PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI

Transcription

PIENSIJOITTAJAN
PERUSKURSSI
HENRI HUOVINEN
Email. henri.huovinen.1@gmail.com
Osakeanalyysin perusteet I
• Materiaalit löytyvät osoitteesta
http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/Piensijoittajan_peruskurssi/.
• Kvalitatiivinen analyysi
•
Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen,
toimialan kilpailutilanteen ja/tai kehitystutkimuksen laadun arviointia.
• Kvantitatiivinen analyysi
•
Yrityksen numeerista analyysiä mm. matemaattisia ja/tai tilastollisia malleja sekä
yrityskohtaisia tunnuslukuja hyödyntämällä.
•
Toimiala-analyysi
Toimialan muodostavat ryhmä samantyylisiä yrityksiä, jotka tarjoavat samanlaisia tuotteita
ja/tai palveluita.
Sen sijaan käsite sektori tarkoittaa usein ryhmää samantyylisiä toimialoja. Sektori on siis
käsitteenä laajempi.
Yrityksen toimialan ymmärtäminen tärkeä lähtökohta yksittäisen yrityksen analysoimiselle.
Toimiala-analyysin tekeminen helpottaa yrityksen liiketoimintaympäristön ymmärtämistä.
• Toimiala-analyysi, Porterin viiden kilpailuvoiman malli
Hyvä lähtökohta toimialan strategiseen analysointiin. Porterin viisi kilpailuvoimaa ovat:
1. Uusien tulokkaiden uhka
2. Ostajien neuvotteluvoima
3. Korvaavien tuotteiden tai palveluiden uhka
4. Yritysten välinen kilpailu
5. Tavarantoimittajien neuvotteluvoima
•
Uusien tulokkaiden uhka
 Kuinka helppo tai vaikea uusien yritysten on tulla toimialalle?
 Toimialat, joille tulo on helppoa, kohtaavat yleensä enemmän kilpailua.
 Monopoli vs. täydellinen kilpailu.
 Korkeat kiinteät kustannukset ja lainsäädäntö yleisiä syitä miksi alalle tulo vaikeaa tai
mahdotonta.
•
Ostajien neuvotteluvoima
 Asiakkaiden neuvotteluvoima markkinoilla.
 Asiakkaiden neuvotteluvoima parempi, mikäli markkinoilla asiakkaita vain yksi tai muutama.
 Mitä pienemmät tavarantoimittajan vaihtokustannukset, sitä parempi tavarantoimittajan
neuvotteluasema.
•
Korvaavien tuotteiden tai palveluiden uhka
 Kuinka helposti asiakas voi korvata tuotteen jollakin toisella tuotteella?
 Esim. laman aikana kuluttajat voivat korvata kalliimmat tuotteet halvemmilla kilpailevilla
tuotteilla.
•
Yritysten välinen kilpailu
 Yleensä toimiala on kilpailullisempi, jos toimialalla on monta pientä kilpailijaa, korkeat
kiinteät kustannukset, tuotteilla on vaikea erottua ja toimialalta on vaikea poistua.
•
Tavarantoimittajien neuvotteluvoima
 Kuinka helposti tavarantoimittajat voivat nostaa hintoja, tai rajoittaa esimerkiksi toimitettavien
tavaroiden määrää.
 Esimerkiksi tarjonnaltaan niukkojen tavaroiden/palveluiden tuottajilla yleensä parempi hintojen
neuvotteluvoima.
•
Porterin viiden kilpailuvoiman malli, esimerkkitapaus Wal-Mart
 Wal-Mart on yhdysvaltalainen vähittäiskauppaketju, joka on liikevaihdoltaan maailman suurimpia yrityksiä.
1.
Uusien tulokkaiden uhka





Elintarvikeyritykset voivat potentiaalisesti perustaa vähittäiskauppaketjun.
Alalle tulo kuitenkin suhteellisen vaikeaa, koska Wal-Martilla loistavat jakelukanavat, optimaaliset kauppojen sijainnit,
vahva brändi ja hyvä rahoitusasema.
Tehokkaan jakelukanavan rakentaminen vaatii suuret investoinnit, joihin monella allalle tulijalla ei ole varaa.
Wal-Martilla myös kustannusetu moniin kilpailijoihin verrattuna.
Mitä vaikeampi alalle tulla, sitä parempi nykyisten toimialalla toimivien yritysten tilanne.
2.
Ostajien neuvotteluvoima
3.
Korvaavien tuotteiden tai palveluiden uhka
 Yksittäisillä ostajilla suhteellisen vähän neuvotteluvoimaa.
 Ostamisen helppous ja alhaiset hinnat tarkoittavat, että ostajat eivät helposti vaihda liikettä toiseen.
 Mitä heikompi ostajien/asiakkaiden neuvotteluvoima, sitä parempi yrityksen/toimialan tilanne.
 Markkinoilla ei monia substituutteja, jotka yhtä halpoja ja joiden ostaminen helppoa (convenience stores, joissa
mm. kauppa, deli ja huoltoasema).
 Kuluttajat voivat käydä monessa erikoiskaupassa, mutta eivät löydä yhtä halpoja hintoja kuin Wal-Martissa.
 Mitä vaikeammin tuotteet korvattavissa, sitä parempi yrityksen/toimialan tilanne.
 Internet-ostosten määrä kaupan alalla on kasvanut, johon Wal-Mart on reagoinut perustamalla oman onlinekaupan.
4.
Yritysten välinen kilpailu
 Ala erittäin kilpailtu, Wal-Martin markkinaosuus vaatimaton verrattuna monen muun eri toimialan johtaviin
yrityksiin.
 Toimialan kilpailu keskittynyt usein maantieteellisesti, harvoilla yrityksillä mahdollisuus toimia globaalisti.
 Kyseessä kuitenkin kypsässä vaiheessa oleva toimiala, joten toimialan kasvu hidasta. Yksittäisissä tapauksissa
yrityksen liiketoiminta voi kuitenkin kasvaa voimakkaasti.
 Mitä vähemmän toimialalla kilpailua, sitä parempi yrityksen tilanne.
5.
Tavarantoimittajien neuvotteluvoima
 Tavarantoimittajien neuvotteluvoima ollut historiallisesti alhainen.
 Wal-Mart on tunnettu vahvasta neuvotteluvoimastaan niin tavarantoimittajien kanssa, kuin myöskin työvoiman
palkkauksessa.
 Wal-Mart voisi myös integroitua vertikaalisesti, eli voisi alkaa tuottamaan omat tavaransa.
 Mitä vähemmän tavarantoimittajilla neuvotteluvoimaa, sitä parempi yrityksen tilanne.
•
Muita huomioitavia faktoreita
 Komplementtituotteet (täydentävät tuotteet)
 Esim. auto ja polttoaine.
 Yksi Wal-Martin komplementteja myyvä yritys on Sam’s Wholesale Club, jonka kuitenkin Wal-Mart omistaa.
 Komplementit voivat vaikuttaa toimialaan joko kilpailua lisäävästi tai vähentävästi. Kompelementit vähentävät
kilpailua korkeampien tuotteen vaihtokustannusten myötä.
•
Yhteenveto, Case Wal-Mart
 Wal-Martin kilpailullisia etuja ovat suuret skaalaedut, jotka vaikeuttavat muiden yritysten tuloa alalle sekä
pienentävät tavarantoimittajien ja ostajien neuvotteluvoimaa.
 Wal-Martin tuotteiden substituuteilla on yleensä korkeammat hinnat, joten asiakkaat eivät myöskään helposti vaihda
toiseen yritykseen.
 Ensisijainen pitkän aikavälin uhka Wal-Martille on työntekijöiden aseman parantuminen.
•
Toimialan kasvunopeus
 Yleinen virhe on olettaa, että nopeasti kasvava toimiala on aina houkutteleva.
 Nopeasti kasvavalla toimialalla on usein vähemmän kilpailua laajempien liiketoimintamahdollisuuksien ansiosta.
 Toisaalta nopeasti kasvavalla toimialalla tavarantoimittajilla on usein vahvempi neuvotteluasema, ja nopeasti
kasvava toimiala voi tuoda toimialalle nopeasti uusia kilpailijoita.
•
Teknologia ja innovaatiot
 Kehittynyt teknologia ja innovaatiot eivät yksinään riitä tekemään toimialasta houkuttelevaa.
 Tavanomaiset matalan/heikon teknologian toimialat voivat olla kannattavampia kuin tietyt uuden teknologian
toimialat. Syynä tähän voivat olla mm. korkeat alalle tulon esteet ja pienempi kilpailu.
•
Hallituksen toimet
 Kannattaa arvioida miten erilaiset hallitukset toimet vaikuttavat Porterin viiden kilpailuvoiman malliin.
 Miten lakipäätökset vaikuttavat toimialojen kannattavuutteen.
•
Osakesuosituksista
 Pankkien ja pankkiiriliikkeiden analyytikot keräävät ja analysoivat tietoa ja antavat osta-, lisää-,
pidä-, vähennä- ja myy-suosituksia.
 Suositukset määräytyvät usein sen mukaan, minkä verran osakkeen arviodaan tuottavan
(sisältäen osingot) seuraavan vuoden aikana.
 Esim. Osta = tuotto yli 20% seuraavan vuoden aikana, lisää = tuotto 10-20%, pidä = 0-10%,
vähennä = -10-0% ja myy alle -10%.
•
•
•
•
Teknisestä analyysistä puhutaan, kun käytetään apuna mm. osakkeen hintaa ja volyymia
sijoituspäätösten tekemisessä.
Tekninen analyysi hyödyntää mm. historiallisia kurssitietoja ja kaupankäynnin volyymia
osakekurssin tulevaisuuden ennustamiseen.
Fundamenttianalyysi hyödyntää sen sijaan talouden, toimialan ja yrityksen tietoja
sijoituspäätösten tekoon.
Esimerkkejä fundamenteistä ovat työttömyysaste, bruttokansantuotteen kasvu, toimialan
kasvu, sekä yritykset tuloskasvu.
•
•
•
Ns. top-down-sijoittaja tutkii aluksi markkinoiden yleistä talouskehitystä, analysoi kussakin
taloustilanteessa olevat parhaat toimialat, ja vasta lopuksi yksittäiset yhtiöt.
Ns. bottom-up-sijoittaja seuraa tiettyjä toimialoja ja analysoi toimialoilla toimivien
osakkeiden/yritysten fundamentteja.
Sijoittajan tavoitteena on kummassakin tapauksessa löytää osakkeet, jotka ovat
alihinnoiteltuja.
•
Osake on alihinnoiteltu, jos osakekurssi < osakkeen fundamenttiarvo. Fundamenttiarvo on
osakekurssin laskennallinen arvo. Sijoittaja voi siis tehdä yhden kolmesta johtopäätöksestä:
 Osake on ylihinnoiteltu, alihinnoiteltu tai käypään arvoonsa hinnoiteltu (oikein hinnoiteltu).
•
Osakevalinnassa huomioitavia asioita
 Markkinaodotusten analysointi  osakkeiden markkinahinnat kuvastavat sijoittajien odotuksia
yritysten tulevaisuuden kehityksestä. Sijoittajan on siis arvioitava ovatko markkinoiden odotukset
linjassa oman analyysin kanssa.
 Minkä vuoksi osake on hinnoiteltu nykyiseen arvoonsa? Ovatko taustalla esimerkiksi kovat
kasvuodotukset, tai vaikkapa huhut yritysostosta.
 Yritystapahtumien arviointi  sijoittajan tulee myös arvioida mahdollisia yrityskohtaisia uutisia,
esim. fuusio, tai kannattamattoman segmentin myynti.
•
Osakkeiden arvonmääritysprosessi:
1.
2.
3.
4.
5.
Ymmärrä yrityksen liiketoiminta
•
•
Toimiala-analyysi yhdessä yritysanalyysin kanssa antaa hyvä lähtökohdan osakkeen tutkimiselle.
Selvitä miten yritys tekee voittoa, ts. mikä on yrityksen tulonmuodostus. Miten markkinoiden, toimialan tai
yrityksen tekijät vaikuttavat tulonmuodostukseen.
Ennusta yrityksen tulevaisuuden menestys
•
Ennusta yrityksen myynti, tulos, osingot ja rahoitusasema.
Valitse sopiva arvonmääritysmalli
Lisää ennustukset arvonmääritysmalliin
Tee yhteenveto ja päätelmät
•
Markkinoiden tehokkuus (Eugene Fama 1970), kuinka hyvin markkinahinnat kuvaavat
osakkeiden todellista hintaa.
 Kolme markkinoiden tehokkuuden muotoa ovat heikko, keskivahva ja vahva.
 Heikko muoto  osakekurssit heijastavat täysin historiallista markkinadataa, jolloin tekninen
analyysi on hyödytöntä.
 Akateemisen näytön mukaan teknistä analyysiä käyttämällä ei pystytä saavuttamaan
epänormaalin hyviä tuottoja kehittyneillä markkinoilla. Sen sijaan kehittyvillä markkinoilla
teknisen analyysin käyttö voi tutkimusten mukaan auttaa saavuttamaan epänormaalin hyviä
tuottoja.
Markkinoiden tehokkuuden keskivahva muoto  osakekurssien hinta heijastaa täysin
kaikkea julkaistua ja saatavissa olevaa infoa, mukaan lukien yrityskohtaiset tunnusluvut,
osingot, muutokset johdossa jne..
Mikäli keskivahva tehokkuus toteutuu, toteutuu myös heikko muoto.
Keskivahvan muodon toteutuminen tarkoittaa sitä, että julkisen tiedon analysointi on
hyödytöntä.
Tutkimusten mukaan kehittyneiden maiden osakemarkkinat “ saattavat “ olla
keskivahvasti tehokkaat.
Eräiden tutkimusten mukaan kehittyvien maiden osakemarkkinat sen sijaan eivät
luultavasti ole keskivahvasti tehokkaat.
Markkinoiden tehokkuuden vahva muoto  osakekurssi heijastaa niin julkista kuin
julkistamatonta tietoa.
Markkinoiden vahvan muodon toteutuessa eivät edes yrityksen sisäpiiriläiset voi ansaita
epänormaaleja tuottoja.
Tutkimusten mukaan osakemarkkinat eivät ole tehokkaat vahvassa muodossaan, vaan
sisäpiiriläiset voivat ansaita epänormaaleja tuottoja julkistamatonta tietoa hyödyntäen.
1. Osakeanalyysin perusteet I
•
Osakemarkkinoiden anomalioita
 Markkina-anomalia syntyy, jos osakkeen kurssimuutosta ei voida perustella uutisella tai muun
markkinatapahtuman vaikutuksella.
 Kalenterianomalia  1980-luvulla tutkijat huomasivat, että osakemarkkinoiden tuotto
tammikuussa oli selvästi korkeampi kuin vuoden muina kuukausina. Tutkijoiden mukaan
suurimmat tuotot saavutettiin tammikuun viitenä ensimmäisenä päivänä, ja eritoten markkinaarvoltaan pienten yritysten osakkeet tuottivat tammikuussa muita paremmin.
 Kalenterianomalian syyksi on arveltu mm. sijoittajien myyntejä joulukuussa verovähennysten
hyödyntämiseksi.
 Toisena vaihtoehtona pidetty ns. window dressingiä, joka tarkoittaa sitä, että monet
salkunhoitajat myyvät rahastojensa riskisimmät osakkeet joulukuun loppuun mennessä.
 Uusimmat tutkimukset osoittavat ettei ns. tammikuuefekti ole pysyvä ja kun tuotot suhteutetaan
riskiin, eivät tammikuun tuotot ole epänormaalin hyviä.
•
Momentum ja ylireagointi anomaliana
 Yhden momentum anomalian ensimmäisimmistä tutkimuksista tekivät Werner DeBondt ja
Richard Thaler vuonna 1985. Tutkimuksen mukaan sijoittajat ylireagoivat odottamattomiin
julkisiin uutisiin.
 Ylireagoinnin myötä osakekurssit nousevat hyvän uutisen myötä enemmän kuin pitäisi ja laskevat
huonon uutisen myötä vastaavasti liikaa.
 Teorian mukaan ylireagointia kannattaa hyödyntää ostamalla huonosti menestyneitä osakkeita ja
myymällä hyvin menestyneitä osakkeita.
 Tutkimusten mukaan tietyillä osakemarkkinoilla toden totta ns. häviäjäportfoliot viimeisen 3-5
vuoden ajalta ovat tuottaneet tietyllä aikavälillä voittajaportfolioita paremmin.
 Tutkijoiden mukaan momentum ei välttämättä kerro markkinoiden irrationaalisuudesta, vaan
enemmänkin osakekurssien siirtymisestä kohti uutisen aikaansaamaa uutta hintaa.
•
Yrityksen kokoanomalia
 Vuoden 1981 tutkimuksen tutkimusten mukaan markkina-arvoltaan pienten yritysten osakkeilla
on tapana tuottaa markkina-arvoltaan suurempia osakkeita enemmän.
 Tuoreemman Fama ja Frenchin vuoden 2008 tutkimuksen mukaan kokoanomalia esiintyy
ainoastaan markkina-arvoltaan mikro-osakkeilla, eikä sitä suuremmilla.
•
Arvoanomalia
 Tutkimukset ovat osoittaneet, että ns. arvo-osakkeet ovat tuottaneet kasvuosakkeita paremmin.
 Arvo-osakkeiksi voidaan lukea alhaisella P/E (price/earnings)- tai M/B(Market-to-book)-luvuilla
hinnoitellut ja korkean osinkotuoton osakkeet.
 Arvoanomalian syitä voivat olla mm. osakkeiden korkeampi riskisyys ja kasvuosakkeiden
korkeammat odotukset.
•
Suljettuihin rahastoihin liittyvä anomalia.
 Suljetulla rahastolla tarkoitetaan rahastoa, jonka rahasto-osuuksilla ei voida käydä kauppaa vapaasti.
Rahastoa voidaan merkitä ainoastaan antien yhteydessä.
 Teoriassa suljetun rahaston kaupankäyntiarvo tulisi olla rahaston substanssiarvo (net asset value).
Tutkimuksissa on kuitenkin todettu suljettujen rahastojen arvon olevan noin 4-10% substanssiarvoa
alhaisempi.
 Syyksi on oletetettu mm. hallinointipalkkioita tai arvioita rahastonhoitajan menestyksestä, mutta näitä
ei ole tieteellisesti todistettu.
 Yhdeksi syyksi esitetty myös toteutumattomia myyntivoittoihin tai tappioihin liittyviä veroja, jotka ovat
aiheutuneet jo ennen sijoittajan rahaston merkitsemistä. Sijoittajalla ei siis ole ollut valtaa verojen
syntymisen ajoituksesta.
•


•


Tulosyllätykset anomaliana:
Markkinoiden tehokkuuden keskivahvan muodon mukaan osakekurssin tulisi heti tulosyllätyksen jälkeen hakeutua uudelle
oikealle tasolleen.
Tutkimukset osoittavat, että osakurssi reagoi tulosyllätyksiin nopeasti, mutta ei aina oikein  siityminen oikeaan
kurssihintaan kestää.
Osakkeiden listautumisanti (IPO) anomaliana:
Tutkimukset osoittavat, että sijoittajat, jotka ostavat osakkeita listautumishinnalla, voivat tehdä epänormaalin korkeita
tuottoja.
Toisaalta joskus listautumisannin hinta on liian korkea, joka tarkoittaa sitä, että osakekurssi laskee ensimmäisenä
kaupankäyntipäivänä.
 Ns. IPO-anomaliasta ei siis pitävää näyttöä ja tulokset saattavatkin johtua virheellisestä
tutkimusmetodista, jos tutkimuksen otannassa on käytetty esim. saman suuruisia painoja
riippumatta yrityksen koosta.

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI

Transcription

Similar documents

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI

Esitys (.pdf)

Esitteemme - Compilator AB

Hallituksen ehdotukset (pdf)

SUKUPOLVENVAIHDOS - Pirkanmaan Viestinvaihto

asianajaja, MBA, Senior Partner Antti Hannula.

HALLITUKSEN KOKOUS

ks. liite

OSAKASSOPIMUS – Epävirallinen käännös Runteq Oy Tämä Osakassopimus

Tietoa Sotkamo Silver AB:n (publ) osakkeiden uusannista