Elvi Rangell Länsi-Suomi lehdessä

perjantaina
18. syyskuuta 2015
Alkoholiasioissa
hämäystä ja luottamusta
Helsinki Nuoret haluavat vanhemmilta
tukea, auktoriteettia ja luottamusta alkoholiasioissa, selviää tuoreesta selvityksestä. Samalla nuoret kuitenkin piilottelevat
alkoholinkäyttöä vanhemmiltaan.
– Usein salailu liittyy paremminkin
nuoren haluun suojata vanhempia oman
toiminnan tuottamilta pettymyksiltä kuin
siihen, että vältettäisiin kiinnijäämistä,
toteaa erikoistutkija Jenni Simonen.
11
terveys
Tutkijan mukaan alkoholiasioihin
liittyvä vuorovaikutus muistuttaa peliä,
jossa nuoret tasapainoilevat kahden eri
säännöillä toimivan yhteisön, perheen ja
kaveripiirin välillä.
– Lämmin suhde vanhemman ja lapsen
välillä lisää valmiutta ottaa vastaan vanhemman neuvoja ja sääntöjä, neuvotella
niistä ja toimia niiden mukaisesti myös
alkoholiasioissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) Sata lasissa
-projektin tutkimuksessa haastateltiin
yhteensä 68:aa 14–17-vuotiasta nuorta.
teematoimitus
Anna juttuvinkki: www.ls24.fi/palaute
Mistä sinä haluaisit lukea? Vinkkaa meille mielenkiintoinen ihminen tai paikallinen juttuaihe!
Teematuottaja Kaija Ulmanen 010 8336 261 kaija.ulmanen@marvamedia.fi
Ravintovalmentaja pitää osaa
ravitsemussuosituksista vanhentuneina
Elvi Rangell toivoisi uudistuksia nykyisiin virallisiin ravitsemussuosituksiin ja niiden kriittisempää tulkintaa kuluttajilta.
Rauma
Tiia Jokisalo, Länsi-Suomi
V
irallisten ravitsemussuosituksien
toivotaan ohjaavan suomalaisten
ruokailutottumuksia, mutta tiedon lisääntyessä yhä useampi
on herännyt kyseenalaistamaan
osaa suosituksista.
FLT-ravintovalmentaja Elvi Rangell on
yksi heistä. Rangell pitää joitakin suosituksista vanhanaikaisina, jopa kestämättöminä. Hän toivoisi tähän muutosta.
Tarkkana
viljojen kanssa
Funktionaaliseen lääketieteeseen nojautuva
ravintovalmentaja Rangell tarttuu erityisesti muutamaan kohtaan:
– Viljatuotteita tulisi suositusten mukaan
käyttää 6–9 leipäviipaleen verran päivässä.
Se on valtava määrä gluteenia ja tärkkelystä.
Tätä puolustellaan kuidun saannilla, mutta kuitua saa yhtä hyvin myös kasviksista
ja juureksista, marjoista sekä hedelmistä,
Rangell toteaa ja jatkaa.
– Jopa diabeetikoiden ravitsemussuosituksessa on 6 viipaletta leipää ja lisäksi
pullaviipale. Tämän lisäksi perunaa ja riisiä, joten tärkkelystä tulee valtavasti, mikä
puolestaan lisää tarvittavan insuliinilääkkeen määrää.
Viljasuositus on monelle sudenkuoppa
erityisesti siksi, että leivissä on huomattavia eroja. Pakkauksessa voi lukea tuotteen
olevan ruis- tai kauraleipää, mutta huomaamatta jää, että moneen leipään on lisätty
vehnää, jopa vehnägluteenia sekä jauhonparanteita ja lisäaineita.
Aito leipä pitää sisällään vain muutaman
ainesosan ja yli 10 prosenttia kuitua. Aniharva suosii pelkkää täysjyvää, vaikka juuri
tätä ravitsemussuosituksissa painotetaan.
Elvi Rangell haluaa kiinnittää huomiota
mm. viljojen ja maitotuotteiden määrään
ja laatuun
”
Tarjonta ohjaa meitä emmekä me tarjontaa, vaikka
sen täytyisi mennä juuri toisinpäin. Tarjonta kyllä muuttuu, jos
kuluttajat sitä vaativat.”
FLT-ravintovalmentaja Elvi Rangell
parhain esimerkki, ja vihreitä kasviksia tulisikin käyttää runsaasti joka päivä.
Ruoka vaikuttaa
suolistoon
Vähemmän
maitoa?
Maitoa ja maitotuotteita suositellaan nautittavan rasvattomassa muodossa puoli litraa päivässä.
Rasvattomuus tarkoittaa myös enemmän
käsittelyä.
– Maito on lukemattomien käsittelyprosessien jälkeen kaukana aidosta tuoremaidosta. On myytti, että kalkkia saisi vain maitotuotteista.
Rangell uskoo monen hyötyvän, jos maitotuotteet jäisivät pois ruokavaliosta. Hän
pitää ongelmallisena myös maitotuotteisiin
lisätyn sokerin määrää, jolla muutetaan varsinkin lasten makutottumuksia.
Hän ei myöskään allekirjoita suositusta
kasvisrasvojen käytöstä ja vähentäisi punaisen lihan määrää, jota tällä hetkellä suositellaan puoli kiloa viikossa.
Tosin monelle puoli kiloakin on vähän,
kun lasketaan yhteen viikon aikana nautitut
erilaiset lihajalosteet ja kokoliha.
Tarjonta
ohjaa meitä
Rangell toivoisi suuria muutoksia siihen,
mitä suomalaiset ostoskärryihinsä valitsevat.
Hän jättäisi hyllyille kaikki ruoat, joissa
on useamman kohdan raaka-aineluettelo ja
valitsisi puhtaita, aitoja raaka-aineita.
Nopea silmäys kaupassa osoittaa sen, että
hyllyille saisi jäädä valtaosa tuotteista, niin
Professori Fogelholm
luottaa suosituksiin
Rauma
gelmana lukuisat antibiootti- ja muut lääkekuurit, jotka aiheuttavat hallaa suolistolle. Kun tähän lisätään ympäristömyrkyt,
niin ei ole ihme, että ihmiset voivat huonosti.
Kasvisten
käyttö tärkeintä
Elvi Rangell ei suinkaan väitä, että ravitsemussuositukset olisivat kokonaisuudessaan
pielessä. Pääpaino on oikea, sillä niissä korostetaan kasvisten runsasta käyttöä.
Juuri kasvisten, juuresten ja marjojen
käyttöä tulisi lisätä radikaalisti, sillä ne ovat
avain uudenlaiseen hyvinvointiin.
– Marjojahan ovat metsämme pullollaan
ja niitä pakastamalla on koko talvi pelastettu. Jos kasviksia ei halua syödä joka aterialla, voi niistä myös tehdä maistuvia mehuja
tai käyttää smoothieen.
Erilaisissa ravintoaineissa on tuoreina ja
oikein käsiteltyinä valtava määrä erilaisia
biomolekyyleja, joilla on suuri positiivinen
vaikutus terveyteen.
Vihreät kasvikset, erityisesti kaalikasvit,
ruusu-, parsa- ja lehtikaali ovat tästä mitä
Mitä?
Ruoan valtava voima
Helsingin yliopisto
Länsi-Suomi
Ravitsemussuosituksien laatijaryhmään
kuuluva ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on Elvi Rangellia perinteisimmillä linjoilla.
Hän vannoo esimerkiksi rasvattomien
tuotteiden nimeen.
– Tutkimusten mukaan rasvasta voittoosa pitää edelleenkin olla kasvi- ja kalapohjaista, ei eläinrasvaa. Maitorasvaa ei ole siis
mitään syytä lisätä ruokavaliossa, jos löytyy
hyvä vähempirasvainen vaihtoehto. Maidon
käsittely ei myöskään aiheuta terveydellisiä
ongelmia, tätä on tutkittu useaan otteeseen.
Viljojen kohdalla Fogelholm pitää 6–9
leipäpalaa vastaavaa määrä hyvänä. Hänestä suosituksen ei tarvitse olla pienempi ja
muistuttaa, että nyt ruokapyramidissa vaalea vilja on laitettu ylälohkoon makeisten,
limujen ja voin kanssa.
Lihan suositusmääristä Fagelholm kertoo
Suomen asettaneen ensimmäisenä maana
maailmassa selkeitä rajoituksia punaisen
suuri on erilaisten valmisteiden ja eineksien osuus.
– Tällä hetkellä tarjonta ohjaa meitä emmekä me tarjontaa, vaikka sen täytyisi mennä juuri toisinpäin. Tarjonta kyllä muuttuu,
jos kuluttajat sitä vaativat.
Osa saattaa tuudittautua kotiruoan terveellisyyteen, väärin perustein.
– Kotiruoka ei ole automaattisesti synonyymi terveelliselle. Laaduttomista raakaaineista ei saa terveellistä, vaikka se kotona
tehtäisiinkin, hän toteaa..
– Huonon ruoan lisäksi meillä ovat on-
Ruoan merkitys hyvinvoinnissa ei ole vain
murto-osa, vaan sen osuus on valtava. Ruoka voi olla parantava tai sairastuttava, sillä
ihmisen soluista vain noin kymmenen prosenttia on niin sanotusti omia soluja.
Tällä suoliston mikrobi- ja bakteerikannan laadulla on suora yhteys ruokavalioon.
Mutta jos ruokavalio on pitkälle prosessoituja valmisteita ja sisältää niukasti kasviksia, ei keho voi saada tarvitsemaansa.
Loppujen lopuksi terveyden avaimet tulevat hyvinkin yksinkertaisessa paketissa:
Mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja vähän
matkaa matkustaneita raaka-aineita, mieluiten luomuna.
Paljon tuoreita vihanneksia ja juureksia sekä marjoja. Kalaa ja vaaleata lihaa
ja kananmunia. Pähkinöitä, manteleita ja
siemeniä. Viljoista ainoastaan täysjyvää ja
maitotuotteista hapanmaitopohjaisia, sokeroimattomia tuotteita.
Kasvisten määrää korostetaan nyt enemmän kuin
koskaan, linjaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
lihan ja lihavalmisteiden
käyttöön.
–Olemme tehneet
tämän suosituksen jopa näytöllä,
jota kaikki
tutkijatkaan
eivät pidä
aukottomana.
Kasvisten käytöstä
professori
on kuitenkin
Rangellin
kanssa yhtä
mieltä.
– Kasvisten määrä on vuosia korostettu
suosituksissa ja tällä hetkellä enemmän
kuin koskaan. Nyt kasvikset on vieläpä siirretty ruokapyramidin pohjaksi eli kaikkein
keskeisimmäksi ruoka-aineryhmäksi.
Kommentti
T
erveellinen ruoka on polttava
puheenaihe, josta ei ole yhtä
totuutta, vaan esimerkiksi
gluteeniviljojen, liha- ja maitotuotteiden kohdalla on hyvinkin erilaisia
koulukuntia. Tutkimuksia on valtavasti,
usein myös toinen toisiaan kumoavia.
Ratkaisut kannattaakin tehdä itse,
oman olon perusteella. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Itse seuraan kiinnostuneena ruoka-
keskustelua, sillä uskon ruokavalion
mahtiin. Ruoka ei ole kaloreita, vaan
ravintoaineita. Joka päivä ruoat kannattaa valita niin, että saa mahdollisimman
paljon ravintoaineita.
Erilaiset elämänmuutokset koettelevat
kehoa ja olenkin reilun vuoden aikana
käynyt läpi raskauden, imetyksen ja
valvomisen.
Olen nukkunut yhtäjaksoiset unet
viimeksi loppuvuodesta 2013. Heräily
jatkuu edelleen, joskin ei enää montaa
Koosta ruokavaliosi
pääosin näistä
-
kertaa yössä.
Päätä on särkenyt tänä aikana muutaman kerran.
Neuvolassa ja ystäviltä olen lukuisat
kerrat kuullut, kuinka pirteältä vaikutan
valvomisesta huolimatta. En juo kahvia
tai energiajuomia. Väsynyt olen toki
ollut, mutta se on kestetty.
Flunssa on iskenyt kaksi kertaa kolmen
vuoden aikana, ilman kuumetta. Minua
ei närästä, ei turvota, en ole nuutunut,
paikkoja ei kolota. Hiukset ja kynnet
kasvavat kuin rikkaruoho.
tää, mitä keholleen tekee. Mutta tietääkö
hän, joka syö päivittäin paljon maito- ja
viljatuotteita ja punaista lihaa?
Ehkäpä aamiaiseksi jauhoparanteille
höystettyä moniviljaleipää ja kahvia ryystävä, lounaalla makaronilaatikkoa syövä,
väli- ja iltapalaksi rasvattoman jogurtin
ja lisää leipää nauttiva tosiaan ei tiedä,
että ei suinkaan syö niin terveellisesti
kuin luulee.
Joka ikinen suupala on lääke, joka joko
vaalii tai koettelee rakasta kehoasi.
Ehkä lähipiirini voisi kertoa, että toisi-
naan ärsytän paasaamalla heille käsitellystä vehnästä ja maidosta, vitamiineista, antioksidanteista, superruoista ja
kasviksista.
Mutta kun en malta olla paasaamatta.
Kun syö oikein, se tuntuu koko kehossa.
Ja kun on päässyt irti teollisesti valmistettujen ruokien koukuttavuudesta, eivät
ne tuo enää samaa nautintoa.
Roskaruokaa syövä ihminen kyllä tie-
TIIA JOKISALO
Kirjoittaja on Marva Median toimittaja.
tiia.jokisalo@marvamedia.fi
-
Kasvikset
Marjat
Pähkinät ja siemenet
Täysjyväviljat
Kala
Kana ja kalkkuna
Aloita
vaikka näin
Kasviksien tulisi olla pääosassa kaikilla
aterioilla.
- Jos syöt leipää, valitse aina leipä, jossa
on yli 10 grammaa kuitua ja lyhyt ainesosaluettelo.
- Lisää päivittäiseen ruokavalioosi reilusti
pähkinöitä ja siemeniä vaikkapa myslin tai
smoothien muodossa.
- Kokeile erilaisia kasvismaitoja, valikoima on nykyään perusmarketeissakin laaja.
Valitse mieluiten sokeroimaton kasvismaito.
- Korvaa sokerijogurtit maustamattomilla
erityisesti lapsille. Maustamattoman jogurtin makuun tottuu nopeasti.
- Jätä vaalea pasta ja vehnäleipä herkkuhetkiin. Korvaa esimerkiksi makaroni
arjessa kvinoalla tai täysjyväriisillä. Myös
hirssi- ja tattari ovat hyviä vaihtoehtoja.
-