18-rengaskromosomi-oireyhtymä - Norio

Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen,
ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota.
18-rengaskromosomi-oireyhtymä
Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto, Norio-keskus 27.2.2015
Avainsanat
ORPHA1442
Ring 18 syndrome
Lyhyesti
Ihmisellä on normaalisti 23 paria kromosomeja, joista
toinen tulee äidiltä ja toinen isältä. Silloin kun 18kromosomi on sulkeutunut renkaaksi puhutaan 18rengaskromosomi-oireyhtymästä. Tavallisesti
rengaskromosomiin liittyy häviämä eli deleetio 18kromosomin molemmista päistä.
Oirekuva on vaihteleva, mutta tavallisia oireita ovat
lievä tai keskivaikea kehitysvamma, lyhytkasvuisuus,
pienipäisyys, korvakäytävän ahtaus ja kuulovamma.
Kromosomipalan katkoskohta voidaan nykyaikaisilla
tutkimusmenetelmillä tarkkaan selvittää, mutta
johtopäätösten teko oirekuvan vaikeusasteen
suhteen on haasteellista.
Historiaa
18-rengaskromosomissa on yleensä hävinnyt pala
sekä kromosomin lyhyen (p) että pitkän (q) haaran
päästä. Jäljelle jääneen kromosomin päät ovat kiinnittyneet yhteen muodostaen kromosomirenkaan
(kuva 1.) Useimmiten aiheutuu oireita, jotka muistuttavat 18q-deleetio-oireyhtymää, jollainen syntyy 18kromosomin pitkän haaran kärjen häviämän seurauksena. Joillekin 18-rengaskromosomi aiheuttaa 18pdeleetio-oireyhtymän oireita, joita syntyy 18kromosomin lyhyen haaran kärjen häviämän
seurauksena. Joillekin taasen 18-rengaskromosomi
aiheuttaa piirteitä molemmista edellä mainituista
deleetio-oireyhtymistä. Osalla potilaista 18rengaskromosomi esiintyy vain osassa soluja, eli
mosaiikkimuotoisena. Tällöin oirekuva tyypillisesti on
lievempi kuin niillä, joilla muutos on kaikissa soluissa.
Kehit ysviive, kehit ysvamma
Ensimmäinen tapausselostus 18-rengaskromosomiin
liittyvästä oirekuvasta julkaistiin vuonna 1964.
Ihmisen kromosomiston eli karyotyypin muutokset
18-rengaskromosomi aiheuttaa tavallisesti kehitysvammaisuutta, jonka vaikeusaste on yleensä lievä tai
keskivaikea. Kehityksen virstanpylväiden
saavuttamisiät vaihtelevat eri henkilöillä. Useimmat
oppivat istumaan 7 – 18 kk:n iässä. Kävelemään
ovat melko yleisiä. Vastasyntyneistä n. 0,6 %:lla on
jokin kromosomimuutos. Osa näistä muutoksista on
harmittomia, mutta osa aiheuttaa oireita. Tavallisia
muutoksia ovat kromosomipalan häviämät (deleetiot)
ja kahdentumat (duplikaatiot). Tavallisesti nämä
muutokset syntyvät sukusolujen syntyvaiheessa
oppimisen ikä vaihtelee, yleensä se on 1,5 – 5
ikävuoden välillä. Useimmat kuitenkin oppivat
kävelemään itsenäisesti. Lihasvelttous hidastaa
motoristen taitojen kehittymistä. Lähes kaikilla on
oppimisen ongelmia, mutta useimmat oppivat kuitenkin puhumaan.
Oirekuvaus
kromosomien jakautumishäiriön seurauksena.
18-rengaskromosomi-oireyhtymä
Kuva 1
Kasvu ja kehit ys
Yleensä syntymäpaino on normaalirajoissa. Lapsuusiässä ilmaantuva lyhytkasvuisuus on tavallista.
Ilman kasvuhormonihoitoa aikuispituus on
tyypillisesti n. 150 cm. Joskus lyhytkasvuisuuden
keskiviivarakenteen poikkeavuus
(holoprosenkefalia).
syyksi todetaan kasvuhormonin puute. Pienipäisyys
(mikrokefalia) on tavallista.
elinten rakennepoikkeavuuksia. Joillakin on
suulakihalkio tai huuli±suulakihalkio tai kampurajalka,
keinutuolijalka tai muu jalan asentovirhe. Selkärangan ryhtivirhe, kuten selän sivusuuntainen käyryys (skolioosi) tai taaksepäin suuntauva liiallinen
käyryys (kyfoosi), on tavallista yleisempää. Ryhtivirhe
voi johtua oireyhtymään liittyvästä lihasvelttoudesta
(hypotoniasta), mutta röntgenkuvauksessa on hyvä
Oireyhtymään liittyy suhteellisen harvoin muiden
Rakenteelliset poikkeavuudet
Synnynnäinen sydänvika on tavallinen (30-40 %:lla).
Yleensä sydänvika on kuitenkin lievä, kuten pieni
väliseinäaukko, eikä vaadi leikkausta. Joskus 18rengaskromosomiin voi liittyä aivojen rakenteellisia
poikkeavuuksia. Joillakin lapsilla voi olla aivoselkäydinnestekierron häiriö (vesipää, hydrokefalia),
mikä vaatii suntin asettamisen ylimääräisen nesteen
viemiseksi vatsaonteloon. Jos rengaskromosomi on
aiheuttanut 18-kromosomin lyhyen haaran pään
häviämän (18p-deleetion), lapsella on suurentunut
sulkea pois mahdollinen nikamien kehityshäiriö.
Pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset tai
hypospadia, eli virtsaputken pään poikkeava sijainti
siittimen alapuolella. Joskus todetaan munuaisten
rakenteellinen poikkeavuus. Karsastus ja taittoviat
ovat varsin yleisiä oireita. Tavallinen oire on
korvakäytävän ahtaus tai umpeuma, josta seuraa
kuulovamma.
riski saada synnynnäinen aivojen
2
18-rengaskromosomi-oireyhtymä
Mistä 18-rengaskromosomioireyhtymä aiheutuu?
Ulkonäköpiirteet
Lapsilla, joilla on 18-rengaskromosomi on joitakin
samankaltaisuuksia ulkonäköpiirteissä. Tyypillisiä
piirteitä ovat silmän sisänurkan peittävä ihopoimu
(epikantuspoimu) ja silmien sijainti etäällä toisistaan
(hypertelorismi) sekä pienehkö leuka. Synnynnäinen
riippuluomi (ptoosi) on tavallinen, jos 18rengaskromosomiin liittyy lyhyen haaran pään
häviämä (18p-deleetio). Korvalehdet saattavat sijaita
Tavallisimmin 18-rengaskromosomi syntyy, kun
kromosomin toisen pään tai molempien päiden
häviämän eli deleetion seurauksena kromosomi
sulkeutuu renkaaksi. Kromosomin pään häviämä
tekee kromosomin päästä tahmean, mikä altistaa
rengaskromosomin syntymiselle (kuva 1.).
tavallista alempana ja olla ulkonäöltään erilaiset
vanhempien korviin verrattuna.
18-rengaskromosomi-oireyhtymä syntyy lähes aina
sattumalta uutena muutoksena jommassa kummassa
niistä sukusoluista, joista asianomainen henkilö on
saanut alkunsa, mutta joskus 18-rengaskromosomi
on periytynyt vanhemmalta.
Muita piirteitä
Syömisongelmia voi esiintyä varhaisvaiheissa. Ne
voivat johtua alentuneesta lihasjänteydestä, korkeas-
Varsin usein 18-rengaskromosomi esiintyy vain
osassa soluja ns. mosaiikkimuotoisesti. Tällöin 18rengaskromosomi on syntynyt vasta hedelmöityksen
ta suulaesta, suulakihalkiosta tai ruokatorven refluksista, eli mahahapon joutumisesta ruokatorveen.
Ruokatorvirefluksi onkin tavallinen oire. Myös
ummetusta voi esiintyä. Ravitsemuksen turvaamiseksi voidaan tarvita ns. PEG-ruokintaletku, joka
johtaa ravintoa ihon läpi suoraan mahalaukkuun.
Nivustyriä voi esiintyä ja nivelet ovat yleensä tavallista liikkuvammat.
jälkeen ensimmäisten solujakautumisten yhteydessä
joihinkin soluihin ja niiden jälkeläissoluihin.
Yleisyys
18-rengaskromosomi-oireyhtymä on hyvin
harvinainen. Sen yleisyyden arvioidaan olevan
vähemmän kuin 1 miljoonasta vastasyntyneestä.
Joillakin on immunoglobuliini A:n osittainen tai täydellinen puutos. Tällöin esiintyy tavallista suurempaa
infektioherkkyyttä, esimerkiksi välikorvan tulehduksille. Joillekin lapsille voi kehittyä lapsuusiän
astma. Jos 18-rengaskromosomi on aiheuttanut 18kromosomin pitkän pään häviämän (18q-deleetion),
saattaa lapsella olla hieman suurentunut riski
lastenreumalle (juveniili reumatoidi artriitti).
Diagnostiikka
Ihmisen perimä sijaitsee solujen tumassa olevien
kromosomien DNA:ssa. Kromosomeja on yhteensä
23 paria, joista toinen tulee äidiltä ja toinen isältä.
Kromosomeissa sijaitsee noin 21 000 geeniä
pareittain, niin ikään toinen äidiltä ja toinen isältä. 18rengaskromosomi-oireyhtymä voidaan todeta
kromosomitutkimuksella. Tarkempaa kromosomitutkimusta, molekyylikaryotyypitystä, voidaan
käyttää selvittämään 18-kromosomin päissä olevan
Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi esiintyä ja
ilmaantua missä iässä tahansa. Murrosiän kehitys on
yleensä normaali.
Ennuste
hävinneen palan tarkka tarkka koko.
Molekyylikaryotyypitys on DNA-pohjainen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan saada selville kromosomeissa olevia kerrannaislukumuutoksia. Tällä
menetelmällä voidaan havaita keskimäärin noin 50
kertaa pienempiä kromosomipalan häviämiä ja
kahdentumia kuin mitä mikroskooppitutkimuksella on
mahdollista todeta.
Valtaosa käy erityiskoulua. Tavallisen opetuksen
piirissä olevat voivat tarvita tukitoimenpiteitä
oppimisvaikeuksien vuoksi. Asianmukaisella
kuntoutuksella ja kehitystä tukevilla opetusratkaisuilla
voidaan vaikuttaa paljon lapsen kehitykseen.
Jos vakavaa holoprosenkefaliaa ei ole, elinennuste
on samansuuntainen kuin keskivertoväestössä.
3
18-rengaskromosomi-oireyhtymä
Hoito
halutessa tutkia sikiön kromosomit tulevan raskauden aikana istukka- tai lapsivesitutkimuksella.
18-rengaskromosomin hoito on oireenmukaista.
Esimerkiksi ruokatorvirefluksin oireita voivat
helpottaa pienet ruoka-annokset, hidas syöminen ja
sängyn tyynypäädyn nostaminen muuta sänkyä
korkeammalle. Fysioterapialla voidaan tukea
18-rengaskromosomioireyhtymä Suomessa
liikunnallista kehitystä. Kasvuhormonihoitoa voidaan
harkita pituuden lisäämiseksi. Puheterapiassa
voidaan korjata äännevirheitä.
Seuranta
Seuranta määräytyy oireitten ja löydösten perusteel-
Perinnöllisyys
la, ja arvioidaan yksilöllisesti moniammatillisessa
työryhmässä.
18-rengaskromosomi ei yleensä ole perinnöllinen.
Valtaosa on sukunsa ainoita tapauksia.
Perinnöllisyyslääkäri diagnosoi ja antaa tietoa 18rengaskromosomista ja sen perinnöllisyydestä. Perinnöllisyyslääkäripalveluita on yliopistosairaaloiden
perinnöllisyysneuvontayksiköissä, Norio-keskuk-
Aikuinen, jolla on 18-rengaskromosomioireyhtymä,
voi siirtää 18-rengaskromosomin lapselleen
korkeintaan 50 %:n todennäköisyydellä.
sessa ja ruotsinkielisille tarkoitetussa Folkhälsanin
perinnöllisyysklinikassa.
Sikiödiagnostiikka
Vertaistuki
Kun perheeseen on syntynyt lapsi, jolla todetaan
kromosomipoikkeavuus voidaan vanhempien niin
Vertaistukea sekä sopeutumisvalmennuskursseja
perheille tarjoaa esimerkiksi Norio-keskus.
4
18-rengaskromosomi-oireyhtymä
Internet-sivuja
The Chromosome 18 Registry and Research Society (USA): http://goo.gl/FZuZhR
Unique, The Rare Chromosome Disorder Support Group, Ring 18 Information Leaflet (PDF): http://goo.gl/Kg7hpj
K or n e ti n ti e 8 , 0 03 8 0 H e ls i nk i
nor i o- k es k us @r i n nek o ti .f i
09 85 5 11 3 0
5