2 - Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Transcription

METSÄ
P Ä
I
J
Ä
N
N
E
PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI
NO* 2 / 28.8.2015
Esan pitkäaikainen haave toteutui
- Metsänhoitoyhdistyksen luottometsurista luottoyrittäjäksi s. 8 ja 9
2
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Puolukkaämpäri mukaan ja palstalle
Puheenjohtaja Markku Hatakka sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen suuntaavan syksyyn positiivisin
mielin. Ja mikäpä on suunnatessa,
sillä jäsenistö on ottanut uudistuneen
yhdistyksen nopeasti omakseen ja
metsässä työt pyörivät täysillä kesälomakauden päätyttyä.
-Jäseniltä saatu positiivinen palaute on
osoittanut, että jäsenmaksulinjauksemme
oli onnistunut. Yli 70 % vanhoista jäsenistä on maksanut jäsenmaksun, jonka lisäksi olemme saaneet paljon uusia jäseniä
etenkin suurista metsätiloista.
Puheenjohtaja on tyytyväinen siihen,
että metsänomistajat kokevat saavansa
jäsenmaksulle vastinetta.
- Kilpailu metsäalalla on kovaa, joten
meidän täytyy joka päivä ansaita metsänomistajien luottamus omalla työpanoksellamme. Tässä olemme onnistuneet ammattitaitoisen henkilöstömme
ansiosta.
Jäsenenä voi vaikuttaa
vaaleissa
Vuoden päästä syksyllä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä pidetään valtuustovaalit. Asia on ajankohtainen jo nyt, sillä
vain jäsenillä on vaaleissa äänioikeus.
- Niillä metsänomistajilla, jotka ovat
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä 1.1.2016, on vaaleissa äänioikeus ja
mahdollisuus asettua ehdolle, Hatakka
muistuttaa.
Hän kannustaa jo hyvissä ajoin miettimään, olisiko itsellä kenties annettavaa
luottamustehtävässä.
- Vaaleihin tarvitaan ehdolle monipuolisesti erilaisia metsänomistajia ikään ja
sukupuoleen katsomatta. Valtuustossa
yhdistyksen asioihin on aidosti mahdollisuus vaikuttaa.
Kemera kannustaa metsään
oikeaan aikaan
Tänä syksynä metsänhoitotöitä toteutetaan uuden Kemera-lain puitteissa.
Hatakan mukaan uusi laki ohjaa etenkin
taimikonhoitoa oikeaan suuntaan.
- Vanha laki kannusti joskus odottamaan taimikonhoitoa niin pitkään, että
siitä tuli työlästä ja kallista. Nyt tukea
saa jo varhaisperkausvaiheessa, jolloin
työ sujuu helpommin ja huokeammin.
Taimikonhoito on metsänomistajan paras
sijoitus tulevaisuuteen.
Viranomaispuolelle Hatakka antaa kiitosta Kemera-muutoksen jouhevasta läpiviennistä, sillä käytännön töitä on voitu painaa
lähes keskeytyksettä. Myös Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt on jo koulutettu uuden Kemera-lain kiemuroihin.
Puheenjohtajan palsta
hain. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
SPV-palvelu tarjoaa parhaan mahdollisen
avun asian läpiviemiseen.
Luonnon antimet talteen
- Omalta metsäneuvojalta saa ajantasaisen tiedon tukimahdollisuuksista. Me
hoidamme tarvittavat paperityöt metsänomistajan puolesta myös silloin, kun
metsänomistaja itse tekee työn metsässä.
Hatakka toivoo, että valtiovallan taholta ymmärretään osoittaa riittävästi varoja
puuntuotannon turvaamiseen talouden
madonluvuista huolimatta.
- Metsäteollisuusinvestoinnit edellyttävät, että nuorten metsien hoidon edellytykset turvataan pitkäjänteisesti. Tuet
maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin
korkojen kera.
Myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on jälleen tapetilla.
- Mielenkiinnolla odotamme ratkaisuja asian suhteen. Sukupolvenvaihdosta
ei kuitenkaan kannata lykätä parempien
mallien toivossa. Kyseessä on pitkäjänteinen ja suunnittelua vaativa prosessi,
jota ei koskaan käynnistetä liian var-
Hatakka muistuttaa, että oman metsän
antimista kannattaa nauttia syksyn tullen
monipuolisesti. Erinomainen marja- ja sienisato tarjoavat siihen loistavat mahdollisuudet.
- Omalle palstalle voi suunnata vaikka
puolukkaämpärin kanssa. Samalla on hyvä
tilaisuus tutkia kuinka metsä on kasvanut
kesän mittaan sekä miettiä tulevia metsänhoitotöitä ja puukauppoja.
Ja jos itse ei metsään syystä tai toisesta
pääse, löytyy apu läheltä.
- Paikalliset metsäneuvojamme kartoittavat mielellään tilanteen metsässä ja tekevät
esityksen tarvittavista toimenpiteistä. Tosin
puolukoita emme metsänomistajan puolesta
ehkä ennätä poimimaan, Hatakka tuumaa
pilke silmäkulmassa.
Markku Hatakka
puheenjohtaja
KAIROJEN KUKKA
Metsävarallisuuden asiantuntija
Os
u
u
s
p
a
n
k
k
io
nm
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
na
s
i
a
n
tu
n
ti
ja-s
i
tä m
i
e
l
tä o
v
a
tm
e
ts
än
o
m
i
s
ta
ja
t
k
a
u
ttaSu
o
m
e
n
.A
rv
o
k
a
sm
e
ts
äs
io
no
m
a
i
s
u
u
tta
,jo
tak
a
n
n
a
tta
ah
o
i
ta
ah
y
v
i
n
.M
e
ts
ää
v
o
ip
i
tää m
y
ö
ss
i
jo
i
tu
s
k
o
h
te
e
n
a
.M
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
nte
h
o
k
k
a
a
l
l
ak
äy
tö
l
l
äl
i
s
äät
s
i
jo
i
tu
k
s
e
s
itu
o
tto
as
u
u
n
n
i
te
l
l
u
s
ti
.M
e
i
l
l
äo
na
s
i
a
n
tu
n
te
m
u
ss
e
k
äl
a
a
ja
s
i
jo
i
tu
s
tu
o
tte
i
d
e
nv
a
l
i
k
o
i
m
ap
u
u
k
a
u
p
p
a
r
a
h
a
l
l
e
.
K
y
s
yl
i
s
ää o
m
a
s
taOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
ta
s
ita
ik
a
ts
ol
i
s
äti
e
to
jao
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
fi/
m
e
ts
a
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
Ruskan loimun loistehessa eksyit erätulille,
kosteiden korpien keskeltä
luokse hiipuvan hiilivalkeain.
Syksyn aika etenee ja erämaahan entää,
jo tunturipöllökin paikalle lentää.
Se silmää iskee sulle, kuin ystävälle kaivatulle.
Vaikka hämärä on ilta ja taivaskin pilves,
nuotion luokse voi tulla myös ahma ja ilves.
Ne kaukaa saloilta terveiset tuovat
salaa samasta tuopista tilkan kahvia juovat,
hauskan tunnelman hetkeksi luovat.
Yhä muistosi vievät sinne
mihin kutsuu kotoinen rinne,
luokse nuotion liekkien lämpimien
syksyn sateissa iltojen tummuvien.
Syksyn tähti kun taivaalla viiltää.
Vaikka pitkä on talves ja pimeä yö
pakkasöisin on taivaalla tähtien vyö,
usein revontulien värikkäät loimutkin lyö.
Kohta kaamoksen helmassa uinua saat
sinä kaukaisten kairojen kukka.
Kevään koitteessa värikäs huivisi hulmuaa
ja tuulessa tummainen tukka.
Päivän paiste keväinen, kylmän voiman kumoaa,
kairojen kukan tummasilmän Lapin luonto lumoaa.
Vaivaiskoivujen varjossa hiljainen metsätie,
ylös tunturin rinnettä huipulle vie.
Sieltä taivaan rantojen sinehen katsoa voi
kun kimmeltää kirkkaana keväisen aamun koi.
Ossi Harjula,
Laukaa
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
3
nro 2 / 28.8.2015
JÄSENETUSI
Tiedät mitä
metsäalalla tapahtuu
Vastaukset
metsäkysymyksiin
Helppoa
puukauppaa
MetsäPäijännelehti kotiin
kannettuna
kolmesti vuodessa.
Maksuton
metsäkäynti ja oma
metsäneuvoja aina
puhelinsoiton
päässä.
Laadimme sinulle
maksuttoman
puunmyyntisuunnitelman.
Opit tuntemaan
metsäsi paremmin
Puusi kelpaa kansainvälisille markkinoille Lisäksi paljon
muuta!
Yhdistyksen
tapahtumissa ja
koulutuksissa
opit lisää
metsänhoidosta.
Metsäsi on
PEFC-sertifioitu.
Se on tae hyvästä ja
ekologisesti
kestävästä
metsänhoidosta.
Vaihtuvia
jäsenetuja eri
yhteistyökumppaneittemme
kanssa.
Sinun ja metsäsi puolella,
vuosikymmenten
kokemuksella
LUE LISÄÄ JÄSENEDUISTASI OSOITTEESSA WWW.PAIJANNEMHY.FI
4
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Toiminnanjohtajan palsta
Metsätaloudella ja –teollisuudella hyvä vuosi
Viileä alkukesä
Tarkkaan ottaen, kirjoittaessani tätä elokuun puolimaissa, tuntuu että kesä on säiden puolesta vasta alkamassa.
Alkukesä oli viileä ja sateinen, edellinen
yhtä viileä kesä oli tilastojen mukaan vuonna
1962. Sadettakin on saatu, maan joissakin
osissa aivan liikaakin.
Mutta ei niin huonoa ettei jotakin hyvääkin: Ukkos- ja myrskytuhot ovat jääneet
vähiin, eivätkä hyönteiset ole päässeet tekemään tuhojaan aikaisempien tosi lämpimien
kesien malliin.
Marja- ja sienisato kypsyy normaalia
myöhemmin, mutta etsivä kyllä löytää.
Vientimäärät viime
vuoden tasolla
Metsäteollisuuden maailmanmarkkinoilla
ei ole tapahtunut suurempia muutoksia alkuvuoden aikana. Vientimäärät ovat suurin
piirtein viimevuotisella tasolla. Paino- ja
kirjoituspapereiden kysyntä on laskenut
hiljalleen edelleen ja kartongin kysyntä on
puolestaan kasvanut. Kannattavuudeltaan
parhaita tuotteita ovat kartonki ja sellu.
Raakapuun kauppa on käynyt kesäkuukausina hieman edellisvuotta hitaammin. Heinäkuussa toteutunut hintataso notkahti hieman
alkuvuodesta, mutta on muistettava että
kauppamäärät olivat pienet. Heinäkuu on
lomien vuoksi aina vuoden hiljaisin kuukausi.
Kokonaisuudessaan voimme todeta että
metsätalous ja –teollisuus elävät tänä vuonna
edelleen yhtä 2000-luvun parhaista vuosista.
Uusi Kemera-laki
voimaan 1.6.2015
Kesän iloisiin yllätyksiin voidaan las-
kea uuden Kemera-lain ripeä käsittely ja
voimaan saattaminen, siitä kiitos poliitikoillemme ja virkamiehillemme. Uuden
lain mukaisten tukihakemusten käsittely
hakee vielä uomiaan, kaikkia tarvittavia
sähköisen tiedonsiirron työkaluja ei vielä
ole saatu käyttöön. Kaikki toimijat, ennen
muuta Metsäkeskus, joutuvat siirtymäkauden aikana turvautumaan poikkeusjärjestelyihin, eikä viiveiltä täysin vältytä.
Mutta erittäin hyvä on että ajanjakso
ilman vanhaa ja uutta Kemera-lakia jäi
lyhyeksi. Katkos hoitotöissä jäi näin myös
lyhyeksi.
Uuden lain mukanaan tuoma uusi tuettava työlaji, taimikon varhaishoito, on
kehitysaskel oikeaan suuntaan. Riittävän
ajoissa tehty taimikonhoito tulee halvemmaksi ja helpommaksi toteuttaa ja takaa
taimikon ihanteellisen jatkokehityksen ja
viime kädessä maksimoi metsän taloudellisen tuoton päätehakkuvaiheessa, sitten
aikanaan.
Suomalaisessa katsannossa EU:n vaatima ennakkosuunnitelma ennen töiden
aloittamista on turha ja lisää vain byrokratiaa ja työtä. Mutta tämän lain kanssa
on nyt vain elettävä vuoden 2020 loppuun saakka.
Metsänhoitoyhdistyksen
palveluille on kysyntää
Alkuvuosi on ollut toimihenkilöillemme
työntäyteinen. Kemera-lain muutoksesta
ja siitä koituneesta työkatkoksesta huolimatta metsänviljelytyöt nousivat vuoden
takaiselle tasolle. Viileästä ja sateisesta
alkukesästä johtuen jotkin muokkaustyömaat viivästyivät koska hakkuutähteet
eivät kuivuneet odotetusti ja niiden korjuu myöhästyi. Oman korjuupalvelumme
vastuulla olevat työmaat saatiin onneksi
hoidetuksi suunnitellusti.
Kuluva vuosi on yhdistyksemme ensim-
keskihinta maksimi
minimi
Harvennushakkuu
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
13,63
13,39
14,26
44,74
45,86
33,00
14,50
14,50
15,00
46,00
50,00
40,00
10,00
10,00
12,00
40,00
40,00
30,00
Uudistushakkuu
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
18,56
18,84
18,14
55,96
55,78
41,62
19,00
19,50
19,50
57,00
57,00
45,00
14,00
14,00
15,00
45,00
45,00
35,00
Puukaupan hintaseuranta 1.7.-16.8.2015. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat eivät sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat
ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia.
Positiivisena piikkinä mhy:n palvelutarjonnassa on näkynyt, että metsäsuunnitelmien kysyntä on kasvanut. Tämä kertoo metsänomistajien sitoutumisesta metsiensä hoitoon pitkällä
tähtäyksellä.
mäinen vuosi ilman omia metsureita. Uuteen tilanteeseen on sopeuduttu hyvin.
Esa Isoranta oli pitkään yksi Päijänteen
Mhy:n metsureista, nyt itsellinen yrittäjä.
Hänen kokemuksistaan saamme lukea
sivulta 8.
Muista palveluistamme erityisesti metsäsuunnitelmia on tehty ennätysvauhtia.
Tämä kertoo osaltaan jäsenkuntamme
aktiivisesta otteesta metsiensä pitkän
tähtäimen hoidossa.
Myös muita omaisuudenhoitopalveluita
on tarvittu. Tilakaupat ja muut omistuksen muutostilanteet ovat useimmille
ihmisille ainutkertaisia tapahtumia, niiden
yhteydessä on syytä hyödyntää asiantuntijoita. Yhdistyksemme voikin tarjota
juuri metsäkiinteistöihin liittyvää erityisosaamista.
Mikä meitä yhdistää?
että puukauppa käy parhailla mahdollisilla
hinnoilla.
Jäsenkuntamme näyttää sisäistäneen
tämän asian hyvin. Päijänteen Mhy:n
jäsenmäärän kehitys kuluneen vuoden
aikana kestää hyvin valtakunnallisen vertailun.
Viime kädessä kysymys on keskinäisestä luottamuksesta. Jäsenemme ovat
osoittaneet luottavansa yhdistykseensä,
me teemme kaikkemme ollaksemme saamamme luottamuksen arvoisia.
Muistutamme vielä, että ensi vuosi on
vaalivuosi. Syksyllä 2016 valitaan uusi
valtuusto 1.1.2017 alkavalle 4-vuotiskaudelle. Vaalikelpoisia ovat 1.1.2016 yhdistyksemme jäsenenä olevat.
Aurinkoisia syyspäiviä!
Ympäröivä maailma muuttuu kaiken
aikaa. Viime vuodet metsäala on saanut nauttia myönteisestä kehityksestä.
Kemiallisen metsäteollisuuden yritykset
ovat onnistuneet, rankoin toimenpitein,
parantamaan kannattavuuttaan, ja tulosta on syntynyt. Koko 2000-luvun
jatkuneen laskusuuntaisen kehitysvaiheen jälkeen voidaan puhua jopa investointiaallosta. Jo toteutetut ja työn alla
olevat lukuisat investoinnit kasvattavat
teollisuuden puunkäyttöä merkittävästi
lähivuosien kuluessa.
Tästä koituu monenlaisia muutospaineita Suomen raakapuukauppaan ja puuvirtoihin. Aika näyttää mitä käytännön
vaikutuksia kaikella tällä on alueellisesti.
Yksi asia on kuitenkin varma: Metsänhoitoyhdistys on edelleen ainoa toimija
joka haluaa, jäsentensä toimeksiannosta
ja heidän etunsa mukaisesti, varmistaa
Harri Kivirinta
toiminnanjohtaja
www.paijannemhy.fi
5
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Taimikonhoidot ja nuoren metsän kunnostukset
käynnistyivät uusien tukien myötä
Uuden Kemera-lain mukainen (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) asetus
valmistui ja astui voimaan 1.6.2015. Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa
välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen. Uutta siis on, että jatkossa kaikista
rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä
hakemus ennen työn aloittamista. Odotettavissa on, että tukien maksatuksessa
on aluksi viivettä, myös niukkuutta jaetaan sillä tukeen soveltuvia kohteita on
aiempaa enemmän.
Metsätien tekemisen, suometsien hoidon ja terveyslannoituksen voi aloittaa
vasta Metsäkeskuksen päätöksen jälkeen.
Lisätietoja kaikista Kemeraan liittyvistä
asioista voit kysyä omalta metsäneuvojaltasi.
Kemera-lain
tuettavat kohteet
Tukea myönnetään jatkossakin nuoren
metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan,
suometsien hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona
otetaan käyttöön taimikon varhaishoito.
Tuettavista työlajeista jäivät pois muun
muassa metsänuudistaminen, pystykarsinta ja energiapuun korjuutuki.
UUDEN KEMERAN
NOJALLA MYÖNNETÄÄN
TUKEA SEURAAVASTI:
* Taimikon varhaishoidon tuki on
160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa hehtaarilta.
Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä
ja enintään 3 metriä.
* Nuoren metsän hoidon tuki on
230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa
hehtaarilta. Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on
TUETTAVA TYÖLAJI
Taimikon varhaishoito
Nuoren metsän hoito
-Jos rangat kerätään talteen,
maksetaan tukeen korotus
Terveyslannoitus
Juurikäävän torjunta
Suometsän hoito
oltava rinnankorkeudelta enintään 16 cm
hoitotyön jälkeen.
* Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä
poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän
hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön
yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta pienpuuta.
* Juurikäävän torjunnan tuki on
70 €/ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä.
* Metsän terveyslannoitukseen voidaan
myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen
tulee soveltua ravinne-epätasapainon
korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea.
* Metsätien perusparannukseen voidaan
myöntää tukea 40-60 % ja uuden metsätien tekemiseen 30-50 % hankkeen
kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien
tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja
tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön,
jolla metsätalouden ympärivuotiset kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien
kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30
% pitää olla metsätalouden edellyttämiä
kuljetuksia. Tieyhteys saa olla enintään
15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden.
* Suometsien hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannukista, jos kohde on vähintään 5
hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40
% vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät
taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti
tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta
riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön
jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin
vähintään 1,5 m³/ha vuodessa.
* Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen
HANKKEEN
MINIMIKOKO
1 ha (kuvio väh. 0,5 ha)
TUEN
MÄÄRÄ
160 €/ha
230 €/ha
Kertymä väh. 35 m3/ha
+220 €/ha
40 %
70 €/ha
70 % alle 5 ha
40 % yli 5 ha
40 %
Yksityistien perusparannus
-Yhteishanke
Uusi metsätie
-Yhteishanke
Ympäristötuki
500 m
Metsäluonnonhoito
-Säästöpuiden kulottaminen
-Vesiensuojelurakenteet
-Metsien monimuotoisuus ja
monikäyttö
Hankehakumenettely
500 m
metsälain 10 §
kohteisiin
Luhangan metsäpäivässä metsänomistajat pääsivät tutustumaan taimikon varhaishoitokohteeseen.
tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Ympäristötuki koostuu
peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä
prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta,
jolla kohde sijaitsee tai 3000 euroa. Ympäristösopimukset tehdään 10 vuodeksi.
* Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan
rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle
ulottuvia monimuotoisuuden kannalta
tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen
estämistä, monimuotoisuutta edistävää
kulotusta vieraskasvilajien hävittämistä.
Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta
aiheutuvat kustannukset.
PUUTTUUKO TEKIJÄ?
MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA
RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI
PUUTTUUKO TE
MEILTÄ SAAT TARV
RIUSKAN RAIVAAJAN
Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä
ammattilaisillamme, niin olemme aina apunasi
paunasi neuvoen ja hoitaen
tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä
omaisuuden arvon kasvamista.
Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitata
ammattilaisillamme, niin olemme aina p
tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitse
omaisuuden arvon kasvamista.
30 %
1/3x(peruskorvaus
+ hakkuuarvio
-omavastuu)
100 %
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:
www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
6
nro 2 / 28.8.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Korjuu joustavasti ja kilpailukykyisesti
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
Korjuupalvelun osaavat urakoitsijat
sekä kilpailukykyinen katkonta takaavat metsänomistajalle mieluisan
lopputuloksen puukaupoista.
Vain reilut pari metriä leveä SampoRosenlewin hakkuukone etenee tiheän
mäntymetsän keskellä jouhevasti rinnemaastosta huolimatta. Varsinaisten ajourien väliin syntyy niin kutsuttu haamuura, jolta koneen puikoissa istuva jämsäläinen Antti Merisalo kaataa, karsii ja
katkoo poistettavat puut ajouran varteen.
- Tämä kone on parhaimmillaan ensiharvennuksilla. Puomin ulottuvuus on
seitsemän metriä, joten hyödynnän aina
haamu-uria. Niiden ansiosta metsän saa
harvennettua tasaisesti, kertoo vuodesta
2002 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle urakoinut Merisalo.
Kun näkymää juuri harvennettuun
metsään katsoo, on rauhallisen miehen
sanoja helppo uskoa. Merisalo on epäilemättä oikeassa ammatissa.
- Tämä homma sopii minulle oman
maa- ja metsätalouden lisäksi hyvin. Yhdelläkin hakkuukoneella saa leipänsä tienattua, kunhan pitää kulut kurissa, mies
tuumaa.
Hakkuukoneen perässä seuraa Seppo
Laine Ponssen ajokoneellaan keräten ja
kuljettaen eri puutavaralajit omiin pinoihinsa tien varteen. Jouko Palmrothin
hallinnoiman Ekosen Orpohuoltosäätiön
komea mäntymetsä saa jatkaa kasvuaan
tuottavassa kunnossa.
- Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on korjannut leimikoitamme aiemminkin ja olen ollut tyytyväinen työjälkeen.
Kun korjuuta hoitavat tutut urakoitsijat
ja toimihenkilöt, voi työn laatuun luottaa,
Palmroth sanoo.
Metsänomistajalle
hankintakauppa
Juuri osaavat tekijät joka portaassa,
hyvä korjuujälki sekä monipuoliset toimituskohteet eri puutavaralajeille ovat Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun valtteja. Yhdistyksen eteläisen
alueen korjuupalvelutiimissä työskentelevät hankintavastaava Seppo Lohtander
ja korjuuvastaavat Taija Huuskonen ja
Keijo Korhonen.
- Korjuupalvelu tarjoaa nimensä mukaisesti puun korjuuta metsänomistajille.
Urakoitsijamme suorittavat korjuutyön
ja me välitämme puut sitä hyödyntäville
laitoksille siten, että metsänomistaja saa
parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen, tiivistää hankintavastaava Seppo
Lohtander.
Metsänomistaja voi tarjota leimikkoa
korjuupalvelun korjattavaksi suoraan,
mutta yleensä korjuupalvelu valikoituu
korjuun suorittajaksi kilpailutuksen perusteella. Korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto myös silloin, jos muilta
ostajilta ei tule leimikkoon tarjouksia.
- Kun leimikko kilpailutetaan Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen toimesta, tekee
korjuupalvelu oman tarjouksensa kuten
muutkin ostajaehdokkaat. Metsäneuvoja
vertailee tarjoukset ja valitsee niistä yhdessä metsänomistajan kanssa parhaan
vaihtoehdon, Lohtander kuvailee.
Korjuupalvelun kautta puukauppaa tehtäessä on kysymyksessä aina hankintakauppa. Metsänomistajalla on kuitenkin
tarvittaessa jo ennen korjuuta tarkka
tieto siitä, minkä hinnan hän puilleen saa.
- Sovitut korjuukustannukset vähennetään hankintahinnoista korjuun jälkeen,
joten metsänomistajalle korjuupalvelu
on yhtä vaivaton vaihtoehto kuin pystykauppakin. Hankintakaupan ansiosta
metsänomistajan on mahdollista hyödyntää metsävähennystä myös kohtalaisen
pienissä puukaupoissa, sanoo Lohtander.
Kuitukasa pienemmäksi
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelu korjaa ja toimittaa tänä
vuonna huomattavan määrän puuta, noin
Hakkuukoneenkuljettaja Antti Merisalo (vas.) on urakoinut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle jo toistakymmentä vuotta. Monet metsänomistajat ovatkin jo miehelle
entuudestaan tuttuja. Merisalon hakkaamat puut ajaa omalla ajokoneellaan Seppo Laine.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taija Huuskonen ja hankintavastaava Seppo Lohtander tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta
puu liikkuu sujuvasti kannolta tehtaalle. ”Pystymme vaikuttamaan korjuu- ja kuljetusaikatauluihin säiden ja metsänomistajien toiveiden
mukaisesti. Päätehakkuuleimikot korjaamme yleensä kolmen kuukauden sisällä kaupanteosta,” Huuskonen kertoo.
viiteentoista eri kohteeseen. Jyväskylän
eteläpuolen korjuupalvelutiimissä metsäkoneketjuja työskentelee yhdeksän ja
pohjoisella puolella sama määrä. Parhaimpaan aikaan vuodesta koneketjuja
koko yhdistyksen alueella työskentelee
reilu kaksikymmentä.
- Urakoitsijakuntamme on vakiintunut
mukavasti, joka parantaa osaltaan korjuun
laatua. Esimerkiksi PH Forest ja Merisalon Antti ovat jo monille metsänomistajille tuttuja, Lohtander kertoo.
Korpilahden ja Jämsän toimistolla työskentelevän korjuuvastaava Taija Huuskosen työhön kuuluu organisoida leimikoiden korjuu kustannustehokkaasti ja
logistisesti järkevästi.
- Puulle on paljon toimituskohteita,
joten eri palasten yhteensovittaminen on
toisinaan haastavaa.
Samaan hengenvetoon Huuskonen
muistuttaa, että Korjuupalvelun tiiviin
organisaation ansiosta moniin asioihin
voi itse helposti vaikuttaa, joten metsänomistajia voidaan palvella joustavasti.
- Voimme esimerkiksi sopia korjuu- ja
kuljetusaikatauluista suoraan metsänomistajan kanssa. Nopeasti vaihtelevissa
luonnonoloissa toimiessa näillä asioilla voi
olla lopputuloksen kannalta iso merkitys.
Suuri osa korjuupalvelun leimikoista on
harvennuskohteita, mutta korjuupalvelu
www.paijannemhy.fi
on kilpailukykyinen vaihtoehto myös päätehakkuuleimikoissa. Monipuoliset tukkija pikkutukkimitat pienentävät kuitukasaa
ja lihottavat metsänomistajan tilipussia.
- Käytössämme on lyhyitä tukkimittoja 3,1 metristä alkaen, ja kuusitukki on
mahdollista tehdä 15 sentin latvaläpimittaan. Etenkin järeydeltään pienemmissä
leimikoissa mitoilla on ratkaisevan suuri
merkitys taloudelliseen tulokseen, Huus-
7
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
konen muistuttaa.
Korjuupalvelusta kiinnostunut metsänomistaja voi ottaa yhteyttä suoraan
omaan tuttuun metsäneuvojaan, joka
osaa opastaa asiassa eteenpäin.
- Myös minuun voi halutessaan olla
suoraan yhteydessä korjuupalveluasioissa,
vinkkaa Seppo Lohtander.
Teksti ja kuvat: Sami Karppinen
Kesäharvennuskohteet kuuluvat tällä hetkellä halutuimpien leimikoiden listalle. Tiestöön
panostaminen kannattaa, sillä puusta maksettava hinta on parempi, jos tiet ovat liikennöitävissä puutavara-autoilla läpi vuoden. Seppo Laine purkaa kuormaa korjuupalvelun
leimikolla Jämsässä.
Korjuupalvelun leimikoilla pikkutukkikin otetaan tarkasti talteen. Nämä tukit matkaavat
jatkojalostettaviksi Kohiwoodille.
Antti Merisalon Sampo-Rosenlew on ihanteellinen hakkuukone ensiharvennuksille. Haamuuralla puikkelehtiminen käy kapealla koneella kätevästi.
Seppo Laine on tyytyväinen siihen, että puulle tuntuu riittävän Keski-Suomessa kysyntää
uusien tehdasinvestointien ansiosta pitkälle tulevaisuuteen.
Antti Merisalolla on riittänyt töitä korjuupalvelun leimikoilla.
8
nro 2 / 28.8.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Intohimona metsänhoito
Esa Isoranta on hoitanut metsiä Jämsässä jo usealla vuosikymmenellä. Motivaatiota työhön tuo, että oman käden jäljet ovat nähtävillä monessa paikassa. ”Olen Jämsänniemellä se
tuttu pitkän päivän painaja, mutta viihdyn metsässä ja arvostan työtäni, joten se ei koskaan tunnu puurtamiselta.
Jämsäläinen Esa Isoranta toteutti pitkään mielessä kyteneen haaveensa ja
siirtyi yrittäjämetsurin uralle.
Terhakkaan vihreitä kuusentaimia tärähtelee tuoreisiin kivennäismaamättäisiin rivakkaan tahtiin jämsäläisen Esa Isorannan
kiertäessä parin hehtaarin uudistusalaa taimivakat molemmilla kupeillaan.
- Mutta hyvä on maapohjakin, harvoin
pääsee näin kivettömään maahan taimia
laittamaan, Isoranta toteaa vaatimattomasti
toimittajan hämmästellessä miehen työtahtia.
52-vuotiaan Isorannan työtekniikka on
hioutunut kohdilleen vuosikymmenten saatossa, joten työnteko näyttää helpolta ja
urakka etenee joutuisasti.
- Työn laadusta ei kuitenkaan koskaan saa
tinkiä. Näillä puilla menee 60 – 80 vuotta kypsyessä päätehakkuuseen, joten kyllä
istutusvaihe pitää malttaa tehdä kunnolla,
Isoranta muistuttaa.
Napakasti mättäissään istuvat ja kohtisuoraan ylöspäin kurottavat taimet osoittavat,
että kokenut metsuri tietää mistä puhuu.
- Kun hoitaa työnsä laadukkaasti, niin itselle tulee hyvä mieli ja työssä säilyy vapaus.
Metsä ei ole minulle pelkkä työpaikka, vaan
metsänhoito on minulle suuri intohimo.
Yrittäjän uralle
Katse tiukasti tulevassa. Esa Isorannalla on riittänyt töitä heti yrittäjätaipaleen alkuvaiheesta
lähtien. ”Työntekijän palkkaaminen on nyt ajankohtaista”, mies toteaa.
Pitkään Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen palkkalistoilla työskennellyt Isoranta on
saanut tänä vuonna uutta näkökulmaa työn
vapauteen. Hän nimittäin työllistää itsensä
ensimmäistä kertaa urallaan yrittäjänä Met-
sätyö Esa Isoranta toiminimellä.
- Kun metsureiden työkuviot yhdistyksessä muuttuivat, minun oli helppo toteuttaa
pitkään mielessä muhinut idea metsuriyrittäjyydestä.
Päätöstä yrittäjän uralle siirtymisestä helpottivat paikallisten metsänomistajien kannustus sekä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa solmittu sopimus, joka takaa
työllisyyttä kesäkaudeksi.
- Yrityksen perustaminen onnistui helposti paikallisen yritysneuvojan opastuksella.
Suuria yllätyksiä ei ole ainakaan vielä vastaan
tullut.
Yrittäjänä Isoranta voi suunnitella omat
työnsä huomattavasti aiempaa vapaammin,
joka tuo myös uutta mielenkiintoa tekemiseen.
- Raha ei tietenkään helpolla tule, vaan
joka euron eteen on tehtävä oikeasti töitä. Onneksi alkuun pääsee kuitenkin ilman
miljoonainvestointeja. Töiden hinnoittelussa
kokemuksesta on paljon hyötyä.
Isoranta toivoo, että pystyisi jatkossa työllistämään myös muita metsureita.
- Minulle on henkilökohtaisestikin tärkeä
tavoite, että pystyisin työllistämään kotimaisen metsurin. Osaavia kavereita on jo
tiedossani.
Taimikonhoidot tärkeimmässä
roolissa
Kevään intensiivisen istutuskauden ulkopuolella raivaussahatyöt ovat yrittäjämetsurin tärkein tulonlähde. Keskikesällä tehdään
varhaisperkauksia, taimikon harvennuksia
sekä kiireellisiä ennakkoraivauksia.
- Ilmaston muuttuessa raivauskausi on
www.paijannemhy.fi
jatkunut pitkälle talvea kohden. Toisinaan
ennakkoraivausta pääsee tekemään vaikka
tammi-helmikuussa, mutta talvi on aina
arvoitus. Siksi töitä painetaan kesällä. Talvella tarvittaessa lomailen ja hoitelen omia
metsiä, Isoranta kertoo.
Kokenut metsuri painottaa mielellään varhaisperkauksen merkitystä.
- Taimikonhoidon tarvetta arvioitaessa
kuulee usein sanottavan, että eihän tuo vielä
pahalta näytä. Mutta silloin kun taimikko
näyttää pahalta, ollaan jo pahasti myöhässä
ja työstä tulee kallista. Kaikkien kannalta on edullisinta, kun taimikot hoidetaan
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä
mielessä uusi Kemera-laki on erinomaisen
hyvä asia, sillä se ohjaa työpanosta varhaisperkauksen suuntaan.
Isorannan mielestä metsäomaisuuden arvoon nähden taimikon perustamiseen ja
hoitoon panostetaan usein aivan liian vähän.
- Kun saa kantorahatuloa, niin osa kannattaa aina sijoittaa takaisin metsään. Näin
varmistetaan, että jälkipolvikin pääsee nauttimaan metsän tuotosta.
Luonnon merkitys korostuu iän myötä
Esa Isorannan tasapainoinen ja rauhallinen
olemus antaa ymmärtää, että mies viihtyy
METSÄPÄIJÄNNE
9
nro 2 / 28.8.2015
työssään hyvin.
- Oman luonteensahan tämä työ vaatii, sillä metsässä pitää viihtyä itsekseen.
Iän myötä luonto eri vuodenaikoineen on
muodostunut minulle yhä tärkeämmäksi
ja ympäristöä tulee seurattua aiempaa tarkemmin.
Yrittäjänä Isoranta asioi entistä useammin
myös suoraan metsänomistajien kanssa.
- Metsänomistajien kanssa keskustelu
ja ajatusten vaihtaminen ovat tämän työn
suola. On aina mukavaa, jos metsänomistaja
tulee itsekin käymään työmaalla.
Sääolosuhteet eivät miehen tekemistä
useinkaan rajoita. Metsurin pahin kiusa ovat
kesän helteet - kaikkea muuta vastaan voi
varustautua oikealla vaatetuksella ja asenteella.
- Jos kypäräradiossa kesällä kehutaan
hyviä hellekelejä, niin suitsutusta on usein
vaikea allekirjoittaa, Isoranta naurahtaa.
Kun metsässä on tehnyt täyden päivätyön, ei illalla tarvitse lähteä enää erikseen
urheilemaan.
- Kesäisin kalastus kuuluu harrastuksiini, jonka parissa työt on helppo hetkeksi
unohtaa.
Teksti ja kuvat Sami Karppinen
Esa Isoranta ei koskaan tingi työn laadusta, olipa työlaji mikä tahansa. Taimet ovat takuulla
suorassa ja tiukasti maassa. ”Tarvittaessa teen pidemmän päivän, jotta homma tulee hoidettua varmasti kunnolla.
Päivässä Isoranta pyrkii istuttamaan noin hehtaarin verran, eli 1800 – 2200 taimea.
Joskus, tosin harvoin, istuttajaa odottaa Jämsässä näinkin iloinen yllätys: Lähes kivetön
uudistusala.
10
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
KAUKOLÄMPÖ
ON VARMA & VAIVATON
LÄMMITYSRATKAISU
Jyväskylän Energian kaukolämpö tuotetaan ekologisesti yhteistuotannolla, paikallista puuenergiaa hyödyntäen. Kaukolämpö on toimintavarmin lämmitysmuoto
ja laitteiden huoltotarve on vähäinen. Ja jos jotain sattuu, päivystämme 24/7
valmiina auttamaan.
www.jyvaskylanenergia.fi
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
Tällaisia harvoin tarjolla!!!
Hp. 95 000 €/tarjous ja 115 000 €/tarjous
METSÄTILOJA
RANTATONTTEJA
Muurame, Muuratsalo n. 5 ha
metsätila/tontti
Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon
eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä. Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa
pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyhteys ja sähköliittymä ei kaukana
Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuksia. Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole ja osa
metsistä harvennettu nättiin kasvukuntoon.
Laukaa, Savio, 11 ha
Määräala Savion Puttolassa
Hyvässä kasvukunnossa olevaa nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa 1480 m³.
Hp. 48 000 €/tarjous
Jämsä, Koskenpää, 6 rantarakennuspaikkaa ja 15 ha metsää
Sijoittajat huomio! Kiinteistö, jolla oma ranta-asemakaava, metsää 15 hehtaaria ja loma-asunnoille 6
isoa rantarakennuspaikkaa! Tie perille.
Myydään tarjouskauppamenettelyllä.
Lähtöhinta 170 000 €
Jämsä, Koskenpää, 3 vapaa-ajan
rakennuspaikkaa
Myytävänä määräaloina Koskenpäällä Kalmaveden
rannalla 2 rantakaavan mukaista vapaa-ajan rakennuspaikkaa. Lisäksi Salosveden puolella Lihasaaressa
määräalana rakennuspaikka. Hyvät ilmansuunnat!
Hp. 30 000 €, 25 000 € ja 20 000 €/
tarjous
TONTTEJA
Jyväskylä, Taka-keljo, 3 OKT-rakennuspaikkaa
Taka-keljossa 3 määräalaa, jossa OY-kaavan mukainen vakituisen asumisen rakennuspaikka. Rakennuspaikkaan mahdollista neuvotella vaikka maata
lisääkin. Yksi määräala rajoittuu Ylä-Kitulampeen.
Matkaa kaupungin keskustaan alle 10 km!
Jyväskylä, Saukkola, 2 OKT-rakennuspaikkaa
Saukkolassa 2 määräalaa, joissa kummassakin OYkaavan mukainen vakituisen asumisen rakennuspaikka. Määräalat kooltaan n. 4200 m² ja n. 4800
m². Määräaloilla venevalkamaoikeus Muuratjärveen.
Matkaa kaupungin keskustaan 20 km.
Leivonmäki, Havumäki, 9,6 ha
Hyvässä hoidossa ollut metsäpalsta.
Metsäautotie tilalle. Taimikoita ja nuorta metsää.
puustoa n. 570 m³
Hp. 28 000 €/tarjous/määräala
Hp. 35 000 € ja 40 000 €/tarjous
Jyväskylä, Päiväkunta, Päijänne,
2 vapaa-ajan rakennuspaikkaa
Päijänteen rannalla 2 erillistä oyk mukaista vapaaajan rantarakennuspaikkaa.
Toiseen rakennuspaikkaan rakennettu vaatimaton
saunarakennus. Toinen rakentamaton.
Molemmissa rakennuspaikoissa hyvä kovapohjainen
ranta.
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai
Ossi Hannula 0400 244905
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi tai
Ismo Paukku 0400 832864
www.paijannemhy.fi
11
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ
Harri Kivirinta
Toiminnanjohtaja
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
Pirjo Lumioja
Talouspäällikkö
Tarja Särkkä-Manninen
Toimistosihteeri
Mervi Ekblad
Toimistosihteeri
harri.kivirinta@paijannemhy.fi
pirjo.lumioja@paijannemhy.fi
tarja.sarkka-manninen@paijannemhy.fi
mervi.ekblad@paijannemhy.fi
0400 340063
040 709 8477
040 709 8479
toimistopäivät maanantai ja tiistai
KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET
Ossi Hannula
0400 244 905
Muurame, osa Korpilahtea,
Jyväskylä ja Toivakka
ossi.hannula@paijannemhy.fi
Ismo Paukku LKV
0400 832 864
Hankasalmi, osa Jyväskylää,
Laukaa ja Leivonmäki
ismo.paukku@paijannemhy.fi
Ari Saarivaara LKV
040 531 5478
Jämsä, osa Korpilahtea ja
Luhanka
ari.saarivaara@paijannemhy.fi
TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU
Erkki Jalkanen
040 520 4224
Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa,
Leivonmäki ja Toivakka
erkki.jalkanen@paijannemhy.fi
Jarmo Ukkonen
0400 743 841
Jämsä, Korpilahti, Luhanka
ja Muurame
jarmo.ukkonen@paijannemhy.fi
Raija Koskenranta
040 585 1127
Metsäsuunnittelu,
perunkirjoitukset, arviot
raija.koskenranta@paijannemhy.fi
040 709 8478
12
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame
1
2
3
Teemu Hytönen
Sakari Ala-Korpi
Antti Paananen
metsäneuvoja
puh. 0400 340 061
metsäneuvoja
puh. 0400 340 066
sakari.ala-korpi@paijannemhy.fi
Muurame, Korpilahden Sarvenperä,
Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi
Seppo Lius
metsäneuvoja
puh. 0400 243 416
teemu.hytonen@paijannemhy.fi
Luhanka, Putkilahti ja Oittila
4
antti.paananen@paijannemhy.fi
Heinosniemi, Moksi, Hyrkkölä ja Painaa
Esko Hautanen
metsäneuvoja
puh. 0400 358 100
metsäneuvoja/toteutus
puh. 0400 648 848
seppo.lius@paijannemhy.fi
Leivonmäki, Ylä-Sydänmaa
ja Päiväkunta
esko.hautanen@paijannemhy.fi
Jämsä, Jämsänkoski
6
5
Jyri Helenius
Tommi Rauhalinna
jyri.helenius@paijannemhy.fi
Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä
tommi.rauhalinna@paijannemhy.fi
Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia
ja Porkkakylät
metsäneuvoja
puh. 0400 340 064
metsäneuvoja
puh. 0400 243 415
8
7
Tiina Riihiaho
Juha Pitko
metsäneuvoja
puh. 0400 187 452
Lauri Kinnunen
metsäneuvoja
puh. 0400 187 457
juha.pitko@paijannemhy.fi
Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja
Partala
puh. 040 522 3311
lauri.kinnunen@paijannemhy.fi
tiina.riihiaho@paijannemhy.fi
Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola
Puunkorjuuhenkilöstö
11
1
Seppo Lohtander
Taija Huuskonen
seppo.lohtander@paijannemhy.fi
taija.huuskonen@paijannemhy.fi
hankintavastaava
puh. 0400 340 065
korjuuvastaava
puh. 0400 187 455
Keijo Korhonen
metsäneuvoja/puunkorjuu
puh. 0400 832 867
6
3
keijo.korhonen@paijannemhy.fi
5
7
Juhani Leinonen
hankintavastaava
puh. 040 820 4784
juhani.leinonen@paijannemhy.fi
Petri Saari
korjuuvastaava
p. 040 595 7784
petri.saari@paijannemhy.fi
Jukka Laitinen
metsäneuvoja, puunkorjuu
puh. 0400 340 062
jukka.laitinen@paijannemhy.fi
Petri Takalo
kuljetusvastaava
puh. 044 585 1518
petri.takalo@paijannemhy.fi
8
www.paijannemhy.fi
13
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Jyväskylä, Laukaa
9
Kauko Salonen
Joonas Huovila
kauko.salonen@paijannemhy.fi
Leppävesi, Vehniä, Valkola
ja Kuhaniemi
joonas.huovila@paijannemhy.fi
Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala,
Kuusa ja Saarilampi
metsäneuvoja
puh. 0400 832 866
12
11
10
metsäneuvoja
puh. 0400 832865
teemu.kivi@paijannemhy.fi
Hiekkapohja, Kuikka, Puuppola,
Lievestuore ja Savio
arto.vuorinen@paijannemhy.fi
Keljo, Vesanka, Saarenmaa,
Nyrölä ja Mökkiperä
Hankasalmi, Toivakka
14
13
14
10
metsäneuvoja
puh. 040 485 5367
metsäneuvoja
puh. 0400 244 903
MHY:N METSÄNEUVOJAT
– mielenrauha metsästä
9
Teemu Kivi
Arto Vuorinen
Petri Leinonen
Henri Huusko
15
metsäneuvoja
puh. 0400 642 740
metsäneuvoja
puh. 0400 644 415
12
petri.leinonen@paijannemhy.fi
Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi,
Kärkkäälä, Venekoski, Kallioaho
ja Niemisjärvi pohjoinen
henri.huusko@paijannemhy.fi
Leppälahti, Oravasaari ja
Toivakan eteläinen puoli
16
13
15
Aarne Jalkanen
4
2
16
metsäneuvoja
puh. 0400 642741
aarne.jalkanen@paijannemhy.fi
Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä,
Säkinmäki, Hankasalmen asema ja
Sauvamäki
LAUKAAN TOIMISTO
Laukaantie 22-24, 41340 Laukaa
fax 014-831 045
HANKASALMEN
TOIMISTO
Keskustie 32, 41520 Hankasalmi
fax 014-841 652
Juha Turunen
Tuomo Kauppinen
juha.turunen@paijannemhy.fi
Hoho, Niemisjärvi etelä, Metsolahti,
Ruuhimäki ja Huikko
tuomo.kauppinen@paijannemhy.fi
metsäneuvoja
puh. 0400 180 118
puh. 0400 644 421
JYVÄSKYLÄN
TOIMISTO
fax 014-819 0444
KORPILAHDEN
TOIMISTO
Martinpolku 23, 41800 Korpilahti
fax 014-821 089
LEIVONMÄEN TOIMISTO
Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki
JÄMSÄN TOIMISTO
Koskentie 11, 42100 Jämsä
fax 014-718 773
14
nro 2 / 28.8.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Lokaalilla raaka-aineella globaaleille markkinoille
Perinteikkään Multian Saha Oy:n toiminta pohjautuu joustavaan erikoisosaamiseen, laadukkaaseen raakaaineeseen sekä pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toimittaa sahalle neljänneksen
sen käyttämästä kuusitukista.
Multian sahan toimitusjohtaja Heikki
Nuoranne kapuaa ketterästi sahatavaranipun päälle kuvausta varten elokuisen auringon helottaessa taivaalta poikkeuksellisen
lämpimästi.
- Tämä tavara on yksi osoitus joustavuudestamme, sillä erä on sahattu asiakkaan
toiveiden mukaisesti millin tavallista paksummaksi, eli 33 x 125 milliseksi. Asiakas on
huomannut, että heidän höyläys onnistuu
parhaiten tällaisesta tavarasta, Nuoranne
kertoo.
33-vuotias Nuoranne on toiminut perheyrityksen puikoissa kahden vuoden ajan.
Pitkään sahaa luotsannut Hannu-isä on vähitellen jäämässä operatiivisesta toiminnasta
taustajoukkoihin.
- Isoisoisäni osti tällä paikalla toimineen
sahan vuonna 1952. Sahaa pyörittämään
tuli isoisäni Veikko Nuoranne ja isäni aloitti
toimitusjohtajana vuonna 1981. Sahausta
tällä tontilla on tehty jo yli sata vuotta.
Heikki Nuoranne luotsaa Multian Sahaa jo neljännessä sukupolvessa. ”Emme yritäkään olla markkinoiden halvin tai suurin sahatavarantuottaja, vaan erikoiserät ja pitkät asiakassuhteet ovat meidän juttu.” Toimitusjohtaja iloitsee siitä, että metsäsektoriin investoidaan jälleen
eikä sitä koeta auringonlaskun alaksi.
menen kertoo, että homma on toiminut
hyvin.
Luonnonolot heittävät toisinaan arvaamattomia haasteita puuntoimittajillekin,
mutta tiivis yhteydenpito auttaa asiassa.
- Lohtanderin Seppo on ollut meidän
suuntaan selkeä yhteyshenkilö ja yhdistys
on reagoinut toiveisiimme nopeasti.
Heikki Nuoranteen mukaan sahatavaraa ei valmisteta varastoon, vain lähes joka artikkelille
on toimitusosoite tiedossa etukäteen.
aloittaessa toimitusjohtajana oli Suomen
Sahoissa noin 200 jäsenyritystä. Nyt niitä
taitaa olla 35, tuotantotalouden diplomiinsinööriksi kouluttautunut Nuoranne kuvailee.
Lähialueilta, pääasiassa Keski-Suomen
puolelta, korjattavaa kuusta käyttävä saha
on erikoistunut pieniläpimittaisen kuusitukin
hyödyntämiseen. Se sahaa läpimitaltaan 12
– 23 senttistä latva- ja välitukkia, joka on
pituudeltaan kolmesta kuuteen metriin.
- Käytämme vuosittain reilut satatuhatta kuutiota tukkia, josta valmistuu noin
48 000 kuutiota sahatavaraa. Näillä leveysasteilla kasvaa maailman parhaat kuuset ja
myös Keski-Euroopassa toimivat asiakkaamme arvostavat laadukasta raaka-ainetta.
Multian Saha on ulkoistanut puunhankintansa, jotta se pystyy keskittymään täysillä
ydinosaamiseensa. Neljänneksen sahan tarvitsemasta tukkimäärästä toimittaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu
suoraan lajittelupöydälle saakka.
- Meille tasaiset ja luotettavat toimitukset
sekä tukin korkea laatu yhdessä oikeanlaisen
katkonnan kanssa ovat todella tärkeitä. Se,
että yhteistyö Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on jatkunut jo vuosikym-
Nopeimmillaan tukkierä muuntuu Multian Sahalla valmiiksi sahatavaraksi ja lähtee autokyydissä asiakkaalle alle viikossa.
Juuri sahatut pintaverhouslaudat on tilattu Ranskasta. Multian Sahalla on käytössä Veiston
valmistama sahalinja.
Laadukas raaka-aine
avainasemassa
Neljännessä sukupolvessa toimiva pie-
nehkö saha ei ole Suomessa mikään tuiki
tavallinen yritys. Suuruuden filosofia on
jyrännyt viime vuosikymmeninä sahateollisuudessakin.
- Muutosta kuvaa hyvin se, että isäni
”Erikoiserät ovat meidän juttu”
Pienen sahan ei kannata kilpailla suurempien tuotantolaitosten kanssa bulkkitavaralla
maailmanmarkkinoilla. Siksi Multian Saha
on erikoistunut toimittamaan huippulaatuisia sahatavaraeriä juuri asiakkaiden toiveiden
mukaisesti.
- Erikoiserät ovat meidän juttu. Pienimmät toimittamamme erät voivat olla kooltaan 50 kuutiometriä sahatavaraa. Henkilökunnalta vaaditaan usein joustavuutta,
kekseliäisyyttä ja osaamista toiveiden toteuttamiseksi. Näitä eriä varten teemme
toisinaan myös tukkitilauksia täsmämitoin,
Nuoranne sanoo.
Lähes kaikki Multian tuottama sahatavara käytetään näkyvissä pinnoissa kuten
paneeleissa, ikkunoissa, ovissa ja huoneka-
www.paijannemhy.fi
luissa. Rakennesahatavaraa yritys ei tee.
Nopeimmillaan lajittelupöydälle tuotu tukki
lähtee valmiina sahatavarana asiakkaalle alle
viikossa.
- Teemme paljon myös erikoiskuivaa sahatavaraa. Voimme kuivata tavaran jopa alle
10 % kosteuteen. Hyvä palvelu luo asiakasuskollisuutta ja asiakassuhteemme ovat
erittäin pitkiä.
Suuri vaikutus paikallistalouteen
Noin 80 % Multian Sahan tuotannosta
menee vientiin, joten 17 henkeä työllistävä
yritys rasvaa paikallistalouden rattaita merkittävästi. Valtaosa yrityksen 12 miljoonan
euron liikevaihdosta tulee Keski-Euroopan
markkinoilta.
- Metsänomistajille maksamme puukaup-
15
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
patuloja vuosittain lähes kuusi miljoonaa
euroa, Nuoranne kertoo.
Sahurin työ on jatkuvaa markkinoiden
seuraamista ja nopeaa reagointia muutoksiin.
- Siksi olisi tärkeää, että kotimaan puukauppa kävisi tasaisesti ja hinnoiltaan vakaana. Tukin hinnan nousu vaikuttaa välittömästi vientimahdollisuuksiin kansainvälisillä
markkinoilla toimittaessa.
Uudet investoinnit metsäsektoriin ovat
Nuoranteen mielestä luoneet kaivattua
positiivista ilmapiiriä metsäsektorille laajemminkin.
- Tuntuu, että metsäalan arvostus on jälleen nousussa ja ala kehittyy vauhdilla. Tämä
on hienoa, sillä metsätalouden merkitys
etenkin Multian kaltaisille harvaan asutuille Erikoismitta 33 x 125 milliä on asiakkaan toive. ”Asiakas on kokenut, että tästä paksuudesta
höyläys onnistuu heillä parhaiten,” Heikki Nuoranne sanoo.
paikkakunnille on todella suuri.
Osaava ja sitoutunut henkilöstö on yksi edellytys pienen sahan menestykselle. Tukkeja
lajitteleva Matti Väärämäki on työskennellyt sahalla 40 vuotta.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimittamat kuusitukit mitataan tehdasmittauksena sahalla. Multian Saha käyttää latvaläpimitaltaan 12 – 23 senttistä kuusta.
Raivaussahan valjaiden säätöohjeet
1. Kiristä lantiovyö tiukalle ja nosta saha
ripustuskoukkuun.
4. Sahan paino molemmille olkapäille
2. Kiristä kainalohihna siten, että keskuskappale asettuu rintakehän keskelle.
3. Säädä ripustuskoukun korkeus olkahihnoista siten, että koukku asettuu
n. 10 cm lantionpään alapuolelle
ja kyynärpäiden ollessa vartalossa
kiinni käsivarret on n. 135 asteen
kulmassa.
4. Säädä olkahihnojen keskinäinen suhde siten, että sahan paino asettuu
tasaisesti molemmille olkapäille.
5. Siirrä kahvastoa sivusuunnassa siten,
että vasen kahva asettuu vasemman
olkapään kohdalla.
6. Säädä kahvakulma siten, että terän ollessa työkorkeudella (n. 15
cm maasta) ja kyynärpäiden kiinni
vartalossa, käsivarret n. 135 asteen
kulmassa alaspäin, ranteet tulevat
suoraksi (käsivarren jatkona).
7. Säädä ripustuskoukun paikka sahan
rungolla siten, että terä ei painu maahan tankki tyhjänäkään.
8. Säädä ripustuskoukun kulma sahan
rungolla siten, että kahvasto asettuu
käsin koskematta vaakasuoraan.
2. Keskuskappale
rintakehän
keskelle
8. Kahvasto
vaakasuorassa
1. Lantiovyö
tiukalle
6. Kahvakulma:
ranne suorana!
5. Vasen kahva
vasemman
olkapään
kohdalle
3. Sahan korkeus:
kyynärpäät kiinni
vartalossa, saat otteen
kahvoista!
9. Terä vartalon
keskilinjalla!
7. Terä ilmassa myös
tankki tyhjänä
Kaikkien säätöjen jälkeen sinulla tulisi olla ylävartalossasi tasaisen ahdistava olo, ote kahvoista on luon9. Säädä lonkkakoteloa siten, että sahan teva, kyynärpäät kiinni vartalossa, terä irti maasta ja terä asettuu käsin kahvoihin koskematta vartalon
keskilinjalle.
terä asettuu vartalon keskilinjalle.
16
nro 2 / 28.8.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Kuntoilua metsässä kartan ja kompassin kanssa
Suunnistuksen suosio kuntoilulajina
on vahvassa kasvussa. Eri paikkakunnilla viikoittain järjestettävissä kuntorastitapahtumissa käy yhä enemmän
kuntosuunnistajia. Suunnistus kiinnostaa siis yhä useampia suomalaisia
liikkujia.
kulloisenkin maaston parhaat palat suunnistajien nautittaviksi. Lisäksi suunnistus on
suhteellisen halpaa moneen muuhun lajiin
nähden ja usein paikallisen seuran jäsenille
vielä edullisempaa.
Suunnistus saattaa ensin vaikuttaa yksinäiseltä urheilulta, mutta siihen liittyy myös
sosiaalinen ja yhteisöllinen puolensa. Usein
suunnistajat spekuloivat yhdessä tekemiään
reitinvalintoja ja ”pummeja” kovastikin suunnistussuorituksen jälkeen. Myöskin monet
kilpailuvietin omaavat veteraanisuunnistajat
(yli 35-vuotiaat) kiertävät suunnistuskisoja
aktiivisesti. Tuskinpa missään muussa lajissa
Suomessa on veteraanisarjoissa niin paljon
osallistujia kuin suunnistuskilpailuissa. Näissä
tapahtumissa käydään usein kaveriporukalla tai perheen kanssa ja kilpailupaikalla
tavataan tuttuja sekä omasta seurasta että
muilta paikkakunnilta.
Suunnistaminen on monesti perheen yhteinen harrastus. Elna Anttonen imee suunnistusoppia jo äitinsä Merja Rantasen matkassa
mm. Jämsän Retkiveikkojen junioriharjoituksissa.
Suomen Suunnistusliiton mukaan suunnistusseurat ovat monin paikoin yllättyneet
iloisesti kuntosuunnistajien määrän ylittäessä kesän tavoitteet. Esimerkiksi Jämsän
Retkiveikkojen Jämsän seutu –rasteilla on
ollut kävijöitä keskimäärin liki 200 lähes
joka torstai. Kuntorastien järjestelyvuorot
vaihtuvat Retkiveikoissa viikoittain ja järjestäjät saavatkin olla tarkkana, että karttoja
riittää kaikille innokkaille metsään lähtijöille. Suuri harrastajamäärä on otettava
järjestelyissä huomioon myös paikoitusta
suunniteltaessa.
Kasvavan suosion salaisuus
Suunnistus sopii lajina kaiken kuntoisille
ja kaiken ikäisille liikkujille. Kuntorasteilta
löytyy monipuolisesti suunnistusratoja: vaativuudeltaan helposta vaikeaan ja pituudeltaan lyhyestä pitkään, siis jokaiselle jotakin.
Suunnistus onkin suosittu perheharrastus ja
viikkorasteilla käydään monesti koko perheen voimin. Liikunnan ohella suunnistaessa saa mahdollisuuden olla luonnossa ja
monesti ratojen laatijat pyrkivät löytämään
Suunnistajan perustarvikkeet ovat kartta ja kompassi ja perustaitoihin kuuluu suunnanotto.
Hannes Nurminen harkitsee mistä kannattaisi mennä.
Myös lajin seurattavuus kilpaurheilumuotona on parantunut tekniikan kehittymisen
myötä, kun kilpasuunnistajien kiemuroita
seurataan gps-lähettimien avulla. Tämä lisännee osaltaan lajin suosiota myös kuntoilumuotona. Kuntorastitapahtumissa on
lisäksi nykyisin käytössä elekrtoninen rastien
leimausjärjestelmä. Se mahdollistaa ajanoton lisäksi rastiväliaikojen vertailun muihin
suunnistajiin. Innokas suunnistaja voi siten
halutessaan analysoida suunnistussuoritustaan jälkeen päin kilpasuunnistajien tapaan.
ovat antaneet luvan tehdä suunnistuskartan
metsästään. Tästä suunnistusväki muistaakin
kiitellä metsänomistajia. Mutta uskaltaako
luvan suunnistajille antaa?
”Ilman muuta uskaltaa antaa luvan”,
kehottaa Matti Ilmonen, Itä-Päijänteen
Rastin puheenjohtaja. Matti vinkkaa, että
kartoittajan kanssa on hyvä olla tarvittaessa
yhteydessä, jos tietää omassa metsässään
olevan esim. luontokohteita tai vaikka vasta istutettu taimikko, jotka on hyvä ottaa
huomioon mahdollisten kisojen ratasuunnittelussa. Tällöin nämä alueet voidaan kiertää
ja jättää rauhaan.
Mukaan lajin pariin
Suunnistusseurat ovat järjestäneet jo
muutamia vuosia aktiivisesti aikuisten suunnistuskouluja. Mikäli tällaista kurssia ei löydy
omalta paikkakunnalta, kannattaa rohkeasti
mennä mukaan oman paikkakunnan kuntorasteille ja kysyä neuvoa järjestäjiltä ja paikallisilta aktiiveilta. He neuvovat mielellään
uusia lajin harrastajia. Varusteeksi viikkorasteille riittää hyvin tavalliset lenkkivarusteet
ja kompassi.
Metsäomistajat avainasemassa
Suunnistusta ei luonnollisestikaan voitaisi
harrastaa ilman niitä metsänomistajia, jotka
Matti Ilmonen ja kartan lukua kovassa vauhdissa.
Suunnistuskilpailuissa sarjoja riittää myös nuoremmille suunnistajille. Keski-Suomen aluemestaruuskilpailuissa Helmi Pitkänen ja Elena Konstari kiirehtivät leimaamaan viimeiselle rastille.
Metsänomistajilta kysytään lupa uuden
suunnistuskartan tekoon ja tässä vaiheessa
kerrotaan myös mihin tarkoitukseen karttaa
käytetään. Monesti suunnistuskartta tehdään ensin jotakin tiettyä suunnistuskilpailua
varten. Tämän jälkeen suunnistuskartalla
sitten järjestetään myös kuntorastitapahtumia ja taitoharjoituksia. Suunnistusradat
pyritään suunnittelemaan siten, että niistä
ei ole metsille haittaa eikä kuntosuunnistuksesta juuri jää jälkiä metsään. Esimerkiksi
uudet istutusalueet kierretään ja metsälain
erityisen tärkeä elinympäristö voidaan merkitä kartalle kielletyksi alueeksi. Viljellyt
pellot sekä piha-alueet ovat luonnollisestikin
kiellettyjä alueita.
Teksti ja kuvat: Taija Huuskonen
Moni metsänomistaja harrastaa suunnistusta itsekin. Myös Matti Ilmonen on
aktiivinen suunnistaja. Häntä kiehtoo lajissa sen monipuolisuus. ”Pelkkä kunto ei
riitä vaan ajatuksenkin on pysyttävä koko
ajan terävänä, jotta pysyt kartalla ja teet
optimaaliset reitinvalinnat”, Matti pohtii.
”Omasta metsästäkin on osiksi tehty kuntosuunnistuskartta tänä kesänä ja erillinen
palsta on parhaillaan kartoitettavana syksyllä
pidettävää naapuriseuran kilpailua varten”,
Matti kertoo. Matin mielestä suunnistuskartasta on metsänomistajalle itselleenkin ilman muuta hyötyä, koska siitä löytyy paljon
enemmän kohteita kuin esim. peruskartasta, Suorituksen jälkeen on hyvä pohtia tehtyjä
kuten kivet ja jyrkänteet. Tarkempi kartta reitinvalintoja. Venla Marjanen ja Hannes
siis helpottaa omassa metsässä liikkumista. Nurminen pohtivat mistä tuli mentyä.
www.paijannemhy.fi
17
METSÄPÄIJÄNNE
Metsätien rakennustyöt käynnissä Saukkolassa
Metsätietä rakennetaan parhaillaan
Muuramen Saukkolassa. Kyseessä on
Riskolan metsätie jonka suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys.
Tässä vaiheessa tehdään tien runko
valmiiksi myöhempää päällysrakenteiden ajoa varten. Hankkeelle on haettu
tukea metsäkeskuksen myöntämällä
Kemera-rahoituksella.
Ensimmäinen yhteydenotto Päijänteen
Mhy:n Jarmo Ukkoselle tuli jo vuonna 2010.
Asia koski noin 50 ha:n metsäaluetta minne
ei ollut tarkoituksenmukaista tieyhteyttä
olemassa. Vuonna 2011 päätettiin hakijatilojen toimesta, että annetaan toimeksianto
Mhy:lle, joka selvittää mahdolliset vaihtoehdot tien rakentamiselle ja hakee hankkeelle
Kemera-tukea.
Alueelle oli toki vanhat tieoikeudet olemassa, mutta ne olivat huonosti kantavalla
viljelyksessä olevalla pellolla.
Maastokäyntien ym. selvitysten perusteella selvisi, että tien suuntaamiselle oli
muutamia eri vaihtoehtoja. Näistä kolme
niin sanotusti parhainta jätettiin maanmittauslaitoksen pitämän yksityistietoimituksen
ratkaistavaksi, koska sopimusta tien paikasta
ei suunnittelun yhteydessä saatu tehdyksi.
Nyt rakenteilla olevan tien paikka on siis
päätetty ja laillistettu toimitusmiesten päätöksellä ja asiasta on tehnyt ratkaisun myös
Pohjois-Savon maaoikeus.
Hymy on miehillä herkässä kun palstalle pääsee kohta hyvää tietä pitkin. Kuvassa vasemmalla Jarmo Ukkonen, hankkeeseen erittäin tyytyväinen maanomistaja ja tiehankkeen
asiamies Kalevi Heikkinen ja koneyrittäjä Paavo Heikkinen.
Yksityitietoimituksen yhteydessä perustettiin osakkaiden kesken tiekunta hoitamaan tien tulevaa kunnossapitoa. Valmis
tie on Mhy:n puolesta tarkoitus luovuttaa
osakkaiden hoidettavaksi vuoden 2016
loppuun mennessä. Tiekunnan toimitsijamieheksi valittiin Kalevi Heikkinen joka
toimii myös rakennusvaiheessa hankkeen
asiamiehenä.
Valtiolta tukea metsätien
tekoon ja ojitukseen
Riskolan metsätien runko on valmiina, päällysrakenne ajetaan myöhemmin.
www.jkcenter.fi
nro 2 / 28.8.2015
Uusi Kemera rahoituslaki tuli voimaan
1.6.2015. Metsätien rakentamiseen ja perusparantamiseen on mahdollista saada
tukea 30-50% hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea voi saada myös erillisen
varastoalueen tai sillan rakentamiseen. Työt
on toteutettava yhteishankkeena. Hyvä ja
kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen ympäri vuoden. Saat myös
paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu!
Tuki kunnostusojitukseen on pinta-alasta
riippuen 40-70% hankkeen kokonaiskustannuksista. Työt voi toteuttaa joko yhden
tilan tai yhteishankkeena. Ojitus parantaa
suometsien tuottoa. Sekä tie- että ojitushankkeen rahoitus edellyttää ennakkosuunnitelman tekemistä.
Kysy tie- ja oja-asioista lisää metsäneuvojaltasi tai Jalkasen Erkiltä ja Ukkosen
Jarmolta!
MUISTATKO MILTÄ
www.jkcenter.fi
OMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN KOKONAISTOIMITTAJA
JK-CENTER OY ON KESKI-SUOMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN
KOKONAISTOIMITTAJA
METSÄSI
NÄYTTIKÄÄN?
Myymälät
Tarjoukset
Yritysmyynti/yrityshuolto
Palvelut
LÄHDE METSÄNEUVOJAN
Myymälät
Yritysmyynti/yrityshuolto
Palvelut
e
Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia
siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina
osaavissa käsissä.
KANSSA MAKSUTTOMALLE
METSÄKÄYNNILLE
Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia
siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina
osaavissa käsissä.
Office 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton
sähköposti- ja kalenteripalvelu.
Office 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton
sähköposti- ja kalenteripalvelu.
Virtuaalipalvelin on aito aito vaihtoehto perinteiselle
palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvesteinteja.
Virtuaalipalvelin on aito aito vaihtoehto perinteiselle
palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvesteinteja.
Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan
• Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme
Saat
meiltä:
ASUS X553MA
15,6”
tavan työasemien, kannettavien
sekä palvelimien tietojen
hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja
varmistamiseen.
• Olemme
paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme
Saat
meiltä:
kannettava
tietokone
- haasteet
Tietokoneet, Tulostimet
hyvin
myös muiden
paikallisten yrittäjien tarpeet ja
•saatLaitteet
kilpailukykyisillä
hinnoilla
- Näytön koko
15,6”
– Keskusmuisti
• Meiltä
oikeanlaiset,
liiketoimintaa
tukevat laitteet,
F-Secure
tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja
ja Oheislaitteet
haasteet
4Gb –Kiintolevy
128Gb nopeaa SSDturvallisin tietoturvaratkaisu.
palvelut• jaLaatumerkeillä
opastuksen. luotettavaa laatua
• Meiltä saat oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet,
• Asennusja huoltopalvelun
muistia – Käyttöjärjestelmä
Windows
• - Kaikki
samalta
ovelta.
Myynti,
Huolto
ja Korjaus
palvelut ja opastuksen.
•
Opastusja
Ylläpitopalvelun
8, päivitettävissä
Windows
10
• Meillä on ammattitaitoisia yritysmyyjiä, jotka auttavat
Verkkoratkaisu
suunnittelee
ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon
• Kaikki samalta
ovelta.
tuottavia
palveluja
• Lisäarvoa
kaapeloimallamusta,
tai langattomalla
ratkaisulla.
- Voit valitajoko
väreistä:
punainen,
löytämään
ratkaisun
pulmiisi.
- sinua
Laatumerkit,
kilpailukykyisillä
• Meillä on ammattitaitoisia yritysmyyjiä, jotka auttavat
• Laitteet, palvelun
ja opastuksen
samalta ovelta
asennus-,
huolto ja ylläpito• Saat kokonaisvaltaisen
valkoinen
tai
violetti
hinnoilla
sinua löytämään ratkaisun pulmiisi.
• tarpeidesi
Palvelutuotteemme
palvelun
mukaan. sopivat kaikenkokoisille yrityksille - TARJOUSHINTA:
399€
Visma Nova on kattava
ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmisasennus-, huolto ja ylläpito• Saat kokonaisvaltaisen
to. ASP-ratkaisu on paikka riippumaton.
• - Tunnemme
tuotteista
muutakin
kuin
hinnan
Tarvittaessa asennettuna
tarpeidesi mukaan.
BROTHER palvelun
DCP-1510
ja toimitettuna
• Tunnemme tuotteista muutakin kuin hinnan
mustavalkoinen
- S
aat henkilökohtaisen
Jyväskylä
Myymälä
ja osaavan
palvelun
Tourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄ
Saarijärvi
JYVÄSKYLÄ
Tourulantie 11,
40100 JYVÄSKYLÄ
Puh: 014 - 618 373
Avoinna: Ark: klo 9-17, la: 10-13
Metsäkäynnin perusteella saat kokonaisvaltaisen
F-Secure tietoturvapalvelu
on testatusti
luotettavin ja
esityksen
ajankohtaisista
metsänhoitotöistä
sekä
turvallisin tietoturvaratkaisu.
puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on
jäsenelle maksuton palvelu.
Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon
joko kaapeloimalla tai langattomalla ratkaisulla.
•Visma
SaatNova
tietoosi
metsäsi
metsänhoidollisesti
tärkeät
on kattava
ja monipuolinen
taloushallinto-ohjelmisto. ASP-ratkaisu on
riippumaton.
harvennusja paikka
päätehakkuukohteet
monitoimitulostin
Äänekoski
- P
ienikokoinenYrityshuolto monitoimilaite
Myymälä
Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI
Torikatu
ÄÄNEKOSKI
tulostaa, kopioi
ja4, 44100
skannaa
Jyväskylä
Puh. 014 618 373
Puh. 014 424 890
Myymälä
USB-liitäntä
myymala.jyvaskyla@jkcenter.fi
myymala.saarijarvi@jkcenter.fi
meiltä tietotekniikassa
Tourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄ
- TARJOUSHINTA: Puh.
89€
014 618 373
- S
aat
apua jota et marketeista saa
• myös oston jälkeen
- PS: Meiltä myös etutukipalvelut ja opastukset
Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan
tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen
varmistamiseen.
myymala.jyvaskyla@jkcenter.fi
Päijänteen MHY:n jäsenille
- Asiakasetu: Tietokoneen ostajalle
F-Secure tietoturvaohjelmisto 12kk
ylläpidolla ilmaiseksi, etu 39€
SAARIJÄRVI
Kauppakatu 7,
43100 SAARIJÄRVI
Puh: 014 – 424 890
Avoinna: Ark: klo 9-17, la: 10-13
Saarijärvi
Myymälä
Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI
Puh. 014 424 890
myymala.saarijarvi@jkcenter.fi
• Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista
• Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset hoitotyökohteet
ja työhön
saatavien rahoitustukien mahdollisuudet
Äänekoski
Yrityshuolto
• Pääset
keskustelemaan metsääsi koskevista asioista
Torikatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
paikan päällä
www.paijannemhy.fi/palvelut
18
nro 2 / 28.8.2015
METSÄPÄIJÄNNE
www.paijannemhy.fi
www.paijannemhy.fi
19
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Lakinurkka
Euroopan Unionin perintöasetus voimaan
sujuvamman menettelyn. Lainvalinta ei
hoidu itsekseen, vaan henkilön on laadittava testamentti, jossa hän määrää
sovellettavan lain. EU-maan tuomioistuin
tunnustaa asiakirjan pätevyyden, jos se
on asianmukaisesti laadittu.
Eurooppalainen perintötodistus
Perittävän kansainvälisyys
Suomalaisia on asettunut viime vuosina
runsain määrin asumaan enemmän tai vähemmän pysyvästi ulkomaille, erityisesti
Espanjaan ja Portugaliin, mutta myös
muihin EU-maihin. Tyypillinen muuttaja
on eläkeläinen, jolla voi olla omaisuutta
kotimaassaan Suomessa, asuinmaassaan
ja lisäksi kolmannessa maassa. Jos vielä
puoliso on jonkin muun EU-maan kansalainen tai EU/Eta-alueen ulkopuolelta,
voi perinnönjako tuottaa hankaluuksia,
ellei siihen ole varauduttu asianmukaisesti
hyvissä ajoin. Kysymys on lähinnä lainvalinnasta eli siitä minkä maan lakia sovelletaan. Perintösäädökset ja menettelyt
eri maissa poikkeavat huomattavastikin
toisistaan. Joissakin järjestelmissä esim.
velat periytyvät. Suomessa ei, ellei ole
ns. ”ryhtynyt pesään” eli ottanut sieltä
omaisuutta. Perittävän kansainvälisyys
voi siten vaikuttaa monella tavalla henkilön jäämistöön, hänen määräämisoikeutensa laajuuteen ja kuoleman varalta
tekemiensä oikeustoimien sitovuuteen.
Jäämistösuunnittelussa on osattava ottaa huomioon kansainvälisten liittymien
tuomat riskit ja mahdolliset edut.
Minkä valtion lakia sovelletaan?
Asiaan tuo selkeyttä Euroopan Unionin perintöasetus, joka tuli voimaan
17.8.2015. Asetusta sovelletaan mainittuna päivänä tai sen jälkeen kuolleen
henkilön perimykseen. Asetus koskee
viranomaisten toimivaltaa, lainvalintaa,
päätösten tunnustamista ja täytäntöön-
panoa. Sitä ei sovelleta vero-, tulli- tai
hallintoasioihin. Asetuksella pyritään siten yksinkertaistamaan sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä
useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon.
Pääsäännön mukaan perimykseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävän asuinpaikka oli kuolinhetkellä, jollei
perintöasetuksessa toisin säädetä. Henkilö voi valita, että hänen perimykseensä
sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on valinnan tehdessään tai
kuollessaan. Usean maan kansalainen voi
valita minkä tahansa sellaisen maan lain,
jonka kansalainen hän on. Henkilön on
syytä perehtyä asuinmaansa perintölainsäädäntöön sen selvittämiseksi, tarjoaako
se vai kotimaan lainsäädäntö mahdollisesti joitakin (vero- tai muita) etuja tai
Käytännön asioinnin sujuvoittamiseksi
otettiin samalla käyttöön eurooppalainen
perintötodistus, joka annetaan käytettäväksi toisessa jäsenvaltiossa ja jolla on
asetuksen 69 artiklassa luetellut oikeusvaikutukset. Sillä perilliset, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat
voivat todistaa asemansa ja valtuutensa
kuolinpesässä. Todistuksen käyttö ei ole
pakollista, mutta se helpottaa asioiden
hoitoa. Eurooppalainen perintötodistus
annetaan siinä valtiossa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Perintötodistuksen antaa Suomessa maistraatti ja
se on pätevä kaikissa jäsenvaltioissa ilman
eri menettelyä.
Erkki Urtti
asianajaja, varatuomari
Reseptinurkka
Asianajotoimisto Urtti
AA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti
Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä
puhelin (014) 213 920, sähköposti: asianajo@urtti.fi
kotisivut: www.urtti.fi
Palveluitamme:
Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot,
avioero-ositukset;
Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat,
maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat;
Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset,
asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat;
Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely;
Yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat,
Marja-marenkitorttu
Pohja:
100 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
4 dl herukoita, mustikoita
ja vadelmia
sokeria
Marenki:
2 munaa
1 dl sokeria
1,5 dl jauhettuja manteleita
tai pähkinöitä
1 rkl vehnäjauhoja
Pinnalle tomusokeria
1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna hyvin vatkaten joukkoon. Sekoita
vehnäjauho-leivinjauhoseos voivaahtoon. Levitä taikina irtopohjaisen vuoan pohjalle
ja reunoille.
2. Kaada marjat torttupohjalle ja ripottele pinnalle hiukan sokeria. Vatkaa munat ja
sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon kevyesti nostellen mantelijauhe ja vehnäjauhot.
Levitä vaahto marjojen päälle.
3. Paista torttua 200-asteisen uunin alimmalla ritilätasolla 40 minuuttia.
20
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Kesämietteitä metsänlannoituksesta
Loppukesän helle on saavuttanut Keski-Suomen. Männyt harjulla ja kuuset
kiemurtelevassa korvessa napsahtelevat kasvuaan auringossa. Taaempaa
kantautuvat valtatien äänet katoavat
rannan koivujen havinaan.
Vuosituhansia Päijänteen rantoja kansoittaneet puusukupolvet seuraavat synnyssään
ja kasvussaan ilmaston ja maaperän tarjoamia eväitä. Puu ammentaa ympäristöstään
valoa, lämpöä, hiilidioksidia, vettä ja ravinteita. Puun biotehdas muuntaa energian
ja raaka-aineet lukuisiksi tuotteiksi, puun
toiminnoille tärkeiksi biologisiksi yhdisteiksi
sekä lehdiksi ja neulasiksi, risuiksi ja männynkävyiksi, kuoreksi ja puuainekseksi – biomassaksi. Tätä elokuun alkutuotannon idylliä
katsoessa pysähtyy mietteisiinsä. Mikä on
metsänhoidon merkitys? Miksi nähdä vaivaa, kun puilla näyttää jo olevan kaikki mitä
ne tarvitsevat?
Vehreä maisema saa unohtamaan, että
metsässä kilpaillaan niukkuudesta. Kookkaat
sieppaavat valon, juovat veden ja kahmivat
ravinteet. Silti edes metsän suurin ei pysty
ilman suunnitelmallista metsänhoitoa kasvamaan nopeammin ja korkeammalle, kuin
ympäristö sallii. Kun tavoite on kasvattaa
runsaasti käyttökelpoista puuainesta, metsänhoito on joko niukkuuden jakamista tai
sen vähentämistä. Lannoituksen teho ja
tuottavuus perustuvat jälkimäiseen. Enemmän ravinteita tuo aina enemmän ja parempaa puuta.
Boorilannoituksella terveyttä
reheville maille
Rehevän, kasvuhäiriöstä kärsivän metsän
lannoittaminen on kangasmailla ja usein
myös turvemailla kannattavin metsänhoidon
investointi. Päijänteen alueella kasvuhäiriöitä
tavataan erityisesti rehevissä, kuusivaltaisissa
metsissä. Kituliaan kasvun, latvanvaihtojen
ja paksujen poikaoksien syy löytyy boorin
(B) niukkuudesta maaperässä ja puustossa. Boorin vähyyden taustalla on yleen-
PALVELEVA PIENKONEMYYMÄLÄ JA -KORJAAMO
Laukaan Rokkakankaalla, Rokkakankaantie 12 B
• MYYNTI • VARAOSAT • HUOLTO
MOOTTORISAHAT alk.
199,-
RAIVAUSSAHAT
lämpökahvoilla
145,79,NAHKATURVAKENGÄT alk. 159,Kotimainen
TURVA-ASU
KUMITURVASAAPPAAT
alk.
199,EIA
RAIVAUS2 kpl
SAHATERÄT
Raivaussahanterän
TEROITUSLAITE
199,-
LAIPPA +
2 TERÄKETJUA
56L 325
1,3 ja 1,5 mm
39,90
25,-
Vältä kevätruuhkaa
ja huollata
RUOHONLEIKKURISI
NYT!
MOOTTORISAHA-, PIENKONEMYYNTI JA HUOLTO
KIRRI
040 7743 061
Ilman boorilannoitteella tehtävää terveyslannoitusta puiden kasvu on kituliasta
ja puuaines vikautuu niin, että hakkuussa
korjattavasta tukista huomattava osa menetetään kuitu- ja energiapinoon. Boorinpuutoksesta koituvat tappiot ovat yleensä sitä
suurempia, mitä hyväkasvuisemmalla paikalla ollaan. Hoitamattomana kasvu- ja laatutappiot leikkaavat puukauppatuloja muutoin
tuottavimpiin kuuluvilla metsämailla tuhansia euroja joka hehtaarilla. Pahimmillaan
tappio voi nousta jopa 20 000 euroon
hehtaaria kohden. Tästä syystä terveyslannoitus on parasta tehdä jo taimikkovaiheessa
tai metsänuudistamisen yhteydessä.
Boorilannoituksella korjataan puutostila ja
vapautetaan puut kasvamaan terveinä, entistä nopeammin ja saadaan laadukkaampaa
puuta. Ecolan® B300 boorilannoitteella
vaikutus puustossa näkyy jo lannoituskesänä. Syksyllä ja talvella tehtävissä lannoituksissa kasvuhäiriöt katoavat kevätkesästä
uuden kasvun alettua. Tuhkapohjaisena tuote liukenee luontoon hitaasti 3-5 vuoden
aikana, ilman että boorin käyttösuosituksia
useaa kertaluokkaa suuremmistakaan käyttömääristä aiheutuu puustolle vaaraa boorimyrkytyksestä. Kasvuhäiriöiden välttämisen
lisäksi boorilannoituksen etuna on tehostuva
pääravinteiden käyttö, mikä lisää puuntuotosta. Kunnossa oleva booritila vastaa metsän kierron aikana yhden typpilannoituksen
tuomaa kasvunlisää (15–25 m³/ha).
Turvemaat tehokäyttöön
Päijänteen alueella kunnostusojitetuilla
turvemailla varttuu merkittävä puustopääoma. Turvemailla lannoitus edellyttää
usein juuri ojien kunnostamista, mutta on
hyvä muistaa että varttuneissa (yli 120 m³/
ha) puustoissa ravinteiden lisäys voi olla
riittävä hoitotoimi. Turvemaalla lannoituksen suunnittelu kannattaa aloittaa aina
ravinnetilan selvittämisellä. Puutosoireet
näkyvät puustossa mm. kituliaana kasvuna,
lyhyinä neulasina, neulasten keltaisuutena
ja harvoina latvuksina. Apuna ravinnetasojen selvittämisessä voi käyttää neulasanalyysia, johon tarvittavat näytteet tulee
kerätä puiden lepotilan aikana lokakuusta
maaliskuuhun.
Turvemaalla kasvun kaipaamaa typpeä
(N) on usein runsaasti, mutta fosforin (P),
kaliumin (K), kalsiumin (Ca) ja boorin (B)
niukkuus sekä märkyys jarruttavat kasvua.
Kunnostusojituksella puuston vuotuista
kasvua lisätään yleensä 1–2 m³/ha. Huomioimalla metsänhoidossa myös turvemaan
ravinnetalous, voidaan ojitus- ja lannoitusinvestoinnin tuoma vuotuinen kasvunlisä
kiriä helposti 5–7 m³/ha, ankarista ravinnepuutoksista kärsivillä kohteilla jopa
15–20 m³/ha tasolle. Ojituksella ja lannoituksella puukauppatuloja kasvatetaan
näin keskimäärin 4000–5000 euroa/ha
suuremmiksi kuin ”hakaten hoitamalla”.
Turvemaan terveyslannoitus on hyvä tehdä
ma–pe 9–17
Rokkakankaantie 12 B, 41350 Laukaa as.
puuston ollessa varttuneen taimikon tai
nuoren metsän kehitysvaiheessa. Tällöin
puusto varttuu terveenä, ilman tuotto- ja
laatutappioita aiheuttavia häiriöitä jo ensimmäiseen harvennukseen.
Ecolan® PK3000 tuhkalannoite on
uusi, täysverinen metsälannoite kaikille turvemaille. Se vapauttaa turvemaan
kasvuvoiman korjaamalla fosforin-, kaliumin- ja boorinpuutokset. Lannoite sisältää runsaasti kalsiumia, jonka neutraloiva
vaikutus kiihdyttää luontaisesti maaperäeläinten ja sienten tärkeää työtä. Hajotuksen kiihtyminen maaperässä lisää puustolle
käyttökelpoisten ravinteiden saatavuutta
– plussana lannoitteen sisällölle. Lannoitteen ravinteista pääosa tulee puhtaista,
bioenergian tuotannossa syntyvistä tuhkista. Ravinteiden (fosfori, kalium ja boori)
pitoisuudet tasataan aina vastaamaan uusia
turvemaiden lannoitussuosituksia 3000–
4000 kg/ha käyttömäärillä.
Heikki Suvanto
Myyntipäällikkö
Miksi investoida metsän kasvatuslannoitukseen?
Kantorahatulojen sijoitusvaihtoehtoja
arvioitaessa metsänlannoitus kannattaa nostaa yhdeksi varteenotettavaksi
vaihtoehdoksi. Parhaista lannoituskohteista saadaan yleisesti 15 – 20 %:n
korkotuotto, mikä tarkoittaa useiden
satojen eurojen lisätuloa hehtaarilta.
Yhden lannoituskerran vaikutusaika
on kivennäismailla 6 – 10 vuotta, suometsissä ainakin 10 – 15 vuotta. Yhden
typpilannoituksen kasvunlisäys voi olla
n. 15 – 25 m³ / ha
nyskelpoisuus parantaa entisestään
lannoituksen kannattavuutta.
Lannoitteiden ja levityksen kustannukset tarkentuvat syksyn 2015 kuluessa, mutta suuntaa antavat hintatiedot ovat:
Mitä metsänlannoitukseen
Lannoituskustannusten verovähen- sijoittaminen kustantaa?
799,FS460 899,saatavana
FS410
TURVAVARUSTEPAKETIT
sä vuosisatainen, yhä jatkuva maankäyttö
(kaskeaminen, niitto, laidunnus, hakkuut ja
energiapuun korjuu), jonka kautta booria
virtaa pois kasvupaikalta.
Lannoittamalla
kasvatat tukkia
Kannattavimpia kasvatuslannoituskohteita ovat keski-ikäiset metsiköt
(nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät)
Näissä kohteissa lisäravinteilla saadaan
suurin kasvunlisäys. Parantunut kasvu kiihdyttää arvokasvua entisestään
eli nopeuttaa runkojen järeytymistä
tukeiksi. Varttuneemmissa tukkipuustoissa kasvunlisäys on lähes kokonaan
tukkipuuta ja nopeasti realisoitavissa
päätehakkuuna. Päätehakkuuta edeltävä lannoitus tehdään kangasmailla
n. 8 - 10 vuotta ennen metsän uudistamista.
*Typpilannoitus levitettynä noin
400 – 450 €/ha, alv 0 %
*Suometsien tuhkalannoitus levitettynä noin 450 – 550 €/ha, alv 0 %
*Boorilannoitus levitettynä noin
300 – 400 €/ha alv 0 %
Terveyslannoituksiin on mahdollisuus
saada Kemera-avustusta. Avustuksen
saanti edellyttää myös neulasanalyysin
tekemistä.
Helikopteri pörrää taas kesällä 2016
Metsänlannoitus toteutetaan Päijänteen Mhy:n alueella helikopterilevityksenä kesällä 2016.
Yhteishankkeena metsänomistajien lannoitus hoidetaan kustannustehokkaasti sisältäen suunnittelun, lannoitteiden hankinnan ja
levityksen.
Palvelu tarjotaan metsänomistajalle avaimet käteen -periaatteella.
Lähde mukaan lisäämään metsäsi
tuottoa ja ota ajoissa yhteyttä Päijänteen Mhy:n metsäneuvojiin!
Lannoituskohteet kootaan syksyn
ja loppuvuoden 2015 aikana.
www.paijannemhy.fi
21
METSÄPÄIJÄNNE
Tutkimusnäkökulmaa metsään ja energiaan
nro 2 / 28.8.2015
Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä tuntuvasti nykytasosta.
Metsä- ja energia-alan uutisvirta
on ollut kuluneen vuoden aikana vuolas, ja siihen on mahtunut
monensävyisiä viestejä metsä- ja
energia-alan toiminnan kannattavuudesta tai puuvarojen riittävyydestä ja puun saatavuudesta.
Ohessa on lyhyenä läpileikkauksena Luonnonvarakeskuksen tutkimustuloksia metsävarjojen riittävyydestä ja ratkaisuista nuorten
metsien korjuulogistiikkaan.
Metsissä on puuta
Valtakunnan metsien 11. inventoinnin
tulokset valmistuivat keväällä 2015. Niiden mukaan runkopuun kasvu Suomessa
on kiihtynyt 105 miljoonaan kiintokuutiometriin, ja runkopuuvarat ovat kasvaneet
jo 2,4 miljardiin kuutiometriin. Myöhässä
olevien ensiharvennusten määrä on paisunut
810 000 hehtaariin ja raivaussahaa odottavia rästitaimikoita on jonossa 750 000
hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä
tuntuvasti nykytasosta sekä metsä- että
energiateollisuuden tarpeisiin, koska orastavista hoitorästeistä huolimatta metsien
ikärakenne ja täysimääräinen puusto mahdollistavat kasvun hyvän tason.
Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–13
kotimaista ainespuun eli tukkija kuitupuun
mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53
miljoonaa kuutiometriä. Latvusmassa-, kanto- ja pienpuuhaketta käytettiin lämpö- ja
voimalaitoksilla vuonna 2014 yhteensä 8,3
miljoonaa kuutiometriä ja vuodelle 2020
asetettu käyttötavoite on 13,5 miljoonaa
kuutiometriä. Aines- ja energiapuun suurin kestävä hakkuumäärä on tällä hetkellä
noin 81 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta
vuodessa ja hakkuumahdollisuuden arvioidaan nousevan 86 miljoonaan kuutiometriin 2020-luvun alussa. Puuta siis riittää
metsissä moneen käyttötarkoitukseen ja
puusuma kasvaa kun tarkasteluun otetaan
runkopuun ohella mukaan puiden latvukset
ja kannot. Ongelma on lähinnä siinä, että
puun käyttöpaikat eivät sijaitse alueilla, joilla
korjuupotentiaali on suurin.
Energiapuun käyttömäärien kasvaessa kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset
täyttävää runkopuuta ohjautuu energiatuotantoon alueilla, joilla kyseiset teolliset käyttöpaikat ovat etäällä tai puulle ei
ole markkinatilanteesta johtuen kysyntää.
Suurimmat käyttämättömät metsähakepotentiaalit sijaitsevat Itä-Suomessa ja Kainuussa ja suurimmat käyttöpaikat rannikolla,
joten kuljetusmatkat tulevat pitenemään,
kun metsähakkeen käyttömäärät kasvavat
Etelä-Suomen suurissa asutuskeskuksissa.
Tämän vuoksi mahdollisuuksia pitkien matkojen kuljetuskustannusten alentamiseen ja
meno-paluukuljetusten hyödyntämiseen tulee edelleen tutkia. Myös kannoissa on suuri
lisäyspotentiaali, jos hankintakustannuksia
saadaan alennettua ja polttomurskeen laatuvaihtelua tasattua.
Pienten puiden kirot
Nuorten metsien puunkorjuussa ongelmana ovat puunkorjuun korkeat kustan-
nukset, jotka johtuvat poistettavan puuston
pienestä tilavuudesta ja hakkuun huonosta
tuottavuudesta. Korjuun kustannukset nousevat huomattavasti puuston pienentyessä
ja ylittävät helposti puusta maksettavan
hinnan. Oman onnensa nojaan jätetty ryteikkö ei ole energiapuuparatiisi sen paremmin puunmyyjälle kuin korjuukoneen
kuljettajallekaan. Harventaminen kannattaa
kuitenkin lähes aina, koska puuston liiallinen
tiheys nuorissa metsissä hidastaa ainespuun
järeytymistä ja pienentää siten puunmyyntituloja. Kaikkein vaikeimmilla elinvoimansa
menettäneillä riukupuukohteilla voidaan toki
harkita ensiharvennuksen sijaan avohakkuuta ja metsänviljelyä.
Varmin tapa tehostaa hakkuun tuottavuutta ja parantaa korjuujälkeä on tehdä
taimikonhoitotyöt ajallaan ja raivata työmaa
ennen hakkuuta. Energiapuuharvennuksilla
hakkuupoistuman järeys ratkaisee energiapuun korjuun kannattavuuden, puustamaksukyvyn sekä raaka-aineesta maksettavan
kantohinnan suuruuden. Energiapuuharvennuksilla metsä- ja kaukokuljetuskustannuksen merkitys puustomaksukyvylle on
hakkuukustannusta pienempi, silloin kun
operoidaan kohtuullisilla metsä- ja kaukokuljetusmatkoilla.
Radikalismia suometsiin
Perinteisen puunkorjuun tehostamistarpeet sekä energiapuun arvon ja kysynnän
lisääntyminen ovat tuoneet hieskoivikon
kasvatukseen uuden varteenotettavan
vaihtoehdon, jossa suokoivikkoa kasvatetaan harventamatta noin 30-40 vuotta
päätehakkuuseen saakka. Lähinnä plantaasimetsätaloudesta tutun kasvatustavan taustalla ovat tutkimustulokset, joiden mukaan
hieskoivikoiden harvennuksilla turvemailla
tai muilla kosteilla mailla ei ole taloudellisia
perusteita, koska hieskoivikot eivät järeydy
vaneritukin mittoihin ja harventamattomuus
ei vähennä kuitu- tai energiapuun kertymää.
Harventaminen kannattaa kun sekapuuna
on kasvatuskelpoisia havupuita, tukkilaatuinen hieskoivikko kasvaa rehevällä kasvupaikalla tai kuusialikasvosta voidaan hyödyntää
metsänuudistamisessa.
Tehdyissä hakkuukokeissa hieskoivikon avohakkuun tuottavuus oli 40-60 % korkeampi
kuin harvennushakkuun tuottavuus vastaavissa olosuhteissa. Tutkimuksessa nousi esille
tarve parantaa nykyisten hakkuulaitteiden
soveltuvuutta koivun ja muiden mutkaisten
puiden hakkuuseen ja joukkokäsittelyyn, koska hakkuussa havaitun tuottavuushyppäyksen
taustalla oli lähinnä avohakkuun tuomat harvennusta paremmat korjuuolosuhteet, eli:
1) puukohtainen siirtymisaika pieneni, kun
samasta pisteestä pystyi hakkaamaan selvästi enemmän puita kuin harvennuksella, 2)
puiden poisto tapahtui systemaattisesti, 3)
jäävä puusto ei hidastanut puiden karsintaa,
katkontaa eikä kasausta.
Korjuulogistiikan kannalta olisi mielenkiintoista selvittää, onko avohakkuulla
mahdollista muuttaa osa talvikorjuuleimikoista kesäkorjuuleimikoiksi, sillä avohakkuu
antaa harvennuksia enemmän vapausasteita metsäkuljetuksen ajoreittien sijoitteluun palstalle samoin kuin ajokertojen
säätelyyn ajouralla. Suometsien nykyistä
tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää,
että korjuukauden pidentämiseen pyritään
määrätietoisesti, sillä korjuun kausivaihtelu
johtaa korkeisiin kustannuksiin korjuussa ja
puutavaran varastoinnissa sekä hankaloittaa
ammattitaitoisen työvoiman saantia alalle.
MMT Juha Laitila,
Luonnonvarakeskus,
Uudet liiketoimintamahdollisuudet,
Joensuu
22
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
UUTISNURKKA
PEFC-sertifikaatin
seuranta-auditointi
Mieliin painuva retki
tällä kertaa Hankasalmella
PEFC-metsäsertifiointi sisältää alan toimijoiden säännölliset tarkastukset eli auditoinnit. Näiden avulla varmistetaan että
metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävin perustein
ja toimintatavoin.
Sertifiointi on vapaaehtoista. Päijänteen
Metsänhoitoyhdistys, alan johtavana toimijana, haluaa olla mukana sertifiointijärjestelmässä. Viime kädessä näin kyetään
takaamaan jäsenkunnan puun kelvollisuus
markkinoilla.
Auditoinnin suoritti Det Norske Veritasin auditoija Rolf Arnkil. Päijänteen Mhy:n
Hankasalmen toimisto valikoitui kohteeksi
otannalla. Samaan otantaan kuului useita
Metsäkeskus Keski-Suomen alueen toimijoita, urakoitsijoista metsäpalveluyrityksiin.
Aluksi tutustuttiin papereihin, varmistuttiin että yhteistyösopimukset on tehty
vaatimusten mukaisesti. Sitten siirryttiin
maastoon, tutustumaan taimikonhoito-,
kunnostusojitus- ja viljelymuokkauskohteisiin. Auditoija sai tilaisuuden henkilökohtaisesti keskustella yrittäjien kanssa kunkin
työmaasta.
Kaikkein tärkein asia, työn laatu, havaittiin kaikilla työmailla erinomaiseksi. Lieviä
puutteita havaittiin eräiden dokumenttien
ja puutavaran varastopaikkojen kohdalla.
Kokonaisuudessaan Päijänteen Mhy läpäisi
tarkastuksen hienosti!
Det Norske Veritasin auditoija Rolf Arnkil (toinen oikealta) oli tyytyväinen. Taimikonhoitokohteessa oli kaikki kunnossa ja työn jälki hyvä.
Koneyrittäjät koolla
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys kutsui
toimialueensa korjuu-urakoitsijat koolle 6. ja
7. toukokuuta 2015 keskustelemaan puunkorjuuseen liittyvistä käytännön asioista.
Teemat vaihtelivat yleisistä leimikon laadintaan liittyvistä tekijöistä uusiutuneeseen
Kemeralakiin ja oikean katkonnan varmistamiseen. Myös syksyllä uusiutuvan tilaajavastuulain pykäliä käsiteltiin.
Kummankin päivän päätteeksi saimme
tilaisuuden tarkastella käytännön tilannetta
UPM:n Säynätsalon vaneritehtaalla. Tehtaan edustaja selvitti esimerkkien avulla
vanerin valmistuksen kannalta oleellisia koivutukin laatutekijöitä.
Täytyy sanoa että omassa maakunnassakin on paljon näkemisen arvoisia paikkoja.
Keväällä päätimme yhdessä Korpilahden ja Luhangan Osuuspankkien kanssa
järjestää joku mukava tilaisuus yhteisille
asiakkaillemme. Luonto, metsä ja Leivonmäen kansallispuisto tulivat ensimmäisenä mieleen. Hyvänä kylkiäisenä saatiin
järjestymään kahvit aivan kansallispuiston
kupeessa sijaitsevalle Röykkälän lammastilalle. Tilan isännät Viola ja Kalevi Fredin
pitivätkin mielenkiintoisen esitelmän lammastilan toiminnasta, sekä talon ja tilan
historiasta. Oiva paikka kaiken kaikkiaan
viettää vaikka viikonloppu tilan mökeissä,
tutustua lammastilan toimintaan ja samoilla kansallispuistossa.
Kansallispuistossa on monen mittaisia
patikointireittejä nuotiopaikkoineen. Sitkeästi koko bussilastillinen patikoi vajaan
kahden kilometrin reitin, vaikka vettä satoi
ajoittain rankasti. Mieliin painuva retki sai
kuitenkin arvoisensa päätöksen, sillä tulille
päästyämme sade heltisi. Makkara ja etenkin paistetut ruisleivät tekivät kauppansa.
Kotimatkalle päästiin hyvillä mielin.
Kiitokset vielä sekä Röykkälän tilalle että
Osuuspankkilaisille!
Röykkälän tilan emäntä Viola Fredin esittelemässä toimintaansa ja lampaantaljoja
Taas kerran kävi ilmi että esimerkiksi puun
korjuuketjun ihanteellisen lopputuloksen
kannalta on hyvä että ketjun eri jäsenet
ymmärtävät toimiensa vaikutukset seuraavien jalostusvaiheiden kannalta. Keskustelu
kävi vilkkaana ja asioita tarkasteltiin useista
eri näkökulmista mikä on aina hyvä.
Saamamme positiivinen palaute metsänomistajilta ja yrittäjiltä innostaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistystä edelleen
kehittämään puunkorjuun eri vaiheita laatukysymyksineen. Kysymyksessä on pitkän
tähtäimen yhteistyö josta hyötyvät kaikki
osapuolet. Toukokuun keskustelut eivät varmasti jää vaille jatkoa.
Patikkalenkin jälkeen makkara ja paistettu ruisleipä maistui.
Verovinkki
Metsätalouden vähennykset
Koneyrittäjien koulutuspäivän päätteeksi tarkasteltiin vanerin valmistuksen kannalta oleellisia
koivutukin laatutekijöitä.
Metsätalouden verotuksessa ovat vähennyskelpoisia kaikki
metsätalouden menot, riippumatta siitä, onko metsänomistajalla ollut verovuonna metsätalouden tuloja. Metsänomistajan on itsensä huolehdittava siitä, että kaikki kulut tulevat
kirjatuksi vähennyksiin. Verottaja pitää kyllä huolta ja kysyy
puunmyyntitulojen perään, jos ne jäävät merkitsemättä verolomakkeelle, mutta menojen perään verottaja ei kysele.
www.paijannemhy.fi
23
METSÄPÄIJÄNNE
nro 2 / 28.8.2015
Tapahtumakalenteri
Oletko kiinnostunut oppimaan
raivaussahan käyttöä?
6
Mikäli kiinnostusta on, järjestämme naisten raivaussahapäivän syyskuun lopulla
Jyväskylän seudulla. Koulutus soveltuu myös henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa
kokemusta raivaussahan käytöstä. Jos mielenkiintosi heräsi, ole hyvä ja ota yhteyttä
11.9.2015 mennessä toimisto@paijannemhy.fi tai p. 040 7098477.
Jämsä 1.9.-3.9.
METSÄTARVIKKEITA
NIIN AMATTILAISILLE
KUIN HARRASTELIJOILLE
www.tarmet.fi
Tutustu myös
nettisivuihimme
www.paijannemhy.fi
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti
Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry
Puh. 040 709 8477 fax 014 819 0444
Kannen kuva: Sami Karppinen
Päätoimittaja Harri Kivirinta
Toimitussihteeri Pirjo Lumioja
email: pirjo.lumioja@paijannemhy.fi
Sivunvalmistus SSS Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2015
MIELENRAUHA
METSÄSTÄ
PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUT
METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA
NEUVONTA (jäsenille maksuton)
• Kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus
• Henkilökohtainen neuvonta
METSÄSUUNNITTELU
• Metsäsuunnitelmien laadinta
• SilvaNetti – metsäsuunnitelma
netissä
• tarvittavat karttapohjat
• tulosten laskeminen
• metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito
OMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT
- Arviointi
• metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot
• metsätuhojen tarkastukset, lausunnot
• muut todistukset ja lausunnot
- Metsäkiinteistöjen välitys (LKV)
- Perunkirjoituspalvelut
Metsätilojen omistusjärjestelyt
• Reiska –palvelu sukupolvenvaihdoksiin
• kuolinpesien perinnönjaot ja ositukset
• kauppa- ja lahjakirjojen laadinta
METSÄVEROPALVELUT
• Metsäveroilmoitukset
• Arvonlisäveroilmoitukset
• Puukaupan veroasiat
• Muut veroasiat
METSÄN UUDISTAMINEN
• Suunnittelu, toteutus ja valvonta
• Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta
• Materiaalin valinta ja hankinta
• Siementen kylvö ja taimien istutus
• Jälkityöt
TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO
• Tarkastus ja raportointi
KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN
TEKEMINEN
• Suunnittelu ja toteutus
• Myös metsäteiden perusparannukset
• Tieyksikkölaskelmat
METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET
KULOTUS
• Suunnittelu, toteutusvastuu ja työvälineet
TAIMIEN JA SIEMENTEN VÄLITYS
• Tarpeiden kartoitus ja tarjousten
pyytäminen sekä vertailu
• Materiaalin toimitus
PUUNMYYNTISUUNNITELMA (jäsenille maksuton)
• Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys
• Markkinatilanteen selvitys
• Puunmyyntisuunnitelman laadinta
• Metsänkäyttöilmoitus
• Määrä- ja hinta-arvio
• Jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot
• Monimuotoisuuden ja avainbiotooppien
huomioiminen
PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO
• Tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu
tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden
• Ajantasainen hintaseurantajärjestelmä,
leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous
• Valtakirjakauppa ja puun myynti
• Kauppaehtojen tarkastus ja seuranta
• Korjuun- ja mittauksen valvonta
• Puutavaran luovutus, mittaustodistuksen
allekirjoitus
PUUNKORJUUN VALVONTA
PYSTYKAUPOISSA
• Hakkuun valvonta, tarvittavat
jälkimittaukset ja edunvalvonta
KORJUUPALVELU
• Puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja
toteutus
METSÄN VUOSIHUOLTO
- HOIDAMME KAIKKI VELVOITTEET PUOLESTASI
Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään
asuville tai muuten kiireisille metsänomistajille.
Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen –paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsän vuosihuolto lähtee
liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä
kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Metsän
vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä.
pmhy-metsäpäijänne-takakansi2014-11-takakansi_v4.indd 2
*Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennusja päätehakkuukohteet
*Saat arvion puunmyyntituloista
*Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet
*Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä
Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman
vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme
ehdotelman tulevista toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla metsäsi
kasvun eri vaiheista.
24/11/14 11:44

2 - Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Transcription

Similar documents

Metsänhoitoyhdistys mukana sähkökatkojen vähentämisessä s. 20

Harri Kivirinta aloitti toiminnanjohtajana s.4

Pulkkilanharju - Majatalo-Gasthaus

Metsänomistajat KangaSnieMi-PieKSäMäKi

15.5. - paikallis.info

TAKUU SIISTIÄ TESTIVOITTAJILLA

12.6. - Paikallis.info

T A K S I - paikallis.info