SATAKIELI - Vantaan Steinerkoulu

SATAKIELI
Jäsentiedote 3 • 2011
VANTAAN SEUDUN STEINERKOULU
STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI
SISÄLTÖ
3
Pääkirjoitus: Mihin tarvitaan Satakieli-lehteä?
4
Johtokunnan kuulumisia
5
Kunnioittava vuorovaikutus
7
Koulukiusaaminen steinerkoulussa
8
KiVa-koulu
9
Seitsemäsluokkalaisten mietteitä historian jaksosta
10
Keskiaikamarkkinat
14
Toinen luokka nosti perunaa
15
Kuudennen luokan Runoja
16
Tunnelmia kahdeksannen luokan
matkasta Helsingin kansallisoopperaan
17
Kouluisännän haastattelu
18
Kirja-arvio: Orapihlajapiiri
20
Kuvia yhdeksännen luokan Lapin vaelluksesta
22
Vantaan seudun steinerkoulun kouluyhdistys ry:n
VUOSIKOKOUSKUTSU
Vantaan seudun steinerkoulu
Satakielentie 5, 01450 Vantaa
Puh. toimisto (09) 8386 480
Puh. opettajat (09) 8386 4818
www.vantaansteinerkoulu.fi
Kouluun ilmoittautuminen:
Ritva Seuna, puh. (09) 8386 480
Osoitteenmuutokset ja
ilmoitusmyynti:
vantaan.steinerkoulu@kolumbus.fi
Steinerpäiväkoti Metsätähti
Rasinkatu 13, 01360 Vantaa
Puh. (09) 874 2835
Steinerpäiväkoti Pohjantähti
Kirkkotie 8, 04300 Tuusula
Puh. (09) 273 3290
Steinerpäiväkoti Pikkukarhu
Kukkakatu 6, 04430 Järvenpää
Puh. 050 443 0238
JÄSENTIEDOTE 3/2011 Toimitus: Jarno Paalasmaa. Taitto: Petri Clusius.
Etu- ja etusisäkannen kuvat: Jarno Paalasmaa. Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy.
pääkirjoitus
k rj
Mihin tarvitaan Satakieli-lehteä?
Muistan, kun aikanaan opettajakunnan koulun toimintaa luotaavissa
arviointi- ja kehittämisseminaareissa Satakieli-lehden kohdalla nousi kysymys:
Voitaisiinko siitä luopua kokonaan? Hyvä, että tekijöitä löytyi ja ettei siitä
luovuttu. Reppuposti toimii arkisena käytännön asioiden tiedottamiskanavana ja Satakieli koulun pedagogiikkaa ja muitakin erityispiirteitä esittelevänä julkaisuna. Nyt tätä parivaljakkoa täydentää kesällä avatut koulumme
uudet nettisivut. Ehdotan vierailua säännöllisin väliajoin osoitteessa
www.vantaansteinerkoulu.fi.
Koulullamme on erityinen viranomaisten määräämä velvoite kertoa
toiminnastaan vanhemmille. Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan erikseen, että steinerkoulun vanhemmille on kerrottava koulun
toiminnan filosofiset ja pedagogiset periaatteet. Tätä tehtävää voi vanhempainiltojen lisäksi täyttää osaltaan myös Satakieli-lehti.
Satakieli-lehteä ovat pitkään tehneet yhdessä opettaja Tuomo Oksanen ja
vanhemmista Niina Mälkiä. Kiitos heille! Lehti on ilmestynyt säännöllisesti
ja on ollut yksittäisen koulun omaksi lehdeksi tavallista korkeatasoisempi.
Pyrkimys on jatkossakin sama eli tehdä monipuolista lehteä, jossa näkyisi
opettajien lisäksi myös mahdollisimman paljon oppilaiden ja vanhempien
hengentuotteita. Lehti itsessään on yksi esimerkki toimivasta vanhempien ja
opettajien yhteistyöstä, heidän toisiaan täydentävien osaamisalueidensa yhdistämisestä. Ryhdyn toimittamaan lehteä luottavaisin mielin, koska työparina
on taitosta vastaava Petri Clusius.
Ehdotuksia juttuaiheista ja valmiita juttuja voi lähettää tarjolle osoitteeseen
jarno.paalasmaa@steinerkoulu.fi.
Jarno Paalasmaa
3
JOHTOKUNNAN KUULUMISIA
Syyslukukausi lähti käyntiin hienoilla
Keskiaikamarkkinoilla, kiitos kaikille
mukana uurastaneille! Tapahtuma
on koulun väen yhteinen tapahtuma
mutta myös näyteikkunamme ulospäin.
Uusien perheiden on helppo tulla tutustumaan kouluun juuri markkinoilla.
Koulun uudet nettisivut tulivat
käyttöön kesän aikana. Tiedotusta on
siellä yhä enemmän ja sivuja kehitetään
koko ajan. Olethan huomannut mm.
koulun kalenterin, joka löytyy sivuilta?
Tänä syksynä oman yhdistyksen alla
toiminut iltapäiväkerho siirtyi osaksi
koulua. Tämän siirtymän eteen on tehty
kovasti työtä, uusien asioiden kohdalla
on aina opettelemista ja yllättäviäkin
tilanteita. Iltapäiväkerho on kuitenkin
käynnistynyt hienosti.
Koulun taloustilanne on ennallaan,
eli tiukasti mennään mutta budjetin
mukaisesti. Säästöön pitäisi kuitenkin
saada varoja joka vuosi tulevaisuuden
rakennusprojekteja ajatellen.
Alkusyksyn aikana johtokunnassa
on keskusteltu myös mm. kouluruoasta, parkkipaikkojen liikenteestä,
sääntömuutoksesta liittyen kouluyhdistyksen jäsenyyteen, syysloman ajankohdasta ja uusien perheiden juurruttamisesta osaksi kouluyhteisöä. Loppusyksyn
tärkeimpiä aiheita tulee olemaan ensi
vuoden budjetin suunnittelu. Johtokunta kokoontuu syksyn aikana vielä
10.11 ja 1.12. Kouluyhdistyksen syyskokous on 8.12.
Nyt on muutenkin aika kääntää
katse kohti ensi vuotta: johtokunta
tarvitsee uusia jäseniä erovuoroisten
tilalle. Uusi johtokunta valitaan kouluyhdistyksen syyskokouksessa joulukuussa. Haluatko tietää miten koulun
asiat etenevät? Onko sinulla osaamista
joka voisi hyödyttää koulun johtokunnassa? Me tarvitsemme aktiivisia ja kiinnostuneita vanhempia, ilman meitä tätä
koulua ei olisi. Ota yhteyttä ja kysy lisää
jos johtokuntatyöskentely kiinnostaa.
■
Johtokunnan puolesta,
Juulia Salonen pj.
juulia.salonen@iki.fi
4
Kunnioittava vuorovaikutus
Ewy Numminen
Koulumme lukuvuoden 2011–2012
teemana on kunnioittava vuorovaikutus. Aihetta on käsitelty johtokunnan, henkilökunnan ja opettajakunnan yhteisellä alkavaa kouluvuotta
valmistelevalla Tallinnan matkalla,
opettajainkokouksissa, luokissa ja
kouluvuoden avajaistilaisuudessa, jossa
opettajat olivat tavattavissa keskustelun
merkeissä.
Teema sopii kaikessa laajuudessaan niin opettajille, vanhemmille
kuin oppilaillekin. Kukin meistä voi
tahollaan pyrkiä aitoon toisen kohtaamiseen. Kunnioittava vuorovaikutus
ilmenee arjessa myös esimerkiksi kohteliaana käytöksenä. Pyrimme tervehtimään vastaantulijoita. Perässä tulijalle
voi pitää ovea auki. Voi hymyillä ja
sanoa pari ystävällistä sanaa.
Ihmisten välisten kohtaamisten
lisäksi olemme tekemisissä aineellisen
ympäristön kanssa. Pyrimme huolehtimaan hyvin yhteisestä omaisuudesta.
Tavaroita kohdellaan kunnioittaen,
eikä tuhlata turhaan kyniä, vihkoja
ym. Käsityötarvikkeet palautetaan
kouluun: esimerkiksi jos oppilas on
saanut kesätehtäväksi työn valmiiksi
tekemisen, pitää puikot, neulat, langat
ym. palauttaa. Siirrämme ne seuraavalle
luokalle. Tilojen käytön yhteydessä
sammutetaan valot lähtiessä, lukitaan
ikkunat ja ovet hyvin.
Emme riitele sähköpostilla
Mikäli jokin asia vanhempana askarruttaa, voitte soittaa asiasta luokanopettajalle tai luokanvalvojalle tai
aineenopettajalle, silloin kun asia
koskee hänen ainettaan. Vuorovaikutus
on selkeintä, kun välikäsiä on mahdollisimman vähän. Kannattaa esittää asia
selkeästi ja rakentavasti. Vuorovaikutus
ja kohtaaminen on helpompaa, kun
asioista on keskusteltu asiallisesti.
Kättelemme oppilaat aamuisin.
Tämä on eräs tapa pyrkiä kohtaamaan
jokainen lapsi yksilönä. Koulumme
korostaa ylipäätään inhimillisen vuorovaikutuksen merkitystä. Opetus- ja
kasvatustyössä kyse on paljolti vuorovaikutuksesta. Muussakin suhteessa
olemme aidon kohtaamisen tai edes
puhelimitse käydyn keskustelun
kannalla. Opettajakunnassa olemme
päättäneet, että emme riitele sähköpostilla. Olemme pyrkineet noudattamaan tätä linjaa jo vuosia. Sähköposti
on hyvä tiedotuskanava, mutta ei kokemuksemme mukaan kovin hedelmällinen keskusteluareena.
5
lapsi saa ristiriitaisen viestin. Opettajien ja vanhempien muodostaman
tuen varassa on lapsen hyvä kasvaa ja
kehittyä. Epäasialliseen toimintaan
puuttuminen jo varhain on rakastava
teko.
Koulullamme oppilaat saavat
opiskella upeissa luokkatiloissa ja
syödä omassa keittiössä tehtyä hyvää
ruokaa. Tämä on yhä harvinaisempaa
ja hyvin tärkeä asia koulullamme. Tulevaisuuteen katsoen ja visualisoiden on
mahdollista toteuttaa F-rakennus ja
vieläpä joskus G-rakennus. Näin on
koulussamme rohkeasti toimittu jo
vuosia. Tullessani kouluun opettajaksi
vuonna 1997 paikalla oli vasta A- ja
B-rakennukset. Rohkeasti ja päämäärätietoisesti yhteistyössä toimien on
saatu rakennettua C-, D- ja uusimpana
E-rakennus.
Tilanteiden selvittely
keskustelemalla
Olen pitkään ihaillut monien kollegojen sovittelutaitoja. Vuosien aikana
moni vaikeakin tilanne on ratkennut,
kun asiasta on keskusteltu, eri osapuolia
on kuultu ja asiaan on vielä palattu
esimerkiksi kahden viikon kuluttua.
Tarpeen vaatiessa pyrimmekin järjestämään perheen ja opettajan/luokanvalvojan keskustelun, joihin saattaa
osallistua esimerkiksi vuosirehtori tai
erityisopettaja.
Koulumme on mukana myös valtakunnallisessa KiVa-koulu hankkeessa.
Kivatiimiin mahdollinen kiusaamistapaus tulee jonkun opettajakunnasta
täyttäessä kaavakkeen, jonka seurauksena KiVa koulu-tiimiin kuuluvat
henkilöt pyytävät kiusatun ja kiusaamiseen osallistuneen henkilön ja muita
paikalla olleita yhteiseen keskusteluun.
Asiaan palataan vielä uudestaan ja selvitetään onko kiusaaminen jatkunut vai
loppunut. Metodiin kuuluu ilmoitus
kiusatun kotiin.
Kodin tuki ja ylipäätään myönteinen suhde luokkatovereihin ja
opettajiin on arvokas asia. Muuten
Toivotan hyviä, tunnelmallisia hetkiä
ja rakentavia kohtaamisia koulumme
puitteissa.
Opettajakunnan puolesta,
Ewy Numminen
6
Koulukiusaaminen
steinerkoulussa
Jarno Paalasmaa
Nykyisin kouluissa koulumuodosta ja pedagogiikasta riippumatta tehdään kiusaamisen
vähentämiseksi kaikki, mitä vain osataan, ja
jo vuosia kouluilta on edellytetty lakisääteisestikin esimerkiksi kiusaamisen torjuntasuunnitelmaa. Näkyvää kiusaamista
(esimerkiksi käsiksi käyminen, tavaroiden
anastaminen ja nimittely) suurempi ongelma
on näkymätön kiusaaminen. Tätäkin voi
joka tapauksessa yrittää havainnoida ja
tunnistaa. Stakesin tutkimusprofessori Tytti
Solantauksen mukaan kyse on esimerkiksi
siitä, kun jonkun puheen päälle puhutaan,
jonkun tullessa paikalle luodaan merkitseviä silmäyksiä tai huokaillaan kuuluvasti,
jonkun jutuille ei naureta, jonkun keskustelunavauksiin ei tartuta, jollekin ei kohdisteta puhetta tai jostakusta puhutaan takanapäin pahaa. Myös psykologian professori
Christina Salmivalli on tutkinut laajasti
koulukiusaamista. Salmivallin ja hänen
tutkimusryhmänsä kehittämä KiVa Koulu
-hanke (kiusaamisen vastainen ohjelma)
tarjoaa monipuolisesti keinoja kiusaamisen
vähentämiseksi. Kyse on yhteisistä oppitunneista, joilla rohkaistaan kiusaamisen
vastustamiseen sekä erilaisista materiaaleista
ja kouluun perustettavasta koulutiimistä,
joka käsittelee perusteellisesti mahdolliset
kiusaamistapaukset.
Pitää tietää mitä on kiusaaminen
Meillä on kaikilla joku käsitys siitä, mitä on
kiusaaminen, mutta kiusaamisen vastaisessa
7
työssä tärkeä lähtökohta on, että yhteisesti
määritellään mitä on koulukiusaaminen.
Yhteisö voi toimia johdonmukaisesti tietyn
ilmiön suhteen vasta kun sillä on yhteinen
ymmärrys ilmiöstä. Opettajakunnassa
olemme päätyneet myös kansainvälisissä
tutkimuksissa laajasti hyväksyttyyn määritelmään, joka korostaa toiminnan toistuvaa
luonnetta, pitkäkestoisuutta ja valtaepätasapanoa, tiedostaen että määritelmän tietyt
piirteet (toistuvuus ja pitkäkestoisuus)
voivat jopa estää kiusaamisen varhaista
havaitsemista ja puuttumista. Kyse on siis
valtataistelusta ja siitä, että kiusatun on
vaikea tasaveroisesti puolustautua. Valtaepätasapaino voi tarkoittaa fyysistä kokoa
ja voimaa, mutta yhtä hyvin se voi olla
myös sosiaalista (esim. ystävien määrä) tai
henkistä (esim. sanavalmius). Määrittely on
kuitenkin tärkeätä, ettei kaikkea kielteistä
käytöstä, konflikteja ja oppilaiden tasaväkistä nahistelua tulkita kiusaamiseksi.
Miten steinerpedagogiikka puree
kiusaamiseen?
Mitä steinerkouluissa voidaan tehdä
näiden yleisten keinojen lisäksi? Periaatteessa ainakin kiusaamisen havaitsemiseen
ja varhaiseen puuttumiseen on steinerkoulussa hyvät edellytykset, koska yleensä sekä
oppilaat, opettajat että vanhemmat tuntevat
hyvin toisensa. Pysyvät kasvatussuhteet ja
johdonmukainen luokkayhteisön ryhmäyttämistyö helpottavat kiusaamisen ehkäisemistä. Alaluokilla steinerkoulun opettajat
myös keksivät ja kertovat paljon moraalitarinoita. Näiden niin sanottujen sosiaalisten
Mikä KiVa Koulu?
tarinoiden etuna on hienovaraisuus, eli
niissä ei ole vaarana satuttaa ketään. Vaikka
moraalitarinat eivät liity suoraan luokan
senhetkiseen tilanteeseen ja tapahtumaan,
ne ovat käytännössä monesti osoittaneet
vaikuttavuutensa.
Kiusaaminen liittyy keskeisesti myös
laajempaan steinerkoulujen tunnekasvatus
kokonaisuuteen. Sosiaalisia ongelmia ja
kiusaamista pyritään vähentämään monella
muullakin tavalla kuin draamaleikeillä ja
näytelmillä. Kuvaan tarkemmin steinerkoulun seitsemää käytännön tunnekasvatus ulottuvuutta esimerkiksi tänä syksynä
ilmestyneestä Sydämen sivistys -kirjassa. ■
KiVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön
rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty
toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista
Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista
Vastustava. Sana herättää myös mielikuvan
mukavasta koulusta, jossa kaikilla on mukava
olla.
KiVa -ohjelmassa on neljä keskeistä
ominaispiirrettä:
– Monipuolinen ja käytännönläheinen
materiaali: Opettajille, oppilaille ja
vanhemmille.
– Virtuaalinen oppimisympäristö
Tietokonepelien ja verkkoympäristön
hyödyntäminen
– Koko ryhmään vaikuttaminen
Kiusaamisen vähentämisessä korostetaan
jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä
hyvinvoinnista.
Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille
tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja
osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista.
Kirjallisuutta:
Hamarus, P. & Kaikkonen, P. 2011. Kiusaamisen määritelmät ja määrittely. Suomen
kasvatustieteellinen aikakauskirja Kasvatus
1/2011.
– Kokonaisvaltaisuus Toimenpidekokonaisuuteen sisältyy sekä yleisiä että
kohdennettuja toimia.
Paalasmaa, J: 2009. Omassa rytmissä. Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. Sivut
29-30 ja 124-128. Jyväskylä: PS-kustannus.
KiVa Koulu -ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat
pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdennetaan
erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja
kiusattuihin lapsiin ja nuoriin, tavoitteena
saada kiusaaminen loppumaan.
KiVa Koulu -ohjelma on aina koko
koulun ohjelma, sitä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa ainoastaan yhdellä tai kahdella
luokalla. Ohjelman käyttäjäksi ilmoittautuvat
koulut, eivät yksittäiset luokat tai opettajat.
Vantaan seudun steinerkoulussa KiVa
Koulu -ohjelma on otettu käyttöön vuonna
2009.
Paalasmaa, J. 2011. Tehokkuutta vai ihmisyyttä? Sydämen sivistystä kasvattava koulu.
Teoksessa Sydämen sivistys, Kasvatuksen
ytimessä. Toim. Timo Jantunen ja Eero
Ojanen. Helsinki: Aurinko Kustannus.
Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita malleja. Opetus
2000. Jyväskylä: PS-kustannus.
Salmivalli, C. 2008. Matkalla kiusaamisen
ytimeen. Christina Salmivallin haastattelu.
Opettaja 41/2008.
Solantaus, T. 2008. Kiusaamisella on salattuja
muotoja. Helsingin Sanomat 4.10.2008
Lisäinfoa www.kivakoulu.fi
8
Seitsemäsluokkalaisten
mietteitä historianjaksosta
Historianjakso oli kiva. Piirtäminen oli kivaa
ja kiinnostavinta olivat tähtitieteilijät.
Oliver
Historianjakso oli ihan mielenkiintoinen. Oli
kiva kuulla lisää tietoa miten joskus ennen on
eletty. Löytöretket ovat jääneet hyvin mieleen
ja on kiva vähän yleissivistää itseään. Kuvien
ja tekstien tekeminen oli kiinnostavaa.
Fanny
Käsittelimme historianjaksolla löytöretkiä ja
niiden seurauksia.
Miika
Historianjakso alkoi melko tylsästi löytöretkeilijöillä tai ei ne niin tylsiä olleet, mutta
en vain tykännyt Kolumbuksesta ja muusta
sellaisesta. Jakso parani loppua kohden, koska
käsittelimme lopuksi tähtitieteilijöitä ja
minusta ne voittavat helposti löytöretkeilijät.
Vesa
Meidän luokka käsitteli historiassa myöhäiskeskiaikaa ja löytöretkeilijöitä, kuten Marco
Polo ja muiden purjehtijoiden matkoja. Oli
ihan kiva jakso ja mielenkiintoinen.
Miikka
Historianjakso oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja ehdimme käydä monia asioita
aika lyhyessä ajassa.
Hannes
Mielestäni jakso oli hieman tylsä, kun siinä
ei piirretty melkein yhtään.
Niko
9
Erilainen koulupäivä:
Keskiaikamarkkinat
Kirsi Ojala-Kinnunen
aukeaman kuvat Jarno Paalasmaa
Koulullamme vietettiin perinteisiä keskiaikamarkkinoita lauantaina 24.9. Jo useamman vuoden sää on suosinut tapahtumaa, mutta tänä vuonna saimme kuurosateita
heti markkinoiden aluksi. Vaikka ilma pysyikin melko koleana koko päivän, tapahtuman loppua kohden taivas onneksi selkeni ja aurinkokin näyttäytyi. Aamun nuhruinen
keli ehkä hieman vähensi ulkopuolisten kävijöiden määrää, mutta markkinatunnelma
oli silti yhtä lämminhenkinen kuin aina ennenkin.
10
aukeaman kuvat Jarno Paalasmaa
Toisen luokan opettaja Tuomo Oksanen
kertoi päivän sujuneen hyvin. Tuomon oppilaiden päivään kuului paljon kiitosta saanut
musiikkiesitys huiluilla ja laulaen. Oman
esityksen lisäksi luokka oli käynyt yhdessä
syömässä sekä katsomassa Eppel Peppelin
ensimmäisen näytöksen. Tuomon kertoman
mukaan oppilaat olivat nauttineet tästä
musiikkia ja kansansatuja yhdistelevästä
esityksestä. Loppupäivän oppilaat kuluttivat
omatoimisesti markkinoihin tutustuen.
Neljännen luokan oppilaan Tuulikki
Lappalaisen mielestä keskiaikamarkkinoilla
kaikki oli ollut kivaa. Hän olisi toivonut
vain enemmän vapaata aikaa omatoimiseen markkinoilla kulkemiseen. Tuulikki oli
luokkatovereidensa kanssa soittanut yleisölle
huilukappaleen ja se oli aiheuttanut pientä
jännitystä päivään. Esityksen jälkeen oli
Tänäkin vuonna ohjelma noudatteli perinteistä hyväksi havaittua kaavaa: oli taitoratsastusesitys, keskiaikaista musiikkia
turkulaisen Comissatores aboensis -yhtyeen
esittämänä, Eppel Peppel -parivaljakon Tarinoiden arkku -esitys, keskiaikainen taistelunäytös sekä musiikkisatu Pieni sammakko
ja uusi koti. Oppilaiden ja opettajien esittämänä saimme seurata musiikkiesityksiä,
sirkustemppuja, tanssia ja viljan varstomista.
Erilaisissa työpajoissa oli mahdollisuus itse
valmistaa tinanappeja tai -riipuksia, kynttilöitä, ritarinkilpiä tai kaarnalaivoja. Tarjolla
oli myös toimintapisteitä pääasiassa lapsille,
näistä voisi mainita esimerkiksi temppuradan, onginnan, jousiammunnan sekä
supersuositun poniratsastuksen. Ja toki oli
myös mahdollisuus tehdä ostoksia keskiaikaisessa markkinahengessä.
11
sitten
helpottunut
olo ja luokan kanssa
yhdessä vietetyn
ajan
jälkeen
oppilaat olivat
vihdoin päässeet
vapaasti kiertelemään markkinaalueella. Tuulikki oli
ehtinyt ainakin käydä ostoksilla ja mukaan
kotiin vietäväksi oli tarttunut mm. ranteenlämmittimet ja koru.
Markkinoilla käy myös koulun ulkopuolista väkeä. Vantaan Sanomissa
julkaistun mainoksen perusteella paikalle
oli löytänyt ensimmäistä kertaa myös Hanna
Mikkelsson. Hän oli pyöräillyt markkinoille Korson suunnasta 4-vuotiaan Emmin
kanssa. Aamupäiväinen sade oli myöhästyttänyt kaksikon liikkeelle lähtöä sen verran,
että he ehtivät olla paikalla vain viimeisen
tunnin ajan. Vaikka aika tuntui loppuvan
kesken, oli kuitenkin ehditty tehdä kaarnalaiva ja kynttilä, tinaa oli käyty valamassa
ja vohvelitkin syöty. Hanna oli yllättynyt
tapahtuman monipuolisuudesta ja lupasi
heidän tulevan markkinoille jatkossakin.
Vaivannäkö kannattaa
Koulun vanhemmille markkinat tietävät
työntäyteistä päivää ja moni uhraa paljon
aikaansa myös etukäteisvalmisteluihin.
Useille luokille markkinapäivä on vuoden
tärkein varainhankintaponnistus, lisäksi
on vielä koulun puolelta annettu tehtävä.
Esimerkiksi viides luokka hoiti tänä vuonna
koulun kahvilaa sekä ruokalipukkeiden
myyntiä. Henni Kivimäki, jonka lapset
ovat 5. ja 9. luokalla, ei kuitenkaan pidä
työmäärää mahdottomana. Toki tehtävien
hoitaminen vaatii hieman oma-aloitteisuutta ja muutaman aktiivisen vanhemman,
jotka organisoivat luokan tehtävät. Silloin
muidenkin on helppo tulla mukaan. Henni
mainitsee markkinoiden hyväksi puoleksi
myös vapauden ideoida ja toteuttaa oman
luokan varainhankintaa. Kuudennen luokan
puhtaanapitotiimistä kerrottiin tämän
vuoden tehtävän sujuneen kivuttomasti
pienellä miehityksellä. Suurin urakka oli
ponien jätösten korjaaminen hiekkakentältä puutarhan puolelle sekä loppusiivous
ja roskien poisvienti.
Mehiläisten surinaa
Ulkopuolisia myyjiäkin tapahtuma vetää
puoleensa. Toista kertaa oli mukana hunajantuottaja Ville Heinilä. Hunajapöydän
vetonaulana olivat lasikehikossa pörräävät
mehiläiset. Vakituisesti ahkerat pikkutyöläiset asuvat Hyvinkään Palopurolla laajan
luomupellon laidalla. Siellä on yhteensä
viitisentoista mehiläispesää, joista Villen
hoidossa on seitsemän. Ville kehui kovasti
tapahtuman tunnelmaa ja kertoi kaupan
käyneen ihan hyvin, vaikka väkeä olikin
ehkä edellisvuotta vähemmän liikkeellä.
Myös itse suunnittelemiaan ja valmistamiaan koruja myynyt Kalle Haapala oli
päivään tyytyväinen. Jo monena vuonna
mukana olleen myyjän pöydän ympärillä
kävi jatkuvasti ihmisiä ja kauppaa tehtiin
heti alusta alkaen. Vaikka Kallenkin
mielestä yleisöä oli viime vuotta vähemmän,
oli väki hänen mukaansa aktiivisempaa
kaupanteossa.
12
Oppilaille päivä tuokin mukavaa vaihtelua
normaaliin kouluarkeen. Myös järjestelyissä
mukana olleiden näkökulmasta kaikki sujui
hienosti. Suuremmilta kommelluksilta
vältyttiin – ja niistä pienistä otamme taas
opiksemme seuraavaa vuotta varten. Kiitos
kaikille tavalla tai toisella mukana olleille: on
ilo tehdä keskiaikamarkkinoita yhdessä! ■
Kuvat: Juha Hietala
Kaiken kaikkiaan koulun alueella
tuntui liikkuvan markkinapäivänä iloista
väkeä. Sekä opettajien, oppilaiden että
markkinavieraiden olemuksesta oli aistittavissa tyytyväisyys päivän sujumiseen.
Monet oppilaat olivat odottaneen päivää jo
kauan. Oli harjoiteltu esityksiä, suunniteltu
pukeutumista ja mietitty päivän ohjelmaa.
13
Kuva: Tuomo Oksanen
Toinen luokka nosti perunaa
avataan traktorin perään kiinnitetyllä
”härvelillä”. Hetkessä tuli kerätyksi myös
tämän toisen rivin perunat säkkeihin, joista
perunat kaadettiin kottikärryyn. Kottikärryillä perunat toimitettiin pellolla olevaan
kasaan. Lopuksi perunakasa peitettiin
pressulla. Oppilaat palauttivat työkäsineensä
ja alkoivat putsata saappaitaan. Jukan kanssa
sovittiin, että myös I luokka pääsee lähipäivinä perunannostoon.
Koleana torstai-aamuna 13.10. II luokka
lähti Jormolan pellolle perunannostoon.
Tilan isäntä Jukka Jormola oli jo kääntänyt
traktorilla rivin auki valmiiksi, joten perunoiden keräämiseen voitiin ryhtyä välittömästi. Jukka kertoi, että III luokka oli
edellisenä päivänä nostanut kolme riviä.
Ajattelimme ensin, että II luokka nostaa
vain yhden, mutta työskentely pellolla
oli siinä määrin nopeaa ja ripeää, että
päätimme avata vielä toisen rivin. Niinpä
oppilaat saivat nähdä, kuinka perunavako
14
Tässä seuraavaksi oppilaiden kokemuksia heti tuoreeltaan:
Perunoita nostaessa tuli hiki. Siellä oli paljon
kastematoja, ja me löysimme isoja ja pieniä
perunoita. Kädet tulivat likaisiksi.
Noora Virta
Lähdimme heti aamusta perunamaalle.
Siellä oli hauskaa kerätä perunoita.
Atso Mouhu
Perunapellolla oli kivaa, koska perunoita
oli niin paljon. Niitä riitti kaikille. Minä ja
Sofia keräsimme kuusi säkillistä, vaikka se
oli vähän sotkuista puuhaa.
Aino Kinnunen
Minä löysin tosi pienen perunan, jossa
oli mato. Minä ja Olivia keräsimme viisi
säkillistä perunoita. Minun kenkäni tulivat
likaisiksi.
Siiri Perkiömäki
Minä löysin Aatoksen kanssa pulleita matoja
ja isoja ja pieniä perunoita.
Ohto Mattila
Minä tykkään olla perunapellolla. On kivaa
kerätä perunoita ja katsella matoja. Minä
keksin uuden tavan kerätä perunoita...
Ropi Hiltunen
Ainon kanssa mietin, että miksi muut
jättävät suurimmat perunat meille. Mutta
siitä oli meille vain iloa.
Sofia Makris
Me lähdimme heti aamusta perunan
nostoon. Minä, Rosa ja Tiiu keräsimme
kolme säkillistä perunaa.
Jenna Pirhonen
Runoja
Sadetakki ja kumpparit,
värikkäät ja iloiset
sateelta suojaavat ja päivää piristävät.
Sateenvarjo punainen,
kääntyi väärinpäin
ja lensi pois, sen kyllä näin.
Suklaa
Se kielellä sulaa,
se aromeilla leikki
niin makea, niin hyvä
se sut pauloihis saa
se susta moussea tekee
niin se tavallinen suklaa
joka jääkaapissa oottaa.
Ronja Gustafsson, 6. luokka
Jade Tamminen, 6. luokka
15
Tunnelmia 8. luokan matkasta kansallisoopperaan 26.9.2011
”Il trittico”
…Penkit olivat surkeat ja ylhäällä oleva
teksti oli liian ylhäällä, siinä meni niskat
sijoiltaan...
Simo
Osallistuimme 7.luokan syksyllä
arvontaan, johon koko Suomen seitsemäsluokkalaiset saivat osallistua. Me
voitimme. Viikko ennen oopperaa,
kouluumme tuli oopperalta nainen
tekemään meille oopperaan liittyviä
työpajoja. Siellä teimme improvisaatioita, esitimme nunnia, leikimme ruhtinaita, esitimme pariakin eri kohtausta ja
teimme paljon muuta...
Inka
…Ensimmäisen oopperan nimi oli
Sisar Angelica. Se kertoi luostarissa
olevasta Angelicasta, joka oli joutunut
sinne rangaistukseksi siitä, että hän
oli synnyttänyt lapsen aviottomana.
Toisen oopperan nimi oli Viitta ja se
kertoi vanhahkosta avioparista. Kolmas
ooppera oli nimeltään Gianni
Schicci...
Lucas
…Lopulta tuli odotettu päivä. Tulimme
illalla koululle ja lähdimme bussilla
kohti oopperataloa. Bussimatka oli
mukava ja rauhallinen. Kun pääsimme
oopperatalolle, ihastelimme isoa ja
hienoa pihaa. Sisätilat olivat sitäkin
hienommat. Odottelimme esityksen
alkua tutkien rakennusta...
Lila
…Kaikki kolme oopperaa olivat
italiaksi, mutta ylhäällä oli suomenkieliset tekstitykset. Joka välissä oli puolen
tunnin väliaika...
Sallamari
…Kun esitys läheni alkuaan, oli talossa
tungos. Vietyämme takit narikkaan,
odotimme, että porukka saatiin kasaan
ja liput käteen. Meidän luokalla oli
paikat aika edessä. Muutamasta muusta
koulusta oli myös luokkia katsomossa.
Il tritticossa oli siis kolme lyhyttä
oopperaa, kuten nimi
jo viittaa...
Liina Maaria
…Väliajalla nuoret ja vanhukset
rynnistivät hörppimään ylihinnoiteltua
kahvia...
Aleksi
…Esityksen jälkeen meillä oli väliaika,
jolloin joimme vettä ja olimme ulkona...
Onni
…Matka oli kokemuksellinen ensi
kerraksi. Ensimmäinen oopperaesitys
oli aika jäinen, hitaasti etenevä ja
dramaattinen...
Joel
16
Kouluisännän
haastattelu
Kuudennen luokan oppilaat haastattelivat kouluisäntäämme Ilkka Hännistä.
Ilkka on työskennellyt koulussamme
kaksi vuotta.
…Toinen esitys oli jo vähän parempi ja
ei niin pitkästyttävä...
Tarmo
Minkälaista on olla talonmies?
Mukavaa
…Kolmas ooppera oli edellisistä oopperoista poiketen komedia, jossa sukulaiset halusivat kuolleen sukulaisensa
omaisuuden...
Sakari
Onko Ile sinun lempinimesi?
Nykyään kyllä
Pidätkö siitä?
Kyllä
…Suosittelen Il trittico-oopperaa
sellaisille ihmisille, jotka kestävät kovaa
ääntä, tykkäävät draamasta, rakkaustarinoista ja komedioista. Oopperatalo
oli mielestäni todella kaunis. Siellä
oli ihania esineitä ja pukuja näytillä.
Ne olivat todella yksityiskohtaisia ja
minusta olisi ihanaa pyrkiä oopperan
ompelijaksi...
Jeanette
Mitä harrastat vapaa-aikanasi?
Tänä päivänä pääasiassa koripallon
valmennusta
Onko sinulla lemmikkiä?
Ei ole
Minkä ikäinen olet?
Olen 55-vuotias
Haastattelijat: Krista, Jasmin, Alina,
Aino-Sophia ja Sofia
…Ooppera oli hyvä kokonaisuus ja
kaikki osiot olivat hyviä. Paras mielestäni oli toinen esitys...
Anton
…Ooppera kesti noin 3 tuntia + väliajat.
Väliajat olivat kivoja, tarjoilut hirveän
kalliita. Takaisin koululle lähdimme
kello 23.00 ja koululla olimme 23.30.
Koululta saimme lähteä
kotiin...
Eemu
17
Kertomuksia kuvitteellisesta
steiner-yhteisöstä
Laura Colliander
Kirja-arvostelu:
Hanna Tuuri, Orapihlajapiiri (Otava 2011)
– Irlannin koulut on ihan outoja,
minä sanoin.
– Miten niin, pojat ihmetteli. Minä
luettelin niille kaiken, mikä minusta
oli outoa: se, että aamulla soitettiin
huilua ja lausuttiin runoja, ettei
ollut koulukirjoja, vaan opettaja
kertoi ja kyseli ja oppilaatkin kyseli
ja keskusteli ja teki kaikesta muistiinpanoja, jotka piti sitten kirjoittaa
puhtaaksi.
– Se on vain meidän koulu, Oisín
sanoi. Knocknamurran koulu.
Orapihlajapiiri kertoo keski-ikää
lähestyvästä yksinhuoltaja-äidistä
Kirsistä, joka päättää jättää työnsä
sairaanhoitajana Kuopiossa ja muuttaa
Irlantiin teini-ikäisen tyttärensä Annin
kanssa. Hän haluaa aloittaa elämänsä
alusta, löytää jonkin uuden suunnan, ja
siksi hän on valinnut muuttokohteeksi
mielenkiintoiselta vaikuttavan Knocknamurran yhteisön, jossa kehitysvammaiset ja heidän hoitajansa asuvat ja
työskentelevät yhdessä. Tytär ei ole
kovin innoissaan muuttaessaan Tammen
taloon kehitysvammaisten keskelle ja
aloittaessaan koulunsa yhteisön omassa
koulussa. Äiti pyytää, että tytär jaksaisi
edes muutaman kuukauden. Orapihlajapiiristä, vanhasta kelttiläisestä
rauniosta, tulee tärkeä paikka Annille ja
hänen uusille ystävilleen.
Kirja kertoo tapahtumista sekä
äidin että tyttären näkökulmasta, ja
kerrontaratkaisu onnistuu tuomaan
esiin molempien kehityskaarta. Kirjan
alkupuolella painottuu äidin ääni, syyt
lähdölle ja menneisyys, loppupuolella
Katkelma on Hanna Tuurin romaanista Orapihlajapiiri, ja steinerkouluja
tunteva lukija toki tietää, että huiluissa
ja runoissa ei ole kyse vain kuvitteellisesta Knocknamurran koulusta, vaan
steinerkouluista, joita on ihan oikeasti
ympäri maailmaa – kuten meidänkin
koulumme täällä Vantaalla. Fiktiiviseen kansainväliseen steiner-yhteisöön sijoittuva tarina on harvinainen
ilmestys suomalaisessa valtavirran
kaunokirjallisuudessa.
18
Annin elämän tapahtumat alkavat
painaa enemmän. Varsinainen päähenkilö tuntuu kuitenkin olevan Knocknamurran yhteisö, jonka jäsenten elämää
kuvataan lämpimästi äidin ja tyttären
kokemusten kautta.
Hanna Tuurilla on sympaattisen
arkinen tapa kertoa, kieli on yleiskieltä
lähellä, helposti lähestyttävää ja nopealukuista, mutta kuin salaa tapahtumat ja
henkilöt saavat kerrostumia ja syvyyttä.
Kirjailija ei sorru kaikkein helpoimpiin
ratkaisuihin juonen kannalta, ja tarina
jättää pitkäkestoisen jäljen ajatuksiin.
On myös mielenkiintoista, että vaikka
romaani kertoo antroposofisesta kehitysvammaisten hoitoyhteisöstä ja steinerkoulusta, siinä ei mainita kertaakaan sanoja 'Steiner' tai 'antroposofia'!
Steinerpedagogiikkaa ja hoitopedagogiaa tuntevalle lukijalle kirjassa on
tietty paljon bongattavaa – mutta myös
myötäelettävää ja pohdittavaa. Mukana
kulkeva taso kuoleman ja elämän rajasta
syvenee tapahtumien myötä, lempeästi
ja varkain.
Hanna Tuuri on opiskellut steinerkoulun opettajaksi Saksassa, ja opettanut
Kuopion steinerkoulussa. 2000-luvun
puolivälissä hän lähti välivuotenaan
Irlantiin opiskelemaan puutarhanhoitoa, ja jäi sinne. Hänellä on nykyään
puolisonsa kanssa oma puutarhakoulu,
ja he asuvat Länsi-Irlannin maaseudulla. Orapihlajapiiri on Hanna Tuurin
kolmas kirja, tosin aikaisemmat kaksi
kirjaa eivät ole fiktiota, vaan ne kuvaavat
elämää Irlannin maaseudulla ja puutarhoissa (Irlantilainen aamiainen – kertomuksia vihreältä saarelta, 2009, ja
Vihreän saaren puutarhoissa, 2010). ■
19
9. luokan Lapin
vaellus
Yhdeksäs luokka vaelsi alkusyksystä Saariselällä Urho Kekkosen kansallispuistossa.
Jokapäiväinen vesisade antoi lisähaastetta.
Tunnelma oli koko matkan ajan hyvä.
Kuvat Jarno Paalasmaa
20
21
Vantaan seudun steinerkoulun kouluyhdistys ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
SYYSVUOSIKOKOUS
pidetään torstaina 8.12.2011 klo 18.30 E-rakennuksessa
Vantaan seudun steinerkoululla,
Satakielentie 5, 01450 Vantaa.
E S I T Y S L I S TA :
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle
5. Valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi toiminnantarkastaja ja näiden
varahenkilöt
6. Hyväksytään tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle sekä vahvistetaan
seuraavan vuoden jäsenmaksu
7. Johtosäännön muutosten hyväksyminen
8. Kouluyhdistyksen jäsenyyteen liittyvän sääntömuutoksen hyväksyminen
9. Käsitellään muut asiat, jotka on kirjallisesti esitetty johtokunnalle
vähintään kahdeksan (8) päivää ennen kokousta
TERVETULOA!
22
Lapsesta käsin
Opetuksen ja kasvatuksen vaihtoehtoja
Jarno Paalasmaan toimittamaa teosta
”Lapsesta käsin. Opetuksen ja kasvatuksen vaihtoehtoja” on nyt saatavana
kansliasta (A-rakennus, Ritva Seuna)
erikoishintaan 25 € (norm 39 €).
Kirja on herättänyt paljon kiinnostusta
(mm. radio, tv, Ilta-Sanomat, Opettajalehti, Lahden seudun Sanomat, Suomen
kasvatustieteellinen aikakausikirja).
Mihin tarvitaan vaihtoehtoja? Mikä
perinteisessä koulussa on vikana? Mikä
saa vanhemmat ja opettajat innostumaan
steiner-, montessori- tai freinetpedagogiikasta? Mikä vaihtoehtopedagogiikoissa
on ajankohtaisinta? Miten ne eroavat
toisistaan?
Väitetään, että tiedon määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Koulun keskeinen
tehtävä ei voi olla enää tiedon välittäminen. Kirjassa esitetään nykyiselle tehokkuus- ja
talousajattelulle lapsilähtöinen vaihtoehto.
Eri vaihtoehtopedagogisten ajatusten soveltajat kuvaavat artikkeleissaan koulu- ja
päiväkotimaailman käytäntöjä. Kirja sisältää myös päivitetyt kuvaukset siitä, mitä
steinerpedagogiikka on tai mitä sen ainakin tulisi olla. Vaihtoehtopedagogien lisäksi
kirjoittajina ovat kasvatusalan tunnetut kärkinimet, mm. professorit Kirsti Lonka, Lea
Pulkkinen, Reijo Wilenius ja Veli-Matti Värri. Kirja antaa radikaalin kuvan siitä, mitä
koulun pitäisi olla nyt ja tulevaisuudessa.
Lisätietoja kirjasta: www.ps-kustannus.fi ja www.steinerkasvatus.fi
23
Kuva Petri Clusius
Hyvää syksyn jatkoa toivottaa
Satakieli-lehden toimitus!
Vantaan seudun steinerkoulu, satakielentie 5, 01450 Vantaa