Sotilaallinen kriisinhallinta

Transcription

Sotilaallinen kriisinhallinta
Reserviläinen
Syyskuu
AJANKOHTAISTA
6 / 2013
KESKIÖSSÄ
KESKIÖSSÄ
Alokaskoulutus
siirtyy maihin
Merivalvonta
uudelle tasolle
Merivoimat luopuu saarista vaan ei
niiden puolustuksesta.
Rannikkolaivasto tekee paluun.
Rajan uusi ulkovartiolaiva laskettiin vesille. Hyvässä sotilaassa yhdistyvät kestävyysMonikäyttöinen Turva on pisin Suomea
ja voimaominaisuudet. Myös kehonhallinta
vartioiva alus.
on tarpeen.
Sivu 5
Sivu 14
Sivu 16
Sotilaallinen
kriisinhallinta
Hiihtoa, juoksua,
punttisalia
Sivu 18
Potkua eläkepäiviin!
100 % merinovilla
Luonnolliseen
viluntorjuntaan
Yhdessäoloa ja edunvalvontaa
yhdistyksissämme ympäri Suomen
Pehmeä luomuvilla
lämmittää hyvin eikä hiosta
Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi
TYÖKOKEMUSTA,
JOTA ET KOTIMAASTA SAA
Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä työskentelee tänäänkin
satoja suomalaisia. Vapaaehtoisia ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia
ja it-osaajia, tarvitaan nyt mm. Libanonissa. Hae koulutukseen ja
lähde palvelutehtävään, joka laajentaa osaamistasi ja tuo arvokasta
työkokemusta. Lue lisää: rauhanturvaajaksi.fi
Haku käynnissä 24 h
Katso videot
www.youtube.com/puolustusvoimat
w w w. s e n i o r i l i i t t o . f i
SISÄLTÖ
Reserviläinen 6/2013
3
Rannikkolaivasto herää henkiin
Meripuolustusalueet historiaan, tilalle kokonaan uusi kokoonpano
PuOLuSTuSVOIMAT / OSCAR LINdELL
Mirva Brola
myös
merivoimissa. Nykyisistä seitsemästä
joukko-osastosta jäljelle jää viisi. Sellaisinaan jatkavat vain Merivoimien esikunta, Uudenmaan prikaati ja Merisotakoulu.
Merivoimien tutkimuslaitos lopetetaan tämän vuoden lopussa ja sen toimintoja siirretään Merisotakouluun.
Merivoimien materiaalilaitos puolestaan sulautetaan uutena perustettavaan
puolustusvoimien logistiikkalaitokseen.
Nykyiset meripuolustusalueet lakkautetaan ensi vuoden lopussa. Vuoden
2015 alusta niiden tilalle perustetaan uudet kokoonpanot.
Suomenlahden meripuolustusalueesta muodostetaan Rannikkoprikaati ja Saaristomeren meripuolustusalueesta Rannikkolaivasto. Perinteikkään,
vuonna 1992 lakkautetun samannimisen
joukko-osaston paluusta sellaisenaan ei
kuitenkaan ole kyse.
Rannikkojoukot tulivat osaksi merivoimia 1998, kun rannikkotykistö irrotettiin maavoimista. Sitä ennen merivoimiin kuului ainoastaan laivastojoukkoja.
puolustusvoimauudistus myllertää
AJANKOHTAISTA
Saaristomarssi Suomenlahdella kesäkuussa.
Uudessa mallissa merivoimat eriyttää rannikko- ja laivastojoukkojen
koulutuksen. Upinniemen asema vahvistuu, kun sinne kootaan Isosaaren ja
KESKIÖSSÄ
Kotkan toiminnot.
Muutoksilla tavoitellaan toiminnan
tehostamista ja haetaan säästöjä. Johtosuhteisiin ei tule muutoksia, sillä me-
ILTAVAPAA
27
Yksi meistä: Miksi
moottoripyöräilet, Esa
Salokorpi?
28
Elämäni reservissä:
Jussi Kangaspunta
Muistatko vielä
kokeilukenttäpuvun?
29
Reserviläisen
matkavinkki
Verkossa tapahtuu
30
Kirjat, dvd:t, pelit
”Into on aina piukeana, 31
kun koviin kertauksiin
saa kutsun”
34
Reservin riennot
Ristikko
Pääkirjoitus:
Taistelu asevelvollisuudesta?
11
Historia: Asevelisurmaaja
useimmiten kännissä
24
RUL: Suomalaisille
menestystä
5
Alokaskoulutus kokonaan
maihin
12
25
RES: Uusi jäsenrekisteri
koekäyttöön
6
RUL: Arvot ennallaan,
toimintaa kehitetään
Reserviläinen 80 vuotta:
Mielikuvitus loi vilkasta
järjestötoimintaa
13
26
7
RES: Iso huoli pienistä
radoista
Näkökulma: Löytyykö
rohkeutta vapaaehtoisten
käyttämiseen
Potkua toimintaan:
Vantaalaiset
Nijmegenissä
8
Naisia kaivataan
rauhanturvaajiksi
9
Reserviupseereja kolmessa
ketjussa
24
Suomalaisilla räjähtävä
startti esteuintiin CIORkisassa.
Kalusto: Monikäyttöinen
Turva
16
KRIHAextra: Suomalaiset
Libanonissa
17
KRIHAextra: Suomalaiset
Afganistanissa
18
KRIHAextra: Fyysinen
kunto auttaa jaksamaan
19
KRIHAextra:
Valmiusjoukko valmistaa
maailmalle
21
Koulutus:
Tietoturvallisuus
kurssitarjontaan
22
Liikunta: Häyhä-kisa
käytiin Pahkajärvellä
23
Reserviläinen
harrastaa:
Jotos mittaa yleiskunnon
>>> Sivu 5
JÄRJESTÖT
4
14
rivoimat on tähänkin asti toiminut madalletuin johtoportain, joihin maavoimat
on vasta siirtymässä edessä olevalla sotilasläänien lakkautuksella.
27
Esa Salokorpi
Kilpailukutsut ja -tulokset
KANNEN KuVA: MIRVA BROLA

4
PÄÄKIRJOITUS
Reserviläinen 6/2013
2.9.2013
Taistelu
asevelvollisuudesta?
Laki kansalaisaloitteista astui Suomessa voimaan viiYleisellä asevelvollisuudella on Suomessa vankme vuoden maaliskuussa. Uutta vaikuttamisen mahdollika kannatus. Viimeisen kymmenen vuoden kyselysuutta käytettiin heti innokkaasti, ja tämän vuoden puotutkimuksissa järjestelmän säilyttämistä on kannatlella eduskuntaan ylsi ensimmäinen vaaditut
tanut 70–80 prosenttia suomalaisista. On kui50 000 kannattajaa kuudessa kuukaudessa
tenkin täysin mahdollista, että vastapuokerännyt aloite, jossa vaadittiin turkistarli kerää tarvittavat nimet aloitteeseensa
hauksen kieltämistä. Sittemmin kahteen
ja saa sen eduskunnan käsiteltäväksi.
muuhunkin aloitteeseen on onnistutAsia ei välttämättä ole yksinomaan
”Ammattisotilas
tu keräämään vaadittava määrä nimiä.
huono. Kuten RKP toteaa ruotsin
maksaa
Näitä ovat aloitteet sukupuolineutraakielen vapaaehtoisuudesta: on hyvä,
lista avioliittolaista sekä ruotsin kielen
että
asiasta keskustellaan perinpohreserviläistä
vapaaehtoisuudesta kouluissa.
jin. Luulisi tosin, että yleisen asevelenemmän”
Oikeusministeriön ylläpitämässä
vollisuuden merkitys Suomen puoverkkopalvelussa on parhaillaan vireillä
lustukselle olisi jo selvillä. Järjestelkymmeniä erilaisia kansalaisaloitteita, joimän etuja ja haittoja ruodittiin jo niin
den valtaosan kannatus jää vaatimattomaksi.
sanotussa Siilasmaan työryhmässä ja sen
Tämän lehden ilmestymispäivänä alkaa kuitenvuonna 2010 ilmestyneessä raportissa, jonka
kin nimien keruu aloitteeseen, jonka edistymistä maanpohjalta puolustusvoimat on ryhtynyt järjestelmälpuolustusväen on syytä seurata: siinä nimittäin vaadilisesti kehittämään asepalvelusta. Varusmiespalvetaan yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista Suomesluksen toteutus saakin nykyisin hyviä arvioita kotiusa. Aloitteen taustalla on aseistakieltäytyjiä, miesten tatuvilta.
sa-arvon edistäjiä sekä yksityishenkilöitä, joiden mielestä yleinen asevelvollisuus on kallis, epätasa-arvoinen ja
Asiaan perehtymättömien on kuitenkin helppo
vanhentunut puolustusratkaisu. Asevelvollisuuden vasviitata muualla Euroopassa tapahtuvaan kehitykseen
tustajat aikovat kerätä nimiä aloitteelleen myös parhailja maihin, joissa asevelvollisuudesta on luovuttu.
laan käynnissä olevien kutsuntatilaisuuksien yhteydessä
Tässä perustelussa tosin unohtuu, että ammattisoainakin Espoossa. Ensiaskeliaan isänmaan palvelukseen
tilas maksaa monin verroin reserviläistä enemmän.
ottavat nuorukaiset osaavat varmasti muodostaa oman
Nykyisellä puolustusbudjetilla saataisiin kasaan vamielipiteensä asiasta, kun kotikasvatus on kunnossa.
jaat 20 000 ammattisotilasta. Heidät voisi näppärästi koota käskynjakoon Olympiastadionin kentälle, mutta koko maata heillä ei puolustettaisi. Samoin
nykyinen yksilökeskeinen kulttuuri tuntuu korostavan vain yksilön vapautta ja unohtavan kaikki yhteiskuntaa koskevat velvoitteet. Kuka mahtaakaan tehdä
ensimmäisen aloitteen verovelvollisuuden lakkauttamisesta?
Onneksi kansalaisaloitteella ei käytännössä ole
etenemismahdollisuuksia. Eduskuntaan päästessään
se saisi asiallisen käsittelyn mutta ei johtaisi toimenpiteisiin, sillä nykyiset eduskuntapuolueet vihreitä ja vasemmistoa lukuun ottamatta seisovat vankasti nykyisen järjestelmän takana. Julkisuutta se kyllä herättäisi, eikä keskustelua maanpuolustuksesta
koskaan voi olla liikaa. Olisikohan maanpuolustusjärjestöillä aihetta perustaa oma kansalaisaloitteensa? Aiheita taatusti olisi riittämiin: esimerkiksi jokaiselle reserviläiselle oikeus tiettyyn määrään kertausharjoituskoulutusta tai rynnäkkökivääriammuntaan
vuotta kohti. Allekirjoittajia luulisi löytyvän maanpuolustusaatteen kannattajien sankoista riveistä.
Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen
liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen,
Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton
tiedotuslehti.
Levikki 57 717 (LT 2004)
Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl
Vastaava päätoimittaja Mirva Brola
Kustantaja
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2018
Toimituskunta
Päätoimittaja Mirva Brola (pj)
Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen
RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen
RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg
Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki
Toimitus
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla)
Telefax: (09) 499 875
Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi
www.reservilainen.fi
Lehden taitto
Kari Långsjö
Puh: 0400 735 274
Osoitehuolto ja jäsenasiat
Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti.
Mainitse myös entinen osoite.
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi
RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori
puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi
Maanpuolustuskiltojen jäsenet: toimisto@mpkl.fi
puh: 040 554 8805
Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Media X-Pertti Oy
Petri Tanninen
PL 61
04201 Kerava
puh. 050 501 4923
petri.tanninen@saunalahti.fi
Painopaikka
Sanoma Oy/
Hämeen Paino Oy
Aikataulu
ilmestymispäivä
7/2013 ma 14.10.
8/2013 ma 2.12.
(aineistopäivä)
(ke 25.9.)
(ke 13.11.)
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
43 (81.) vuosikerta
ISSN 0557-8477
Mirva Brola
Päätoimittaja
AJANKOHTAISTA
Reserviläinen 6/2013
5
Alokaskoulutus
kokonaan maihin
Linnakkeilla harjoitellaan yhä, vaikka monista saarista luovutaankin
Varusmiesten koulutus rannikkotykeille alkaa ehkä uudestaan
puoLustusVoiMat / roope Virtanen
Meritulenjohtaja
osoitti maalia
lasersuuntimella
Jotu2013harjoituksessa
kesäkuussa.
Mirva Brola
merivoimien
alokkailla, sillä heinäkuun saapumiserästä alkaen peruskoulutuskausi järjestetään
mantereella. Viimeiset saarelle lähetetyt
alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa Kirkonmaalla.
Merivoimat on luopunut tai luopumassa noin 15 saaresta. Linnakkeilla
käydään kuitenkin yhä harjoittelemassa, vaikka niillä ei vakituisesti asutakaan.
Saariston puolustuksesta ei siis olla luopumassa.
– Joukot ovat entistä pienempiä ja
liikkuvampia. Linnakkeilla harjoitellaan
yhä ja niillä toimitaan poikkeusoloissa,
sanoo merivoimien henkilöstöpäällikkö,
kommodori Raimo Pyysalo.
Vakituisen henkilöstön poistuessa
korostuu teknisen valvonnan, kuten kameroiden ja tutkien merkitys. Merivoimilta jää moniin luovutettaviin saariin
rakennuskantaa.
Koulutuksesta vastaava majuri Dieter Flemmich vakuuttaa, ettei varusmiesten poistuminen esimerkiksi Isosaaresta jätä aukkoa osaamiseen.
– Koulutukselle ei ole niin merkitystä, ollaanko saaressa vai mantereella.
linnakeahdistus vähenee
Täydentävä järjestelmä
Linnakesaarten käyttö saattaa jopa li-
sääntyä, sillä merivoimat harkitsee vaTurun Pansiosta tulee laivastojoukrusmieskoulutuksen aloittamista uu- kojen keskus, jonka riveissä palvelee
delleen 130 millimetrin rannikkotykeil- kerrallaan noin 300 varusmiestä. Valinle. Niitä pidetään yllä toistaiseksi, mutta ta aluspalvelukseen tapahtuu peruskoutätä nykyä koulutusta annetaan enää re- lutuskaudella annetun näytön ja oman
serviläisille. 100 millimetrin tykeistä sen halukkuuden perusteella.
sijaan on jo luovuttu tyystin.
Upinniemestä tulee vastaavasti ran– Kyseessä on täydentävä järjesnikkojoukkojen keskus. Toimintelmä. Kiristyneessä tilanteesta Kirkkonummella vilkastuu
sa varoitustulen avaaminen
entisestään, kun Kotkan
on yksi tykkien tehtävä,
rannikkopataljoona lak”Joukot
Pyysalo toteaa.
kautetaan tämän vuoAiemmin kaavailden lopussa.
ovat entistä
tiin, että 130 millimet– Harjoitusalueilla
rin tykeistä olisi luoriittää vilskettä, mikä
pienempiä ja
vuttu 2020-luvulle tulvaatii suunnittelua ja
liikkuvampia”
taessa, mutta nyttemkoordinointia. Väljää ei
min merivoimat tarkastule, sillä kasarmien riitteleekin uudestaan asejärtävyys on äärilaidassa. Uusia ei kuitenkaan rakenneta.
jestelmän elinkaarta.
– Kyseessä on halpa ja toimiva
Merivoimien reserviupseerit
järjestelmä, mutta nykyinen sodankäyn- koulutetaan vastaisuudessakin Merisonin teknologia on ajamassa siitä ohi. Mo- takoulussa Helsingissä, ja ruotsinkielisderneilla asejärjestelmillä vihollisen on ten varusmiesten koulutus säilyy ennalhelppo vaikuttaa kiinteisiin kohteisiin laan Raaseporissa Uudenmaan prikaaja tykkeihin.
tissa.
Kasarmit pullistelevat
Merivoimien suomenkielinen varusmieskoulutus keskittyy voimakkaasti
Upinniemeen, jossa peruskoulutetaan
niin rannikko- kuin laivastojoukkojen
alokkaat. Saapumiserän vahvuudeksi
tulee noin 950.
Purjehdukset Eurooppaan
Merivoimien lippulaiva Pohjanmaa teki kesällä viimeisen koulutuspurjehduksensa. Aluksesta luovutaan ja sen paikan
ottaa lokakuusta lähtien Hämeenmaa,
joka ei palvele tarkoitusta yhtä hyvin.
– Pohjanmaa on avomerikykyinen ja
siinä on paremmat tilat. Alus on suunniteltu koululaivaksi. Hämeenmaa on
rakennettu miinalaivaksi, mikä asettaa
haasteita ja pudottaa kykyä kouluttaa
merikadetteja, Pyysalo sanoo.
Hämeenmaa-luokkakin pääsee Välimerelle, eli tulevaisuudessa koulutuspurjehdukset tapahtuvat Euroopan alueella. Pohjanmaan tekemästä New Yorkin matkasta ei kuitenkaan kannata enää
haaveilla.
Joukko-osastot 2015
Merisotakoulu (Helsinki)
Merivoimien esikunta (Turku)
Uudenmaan prikaati (Raasepori)
Rannikkoprikaati (Kirkkonummi)
Rannikkolaivasto (Pansio,
Kirkkonummi)
6
AJANKOHTAISTA - RUL
Reserviläinen 6/2013
Arvot ennallaan,
toimintaa kehitetään
Liiton kolmivuotissuunnitelma korostaa asevelvollisuuden merkitystä
Janne Kosonen
asevelvollisuuden edut puoltavat
järjestelmän säilyttämistä. alokkaat
vannoivat sotilasvalan espoossa
elokuussa.
liiton ja sen piirien ja yhdistysten toimintaan.
Varautuminen tapetilla
Janne Kosonen
muutos ja
puolustusvoimauudistus erilaisine vaikutuksineen näkyvät myös Reserviupseeriliiton valmisteilla olevassa kolmivuotissuunnitelmassa. Siinä todetaan,
että yleinen asevelvollisuus on käytännössä ainoa mahdollinen tapa tuottaa
riittävän vahvat sodan ajan joukot koko
maan puolustamiseen.
Joukkojen perustana on laaja, motivoitunut, hyvin koulutettu ja riittävästoimintaympäristön jatkuva
ti varustettu reservi. Yleisen asevelvollisuuden muut kiistattomat edut, kuten
kustannustehokkuus ja yleiset hyödyt
yhteiskunnalle, puoltavat järjestelmän
käyttöä vastaisuudessakin.
Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalin laaja vanheneminen yhdessä supistuvien
taloudellisten resurssien kanssa pakottaa tekemään laajan puolustusvoimauudistuksen.
Uudistuksella samoin kuin monilla
väestökehityksen trendeillä on merkittäviä vaikutuksia myös Reserviupseeri-
tään huomiota myös varautumiskoulutukseen. Ensimmäisiä tehtäviä on selvittää, paljonko ja millaisiin muiden turvallisuusviranomaisten sekä kuntien poikkeusolojen tehtäviin tarvitaan koulutettuja reservejä. Osittain tätä työtä tekemään perustetaan liittoon varautumiskoulutustyöryhmä.
Jäsenyhdistykset ja piirit säilyvät kesYhteistyötä tiivistetään
keisinä toimijoina reserviupseeritoiminLiikuntatoiminnassa keskitytään kentnassa. Liitto jatkaa niiden toiminnan tatäkelpoisuuden ylläpitoon ja kehittämiloudellista tukemista. Erityisen huomion
seen. Yhtenä tavoitteena on, että osoitetkohteena kaikilla tasoilla on jäsenhuoltu kenttäkelpoisuus huomioitaisiin nykyistä järjestelmällisemmin reserviläito ja -hankinta.
Nuorten mukaan saamisen haasteisiä sijoitettaessa ja ylennettäessä.
siin vastataan perustamalla toimikunYhdessä muiden ampumista harrasta kehittämään nuorten toimintavien järjestöjen kanssa jatketaa. Liiton kehittämistä toitaan työtä, jotta vastuullinen
minnoista kolmivuotisja turvallinen ampumatoikauden aikana jatketaan
minta pysyisi mahdollisena kautta maan. Liitto
muiden muassa vänrikki-, toiminta- sekä yhKenttäkelpoisuus jatkaa myös yhdistysten
distyspäiviä.
ja piirien ampumatoihuomioitava
Koulutustoiminminnan tukemista taloudellisti.
nassa liitto jatkaa aksijoituksissa
tiivisena vapaaehtoisen
Reserviupseeriliitmaanpuolustuksen johtato on reserviupseerien
miskoulutuksen ja sen kouja laajemmin koko reservin
luttajakoulutuksen kehittäjänä
toiminnan ja aseman asiantuntija. Erityisen kiinnostuksen kohteeja toteuttajana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puitteissa.
na on reserviupseerien koulutukseen ja
käyttöön, kertausharjoituksiin, kenttäParin seuraavan vuoden aikana rekelpoisuuteen sekä kansainvälisiin tehservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen osana puotäviin liittyvät asiat.
Tulevan kolmivuotiskauden aikana
lustusvoimauudistusta on toiminnan
liitto pyrkii edelleen selkeyttämään ja
keskiössä. Kehittäminen tapahtuu puotiivistämään yhteistyötä muiden maanlustusvoimien johdolla ja MPK:lla on
puolustusjärjestöjen kanssa erityisesti
keskeinen rooli kehitystyössä.
viestinnässä, kustannustoiminnassa ja
Kolmivuotiskauden aikana kiinnitetukipalveluissa.
Liitto jatkaa yhteistyötä muiden upseerijärjestöjen kanssa. Esimerkkinä tästä ovat seminaarit sekä yhteistyö Katajanokan kasinolla ja Marskin majalla. Tiivistä yhteistyötä jatketaan myös puolustusvoimien kanssa.
näin asia etenee
Työvaliokunnan käsittelemä
luonnos kolmivuotissuunnitelmaksi
lähetettiin heinäkuussa
kommenttikierrokselle piireihin ja
yhdistyksiin.
Liittohallitus hyväksyy
suunnitelman syyskuussa
esitettäväksi liittokokoukselle.
Suunnitelma lähetetään
yhdistyksille liittokokouskutsun
mukana syys-lokakuussa
Oulun liittokokous hyväksyy
kolmivuotissuunnitelma 23.11.
AJANKOHTAISTA - RES
Reserviläinen 6/2013
7
Iso huoli pienistä radoista
Ampujilta vihreää valoa liittojen yhteisille mestaruuskisoille
MErVI MäkI-NEsTE
kilpailun johtajana toiminut Pirkanmaan
reserviläisten puheenjohtaja Juha
Moijanen kertasi kilpailun kulkua
tamperelaisen Arttu Niittymiehen
kanssa.
Karsintoja piiritasolle
Mervi Mäki-Neste
ampumataitojen ylläpitäminen nousi vah-
vasti esille Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailuissa Lempäälässä 17.–
18. elokuuta. Ampujia oli mukana noin
220 ja viikonlopun aikana kirjattiin lähes 600 ampumasuoritusta.
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
Olli Nyberg oli huolissaan pienten, vapaaehtoisvoimien ylläpidettävien ampumaratojen kohtalosta. Reserviläiset
ovat merkittävä ratojen käyttäjäryhmä.
– Parhaillaan sisäministeriössä työstetään ampumaratalakia. Tämä on hyvä
asia, sillä ampumaratoja koskevat lait,
asetukset sekä muut määräykset ovat
osin autonomian ajalta.
Lakiesitystä viimeistellään ministe- metsästys- tai ampumaseura. Usein rariössä ja eduskunnan käsittelyyn esitys dat ovat yhteisomistuksessa tai ainakin
on tulossa syksyllä. Reserviläisliitto on yhteiskäytössä. Mikäli pienetkin amputehnyt paljon edunvalvontatyötä ammaradat joutuvat raskaan ympäristölupamenettelyn piiriin, sulkeupumaratalakiin liittyen.
Liitto on korostanut situvat monet radat tulevien
säministeri Päivi Rävuosien ja vuosikymmenten aikana.
säselle, että lakia sää– Pieniä, paikaldettäessä kiinnitettäi”Nuoria
siin erityistä huomiota
lisia ampumaratopitäisi saada
pieniin ratoihin, jotka
ja pitää voida jatkosovat maanpuolustuksa
perustaa ja ylläpimukaan”
sen kannalta tärkeitä.
tää ilman raskasta luNyberg muistutti
pamenettelyä. On tärmyös, että ampumaratalakeää, että näillä radoilki ei ole vain maanpuolustusla voidaan harjoitella viijärjestöjen asia.
koittain. Olemmekin esittäneet
– Tyypillisesti radat omistaa reservi- pienen ampumaradan laukauskatoksi
läisyhdistys, reserviupseerikerho taikka 50 000 laukausta per vuosi.
Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja
Reserviläisurheiluliitto suunnittelevat
parhaillaan siirtymistä liittokohtaisista
kisoista yhteen ampumamestaruuskilpailuun. Puolustusvoimat on ilmoittanut järjestöille, että sen on mahdollista tukea vuodesta 2015 alkaen vain yhtä
mestaruuskisaa.
– Kilpailujen yhdistäminen saattaa
olla jopa kaivattu piristysruiske. Tätä
kautta saisimme aikaan reserviläisten
SM-kisat. Piireissä on kuitenkin suoritettava karsintaa, sillä minkään paikkakunnan ratakapasiteetti ei vedä niin
suurta osallistujamäärää, sanoo kisoja
seurannut Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen.
Kilpailun johtajana toiminut Pirkanmaan reserviläisten puheenjohtaja Juha
Moijanen näkee kilpailuiden yhdistämisen hyvänä asiana.
– Nytkin talkoolaisten saaminen oli
vaikeaa, kun iso osa reserviupseereista
oli omissa kilpailuissa. Monet jäsenistämme ampuivat oman kilpailunsa ja tekivät välillä talkootyötä.
Moijanen harmitteli nuorien ampujien vähäistä määrää.
– Viime vuonna Onttolassa oli mukana muutama nuori ampuja. Nuoria pitäisi saada mukaan. Jos ammuntaa haluaa harrastaa, niin reserviläisjärjestöjen kautta harrastus tulee todella edulliseksi, hän kannustaa.
Neljään lajiin osallistunut 26-vuotias Arttu Niittymies Tampereelta on kilpaillut jo kymmenen vuoden ajan. Myös
hän suhtautuu kilpailuiden yhdistämiseen myönteisesti.
– Tulee kovemmat kisat, kun kaikki
ovat mukana. Samalla piirikisoihinkin
tulee urheilujuhlan tuntua.
MITEN ON?
Onko aseluvan saanti helppoa?
Veli-Pekka Leskelä
Kysyimme asiaa tarkkaampujaharrastajilta Simo
Häyhä -kisassa.
Johanna
Pohjolainen, 59
Kirkkonummi
– Aloitin harrastukseni vuonna
2008 pistooliammunnalla. Vuoden harrastuksen jälkeen en
saanut vielä lupaa, mutta toisena vuonna sain määräaikaisen
9-milliseen. Seuraavaksi hankin 22 kaliiperin pistoolin ja taas minut kutsuttiin haastatteluun.
– Selvitin harrastukseni ja sain pysyvän luvan
ja lupauksen myös kiväärilupaan, jota en ole vielä hakenut. Eli kyllä lupia saa, kun todistaa aktiivisen harrastuksensa.
Janne Hyvärinen, 33
yliluutnantti res
Siilinjärvi
– Kyllä lupia saa ainakin minun kokemukseni
mukaan, kun perustelee
syynsä hyvin. Minun piti
valita armeijassa, alanko tarkka-ampujaksi vai johtajaksi. Valitsin johtajan koulutuksen ja olen opetellut
tarkka-ammunnan sen jälkeen.
– Luotan armeijan laitteisiin ja valitsin
siksi kotimaisen Sako 338:n, johon sain luvan vaikeuksitta.
Timo Parttimaa, 48
kapteeni res
Lahti
– Minulla ei ole kokemusta aseluvan hankinnasta. Olen harrastanut
tarkka-ammuntaa killan
aseilla ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoituksissa eri
puolilla Suomea. Niissä ammutaan armeijan omilla aseilla.
– MPK:n kursseillakin on mahdollista harrastaa aika usein, kunhan on valmis
matkustamaan eri puolille Suomea.
8
AJANKOHTAISTA
Naisia kaivataan
rauhanturvaajiksi
Sotilaallinen kriisinhallinta on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
puoluStuSvoiMat / coMBat caMera
Mirva Brola
tosissaan lisäämään naisten määrää rauhanturvatehtävissä: kesän aikana armeija on postittanut noin 4 000 naisreserviläiselle kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta
hakeutua rauhanturvaajaksi.
Postia lähetettiin viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin arvosanoin
asepalveluksen suorittaneille.
Taustalla on YK:n päätöslauselma
1325, jolla halutaan tukea naisten osallistumista rauhanrakentamiseen. Myös
Suomi on sitoutunut päätöslauselman
toteuttamiseen.
Viime vuosina naisten osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on
ollut vähäistä, mutta esimerkiksi Libanonin uuden henkilöstön myötä naisten
määrä nousi kolmesta 13:een.
Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri
Sakari Honkamaa on tyytyväinen käynnissä olevan rekrytointikampanjan tuloksiin. Kesäkuun alkuun mennessä toimintavalmiudessa olevien naisten määrä
oli noussut jo puoleensataan.
– Naisia halutaan lisää operaatioihin. Heitä tarvitaan esimerkiksi henkilötarkastusten tekemiseen, Honkamaa
perustelee. Islamilaisissa maissa ulkomaalainen mies ei voi lähestyä paikallista naista.
puolustusvoimat pyrkii
Operaatiot näytönpaikka
on yhä asevelvollisuusarmeija. Se kiinViime vuosina rauhanturvaajaksi halua- nostaa, ja sotilaamme pärjäävätkin hyvien määrä on ollut laskussa. Kun vie- vin.
lä muutama vuosi sitten toimintavalmiudessa oli parituhatta henkeä, viime
Rahoitus tulee erikseen
vuonna halukkaita oli enää noin 1 500.
Operaatioihin osallistumisesta päättää
Rekrytointikampanjan myötä mää- viimekädessä eduskunta. Tätä ennen
rän odotetaan tänä vuonna nousevan jäl- puolustusvoimat tekee oman arvionsa
leen yli kahdentuhannen.
suorituskyvyistä ja resursseista päätökHonkamaan mukaan lähtö ulkomaan
sentekoa varten.
komennukselle kannattaa.
Kriisinhallinnan kustannukset ja– Kantahenkilökunnan uran kannal- kautuvat puoliksi: ulkoministeriö makta on hyödyllistä, että on tehnyt kaikkia saa palkat ja puolustushallinto varusteet.
puolustusvoimien lakisääteisiä tehVuonna 2011 puolustusvoimien osuus
täviä. Myös reserviläiselle kanoli 59,5 miljoonaa euroa ja viisainvälisestä kokemuksesta
me vuonna kulut olivat saon hyötyä: kielitaito kartmaa luokkaa.
– Kriisinhallintaan
tuu ja näkee maailmaa.
Suomelle rauhankuluu noin kaksi proKulut budjetista senttia puolustusvoiturvaamiseen osallistuminen on osa ulko- ja
mien budjetista eikä
vain kaksi
tämä raha ole käytettäturvallisuuspolitiikkaa.
prosenttia
Pois jättäytyminen olivissä muuhun toiminsi Honkamaan mukaan
taan, Honkamaa toteaa.
”mahdoton ajatus”.
YK-johtoisissa operaatioissa maailmanjärjestö korRuotsille kansainvälinen
kriisinhallinta on asevoimien
vaa osan kustannuksista, esimerykköstehtävä, ja tietyssä mielessä myös kiksi Unifilista 1 028 dollaria jokaisesSuomen puolustus alkaa kaukaisten krii- ta sotilaasta vuodessa sekä osan matesipesäkkeiden rauhoittamisesta.
riaalikuluista.
– Toki siellä myös vertaillaan osaaSuomi osallistuu kansainvälisiin opemista ja varustusta ja suomalaisilla on raatioihin samalla henkilöstöllä ja varusoperaatioissa näytönpaikka. Se ei ole
tuksella kuin kotimaan puolustukseenpieni tekijä myöskään siksi, että meillä kin. Erilliset hankinnat ovat vähäisiä ja
puolustusvoimat on
houkutellut naisia
rauhanturvatehtäviin
muun muassa kirjeitse.
mahtuvat budjettiin, kuten Afganistaniin
hankitut raskaasti panssaroidut maastohenkilöautot.
– Jos ajoneuvomme eivät ole turvallisuustilanteen mukaiset, emme voi lähteä
kesken pois, vaan hankimme sellaista kalustoa, joka kestää, Honkamaa painottaa.
Närää aiheuttanut kertausharjoitusten alasajo ei myöskään liity rauhanturvaamiseen millään tavoin, sillä rahat tulevat eri momenteilta. Toisaalta vuosi tai
puolikas rauhanturvaajana tarjoaa mitä parhainta sotilaallista oppia myös reserviläiselle.
SotilaalliSet operaatiot
Suomi osallistuu tätä nykyä 10
operaatioon
Niistä 4 on YK:n, 4 EU:n ja 2 Naton
johtamia
Kaikilla operaatioilla on YK:n
mandaatti
Rauhanturvaajia oli elokuun alussa
383, joista 17 naisia
Reserviläinen 4/2012
Reserviläinen 6/2013
9
JaRmo Seppälä
Reserviupseereita eri
vuosikymmeniltä: Kurssin 242
priimus, upseerikokelas Johannes
Heinonen, suurlähettiläs Ilkka Uusitalo
kummikurssilta 142 ja kurssin 42
veteraani pentti Hartikainen.
Reserviupseereja
kolmessa ketjussa
Veteraani kurssilta 42 juhlisti RUK:n kurssin päätöstä
Jarmo Seppälä
242 heinäkuiseen
päätösjuhlaan osallistui ”tuplakummikurssilainen” kahdensadan kurssin takaa. Harvinaisella vierailulla sotaveteraani Pentti Hartikainen muisteli oppilasaikojaan ja välitti reserviupseeriperinnettä uusille upseerikokelaille.
Savon jääkärirykmentissä Käkisalmessa palvellut kuopiolainen Hartikainen komennettiin RUK:n 5.5.1939 alkareserviupseerikurssin
neelle kesäkurssille 42, jolta elokuun lopulla valmistui yhteensä 420 kokelasta.
– Se oli elämäni hikisin kesä. Sää oli
lämmin ja me oppilaat juoksimme paljon. Ainoa lomani RUK:n aikana oli juhannuksen viikonloppuvapaa. Yksi kohokohdista oli, kun sotamarsalkka Mannerheim vierailullaan kätteli koko kurssin, 96-vuotias Hartikainen muistelee.
Oppilaiden palvelusta piristi ”pullamummo” Varvara, jonka myymiä leipiä ja pullia oppilaat ostivat innokkaasti myös maastoharjoituksissa.
Hartikaisen mielestä koulutus oli
kohtalaisen hyvä joukkueenjohtajan tehtäviin. Lyhyehköä kokelasjaksoa varuskunnassa seurasi sotien aika. Talvisodassa Hartikainen vastasi armeijakunnan
ja jatkosodassa divisioonan polttoaineosastosta. Yliluutnantiksi hänet ylennettiin sotien jälkeen.
Kurssit vaihtuvat,
perinteet pysyvät
Tuoreimman kurssin 242 Pihka ja Tuliasemapatterin priimus, myös Kuopiosta
kotoisin oleva upseerikokelas Johannes
Heinonen kertoi arvostavansa suuresti
sotaveteraaneja.
– Veteraanien läsnäolo on tärkeää ja
muistuttaa meitä siitä, miksi tätä työtä
tehdään sukupolvesta toiseen. RUK:ssa
kiinnitetäänkin paljon huomiota perinteiden vaalimiseen, Heinonen sanoi.
Omalta kurssiltaan hänelle jäi erityisesti mieleen upseerioppilaiden keskinäinen henki sekä kouluttajien rautainen ammattitaito ja ote toimintaan.
– Johtajana toimimisen perustana
on aselajiopin hallinta eli ammattitaito.
Johtajakoulutus keskittyi lähinnä käytännön johtajatehtäviin leireillä sekä oppilasjohtajien tehtäviin kasarmilla. Johtamista oppii parhaiten tekemällä, ja teoriat antavat uutta ajateltavaa ja sovellettavaa omaan toimintaan.
Kummikurssin 142 Kuhnuri oppilaskunnan hallituksen talousjaoston
puheenjohtajana toimi nykyinen suurlähettiläs Ilkka Uusitalo. Hän kertoi, että RUK:ssa sai tuntuman johtamiseen ja
käskyttämiseen.
– Vaikka se koulutus ei sinänsä yksin vastaa siviilipuolen tarpeita, antaa se
kuitenkin pohjaa johtamiseen ja totuttaa ohjeistamaan muita tehtävien suorittamiseen.
Sotaveteraani Hartikainen muistutti nuoremmille upseereille, että yksi upseerin tärkeimmistä tehtävistä on motivoida alaisensa.
– Käskyn saajien pitää ymmärtää,
miksi jossain tehtävässä ollaan ja mitä
varten se tehdään.
Kyberuhkat koettelevat diplomaatteja
Tietoturvariskit pakottavat turvautumaan paperipostiin
STT, Heidi ekdahl
vielä vuosi sitten kuumat EU-aiheet liik-
kuivat Brysselistä Suomeen sähköisesti.
Nyt raportit Nato-suhteista tai rauhanturvaamisesta laaditaan paperille ja sujautetaan kirjekuoreen.
Lisääntyneet tietoturvariskit ovat
pakottaneet suomalaisia diplomaatteja
siirtymään osin paperipostiin, ulkoministeriö vahvistaa.
Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartanon mukaan tiettyjä EU-asioita koskevia asiakirjoja on
jouduttu yli vuoden ajan lähettämään
paperipostissa, koska tietojärjestel-
mien turvallisuus ei ole ollut riittävä.
Rajoitetussa EU:n sisäisessä jakelussa liikkuvat asiakirjat koskevat esimerkiksi EU:n turvallisuutta ja poliittisten
kantojen valmistelua.
– Ei järjestelmä ole tyydyttävä, koska
tiedon pitäisi olla kohtuullisen nopeasti
perillä, Uusikartano myöntää.
Hän kiistää, että Yhdysvaltain urkintakohu olisi yksin tiukentanut tietoturvasäädöksiä Suomessa.
Hänen mukaansa taustalla ovat vuosi sitten EU:ssa tiukentuneet turvasäännöstöt ja Suomen oma suunnitelma kyberturvallisuudesta.
– Ulkoiset uhkat ovat lisääntyneet
ja kyberuhkat nousseet enemmän esil-
le viime vuosina. Laajemmin keskustelu turvallisuudesta lähti esille Wikileaks-kuviosta.
Vuotosivusto Wikileaks paljasti satojatuhansia Yhdysvaltain hallinnon
salaisia asiakirjoja julkisuuteen vuonna 2010.
”Kassakaappeja riittää”
Suomeen perustetun turvallisuuskomitean tehtävänä on koota Suomelle oma
kyberturvallisuussuunnitelma. Pääsihteeri Vesa Virtanen muistuttaa kovimpienkin tietojärjestelmien haavoittuvuudesta.
– Tietojärjestelmien viimeinen lenkki on ihminen.
Hänen mukaansa tärkeintä on luokitella selkeästi se, mikä tieto on salaista ja edellyttää henkilöstöltä turvamääräyksien noudattamista.
Ulkoministeriön mukaan asiakirjojen sähköiseen lähettämiseen pyritään
palaamaan vuonna 2014, jolloin tietojärjestelmien turvallisuus on saatu riittävälle tasolle.
– Käsittelyohjeet ovat nyt sellaiset,
etteivät paperit pöydillä pyöri. Kyllä ulkoministeriössä kassakaappeja riittää,
Uusikartano uskoo.
Erittäin salaiset asiakirjat lähetetään
ministeriön mukaan nyt ja jatkossakin
paperipostissa.
R
E
D
Maksimoi mixisi.
Parhaat pankki- ja vakuutustuotteet aiheuttavat pitkiä ja rauhallisia yöunia. Sama pätee myös mediasuunnitteluun. Tutkimme hiljattain kampanjan, jossa ostokiinnostus erästä ammattijärjestöjen jäsenille
suunnattua vakuutustuotetta kohtaan lisääntyi jopa 98 %, kun mediamixiin lisättiin ammatti- ja järjestölehtiä.
Pettämättömän tehokasta, eikö?
Tutustu menestystarinaan osoitteessa www.aikakauslehdet.fi
HISTORIA
Reserviläinen 6/2013
11
Asevelisurmaaja
useimmiten kännissä
Kenttäoikeuksissa oli puitavana noin 400 henkirikosta vuosina 1939–44
SA-KuvA
Kenttäoikeus Syvärin Pidmarannassa kesällä 1942. Todistajat vannovat
todistajanvalaansa Raamatun äärellä.
STT, Tomi Oravainen
1942 miehet joivat
pirtua ja jotakin bensiinille haisevaa.
He talsivat sähkölinjaa pitkin. Juomatauon lopuksi Tauno kehotti Väinöä
syvärillä elokuussa
jatkamaan matkaa.
Väinö vastasi, ettei jaksa, kun rinnasta tulee verta. Muutkin huomasivat saman, ja Väinö vietiin hoitoon. Hän kuoli, eikä näyttöä puukottajasta löydetty.
Tietokirjailija Atso Haapanen on
koonnut kirjaansa Asevelisurmat (Mi- luu tapaus Äänislinnasta helmikuulta
nerva) kenttäoikeuksissa vuosina 1939– 1943. Keskitysleirin vartija Veikko am44 käsitellyt surmat. Haapanen jakaa ta- pui kaksi lasta, joiden arveli lähteneen
paukset pääosin vahingonlaukauksiin, karkuteille pilkkukuumeen kiusaamalta
tahallisiin ampumisiin sekä puukolla
leiriltä. Mies sanoi, ettei huutanut, kostehtyihin tappoihin.
ka neuvostolapset eivät olisi kuitenkaan
Noin 400 jutusta on lyhyt
ymmärtäneet. Tuomio oli kolkuvaus ja oikeuden ratkaisu.
me vuotta.
Puolet ajoittui asemasoMuutamassa tapauktavuosiin. Puukotuksissessa uhreina oli naiAina ei
sa ja tahallisissa ampusia. Tuolloinkin tekimisissa tekijä oli yleenjä oli usein humalassa
välitetty kysyä
sä kännissä.
ja taustalla oli riita tai
Tyypillisissä vamustasukkaisuus.
tunnussanaa
hingonlaukaustapaukKe n t t ä o i ke u d e n
sissa lataamattomaksi
puimissa jutuissa uhluultu ase oli lauennut tai
ri oli usein sotilas, kuhermostunut vartiomies oli
ten Karhumäessä elokuusampunut lähistöllä kuljeskelsa 1943. Kapteeni Taisto ampui
leen vihollisena. Aina ei välitetty kysyä
luutnantin ryyppyillan päätteeksi. Muistunnussanaa. Vartiomiehen vahingon- tamaton mies sai kuusi vuotta kurituslaukausjutut usein hylättiin tai tuomio huonetta.
tuli kuolemantuottamuksesta.
Kuolemantuomioita annettiin muuErääseen kuolemaan johtaneeseen tamia, ja ne tulivat pääasiassa siviilipahoinpitelyyn liittyi kohtalokas lää- en surmaamisesta. Muuten tahallisista
kekuuri kenttäsairaalassa. Sairaanhoi- ampumisista ja puukotuksista annetut
taja sai sakkoja ja korpraali arestia, kun tuomiot vaihtelivat muutaman vuoden
olivat varomattomuuttaan antaneet po- ja elinkautisen välillä.
Poikkeus oli syksyllä 1943 sotamietilaalle liian vahvaa matolääkettä.
hen saama kuolemantuomio. Hän oli
Muutamia siviiliuhreja
ampunut viinapäissään komppanian
Julmuudessaan omaan luokkaan kuu- päällikön.
12
RESERVILÄINEN 80 VUOTTA
Mielikuvitus loi vilkasta
järjestötoimintaa
1980-luku: Juhlien alkanut vuosikymmen toi Reserviläisen sivuille
rauhanturvajoukot ja vaikuttajahaastattelut.
Ilta-Sanomien toimittaja Rita Tainola
astui palvelukseen päivän ajaksi 1982.
Piia Latvala
”turvallisuuspolitiikkamme kokonaisuudessa puolustusvoimilla on tärkeä tehtävä tukea ulkopoliittisten tavoitteidemme toteutumista. Sama vaativa tavoite on
myös vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä.” Näillä sanoilla tervehti tuore presidentti Mauno Koivisto 50 vuotta täyttävää Reserviläistä helmikuussa 1983.
Vuosikymmenen alku oli reserviläistoiminnan piirissä yhtä juhlaa. Vuonna
1980 Reservin aliupseerien liitto vietti 25-vuotisjuhlaansa ja Reserviläisurheiluliitto 10-vuotisjuhlaansa. Reserviupseerikoulu täytti samana vuonna
60 vuotta ja Merisotakoulu 50 vuotta.
Vuonna 1981 Reserviupseeriliitto
juhli 50-vuotista taivaltaan ja liiton tueksi perustettu Maanpuolustuksen tuki
ry täytti 30 vuotta.
Reserviläisjärjestöt järjestivät myös
erilaisia maakunnallisia maanpuolustusjuhlia.
– Juhlat olivat maanpuolustusaatteen kannalta merkittäviä. Juhlapuheet ja tapahtumaselostukset täydensivät lehden aineistoa. Se oli sitä henkisen
puolen valmentamista, kertoo Reserviläisen päätoimittajaksi vuonna 1985 valittu Pekka Ruusukallio.
Sekä toimituksessa että järjestöissä tarvittiin kekseliäisyyttä, koska 1947
solmittu Pariisin rauhansopimus rajoitti
edelleen puolustusvoimien ulkopuolella
annettavaa sotilaskoulutusta.
tuskyky edellyttää. Eri liikuntamuotoja se esitteli ”Olisiko tästä kerhoharrasteeksi” -palstalla.
Valmentautuminen kriisitilanteeseen
taistelu- ja sotaharjoituksin ei ollut sallittua, mutta kun reserviläisjärjestöt paniOnko kuntoa?
vat pystyyn pelastuspalvelukurssin, lehti
– Mietimme, miten terävöittää vapaaeh- kirjoitti siitä laajasti jo valmistelu- ja ohtoisen maanpuolustuksen henkistä puol- jaajakoulutusvaiheessa. Reiska Reservita, kun sotilaallinen koulutus ja siitä kir- läisen peruskurssi sisälsi viisi osa-aluetjoittaminen ei ollut mahdollista, Ruusu- ta: viestikurssin, pelastus- ja sammutuskallio muistelee.
kurssin, maastokurssin, suojeluLehdessä kerrottiin esikurssin ja huoltokurssin.
merkiksi kertausharjoiReserviläinen kirjoitti
laajasti myös YK:n rautuksista ja esiteltiin eri
hanturvatoiminnasta.
aselajeja, mutta muu”Reserviläistä
toin reserviläistoiminSuomalaisten kiinnosnasta käytettiin mielitus rauhanturvajouklainattiin
kuvitusta.
koja kohtaan kasvoi
monta kertaa”
– Urheiluun ja ret1980-luvun edetessä.
keilyyn sekä jotostelussa
opittaviin taitoihin kiinMuodikas turpo
nitettiin valtavasti huomioLiennytys oli pehmentäta. Näin myös lehden aineisto
nyt suurvaltapolitiikkaa, mutoli usein urheilupainotteista, Ruusuta 1980-luvun alussa Yhdysvaltojen
kallio kertoo.
ja Neuvostoliiton välit viilenivät jälleen.
Reserviläinen kannusti lukijoitaan Kylmä sota ei ollut vielä ohi.
monipuoliseen liikkumiseen ja perheen
– Reserviläisessä kansainvälispoliityhteisiin urheiluharrastuksiin. Marras- tisia uutisia seurattiin, mutta meille oli
kuussa 1983 lehti kysyikin ”Onko kun- tärkeintä saada kotimainen järjestötoitoa?” ja muistutti, että hyvä fyysinen minta mahdollisimman vilkkaaksi, Ruukunto on sitkeyttä, jota maanpuolus- sukallio kertoo.
Vuodesta 1982 alkaen lehden välissä
julkaistiin neljä kertaa vuodessa keltainen liite, jossa Reserviupseeriliitto, Reservin aliupseerien liitto ja Reserviläisurheiluliitto tiedottivat paikallisesta ja
valtakunnallisesta toiminnastaan.
Polttavimmat uutisaiheet ehtivät
vanhentua kahdeksan kertaa vuodessa
ilmestyneen Reserviläisen toimitusrytmissä. Ajankohtaisuutta lehteen saatiin
Ruusukallion ideoimalla ”korkean tason
haastattelulla”.
– Lehti tehtiin muuten valmiiksi,
mutta siihen jätettiin tila haastattelulle, johon valittiin ministereitä ja muita ajankohtaisia johtohenkilöitä. Haastattelu tehtiin nopeasti, niin että se saatiin julkaisuvalmiiksi päivälehtivauhdilla. Reserviläistä lainattiin monta kertaa
asioissa, joihin joku päättäjä oli ottanut
haastattelussamme kantaa, Ruusukallio kertoo.
Julkisuudesta tuttuja kasvoja lehdessä vilahteli jo ennen Ruusukallion aikaa.
Esimerkiksi helmikuussa 1982 Reserviläinen julkaisi jo tuolloin tunnetun toimittaja Rita Tainolan kirjoituksen päivästä, jonka hän vietti varusmiespalveluksessa kirjoittaakseen siitä jutun IltaSanomiin. ”Minulla olikin erittäin hauskaa juttua tehdessäni”, Tainola kuittasi.
Presidentti Koiviston juhlavuositervehdyksessä mainitsema ”turvallisuuspolitiikka” nousi maanpuolustuspiireissä suosituksi puheenaiheeksi.
– Turposta tuli muotikäsite. Kautta
maan reserviläisyhdistykset järjestivät
turvallisuuspoliittisia kursseja ja seminaareja, joihin kutsuttiin puhujiksi eri
alojen asiantuntijoita pohtimaan kriisiaikoihin valmistautumista, Ruusukallio kertoo. Seminaariuutiset ja -esitelmät olivat myös luonteva osa Reserviläisen sisältöä.
Keskustelu laimenee
Kotimainen maanpuolustusaate oli kokenut vastustusta edellisellä vuosikymmenellä, mutta 1980-luvun edetessä keskustelu tuntui suorastaan laimenevan.
Ilmiöön kiinnitti huomiota myös Tampereen yliopiston professori Olavi Borg,
joka kysyi, miksi maanpuolustuskeskustelu on laimentunut. Samaa kyseli Reserviläinen: kiinnostaako kotimaan turvallisuus ja maanpuolustusaate ketään?
– Borg tuli ilmeisesti siihen tulokseen, ettei Suomella ollut vuosikymmenen lopulla enää mitään niin suurta uhkaavaa vaaraa, että kansa olisi jaksanut
jatkuvasti kirjoitella ja olla huolissaan
Reserviläinen 6/2013
13
Juha Niemi
Kirjoittaja on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtakunnallinen koulutuspäällikkö.
Löytyykö rohkeutta
vapaaehtoisten
käyttämiseen
Reserviläinen
maanpuolustuksesta, Ruusukallio muistelee.
Vuonna 1985 toteutettu lukijatutkimus kertoi toimitukselle, että ainakin
Reserviläisessä käyty keskustelu kiinnosti lukijoita. Lukijoiden mielestä juuri turvallisuuspolitiikka ja aseteknologia
olivat kiinnostavimpia teemoja.
Neuvostoliiton muodostama uhka
murtui, kun vuonna 1989 liikkeelle läh-
teneet vallankumoukset kaatoivat sosialistisen itäblokin. Ruusukallio muistaa
vaiheen hyvin.
– Siinä ei aluksi oikeastaan tiedetty,
mitä ryhtyä tekemään. Ryhdyttiin kuitenkin turvautumaan vanhaan talonpoikaiseen periaatteeseen ’hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’. Ja sehän on varsin sopiva keino monen pulman ratkaisuun.
Puolustusvoimat on asettanut reserviläisille haasteen vapaaehtoisesta
kouluttautumisesta ja fyysisen kunnon ylläpidosta. Mutta onko puolustusvoimilla itsellään valmius ottaa vastaan vapaaehtoiskentän tuki?
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on kouluttanut vapaaehtoisia
20 vuoden ajan. Viimeiset viisi vuotta on ollut voimassa laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Mitään merkittäviä ongelmia ei ole toiminnassa ilmennyt. Mikä on tähän mennessä ollut esteenä toiminnan ja vastuun
laajentamiseen? Mielestäni ei mikään muu kuin
varovaisuus. Lainsäädäntö vaatii vain pientä
hienosäätöä, mutta hallinnonalan omissa
normeissa riittää työtä. Vaan onko muutosvalmiutta?
Aiemmin oli mahdollista järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla edullisia puolustusvoimien johtamia ”sotilaallisia
jaksoja”. Kurssilaisille ei maksettu matkakustannuksia. Nykyinen
normi ei tällaista edullista koulutusta enää mahdollista. Olisiko nyt
aika palauttaa edulliset sotilaalliset
jaksot, sillä laki tätä ei estä. Myös vastuukysymykset ovat selkeät: MPK:n vakuutusturva kattaa kurssit.
Miksi pitäisi maksaa tuleviin paikallispataljooniin sijoitettaville reserviläisille matkakorvauksia ja päivärahaa heidän osallistuessaan ampumataitotestiin? Sitoutuneet tulevat muutenkin oman yksikkönsä viikonloppuammuntaan. Järjestetään mieluummin joukolle useampia tilaisuuksia.
Viikonloppuisin ei aina ole kantahenkilökuntaa saatavilla, ja varusmieskuljettajista on pula. Normit edellyttävät käyttö- tai kouluttajaoikeuksia
lähes kaikille vähänkin merkittävämmälle taisteluvälineelle tai -järjestelmälle. Pääosaa näistä oikeuksia ei ole mahdollista saada vapaaehtoiskouluttajille. Reserviläinen ei saa ilman puolustusvoimien kuljettajaoikeutta
ajaa puolustusvoimien vuokraamaa autoa. Rauhanturvatehtävistä palanneen ammatikseen kuorma-autoa ajavan reserviläisen ajokortin voimaan
saattaminen MPK:n kurssille tuntuu olevan välillä mahdotonta. Pitäisikö
tämän olla helpompaa? Onnistuuko muun kaluston käyttö- ja kouluttajaoikeuksien lisääminen? Reserviläiset vastaavat joukoistaan valmiutta kohotettaessa. He ovat varusmies- ja reserviläiskoulutuksessa saaneet perusteet itsenäisesti vastata oman joukkonsa kalustosta.
iisalmen reserviupseerit jotoksella toukokuussa 1988.
heNKilöitä
1980-luvulla
Päätoimittajat
Pentti Palmu 1978–82
Väinö Kangaspunta 1982–85
Pekka Ruusukallio 1985–92
Sotilasasiantuntijat
eversti (kenraalimajuri)
Risto J. Setälä 1977–82
eversti (kenraalimajuri)
Hannu Särkiö 1982–86
kommodori (vara-amiraali)
Sakari Visa 1986–94
OtsiKOita Ja
puheeNaiheita
Kilpavarustelun hinta, R., 1/1980
Asevelvollisuuslakiin tehtiin muutos,
Matti Rantanen, 2/1981
Maanpuolustuskuntoa,
vastuuntuntoa, rauhan turvaksi,
Kai Säteri ja Jukka Kalervo 2/81
Lataa ja varmista eli vähän historiaa
armeijan ruokien synnystä,
Jussi Talvi 3/82
Lapsi ja sotapelottelu, dos., lääket.
ja kir. tri Kalle Österlund, 8/1984
Vapaaehtoiskouluttajille on kouluttajakoulutuksen ja näyttöjen perusteella annettu erilaisia kouluttaja- ja käyttöoikeuksia. Kokemus on osoittanut, että merkittäviä ylilyöntejä tai turvallisuusongelmia ei ole havaittu ja osaaminen riittää. Vapaaehtoiskoulutuksen lisääminen onnistuu, jos
jatkossa sotilaalliset kurssit kyetään toteuttamaan vähemmällä puolustusvoimien henkilöstöllä. Se on mahdollista, jos vapaaehtoiskouluttajille annetaan kouluttajakoulutuksen ja näyttöjen perusteella nykyistä laajemmat
johtamis- ja kouluttajaoikeudet puolustusvoimien eri kalustoille, raskasaseille ja simulaattoreille. Löytyykö tähän rohkeutta?
Ammunnoissa vapaaehtoisten käytön lisääminen puolustusvoimien
harjoitusten tukena tai kursseilla edellyttää säädösmuutosta. Nykyään reserviläinen voi koulutuksen ja annettujen näyttöjen perusteella toimia kouluammunnan johtajana. Reserviläiset ovat kertausharjoitusten ammunnoissa menestyksekkäästi toimineet esimerkiksi raskaiden aseiden valvojina.
Löytyisikö puolustusvoimien johtamissa ammunnoissa rohkeutta antaa vapaaehtoiskouluttajille, annetun lisäkoulutuksen ja näyttöjen perusteella,
raskaiden aseiden valvojan, taistelijaparin- ja ryhmän tulentarkkaajan oikeuksia sekä mahdollisuuksia ammunnan varohenkilöstönä toimimiseen?
Vapaaehtoiskenttä on osoittanut kykenevänsä ottamaan vastuuta. Näyttää myös siltä, että puolustusvoimillakin on nyt uudistuksen lähestyessä
valmiutta ja halua antaa reserviläisille lisää mahdollisuuksia. Kun rohkeutta löytyy, tulevaisuus näyttää valoisalta ja vastuunkantajia löytyy.
Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: toimitus@reservilainen.fi
14
KALUSTO
Monikäyttöinen Turva
Ulkovartiolaiva Turva on suurin itsenäisen Suomen merialueen koskemattomuutta
koskaan vartioinut alus. Lisäksi se on huippunykyaikainen.
Tero TUominen
Ulkovartiolaiva
Turvan vesillelasku tapahtui avaamalla telakkaaltaan venttiilit.
Tero Tuominen
2. päivä Raumalla vesille laskettu Turva on 95,9 metriä pitkä, siis
pidempi kuin esimerkiksi sodanaikaiset panssarilaivamme tai mikään merivoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyalus.
Rajavartiolaitoksella on kolme vanhempaa ulkovartiolaivaa, joista pisimmät ovat 61,45-metrisiä. Uusi alus nostaa merivalvonnan kykyä uudelle tasolle.
Miltei 100 miljoonaa euroa maksanut laivahanke on tuonut merkittävästi
työtä Suomeen. Alukselle nimen antoi
sen kummi, sisäministeri Päivi Räsänen. Hän totesi Turvan edustavan laivateollisuutemme huippuosaamista.
Laivaa rakennetaan STX Finlandin
Rauman telakalla. Kotimaisuusaste on
yli 80 prosenttia. Lähinnä vain sensori- ja ohjausjärjestelmiä on ostettu ulkomailta. Niidenkin integrointi toteutettiin Suomessa.
Investointi onnistui eri viranomaisten yhteistyönä. Turvaa käytetään rajavalvonnan ohella meripelastukseen, ympäristönsuojeluun, luonnonvarojen valvontaan, avomeren öljyntorjuntaan sekä sammutustehtäviin. Lisäksi sitä käyelokuun
aiempien ulkovartiolaivojen tavoin öljyntorjuntaan. Alusta voidaan hyödyntää
vaikeissa kemikaalionnettomuuksissa.
Turvan aiempia aluksia suurempi koko mahdollistaa 1 200 kuutiometrin säiliöt, joihin öljy merestä kerätään. Toiminta onnistuu myös talviolosuhteissa.
Harjakeräimet ovat turkulaisen Mobimarin valmistamia.
Suurelle työkannelle mahtuu yhYmpärivuotista
deksän 20 jalan konttia, joissa
suorituskykyä
voi olla erilaista torjuntakalustoa. Aluksella on kuorTurva pystyy murtamaan
jäätä, joten se voi toimia
mausta varten nosturi.
ympäri vuoden. SuunSuomen ympärisAluksella on
nitteilla on 300 meritökeskus Syke on ollut
kyky tukea
päivää vuodessa. Uusi
vahvasti mukana ulkoalus korvaa nyt myynvartiolaivan suunnittemeripuolustusta lussa
nissä olevat Telkkä-luoja rakentamisessa
kan kolme 49,2-metrissekä rahoittajana. Monitä alusta, jotka kykenivät
käyttöisyys tosin teki alukpurjehtimaan vain kesällä.
sen suunnittelusta ja rakenUusi ulkovartiolaiva sen sitamisesta haasteellista: suuresjaan etenee vielä 80 sentin jäässä. Aluk- ta koosta huolimatta tilaa rungossa ei
sen rungolla on tehty mallikokeita Aker ole liikaa.
Articin jäälaboratoriossa.
Pääsyy aluksen suureen kokoon on Estää tankkerin haaksirikon
monikäyttöisyys, joka on kansainvälises- Diesel-sähköinen Turva on melkoinen
tikin ainutlaatuista. Se kykenee moni- voimanpesä. Hätätilanteessa se tuottaa
puolisen merialueen valvonnan ohella 100 tonnia staattista vetoa. Tämä mahtetään normaalissa PTR-viranomaisyhteistyössä (poliisi, tulli ja raja).
Kriisitilanteessa aluksella on kyky
tukea meripuolustusta. Turva voidaan
aseistaa, mutta Rajavartiolaitos ei tarkemmin kerro, millä järjestelmillä. Aiemmissa aluksissa on ainakin 12,7 millimetrin konekiväärejä sekä syvyyspommeja.
dollistaa jopa tuuliajolla olevan öljytankkerin ottamisen hätähinaukseen tai pitämisen paikallaan keulalla puskemalla.
Toisaalta Turvaa voidaan pitää tarkasti paikallaan myös hankalissa tuuliolosuhteissa. Tämä on usein tarpeen öljyntorjunnassa.
Laivan Wärtsilä 12V34DF (6 400
kW) -pääkone ja kaksi 6L34DF-moottoria (3 000 kW) voivat käydä sekä nesteytetyllä LNG-maakaasulla (Liquified
Natural Gas) että dieselillä. Näin aluksen päästöt ovat pienet.
Kahteen konehuoneeseen jaetut
moottorit pyörittävät generaattoreita,
jotka tuottavat sähkön kahdelle 360 astetta kääntyvälle Rolls-Royce Azipull
-ruoripotkurille.
Turvassa on kolmantena perinteinen
akseloitu säätölapapotkuri. Yhdistelmä
tekee aluksesta sekä ketterän että tarvittaessa taloudellisesti ajettavan.
Etukonehuoneen kaksi moottoria
jauhavat vain sähköä. Taaemman konehuoneen pääkone on kytketty suoraan
keskipotkurin akseliin. Siinäkin on generaattori, joten sähköä saadaan ruoripotkureille yhdellä moottorillakin ajettaessa.
Kokoonpano on erittäin vaurionkes-
15
Reserviläinen 6/2013
TeRO TUOmINeN
Vasemmalla:
Aluksessa on kaksi kääntyvää ruoripotkuria ja yksi perinteinen akseloitu potkuri.
Takaosassa on suuri työkansi.
Vas. keskellä:
Turvan pääsensori on Cassidian TRS-3D -tutka. Samanlainen on merivoimien
Hamina-luokan ohjusveneissä (ylin antenni)
Vas. alhaalla:
Uusi ulkovartiolaiva sai myös uudet värit. Nykyisin Rajanvartiolaitoksen alukset ovat
vihreä-oransseja. Havainnekuva.
Oik. keskellä:
Havainnekuva Turvan työkannesta. Ylärakenteen kulmissa on vesitykit.
Oik. alhaalla:
Turvan varustukseen kuuluu vastaava RIB-vene, joita merivoimat käytti alustarkastuksiin Atalanta-operaatiossa.
STX fINlAND
CASSIDIAN
PUOlUSTUSVOImAT / COmBAT CAmeRA
STX fINlAND
tävä. Moottorit ovat erillisissä konehuoneissa, joista kumpikin yksin kykenee liikuttamaan laivaa. Turvallisuuden takia
aluksessa on myös kaksoispohja.
Tukeutumiskyky koptereille
Turvassa on ensimmäisenä Rajavartioston ja merivoimien aluksista helikopterikansi. Super Puma -kokoluokan kopterit voivat laskeutua keulassa olevalle
helipadille.
Kantta voidaan hyödyntää pysäköintiin tehtävää odotettaessa. Meripelastusoperaation aikana kopteri voi lennättää
merestä nostettuja turvaan alukselle.
Uutta on sekin, että Turvalla on lentopolttoainesäiliö, josta helikopteri voidaan tankata merellä. Näin toiminta-aikaa alueella voidaan pidentää merkittävästi.
Turvalta voidaan operoida pienellä
RIB-apuveneellä. Se ja toinen katettu
partiovene on sijoitettu aluksen kylkien luukuilla suojattuihin syvennyksiin.
Veneitä voidaan käyttää esimerkiksi
erikoiskoulutetun alustarkastusosaston
kuljettamiseen toiselle laivalle.
Edistykselliset sensorit
Ulkovartiolaivassa on kattava sensorijärjestelmä. Siten Turva kykenee valvo-
maan merialuetta kaikissa näkyvyysolosuhteissa.
Vedenalaisista mittausjärjestelmistä
Rajavartiolaitos ei kerro yksityiskohtia.
Joka tapauksessa Turvalla on tarpeellinen suorituskyky valvoa tilannetta merenpinnan allakin.
Rajalla on omien sukeltajien ohella ROV-sukellusrobotteja, joita voidaan
hyödyntää vedenalaisessa meripelastuksessa, rajaturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä, rikos- ja onnettomuuspaikkatutkinnassa sekä virka-avussa muille viranomaisille.
Ilma- ja meritilannekuvan ydin on
eurooppalaisen Cassidianin TRS-3Dtutka. Sen antenni asennetaan jykevään
ristikkomastoon komentosillan yläpuolelle. Sama tutka on merivoimien Hamina-luokan ohjusveneissä sekä Hämeenmaa-luokan miinalaivoissa.
TRS-3D:n ohella alukseen tulee Cassidian MRSS 2000 I -toisiotutka. Se lähettää kyselysignaalia, jolle oikealla laitteella varustetut maalit vastaavat tunnistetiedoillaan. Tätä voidaan normaalioloissa hyödyntää ilma-alusten tunnistamiseen ja kriisiaikana vihamielisten
maalien erottamiseen omista.
TRS-3D mahdollistaa tarkan ilmaja meritilanteen seurannan. Normaali-
oloissa Turva osallistuu aluevalvontaan
luomalla ja täydentämällä merialueen tilannekuvaa.
Lisäksi alus voidaan liittää meripuolustuksen viesti-, johtamis- ja valvontajärjestelmiin ilma-, pinta- ja vedenalaisen tilanteen osalta. Siten TRS-3D:n
tuottamaa tietoa voidaan lähettää ja vastaanottaa muilta yksiköiltä.
Normaalioloissa tilannekuvaa voidaan hyödyntää esimerkiksi suuressa
meripelastus- tai öljyntorjuntaoperaatiossa, jossa on mukana runsaasti aluksia
ja helikoptereita. Turvalle voidaan perustaa johtokeskus, joka koordinoi työskentelyä alueella.
Toiselle kaivataan rahoitusta
Turva parantaa nimensä mukaisesti
turvallisuutta merialueillamme. Aluksen ensisijainen käyttöalue on Suomenlahti, jossa öljyonnettomuuden riski on
suurin. Uusi ulkovartiolaiva luovutetaan
vuoden lopulla ja otetaan käyttöön 2014.
Uusi alus soveltuu myös kansainvälisiin tehtäviin Itämeren alueella. Tätä
varten se on ensimmäisenä Rajan aluksena luokitettu Germanischer Lloydin
vaatimukset täyttäväksi.
Yhdessä kesällä käyttöön otetun
MRCC Turku -johtokeskuksen kanssa
alus kohentaa tilannekuvaa merialueistamme. Tämä on merkittävä saavutus tilanteessa, jossa Rajavartiolaitoksessa on
meneillään 28 miljoonan euron säästöohjelma.
Rajan toivelistalla toinen samanlainen ulkovartiolaiva. Siltä puuttuu kuitenkin rahoitus.
UlkOVARTIOlAIVA TURVA
(UVl10)
Pituus 95,9 metriä
Leveys 17,4 metriä
Suunnittelusyväys 5 metriä
Kuollut paino, suunnittelusyväys
660 tonnia
Kuollut paino, maksimisyväys
1 800 tonnia
Nopeus 18 solmua
Miehistö 30
www.raja.fi/uvl10
16
Krihaekstra
Suomalaiset Libanonissa
Kiehuva Lähi-itä, rauhallinen Etelä-Libanon
Olli Nurmi
ei ole vaikeuttanut
suomalaisten paluuta Libanoniin. Alueellisen tilanteen kehitys on tutkijan mukaan korostanut Unifil-operaation merkitystä.
Suomalaisen kriisinhallintajoukon
ensimmäinen vuosi Libanonissa toukokuusta 2012 toukokuuhun 2013 sujui hyvin rauhallisesti.
Rauhanturvaajat joutuivat vain kerran vakavampaan välikohtaukseen paikallisten kanssa lokakuussa 2012. Tuolloin suomalaisten saattue joutui hetkeksi
vihamielisen väkijoukon pysäyttämäksi
ja piirittämäksi. Henkilövahingoilta vältyttiin.
Syyrian sisällissodan aiheuttamat
heijastevaikutukset kuitenkin muuttivat Libanonin tilanteen ja kehityksen
entistäkin arvaamattomammaksi sekä
vaikeammin ennustettavaksi. Libanoniin paenneiden syyrialaisten pakolaisten määrä oli noussut toukokuuhun 2013
mennessä lähelle puolta miljoonaa.
lähialueen kiehunta
”Selkeä tilaus YK-operaatiolle”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija
Tiilikainen vieraili suomalaisten rauhanturvaajien luona toukokuussa. Hänen mukaansa Suomen osallistumisella YK-johtoiseen rauhanturvaamiseen
Lähi-idässä on jopa ”ratkaisevan tärkeä”
merkitys, sillä Suomella on vastuu kannettavanaan kansainvälisestä kriisinhallinnasta.
Sen sijaan loppuvuodesta 2013 tapahtuvan pataljoonan johtovaltiovastuun merkitystä Tiilikainen ei halua liioitella, vaikka hän pitääkin asiaa myönteisenä.
– Johtovastuu tekee Suomen osallistumisesta näkyvämpää. Sitä ei kuitenkaan kannata yliarvioida, sillä tärkeämpää on monipuolinen osallistuminen ja
valmius osallistua erilaisiin operaatioihin. Se lisää luottamusta Suomeen rauhanturvaajana ja kriisinhallitsijana.
Tiilikainen pitää selvänä, että nimenomaan YK-johtoiseen operaatioon
palaamiselle oli olemassa selkeä tilaus.
Hän kuitenkin korostaa, että aikanaan
oli tärkeää osallistua Nato- ja EU-johtoiseen kriisinhallintaan, sillä näitä toimintakykyjä rakennettiin 1990- ja 2000-lukujen aikana.
– Varmasti Nato-operaatioihin osallistutaan myös jatkossa, mutta nyt näytettiin, ettei YK-johtoisille operaatioille
ole käännetty selkää.
Alueelliset perusongelmat ovat pysyneet Lähi-idässä jo pitkään muuttumattomina, vaikka Syyrian tapahtumat ovat
sekoittaneet asetelmia.
Tiilikainen kokee, että operaatiolla
on nykyisin kaksinainen merkitys. On
mandaatin mukainen tehtävä Libanonin ja Israelin raja-alueen valvonnasta,
mutta sitten on myös yleisempi merkitys turvallisuuden lisäämisestä.
– Operaation yleisempi merkitys on
selkeästi korostunut viime kuukausina.
YK:n läsnäolo alueella on tärkeä.
”Minulla on valmiudet,
joita käyttää”
Keväällä suomalaisista rauhanturvaajista reserviläisiä oli neljä viidestä. Suurin
osa palvelee operaatiossa puoli vuotta,
mutta alikersantti Olli-Pekka Moisio,
30, haluaa jatkaa palvelustaan täyden
vuoden verran.
Moision osaamista kaivattiin kipeästi, sillä Suomessa hän työskentelee leikkaussalin anestesiahoitajana. Terveydenhoitoalan ammattilaiset ovat muodostaneet kriisinhallintaoperaatioiden
rekrytoinnille oman pullonkaulansa.
Ensimmäiset puoli vuotta Moisio toimi jääkärijoukkueessa sairaanhoitajana.
Käytännössä hän työskenteli samoissa
tehtävissä joukkueen muiden jäsenten
kanssa.
– Jos jotain sattuisi, minulla on valmiudet, joita käyttää.
Jälkimmäisen puolikkaan hän toimii
kriisinhallintajoukon lääkintäryhmässä.
Toimintavalmiuteen mies haki helmikuussa 2012 mietittyään asiaa puolisen vuotta. Kutsu lähteä operaatioon
saapui puhelimitse heinäkuisena aamuna.
– Puoli unenpöperössä vastasin puhelimeen. Vastaus oli ilman muuta heti
selvä. Motivaatio oli kova ja halu lähteä
operaation kova.
– Ehkä lähdin jollain tavoin mielenkiinnosta ja halusin vaihtelua siviilipuolen hommiin. Nämä asiat ovat päällimmäisinä, Moisio pohdiskelee.
Hän kiittelee suomalaisjoukon keskuudessa vallitsevaa hyvää ryhmähenkeä. Palvelus on kasvattanut elämänkokemusta, sillä operaatiossa vallitsevissa
olosuhteissa kaikki ei ole itsestään selvää.
uNifiL-OPErAAtiO
United Nations Interim Force in
Lebanon, perustettu 1978
mandaatti uusittiin perusteellisesti
vuoden 2006 konfliktin jälkeen
nykyiset keskeiset tehtävät: valvoa
Libanonin ja Israelin välillä kulkevaa
sinistä linjaa, tukea Libanonin
asevoimia ja avustaa Libanonin
väestöä
OLLi NurMi
Alikersantti
Olli-Pekka Moisio
(oik.) palvelustovereiden seurassa
ennen ajoneuvopartion lähtöä.
Reserviläinen 6/2013
17
Suomalaiset Afganistanissa
Koulutus ja työkokemus valtteja Isaf-operaatiossa
PuoluStuSvoImAt
Partio Aibakissa. Afganistan on
Suomen rauhanturvahistorian
haastavin operaatio.
an haastavin operaatio. Lämmin ilmasto, heikko infrastruktuuri, joukkojen sirpaleisuus ja vieras kulttuuri kuormittavat. Rauhanturvaajalta edellytetään hyvää peruskuntoa sekä tilannetajua niin
sosiaalisissa tilanteissa kuin maastossa.
Vaikka Afganistanin pohjoisosien turvallisuustilanne onkin verrattain
hyvä, kiihtyvät väkivaltaisuudet kevätkylvöjen jälkeen kestäen syksyn sateisiin saakka. Tukikohdista poistutaankin
vain taisteluvarustuksessa ja virallisissa asioissa.
Vaikka Isaf-operaatio päättyy vuoden 2014 loppuun mennessä, palvellee
suomalaisia myös sitä seuraavassa afgaaniviranomaisten koulutusmissiossa.
Tätä nykyä SKJA tekeekin jo yhteistyötä siviilikriisinhallintatoimijoiden, kuten
Euroopan unionin poliisimission (Eupol) ja ulkoministeriön kehityspoliittisten asiantuntijoiden kanssa.
– Yhteistyö on ainoa keino vaikuttavuuteen. Siviileille on taattava turvallinen työympäristö, jotta he voivat auttaa
hätää kärsiviä ruohonjuuritasolla.
Pasi Hario
vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvaltojen johtama liittouma syöksi AlQaedaa tukeneen Taleban-hallinnon vallasta. Samana vuonna YK perusti Isafoperaation rauhoittamaan Afganistanin.
Nato valtuutettiin johtamaan Isafia ja
Suomi liittyi mukaan noin 50 siviili-sotilasyhteistyöhön keskittyneen rauhanturvaajan voimin.
Vuosina 2010 ja 2012 Suomen kontribuutio oli huipussaan. Afganistanissa
palveli noin 200 suomalaista mukaan lukien täysivahvuinen jääkärikomppania.
Partioinnin ohella Suomi osallistui afgaanien yhteisoperaatioihin Pohjois-Afganistanissa.
Huippuvuosina joukon keski-ikä oli
30 vuoden tietämillä. Jääkärikomppani-
assa se oli huomattavasti alempi, parin- oman maansa, kertoo SKJA:n komentakymmenen ikävuoden hujakoilla. Puo- ja, everstiluutnantti Timo Hartikainen.
li vuotta kerrallaan palvelleen kompNykyinen neuvonanto ja mentorointi
panian miehistö koottiin vastikään Po- tapahtuu afgaaniviranomaisten päämarin prikaatin Suomen kansainvälijoissa ja johtopaikoilla. Tämä edelsestä valmiusjoukosta kotiulyttää suomalaisilta pieniä liiktuneesta varusmieserästä.
kuvia asiantuntijaryhmiä,
Vuonna 2010 aloitetjoilla on suojanaan omat
tiin turvallisuusvastuun
turvaryhmänsä. Valta”Siviileille
siirto Afganistanin
osa reserviläisistä työson taattava
omille viranomaisille.
kenteleekin ryhmissä,
Vastuunsiirto muutosa jopa neuvonantajaturvallinen
ti Suomalaisen kriisintehtävissä.
työympäristö”
hallintajoukon (SKJA)
– Reserviläistemme
tehtävän koulutuspaienemmistö on joko kokenotteiseksi.
neita poliiseja, ensihoitajia
– Oma tehtävämme on
tai sairaanhoitajia. Ikä ja työkokemus näkyvät vankkana amyhä enemmän poliisin ja armeijan mentorointi hajautetulla organisaa- mattitaitona, Hartikainen tiivistää.
tiolla. Vain afgaanit voivat rauhoittaa
Isaf on Suomen rauhanturvahistori-
ISAf-oPerAAtIo
Vahvuus 100 000 sotilasta noin
50 maasta.
Nordic Baltic Transition Support
Unitin (Ruotsi, Suomi, Norja ja
Latvia) toiminta-alue: Balkhin ja
Samanganin maakunnat.
Suomalaisia 138, joista reserviläisiä
69. Keski-ikä 36,4 vuotta.
”Vain ani harva tukee kapinallisia”
– kyllä kyky tehdä havaintoja ihmisistä
ja ympäristöstä sekä se, että on ennenkin
nähnyt karmeita ihmiskohtaloita auttaa
Afganistanissa, summaa sotilasvirkamies
Jarno taustansa hyötyjä.
Hän on 34-vuotias vanhempi konstaapeli Helsingistä. Ennen Afganistania
Jarno palveli rauhanturvatehtävissä Ko-
sovossa vuosina 2002–03.
Afganistanissa hän toimii poliisineuvonantajana ja tätä ennen neuvonantajien turvaryhmässä. Työtään hän kuvailee ”yhteydenpidoksi, ajatusten ja tiedon vaihdoksi sekä afgaanien suunnittelun kehittämiseksi”. Vuorovaikutus ei
ole vain yksipuolista.
– Paikallisten ystävällisyys ja rauhallisuus vaikeuksienkin edessä on vaikuttavaa.
Jarno painottaa, että vaikka työ Isafissa on kurinalaista ja vaativaa, on se
myös palkitsevaa. Suomalaisten läsnäoloa arvostetaan, vaikka vetäytymisaikataulu huolestuttaa.
– Vain ani harva tukee kapinallisia.
Paikalliset ovat hyvin positiivisia ja (afgaani)kollegoitten kiitokset lämmittävät,
Jarno hymähtää.
– Toivonkin, että myös kotimaan
työnantaja osaa arvostaa täällä saatuja
oppeja.
18
Krihaekstra
Hyvä fyysinen kunto
auttaa jaksamaan
Kulttuuriset erot tuovat henkistä painetta rauhanturvaajalle
Mirva Brola
malttia, rauhallista luonnetta, paineen-
sietokykyä. Näistä on hyvä rauhanturvaaja tehty. Fyysisellä puolella tarvitaan
sopivasti niin kestävyys- kuin lihaskuntoakin.
– Norjalaisten tutkimusten mukaan
treenaavat sotilaat ovat myös hyvässä psyykkisessä kunnossa. Nämä ominaisuudet kulkevat käsi kädessä, toteaa
everstiluutnantti Matti Santtila, puolustusvoimien liikuntapäällikkö.
Maailmalla tarvitaan myös sosiaalisuutta ja empaattisuutta: kykyä ottaa
paikalliset asukkaat huomioon tasavertaisina. Tässä suomalaiset ovat perinteisesti pärjänneet hyvin.
– Sotilastaidoissa reserviläiset eivät
välttämättä ole ammattisotilaiden tasolla, mutta muiden ominaisuuksiensa ansiosta he ovat monesti ammattilaisia parempia.
Operaatioissa isoja eroja
Operaatioitten välillä on suuriakin eroja työn raskaudessa. Afganistanissa tehdään yhä paljon jalkapartiota ja henkilötarkastuksia, kun taas Libanonissa työ
painottuu ajoneuvopartioon ja suojaussaattueisiin, tukikohtatyöskentelyyn tai
valvontaan vartioasemilla.
Afganistanissa kuormitusta lisää-
vät saasteet ja suuret lämpötilan vaihkestävyys, Santtila pohtii.
telut. Henkistä kuormitusta tuovat suuEsimerkiksi yhdysvaltalaiset ovat koret kulttuuriset erot länsimaihin nähden.
rostaneet liiaksi voimaa, mikä on tuonut
Libanonissa ei ole jatkuvaa suojaliiongelmia sotilaiden kestävyyskuntoon.
vien käyttöpakkoa, kun taas AfganistaEhkä yllättäen rauhanturvaaja tarvitnissa niitä on käytettävä. Täysi
see myös kehonhallintakykyä,
suojavarustus, ase, ammuksiis tasapainoa. Se ehkäisee
set ja nesteet painavat jovammautumisia esimerpa 35 kiloa.
kiksi huonolla tiestöllä
– Se on iso haaskuljettaessa.
Täysi
te. Varusteiden ja lisä– Kaikkia näitä
varustus jopa
kuorman optimimäärä
ominaisuuksia kannatvoi olla 30 prosenttia
taa harjoittaa: hyvä yh35 kiloa
distelmä olisi 50 prokehon painosta, muusenttia kestävyyttä, 40
ten ne heikentävät suorituskykyä.
voimaa ja 10 kehonhallinVaikka jalkapartioita tehtaa päälle.
dään hitaasti kävellen ja keskusRauhanturvaajaksi haluavaltelemaan pysähtyen, ne kestävät useita
le hyviä lajeja ovat esimerkiksi juoksu,
tunteja. Myös nesteen kulutus kuumishiihto, pyöräily ja kuntosali, trendilajeista kahvakuula ja crossfit.
sa oloissa on huomattava.
Tasapainoakin tarvitaan
Hyvässä sotilaassa yhdistyvät kestävyyskunto ja voimaominaisuudet. Räjähtävä voima korostuu, samoin tukirangan
ja syvien lihasten kunto.
Rauhanturvaajan kestävyyskunnolle
on asetettu vähimmäisvaatimukset. Mitä
parempi kunto on, sitä nopeammin sotilas palautuu rasituksesta.
– Hiihtäjä-tyyppi voisi olla hyvä, jopa jääkiekkoilija, jossa yhdistyy voima ja
Naisen treenattava enemmän
Puolustusvoimat on vähitellen nostanut
fyysisen kunnon vaatimuksiaan. Taustalla on koko ajan lisääntyvä tutkimustieto.
– Tämänhetkiset tehtävät pystytään
hoitamaan nykyisillä vaatimuksilla. Jos
tulee vaativampia tehtäviä, täytyy rajat
voida määritellä operaatiokohtaisesti.
Esimerkiksi tanskalaisilla on Afganistaniin 2 700 metrin vaatimus cooperissa, mutta tehtävätkin ovat vaativam-
pia kuin suomalaisilla.
Pohjoismaissa yleinen käytäntö on,
että fyysiset vaatimukset ovat samat niin
miehille kuin naisillekin. Santtila kannustaakin naisia treenaamaan.
– Nainen vammautuu miestä herkemmin, koska suurempi lihasmassa
suojaa miestä. Naisen tulee siksi harjoitella enemmän.
VaaTiMuKsia
rauhanTurVaajalle
Varusmiesten
valmiusjoukkokoulutus: 2 600
metriä cooperissa, lihaskunto- ja
evakuointitesti
Operaatioitten valintakoulutuksissa:
2 300 metriä cooperissa esikuntaja tukitehtäviin, 2 500 metriä
operatiivisiin tehtäviin
Sotilastarkkailijoiksi lähteville:
2 300 metriä cooperissa
Testien rajat ovat karsivia
vähimmäisvaatimuksia
Näin hakeudut rauhanturvaajaksi
haku on käynnissä ympäri vuoden
kriisinhallintatehtäviin hakeudutaan
toimintavalmiuden kautta. Kyseessä on
yleishakemus, jolla haetaan sotilaallisen
kriisinhallinnan toimintavalmiuteen, ei
tiettyyn rotaatioon tai operaatioon.
Hakemus jätetään ensisijaisesti Porin prikaatiin, mutta sen voi jättää myös
lähimpään aluetoimistoon.
Tehtäviä täytettäessä valinnoissa ovat mukana vain ne, joilla sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmius
on voimassa. Haku on käynnissä ympäri vuoden.
Allekirjoittamalla hakemuksen kriisinhallintatehtäviin ja toimintavalmiuspäätöksen saatuaan henkilö on sitoutunut käskystä saapumaan kriisinhallintakoulutukseen tai -palvelukseen.
Eri alojen osaajia kaivataan
Suomen osallistumisen laajeneminen Unifil-operaatiossa marraskuus-
sa 2013 lisää tarvetta erilaisten sivii- la Suomen kansalainen, ikäsuositus haliammattien osaajille.
keuduttaessa on 20–45 vuotta.
Marraskuusta alkaen kriisinhallinReserviläisillä tulee olla hyvin (arvotatehtäviin tarvitaan lisää muiden mu- sana vähintään 3/3, vanhalla asteikolla
assa lääkinnän sekä rakennus- ja
tyydyttävä/ tyydyttävä) suoritettu
kunnossapitoalan ammattivarusmiespalvelus tai naisten
vapaaehtoinen asepalvelus.
laisia. Tarvetta on myös
Yleisiin kelpoisuusvarusmieskoulutuksen
aikana erikoisosaamisehtoihin kuuluvat myös
unifil
ta hankkineille, kuten
moitteettomat elämänEOD-koulutetuille retavat sekä hyvä terveys
laajenee
serviläisille.
ja fyysinen kunto. Hamarraskuussa
Lisäksi ravintolakijalla ei saa olla voialan tehtävissä työskenmakasta yliherkkyyttä
televille, esimerkiksi koulkoiselle tekijälle kuten
kin koulutuksen saaneille
ampiaisenpistolle, ruoka- tai
on tarjolla tehtäviä. Tarkempia
lääkeaineelle.
tietoja haettavista tehtävistä on verkLisäksi vaaditaan vähintään Bkosivuilla www.rauhanturvaajaksi.fi.
luokan suomalainen ajokortti. II-vaihe
on oltava suoritettu (pitkäaikainen kortYleiset kelpoisuusehdot
ti), ja C-luokka on eduksi.
Rauhanturvaajaksi hakevan tulee olMikäli jokin asia kelpoisuusvaati-
muksissa tai hakeutumisessa askarruttaa, kannattaa kysyä lisätietoja Porin prikaatin rekrytointialalta. Kysymyksiä voi
lähettää sähköpostilla osoitteeseen rekrytointi.porpr@mil.fi.
Hakemukset ja liitteet
Hakulomakkeet ovat saatavissa www.
rauhanturvaajaksi.fi-verkkosivustolta
kohdasta hakeutuminen. Vaihtoehtoisesti lomakkeet voi noutaa myös lähimmästä aluetoimistosta.
Hakijan tulee täyttää hakulomake,
terveydentilakysely- ja turvallisuusselvityslomake. Lisäksi hakemukseen tulee liittää suomenkielinen ansioluettelo, jäljennys voimassa olevasta siviiliajokortista sekä kopiot opiskelu- ja työtodistuksista.
Reserviläinen 6/2013
19
Kansainvälinen valmiusjoukko
valmistaa maailmalle
Nousujohteista koulutusta ja hyvää yhteishenkeä Porin prikaatissa
PuolustusvoiMAt
Markus Malila
kersanttikaksikko Mikko Paunu ja Emil
Cosnician kotiutui kesäkuussa Porin
prikaatista. Kansainvälisen valmiusjoukkokoulutuksen 347 päivän jälkeen nuoret reserviläiset kokevat saaneensa sen
mitä odottivat.
– Ainutlaatuinen kokemus on ollut
ja koulutus sen tasoista, että näihin tehtäviin ei vastaavaa saa mistään muualta,
Cosnician arvioi palvelustaan.
– Vaikka jossain vaiheessa ensimmäisen puolen vuoden aikana on tuntunut
typerältäkin, niin kyllä se lopulta on palkinnut. Itse en enää tässä vaiheessa vaihtaisi kokemusta pois mistään hinnasta,
Paunu lisää.
Valmiusjoukon varusmiehistä yli 75
prosenttia on käynyt varusmiespalveluksen jälkeen kriisinhallintakomennuksella. Tyypillisesti lähtö tapahtuu 1–2 vuoden sisällä kotiutumisesta. Tuo mahdollisuus houkutteli myös Paunun ja Cosnicianin valmiusjoukkoon.
– Kiinnostus rauhanturvaajan tehtäviin on ollut olemassa jo jonkin aikaa,
Paunu kertoo.
Lähihoitajaksi ennen varusmiespalvelustaan valmistunut Cosnician on samoilla linjoilla.
– Rauhanturvaajan tehtävät ja hieman haastavammat olosuhteet näin lääkinnälliseltä puolelta kiinnostivat.
Parisataa kilometriä
barettimerkistä
Erityisesti jälkimmäinen puolikas koulutuksessa on ollut molempien mieleen.
– Koulutus on ollut sopivasti haastavaa ja nousujohteista. Kouluttajat ovat
osanneet hyvin katsoa osaamistamme
Asepalveluksen jälkeen Mikko
Paunu on aloittanut lääkäriopinnot
ja Emil Cosnician englanninkieliset
sairaanhoitajaopinnot.
ja nostaneet vaatimustasoa sitä mukaa,
Cosnician kiittelee.
– Yhteishenki on kova ja se on ollut kaikkein parasta koulutuksen lisäksi. Koko porukka on sellaista, että hommat kiinnostavat. Yhteishenki ja motivaatio ovat sellaisia, että ne auttavat itseäkin jaksamaan, Paunu lisää.
Erityisesti koulutukseen olennaisena kuuluvat kriisinhallintaharjoitukset
ja valmiusjoukkojen kultaiseen leijonamerkkiin oikeuttava barettimerkkikoe ovat jääneet mieleen.
– Testi ei ollut fyysisesti niinkään
raskas, mutta taistelu käytiin enemmän
pään sisällä. Siinä mitattiin myös yhteishenkeä. Liikuimme polkupyörillä ja jalan parisataa kilometriä kahden päivän
aikana, eikä unta juuri saanut, Paunu
muistelee.
Lähihoitaja Cosnician kokee saaneensa koulutuksesta hyötyä myös siviiliammattiinsa.
– Olen itse erikoistunut psykiatriseen työhön ja täällä olen saanut enemmän oppia akuuttihoitoon, jota aion hakeutua opiskelemaan lisää.
Komennusta odotellessa
Palveluksen jälkeen nuorukaiset jatkavat opiskelemaan. Molemmilla on haku
päällä kriisinhallintatehtäviin ja toimintavalmiussitoumus allekirjoitettu, mutta ensikosketukset syksyn opiskeluihin
määrittävät operaatioon lähdön ajankohdan.
Valmiusjoukkoon haluaville nuorille kersanttikaksikolla on yksinkertaiset
terveiset.
– Pääsyvaatimuksissa ei ole mitään
kohtuutonta. Perusjärkevä ja -kuntoinen nuori pystyy niistä selviytymään, eikä pääsykoetta kannata stressata tai pelätä etukäteen.
– Pieni valmistautuminen ei ole koskaan pahasta, vähän lenkkiä ja punnerruksia kannattaa tehdä. Kannattaa tutustua valintakokeen vaatimuksiin etukäteen Porin prikaatin nettisivuilta, ja
testit on helppo myös kokeilla etukäteen.
KUNNIAMERKIT KUNTOON
• Uudet nauhat ja merkkien asettelu oikeaan
järjestykseen, ompelu
• Pienoiskunniamerkkien, solkien ja
kunniamerkkinappien myynti
Puh. (09) 4785 0209 ja 4785 0207 Fax (09) 4785 0100
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO
RATAMESTARINKATU 9 C, 00520 HELSINKI
VAIHDE (09) 478 500, S-posti: keskus.tsto@sotainvalidit.fi
www.sotainvalidit.fi
Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu
Puh & Fax 013 896862, GSM 0500 925066
http://brtuote.fi markku@brtuote.fi
20
KOULUTUS
Taktiset merkit tutuiksi
Osa 5: Tunnistatko merkit?
Vastaukset alla.
2
A
E
B
F
C
G
D
H
LISÄTARVIKKEITA:
JAHTIANTENNI N. 50 CM,
MONOFONI, KEVYT PÄÄSRJ.,
KORVAKUULOKE, SUOJALAUKKU,
AUTOLATURI.
KANAVATAAJUUKSIA
VAIHDETAAN PC:LLÄ.
VOIDAAN KÄYTTÄÄ MYÖS CCIR,-TAI
CTCS-SELEKTIIVI KUTSUA.
MYÖS OHJELMOITAVA.
Maahantuonti, myynti ja huolto
Liikenneradio Oy, Uomatie 11, 01600 Vantaa.
Puh. 050-4095911, Fax 09-507 1200
www.liikenneradio.fi, info@liikenneradio.fi
Vastaukset:
A) 2. mekanisoidun prikaatin mekanisoitu pataljoona
B) Vihollisen mekanisoitu pataljoona
C) Panssarijääkärikomppania
D) Panssarivaunupataljoona
E) Panssaritiedustelukomppania
F) Vihollisen panssarintorjuntakomppania
G) Telakanuunapatteristo
H) Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue
MPK hakee Lounais-Suomen maanpuolustuspiiriin Turkuun
PIIRIPÄÄLLIkkÖÄ
Piiripäällikkö on MPk:n toiminnanjohtajan alainen tulosvastuullinen johtaja.
Edellytyksenä kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta
ja johtamisesta. Työsuhde alkaa 1.1.2014. Tehtävä on 5 vuoden määräaikainen.
MPK hakee Länsi-Suomen maanpuolustuspiiriin, Keski-Suomeen Jyväskylään
kOULUTUS- JA TUkIYkSIkÖN PÄÄLLIkkÖÄ
koulutus- ja tukiyksikön päällikkö on piiripäällikön alainen tulosvastuullinen johtaja.
Edellytyksenä kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta
ja johtamisesta. Työsuhde alkaa 1.1.2014. Tehtävä on 5 vuoden määräaikainen.
MPK hakee Keskustoimistoon Helsinkiin
kOULUTUSSUUNNITTELIJAA
koulutussuunnittelija on MPk:n koulutuspäällikön alainen toimihenkilö. Edellytyksenä
koulutussuunnittelun tuntemus. Työsuhde alkaa 1.1.2014. Tehtävä on toistaiseksi
voimassa oleva.
Lue ilmoitukset kokonaisuudessaan verkkosivuilta www.MPK.fi
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa
kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa
yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä.
Ammatti turvallisuusalalta
Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja
Opiskelu alkaa OSAOn Limingan yksikössä 2.1.2014. Opintojen laajuus on 120
ov. Opintoihin valitaan pääsääntöisesti yo-tutkinnon tai aikaisemman ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Soveltuvuuskokeet järjestetään marraskuussa 2013.
Koulutukseen valittavilta tullaan pyytämään viranomaislausunto soveltuvuudesta
turvallisuusalan koulutukseen. Hakuaika päättyy 31.10.2013.
Hakeminen ja lisätiedot
Hakulomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.osao.fi/liminka. Lisätietoja antavat
yksikönjohtaja Juha Virsiheimo, p. 050 590 9642 sekä opintoasiainsihteeri
Sari Juola, p. 050 349 6007.
Oulun seudun ammattiopisto / www.osao.fi
Reserviläinen 6/2013
21
Tietoturvallisuus
kurssitarjontaan
Syksyllä järjestetään seuraava kyber-kurssi rajatulle osallistujajoukolle
joista 22 valittiin kurssille. Osa silloisista osallistujista on ryhtynyt suunnittelemaan tulevana syksynä järjestettävää
kurssia.
rantautunut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutustarjontaan.
Kodin tietoturvaa kaikille
Aloite kurssien järjestämisesHelsingin koulutus- ja tukiyktä on tullut lähinnä kouluttasikön kouluttajaryhmä järjilta. Erityisen innokkaasjesti Naisten valmiusti kursseja on kehittänyt
Seuraava
liiton kanssa tavallisille
Helsingin koulutus- ja
kyber-kurssi
tietokoneen käyttäjiltukiyksikkö. Yksikön
le suunnatun kodin tieviesti- ja johtamisjärsyyskuussa
toturva -kurssin helmijestelmäkoulutus on
aktiivista ja se on houSantahaminassa kuussa 2013.
Kurssin aikana käkutellut mukaan uusia
vapaaehtoiskouluttajia.
siteltiin muun muassa
terveydenhuollon tietojärjesEnsimmäinen pilottitelmiä ja matkapuhelimen tietokurssi järjestettiin syksyllä 2012
turvaa. Seuraava vastaavanlainen, kaiinformaatio- ja viestintäteknologian amkille avoin kurssi järjestetään Kainuun
mattilaisille, ja sillä koulutettiin tulevia
koulutus- ja tukiyksikössä 28. syyskuuta.
kouluttajia.
Seuraava kyber-kurssi pidetään HelKoulutukseen oli paljon hakijoita,
tietoverkkoturvallisuus on
Vesa Alare
S OT I E M M E
S ÄVE LE T
Ahti Laineen studio-orkesteri
CD 15€ sis. postikulut
Yhdistyksille väh. 10 kpl erät 10 €/levy
+ postikulut
Sota päättynyt
ei rauhaan
Ilta Kannaksella
Elämä juoksuhaudoissa
Säkkijärven polkka
Eldankajärven jää
Veteraani
Korsuvalssi
Lotta
Takkatulen loisteessa
Liisa pien`
Pienet kukkivat
kummut
Tumma yö
Äänisen aallot
Jääkärin laulu
Ei tietää voisi
Tilaukset: vesa.alare@suomi24.fi tai puh. 0400 840 315
singin koulutus- ja tukiyksikössä 13.–15.
syyskuuta Santahaminassa. Harjoitus
toteutetaan suljetussa ympäristössä, ja
kurssille otettavien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota.
Kurssi ei ole pelkästään verkkoteknisiä toimenpiteitä kouluttava, vaan sen
keskeinen tavoite on aiheeseen liittyvän
tilannekuvan ylläpito ja johtamisen harjoittelu yhdessä lainsäädännön kanssa.
Myös matkapuhelimet ovat osa
tietoturvallisuutta. Kännykkäparkki
esikuntaharjoituksessa.
Tavoitteena kaksi
kurssityyppiä
Tietoverkkokurssien kehittäminen jatkuu, kertoo MPK:n toiminnanjohtaja
Pekka Tuunanen.
– Tavoitteena on rakentaa kaksi kurssityyppiä koulutustarjontaan: kodin tietoturvakurssi ja tietojärjestelmiin perehtyneille suunnattu kyberturvallisuuskurssi, Tuunanen sanoo.
MPK jatkaa kurssien kehittämistä
yhteistyössä puolustusvoimien ja kouluttajien kanssa. Kesäkuun alkupuolella neuvotellaan Pääesikunnan kanssa yhteistyön tarpeista ja edellytyksistä.
MIrva Brola
Inka Koskenvuo
Kirjaa koulutuksesi
MPK-korttiin
omien tietojen päivittäminen
tietojärjestelmään kannattaa
asta Mutanen
mpk:n kurssi edessä? Muistathan kirjautua sähköiseen tietojärjestelmään Maan-
puolustuskoulutusyhdistyksen verkkosivuilla. Kun olet kirjautunut järjestelmän käyttäjäksi, MPK-korttiisi kirjautuvat kaikki suorittamasi kurssit.
Kortissa näkyvät myös kertausharjoituksiin rinnastettavat, sotilaallisia valmiuksia palvelevat kurssit.
Vain puolustusvoimien tilaamaan
koulutukseen osallistuminen ei näy järjestelmässä. Nämä tiedot kirjataan puolustusvoimien asevelvollisrekisteriin.
Jos tunnukset järjestelmään ovat
lukkiutuneet, asian voi korjata lähettämällä viestin osoitteeseen palaute@
mpk.fi.
Järjestelmään on tulossa loppuvuoden aikana uusi henkilökohtainen profiili-sivu alalehtineen. Sivu-uudistus tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden henkilökohtaisen osaamisprofiilin luomiseen,
ja sen avulla koulutushistoriatiedot ovat
myös entistä helpompi pitää ajan tasalla.
22
LIIKUNTA
Häyhä-kisa käytiin
Pahkajärvellä
Tarkka-ammunta yksi kasvavimmista lajeista
VeLi-Pekka LeskeLä
armeijan
ampumaalueilla myös
reserviläiset
pääsevät
ampumaan
pitkillä, jopa
yli kilometrin
matkoilla. Partio
etsii maaleja.
Veli-Pekka Leskelä
pahkajärvellä paukkuu.
Luodit iskevät
kaukaisiin tauluihin tarkasti, kunhan ne
on ensin nähty.
Asialla ovat eri reserviläisjärjestöjen
ampujat, jotka osallistuvat vuosittaiseen
Simo Häyhä -kilpailuun. Tarkka-ampujakilta on järjestänyt kisan jo vuosituhannen vaihteesta asti.
Vekaranjärven varuskunnan kupeessa sijaitsevalle Pahkajärven ampumaalueelle saapui elokuun puolivälissä 36
osallistujaa Helsingin ja Kittilän väliltä.
Kilpailu käydään kahden miehen
partioina, jotka koostuvat tähystäjästä
ja ampujasta. Tähystäjällä on usein lyhyt, nopeasti ampuva ase kiireisiin tilanteisiin ja ampujalla pitkä, kauaksi kantava ase. Parien täytyy löytää maalit, osua
niihin ja suojautua ja vetäytyä taistelunmukaisissa tilanteissa.
Taidot korkealla
Tarkka-ampumaharrastus kasvaa reserviläisten joukossa vauhdilla. Vuonna 2000 perustettuun kiltaan kuuluu
jo noin 400 jäsentä ja tänä vuonna ha-
kemuksia on tullut jo noin 40.
– Kuulumme Suomen neljän suurimman killan joukkoon ja kasvamme nopeasti. Pohjanmaan tarkka-ampujilla
on myös oma yhdistyksensä, killan perustajajäsen, yliluutnantti res Juha Espo kertoo.
Espo opetteli tarkka-ampujan taitonsa useimpien kiltalaisten tapaan reserviläisenä itse omilla välineillä. Kilpailijoilla on kunnon varustus aseita, optiikkaa
ja röllipukuja myöten.
– Jäsenet sijoittavat harrastukseen
huomattavasti omia varoja ja aikaa. He
kehittävät taitojaan hyvälle kansainväliselle tasolle. Toivon, että heidän kykynsä huomioidaan puolustusvoimissakin.
Armeija auttaa killan toimintaa: sen
ampuma-alueet ovat lähes ainoita paikkoja ampua yli 300 metrin ja jopa yli kilometrin matkoilla. Siviilien käyttämiä
ratoja on suljettu paljon.
Myös sopivia maalilaitteita löytyy
vain armeijalta, joka antaa myös henkilökuntaansa ohjaamaan harjoituksia.
Ampujia reserviin?
Sijoitetaanko reservissä kouluttautuneita ampujia tarkka-ampujiksi myös ar-
meijan reserviin, kapteeni Harri Hintsanen Karjalan prikaatista?
– Sitä en tiedä, enimmäkseen he ovat
saaneet koulutuksensa jo armeijassa –
mutta onhan se mahdollista, Hintsanen
toteaa. Espo toivoo, että kriisin aikana
heitä voitaisiin käyttää myös koulutukseen.
Tarkka-ampujia koulutetaan armeijassa melko vähän, Vekarajärvellä Hintsasen mukaan puolenkymmentä ampujaa kerrallaan. Espo toivoo lajiin suurempaakin panostusta.
– Tarkka-ammunta on edullinen ja
tehokas taistelutapa. Se ei ole ainakaan
välineiden hinnasta kiinni. Myös siviili saa hyvää kalustoa melko edullisesti.
Killalla on myös omia aseita, joilla voi
kokeilla ennen oman aseen hankkimista.
Hirvikaliiperi kelpaa
Killan omana aseena on kotimainen
peruskivääri Tikka 308 saksalaisella
Schmidt&Benderin kiikarilla. Kivääri maksaa 800 euroa, kiikari toisen mokoman. Myös Zeissiä suositaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla ammutaan myös armeijan kivääreillä.
Myös 6,5 millin Ruotsin Mauserit
ovat tarkkoja, Mosin Naganteja ei kilpailuissa enää näy. Yleiseksi aseeksi
on noussut armeijan TK 2000 eli Sako TRG42 kaliiperissa 338 Lapua Magnum, väljyydeltään 8,6 milliä. Se maksaa viitisen tonnia ja hyvä kiikari sekä
muut asejärjestelmään kuuluvat varusteet saman.
– Se on armeijan hyväksymä tarkka
ja vahva ase, jonka voi ostaa myös harrastuskäyttöön, Espo kertoo. 12,5-millisiä eivät yleensä käytä, kuten ei pimeäkiikareitakaan.
Espo toivoo, että armeija voisi lisätä tarkka-ampujien harjoituksia viime
vuosien takaiselle tasolle. Se nostaisi taitajien tasoa.
– Pyrimme kehittämään taitojamme
nousujohteisesti. Ensin opetellaan perusteet: ampuminen ja toiminta oman
ryhmän tulitukena. Sitten opetellaan itsenäisen toiminnan taitoja.
– Vastatarkka-ampujatoiminnassa
perehdymme myös vastustajan taktiikoihin. Talvitoiminta ja taajamataistelu vaativat omat taktiikkansa. Järjestelmällinen, nousujohteinen kouluttautuminen vaatisi tiheämmin toistuvia harjoituksia.
Reserviläinen 6/2013
23
Reserviläinen harrastaa
Jotos mittaa yleiskunnon
ja kenttäkelpoisuuden
Jussi Luomahaaran mielestä todellinen kunto testataan jotoksella,
ei Cooperin testillä.
MiRVa BRoLa
syysjotoksella 2009 Jussi Luomahaara (vas.) tarkkaili rastivalvojana tapio ja arto
soinin suoritusta kevyellä kertasingolla.
Maaret Väkinen
sanana jotos, eli luontoon tallattu ihmi-
sen tai eläimen tekemä ura, muodostaa
hieman virheellisen käsityksen reserviläistaitoja mittaavan jotoksen luonteesta. Todellisuudessa jotoksella kuljetaan usein ilman latuverkkoa tai merkittyjä teitä.
– Jotos on yleiskunnon paras mittari. Viikonlopun kestävä, 40–60 kilometriä pitkä jotos kysyy peruskuntoa. Lisäksi jotoksella tarvitaan partiotaitoja, sa-
noo Ikaalisissa asuva reserviläisaktiivi
Jussi Luomahaara.
Reservin vänrikki Luomahaara pitää eniten juuri pitkistä jotoksista, joilla pääsee haastamaan itseään. Lopulta
juuri jotoksen aikana kuljetun matkan
pituus määräytyy sen mukaan, miten hyvin partio suunnistaa suunniteltua reittiä pitkin.
– Jotoksella oppii aina jotakin uutta. Koukuttavinta on jotosten monipuolisuus sekä mahdollisuus mitata oman
kuntonsa lisäksi tietojaan ja taitojaan
tehtävärasteilla.
Yhden viikonlopun mitmaalla järjestettäviin lyhyemtaiseen jotokseen mahtuu
piin tapahtumiin. Mukana
nelisenkymmentä rashän on ollut niin kilpailijana kuin toimitsijatia, joiden tehtävät kä”Retkisarjaan
sittelevät sarjan valinnakin.
nan mukaan sotilasKilpailu ei hänen
voi osallistua
osaamista ja ammunmielestään ole jotokkuka vain”
taa tai ensiapu- ja parsen pääasia.
tiotaitoja. Retkivarus– Parasta on se, etteet osallistujalla pitää
tä voi kehittää itseään.
olla mukanaan omasVaikka jotokset usein
ta takaa, joskin talvijotokselle
ovat kilpailuja, ne ovat silti
enemmänkin itsensä voittamista.
osallistuville puolustusvoimat tarjoaa
metsäsukset.
Monet vierastavat jotokselle lähtöä,
Luomahaara muistuttaa, että yhdis- koska kokevat sen liian raskaana. Luotyksiltä ja piireiltä voi kysyä varusteita mahaara kannustaa voittamaan ennaklainaksi. Jotoskutsusta ja ohjeesta sel- koluulonsa.
viävät kyseiselle jotokselle mukaan tar– Todellisuudessa normaalilla peruskunnolla pärjää ja retkisarjaan voi osalvittavat varusteet.
listua kuka vain.
Itsensä voittamista
Vuonna 2005 Luomahaara osallistui ensimmäisen kerran Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliselle jotokselle. Jo aiemmin hän oli innostunut kansainvälisistä sotilastaitokilpailuista. Suomen jotoksilla hän hakee kokemusta ulkomaisia
kilpailuja varten sekä testaa varusteita.
– Ulkomaisiin kisoihin treenaamme
usein vakioporukalla ja tutustumme samalla paremmin toisiimme. Hauskinta
on silloin, kun mukana on samanhenkinen porukka, jolla on ihan omanlaisensa huumori.
Sekä Ikaalisten reserviläisiin että reserviupseerikerhoon kuuluva Luomahaara osallistuu vuosittain valtakunnallisiin syys- ja talvijotoksiin sekä Pirkan-
ReseRViLäisten
Jotokset
Vuosittain valtakunnallisia ja
paikallisia jotoksia
Pituus yhdestä illasta viikonloppuun
Syys- ja talvijotoksilla sotilas- ja
retkisarja
Mukaan vähintään yöpymisvälineet,
varavaatteet, kantolaite, muonat ja
kompassi
Kova mestaruuskisa Mikkelissä
Piirien yleismestaruus kymenlaaksoon
Janne kosonen
reserviupseeriliiton ampumamestaruus-
kilpailut kisattiin Kyrönpellon ampumaradalla Mikkelissä 17.–18. elokuuta. Viikonlopun aikana ammuttiin liki 80 ampujan voimin 219 kilpailusarjaa.
Pistoolilajit keräsivät kaikkiaan eniten osanottajia. Kovatasoisin kilpailu
käytiin isopistoolissa, jossa erityisesti kärkikaksikko Ari Meinander (575
pistettä) ja Marko Talvitien (575) ampuivat kelpotulokset.
Parhaan pienoiskivääritulokset ampui Antti Puhakka: 591 pistettä 60 laukauksen makuukilpailussa ja 580 pis-
tettä 60 laukauksen asentokilpailussa.
RA 7:ssa (rynnäkkökivääri 6 + 6 + 6
laukausta) oli kahdessa sarjassa yhteensä 32 ampujaa. Yleisen sarjan voitti Asser Vuola tuloksella 165. Paras tulos lajissa oli kuitenkin H50-sarjan voittajan
Tapio Palo-ojan 166.
Piirien välisen yleismestaruuden
voitti Kymenlaakso (9 491) selvällä erolla
ennen Varsinais-Suomea ( 8971). Kilpailujen tulokset kokonaisuudessaan ovat
netissä osoitteessa www.resul.fi.
tommi tiihonen tähtäsi pronssille Ra 7:n
yleisessä sarjassa tuloksella 154.
Janne kosonen
24
SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO
Suomalaisille
menestystä
Syysseminaarin
aiheena
äärikäyttäytyminen
Voitto kotiin PM-kisoista, pronssia
CIOR-sotilasmoniottelusta
ReSeRVIuPSeeRILIIttO
Saku Liehu
reserviupseeriliitto voitti Tšekin Vysko-
vissa käydyn liittojen välisen Pohjoismaisen maastomestaruuskisan. Lisäksi paras joukkueemme FIN2 sijoittui
pronssille CIOR-sotilasmoniottelussa
erittäin pienellä marginaalilla kahteen
saksalaiseen joukkueeseen nähden.
Joukkueen muodostivat Simo Jääskeläinen Kuopion reserviupseereista,
Mikko Hautala Raision reserviupseereista ja Joakim Siirilä Teresistä.
CIOR-kisa käytiin tänä vuonna
Tšekissä heinä–elokuun vaihteessa Vyskovin varuskunta-alueella, joka tarjosi hyvät puitteet kilpailulle. Ainoastaan
uinti oli erillään noin 30 minuutin ajomatkan päässä Brnossa.
Kilpailu alkoi harjoitteluosuudella,
jolla tutustuttiin ampumiseen ja esteratoihin sekä suunnistettiin. Helle haittasi valmistautumista. Ylipitkässä noin
20 kilometrin suunnistusharjoituksessa
melkein 40 asteen helle oli liikaa. Harjoittelussa päästiin kuitenkin sinuiksi
paikallisten aseiden ja ratojen kanssa.
Itse kilpailussa oli mukana valitettavan vähän osallistujia, vain 23 joukkuetta. Budjettileikkaukset ovat vieneet
rahoitusta monelta maalta. Esimerkiksi Iso-Britannialta oli vain yksi joukkue
normaalin neljän sijaan ja Yhdysvalloilta ei yhtään.
Silti parhaat menestyivät ja huonoimmat jäivät viimeiseksi. Ammunnat sujuivat FIN2-joukkueelta kohtuullisen hyvin kovasta tuulesta ja pienestä
sateesta huolimatta, jolloin joukkue oli
kokonaiskisassa kolmantena.
FIN1 ei sen sijaan saanut oikeata
tuulirakoa sijoituksen jäädessä 15:nneksi. Joukkueessa kilpailivat Janne Hyvärinen (Kuopion reserviupseerit), Jouni Leppäsaajo (Kanta-Helsingin reserviupseerit) ja Saku Liehu (Jyväskylän
reserviupseerit ja JARU).
Esteratapäivä ei sujunut niin hyvin
Reserviläinen 6/2013
Perinteisen syysseminaarin aiheena on tänä
vuonna äärikäyttäytymisen kohtaaminen ja johtaminen turvallisuusammateissa. Reserviupseeriliiton, Kadettikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa
käsitellään viimeaikaisia ampumatapauksia poliisin ja
median näkökulmista.
Seminaari pidetään Maanpuolustuskorkeakoululla
Santahaminassa perjantaina 11.10. kello 8.00 alkaen.
Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista liiton nettisivujen kautta 30.9. mennessä. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä pikaisesti, sillä käytössämme on
tällä kertaa tavallista pienempi kokoustila ja paikkoja
on rajoitettu määrä. Ohjelma netissä: www.rul.fi.
Kurssien priimuksille
kunniamiekat
Liitto palkitsee kunniamiekalla jokaisen puolustus-
kuin odotettiin, mutta suunnistukseen
päästiin hyvästä asemasta. Yrityksestä
huolimatta tuloksena oli FIN2:n kolmas
ja FIN1:n 15. sija. INT3-joukkueessa kilpaillut varajäsen Janne Nieminen (Tuusulan reserviupseerit) sijoittui 11:nneksi.
PM-kisoihin laskettiin tulokset samasta kilpailusta. Pohjoismaisissa kisoissa Suomi sijoittui ensimmäiseksi
ennen Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia. Tämä olikin FIN1-joukkueen vähimmäistavoite.
Saksan kova panostus kilpailuun
näkyy: treeni jatkuu ympäri vuoden
ja joukkueet kuittasivat historiallisesti kaikkien kategorioiden voitot – joskin FIN2-joukkue hävisi vain 38 pistettä voittajalle.
Kun huomioidaan, että Suomessa ei
käytännössä treenata joukkueena lainkaan, ensi vuodelle on kova halu näyttää, ettei kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
Saksan Hammelburgissa järjestetään
1.–8. elokuuta 2014 samalla sekä CIORettä PM-kisat. Karsinnat ovat toukokuussa, ja mukaan toivotaan uusia osallistujia.
FIN2:n Mikko Hautala,
Joakim Siirilä ja Simo
Jääskeläinen olivat uinnissa toiseksi nopeimpia
heti Ruotsin jälkeen.
haaran reserviupseerikurssien priimukset. Heinäkuun
lopulla kunniamiekat luovutettiin Reserviupseerikoulussa Haminassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa
ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Panssariprikaatin
ru-kurssin priimukselle luovutetaan liiton kunniakilpi
kurssin päättyessä elokuun lopussa.
Merisotakoulun ru-kurssi 163:n priimus oli Hannu Huusari ja Ilmavoimien ru-kurssi 95:n paras Niko
Aho. Haminassa päättyi 25.7. reserviupseerikurssi 242
Pihka. Liiton puheenjohtaja Mika Hannula luovutti kunniamiekan kurssin priimukselle, upseerikokelas
Johannes Heinoselle. Samaan aikaan päättyneen
täydennyskurssi numero 9:n priimus oli kersantti
Eki Monni.
PM-presidiumin uusi
pääsihteeri Norjasta
Heinäkuun lopulla CIOR:n kesäkongressin yhteydessä Tšekin Brnossa pidettiin pohjoismaisten reserviupseeriliittojen puheenjohtajiston kokous. Siellä
päätettiin, että vuonna 2014 reserviupseereiden pohjoismaiset maastomestaruudet ratkotaan tämän vuoden tapaan CIOR:n sotilasmoniottelun yhteydessä.
Ensi vuoden kisapaikkana on siis Saksan Hammelburg. Itse kesäkongressi pidetään elokuun alussa Fuldassa. Vuoden 2015 kisapaikkaa ei vielä päätetty, joskin
kesäkongressi pidetään USA:ssa Washington DC:ssä.
Presidiumin valitsi itselleen uuden pääsihteerin.
Peräti 18 vuotta pääsihteerinä toiminutta majuri Matti Kuulaa seuraa tehtävässä ensi vuoden alussa Norjan reserviupseeriliiton pääsihteeri, kontra-amiraali res
Jørgen Berggrav. Hän toimi 1990-luvulla Norjan sotilasasiamiehenä Helsingissä.
Huolto-apu säätiö avusti JR 200:n upseereita
Harri Lundelin
muodostetun JR 200:n vänrikit viettivät perinteistä kesäpäivää 15.6. Tallinnassa. Huoltoapu säätiö muisti jokaista 12:ta upseeriveljeä raha-avustuksella. Keski-iältään
Suomen-pojat ovat yli 90-vuotiaita.
JR 200 osallistui muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen torjuntaan.
Suomessa taistelleesta 3 350 virolaisesta
174 sai upseerikoulutuksen. Palattuaan
Viroon ja Puna-armeijan vallattua maan
virolaisista vapaaehtoisista
Viron Suomen-poikien kohtalo oli kova.
Upseerit tuomittiin 10–15 vuodeksi
pakkotyöhön. Harvat palasivat leireiltä. Virossa Soomepoisid on arvostettu
käsite ja perinneyhdistys, Soomepoiste Pärimusühing, jatkaa arvokasta historiatyötä.
Suomen sotaveteraanien Viron yhdistyksen reserviupseerikerho päätti jäsenten korkean iän vuoksi virallisesti lopettaa toiminnan 2011. Tässä yhteydessä
kaikki 12 jäsentä liittyivät Töölön reserviupseereihin. Sidos Reserviupseeriliittoon on muodostunut tiiviiksi.
HaRRI LuNdeLIN
Perinteinen
kesäpäivä
alkoi vierailulla
Suomen-poikien
muistomerkillä
Metsäkalmistossa.
RESERVILÄISLIITTO
Reserviläinen 6/2013
Uusi jäsenrekisteri
koekäyttöön
Järjestelmälle tulevaisuudessa noin tuhat käyttäjää
Mervi Mäki-NeSte
Mervi Mäki-Neste
reserviläisliiton, reserviupseeriliiton
ja
Maanpuolustuskiltojen liiton tammikuussa käyttöön otettava uusi jäsenrekisteri lähtee koekäyttöön syyskuun aikana.
– Käyttäjien palautteen pohjalta jäsenrekisteriin tehdään tarvittavia muutoksia, selvittää Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
– Toiveita tulee varmasti paljon ja
kentän palaute huomioidaan, mikäli
mahdolliset kehitysideat ovat järkeviä
ja mahdollisia toteuttaa, mutta aivan jokaisen idean perässä emme voi juosta.
Jäsenrekisterin toimittavan Kehätieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Sauvonsaaren mukaan järjestelmästä on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöinen.
– Toiveena on, että jäsenistöä ei tarvitsisi erikseen kouluttaa rekisterin käyttöön.
Uusi jäsenrekisterin odotetaan tuovan järjestöille merkittäviä säästöjä. Ensi vuoden jäsenmaksulaskutus tehdään
kokonaisuudessaan uudella järjestelmällä ja laskuja aletaan lähettää myös sähköpostilla.
– Reserviläisliitolla vuosittaiset laskutuskulut ovat olleet lähes 50 000 euroa. Tavoittelemme jäsenlaskutuskuluissa noin 20 prosentin säästöä, laskee Nyberg.
Uudistuksen myötä yhdistykset, piirit ja liitto saavat käyttöönsä paljon uusia toimintoja ja ominaisuuksia.
Yhdistysten näkökulmasta jäsenrekisterin tarjoamat poimintaominaisuudet ovat oleellisia. Yhdistyskäyttäjä voi
tehdä oman yhdistyksensä jäsenistä poimintoja niin aselajin, sotilasarvon kuin
syntymävuodenkin mukaan. Kerran tehtyä poimintaa voi myös käyttää uudestaan.
– Nykyisessä jäsenrekisterissä poiminta pitää aina tehdä alusta, nyt kerran tehty poiminta säilyy järjestelmässä, sanoo Nyberg.
25
Jäsenhankintakilpailu
loppusuoralla
Liiton jäsenhankintakilpailua johtaa Pasi Parkkila,
joka oli elokuun puoliväliin mennessä hankkinut Vihannin
reserviläisiin 68 uutta jäsentä. Kisassa huomioidaan kaikki 16.9.2012–30.9.2013 välisenä aikana jäseneksi liittyneet, jotka maksavat jäsenmaksunsa kuluvan vuoden aikana.
Kakkossijasta käyvät tiukkaa kamppailua Ylitornion
Simo Rousu (30 jäsentä) ja Asikkalan Heikki Uitto (29
jäsentä). Kärkikymmenikkö on hankkinut yhteensä 220
uutta jäsentä, mikä on selvästi viime vuotta enemmän.
Liittyneiden määrän yleinen kasvu näkyykin myös jäsenhankintakilpailussa.
Jokainen yhdenkin jäsenen hankkinut palkitaan. Kilpailun voittaja kuittaa 500 euron matkalahjakortin tai
vastaavan tuen omalle yhdistykselleen.
Uudet mallisäännöt
valmistumassa
Käyttäjämäärä kasvaa
Uudistuksessa yhdistys- ja piirikohtaisista käyttäjätunnuksista ja salasanoista siirrytään henkilökohtaisiin tunnuksiin sekä salasanoihin. Tämän myötä nykyistä suurempi osa luottamushenkilöistä voidaan päästää jäsenrekisteriin. Lisäksi voidaan avata enemmän erilaisia
käyttäjäoikeuksia.
– Katseluoikeuksia voitaisiin antaa
vaikkapa yhdistysten ampumavastaaville, pohtii Nyberg.
Hän arvioi, että uudelle jäsenrekisterille tulee noin 1 000 käyttäjää.
– Tällä hetkellä jäsenrekisteriä käyttää noin 80 prosenttia Reserviläisliiton
ja Reserviupseeriliiton yhdistyksistä.
Jäsenrekisteri on myös Kehätieto
Oy:n näkökulmasta poikkeuksellinen.
– Samassa rekisterissä on kolme järjestöä. Toimintoja rekisterissä on vähemmän kuin monilla muilla järjestöillä,
mutta käyttäjiä tulee olemaan keskimääräistä enemmän, Sauvonsaari summaa.
Uusi jäsenrekisteri korvaa nyt käytössä olevan järjestelmän heti loppiaisen jälkeen.
reserviläisliiton
toiminnanjohtaja
Olli Nyberg (oik.)
pääsi testaamaan
uutta jäsenrekisteriä
kehätieto Oy:n
toimitusjohtaja
Jari Sauvonsaaren
opastaessa.
Jäsenyhdistyksille tarkoitetut mallisäännöt ovat
uusiutumassa. Parhaillaan käynnissä on ennakkotarkastus, jossa Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri tarkastaa sääntöjen lainmukaisuuden. Kun mallisääntöihin saadaan hyväksyntä, niiden käyttöönotto tulee
yhdistyksille helpommaksi ja halvemmaksi.
Uusissa mallisäännöissä on otettu huomioon lähinnä lainsäädännölliset muutokset. Tilintarkastajien sijasta
määrätään valittavaksi toiminnan tarkastajia. Mallisäännöt käyttöönsä ottava yhdistys voi kutsua koolle yleisen
kokouksensa ilmoittamalla asiasta vain yhdistyksen nettisivuilla.
Viimeistään Oulun syyskokouksessa esiteltäviin mallisääntöihin laaditaan liitteeksi ohjeellinen yhdistyksen
luottamushenkilöluettelo tehtäväkuvauksineen.
Uutiskirjeitä liittyneille
Reserviläisliitossa on otettu käyttöön sähköinen uutiskirje. Toistaiseksi uutiskirjeitä lähetetään vain uusille
jäsenille. Lähtevässä tietopaketissa kerrotaan toiminnan
pääteemoista: ammunnasta, liikunnasta, koulutuksesta sekä veteraanityöstä. Lisäksi kirje listaa jäsenedut ja
alennukset.
Uutiskirjeitä lähetetään viikoittain. Mikäli sähköpostiosoite ei ole tiedossa, postitetaan liittyneelle perinteinen kirje. Jäsenhankkijoiden toivotaan ilmoittavan liittoon
aina myös liittyvän henkilön sähköpostiosoite.
Liiton sähköistä tiedotusta on viime vuosina laajennettu määrätietoisesti. Uutiskirjeiden ja perinteisen sähköpostin lisäksi käytössä ovat internet- ja facebook-sivut
sekä Twitter.
Liittyneiden määrät kasvussa
Olli Nyberg
liiton jäsenkehitys on piristymään päin.
Liiton jäsenyhdistyksiin kuului elokuun
puolivälin tienoilla 35 424 jäsentä mikä
on vajaat 200 jäsentä viime vuotta enemmän. Maksaneiden osalta kasvua oli noin
0,4 prosenttia.
Tilanne vaihtelee paljon piireittäin.
Valtaosassa maksaneita jäseniä on tällä hetkellä hieman viime vuotta enemmän. Erityisen vahvaa kasvu on Pohjois-
Savossa, jossa maksaneita
Suomi, Päijät-Häme ja Sataon nyt yli kolme prosentkunta ovat yli prosentin
tia enemmän kuin 2012.
perässä viime vuotta.
Myös Pohjois-PohjanKehityksen tausmaa ja Pohjois-Kartalla on jäsenhankinnan tehostuminen.
jala ovat yli kahden
Pohjois-Savossa
prosentin nousussa.
Liittyneiden määrät
kasvu erityisen
Tilaston toisesta
ovat kuluvan vuopäästä löytyy Kainuu,
den
aikana kasvavahvaa
jossa maksaneita jäneet noin viidennekseniä on nyt lähes kaksen. Paras tilanne on
si prosenttia viime vuotPohjois-Pohjanmaalla,
ta vähemmän. Myös Keskijossa määrät ovat yli kak-
sinkertaistuneet. Myös Kymenlaakso ja
Suur-Savo ovat lähes tuplanneet viime
vuoden tasonsa.
Reserviläisliitto on pyrkinyt tehostamaan jäsenhankintaa kehittämällä jäsenhankintakilpailua ja suoritusperusteista piiritukijärjestelmää sekä pohtimalla asiaa piiriseminaareissa. Toimenpiteet ovat selvästi tehonneet, sillä viime
vuonna yllättäen laskuun kääntynyt jäsenmäärä on taas kasvussa.
26
JÄRJESTÖT
Reserviläinen 6/2013
Potkua toimintaan
Harjoitusten kautta maaliin
Vantaalaisten sinnikkyys kantoi maailman kovimpaan marssitapahtumaan
MIRVa BRola
merkiksi Vuosaaresta tehtiin pidempiä
marsseja. Täällä on hyviä marssimaisevuoden 2010 Kesäyön marssille osallistumia ja kaikkia mahdollisia maastotyypminen sytytti marssikipinän muutamalle pejä. Kauas ei tarvitse mennä.
Vantaan reserviläisten jäsenelle. TapahYhteyttä pidettiin sähköpostitse ja
tumaa varten ryhdyttiin harjoittelemaan puhelimitse, lopulta myös Facebookedellisenä syksynä.
ryhmässä. Kaikille sopivien harjoitus– Osallistuminen oli huimaa: yleen- päivien löytäminen oli vaikeaa, ja jokaisä meitä oli kaksi, väliin kolme tai neljä- nen harjoitteli marssimista myös omalkin, muistelee hankkeen puuhamies Esa la vastuullaan.
Matinheikki.
– Olisi hyvä rakentaa jonkinlainen
Säännöllisiä harjoituksia kuitenkin marssipooli, johon kerättäisiin lähtijöivedettiin, ja lopulta marssille osallistui tä. Suomessa ja maailmalla järjestetään
kolmen miehen partio. Vuoden
paljon erilaisia tapahtumia, mut2012 Kesäyön marssi onnista osallistujia on vaikea löytää riittävästi, Matinheiktui jo paremmin.
ki pohtii.
– Sille marssille saa”Vuosaaresta
tiin vähän isompi poUlkomaisiin tapahrukka, kuusi meitä taisi
tumiin lähtijöitä hän
tehtiin
olla. Siellä kun tallustekannustaa kysymään
limme Santista ympäri,
neuvoja niihin aiempidempiä
tuli Nijmegen mieleen:
min osallistuneilta.
marsseja”
saataisiinko Hollantiin
Vantaalaisten valmistautumisessa auttoivat koneljän päivän marssille
oma sotilasjoukkue?
keneen marssijan antamat
Innokkaita löytyikin Helsinneuvot nousujohteisuudesta ja
gin seudun reserviläispiiristä ja vaaditun pitkien harjoitusten tekemisestä. Ken11-miehisen joukkueen kokoaminen vai- raaliharjoituksena olikin 40 kilometrin
kutti mahdolliselta. Syksyn 2012 yhteis- matka kahtena päivänä peräkkäin reserharjoituksista kuitenkin luistettiin ja po- viläispiirin majalta.
rukka pieneni. Loppuvuodesta piti päätRahallista tukea Nijmegenin mattää, lähdetäänkö matkaan ollenkaan.
kalle saatiin yhdistykseltä, piiriltä ja lii– Silloin löytyi Rauhanturvaajalii- toilta. Matinheikki kannustaa tuen haton joukkue, johon pääsimme mukaan. kemiseen.
Nijmegen on pidempiaikainen projekti,
– Yleensä siihen suhtaudutaan pojohon pitää sitoutua, Matinheikki pai- sitiivisesti, kun hakemus on järkevissä
nottaa.
puitteissa ja hyvin perusteltu.
Kuudeksi mieheksi tiivistynyt poHollannin matkakin sujui hyvin:
rukka harjoitteli talven ja kevään mit- kuudesta marssijasta viisi pääsi perille
taan vähintään kerran kuukaudessa pit- saakka, ja uudet marssiharjoitukset jatkän lenkin merkeissä.
kuvat syyskuussa.
– Järjestin harjoitusmarsseja, joilMissä yhdistyksesi on onnistunut?
la kierrettiin pääkaupunkiseutua. Esi- Kerro meille: toimitus@reservilainen.fi
Mirva Brola
Nijmegenin 164,3 kilometriä takana. Takarivissä Magnus Nordgren, Esa Matinheikki
ja Konsta Ripatti. Edessä Hans Ittonen ja Janne Pentunen.
Oulun liittokokoustapahtuman varausohjeet
Oulussa järjestetään 23.–24.11. valtakunnallisten maanpuolustusjärjestöjen
yhteinen liittokokoustapahtuma. Ohjelmassa ovat Suomen Reserviupseeriliiton liittokokous, Reserviläisliiton, Maanpuolustusnaisten liiton ja Reserviläisurheiluliiton syykokoukset sekä Maanpuolustuskiltojen liiton liittovaltuuston kokous.
Huonevarausohjeet
Majoitus- ja kokoustapahtumat järjestetään ensisijaisesti Radisson Blu Hotellissa. Huoneita voi varata myös Sokos Hotel Arinasta.
Varausohjeet ja yhteystiedot:
Radisson Blu Hotel, sales.oulu@radissonblu.com tai puhelin 020 1234 730.
- 89 e / yhden hengen huone / yö, 109 e / kahden hengen huone / yö
- varaustunnus: Maanpuolustusjärjestöt
- majoituskiintiö purkautuu 8.11.
Sokos Hotel Arina, sales.oulu@sokoshotels.fi tai puhelin (08) 3123 255.
- 108 e / yhden hengen huone / yö, 128 e / kahden hengen huone / yö
- varaustunnus: Maanpuolustusjärjestöt
- majoituskiintiö purkautuu 25.10.
Ilmoittautuminen ja illalliskortit
Osallistuja- ja tarjoiluvahvuuksien selvittämiseksi kaikkien osallistujien tulee ilmoittautua viikonlopun kokouksiin ja muihin tapahtumiin osoitteessa
www.reservilaisliitto.fi/toimintakalenteri.
Lauantain iltajuhlaan osallistuminen edellyttää 50 euron hintaisen illalliskortin hankintaa. Kortti sisältää kolmen ruokalajin illallisen alkoholipitoisine ruokajuomineen. Kortit ostetaan etukäteen Reserviläisliiton verkkokaupasta (www.reservilaisliitto.fi/kauppa).
Illalliskortit maksetaan tilauksen yhteydessä joko pankki- tai luottokortilla. Kortit voi noutaa oman liiton valtakirjojen tarkastuspisteestä kokouspaikalta.
Miksi moottoripyöräilet,
Esa Salokorpi?
Esa Salokorpi ja sport touring -pyörä kesäkuussa matkalla ilmasotakouluun Mc officersien
kokoontumiseen.
Mirva Brola
– vanhemmat eivät luvanneet ostaa minulle moottoripyörää, joten hankin sen
omilla tienesteillä. Sitä he eivät voineet
estää, muistelee Esa Salokorpi 16-vuotiaana hankkimaansa kevytmoottoripyörää, jonka hankintaan innostivat kaverit
ja 8 kilometrin koulumatka.
Sen jälkeen Salokorvella on lähes aina ollut jokin pyörä: sport- ja matkapyöriä, joilla hän on kulkenut työmatkoja ja
tehnyt reissuja valtaosin kotimaassa. Pitkiä viikonloppuja on ajeltu myös Virossa, Norjassa ja Ruotsissa.
– Vuosittaisesta ajomäärästä, noin
10 000 kilometristä, suurin osa on hyötyajoa, Salokorpi kertoo.
Kaksipyöräisen selkään vetää kokemus lähempänä luontoa olemisesta: pyörän päällä maailman kokee ja näkee eri
tavalla kuin autosta.
Reserviupseeriliitossa piiri- ja valtakunnan tasolla vaikuttanut reserviläisaktiivi on yhdistänyt ajamisen maanpuolustukseen. Hän on ollut alusta alka-
27
YKSI MEISTÄ
Reserviläinen 6/2013
KUvAt: MiRvA BRolA
Mc officers -ajajilla on oma liivi, päähine ja maastohuivi. Ne voi
hankkia vain kokoontumisajoon osallistunut.
en mukana Mc Officers -ajoissa.
nan rakennukset olivat varsin huonos– Jyväskylän reserviupseereissa oli sa kunnossa. Kun ministeri siellä vieraimuutamia moottoripyöräharrastajia.
li, rakennukset uusittiin heti seuraavan
Keskusteluissa syntyi ajatus yhdistää talven aikana.
nämä kaksi asiaa, Salokorpi kertoo.
MC Officersien kokoontumisajoihin
Ensimmäinen kokoontumisajo jär- ovat tervetulleita kaikki armeijan käyjestettiin Ilomantsin Möhkössä kesällä
neet. Tapahtumissa on yleensä ollut 20–
2006. Sittemmin toimintaan on muodos- 30 henkeä. Inttijuttuja niissä ei varsinaitunut porukka, joka kerran vuodessa
sesti puhuta.
kokoontuu johonkin maanpuo– Reserviläisyys muodoslustukselliseen kohteeseen.
taa yhteyden ja takaa viih– Olemme käyneet
tyvyyden. Ryhmässä ajaminen on osa moottoriniin Suomen pienimulottuvuukmässä varuskunnas”Reserviläisyys pyöräilyn
sa Haapasaaressa kuin
sista, mutta sopivaa
takaa
Turun Pansiossa ja Kaporukkaa ei välttämätjaanissa, Salokorpi lutä ole helppo löytää, Saviihtyvyyden”
ettelee.
lokorpi tuumaa.
– Monesti olemme
Haapasaareen liittyy
hauska sattumus: vuonna
nauraneet sille, että useim2007 Jyri Häkämies oli juupia näkee vain kerran vuodesri aloittanut puolustusministerisa, mutta juttu jatkuu siitä, mihin
nä. Häntä pyydettiin suojelijaksi koti- se viimeksi jäi.
kaupunkinsa Kotkan tuntumassa olleeMoottoripyöräilyn lisäksi hän harseen kokoontumiseen. Kuinka ollakaan, rastaa ”jonkin verran” ammuntaa, kuministeri tulikin paikan päälle.
ten SRA:ta ja palvelusaseita. Takana on
– Meillehän järjestyi heti komenta- myös Maanpuolustuskoulutusyhdistykjan vene Haapasaareen. Siellä varuskun- sen kursseja.
– Ja into on aina piukeana, kun koviin kertausharjoituksiin saa kutsun.
Tällekin vuodelle onnisti taas!
KUKA?
Nimi
Esa Salokorpi
Ikä
46 vuotta
Sotilasarvo
kapteeni res
Työpaikka
Salokorpi-yhtiöt, ekokonsultti
Paikkakunta
Hämeenlinna
Yhdistys
Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudun
reserviupseerit
28
ILTAVAPAA
Elämäni reservissä
Jussi Kangaspunta
Kirjoittaja on helsinkiläinen tohtorikoulutettava ja luutnantti res.
Kokonaisturvallisuutta
edistämässä
Muistatko vielä
kokeilukenttäpuvun?
puolustusVoiMat
Heinäkuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun kotiuduin varusmiespalveluksesta. Samana vuonna opiskelukaverini pyysi minua lähtemään mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Minulla ei tuolloin ollut oikeastaan mitään
tietoa siitä, millaista toimintaa esimerkiksi reserviläisjärjestöissä on tarjolla. Tietämättömyyttäni päätin
ottaa asiasta selvää kuten varusmiesaikanani oli opetettu.
Kymmenen vuotta vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa on ollut itselleni mielenkiintoista ja useiden tilanteiden värittämää monipuolista aikaa. Olen kokenut
olevani etuoikeutettu saadessani mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin ja tehdä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa. Erityisesti toiminnan
kehittämistyössä ja useiden tapahtumien
järjestelyissä mukana olleena on ollut ilo huomata se, miten
eri näkökulmista asioita voidaan viedä eteenpäin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Nykyisin koen vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan erityisesti aatteellisena kansalaistoimintana, joka osaltaan edistää
yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Toiminta sisältää sotilaallisen maanpuolustuskoulutuksen lisäksi laajan joukon muita
aktiviteetteja, jotka tukevat yhteiskunnan toimintaa normaali- ja poikkeusoloissa. Näistä esimerkkeinä vapaaehtoinen palokunta- ja pelastustoiminta sekä eri huoltovarmuusalojen varautumista koordinoivat viranomaisten, järjestöjen ja muiden
toimijoiden muodostamat yhteistoimintaorganisaatiot.
Mielestäni vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämiseksi on yhtäältä kyettävä vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja toisaalta luotava kaikille kansalaisille
mahdollisuus osallistua toimintaan. Muun muassa monipuolistuneet viestintä- ja tiedotuskanavat tarjoavat lukuisia uusia
mahdollisuuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sen sijaan kohderyhmän tavoittaminen eri kanavien kautta
ei yksin tuo oikotietä onneen. Tapahtuman markkinointiviestinnässä on esimerkiksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, miten lukija saadaan kiinnostumaan juuri tästä
tapahtumasta. Yhdistyksen jäsenille lähetetty sähköpostiviesti tai kirkonkylän ilmoitustaululla muiden ilmoitusten alla lymyilevä viesti ensi viikon perinteisistä kesäpäivistä tuskin herättää lukijan kiinnostusta, jos viestin sisältö ei ole tarpeeksi
selkeä ja informatiivinen.
Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä:
toimitus@reservilainen.fi
Kokeilukenttäpuku m/53 oli väriltään ruskeanvihertävä ja muistutti vanhaa
suojeluskuntapukua. Kuva vuodelta 1956.
Mikko Virta
käytössä olleessa kenttäpuvussa m/36 oli monia puutteita, joten
se päätettiin korvata uudella puvulla.
1950-luvun taitteessa kokeiltiin eri materiaaleista ja väreistä tehtyjä uudenmallisia kenttäpukuja eri joukko-osastoissa.
Näistä kokeilumalleista valikoitui yksi ylitse muiden, ja sille vahvistettiin laajempaa kokeilua varten nimeksi kokeilukenttäpuku m/53.
Kokeilukenttäpuku edusti tuulahdusta toisen maailmansodan läntisten voittajavaltioiden sotilasmuodista. Se oli ruskeanvihertävänharmaata villakangasta,
joka oli käsitelty kosteutta vastaan. Väri
oli niin tumma, ettei lika näkynyt siinä.
Lisäksi se sopi hyvin maastoon ja suojasi infrapunatähystykseltä.
Uudenvärisen puvun kokeilu tuotti kuitenkin ongelmia, koska sitä yhdisteltiin usein harmaaseen kenttäpukuun,
jolloin lopputulos näytti kaikkea muuta
kuin sotilaalliselta.
Kahden erivärisen puvun pitäminen
erillään taas vaikeutti heikkokuntoisempien vaatekappaleiden loppuun kuluttamista. Taloudellisesti tuli siten edullisemmaksi, että käytössä olisi vain yhdenvärisiä pukuja.
Näin ollen puolustusvoimissa päädyttiin siihen, että harmaa väri olisi maastosotien aikana
olosuhteissa yhtä hyvä kuin vihreäkin, ja
uuden puvun väri muutettiin harmaaksi. Samalla siihen tehtiin erilaisia parannuksia lähes kymmenen vuoden kokeilun tulosten perusteella. Lopputuloksena syntyi harmaa kenttäpuku m/65.
Kokeilukenttäpuvut piti kuitenkin
vielä kuluttaa loppuun. Puolustusministeri määräsi sen tehtäväksi vuoteen
1968 mennessä, mutta todellisuudessa
pukuja käytettiin laajasti ainakin 70-luvun puoliväliin asti. Kaakkois-Suomen
sotilasläänin alueella puvun viimeiset
erät poistuivat käytöstä vasta 1980-luvulla.
Lämpimät muistot
Sodankylässä vuonna 1966 palvelleella
reservin majuri Erkki Kiviniemellä on
kokeilukenttäpuvusta lämpimiä muistoja – aivan kirjaimellisesti.
– Oli mukava saada jotain lämmintä päälle ulkopalvelukseen. Armeijaan
mennessäni oli pakkasta yli 40 astetta
useampia viikkoja.
Lämpimyys olikin ehdottomasti puvun paras ominaisuus.
– Varsinaisen palveluspuvun rinnalla se oli jotain uutta ja ihmeellistä, kun
ei palellut.
Kiviniemi ei muista palveluksen
aikana kuulleensa, että jäykkä ja ruskean värinen puku olisi ollut kokeilukäytössä.
Reserviläinen 6/2013
29
Reserviläisen matkavinkki
Museo joka on pakko nähdä
Manchesterin Imperial War Museum haluaa herättää keskustelua sodista.
KUVAT: IMPERIAl WAR MUSEUM
Arkkitehti Daniel libeskindin
suunnittelema rakennus on osa uuden
arkkitehtuurin The Quays -aluetta.
esimerkiksi Lontoon matkan yhteydessä. Netistä ajoissa varaamalla löytyy lento-, juna- tai bussiyhteyden valitsemalla
halpoja matkustusvaihtoehtoja.
Kaupungissa on muutakin koettavaa: esimerkiksi uusi jalkapallomuseo
tai Curry Mile eli Wilmslow Roadin katuosuus täynnä erilaisia kukkarolle sopivia aasialaisia ravintoloita.
MITä jA MISSä?
Pekka Virtanen
syyskuu, thamesin
ranta. Museolaiva
HMS Belfastin kannella järjestetään
mieleen jäävä musiikkiesitys II maailmansodassa upotetun saksalaisen laivaylpeyden Sharnhorstin upottamisessa kuolleiden sotilaiden muistolle.
Lähes sadan laulajan spektaakkeli
kuvastaa hyvin koko Imperial War Museumin (IWM) kunnianhimoa. Lontoossa IWM ja museoon kuuluva HMS Belfast ovat ehdottomia nähtävyyksiä. Niin
myös ryppääseen kuuluva IWM North
Manchesterissa.
IWM North on jo rakennuksena huomiota herättävä. Arkkitehti Daniel Libeskindin suunnitteleman rakennuksen hahmo suuntaa ajatukset konfliktien maailmaan. Sisätiloissa näyttelyelementit on sijoitettu jännittävästi tilan
jakajiksi.
Sellaisenaankin mielenkiintoista katsottavaa riittää, mutta näyttelyssä kulkee
toinen muuntuva taso. Aika ajoin koko
päänäyttelytila muuttuu huikeaksi äänien, valojen ja kuvien maisemaksi, jota
voi katsella penkeiltä tai tilassa liikkuen.
Kymmenen vuoden rajapyykin äskettäin ohittanut Manchesterin IWM haluaa synnyttää avointa keskustelua sodista ja konflikteista, myös perhelähtöisissä tapahtumissa. Eri aikakausia esitellään näihin päiviin ulottuen.
Näyttelyesineistöön kuuluu niin ensimmäisen maailmansodan sotakalustoa kuin esimerkiksi teräspilari tuhoutuneesta WorldTrade Centeristä ja itsemurhapommittajan auton jäänteet Irakista. Esineistön ympärille rakentuu kuitenkin henkilökohtaisten kertomusten
kudelma ilman turruttavaa numerofaktan tulvaa. Kiipeäminen näköalatasanteelle on kokemus sinänsä.
melskeisiin vievä kuva-ääni-maisemaspektaakkeli. Mutta paljon on muutakin.
Manchesteriin on helppo lentää suoraan Suomesta tai siellä voi piipahtaa
Kuvia Irakin sodasta
Taide (kaikessa laajuudessaan!) on tärkeä osa näyttelyjä. Museolla on laaja kokoelma nykytaiteen sodan kuvia, ja piakkoin, 12. lokakuuta aukeavasta näyttelystä tulee ensimmäinen kokoelmaan pohjautuva kokonaisuus.
Koko vuoden ajan esillä on Guardianin valokuvaajan Sean Smithin valokuvanäyttely kymmenen vuotta sitten alkaneesta Irakin sodasta. Toukokuussa avautui uusi, toisen maailmansodan
Museon päänäyttely muuttuu aika ajoin huikeaksi ääni-, valo- ja kuvamaisemaksi.
VERKOSSA TAPAHTUU
Sotahistoriaa Suomi-neidon kyljessä
Mirva Brola
mitä annettavaa Itä-Lapin alueella on so-
tahistoriasta kiinnostuneelle? Se selviää aihetta esittelevällä verkkosivustolla, jonne on koottu yli sata sotahistoriallista kohdetta vanhoista varuskunnista vankileireihin ja taistelupaikkoihin.
Mukana on kohteita Sallasta, Savukoskelta, Pelkosenniemeltä, Kemijärvel-
Imperial War Museum North
The Quays, Manchester
+44 161 836 4000
www.iwm.org.uk/visits/iwm-north
iwmnorth@iwm.org.uk
Avoinna ma–su 10–17
Vapaa pääsy
tä ja Venäjän Alakurtin alueelta. Nähtävyydet ovat pääosin talvi- ja jatkosodan
ajoilta, mutta mukana on myös paikkoja
sisällissodasta ja jälleenrakennusajalta.
Kohdetietojen keräyksessä on asiantuntijana toiminut prikaatikenraali
Pentti Airio.
Omatoimimatkailijaa tai kotiseututuristia ilahduttanevat nähtävyyksien
koordinaattitiedot, jotka voi ladata suoraan omaan gps-laitteeseensa.
Ulkoasultaan pelkistetty sivusto on
yksinkertainen käyttää. Kustakin kohteesta on lyhyt esittely, mutta valokuvia
on vain harvasta ja nekin pienikokoisia.
Enemmän luettavaa on Itä-Lappi talvija jatkosodassa -esitteessä, jonka voi ladata ja tulostaa sivustolta.
Palvelu on toteutettu suomeksi ja
englanniksi ja sen ylläpidosta vastaa ItäLapin kuntayhtymä. Sivusto toimii osoitteessa www.ita-lapinsotanahtavyydet.fi.
30
ILTAVAPAA
Reserviläinen 6/2013
Kirjat
DVD:t
Pelit
Seppo Simola
Mikko Virta
Mikko Virta
Napakka jatkosotakatsaus
Näyttävää kyborgien viipalointia
Sodasta rauhaan 1941–1944 on kolmeen osaan jaettu dokumentti Suomen
jatkosodan tapahtumista kansainvälisessä kontekstissa. Tykkimiehet ry:n tuottama dvd-julkaisu käy sodan vaiheet tiiviisti
ja napakasti läpi kronologisessa järjestyksessä.
Dokumentin hyökkäysvaihe- ja suurhyökkäysosioiden välissä oleva asemasotajakso kertoo rintamatapahtumien lisäksi esimerkiksi kotirintaman elämästä
sodan aikana.
Asiantuntijana filmissä toimii muun
muassa Jatkosodan pikkujättiläistä päätoimittanut poliittisen historian dosentti,
VTT Jari Leskinen.
Sisällöllisesti dvd on mielenkiintoinen,
mutta esitystapa ja haastattelumateriaalin laatu eivät ole aivan tältä vuosituhannelta. Katsojalle jää myös välillä epäselväksi, mikä osa kuvamateriaalista on
alkuperäistä sodanaikaista kuvaa ja mikä
myöhemmin kuvattua.
Kokonaisuudessaan dokumentti on
napakka esitys Suomen jatkosodan tapahtumista kansainvälisessä kontekstissa. Dvd-julkaisun lisäksi se on katsottavissa päivittäin Hämeenlinnassa Museo
militariassa.
Japanilaisen Platinum Games -studion kehittämä Metal Gear -pelisarjan uusin osa on vuoteen 2018 sijoittuva
vauhdikas hack and slash -toimintapeli.
Tarinan päähenkilö Raiden on yksityisellä
turvallisuussektorilla työskentelevä kyborgi, joka haluaa pelastaa maailman pahalta sotaa lietsovalta senaattori Steven
Armstrongilta ja tämän kätyreiltä.
Visuaalisesti erittäin kaunis ja elokuvamaisesti etenevä peli koostuu kyborgien, erilaisten sotakoneiden, robottihirviöiden ja muiden pahisten lahtaamisesta
hienosti viuhuvalla kybersamuraimiekalla. Samalla kerätään monenlaista tavaraa ja rahaa, jolla Raidenin taisteluvarustusta saa parannettua sekä uusia
taisteluliikkeitä opeteltua.
Peli on pääasiassa sujuvaa ja tyylikästä mäiskintää. Ainoastaan välillä oudosti heittelehtivä kamera yhdistettynä muutamien päävastustajien korkeaan
haastetasoon saattaa aiheuttaa väliaikaista v-käyrän nousua. Pelityypin ystäville ehdottomasti kokeilemisen arvoinen
julkaisu.
Laaja näkökulmamaanpuolustukseen
Huima tietopaketti sotilasajoneuvoista
Maanpuolustus on paljon muutakin
Suomalaiset sotilasajoneuvot -teos
kuin lippujen alle koottava sodanajan armeija. Kokonaismaanpuolustus ry:n julkaisema kirja avaa käsitteen laajuutta
korkeatasoisten asiantuntija-artikkelien avulla historian ja perinteiden kautta
maamme tulevaisuuteen.
Sodanajan vahvuuden alasajosta todetaan, että pelkkä keihäänkärki ei riitä.
Tarvitaan myös varsi ja sitä pitelevät voimakkaat käsivarret. Viime sotien viihdytystoiminta puolestaan todisti, että suomalaiselle sotilaalle kulttuuri voi toimia
selviytymisstrategiana. Rintamajermut hakivat motivaationsa mieluummin kaihoisista iskelmistä kuin sotapropagandasta.
Nato-keskusteluun etsitään taustoja
toisen maailmansodan asetelmista: kuka
aikoi auttaa ja ketä?
Entä saattoiko 1980-luvun Tähtien
sota -hanke olla paremminkin syötti kuin
vakava projekti? Sen avulla Neuvostoliiton suorituskyky ajettiin ylikierroksille,
kunnes kone lopulta leikkasi kiinni tunnetuin seurauksin.
Katkesiko Paavo Lipposen presidenttitie Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen, jota ajavat entiset KGB:n ja
Stasin korkea-arvoiset vaikuttajat menneisyydestä tutulla arroganssilla?
Kokonaismaanpuolustus – sisua
ja sivistystä
Tapani Sarvanti – Timo Soininen (toim.)
Kokonaismaanpuolustus ry., 199 s.
esittelee läpikotaisin Suomessa kehitettyjen sotilasajoneuvojen uskomattoman
kirjon maataloustraktoreista panssaroituihin taisteluajoneuvoihin asti ja vertailee niitä ulkomaisiin haastajiin. Aikaulottuvuus on lähes sata vuotta.
Hengästyttävän runsas kuvitus esittelee lähes 200 ajoneuvomallia. Myös eri
vuosikymmenten prikaatiorganisaatiot
sekä niiden ajoneuvojen käyttöperiaatteet
käydään läpi. Ydinkysymys on, kuinka kotimainen ajoneuvoteollisuus on pystynyt
vastaamaan puolustusvoimain suorituskykyvaatimusten nousuun.
Kokenut kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä ja maustaa tekstiään sarkastisella
huumorilla. Hankintapäätösten kummat
koukerot ja suoranaiset epäloogisuudet
saavat teksteissä ansaitsemaansa pöllytystä.
Teos on myös mainio katsaus sotilasajoneuvojen ominaisuuksiin ja teknisiin
innovaatioihin. Kotimainen tuotanto on
menestynyt hyvin kansainvälisessä vertailussa. Niukkojen resurssien maassa on
aina osattu inspiroida.
Suomalaiset sotilasajoneuvot
Markku Mäkipirtti
Apali, 264s.
Sodasta rauhaan 1941–1944
Kesto: 1 h 14 min
Valmistusvuosi: 2012
Julkaisija: Tykkimiehet ry / 2012
RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA
Pelit
Mikko Virta
Pysäytä avaruusnatsit!
Suomalaisesta elokuvasta tehty lisenssipeli kuulostaa niin uskomattomalta, että se oli pakko testata. Iron Sky: Invasionissa pelaajan tehtävä on elokuvan
tapaan pysäyttää kuun pimeältä puolelta
maapallolle hyökkäävät avaruusnatsit.
Puolalaisen Reality Pump -studion
kehittämä peli on tyypillinen avaruustaistelusimulaattori. Pelaaja pääsee tuhoamaan natseja erilaisilla Iron Skysta tutuilla aluksilla, joiden ominaisuuksia voi
kehittää pelin edetessä.
Oman mausteensa antavat elokuvasta tutut hahmot, joita pelissä esittävät alkuperäiset näyttelijät.
Juoni ei erityisemmin säväytä, mutta rentoon – suorastaan terapeuttiseen –
avaruudessa lentelyyn jää helposti koukkuun. Natsien isoimpien zeppeliinienkään
tuhoaminen ei erityisemmin vaadi nokke-
luutta vaan ainoastaan kärsivällisyyttä.
Jos Iron Skyn huumori upposi ja sattuu muutenkin pitämään avaruuslentosimulaattoreista, on peli ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Mitään varsinaisesti
uutta se ei lajityypissään kuitenkaan tarjoa.
Iron Sky: Invasion
Testiversio: PS3, saatavilla myös
Xbox360, PC
Julkaisija: TopWare Interactive / 2013
Ikäraja: K-12
Metal Gear Rising: Revengeance
Testiversio: PS3, saatavilla myös
Xbox360 ja PC
Julkaisija: Konami / 2013
Ikäraja: K-18
RESERVIN RIENNOT
Reserviläinen 6/2013
31
Syysjotokselle ehtii vielä!
RUL
7.9. Liittohallituksen kokous, Helsinki
Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliselle Törni-syysjotokselle mahtuu vielä mukaan.
Jälki-ilmoittautuminen jatkuu 10.9. asti, hinta 120 e / partio. Jotos järjestetään
Vantaalla 20.–22.9. Lisätiedot: www.tornijotos.fi
Hiidenmarssi 21.9. Karkkilassa
RES
viikko 36 (7.9.) Perheliikuntapäivä, kautta maan
10.9. Valiokunnan kokous 3, Helsinki
18.9. Piiri-info, Keski-Suomen reserviläispiiri
20.–22.9. Huipputapahtuma, Ahvenanmaa
28.–29.9. Hallituksen kokous 2, Turku
9.10. Piiri-info, Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiiri
10.10. Valiokunnan kokous 4, Helsinki
Jo 13. Hiidenmarssi-jotos käydään kolmihenkisin joukkuein. Reitti noin 18 km
vaihtelevaa mutta selkeäkulkuista. Reitin varrella useita niin haasteellisia kuin
hauskojakin rastitehtäviä. Osallistumismaksu 20 e/henkilö. Ilmoittautumiset 11.9.
mennessä joko MPK:n koulutussivuston kautta tai hiidenmarssi2013@gmail.com,
josta myös lisätietoja jotoksesta.
RUK 112
Kurssin 50-vuotiskokous pidetään pe 4.10. kello 12.00 Suomalaisella klubilla
Helsingissä. Ohjelmassa lounas, puheita, musiikkia. Lounaan hinta 60 euroa.
Sitova ilmoittautuminen 20.9. mennessä sähköpostilla: ruk112.1963@gmail.com
tai kai.krohn@nic.fi. Tili FI74 6601 0010 1052 52.
RESUL
7.9. Pystykorvan SM-kilpailu, Keuruu
13.–14.9. Partiokilpailu, Salo
20.–22.9. Syysjotos, Vantaa
5.10. Maastokilpailu, Jyväskylä
Katrina Carlsonista MPK:n
viestintäpäällikkö
Edellisen
ristikon
ratkaisu
Ristikko 6/2013
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) uudeksi viestintäpäälliköksi
on nimitetty Katrina Carlson. Hän
on toiminut MPK:n keskustoimistolla
koulutussuunnittelijana vuodesta 2010
alkaen.
Keväästä saakka työvapaalla ollut
Carlson työskentelee parhaillaan
tiedottajana Pääesikunnassa. MPK:n
viestintäpäällikkönä hän aloittaa
lokakuun alussa. Koulutukseltaan
Carlson on kasvatustieteiden maisteri.
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 14. lokakuuta
mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajan nimi julkaistaan
8/2013-numerossa. Ristikon 4/2013 ratkaisseista Arktisen banaanin sarjakuvapalkinnon voittivat Kari Pyykkö Ruskosta ja
Markku Siikanen Helsingistä.
www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen
4
Metsästyskauden
avajaiset!
Laaja valikoima tuotteita metsästäjille:
Uutuus
Uutuus
1
2
3
5
7
8
9
10
Uutuus
11
12
13
Uutuus
14
1 Coolmax® tekninen alusasu
Uutuus Sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunniteltu tekninen alusasu.
Monikerroksinen polyester-kuitu
siirtää hien iholta ja pitää käyttäjän
kuivana ja lämpimänä. 45€
2 Coolmax® tekninen t-paita
Uutuus Sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunniteltu tekninen aluspaita.
Monikerroksinen polyesterkuitu
siirtää hien iholta ja pitää käyttäjän
kuivana ja lämpimänä. 19,90€
3 SA-villapaita Puolustusvoimien
käytössä oleva kestävä, lämmin
ja miellyttävä paita 100% villaa.
Vihreänä ja sinisenä. 55€, Päällystömalli 59€
4 SA-20 Puolijoukkueteltta FinnSavotan puolustusvoimille valmistamaan puolijoukkuetelttaan mahtuu
20 henkeä. Kangas palokyllästettyä,
vettähylkivää ja homesuojattua
puuvillaa. Tilaustuote. 1700€
5 Naamiovärit Valikoima naamiovärejä syysmetsälle. Naamioväripuikko ja -tuubeja sekä
naamiovärilaukku. Puikko 7€, tuubi
3€ ja laukku 7€
6 Naamioverkot Laaja valikoima
eri kokoisia naamioverkkoja. Osa
malleista saatavana myös palosuojattuna. Verkot pakkautuvat pieneen
tilaan ja kulkevat kätevästi mukana.
Alk. 13€
7 Ghillie-puku Palosuojattu
4-osainen naamiopuku. Sisältää
päähineen, takin, housut ja asesuojan. Yksi koko. 70€
8 Kenttäpakki Saksalainen kolmiosainen kenttäpakki. Valmistettu
alumiinista. 15€
11 M77 maiharit uutuus 39–46
Norjan armeijan viralliset maiharit
mallia M77. Laadukasta nahkaa.
Hiihtourat eräsuksia varten. 140€
12 Savotta karttalaukku FinnSavotan laadukas karttalaukku
suunnistukseen, retkeilyyn ja asiakirjojen
säilytykseen. 45€
9
Nerox-suodatin ja Travel Kit
Tehokas vedensuodatin kulkee näp- 13 Sissikamiina Uutuus PV:n malpärästi mukana. Ainutlaatuinen suo- linen kamiina haponkestävästä,
datuskalvo takaa 100% bakteeritto- ruostumattomasta teräksestä.
man juomaveden. Paino vain 250 g. Tuplasti pv:n mallia paksumpi materiaali. Paino n. 11 kg. 415€
Suodatin 65€, Travel Kit 105€
10 Wayfarer-retkiruuat Maittavat
14 Aselaukku 120 cm Mil-Tecin
ja täyttävät esivalmistetut ruoat
edullinen ja kookas aselaukku.
voidaan nauttia myös kylmänä. An- Useita taskuja, varmistusremmit
aseelle. 29€
nospussit 300 g, 5 eri makua. 8€
6
1
2
3
4
TULOSSA
tänä syksynä:
5
MP-myymälä
UUDISTUU
6
Uutuutena MP-myymälässä
Globe Hope -tuotteet
Katso koko valikoima nettisivuilta
1 Kannas 10”, 13” & 15” Ekologinen
läppärisuoja. Unkarin armeijan
varustesäkistä valmistettu tietokonetasku. 42€
2 Kaarina 36 x 26 cm Ruotsin
armeijan sarkatakista valmistettu
reppu, jossa on ajaton ja neutraali
malli. Sopii sekä miesten että
naisten käyttöön. Säädettävät
olkahihnat. 105€
3 Kivi Musta 22 x 28 x 10 cm
Ruotsin armeijan laivastosäkistä
valmistettu ekolaukku. Vuoritettu
vaihtelevilla kierrätyskankailla. Säädettävä olkahihna. 83€
4 Tyyrpuuri 8 x 14 cm Saksan
armeijan pyykkisäkistä tehty kännykkäpussi. Pussissa metallihaka
helppoa kiinnitystä varten. 25€
5 Taikina Black 30 x 25 x 9 cm
Armeijan varustesäkistä valmistettu
olkalaukku. Suulla nipsumekanismi,
joka taittuu sivulle. Tyyliä ja käytännöllisyyttä. 117€
6 Santahamina 52 x 30 cm Tämä
putkikassi on saanut ideansa
alkuperäismateriaalinsa eli Ruotsin
armeijan laivastosäkin muodosta.
Säädettävät kantohihnat kierrätettyä
turvavyötä. 68€
MP-myymälä
maanpuolustusyhtio.fi
Maanpuolustustuotteiden erikoismyymälä: Pohjoinen Hesperiankatu 15,
00260 HELSINKI, p. 09 4056 2014, mp-myymala@maanpuolustusyhtio.fi
täysin
Lisää asiasta myöhemmin
Facebookissa, verkkosivuilla
ja Töölön myymälässä.
34
TULOKSET
Reserviläinen 6/2013
Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset
Pistooliampumajuoksu
ja parisprintti 8.6. Ähtäri
D 1. Katja Koivulahti E-H 39.04
H21 1. korpr Antti Korkeakangas E-P
23.45, 2. vänr Janne Koivumäki E-P 31.34,
3. alik Marko Tanskanen P-K 34.31, 4. tkm
Atte Mattson Hki 39.58, 5. jääk Tuomas
Niemi E-P 41.23
H35 1. alik Timo Kauppila E-P 32.01, 2.
alik Juha Härkönen P-P 38.14, 3. matr
Jari Rekola E-H 43.49
H40 1. alik Kimmo Unkuri E-P 34.58, 2.
Kimmo Kilponen E-P 39.55, 3. alik Jussi
Nylund E-H 39.58, 4. kers Toni KallioKönnö Hki 43.27
H45 1. alik Ari Peltonen V-S 29.58, 2. ylil
Jussi Hurri V-S 30.00, 3. korpr Pekka
Lampela P-P 30.28, 4. alik Fredrik
Mattson K-P 37.50
H50 1. kers Harri Henttonen Pä-Hä 29.39,
2. alik Asko Oijennus E-P 31.52, 3. ylip
Mauno Leskelä E-P 32.07, 4. ylik Jarmo
Pääkkönen Kai 35.35
H55 1. kers Ari Innilä Kai 32.14, 2. kers
Esa Kangasmäki E-P 32.59, 3. kers Ilpo
Toikkanen E-P 33.39, 4. ylik Timo Karhu
36.18, 5. yliv Juhani Arkkola E-P 36.59,
6. ylik Hannu Suuniitty Pir 37.16, 7. maj
Kari Ratavaara E-P 42.40, 8. jääk Markku
Niemi E-P 48.10
H60 1. ltn Martti Hämäläinen Kai 24.48, 2.
korpr Osmo Haapanen E-H 25.43, 3. korpr
Henning Nynäs K-P 28.58
H65 1. kers Heikki Rantanen V-S 24.59,
2. kapt Heino Malinen K-S 25.52, 3.
sotmest Olavi Harjula K-S 26.05, 4. ltn
Veli Arminen E-H 27.25, 5. ylik Raimo
Honkanen E-K 28.07, 6. ylik Hannu Rekola
E-H 30.15, 7. alik Per Snellman K-P 30.40
H70 1. ltn Kalevi Vähäkylä V-S 24.20
H75 1. alik Helge Knuuttila E-P 26.51, 2.
ylik Johannes Ijas Uus 36.19
H80 1. sotmest Esko Malkamäki K-S Res
41.21
Parisprintti
H 1. Etelä-Pohjanmaa 21.17 (A.
Korkeakangas, J. Koivumäki), 2. Helsinki
28.59 (T. Kallio-Könnö, A. Mattsson)
H80 1. Varsinais-Suomi 22.23 (A.
Peltonen, J. Hurri), 2. Pohjois-Pohjanmaa
24.26 (J. Härkönen, P. Lampela), 3. EteläHäme 26.33 (K. Koivulahti, J. Nylund), 4.
Etelä-Pohjanmaa 26.45 (T. Kauppila, J.
Arkkola), 5. Etelä-Pohjanmaa 27.13 (K.
Unkuri, K. Kilponen)
H100 1. Etelä-Pohjanmaa 23.02 (A.
Oijennus, M. Leskelä), 2. Etelä-Pohjanmaa
26.39 (E. Kangasmäki, I. Toikkanen), 3.
Kainuu 28.28 (A. Innilä, M. Hämäläinen), 4.
Etelä-Häme 33.07 (J. Rekola, H. Rekola)
H120 1. Varsinais-Suomi 26.09 (K.
Vähäkylä, H. Rantanen), 2. Etelä-Häme
26.50 (V. Arminen, O. Haapanen), 3. EteläKarjala 31.13 (T. Karhu, R. Honkanen)
Neliottelu 9.6. Ähtäri
D 1. Satu Salokannel V-S 1.15.32
H 21 1. vänr Janne Koivumäki E-P 1.06.28,
2. tkm Atte Mattson Hki 1.14.02, 3. jääk
Tuomas Niemi E-P 1.21.57
H35 1. alik Timo Kauppila E-P 1.04.25, 2.
alik Juha Härkönen P-P 1.15.30
H40 1. alik Kimmo Unkuri E-P 1.13.30, 2.
kers Kimmo Kilponen E-P 1.20.20, 3. kers
Toni Kallio-Könnö Hki 1.27.02
H45 1. korpr Pekka Lampela P-P 1.04.57,
2. ylil Jussi Hurri V-S 1.09.27, 3. alik Ari
Peltonen V-S 1.14.47
H50 1. kers Harri Henttonen Pä-Hä
1.00.35, 2. alik Asko Oijennus E-P 1.02.59,
3. ylik Lasse Varjonen V-S 1.09.22, 4. ylik
Jarmo Pääkkönen Kai 1.10.54
H55 1. kers Ilpo Toikkanen E-P 1.01.33, 2.
kers Esa Kangasmäki E-P 1.06.15, 3. ylik
Timo Karhu E-K 1.08.30, 4. kers Ari Innilä
Kai 1.10.15, 5. maj Kari Ratavaara E-P
1.18.00, 6. jääk Markku Niemi E-P 1.30.40,
7. alik Tapio Vuolle V-S 1.31.35
H60 1. ltn Martti Hämäläinen Kai 1.01.52,
2. ylik Raimo Honkanen E-K 1.12.05
H65 1. kers Heikki Rantanen V-S 0.53.55,
2. kapt Heino Malinen K-S 0.56.55, 3. ltn
Veli Arminen E-H 1.06.04, 4. ylik Hannu
Rekola E-H 1.07.34
H70 1. ltn Kalevi Vähäkylä V-S 0.54.12
H75 1. ylik Johannes Ijas Uus 1.25.02
H80 1. sotmest Esko Malkamäki K-S
1.22.12
Joukkuekilpailu
Yleinen 1. Etelä-Pohjanmaa 4.46.20
(T. Niemi, T. Kauppila, K. Unkuri, J.
Koivumäki), 2. Varsinais-Suomi 4.49.08
(S. Salokannel, A. Peltonen, L. Varjonen,
J. Hurri)
Yli 55 1. Etelä-Pohjanmaa 4.56.28 (I.
Toikkanen, E. Kangasmäki, M. Niemi, K.
Ratavaara)
Palvelusammunnan SM-kilpailut
13.7. Keuruu
Palvelusammunta 1
1. korpr Veikko Palomäki Sat 100, 2. tkm
Mika Väisänen P-P 100, 3. korpr Mika
Salovaara Pir 100, 4. korpr Jari Nykänen
E-H 100, 5. Pilvi Salovaara Pir 99, 6. kers
Kilwa Ärölä Hki 99, 7. kers Tomi Junnila
Hki 99, 8. alik Arttu Niittymies Pir 99,
jaettu 9. sija tuloksella 99: kers Tuomo
Lindström Pä-Hä, stm Ilpo Palovaara P-P,
ylirjääk Tero-Antti Pitkänen P-P
Joukkuekilpailu 1
1. Pohjois-Pohjanmaa I 298, 2. Pirkanmaa
I 297, 3. HELRESP I 296, 4. Etelä-Häme
295, 5. Keski-Suomi I 290, 6. PohjoisPohjanmaa II 290, 7. HRUP 289, 8.
Pirkanmaa II 288, 9. Keski-Suomi II 288,
10. Pohjois-Pohjanmaa III 287
Palvelusammunta 2
1. jääk Mika Lehtinen E-P 173, 2. kers
Tomi Junnila Hki 170, 3.korp Veikko
Palomäki Sat 168, 4. stm Ilpo Palovaara
P-P 167, 5. jääk Jarkko Mäntyniemi
P-P 167, 6. alik Jari Laukka P-P 165, 7.
jääk Jarno Tani Kym 164, 8. kers Hannu
Piippanen K-S 163, jaettu 9.sija tuloksella
162: korpr Mika Salovaara Pir, kers Kilwa
Ärölä Hki, ylil Saku Liehu K-S
Joukkuekilpailu 2
1. HELRESP I 493, 2. Keski-Suomi I 482, 3.
Pohjois-Pohjanmaa I 480, 4. Pirkanmaa I
468, 5. Kymenlaakso 467, 6. Etelä-Häme
465, 7. Keski-Suomi IV 464, 8. PohjoisPohjanmaa II 462, 9. Etelä-Pohjanmaa
462, 10. HRUP 449
Palvelusammunta 3
1. kers Tomi Junnila Hki 100, 2. korpr
Mika Salovaara Pir 99, 3.alik Sami
Viitanen E-H 99, 4.ylil Mikko Pasanen
Hki 99, 5. alik Jami Siukola K-S 99, 6. ylil
Saku Liehu K-S 99, 7. kers Olli Seppälä
Pir 98, 8. tkm Antti Tyvelä P-P 98, jaettu
9.sija tuloksella 98: ltn Juha Hautamäki
Pir , stm Ilpo Palovaara P-P, kers Kilwa
Ärölä Hki
Joukkuekilpailu 3
1. Pirkanmaa I 292, 2. HELRESP I 291, 3.
Pohjois-Pohjanmaa I 289, 4. Pirkanmaa
II 288, 5. Etelä-Häme 288, 6. EteläPohjanmaa 288, 7. Keski-Suomi II 288,
8. Keski-Suomi IV 287, 9. HRUP 285, 10.
Kymenlaakso 284
Palvelusammunta 4
1. kers Panu Rautiainen Kai 95, 2. maj
Raimo Ranta K-S 94, 3.alik Jukka
Väänänen Hki 92, 4. korpr Jari Nykänen
E-H 91, 5.ylirjääk Tero-Antti Pitkänen P-P
90, 6. kers Samppa Astikainen Pir 89,
7. tkm Antti Tyvelä P-P 89, 8. tkm Mika
Väisänen P-P 89, 9. kers Olli Seppälä Pir
89, 9. alik Mika Karala K-S 89
Joukkuekilpailu 4
1. Pohjois-Pohjanmaa I 263, 2. KeskiSuomi IV 261, 3. Pirkanmaa I 261, 4.
HELRES II 261, 5. Etelä-Pohjanmaa 260,
6. Etelä-Häme 254, 7. Kymenlaakso 248,
8. Päijät-Häme 244, 9. Pirkanmaa II 239,
10. HRUP 237
Kokonaiskilpailu
1. kers Tomi Junnila Hki 450, 2. korpr
Veikko Palomäki Sat 450, 3. stm
Ilpo Palovaara P-P 448, 4. kers Panu
Rautiainen Kai 448, 5. jääk Mika Lehtinen
E-P 445, 6. tkm Mika Väisänen P-P 445,
7. alik Mika Karala K-S 443, 8. ylil Saku
Liehu K-S 441, 9. korpr Jari Nykänen E-H
440, 10. jääk Jarno Tani Kym 437
SRA:n SM-kilpailut 27.–28.7.
Syndalen
Yleiskilpailu
1. Hannu Uronen Uus 917.2305, 2.
Lauri Nousiainen P-K 895.6452, 3.
Jarkko Laukia K-S 886.9643, 4. Teemu
Rintala Uus 881.4348, 5. Matti Manni
P-K 867,3192, 6. Sami Hautamäki
E-P 846.0942, 7. Seppo Nurmi ORUP
825.3463, 8. Perttu Piironen E-K
814.6412, 9. Jarkko Halminen S-S
813.6668, 10. Antti Hintsanen E-K
810.4870
Vakioluokka
1. Sami Hautamäki E-P 846.0942, 2.
Perttu Piironen E-K 814.6412, 3. Jari
Rastas S-S 805.4447, 4. Jaakko Viitala
Pir 803.0179, 5. Mika Riste Hki 764.3618,
6. Atte Vainionpää E-P 760.0878, 7.
Tommi Verho ORUP 746.4173, 8. Timo
Vehviläinen Hki 731.4269, 9. Tommi Elg
Uus 716.4869, 10. Samppa Astikainen Pir
696.7637
Avoin luokka
1. Hannu Uronen Uus 917.2305, 2.
Lauri Nousiainen P-K 895.6452, 3.
Jarkko Laukia K-S 886.9643, 4. Teemu
Rintala Uus 881.4348, 5. Matti Manni
P-K 867.3192, 6. Seppo Nurmi ORUP
825.3463, 7. Jarkko Halminen S-S
813.6668, 8. Antti Hintsanen E-K
810.4870, 9. Tuukka Jokinen P-K
805.8673, 10. Kai Porras K-S 802.9157
Joukkuekilpailu
1 Pohjois-Karjala RUL 2568.8317 (L.
Nousiainen, M. Manni, T. Jokinen, P.
Tahvanainen), 2. Uusimaa RES 2515.1522
(H. Uronen, T. Rintala, T. Elg, J. Hulikkala),
3. Keski-Suomi RES 2459.9692 (J. Laukia,
K. Porras, M. Vilander, K. Äijänen), 4.
Suur-Savo RES I 2239.3683 (J. Halminen,
M. Nykänen, P. Kupiainen, P. Eronen), 5.
Pirkanmaa RES 2232.4814 (J. Viitala,
H. Ylinen, S. Astikainen, P. Helin), 6.
Etelä-Pohjanmaa RES1 2231.2916 (S.
Hautamäki, A. Vainionpää, J. Lähdesmäki,
J. Korppila), 7. Helsinki RES 2204.8864
(S. Kaseva, T. Vehviläinen, T. Kotziadimos,
P. Kaseva), 8. Pohjois-Karjala RES
2116,7597 (I. Nevalainen, P. Parviainen, T.
Heikkinen, J. Koskinen), 9. Kymenlaakso
RESI 2083.0304, (J. Westman, M. Pousi,
T. Liiri, M. Mäkeläinen), 10. VarsinaisSuomi RES 2071.8500 (N. Vainio, T. Rinne,
R. Vuorinen, E. Kuisma)
Reserviläisgolfin SM-kilpailut
Nokia 27.7
Pistebogey Hcp 18,6 - 36
1. Henri Tienvieri Ylöjärven
reservinaliupseerit 36, 2. Ilkka Vainio
Alahärmän reserviläiset 35, 3. Seppo
Kuokkanen Tikkurilan reserviupseerit
34, 4. Veikko Ruohomäki Valkeakosken
reserviupseerit 34, 5. Risto Vänttinen
Varkauden reserviupseerit 34, 6.
Timo Nurmi Kangasalan reserviläiset
33, 7. Heikki Ylihärsilä Seinäjoen
reserviupseerit 32, 8. Niko Liehu Ylöjärven
reservinaliupseerit 32, 9. Pekka Vatanen
Joensuun reserviupseerit 31, 10. Ilpo
Pohjola Joensuun reserviläiset 31
Lyöntipeli Hcp 0 - 18,5
1. Reijo Jaakkola Ylöjärven
reserviupseerit 69, 2. Jukka Nyyssönen
Varkauden reserviupseerit 73, 3. Reijo
Hilpinen Louhisaaren reserviläiset
74, 4. Tapani Tikkanen Vesilahden
reserviupseerit 75, 5. Esko Nummi
Seinäjoen reserviläiset 77, 6. Aimo
Laasonen Outokummun reserviupseerit
77, 7. Jouni Huuskonen Valkeakosken
reserviupseerit 77, 8. Christer Wikman
Korsholmin reserviläiset 80, 9. Markku
Munne Riihimäen reserviläiset 81,
10. Pekka Hartikainen Janakkalan
reserviläiset 81
Yhdistykset
1. Varkauden reserviupseerit (Nyyssönen/
Vänttinen/Ukkola) 99, 2. Ylöjärven
reservinaliupseerit (Tienvieri/Liehu/
Oino) 95, 3. Valkeakosken reserviupseerit
(Ruohomäki/Huuskonen/Nykänen) 94
Piirit
1. Pirkanmaa (Jaakkola/Tienvieri/
Tikkanen) 175, 2. Pohjois-Karjala
(Laasonen/Vatanen/Pohjola) 151, 3. EteläHäme (Ruohomäki/Huuskonen/Munne)
147
Tarkka-ammunnan Simo Häyhä SMkilpailu 16.–18.8. Pahkajärvi
1. Wuokko, Salmenpohja 1013, 2.
Karhunen, Takkunen 978, 3. Långstedt,
Ahola 904, 4. Jounela, Hakulinen 899,
5. Mäntyniemi, Pitkänen 883, 6. Paavola,
Isohanni 858, 7. Laitila, Rasku 831, 8.
Finnilä, Pellinen 810, 9. Nikkari, Leskinen
809, 10. Laiho, Laiho 793
Tulokset kokonaisuudessaan
osoitteessa www.resul.fi > Tulokset
MAANPUOLUSTUSMITALI
Muistoksi maanpuolustuksellisista tehtävistä
WEBSHOP
Maanpuolustusmitali on perustettu
vuonna 1989 muistoksi osallistumisesta maanpuolustuksellisiin
tehtäviin vuoden 1945 jälkeen.
NYT AVATTU
Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan
kertausharjoituksiin tai niitä vastaaviin
koulutustilaisuuksiin osallistuneet siviilihenkilöt sekä PV:n tai RvL:n palveluksessa olleet tai parhaillaan olevat.
Kertausharjoituksia vastaaviksi koulutustilaisuuksiksi lasketaan mm. maanpuolustuskurssit, VSS-koulutus (8 tuntia = 1
vrk), Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
kurssit sekä rauhanturvatehtävistä
koulutus- ja valintatilaisuuksien aika.
S o t i l a s k o t i t o i m i n n a s t a h y v ä k s y t ä än
maastotehtävät ja muusta toiminnasta
enintään 5 vrk vuodessa.
www.finnprotec.fi/webshop
Mitali voidaan myöntää myös muista
merkittävistä maanpuolustusansioista.
Mitalia seuraa omistuskirja.
Meiltä nyt
myös
Oakley
Militarytuotteet!
Mitalin myöntää maanpuolustusmitalitoimikunta ja sitä anotaan aina kirjallisesti.
Kerro hakemuksessa hakemasi solkiluokka ja hakemusperusteet.
Reseviläisille ja ei-asevelvollisille mitali myönnetään
palvelusvuorokausien perusteella, PV:n ja RvL:n palveluksessa oleville palvelusvuosien mukaan.
Vähimmäisvaatimukset:
Mitali ilman solkea:
7 vrk
Pronssisella soljella: 15 vrk
Hopeisella soljella:
30 vrk
Kultaisella soljella:
60 vrk
3
10
15
20
palvelusvuotta
palvelusvuotta
palvelusvuotta
palvelusvuotta
Sotaveteraanit, joilla on tammenlehvätunnus, ovat
oikeutettuja mitaliin kultaisella soljella.
Mitalin lunastus maksaa 50 euroa,
hinta sisältää soljen. Muut hinnat:
Pienoiskunniamerkki: 40 euroa.
Solkiluokan korotus: 15 euroa.
Tunnus nauhalaattaan: 10 euroa.
Hintoihin lisätään toimituskulut.
Hakemukset ja lisätiedot:
Maanpuolustusmitalitoimikunta /
Maanpuoustusyhtiö MPY Oy
P. Hesperiank. 15, 00260 HELSINKI
Puh. 09 4056 2015
Voit myös asioida verkossa osoitteessa:
www.maanpuolustusmitali.fi
Reserviläisten
AMPUMA- ja SENIORITURVA
Oletko ammuntaa harrastava jäsen? Onko
ammuntaan liittyvä vakuutusturvasi kunnossa? Reserviläisten ampumaturva ja
senioriturva antavat osallistumisoikeuden
kaikkiin ammuntoihin ja sisältävät kattavan
vakuutusturvan.
Reserviläisten ampumaturva on tarkoitettu
RES:n, RUL:n, SRTL:n, MPKL:n ja MNL:n
alle 70-vuotiaille jäsenille. Ampumaturva
korvaa vamman hoitokulut 5.000 euroon
asti, pysyvän haitan korvauksena 10.000
KYLLÄ, lähettäkää minulle tarjous
Merkitse rasti ruutuun.
euroa ja kuolemantapauksessa 5.000 euroa.
Vastuuvakuutus korvaa henkilövahinkoja
500.000 euroon ja esinevahinkoja 250 000
euroon asti.
70 vuotta täyttäneet jäsenet voivat hankkia
Reserviläisten senioriturvan, joka sisältää
vain vastuuvakuutuksen. Ampuma- ja senioriturva antavat osallistumisoikeiden RES:n,
RUL:n ja RESUL:n niihin liittotason kilpailuja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on
keskeisessä roolissa. Lisäksi ne oikeuttavat
ampumaturvasta (21 )
senioriturvasta (16 )
Etunimet
Sukunimi
osallistumaan em. järjestöjen piirien sekä
jäsenyhdistysten ja -kerhojen tapahtumiin
tai kilpailuihin, joissa harjoitetaan ammuntaa ja, joissa vaaditaan ampumaturvan tai
senioriturvan voimassaoloa.
Reserviläisten ampuma- ja senioriturvat
astuvat voimaan maksupäivänä klo 24.00
edellyttäen, että turvakausi on alkanut.
Voimassaolon ehtona on lisäksi, että myös
jäsenmaksu on maksettu.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Katuosoite
Postiosoite
Lisätietoja ampumaja senioriturvasta saa
Reserviläisliitosta,
puh (09) 4056 2040.
Puhelin
Yhdistys/kerho
Allekirjoitus
Syntymäaika
Reserviläisliitto ry
Tunnus 5005679
00003 Vastauslähetys