kriisikansio

AURINKORINTEEN KOULUN
KRIISIKANSIO
YLEINEN HÄTÄNUMERO 112
TAKSI
106 400
Lievemmät tapaturmat
Pyörön terveyskeskus/Info
186 331
(hoitaja ohjaa oikealle vastaanotolle oppilaan nimen mukaan)
Hengenvaaratilanteet
KYS päivystyspoliklinikka
174 501
Lastenpsykiatrian poliklinikka
172 787
Kaartokatu 9
Kriisiryhmä:
rehtori Esa Miettinen
044-718 4771, 184 771
apulaisrehtori Sanna Matilainen
044 718 4773
erityisopettaja Anna-Leena Holopainen
184 773
luokanopettaja Paavo Saastamoinen
184 773
terveydenhoitaja
186 518
Koululaisten vastaanotto ma, ti, ke
puhelintunti klo 12 – 13 päivittäin
Muita tärkeitä puhelinnumeroita
Myrkytystietokeskus
09-471 977 tai
09-4711
Oppilashuoltoyksikkö, kanslia
184 049
Alavanmäen perhetukikeskus/turvakoti
183 393
Lastentie 3 – 5
Lasten mielenterveyspalvelujen psykologi 186 328
klo 12.30-13.30
Perheneuvolan työntekijä klo 12 – 13
044-718 1384
Minna Canthin katu 28, 1. krs, klo 12 –13
Sosiaalityö, lastensuojeluasiat
183 701
sos.- ja terv.keskus, eteläisen alueen lapsiperheyksikkö/osastosihteeri
Ma ja To 8 – 15, Ti, Ke, Pe 8 – 13
183 731
SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN PUHELINTUNTI KLO 11.30-12.30
Asiakasjako:
A-Hh
p. 183 720
Hi-Ju
p. 183 721
Jv-Le
p. 183 722
Lf-Pi
p. 183 725
Pj-Se
p. 183 724
Sf-Ö
p. 183 723
Jynkkä, Lehtoniemi, Levänen, Lippumäki, Rautaniemi, Saaristokaupunki
A- M
p. 183 726
N-Ö
p. 183 727
Lastensuojelun neuvonta,ark. klo 8 – 15.15
(lastensuojeluilmoitukset)
044-718 1740
89-1740
Koulupoliisi, Maarit Laakkonen
maarit.laakkonen@poliisi.fi
050 553 2730
2
Turvakoti (muu kuin virka-aika)
017-183 393
Kuopion Kriisikeskus
Kriisipäivystyksen ajanvaraus 8 - 23
262 7738
Saastamoisenkatu 12
Lehtoniemenkatu 1
Kuopion ev.lut.seurakunnat,Petonen
Koulupappi Anna-Maija Hella
Pappien päivystysnumero ma – pe klo 10-12
(diakoniatsto)040-4848
333
040-4848 363
040-4848 328
Kuopion ortodoksinen seurakunta, kanslia 020 6100 300
020 6100 302
Mikko Kärki
3
Koulun ulkolinjapuhelimet löytyvät:
Keltasiipi
Anna-Leenan huone
Punasiipi
Teknisen työn luokka
Luokkien 1102 ja 1103 välinen varasto
Sinisiipi
Välivarasto (jossa myös kopiokone)
Erityisopettajan työhuone (Kristiina)
Hallintotilat
Rehtorin huone
Kanslia
Neuvotteluhuone
Opettajien huone
Opettajien työtila
4
SISÄLTÖ:
1.
KÄYTÄNNÖN OHJEET AKUUTTITILANTEISIIN
a) lievä tapaturma …………………………………………….……………………6
tasku A maksatustunnus
b) vakava tapaturma ………………………………………………………………7
c) sairaskohtaukset: ……………………………………………….……….8-10
diabetes, astma, epilepsia
d) kuolemantapaus…………………………………. ……………………….11-12
tasku B kirjemallit
e) oppilas katoaa ……………………………………………………………………13
f) pahoinpitely ……………………………………………………………………....14
g) koulukiusaaminen ………………………………………………………..15-18
Aurinkorinteen koulun suunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi
h) väkivaltatilanne koulussa ………………………...……………..19-20
esim. väkivaltainen oppilas, pommiuhka
i) oppilaiden häiritsijät koulun ympäristössä,
koulumatkoilla ……………………………………………………………………21
esim. namusedät, itsensäpaljastajat, humalaiset
j) päihdeongelmat …………………………………………………………………21
2.
PITKÄAIKAISET KRIISIT JA HÄIRIÖT
k) jos huolestut lapsesta, keneen yhteys? ……………………..22
l) kriisitilanteita ja huolestuttavia oireita ………….……….…22
Kriisiryhmä …………………………………………………………………………….23
3.
KRIISIKANSION SEURANTA …………………………………….…24
4.
LÄHDEKIRJALLISUUTTA
5
1. KÄYTÄNNÖNOHJEET AKUUTTITILANTEISIIN
A) LIEVÄ TAPATURMA
lähetä jatkohoitoon aina:
 hammastapaturmat tai –epäilyt
 pienet, syvät haavat
 murtumaepäilyt
 aivotärähdykset (huimaus, oksentelu, kova
päänsärky, näköhäiriöt, huonovointisuus)
TOIMI NÄIN
1.
Ota yhteys vanhempiin
- kerro tapahtumat
- rauhoita
- kehota ottamaan ensisijaisesti yhteys oman
alueen lääkäriin. Jos ei tavoita, päivystykseen.
2. Täytä lähete lääkärintarkastukseen tai
hoitoon
(2 kpl, joista alkuperäinen mukaan ja jäljennös koululle ).
3. Jos vanhempia ei tavoiteta, joku koulun
aikuisista vie taksilla terveyskeskukseen.
( Huomioi maksatustunnus TASKU A ja muista ilmoittaa
sekä oppilaan nimi että käytetty maksatustunnus koulun
kansliaan)
Huom! Jos lapsi vietävä terveyskeskukseen, vanhemmat eivät voi
käyttää lapsen vakuutusta. Opettaja on vastuussa oppilaasta niin
kauan kunnes saa yhteyden vanhempiin ja sopii
jatkotoimenpiteistä. Muista varmistaa, että lapsi on syönyt,
jonotusaika saattaa venyä päivystyksessä.
6
B) VAKAVA TAPATURMA
(ambulanssitapaturmat)
esim. tajunnantason heikkeneminen, verenkiertohäiriöt tai
hengitysvaikeudet
HÄTÄNUMERO 112
Varmista välitön ensiapu!
Järjestä vapaa kulku onnettomuuspaikalle.
Opastus kadulta saakka.
Ota yhteys vanhempiin / perheeseen mahdollisimman pian.
Joku aikuinen mukaan ambulanssiin.
Tilanteen jälkihoito koulussa:
- asiallinen tieto koko koulun väelle
- henkilökunnalle pikakokous. Opettajat
tiedottavat oppilaille ja samalla rauhoittavat
heitä.
- varmista, että kaikki tapahtuman nähneet
ovat rauhoittuneet ennen kotiinlähtöä.
- tarvittaessa koko koulun väki saliin; yhteinen
tiedotustilaisuus
Oppilashuoltoryhmä koolle
Oppilashuoltoryhmä järjestää jälkihoitoa tarpeen mukaan.
7
C) SAIRASKOHTAUKSET
Luokanopettajalla velvollisuus informoida henkilökuntaa
luokallaan olevasta oppilaasta, jolla on jokin sairaus, esim.
diabetes tai epilepsia.
Diabetes, shokki
Oppilaan poikkeava käytös
 hajamielisyys, poissaolevuus
 väsymys, ärtyneisyys
 epäselvä puhe
Oppilaan fyysinen oireilu
 nälän tunne, hikoilu
 vapina
Oireet johtuvat verensokerin laskusta, hoitamattomana
tajuttomuus.
Ensiapu
Jos potilas on tajuissaan: hunajaa, sokeripala,
sokerimehua tai siirappia suun limakalvoille. Jos tilanne ei
korjaannu, potilas lääkäriin.
8
Astma
Oireet kohtauksessa
 vaikea, pihisevä, vinkuva uloshengitys
 limaneritys lisääntyy
Ensiapu






potilaan omat ensiapulääkkeet
lapselle mieluisa, rentouttava asento
tehostettu, rauhallinen palleahengitys
kevyt hengitys nenän kautta
mahdollinen lääkitys
juominen, ikkunat auki, happea
Huomioitava koulussa
 käsityö
 kotitalous
 liikunta
Tarvittaessa: jos kohtaus ei laukea muutamassa minuutissa
omilla lääkkeillä, tilaa ambulanssi!
9
Epilepsia
Epilepsiakohtaukset:
Paikalliset kohtaukset (pieni kohtaus):
esim. hetkellinen poissaolokohtaus, tuijotus,
silmien räpyttely, toistuvat vatsakivut, oksentelu
Yleistynyt kohtaus:
koko vartaloon leviävä kouristuskohtaus, johon liittyy aina
tajuttomuus. Alkaa usein ilman ennakkovaroitusta.
Miten autan?
- pysy rauhallisena, kun kohtaus on alkanut, sitä ei voi
pysäyttää
- älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi,
ettei oppilas kolhi päätään tai muuten vahingoita
itseään
- älä laita oppilaan suuhun mitään
- kylkiasento
- jos kohtaus kestää yli 15 minuuttia, lähetä lääkärin
vastaanotolle
- kohtauksen jälkeen lepo
10
D) KUOLEMANTAPAUS KOULULLA (tasku B)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Varmista, että rehtorilla on oikea tieto asiasta
Rehtori ilmoittaa tapahtumasta omaisille
Rehtori kutsuu oppilashuoltoryhmän ja /tai
kriisiryhmän koolle
Koko koulu koolle
 kerrotaan tosiasiat täydellisinä
 korjaa väärät huhut
 lippu puolitankoon (talonmies)
Asiallinen viesti koteihin (kirjemalli taskussa)
Opettajat varmistavat luokissa, ettei kukaan
oppilaista lähde itkuisena tai järkyttyneenä kotiin.
Soita vanhemmille tarvittaessa.
Lähipäivinä:
muistotilaisuus koulussa ja muistaminen luokassa.
Hautajaisiin osallistuminen:
sovitaan käytännön asioista vanhempien kanssa.
Kirjemalli koteihin hautajaisiin osallistumisesta.
(kirjemalli taskussa)
Kuolemantapaus koulun ulkopuolella
lupa asiasta tiedottamiseen kysyttävä vanhemmilta.
11
Muistaminen koulussa:
Oppilaan tai opettajan kuolema tulee huomioida koulussa tietyllä
tavalla – tapoja on monia. Kuolemasta kerrotaan
aamunavauksessa, jolloin menetystä voidaan avoimesti surra.
Vietetään hiljainen hetki kuolleen muistoksi. Koulun lippu
lasketaan puolitankoon.
Eräs tapa on muistotilaisuuden järjestäminen. Muistohetkeen voi
sisältyä:
- rehtorin muistosanat
- luokanopettajan puhe
- sopiva runo
- papin puhe
- laulu tai musiikkiesitys
- kokoontuminen koulun pihalle lipun ympärille
Muistaminen luokassa:
Kuolemantapaus voidaan huomioida luokassa monella tavalla ja
muistoa voidaan kunnioittaa erilaisin symbolein. Oppilaat voivat
koristella kuolleen luokkatoverinsa istumapaikan piirroksilla,
maalauksilla tai hänen muistokseen voidaan sytyttää kynttilä.
Symboliset eleet auttavat oppilaita jäsentämään kaoottisia
ajatuksiaan ja tunteitaan. Kun lapset saavat muuttaa ajatuksensa
ja tunteensa toiminnaksi, käsittämättömästä tulee
konkreettista. Aikuisen tavoin lapset tuntevat itsensä
helpottuneiksi symbolisten eleiden jälkeen, vaikka niiden
vaikutus jäisikin selittämättömäksi.
12
E) OPPILAS KATOAA KOULUSSA TAI RETKELLÄ
1.
2.
3.
4.
5.
ilmoitus rehtorille
soitto kotiin
tutkitaan koulualue sisältä ja ulkoa
kuulutus koko koululle; olisiko joku nähnyt oppilasta
ilmoitus vanhemmille, mahdollinen soitto poliisille
KOULUMATKALLA
1.
2.
3.
opettaja ja vanhemmat sopivat keiden kavereiden
kotiin soitetaan
jos oppilasta ei löydy, ilmoitetaan asiasta rehtorille
vanhemmat ottavat yhteyttä poliisiin
KATOAMISEEN LIITTYVÄ MAHDOLLINEN RIKOS
Jos kyseessä on rikos, ilmoitetaan asiasta
mahdollisimman pian rehtorille > poliisille,
jotka jatkavat asian hoitamista.
13
F) PAHOINPITELYEPÄILY:
1.
2.
3.
Keskustele lapsen kanssa vammojen synnystä
Keskustele asiasta terveydenhoitajan ja rehtorin
kanssa. Yhdessä sovitaan, kuka ottaa yhteyttä
vanhempiin.
Jos tarvetta, soita sosiaalitoimistoon.
Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulaki §40.
Lastensuojelun neuvonta
(lastensuojeluilmoitukset)
virka-aika
ilta-aika
044-7181740
183393
Lastensuojelulain 40 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus
”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai
seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva
henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä
perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta
lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä
sosiaalilautakunnalle.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä
tällaisen ilmoituksen.”
14
G) AURINKORINTEEN KOULUN SUUNNITELMA
KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI
KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ
Kiusaamisella tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti oman tai muiden
luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia.
Kiusaamista on mikä tahansa toiminta, joka vaikuttaa negatiivisesti kiusatun
hyvinvointiin, eli aiheuttaa hänelle harmia tai pahaa mieltä. Kiusaamisen kriteerit
ovat toistuvuus, jatkuvuus, tahallisuus, epätasa-arvoinen suhde kiusatun ja
kiusaajan välillä.
Kiusaamisen muotoja:
Sanallinen painostus
Välinpitämättömyys
* ivaaminen
* syrjiminen
* nimittely
* eristäminen
* halveksunta
Fyysinen väkivalta
Pakottaminen
* lyöminen
* kiristäminen
* potkiminen
* uhkaaminen
* kamppaaminen
* tavaroiden ottaminen
Vahingonteko
* tavaroiden rikkominen
ROOLIT KIUSAAMISTAPAUKSISSA
* kiusattu
* kiusaaja(t)
* apuri, kannustaja, yllyttäjä (lähtee mukaan kiusaamiseen tai kannustaa
kiusaajaa jatkamaan)
15
* hiljainen hyväksyjä (ei uskalla puuttua tilanteeseen, ei ole huomaavinaan, antaa
kiusaajalle passiivisen vahvistuksen jatkaa kiusaamista)
* puolustaja (asettuu kiusatun tueksi kiusaajaa vastaan, kieltää kiusaajaa, kertoo
kiusaamisesta)
KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN
Koulussa
* oppilas on toistuvasti yksin välitunnilla tai ei halua ollenkaan lähteä välitunnille
* oppilas vaikuttaa ahdistuneelta ja /tai alakuloiselta
* oppilas jää päivän päätyttyä koulun alueelle lähtemättä heti kotimatkalle
* oppilaan vastauksille nauretaan toistuvasti
* oppilasta ei valita ryhmätöihin tai joukkueisiin
* oppilaan poissaolot lisääntyvät
Kotona
* lapsi on haluton lähtemään kouluun
* lapsella on univaikeuksia, päänsärkyä, vatsakipua ym. fyysisiä oireita
* lapsi ei puhu kavereistaan eikä tuo heitä kotiin
* lapsi alkaa kulkea uutta reittiä kouluun tai haluaa saattajan
* lasta vaivaa yleinen alakuloisuus
KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY
* tutustu KiVa-koulu materiaaliin
* koko henkilöstö tiedostaa ja sitoutuu siihen, että kiusaamista ei hyväksytä
koulussamme missään muodossa
* koulun myönteinen ilmapiiri sekä oppilaiden itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen
kehittäminen. Konkreettisia toimia: oppitunnit luokissa.
* koulun ja luokan yhteiset säännöt
* aktiivinen välituntivalvonta ja mielekkääseen välituntitoimintaan ohjaaminen
* kummitoiminta
* luokassa puhutaan kiusaamisesta ja tehdään selväksi, että kiusaamista ei sallita.
* korostetaan oppilaille, että kiusaamisesta kertominen on tärkeää, jotta asiaan
voidaan puuttua.
16
* oppilaille ja vanhemmille tiedotetaan koulun toimintamalli kiusaamistilanteessa
* koulussa tehdään kaikille luokille kirjallisia kyselyjä oppilaiden kokemuksista
kiusaamisesta. Tulosten perusteella ryhdytään tarvittaviin jatkotoimiin.
OHJEITA VANHEMMILLE
* seuraa lasten vointia: sairauksia, rahankäyttöä, naarmuja ja mustelmia,
mielialaa
* keskustele kavereista, koulusta
* kiusaamista ei pidä koskaan hyväksyä
* ota tarvittaessa yhteys kouluun, muihin vanhempiin
myös silloin kun kyseessä ei ole oma lapsi
* selvitä: kuka? mitä? missä? milloin?
* kannusta lasta puolustautumaan
* tue ja rohkaise kiusattua
* ohjaa lastasi harrastuksiin
KOULUMME ON KIVA KOULU
KiVa Koulu -ohjelma
KiVa Koulu on valtakunnallinen, opetusministeriön rahoituksella kehitettävä ja vahvasti
tutkimustietoon perustuva ohjelma, joka on kehitetty kiusaamisen vastaiseksi
työvälineeksi kasvattajien käyttöön. Ohjelma on suunnattu perusopetuksen
vuosiluokille 1–9.
Toimenpiteet koko koulussa
KiVa Koulu –ohjelmasta saamme tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Ohjelma
sitouttaa kaikki koulun aikuiset kiusaamisen vastaiseen työhön. Henkilökunta kertaa
joka syksy koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyviä toimintatapoja yhteisessä
kokouksessa. Toukokuussa kaikki koulumme oppilaat vastaavat nimettömästi KiVa
Koulu-tilannekartoitukseen. Koulu saa tilannekartoitustulokset tietoonsa kesän aikana
ja niihin tutustutaan huolella seuraavana syksynä.
Koulussa järjestetään KiVa Koulu -startti joka syksy jonkun mukavan puuhan tai
esityksen muodossa. Startin tarkoituksena on muistutella kaikille oppilaille, että
olemme kiusaamisen vastainen koulu.
17
Välituntivalvojat käyttävät heijastinliivejä, jotka lisäävät heidän näkyvyyttään.
Koulussamme on myös kummioppilastoimintaa, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä
isompien ja pienempien oppilaiden välistä myönteistä toimintaa.
Toimenpiteet luokassa
KiVa Koulu -ohjelma sisältää 10 kaksoistuntia (2 x 45 min.) välitehtävineen, jotka
viedään läpi 1-2 lukuvuoden aikana. Oppitunneilla keskustellaan mm. toista
kunnioittavasta käytöksestä, ryhmässä toimimisesta ja kiusaamisesta sekä tehdään
erilaisia harjoituksia ja ryhmätöitä. Oppitunteja täydentää KiVa-tietokonepeli. Pelissä
seikkaillaan virtuaalisessa koulussa, harjoitellaan kiusaamisen vastaista toimintaa ja
saadaan siitä palautetta. Oppilas pääsee peliin myös kotona, mikäli hänen kotonaan on
Internet-yhteys.
Luokkatason työskentelyn keskeinen tavoite on vaikuttaa oppilaisiin niin, että he
kiusaajan kannustamisen sijaan asettuisivat tukemaan kiusattua ja osoittaisivat,
etteivät hyväksy kiusaamista. Kiusaamisen loppuminen tulee mahdolliseksi kun yhteinen
vastuuntunne herää ja koko ryhmän normeissa tapahtuu muutoksia.
Toimenpiteet yksittäisissä kiusaamistilanteissa
KiVa Koulu -ohjelmassa keskitytään paitsi kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, myös
mahdollisimman tehokkaaseen puuttumiseen. Aurinkorinteen koulussa toimii rehtorin,
apulaisrehtorin ja kolmen opettajan muodostama koulutiimi. Tiimin jäsenet ovat
perehtyneet KiVa-koulutoiminnan mukaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla yksittäisiin
kiusaamistapauksiin puututaan.
Kun vanhempi ottaa yhteyttä kouluun kiusaamisasiassa tai oppilas kertoo
kiusaamisesta opettajalle, selvitetään ensin, onko kysymyksessä systemaattinen
kiusaaminen, satunnaisempi konflikti, riita lasten välillä vai esimerkiksi
väärinkäsityksiin perustuva loukkaantuminen. Kaikista systemaattisen kiusaamisen
tunnusmerkit (toistuvuus, jatkuvuus, tahallisuus, epätasa-arvoinen suhde kiusatun ja
kiusaajan välillä) täyttävistä tapauksista välitetään tieto koulutiimille, jonka jäsenet
ryhtyvät selvittämään asiaa ja käymään keskusteluja eri osapuolten kanssa.
Tiimin jäsenet keskustelevat ensin kiusatun oppilaan ja tämän jälkeen jokaisen
kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen. Kiusaamisessa mukana olleet
lapset tavataan vielä ryhmänä. Kun on sovittu, miten he muuttavat käyttäytymistään,
sovitaan uudesta tapaamisesta, seurantakeskustelusta. Sekä kiusatun että
kiusaamiseen osallistuneiden kanssa tavataan uudelleen ja varmistetaan, että
18
kiusaaminen on todella loppunut. Jokaisen tapauksen käsittelyssä on mukana kaksi
tiimin jäsentä. Keskustelujen kaikki vaihteet kirjataan KiVa Koulu -lomakkeille.
Vanhempia informoidaan kaikista tiimin käsiteltävänä olleista omaa lasta koskevista
tapauksista. Tarvittaessa vanhempia voidaan pyytää koululle selvittämään asiaa.
Ensisijaisesti kiusaamiseen liittyvät keskustelut käydään kuitenkin koulun aikuisten ja
oppilaiden välillä. Oppilaille annetaan mahdollisuus muuttaa omaa käytöstään.
Yhteenveto esiin tulevien kiusaamistapausten käsittelystä:
Onko kyse systemaattisesta kiusaamisesta?
Ei -> luokanopettaja selvittää asian
Kyllä -> tapaus ohjataan KiVa -tiimille
KiVa -tiimin toiminta:
1. Tapaaminen kiusatun oppilaan kanssa: ”Aion auttaa sinua. Kerro, mitä on
tapahtunut.”
2. Keskustelut kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa yksitellen: ”Miten
voit muuttaa omaa käytöstäsi? Miten voit luvata jatkossa toimivasi?”
3. Keskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa ryhmänä: ”Mihin
olemme sitoutuneet?”
4. Soitto kaikkien niiden oppilaiden koteihin, jotka ovat osallistuneet
keskusteluihin.
5. Noin viikon kuluttua seurantakeskustelu kiusatun oppilaan kanssa: ”Onko tilanne
muuttunut?”
6. Seurantakeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden (ja kiusatun
oppilaan) kanssa: ”Miten varmistamme, että kiusaamista ei enää tapahdu?”
19
H) VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA
Väkivaltainen oppilas
Miten toimia?
- oppilaan rauhoittaminen, tarvittaessa oppilaan vieminen rauhalliseen
paikkaan
- opettaja ja oppilas ja rehtori yhdessä selvittävät tilanteen ja
toimenpiteet
- yhteys vanhempiin sekä oppilashuoltoryhmään tai kriisiryhmään
- selvitetään tilanne myös silminnäkijöiden kanssa asian loppuun
käsittelemiseksi
Jos edellä oleva tilanne ei rauhoitu ja/tai käytössä on oppilaalla tai muulla
henkilöllä aseita tai väkivaltavälineitä on huolehdittava, ettei kenenkään
turvallisuus tai henki vaarannu
* oppilaat ohjataan pois paikalta
* tieto rehtorille, joka antaa jatkotoimintaohjeet ja hälyttää
tarvittavaa apua
Häiriköivä oppilas
Jos oppilas häiriköi koulun tiloissa koulupäivän aikana tai oppituntiensa
jällkeen eikä kehotuksista huolimatta rauhoitu, tiedotetaan ensin
huoltajaa ja velvoitetaan häntä hakemaan oppilas pois koulusta. Jos
huoltaja ei pysty tätä tekemään ja oppilas jatkaa häiriköintiä, kutsutaan
paikalle poliisi.
20
Aseellinen uhka
- Soita 112 ja pyydä poliisin apua.
- Tiedota rehtoria tai seuraavaa henkilöä kriisiryhmän listassa.
- Lukitse kulkuväylät ja ikkunat.
- Lukitse luokan ovi ja sammuta valot.
- Pidä oppilaat luokassa, poissa ovilta ja ikkunoista.
- Istu oppilaiden kanssa lattialla ja pyri rauhoittamaan tilannetta.
- Pidä jatkuvasti yhteyttä poliisiin.
- Älä päästä oppilaita yksin kotimatkalle.
Pommiuhka puhelimessa
- Kuuntele tarkasti – älä keskeytä.
- Yritä merkitä muistiin koko viesti.
- Tiedota rehtoria tai seuraavaa henkilöä kriisiryhmän l-listassa.
- Soita 112 ja pyydä poliisin apua.
- Koulu on tyhjennettävä nopeasti. Kuulutus tehdään keskusradion kautta.
- Koulu tyhjennetään pelastussuunnitelman mukaisesti.
Pommiuhka faxilla, sähköpostilla tai muulla tavoin
- Säilytä todiste.
- Tallenna sähköpostiuhkaus.
- Toimi pommiuhkan toimintaohjeen mukaisesti.
Panttivankitilanne
- Toimi rauhallisesti.
- Neuvottele ja kysele uhkaajan tarkoitusperiä.
- Voita aikaa ja koeta löytää yhteistyömahdollisuudet.
- Toimi tilannekohtaisesti.
Katso ”Kriisin käsittely oppilaiden kanssa luokassa” – tasku +
ohjeet kotiin.
21
I) OPPILAIDEN HÄIRITSIJÄT KOULUN
YMPÄRISTÖSSÄ JA KOULUMATKALLA
- mahdollisesta epäilystä tieto rehtorille
- tiedottaminen oppilaille ja koulun henkilökunnalle
- rehtori ilmoittaa tarvittaessa poliisille ja koteihin
J) PÄIHDEONGELMAT
Päihteiden käyttö/epäily
- yhteys terveydenhoitajaan ja rehtoriin sekä vanhempiin
- päihteiden takavarikointi
- tarvittaessa yhteys sosiaalityöntekijään
22
2) PITKÄAIKAISET KRIISIT JA HÄIRIÖT
K) JOS HUOLESTUT LAPSESTA keskustele ensin
- vanhemman
- erityisopettajan
- terveydenhoitajan tai
- oppilashuoltoryhmän kanssa
L) KRIISITILANTEITA JA HUOLESTUTTAVIA
OIREITA
- perhekriisi (vanhempien ero, lähiomaisen kuolema,
konkurssi, alkoholiongelma, mielenterveysongelmat)
- oppilaan päihteiden käyttö
- koulupinnaus ja suuret poissaolomäärät
- vakava sairaus (oppilas, perhe, koulun työntekijä)
- vetäytyvyys, kyvyttömyys leikkiä
- levottomuus
- aggressiivisuus, tottelemattomuus, raivokohtaukset
- keskittymisvaikeudet
- huono koulusuoriutuminen, alisuoriutuja
- väsymys
- huono pettymyksen sietokyky
- liiallinen epävarmuus tai syyllisyyden tunne
- tunteettomuus, ilottomuus, alakuloisuus
Jos huomaat, että käyttäytyminen muuttuu ja oireet pitkittyvät,
ota yhteyttä vanhempiin. Ilmaise huolesi, jos oppilas mielestäsi
tarvitsee lisätukea.
23
Kriisiryhmä
Toimintamallit erilaisissa kriisitilanteissa
Kun tulee tieto onnettomuudesta, tms. Ensimmäinen tehtävä on tarkistaa tiedon
paikkansapitävyys. Tiedon vastaanottajan tulisi selvittää:
 mitä on tapahtunut
 missä ja milloin
 kuka tai ketkä ovat tapahtuman uhrit
 soittajan henkilöllisyys
Kriisiryhmä tekee tilannekartoituksen ja päättää sen pohjalta mitkä ovat toiminnan tasot.
Toiminnan mahdolliset tasot:





koko koulu
opettajanhuone
luokka
yksittäiset oppilaat
vanhemmat

koulun ympäristö (esim. asuinalue, muut koulut)
Kriisiryhmän tehtävänä on
1) arvioida kriisin vakavuusaste; vaatiiko tilanne kriisiryhmän puuttumista
2) soveltaa kriisisuunnitelman ohjeet ao. kriisitilanteeseen
3) arvioida keitä kaikkia tapahtuma koskee; mitkä ovat toiminnan tasot
4) arvioida tukitoimien tarve
5) huolehtia tiedottamisesta (sopia vastuuhenkilö lehdistöön päin)
6) huolehtia tukitoimien organisoimisesta ja tarvittaessa ulkopuolisen avun hankkimisesta
7) varmistaa, että henkilöstö tietää mistä on kysymys ja miten tulee toimia
8) arvioida kuinka kauan tukitoimia tarvitaan
Tiedottaminen
Mikäli mahdollista, koulun työntekijöiden tulisi saada tieto tapahtuneesta ennen oppilaita.
Tapa, jolla tapahtumasta ilmoitetaan antaa sävyn koko tapahtuman vaikutuksille ja käsittelylle.
Tiedot täytyy antaa sensitiivisesti ja myötäeläen. Täytyy muistaa mahdolliset sokkireaktiot ja
sisällyttää ilmoitukseen jotain, joka hillitsee / lieventää reaktioita.
Kaikkiin vanhempiin on syytä ottaa yhteys, kun
-
-
tragedia on tapahtunut koulun tiloissa
koulua voidaan pitää vastuullisena
asia koskettaa isoa joukkoa lapsia
Tämä on tärkeää:
-
luottamuksen palauttamiseksi kouluun
vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa omien lastensa auttamiseksi
vanhemmat voivat toimia myös koulun tukena
24
3) KRIISIKANSION SEURANTA JA KOULUTUS
Koulutustarvetta:
- ensiapukoulutus
- jatkuvaa koulutusta kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä
ongelmista
- pelastautumiskoulutus
- poliisilta tietoa huumeista ja väkivaltatilanteissa
 esim. poliisin vierailut 6. lk
25
KIRJEMALLI MENEHTYNEEN
OPPILAAN LUOKKATOVERIEN
KOTIIN:
… luokka on tänään saanut traagisen tiedon, että …
on menehtynyt. Tämä tietysti on asia, joka
koskettaa meitä kaikkia. Lähipäivinä tulemme
antamaan tämän takia paljon aikaa tapahtuneesta
puhumiselle. Kouluterveydenhoitaja tulee myös
olemaan paikalla ja pappi tulee osallistumaan
muistotuokioon. On varsin tärkeää lapsille, että
myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta.
Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin lisätietoja tai
apua kaivatessasi.
26
KIRJEMALLI KOTIIN HAUTAJAISIIN
OSALLISTUMISESTA:
ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ PAPPI TAI OPETTAJA KYSYY
OMAISILTA, ETTÄ HALUAVATKO HE OPPILAAN
LUOKKATOVERIEN OSALLISTUVAN HAUTAJAISIIN.
On päätetty, että … haudataan … päivänä …./..… klo
…..
Olemme … perheen kanssa sopineet, että luokka
osallistuu hautajaisiin. Osallistuminen on
tietysti vapaaehtoista, mutta on hyvä, jos niin
monta oppilasta kuin mahdollista, on mukana. Tällä
voi olla suuri merkitys surun käsittelyssä
lähiaikoina. Rehtori, luokanvalvoja ja
aineenopettaja tulevat osallistumaan, mutta on
tärkeätä, että lapsilla on myös joku toinen
mukanaan.
27
LIITE
Lapsen ja nuoren surureaktiot
1)
Välittömät reaktiot
Shokki ja epäily
- ei voi olla totta
- kieltäminen
Pelko ja vastustus
- kauhistuminen
- voimakas protesti
Apatia ja lamaannus
Kaikki jatkuu entisellään
- lapsi jatkaa arkiaskareitaan kuin mitään ei
olisi tapahtunut
2)
Tavalliset reaktiot
Ahdistus
- turvallisuudentunne järkkyy
- pelot (pelkää esim. vanhemmille tapahtuvan
jotakin, yksinjäämisen pelko, pimeän pelko)
- jatkuva vaaratilanteiden kohtaamisvaikeus,
säikähtely
Voimakkaat muistot
- tilanteeseen liittyvät aistihavainnot palaavat
toistuvasti mieleen
Unihäiriöt
- nukahtamisvaikeudet
- painajaiset ja yöheräilyt
- muista: kuolema ei ole nukkumista,
iäisyysmatka, tms.
28
Masennus, kaipaus ja ikävä
- itkeskely
- mikään ei huvita
- vainajan etsiminen (hakeutuminen paikkoihin,
joissa oltiin yhdessä)
- muisteleminen, kuvien katselu, yms.
- läheisyyden etsiminen, esim. vainajan
vaatteiden avulla
- samaistuminen: jäljittelee vainajaa tai
omaksuu hänen roolinsa
Viha ja huomiota vaativa käytös
- kiukunpurkaukset, raivoaminen
- syyttely
- uhkailu
- usein pojilla voimakkaampi kuin tytöillä
Syyllisyys, itsesyytökset ja häpeä
- lapsi voi uskoa ajatustensa, tunteidensa tai
tekojensa aiheuttaneen kuoleman
Kouluvaikeudet
- keskittymisen ongelmat
- oppimisvaikeudet
- häiriökäyttäytyminen
- erityisesti vanhempien kuollessa useampien
vuosien ajan
Psykosomaattiset oireet
- päänsärky
- vatsavaivat, yms.
- myös sairastelun lisääntyminen (esim. saa
herkemmin flunssan)
29
3)
Muita mahdollisia reaktioita
Erityisesti lapsilla ja nuorilla, joilla on ollut
useita traumaattisia kokemuksia elämässään.
Regressiivinen käyttäytyminen
- esim. kastelun alkaminen uudelleen,
”vauvankieli”, jne.
Muiden välttely, vetäytyminen syrjään
Kuvitelmat, väärinkäsitykset
Persoonallisuuden muutokset
- esim. iloinen, vilkas lapsi voi muuttua
hiljaiseksi ja syrjäänvetäytyväksi
Pessimistinen asenne tulevaisuuteen
- tavallisempaa sodan kokeneiden lasten kohdalla
Syyn ja tarkoituksen pohtiminen
- epäoikeudenmukaisuuden kokeminen
Kehittyminen ja kypsyminen
- itsekeskeisyys vähenee ja empatia kasvaa
30
Lapsen ja nuoren surun
kohtaaminen
Avoin ja rehellinen kommunikaatio
- selitä lapselle ymmärrettävästi huomioiden ikä
ja kehitystaso
- selvitä väärinkäsitykset
- vältä abstrakteja selityksiä
- älä kaunistele sanontoja, älä vertaa kuolemaa
uneen, matkaan
- läheisin ihminen kertoo
Anna aikaa lapselle ymmärtää
- ole avoin kysymyksille, ole valmis juttelemaan
juuri, kun lapsi sitä haluaa
- älä odota juttutuokiosta kovin pitkiä
- katselkaa valokuvia
- käykää haudalla
- salli lapsen leikit (kuolema, hautajaiset)
Tee menetyksestä todellinen
- näytä tunteet lapselle
- lapset mukaan näkemään vainaja, mukaan
hautajaisiin
- muistoesineitä
Tue
-
emotionaalista hallintaa
jatkuvuus (päiväkoti-koulu)
vältä turhia ihmissuhteiden katkeamisia
puhu lapselle kuolemanpelosta/oma tai
vanhempien
- salli lapsen puhuvan syyllisyydentunteista
- parempi saada hoitaja kotiin kuin viedä lapsi
pois
31
Lapsen osallistuminen esim. hautajaisiin
edellyttää:
- valmistelua; lapsen tulee tietää mikä odottaa
- saattaja, omainen koko ajan mukana
- jälkipuintia lapsen ehdoilla
Opettajien merkitys tärkeä lasten
kriisitilanteiden tukemisessa
Opettajilla on suuri merkitys lasten tarpeiden
tyydyttäjinä, kun kuolemantapaus koskettaa
yksittäistä oppilasta tai koko koulua.
Opettajat muodostavat monesta syystä
voimavararyhmän, jolla on hyvä tilaisuus
huolehtia lapsen tarpeista, koska:
- opettajat tuntevat yleensä lapsen
persoonallisuuden
- opettajat tuntevat luokkien ”kulttuurin” ja
ilmapiirin
- opettajien erikoisala on tiedon jakaminen
lapsille – he taitavat sen paremmin kuin
psykiatrit, psykologit tai koululääkärit
- opettajat tietävät, kuinka oppilaat saadaan
mukaan ja millaisia ilmaisumuotoja voi käyttää
kuolemantapauksesta tai katastrofista
puhuttaessa.
On kuitenkin tilanteita, kuten nuoren itsemurha
tai traumaattinen kriisi, jolloin kunnan
kriisiryhmän kutsuminen mukaan työskentelyyn on
paikallaan.
32
LÄHDEKIRJALLISUUTTA
Lapsen suru
Atle Dyregrov, Gummerus 1993
Psyykkinen ensiapu
MLL, SPR, Suomen mielenterveysseura
Punamusta Oy Helsinki 1992
Koulu ja kriisitilanteet
STAKES, monisteet
Suositeltavaa kirjallisuutta
Katastrofipsykologian perusteet
Surevan lapsen kanssa
Atle Dyregrov, 1994
Erkkilä-Homberg-Niemelä-Ylönen
33