseen
Länsi 2013
-harjoitukseen
osallistui vain
varusmiehiä,
mutta tänä ja
varsinkin ensi
vuonna useampi
reserviläinenkin
pääsee jälleen
kertaamaan.
Jarmo Seppälä
keskittyvät tänä vuonna edelleen pääasiassa johtajien, erikoishenkilöstön ja maakuntakomppanian harjoituksiin sekä täydennyskurssien kouluttamiseen.
Vuonna 2015 suunnitelmissa on
nostaa harjoitettavien määrä tämänvuotisesta 6 000 reserviläisen määrästä
15 000:een, jolloin kokonaisten joukkojen harjoitukset lisääntyvät. Esimerkiksi uusien paikallispataljoonien ja uuden taistelutavan eli maavoimien taistelu 2015:n kouluttaminen ovat yksi harjoitusten pääkohteista.
Kertausharjoitukset antavat lisäpätevyyttä, ja jos sodanajan sijoitus on olemassa, myös mahdollisuuden sotilasarvossa ylentämiseen. Sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2015 alusta, jolloin aliupseerien ja miehistön ylennykset siirtyvät aluetoimistojen tehtäviksi.
Samalla myös alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisvastuu puolustusvoimien osalta siirtyy aluetoimistoille ja osin myös valmiusprikaateille.
reservin kertausharjoitukset
>>> Sivu 5
AJANKOHTAISTA
KESKIÖSSÄ
4
Pääkirjoitus: Uhkaako
arktista aluetta militarisointi?
5
Joukot ja uusi taistelutapa
mukaan kertauksiin
12
6
RUL: Reserviläisjohtajakurssit valmistuivat
Kalusto: Erikoisalana
ilmapuolustus
14
7
RES: Kertausharjoitusten
tärkeyttä pidettävä esillä
Historia: Sallan rata ja
Jäämeren tie
16
8
Sotilaspalvelus ei innosta
saksalaisnuoria
Reportaasi:
Pioneeriosaston partio
Huippuvuorilla
18
Liikunta: Talviset maastot
kutsuvat reserviläisiä
19
Potkua toimintaan:
Etelä-Karjalan
sotilasmarssi
20
Koulutus:
Maanpuolustuskoulutusta
jo 20 vuotta
9
10
Sveitsiläiset tyrmäsivät
vapaaehtoisarmeijan
Arktinen sotilaskoulutus
kiinnostaa ulkomaita
11
Näkökulma: Arktisella
alueella militarisoinnin
merkkejä
16
Kartanlukua vaelluksella
Huippuvuorilla.
JÄRJESTÖT
21
RUL: Mäkelä ja Puoskari
varapuheenjohtajiksi
22
RES: Pesälän muotokuva
esille Helsingissä
23
Tähtäimessä:
Katse eteenpäin
ILTAVAPAA
24
Yksi meistä:
Miksi koulutat, Jussi
Tuovinen?
25
Elämäni reservissä:
Heikki Munukka
Muistatko vielä pompan?
26
Reserviläisen matkavinkki
Verkossa tapahtuu
27
Kirjat, dvd:t, pelit
28
Reservin riennot
Ristikko
29
Kilpailukutsut ja -tulokset
24
”Kouluttajan pitää
oppia jatkuvasti
uutta.”
Jussi Tuovinen
KANNEN KuVA:
JuKKA RuSILAN KOTIALbumI
4
PÄÄKIRJOITUS
13.1.2014
Uhkaako arktista
aluetta militarisointi?
Pohjoinen on viime aikoina puhuttanut monin tavoin. IlSuomi linjasi arktisia tavoitteitaan valtioneuvoston
maston lämpenemisen seurauksena arktisella alueella odoperiaatepäätöksessä viime elokuussa. Liiketoiminnan
edistämisen lisäksi tavoitteisiin kuuluu muun muassa
tetaan avautuvan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luonvakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen alunonvarojen hyödyntämiseen sekä meriliikenteeseen. Jäättömän kauden pidentyessä Koilliseella. Puolustushallinnon osalta toimenpiteisiin on kirjattu puolustusvoimien harväylän käyttöönotto kuljetusreittinä mahjoitus- ja koulutustoimintojen tarjoamidollistaisi tavaraliikenteen kulun Aasiasta
nen yhteistyökumppaneille, minkä taEurooppaan huomattavasti nykyistä no”Käytännössä
voitteena on kehittää yhteistoimintapeammin. Aloitteissa on väläytelty myös
kykyä kustannustehokkaasti. Sodantietoliikennekaapelin vetoa suoraan Aavähän on vielä
kylässä sijaitsevaa Jääkäriprikaatia
siasta Eurooppaan pohjoisen kautta setapahtunut”
onkin tavoitteellisesti kehitetty arkkä junaradan rakentamista Suomen haltisen osaamisen keskukseksi ja joukki Jäämerelle. Suunnitelmat ovat toiveikko-osastossa on koulutettu viime vuokaita, mutta käytännössä vähän on vielä
sina useiden maiden sotilasryhmiä selviytapahtunut: jää peittää pohjoisnavan ympätymään pohjoisen oloissa. Strategiassa halurystä vielä suurimman osan vuotta, ja laivaliitaan lisäksi selvittää, voidaanko pohjoismaista
kenne alueella on toistaiseksi vähäistä.
puolustusyhteistyötä tiivistää arktisissa kysymyksissä.
Innostus pohjoista kohti ei ole aivan äskettäin syttynytPuolustusasiat on syytä nostaa esiin arktisen alueen
tä. Jäämeren suunta kiinnosti suurvaltoja jo toisen maayhteydessä, sillä pohjoinen kiinnostaa myös sotilaalilmansodan aikoihin. Nykypäivänä arktinen alue kiinnoslisesti. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Putaa paitsi suoranaisia rantavaltioita myös lukuisaa joukkoa
heloinen arvioi marraskuun alkupuolella, että kehitys
muita maita, esimerkiksi Kiinaa, jonka ensimmäinen raharktisella alueella lähivuosikymmeninä tuskin sujuu
tialus matkasi Koillisväylää Eurooppaan viime vuoden alkokonaan vailla ristiriitoja ja kiistoja. Niitä tulisi Pukusyksystä. Alueen rauhanomaista kehitystä ja valtioiden
heloisen mukaan välttää viimeiseen saakka ja alue pivälistä yhteistyötä edistää arktinen neuvosto, jonka jäsenetäisi rauhoittaa sotilaalliselta toiminnalta. Sen sijaan
nä Suomi on ollut perustamisvuodesta 1996 lähtien. Pohsotilaallisia suorituskykyjä voitaisiin hyödyntää virjoismaiden lisäksi neuvostoon kuuluvat Venäjä, Kanada
ka-apupohjalta etsintä- ja pelastustehtävissä sekä yhja Yhdysvallat.
teisen meritilannekuvan avulla tulisi kehittää meriliikenteen turvallisuutta, kuten Suomen arktiseen strategiaankin on kirjattu.
Mikä arktisella alueella sitten kiinnostaa sotilaallisessa mielessä? Kaupallisia tavoitteita halutaan tukea
myös sotilaallisella läsnäololla. Kiista luonnonvarojen jaosta voisi pahimmassa tapauksessa johtaa sotilaalliseen selkkaukseen. Jään sulaessa alueella pääsevät purjehtimaan paitsi kauppalaivat myös erilaiset
sota-alukset. Esimerkiksi venäläiset sotilasasiantuntijat näkevät arktisella alueella monenlaisia sotilaallisia uhkia, joita varten maassa tehdään valmisteluja, kirjoittaa eversti evp Ari Rautala kolumnissaan tämän lehden sivulla 11. Hän näkee arktisella alueella
jo militarisoinnin merkkejä. Toivoa sopii, että arktisen neuvoston ja muiden kansainvälisten yhteisöjen
avulla pohjoisen luonnonvaroista ja liikennöinnistä
päästään kaikkia hyödyttävään, rauhanomaiseen lopputulokseen. Suomen on tässä kehityksessä syytä hakea aktiivista roolia.
Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen
liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen,
Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton
tiedotuslehti.
Levikki 60 165 (LT 2013)
Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl
Vastaava päätoimittaja Mirva Brola
Kustantaja
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2018
Toimituskunta
Päätoimittaja Mirva Brola (pj)
Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen
RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen
RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg
Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki
Toimitus
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla)
Telefax: (09) 499 875
Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi
www.reservilainen.fi
Lehden taitto
Kari Långsjö
Puh: 0400 735 274
Osoitehuolto ja jäsenasiat
Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti.
Mainitse myös entinen osoite.
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi
RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori
puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi
Maanpuolustuskiltojen jäsenet: toimisto@mpkl.fi
puh: 040 554 8805
Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Media X-Pertti Oy
Petri Tanninen
PL 61
04201 Kerava
puh. 050 501 4923
petri.tanninen@saunalahti.fi
Painopaikka
Sanoma Oy/
Hämeen Paino Oy
Aikataulu
ilmestymispäivä
2/2014 ma 24.2.
3/2014 ma 24.3.
4/2014 ma 5.5.
5/2014 ma 16.6.
6/2014 ma 8.9.
7/2014 ma 20.10.
8/2014 ma 8.12.
(aineistopäivä)
(ke 5.2.)
(ke 5.3.)
(ke 16.4.)
(ke 28.5.)
(ke 20.8.)
(ke 1.10.)
(ke 19.11.)
Mirva Brola
Päätoimittaja
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
44 (82.) vuosikerta
ISSN 0557-8477
AJANKOHTAISTA
5
Joukot ja uusi taistelutapa
mukaan kertauksiin
Aluetoimistojen vastuulle ylennyksiä sekä alueellisia maanpuolustuskursseja
PuoluStuSvoimAt / lASSi SAArinEn
Juoksuhaudat
kutsuvat jälleen
2015. Ensi
vuonna päästään
tauon jälkeen
kertauttamaan
taas kokonaisia
joukkoja.
Jarmo Seppälä
kertausharjoitukset
keskittyvät edelleen johto- ja erikoishenkilöstön harjoituksiin. Sen sijaan vuonna 2015 koulutettavien määrä nousee
15 000:een ja painotus siirtyy muun
muassa paikallispataljoonien ja muiden joukkojen sekä maavoimien taistelu 2015:n kouluttamiseen.
Vuonna 2013 koulutettiin puolustusvoimien omissa ”kovissa” kertausharjoituksissa 4 500 henkeä ja harjoituksiin
käytettiin 21 000 vuorokautta.
Puolustusvoimien vapaaehtoisissa
harjoituksissa eli VEHeissä puolestaan
sai oppia 13 000 henkeä, ja vuorokausimäärä oli 31 200. VEH-harjoituksiin on
sama henkilö voinut osallistua useammankin kerran.
Varsinaisiin kertausharjoituksiin
käsketyistä 17,3 prosenttia sai harjoituksesta vapautuksen, esimerkiksi työesteiden vuoksi, mikä on varsin tavanomainen määrä.
– Vuoden 2013 alkuperäisten suunnitelmien mukaan puolustusvoimat
olisi kouluttanut omissa harjoituksissaan noin 4 000 henkilöä, mutta miljoonan euron lisämäärärahalla voitiin
koulutettavien määrää lisätä noin tuhannella henkilöllä, majuri Ilpo Kleekuluvana vuonna
mola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo.
Lisämääräraha oli kertaluonteinen,
joten seuraaville vuosille ei vastaavaa
ole mitenkään automaattisesti odotettavissa.
nä tapauksessa, että määrärahoja tulisi
tähän tarkoitukseen lisää.
Kleemolan mukaan vuosi 2015 sen
sijaan näyttää kertausharjoitusten osalta hyvältä. Puolustusvoimat on esittänyt
ja sitoutunut siihen, että 15 000 reserviläistä saa sotilaskoulutusta, ja kokoMaakuntakomppaniat
naisten joukkojen harjoituksaivat harjoitusta
set ovat johto- ja erikoisKertausharjoitusten päähenkilöstön harjoituspaino oli vuonna 2013
ten ohella varmasti
edelleen reservin johlisääntymässä.
Aliupseeri- ja
tajien ja erikoishenkiPääesikunnan
löstön harjoittamisessuunnitteluosasmiehistöylennykset to ja operatiivinen
sa. Osansa vuorokaualuetoimistoille
sista ottivat myös täyosasto päättävät
dennyskurssit eli miekoulutuksen painohistöstä aliupseeriksitukset tarkemmin,
ja aliupseerista upseerikmutta oletettavaa on,
si -kurssit.
että nyt muodostettavi– Vaikka kertausharjoitusen paikallispataljoonien ja
ten kokonaismäärät ovat varsin piemaavoimien taistelu 2015:n kounet takavuosien huippulukuihin verrat- luttaminen ovat harjoitusten kärkiasituina, maakuntakomppanioiden harjoi- oita.
tuksista ei ole tingitty, vaan ne on toteutettu suunnitellusti, Kleemola huo- Ylennysmenettely
muuttuu 2015
mauttaa.
Vuonna 2014 kertausharjoituksia to- Reserviläisten ylennyspäivät ovat olleet
teutetaan edelleen varsin maltillisesti. pääsääntöisesti vuosittain 4.6. ja 6.12. RePuolustusvoimien suunnitelmissa on servin aliupseereita ja miehistöä on voikertausharjoittaa 6 000 reserviläistä,
tu ylentää myös sotilasläänien perinnemutta lukumäärää voidaan kasvattaa sii- päivänä 24.2. ja YK:n päivänä 24.10. Mie-
histöön kuuluvia voidaan ylentää lisäksi
kertausharjoitusten yhteydessä.
Sotilasläänien lakkauttaminen vuonna 2015 alusta merkitsee muutosta myös
aliupseerien ja miehistön ylennysmenettelyyn. Vastaisuudessa nämä ylennykset
tekee aluetoimiston päällikkö.
– Tähän liittyen tällä hetkellä valmistellaan puolustusvoimien komentajan määräyksen uudistamista reservin ja varareservin ylentämisestä. Määräys, johon sisältyvät yksityiskohtaiset ylentämisperusteet, valmistuu vuoden 2014 loppupuolella, majuri Jarmo
Vilo Pääesikunnan henkilöstöosastolta sanoo.
Maanpuolustuskurssit
aluetoimistoille
Alueelliset maanpuolustuskurssit ovat
vakiinnuttaneet asemansa eri organisaatioiden edustajien kokonaismaanpuolustuksen tietouden lisäämisessä sekä
verkostojen luomisessa. Sotilasläänien
lakkauttaminen vaikuttaa myös näiden
kurssien järjestämiseen.
Alueellisia kursseja järjestävät aluehallintoviranomaiset (AVIt) yhdessä sotilasläänien kanssa. Vuoden 2015 alusta
kurssien järjestämisvastuu puolustusvoimien osalta siirtyy aluetoimistoille ja
osin myös valmiusprikaateille.
6
AJANKOHTAISTA - RUL
Reserviläisjohtaja-kurssit
valmistuivat
Johtamiskoulutuksen kehittäminen liiton koulutustoiminnan painopisteenä
Janne Kosonen
Marko Honkanen
kiinteästi reserviupseeriuteen. Reserviupseeriliitolla onkin
pitkä kokemus johtamiskoulutuksesta.
Varsinaisesti liiton johtamiskoulutus
alkoi 60-luvulla siviilielämän johtamiskoulutuksena. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vapauduttua 90-luvulla liitto kehitti kriisi- ja sotilasjohtamisen kriso-kurssit.
Aikaisemmilla ja nykyisellä johtamiskoulutuksella on paljon yhteistä. Lähtökohtana on alusta alkaen ollut ihmisten
johtamisen näkökulma.
Reserviläisten johtamiskoulutuksen kehittäminen, johtamiskouluttajien
löytäminen ja kouluttaminen sekä varsinaisten koulutusten järjestäminen on
edelleen ollut viime vuosien aikana painopistealueena liiton koulutustoimikunnan työssä.
Vuonna 2006 alkanut ideointi ja kehitystyö on saavuttanut yhden etappinsa hiljattain valmistuneen Reserviläisjohtaja-koulutusjärjestelmän muodossa. Reserviupseeriliitto on toiminut sisällön ja materiaalien tuotekehittäjänä
ja on lisäksi järjestänyt kurssien kouluttajien valmennuksen.
Muutamien pilottikoulutusten ja
johtaminen kuuluu
Juha Mikkonen ja Marko Honkanen
päivittämässä Reserviläisjohtaja 1
-kurssin oppimateriaalia. Kurssilla
keskitytään johtajan henkilökohtaiseen
kehittymiseen.
niistä havainnoitujen muutostarpeiden toteuttamisen jälkeen liitto luovutti tuotteen viime vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) reserviläisille jalkauttamista varten. Kursseja on jo toteutettu menestyksellä esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla.
Nousujohteinen koulutuspolku
Kuten muissakin MPK:n koulutusohjelmissa, myös johtamisen koulutusjärjestelmässä on eri tasoja nousujohteisen
oppimisen takaamiseksi.
Perustason saavuttamisen jälkeen
esimerkiksi reserviupseeri- tai aliupseerikurssin suoritettua on ensimmäinen jatkotason kurssi Reserviläisjohtaja
1, jonka painopistealue on johtajan henkilökohtaisessa tuntemuksessa ja kehittymisessä.
Puolustusvoimissakin käytössä oleva
syväjohtaminen on keskeisessä asemassa
tällä kurssilla ja muodostaa sen rungon.
Jatkotason kurssina on Reserviläisjohtaja 2, joka keskittyy enemmän joukon johtamiseen kriisitilanteessa sekä
toimintaympäristöön ja sen johtajalle
aiheuttamiin vaatimuksiin omassa toiminnassaan.
Koulutuspolun huipulla erikoistason
kurssina on valtakunnallisena toteutettava johtamisen teemaseminaari, jossa valitun johtamiseen liittyvän aiheen
alustajina toimivat eri alojen ammattilaiset. Näiden pohjalta tehdään pohdintoja kurssilaisten kesken erilaisia työtapoja käyttäen.
Ensimmäinen teemaseminaari järjestettiin keväällä 2012 Kauhavalla. Sen
aiheena oli ”Siviilikoulutus sotilasjohtamisessa – sotilaskoulutus siviilijohtamisessa”.
Viime vuoden keväällä Tuusulassa
järjestetyn toisen teemaseminaarin aiheena oli Valmentava johtaminen. Seuraava johtamisen teemaseminaari järjestetään Lahdessa 22. maaliskuuta.
Koulutukselle riittää kysyntää
Reserviläisjohtamisen koulutuksen tarpeen tärkeyttä kuvastanee omalta osaltaan myös puolustusvoimien osoittama
kiinnostus.
Puolustusvoimien tilauksesta toteutettu Reserviläisjohtaja 1 ja 2 -kursseja
kohdennetuille reserviläisyksiköille, ja
tuore puolustusvoimien oma Johtajan
käsikirja sisältää hyvin paljon samaa asiaa, jota Reserviupseeriliitto on jo aikaisemmin rakentanut osaksi reserviläiskurssien sisältöä. Tämä on hyvä osoitus
siitä, että kursseihin on sisällytetty oikeita asioita.
Reserviupseeriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan johtamiskursseille. Aiheen käsittely jatkuu kevään aikana seuraavissa numeroissa.
Kirjoittaja on Reserviupseeriliiton
koulutustoimikunnan puheenjohtaja.
AJANKOHTAISTA - RES
7
Kertausharjoitusten
tärkeyttä pidettävä esillä
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö paremmin huomioon
PETTERI LöPPöNEN
– Jokaisen reserviläisen pitää päästä
kertaamaan viiden vuoden välein, toteaa
puheenjohtaja Mikko Savola.
yleisön maanpuolustusasenteisiin vaikuttaminen on edelleen keskeistä.
Savolan mukaan kokonaan uutta on
oikeastaan vain suoranainen sotilaskoulutus, joka tuli mahdolliseksi Neuvostoliiton hajoamisen myötä.
Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestetään nykyään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puitteissa. Reserviläisliitto on yksi MPK:n jäsenjärjestöistä ja
perustajista. Liiton rooli on muutenkin
erittäin merkittävä.
– Tuoreen kouluttajatutkimuksen
mukaan lähes puolet eli 47 prosenttia
MPK:n kouluttajista tulee Reserviläisliiton riveistä, muistuttaa Savola.
Vapaaehtoisuuden
rooli kasvamassa
Mervi Mäki-Neste
yleinen asevelvollisuus on edullinen se-
kä tehokas tapa tuottaa puolustusvoimille osaavat ja motivoituneet sodan
ajan joukot. Näistä joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Järjestelmä vaatii tuekseen mittavaa kertausharjoituskoulutusta.
– Kertausharjoitusten määrä on romahtanut. Viime vuoden aikana puolustusvoimat on pystynyt järjestämään kertausharjoituksia vain noin 5 000 reserviläiselle, kun tarve olisi ainakin 4–5-kertainen, laskee Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola.
Vähäisen kertausharjoituskoulutuksen takia entistä harvemmalla reserviläisellä on mahdollisuus ylennykseen.
Savolan mielestä ylennysten normistoa
Kouluttajista lähes joka toinen
tulisi tarkastella uudelleen. Tämä työ on- RES:sta
kin vireillä.
Vapaaehtoisella maanpuolustus– Puolustusvoimien ylentyöllä on aina ollut oma roonysnormeja suunnitellaan
linsa sodan ajan joukkomuutettavaksi niin, että
jen kenttäkelpoisuuden
reserviläisen aktiiviylläpidossa. Tätä työnen ammunta- ja liitä on tehty ReserviTeemana
kuntaharrastus voiläisliitossa pian kuuReservi – maandaan ottaa nykyistä
den vuosikymmenen
ajan. Perustoimintaparemmin huomipuolustuksemme
oon sodan ajan sijoimuodot ovat vuosiperusta
tuksista ja ylennyksiskymmenten saatostä päätettäessä. Nytsa pysyneet pitkälti sahän tätä jossain määrin
moina.
jo tapahtuu, mutta käytän– Meillä ammutaan,
nöt vaihtelevat erittäin paljon.
harrastetaan liikuntaa ja urSavola muistuttaa, että ylennykheilua, järjestetään erilaista koulutussen tulee aina olla sotilaallisista taidois- ta sekä paljon muuta maanpuolustukta ja koulutuksesta ansaittu arvonnousu. seen liittyvää toimintaa. Myös suuren
Jatkossa omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen rooli vain kasvaa. Paikallispuolustuksen osaksi perustetaan kymmenkunta paikallispataljoonaa, jotka kootaan mahdollisuuksien mukaan vapaehtoisista reserviläisistä.
Reserviläisliiton ja sen piirien sekä
yhdistysten tehtävänä on tukea paikallispataljoonia muun muassa tiedotukseen ja rekrytointiin liittyen. Näin liitto
saa nykyistä virallisemman roolin osana
puolustusjärjestelmäämme.
Savola muistuttaa kuitenkin, että
omaehtoinen toiminta ja koulutus eivät
voi korvata kertausharjoituskoulutusta.
Kertausharjoitusten tärkeyttä on pidettävä jatkuvasti esillä.
– Jokaisen reserviläisen pitää mielestäni päästä kertaamaan viiden vuoden välein, toteaa Savola.
Tässä hengessä Reserviläisliiton
kuluvan vuoden teemana on Reservi –
maanpuolustuksemme perusta.
MITEN ON?
Mitä ylentäminen sinulle merkitsee?
Maaret Väkinen
Kysyimme 5. joulukuuta Helsingin
ylennystilaisuudessa, mitä ylentäminen merkitsee reserviläisille.
Matti Lehtimäki, 59
majuri res
Viestiupseeriyhdistys
– Isä oli sotaveteraani ja
tämä on se vähä, mitä
minä voin maanpuolustuksen eteen tehdä. Olen
toiminut huoltovarmuusja kriisinhallintasioiden parissa ICT-alalla, eli tietokoneen ääressä olen tehnyt
suurimman osan maanpuolustustyöstä.
Se on ollut hyvin helppoa verrattuna siihen, mitä isä teki.
– Kuulun myös Viestiupseeriyhdistykseen, jossa olen toiminut yhdistyksen
hallituksessa viimeiset neljä vuotta.
Sarita Schröder, 29
luutnantti res
Tapiolan reserviupseerit
– On todella hienoa saada ylennys. Kotiuduin viisi vuotta sitten ja olen
siitä saakka käynyt säännöllisesti kerran pari
vuodessa vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa.
– Ylennys on hieno huomionosoitus siitä,
että olen jaksanut käydä kertaamassa. Lisäksi olen ollut lyhyen aikaa myös Puolustusvoimilla töissä. Ylennys on ikään
kuin kiitos siitä, että olen mukana toiminnassa.
Ari Sihvola, 44
ylikersantti res
Akateeminen maanpuolustusyhdistys
– Tämä ylentäminen on
tietynlainen virstanpylväs, osoitus kaikesta siitä osaamisesta ja kokemuksesta, joita vaaditaan sijoituksesta
vaativampaan tehtävään.
– Toimin aktiivisesti vapaaehtoisessa
maanpuolustuskoulutuksessa, lähinnä
pioneeriaselajissa. Erityisesti vuosittaisessa pioneeri- ja suojelujotoksessa olen mielelläni toimitsijana.
8
AJANKOHTAISTA
Sotilaspalvelus ei innosta
saksalaisnuoria
Reserviläinen selvitti: Bundeswehr ajautumassa vaikeuksiin asevelvollisuudesta
luopumisen jälkeen
PERttI RönKKö
Pertti Rönkkö
on korvannut
Saksassa pakollisen asepalveluksen vuodesta 2011 lähtien. Bundeswehr on ajautumassa vaikeuksiin, sillä sotilaspalvelus
kiinnostaa nuoria paljon vähemmän kuin
mitä armeijaa uudistettaessa arvioitiin.
Bundeswehrin 192 000 sotilaasta vapaaehtoisia on noin 11 000. Tavoitteena
oli 15 000 vapaaehtoista. Huhtikuussa
2013 palvelukseen astui enää 615 miestä ja naista.
Puolustusministeriön mukaan kysymys on alkuvaiheen vaikeuksista. Arvostelijat sanovat, että ministeriössä yritetään kaunistella asiaa.
Kiinnostusta eivät ole lisänneet edes
värväyskampanjat, joihin Bundeswehr
on käyttänyt yli 29 miljoonaa euroa.
Saksan armeijan henkilökunnan
etuja valvovan BundeswehrVerbandin
tiedotuspäällikön Jan Meyerin mukaan ongelmaa kärjistää keskeyttäneiden suuri määrä. Joka neljäs vapaaehtoinen keskeyttää puolivuotisen koeajan aikana.
Syyksi ilmoitettiin useimmiten ulkopuolelta tullut työtarjous tai perheongelmat.
– Uudistus toteutettiin liian nopeasti
ja huonolla konseptilla. Armeijaa uhkaavat pysyvät vauriot, ellei ongelmiin puututa nopeasti, Jan Meyer sanoo.
BundeswehrVerbandin mukaan takaisin ei ole kuitenkaan paluuta. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää sotilastyön houkuttelevuuden lisääminen muun muassa palkkaa nostamalla.
Myös kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien piirissä ollaan huolissaan. Ratkaisuksi esitetään, että vapaaehtoisille annettaisiin etulyöntiasevapaaehtoinen palvelus
ma ammatillisen jatkokoulutukseen ja
korkeakoulupaikkaan.
Vihreät, vasemmistopuolue Linke
sekä opiskelijajärjestöt tyrmäävät ajatuksen.
Saksan puolustusministeriön eläkkeellä olevan suunnittelupäällikön Hans
Rühlen mukaan Bundeswehr voi ajautua tällä menolla tilanteeseen, että sen
on värvättävä sellaista väkeä, jota se ei
olisi kelpuuttanut missään tapauksessa
aikaisemmin.
Puolustusministeriöstä ei haluta
kommentoida väitettä.
Työntekijätkään
eivät suosittele
Chemnitzin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa Bundeswehrin omasta väestä ei suosittele
lapsilleen palvelua armeijassa. Palkkaa
ja työoloja pidetään huonoina. Monet valittavat myös arvostuksen puutetta.
Kriittisestä suhtautumisesta armeijaan kertoo myös kahden saksalaiskoulun palkitseminen arvostetulla rauhanpalkinnolla, koska nämä olivat antaneet
porttikiellon armeijasta ja turvallisuuspolitiikasta kertomaan tulleille Bundeswehrin upseereille. Oppitunnit sisältyivät hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.
BundeswehrVerbandin tiedotuspäällikkö Jan Meyer uskoo, että kielteiseen
ilmapiiriin vaikuttaa myös saksalaisten
yleinen univormukammo.
Hän mainitsee esimerkkinä Berliinin, jossa sotilasasu herättää väkivaltaisia reaktiota vasemmistoautonomien
suosimilla asuinalueilla.
Bundeswehr on suositellut turvallisuussyistä sotilailleen siviiliasua myös
Dresdenin pommitusten muistopäivänä,
jolloin vasemmistoautonomit ovat erityisen aktiivisia.
Bundeswehr on käyttänyt yli 29 miljoonaa euroa värväyskampanjoihin laihoin
tuloksin.
Vapaaehtoiseksi voi hakea 17-vuotiaana
Pertti Rönkkö
vapaaehtoisiksi Saksan armeijaan kelpaa-
vat 18 vuotta täyttäneet ja oppivelvollisuutensa suorittaneet miehet ja naiset.
Hakemuksen voi jättää jo 17-vuotiaana.
Karsintakokeita ja kolmen kuukauden mittaista peruskoulutusvaihetta
seuraa aselaji- ja tehtäväkohtainen erityiskoulutus, johon sisältyy valmistautuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
Molemmilla osapuolilla on oikeus
purkaa sopimus ensimmäisen puolen
vuoden aikana.
Perusjaksolla maksettava 777 euron
veroton kuukausipalkka nousee viimeisten kolmen kuukauden aikana 1 146 euroon. Lisäksi Bundeswehr maksaa joulu- ja kotiuttamisrahaa.
Palvelusaika on 12–23 kuukautta. Yli
12 kuukautta palvelevilta vaaditaan kirjallinen suostumus ulkomaan komennuksille.
Vaan kiinnostaako mahdollisuus
nuoria? Lukion toista luokkaa käyvät
17-vuotiaat berliiniläiset Lukas Guigomis, Carla Körzel ja Isabella Bätz eivät voisi omien sanojensa mukaan edes
kuvitella hakeutuvansa vapaaehtoisiksi
Bundeswehriin.
– Emme halua olla missään tekemisissä armeijan ja aseiden kanssa, nuoret kertovat.
Vapaaehtoinen ”sosiaalinen vuosi”
kotimaassa tai ulkomailla voisi tulla sen
sijaan kysymykseen.
PERttI RönKKö
– Emme halua
olla missään
tekemisissä
armeijan ja
aseiden kanssa,
kertovat
berliiniläiset
Lukas Guigomis,
Carla Körzel ja
Isabella Bätz.
9
Sveitsiläiset
tyrmäsivät ehdotuksen
vapaaehtoisarmeijasta
Presidentti Maurer: Maamme tarvitsee asevelvollisuusarmeijan reserveineen
SchwEIzER ARMEE
Sveitsin kansalaiset arvostavat
puolustusvoimiaan ja haluavat säilyttää
asevelvollisuuden. Myös naapurimaassa
Itävallassa äänestettiin samoin tuloksin
tammikuussa 2013.
valla lisäisi vastaavasti kuluja muualla.
– Modernia maailmaamme leimaavat
yllätykset ja epätietoisuus. Tästä syystä
maamme tarvitsee nopeasti liikekannalle pantavissa olevan asevelvollisuusarmeijan reserveineen, sanoi Sveitsin presidentti Ueli Maurer liittoneuvostossa
käydyssä keskustelussa.
Asepalvelusta pala kerrallaan
Pertti Rönkkö
sveitsissä järjestettiin viime syyskuussa kansanäänestys yleisestä asevelvollisuudesta.
Siinä otettiin kantaa Sveitsi ilman
armeijaa -kansalaisliikkeen esitykseen,
jonka mukaan asevelvollisuusarmeija on
lakkautettava ja korvattava vapaaehtoisarmeijalla.
Esitystä vastusti 73 prosenttia äänestäneistä. Äänestämässä kävi 2,4 miljoonaa sveitsiläistä, mikä on 46 prosenttia
äänioikeutetuista.
Ennen äänestystä käydyssä
lökunnasta ja asevelvollisista rakenyleistä asevelvollisuutta puotuvat puolustusvoimat.
lustaneessa keskustelussa
Kansalaisliike perusteli
viitattiin Saksan ja mokampanjaansa sodanvasnien muiden valtioiden
taisuuden ohella sääsArmeijasta
kasvaviin vaikeuksiin
töillä.
löytää tarpeeksi päteAsepalveluksen
kieltäytyville
viä ja motivoituneita
kannattajien mielestä
3 prosentin
vapaaehtoisia.
säästöt olisivat olleet
Sveitsin parlamenkuitenkin näennäisiä,
lisävero
tin enemmistön musillä nykyisin armeijalkaan vapaaehtoisarmeile kuuluvan väestönsuoja ei kykenisi yhtä hyviin
jelun ja turvallisuustehtäsuorituksiin kuin kantahenkivien järjestäminen uudella ta-
Pinta-alaltaan vain hieman Etelä-Suomen lääniä suuremmassa, kahdeksan
miljoonan asukkaan Sveitsissä armeijan miesvahvuus reserveineen on noin
200 000 henkilöä.
Yleinen asevelvollisuus koskee
18–34-vuotiaita miehiä. Naiset pääsevät armeijaan vapaaehtoisina, ja heidän
osuutensa sotilaista on noin tuhat henkeä.
Suurin osa asevelvollisista suorittaa
palveluksensa muutaman viikon jaksoissa työn tai opiskelun ohessa. Asetta säilytetään kotona. Kokonaispalvelusaika on
miehistöön kuuluvilla 262 päivää.
Armeijasta kieltäytyvien ja siihen kykenemättömien on maksettava kolmen
prosentin suuruista lisäveroa.
Baselissa kannatetaan asevelvollisuutta
Pertti Rönkkö
Mitä mieltä tavalliset sveitsiläiset
ovat? Kysyimme asiaa Saksaan ja
Ranskaan rajoittuvassa Baselin
kaupungissa.
Marta Wirth
eläkeläinen
Stefan Näff
yritysjohtaja
Marcel Lanz
opiskelija
– Minusta Sveitsissä
pitää olla kansalaisten
oma armeija. Äänestin
asepalveluksen
lakkauttamista
vastaan. En ymmärrä ihmisiä,
joiden mielestä asevelvollisuus olisi
lopetettava. Se kuuluu tähän maahan.
– Kannatan
ammattiarmeijaa
ja äänestin siksi
asevelvollisuuden
lakkauttamisen
puolesta. Ainoa hyvä puoli
armeijassa on sen mahdollinen apu
katastrofitilanteissa sekä siviilipalvelus.
Nykymenolla armeija on valmiudessa
vain virka-aikana.
– Olen ehdottomasti
yleisen
asevelvollisuuden
ja asepalveluksen
puolesta. Näinä
kansainvälisesti levottomina aikoina
Sveitsi tarvitsee armeijaansa ja siihen
asevelvollisuuden kautta liittyvää
puolustustahtoa ehkä enemmän kuin
koskaan aikaisemmin.
10
AJANKOHTAISTA
Arktinen sotilaskoulutus
kiinnostaa ulkomaita
Suomi hakee uskottavuutta kouluttamalla muita asevoimia talviolosuhteissa
MirVa Brola
Poron käsittely on yksi arktisen
koulutuksen aiheista. Kuva
Jääkäriprikaatin varusmiesten
harjoituksesta maaliskuusta 2012.
NäiTä harJoiTellaaN
Ruuanhankinta
Pohjoisessa ei ole infrastruktuuria.
Koulutuksissa opetetaan
perusasioita kalastuksesta
tilapäisvälinein sekä
ansametsästystä. Myös ruuan
käsittelyä maasto-oloissa
opetetaan. Esimerkiksi poroisännät
opettavat poron käsittelyä ja
teurastusta.
STT, Kaarina Vainio
taloudellinen ja poliittinen korostuminen on nostanut Suomen varteenotettavaksi koulutuspaikaksi, kun eri maiden asevoimat haluavat
harjoitella hyisissä talvioloissa.
Muiden muassa Yhdysvallat, Saksa,
Britannia, Ranska ja Sveitsi ovat olleet
Puolustusvoimien mukaan kiinnostuneita koulutuksista. Osa maista on käynyt Lapissa viime vuosina noin 10–20
hengen ryhmissä.
Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan koulutukset eivät maksa mitään, mutta ulkomaiset asevoimat kustantavat ylläpitoon liittyvät kulunsa itse.
Puheloisen mukaan periaatteena on,
että kunkin maan asevoimien kouluttajat kouluttavat omia sotilaitaan, ei kokonaisia komppanioita.
Keskeinen koulutuspaikka on ollut
Jääkäriprikaati Sodankylässä, jossa arktisen koulutuksen asiantuntija on everstiluutnantti Jukka Kotilehto.
– Koulutuksilla näytetään Suomen
arktisen alueen
osaamista, jolla saadaan uskottavuutta
ulkomailla. Tähän mennessä ulkomaisia
koulutettuja on noin sata. Kansainvälisessä yhteistyössä saamme heiltä meitä hyödyttävää tietoa ja kokemusta, Kotilehto sanoo.
tä arktisen alueen merkityksen kasvaessa monenkirjavat maat katsovat, että niillä pitää olla valmiuksia toimia
kylmissä äärioloissa. Hänen mukaansa alueen ulkopuoliset maat vahvistavat omia intressejään sotilaallisella läsnäololla.
Perimmäiset syyt auki
– Globaalit, kaupasta elävät
Niin Puolustusvoimissa kuin
maat: Kiina, Etelä-Korea, Japuolustusministeriössä
pani ovat kiinnostuneita
kiinnostusta arktiseen
alueesta, vaikka ne eivät
ole arktisia maita.
koulutukseen ei tie”Koulutuksilla
detä tai niitä ei haluSalonius-Pasterta arvioida julkisuunakin mukaan Suomi
näytetään
dessa.
kiinnostaa siksi, että
Puolustusministäällä on laajoja kouSuomen
teri Carl Haglund
lutusalueita ja osataan
osaamista”
(r) tunnustaa arktisen
toimia kovassa pakkakiinnostuksen kasvun,
sessa. Samaa mieltä on
mutta ei syitä.
myös Jukka Kotilehto.
– En halua arvioida eri
– Täällä on avointa tuntumaiden kiinnostuksen syitä arkri- ja metsämaastoa, vesistöjä, paltiseen osaamiseen. Arktisen alueen mer- jon lunta ja pakkasta sekä vähän asutuskitys on nousussa, mikä luonnollisesti ta. Se on täysin erilaista kuin Sveitsissä
heijastuu myös sotilaallisen kiinnostuk- ja Ranskassa, Kotilehto sanoo.
sen kasvuna, Haglund vastaa.
Esimerkiksi alppimaa Ranskalla tai
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Yhdysvalloilla Alaskassa olisi lunta ja
Charly Salonius-Pasternak sanoo, et- pakkasta omastakin takaa.
Majoitus
Koulutuksissa rakennetaan
majapaikkoja, talvella lumiluolia
ja kesällä turvekammeja.
Talvisodankäyntiin kuuluu myös
poteron tekeminen lumesta.
Lumipotero tehdään isosta kasasta
lunta, joka tampataan tarvittavan
suojavahvuuden saamiseksi. Lunta
otetaan takaa ja tarvittaessa
kannetaan kauempaa, jotta ei
paljastuta viholliselle.
Hiihtäminen
Hiihtokoulutus on yksi opetettavista
perusasioista, mutta kaikkien
opetusta ei aloiteta perusteista.
Esimerkiksi ranskalaiset ovat
tottuneet hiihtämään Alpeilla.
Harjoituksiin liitetään avannosta
pelastautumista sukset jalassa.
Parinkymmenen asteen pakkasessa
ulkomaalaisia avantokoulutus
yleensä jännittää, mutta siihen on
oltu tyytyväisiä.
Varustus ja kalusto
Ulkomaalaiset tuovat mukanaan
omaa varustusta suomalaisten
arvioitavaksi. Osalla asevoimista on
hienoja goretex-kenkiä, joilla ei tee
mitään 35 asteen pakkasessa.
Osa tuo myös omaa kalustoa.
Esimerkiksi saksalaiset ovat useana
vuonna harjoitelleet helikopterilla
laskeutumista talvioloissa.
Lähde: everstiluutnantti Jukka
Kotilehto
NÄKÖKULMA
Salpalinjan
linnoitustyöt
esillä
Savonlinnassa
Järvialueella linjasta tuli katkonainen
ja linnoittaminen keskitettiin
kapeikkoihin
Jorma Hytönen
savonlinnan maakuntamuseossa avautui
loppuvuodesta Salpalinjan linnoitustöitä
Etelä-Savossa esittelevä näyttely.
Näyttely kertoo välirauhan aikana
aloitetun uuden pääpuolustuslinjan rakentamisesta III ja IV armeijakunnan
lohkoilla Puumalan, Sulkavan, Punkaharjun, Säämingin, Kerimäen ja Savonrannan kuntien alueella.
Salpalinjan eteläosa on yhtenäinen,
mutta Etelä-Savon järvialueella linjasta tuli katkonainen: linnoittaminen keskitettiin kapeikkoihin ja idästä johtavien teiden suuntaan. Erityisesti käytettiin linnoitus- ja sulkutykistöä kiinteistä asemista.
Teräsbetonikorsujen paikat eivät
juuri muuttuneet, mutta tykistön asemien muuttuminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Teräsbetonikorsujen
suurimmat keskittymät ennätettiin valaa Puumalan kirkonkylään ja Kerimäen Raikuuseen.
Näyttelyssä esille pääsevät niin betoni- kuin kivityötkin eikä kenttälinnoit-
tamistakaan ole unohdettu. Näyttelytilaan on rekonstruoitu miehistötunnelin
pääty, vitsamattoteline ja Kerimäen Raikuun teräsbetonikorsun numero 63 naamiomaalaus.
Aikalaisesineitä ovat betoninen
koekuutio sekä korsu- ja tunnelipiirustukset Kansallisarkistosta ja Itä-Suomen
sotilasläänin esikunnasta.
Näyttely on esillä 13.4.2014 saakka.
Anne Väänänen/SAVonlinnAn MAAKuntAMuSeo
Vitsamaton tekoa museon
työnäytöksessä. Vitsamattoa käytettiin
maahan kaivetun taisteluhaudan
tukemiseen ja samalla säästettiin
kalliimpia riukuja.
11
Ari Rautala
Kirjoittaja on eversti evp, joka toimi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijana
31.12.2013 asti.
Arktisella alueella
militarisoinnin merkkejä
Venäläiset asiantuntijat ovat esittäneet nipun omaa arktista aluettaan
koskevia sotilaallisia uhkia. Heidän mukaansa uhat tulevat Yhdysvalloista.
Haluan muistuttaa, että venäläiseen politiikkaan kuuluu vahva retoriikka,
joka monessa tapauksessa on suunnattu vain sisäpoliittisiin tarpeisiin. Ei
siis pidä heti säikähtää kovaa kielenkäyttöä.
Uhkia ovat muun muassa strategisten pommikoneiden päivystyslennot, ydinsukellusveneiden partiointi, ohjuspuolustusjärjestelmä, Alaskan
läheisyys ja informaatiosodankäynti. Viimeksi mainitun uhka on venäläisten mielestä jo nyt täyttä totta. Se tarkoittaa, että
heistä annetaan maailmalla kuva, jonka mukaan he viis veisaavat vaikkapa alkuperäiskansoista tai ekologisista vaaroista.
Miten sotilaallisia uhkia Venäjällä
arvioidaan? Arktiselta alueelta laukaistuna Yhdysvaltojen risteilyohjukset ulottuvat parhaiten suureen
osaan Venäjää. Niitä käytetään todennäköisesti aluksi ilman ydinkärkiä, jolloin Yhdysvaltojen oma
ydinasepotentiaali säilyy koskemattomana. Ensi-iskun pitää onnistua
kerralla – sitä ei voi uusia, Yhdysvaltojen merivoimien ryhmittyminen aluevesien tuntumaan poistaa yllätysmahdollisuuden ja merivoimat on samalla venäläisten asejärjestelmien ulottuvilla.
Mikä voisi laukaista edellä kuvatun skenaarion? Ankara kiista mannerjalustan luonnonvarojen jaosta ja eri maiden merivoimien vastakkainasettelu. Jälkimmäinen tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi kauppalaivastoa suojataan omilla sota-aluksilla. Nyt Koillisväylä tai venäläisittäin pohjoinen merireitti on 5 000 kilometriä lyhyempi Euroopasta Aasiaan kuin
purjehdittaessa Suezin kanavan kautta. Esimerkiksi merimatka Shanghaista Murmanskiin sujuisi 22 päivässä. Suezin kanavan kautta vastaavasti 42
päivää ja osin merirosvojen seassa.
Venäjä valmistautuu suojaamaan kansalliset intressinsä arktisella alueella. Suunnitelmissa on kahden arktisen prikaatin perustaminen. Toinen
niistä on nykyinen Petsamoon ryhmitetty 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati. Toinen prikaati ilmeisesti sijoitetaan Arkangeliin. On hyvin mahdollista, että arktisen alueen aseellinen voima ei jää kahteen prikaatiin. Tästä on olemassa vahvistamattomia tietoja.
Muita toimenpiteitä ovat 10 pelastuskeskuksen (SAR) perustaminen,
joiden yhteisvahvuus on noin 1 000 henkilöä. Niillä on ilmeisesti kaksoiskäyttö. Tällä tarkoitan sitä, että myös FSB perustaa pitkin rantaviivaa 20
rajavartioasemaa, joista puolet tukeutuu pelastuskeskuksiin. Asemat sirotellaan pitkin pohjoista rantaviivaa. Asemat ovat melko pieniä, vain 15–20
rajavartijaa kussakin. Keskimäärin kunkin rajavartioaseman vastuulla on
300 kilometriä rantaviivaa. Suunnitelmiin kuuluvat lisäksi liikkuvat tutka-asemat, joilla nähdään horisontin taakse. Tiedustelu- ja valvontalentokoneet päivystävät säännöllisesti, kuten myös sota-alukset, jäänsärkijät ja
sukellusveneet. Tiedustelulennokkien käyttö on lähitulevaisuudessa hyvin todennäköistä. Lisäksi arktista aluetta varten suunnitellaan kahta pohjoisen olosuhteisiin soveltuvaa valvontasatelliittia (Arktika-M). Venäläisten sotilaallinen harjoitustoiminta on lisääntynyt alueella. Harjoitusmuotoja ovat esimerkiksi navigointi, ammunnat ja maihinnousut. Lähes kaikkien edellä kuvattujen toimenpiteiden pitäisi olla valmiina vuonna 2015.
Venäläiset korostavat myös rauhanomaisia keinoja. Heidän mukaansa
muut rantavaltiot (Norja, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat) eivät muodosta
Venäjälle sotilaallista uhkaa, vaikka Venäjä on ainoa Natoon kuulumaton
rantavaltio. Lisäksi venäläiset korostavat kansainvälistä yhteistyötä (sotilaallinen, ekologinen, merenkulku, ryöstökalastus, salakuljetus). Venäjä
korostaa kansainvälisen normiston noudattamista ja YK:n tärkeyttä. Tämä on perinteinen vastaveto lännen harjoittamalle politiikalle, joka venäläisten mielestä on näissä suhteissa lipsunut. Militarisoinnin merkit ovat
kuitenkin ilmassa.
Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: toimitus@reservilainen.fi
12
KALUSTO
Erikoisalana ilmapuolustus
Hollanti on historiallinen merivaltio. Vaikka maa on pieni, perinne elää.
Sen todistivat Suomessa vierailleet fregatit.
TEro TuominEn
Evertsen
Eteläsatamassa.
Tero Tuominen
nato-maa
Hollanti pitää yllä kokoaan
suurempaa laivastoa. Kaksi Helsingissä syksyllä käynyttä modernia fregattia
ovat sellaista, mistä Suomessa ei nykybudjeteilla voi haaveillakaan.
Hollannin Koninklijke Marinen neljä De Zeven Provinciën -luokan alusta
on otettu käyttöön vuosina 2001–05.
Ensimmäisen rakentaminen aloitettiin
syyskuussa 1997. Saksalainen Sachsenluokka on pitkälti samanlainen järjestelmäeroja lukuun ottamatta.
Hollantilaislaivoja on rakennettu
neljä. Niistä Suomessa vierailivat Evertsen ja De Ruyter. Muut ovat De Zeven
Provinciën ja Tromp.
Fregatti-luokitus tuo mieleen taannoisen kotimaisen koululaivan Matti
Kurjen. Sen 1 580 tonnin syväys poikkeaa merkittävästi samaan kategoriaan
sijoitettujen hollantilaisalusten yli 6 000
tonnista.
Katajanokan laitureihin kiinnittäneet fregatit hämmästyttivätkin ohikulkijoita suurella koollaan. Ne eivät sentään kilpailleet ruotsinlaivojen kanssa,
mutta hallitsivat kuitenkin satamanäkymää.
Ilmapuolustukseen erikoistuneet
alukset lähentelevätkin pituudeltaan
samaa luokkaa kuin toisen maailmansodan risteilijät. Tutkaheijastusta vähentävästi stealth-muotoiltujen alusten
kansirakennelmat ovat laatikkomaisen
massiivisia.
Alusten muutkin herätteet on pyritty minimoimaan. Lisäksi niissä on monipuolinen omasuojajärjestelmä.
Ilmapuolustus- ja komentoalus
Käyttäjän mukaan kyseessä on LCFluokka (Luchtverdedigings en commandofregat). Se tarkoittaa, että laivat voivat ilmapuolustuksen ohella toimia komentoaluksina. Tätä varten niillä on monipuoliset viestiyhteydet ja tilat, joihin
johtoryhmä voidaan sijoittaa.
Reserviläisen vieraillessa De Ruyterillä aluksen sisätiloissa ei saanut ottaa
valokuvia. Mutta tila on kuin mikä tahansa nykyaikainen tilannekeskus: runsaasti tyhjää pöytätilaa kannettaville tietokoneille ja seinillä valkokankaat videotykeille.
Aluksen varsinaisessa taistelunjohtokeskuksissa on puolestaan lukuisia
kiinteillä näytöillä varustettuja konsoleja. Niillä seurataan SEWACO XI -taistelunjohtojärjestelmän tuottamaa tilannekuvaa ja ohjataan aluksen erilaisia asejärjestelmiä.
Kaikki kriittiset toiminnot on kahdennettu. Esimerkiksi vauriontorjuntakeskuksesta löytyy pienempi, lähes komeromainen versio toisesta osasta alusta.
Laatikkomainen rakenne mahdollistaa sen, että sota-alukseksi tilaa on runsaasti. Tämä on kuitenkin suhteellinen
käsite, sillä jokainen kuutiometri on tehokkaasti hyödynnetty.
Miehistön viihtyvyyteenkin on panostettu. Suomalaisalusten saunaa ei tietenkään löydy, mutta messissä on keskieurooppalaiseen tyyliin oluthana.
Pääase piilossa kannen alla
De Zeven Provinciën -luokan hihaässä
ilmapuolustuksessa on Mk41 VLS -ohjustenlaukaisusiilosto (Vertical Launch
System). Sen 40 siiloa on sijoitettu huomaamattomasti aluksen etukannen alle.
VLS on käytössä myös esimerkiksi Yhdysvaltain merivoimien rungon muodostavilla Ticonderoga- ja Arleigh Burke
-luokan aluksilla. Siiloihin voidaan tarpeen mukaan ladata erilaisia ohjuksia.
Aluetorjuntaan tarkoitettu pääase on
SM-2MR Standard III. Amerikkalaisvalmisteinen ohjus on laajalti käytössä. Ensimmäiset valmistuivat jo 60-luvun alkupuolella.
Sittemmin Standardia on kehitet-
ty erityisesti matalalla lentäviä kohteita vastaan. Uusimmat versiot soveltuvat
myös nopeiden ballististen ohjusmaalien
torjumiseen. Ase aiotaan pitää käytössä
ainakin vuoteen 2035 asti.
De Zeven Provinciënien siiloihin ladataan tyypillisesti 32 Standardia. Tulenjohtojärjestelmä mahdollistaa niiden
lähes yhtäaikaisen laukaisun ja ohjaamisen maaleihinsa.
Lähitorjuntaa varten aluksilla on 32
RIM-162 Evolved SeaSparrow -ohjusta.
Alunperin ilmataisteluohjuksesta laivakäyttöön otettu tyyppi soveltuu nopeasti liikehtivien ääntä nopeampien maalien torjuntaan.
Myös SeaSparrow on ollut käytössä
60-luvulta asti ja siitäkin on tehty useita kehitysversioita. Standardia pienempiä ohjuksia voidaan sijoittaa neljä kappaletta yhteen VLS-siiloon.
Kaksi tutkajärjestelmää
Alusluokan taistelunjohtojärjestelmä
perustuu hollantilaisen Thalesin valmistamaan SMART-L-tutkaan. Sen suuri musta suorakaiteen muotoinen pyörivä antenni hallitsee alusten sivuprofiilia.
Tutka havaitsee suuret ilmamaalit
400 kilometrin etäisyydeltä. ELR-kehitysversio (Extended Long Range) pidentää mittausetäisyyttä merkittävästi
13
Tero Tuominen
Tero Tuominen
Tero Tuominen
Ylh. Goalkeeper-lähitorjuntajärjestelmä fregatti evertsenin komentosillan päällä.
Ylh. vas. smarT-l-tutkan antenni on musta suorakaide. Yksi aPar-tutkan neljästä
kiinteästä pyöreästä antennista näkyy mastorakennelmassa.
vas. vls-järjestelmässä on viisi kahdeksan ohjussiilon ryhmää.
alh. vas. saksalainen sachsen-luokan alus laukaisee standard-ohjuksen.
alh. nh90 nFh -helikopteri on tarkoitettu meritoimintaan. Tutka näkyy rungon alla.
hollannin PuolusTusminisTeriö
BunDeswehr
ja soveltuu siten myös ballististen ohjusten maalittamiseen Standard-ohjuksille.
Tulenjohtoa varten on niin ikään
Thalesin valmistetta oleva APAR-tutka
(Active Phased Array Radar). Sen neljä kiinteää ja elektronisesti suunnattavaa antennia on sijoitettu komentosillan takana olevaan tornimaiseen antennirakennelmaan.
APAR mahdollistaa jopa 200 maalin
seurannan. Sillä voidaan ohjata yhtä aikaa 32:ta ohjusta. Tutkaa voidaan käyttää
myös tykkiaseiden tulenjohtoon pintamaaleja torjuttaessa. Lisäksi aluksissa on
Sirius-infrapunasensori ja kaikumittain.
Tykillä edelleen paikkansa
Keulakannella on 127 millimetrin
OtoBreda 127/54 Compact -tykki. Sen
automaattisen latausjärjestelmän kaseteissa on valmiina 66 laukausta. Ase soveltuu käytettäväksi niin pinta- kuin ilmamaaleja vastaan.
Aivan viime vaiheen lähitorjuntaa
varten on vielä 30 millimetrin Thales
Goalkeeper -automaattitykki. Se perustuu samaan seitsemänputkiseen GAU-8
Avenger Gatling -tykkiin, jota käytetään
amerikkalaisessa A-10 Thunderbolt II
-rynnäkkökoneessa.
Kolmessa luokan aluksessa on yksi tykki helikopterihangaarin katolla.
Evertsenissä on myös toinen samanlai- doille. Ne hakeutuvat itsenäisesti vedennen komentosillan päällä.
alaiseen maaliin oman kaikumittaimenGoalkeeper seuraa alusta lähesty- sa avulla.
vää merimaaliohjusta omilla tutkillaan.
Perässä on tilava laskeutumiskansi
Järjestelmä tekee uhka-arvion, valitsee NH Industries NH90 NFH -helikoptevaarallisimman maalin ja suuntaa siihen rille. Sitä varten on myös hangaari, johon
ammusryöpyn. Tulinopeus on 70
kopteri saadaan suojaan säältä.
laukausta sekunnissa.
Suomessakin maavoiTorjunta-alue on
mien käytössä olevan
1 500–300 metrin etäiNH90 TTH -kuljetussyydellä laivasta. Tuthelikopterin valvontaKriittiset
ka seuraa myös Goaltutkalla varustettu mekeeperin omien alikaritoimintaversio NFH
toiminnot on
liiperiammusten len(Nato Frigate Helicoptorataa ja tarvittaester) soveltuu niin pinkahdennettu
sa tarkentaa suuntatamaalien kuin vedenusta. Tavoitteena on räalaisten uhkien torjunjäyttää merimaaliohjuktaan. Sitä voidaan käyttää
sen todennäköisesti panssatarvittaessa myös kuljetusroinnilla suojattu taistelulataus
tehtäviin.
riittävän etäällä aluksesta.
Monipuolinen varustus
Vaikka alusluokan päätehtävänä on ilmapuolustus, se soveltuu myös merimaalien ja vedenalaisten kohteiden torjuntaan. Pääaseeksi on yläkannelle sijoitettu kahdeksan RGM-84 Harpoon -merimaaliohjusta kahteen neljän laukaisuputken ryhmään.
Sukellusveneiden torjuntaa varten
on kaksi laukaisulaitetta Mk 46 -torpe-
Vauhtia suihkuturbiineista
De Zeven Provinciënien pääkoneina on
kaksi Rolls-Royce Spey SM1C -suihkuturbiinia, jotka on koteloitu ääntä eristävästi. Kompaktit voimanlähteet tuottavat kumpikin 18,5 megawatin tehon. Lisäksi laivoilla on kaksi kompaktia Wärtsilä 16 V26 -dieselmoottoria (kumpikin
4,2 megawattia).
Turbiinit ja dieselit on sijoitettu erillisiin konehuoneisiin. Ne pyörittävät
aluksen kahta säätölapapotkuria.
Suihkuturbiineista löytyy tehoa jopa 30 solmun nopeuksiin. Hitaammassa risteilyvauhdissa voidaan ajaa taloudellisemmin dieseleillä. Lisäksi sähköntuotantoa varten esimerkiksi satamassa oltaessa on neljä dieselgeneraattoria.
De Zeven Provinciën
-luoKKa
Pituus 144 metriä
Leveys 18,8 metriä
Syväys 7 metriä
Uppouma 6 050 tonnia
Huippunopeus 30 solmua
Miehistö 204
Rakentaja Royal Schelde, Flushingin
telakka
14
HISTORIA
Sallan rata ja Jäämeren tie
Talvisodassa Stalin aikoi katkaista Suomen kahtia Sallan kohdalta. Jatkosodan
tapahtumia hallitsi suurvaltojen taistelu Jäämeren alueen rikkauksista ja satamista.
KuvaT: MaTTi LaTvaLa
Entinen Salmijärven kylä lähellä
Norjan rajaa.
Kaunis kylä tunturilaaksossa kuului
taannoin Suomineidon käsivarteen. Nykyään se
on kaivosteollisuuden raiskaamana surullinen
näky.
Matti Latvala
eversti evp Sampo Ahto johdatteli syksyllä asiantuntijana Aallon patteriston
perinnetoimikunnan opintomatkalaisia sotateiden varsille Sallaan, Jäämeren
tielle, Petsamoon ja Lapin sodan Tankavaaraan. Pohjoinen Jäämeri oli jo tuolloin suurvaltojen intresseissä.
Salla osui armeijoiden hyökkäysurille sekä talvi- että jatkosodassa. Ennen talvisotaa Stalin laskeskeli, että sitä kautta hänen armeijansa pääsee pikamarssia Rovaniemelle ja edelleen Tornionjoelle, lähelle Ruotsin malmikenttiä.
Jatkosodassa Hitleriä puolestaan
houkutteli marssi Murmanskiin välirauhan aikana rakennettua Sallan rataa hyväksi käyttäen. Molemmat johtajat joutuivat pettymään laskelmissaan.
Talvisodassa Sallan rintama kesti
itäisen suurvallan hyökkäyksen. Jatkosodassa rinnallamme aseveljinä taistelivat saksalaiset sotilaat itärajoillamme.
Erillisrauhan ehtona suomalaisten
ja saksalaisten aseet jouduttiin Stalinin
painostuksesta kääntämään toisiaan vastaan. Suomi oli Lapin sodassa jälleen yksin, nyt toista suurvaltaa vastaan.
– Tämä kaikki oli vain käytävä läpi,
Ahto sanoo.
Talvisodassa rintama kesti
tiluutnantti Ragnar Nordströmin sitSallan suunnalla ei osattu odottaa talvi- keän neuvottelun tuloksena Ruotsista
sodan syttyessä neuvostojoukkojen iso- 2 000 kivääriä, 100 konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä. Olihan
ja keskityksiä.
– Ei odotettu pataljoonaa enempää, myös Ruotsin rajojen turvallisuus uhattuna.
tulikin divisioona eli 12 pataljoonaa.
Lisäksi Pelkosenniemen suunnalla
Rintamavastuukin voitiin Sallan rinhyökkäsi toinenkin divisioona. Yhteen- tamalla uskoa 27.2.1940 ruotsalaisten vasä vihollisjoukkoja oli siis 24 pataljoo- paaehtoisten muodostamalle Frivilligkånaa Sallan lohkoilla. Suomella oli varaa renille talvisodan loppuun saakka. Heitä
asettaa niitä vastaan vain yksi vahtuli kaikkiaan 8 000 miestä. Suomavennettu pataljoona. Siinä olilaiset tarvittiin kipeästi Viipuvat voimasuhteet.
rinlahdelle.
Neuvostojoukkojen
Rajalle johtavan tien
panssarein vahvistettu
varteen on pystytetty
hyökkäys Sallan suunkiitoksekRadan pohja on ruotsalaisille
nalla alkoi heti talvisosi muistomerkki, johon
edelleen selvästi kaatuneiden nimet on
dan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939. Heihakattu.
näkyvissä
kosti varustetut joukJatkosota
komme joutuivat ankasaksalaisin voimin
riin viivytystaisteluihin.
Ne perääntyivät hallitusTalvisota jäi rauhanteossa
ti Joutsijärvelle, jonne vihollisen
Stalinin mielestä pahasti kesken,
hyökkäys pysähtyi joulukuun puolivälis- koska läpimurto Tornionjoelle jäi tekesä. Neuvottelut avunsaannista ulkomail- mättä. Sallan itäpuolisko tosin joudutta vauhdittuivat.
tiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, mutVihollinen joutui vetäytymään tam- ta Stalin joutui pettymään raskaasti päämikuun puolivälissä Märkäjärvelle. Suo- tavoitteissaan. Jatkosuunnitelmat hän
malaiset asettuivat puolustusasemiin pani heti ripeästi käytäntöön.
Paikanselän alueelle.
Talvisodan päätyttyä Stalin valmisJoulukuussa oli saatu jääkärievers- teli hyökkäystä Sallan kautta viiden di-
visioonan voimin Suomeen. Moskovan
rauhanteossa Suomi määrättiin rakentamaan sadan kilometrin mittainen Sallan
rautatie Kemijärveltä Kelloselkään uudelle rajalle saakka.
Neuvostoliitto puolestaan rakensi jatkoradan Alakurtin kautta itään Muurmannin rataan saakka. Yhteys saatiin valmiiksi juuri ennen jatkosotaa kesällä 1941.
Stalin aikoi käyttää rataa joukkojensa siirtoihin tulevassa jatkokoitoksessa
maamme valloittamiseksi. Toisin kävi.
– Jatkosodan alusta alkaen rata palvelikin saksalaisjoukkoja, Ahto sanoo.
Saksalaisten tavoitteena oli päästä rautatien kautta Muurmannin radalle.
Hyökkäys pysähtyi kuitenkin Vermanjoelle. Metsämaastossa näkyy edelleen runsaasti sotaromua, kasvuston
maahan sitomaa estelankaa, kuljetuskaluston jäänteitä ja kranaatinsirpaleita.
Jatkosodan jälkeen venäläiset purkivat rakentamansa rautatien rajalta Alakurttiin saakka. Radan pohja on maastossa edelleen selvästi näkyvissä. Siitä
itään päin rata on purkamatta.
Rakennetaanko yhdysrata vielä uudelleen Alakurtista Suomen rajalle? Kysymys on viime aikoina noussut yhtenä
vaihtoehtona keskusteluun.
Rautatietä voitaisiin ehkä vielä tarvita tavarakuljetuksiin Suomen kautta Jää-
meren satamiin. Koillisväylä on ilmaston
lämmetessä aukeamassa laivakuljetuksille. Nykyisin puhutaan rauhanomaisesti arktisesta ulottuvuudesta.
Nikkeli ja satamat
pääpontimina
Jäämeren suunta kiinnosti suurvaltoja. Jo
ennen talvisotaa Petsamossa oli brittiomaisuutta kaivosteollisuuden takia. Ehkä
se teki myös Neuvostoliiton vaatimuksissaan varovaiseksi, koska talvisodan rauhanteossa Stalin suostui vetämään joukkonsa pois ”käsivarresta”. Suomalaisten
sitkeä sissitoiminta oli pysäyttänyt vihollisen hyökkäyksen Nautsin tasalle.
Jatkosodassa saksalaisen armeijakunnan komentaja kenraali Eduard
Dietl sai Hitleriltä käskyn hyökätä Jäämeren rannan suunnassa Petsamosta Murmanskiin. Sinne piti suunnitelman mukaan hyökättämän myös Sallan
ja Kantalahden kautta.
Edellinen hyökkäys pysähtyi Litsa-joelle ja jälkimmäinen Verman-joelle. Stalin oli päättänyt, että Murmanskiin saksalaisia ei päästetä, koska satama oli tärkeä amerikkalaisen sotakaluston saannille.
– Dietl näki yrityksen toivottomaksi, Ahto toteaa.
Jäämeren tien varrella sekä saksalaiset ja venäläiset kärsivät suuria miestappioita, joista kertovat massiiviset muistomerkit Petsamossa ja Litsajoella. Suomalaisten tehtäväksi jäi lähinnä saksalaisten tekemien teiden ylläpito.
Hitlerin suunnitelmissa oli ollut
myös rautatien rakentaminen vankityövoimin Rovaniemeltä Petsamoon.
Aluetta koko sodan ajan hallinnut suomalainen virkakoneisto ei ajatukselle
kuitenkaan lämmennyt. Suomalaiset
välttelivät muutenkin alistumista lii-
aksi saksalaisten vaatimuksiin tai painostukseen.
– Oli Suomen onni, että armeijamme
pidättäytyi hyökkäämästä Muurmannin
radalle Sorokkaan.
Stalinille rata oli niin tärkeä, että yritys olisi tuomittu epäonnistumaan. Se
olisi aiheuttanut vain suuria tappioita Suomen joukoille. Myös saksalaisilla
oli suuria vaikeuksia pohjoisissa oloissa.
– Liittosopimusta maidemme välillä
ei ollut, Ahto muistutti.
Tarvittiinko vielä
Lapin sotakin?
Erillisrauhassa syyskuussa 1944 Suomen
ja Neuvostoliiton välillä ehtona oli, että
suomalaiset ajavat saksalaisjoukot Lapista pois. Stalin halusi, että se tapahtuisi kunnolla sotimalla eikä vain näyttelemällä sotaa. Määräaikoja valvottiin.
– Saksalaiset olisivat joka tapaukses-
15
sa vähitellen vetäytyneet Norjan puolelle, mutta suomalaisten oli määrä sotia.
Saksalaisilla oli runsaasti ammuksia,
sotakalustoa ja muonitustarpeita jäljellä. Suomalaisia odottivat saksalaisten hyvin varustetut asemat konetuliaseineen.
Tankavaaran tunturimaisemissa juoksuhaudat ovat vieläkin avoimina nähtävissä.
– Olisi ollut itsemurhaa rynnätä suoraan ylärinteeseen linnoitettuja asemia
vastaan, Ahto näytti maastossa. Koukkailtiin sivustoilta käsin ja viivyteltiin
miestappioita vältellen.
Lapin sotaan saksalaisia vastaan ei
suomalaisten motivaatio enää kunnolla riittänyt.
– Se oli kuitenkin sodittava, koska
velvollisuudentunto painoi.
Huhtikuussa 1945 viimeiset saksalaiset olivat poistuneet Lapista Norjan
puolelle. Sota loppui viimein. Käsky oli
täytetty.
Ylh. Suomeen ostettiin vuosina 1943–44 Saksasta 210 panssarintorjuntakanuunaa
Kannaksen torjuntataisteluihin. Samanlaiset 75-milliset tykit olivat Lapin sodassa
suomalaisia vastassa. Tykin kupeessa Simo Järvi ja Sampo Ahto.
Vas. Ruotsalaisille vapaaehtoisille pystytetty Märkäjärven muistomerkki sillä
paikalla, jossa he vastasivat asemista talvisodan loppuvaiheen ajan. Heistä kaatui
Sallan lohkolla 33 miestä.
Alh. vas. Vermajoen rantametsikössä voi vielä sotkeutua ruostuneisiin estelankoihin.
Saksalaisten eteneminen itää kohti pysähtyi venäläisten vahvasti linnoittamiin
asemiin vuoden 1941 lopussa.
Alh. Tankavaaran rinteillä ammottaa edelleen avoimina saksalaisten taisteluasemia.
Ne olivat olleet syksyllä 1944 vahvasti konetuliasein varustettuja. Ampumasuunta
etelää kohti.
HeiKKi LiNTALA
16
REPORTAASI
Pioneeriosaston partio
Huippuvuorilla
Miten normaalikuntoinen reserviläinen pärjää arktisella alueella jääkarhuvaaran
alaisena? Kolme helsinkiläistä reserviupseeria kokeili.
Kuvat: JuKKa Rusilan KotialbuMi
Ensimmäisen päivän jylhiä maisemia.
Jukka Rusila
kohti Huippuvuoria. Vasemmalla näkyy vain merta,
oikealla vuorenrinne. Golf-virran vaikutuksesta lännessä, jossa pääkaupunki Longyearbyen sijaitsee, on vähemmän
jäätiköitä. Maasto on kivikkoista ja karua. Saarilla ei kasva mitään kymmentä
senttiä korkeampaa.
Matkamme aikaan elokuussa odotettavissa oli lämpötilan vaihtelua nollan
molemmin puolin. Kävi kuitenkin tuuri,
sillä lämpöä oli plus kymmenen asteen
tienoilla. Aurinko ei matkan ajankohtana laskenut ollenkaan.
Longyearbyenissä majoituimme tellentokone laskukiidossa
tassa leirintäalueella aivan lentokentän
vieressä. Ensimmäisenä päivänä vuokrasimme kiväärin, joka on välttämättömyys liikuttaessa kylän ulkopuolella.
Viimeisin jääkarhun tappama ihminen
oli brittiläinen koululainen pari vuotta
sitten.
Aseita vuokraa ja myy paikallinen urheiluvälineliike. Päädyimme Ruger .308
-kivääriin, jonka mukaan tuli 10 patruunaa (maksu kulutuksen mukaan). Kohdistusta varten ostimme lisäksi 20 patruunaa ja saimme ohjeet mennä vanhan
kaivoksen luo ampumaradalle.
Rata toimi itsepalveluperiaatteella:
punalippu salkoon ja ampumaan, lähtiessä lippu alas ja vapaaehtoinen maksu kassaan. Yhtä aikaa kanssamme ra-
dalla oli kaksi saksalaista, jotka eivät olleet ennen ampuneet kiväärillä. Pidimme heille pikakoulutuksen, jonka tulokset olivat hyviä.
Suomalainen reserviläinen pystyy
siis kouluttamaan aloittelijastakin ampujan, kun asevelvollisuusarmeijansa
alas ajaneesta maasta ei löydy enää perusampumataitoisia.
Vaihtelevaa maastoa
Teimme kolmena päivänä koko päivän
vaelluksen Longyearbyenin lähimaastoissa. Samalla tuli testattua puolustusvoimien uuden taistelutavan mukainen
kolmen hengen partion toiminta.
Tähystyssuunnista oli sovittava, sillä jääkarhu juoksee noin 60 kilometriä
tunnissa ja voi äkäisenä tai nälkäisenä
käydä varoittamatta kimppuun. Kivääriä kannoimme vuorotellen.
Ruokatauoilla yksi oli koko ajan tähystämässä aseen kanssa. Rannan lähellä ei kannattanut ruokailla, koska ne
ovat luontaisia kulkureittejä jääkarhuille. Myöskään teltassa ei kannata ruokia
laitella.
Ensimmäisenä päivänä kapusimme
noin 500 metriä korkealle tasanteelle,
jossa oli kymmeniä isohkoja palloantenneja. Sieltä näkyi kilometrin korkeuteen
kurottava Nordenskiöldtoppen. Huippuvuorilla korkeuserot konkretisoituvat,
koska yleinen maanpinta on lähes merenpinnan tasossa.
Toisena vaelluspäivänä kapusimme
17
Ylh. paluu leirintäalueelle päivän vaellukselta.
vas. ylh. kapteeniluutnantti res mikael tötterman ja kapteenit res pekka Suorsa ja
Jukka rusila aventdalissa.
vas. alh. vladimir Lenin katselee Nordenskiöld-jäätikköä pyramidenin
keskusaukiolla.
alh. 500 metrin nousun jälkeen nimet kirjoihin todisteeksi huipulla käymisestä.
hieman korkeammalle huipulle, josta
avautui upeat näkymät. Harjanne oli sen
verran kapea ja tuuli kova, että ”neliveto” olisi ollut houkuttelevin etenemismuoto. Reitti ylös oli melko helppokulkuinen, joskin jyrkkä. Hankalin osuus oli
jäätikön sulamisvesistä muodostuneen
vuolaan puron ylittäminen.
Alas päätimme tulla vuoren toista seinämää pitkin. Reitti kulki sulamisvesien
kovertamien kanjonien lomassa ja alaosassa osin jäätikön päällä. Jäätikön alla virtaavat sulamisvedet olivat sulattaneet jäätikköön onkaloita ja lisäksi jään
pinta oli vino ja liukas. Tässä vaiheessa
alkoi hieman hirvittää, pettäisikö jää alta.
Teimme yhdessä päätöksen kääntyä ja kulkea tuloreittiä takaisin, vaikka se tästä kohdasta olikin tuplasti pidempi kuin jäätikön kautta. Joukon johtajan on kyettävä väsyneenäkin oikeisiin
päätöksiin.
Kolmas vaellusretki suuntautui
Aventdaliin, alavaan laaksoon, jossa
maasto poikkesi täysin edellisistä. Laaksoon laski useita puroja, joissa oli polveen asti vettä. Sää oli kirkas ja näkemää
useiden kilometrien päähän.
Suomalaiseen metsäiseen ja pienipiirteiseen maastoon nähden ero oli iso.
Toisaalta mahdollisen jääkarhunkin olisi nähnyt riittävän etäältä. Näimme kuitenkin vain poroja ja hanhia sekä muita lintuja.
Kaupunki on varsinainen kommunismin ulkomuseo: Pääaukion päässä on
edelleen pystyssä Lenin-patsas – tiettävästi maailman pohjoisin. Kaupungissa
on myös urheilupalatsi, kirurginen saiHylätty kaivoskaupunki
raala, KGB:n talo ja kulttuuritalo.
Vaelluspäivien välissä teimme laivaretPaluumatkalla laiva koukkasi kohken Pyramideniin, joka on hylätty kaiti merenlahtea, jossa rantavedessä talvoskaupunki Longyearbyenistä
lusteli urosjääkarhu. Laivat eipohjoiseen. Sinne tehdään kovät saa mennä 500:aa metko päivän laivaristeilyjä noin
riä lähemmäs jääkarhujoka toinen päivä. Nimenja, joten kunnolliselle
sä kaupunki on saanut
kiikarille ja kameralJääkarhu
sen vieressä olevasta
le tuli käyttöä.
voi käydä
Laivamatkaan
pyramidinmuotoisesta
vuorenhuipusta.
kuului vielä mereen
varoittamatta
Venäläiset louhivat
työntyvään, A. E.
siellä kivihiiltä 1940-luNordenskiöldin mukimppuun
vun lopulta aina vuoteen
kaan nimettyyn jäätik1992, jolloin kaivoksissa
köön tutustuminen. Maisyttyi niin paha tulipalo, etsemat olivat niin upeat, että alkoi tehdä mieli hiihtovaeltei toimintaa kyetty jatkamaan.
Enimmillään kaupungissa asui lähes
lukselle jäätikön harjalle.
1 000 ihmistä, joista viimeiset muuttiKaikkiaan Huippuvuorten retken
vat pois 1998.
tavoite onnistui: suoritimme menesKaupunki oli pitkään tyhjillään ja
tyksekkäästi elämyksellisen tiedusteluryöstelyn kohteena, kunnes sinne aletmatkan ja koko partio tuli ehjänä takaitiin tehdä turistimatkoja ja sitä myösin. Pahemmilta rakoilta ja hiertymiltätä kaupungissa asuu kymmenkunta ihkin vältyimme. Jääkarhuja näimme lämistä, lähinnä venäläisiä.
hietäisyydeltä onneksi vain täytettyinä.
NäiN matkaaN
Varaa ajoissa lennot Oslon kautta
Tromssaan, josta on vielä tunnin
lento Huippuvuorille.
Hanki sähköpostitse lupa
aseenvuokraukseen paikalliselta
kuvernööriltä. Täytä lomake ja liitä
mukaan puhdas rikosrekisteriote.
Valmistaudu muutoin kuin Lapin
reissulle: mieti ruokailuja, tutki
karttoja ja reittejä.
Hyvät sisäänajetut jalkineet ovat
erittäin tärkeät!
Huippuvuoret
Norjalle kuuluva saariryhmä
Pohjoisella jäämerellä
- sijaitsee Pohjois-Norjan ja
pohjoisnavan puolivälissä
- pinta-ala 62 160 neliökilometriä,
suurin osa jäätiköiden peitossa
- pääkaupunki Longyearbyen
(1 500 asukasta)
18
LIIKUNTA
Talviset maastot kutsuvat
reserviläisiä
Talven ja kevään aikana tarjolla runsaasti erilaisia liikuntatapahtumia
Kai KoivisTo
sia taitoja mittaavia tehtäviä reitin varrelle, kertoo jotoksen johtaja Veli-Matalkaneen vuoden reserviläisliikunta
ti Kesälahti.
käynnistyy helmikuun puolivälissä Var– Toki jotokselle voi osallistua myös
sinais-Suomesta. Reserviläisurheiluliireippailun kannalta. Rastit ovat sellaiton ensimmäinen valtakunnallinen kisa
sia, että kaikki pystyvät ne suorittamaan.
käydään 15. helmikuuta Loimaalla, jossa
Partion kooksi on määritelty kolkilpaillaan pistooliampumahiihdossa ja
me henkeä, ja reitin kokonaispituudeksprinttiviestissä.
si kertyy 35–40 kilometriä. Matkaan lähKilpailun johtaja Marko Silvander
detään lauantaiaamuna Immolan vatoivottaa erityisesti nuoret ja uudet kiruskunnasta ja yö vietetään maastossa
sailijat tervetulleiksi.
omalla majoitteella. Sunnuntaina mat– Nuorempien sarjoihin jos ilmoitka jatkuu puolille päivin.
tautuu, se on varma palkinto!
Kesälahti kannustaa jotokselOsallistumista ei kannata pele myös niitä, joilla edelliseslätä vaikka ei olisi yhtään
tä hiihtokerrasta on jo viekisakokemusta, se on parähtänyt tovi.
”Edettävä
rasta kunnonkohotusta,
– Edettävä matka on
Silvander kannustaa.
varsin kohtuullinen, ja
matka
Seuraavana päirasteja on muutaman
vänä Alastarolla hiihkilometrin välein. Varon varsin
masti se aika mukavasdellään talvikilpailu.
kohtuullinen”
ti menee.
Luvassa on monipuoSuksien omistaminenlinen kisa, jossa hiihdekaan ei ole kynnyskysymys,
tään, ammutaan, paikannetaan sijaintia sekä määritesillä niitä voi lainata järjestätään kohdetta. Karttaa pitää seurata
jiltä.
koko ajan, kertoo kilpailun johtaja Kalevi Suvila.
Keväthangille Ouluun
– Talvi on silloin parhaimmillaan ja
Maaliskuun 22. päivä ehtii vielä keväisilreipas kilpailullinen urheilu piristää kaile hangille Ouluun, jossa pidetään ampukin puolin! Suvila tuumaa.
mahiihtokilpailut Pohjois-Pohjanmaan
Kilpailujen järjestäjinä toimivat
reserviläis- ja reserviupseeripiirin sekä
paikkakuntien reserviläis- ja reserviupOulun hiihtoseuran voimin.
seeriyhdistykset.
– Suorituspaikat ovat hyvässä kunnossa ja järjestelyissä on mukana kokeTalvijotos Imatralla
neita konkareita ammunnanjohtajina ja
Valtakunnallinen talvijotos on tänä
tulospalvelussa, kertoo kilpailun johtavuonna saanut nimekseen Vuoksen voitja Timo Ronkainen.
to ja se järjestetään 8.–9. maaliskuuta
– Odotamme osallistujia varsinkin
Etelä-Karjalassa Imatralla itärajan väKainuusta sekä etelästä, missä lumet
littömässä läheisyydessä.
ovat tuolloin jo vähissä.
Jotoksen järjestelyvastuussa ovat
Lue kilpailukutsut osoitteesta www.
Imatran reserviupseerikerho ja reserresul.fi
viläiset yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Karjalan koulutusja tukiyksikön kanssa.
Maaliskuun talvijotokselta kertyy myös
– Jotos on kertausharjoitusrinnaskertausharjoituspäiviä. Kuva toissa
teinen, ja pyrimme saamaan sotilaallivuoden jotokselta Niinisalosta.
Mirva Brola
Kilpailukalenterissa monipuolisesti hikoilua
Tapahtumiin osallistujien määrä hienoisessa nousussa
Mirva Brola
reserviläisurheiluliiton valtakunnalliseen kilpailukalenteriin on tälle vuodelle koottu 25 liikuntatapahtumaa eri
puolilta maata. Kisoista suosituin on perinneasekilpailu, joka järjestetään toukokuun lopulla Santahaminassa Helsingissä.
– Perinneaseet vetävät satoja osallis-
tujia, ja kerrankin kilpailu saatiin pääkaupunkiseudulle, iloitsee Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto
Tarkiainen.
Haasteitakin on tulossa: puolustusvoimat tukee kilpailua tänä vuonna viimeistä kertaa. Vuonna 2015 sitä ei enää
tueta, mutta kilpailu järjestetään joka tapauksessa, Tarkiainen lupaa.
Puolustusvoimien ohjaus puree
muutenkin: Reserviläisliiton ja Reser-
viupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut järjestään elokuussa viimeistä kertaa erillisinä tapahtumina. Ensi vuonna
kisoja järjestään vain yksi, Tyrrissä Kymenlaaksossa.
Muista vetovoimaisimmista tapahtumista talvijotos kisataan Imatralla maaliskuun alkupuolella ja syysjotos Nilsiässä syyskuun loppupuolella. Sovelletun
reserviläisammunnan kisat käydään Säkylässä kesäkuun lopulla.
Ampumasuunnistus järjestetään tänä vuonna viimeistä kertaa reserviläisten omana kisana. Ensi vuonna se pidetään yhdessä Sotilasurheiluliiton kisojen kanssa.
Kokonaan uusina tapahtumina kalenteriin on otettu neljän päivän Nijmegen-marssi Hollannissa heinäkuussa ja
Helsinki city marathon 16. elokuuta. Tapahtumat on suunnattu kovasta kestävyysliikunnasta kiinnostuneille.
19
Potkua toimintaan
Reserviläisten kovaa leikkiä
Etelä-Karjalan sotilasmarssilla osallistujat pääsevät ylittämään itsensä
Jyri PETsola
Etelä-Karjalan sotilasmarssia
siivittää hyvä tunnelma marssin
vaativuudesta huolimatta. Maalissa
partiot saavat tuhdin aterian ja
pääsevät savusaunaan.
Maaret Väkinen
etelä-karjalan
sotilasmarssi on totista
toimintaa vaativissa olosuhteissa.
– Tämä ei ole päiväkerhon kevätretki. Tapahtuma palvelee aidosti kenttäkelpoisuutta, kehaisee tapahtuman ideoinut Jaska Petsola, Lauritsalan reserviläisten puheenjohtaja.
Marssille osallistuja voi valita joko 43
kilometrin maantiemarssin tai maastomarssin, joka on saman mittainen – linnuntietä.
Maastomarssi on vaativampi, sillä
siihen kuuluu tehtävärasteja ja vastatoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2013 tiedustelurastilla partioiden tehtävänä oli tiedustella mäki, joka oli hakupartioiden
Osallistujia on ollut siitä lähtien viihallinnassa. Miinoitteet ja kaatosade lisäsivät yöllä suoritettavan tehtävän
tisenkymmentä vuosittain. Vuonna
vaikeutta.
2013 Sotavahinkosäätiö myönKokeneetkin osallissi Lauritsalan reserviläisille
tujat käyvät äärirajoilla
2 000 euron tunnustusvuorokauden mittaisen
palkinnon sotilasmarsmarssin aikana.
sista.
”Tämä ei ole
– Reserviläisille
Tänä vuonna partipäiväkerhon
on tarjottava todellioita seurataan ensimmäistä kertaa GPS-sasia haasteita, jotakin,
kevätretki”
joka provosoi. Uusia
telliittien avulla. GPSmiehiä ei saada mukaan
seurannan ansiosta partoimintaan saunailtoja järtiot saavat tarkat tiedot
etenemisestään. Myös checkjestämällä, Petsola sanoo.
pointien määrää on lisätty maanTapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010, kun Pet- tiemarssilla osallistujien toivomuksesta.
sola päätti yhdessä ystävänsä kanssa jär- Näin partiot saavat kilpailun aikana reajestää fyysisesti raskaan, kilpailullisen listisen kuvan muiden partioiden etenemisestä.
sotilasmarssin.
Hieman yllättävää on, että osallistujat ovat toivoneet vesipisteiden määrän
karsimista maastomarssilla. Tänä keväänä vettä on tarjolla ainoastaan huoltorastilla, mikä tekee marssista huomattavasti raskaamman.
– Ihmiset haluavat nopeaa ja raakaa
toimintaa. Tämä käy ilmi palautteesta,
jota saamme, Petsola kertoo.
Lauritsalan reserviläiset järjestää tapahtumaa itsenäisesti sponsoreiden ja
yhteistyökumppanien kanssa. Yhdistys
haluaa pitää tapahtumajärjestelyt omissa käsissään.
– Tahdomme pitää tapahtuman riippumattomana. Määräämisvalta säilyy
omalla yhdistyksellämme. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alaisuudessa mukaan tulisi valtavasti byrokratiaa.
Tapahtumaan voi koota joukkueen
kuka tahansa aiheesta innostunut.
– Ei tarvitse kuulua mihinkään järjestöön voidakseen osallistua. Oma fysiikka ja hulluus määräävät, miten marssilla pärjää.
Tänä keväänä 25.–26. huhtikuuta järjestettävälle sotilasmarssille osallistuu
myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja
Kimmo Jarva, joka on tapahtuman suojelija. Jarva valmistautuu koitokseen erityisen harjoitusohjelman avulla.
Missä yhdistyksesi on onnistunut?
Kerro meille: toimitus@reservilainen.fi
Kilpailukalenteri 2014
Kolmatta kertaa reserviläisten kisoina järjestettävä falling plates on kasvamaan päin ja siirtyy kahdeksi vuodeksi
Mikkeliin Vesivehmaan jälkeen.
Kaikkiaan Reserviläisurheiluliiton
kisoihin osallistujien määrä on Tarkiaisen mukaan hienoisessa nousussa: vuonna 2013 osallistujia oli muutamia satoja
enemmän kuin aiempina vuosina. Valtakunnallisiin kisoihin osallistuu vuosittain
kahdesta kolmeen tuhatta eri ihmistä.
15.2. Pistooliampumahiihto, Varsinais-Suomi, Loimaa
16.2. Talvikilpailu, Varsinais-Suomi, Alastaro
8.–9.3. Talvijotos, Etelä-Karjala, Imatra
8.–9.3. Ilma-aseet, Uusimaa, Mäntsälä
22.3. Ampumahiihto, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu
5.4. Reserviläispilkki, Kainuu, Hyrynsalmi
26.4. Ampumasuunnistus, Pirkanmaa, Sastamala
24.–25.5. Perinneaseet, Helsinki, Santahamina
7.6. Neliottelu, Kainuu, Kuhmo
8.6. Pistooliampumajuoksu, Kainuu, Kuhmo
27.–29.6. SRA-ampumamestaruus, Satakunta, Säkylä
15.–18.7. Nijmegen-marssi, Hollanti, Nijmegen UUSI
19.7. Palvelusammunnat, Päijät-Häme, Lahti
2.8. Reserviläisgolf, Varsinais-Suomi, Alastaro
9.8. Maastokilpailu, Pohjois-Karjala, Kontiolahti
16.8. Helsinki City Marathon, Helsinki UUSI
16.–17.8. RUL ampumamestaruuskisa, Kainuu, Kajaani
16.–17.8. RES ampumamestaruuskisa, Päijät-Häme, Lahti
14.–17.8. Häyhä TA-kilpailu, TA-Kilta, Rovajärvi
30.–31.8. Partiokilpailu, Varsinais-Suomi, Turku
6.9. Pystykorva SM-kilpailu, Keski-Suomi, Keuruu
13.–14.9. Meritaitokilpailu, Upinniemi
19.–21.9. Syysjotos, Pohjois-Savo, Nilsiä
4.10. Vakiokivääri, Päijät-Häme, Lahti
5.10. Falling Plates, Suur-Savo, Mikkeli
20
KOULUTUS
Maanpuolustuskoulutusta
jo 20 vuotta
MPK lunastanut paikkansa yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä
Katrina Carlson
Hallintopäällikkö
Pertti ruotsalainen onnittelee MPK:n
vuoden 2013
toimihenkilöksi
valittua Kari
Kilpeläistä.
Katrina Carlson
maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)
juhlisti 20-vuotista taivaltaan Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun
kampuksella 14. joulukuuta. Paikalla
oli parisensataa kutsuvierasta. Arvovaltaiset tervehdyksien tuojat kiittivät
MPK:ta vapaaehtoisten isänmaallisten
voimien kokoajana.
Turvallisuuskomitean pääsihteeri
Vesa Virtanen nosti esille tekojen merkityksen. Parhainkaan strategia ei toimi, jos ideoita ei pystytä tuomaan osaksi arkea.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli perusasiat, joiden
jatkuminen on pystyttävä turvaamaan puolustusvoimien päämääriä ja tarjokaikissa olosuhteissa. Strategiassa mää- aa reserviläisille kanavan tuoda oman
riteltyjen uhkien torjumiseksi ja tarvi- osaamisensa esille, Rannikko sanoi.
taan koko yhteiskunnan panos, Virta– Koulutuksen valtakunnallinen vonen painotti.
lyymi tekee vaikutuksen, ja kurssilais– MPK on merkittävä vapaaten palaute kertoo koulutuksen
ehtoisorganisaatio, joka akmielekkyydestä.
tivoi ja osallistaa kansalaiP u o l u s t u s vo i m i e n
sia toimimaan yhteisen
MPK:lta tilaaman kouturvallisuuden eteen.
lutuksen laadun mittaa”Merkittävä
miseen kiinnitetään tuPuolustusvoimien
vapaaehtoistervehdyksen esittänyt
levaisuudessa entistäkin
pääesikunnan päällikenemmän huomiota, silorganisaatio”
kö, vara-amiraali Juha
lä puolustusvoimat kaaRannikko kiitti yhdisvailee yhdistykselle mertystä luotettavasta kumpkittävää roolia uudistuvassa
panuudesta.
paikallispuolustuksessa.
– MPK:n työ jäsenjärjestöSisäministeriön edustaja,
jensä koulutusorganisaationa tukee everstiluutnantti Sakari Kapulainen ku-
vaili yhdistystä verkostoituvana, hallinnonalat ylittävänä neuvottelukumppanina, joka aidosti lisää kansalaisten varautumis- ja turvallisuusosaamista.
– Yhdistys kouluttaa arkisiakin vaaratilanteita, kuten liikenneonnettomuuden kohtaamista, varten ja samalla kannustaa osallistujia yhteisöllisyyteen ja
toisista välittämiseen.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei
voisi toteuttaa koulutusta ilman asiantuntevaa henkilöstöä, osaavia kouluttajia
ja toimintaan sitoutuneita tukihenkilöitä.
Vuosipäivänä julkaistiin juhlavideo,
jossa esitetään lämmin kiitos kaikille toimijoille.
Juhlapäivänä palkittiin lisäksi ansioituneita ja pitkäaikaisia MPK:n toimijoita
mitalein ja huomionosoituksin.
laKi Muutti aseMaa
seitsemän valtakunnallista
maanpuolustusjärjestöä
perusti Maanpuolustuskoulutus
ry:n 14.12.1993 yhteiseksi
koulutusorganisaatiokseen
vuonna 2007 tuli
laki vapaaehtoisesta
maanpuolustuksesta, jonka myötä
MPK:sta tuli julkisoikeudellinen
yhdistys
jäsenjärjestöjä nykyisin 14
puheenjohtaja Juha Korkeaoja ja
varapuheenjohtaja Mikko Halkilahti
Tunnistatko kaluston?
osa 1: Panssarivaunuja puolustusvoimista
KuVa1: PuolustusVoiMat
KuVa3: PuolustusVoiMat / Merja HäMäläinen
Mikko Virta
jälkeen Reserviläisessä opetellaan tunnistamaan kalustoa.
Sarjan ensimmäisessä osassa aloitetaan
helpoimmasta päästä eli puolustusvoimien käytössä olevista panssarivaunuista. Vastaukset ovat sivulla 29.
taktisten merkkien
SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO
Liitolle uudet
varapuheenjohtajat
SaKu Liehu
Janne Kosonen
helsingissä 14.12. kokoontunut liittoval-
tuusto valitsi äänestyksen jälkeen liiton
varapuheenjohtajiksi luutnantit Aaro
Mäkelän Helsingistä ja Sampo Puoskarin Oulusta.
Liittovaltuuston puheenjohtajana
jatkaa majuri Jorma Kallio Lapualta.
Liittovaltuuston uusi varapuheenjohtaja on majuri Markus Lassheikki Kirkkonummelta.
Liiton johtotehtävät herättivät laajaa kiinnostusta. Liiton varapuheenjohtajuuksia tavoitteli neljä henkeä samoin
kuin liittovaltuuston varapuheenjohtajankin pestiä.
Nyt 1. varapuheenjohtajaksi valittu
Aaro Mäkelä on toiminut kaksi aikaisempaa vuotta liiton 2. varapuheenjohtajana sekä taloustoimikunnan puheenjohtajana. Mäkelä on 30-vuotias AlmPartners Oy:n johtaja.
Sampo Puoskari on 47-vuotias Tietomaan yhteistyökoordinaattori. Hän on
toiminut Oulun reserviupseerikerhon
puheenjohtajana ja on edelleen Pohjois-Pohjanmaan reserviupseeripiirin
puheenjohtaja.
Reserviupseeriliiton puheenjohtajana aloitti 1.1.2014 kapteeni Mikko
Halkilahti Salosta. Hänet valittiin tehtäväänsä kolmivuotiskaudeksi 2014–16
marraskuussa Oulussa pidetyssä liittokokouksessa.
Jorma Kallio valittiin jatkamaan
liittovaltuuston puheenjohtajana yksimielisesti. Hän toimii Lapuan Kristilli-
sen opiston talouspäällikkönä. Markus
Lassheikki valittiin uutena liittovaltuutettuna heti valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän työskentelee kehitysjohtajana Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:ssa.
Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallitus vuodelle 2014.
Kahdestakymmenestä hallituksen jäsenestä kuusi on uusia tehtävässään.
Liittovaltuuston kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle liittohallituksen esittämässä muodossa. Liiton toiminnan painopisteet vuonna 2014 ovat toiminta- ja
vänrikkipäivät, jäsenhankinta ja -huolto, ampumatoiminnan turvaaminen ja
kehittäminen sekä liiton uuden strategian jalkauttaminen.
Äänestys
liittovaltuuston
kokouksessa:
Jukka Korhonen
pudottaa lippunsa Mikko Ritakallion pitämään
vaalikulhoon.
Liittohallitus 2014
Puheenjohtaja kapt Mikko Halkilahti
1. varapuheenjohtaja ltn Aaro Mäkelä
2. varapuheenjohtaja ltn Sampo Puoskari
Liittohallituksen uudet jäsenet: kapt Veli-Matti Kesälahti (Etelä-Karjala), ylil Janne Rahkonen (Lappi), ltn Antti
Laalahti (ORUP), ylil Timo Uusimäki (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Simo Jääskeläinen (Pohjois-Savo), ltn Peter
Norrgård (Vaasa). Jatkavat jäsenet: maj Pertti Kokkonen (Etelä-Häme), maj Kari Ratavaara (Etelä-Pohjanmaa),
maj Sakari Väliahde (Helsinki), kapt Martti Minkkinen (Kainuu), kapt Kimmo Tastula (Keski-Pohjanmaa), kapt
Santeri Heinonen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), maj Jorma Suonio (Pirkanmaa), kapt Juha
Rytkönen (Pohjois-Karjala), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Pekka Elomaa (Satakunta), kapt Pentti
Nuutilainen (Suur-Savo), ylil Jaripekka Turtiainen (Uusimaa), kapt Anssi Heikkilä (Varsinais-Suomi).
21
Reserviupseeriliiton
kenttäkierros 2014
Liiton uusi puheenjohtaja Mikko Halkilahti tekee yhdessä
liiton muun johdon kanssa alkaneena vuonna jokaiseen reserviupseeripiiriin ulottuvan kenttäkierroksen. Tarvittaessa kierrosta jatketaan vielä vuonna 2015.
Vierailuun voi liittyä esitys esimerkiksi piirihallituksen tai
piirin kokouksessa. Mahdollista on myös, että kenttäkierrokseen yhdistyy jotos, liikuntatapahtuma, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kurssi tai muu toiminnallinen tapahtuma.
Reserviupseeripiirin ja -yhdistysten edustajien lisäksi kenttäkierroksen aikana tavataan aluetoimistojen sekä MPK:n ja
muiden yhteistyötahojen edustajia.
Liiton puolelta erityisaiheena ovat uusittu strategia (kolmivuotissuunnitelma) sekä puolustusvoimauudistukseen liittyvä
reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen. Kenttäkierroksen tapahtuma-ajankohdat sovitaan yhdessä piirien ja liiton kanssa.
Pelikortit sotahistoriallisilla kuvilla
Reserviupseeriliitto on teettänyt korkeatasoiset pelikortit,
joissa kuvituksena on aitoja kuvia Mannerheimista ja hänen
johtamistaan sodista. Korttipakka on saatavilla Inttistoresta.
Pelikorttien kuvat on valittu huolella Sotamuseon ja Puolustusvoimien kuva-arkistoista. Aiheina korteissa ovat vapaussota (pata), talvisota (risti), jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaihe (hertta) sekä torjuntataistelut (ruutu). Jokaisessa
kortissa on myös lyhyt teksti kuvasta. Korttien taustakuvana
on RUL:n logo.
Ainutlaatuinen korttipakka on ostettavissa Inttistoresta
hintaan 9,50 euroa sekä postikulut: www.inttistore.fi/rul-pelikortit.html.
Liiton kalvosinnapit
ja solmioneula
Suomen reserviupseerien tukisäätiön uusin myyntituote on
korkeatasoiset Reserviupseeriliiton tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä
lahjarasiassa.
Paketin hinta on 50 euroa + toimituskulut ja se on tilattavissa liiton toimistosta (toimisto@rul.fi).
Säätiön toiminnasta, apurahoista ja myyntituotteista on
saatavissa lisätietoa uusituilla nettisivuilla: www.rul.fi/tukisaatio/saation-myyntituotteet/.
Vuoden maanpuolustusteko Salpalinjan vaalijoille
Janne Kosonen
on
myöntänyt vuoden 2013 maanpuolustusteko-tunnustuspalkinnon Virolahden
ja Miehikkälän reserviupseerikerholle.
Perusteena on yhdistyksen ansiokas
ja pitkäaikainen toiminta Salpalinjan
tunnettuuden lisäämiseksi ja sitä kautta sotiemme veteraanien ja linnoittajaveteraanien työn esillä pitämiseksi ja kansalaisten maanpuolustustahdon kohottamiseksi.
reserviupseeriliiton liittohallitus
Kaksikymmentä kertaa
johdolla perustettiin jo toisjärjestetyn Salpavaelluktakymmentä vuotta sitten
sen järjestelytehtävät
edelleen toimiva opasovat vain osa Virolahpankki Salpalinja-muden ja Miehikkälän reseoilla tapahtuvia opasPuolustuslinja
serviupseerikerho toituksia varten.
tutuksi rumintaa Salpalinjan hySyksyllä 2011 alkoi
väksi.
säännöllinen
Salpalinkursseille
Yhdistys on ollut akjan esittely RUK:n oppitiivisesti tukemassa Korlaille. Ensimmäinen linsumuseon toimintaa, järjaan tutustunut kurssi oli
jestänyt opaskoulutusta sekä
239 Viima. Tämän jälkeen jokaiselta reserviupseerikurssilta kuuesitellyt Salpalinjaa Haminan Reserviupseerikoulun oppilaille. Kerhon tisensataa oppilasta on perehtynyt pai-
kan päällä Salpalinjaan.
Lukuisat tehtävät Salpalinjan ympärillä ovat tarjonneet mielekästä tekemistä kaikille Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerikerhon jäsenille. Ilahduttavan paljon mukaan on saatu myös nuorempia toimijoita.
Kerhon jäsenmäärä ei kuitenkaan
yksin riitä kaikkien mainittujen tehtävien hoitamiseen. Työ Salpalinjan hyväksi onkin tehty tiiviissä yhteistyössä
alueen muiden reserviupseeri- ja reserviläisyhdistysten sekä puolustusvoimien kanssa.
22
RESERVILÄISLIITTO
Pesälän muotokuva
esille Helsingissä
LAuri ELLiLä
Kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä
muotokuviensa
vierellä.
Vuosikokous Lepaalla
huhtikuussa
Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään
12. huhtikuuta Lepaan kartanossa Hattulassa. Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus osallistua liiton seuraavan strategian
työstämiseen. RES 2020 -strategiaan liittyvä, workshop-tyyppinen tilaisuus järjestetään aamupäivällä ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua.
Vuosikokoustapahtuma on yksipäiväinen eikä siihen sisälly iltatilaisuutta. Lepaan kartanossa on kuitenkin mahdollisuus
ruokailuun sekä edulliseen yöpymiseen kahden hengen huoneissa.
Kokouksen järjestelyistä vastaa Hattula–Tyrvännön reserviläiset. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet ja hinnat lisätään liiton
www-sivuille tammikuun aikana.
Jäsenrekisteri vaihtuu
Mervi Mäki-Neste
itsenäisyyspäivän alla Helsingissä järjes-
tettiin perinteiseen tapaan Reserviläisliiton huomionosoitusten luovutustilaisuus. Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa pidetyssä tilaisuudessa luovutettiin
nelisenkymmentä ansioristiä ja -mitalia.
Tilaisuus huipentui kunniapuheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Mikko Pesälän muotokuvan paljastukseen.
Muotokuvan maalasi syksyn aikana
kymenlaaksolainen muotokuvamaalari Signe Nenonen. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin mukaan
Pesälää hienosti kuvaava taulu on vaatimaton kiitos mittavasta työstä.
– Pesälä toimi eduskunnan varapuhemiehenä tulleessaan puheenjohtajaksi. Hän oli ensimmäinen liiton johtoon
valittu, erittäin korkean yhteiskunnallisen aseman omannut, tunnettu henkilö,
sanoo Nyberg.
Pesälä johti silloista Reservin aliupseerien liittoa vuodet 1988–94. Hänet
on valittu vuoden reservinaliupseeriksi
1990 ja kutsuttu Reserviläisliiton kunniapuheenjohtajaksi 2011.
Mikko Pesälällä oli merkittävä rooli
liiton profiilin nostajana. Vielä 1980-luvulla moni suomalainen piti reserviläistoimintaa epäilyttävänä, jopa Pariisin
rauhansopimuksen vastaisena toimintana. Tunnetun valtiomiehen tulo liiton
johtoon muutti tämän.
Valtion taloudellisen
tuen piiriin
Pesälällä oli tärkeä rooli myös liiton taloudessa. Reserviläisliiton peesissä myös
Reserviupseeriliitto alkoi 1990-luvun
alussa saada vuosittain merkittävää tukea puolustusministeriöstä.
– Aloimme saada puheenjohtajakaudellani tukea valtion talousarviosta, ja
tuki oli parhaimmillaan yli 100 000 euroa vuodessa per liitto, Pesälä laskee.
Hänen puheenjohtajakaudellaan
pohjustettiin liiton nimenmuutosta, ja
1995 järjestö avasi rivinsä myös muille
kuin aliupseereille. Pesälä muistuttaa,
ettei tämä toimintamalli ollut uusi.
– Reservi on maanpuolustuksemme perusta. Maanpuolustustahto kasvoi vahvana jo Suomen ensimmäisinä
itsenäisyyden vuosikymmeninä. Tuolloin maanpuolustusjärjestöjen toiminta ulottui lapsiin asti. Kaikki harjoittelivat pahimman varalle.
Talvisodan syttymispäivänä 75 vuotta täyttänyt kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä on edelleen mukana maanpuolustustyössä. Pesälä on kysytty puhujavieras piirien ja yhdistysten tilaisuuksissa.
– Elän kotikonnuilla. Metsätöitä ja
juhlapuheita, näin olen määritellyt elämäni kulun, Pesälä tuumii.
Isompi muotokuva on sijoitettu Reserviläisliiton kokoustilaan. Pienemmän
muotokuvan Pesälä sai muistoksi.
Reserviläisjärjestöjen käytössä vuodesta 2008 ollut niin
sanottu nettijäsenrekisteri on sulkeutunut jäseniltä. Liittojen
yhdistykset ja piirit voivat hakea vuotta 2013 koskevia jäsentilastoja ja varainjakoraportteja järjestelmästä tammikuun loppuun saakka. Tämän jälkeen rekisterin käytöstä luovutaan kokonaan.
Uusi jäsenrekisteri aukeaa tammikuussa osoitteessa
www.maanpuolustusrekisteri.fi. Sitä käyttää jatkossa myös
Maanpuolustuskiltojen liitto, joka samalla siirtyy keskitettyyn
jäsenmaksulaskutukseen.
Reserviläisliiton jäsenet saavat vuoden 2014 jäsenmaksulaskut näillä näkymin helmikuun alussa. Mikäli jäsenen osoite
on liiton tiedossa, lähetetään ensimmäinen lasku sähköpostilla.
Muut jäsenet saavat perinteiseen tapaan paperilaskun.
Velvollisuus suoritettu
-kampanja
Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
suureen reserviin. Vaikka puolustusratkaisumme nauttii enemmistön luottamusta, eivät kaikki suomalaiset näe asiaa näin.
Asevelvollisuutta on viime kuukausina yritetty lakkauttaa kansalaisaloitteella.
Reserviläisliitto haluaa tukea yleistä asevelvollisuutta Velvollisuus suoritettu -kampanjalla. Liiton jäsenet voivat osallistua kampanjaan hankkimalla miehistökokardia mukailevan
pinssin. Sitä käyttämällä voi kertoa suorittaneensa asepalveluksen ja olevansa ylpeä siitä.
Velvollisuus suoritettu -pinssin voi hankkia maksamalla jäsenmaksulaskun yhteydessä 10 euroa ylimääräistä. Pinssi on
myynnissä myös liiton verkkokaupassa. Hankintaoikeus on varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen
suorittaneilla.
Itsenäisyyspäivänä runsaasti huomionosoituksia
Olli Nyberg
Puolustusministeri Carl Haglund
myönsi liittohallituksen esityksestä
6.12.2013 neljä Reserviläisliiton ansioristiä soljen kera ja 24 ansioristiä.
Puhtaasti järjestöansioista liiton korkeimman huomionosoituksen saivat tällä kertaa liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Olli Nyberg Vantaalta, entinen liittohallituksen jäsen Raimo Ojala Tampereelta ja liiton aiempi varapu-
heenjohtaja Esko Raskila Sasja Pirjo Jaakola Helsingistä,
tamalasta.
eduskunnan puolustusvaLisäksi ansioristi solliokunnan puheenjohtajen kera myönnettiin enja, kansanedustaja Justiselle puolustusminissi Niinistö NurmijärAnsioristejä 24,
terille ja Naisten valveltä, Reserviläisliiton
miusliiton puheenjohaiempi puheenjohtasoljen kera 4
tajalle Anneli Tainalle
ja Markku Pakkanen
Tampereelta.
Kouvolasta sekä MaanReserviläisliiton anpuolustuskoulutusyhdissioristin saivat itsenäisyystyksen toiminnanjohtaja,
päivänä muiden muassa Rintaprikaatikenraali Pekka Tuumaveteraaniliiton toiminnanjohtananen Jyväskylästä. Molemmat an-
sioristit ovat asetuspohjaisia.
Reserviläisliiton hallitus myönsi itsenäisyyspäivänä lisäksi 53 kultaista,
118 hopeista ja 134 pronssista ansiomitalia.
Valtaosa mitaleista luovutettiin palkituille maakunnallisten reserviläispiirien ja paikallisten yhdistysten järjestämissä itsenäisyyspäivän tilaisuuksissa.
Liiton oma luovutustilaisuus pidettiin
5.12.2013 Helsingissä.
Katso täydellisempi lista sivulta 28.
Hamina TTattoo
attoo
Military Music Festival
29.7.-2.8.2014
23
Tähtäimessä
Mikko Halkilahti
Kirjoittaja on kapteeni res ja Suomen reserviupseeriliiton puheenjohtaja vuoden
2014 alusta.
Katse eteenpäin
Liput myynnissä nyt!
International Military Music Festival
Liput toimituskuluinee
toimituskuluineen
n ennakk
ennakkoon
oon 48,50€, por
portilta
tilta
53,50€.Alennetut liput Puolustusvoimien henkilöstölle
ja maanpuolustuskiltojen jäsenille Lippukaupoista.
www.haminatattoo.fi • www.facebook.com/Hamina.Tattoo.Finland
KUNNIAMERKIT KUNTOON
• Uudet nauhat ja merkkien asettelu oikeaan
järjestykseen, ompelu
• Pienoiskunniamerkkien,
solkien ja kunniamerkkinappien myynti
Puh. (09) 4785 0209 ja 4785 0207 Fax (09) 4785 0100
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO
RATAMESTARINKATU 9 C, 00520 HELSINKI
VAIHDE (09) 478 500, S-posti: keskus.tsto@sotainvalidit.fi
www.sotainvalidit.fi
Oulussa järjestettiin marraskuussa mahtava viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen liittokokoustapahtuma. Järjestelyt toimivat, ja puitteet olivat kaikin puolin upeat. Kiitokset vielä kaikille järjestelyvastuussa olleille. Viikonloppu Oulussa oli allekirjoittaneelle erityisen mieleenpainuva ja ainutlaatuinen: on ollut suuri kunnia aloittaa vuoden alusta Suomen reserviupseeriliiton (RUL) puheenjohtajana. Haluan vielä kiittää kaikkia paikalla edustettuina olleita
yhdistyksiä hienosta kokouksesta ja ennen
kaikkea siitä äänimäärästä, joka osalleni kohdistui.
Otan puheenjohtajan tehtävät
vastaan innolla. On hienoa päästä toiminaan näköalapaikalle, josta avautuu näkymä koko maanpuolustuskenttään. Erityisesti
odotan sitä, että pääsen tapaamaan kentällä toimivia ihmisiä
ja vaihtamaan heidän kanssaan
mielipiteitä reserviupseeriudesta ja maanpuolustuksesta. On aina
ollut hienoa toimia tässä joukossa,
jonka päämäärä on sama ja yhteinen
sävel asioiden hoitamiseen on löytynyt
helposti. Vaikka uusia ajatuksia liiton johtamisesta nouseekin mieleeni, on taustalla vahva
perinteistä kumpuava velvoite; RUL on Suomen vanhin yhtäjaksoistesti toiminut reserviläisjärjestö. Minulle on nyt suotu kunnia toimia liittomme 12. puheenjohtajana sen merkittävän 83-vuotisen historian aikana. Tulen nöyränä vaalimaan tuota perintöä.
Reserviupseeriliittoa on johdettu Mika Hannulan aikana hyvin, enkä näe tarvetta muuttaa radikaalisti liiton suuntaa. Lisäksi liittokokouksen hyväksymä kolmivuotissuunnitelma määrittelee pitkälti linjan,
jonka mukaan liittoa johdetaan tulevan puheenjohtajakauteni aikana.
Toki joitain linjauksia ja asioiden painotuksia tulen muuttamaan jo heti kauteni alussa.
Viestintä on tärkeä elementti kaikessa toiminnassa ja koen, että liittomme osalta siinä on paljonkin parannettavaa. Sisäisessä viestinnässä
meidän täytyy pystyä paremmin kertomaan jäsenkunnalle, mitä kaikkea liitto tekee ja missä olemme mukana. RUL toimii erittäin aktiivisesti eri osa-alueille, mutta koko jäsenkuntaa tämä viesti ei saavuta. Ulkoisen viestinnän osalta meidän tulee aktiivisesti seurata yleistä keskustelua maanpuolustuksesta ja maamme kokonaisturvallisuudesta ja ottaa
asioihin kantaa aina, kun siihen näemme tarvetta. Sähköisen viestinnän puolella olemme muutaman viime vuoden aikana uudistaneet täysin nettisivumme ja rakentaneet sivujen yhteyteen toimivan linkityksen myös sosiaalisen median puolelle. Palikat ovat siis kunnossa, nyt on
aika panostaa sisältöön.
Vuorovaikutteisuutta kentän kanssa tulee myös kehittää. Tästä näkyvin tapahtuma on puheenjohtajakauteni ensimmäisen vuoden aikana
toteutettava piirikierros. Kierrän liiton toimiston väen kanssa vuoden
2014 aikana kaikki liittomme piirit. Lisäksi tähän kiertueeseen olen asettanut tavoitteen, että ennen kierroksen saapumista alueelle otan henkilökohtaisen kontaktin eli puhelinsoiton kaikkiin piirin yhdistysten puheenjohtajiin. Haluan tällä tavalla saada kokonaiskuvan kentästä, jotta
liitto pystyisi paremmin toimillaan palvelemaan kenttää.
Edessämme on mielenkiintoisia aikoja. Puolustusvoimauudistuksen
myötä SA-sijoitettujen määrä vähenee noin 120 000 taistelijalla, mutta samaan aikaan aktiivisille, oma-aloitteisille ja osaaville reserviläisille on tulossa tarjolle monipuolisia ja vaativiakin tehtäviä. Tästä voimme kiittää puolustusvoimia, joka on ennakkoluulottomasti lähtenyt kehittämään reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen käyttöä. Tässä suunnittelutyössä mukana on aktiivisesti ollut myös Reserviupseeriliitto. Nyt on siis aika asennoitua uudelleen ja aloittaa oman
osaamisen markkinointi puolustusvoimille. Tähän on jo Etelä-Suomen
sotilasläänin alueen reserviläisillä mahdollisuus. Uskon, että ensi vuoden aikana sama mahdollisuus tulee meille kaikille.
24
YKSI MEISTÄ
Miksi koulutat,
Jussi Tuovinen?
KUvAt: JArmo Seppälä
Jussi tuovinen on luonut hyvän yhteishengen sotilaskoulutusosastoon ja saanut mpK:n toimintaan
mukaan myös nuoria reserviläisiä.
me muun muassa kohteensuojausta ja
koulutimme vapaaehtoispohjalta myös
omaa sodanajan joukkoamme, Tuovilapinlahden kunnan Varpaisjärvellä asunen kertoo.
va Jussi Tuovinen toimii MaanpuolusTuovinen on myöhemmin osallistutuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjoisnut myös kertausharjoituksiin, mutta
Savon koulutusja tukiyksikön sotilaspääasiassa hän on kouluttanut MPK:n
koulutusosaston johtajana.
kursseilla ja puolustusvoimien
Kurssien valmistelu ja
vapaaehtoisissa harjoitukkouluttajana toimiminen
sissa.
Tuovinen on itse suoovat välillä kiireistä ja
rankkaakin aikaa, mutrittanut muun muas”Se
on
ta kokonaisuutena ne
sa RUK:n kouluttajasellaista arjen
ovat hyvää vastapaikurssin, jalkaväen asenoa arjen työlle.
lajikouluttajien kursisänmaallisuutta” sin,
Tuovinen kotiuMPK:n valtakuntui varusmieskersanttinallisen harjoituksenna nyt vuodenvaihteessa
johtajakurssin sekä molakkautetusta Pohjois-Karnia MPK:n muita kursseja.
jalan prikaatista vuonna 1987.
– Kouluttajan pitää oppia
Innokas maanpuolustaja odotteli kerjatkuvasti uutta ja hänellä on oltatausharjoituskäskyjä, mutta turhaan.
va halu edistää maanpuolustuksen asi– MPK:n kursseja alkoi olla 1990-luaa. Sotilaallisen koulutuksen tavoitteevun alkupuolella, ja innostuin mukaan.
na on oltava hyvin koulutettu ja osaava
Heti ensimmäisen kurssin jälkeen jäi insa-joukko, Tuovinen korostaa.
to kytemään. Vähitellen olin kursseilPohjois-Savossa kouluttajina on akla ryhmänjohtajana, kun harjoittelimtiivista ja samanhenkistä porukkaa, ja
Jarmo Seppälä
– Kouluttajan pitää oppia jatkuvasti uutta ja hänellä on
oltava halu edistää maanpuolustuksen asiaa, Jussi tuovinen
korostaa.
sellaista on myös kurssien koulutettavat. Toiminta on mielekästä: kouluttajilla ja osallistujilla on hyvä henki ja reipas huumorintaju.
– Se on sellaista arjen isänmaallisuutta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on elämäntapa ja pääharrastus ja jos
aikaa jää, hiihtelen talvisin ja lenkkeilen ja ajelen moottoripyörällä kesäisin.
Jussi Tuovisen näkyvä olemus, kuuluva ääni, kannustava toiminta ja perisavolainen huumori ovat tuttuja useilta, ellei jo suorastaan lukemattomilta,
MPK:n kursseilta.
Tuovisen osaaminen ja vuosien aktiivinen maanpuolustustyö sai ansaitsemaansa huomiota, kun hänen palkittiin valtakunnallisella Vuoden kouluttaja -tunnustuksella MPK:n 20-vuotisjuhlassa joulukuussa.
Seuraavaksi Tuovinen on johtamassa ja järjestämässä yhdessä pohjoiskarjalaisten kollegojensa kanssa ase- ja taistelukoulutuksen kouluttajakoulutusta.
Maaliskuussa on vuorossa MPK:n SavoKarjalan maanpuolustuspiirin yhteinen,
perinteinen Umpihanki-harjoitus Ylä-
myllyllä ja Sotinpurolla.
Tuovisen mukaan reserviläisten
haasteena on nyt maavoimien taistelutapa 2015:n uutuuksien omaksuminen,
johon liittyvät myös uudistuneet asekäsittelyotteet.
KUKA?
Nimi
Jussi Tuovinen
Ikä
48 vuotta
Sotilasarvo
ylivääpeli res
Ammatti
maanviljelijä
Paikkakunta
Lapinlahti
Yhdistys
Lapinlahden reserviläiset
ILTAVAPAA
Elämäni reservissä
Heikki Munukka
Kirjoittaja on reservin majuri ja koulutuspäällikkö Rakennusteollisuuden
koulutuskeskuksessa.
”Kyllä varmasti
tää vetelee!”
25
Muistatko vielä
pompan?
Mikko Virta
m/57, jonka korvasi myöhemmin sarkainen kokeilupäällystakki m/65.
jälkeen Suomessa Erinomainen taukotakki
päätettiin uudistaa armeijan vaatetusta. Reservin vääpeli Leo Ruotsalainen
Vuonna 1947 nimitetty virkapukutoimi- aloitti palveluksen Lappeenrannaskunta päätyi aiemman yksipukujärjestel- sa Uudenmaan rakuunapataljoonassa
män sijaan kaksipukujärjestelmään.
1969. Pomppa jaettiin muiden varusteiVaruskuntapuvuksi jätettiin sodissa den mukana heti alokaskauden alussa.
käytetty harmaa m/36. Kenttäpuku sen
– Ensimmäinen muistoni pompasta
sijaan kehitettiin kokonaan uudestaan on, kun ryhmänjohtaja neuvoi ja opasti
käytännöllisyyden näkökulmasta.
sen pakkaamista. Vasen hiha veKehitystyön tuloksena
dettiin takin sisälle ja pompsyntyi ruskean vihertävä
pa käärittiin tiukaksi pakekokeilukenttäpuku m/53.
tiksi, joka laitettiin takissa
Uudessa puvussa korolevaan huppuun, Ruotliikkeellä
vattiin vanha kokopitkä
salainen sanoo.
ollessa takki oli
päällystakki, mantteli,
Käärön piti olla tiukpuolipitkällä kokeiluka,
jotta se pysyi kasaskankea päällä
sa. Ryhmänjohtaja testapäällystakilla m/53 eli
pompalla.
si käärön kestävyyttä heitPomppa valmistettiin
tämällä sen lattiaan. Jokaimuovisivellystä kankaasta, josen pakkauksen piti läpäistä
ka suojasi tuulelta ja sateelta. Taltesti.
vella pomppaan kiinnitettiin erillinen pak– Pomppa oli mielestäni hyvä vaasu villavuori. Pomppaan kuului myös kau- tekappale. Siihen aikaan vaatteet olivat
laliina, joka oli toisesta päästä huppumai- tarkoituksen mukaisia ja vahvoja.
nen. Sitä voitiin käyttää samaan aikaan kyRuotsalainen muistaa vaaleanruskepärän suojuksena ja kaulaliinana.
an pompan ainoan huonon ominaisuuPomppaa pyrittiin kenttäpukukokei- den olleen materiaalin jäykkyys. Liiklun aikana kehittämään niin, että se voisi keellä ollessa takki oli kankea päällä ja
toimia niin loma- kuin kenttäpäällystak- kesällä tietenkin kuuma.
kina sekä lisäksi sadetakkina. Kun vaati– Pomppaa käytettiin kaikissa maasmuksena oli myös soveltuvuus talvikäyt- toharjoituksissa. Kääritty takki kiinnitöön, päätettiin, että takin pitäisi olla sar- tettiin irtohihnoilla taisteluvyön takakaa ja ulottua polven alapuolelle.
osaan, jossa se keikkui koko ajan mukaPompan jälkeen käyttöön tuli pitkäl- na. Se oli myös maastossa taukotakkina
ti tuntemattomaksi jäänyt päällystakki erinomainen, Ruotsalainen lisää.
toisen maailmansodan
Pohjat omaan reserviläisyyteeni luotiin reippaaseen rakuunahenkeen varusmiesaikana Lappeenrannassa. Perusyksikön
päällikkö, ratsumestari O. Härkönen kysyi: ”Haluatteko aliupseerikouluun?” Rakuuna H. Munukka vastasi: ”Herra ratsumestari, kyllä haluan.” Tapahtumat etenivät siten RUK-komennuksen ja silloisen
lyhyen kokelasajan jälkeen siviiliin ja reserviin. Leima lyötiin
passiin Mikkelin sotilaspiirissä ja sitten hiuksia kasvattamaan 70-luvun malliin.
Johtaminen kuului parin kevyen kurssin kautta
insinööriopintoihini. Työelämän siirtymien jälkeen
tuli vastaan sitten jo jämäkämpääkin johtamisoppia.
Työtehtävissä toimin ensimmäiset kymmenen vuotta erilaisissa esimiestehtävissä ja siinä sain kouliintua johtamiseen ihan konkretian tasolla.
Uusi tilanne tuli eteen 90-luvun alun laman myötä. Hankkiuduin töihin koulutuksen maailmaan ja halusin lähteä pätevöitymään opettajaksi ja myöhemmin opetustoimen johtamisen
tehtäviin. Oppijakollegat vitsailivat, että nyt saat sitten opiskella insinööristä ihmiseksi. Johtamiseen tämä toi huimasti uutta näkökulmaa, jota olen sitten päässyt soveltamaan myös reserviläisenä. Syväjohtaminen on ollut vahvasti viimeisimpänä
valmennusmenetelmänä niin arjen työssä kuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) harjoituksissakin.
Kuulun ikäluokkaan, joka on saanut harjoitella reippaasti
ihan oikeissa kertausharjoituksissa. Vuosien myötä tehtävät
ovat vaihtuneet, ja uusiin tehtäviin olen saanut koulutusta. Harmissani olen nuorten ikäluokkien puolesta tämänhetkisestä tilanteesta, kun harjoituksia ei ole. Joukkojen kanssa harjoittelua ei millään pystytä kokonaan korvaamaan.
Lähdin reserviläistoimintaan mukaan ammattiin valmistumisen jälkeen, kun isänmaan arvostus on kotona opittua.
Siilinjärven reserviupseerikerho sitten äänesti minusta sihteerin. Sain kuitenkin pian siirrettyä mapit eteenpäin seuraajalleni ja jatkoin puheenjohtajana. Samainen polku johti aikanaan paikallisen piiriyhdistyksen puheenjohtajaksi ja sitä kautta Reserviupseeriliiton luottamustehtäviin savolaisedustajaksi. Aikansa kuitenkin kutakin. Luottamustehtävistä pitää osata luopua aikanaan.
puolustusVoiMat
MPK:n toiminnassa olen ollut mukana kouluttajana yhdistyksen alkumetreiltä lähtien. Koenkin tällä hetkellä tämän toiminnan hyvin mielekkääksi ja haluan olla jakamassa sitä tietoa ja
osaamista, johon olen saanut koulutusta. Rakuunamarssin sanoin tässä voisi todeta: ”Kyllä varmasti tää vetelee!”
Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä:
toimitus@reservilainen.fi
puolipitkä kokeilupäällystakki m/53 eli pomppa oli tarkoitettu sateelta ja tuulelta
suojaavaksi joka sään takiksi.
26
ILTAVAPAA
Reserviläisen matkavinkki
Brittiarmeijan jalanjäljillä
Lontoon National Army Museum yllättää positiivisesti monipuolisuudellaan.
KUVAT: MiKKO ViRTA
Yksi iso sali on varattu pelkästään
saarivaltion sotahistoriaan liittyville
maalauksille. Esinekokoelman mielenkiintoisin helmi taas on Napoleonin lempihevosen luuranko.
Pysyvien kokoelmien lisäksi museossa on erikoisnäyttelyitä, jotka kirjoitushetkellä käsittelevät muun muassa Korean sotaa 1950–53 ja brittisotilaiden kokemuksia Afganistanista 2000-luvulta.
Mikko Virta
valikoituu brittiläisen imperiumin pääkaupunki Lontoo, ei
kierrettävistä nähtävyyksistä ole pulaa.
Yksi vähemmän tunnettu, mutta
erittäin mielenkiintoinen kohde löytyy
vaatimattoman näköisestä rakennuksesta Chelsean hienostoasuinalueelta.
Kyseessä on National Army Museum. Kuusikerroksinen museo tarjoaa
kiertomatkan brittiarmeijan sotahistoriaan 1600-luvun puolivälistä nykypäivään.
Museon sisältö on yhdistelmä perinteisiä lasivitriineitä infotauluineen,
historiallisten hahmoja tarinoiden kera vahanukkeina, moderneja video- ja
kuvaesityksiä sekä interaktiivisia pelejä ja leikkejä. Varsinkin viimeisimmät
ovat museon parasta antia – erityisesti
jos mukana kulkee perheen pienimpiä.
jos matkakohteeksi
Kokeile itse!
Lapset ja vähän vanhemmatkin pääsevät
esimerkiksi kokeilemaan fortuna-peleillä omia mahdollisuuksia selvitä hengissä läpi 1700-luvun sotilaskoulutuksesta ja taistelukentiltä. Todennäköisyydet
eivät tuolloin olleet sotilaiden puolella.
Piilukkokiväärin latausta taas voi
harjoitella toiminto kerrallaan interaktiivisen opastuksen myötä. Kävijät pääsevät myös pukemaan päälleen eri aikakausien brittiarmeijan univormuja ja
testaamaan, kuinka hyvin olisivat näkyneet niissä ruutisavun peittämillä taistelukentillä.
Näyttelyhuoneita elävöittävät eri aikakausien sotilaita esittelevät tyylikkäät
vahanuket. Jokaisen hahmon yhteydessä kerrotaan myös hänen tarinansa, jolloin sodan kuvan muutokseen pääsee tutustumaan ihan ruohonjuuritasolta.
Museo kumoaa myös pinttyneitä
myyttejä. Esimerkiksi brittien punaisia
univormuja ei vastoin monien ennakkoluuloja oltu tarkoitettu peittämään omien haavoittuneiden veritahroja, vaan niiden ansiosta omat sotilaat oli helpompi
erottaa taistelussa savun keskeltä.
Toimiva kokonaisuus
Sotamies Matthew Clay osallistui Waterloon taisteluun 1815. Ennen taistelun
alkua hän oli ollut 36 tuntia syömättä, valvonut edellisen yön kaatosateessa ja
uponnut vielä ryhmittyessä mutaiseen kaivantoon. Sodan jälkeen hän kirjoitti kirjan
kokemuksistaan.
MiTä jA MiSSä?
National Army Museum löytyy
Keski-Lontoosta rikkaiden suosimalta
Chelsean asuinalueelta.
Museo sijaitsee Royal Hospital
Roadilla kymmenen minuutin
kävelymatkan päässä Sloane
Squaren metroasemalta.
Museoon on ilmainen sisäänpääsy
ja se on avoinna kymmenestä puoli
kuuteen.
Ensimmäisen maailmansodan Sommen taistelu 1916 on suurin brittien koskaan
käymä taistelu. Noin kuukauden kestäneessä taistelussa kuoli tai haavoittui
yhteensä yli miljoona ihmistä.
VERKOSSA TAPAHTUU
Ohjesäännöt sähköisinä
Mirva Brola
millaisissa tilanteissa voin käyttää sotilaspukua? Mitä merkkejä siihen voi kiinnittää? Vedetäänkö lippaan hatun kanssa vai ilman? Kaikkiin näihin kysymyksiin saa vastauksen perehtymällä puolustusvoimien ohjesääntöihin, jotka ovat
helposti luettavissa sähköisinä versioina.
Ohjeistukset sijaitsevat pdf-muotoisina osoitteessa puolustusvoimat.fi
Kokonaisuudessaan museo yllättää todella positiivisesti. Tieto on esitetty kiinnostavasti ja niin monipuolisesti, ettei
kyllästymisen vaaraa ole. Saarivaltion armeija on vuosisatojen saatossa ollut niin
monessa mukana, että materiaaliakin on
kertynyt esiteltäväksi yllin kyllin.
Vierailuun kannattaa varata vähintään pari tuntia aikaa – katsottavaa ja koettavaa kun riittää vaikka koko päiväksi. Nälkäkään ei pääse yllättämään, sillä
museon yhteydessä olevassa kahvilasta
saa niin lämmintä ruokaa kuin erilaisia
sämpylöitä ja leivonnaisiakin.
ja siellä etusivun aineistot-linkin takaa
kohdassa ”ohjesäännöt ja ohjeet”.
Sotilaspuvuista ja niiden kanssa käytettävistä kunniamerkeistä ohjeistetaan
täsmällisesti mutta kuivakkaasti omissa normeissaan. Varusmiespalveluksesta
tuttu Yleinen palvelusohjesääntö on sekin noudettavissa iltalukemiseksi.
Mutta on sivulla käytännönläheisempääkin aineistoa: jotoksilla kävijää
varmasti kiinnostaa esimerkiksi Sotilasmerkistö ja lyhenteet -teos, joka esittelee
käytössä olevat taktiset merkit.
Nykypäivän asepalveluksen oppeihin voi perehtyä sotilaan ja merisotilaan
käsikirjojen avulla. Ase- ja ampumaharrastuksiin tukea on saatavilla kevytaseita, tarkka-ammuntaa ja rynnäkkökivääriä käsittelevistä käsikirjoista.
Eränkävijää ja selviytymiskurssilaista kiinnostanee luonnonmuonaohje vuodelta 1985. Tiesitkö, että hyönteisistä voi
syödä paahdettuina ainakin heinäsirkkoja, kaskaita ja koskikorennon toukkia?
Kuusikerroksisen museon yhteydessä
on kahvila ja matkamuistomyymälä.
Lisätietoja netistä: www.nam.ac.uk/
ILTAVAPAA
Kirjat
DVD:t
Pelit
Seppo Simola
Mikko Virta
Mikko Virta
27
Kenttäsairaalan
kohtalo
Konkreettista
asevelihenkeä
Ihmisten
metsästystä
Realistisin
sotasimulaattori
Se tiedetään, että legendaarisen maineen saavuttaneessa suomalaisten kaukopartioiskussa Petrovski Jamin huoltokeskukseen helmikuussa 1942 tuhoutui
2122. liikkuva kenttäsairaala, mutta lähes
kaikesta muusta ollaan eri mieltä. Kirja
kertoo eri osapuolten näkemykset ja jättää johtopäätökset lukijan tehtäväksi.
Kenttäsairaala siirtyi kesällä 1941 peräti 18 kertaa suomalaisjoukkojen hyökkäyksen tieltä ennen sijoittumistaan
Petrovski Jamiin Maaselän kannakselle Karhumäestä noin 70 kilometriä koilliseen, missä se tuhoutui helmikuussa 1942. Näkemysten ääripäät ovat, että
siellä oli pelkkä kenttäsairaala eikä varsinaista huoltokeskusta tai että siellä ei ollut kenttäsairaalaa lainkaan, vaan pelkkä
huoltokeskus.
Teos kertoo kaukopartio-operaation yksittäistä taistelijaa ja tämän aseistusta myöden. Lisäksi se kertoo tuhotuksi
tulleen kenttäsairaalan tarinan sekä valaisee venäläistä kenttälääkintää ja lääkintätaktiikkaa. Kirjoittajat ovat tehneet
perusteellista arkistotyötä Suomessa ja
Venäjällä etsiessään lukijoiden nähtäville
sen, mitä löydettävissä on.
Asevelimajoja rakensivat aluksi sodasta palanneet miehet kokoontumisja vapaa-ajanviettopaikoikseen. Majoilla
saattoi myös käydä läpi rankkoja sotakokemuksia ja saada vertaistukea samat
kohtalot kokeneilta. Tämä kirja kertoo
monen majan syntyhistorian.
Rakentajina ovat myöhemmin olleet
muutkin maanpuolustusjärjestöt kuin veteraaniyhteisöt. Niinpä monella reserviläisjärjestöllä on maja kauniilla rantapaikalla. Vanhimmista majoista jotkut on jo
myyty, kun alkuperäiset käyttäjät ovat
siirtyneet tuonpuoleiseen, mutta joistakin
on kasvanut vireitä toimintakeskuksia.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen
teos asevelimajoista ja on puutteineenkin
tervetullut lisä moniulotteiseen maanpuolustuskirjallisuuteen. Kirja olisi hyötynyt tiukemmasta toimittamisesta, koska
lopputulos vaikuttaa varsin kotikutoiselta, eikä käytettävyyskään ole paras mahdollinen omintakeisen maakuntajaon ja
hakemiston puuttumisen vuoksi. Teoksesta puuttuu aktiivikäytössä olevia majoja, joten tyhjentävä kartoitus se ei ole.
Benjamin Ford (Robert De Niro) on
eläkkeellä oleva Yhdysvaltainen armeijan
eversti ja Bosnian sodan veteraani. Hän
viettää rauhallisia eläkepäiviä Appalakkien vuoristossa metsän keskellä, kun serbi Emil Kovač (John Travolta), sotaveteraani hänkin, ilmestyy paikalle.
Miehet ystävystyvät nopeasti ja lähtevät metsästämään hirviä. Pian käy ilmi,
että Ford yritti sodan aikana teloittaa
Kovačin, ja Kovač on tullut etsinyt hänet
vain kostaakseen tämän. Seurauksena
Kovač ja Ford metsästävät hirvien sijasta toisiaan.
Mark Steven Johnsonin ohjaaman
Killing seasonin parasta antia ovat päähenkilöiden roolisuoritukset. John Travoltan apinamainen naamakarvoitus ja ylitseampuvan slaavilainen aksentti ovat
kuin aidolla serbillä.
Myös muutamat poskettoman väkivaltaiset kohtaukset ja puujalkavitsit jaksavat naurattaa. Käsikirjoitus kuitenkin
ontuu pahasti, eikä kokonaisuus kanna hyvistä lähtökohdista huolimatta loppuun asti.
Asevelimajat
Erkki Aaltonen (toim.)
Tampereen reserviupseerit ry:n
seniorit, 324 s.
Killing season
Kesto: 1 h 32 min
Valmistusvuosi: 2013
Julkaisija: Scanbox / 2013
Luokitus: K-16
Saatavilla: Dvd ja Blu-ray
Viime syyskuussa ilmestynyt Arma III
on niin hyvässä kuin pahassa markkinoiden realistisin sotasimulaattori.
Kyseessä on nykyaikaisella sodankäynnillä täytetty vapaa maailma, jossa
pelaajat voivat liikkua ja puuhailla mielensä mukaan. Isossa roolissa ovat pelaajien itse luomat skenaariot. Virallisessa kampanjassa käydään Naton ja Iranin
välistä sotaa Kreikan saaristossa.
Arma III:n pelattavuus on hyvä niin
maalla, merellä kuin ilmassakin. Realistisuus taas on välillä kuin läiskisi itseään viikon käytetyillä leirikalsareilla naamaan.
Ensin juokset puoli tuntia erehdyttävästi Santahaminaa muistuttavassa
maastossa vihollista näkemättä. Lopulta
vihollinen avaa tulen, ja syöksyt suojaan
lähimpään hiekkakuoppaan.
Hiekan ja ruohon seasta et ehdi nähdä mitään kun jo kuoletkin. Virkistävän aitoa, kunnes sama tapahtuu kolmannen
kerran peräjälkeen.
Kertausharjoituksia odotellessa
Arma III tarjoaa todenmukaista korviketta kotisohvalla. Nopeatempoisen räiskintäviihteen ystävän kannattaa kuitenkin
suunnata katseensa uuteen muualle.
Kaukopartio-operaatio Petrovski Jam
Bair Irincheev – Pjotr Repnikov
Minerva, 233 s. + valokuvaliite
RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA
Kirjat
Seppo Simola
Sodan
järkyttämät
sotilaat
Kun arasta ja vaietusta aiheesta julkaistaan kirja, niin aluksi tulee epäilleeksi, että hakeeko teos sensaatiota tai syyl-
lisiä. Tämä teos on onneksi kiihkotonta ja
perusteellista tieteellistä työtä rintamamiesten psyykkisen murtumisen syistä.
Luku-urakka palkitsee avaamalla aivan
uusia näköaloja sotavuosiin. Tapauskuvaukset ja siteeraukset elävöittävät tekstiä.
Talvisodan rintamalääkärit kohtasivat sodan järkyttämät sotilaat vailla työkaluja. Ei ollut kokemusta, ei vakiintuneita hoitokeinoja eikä edes kunnollisia
käsitteitä. Psykiatria oli muutenkin lapsenkengissä ja sotilaspsykologia otti ensimmäiset haparoivat askeleensa vasta
jatkosodan lopulla. Puutteellisin keinoin
piti yrittää hoitaa noin 15 700 sotavuosi-
en psykiatrista potilasta.
Sodan henkisesti invalidisoimat miehet jäivät usein vaille kunnollista hoitoa, sotainvalidistatusta ja korvauksia.
Vasta vuonna 1987 posttraumaattinen
stressireaktio otettiin viralliseen tautiluokitukseen ja vielä 1990-luvulla jopa
veteraanijärjestöissä oli voimia, jotka vastustivat henkisten sotavammojen ottamista korvattavuuden piiriin.
Murtuneet mielet
Ville Kivimäki
WSOY, 475 s. + valokuvaliite
Arma III
Testiversio: PC
Julkaisija: Bohemia Interactive / 2013
Ikäraja: K-16
28
RESERVIN RIENNOT
RUL
6.–9.2. CIOR:n talvikokous, Bryssel
RES
25.1. Hallituksen kokous 1, Vantaa
1.2. Piiriseminaari Lappi, Rovaniemi
15.2. Yhdistysjohdon koulutus, Kainuu
RESUL
14.1. Hallituksen kokous
6.2. Reserviläisliikunnan ohjausryhmän kokous, Tuusula
15.2. Pistooliampumahiihto- ja sprinttiviesti, Loimaa
16.2. Talvikilpailu, Alastaro
RUK 109 kokoontuu
Kurssimme kokoontuu ke 9. huhtikuuta 2014 Tuusulan Hyrylässä. Ota yhteys mitä
pikimmin matti.kulmala@ahmamaki.fi tai puhelimella 040 538 5515, niin saat
tarkemmat ohjeet ohjelmasta, majoituksesta ynnä muusta tarpeellisesta. Terveisin
oppilaskunnan puheenjohtaja Heikki Palva.
Edellisen
ristikon
ratkaisu
Ristikko 1/2014
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja
yhteystietosi 24. helmikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien
nimet julkaistaan 3/2014-numerossa. Ristikon 7/2013 ratkaisseista palkinnot voittivat Keijo Päällysaho Tampereelta ja
Pirkko Hakkila Espoosta.
TULOKSET
TÄHTIHETKIÄ
Kunniamerkkejä 6.12.2013
3. luokan vapaudenristi
Favorin Jyri Kaarlo, toimitusjohtaja, Espoo
Mikkonen Matti Mikael, everstiluutnantti, Kouvola
Raskila Esko Johannes, myyntipäällikkö, Sastamala
29
RESUL KILPAILUKUTSUT
Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi
Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava
ampumaturvan kattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua.
Ampumahiihto ja -viesti 22.3. Oulussa
4. luokan vapaudenristi
Mikkonen Paavo Juhani, lehtori, Kouvola
Mustalahti Satu Johanna, puheenjohtaja, Janakkala
Kilpailupaikka: Sankivaaran ampumahiihtostadion
Sarjat: D/D50, H/H35, H40–H50, H55–H80. Parisprinttiviesti: D/H, H80, H100, H120.
Ilmoittautumiset: 7.3. mennessä piireittäin (kilpailijan nimi, sarja, sotilasarvo, piiri)
osoitteeseen te.ronkainen@gmail.com.
Osanottomaksut: 30 e /kilpailija ja 35 e/joukkue 7.3. mennessä Pohjois-Pohjanmaan
reserviläispiirin tilille FI09 363630-10156545.
Tiedustelut: Timo Ronkainen puh. 0400 495267, te.ronkainen@gmail.com
Reserviläisliiton palkitsemiset 6.12.2013
Tervetuloa Ouluun!
Pohjois-Pohjanmaan reserviupseeripiiri
Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiiri
Oulun hiihtoseura
Ansioristi soljella
Nyberg Olli, vääpeli, Vantaa
Ojala Raimo, sotilasmestari, Tampere
Raskila Esko, ylivääpeli, Sastamala
Taina Anneli, ylijohtaja, Tampere
Ansioristi
Haaksiala Jukka Antero, kenraalimajuri, Kuopio
Hauta-aho Rauno, ylikersantti, Kokkola
Hyppönen Jouko, kersantti, Konnevesi
Jaakola Pirjo, toiminnanjohtaja, Helsinki
Koivula Esa Markku, sotilasmestari, Kuopio
Koivula Tapani, vääpeli, Rovaniemi
Korhonen Tatu, sotilasmestari, Helsinki
Koskiniemi Kaarlo Antero, ylikersantti, Lapua
Kuusisto Asko Untamo, ylikersantti, Turku
Mäki-Haapoja Mikko Vilhelm, ylikersantti, Hyllykallio
Neitola Alpo, korpraali, Sodankylä
Niinistö Jussi, luutnantti, Nurmijärvi
Nikkilä Markku, kenraalimajuri, Helsinki
Palomäki Tuomo, kersantti, Sastamala
Roikonen Hannu Tapio, sotilasmestari, Juva
Saarela Juhani Antero, sotilasmestari, Sisättö
Pakkanen Markku, ylivääpeli, Inkeroinen
Peltonen Mika, kenraaliluutnantti, Helsinki
Sojakka Reijo Tapio, sotilasmestari, Sorsakoski
Turunen Pauli, vääpeli, Tohmajärvi
Vähämäki Jukka Heikki, vääpeli, Rantala
Tuunanen Pekka, prikaatikenraali, Jyväskylä
Yli-Hongisto Vesa Ilmari, kapteeni, Sastamala
Wallin Stefan, kapteeni, Turku
Lisäksi liiton hallitus on myöntänyt 53 kultaista, 118 hopeista
ja 134 pronssista ansiomitalia.
Maanpuolustusmitali miekkojen kera syksyllä 2013
Hollmén Sirkka-Liisa, puheenjohtaja
Saikkonen Leila, yrittäjä
Myllyaho Rauni, sotilaskotisisar
Mikkonen Raimo, aluevastaava
Kaistila Tapani, tekninen asiantuntija
Laari Pasi, tekninen johtaja
Liehu Saku, järjestösihteeri
Puumalainen Marko, diplomi-insinööri
Maljanen Jari, erityisopettaja
Patrakka Marko, 1. varapuheenjohtaja
Peltoluoma Juhani, puheenjohtaja
Junttila Risto, kansliapäällikkö
Kurvinen Esko, kansanedustaja
Savola Mikko, puheenjohtaja
Nöjd Ismo, lakimies
Nieminen Antti, everstiluutnantti evp
Hakulinen Esko, sotilasmestari res
Mäkitalo Taina, toiminnanjohtaja
Halla Klaus-Erik, kehitysjohtaja
Seppälä Elias, musiikkieverstiluutnantti
Miettinen Kari, ekonomi, KHT
Reserviläisten SM-pilkki 5.4. Hyrynsalmella
Kilpailukeskus: Ukkohallan matkailukeskuksessa, Ukkohallantie 22,
89400 Hyrynsalmi.
Sarjat: Henkilökohtaisessa naiset, naiset 55, miehet, miehet 55 ja miehet 65.
Joukkueissa naiset, miehet ja joukkueessa kolme kilpailijaa, jotka on nimettävä
etukäteen.
Ilmoittautumiset: 30.3. mennessä s-postilla terho.pelli@viesti.net tai kirjallisena
Terho Pelli, Koskitie 4 as 2, 89400 Hyrynsalmi.
Osallistumismaksu: Henkilökohtainen 15 e ja joukkuekilpailu 30 e/joukkue
maksettava viimeistään 30.3. Hyrynsalmen Reserviläiset ry:n tilille
FI83 1226 3006 1009 45.
Tiedustelut: kilpailunjohtaja Terho Pelli puh. 040 526 9872.
Tervetuloa keväiseen Kainuuseen!
Hyrynsalmen reserviläisjärjestöt
Ampumasuunnistus 26.4. Sastamalassa
Kilpailupaikka: Matinsuon ampumarata-alue ja lähimaasto,
Tuomenojantie, Sastamala.
Sarjat: H/D 16–20, H/D, H35–H75, D50.
Ilmoittautumiset: piireittäin 4.4. mennessä s-postilla jaakko.lampimaki@gmail.com.
Kirjeitse: Jaakko Lampimäki, Puistokatu 23 B1, 38200 Sastamala.
Osallistumismaksu: 30 e / kilpailija maksettava 4.4. mennessä Sastamalan
reserviupseerit ry:n tilille FI31 2085 2100 0167 40.
Tiedustelut: Kilpailun johtaja Jaakko Lampimäki puh. 050 5589 865,
jaakko.lampimaki@gmail.com tai ratamestari Tauno K. Mäkelä puh. 040 7450556,
tauno.k.makela@kopteri.net.
Tervetuloa kilpailemaan Sastamalaan!
Pirkanmaan reservipiirit
Sastamalan reserviupseerit
Vammalan ja Äetsän reserviläiset
Suunta-Sepot
Vammalan seudun ampujat
Tunnistatko kaluston: vastaukset
Kuva 1: Ruotsalaisvalmisteinen CV9030-rynnäkköpanssarivaunu, jossa on
pääaseena 30 mm konetykki.
Kuva 2: Länsi-Saksassa valmistettu Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunu,
jossa on pääaseena 120 mm panssarivaunukanuuna.
Kuva 3: Venäläisvalmisteinen BMP-2-rynnäkköpanssarivaunu, jossa on
pääaseena 30 mm konetykki.
Kuva 4: Neuvostoliitossa valmistettu T-55-raivauspanssarivaunu.
Tammikuun ostoksista 3kk korotonta maksuaikaa!
www.inttistore.fi
10.
1.
5.
11.
12.
1. Anorakkilumipuku - UUTUUS!
Suomen Puolustusvoimien anorakkilumipuvun mallin pohjalta valmistettu talviasu toimii erinomaisena päällyskerrastona. Alle on helppo pukea eri kerrastoja
lämpötilan ja olosuhteiden mukaan. Vettä hylkivä puku suojaa hyvin tuulelta.
30% puuvilla, 70% polyester, Koot S-XXL. 145€
2. SA-Villapaidat
Puolustusvoimien käytössä oleva villapaitamalli. Kestävä, lämmin ja miellyttävä;
100% puhdasta uutta villaa. Joustava kaulus. Värit: vihreä ja sininen.
Koot S-3XL. Miehistömalli 55€, Päällystö 59€.
3. Sarkapuku - UUTUUS!
Armeijasta tuttu harmaa sarkapuku. Lämmin ja tukeva asu. Taattua SA-laatua.
Koot 52-56. Takki 35€, Housut 35€
4. Sissitakki - UUTUUS!
M/91-mallinen SA-sissitakki on todella lämmin, kestävä ja käytännöllinen.
Kaksipuolinen, helman voi kääntää tarvittaessa lyhyemmäksi. Rajoitettu erä!
Koot S-3XL. 99€
5. MP10-Pakkasasu
Takissa on hyödynnetty PV:n nykyisen M/05-talvitakin ominaisuuksia ja leikkausta. Lämmin Finn-Fill vuori, Rip-Stop kangas, vuorellinen huppu, 5 Taskua, PES
65%, CO 35%. Takkia saatavana myös mustana. Pakkashousut voi pukea myös
helposti sukset jalassa sivuvetoketjujen ansiosta. Koot S-4XL.
Talvitakki 145€, Pakkashousut 130€
13.
2.
6.
6. Merinovillatuotteet.
Paras suoja kylmää ja kosteutta vastaan. Hengittävä alusasu imee kosteutta ja
siirtää sen iholta. Taso-ommellut saumat paidassa jo housuissa eivät hierrä käytössä. Merinovillasukat eivät hierrä eikä purista. Erittäin korkea hengittävyys.
Arktisiin olosuhteisiin. Ehkäisee hajun muodustumista. Koot S-XXL.
Aluspaita 30€, Alushousut 30€, Villasukat 10€
7. Sissisormikas
Näppärät sormikkaat taittuu kynsikkäistä lapaseksi hetkessä. Erittäin lämpimät,
Thinsulate-eriste,100% villa. Tartuntavahvike. Yksi koko. 13€
8. Nokia Naali
SA-pakkassaappaaseen perustuvassa nokialaisessa on pikalukollinen kiristysremmi. Päällyskerros erikoiskumia ja tuplavahvikkeet kärjessä ja kannassa.
Mukana tulee irrallinen huopasisävuori. Koot 39-47. 129€
9. RUL-Pelikortit - UUTUUS!
Suomen Reserviupseeriliitto on teettänyt korkeatasoiset pelikortit, joissa kuvituksena on aitoja kuvia Mannerheimista ja hänen johtamistaan sodista. Kuvat
on valittu huolella Sotamuseon ja Puolustusvoimien kuva-arkistoista. Aiheina
korteissa ovat vapaussota, talvisota, jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaihe
sekä torjuntataistelu. Jokaisessa kortissa on myös lyhyt teksti kuvasta. Korttien
taustakuvana on RUL:n logo. 9,50€
3.
7.
14.
10. SA-Sukset
210/225 cm Hyväkuntoiset vähän käytetyt viralliset SA-Sukset. Mukana siteet.
90 €
11. Fiiber Cap -eräsukset - UUTUUS!
Mm. Norja armeijan vaatimukset täyttävät sukset eri kilpasuksimerkeistä tunnetulta valmistajalta. Korkealaatuinen eräsuksi on tavallista lyhyempi ja leveämpi,
mikä tekee niistä ketterät käytössä. 115€
12. Karhu Erä Cap Optigrip -sukset
Suomalainen laatusuksi erävaelluksille. Karhun eräsuksea on kehuttu mm.sen
erinomaisen taipuisuutensa ja kovan kärkensä ansiosta, jonka saa vaivatta
löytyä kovan hankipinnan läpi, jos suksi on ajautunut hankipinnan alle. 225€
13. SA-Makuupussi
Puolustusvoimien uusi makuupussimalli. Sisältää
irroitettavan lakanapussin. Pussin materiaali on vedenpitävää, hengittävää
nylonia. Täyte on polyester onttokuitua. 220€
8.
4.
14. Blackhawk-tuotteet - UUTUUS!
Blackhawk on vuosia ollut johtava taktisten varusteiden valmistaja amerikassa.
Nämä varusteet tunnetaan tinkimättömästä laadusta, pitkästä käyttökestosta ja
huolellisesta panostuksesta pienissä yksityiskohdissa. Varma valinta ammattikäyttöön esim. vartija-, poliisi- ja sotilaspuolella. Osa varusteista sopii myös
hyvin arkikäyttöön, varsinkin reppu- ja tekstiiliosasto. Tutustu laajaan Blackhawk- tuotevalikoimaan verkkokaupassamme.
Jäsentarjous
9.
SA-Alushousut
PV:n käytössä olevat pitkät alushousut. XS-XXL. 25,50€ (30€)
Black Desert Army -jalkineet
Mm. Viron poliisin käyttämä
varsikenkä. Koot 39-45.
140,25€ (165€)
Magic- sormikas
Yhden koon venyvä sormikas.
Todella kätevä alushanska. Yksi
koko. 8,50€ (10€)
Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta
kirjautumalla palveluun.
Inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16

Huippuvuorilla

Transcription

Similar documents

Paikallisjoukot tulevat

Järjestöt kokoontuivat Oulussa

Res-lehti - Sanomapaino

MPK:n sisäinen tiedote - Nylands Brigads Gille rf

Merenkulkutehtävät_kysymykset

Sotilaallinen kriisinhallinta

Viäpeli 2010 / 1 - Kuopion Reserviläiset

pivi1_2014_netti - Pirkanmaan reservipiirit

Oltermanni 01-2013 - Uudenmaan reserviläispiirit

MPK:n sisäinen tiedote - Nylands Brigads Gille rf

Toimintasuunnitelma_2015 (pdf)

LMP-lehti 1/2015 (pdf-tiedosto; 2 - Etelä

Suomussalmella paljastettiin sodanaikaisen

RES-toimintasuunnitelma 2016 (sis. talousarvio)

tästä pdf-versiona - Suomen Reserviupseeriliitto

museolla

PDF-tiedostona - PELIKA net Oy