docMetsänhoitoyhdistys mukana sähkökatkojen vähentämisessä s. 20
download 
Report Transcription
Metsänhoitoyhdistys mukana sähkökatkojen vähentämisessä s. 20
METSÄ P Ä I J Ä N N E PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI NO* 1 / 27.3.2015 Metsänhoitoyhdistys mukana sähkökatkojen vähentämisessä s. 20 2 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Puheenjohtajan palsta Nousevan auringon ala Suomessa keskustellaan uusista tuottavassa kunnossa. Nyt raivattavasta Jäsenmaksulle varmasti metsäteollisuusinvestoinneista kii- taimikosta on pian mahdollisuus korjata vastinetta biotuotetehtaan tarpeisiin. Kun vaammin kuin kukaan olisi vielä pari puuta metsät hoidetaan oikein, ei puuta tarvitse Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen uuvuotta sitten uskaltanut ennustaa. ulkomailta tuoda, Hatakka sanoo. distunut jäsenyys on otettu metsäomistajien Kaiken keskeltä metsä on jälleen keskuudessa tyytyväisinä vastaan. - Pyrimme tarjoamaan niin hyvät palvelut, nousemassa yhdeksi talouden tär- Puu yhdessä että metsänomistajat haluavat olla jäsekeimmistä vetureista. liikkeelle niämme. 70 euron jäsenmaksu on kaikille - Metsä Groupin suunnitelmat Äänekosken biotuotehtaan rakentamiseksi etenevät ilmeisen hyvin. Myös Stora Enson sekä UPM:n investoinnit lisäävät puun käyttöä alueellamme, Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Hatakka toteaa. Puheet metsäteollisuudesta ja -taloudesta auringonlaskun alana on syytä unohtaa pysyvästi. - Julkisuudessa on väläytelty uusien sellutehtaiden rakentamista myös Kuopioon ja Kemijärvelle. Kaavailut osoittavat, että kotimaisen metsän mahdollisuuksiin luotetaan laajasti. Investoinnit luovat myös metsänomistajan mielessä uskoa siihen, että pottiputken ja raivaussahan kahvoissa valutetut hikipisarat tai metsätieinvestoinnit eivät mene hukkaan. - Metsänomistajina meidän on vastattava huutoon ja pidettävä metsät Metsäalan muuttuessa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajan edunvalvojana korostuu monessa mielessä. Esimerkiksi uusi metsälaki yhdessä kasvavan puun kysynnän kanssa lisää neuvonnan tarvetta. - Puukaupassa olemme ainoa toimija, joka ajaa aidosti metsänomistajan etua ja tarjoaa ajantasaisen tiedon eri mahdollisuuksista. Metsän arvokasvua ei kannata koskaan hukata, vaikka metsälaki muuta mahdollistaisikin, Hatakka muistuttaa. Jotta teollisuuden tarvitsema puu saadaan markkinoille, on kaikkien metsäalan toimijoiden hinattava tukkilauttaa samaan suuntaan. - Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että puuta riittää ja se myös saadaan liikkeelle. Tasainen puukauppa lisää toimeliaisuutta ja luo vaurautta koko maakuntaan. Meiltä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä löytyvät kaikki tässä ketjussa tarvittavat palvelut. - Kun on ensimmäisen metsähehtaarin istuttanut ja heinännyt, niin käsitykset voivat muuttua. Jokaisen metsänomistajan kannattaa tentata ehdokkaita ja muodostaa asioista oma näkemyksensä. Vain vaaliuurnilla tuleviin linjauksiin on mahdollista vaikuttaa, puheenjohtaja kannustaa. tasapuolinen ja rahalle saa varmasti vastinetta esimerkiksi neuvonta- tai puukauppapalveluitamme hyödyntämällä, puheenjohtaja vakuuttaa. Positiivinen palaute kannustaa niin toimikuin luottamushenkilöitä tekemään työnsä entistä paremmin. - Eräs metsänomistaja totesi toimistollamme asioidessaan, että ei tästä mitään tulisi, jos ei olisi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisia olemassa. Mielestäni aika osuvasti sanottu, Hatakka toteaa. Eduskuntavaaleissa vaikuttamisen paikka Kevään eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu metsänomistamiseen liittyvistä teemoista käy tavallista kovemmilla kierroksilla. Esimerkiksi energiapuuasiat, metsätilojen sukupolvenvaihdokset sekä metsämaan kiinteistövero ovat nousemassa merkittäviksi vaaliteemoiksi. Hatakka toteaa, että etelän lasipalatsien ikkunoista metsäraha näyttää joskus ilmeisen helpolle. Markku Hatakka puheenjoihtaja PUUTTUUKO TEKIJÄ? MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI Metsävarallisuuden asiantuntija Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammattilaisillamme, niin olemme aina paunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuuden arvon kasvamista. Os u u s p a n k k io nm e ts äv a r a l l i s u u d e na s i a n tu n ti ja-s i tä m i e l tä o v a tm e ts än o m i s ta ja t k a u ttaSu o m e n .A rv o k a sm e ts äs io no m a i s u u tta ,jo tak a n n a tta ah o i ta ah y v i n .M e ts ää v o ip i tää m y ö ss i jo i tu s k o h te e n a .M e ts äv a r a l l i s u u d e nte h o k k a a l l ak äy tö l l äl i s äät s i jo i tu k s e s itu o tto as u u n n i te l l u s ti .M e i l l äo na s i a n tu n te m u ss e k äl a a ja s i jo i tu s tu o tte i d e nv a l i k o i m ap u u k a u p p a r a h a l l e . K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita ik a ts ol i s äti e to jao s o i tte e s tao p . fi/ m e ts a . KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut Y h d e s s äh y v ä tu l e e . www.paijannemhy.fi 3 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Metsänh oit metsäver omaksu poistui, til otuksessa vähennys alle tuli 70 €:n jä k senmaksu elpoinen . Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä et jää metsäsi kanssa koskaan yksin Meitä metsänomistajia on moneen lähtöön: yksi tekee kaikki metsänhoitotyöt itse, toinen käyttää metsäänsä virkistyskäyttöön ja kolmas nauttii vain tuotoista. Jokaisen tarpeet ovat erilaiset. Oli tilanteesi mikä tahansa, meiltä saat aina tarvitsemasi neuvot ja palvelut. Avullamme metsäsi voi hyvin – kasvaa ja tuottaa kuten pitääkin. Hyödyntämällä jäsenetusi tiedät aina mitä metsällesi kuuluu ja mitä pitää tehdä seuraavaksi. YHDISTYSTEN PANOS NÄKYY PUUKAUPPARINTAMALLA Metsänhoitoyhdistysten asemasta ja etenkin paikasta puukaupparintamalla on käyty kautta aikain keskustelua. Tämä voidaan nähdä osoituksena siitä, että metsänhoitoyhdistys koetaan keskeiseksi ja varteenotettavaksi toimijaksi metsätalouden edistämisessä ja metsänomistajien edunvalvonnassa. Metsänhoitoyhdistysten merkitys puun markkinoille tuojana on viime vuosina vain vahvistunut ja kilpailuttamisen avulla on pystytty pitämään yllä myös hyvää hintatasoa. JÄSENETUSI – Viisi syytä miksi meidän kannattaa pysyä kimpassa 1. Vastaus metsäkysymyksiin puhelinsoiton päässä Oma asiantunteva metsäneuvojasi on aina puhelinsoiton päässä. Hän lähtee myös kanssasi metsään kartoittamaan metsätilasi voinnin ja sen tulevat hoitotarpeet sekä vastaa kysymyksiisi paikan päällä. Tilakäynti on maksuton. 2. Helppoa puukauppaa Laadimme Sinulle maksuttoman puunmyyntisuunnitelman, jonka pohjalta voit tarvittaessa antaa koko puukaupan meidän hoidettavaksi. 3. Opi tuntemaan metsäsi paremmin Jäsenillemme pääsääntöisesti maksuttomissa tapahtumissa ja koulutuksissa opit lisää metsänhoidosta ja tapaat henkilökuntaamme sekä muita metsänomistajia. 4. Tiedät mitä metsäalalla tapahtuu Saat kolme kertaa vuodessa kotiin kannettuna MetsäPäijänne -lehden, jossa kerromme metsäalan tuoreimmat uutiset. Lähetämme halutessasi myös sähköisen uutiskirjeen sähköpostiisi. 5. Puusi kelpaa kansainvälisille markkinoille Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi on aina PEFC-metsäsertifioitu. Sertifikaatti on edellytys kansainväliseen puukauppaan, sertifioimatonta puuta on vaikeampi saada kaupaksi TIESITKÖ ETTÄ: Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsäalan toimija, joka on rehdisti metsänomistajan puolella. Tehtävämme on auttaa Sinua ja pitää puoliasi metsätalouden pyörityksessä. Yhdistyksen ylin päättävä elin, valtuusto valitaan vaaleilla, joissa saavat äänestää ja asettua ehdolle kaikki yhdistykseen kuuluvat metsänomistajat, myös Sinä. Sinun ja metsäsi puolella vuosikymmenten kokemuksella 4 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Toiminnanjohtajan palsta Korjuukausi jäämässä lyhyeksi Tuomo Kauppinen Kunnon metsäautotie arvossaan Kulunut talvi oli kokonaisuudessaan melko leuto. Keski-Suomessa päästiin nauttimaan hiihtokeleistä tammikuussa, tosin äärimmäiset pakkassäät jäivät tulematta. Lunta oli vanhan ajan normaalimäärä, mikä tarkoittaa että maa ei ehtinyt routaantua kovinkaan hyvin. Helmikuun loppupuolella ilma lämpeni, päivälämpötilat alkoivat kampeutua plussan puolelle. Sama jatkui maaliskuussa, yöpakkasia ei juuri enää ole nähty. Tällä menolla puun korjuukausi jää toivottua lyhyemmäksi. Taas kerran on todettava että ilmoille emme mitään voi. Mutta tämäkin talvi korostaa metsäautoteihin panostamisen tärkeyttä. Kunnon tie on todella pitkän tähtäyksen investointi jonka takaisinmaksuaika on silti erittäin lyhyt jos tien avulla talvileimikko muuttuu kelirikko- tai kesäleimikoksi. Eikä hyöty tähän lopu, helppo kulku palstalle nopeuttaa kaikkia viljely- ja muitakin metsänhoitotöitä. Puuta on korjattu normaaliin reippaaseen tahtiin, mutta uusille talvileimikoille ei ole riittänyt kysyntää edellisvuoden malliin. Tähän vaikutti osaltaan myös sahojen vuodenvaihteen tienoille osunut tarve rajoittaa tuotantoaan. Tämän sivun hintakatsauksesta käy ilmi että helmikuun keskihinnat puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain eivät poikkea merkittävästi lehtemme edellisessä numerossa kerrotuista viime marraskuun hinnoista. Sen sijaan hintahaitari on kaventunut. Kokonaisuudessaan Suomen metsäteollisuus pyörii tällä hetkellä täydellä teholla. Hiukan heikentyneet euron dollari- ja puntakurssit auttavat, joskin vielä enemmän heikentynyt Ruotsin kruunu tuottaa sahamiehille edelleen päänvaivaa. Kemeratukikelpoisiin energiapuuhakkuisiin on keväällä tulossa tauko ennen uuden lain hyväksyntää. Energiapuukasan äärellä Esko Puttonen, Leevi Airaksinen ja Päijänteen Mhy:n hankintavastaava Juhani Leinonen. Koko vuoden ennuste lopputuotemarkkinoilla on hyvä, mitään merkittäviä uhkakuvia ei ole näköpiirissä. huhtikuun puolimaissa ja toivottavasti pääsevät taas alkamaan heinäkuussa. Aikataulun toteutuminen on EU:n käsissä. Pitkä kevät ilman Kemeraa Oman lisämausteensa tilanteeseen tuo keskustelu energiapuun järeydestä. Metsäteollisuus on esittänyt huolensa puun riittävyydestä teollisuuden raakaaineeksi, etenkin suunniteltuja uusia selluhankkeita silmälläpitäen. Teollisuus on ehdottanut rinnankorkeudeltaan yli 16 cm paksun puun rajaamista energiatukien ulkopuolelle. Eduskunta päätti hyväksyä hallituksen esityksen jonka mukaan järeälle energiapuulle maksetaan 60 % pienpuun tuesta. No, oppositio on jo vaatinut että seuraavan hallituksen pitää kumota koko laki. Aika näyttää, uusi laki asetuksineen astuu voimaan siirtymäkauden jälkeen, aikaisintaan vuonna 2018. Kevät tuntuu pitkältä meidän kaikkien mielestä jotka odotamme uuden Kemera-lain voimaan tuloa. Kemera-lain eli kestävän metsätalouden rahoituslain on tarkoitus edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Tällä tietoa Kemera-tukiin oikeuttavat hakkuut ja muut hoitotoimenpiteet käytännössä loppuvat keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntytukki kuusitukki koivutukki 15,63 15,84 13,80 52,23 46,02 33,98 17,50 17,50 16,00 57,00 50,00 38,00 12,00 13,00 13,00 43,00 44,00 32,00 Uudistushakkuu mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu mäntytukki kuusitukki koivutukki 18,94 18,66 18,28 56,95 55,63 43,99 22,00 20,00 20,00 58,00 57,00 48,00 16,00 17,00 16,00 54,50 54,00 40,00 Puukaupan hintaseuranta 1.2.-28.2.2015. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. sinta ovat metsän viljelytyöt. Taimia ehtii vielä tiukan paikan tullen tilata, puulajista riippuen. Tarvittaessa kokeneet metsuriyrittäjämme hoitavat ammattitaidolla taimet maahan asti. Pyrimme kehittämään palvelutarjontaamme jatkuvasti, mutta varovaisin askelin. Kesän aikana järjestämme muutamia asiakastilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Näistä tapahtumista löytyy lisätietoa sivulta 23. Toivottavasti tapaamme niiden yhteydessä. Neuvojamme ja muut asiantuntijamme ovat luonnollisesti käytettävissänne aina kun tarvitaan. Kaikesta huolimatta, taimikonhoito ratkaisee metsän tuoton, kuten professori Kari Mielikäinen toisaalla tässä lehdessä kirjoittaa. Tavoitteena kannattaa aina pitää hyvälaatuisen tukin kasvatus, vaikka työn hedelmistä pääsevätkin nauttimaan vasta tulevat sukupolvet. Vaikka keskikesä onkin vesomisen kannalta ehdottomasti parasta aikaa lehtipuiden poistoon, tärkeämpää on että työ yleensä tulee tehdyksi, oli vuodenaika mikä tahansa. Toukokuun todennäköisesti viileämmät päivät kannattaa hyödyntää raivaussahan kahvoissa jollei muita kiireitä ole. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys palvelee Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui vuoden alussa. Muutoksella ei ole metsänomistajan kannalta mitään vaikutusta käytännön toimintaamme. Sama tuttu joukkue on jäsentemme palveluksessa kuin aiemminkin. Juuri nyt ajankohtai- Aurinkoista kevättä! Harri Kivirinta toiminnanjohtaja www.paijannemhy.fi 5 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Vilahdus tulevaisuudesta Krista Kimmo Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Suomeen sopiva Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudes- Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. luokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. ”Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon.” Hanna Lehto-Isokoski metsänhoitoyhdistys Voittoa vai tappiota? Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena. Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä. Hanna Lehto-Isokoski Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. ”Montako laitetaan?” kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. ”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa. Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen alaasteen kuudesluokkalaisia, jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palkka, voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. 6 nro 1 / 27.3.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Pitkäjänteinen työ metsien hyväksi tuottaa tulosta Korpilahtelainen Jarmo Pietilä panostaa tällä hetkellä erityisesti nuorten kasvatusmetsien hoitoon, sillä hän haluaa, että seuraava sukupolvi saa metsät haltuunsa puustoisina ja tuottavassa kunnossa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun korjaama ensiharvennuspuu menee Keljonlahden voimalaitokselle energiakäyttöön. Korpilahtelainen metsätalousyrittäjä Jarmo Pietilä uskoo metsätalouden kannattavuuteen, vaikka tilien väli on pitkä. Metsänhoitoyhdistyksen hän näkee välttämättömänä vastavoimana puumarkkinoilla. Rimminmäen päältä 220 metrin korkeudelta Jyväskylän Korpilahdella avautuu aurinkoisena talviaamuna huikeat maisemat. Etelästä pilkottavat Jämsän tehtaiden piiput, kaakossa taivaanrantaa halkoo kuusi tuulivoimalaa. Katseen siirtyessä Päijänteen rantoja pitkin pohjoiseen siintää maisemassa Keljonlahden ja Rauhanlahden voimalaitosten savut. - Kyllä tällä alueella pitäisi puulle kysyntää riittää, etenkin jos Äänekosken biotuotetehdas rakennetaan, toteaa metsänomistaja ja koneyrittäjä Jarmo Pietilä aurinkolasiensa takaa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa vaikuttava Pietilä on panostanut metsätalouteen nuoresta lähtien. Hän isännöi Ala-Painaan kotitilaansa, jonka metsäpinta-ala on kasvanut vuo- Kaivinkoneen työllistämiseksi myös talvikaudella on Jarmo Pietilä varustanut koneensa MenSen raivauspäällä. 2 – 3 metristen taimikoiden hoito onnistuu hangen päältä. sien varrella sadasta lähes neljäänsataan hehtaariin. Yhtenä innoittajanaan mies mainitsee alueella metsäneuvojana toimineen Tauno Pynnösen. - Hän oli palavasieluinen metsäammattilainen, jolla oli vahva ammattietiikka. Ensimmäisen tilansa Pietilä hankki jo 16-vuotiaana. - Olen ostanut metsätiloja vain kun niitä on tarjottu myyntiin. Äidille en ole tänä päivänäkään kaikista hankinnoista kertonut. Hän ei varmaan olisi riski-investointejani hyväksynyt, 51-vuotias Pietilä naurahtaa. Tiet, taimikot ja ojat kuntoon Pietilä on aina laittanut ostamansa metsät mahdollisimman nopeasti tuottavaan kuntoon. - Ojat, taimikot ja tiet olen kunnostanut ensimmäisenä. Se vaatii investointeja ja paljon työtä, mutta vain näin voi varmistaa metsän kasvuedellytykset. Metsä ei anna mitään ilmaiseksi. Miehen oma kaivinkonekalusto on mahdollistanut joustavan työskentelyn, eivätkä konstit metsänparannustöissä ole loppuneet. Päijänteen Mhy:n korjuupalvelu korjasi Pietilän metsässä viime kesänä ja kuluneena talvena 80 hehtaarin harvennusleimikon. Jarmo Pietilä (oik.) vaihtoi kuulumiset Jokilaakson Forest Masterin hakkuukoneenkuljettaja Mika Leppäsen kanssa. www.paijannemhy.fi 7 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 hoidettuihin taimikoihin. - Tuottoa tulee vain arvopuun kasvatuksesta. Ihmettelen, mikseivät kaikki metsänomistajat tee töitä kerralla kunnolla, kun tietoa ja ammattiapua on saatavilla. Leväperäisyys tulee kalliiksi ja riskit kasvavat. Pietilän metsissä aktiiviset hoitotoimet ovat tuottaneet tulosta. Tuoreimman metsäsuunnitelman mukaan puuston kasvu on keskimäärin 8,4 kuutiota hehtaarille, eli uutta puuta syntyy vuodessa noin 3 000 kuutiota. Kova kasvu ei tosin tarkoita, että metsästä voisi aina irrottaa rahaa. - Metsätaloudessa tilien väli on todella pitkä, joten usko omaan tekemiseen pitää olla luja, mies muistuttaa. Tila tuottavana tyttärille Jarmo Pietilä vaikuttaa myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa. ”Mhy on ainoa talo, joka pitää metsänomistajan puolta. Minä yritän osaltani tuoda mukaan koneyrittäjän näkökulmaa. - Yhdellä tilalla ammuimme ojat syvemmiksi, kun pohjalta tuli kallio vastaan, räjäyttäjän paperit omistava Pietilä kertoo. Maanmuokkausyrittäjänä mies korostaa laadukkaan ja nopean uudistamisketjun tärkeyttä, sillä aikaa ei ole hukattavaksi. Miehen omia ripeästi varttuvia taimikoita kierrellessä hänen sanoja on helppo uskoa. Ammattilaista harmittaa, että maakunnan metsissä törmää edelleen huonosti Tällä hetkellä Pietilän tärkeimpänä tavoitteena on saada nuoret kasvatusmetsät kuntoon. - Ensiharvennuksia ja harvennuksia pitäisi tehdä kovaa kyytiä, jotta puut saavat kasvutilaa. Haluan, että seuraava sukupolvi saa omistukseensa hoidetut metsätilat, joista on saatavissa myös tuloja. Pietilällä on kolme tytärtä, joista vanhin työskentelee metsäalalla ja ollut paljon mukana käytännön töissä. - On hienoa, jos tytöiltä löytyy intoa jatkaa työtä metsien parissa, ja hekin näkevät työnsä jäljet. Viime kesänä ja kuluneena talvena Pietilän metsissä korjattiin noin 80 hehtaarin laajuinen harvennusleimikko Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimesta. - Metsäyhtiöiden kiinnostus leimikkoon Jarmo Pietilä korostaa tehokkaan ja laadukkaan uudistamisketjun merkitystä metsätalouden kannattavuudelle. Pari vuotta sitten raivauspäällä varustetulla kaivurilla hoidettu taimikko varttuu rehevällä rinnemaalla vauhdikkaasti. oli laimeaa, mutta onneksi asiaan löytyi ratkaisu Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Ensiharvennuksista ei ennakkoraivauskulujen jälkeen paljoa käteen jää, mutta toimenpide on välttämätön metsän tuoton ylläpitämiseksi. Alkutuottajan saama työpalkka eli puun kantohinta on liian pieni. Metsänhoitoyhdistys pitää metsänomistajan puolta Pietilä muistuttaa mielellään metsänhoitoyhdistyksen tärkeästä tehtävästä metsänomistajien edunvalvojana. - Fakta on, että metsänhoitoyhdistys on ainoa taho, joka pitää aidosti metsänomistajan puolta riippumatta siitä, onko hänellä Elinvoima Terveys Hyvä kasvu myytävää puuta. Ilman yhdistystä olisimme täysin metsämaksua janoavan teollisuuden armoilla. Metsätalousyrittäjä hoitaa metsiään ja myy puuta joka tapauksessa tasaisesti. Uudet maksut vain veisivät motivaation, hän uskoo. Vaikka metsätalousyrittäjän ura Korpilahden rehevillä ja kivisillä mailla on ollut työntäyteinen, ei Pietilä kadu hetkeäkään valintaansa. - Kelloa ei parane vilkuilla kun metsään lähtee, mutta koen metsätalousyrittäjän työn ainutkertaisena mahdollisuutena. Tulee todella hyvä olo, kun näkee oman ja muiden metsäammattilaisten vaikutukset metsän kehitykseen. Hoidettu ja hyvin kasvava metsä on luontoa kauneimmillaan. Teksti ja kuvat: Sami Karppinen Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi 8 nro 1 / 27.3.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Yhteismetsän ovet avoinna kaikille Pohjolan perhe on todennut yhteismetsän toimivaksi tavaksi omistaa metsää. Nyt Rangunkorven yhteismetsä haluaa laajentua ja hakee uusia kumppaneita. Hankasalmella ja lähiseudulla metsää omistava Pohjolan perhe mietti viisi vuotta sitten, mikä olisi helpoin tapa hallinnoida ja hoitaa metsäomaisuutta. - Totesimme, että yhteismetsä on tarjolla olevista vaihtoehdoista paras omistusmuoto, Markku Pohjola sanoo. Ennen yhteismetsän perustamista Pohjola ja hänen kolme poikaansa omistivat yhtymänä useita metsätiloja. Yhteismetsän perustamisen jälkeen tehtyjen lisähankintojen myötä metsien yhteispinta-ala on nyt liki 500 hehtaaria. - Verotukselliset seikat sekä se, että osuuksia on helppo siirtää osakkaiden välillä tai myydä, puolsivat yhteismetsän perustamista. Esimerkiksi osakeyhtiönä emme pystyisi hyödyntämään metsävähennystä tai saamaan kemera-tukia, Pohjola vertaa. Yhteismetsän puunmyyntitulojen pääomavero on kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin muissa metsänomistusmuodoissa. - Yhteismetsään ajatellaan liittyvän paljon byrokratiaa ja paperisotaa, mutta olemme huomanneet, että se ei pidä paikkaansa, Pohjola vakuuttaa. Tavoitteena laajentua Hyvien kokemusten myötä Pohjolat ovat kiinnostuneita laajentamaan yhteismetsäänsä ottamalla mukaan uusia osakkaita. Esimerkiksi Pohjanmaalla on perustettu viime vuosina yhteismetsiä, joissa mukana on ollut myös kuntia. - Keskustelimme mahdollisuuksista Hankasalmen kunnan ja seurakunnan kanssa, mutta ainakaan tässä vaiheessa siellä ei ollut laajempaa innostusta asiaan, Mikko Pohjola kertoo. Pohjolat arvioivat, että pinta-alaltaan noin kahden tuhannen hehtaarin yhteismetsä tarjoaisi jo suurtuotannon etuja osakkailleen. - Tämän suuruusluokan tulisi olla laajentumisen tavoitteena, jolloin sekä osakkaat että puuta jalostava teollisuus hyötyisivät. Yhteismetsä tekee puukauppaa tasaisesti ja myy suurempia leimikoita. Myös metsänhoitotöistä muodostuisi suurempia urakoita, jolloin ne saadaan edullisemmin, Pohjolat perustelevat. Tämän vuoksi Rangunkorven ovet ovat avoinna kaikille metsänomistajille, jotka ovat kiinnostuneita yhteismetsästä. - Noin sadan kilometrin säteellä Hankasalmesta etsimme uusia kumppaneita. Yhteismetsään liittymällä myös taimikkovaltaisesta tilasta, jossa ei juuri sillä hetkellä ole hakkuumahdollisuuksia, on mahdollista saada tuottoa. Pohjolat haluavat, että metsäomaisuus on helposti käsin kosketeltavissa, vaikka se olisi mukana yhteismetsässä. - Meille on tärkeää, että pääsemme itsekin toisinaan konkreettisesti metsätöihin. Tämän mahdollisuuden haluamme tarjota myös uusille osakkaille. Mikko (vas.) ja Markku Pohjola toivottavat yhteismetsästä kiinnostuneet metsänomistajat tervetulleiksi Rangunkorven yhteismetsään. Pohjoloiden tavoitteena on kasvattaa yhteismetsän pinta-alaa nykyisestä viidestäsadasta noin kahteen tuhanteen hehtaariin. Yhteistyötä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa Pohjolat luottavat siihen, että metsänomistamisen tulevaisuus on Suomessa valoisa. - Tällä seudulla on paljon sekä yksityisiä sahoja että kuitupuuta jalostavaa teollisuutta. Uudet investoinnit luovat uskoa siihen, että puulle on kysyntää myös jatkossa. Alueen metsäpohjat ovat ravinteikkaita, joten hyvällä hoidolla metsästä saa järkevän taloudellisen tuloksen, Mikko Pohjola uskoo. Aktiivinen ja ammattimainen ote metsätalouteen tuo piristystä myös paikallis- ja aluetalouteen. Yhteismetsän muodostamisesta Yhteismetsä muodostetaan kiinteistötoimituksessa, jonka perustana on osakkaiden laatima kirjallinen yhteismetsän perustamissopimus. Kiinteistöteknisesti yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue vastaavasti kuin muutkin yhteiset maa- ja vesialueet. Kiinteistöjen yhteiseen alueeseen ei siten ole kenelläkään henkilökohtaista osuutta vaan osuudet ovat joko ”tavallisten” alueellisten kiinteistöjen osuuksia TAI alueettomien kiinteistöjen osuuksia. Ammattikielessä alueettomia kiinteistöjä nimitetään haamukiinteistöiksi. Tällaisella kiinteistörekisteriin merkityllä haamukiinteistöllä voi olla yhteisalueosuuksien lisäksi myös rasiteoikeuksia. Periaatteessa ainoa poikkeus ”tavalliseen” kiinteistöön on se, että haamukiinteistön pinta-ala on 0 m². Erityisesti uusien yhteismetsien osakaskiinteistöistä merkittävä osa on haamukiinteistöjä. Yhteismetsän muodostamiseen tarjolla vaihtoehtoja Yhteismetsän muodostamista ja toimintaa säätelevät kiinteistönmuodostamislain luku 10 ja erillinen yhteismetsälaki. Kaiken perusta on kiinteistöjen omistajien kirjallinen yhteismetsän perustamissopimus. Sopimuksessa sovitaan yhteismetsäksi muodostettavat alueet ja osakaskiinteistöjen osuusluvut tai peruste niiden määräämiseksi. Juridisesti yhteismetsän muodostaminen tapahtuu MML:n toimitusinsinöörin johtamassa kiinteistötoimituksessa. Uusien yhteismetsien muodostamistoimituksissa on ollut havaittavissa kaksi päätyyppiä: 1) Kiinteistöjen omistajat sopivat omistamiensa kiinteistöjen tai niiden osien liittämisestä yhteismetsään ja saavat liitettävän alueen arvoa vastaavan osuuden yhteismetsän arvosta. Jos koko kiinteistön alue liitetään yhteismetsään, kiinteistö muuttuu haamukiinteistöksi, jolla on osuus yhteismetsään. Liitettävän kiinteistön omistus säilyy ennallaan ja tällaisella haamukiinteistölläkin voi olla useita omistajia. Tämä vaihtoehto vaatii liitettävien alueiden arviointia, jotta osuuksien suhteet voidaan määrittää. Arviointi voidaan tehdä toimituksessakin, mutta suositeltavaa on osakkaiden itse laatima (teettämä) arviointi ja perustamissopimukseen kirjattu sopimus osuusluvuista. 2) Kiinteistön murto-osainen omistus jaetaan sopimuksen mukaisesti halkomalla ja halottavan kiinteistön alueesta muodostetaan yhteismetsä. Perustapauksessa osakkaille muodostetaan kullekin uusi oma haamukiinteistö, jolla on yhtä suuri osuusluku yhteismetsään kuin oli murto-osainen omistus muodostajakiinteistöön. Halkominen on tarpeen uusien haamukiinteistöjen muodostamiseksi. Kun kysymys on sopimukseen perustuvasta toimenpiteestä, ei halkomiseen normaalisti liittyvää arviointia ja jakosuunnitelman laatimista ole tarpeen suorittaa. Tämä vaihtoehto on käyttökelpoinen mm. siinä tapauksessa kun halutaan säilyttää sisarusten yhdessä omistamat metsät jakamattomana ja hyödyntää yhteismetsän tarjoamat edut. Tällainen järjestely voi kytkeytyä luontevasti sukupolvenvaihdostilanteisiin. Yhteismetsän perustaminen voi olla myös kombinaatio edellisistä. Erityisesti viime vuosina yleistyneet laajat yhteismetsähankkeet on toteutettu useilla eri kiinteistöteknisillä toimenpiteillä, jotta osakkaiden toi- veet osakaskiinteistöjen määrästä on voitu huomioida. Valtio osallistuu toimituskustannuksiin Perustamissopimukseen voi liittyä sopimus määräalan (esim. talouskeskuksen) erottamisesta yhteismetsän ulkopuolelle. Lohkominen on mahdollista tehdä samassa yhteismetsän muodostamistoimituksessa. Valtio tukee yhteismetsien muodostamista osallistumalla toimituskustannuksiin. Perustapauksessa, jossa ei suoriteta sivutoimituksia, maksetaan muodostamistoimitus kokonaan valtion varoista. Myös määräalan lohkomiseen liittyvät toimenpiteet maastotöineen kuuluvat pääsääntöisesti maksuttomuuden piiriin. Palstoja etäälläkin toisistaan Yhteismetsän alueet voivat sijaita etäällä toisistaan eri kuntienkin alueella. Kiinteistönmuodostamislaissa on vaatimus tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostumisesta, mutta tätä säädöstä on tulkittu väljästi. Eri kunnissa sijaitsevat alueet saavat kiinteistörekisterissä oman rekisteritunnuksen, vaikka ovatkin samaa yhteismetsää. Osakasluettelo rekisteröidään vain yhden tunnuksen kohdalle. Uusien alueiden liittämisestä Yhteismetsän perustamisen jälkeen yhteismetsään on mahdollista liittää uusia alueita sopimalla siitä yhteismetsän osakaskunnan kanssa. Yhteismetsän laajentaminen antamalla osuuksia uusille osakkaille tapahtuu sitä koskevassa kiinteistötoimituksessa - Hoito- ja hakkuutoimenpiteiden kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät. Monissa hankkeissa Rangunkorven yhteismetsä on tehnyt yhteistyötä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. - Arvostamme sitä, että Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on kulkenut rohkeasti omaa tietään. Uusi jäsenmaksupäätös oli hyvä ja kaukonäköinen. Keskitämme jatkossa jäsenyytemme Päijänteen Metsänhoitoyhdistykseen myös niiden tilojen osalta, jotka sijaitsevat yhdistyksen varsinaisen toimialueen ulkopuolella. Teksti ja kuva: Sami Karppinen ja senkin toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. Yhteismetsäosuuksilla on mahdollista tehdä normaalia kiinteistökauppaa. Jos luovutuksen kohteena on vain osa osakaskiinteistön osuudesta, vaatii saanto lainhuudatuksen ja lohkomistoimitusta vastaavan yhteisalueosuuden erottamisen ja kiinteistöksi muodostamisen (tai liittämisen saajan ennestään omistamaan kiinteistöön). Osakaskiinteistöt käyvät vakuutena muiden kiinteistöjen tapaan. Yhteismetsälain ja kiinteistönmuodostamislain säädöksistä löytyy määräykset myös mm. yhteismetsän jakamisesta, yhdistämisestä ja purkautumisesta. Mainittakoon, että v.2008 alusta voimaan astunut yhteismetsälain muutos teki mahdolliseksi irtaantua yhteismetsästä. Tämän uskotaan madaltavan liittymiskynnystä, koska liittyminen ei välttämättä ole enää peruuttamatonta. Lähtökohtaisesti liittyminen yhteismetsään on kuitenkin pysyvää. Viranomaisneuvontaa on tarjolla Metsäkeskuksista, Maanmittauslaitoksesta ja metsänhoitoyhdistyksistäkin löytyy asiantuntemusta yhteismetsistä. Jo yhteismetsähankkeen alkuvaiheessa kannattaakin ottaa yhteyttä ammattilaisiin asian selkeyttämiseksi ja perusasioiden varmistamiseksi. Yhteismetsistä on saatavissa jo runsaasti lisätietoja, mm. yhteismetsat.fi -palvelusta. Ilkka Laakso Tuotantopäällikkö Maanmittauslaitos, arviointitoimitukset keskinen vastuualue www.paijannemhy.fi Lannoituskoe Kangasmaiden männiköiden ja kuusikoiden lannoitus on metsätalouden tuottavin investointi. Tämä tuli todistetuksi Keski-Suomessa sijaitsevassa puolukkatyypin männikössä. Puusto mitattiin ja lannoitettiin elokuussa 2007. Lähtöpuusto oli 130mottia/ha, ikä 55v, kahteen kertaan harvennettu. Harvahko noin 400kpl/ha kasvatusasento. Puuston päätehakkuuarvo 2007 olisi ollut noin 4500€/ha ja poistuman keskihinta noin 35€/motti. Kuvio lannoitettiin Metsän NP:llä 600kg/ha elokuussa 2007. Kuvio päätehakattiin joulukuussa 2014. Kertymä oli 197mottia/ha ja kantorahatulo 9138€/ha. Tukkiprosentti männyllä 9 METSÄPÄIJÄNNE 80,5. Poistuman keskihinta 45€/motti (männyllä 49€/motti). Pikkutukkia tai parrua ei tällä leimikolla katkottu. Lannoitus lisäsi kasvua merkittävästi. Kasvu seitsemän lannoitusvaikutuksen alaisen vuoden aikana oli 9,6mottia/ha/ vuosi. Ilman lannoitusta kasvu olisi ollut 4-5mottia/ha/vuosi ja samaa päätehakkuutuloa olisi joutunut odottamaan 6-8 vuotta pitempään. Tällä kohteella yhdistyi kokonaiskasvun paraneminen ja merkittävä arvokasvun lisääntyminen. Arvokasvulla tarkoitetaan sitä, että puuston järeytyessä kuitupuuta siirtyy tukkipuuksi. Tukkia ”kasvaa” siis kokonaiskasvua enemmän. Tässä tapauksessa kokonaiskasvu seitsemän vuoden aikana oli 67mottia/ha, mutta tukkipuuta kertyi reilut 90mottia/ha. Kuvion tilanne vuonna 2007. Puusto on laadukasta, mutta tukkiosuus on vielä matala. nro 1 / 27.3.2015 Esimerkkiä vastaavia kohteita on Päijänteen Mhy:n alueella paljon, lähes joka tilalla. Nyt kannattaa olla yhteydessä oman mhy:n metsäneuvojaan ja suunnitella kasvatuslannoituskohteet ensi kesälle. Parempaa tuottoa tuskin on saatavissa muista sijoituksista. Petri Kortejärvi Myyntipäällikkö Yara Suomi Oy Päijänteen Mhy:n seuraava lentolannoitusprojekti toteutetaan alkukesästä 2016. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi ja varaa lannoitus ajoissa! Lannoitus on kolminkertaistanut puiden paksuuskasvun. Myös pituuskasvu on lisääntynyt. Lustot ovat paksumpia, mutta laatuun sillä on järeytymisen seurauksena vain positiivinen vaikutus. Paksummat vuosikasvut jäävät pintalautoihin ja hakkeeseen. Lannoitus on lisäännyt kasvua merkittävästi. Parhaiten tämän näkyy latvusten tuuhentumisena ja neulasten tummanvihreänä värinä.” REISKA -PALVELU METSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSIIN! Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tarjoaman Reiska -palvelun avulla vaihdat saappaat sujuvasti reiskoihin. Metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lukemattomissa perheissä. Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, sillä hallitusti ja harkinnalla tehdyillä päätöksillä voit itse ratkaista metsäsi tulevaisuuden. Erityistä osaamista tarvitaan kun punnitaan eri luovutusvaihtoehtojen verovaikutuksia. 10 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 KAUKOLÄMPÖ ON VARMA & VAIVATON LÄMMITYSRATKAISU Jyväskylän Energian kaukolämpö tuotetaan ekologisesti yhteistuotannolla, paikallista puuenergiaa hyödyntäen. Kaukolämpö on toimintavarmin lämmitysmuoto ja laitteiden huoltotarve on vähäinen. Ja jos jotain sattuu, päivystämme 24/7 valmiina auttamaan. www.jyvaskylanenergia.fi Helsingin kasvot Tuomo Pesälä Kati Häkkinen Metsälakipalvelut Ma klo 9–16 p. 0600 393 959 (4,01 e/min+pvm/mpm.) gsm 040 720 3160 kati.hakkinen@mhy.fi Annamari Rajoo gsm 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) 00100 HELSINKI palvelutoimisto@mhy.fi, www.mhy.fi RANTATONTTEJA MYYTÄVÄT METSÄTILAT JA TONTIT Jyväskylä, Korpilahti n. 8,8 ha Korpilahden kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva hyväpuustoinen metsätila. Puusto lähes pelkästään nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, jotka hyvässä kunnossa. Kovat maapohjat. Puustoa yhteensä 1430 m³. hp. 55 000 €/tarjous Jyväskylä, Päiväkunta, Päijänne, vapaa-ajan rakennuspaikka Päijänteen rannalla oyk mukainen vapaa-ajan rantarakennuspaikka. Määräala sijaitsee n. 48 km Jyväskylästä Päiväkunnan kylässä Vespuolella. Tie halkaisee määräalan. Rakennuspaikkaan rakennettu vaatimaton saunarakennus. Hyvä kovapohjainen ranta. Tällaisia harvoin tarjolla!!! Hp. 95 000 €/tarjous Jyväskylä, Taka-keljo, OKT-rakennuspaikka omalla rannalla Taka-keljossa n. 0,55 ha määräala, jossa OY-kaavan mukainen vakituisen asumisen rakennuspaikka. Rakennuspaikkaan mahdollista neuvotella vaikka maata lisääkin. Määräala rajoittuu Ylä-Kitulampeen. Matkaa kaupungin keskustaan alle 10 km! Hp. 40 000 €/tarjous ratsalon eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä. Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyhteys ja sähköliittymä ei kaukana Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuksia. Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole ja osa metsistä harvennettu nättiin kasvukuntoon. Hp. 60 000 €/tarjous Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ossi Hannula 0400 244905 TONTTEJA Muurame, Muuratsalo n. 5 ha metsätila/ Tontti Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muu- 6 Jämsä 1.9.-3.9. Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai Ossi Hannula 0400 244905 Finnmetko Oy etsii Jämsän alueelta päätehakkuuikäistä metsää vuoden 2016 ja 2018 hakkuunäytöksiin. Ota yhteyttä, mikäli yhteistyö FinnMETKO2016 näyttelyn kanssa kiinnostaa. Finnmetko Oy, tj. Erkki Eilavaara / 040 900 9421, tai email: Erkki.Eilavaara@koneyrittäjät.fi www.paijannemhy.fi 11 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ Harri Kivirinta Toiminnanjohtaja Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä Mervi Ekblad Toimistosihteeri Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä harri.kivirinta@paijannemhy.fi pirjo.lumioja@paijannemhy.fi tarja.sarkka-manninen@paijannemhy.fi mervi.ekblad@paijannemhy.fi 0400 340063 040 709 8477 040 709 8479 toimistopäivät maanantai ja tiistai KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET Ossi Hannula 0400 244 905 Muurame, osa Korpilahtea, Jyväskylä ja Toivakka ossi.hannula@paijannemhy.fi Ismo Paukku LKV 0400 832 864 Hankasalmi, osa Jyväskylää, Laukaa ja Leivonmäki ismo.paukku@paijannemhy.fi Ari Saarivaara LKV 040 531 5478 Jämsä, osa Korpilahtea ja Luhanka ari.saarivaara@paijannemhy.fi TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU Erkki Jalkanen 040 520 4224 Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Leivonmäki ja Toivakka erkki.jalkanen@paijannemhy.fi Jarmo Ukkonen 0400 743 841 Jämsä, Korpilahti, Luhanka ja Muurame jarmo.ukkonen@paijannemhy.fi Raija Koskenranta 040 585 1127 Metsäsuunnittelu, perunkirjoitukset raija.koskenranta@paijannemhy.fi 040 709 8478 12 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame 1 2 3 Teemu Hytönen Sakari Ala-Korpi Antti Paananen metsäneuvoja puh. 0400 340 061 metsäneuvoja puh. 0400 340 066 sakari.ala-korpi@paijannemhy.fi Muurame, Korpilahden Sarvenperä, Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi Seppo Lius metsäneuvoja puh. 0400 243 416 teemu.hytonen@paijannemhy.fi Luhanka, Putkilahti ja Oittila 4 antti.paananen@paijannemhy.fi Heinosniemi, Moksi, Hyrkkölä ja Painaa Esko Hautanen metsäneuvoja puh. 0400 358 100 metsäneuvoja/toteutus puh. 0400 648 848 seppo.lius@paijannemhy.fi Leivonmäki, Ylä-Sydänmaa ja Päiväkunta esko.hautanen@paijannemhy.fi Jämsä, Jämsänkoski 6 5 Jyri Helenius Tommi Rauhalinna jyri.helenius@paijannemhy.fi Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä tommi.rauhalinna@paijannemhy.fi Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia ja Porkkakylät metsäneuvoja puh. 0400 340 064 metsäneuvoja puh. 0400 243 415 8 7 Tiina Riihiaho Juha Pitko metsäneuvoja puh. 0400 187 452 Lauri Kinnunen metsäneuvoja puh. 0400 187 457 juha.pitko@paijannemhy.fi Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala metsäneuvoja/toteutus puh. 040 522 3311 lauri.kinnunen@paijannemhy.fi 22.4. alkaen tiina.riihiaho@paijannemhy.fi Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola Puunkorjuuhenkilöstö 11 1 Seppo Lohtander Taija Huuskonen seppo.lohtander@paijannemhy.fi taija.huuskonen@paijannemhy.fi hankintavastaava puh. 0400 340 065 korjuuvastaava puh. 0400 187 455 Keijo Korhonen metsäneuvoja/puunkorjuu puh. 0400 832 867 6 3 keijo.korhonen@paijannemhy.fi 5 7 Juhani Leinonen hankintavastaava puh. 040 820 4784 juhani.leinonen@paijannemhy.fi Petri Saari korjuuvastaava p. 040 595 7784 petri.saari@paijannemhy.fi Jukka Laitinen metsäneuvoja, puunkorjuu puh. 0400 340 062 jukka.laitinen@paijannemhy.fi Petri Takalo kuljetusvastaava puh. 044 585 1518 petri.takalo@paijannemhy.fi 8 www.paijannemhy.fi 13 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Jyväskylä, Laukaa 9 Kauko Salonen Joonas Huovila kauko.salonen@paijannemhy.fi Leppävesi, Vehniä, Valkola ja Kuhaniemi joonas.huovila@paijannemhy.fi Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala, Kuusa ja Saarilampi metsäneuvoja puh. 0400 832 866 12 11 10 metsäneuvoja puh. 0400 832865 teemu.kivi@paijannemhy.fi Hiekkapohja, Kuikka, Puuppola, Lievestuore ja Savio arto.vuorinen@paijannemhy.fi Keljo, Vesanka, Saarenmaa, Nyrölä ja Mökkiperä Hankasalmi, Toivakka 14 13 14 10 metsäneuvoja puh. 040 485 5367 metsäneuvoja puh. 0400 244 903 MHY:N METSÄNEUVOJAT – mielenrauha metsästä 9 Teemu Kivi Arto Vuorinen Petri Leinonen Henri Huusko 15 metsäneuvoja puh. 0400 642 740 metsäneuvoja puh. 0400 644 415 12 petri.leinonen@paijannemhy.fi Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä, Venekoski, Kallioaho ja Niemisjärvi pohjoinen henri.huusko@paijannemhy.fi Leppälahti, Oravasaari ja Toivakan eteläinen puoli 16 13 15 Aarne Jalkanen 4 2 16 metsäneuvoja puh. 0400 642741 aarne.jalkanen@paijannemhy.fi Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä, Säkinmäki, Hankasalmen asema ja Sauvamäki LAUKAAN TOIMISTO Laukaantie 22-24, 41340 Laukaa fax 014-831 045 HANKASALMEN TOIMISTO Keskustie 32, 41520 Hankasalmi fax 014-841 652 Juha Turunen Tuomo Kauppinen juha.turunen@paijannemhy.fi Hoho, Niemisjärvi etelä, Metsolahti, Ruuhimäki ja Huikko tuomo.kauppinen@paijannemhy.fi metsäneuvoja puh. 0400 180 118 metsäneuvoja/toteutus puh. 0400 644 421 JYVÄSKYLÄN TOIMISTO Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä fax 014-819 0444 KORPILAHDEN TOIMISTO Martinpolku 23, 41800 Korpilahti fax 014-821 089 LEIVONMÄEN TOIMISTO Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki JÄMSÄN TOIMISTO Koskentie 11, 42100 Jämsä fax 014-718 773 14 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Onnistunut metsänviljely Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin valintaan vaikuttavat kasvupaikka, maaperä ja muokkaus sekä uudistamisen ajankohta. Periaatteena on, että tuottava metsä syntyy parhaiten valitsemalla kasvupaikalle sopivimmat puulajit. Aina se ei ole mahdollista johtuen esimerkiksi tyvilahon esiintymisestä. Maalaji, kosteusolot ja pintakasvillisuus vaikuttavat puulajin valintaan. Kuusi ja koivu sopivat reheville tuoreille kankaille ja sitä paremmille maille, mutta joissakin tapauksissa myös karummille kasvupaikoille. Kuivilla kankailla ja tuoreiden kankaiden karkeilla mailla puulajiksi sopii mänty. Valinnassa on huomioitava myös kasvupaikan hallanarkuus , lumituhojen riskit, muu kasvusto, kasvitaudit sekä ympäristön monimuotoisuuteen liittyvät asiat. Nämä vaatimukset on syytä selvittää ennen uudistamistoimenpiteiden aloittamista. Taimityypin sopivuuden ratkaisevat valittu puulaji, istutusalueen maaperä ja sen ominaisuudet sekä muokkausmenetelmät ja istutusajankohta. Lisäksi valintaan vaikuttavat istutustyöhön, taimien käsittelyyn ja varastointiin käytettävissä olevat voimavarat. Kookkaat 2-vuotiset taimet soveltuvat viljaville kasvupaikoille, sillä ne pystyvät kilpailemaan pintakasvillisuuden kanssa valosta ja kasvutilasta. Hyvin muokatut alat ja hieman karummat kohteet taas kannattaa istuttaa 1-vuotiailla taimilla. Istutusajankohta, käsittely ja varastointi Paakkutaimia voidaan istuttaa periaatteessa läpi kesän. Keväällä istutus voidaan aloittaa heti maan sulettua. Toukokuun alussa maa on kosteaa, mutta usein kylmää. Maan lämpötilan ollessa alle 8 astetta juuret eivät kasva, minkä vuoksi paakkutaimien juurtuminen ja myös veden ja ravinteiden otto on hyvin hidasta. Maan lämpötila kohoaa yli 8 asteeseen vasta toukokuun loppupuolella, jolloin juurtuminen kiihtyy. Kevään istutuskautta voidaan jatkaa pakkasvarastoiduilla taimilla. Niitä on turvallista istuttaa juhannukseen asti. Keskikesällä istutusta rajoittavana tekijänä on kuivuus ja taimien kasvussa olo. Elokuun puolesta välistä syyskuun loppuun on taas hyvää istutusaikaa. Ainoastaan routiville maille ei syysistutusta voi suositella. Taimien varastoinnissa on tärkeää huolehtia riittävästä kastelusta. Kastelun on oltava säännöllistä. Taimet tulisi varastoida varjoisassa paikassa, puiden suojassa tai rakennusten seinustoilla. Muovisäkissä olevien taimien säkin suut käännetään auki ja kannelliset laatikot avataan. Pakastettujen taimien käsittelyssä on tärkeää taimien sulatus ennen istutusta. Niitä ei saa istuttaa, ennen kuin ne ovat täysin sulaneet. Taimet sulatetaan varjoisassa paikassa. Havupuiden taimien laatikoihin tehdään muutamia ilmareikiä ja kansi avataan vasta kun taimet ovat täysin sulaneet. Pakastetut taimet ovat lepotilassa, joten esim. mänty on väriltään punaruskea. Myös pakastettuja taimia voi joutua kastelemaan, jos istutus kestää ja taimet alkavat heräillä. Istutustyö ja jälkihoito Ennen istutusta varmista, että paakkutaimi on riittävän kostea. Siitä on tultava vettä puristettaessa. Istuta taimi mättään keskelle niin, että juuripaakun päälle jää vähintään 5 cm maata. Laikkuun tai muokkaamattomaan maahan vain, jos mättäitä ei ole riittävästi. Älä istuta kuoppiin, sillä taimet joutuvat liikaveden ja hallan vaaraan. Muista tiivistää maa taimen ympäriltä kevyesti. Kun puulaji ja taimityyppi on valittu huolella ja istutus toteutettu oikein ja onnistuneesti, on jälkihoidon ja seurannan aika. Heinäntorjunta ja mahdollisesti tarvittava täydennysistutus ovat tärkeitä. Pintakasvillisuuden kilpailua kasvutilasta vä- Kuusen taimelle paras muokkausmenetelmä on laikkumätästys. Istuta taimi mättään keskelle niin, että juuripaakun päälle jää vähintään 5 cm maata. hennetään muun muassa niittämällä tai polkemalla erityisesti monivuotisia heiniä, kuten kastikoita. Kaikissa työvaiheissa onnistumisen ehdoton edellytys on työn huolellinen suunnittelu ja toteutus. Siksi metsänviljelyä suunniteltaessa kannattaa ottaa ajoissa yhteys metsäalan ammattilaisiin. Metsänhoitoyhdistykseltä saa tarkempaa tietoa ja asiantuntevaa apua sopivan puulajin ja taimityypin valintaan. Jouko Kiviharju, Taimitapio Tarhanjohtaja, Vierumäki www.paijannemhy.fi 15 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Taimikonhoito ratkaisee metsän tuoton Metsän uudistamisen ja var- puutteeseen. Osasyynä tähän on haishoidon tärkeyttä koros- ollut viivyttelyyn kannustanut valtukipolitiikka. Taimikonhoitoa tetaan juhlapuheissa ja alan tion on tuettu valtion varoilla vasta siinä oppikirjoissa. Tästä huolimat- vaiheessa, kun raivaus on kallista ta metsänhoidon kalleimmat ja tuotostappioita on jo syntynyt. virheet tehdään päätehak- Vitkuttelua on entisestään lisännyt tuki, jonka odottelu kuuta seuraavien parin vuo- energiapuun saattaa aiheuttaa satasien säästöllä sikymmenen aikana. Väärät tuhansien eurojen rahalliset tappiot. uudistamismenetelmät, nuukailu ja viivyttely saattavat Tukea kohdennetaan syödä jopa puolet metsänkas- tarkemmin vatuksen kannattavuudesta. kopaikkoihin voidaan tässä vaiheessa jättää havupuiden mittaisia lehtipuita, jotka eivät enää karkaa ylispuiksi. Suositusta hieman suurempi tiheys voi antaa turvaa hirvituhojen varalle ja parantaa männikön laatua. Ylimääräisten lehtipuiden säästäminen hirvien ruoaksi havupuutaimikkoon on kuitenkin väärää säästäväisyyttä. Hirvet suosivat tiheitä sekataimikoita, jossa ne syövät halulla myös meheviä mäntyjä. Tuhojen minimoimiseksi männiköt kannattaa perata mahdollisimman puhtaiksi havupuutaimikoiksi. Älä viivyttele Tavoitteena tukkipuu Uudistaminen tulee aloittaa erityisesti viljavilla mailla heti päätehakkuun jälkeen tai mieluummin jo muutama vuosi ennen sitä. Herkästi vesovan lehtipuuston poistaminen ennen hakkuuta ja kantokäsittely säästävät hikeä ja rahaa uudistamisen jälkitöissä. Etelä ja Keski-Suomen parhailla kuusimailla kohoumia tekevä mätästys ja rotutaimien välitön istutus on tutkimusten mukaan onnistumiseltaan ja taloudeltaan ylivoimainen uudistamismenetelmä. Karummilla mailla lievempi maanpinnan käsittely, männyn kylvö ja maisemallisesti tärkeillä paikoilla luontainen uudistaminen puoltavat paikkaansa. Luontaisen uudistamisen kannattavuutta syövät myrskytuhot ja siemenpuiden kallis korjuu. Joskus kasvatuskelpoinen kuusikko syntyy myös itsestään koivun alle. Tukkikuusikkoon hiipivä, turkintiheä alikasvos kärsii ylispuiden poistosta ja on harvoin kasvatuskelpoinen. Metsikön laatu ja myöhempi kehitys jäävät kauas tavoitteista. Uudistamista vieläkin tärkeämpää on taimikon hoito. Liian moni, rahalla ja vaivalla uudistettu taimikko tuhoutuu jo ensimetreillään hoidon Nyt tilanne on onneksi muuttumassa. Ensi kesänä, jos EU:n byrokratia sallii, valtion tukea ryhdytään antamaan varsinaisen taimikonhoidon ohella myös taimikon varhaishoitoon. Viimeistään viidentenä vuonna istutuksesta tehtävä varhaishoito on monin verroin nopeampaa ja halvempaa kuin useamman metrin mittaisen rankametsän perkaaminen. Varhaisperkauksen tavoitteena on poistaa taimikosta kaikki ylimääräinen lehtipuusto. Etukasvuisiksi kehittyvät lehtipuut ovat yleensä huonolaatuisia ja ne hidastavat huomattavasti kasvatettavan puuston kehitystä. Ylispuiden kannattava korjuu taimikosta ilman vaurioita on useimmiten lähes mahdotonta. Varhaisperkaus on myöhempien töiden helpottumisen vuoksi ehdottoman kannattavaa myös ilman tukea. Vajaa vuosikymmen varhaishoidon jälkeen tehtävän taimikon harvennuksen tarkoitus on valita kaupalliseen ensiharvennukseen saakka kasvatettava peruspuusto. Puulajista ja kasvupaikasta riippuen 2-6 metrin pituudella tehtävässä hoidossa taimikko harvennetaan tiheyteen 2000 kpl hehtaarilla. Tämä määrä puuta mahtuu kasvamaan ja järeytymään myyntipuuksi ensiharvennukseen mennessä. Taimikon auk- Erkki Oksanen/Luke Metsäenergian tuottamista ja korjuuta on esitetty ratkaisuksi nuorten metsien ongelmiin. Nykyisillä ja uskoakseni myös tulevilla energian hinnoilla polttopuun kasvatus kannattaa vain valtion tuella. Tukien loppuminen romahduttaa korjuun kannattavuuden välittömästi. Halpaarvoisen energiapuun kasvatus tulevan tukkipuuston kustannuksella ei ole järkevää metsätaloutta. Polttopuu kannattaa luonnollisesti korjata talteen, jos sitä on hoidon viivästyessä sattunut metsään kertymään. Taimikonhoitoa vältellään joskus vedoten sen kalleuteen. Tosiasiassa oikea-aikainen varhaishoito ja taimikonharvennus tuottavat niihin uponneet kustannukset takaisin jo ensiharvennuksessa. Alkuvaiheessa hoitamatta jääneen metsän ensiharvennuksen korkeat kustannukset voivat siirtää metsänomistajan tulonsaajasta maksumieheksi. Pahinta asiassa on se, että taloudelliset menetykset lisääntyvät ensiharvennuksen jälkeen metsikön kiertoajan loppuun saakka. Kari Mielikäinen professori Karri Uotila Riittävän ajoissa tehty raivaus takaa, että jäävän taimikon kasvu ei kärsi. PALVELEVA PIENKONEMYYMÄLÄ JA -KORJAAMO Laukaan Rokkakankaalla, Rokkakankaantie 12 B • MYYNTI • VARAOSAT • HUOLTO MOOTTORISAHAT alk. 199,- RAIVAUSSAHAT 799,FS460 899,saatavana FS410 lämpökahvoilla 145,KUMITURVA79,SAAPPAAT NAHKATURVAKENGÄT alk. 159,Kotimainen TURVA-ASU TURVAVARUSTEPAKETIT alk. 199,EIA RAIVAUS2 kpl SAHATERÄT Raivaussahanterän TEROITUSLAITE 199,- LAIPPA + 2 TERÄKETJUA 56L 325 1,3 ja 1,5 mm Tässä taimikonhoito on pahasti myöhässä. 39,90 25,- Vältä kevätruuhkaa ja huollata RUOHONLEIKKURISI NYT! MOOTTORISAHA-, PIENKONEMYYNTI JA HUOLTO KIRRI 040 7743 061 ma–pe 9–17 Rokkakankaantie 12 B, 41350 Laukaa as. 16 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 ”Luolamiehen” paita kastuu pakkasessakin Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojille Lauri Kinnuselle ja Jyri Heleniukselle pienpetojen pyynti on parasta vastapainoa työkiireille. - Työn puolesta toivoisin talvelle paksua routaa, jotta puunkorjuu sujuisi. Mutta täällä harrastusrintamalla routaa ei niin tarvittaisi, naurahtaa Jämsässä työskentelevä metsäneuvoja Lauri Kinnunen iskiessään rautakankea multialaisen hiekkaharjun kohmeiseen kupeeseen. Maan alta kuuluu vaimeasti Kinnusen kaksi ja puolivuotiaan saksanmetsästysterrieri Uunon haukku. Tutka näyttää, että koira pysyttelee paikallaan. - Se on saanut pysäytettyä supikoiran luolaansa. Koitamme päästä kaivamalla pienpetoon käsiksi, Kinnunen selvittää huilatessaan välillä. Kaivutyötä tammikuisena pakkasaamuna jatkaa Kinnusen työtoveri metsäneuvoja Jyri Helenius. Mukana jahdissa on myös Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelevä ja Multialla asuva Johannes Lehtomäki. Miesten intoa puhkuvaa Villapaitoja ei tarvita, kun Lauri Kinnunen (vas.), Jyri Helenius ja Johannes Lehtomäki kaivavat reittiä supin koloon läpi routaisen rinteen Multian Sahrajärvellä. Kinnusen saksanmetsästysterrieri Uunon haukku kumuaa vaimeana maan alta. olemusta tarkkaillessa on helppo uskoa, että metsäneuvojan työkiireet unohtuvat hetkeksi. - Hyvällä porukalla tämä on hienoa hommaa. Tutustuimme Jyrin kanssa metsäkoulussa Evolla, ja nyt olemme myös työkavereita Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä. Johanneksen kanssa olemme metsästäneet Multian maisemissa jo kauan, sanoo Kinnunen. Lauri Kinnusen 2,5 vuotias Uuno osaa työnsä. Hyvältä luolakoiralta täytyy löytyä paljon intoa ja sopivasti järkeä, jotta se ei loukkaa itseään mittelössä mäyrän kanssa. Reilu tunti ja kolme hiestä märkää villapaitaa myöhemmin supikoira on joutunut antautumaan. Nuorten miesten kykyä selviytyä maastossa vaikeissakin oloissa ei näytöksen jälkeen tule mieleen epäillä. Hiekkainen Uunokin ilmestyy kolosta supin perässä, eikä hetkeen ole täyttä varmuutta, kumpi karvakasoista käyttää nimessään supi-etuliitettä. Uuno olisi innokas palaamaan pölyiselle työmaalleen, mutta isäntä ehtii napata terrierin kainaloonsa. - Ei siellä ollut kuin yksi supi, nyt vaihdetaan paikkaa, Kinnunen perustelee virtaa täynnä olevalle koiralleen. - Tutkimuksista on saatu tietoa siitä, että supit voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä. Iltapäivällä pienpetojen runsaudesta saadaan lisätodisteita, kun Heleniuksen Brüno kaivaa vanhan riihen alta esiin kaksi supikoiraa sekä aitan alta mäyrän. - Multialle neljän eläimen päiväsaalis on jo hyvä. Mutta etelämpänä supeja voidaan pyytää päivässä kymmenittäin, Kinnunen tietää. Innokas koira ja aktiiviset miehet avainasemassa Tavallinen luonnossa liikkuja ei saa pienpetojen runsaudesta käsitystä, mutta riistaviettinen koira ja paikallistuntemuksella varustettu metsämies ovat parivaljakko, joka saa tilanteita aikaan. - Tärkeintä on, että luolakoiralta löytyy intoa ja riistaviettiä. Muut ominaisuudet seuraavat sitten perässä. Tervettä järkeä koiralla on toki oltava, ettei se syöksy suin päin mäyrän päälle. Intoa on löydyttävä myös pyytäjiltä. Toisinaan päivät metsässä venyvät iltamyöhään, kun koirat ovat luolassa. - Jos pyyntiporukalla pysyy kanget ja lapiot käsissä, niin silloin pärjää keskinkertaisellakin koiralla, Helenius ja Kinnunen toteavat. Pienpetojen pyynnissä miehiä koukuttaa aktiivinen yhdessä tekeminen. - Tässä pystyy omalla aktiivisuudellaan vaikuttamaan lopputulokseen. Kyttäysmetsästykseen olen kyllästynyt, vaikka kyllä minä hirvipassissakin toisinaan käyn, Kinnunen kuvailee. Supikoirat sikiävää sorttia Kinnunen on harrastanut riistanhoitotyötä pienpetoja pyytäen jo toistakymmentä vuotta. Viime talvena hän metsästi yhdessä Lehtomäen kanssa lähes sata supikoiraa. - Supikoiria on joka vuosi sama määrä, vaikka tyhjennämme niiden koloja koirien avulla. Myös pitkään alamaissa ollut kettukanta tuntuu jälleen elpyneen, ja mäyriäkin Multian metsistä löytyy. Tehtävä suoritettu, joko etsitään uusi? Jyri Heleniuksen 5-vuotias karkeakarvainen mäyräkoira Brüno on juuri hätistellyt mäyrän aitan alta metsämiesten ulottuville. Kömpelöstä olemuksestaan huolimatta supikoira tekee luonnossa tehokkaasti tihutöitä esimerkiksi metsäkanalintujen pesiä rosvoten. Kinnunen arvelee, että Suomen luontoon kuulumaton supikoira Pienpetopyynnissä tapahtuu koko ajan ja metsästäjillä on oltava käytössään konsteja joka vaeltaa täyttämään lajitovereidensa jät- tilanteeseen. Johannes Lehtomäki ja Jyri Helenius yrittävät nähdä koiran haukkuman supin tämiä tyhjiöitä kaukaa. riihen alta. Lauri Kinnunen tarkkailee tilannetta riihen ovelta. www.paijannemhy.fi 17 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Lauri Kinnunen ottaa pyytämiensä supikoirien nahat talteen ja myy ne suolattuina kurikkalaiselle Modifurille. Yhdestä nahasta maksetaan 17 euroa. Turkit talteen odottamaan kevään kuljetuksia. Kinnunen jahtikavereineen ottaa pienpetojen nahat talteen, sillä niistä saa pienen rahallisen korvauksen. Kynnystä nahkojen talteenottoon madaltaa mahdollisuus myydä ne suolattuina Kurikassa luonnonturkiksia jalostavalle Modifur Oy:lle. - Nahkojen käsittely on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, kun niitä ei tarvitse kuivata perinteiseen tapaan, Kinnunen sanoo. Lehmää ei näädän- tai supikoirannahalla enää entisaikojen malliin saa, mutta aktiivinen pyytäjä voi kuitata verottomilla myyntituloilla ainakin osan talven bensarahoista. Muokatut kotimaiset luonnonturkikset ovat maailmalla kysyttyjä esimerkiksi takkien hihan suissa ja kauluksissa. fi sa t sä y tu n t ver s ko us me Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Tu t Toimi näin: s. Nahoista kaavitaan enimmät rasvat, jonka jälkeen ne halkaistaan, suolataan ja ladotaan viileään muutamaksi päiväksi. Suolautuneet nahat säilötään tynnyreihin Laadukkaasta supikoiran nahasta metsästäjä nettoaa verottomana 17 euroa. - Viime talven turkistilillä ostimme Johanneksen kanssa suomenajokoiran pennun. Supikoiria ja mäyriä riittää Multian korpimaisemissa, kun tietää mistä niitä etsii. Neljä Sille on jo kaadettu kolme kettua. Teksti ja kuvat: Sami Karppinen eläintä on tosin jo hyvä päiväsaalis Multian seudulle. nlannoit u Nopea apu metsän boorinpuutokseen Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuu toksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita™ Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvu ja laatu tappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. MUISTATKO MILTÄ METSÄSI NÄYTTIKÄÄN? LÄHDE METSÄNEUVOJAN KANSSA MAKSUTTOMALLE METSÄKÄYNNILLE Metsäkäynnin perusteella saat kokonaisvaltaisen esityksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on jäsenelle maksuton palvelu. • Saat tietoosi metsäsi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet • Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista • Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet • Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Lue lisää: www.metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasa painoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus, laatu ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA: www.paijannemhy.fi/palvelut 18 nro 1 / 27.3.2015 METSÄPÄIJÄNNE www.paijannemhy.fi www.paijannemhy.fi 19 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Lakinurkka Sovittelu oikeudenkäynnin vaihtoehtona Oikeudenkäyntiä pidetään aikaa vievänä, kalliina ja asianosaisten hermoja koettelevana prosessina. Eikä syyttä, sillä uudistuksista huolimatta, jutun päätökseen saaminen saattaa viedä valituksineen vuosia. Kulut kasvavat ja lopputulos on aina yleensä jommankumman asianosaisen mielestä ”väärä”. Hävinnyt osapuoli tuomitaan pääsäännön mukaan maksamaan voittajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korkoineen. Kallista oikeudenkäyntiä korvaamaan on kehitetty erilaisia riidanratkaisumenetelmiä, joista tässä kirjoituksessa keskitytään yleisessä tuomioistuimessa tapahtuvaan riita-asioiden sovitteluun ja sovinnon vahvistamiseen. Voimassa oleva laki on numeroltaan 2011/394 ja se on tullut voimaan 21.5.2011. Sovittelu edellyttää yhteistä halua Sovitteluun voidaan tuoda riita-asia tai riitainen hakemusasia. Edellytyksenä kuitenkin on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja että se on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden. Jos osapuolten vaatimukset ovat kovin kaukana toisistaan ja on ilmeistä, että osapuolet eivät tule niistä tinkimään periaatteellista tai muista syistä, on selviö, ettei sovittelua kannata aloittaa. Sovittelu edellyttää osapuolilta myötävaikutusta ja yhteistä halua, koska prosessia ei voida aloittaa toisen osapuolen vastustaessa. Sovittelun kohteena voi olla sellainen- kin riita-asia, joka jo on käräjäoikeudessa vireillä. Sovittelupyyntö ei kuitenkaan ole mahdollista enää sen jälkeen, kun riita-asian valmistelu oikeudessa on päättynyt. Joskus riita-asian kirjallisessa valmistelussa selviää, että sovittelu olisi ehkä perusteltua. Jos sovittelu yhteisestä tai toisen osapuolen hakemuksesta alkaa, keskeytyy varsinainen riitaprosessi odottamaan sovittelun lopputulosta. Sovittelu tapahtuu sovittelutuomarin johdolla, joka on siis eri henkilö kuin oikeusriidan varsinainen tuomari. Sovittelija ja asianosaiset neuvottelevat ensin keskenään, tämän jälkeen sovittelija kummankin asianosaisen kanssa erikseen ja lopuksi yhdessä. Menettely muistuttaa vapaamuotoista liikeneuvottelua, jossa ykköstavoite on yhteisymmärryksen eli sovinnon aikaansaaminen ja kalliin oikeusriidan välttäminen. Neuvottelun lopuksi tuomari laatii osapuolten pyynnöstä ja suostumuksella sovintoehdotuksen. Jos Asianajotoimisto Urtti AA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä puhelin (014) 213 920, sähköposti: asianajo@urtti.fi kotisivut: www.urtti.fi Palveluitamme: se tulee hyväksytyksi, riita päättyy sovintoon, jonka tuomari vahvistaa ja asia on loppuun käsitelty. Kumpikin vastaa omista kuluistaan. Vireillä ollut riita-asia päättyy. Aloitettu sovittelu ei pääty aina sovintoon. Menettely päättyy, jos sovittelija toteaa, että sovittelun jatkaminen ei ole enää perusteltua tai jos osapuoli ilmoittaa sovittelijalle, että hän ei halua enää jatkaa sovittelua. Tällöin vireillä ollut oikeudenkäynti jatkuu normaalissa järjestyksessä. Lain 16 §:n mukaan osapuoli ei saa soviteltavana olleen asian myöhemmässä tuomioistuinkäsittelyssä ilman vastapuolen suostumusta vedota siihen, mitä tämä on sovintoon pääsemiseksi tuomioistuinsovittelussa esittänyt (Vetoamiskielto). asianosaisten halu päästä sovinnolliseen ratkaisuun. Onnistunut sovittelu vaatii myös asianosaisten asiamiehiltä irtautumista sovittelun ajaksi kantajan/vastaajan oikeudenkäyntiasiamiehen roolista, mikä ei aina ole helppoa. Sovittelutuomarin persoonalla on myös suuri merkitys. Sovittelu on täysimittaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna vaivaton ja halpa riidanratkaisutapa. Kokemukseni mukaan menettelyn kesto on vaihdellut 2-8 tuntiin, mikä on lyhyt aika oikeudenkäyntiin verrattuna. Sovittelussa mennään suoraan itse asiaan, koska oikeudenkäynnin muotoseikoilla ei ole merkitystä. Asia tulee lisäksi heti sovinnon vahvistamisen jälkeen lainvoimaiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi. Onnistuneella sovittelulla vältetään vuosien riitely oikeusasteissa ja sen aiheuttama mieliharmi. Lopputulos on luonnollisista syistä yleensä jonkinlainen kompromissi, johon kumpikin katsoo voivansa suostua eli siinä mielessä voitto kummallekin. Huonoja puolia on vaikea löytää. Onnistuneella sovittelulla vältetään vuosien riitely Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Sovittelussa on ratkaistu monenlaisia, laajojakin oikeustapauksia. Olennaista on Reseptinurkka HEDELMÄPIIRAKKA Pohja Täyte 1½ dl Oivariini juoksevaa tai noin 150 g voita 1 rasia vaniljatuorejuustoa (Viola, 200 g) 1 dl sokeria 2½ dl vehnäjauhoja 1½ dl kookoshiutaleita ½ tl leivinjauhetta 2 dl turkkilaista jogurttia 2 munaa ----------------------1 tlk (230/415 g) säilykepäärynöitä ----------------------½ dl kookoshiutaleita Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot, avioero-ositukset; Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat, maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat; Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset, asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat; Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely; Yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat, *Seikoita rasva ja sokeri. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja 1½ dl kookoshiutaleita ja lisää rasvaseokseen. *Levitä taikina pyöreään piirakkavuokaan + ripottele ½ dl kookoshiutaleita päälle *Kuutioi päärynät (myös ananaksia voi kokeilla) ja levitä pohja päälle. *Sekoita loput täytteen ainekset ja levitä edellisten päälle. *Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. 20 nro 1 / 27.3.2015 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE Sähkölinjat siirtyvät metsistä tienvarsille - huoltovarmuutta sähkönjakeluun Kun kahvinkeitto keskeytyy sähkökatkoksesta eikä näe lukea aamun sanomalehteä tuoreeltaan ympäröivässä pimeydessä, on etsittävä kynttilöitä ja otsalamppuja, jotta pärjää muissakin päivän askareissa. Isompaa harmia on niillä, joiden elinkeino on sähkön varassa, kuten maatilat ja yritykset – toki aggregaattikauppa käy vilkkaana. Metsistä tienvarsille Alkuvuoden tykkylumien aiheuttamat lukuisat sähkökatkot aiheuttivat harmia kymmenilletuhansille kotitalouksille ja yrityksille. Sähköt saattoivat olla pois yhtä kyytiä parikin vuorokautta. Muistissa on vielä hyvin reilun vuoden takaiset Eino- ja Tapani-myrskyt sekä monet pienemmät myrskyt, jolloin linjoja raivattiin puista ja korjattiin yhteyksiä pitkän aikaa. Sähköyhtiöt rakentavatkin aktiivisesti uusia ja siirtävät vanhoja linjoja tienvarsille. Rakennuttaja Kalle Leskinen Savon Voima Verkko Oystä kertoo, että suurin syy miksi linjat ilmestyvät teiden varsille, on nopeampi vian paikallistaminen ja korjaaminen., mikä metsien keskellä kulkevilla sähkölinjoilla veisi luonnollisesti paljon aikaa pitkien etäisyyksien ja hankalien maastojen tai keliolosuhteiden takia. Tienvarsille rakennettavat sähkölinjat ovat pääosin 20 kV keskijännitelinjoja eli ns. avolankoja. Pienemmät sähkölinjat ovat 0,4 kV pienjännitelinjoja, joilla on yleensä sähkö johdettu kiinteistöihin. Leskisen mukaan kaikki pienjännitelinjat pyritään korvaamaan maakapeloinnilla, mikäli maasto ei ole kivikkoa tai kalliota. Maakaapeloinnin valintaan vaikuttavat myös riittävä asukastiheys johtokilometriä kohden eli taajamissa keskijännitelinjat rakennetaan pääosin maakaapelina. Sähkölinjojen poistuminen metsästä vapauttaa tilaa muuhun käyttöön. Vanhaa linja-aluetta voi hyödyntää esimerkiksi puiden kuljetuksiin ajourana ja uudistushakkuun rajoittuessa linja-uraan, voi koko alueen metsittää. Keski- ja pienjännittelinjojen poistuminen helpottaa puunkor- Voimatel merkkaa sähkölinjauran hyvin maastoon. Oranssipäisen kepin kohdalle tulee pylväs ja linjauran reunan näkee punaisista nauhoista. juuta, koska etenkin pienjännitelinjat voivat kulkea puuston seassa oksien välissä. Linjojen rakentamisessa teiden varsilla on huomioitava metsätalouden käyttö. Puiden varastointiin on järjestettävä tilaa, koska linjan alle ei puuta saa varastoida. Helpoiten varastotilan saa jätettyä, kun sähkölinja rakennetaan vaihtelevasti molemmin puolin tietä. Aina poukkoilu puolelta toiselle ei onnistu, jolloin on rakennettava varastopisto tieltä linjan taakse. Sähköyhtiöt yleensä kustantavat varastopiston teon. ”Sähkölinjan rakentamisessa pyritään aina huomioimaan metsänomistajan toiveet ja tarpeet. Metsänomistaja Juha Moisio katselee sähkölinjalle hyvillä mielin, koska tämäkin linja siirtyy pian metsän keskeltä tien varteen. Puunvarastoinnille yritetään jättää tilaa jo sähkölinjan suunnittelussa. Kun linjaa ei voi rakennusteknisistä syistä viedä toista kautta ja varastopaikka jää linjan alle, rakennetaan varastopisto. Varastopistoakaan ei voi rakentaa mihin sattuu, koska tieliittymälle täytyy saada lupa. Maaperän täytyy myös olla sellainen, että siihen on järkevä rakentaa varastopaikka.” kertoo suunnittelija Jussi Roponen Voimatel Oy:stä. Yli 20 kilometriä uutta sähkölinjaa Asta- ja Veera –myrskyn runtelemien sähkölinjojen korjaaminen oli hidasta kaatuneiden puiden takia. Savon Voima Oyj:n sähköverkkoa hallinnoi tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy, joka rakentaa uutta sähkölinjaa yli 20 km kesällä 2015 Hankasalmen Ristimäen kylään. Linjan rakentaja Voimatel Oy hoitaa luvat ja tekee maastosuunnittelun talven ja kevään 2015 aikana. Linjauran puunkorjuun ja raivauksen toteuttaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Metsänomistaja menettää maata sähkölinjan alle, mutta Savon Voima maksaa korvauksena maapohjan arvon, taimikoissa taimikon arvon ja nuoressa metsässä odotusarvon. Korjattavalle puustolle maksetaan takuuhinta eli puukaupan hintavaihteluilla ja poistettavan puun pienellä määrällä ei ole merkitystä tuloon. Lisäksi Savon Voima maksaa linja-alueen raivauksen ja puunkorjuun kulut eli metsänomistajalle ei koidu välitöntä kulua. Puunkorjuussa ja raivauksessa Leskinen pitää yhteistyötä metsänhoitoyhdistysten kanssa hyvänä. ”Osa metsänomistajista tekee itse puun poiston, mutta valtaosan hoitaa metsänhoitoyhdistys, jolta työ käy joutuisasti”, Leskinen toteaa. Suhtautuminen sähkölinjojen rakentamiseen on pääosin myönteistä – etenkin paikalliset näkevät sähkölinjojen rakentamisen teiden varsille erittäin tärkeänä, jolloin sähkökatkokset vähenevät ja viat saadaan korjattua nopeammin. ” Metsissä kulkevat vanhat linjat ovat vikaherkkiä. Hyvä vaan, että linjat tulevat teiden varsille”, tuumaa maanviljelijä ja metsänomistaja Juha Moisio Kovalankylältä. Moisiolla on riittänyt murheita maatilalla etenkin alkuvuoden tykkylumien aiheuttamista sähkökatkoista, joten hän ottaa ilolla vastaan uutisen uusista sähkölinjojen rakennussuunnitelmista. Teksti ja kuvat: Petri Leinonen www.paijannemhy.fi 21 METSÄPÄIJÄNNE A-puu löysi mhy:stä hyvän männyntoimittajan nro 1 / 27.3.2015 Muuramessa toimiva A-Puu Oy ostaa lähes kaikki sahaamansa puut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Yritys käyttää mäntytukkia noin 4000 mottia vuodessa. – Aluksi pidimme puunhankinnan omissa käsissämme, ostimme isänniltä hankintapuuta. Se oli kuitenkin työlästä, siihen olisi pitänyt yhden henkilön keskittyä kokonaan, kenttäpäällikkö Paavo Ahonen toteaa. – Myös laadun kanssa oli ongelmia, kun hankimme puun itse, eli isänniltä ostettu hankintapuu ei ollut aina sellaista kuin olisi pitänyt. Siihen aikaan tosin vähän huonommallekin tavaralle oli tarvetta rakennustyömailla; nyt sitä ei saisi kaupaksi. Mhy:n kautta A-Puu on ostanut puuta nyt viitisentoista vuotta. Aluksi vain osa yrityksen käyttämästä puusta tuli mhy:n kautta, viiden viime vuoden ajan mhy on toimittanut A-Puulle lähes kaiken sen käyttämän raakapuun. – Pienen osan puista asiakkaat tuovat itse. Se vaihtelee vuosittain, joskus tehdään asiakkaiden puista viisi rakennusta vuodessa, joskus viisitoista. Joku tuo peräkärryllä pienen aitan tarpeet, joku ajattaa paikalle puut isoa omakotitaloa varten. Asiakkaiden puita tänne on ajettu kauempaakin, muun muassa Pohjois-Karjalasta, Ahonen kertoo. – Yhteistyö mhy:n kanssa on toiminut hyvin. Saamme sitä kautta lyhyelläkin varoitusajalla määrämittaista tukkia aina kahdeksaan metriin asti – kahdeksanmetrisiä rakennuksen sidehirsiksi tarvittavia tukkeja voisi olla hankala saada, jos hoitaisi hankinnan itse. Ja kun Päijänteen Mhy on paikallinen toimija, voimme käydä halutessamme vaikka itse metsässä katsomassa, millaista puuta on tulossa. Hirsirakennuksia ja erikoispuutavaraa Paavo Ahonen aloitti yrittäjänä, vuokrasahaustoiminnalla, jo 1960-luvun lopulla. 1970-luvun alkupuolella mukaan tuli sahatavaran myynti. – Silloin rakennettiin Jyväskylä – Jämsänkoski -junanrataa ja me myimme ensimmäiset sahatavaramme Saakosken rautatiesiltatyömaalle, Ahonen muistelee. – Jos kaikki männyn tyvitukit olisivat yhtä järeitä kuin tämä, olisi kyllä hyvä, Paavo Ahonen esittelee tyvitukkikasan järeintä pölliä. A-Puu on ostanut puuta Päijänteen Mhy:n kautta jo viidentoista vuoden ajan. Nykyään A-Puu tekee noin 80 hirsirakennusta vuodessa. – Luvussa ovat mukana niin omakotitalot kuin pienemmätkin rakennukset eli saunamökit ja aitat. Suurin osa, ainakin 40 prosenttia, on sellaisia noin 25 neliön saunamökkejä, Ahonen kertoo. Työntekijöitä Paavo Ahosen, hänen poikansa Kari Ahosen ja vaimonsa Vieno Ahosen omistamassa perheyhtiössä on kuusi kokopäiväistä ja kaksi puolipäivästä, lisäksi yritys työllistää yhden höyläriyrittäjän. Nykyisin saha pyörii yhdessä vuorossa. – Männyn tyvitukeista sahaamme kolmen sivun oksatonta erikoispuutavaraa, sitä menee usealle ostajalle. Teemme esimerkiksi listoja tai ulkoverhouslautoja, jotka ovat laadultaan, dimensioltaan eli muodoltaan tai pituudeltaan erikoispuuta. Erikoispuu ei muodosta isoa osaa liikevaihdosta, mutta se pitää kannattavuutta yllä. Sahatessa syntyy saman verran kuutioita, tekee sitä sitten – Kyllä tämäkin puu on kasvanut kauan, Paavo Ahonen tutkii. minkä laatuisesta tavarasta tahansa eli kun hyvälaatuisesta tavarasta saa kolmin- tai nelinkertaisen hinnan huonolaatuiseen verrattuna, on pyrittävä pysymään parempilaatuisessa tavarassa, jotta saa kulut katettua ja palkat maksettua, Ahonen selvittää. – Se vaatii hyvää raaka-ainetta ja hyvälaatuinen puu tietenkin maksaa enemmän, mutta kyllä minulla itsellänikin sen verran on metsää, että en mene sanomaan puuta liian kalliiksi, ei puunmyynti ole mikään kultakaivos. Mutta ei kyllä ole puun jalostaminenkaan. Noin puolet A-Puun myynnistä on valmiina ostettua puutavaraa. – Esimerkiksi ulkoverhouslaudat ovat nykyisin valmiiksi pintakäsiteltyjä; sellaista laitteistoa ei kannata itselle laittaa. Muutenkin valmiissa pituuspaketeissa olevaa tavaraa on helpompi myydä, Ahonen toteaa. Puunvälitys lisääntynyt pikku hiljaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on hankintavastaava Seppo Lohtanderin mukaan toistakymmentä vakituista puuntoimituskohdetta. Valtaosa niistä on Keski-Suomessa, mutta mhy toimittaa puuta myös maakunnan rajojen ulkopuolelle. – Soini on kaukaisin kohde, Lohtander toteaa. – Mhy:n välittämä puumäärä vaihtelee jonkin verran, merkittäviä määriä välitetään vuosittain. Siinä, kuinka suuren osa mhy:n toimittama puu muodostaa asiakkaan puuhuollosta, on eroja. A-Puu on siinä mielessä kärjessä; yhteensä sellaisia asiakkaita, joiden puuhuollossa olemme merkittävässä asemassa, on puolen kymmentä. Lohtanderin mukaan puuntoimittamisessa yhtenä haasteena on löytää hyvää raakaainetta. – Esimerkiksi A-Puun tarvitsema hyvä, järeä mänty on niukkuusartikkeli, tosin näiltä seuduilta sitä vielä löytyy. Ja meidän organisaatiomme kautta tulee myyntiin aika paljon mäntytukkia; minun tehtäväni on sitten valita ja pyrkiä ostamaan siitä sumasta ne erät, jotka ovat sopivaa raaka-ainetta APuulle, Lohtander sanoo. – Meidän vahvuutemme puuntoimittajana on se, että pystymme reagoimaan nopeasti tilanteen muutoksiin. Jos tarvitaan esimerkiksi lyhyellä varoitusajalla tavallisesta poikkeavia erikoismittoja ja jos käynnissä olevalta savotalta löytyy sopivaa puuta, voidaan katkontaa muuttaa yhdellä puhelinsoitolla. Mhy:n puunvälitys on kasvanut nykyisiin mittoihinsa pikkuhiljaa. – Vasta 1990-luvun loppupuolella aloimme välittää puuta merkittävämmässä mitassa, Lohtander toteaa. – Nyt esimerkiksi sillä, että välitämme puuta A-Puulle, on merkitystä paikallisesti puunmyyjille, joilla on hyvälaatuista järeää mäntyä – niistä on tätä kautta mahdollista saada laatumännylle asiallinen kantohinta. Nykyisin myös monelle sahalle honkien tyvet ovat liian suuria sahattavaksi. A-Puulla tämä ei ole ongelma, joten järeimmät pölkyt eivät mene kuitukasaan sen takia, ettei niitä saataisi sahattua. Lisäksi lyhyet apupituudet auttavat katkonnassa, jolloin tukkiprosentti on tavallista korkeampi. Sehän taas tietää myyjälle paksumpaa tilipussia puunmyynnistä. A-Puun hirsitalotehtaalta lähtee puutavara noin 80 rakennukseen vuodessa. 22 www.paijannemhy.fi METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Virheellisiä jäsenmaksulomakkeita Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä riippumattomista syistä osassa jäsenille postitetuista jäsenmaksulomakkeista oli virheellinen viitenumero. Tästä johtuen postitimme pikimmiten uudet korjatut laskut. Tilanne oli sama useammalla metsänhoitoyhdistyksellä. laskun ilman viitettä, on asia kunnossa ja voitte jättää toisen laskun huomiotta. UUTISNURKKA Yksityistiepäivien satoa Virheestä johtuen saimme paljon yhteydenottoja mikä ruuhkautti puhelinnumeromme. Pahoittelemme sattunutta virhettä ja siitä aiheutunutta sekaannusta. Mikäli ehditte maksaa ensimmäisen Metsään.fi –palvelu muuttui maksuttomaksi yksityismetsänomistajille Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi –palvelu muuttui pysyvästi maksuttomaksi yksityisille metsänomistajille 1.3.2015 alkaen. Metsään.fi on asiointipalvelu jossa metsänomistaja näkee oman metsätilansa metsätiedot ja ehdotetut hoitotoimenpiteet. Palvelun kautta voi myös ottaa yhteyttä esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseen tarvittaessa met- sänhoitotöille tekijää tai puulle ostajaa. Palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. Järjestelmässä olevat tiedot eivät mitenkään pysy jatkuvasti ajan tasalla vaan ovat suuntaa-antavia. Kun suunnittelet toimenpiteitä metsässäsi kannattaa aina tarkistaa tilanne oman henkilökohtaisen Päijänteen Mhy:n metsäneuvojasi kanssa. Hänellä on ajantasalla olevat tiedot metsäsi tilasta. Kemera-laki uudistuu Pitkään vireillä ollut Kemera-lain uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lain käyttöönotto on EU-hyväksyntää vaille. Kaikkiin näihin työlajeihin on tuen saamiseksi tehtävä jatkossa ennakkosuunnitelma ennen työn aloittamista. Mitä näillä näkymin aikaisintaan 1.7.2015 voimaan astuva uusi Kemera-laki tarkoittaa? Lyhyesti: Tuen piiristä poistuvat: - pellon metsitys - pystykarsinta - kantojen nosto emera-tukeen oikeuttavia työlajeja K ovat jatkossa: - taimikon varhaishoito (uusi työlaji) - nuoren metsän hoito - terveyslannoitus - juurikäävän torjunta - suometsän hoito - metsäteiden teko ja perusparannus - metsäluonnon hoito ja ympäristötukisopimukset Myös nykymuotoinen energiapuun korjuun tuki poistuu mutta sen tilalle tullee vastaava pinta-alan perusteella maksettava tuki. Nykyisen Kemera-lain mukaiset tukihakemukset on toimitettava Metsäkeskukseen viimeistään 17.4.2015. Tiemiehemme Erkki ja Jarmo osallistuivat helmikuun alussa Suomen tieyhdistyksen järjestämille yksityistiepäiville Rantasipi Laajavuoressa. Tilaisuus kiinnostaa aina ja niinpä nytkin sali oli aivan tupaten täynnä yksityistieasioista kiinnostuneita ihmisiä. Päivässä käytiin läpi ajankohtaisia tienpitoon ja tiekuntahallintoon liittyviä asioita. Erityisesti yksityistielain uudistaminen ja uudet yksiköintisuositukset puhututti osallistujia. Myös raskas liikenne yksityisteillä ja siltojen kunto, samoin kuin yksityisteiden saamat valtion tuet olivat päivän teemoja. Metsäteitä tuetaan Metsäteiden rakentamisen ja kunnos- tusojitusten valtion tuki säilyy pääosin ennallaan uuden, näillä näkymin 1.7.2015 voimaan tulevan uuden kemera-lain myötä. Suurin muutos metsäteiden osalta nykyiseen olisi valtion tuen myöntäminen hankkeen toteutuneisiin kokonaiskustannuksiin sisältäen myös suunnittelu- ja yleiskustannukset. Tiekunnan ja tieoikeuksien perustaminen olisi rahoituksen edellytyksenä jatkossa ja yhden tilan hankkeiden rahoitus ainoastaan yhteismetsien osalla. Nykyisen lain mukaisten hankkeiden rahoitushakemukset pitää olla metsäkeskuksessa 17.4. mennessä eli vielä ehtii esim. oman metsätien suunnittelun laittaa vireille kun pitää kiirettä. Vastaan‐ ottaja maksaa postimaksun PALVELU- JA LUKIJAPALAUTEKORTTI Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman/tilakäynnin Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen uutiskirjeen, sähköpostiosoitteeni on: Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS 5008409/INFO JYVÄS Muutos yhteystiedoissa Nimi Osoite Puhelin Terveisiä toimitukselle/juttuaiheita: 00003 VASTAUSLÄHETYS www.paijannemhy.fi 23 METSÄPÄIJÄNNE nro 1 / 27.3.2015 Mää, mää siellä ja täällä! JÄRJESTÄMME BUSSIRETKEN RÖYKKÄLÄN LAMMASTILALLE JA LEIVOMÄEN KANSALLISPUISTOON KESKIVIIKKONA 3.6.2015 Lähdemme matkaan Jyväskylästä klo 8.30 ja saavumme Röykkälän lammastilalle noin klo 10.15. Ajoreitti ja pysähdyspaikat: Klo 8.30 Jyväskylän tilausajolaituri, klo 9.10 Korpilahden matkakeskus, klo 9.50 Tammijärvi, Luhangan Op. MHY:N JÄ MAKSUSENILLE TON! Perille saavuttuamme juomme aamukahvit ja tutustumme Röykkälän lammastilaan, jossa on mahdollisuus tehdä myös ostoksia -10 %:n alennuksella. Huom! maksu vain käteisellä. Noin klo 11.45 lähdemme tutustumaan Leivonmäen kansallispuistoon. Patikoimme vajaa 2 km laavulle, tarinoimme tulilla ja paistamme ruisleipäsiivuja ja makkaraa. Noin klo 15.00 palaamme samaa reittiä takaisin. Ilmoittautumiset 27.5. mennessä mervi.ekblad@paijannemhy.fi tai p. 040 7098478. Halutessasi voit tulla Röykkälään omalla autolla, jolloin pyydämme myös ilmoittautumaan. Tervetuloa joukolla mukaan! MÄÄ SIELLÄ, MÄÄ TÄÄLLÄ! BUSSIRETKI RÖYKKÄLÄN LAMMASTILALLE JA LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTOON KE 3.6.2015. KATSO YLLÄ OLEVA ILMOITUS! VALKOLASSA METSÄTAITOKISAT Tapahtumakalenteri TAPAHTUM AT MHY:N JÄSENILLE MAKSUTTO MIA! Tervetuloa kesäkuun toisena torstaina 11.6.2015, Impin päivänä, metsätaitoilemaan Laukaan Valkolaan. Harisen kämppä on oiva paikka kilpailulle savusaunoineen. Kilpailut järjestetään yhteistyössä Valkolan maamiesseuran kanssa. Samalla ratkotaan myös Päijäneen Mhy:n eri sarjojen mestaruudet. Taitoradalle pinkaistaan klo 18.00 ja kisan jälkeen perinteisesti savusaunan lauteille. Pyyheliina mukaan! Verovinkki Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu 70 €, on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Lopulliseksi kuluksi jää tällöin 49 €. 6 Ilmoittautumiset 4.6. mennessä mervi.ekblad@paijannemhy.fi tai 040 7098478. Jämsä 1.9.-3.9. Jämsä 1.9.-3.9. Lisätietoja antaa Kauko Salonen p. 0400 832866. www.finnmetko.fi LUHANGAN METSÄPÄIVÄ PE 26.6.2015 LUHANGAN METSÄPÄIVÄ pidetään Jarkon päivänä, perjantaina 26.6. klo 9 - 13 Maatilamajoitus Ruohtulassa Tammijärvellä. Toiminnanjohta Harri Kivirinta esittäytyy ja pitää ajankohtaiskatsauksen. Lisäksi aiheena on metsänhoitoon liittyvä teema, mikä tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Myös mahdollinen maastokohde selviää lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautumiset to 18.6. mennessä mervi.ekblad@paijannemhy.fi tai 040 7098478. Tervetuloa! Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh. 040 709 8477 fax 014 819 0444 Kannen kuva: Petri Leinonen METSÄTARVIKKEITA NIIN AMATTILAISILLE KUIN HARRASTELIJOILLE www.tarmet.fi Päätoimittaja Harri Kivirinta Toimitussihteeri Pirjo Lumioja email: pirjo.lumioja@paijannemhy.fi Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2015 MIELENRAUHA METSÄSTÄ PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA (jäsenille maksuton) • Kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus • Henkilökohtainen neuvonta METSÄSUUNNITTELU • Metsäsuunnitelmien laadinta • SilvaNetti – metsäsuunnitelma netissä • tarvittavat karttapohjat • tulosten laskeminen • metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito OMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT - Arviointi • metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot • metsätuhojen tarkastukset, lausunnot • muut todistukset ja lausunnot - Metsäkiinteistöjen välitys (LKV) - Perunkirjoituspalvelut Metsätilojen omistusjärjestelyt • Reiska –palvelu sukupolvenvaihdoksiin • kuolinpesien perinnönjaot ja ositukset • kauppa- ja lahjakirjojen laadinta METSÄVEROPALVELUT • Metsäveroilmoitukset • Arvonlisäveroilmoitukset • Puukaupan veroasiat • Muut veroasiat METSÄN UUDISTAMINEN • Suunnittelu, toteutus ja valvonta • Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta • Materiaalin valinta ja hankinta • Siementen kylvö ja taimien istutus • Jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO • Suunnittelu, toteutus ja valvonta • Tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN • Suunnittelu ja toteutus • Myös metsäteiden perusparannukset • Tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET • Suunnittelu, toteutus ja valvonta KULOTUS • Suunnittelu, toteutusvastuu ja työvälineet TAIMIEN JA SIEMENTEN VÄLITYS • Tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu • Materiaalin toimitus PUUNMYYNTISUUNNITELMA (jäsenille maksuton) • Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys • Markkinatilanteen selvitys • Puunmyyntisuunnitelman laadinta • Metsänkäyttöilmoitus • Määrä- ja hinta-arvio • Jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot • Monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO • Tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden • Ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous • Valtakirjakauppa ja puun myynti • Kauppaehtojen tarkastus ja seuranta • Korjuun- ja mittauksen valvonta • Puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA • Hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja edunvalvonta KORJUUPALVELU • Puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus METSÄN VUOSIHUOLTO - HOIDAMME KAIKKI VELVOITTEET PUOLESTASI Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai muuten kiireisille metsänomistajille. Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen –paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsän vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Metsän vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä. pmhy-metsäpäijänne-takakansi2014-11-takakansi_v4.indd 2 *Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet *Saat arvion puunmyyntituloista *Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet *Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme ehdotelman tulevista toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla metsäsi kasvun eri vaiheista. 24/11/14 11:44
