Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren luento

n
u
l
Ou
n
u
l
u
o
k
r
e
n
i
e
t
S
i
t
h
e
L
Tunti kasvaa hetkistä,
siemenestä puu.
Pisaroista puronen
pian valmistuu.
Teot pienet rakkauden
ilon tuovat sydämeen.
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren luento
Miten tuen
lapsen ja nuoren itsetuntoa?
Tiistaina 29.3.2011 Oulun steinerkoulu, Kaarretie 14, Tuira
Tilaisuus alkaa klo 18.30. Lipunmyynti ja ovet avataan klo 18.
uuden koulurakennuksen hyväksi.
Tilaisuudessa on lapsiparkki sekä kahvila.
Tervetuloa!
WSOY/Veikko Somerpuro
Liput 10 €, kannatuslippu 30 € Oulun steinerkoulun Oulun Steinerkoulun Lehti
2
2011
Innostus ja oppimisen ilo
”Vautsi”, tuumaa innostuneesti ja
hymyssä suin 7-vuotias havaitessaan jotain uutta ja mielenkiintoista. Nauravin silmin seuraa 4-vuotias perässä ihmetyksestä jo valmiiksi hyristen. Ihmettelyn taito, kyky
innostua, tahto tutkia ja kokeilla
pelkäämättä epäonnistumista –
lapsella on sisäsyntyinen halu havainnoida ympäristöään kaikin aistein, ilmentää itseään tekemisensä
kautta ja kokeilla tehdä itse.
Monet historioitsijat ovat nimittäneet Leonardo Da Vinciä
kaikkien aikojen tiedonhaluisimmaksi henkilöksi. Hän oli taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti,
muusikko, insinööri, matemaatikko ja luonnontieteilijä. Hän tutki
tarkoin luontoa, sen kauneutta ja
matemaattisia mittasuhteita – hän
näki kaikkialla kiehtovia mysteereitä. Glenn Doman on todennut,
että ”jokaisella lapsella on syntyessään suurempi potentiaalinen älykkyys kuin mitä Da Vinci milloinkaan käytti”.
On ihailtavaa nähdä se pulppuava ilo ja riemu, ehtymätön luovuus
ja loputon seikkailu, jota lapsi tekemisellään ja olemuksellaan ilmentää. Lapsi ammentaa rajattomien
mahdollisuuksien aarrearkustaan
mitä hienoimpia luomuksia, ponnistelematta lainkaan. Mikä on
meille vanhempina tärkeämpää
kuin vaalia lapsessa tätä perusolemusta.
Sisäiseen hyvinvointiin
luonnollisen oppimisen
keinoin
Useimmat vanhemmat haluaisivat
lastensa ennen kaikkea löytävän
elämässään tien sisäiseen hyvinvointiin ja vapauteen. He toivoisivat lastensa kasvavan terveen itsetuntemuksen omaaviksi, lähimmäisiään arvostaviksi yksilöiksi,
jotka pystyvät rakastamaan ja ottamaan vastaan rakkautta – kokemaan elämänsä lahjana ja kiehtovana seikkailuna. Pienistä ihmisistä
on autettava kasvamaan vahvoja,
terveitä persoonallisuuksia, jotka
eivät kadota voimaansa ja innostustaan vaikeinakaan hetkinä.
Perhosen toukasta, perin hassunkurisen näköisestä lötköstä,
kuoriutuu koteloitumisen jälkeen
kaunis perhonen. Muutos on perusteellinen. Syntyvä perhonen
käyttää entistä ruumistaan uuden
olemuksensa ravintona, kierrättää itsensä syntyäkseen uudelleen.
Myös ihminen käy kehityksensä aikana läpi monta suurta muutosta.
Vastasyntyneen muodonmuutos
itsenäisesti ajattelevaksi, luovaksi ja kauniiksi pikkuihmiseksi on
henkeäsalpaavan ihmeellinen. Eivätkä muutokset lopu siihen vaan
ovat itse asiassa vasta alullaan.
Aivotutkijoiden mukaan puolet ihmisen oppimiskyvystä kehittyy neljän ensimmäisen elinvuoden aikana ja kyky lisääntyy edelleen kolmasosalla kahdeksan vuoden ikään mennessä. Kaikki, mitä
lapsi aistiensa välityksellä havainnoi ja kokee, tallentuu suodattamatta alitajuntaan. Amerikkalainen solubiologi ja aivotutkija tohtori Bruce Lipton onkin osuvasti
todennut, että ”alle kouluikäinen
lapsi on kuin kävelevä videonauhuri”. Aivojen ”videonauha” tosin
tallentaa muun muassa myös erilaisten kokemusten ja tapahtumien
synnyttämät tunnereaktiot.
Suurin osa aistein koetusta kokemuksellisesta informaatiosta tallentuu alitajuntaan. Myös valtaosa
tiedosta opitaan parhaiten alitajuisesti. Rennon keskittymisen tila
mahdollistaa inspiraation, tietojen
nopean omaksumisen ja muistitoiminnan tehostumisen ja takaa
näin parhaan oppimisen aikuisillakin. Esimerkiksi tietynlaisten musiikkirytmien avulla kyseiseen tilaan päästään helposti. Musiikki on
valtatie muistijärjestelmään.
Kullakin ihmisellä on oma mieluisin oppimis- ja työskentelytapansa tai -tyylinsä. Kaikki kuitenkin
käyttävät kaikkia oppimistapoja eri
painotuksin. Lapset oppivat parhaiten siitä, mitä he kokevat kaikilla
aisteillaan.
Etenkin alakouluikäisillä oppiminen – myös lukeminen, kirjoittaminen tai matematiikka – voi
olla hauskaa niin kauan kuin se
on leikin kaltaista. Glenn Doman
on todennut: ”Oppiminen on elämän hienointa ja hauskinta leikkiä.
Kaikki lapset uskovat tämän luonnostaan, ja he uskovat sen, kunnes
saamme heidät uskomaan, että oppiminen on kovaa työtä ja epämiellyttävää. Jotkut eivät omaksu tätä
vaan uskovat läpi elämänsä, että
oppiminen on hauskaa ja ainoaa
leikkimisen arvoista leikkiä. Näitä
ihmisiä kutsutaan neroiksi.”
Omaa tahtia kohti omaa totuutta
Nykymaailma tulvii tietoa. Koulutuksen yksi tehtävä onkin opettaa
kyky suodattaa, analysoida ja soveltaa tietoa, muodostaa siitä oma
mielipide ja luoda siitä uutta tietoa.
Tarvitaan yhä enemmän elävää
ajattelua, kykyä oppia itse ja tarkastella asioita eri näkökulmista – viisautta luoda oma totuutensa. Lapsella on myös oikeus
lapsuuteensa ja omaan tahtiin
tapahtuvaan kehitykseensä.
Koti on kaikkein tärkein ja arvokkain ”opinahjo”, jonka turvallisissa puitteissa lapsen itsetuntemus kehittyy. Vanhempien rooli myös lapsen arvojärjestelmän
kehittymisessä on ensisijainen.
Koulun tarkoitus on rohkaista
lapsia tutkimaan näitä arvoja aina
muodollisen koulutuksen päättymiseen asti, soveltamaan niitä
käytäntöön ja myös asettamaan
ne tarvittaessa kyseenalaisiksi.
Parhaimmillaan eri vaiheiden opinahjoissa kyetään tukemaan lapsen yksilöllistä kehitystä
ja auttamaan lasta tiedostamaan
omat lahjakkuutensa sekä kehittymään kokonaisvaltaisesti. Kehittyvä lapsi ja nuori tarvitsee
kaikissa vaiheissa turvalliseksi
kokemaansa aikuista ja luovuutta
ravitsevaa ympäristöä. Jokainen
lapsi ansaitsee kaiken rakkauden,
jota hänen ympärillään olevilla
aikuisilla on hänelle antaa.
Kokonaisvaltaista
oppimista
yksilöllisesti
Steinerkoulun tarkoitus on kasvattaa ihmistä kokonaisuutena.
Perusajatuksena on lapsen ja
nuoren olemuksen kunnioittaminen, terveen itsetunnon vahvistaminen ja yksilöllisen kehityksen tukeminen. Opetuksessa otetaan huomioon kasvun ja
kehityksen eri vaiheet ja herkkyyskaudet. Lapsen ja nuoren
mielikuvitusta, tahtoa, tunnetta
ja omaehtoista ajattelua, kykyjä
ja taitoja pyritään kehittämään
ja vahvistamaan tasapainoisesti.
Tavoitteena on kasvattaa aloitekykyisiä, terveesti itsensä tuntevia,
rohkeita ja luovia yksilöitä. Ihmisten väliset suhteet, toiseen sitoutuminen ja rakkaus ovat yhtä
tärkeitä kuin opettajan lapsille välittämä asiatieto. Se on kuin koulun käymistä kodissa, mutta kodin ulkopuolella.
Luonnon rytmien ja kiertokulun tarkkaileminen kuuluvat
olennaisena osana steinerkoulun ja -päiväkodin opetussuunnitelmiin. Esimerkiksi viljan polku siemenestä valmiiksi leiväksi
kaikkine vaiheineen – koko prosessin omakohtainen kokeminen
– antaa lapselle syvällisen ymmärryksen yhteydestämme luontoon ja elintärkeästä symbioosistamme sen kanssa. Myös rytmit,
musiikki, laulaminen, soittaminen, loruttelu, tarinat, näytelmät
– kaikenlainen itseilmaisu, käsillä
tekeminen ja kokonaisvaltainen
omakohtainen kokeminen – ovat
tärkeä osa steinerkoulussa ja -päiväkodissa tapahtuvaa oppimista.
Professori Reijo Wilenius on
todennut: ”Suomessa on maailman parhaana pidetty koulujärjestelmä. Menestymme hyvin,
kun mitataan lukutaitoa, luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista. Toisaalta lasten ja
nuorten pahoinvointi, mielialahäiriöt ja väkivallan käyttö ovat
lisääntyneet merkittävästi. Pisatutkimuksissa menestyminen ei
kerro luovuudesta, tunne-elämän
kehityksestä tai vuorovaikutustaidoista.”
Hän jatkaa: ”Steinerkouluissa
tunne- ja vuorovaikutustaitoja
kehitetään muun muassa taidekasvatuksessa. Taide- ja taitoai-
Lastenpsykiatri
Raisa Cacciatore
Raisa Cacciatore sai helmikuussa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, joka myönnettiin ”sanavalmiille kasvattajalle, lasten ja
nuorten rohkealle puolustajalle”.
Raisa Cacciatore on itse käynyt
steinerkoulun: ”Muistelen kouluaikaani suurella lämmöllä. Steinerkoulu tarjoaa itsetunnon vahvistamiseen mainion mahdollisuuden. Pysyvät ihmissuhteet,
monet perinteet ja rituaalit sekä
siten samoina toistuvat ja ennakoitavat rytmit rakentavat arkea
ja samalla lapsen ja nuoren mieltä.
Niitä vastaan on myös turvallista
murrosiässä kapinoida.
Taito- ja taideaineiden merkitys itsetunnon rakentumiselle on
valtava, koska erilaiset lapset saavat onnistumisen kokemuksia ja
mielikuvamaailman vahvistusta
runsain mitoin. Arvokasvatuksen painottaminen sekä historiaan tutustuminen eri tavoin ovat
Hedelmällistä
kasvupolkua
elämänilon lähteille
Koulutuksella on pyrittävä tuomaan esiin sitä, mitä lapsessa luonnostaan on. Tarkoitus on kykyjä ja
taitoja tasapainossa kehittäen kasvaa eheiksi ihmisiksi, oppia elämään syvemmin, todemmin ja sovussa niin itsensä kuin ympäristönsä kanssa. Ihmisellä, joka todella
ymmärtää, mitä itseluottamus on,
on sisäinen tahto elää eettisten periaatteiden, ei pelkästään ulkoisten
sääntöjen, määräämällä tavalla.
Lapsemme ovat myös meille vanhemmille ja muille aikuisille suurenmoisia opettajia. Kyse
on siitä, haluammeko me kasvaa
ja kehittyä ja uskallammeko välillä kyseenalaistaa myös omat uskomuksemme, joiden pohjalle olem-
me elämäämme rakentaneet. Eikä
todellakaan olisi pahitteeksi, jos
voisimme löytää sisäisen innostuksemme uudelleen ja osaisimme ilmaista itseämme sellaisina
kuin olemme. Me olemme lastemme luonnollisia esikuvia ja meiltä
he monet oppinsa apinoivat.
Kun koulutaipaleensa päättävä
nuori lähtee innostuneena jatkamaan valitsemaansa polkua rinnassaan polttava halu luoda elämällään
ja elämässään jotain merkityksellistä, on siihenastinen taival kantanut
hedelmää. Koti, päiväkoti ja koulu,
vanhemmat ja muut kanssakasvattajat ovat onnistuneet tehtävässään
ja yhteistyössään. Jokaiselle nuorelle soisi mahdollisuuden luoda
oman tulevaisuutensa itseensä ja
maailmaan luottaen ja näin löytää
tien elämänilon lähteille.
Riemullista kevättä ja elämäniloa
toivottaen
Petteri Lahtela
Oulun steinerkoulun
johtokunnan puheenjohtaja
petteri.lahtela@gmail.com
Steinerkoulun
uudisrakennuksen
suunnittelu etenee
Toppilansaaren kaupunginosan korttelin 15 tontti numero 5
lepäilee vielä raskaan lumikuorman alla, mutta tontille suunniteltu Oulun steinerkoulun uudisrakennus on paperilla jo pitkällä. Arkkitehti Lauri Louekari on käynyt tilaratkaisuja läpi koulun
henkilökunnan kanssa pitkin talvea, ja tällä hetkellä on menossa
rakennuksen kustannuslaskenta. Suunnitelmissa on otettu huomioon koulun pedagogisia erityispiirteitä kunnioittavat materiaali- ja tilankäyttövaatimukset. Tavoitteena on saada hankkeen
rahoitusmallit selviksi kevään aikana. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, rakennushanke on mahdollista käynnistää vielä
tämän vuoden aikana.
hyviä juttuja ja tarjoavat elämänpolun ymmärrystä ja perspektiiviä tähän hetkeen. Eurytmiassa
saa kokea oman kehon hallintaa
ja ilmaisua sekä oppia pitäytymistä tässä hetkessä.”
Vuokrataan
Vuokraa juhlapaikaksi idyllinen Villa Pukkila! Vanhojen kuusten ja
sembramäntyjen katveessa juhlit häitä ja syntymäpäiviä, ristiäisiä ja
valmistujaisia. Vuonna 1892 rakennettu Villa Pukkila sijaitsee Hietasaaressa Mustasalmen rannassa osoitteessa Paattikuja 4.
Villa Pukkilan omistaa Oulun kannatusyhdistys ry, ja steinerkoulun
oppilaat myös käyttävät aluetta koulupäivien aikana etenkin syksyisin
ja keväisin muun muassa maan viljelykseen. Villa Pukkila on kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus, jota kunnostetaan
talkootyönä Museoviraston valvonnassa.
Raisan steinerkoulun ekaluokalla tekemä satupiirros
neiden avulla voidaan ilmaista
tunteita, avartaa mielikuvitusta
ja kasvattaa ymmärrystä tulkita
muita ihmisiä ja maailmaa eli lisätä yleistä suvaitsevuutta. Myös
draamapedagogiikkaa hyödynnetään paljon. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä
ja toisten huomioon ottamista.”
Kohteeseen voit tutustua osoitteessa
www.oulun-steinerkoulu.fi /VILLA PUKKILA.
Oulun Steinerkoulun Lehti
Julkaisija
Toimituskunta
Painosmäärä
Painopaikka
Etusivun maalaus
Oulun steinerkoulun kannatusyhdistys ry
Kaarre 14, 90500 Oulu
p. 5542871
www.oulun-steinerkoulu.fi
Petteri Lahtela, Ulla Suvanto, Maili Liimatta, Rea Fagerström, Eija Ollikkala, Janne Hansen-Haug, Kati Salkosuo, Annareetta Enkvist
100 000 kpl
Joutsen Median Painotalo
Atte Salkosuo 2 lk.
Oulun Steinerkoulun Lehti
2011
3
Steinerkoulussa
kaikki tekevät kaikkea
Päättäessään valita lapselleen steinerkoulun vanhemmat joutuvat usein perustelemaan
valintaansa. Mikä steinerkoulusta tekee erilaisen verrattuna peruskouluun? Erottava tekijä
on steinerpedagogiikka. Steinerkoulussa ja peruskoulussa opitaan yhdeksän vuoden aikana
samat asiat eri tavalla ja joskus eri järjestyksessä. Lisäksi steinerkoulussa on ”tavallisten”
oppiaineiden lisäksi steinerpedagogiikkaa tukevia oppiaineita.
Pärekoria tekemässä
Kaisa 5.luokka. Työtä
opastamassa opettaja
Tarja Eteläinen.
Oppimista ilman
oppikirjoja ja
arvostelua
Kolmasluokkalaiset värjäämässä lankaa Pukkilassa. Kuva Hannele Siira-Kemppainen
luokillakaan valinnaisia. Lukiovaiheessa valinnaisten aineiden määrä
kasvaa, mutta edelleen taiteelliset
ja käytännölliset aineet rytmittävät
koulupäivää.
Seitsenvuotiskaudet
ohjaavat opetusta
Steinerpedagogiikan mukaan kaikella ihmisen kasvulla ja kehityksellä on omat herkkyyskautensa.
Ihmisen kehitystä tarkastellaan
seitsenvuotisen rytmin avulla.
Kouluikäisen lapsen kannalta ovat
merkittäviä ensimmäiset kolme
seitsenvuotiskautta. Näihin liittyvät tahdon, tunteen ja ajattelun kehityksen herkkyyskaudet.
Alle kouluikäisen lapsen kasvattajan tehtävä on luoda lapsen
kasvuympäristö rauhalliseksi ja
turvalliseksi. Lapsen toiminnan ja
fyysisen aktiivisuuden tarve on kokonaisvaltaista. Tämän toiminnan
ja tahdon kehittymisen välillä on
yhteys. Turvallinen ympäristö, jossa lapsi saa häiriöttömästi toimia,
heijastuu jopa aikuisuuteen saakka
toimeen ryhtymisen helppoutena
Toisen seitsenvuotiskautensa alussa tai ensimmäisen lopulla
lapsi aloittaa koulun. Kouluikäinen
lapsi elää tunne-elämänsä kehittymisen aikaa. Steinerpedagogiikassa tunne-elämys ja kuvallisuus ovat
opetuksen perusta. Tunne-elämys
liittää tiedollisen opetuksen lapsen
omiin kokemuksiin. Steinerkoulun
Kolmosluokkalainen Pinja elonkorjussa Pukkilassa. Kuva Hannele Siira-Kemppainen
luokassa liikutaan paljon. Päivä alkaa aamurytmeillä, jotka herättävät runojen ja lorujen, tömistysten
ja taputusten avulla lapsen uuteen
koulupäivään. Opetustila ei rajoitu luokkahuoneeseen. Opetustunteja voidaan pitää helposti myös
ulkona.
Koulun alkamisesta kahdeksanteen luokkaan saakka eli koko toisen seitsenvuotiskauden ajan luokkaa ohjaa sama luokanopettaja. Viimeisillä luokanopettajavaiheen luokilla aineenopettajien määrä saattaa
kasvaa, mutta varsinaiseen aineenopettajavaiheeseen siirrytään vasta yhdeksännellä luokalla. Kolmas
seitsenvuotiskausi on ajatuksen heräämisen aikaa. Murrosikä on ohitettu tai ainakin sen pahimmat myrskyt ovat rauhoittuneet. Opettajan rooli muuttuu auktoriteetista
asiantuntijaksi. Tiedollinen opetus painottaa kokonaisuuksien ymmärtämistä, jonka pohjalta pyritään herättämään oppilaan
oma itsenäinen päättely ja
oivaltaminen. Tiedollisen
opetuksen vastapainona
on edelleen paljon taito- ja
taideaineita. Aineenopettajavaiheen opetuksen ja
kasvatuksen tavoitteena
on suunnata nuori yhteiskuntaan ja nykyajan ymmärtämiseen.
Steinerkoulussa ei yleensä käytetä
oppikirjoja. Oppilaat tekevät itse
työvihkonsa, alaluokilla opettajan
mallin tai sanelun mukaan, siirtyen yläluokilla vähitellen itsenäiseen
tekstin tuottamiseen. Itse tehty vihko vahvistaa oppilaan kykyä ryhtyä
itsenäisesti toimeen ja antaa omalle työlleen suunta. Itse tehty kirja
myös auttaa asioiden sisäistämistä
ja oman kiinnostuksen syttymistä. Se synnyttää joustavammin ja
helpommin oppilaan omakohtaisen kokemuksen kuin valmis oppikirja. Kirjoja ja Internetiä käytetään oppitunneilla ja kotitehtävissä luovasti ja vapaasti tiedon lähteinä. Kirjattomuuden avulla pyritään kuin vahingossa kasvattamaan
nuori lähdekriittiseksi lukijaksi ja
vertailemaan annettua tietoa. Oppikirjoja käytetään steinerkoulussa
kuitenkin esimerkiksi kielten opiskelussa. Myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva luokka käyttää
harkinnan mukaan valmiita lukion kirjasarjoja.
Numeroarvostelua ei steinerkoulussa käytetä. Opettajan tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan
opetettavasta asiasta asian itsensä
tähden, ei sen vuoksi minkä numeron oppilas saisi. Oppilaat saavat keväisin kirjallisen lausunnon
koulumenestyksestään ja omasta
edistymisestään. Alkuopetusluokilla tämä lausunto osoitetaan vanhemmille. Lapset sen sijaan saavat
1500 vaihtoautoa: www.rinta-jouppi.com
lukuvuoden lopuksi oppilasta kuvallisesti puhuttelevan runon tai
kertomuksen. Ensimmäisen numerotodistuksen oppilaat saavat kahdeksannen luokan keväällä, jonka
jälkeen seuraavissa todistuksissa on
kirjallisen lausunnon lisäksi myös
numeroarvostelu.
Mitä steinerkoulussa
opitaan
Steinerkoulussa kaikki opiskelevat
kaikkea. Steinerkoulussa on mahdollisuus opiskella samoja oppiaineita kuin peruskoulussakin.
Oppiminen alaluokilla tapahtuu
usein hitaammin kuin peruskoulussa. Yksipuolinen älyyn vetoava
opetus on ensimmäisten luokkien
aikana häiriötekijä lapsen tasapuoliselle kasvulle. Se jättää tunne-elämän kehittymään oman onnensa
nojassa ja antaa opetuksen sisällön
muodossa, jossa lapsi ei vielä kykene asioita sisäistämään. Näin oppiminen jää ulkokohtaiseksi.
Steinerkoulussa ei ole sukupuoleen sidottuja oppitunteja. Sekä tytöt että pojat virkkaavat ja tekevät
puutöitä. Liikuntatunneillakin
toimitaan sekaryhmissä. Taito- ja
taideaineet ovat kaikille pakollisia vielä lukiossakin. Steinerkoulu
ei kuitenkaan ole taidekoulu, vain
taito- ja taideaineet toimivat vastapainona teoreettisille oppiaineille ja tukevat näin lapsen ja nuoren
kokonaisvaltaista kasvua. Kaikessa
opetuksessa pyritään taiteellisuuteen, luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. Pedagogisena tavoitteena on säilyttää jokaisesta lapsesta löytyvä luovuus. Steinerkoulussa
taideaineilla on niiden itseisarvon
lisäksi välinearvo pyrittäessä kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Taiteellisuus on tärkeä osa ympäröivän
maailman ymmärtämistä.
Taidekasvatuksen, elämyksien ja
toiminnan läpäisemä opetus tukee
tietoaineiden omaksumista. Steinerkoululainen käy läpi samat asiat kuin peruskoululainenkin, mutta steinerkoulussa oppilas vain saa
enemmän!
Ulla Suvanto
Emmi, 10. luokka
Vuodesta 1957
Steinerpedagogiikka perustuu kokemuksellisuuteen ja elämyksellisyyteen kouluvuosien loppuun
saakka. Alaluokilla toiminnallisella kasvatuksella on merkittävä
rooli. Myös tietopuolinen opetus
on kaikissa aineissa elämyksellistä. Tämä tarkoittaa, että opetuksen
sisäistäminen vaatii oppilaan omakohtaisen kokemuksen, joka saavutetaan tunne-elämyksen avulla.
Mitä nuoremmasta oppilaasta on
kysymys, sitä enemmän opetuksessa vältetään käsitteellistä opetusta
(älyllisiä abstraktioita, teorioita ja
väittämiä) ilman oppilaan omakohtaista kokemusta. Omakohtainen kokemus ja tunne-elämys pyritään saamaan aikaan taiteellisen ja
toiminnallisen opetuksen avulla.
Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu ihmiskuvaan, jonka
mukaan ihminen on fyysisen ja sielullisen olennon lisäksi myös henkinen olento. Ihmisyksilöä ei käsitetä vain perimän ja ympäristötekijöiden tuotteeksi. Nämä muovaantuvat kokonaisuudeksi, jota viime
kädessä määrää ihmisen yksilöllinen minuus. Opetussuunnitelma
pyrkii tukemaan ihmisen kasvua
kokonaisvaltaisesti. Opetuksessa
on tiedollisten aineiden lisäksi tärkeä osa taiteellisilla ja käytännöllisillä oppiaineilla, jotka eivät ole ylä-
Nappi
Kikka
Design Ateljee Seija Mällinen
Laaja valikoima nappeja, nauhoja, vetoketjuja
ja paljon muita ompelutarvikkeita.
Neulelangat -20% maaliskuun ajan
Ompelukoneet: Pfaff ja Singer
Ompelukonehuolto: kaikki merkit, myös
teollisuuskoneet ja saumurit
Korjausompelua tinkimättömällä ammattitaidolla,
myös mittatilaustyöt!!
Pakkahuoneenkatu 18, 90100 OULU puh. 0440-461900
avoinna: ma-pe 9:30-17:30, la 10:00-14:00
Oulun Steinerkoulun Lehti
4
2011
Kalevalaa neljännellä luokalla
Sadut ja tarinat steinerkoulussa
Steinerkoulussa sadut ja tarinat ovat tärkeä osa opetusta ensimmäiseltä luokalta aina
yläluokille saakka. Tarinan kuunteleminen on rauhoittumista aktiivisen työskentelyn
lomassa. Opetusta rytmittää sisään- ja uloshengitys: välillä keskitytään kuuntelemaan
opetusta, sitten tehdään vihkotöitä, piirretään tai maalataan, lopuksi kuunnellaan
opettajan kertomaa tarinaa. Aktiivisen tekemisen ja kuuntelevan vastaanottamisen
vuorottelu auttaa lapsia jaksamaan ja keskittymään paremmin koulutyöhön.
Sadut ja tarinat ovat sielullista ja
henkistä ravintoa lapselle. Ne tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, vahvistavat mielikuvanmuodostusta, antavat tietoa maailmasta, eri kulttuureista ja ihmisen
elämästä. Kertomusaineisto muuttuu lapsen iän ja kehitysvaiheen
myötä: ensimmäisellä luokalla aineistona ovat kansansadut, toisella luokalla eläintarinat ja legendat,
kolmannella luomiskertomus sekä
Vanhan testamentin kertomukset,
neljännellä Kalevala, viidennellä
muinaiset kulttuurit sekä kreikkalainen mytologia ja kuudennella
Rooman historia. Seitsemännellä
ja kahdeksannella luokalla kertomusaineisto käsittelee eri kansojen
elämää ja merkittävien henkilöiden
elämäkertoja.
Sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan
Neljännellä luokalla keskeisenä kertomusaineistona on siis Kalevala,
kansalliseepoksemme. Kalevalaa
voidaan kertoa läpi vuoden tai Kalevalaa voidaan käsitellä keskitetysti vain osan vuotta. Neljäsluokkalaiset ovat juuri käyneet läpi 9–10vuotiaan lapsen kehityskriisin, voimakkaan minäkokemuksen, jonka
seurauksena he ovat alkaneet kokea itsensä uudella tavalla, erillisinä ympäröivästä maailmasta ja toisista ihmisistä. Neljännellä luokalla
alkaakin useita uusia oppiaineita,
kuten luonnontiede, maantieto ja
historia. Tähän vaiheeseen sopii hyvin myös Kalevalaan tutustuminen:
Kalevalan myyttinen kuva maailman luomisesta, ihanteista ja kulttuurimme alkuvaiheista kiehtovat
neljäsluokkalaisia.
Kalevala alkaa maailman luomisesta ja päättyy Marjatan pojan,
uuden ihmisen, syntymään. Kalevalan sankarit – Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen – seikkailevat Kalevalan ja pimeän Pohjolan välillä. He joutuvat tekemään
tehtäviä, joista on vaikea suoriutua.
Koko kaupungin Vinski, 5.luokka 2010 vasemmalla apteekkari Jenni, oikealla Vinski Kasper.
Lietsoi tuulet löyhytteli: itä lietsoi, lietsoi länsi, etelä enemmän lietsoi, pohjoinen kovin porotti. Eurytmian pyörteissä Vili (vas.), Olli-Veikko ja Rosaliina.
Niitä ovat muiden muassa Pohjolan
neidon kosinta, Sammon taonta ja
Sammon ryöstö. Hyvän ja pahan,
valoisan ja pimeän taistelu on alati
läsnä Kalevalan tarinoissa. Kalevalan sankaritarinat vahvistavat oppilaiden sisäistä rohkeutta ja auttavat
kohtaamaan maailman asioita ja ilmiöitä selkä suorana ja pystypäin.
Viel’ on muitaki sanoja,
ongelmoita oppimia
Kalevalan runot ovat alun perin
laulurunoutta, joka on siirtynyt perimätietona sukupolvelta toiselle.
Siksipä Kalevalan tekstiä on paljon
helpompi ymmärtää ääneen luettuna tai kuultuna kuin hiljaa itsekseen lukien. Kalevalainen runonlausunta elää vielä syvällä suomalaisen sisimmässä, ja runonlausunnan virtaan on vielä meidän aikanammekin mahdollista heittäytyä.
Kalevalainen runomitta, nelipolvinen trokee, sekä alkusointu eli alliteraatio tukevat Kalevalan kielen
ymmärtämistä. Kalevalan tarinoita
kerrottaessa tärkeintä ei neljännellä luokalla kuitenkaan ole tiedollinen oppiminen tai ymmärtäminen,
vaan kokonaisvaltainen taiteellinen
eläytyminen ja myötäeläminen, sydämellä ymmärtäminen.
Runomuotoisuuden lisäksi Kalevalan kieli on täysin erilaista kuin
nykyinen puhekielemme. Erikoiset
sanat ja ilmauksien rikkaus herättävät lasten kielellisen kiinnostuksen.
Outoja sanoja on mukava pohtia ja
makustella. Lapset voivat myös innostua etsimään kuvaavampia sanoja tuttujen ja tavanomaisten tilalle myös omissa teksteissään.
Lähe nyt kanssa
laulamahan, saa kera
sanelemahan
Opettajan kertomien tarinoiden,
keskustelujen ja yhdessä luettujen
runojen pohjalta oppilaat tekevät
kukin oman työvihkon. Vihkoon
kirjoitetaan runoja ja piirretään
kuvia. Kalevala tarjoaa myös paljon aineistoa maalaustunneille ja
muotopiirustukseen. Kalevalaisia
sävelmiä lauletaan ja soitetaan huiluilla sekä kanteleilla. Useat luokat
valmistavat myös kuvaelmia, runoesityksiä ja näytelmiä Kalevalan aiheista. Mahdollisuudet ovat lähes
rajattomat, ja luokasta ja opettajasta riippuu, millä tavalla Kalevalaa
luokassa työstetään.
Yksi asia kuitenkin näyttää toistuvan vuodesta toiseen: neljäsluokkalaiset ovat aina yhtä kiinnostuneita ja innostuneita Kalevalasta,
ja heidän on yllättävänkin helppoa
ymmärtää runojen sisältöjä ja merkityksiä. Kalevalaiset runot ja laulut
kaikuvat neljänsissä luokissa tutulla
poljennolla, helein äänin.
Kirsi Perttola-Ylinampa
neljännen luokan opettaja
Kuva Marulla Koponen, neljännen luokan Sammon ryöstö -näytelmästä.
Sinussa asuu hyvä olo
Sanataidetta ja
draamailmaisua
Sanataide ja draama ovat aina olleet tärkeä osa steinerkoulun pedagogiikkaa. Toisin kuin peruskouluissa Oulun steinerkoulussa draamatunnit eivät kuulu valinnaisaineisiin, vaan opetuksen piiriin kuuluvat kaikki koulun
oppilaat. Koulussa toimii tätä varten kokopäivätoiminen
draamataiteen opettaja. Sanataiteen ja draaman liittäminen osaksi jokaisen oppilaan arkea on yritys vahvistaa pedagogiikan punaista lankaa eli tarjota välineitä ja
mahdollisuuksia itsensä kokonaisvaltaiseen työstämiseen ja kasvuun.
Olen työskennellyt lasten ja nuorten parissa kymmenisen vuotta ja valmistanut heidän kanssaan useita näytelmiä ja projekteja vuodessa. Nämä draamalliset prosessit vaativat usein samoja kykyjä ja taitoja, joita tarvitsemme myös muussa elämässä: kykyä sietää epävarmuutta
ja keskeneräisyyttä niin itsessä kuin toisissa, kykyä tarttua kaaokseen omalla tekemisellä, kykyä sietää paineita
ja kantaa vastuuta.
Näen työssäni päivittäin, miten tärkeää on, että koulussa on tiedollisen ja taidollisen oppimisen lisäksi mahdollisuus harjoitella myös ihmisenä olemisen taitoja.
Mari-Jaana Korhonen
Puhe- ja draamataiteen opettaja
OULU
Löydä se!
KESÄ KUTSUU OSALLISTUMAAN!
Nyt Oulussa upeat, luonnonmukaiset hoidot
KESÄLUKIO 2011 – kursseja lukion eri vuosiluokille
• Differentiaalilaskenta • Englanti • Lyhyt ja pitkä matematiikka • Ruotsi • Psykologia • Tekstitaito ja kielenhuolto
• Terveystieto
KESÄN AVOIN YLIOPISTO-OPETUS
Huhtikuun tutustumistarjouksena
Klassinen kasvohoito 2h
80€ (105€)
Life detox -kehonpuhdistus 30€ (35€)
Klassinen hieronta 50 min 25€ (35€)
Myynnissä Dr. Hauschka tuotteita
ta,
on
er
Hi
ja
eus
un
ka
ipalvelut
nvoint
hyvi
Tervetuloa!
Piia Raiskio
p.045 8759 123
Koskitie 25 A 2krs.
• Filosofia 25 op • Kasvatustiede 25 op • Kirjallisuus 25 op
• kielikursseja englannin, espanjan, ranskan, ruotsin ja saksan
kielessä • suomen kielen opetusta ulkomaalaisille
MUITA KOULUTUKSIA mm.
• 50 lennokasta vuotta – Ylivilkas lapsi, lennokas aikuinen
16.4.11, luennoitsija Markku Mutanen
• Maalauksen kesäkurssi 5.–7.8.11, kuvataitelija Pirjo Halttu
• Sointumerkeistä soittaminen ja vapaa säestys (piano) 13.–
17.6.11, musiikinopettaja Heikki Ruismäki
• Werbeck-laulukurssit – Lauluharjoituksia kaikille, Peruskurssi
19.5., Jatkokurssi I 20.–21.5.11, Jatkokurssi II 20.–21.5.11,
laulunopettaja, laulaja Christiaan Boele
www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/toimipaikat/oulu
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, PL 2437 (Kauppurienkatu 8 B) 90014 OULUN YLIOPISTO
Puhelin (08) 321 4073, 321 4075, faksi (08) 370 180, kesayo@pohjois-pohjanmaa.fi
www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi
Salmenrannassa kotisi on juuri
parhaalla paikalla – eturivissä.
Uusi puistomainen asuinalue, jonka loistava sijainti, mahtavat näköalat sekä avara tontti takaavat asumisen viihtyisyyden myös tulevaisuudessa. Uusi Oulun steinerkoulu rakennetaan heti salmen toiselle puolelle.
Katso lisätietoja: www.rakennusteho.fi
Oulun Steinerkoulun Lehti
2011
Steinerpedagogiikka elää
Puolivälinkankaalla
Pian kahden vuoden ajan Puolivälinkankaalla on toiminut steinerpedagogisesti suuntautunut päiväkoti Taivonkaari, joka on oman
kannatusyhdistyksen ylläpitämä.
Taivonkaari toimii Asunto-osuuskunta Hiidenkiukaan pihapiirissä.
Eskariasioissa Taivonkaari ja steinerkoulu ovat yhteistyössä, ja ensimmäiset taivonkaarelaiset ovat
koulussa nyt ekaluokalla.
Hiidenkiuas on 24 asumisoikeusasunnon muodostama kokonaisuus, joka rakennettiin 1990-luvun
alussa yhteisöasumisen lähtökohdista. Luhtitalon ja rivitalon lisäksi pihapiirissä on lähes 300 neliön
suuruinen yhteistalo, joka toimii
iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden yhteisenä olohuoneena ja harrastetilana. Päiväajat talon täyttää
päiväkodin kotoinen arki. Tilat on
aikanaan rakennettu päiväkotitiloiksi, joten Taivonkaarenkin on
heti alusta ollut mahdollista valmistaa luomuruokaa paikan päällä.
lä noin 25 lasta ja viisi palkattua
työntekijää. Taivonkaaressa lapsi
voi aloittaa jo alle 3-vuotiaana ja
jatkaa kouluun menoon asti. Päiväkoti tarjoaa myös harjoittelijoille hyvän paikan tutustua steiner-
Hiidenkiuas on suojaisa ja viihtyisä
keidas keskellä Puolivälinkankaan
betonilähiötä. Se on useaan kertaan
palkittu niin pihansa kuin yhteisöllisen toimintansakin vuoksi.
Taivonkaaressa on tällä hetkel-
elämäänsä saaneet?
Artesaani Aino Tervo työskentelee värikkäitä retrovaatteita
myyvässä Metsola-puodissa. Hän
on juuri aloittanut työssään myyjänä eikä edes vielä tiedä, mihin
kaikkeen luovuus loppujen lopuksi yltääkään, mutta ainakin värien,
vaatteiden ja kankaiden sommittelussa se pääsee valloilleen.
Luovuus tuleekin päällimmäisenä Ainolle mieleen hänen muistellessaan steinerkoulun eväitä elämässään:
– Minun elämääni Oulun steinerkoulusta ja siellä opitusta jäi käsillä tekemisen taito. Monipuolinen
taide- ja käsityöopetus luultavasti
saivat minut opiskelemaan käsityö-
Hiidenkiukaan asumisyhteisö:
http://personal.inet.fi/koti/hiidenkiuas/
����������������
�������
������������������
�������������������
���������������
alan ammattilaiseksi, sisustustekstiiliartesaaniksi.
Taide- ja käsityötuntien lisäksi
useimmilla steinerkoulun oppilailla
mieleen painuu lukion lopussa tehtävä kulttuurimatka. Tämä unohtumaton elämys muistuu myös Ainon mieleen:
– Mieleenpainuvin muisto ajastani Oulun steinerkoulussa on 12.
luokalla tekemämme kulttuurimatka Kazakstaniin, Almatyn kaupunkiin. Elämyksiä täynnä olevat viiden päivän junamatkat Venäjän
halki, oleilu perhemajoituksessa
sekä Almatyssa tekemämme retket
tekivät vaikutuksen ja kasvattivat
aikuistumisen kynnyksellä.
Steinerkoulujen opetussuun-
t&SÊNÚLLJFOWVPLSBVT t.ÚLLJIVPMMPU
t&SÊQBMWFMVU t3BLFOOVTWBMWPOUB
HIERONTA- JA
LIIKUNTAPALVELUT
Apua niskahartiasärkyyn
Lihashuoltoa aktiiviliikkujalle
Kiristävät lihakset rennoiksi!
Rakennusalan ammattilaisten
suosimia suunnittelutyökaluja
jo vuodesta 1985.
www.jcad.fi.
su 17.4. klo 11-15
�����������������������������
�������������������
�����������������
�������������������������
Posion Mökki- ja Eräpalvelut Oy
Puh. 040 732 1759
Pääsiäismyyjäiset
päiväkodin toimintaan. Toiminnan
vahvistamiseksi päiväkodin kannatusyhdistys etsii uusia jäseniä. On
hienoa, että steinerpedagogiikkaa
on saatu tietoisuuteen ja sitä kohtaan on tässä kaupungissa kasvava
kiinnostus.
Hiidenkiukaan lapset ovat etusijalla päiväkotiin, ja tällä hetkellä
noin puolet taivonkaarilaisista asuu
pihapiirissä. Mikäli asuminen mukavassa ja lapsilähtöisessä asuinyhteisössä houkuttaa, kannattaa liittyä Hiidenkiukaan jonoon. Ja mikäli päivähoito kotoisassa ja lapsilähtöisessä Taivonkaaressa houkuttaa, voi päiväkodin jonoon liittyä,
vaikka ei Hiidenkiukaalle olisikaan
muuttamassa.
Lisätiedot:
Taivonkaaren päiväkoti:
044-2188 999, 044-0218 899
http://taivonkaari.fi/
Steinerkoulusta
eväitä elämään
Mitä yhteistä on Oskar Osalalla ja
Jennifer Anistonilla? Äkkipäätä ajatellen ei mitään, mutta kun pintaa
raaputetaan, selviää, että molemmat ovat steinerkoulun kasvatteja,
kuten myös monet muut tunnetut
ihmiset ja heidän lapsensa.
Lasten kohteleminen yksilöinä
mahdollistaa menestymisen elämässä, jopa elokuvakankaalle tai
NHL-kaukaloihin asti. Kun lapsen psykososiaalista kokonaisuutta kunnioitetaan, lapsi oppii toteuttamaan itseään aikuisenakin
ja voi toimia hyvinkin erilaisissa
ammateissa.
Miten Oulun steinerkoulun kasvatit sitten ovat valinneet uransa
ja millaisia eväitä he ovat koulusta
5
Hieronnat:
50min
35€
75min
45€
90min
55€
110min
70€
Salla-Meri, 10. luokka
nitelmassa pyritään rakentamaan
maailmankuva rikkaasta ja elävästä kokonaisuudesta, johon ihmisen kasvu ja kehityskin kuuluvat
aina ensimmäisestä luokasta lukion viimeiseen. Ainakin Ainon kohdalla tämä tavoite tuntuu toteutuneen: kulttuurimatka on yhä hänen
muistoissaan sellainen aikuistumisen kynnys, jolta on ollut hyvä astua maailmaan.
Annareetta Enkvist
Avoimet ovet
ja
keskustelutilaisuus
Sunnuntaina 3.4.2011
klo 15
Oulun steinerkoululla
Kaarretie 14.
Huhtikuussa
Tarjous -15%
tällä kupongilla
50min hieronnasta
Meiltä myös kuntosali- ja
kahvakuulaohjaukset
Tervetuloa
tutustumaan Oulun
steinerkouluun
ja päiväkoti
Punavarpuseen!
Lisätiedot- ja ajanvaraus:
044 716 9779
Lihasfysik@lihasfysik.fi
Koskitie 25A, 2krs.
Koulun oma kauppa
Löytölintu avoinna
Lämpimästi tervetuloa
koko perheen voimin!
Lisätietoja www.valorinkiry.com
6
n Oulun Steinerkoulun Lehti
e
n
u
p
ar
Punav
Aamuun he heräävät ja ovat
meille yleensä itsestäänselvyys.
Tulevat herätettyinä tai heränneinä sänkyyn tai keittiöön. Nukutun yön tunnelmassa he sopertelevat pöppyrässä jotain suloista, kiukkuavat, narisevat aamun
raskautta tai marisevat muuten
vain tai jatkavat edellisenä päivänä aloitettua leikkiä... Me ravitsemme heidät parhaamme mukaan. Ja aika monet heistä lähtevät hoitoon.
Minä valmistan heille tilan –
henkisen ja fyysisen. Keitän teetä
ja sytytän kynttilän. Avaan ikkunan, ja aamutuuli raikastaa huoneen. He saapuvat monin tavoin
aamun hämärästä, sinestä tai
kirkkaudesta, yksi piilossa rakkaan ihmisen kaulakuopassa toisen rynnätessä ohi riemukkaasti kiljuen. Ja kolmas tahtoo heti
määrätietoisesti kuoria porkkanaa, neljännen ja viidennen tuupatessa äitiä matkaan…
Tätä kaikkea seuraa tanssia,
pienen huomaamaton hipaisu,
koskenkuohua, kuin sinfoniaa,
sitä rikastavine riitasointuineen,
kilinää, helinää, kolinaa… Ja sitten kaikki tyyntyy ja vaimenee. Istun heidän kanssaan ja saan kaikessa tekemisessänsä nähdä tuoreen aamun tunnelman. Joku syö
kukkuralautasellisen puuroa toisen natustellessa hissun kissun
omenanpalaa. ”Huolehdin, että
kylliksensä saavat”, kukin laatun-
2011
Keitä he ovat,
voimmeko auttaa heitä
sa mukaan.
Yksitellen he siirtyvät muovaamaan maailmaansa leikkimällä.
Ajatus versoo ja kukkii leikin monimuotoisissa kuvioissa. Samanaikaisesti huskytarhassa hoidetaan
pentuja, kuoritaan porkkanoita,
naulataan, rakennetaan aavekonetta… Ja aavekoneen rakennusprosessi muuntuu meren luomiseksi, meren keskellä on majakka,
ja linnut uivat meren pinnalla. Huskyt ovat muuttaneet pois joutsenten
lipuessa niiden tilalle. Ja muutamat
kuorivat porkkanoita. Missä aika,
kiire? Onneksi ei täällä!
Huilu tai laulu kokoaa heidät
piiriin. He laulavat, leikkivät, nuo
”sarvekkaiset koppakuoriaiset ja
oravat liehuhäntineen”… ja kuten
meren pauhu lopulta tyyntyy, niin
hekin hiljenevät. Ulos, ulos, ulos,
kaikuu sanomattomana ja sanottuna tilassa. ”Ja niin kuin helmet
nauhassa, kulkevat he rauhassa”…
Tämä laulu eletään usein todeksi,
mutta ei aina...
Ruokailuhetki on enemmän
ja juuri sitä. Se on suvaitsevaisuuden opettelua. Myky voi olla
hyvä ja vihreänruskea herkkua. Ja
aika usein saavutamme sen hetken maksimaalisen kauneuden…
Missä aika, missä kiire? Ei täällä.
He maistelevat ja nauttivat siitä,
mitä tekevät: yhdessä syömisestä.
Toisaalla aavekone laajenee entistä
ehommaksi…
Me valmistamme heille tilan levätä. Toiset avaavat korvat apposen
auki tarinalle, mutta se yksi nukkuu
jo. Erästä ei valmistamamme tila
täysin tyydytä, mutta sittenkin hän
torkahtaa. Laulullani tahdon antaa
heille hetkeksi kaiken mahdollisen
hyvän, ja he juovat laulut uniinsa.
Ravintoa tämäkin… Pienten unen
hetki tuntuu pyhältä. Tunnelman
intensiteetti on kiistaton.
Eräs ja muutama muu lähtevät ulos ja tulevat punaposkisina
takaisin.”Ne kaksi vaaleaa” täytyy
hakea kaukaa, kaukaa unen maasta, sillä he tahtoisivat olla siellä
vielä vähän, vähän aikaa. Teetä ja
kaikkea on, mutta uni vaaleanpunaisessa valossa maistuisi vielä…
Toisaalla aavekone on rakennettu
niin, että sitä voi jopa nostaa hissillä ylös ja alas.
Iltapäivän sinestä, tuiskusta tai
kirkkaudesta heidän rakkaansa
saapuvat noutamaan heitä. Yksi
hyppää syliin, toisella on leikki
kesken. Ne kaksi huutavat oven
käydessä aina yhtä riemukkaasti ”Äiiiitiii”, vaikka ovesta sisään
astuu koulun puolelta opettaja.
Vihdoin ”äiiitiii” saapuu, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vähitellen he
kaikki ovat rakkaittensa kanssa, kuka missäkin. Minä toivon,
että heidän on hyvä olla. Yönsydämessä ajattelen, että huomenna tapaan heidät taas. Ja minä ihmettelen, keitä he ovat.
Varmaa on se, että he kantavat
tulevaisuutta kuin tulen liekkiä
käsissään. Meidän tehtävämme
on varjella tulta, pitää liekki elinvoimaisena, jotta se voi roihahtaa,
kun sen aika on.
Pedagogiikkaa
pähkinänkuoressa
Ulkoilua Villa Pukkilassa.
Vuodenkierrossa
Villa Pukkila
Korkean lumiharjan keskellä kiemurtelee kapea polku Villa Pukkilan luontoon. Eskarit ensimmäisinä kiipeävät harjanteelle, ripeästi, lumivallia ylös ja alas.
Juoksujalkaa he pyrähtävät viljelyssarkojen taakse, korkeiden
puiden alueelle. Siellä alkaa välittömästi oksien ja puiden raivaus ja majojen rakennus – ja mitä
rakennuspaikkoja oksaiset puut
lapsille antavatkaan! Metsäyhdyskunta rakentuu!
Pienemmät lapset kiipeävät lu-
miharjanteelle etukenossa, ja tädit
turvaavat menoa takana. Kun lapset ovat kiivenneet mäen harjanteelle, he laskevat mäen toista reunaa alas. Koskematon hanki kutsuu
ryhmän nuorimmaista konttaamaan umpihankeen uutta polkua.
Tytöt lentävät luudalla kevätauringossa ja tekevät lumienkeleitä.
Tietäjäkuusen suojelevien oksien alle pääsee kumartamalla. Siellä on nuorempien lasten hämyisä
pesä. Lapset kantavat käsissään
auringonkukan siemeniä linnuil-
le, puunjuureen omaan paikkaan
peräkanaa.
Harmaaturkkinen orava hyppelee puissa ja pikkulinnut laulavat meille kevättä. Kasvattajilla on
yksi taikasana, jolla leikkivät lapset
tavoittaa Villa Pukkilan luonnosta
vanhan puutalon terassille yhteisen
pöydän ääreen: VÄLIPALA!
Punavarpusen ja Vihervarpusen lasten vuodenkiertoon kuuluvat retket Villa Pukkilaan ympäri
vuoden.
Olennainen kysymys on: Kuka sinä olet, miten
voin tukea sinua elämänmatkallasi? Unohdamme helposti, että ihmislapsi, verrattuna eläimen
poikaseen, kasvaa hitaasti. Ja tämä kehityksen
lainalaisuus ei tule muuttumaan. Rakkaus – ja
kiinnostus lasta kohtaan – on kaiken pedagogisen tekemisen perustana. Tältä perustalta voimme kohottaa esiin muutamia olennaisia asioita,
jotka tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä
ennen kouluikää. Näitä ovat:
Jäljittely
Ennen kouluikää lapsi oppii pääosin jäljittelemällä. Hän elää luonnostaan rakkauden, hyvyyden ja totuudellisuuden tunnelmassa. Kasvattaja
pyrkii olemaan esikuvana näistä laaduista. Lapsi
voi päiväkodissa kehityksensä mukaisesti liittyä
arkiaskareiden tekemiseen. Tämä tukee lapsen
sisäistä aktiivisuutta.
Rytmisyys
Yhtä lailla kuin arjen työt juurruttavat lasta
fyysiseen tilaan, liittää rytmisyys lapsen aikaan.
Päivittäin ja viikoittain toistuvat toiminnot, kuten
leipomis- ja retkipäivät, vahvistavat lapsen kokemusta ajasta ja tuovat turvallisuudentunnetta.
Vapaa leikki
Vapaassa leikissä lapsi toimii omasta tahdostaan käsin. Leikki suuntautuu tarpeen mukaisesti.
Vapaan leikin myötä kehittyvät luovuus, sosiaaliset taidot ja ongelmien ratkaisukyky. Pitkäkestoinen vapaa leikki on intensiivisen keskittynyttä,
täyttä tekemistä. Aikuisen leikkiä kunnioittava
asenne edesauttaa leikin muodostumista.
Steinerpedagogisesta varhaiskasvatuksesta
kiinnostunut löytää lisätietoa helposti. Tahtoisin
lopuksi herätellä ajatuksennystyrää jos toistakin
miettimään sitä, mikä nykyisessä pedagogisessa
keskustelussa on kuin ”meren pintavaahtoa, trendeistä nousevaa” ja mikä taasen lapsen olemusta, lapsen laatua kunnioittavaa pedagogiikkaa?
Otaksun, että lasta havainnoimalla, eläytymällä
lapsen tapaan haistella, maistella, tunnustella, käsittää siten maailmaansa, voimme löytää ajan- ja
lapsenmukaista pedagogiikkaa. Siten voimme vähän ymmärtää, keitä he ovat, ja tästä ymmärryksestä käsin voinemme heitä myös auttaa.
Tarja-Kaisa Otsamo,
Päiväkoti Punavarpunen
en
n
u
p
r
ava
2011
Pun
Oulun Steinerkoulun Lehti
Vuodenkierto
steinerpäiväkodissa
Rytmisesti toistuva vuodenaikojen vaihtuminen on alati läsnä
steinerpäiväkodin arjessa. Täällä
pohjoisessa myös neljän vuodenajan, valoisan ja pimeän, kylmän
ja lämpimän, selkeä vaihtelu auttaa lasta kokemaan ja tuntemaan
niiden erilaisuutta. Päiväkodin
vuodenaikapöytä rakennetaan
kuvaamaan sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Pieni lapsi ei niinkään havainnoi luontoa tietoisesti vaan elää sen tunnelmassa, värien, muotojen, tuoksujen ja äänten
luomassa kokonaisuudessa.
Vuodenajan mukaan muuttuva
pöydän tunnelma löytyy esimerkiksi kukista, lehdistä, oksista,
sammaleesta, kivistä, simpukoista, tarinoihin liittyvistä viitteellisistä nukeista ja eläimistä – kaikesta, mikä ravitsee lapsen omaa
sisäisyyttä sekä kauneuden, toden
ja hyvyyden kaipuuta. Lapset voivat osallistua pöydän tekemiseen
tuomalla sinne luonnosta lö ytämiään aarteita.
Vuodenaikojen tuomat kohokohdat, juhlat, eroavat myös toisistaan laadultaan ja tunnelmaltaan. Martti Lindqvist kuvaa juhlaa näin: ”Juhla ei ole ensisijaisesti tapahtuma, vaan muutos ajan
laadussa. Kaikissa kulttuureissa,
kaikkina aikoina on vietetty toistuvia juhlia. Juhlan ytimessä aika Tämänkin tontun löydät vuodenkierto-näyttelystä, pääkirjaston
pysähtyy ja tiivistyy.”
ala-aulan vitriinistä.
Steinerpäiväkodissa jokaista
vuodenaikaa juhlistetaan suure- läheisiä.
lästä ja asettaa sen spiraaliin omaa
na salaisuutena, loputtomana aarSadonkorjuuta on perinteisesti ja toisten kulkua valaisemaan. Jourearkkuna. Vuodenaikaan liittyvi- Suomessakin juhlittu Mikaelin päi- lun odotus alkaa hartauden kokeen satujen, tarinoiden ja laulujen vän aikaan. Mikael on kuva sielun muksella.
kautta annetaan lapsen sisäisyy- rohkeudesta ja mahdollisuudesta
Joulukuusi on paratiisin puun
teen kuva vuodenajan tunnelmas- tunnistaa sitä itsessä.
vertauskuva. Se koristellaan ruusuin
ta. Tämä auttaa häntä liittymään
Lyhtyjuhlaa vietetään Martin ja kynttilöin. Joulun seimeen laitemaailmaan ja kokemaan sen täy- päivän aikaan marraskuussa. Sen taan kiviä, kasveja ja eläimiä sekä
desti ja myötätietenkin Maria ja Joosef.
Steinerpäiväkodissa jokaista vuodenaikaa Adventin aikana enkeli tuo
eläen.
Vuodenkierjuhlistetaan suurena salaisuutena,
seimen lasta aina vain läron merkkihethemmäksi maata. Paimeloputtomana aarrearkkuna.
ki on lapsen
net tulevat seimeen joulun
oma syntymäpäivä, jonka juhlista- tunnelma on toisesta välittäminen alla. Loppiaisena seimeen saapuvat
minen on kunnianosoitus sille uu- ja auttaminen. Pimeyden lisäänty- myös Itämaan tietäjät Betlehemin
delle, jota hänessä on vuoden ai- essä valon merkitys korostuu. Lap- tähden johdattamana. Jouluun kuukana rakentunut. Se on myös kii- set tekevät itse lyhdyn, sytyttävät luvat toki myös tontut ja laululeikit.
tollisuuden osoitus siitä, että hän sinne kynttilän ja kulkevat yhdes- Joulun tarkoitus on tuoda lahjanaan
on saanut elämän ja saapunut juu- sä aikuisten kanssa pimeyden läpi. iloa kaikille ja erityisesti lapsille.
ri tämän perheen luokse.
Talvi on meillä pohjoisessa tarYhdessä lauletut laulut rohkaisevat
Sadonkorjuun juhla on kiittä- mieltä ja luovat läheisyyttä. Yhdes- peeksi pitkä, jotta siitä voi ottaa kaimistä luonnon antimista. Syksyn sä leivottua leipää jaetaan kaikille. ken ilon irti. Paksu lumipeite, pakkukat, lehdet, juurekset, vihannekJoulua vietetään pohjoisella kasen tuoma kipakkuus ja lumisaset ja hedelmät ovat kypsyneet au- pallonpuoliskolla pimeimpään ai- teen erilaiset muodot lempeistä luringon ja maaäidin helmassa. Sa- kaan. Sen odottaminen aloitetaan mihiutaleista pyryyn ja tuiskeeseen,
donkorjuun aikaan niistä iloitaan ensimmäisenä adventtina, jolloin talviaurinko ja kumottava kuutamo,
ja samalla myös kätketään sipulei- lapsi hakee adventtipuutarhassa tähtitaivas ja leimuavat revontulet
ta maahan tulevan kevään kukik- tulen kynttiläänsä enkelihahmon ovat talven kuvia. Kunnon talvi ansi. Syksyllä kasvien elämä siirtyy opastamana ja saattamana. Lapsi taa lapsen elämälle aivan erityisen
lepäämään juuriin ja maan alle. sytyttää oman kynttilänsä havus- ulottuvuuden verrattuna lauhemSadonkorjuun värit ovat maan- piraalin keskellä olevasta kyntti- man ilmanalan olosuhteisiin. Tal-
Oulun
Steinerpäiväkoti
Punavarpunen
vella lapsi seikkailee talven kuninkaan valtakunnassa lumen ja jään
keskellä. Sukset, pulkat ja luistimet
ovat siellä oivia kulkuneuvoja.
Talven kuninkaankin on kuitenkin ajallaan väistyttävä. Kevään
suuri juhla, pääsiäinen, tuo valon ja
ilon pitkän talven jälkeen. Pääsiäiseen kuuluvat pienellä lapsella pääsiäisruoho, silmut, pääsiäismunat,
pienet tipuset ja karitsat – uuden
elämän ja kasvun alkaminen. Kevään ja pääsiäisen värit ovat heleät. Kevätkeijut ja kukkaislapset tuovat kepeyttä lupauksena pitenevistä
päivistä ja auringon lämmöstä.
Kesä on luonnonvalon ja lämmön täyttymyksen aikaa. Kesä
aloitetaan kevätjuhlalla piirileikkeineen ja lauluineen. Päiväkodin
lapset ja aikuiset jäävät kesälomalle nauttimaan vihertyvästä ja kukkivasta luonnosta, linnunlaulusta
ja uintiretkistä. Kesän keijut tuovat kesään omaa, huoletonta tunnelmaansa.
Esikoululaisille toivotetaan hyvää matkaa syksyllä alkavaan
kouluun. Vuoden kierto vie heitä
eteenpäin auttaen, ikäkauden mukaan, tunnistamaan itsestä, toisista ja ympäröivästä maailmasta erilaisia laatuja ja tunnelmia. Ne ovat
paljon monipuolisempia ja hienovaraisempia kuin tunne-elämän
muokkaamiseen tarkoitetun viihdeteollisuuden tarjoamat yksiviivaiset stereotypiat.
Anna-Mari Sutela-Tervonen
Lähteet:
Dahlström Marja: Ajatuksia pienten lasten vanhemmille steinerpedagogiikan näkökulmasta. 2008.
Leeuwen & Moeskops: The Nature
Corner. Celebrating the year´s cycle with a seasonal tableau. 1999.
Oulun steinerpäiväkoti Punavarpusen varhaiskasvattajat Merja
Laine ja Tarja-Kaisa Otsamo.
Kaarretie 14
90500 Oulu
Puh: 08-345 642
info@punavarpunen.org
www.punavarpunen.org
7
Oulun steinerpäiväkoti Punavarpusen
Vuodenkierto -näyttely
esillä Oulun pääkirjaston
ala-aulan vitriinissä
28.3.2011-18.4.2011
Oulun steinerpäiväkoti Punavarpunen
esittää nukketeatteriesityksen
”Rukkanen”
Oulun pääkirjaston
lastenosaston satuhuoneessa
pe 8.4.2011 klo 18.30
la 9.4.2011 klo 12 ja 13.30
Esityksiin on vapaa pääsy
Kokonaisvaltaista
energiahoito
koko perheelle
Virpi Tuomivaara
p. 040-8210869
www.valoon.fi
Oulun Steinerkoulun Lehti
8
2011
Innostavaa opiskelua
steinerkoulun lukiossa
Päättötyönä yksiön
remontointi ja sisustaminen
Oulun steinerkoulu
on 12-vuotinen
yhtenäiskoulu, johon
kuuluu myös lukio.
Lukion ensimmäiselle
luokalle voi hakea,
vaikka ei ole käynyt
steinerkoulua.
Päättötyöni oli isovanhempieni
omistaman yksiön remontti Kaijonharjussa. Kerrostalo on 70-luvulla rakennettu, eikä yksiöön ollut
tehty mitään suurempia korjauksia
aiemmin: lattiassa oli muovimatto, keittiössä kulahtaneet valkoiset
kaakelit ja kaapeissa lastulevyovet.
Eteisen ja keittiön kaapit oli joku
maalannut tunkkaisen myrkynvihreiksi.
Suurin työ oli laittaa lattia. Harmaan muovimaton irti repiminen
oli hikistä, hidasta ja pölyistä hommaa. Sen tilalle laitoin eteiseen suuret tummanharmaat laatat ja keittokomeroon kahta eri kokoa vaaleita
laattoja. Olohuoneen ja alkovin lattiaan ladoin tammiparketin.
Päättötyöni ohjaaja ja mielipidekiistakumppanini oli vaarini. Hän
ei ole rakennusalan ammattilainen,
mutta tehnyt elämässään kaikenlaista mottonaan ”kyllä amatööri
aina ammattilaisen voittaa kun itselleen tekee”. Minäkin tein yksiötä
ikään kuin itselleni, kun haaveenani oli muuttaa sinne pois vanhempieni nurkista. Itse asiassa se oli paluu takaisin samaan yksiöön, jossa
asuin kolmevuotiaaksi asti ennen
muuttoamme suurempaan asuntoon.
Harjoittelin laittamaan laattoja myös seinään. Sain ilmaiseksi
myynnistä poistuneita erivärisiä
neliön muotoisia laattoja ja sommittelin niistä tiskipöydän ja lie-
Jos haluaa lukio-opiskelulta
muutakin kuin kirjojen ulkolukua,
steinerkoulun lukio voi olla juuri
sopiva paikka. Kokonaisvaltainen
ja monipuolinen opetus sisältää tavallisten lukiokurssien lisäksi runsaasti erilaisia taito- ja taideaineita:
kädentöitä, kuvataiteita, kivenveistoa, musiikkia ja liikuntaa. Myös
työelämään tutustumiseen ja retkeilyyn on varattu aikaa.
Oulun steinerkoulun lukio on
luokkamuotoinen, joten luokkayhteisö säilyy samana koko lukion ajan. Jokaisella luokalla on
oma kotiluokka ja kaksi luokanvalvojaa.
12. luokalla opiskelijat valmistavat päättötyön valitsemastaan ai-
12. luokan näytelmä Revisori.
heesta. Se voi olla käytännöllinen,
taiteellinen tai teoreettinen. Päättötöinä on tehty muun muassa
juhlapukuja, kirjoja ja tutkielmia,
maalauksia, huonekaluja ja keramiikkaa.
Steinerkoulun päättöluokalla
valmistetaan myös kokoillan näytelmä. Lavalla on nähty näytelmäkirjallisuuden klassikoita ja nykynäytelmiä, mutta myös itse kirjoi-
tettuja näytelmiä. Vuosi huipentuu
kulttuurimatkaan, joka suuntautuu
luokan kiinnostuksen mukaan joko
Euroopan kulttuurikaupunkeihin
tai jopa Euroopan ulkopuolelle.
13. vuosi valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelijat opiskelevat valitsemiaan aineita ja osallistuvat muiden lukiolaisten tavoin
valtakunnallisiin ylioppilaskirjoituksiin.
Matkailua ja työntekoa
Matkat ja erilaiset leirikoulut kuuluvat steinerkoulun arkeen.
Steinerkoulujen 5.-luokkalaiset ympäri Suomea kokoontuvat keväisin Tampereelle ottelemaan paremmuudesta kreikkalaisessa
viisiottelussa.
8. luokalla matkustetaan yleensä Pohjoismaissa, mutta 12. luokka saattaa lähteä kulttuurimatkallaan hyvinkin kauas, jopa Euroopan ulkopuolelle.
Matkoja edeltää ahkera rahankeruu, mikä osaltaan lujittaa luokan yhteishenkeä ja opettaa arvostamaan edessä olevaa matkaa.
Tämän vuoden 12. luokka matkusti tammikuussa kuukaudeksi
Dominikaaniseen tasavaltaan ja teki siellä töitä pienen Rio Limpion kylän auttamiseksi. Kuvassa Petri, Taneli, Esko, Joonas ja Santeri poimivat puusta passiohedelmiä paikallisella biodynaamisella
tilalla. Kuva: Tua Tervonen
Bio-Välitys Oy
Anna Heikkilä
Meiltä löydät laajimman valikoiman itsehoitovalmisteita sekä
n. 700 luomuelintarviketta, myös hedelmät ja vihannekset,
n. 250 homeopaattista valmistetta, luonnonkosmetiikkaa,
sekä paljon muuta.
Tervetuloa tutustumaan palvelevaan erikoismyymäläämme!
The Reconnection
Henkinen valmennus
Henkisenkasvun valmennus
EaVISIO
Life Galleria
Isokatu 23, 90100 Oulu, puh. (08) 376 345
Avoinna: ma&pe 9–19 ti-to 9–18.30 la 9–16 su 12–16
Kati Salkosuo
p. (040) 5472739
www.eavisio.fi eavisio@gmail.com
Kuva Olli Laisalmi
Koskitie 28
www.vihreähuone.fi
toikin rohkeutta astua aikuisen
saappaisiin. Kun sain ylioppilaslakin, lensin pesästäni ja menin
töihin Helsinkiin sushiravintolaan. Nyt opiskelen Hämeenlinnassa Hämeen ammattikorkeakoulussa ohjaustoimintaa. Tässäkin hommassa tarvitaan niin sydäntä, päätä kuin käsiäkin. Ilman
aiempaa kokemusta, jota koulussa ja Oulussa koin, en varmaankaan olisi nyt tässä, toteuttamassa
omia unelmiani.
Life – Hyvinvoinnin
oma erikoisliike!
Kokonaisvaltaista energiaparantamista,
joka vaikuttaa niin fyysisellä, psyykkisellä kuin henkisellä tasolla.
Luontotie 13, 91980 Lumijoki
P. 387 629 www.biovalitys.net
12. luokan päättötyönä yksiötä
remontoidessaan Anna Heikkilä
sai opiskella muun muassa lukkoponttiparketin laittoa.
www.oulun-steinerkoulu.fi
Reconnective Healing
Monipuolinen valikoima luomutuotteita
den yläpuolisen seinäpinnan sekä
pienen apupöydänkaistaleen jääkaapin vieressä. Yläkaappien ovet
vaihdoin: löysin kirpputorilta samankokoisia (!) puisia paneeliovia,
jotka kuultomaalasin vaaleammaksi. Alakaappien ovet maalasin valkoisiksi.
Huoneen seinät laseerasin vaalean beigeiksi. Eteiseen tein lämpimän tummanpunaisella hehkuvan
koristemaalauksen. Varsinkin lattian tummanharmaiden laattojen
kanssa ja jalkalampulla valaistuna
se oli juuri sellainen väripilkku, jota
olin eteiseeni toivonut.
Yksiön kodiksi sisustaminen
oli oma lukunsa. Huonekalut sain
haalittua sieltä täältä ja kotoa. Ostin vain sängyn ja jotain pienempää
tilpehööriä, jolla sain haluamaani
tyyliä ja väriä sisustukseen.
Muutin remontoituun yksiööni
itsenäisyyspäivänä. Minusta se oli
sellaiseen juuri osuva päivä: päättötyön aikana olin itsenäistynyt huimasti ja muutto lapsuudenkodista
oli alkanut tuntua ajankohtaiselta.
Olin huomaamattani rakentanut
itselleni pesän. Äiti selvisi asiasta
niin, että selitti minulla olevan nyt
oma huone vain vähän kauempana
kuin aiemmin, eli kolmen kilometrin päässä – koti olisi silti aina paikka, johon voisi tarvittaessa tulla.
Ehdin opetella itsekseni asumista yksiössäni puolitoista vuotta. Aika, jonka siellä vietin, an-
Päiväkoti Taivonkaari
Hiidentie 1, Puolivälinkangas
www.taivonkaari.fi