Pyhän Ristin kirkko - Rauman seurakunta

Pyhän Ristin kirkko
Pyhän Ristin kirkossa
on fransiskaanien aikaisia seinä- ja
holvimaalauksia ja lukuisia taideaarteita
kuluneilta vuosisadoilta.
Fransiskaanien saarnaveljestön toiminta
ulottui Pohjanlahden rannikkoa pitkin pohjoiseen sekä sisämaahan, Hämeeseen asti.
Fransiskaaniluostarit rakennettiin 1400-luvulla myös Viipuriin ja Kökariin.
Rauman luostariyhteisö lakkautettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä vuonna 1538
Kustaa Vaasan aikana. Luostarin alueelle
ja sen rakennuksiin sijoitettiin kruunun
kuninkaankartano kruununtalleineen. Luostarin päätila luovutettiin seurakunnalle
pappilaksi. Kirkon vaiheista luostarin lakkauttamisen jälkeen 1500 –luvulta tiedetään
hyvin vähän.
Myös kaupunkiseurakunta rakensi 1400luvulla oman kirkon. Tämä Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui vuonna 1640 tulipalossa. Kirkon rauniot sijaitsevat ns. Kalatorin
laidalla Vanhassa Raumassa.
Tervetuloa
Pyhän Ristin kirkkoon
Rauman evankelis-luterilaisella seurakunnalla on värikäs syntyhistoria ja arvokas
perimä kristillisenä läsnäolon kirkkona.
Pyhän Ristin kirkon fransiskaanit rakennuttivat jo 1400-luvun lopulla. Italialaisen
Franciscus Assisilaisen perustaman munkkiveljestön jäsenet saapuivat Raumalle
todennäköisesti kaupungin perustamisen
aikoihin vuonna 1442.
Vuosisadan lopulla fransiskaanit rakennuttivat luostarikirkon Rauman joen pohjoisrannalle. Pyhän Ristin kirkon kaksilaivainen
pohjakaava noudattaa saarnaveljien kirkoille
luonteenpiirteistä muotoa. Kirkon päälaiva
jatkuu saman levyisenä kuoriin. Sen pohjoispuolella on kolmen pilarin erottama kapea
sivulaiva. Ulkomuodoltaan kirkko muistuttaa
muita satakuntalaisia keskiaikaisia harmaakivikirkkoja.
Rauman kirkkohistoriaan piirtyneiden vaiheiden jälkeen Pyhän Ristin kirkosta tuli luterilainen kirkko vuonna 1640. Luterilaisena
kirkkona sen oletetaan jatkaneen luostarikirkon jälkeen jo 1500-luvulla.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioista
otetuista kivistä on rakennettu (vuonna 1816)
nykyisen kirkon uusklassinen länsitorni.
Kirkontorni toimi Pohjanlahden merenkulkijoiden maamerkkinä, ja kirkonkellot kutsuivat
seurakuntalaisia jumalanpalvelukseen.
Tänäkin päivänä pyhäkön rauhan ja lukuisten taideaarteiden vaikuttavuuden voi tulla
kokemaan Pyhän Ristin kirkkoon. Kirkko on
avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun
joka päivä.
Joka sunnuntai Pyhän Ristin kirkossa on
klo 10.00 messu, johon kaikki ovat tervetulleita.
Kirkon kuorissa olevat keskiaikaiset seinä- ja
holvimaalaukset esittävät tiivistetysti koko
raamatullisen pelastushistorian Neitsyt Maria
keskeisestä näkökulmasta. Maalaukset on
tehty piispa Arvi Kurjen aikana. Piispa kävi
tarkastusmatkalla Raumalla Ristin Ylentämisen päivänä 14.9.1512, jolloin kirkon
arvioidaan täysin valmistuneen.
Kirkon kuorissa on esillä vanhin Suomessa
säilynyt votiivitaulu. Taulu on tehty Pormestari Matts Jonssonin (Jussoila) tyttären Margaretan muistoksi, hän kuoli ruttoon 15.7.1572.
Taulun alareunassa on hautajaissaatosta
kertova valitusruno.
Messinkikruunu kirkon keskikäytävällä on
raumalaisen Johannes Veilanuksen lahjoittama. Mahtavassa 24-haaraisessa kruunussa
olevan kaiverruksen mukaan se on hankittu
“oikeauskoisen kotikirkon kaunistukseksi”
vuonna 1648.
Kirkon saarnastuoli on hienoimpia renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteita
maassamme. Apostoli- ja pyhimysveistosten
koristaman saarnatuolin yläreunassa on
latinaksi raamatunlause: Menkää kaikkeen
maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille (Mark. 16:15). Saarnastuoli
on valmistettu Pohjois-Saksassa vuonna
1625.
Keskiaikainen alttarikaappi pohjoislaivan
itäseinällä on eversti Michael Jordanin lahjoitus vuodelta 1629. Se on todennäköisesti
preussilainen ja 1440-luvulta.
Lehterikaiteen kuvasarja kuvaa marttyyrikuoleman kokeneita apostoleja. Kuvat on
tehnyt kirkkomaalari Jonas Bergman vuonna
1757.
Kirkon alkuperäiset urut on valmistanut urkurakentaja Nils Strömbäck 1784. Uruista
on enää jäljellä julkisivun puuosat. Kaksitoista vuotta myöhemmin julkisivuun lisättiin
veistokoristeita ja maalaus, joka esittää kuningas Daavidia ja tekstinä on Psalmi 108.
Kristuksen kirkastus Tabor-vuorella -aiheinen
kuori-ikkunan lasimaalaus on valmistettu Berliinissä. Sen on lahjoittanut kirkkoon vuonna
1891 kunnallisneuvos J.W. Söderlund.
Kirkontornin eteisessä oleva kirkkolaiva lahjoitettiin seurakunnalle kaupungin 525-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1967. Kyseinen
kirkkolaiva mukailee Raumalla vuonna 1860
rakennettua Osmo fregattia.
“Vapahtajani. Tee minusta
rauhasi välikappale."
Franciscus Assisilainen
Rauman seurakunta,
Kirkkokatu 2, PL 158, 26101 Rauma.
Vaihde ma-pe klo 9-15.30, puh 837 751,
fax 822 0568,
www.rauma.seurakunta.net