RAHASTOSIJOITTAJAN OPAS

Transcription

RAHASTOSIJOITTAJAN OPAS
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
RAHASTOSIJOITTAJAN OPAS
[markkinointiesite, maaliskuu 2015]
Yksinkertainen on tehokasta!
www.seligson.fi
1
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
RAHASTOSIJOITTAJAN OPAS
SISÄLLYS
OPPAAN ESITTELY
2
MIKSI SIJOITAMME?
3
ARVO, KASVU, PIENI, SUURI...
6
SIJOITTAMINEN SIJOITUSRAHASTOIHIN
8
SUORAAN VAI RAHASTOJEN KAUTTA?
9
SIJOITUSSUUNNITTELUN PERUSTEET
11
PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN HALLINNOINTI
JA KUSTANNUSTEN MERKITYS
15
SIJOITTAMISEN RISKEISTÄ
17
SELIGSON & CO RAHASTOT
20
PASSIIVISET OSAKERAHASTOT
21
KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT
22
PÖRSSINOTEERATTU OMX HELSINKI 25
23
KORKORAHASTOT
24
RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO
27
PHOEBUS
28
PHOENIX
30
PHAROS
32
VÄLITYSRAHASTOT:
34
PIEN– JA ARVOYHTIÖ SEKÄ RUOTSI
SELIGSON & CO VARAINHOITO
35
MITÄ EMME TARJOA?
36
Lakisääteiset rahastoesitteet ovat tarkasti säädeltyjä asiakirjoja. Sääntelyn tavoitteet ovat kannatettavia: halutaan varmistaa, että sijoittajalla on mahdollisuus saada kattavat tiedot
sekä rahastoista että rahastoyhtiöstä ennen sijoituspäätöstä
sekä tehdä erilaisista rahastoista mahdollisimman vertailukelpoisia. Rahastoesitteet eivät kuitenkaan tarjoa juurikaan
konkreettista apua sijoitussuunnitteluun tai kokonaisen arvopaperisalkun rakenteen miettimiseen.
Sijoituskirjat kertovat puolestaan yleisesti sijoittamisesta ja
hyvät kirjat tekevät erinomaisen selväksi, miksi kannattaa
keskittyä perusasioihin: riskienhallintaan allokaation ja hajautuksen avulla, kustannusten hallintaan ja pitkäjänteisyyteen. Useimmat sijoituskirjat eivät kuitenkaan halua antaa
konkreettisia vinkkejä rahastoista, joilla sijoitussuunnitelman
voi käytännössä toteuttaa.
Tämä opas pyrkii täyttämään tähän väliin jäävän aukon eli
olemaan konkreettisempi ja kokonaisvaltaisempi kuin lakisääteiset esitteet ja kertomaan mahdollisimman selkeästi siitä,
miten Seligson & Co Rahastoyhtiön rahastoilla voi toteuttaa
valitun sijoitussuunnitelman.
Se ei kuitenkaan sisällä rahastoesitteiden vaatimia lakisääteisiä tietoja ja on siten niin kutsuttu markkinointiesite, joka ei
pyrikään korvaamaan avaintietoesitteitä tai virallista rahastoesitettä. Rahastokohtaiset tiedot mm. palkkioista tulee varmistaa niistä ennen sijoituspäätöstä.
Vaikka kyseessä on markkinointiesite, emme yritä väittää,
että Seligson & Co:n hallinnoimat rahastot olisivat ainoa tapa
tässä käsiteltyjen periaatteiden mukaiselle sijoittamiselle.
Uskomme kuitenkin, että ne ovat yksi varsin hyvä vaihtoehto.
Toisten varojen hoito on aina myös palvelua - ja olennainen
osa varainhoidon kaltaista abstraktia palvelua on avoin ja
suora viestintä. Pyrimme siihen ja otamme myös mielellämme vastaan palautetta siitä, miten palvelujamme tai viestintäämme tulisi parantaa.
Toivotamme hyvää pitkäjänteistä sijoitustuottoa sekä toivomme pitkää yhteistyötä!
LUE MITEN HALUAT!
Rahastosijoittajan opasta ei tarvitse lukea systemaattisesti alusta loppuun (vaikka toki niinkin voi tehdä!), vaan
eri kokonaisuuksista voi käydä läpi juuri sen, mikä tuntuu
ajankohtaiselta. Tämän kääntöpuolena oppaassa on
jonkin verran toistoa, koska samat perusasiat liittyvät
moneen eri osa-alueeseen.
Seligson & Co
Kuva: Talentum Media, 2012
KYSYMYKSIÄ, PALAUTETTA?
Otamme mielellämme vastaan kysymyksiä, korjausehdotuksia ja muuta palautetta.
Rahastoasiointiin liittyvissä kysymyksissä paras sähköpostiosoite on info@seligson.fi, puh. 09-6817 8200
(pankkipäivisin 9-17) ja oppaaseen liittyvissä asioissa
myös ari.kaaro@seligson.fi, suora puh. 09-6817 8217.
© Seligson & Co 2015 | Vastuullinen toimittaja: Ari Kaaro, ari.kaaro@seligson.fi | Sarjakuvien piirrokset: Jan Fagernäs
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
2
MIKSI SIJOITAMME?
Sijoitusoppaissa lähdetään aika usein liikkeelle siitä, että
sijoittaminen nyt vaan on ylipäätään järkevää ja siirrytään
saman tien sijoituskohteiden valintaan.
Mutta miksi ylipäätään sijoitamme ja mikä ovat ne mekanismit, joka määräävät sijoituskohteiden tuottopotentiaalin ja
riskitason?
Sijoittaminen ja säästäminen
Sijoittamisesta ja säästämisestä puhutaan usein lähes synonyymeinä, mutta niiden välillä voidaan nähdä myös selvä ero.
Säästäminen on sitä, että osa tämän hetkistä ostovoimaa
siirretään myöhempiä tarpeita varten.
Ihmisten ja organisaatioiden elinkaaressa on ansaintakyvyn ja
kulutustarpeiden suhteen erilaisia jaksoja. Säästäminen tarkoittaa ylimääräisen ansaintakyvyn säilömistä myöhempään
kulutukseen eli vähän kuin säilykepurkkiin.
Vertaus säilykepurkkiin ontuu kuitenkin valitettavasti saman
tien. Säilötyn ruuan määrähän säilyy purkissa ajan kulumisesta huolimatta samana, mutta säästäjän ”säilykepurkin” sisältöä syö inflaatio eli säästöjen ostovoima vähenee vääjäämättä.
Siitä päästään sijoittamiseen.
Sijoittaminen on sitä, että säästettäväksi sopivat var at
otetaan omasta säilykepurkista, annetaan ne toisten käyttöön
ja saadaan tästä korvaus. Arvopaperisijoittamisessa korvaus
tulee korkoina, osinkoina tai sijoituskohteen hinnan nousuna.
Riski ja tuotto lainamarkkinoilla
Jos halutaan pitää sijoittamisen riskitaso pienenä, annetaan
varoja muiden käyttöön vain hyvin lyhytaikaisiksi lainoiksi
luotettaville lainanottajille.
Kun laina-aika on lyhyt, on epätodennäköistä että lainaajan
tilanne muuttuisi sen kuluessa niin dramaattisesti, että lainattua pääomaa ja korkoja ei saisikaan takaisin. Korvaus varojen
luovuttamisesta väliaikaisesti muiden käyttöön on siis hyvinkin varma, mutta riskin vähäisyydestä johtuen yleensä pieni.
Lisäksi pidempiaikaisiin lainoihin liittyy suurempi riski siitä,
että korkotaso muuttuu laina-aikana. Yleistä korkotasoa säätelevät selkeimmin keskuspankkien päätökset rahan hinnasta
keskuspankkien asiakkaille eli pankeille.
Jos keskuspankki päättää hillitä inflaatiota nostamalla korkotasoa, on lainanantajille – siis esimerkiksi joukkolainarahastoille
ja viime kädessä niiden osuudenomistajille – pian saatavissa
markkinoilta nykyistä parempaa korkoa maksavia lainapapereita. Tästä seuraa, että vanhojen lainojen arvo markkinoilla
laskee korkotason noustessa.
Sama voi tietenkin tapahtua toisinkin päin, jolloin riskistä
tulee mahdollisuus. Kun keskuspankki haluaa nopeuttaa talouskasvua ja laskee yleistä korkotasoa, maksavat sijoittajien
salkussa olevat ”vanhat” lainapaperit parempaa korkoa kuin
uudella matalammalla korkotasolla liikkeeseen lasketut lainat .
Silloin vanhojen lainojen arvo markkinoilla nousee.
Perinteisesti on ajateltu yrityksille annettavien lainojen olevan
valtionlainoja riskialttiimpia, koska valtioilla on verotusoikeus. Tämän on katsottu takaavan lainojen takaisinmaksun
ainakin niin sanotuilla kehittyneillä markkinoilla.
Noin vuodesta 2010 alkaen ovat sijoittajat kuitenkin suostuneet lainaamaan monille euroalueen reunavaltioille vain huomattavasti korkeammalla korolla kuin luotettavaksi nähdyille
yrityksille. Tämä on hyvä osoitus siitä, että riskin ja tuoton
osaltakin vain periaatteet ovat pysyviä, eivät niiden käytännön
ilmentymät!
Lainamarkkinoihin liittyvät läheisesti pankkitalletukset. Talletus on käytännössä lainaa, jota pankki ottaa asiakkailtaan
omaan liiketoimintaansa, esimerkiksi lainatakseen sitä eteenpäin vaikkapa asunnon ostajille.
Pankkitilien luotettavuus on nähty yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana ja on haluttu, että jokaisen tallettajan ei tarvitsisi
yrittää itse arvioida eri pankkien luotettavuutta. Siksi pankkien
ottolainausta säännellään varsin tiukasti ja tileille tarjotaan
talletussuoja. Vähäiseksi reguloidun riskin vuoksi talletukset
ovat tuotoltaan normaalisti hyvin lähellä lyhyitä korkoja.
Yritystoiminta ja osakkeet
Käytännössä tällaisia sijoituksia voi toteuttaa esimerkiksi
hyvälaatuisen rahamarkkinarahaston kautta, esimerkkinä
Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA.
Rahamarkkinasijoituksilla eli käytännössä lyhyillä lainoilla
saadaan yleensä aika hyvin inflaatio kiinni eli säilytettyä
varojen ostovoima, mutta varsinaista reaalituottoa eli ostovoiman kasvua ei pidä odottaa.
Kun varoja annetaan vaikkapa pitkäaikaisiksi lainoiksi valtioille tai yrityksille, voidaan ja tulee odottaa suurempaa korvausta eli korkeampaa korkotuottoa. Näin siksi, että pitempi
laina-aika tuo mukanaan huolen siitä, mikä on lainanottajan
kyky hoitaa korot laina-aikana ja maksaa takaisin lainan pääoma sen erääntyessä. Riski siis kasvaa.
3
Lainan antamista riskialttiimpaa on yleensä se, että ryhdytään
muiden omistajien liikekumppaniksi esimerkiksi rakentamaan
ravintolaketjuja, tuottamaan matkapuhelimia, myymään hammasharjoja tai sijoituspalveluja. Siis osakesijoittaminen.
Osakesijoittaja voi periaatteessa saada elinkeinotoiminnan
käyttöön luovuttamilleen varoille selvästi varovaisempia sijoitusmuotoja paremman korvauksen. Lainanantajan maksimituotto on normaalisti lainan pääoman takaisinmaksu ja korot.
Osakesijoittajan tuotto voi periaatteessa olla miten korkea
tahansa.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
Riskejä osakesijoittamisessa on kuitenkin monia. Maailma
muuttuu ja kaikki yhtiöt eivät pysy muutoksessa kilpailukykyisinä. Joskus liikekumppanit – joko yritysten johto tai määräävässä asemassa olevat muut sijoittajat – ajattelevat pienomistajien etuja vähemmän kuin voisi toivoa. Ja joskus jopa
yksittäiset yritysjohdon virhearvioinnit voivat viedä yhtiön
aina konkurssiin asti.
Periaatteessa kaikki nämä riskit koskevat myös yrityslainasijoittajia, mutta lainoilla on kuitenkin normaalisti etuoikeus
omaan pääomaan eli osakkeisiin nähden. Osakkeenomistaja
saa siis periaatteessa osuutensa voitosta vasta sitten, kun lainavelvoitteet on ensin hoidettu. Osakkeenomistajan riski on
siksi suurempi, vaikka potentiaalinen tuotto onkin parempi.
Hajautus huojentaa yr itystoimintaan osallistumisen eli
osakesijoittamisen huolia merkittävästi. Jos vakuutustoiminnassa tulee tappioita, niin ehkäpä talonrakennus vetää hyvin?
Konepajateollisuuden ongelmista ei ehkä ole tietoakaan kasvavalla jätehuoltoalalla? Yhteiskunnan rakenteiden muutosta,
teknisten innovaatioiden vaikutusta, kulutustottumusten vaihtelua, jne. on melkeinpä mahdotonta luotettavasti ennustaa.
Siksi on hyvä olla monessa mukana, antaa ajan kulua ja yhtiöiden rauhassa kasvaa. Monipuolinen osaomistajuus yritystoiminnassa ei ole koskaan ollut helpompaa kuin nykyisten
sujuvien finanssimarkkinoiden aikana.
Vaivattomalla kaupanteolla ja informaation määrällä ja nopeudella on myös kääntöpuolensa. Sijoittajien huomio kiinnittyy helposti itse yritystoiminnan sijasta osakkeiden lyhyen
aikavälin hintavaihteluihin – siihen, miten sijoittajat olettavat
yhtiöiden kehittyvän ja muuttavat sen mukaan käsityksiään
niiden osakkeiden hinnasta.
Jos keskitytään nimenomaan hintaheiluntaan, ei enää olekaan
kyse osaomistuksesta yritystoiminnassa, vaan tulevien tapahtumien ja muiden sijoittajien reaktioiden arvuuttelusta. Silloin
ei enää ole syytä puhua sijoittamisesta, vaan spekulaatiosta.
Huomattavan suuri osa talousuutisoinnista keskittyy juuri
näihin hetken heilahteluihin, mikä hämärtää helposti mielikuvia rationaalisen sijoittamisen todellisesta luonteesta.
Osa sijoitusten tuotoista on kokonaan toisenlaisia: spekulatiivisia. Spekulatiiviseen tuottoon liittyy yleensä hyvin voimakkaasti ennustamisen elementti. Osaanko minä tai salkunhoitajani ennustaa mitä osakkeesta maksetaan huomenna tai
ensi vuonna? Asettuuko johdannaisen hinta edullisesti ja ovatko vastapuolet maksukykyisiä? Vahvistuuko kruunu suhteessa
dollariin?
Myös arvopaperimaailman ulkopuolella on monia ”sijoituskohteita”, joihin liittyy ainoastaan spekulatiivisen tuoton mahdollisuus. Haluaako joku maksaa huomenna enemmän kuin
tänään kultaharkosta, joka ei lisäänny eikä laajene, vaan olla
möllöttää sveitsiläisessä pankkiholvissa? Haluaako joku joskus tietyn taulun seinälleen niin kipeästi, että on valmis maksamaan siitä miljoonia?
Spekulatiivisesta tuotosta hyötymisen yrittäminen on usein
kuin kangastuksen tavoittelua. Osake voi näyttää halvalta ja
yritys hyvältä ostokohteelta, mutta osoittautuukin että edulliseen kurssitasoon on ollut hyvät syyt, jotka myyjä oli jo ymmärtänyt. Muita korkeatuottoisempi joukkolaina voi vaikuttaa
ensi katsomalta turvalliselta, mutta itse asiassa siihen sisältyykin suuria riskejä, joita voi olla vaikea löytää monimutkaisista
lainadokumenteista.
Spekulatiivisen tuoton tavoittelu on useimmiten myös kallista.
Ahkera kaupankäynti sijoituskohteilla maksaa aina, sekä välityspalkkioina, osto– ja myyntihinnan eroina että voitoista
maksettavina veroina. Myöskin tavat välttää veroseuraamuksia maksavat, esimerkiksi erilaisten vakuutuskuorien hallinnointipalkkioina.
Aitoon tuottoon perustuva hyvin hajautettu salkku tuottaa ajan
mittaan lähes vääjäämättä, jos sijoittamisen kustannukset ovat
kohtuulliset. Matkan varrella markkina-arvot heilahtelevat
luultavasti rajustikin, mutta niin kauan kuin maailman taloudet jatkavat yli talouden syklien ulottuvaa kasvuaan, on tuoton
muodostumisen perusta terve.
Mistä tuotto tulee?
Sijoitustuottoja on karkeasti ottaen kahdenlaisia. Ensimmäistä tyyppiä voidaan kutsua vaikkapa nimellä aito tuotto.
Osakkeet eli omistusosuudet yhtiöistä tuottavat, kun yhtiöiden liiketoiminta kasvaa ja kannattaa. Hyvin hajautetussa
salkussa näin mitä todennäköisimmin pitkällä aikajänteellä
tapahtuu.
Aitoa tuottoa on toki montaa muutakin lajia: velkakirjoista
maksetaan korkoa, metsä kasvaa, kanat munivat ja kiinteistön
omistaja saa vuokratuloa. Lista on mukavan pitkä.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
4
ELÄIMELLISTÄ MENOA!
Seligson & Co:n neljännesvuosikatsauksissa ilmestyy
myös sarjakuva, jossa sijoittava possupariskunta
tuttavineen kommentoi sekä ajattomia että ajankohtaisia sijoitusteemoja. Osa näistä on mukana keventämässä (toivottavasti) myös tätä Rahastosijoittajan
opasta. Viereisellä sivulla mietitään aidon tuoton olemusta.
5
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
… Mistä tuotto tulee? (sivulta 4)
ARVO, KASVU, PIENI, SUURI...
Toistaiseksi mikään viime aikojenkaan myllerryksistä ei ole
viitannut siihen, että ihmiset olisivat aikeissa lopettaa esimerkiksi syömisen, asumisen, rakentamisen, vaatteiden käytön tai matkustamisen – kännykän käytöstä puhumattakaan!
Näin myös yritystoiminnalla on edellytykset kasvaa ja kannattaa.
Ei tietenkään ole mahdotonta kuvitella niinkin suuria katastrofeja – sotia, luonnonmullistuksia, epidemioita – että niillä
olisi erittäin tuhoisa vaikutus talouden toimintaan eri puolilla
maailmaa jopa sukupolvien ajaksi. Osakemarkkinoiden historiaan on kuitenkin mahtunut kaikkea tätä runsain mitoin, eikä
pitkinä sykleinä kasvava talouden trendi ole ainakaan tähän
mennessä taittunut.
Talouden syklit voivat kuitenkin olla yli kymmenenkin vuoden mittaisia. Siksi kannattaa muistaa, että osakemarkkinoille
ei ole järkevää sijoittaa varoja, joita oikeasti tietää tarvitsevansa huomenna, ensi vuonna tai jopa muutaman vuoden
kuluttua.
Lisäksi on ilman muuta järkevää pitää kokonaan sijoitusomaisuudesta erilleen ajateltua ”kassaa” tai vararahastoa,
esimerkiksi hyvälaatuisessa rahamarkkinarahastossa tai luotettavan pankin yleiseen korkotasoon nähden järkeväkorkoisella tilillä.
Riskienhallinnan kannalta keskeisen korko- ja osakesijoitusten välisen jaon eli allokaation lisäksi perusasioita ovat hajautus ja kustannusten hallinta. (Näistä enemmän sijoitussuunnitteluosiossa, alkaen s. 11.)
Aitoon tuottoon tähtääviin sijoitusinstrumentteihin pääsee
yleensä mukaan kohtuullisilla kustannuksilla. Esimerkiksi
selkeän ja läpinäkyvän indeksirahaston kustannus on vain
murto-osa siitä, mitä useimpien spekulatiivisesti lyhytaikaista
hintakehitystä ennustelemaan pyrkivien vaihtoehtojen. Sen
sijoituskohteet on myös helppo nähdä ja ymmärtää, mikä
auttaa välttämään päällekkäisyyksistä seuraavia riskejä. Näin
myös tehokas hajautus helpottuu.
Tuoton muodostumisen perusasiat ovat kunnossa, jos
sijoitussalkun riskit ovat hallinnassa omista lähtökohdista
mietityn sijoitusten jaon kautta ja ainakin pääosa varoista on
kiinni aidossa kasvussa, hajautetusti ja kohtuullisen kustannuksin.
Osakemarkkinoihin liittyy paljon käsitteitä, jotka eivät välttämättä aukea helposti, vaikka ymmärtäisikin sen, että rationaalisesti ottaen tuotto muodostuu pitkällä aikavälillä aidon yritystoiminnan tuloksesta.
Yksi usein kuultuja väitteitä on se, että ”arvoyhtiöt” tuottavat
kasvuyhtiöitä paremmin. Arvoyhtiö kuulostaa sitä paitsi hienolta, joten miksipä ei siis sijoittaisi vain niihin?
Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että ”arvo” tarkoittaa tässä
yhteydessä yleensä itse asiassa osakkeen arvon vähäisyyttä eli
sitä, että yhtiön osakekurssi on alhainen verrattuna yhtiön
omaisuuden arvoon. Tarkempi suomenkielen sana olisi ehkä
”arvoperusteinen osakevalinta”.
Niin sanottuihin kasvuyhtiöihin sijoitetaan siksi, että niiden
kasvunäkymiä pidetään erityisen hyvinä ja niiden osakkeista
maksettava hinta perustuu useimmiten ennen muuten tulevaisuuden odotuksiin, ei jo saavutettuun tulostasoon. Tällaisia
yhtiöitä ovat monesti olleet esimerkiksi informattio- ja bioteknologian nopeasti kasvavat yritykset.
Sen sijaan tasaisesti tuottavien toimintansa vakiinnuttaneiden
yritysten kohdalla sijoittaja voi tehdä valintansa sen mukaan,
että jonkin yhtiön tämän hetkinen kurssitaso on alhaisempi
kuin yhtiön pitkään jatkunut tulostaso tai sen omaisuuden arvo
edellyttäisi. Yhtiö voi tällöin olla hyvä sijoitus, vaikka kasvua
ei tulisikaan. Näitä sanotaan ”arvoyhtiöiksi”.
Monien tutkimuksien mukaan arvo- ja pienyhtiöt, joiden määritelmät tosin vaihtelevat eri tutkimuksissa, tuottavat ajan
myötä paremmin kuin kasvuyhtiöt tai suuret yhtiöt. On kuitenkin hyvä huomata, että sijoittamisen kustannukset saattavat
näihin keskittyvissä sijoitusstrategioissa olla suuremmat, mikä
vähentää tuottoja. Lisäksi markkinoilla saattaa esiintyä todella
pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana esimerkiksi arvoyhtiöiden
tuotto on heikompi kuin kasvuyhtiöiden.
Laajat indeksirahastot sisältävät lähes aina sekä kasvu– että
arvoyhtiöitä. Siksi ne muodostavat hyvän sijoitussalkun perustan.
Sen hankalampaa ei rationaalinen pitkäjänteinen sijoittaminen itse asiassa olekaan. Y ksinkertainen on tehokasta!
AINA VAIN INDEKSISALKKU
Monipuolisen sijoitussalkun hankkiminen
on yleensä edullisempaa indeksirahastoilla kuin ostamalla erikseen esim. arvo- ja
kasvuyhtiöihin keskittyviä rahastoja.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
6
7
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
SIJOITTAMINEN SIJOITUSRAHASTOIHIN
Sijoitusrahaston perusidea on, että ammattimaisesti hoidettu
rahasto tekee sovitun sijoituspolitiikan mukaisen arvopaperisalkun hankkimisen ja ylläpitämisen helpoksi kenelle tahansa
sijoittajalle ja saattaa saada hoitamiseen liittyviä palveluja
yksittäistä sijoittajaa edullisemmin.
Sijoittajan kannalta rahaston ehkä suurin hyöty on siinä, että
rahastojen avulla on helppoa koota hyvä hajautus omalle
arvopaperisalkulle.
Pörssisäätiön mainio Sijoitusrahasto-opas tiivistää sijoitusrahastojen toiminnan näin:
”Sijoitusrahasto toimii niin, että rahastoyhtiö kerää säästäjiltä
varoja, jotka se sijoittaa useisiin eri sijoituskohteisiin, jotka
yhdessä muodostavat sijoitusrahaston.
Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin,
jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen.
Sijoitusrahaston varoja hoitaa rahastoyhtiö. Rahaston varat
säilytetään säilytysyhteisössä, joka myös valvoo rahastoyhtiön
toimintaa.”
Oppaan voi ladata internet-osoitteesta www.porssisaatio.fi.
Ilmainen opas esittelee selkeästi myös erilaiset rahastotyypit,
rahastosijoittamisessa käytettävää sanastoa sekä rahastojen
tarkastelussa hyödyllisiä tunnuslukuja.
Sijoitusrahastojen ydinominaisuus on se, millaiseen sijoituskohteisiin säästäjiltä kerätyt varat sijoitetaan. Korkoihin vai
osakkeisiin, valtionlainoihin vai yrityslainoihin, eurooppalaisiin osakkeisiin vai kehittyville markkinoille? Tämä niin kutsuttu sijoituspolitiikka selviää kunkin rahaston esitteestä. Jos
ei selviä, niin kannattaa kysyä tai välttää ko. rahastoa.
Rahastojen sijoituksista käytetään usein nimitystä ”rahaston
salkku”. Salkku onkin hyvä vertauskuva. Jos osakkeet ja
korkopaperit olisivat edelleen olemassa papereina, eivätkä
siis vain tietokantamerkintöinä rekisterinpitäjien tietokoneilla,
niin voisi hyvin ajatella, että kullakin sijoitusrahastolla olisi
oma iso salkkunsa, jonne rahaston varoilla ostetaan arvopapereita.
Rahastoyhtiö pitää huolta salkun sisällöstä ja säilytysyhteisö
huolehtii, että salkku ja sen sisältämä rahaston sijoittajien
omaisuus on hyvässä tallessa ja erillään rahastoyhtiön omista
varoista.
Aika lähelle tällaista konkretiaa päästiin sijoitusrahastotoiminnan alussa. Hollannissa 1774 perustetulla ilmeisesti maailman ensimmäisellä sijoitusrahastolla oli nimittäin oikeasti
iso arkku, johon rahaston arvopaperit kerättiin säilytettäviksi.
Myös ensimmäisen rahaston nimi oli osuva: Eendragt Maakt
Magt eli ” Yhtenäisyys tuo voimaa” .
Sijoitusrahastoja hallinnoidaan niiden sääntöjen mukaan joko
aktiivisesti tai passiivisesti.
Passiivisissa sijoitusrahastoissa salkunhoitaja nimenomaan
kokoaa rahaston sijoituspolitiikan mukaisen salkun ja ylläpitää
sitä.
Aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa salkunhoitaja yr ittää valita salkkuun sellaisia arvopapereita, joiden tulevan arvonkehityksen hän arvelee mahdollisimman hyväksi.
Seligson & Co:n valikoimista löytyy molempia. Aktiivisesta ja
passiivisesta sijoittamisesta tarkemmin sivuilla 14-15. (Tämä
on osio, joka kannattaa kyllä lukea!)
Rahastoasiointi
Sijoittaminen arvopapereihin sijoitusrahastojen kautta on
yleensä hyvin helppoa. Seligson & Co:n rahastojen osalta
asiointi alkaa sillä, että sijoittajan tekee ensin asiakassopimuksen. Helpoimmin tämä sujuu inter net-sivuillamme omilla
pankkitunnuksilla, mutta onnistuu myös perinteisen postin
välityksellä.
Sopimuksen teon yhteydessä sijoittaja saa merkintäviitteen. Se
on asiakaskohtainen viitenumero, jota tulee käyttää pankkisiirtojen viitekentässä rahastomerkintöjä maksettaessa. Sen avulla
kirjaamme rahastoihin tulevat merkintämaksut automaattisesti
oikealle sijoittajalle.
Asiakkaaksi tulon yhteydessä sijoittaja saa myös käyttötunnukset Oma salkku -palveluun, jonka avulla voi seurata rahastojen arvon kehitystä, jättää toimeksiantoja ja josta saa esimerkiksi verottajalle tarvittavat raportit rahasto-osuuksien luovutusvoitoista tai -tappioista.
Asiointi onnistuu mainiosti myös ilman internettiä, esimerkiksi puhelimitse tai vaikka käymällä paikan päällä. Toimistomme on auki pankkipäivisin klo 9 - 17 ja useimmiten löytyy
myös tuoretta kahvia.
Merkinnät ja lunastukset
Rahasto-osuuksien ostamista kutsutaan yleensä nimellä rahastomerkintä.
Merkintä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittaja maksaa
rahaston tilille haluamansa summan rahaa ja saa vastineeksi
samasta arvosta rahasto-osuuksia (pois lukien mahdollinen
merkintäpalkkio). Rahastojen tilinumerot löytyvät aina internet-sivuiltamme ja myös lähetämme ne pyydettäessä.
Rahasto-osuuksien myynnin yleinen nimitys on lunastus. Käytännössä sijoittaja siis muuntaa rahasto-osuutensa takaisin
rahaksi. Toimeksiannon lunastuksesta voi jättää Oma salkku
-palvelun avulla tai vaikkapa puhelimitse.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
8
Merkinnöissä ja lunastuksissa on kullakin rahastolla omat
aikarajansa, joiden mukaan määräytyy minkä päivän rahasto
-osuuden arvolla sijoittajan toimeksianto toteutetaan. Nämä
löytyvät sekä internet-sivuiltamme että rahastoesitteistä.
Minimimerkintäraja rahastoissamme on 10 €. Emme sido
sijoittajia mihinkään säännölliseen maksusuunnitelmaan tai
keräämään tiettyä summaa ennen rahastomerkintää. Kukin
päättää omista rahoistaan: sijoittaa kun/jos se itselle sopii.
Rahasto-osuudet
Useimmissa Seligson & Co -sijoitusrahastoissa on sekä kasvuosuuksia (A) että tuotto-osuuksia (B). Kasvuosuuksien
kohdalla rahaston saamat osinko- ja korkotuotot sijoitetaan
takaisin rahastoon kasvattamaan rahaston arvoa. Tuottoosuuksien omistajille taas pyritään jakamaan kerran vuodessa tuotto, joka vastaa edellisen vuoden aikana kertynyttä
osinko– tai korkotuottoa (mutta on yleensä vähintään 3 %).
Vuosittainen tuotonjako on verotettavaa pääomatuloa.
Juuri tämän veronäkökohdan vuoksi kasvuosuudet ovat
yleensä etenkin yksityissijoittajalle järkevämpi valinta. Osingot ja korot saavat rauhassa kerryttää arvonnousua ja verotettavaa tuloa realisoituu vasta kun osuudet myydään.
Näistä syistä kasvuosuudet ovat rahastojemme oletusvaihtoehto eli sijoittajalle merkitään niitä, mikäli hän ei meille
muuta ohjeista.
Palkkiot, raportointi, tunnusluvut
Rahastojen hallinnoinnista perimme palkkion, joka kerrotaan
mm. internet-sivuillamme ja rahastoesitteissä. Palkkio peritään rahastolta (ei siis sijoittajalta) ja se on otettu huomioon
pankkipäivittäin julkaistavissa rahasto-osuuksien arvoissa.
Rahastoilta veloitetaan palkkioiden lisäksi mm. arvopaperikaupan kuluja ja pankkikuluja.
Joissakin rahastoissamme peritään myös merkintöihin tai
lunastuksiin liittyviä palkkioita suoraan sijoittajalta. Ne maksetaan yleensä rahastolle, ei siis rahastoyhtiölle. Myös näistä
löytyvät tarkat tiedot varsinaisista rahastoesitteistä.
Seligson & Co pyrkii pitämään sijoittamisen kulut ja etenkin
passiivisten rahastojen palkkiot erittäin alhaisina. Aktiivisissa rahastoissamme on kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi
rahaston menestyksestä riippuva tuottosidonnainen palkkio.
Lähetämme asiakkaillemme neljännesvuosittain rahastokatsauksen, josta käyvät ilmi rahastojen tunnusluvut sekä ajankohtaisia sijoitusmaailman asioita. Raportit kunkin sijoittajan
omista sijoituksista löytyvät Oma salkku -palvelusta. Niille,
jotka eivät käytä Oma salkkua lähetämme salkkuraportin
postitse kerran vuodessa.
SUORAAN VAI RAHASTOJEN KAUTTA?
Mediassa esiintyy usein kommentteja, joiden mukaan sijoittajan tulisi välttää rahastoja, koska ne ovat kalliita, ja sijoittaa
suoraan osakkeisiin. On kuitenkin hyvä huomata, että rahastojen välillä on suuria keskinäisiä eroja. Suomessa myytävien
sijoitusrahastojen pelkät hallinnointipalkkiot ovat useimmiten
3-4 kertaa korkeampia kuin Seligson & Co:n passiivisten rahastojen.
Hallinnointipalkkion lisäksi rahastoissa on muitakin kustannuksia, mutta rahastoissa on myös selviä etuja verrattuna suoraan osakesijoittamiseen. Esimerkiksi hyvän hajautuksen luominen saattaa maksaa suorassa sijoittamisessa enemmän, koska
osakekaupankäynti pienillä summilla on usein kalliimpaa kuin
sijoitusrahastojen suhteellisen suurilla volyymeilla.
Joka tapauksessa hyvin hajautetun pitkäjänteisen salkun ylläpitäminen tulee usein rahaston kautta edullisemmaksi, koska
salkun tasapainottamiseen rahaston sisällä liittyvistä myynneistä ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, vaan vero maksetaan
vasta sitten kun rahasto-osuuksia realisoidaan rahaksi.
(Vaihdettaessa rahastosta toiseen sen sijaan tulee veroseuraamuksia.)
Rahastoilla on myös etuja osinkojen verokohtelussa (riippuu
tosin myös osinkoja maksavan yhtiön noteerausmaasta) eli
osingot saadaan usein kasvattamaan pääomaa edullisemmin
kuin suorassa osakesijoittamisessa ainakin mikäli pitkäjänteisiin sijoituksiin liittyvä hankintameno-olettama säilyy verolainsäädännössä.
Yrityksille ja yhteisöille rahastot tuovat kustannussäästöjä
kirjanpito- ja tilintarkastuspuolella: rahasto-osuuksia on helpompi käsitellä kuin suurta määrää osakkeita ja niiden osinkotapahtumia, sulautumisia, hajaantumisia, jne. Sama helppous
ja ajansäästö koskee tietenkin myös yksityistä sijoittajaa, mutta
suoraa kustannussäästöä ei välttämättä synny, jos ei käytä ulkopuolista kirjanpitäjää tai laske omalle ajankäytölle hintaa.
Kansainvälinen hajauttaminen on rahastoilla helppoa ja ainakin
Seligson & Co:n indeksirahastoilla myös edullista. Osakekauppa ulkomaisilla osakkeilla ja muun muassa siihen euroalueen
ulkopuolella liittyvä valuuttakauppa ei ollenkaan välttämättä
ole yksinkertaista ja edullista.
Myös korkojen ja osakkeiden välisen allokaation luominen ja
ylläpito on etenkin selkeillä indeksirahastoilla täsmällistä ja
yksinkertaista. Joustava sijoittaminen suoraan korkomarkkinoille vaatii melkoisia pääomia.
Yhteenvetona: kalliit rahastot ovat kalliita, edulliset eivät ole.
Rahastosijoittaminen edullisten sijoitusrahastojen kautta ei
olennaisesti eroa sijoittamisesta suoraan osakkeisiin. Sijoitustapoja voi myös hyvin yhdistää.
YKSITTÄIN VAI PAKETISSA?
Seuraavalla sivulla sarjakuvamme käy läpi
suoran ja rahastoihin paketoidun sijoittamisen
tematiikkaa. Olo on kuin karkkikaupassa...
9
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
10
SIJOITUSSUUNNITTELUN PERUSTEET
Onnistuneen sijoittamisen lähtökohtana on sijoitussuunnitelma. Ilman sitä jää helposti muotien, median ja mar kkinoijien vietäväksi. Myös pitkäjänteinen kurinalaisuus on
vaikeaa ilman suunnitelmaa.
Sijoitussuunnitelman perustana ovat sijoittajan omat tavoitteet. Moni säästää pahan päivän varalle: rahaa tulisi saada
nopeasti käyttöön, jos jotain ikävää sattuu. Silloin on syytä
olla varovainen, pääomien säilyttäminen on tärkeämpää kuin
maksimaalinen tuotto.
Toisten tähtäimessä on pahan päivän sijasta hyvä: jos kaikki
menee loistavasti, lähden vuodeksi vapaalle, esimerkiksi.
Silloin voi olla perusteltua ottaa reilustikin riskiä, jos tavoiteltu tuotto sitä edellyttää. Vaikka kävisi huonosti ja riskit
toteutuisivat, ei välttämättä tapahdu tavoitteen toteutumisen
siirtymistä pahempaa.
Tavoitteesi tiedät vain sinä — ja siten vain sinä voit määritellä itsellesi sopivan riskitason. Rahoitusalan ammattilainen voi
auttaa sen miettimisessä, millaiset tavoitteet ovat realistisia ja
millä keinoin varmistetaan, että riskitaso on halutun kaltainen.
Allokaatio määrittelee suurimman osan riskistä ja sijoitusten
pitkän aikavälin tuotoista, jos kyseessä on järkevällä tavalla
hajautettu salkku. Kannattaa siis miettiä ensin allokaatio eri
varallisuusluokkien ja markkinoiden välillä ja vasta sitten
valita yksittäiset sijoituskohteet.
Kun aloittaa allokaatiosta, on myös helpompaa ymmärtää
kustannusten merkitys. Jos haluaa sijoittaa esimerkiksi 30 %
salkusta eurooppalaisiin osakkeisiin, niin miksi maksaisi niistä
välikäsille enemmän kuin tarvitsee?
Jos taas mietitään ensin yksittäisiä rahastoja ja muita sijoituskohteita, unohtuu monesti olennainen ja sijoittaja sortuu etsimään tulevia voittajia viime vuosien tuottohistorian perusteella.
Allokaatiosuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon ainakin
seuraavat varallisuusluokat:
osakkeet (kor kea r iski)
 maantieteelliset alueet / valuutat
 toimialat
 isot yhtiöt / pienet yhtiöt
korkoinstrumentit
Allokaatio – sijoittamisen a & o
Riskitason määrittelyssä tärkein yksittäinen asia on allokaatio
eli sijoitusten jako eri varallisuusluokkiin, käytännössä usein
vähäriskisiin talletuksiin tai lyhyisiin korkoihin sekä suuremman riskin sijoituksiin eli ennen muuta osakkeisiin.
Tätä jakoa ei välttämättä tarvitse ajatella prosentteina, siis
tyyliin ”haluan pitää 30 % lyhyissä koroissa ja 30 % pitkissä
koroissa ja 40 % osakkeissa”. Voi olla varsin järkevää jakaa
sijoituksensa vararahastoon tai ”kassaan” sekä pitkäjänteisiin
osake- ja korkosijoituksiin. Kassalta odotetaan siis vain turvaa ja sitä, että varat saa tarvittaessa nopeasti käyttöön, sijoituksilta taas pitkäjänteistä ostovoiman kasvua.
 lyhyet korot (lähes riskitön) / käteinen
 hyvälaatuiset pitkät korot (maltillinen riski)
 Roskalainat, high yield –lainat (korkea riski)
muu varallisuus
 kiinteistöt, maa, metsä
 osuudet listaamattomista yrityksistä
 ...
Riskin ja tuoton suhde.
Kassalle sopivia sijoituskohteita ovat (hyvälaatuiset) lyhyen
koron rahastot – esimerkiksi Seligson & Co:n Rahamarkkina
AAA – tai hyvää korkoa maksavat talletukset luotettaviin
pankkeihin (silloin kun sellaisia on tarjolla).
Euromääräisen vararahaston suuruus on sijoittajan mietittävä
itse, paremmin koko sijoittajan tilanteeseen perehtyneitä
tuskin löytyy. Kannattaa muistaa, että vara on viisautta eikä
vahingon enne.
Kunnollinen vararahasto ei myöskään välttämättä edes syö
tuottopotentiaalia. Jos vararahasto on riittävän suuri, voi salkun riskialttiimman osan huoletta sijoittaa pääosin osakemarkkinoille ja hermot kestävät silti markkinoiden heilahteluja. Niitähän tulee joka tapauksessa vastaan.
11
Korkean tuoton tavoittelu tuo aina mukanaan suuremman
tappioriskin. Mutta riskiä tarvitaan: talletuskorkoa tai rahamarkkinatuottoa suurempiin tuottolukuihin ei voi päästä ilman
riskinottoa.
Riskit tulee kuitenkin ymmärtää ja niitä voi myös hallita hajauttamalla (ks. seuraava kohta). Ja on hyvä muistaa, että kunnolla hajautettujen sijoitusten riski pienenee sijoitusajan pidentyessä, kun aito tuotto pikku hiljaa ”jyrää” hetken markkinaheilahtelut. (Sijoittamisen riskeistä tarkemmin s. 16-17).
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
Hajauttamalla hallitaan.
Historiallinen tuotto on mennyttä.
Hajauttaminen eri varallisuusluokkiin ja eri markkinoille on
tehokkain tapa alentaa riskiä. On hyvä hajauttaa myös ajallisesti, eikä sijoittaa kaikkea kerralla. Kuukausisäästäminen
toimii pitkäjänteiselle sijoittajalle aina.
Mennyt tuotto on mennyttä ja tämänhetkiset tilastojen tuottotähdet ovat usein huomisen floppeja. Älä valitse sijoituskohteita tuottohistorian perusteella – se on jo toisten taskussa.
Huimat menneet tuotot ovat jo koituneet hyödyksi niille, jotka
aikanaan valitsivat kyseisen rahaston muilla perusteilla kuin
historiallisen tuoton vuoksi.
Hajauttamisen perusta on siinä, että yksittäisten yhtiöiden
osakkeille ja jopa kokonaisille markkina-alueille saattaa
käydä miten tahansa – sijoittamisen historia on täynnä kauhutarinoita. Toisaalta mm. eri osakemarkkinoiden pitkän
aikavälin tuotot ovat pääosin hyvin lähellä toisiaan. Hajauttamalla saa todellista hyötyä: pienemmän riskin, menettämättä tuottopotentiaalia.
Sijoitussalkun ydin kannattaa kuitenkin hajauttaa nimenomaan sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka aidosti tuottavat:
osakkeisiin, korkoihin, metsään, kiinteistöihin.
(Tästä
enemmän sivuilla 4-6.)
Yksinkertainen on tehokasta.
Monimutkaisista tuotteista hyötyvät varmimmin niiden
myyjät. Esimerkiksi pääomaturvattujen tuotteiden myyjillä
ja liikkeeseenlaskijoilla on useimmiten kokemusta ja koneistot hinnan ja ehtojen laskemiseksi sellaisiksi, että he varmasti saavat omansa.
Kannattaa myös aina miettiä, miksi joku joka on keksinyt
lähes varmaksi mainostamansa sijoitusvälineen, on innokas
myymään sen juuri sinulle? Miksi hän ei sijoita siihen itse
kaikkea mitä pystyy ja pidä suutaan visusti kiinni?
Käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia, ymmärrettäviä instrumentteja on helpointa pysyä ajan tasalla siitä mikä on sijoitussalkun todellinen riski- ja kustannustaso.
Lyhyen tähtäimen tuottojen asemesta kannattaa kuitenkin
tarkastella esimerkiksi jonkin tietyn salkunhoitajan pidemmän
aikavälin toimintaa. Onko tuotto saatu aikaan järkevällä, myös
tulevaisuudessa kestävällä tavalla? Ovatko teot vastanneet
puheita? Onko tuotto sellainen, mitä ilmoitetulla sijoituspolitiikalla pitäisi syntyä? Jos ei, onko poikkeamiin järkevät ja
ymmärrettävät syyt, jotka on kerrottu avoimesti?
Kustannukset kuriin.
Sijoittamisen kustannukset ovat aina pois sijoittajan saamasta
tuotosta. Hallinnointikustannukset voivat vaikuttaa pieniltä,
koska ne ilmoitetaan prosentteina kokonaispääomasta, mutta
esimerkiksi 2 %:n kustannus on peräti neljännes 8 %:n kokonaistuotosta.
Monesti sijoittajat kiinnittävät suurta huomiota merkinnän ja
lunastuksen kertapalkkioihin. Pitkäjänteiselle sijoittajalle jatkuvasti juoksevilla kuluilla on kuitenkin usein suurempi merkitys.
Hallinnointipalkkion lisäksi on monia kustannuksia, joita ei
yleensä raportoida, esimerkiksi rahastojen arvopaperikaupankäynnistä koituvat kulut – jotka kuitenkin maksetaan
rahaston varoista. (Kustannusten merkityksestä tarkemmin
sivuilla 15-16.)
Ajoittaminen ei onnistu.
Pitkäjänteisyys palkitaan.
Markkinoiden lyhyen tähtäimen liikkeiden arvaaminen kerta
toisensa jälkeen ei pääsääntöisesti onnistu – keneltäkään.
Hajauttaa kannattaa kuitenkin myös ajallisesti, esimerkiksi
sijoittamalla säännöllisin väliajoin sekä mielellään myös
hoitamalla tiedossa olevat rahantarpeet ajallisesti hajautetuilla myynneillä. Näin ei erehdy ostamaan kalliilla ja myymään halvalla.
Aika on sijoittajan paras ystävä: saa korkoa korolle ja tappioriski pienenee. Sijoittaa voi vain pitkäjänteisesti, muu on keinottelua hetken hintaheilahteluilla. Jokaisessa kaupassa on
sekä ostaja että myyjä, jotka molemmat tietenkin uskovat
tekevänsä hyvät kaupat.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
12
Pitkäjänteinen osakesijoittaja pääsee ennemmin tai myöhemmin osalliseksi siitä kasvusta, jota syntyy kun taloudet kasvavat, teknologian kehitys parantaa tuottavuutta ja ahkerat ja
älykkäät ihmiset edistävät omaa uraansa ja sitä kautta yhtiöidensä menestystä.
ESIMERKKI SIJOITUSSUUNNITELMASTA
Sijoitussuunnittelu ei välttämättä ole vaikeaa, mutta yleispätevien ohjeiden antaminen siitä on. Liikaa ei voi korostaa, että suunnitelmien tulee olla juuri kullekin sijoittajalle sopivia.
Yksinkertainen sijoitussuunnitelma voi näyttää vaikkapa tältä:
Tavoitteet
Varallisuuden säilyttäminen vähintään tasolla XXX euroa, josta vararahastossa YYY euroa.
Varallisuuden kerryttäminen yllättävien tilanteiden varalla ja eläkepäivien lisäturvaksi.
Sijoitusvarallisuuden jako (allokaatio)
YYY euron vararahasto: 50 % Rahamarkkinarahasto AAA:ssa,
50 % määräaikaisella pankkitilillä.
Varsinaiset sijoitukset teen kokonaan osakemarkkinoille. Jaan ne seuraavasti:
Eurooppalaiset osakkeet
40 %
Pohjois-Amerikan osakkeet
30 %
Aasian osakkeet
10 %
Kehittyvät markkinat
10 %
Suomalaiset osakkeet
10 %
Sijoittamisen aloittaminen
Tähän kohtaan mukaan myös
kaikki tiedossa olevat tavoitteet: auton vaihto, koiranpentu, kokkikurssi, matka Huippuvuorille….
Säästämistapa niitä varten
riippuu aikahorisontista ja ns.
välttämättömyydestä. Mitä
pikemmin tavoite tulee vastaan ja mitä välttämättömämpi se on, sitä vähemmän on
järkeä ottaa riskiä – eli sijoitetaan lähinnä niin kuin vararahastoon. Sen sijaan pitkällä
tulevaisuudessa olevia ”olis
kiva jos onnistuis” -asioita
voi tavoitella myös suuremman riskinoton avulla.
Säästän ensin kokoon haluamani vararahaston.
Jatkan sen jälkeen sijoituksilla osakerahastoihin kerran kuukaudessa.
Käytettävät instrumentit
Käytän pääosin passiivisia sijoitusrahastoja.
Tarkistan kerran vuodessa, että sijoittamisen kokonaiskustannukset pysyvät selvästi alle 1 %:ssa per vuosi.
Salkun tasapainottaminen
Tarkastelen salkkuani kerran vuodessa, xxx-kuussa ja sijoitan seuraavan vuoden aikana enemmän niille alueille,
jotka ovat jääneet alipainoon.
Jos pitkä korot ovat nousseet yli 5 %:n juoksevan tuoton tason, otan ne mukaan salkkuun, pyrkien 30 %:n osuuteen kolmen vuoden kuluessa.
Suunnitelman tarkistaminen
Tarkistan suunnitelman ajankohtaisuuden (mm. vararahaston koon) aina kun täytän pyöreitä vuosia tai jos elämäntilanne merkittävästi muuttuu.
13
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
Oikean elämän haasteet sijoitussuunnittelussa
On selvää, että useimmat oikean elämän tilanteet ovat monimutkaisempia kuin edellisen sivun yksinkertaistettu suunnitelma. Pitää ehkä ottaa huomioon asuntolaina, perintömetsää, säästöt lapsille, ja ties mitä.
Periaatteet pysyvät kuitenkin samoina myös enemmän liikkuvia osia sisältävissä suunnitelmissa.
Aina on hyvä kirjoittaa muistiin tavoitteet, allokaatio ja
ylläpitotoimet eli tasapainottamisen ja tarkistamisen suunnitelmat.
Jos haluaa ”pelata” esimerkiksi yrittämällä hyödyntää osakemarkkinoiden syklinpohjia, niin järkevää on varata erikseen oma euro- tai prosenttimääräinen osuutensa tätä varten,
ilman että se muuttaa salkun pitkäjänteistä ydintä.
Tietotekniikan kielellä – ja vähän kieli poskellakin – voisi
varmaan sanoa, että markkina-arvojen raju heilunta ei ole
bugi, vaan ominaisuus. Sitä ei pysty ”korjaamaan”, mutta sen
kanssa voi oppia elämään.
Oman elämäntilanteen ja taloudellisen riskinsietokyvyn olennaisesti muuttuessa on sen sijaan ilman muuta hyvä arvioida
myös sijoitussuunnitelman sopivuutta. Lisäksi ns. normaalit
muutokset kuten aktiivisen työuran vaihtuminen eläkepäiviksi
on hyvä ajatella mukaan sijoitusten elinkaareen. Tiedossa
olevia muutoksia on syytä tarkastella hyvissä ajoin ja miettiä
nimenomaan omista lähtökohdista. Kaikille sopiviksi mainostettuihin nyrkkisääntöihin kannattaa suhtautua varsin kriittisesti.
Säännön vahvistavana poikkeuksena on ehkä se nyrkkisääntö,
että sijoitussuunnitteluun kannattaa panostaa aikaa ja vaivaa.
Muu on sen jälkeen varmasti helpompaa.
Tasapainotus ja suunnitelmassa pysyminen
Sijoitussalkku on järkevää aika ajoin tasapainottaa alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Jos mahdollista, tasapainotus on edullista tehdä hankkimalla lisää sellaisia suunnitelman mukaisia sijoituskohteita, jotka ovat jääneet markkinakehityksen vuoksi alipainoon. Mieluummin siis ostamalla
kuin myymällä ja vaihtamalla.
Tasapainotuksen yhteydessä, ja ehkä muutenkin, tulee helposti kiusaus ns. heräteostoihin sen mukaan, mikä kulloinkin on ajankohtainen teema markkinoilla.
Suunnitelmassa pysyminen voi kuitenkin olla varsin vaikeata. Sijoittamiseen liittyvässä uutisoinnissa ja keskusteluissa
pääasiana on usein se, mitä nyt kannattaisi ostaa ja mitä
myydä.
Samaa teemaa toitottavat myös monet ”asiantuntijoiden”
lausunnot erilaisista blogikirjoituksista sijoitustapahtumien
esitelmiin. Nämä asiantuntijat ovat lähes poikkeuksetta jonkin sijoittamiseen liittyvän tuotteen tai palvelun myyjiä.
Esimerkiksi sijoitusmessujen puheenvuorot ovat maksullisia
– siis mainoksia. (Ja kyllä: myös me myymme sijoitustuotteita, keskittyen nimenomaan pitkäjänteiseen sijoittamiseen.)
Arvopaperimarkkinoiden luonteeseen kuuluu, että pitkän
aikavälin tuotto muodostuu rajujen heilahtelujen kautta,
pelon ja ahneuden ylivallan vuorotellessa sijoittajien mielialojen hallitsijoina.
Tasapaino on tärkeää myös sijoitussuunnittelussa ja suunnitelman toteutuksessa.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
14
PASSIIVINEN ja AKTIIVINEN HALLINNOINTI ja KUSTANNUSTEN MERKITYS
Sijoitushallinnointi voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivinen hallinnointi tarkoittaa sitä, että salkunhoitaja yrittää löytää sijoituskohteita, joiden arvo kehittyy muuta markkinaa
paremmin. Passiivisessa hallinnoinnissa taas seurataan tietyn
markkinan kehitystä eikä ennusteta sijoituskohteiden tulevaa
tuottokehitystä.
Aktiivisessa hallinnoinnissa kyse on aina tavalla tai toisella
siitä, että yritetään olla ”fiksumpia kuin muut”. Kannattaa
muistaa, että markkinoilla on monia fiksuja ja heistä monilla
on käytettävissään todella suuret resurssit sijoituskohteiden
analysointiin.
Monesti kuvitellaan, että passiivinen sijoittaja "tyytyy keskinkertaiseen", mutta näin ei ole. Passiivisen sijoittajan saama
tuotto ennen kustannuksia määräytyy kyllä aktiivisten sijoittajien saaman tuoton keskiarvona. Pitkällä aikavälillä passiiviset indeksirahastot ovat kuitenkin tuottaneet tehokkailla
markkinoilla yleensä paremmin kuin aktiivisesti hallinnoidut
rahastot keskimäärin. Näin myös jatkossa, mikäli ei käy niin
että aktiiviset sijoitusrahastot onnistuvat voittamaan kaikki
muut markkinatoimijat.
Pelkästään aktiivisiin rahastoihin keskittyvät rahastoyhtiöt
yrittävät muistuttaa usein, että sijoittaja haluaa nimenomaan
tuottoa. Rahastojen kustannustaso ei siten olisi merkittävä
onnistuneen rahastovalinnan kriteeri.
Tämä argumentti sivuuttaa kuitenkin täysin sen useaan kertaan
eri tutkimuksissa todetun seikan, että alhaiset kustannukset
ovat yksi luotettavimmista tulevien pitkän aikavälin tuottojen
ennustetekijöistä. Esimerkiksi maailman suurin rahastoluokittaja Morningstar on todennut, että sen muista ennusteista saa
ehdottomasti parhaan hyödyn, kun yhdistää ne rahastojen
kustannustehokkuuteen.
Kustannustehokkuuden lisäksi passiiviset rahastot ovat usein
myös aktiivisia vahtoehtoja läpinäkyvämpiä eli sijoittajan on
helpompi tietää mihin osakkeisiin tai korkopapereihin hän on
tosiasiassa sijoittanut. Siten on myös helpompi varmistaa, että
salkun riskiprofiili – eli esimerkiksi jako korkosijoituksiin ja
osakkeisiin, jako eri markkinoille, jne – on juuri sellainen kuin
on suunnitellut.
Miksi rahalla ei saa?
Osa aktiivisista rahastoista voittaa indeksirahastot joka vuosi
ja pieni osa jopa pidemmillä aikaväleillä. Sijoittajan varsinainen ongelma on kuitenkin siinä, että on käytännöllisesti katsoen mahdotonta tietää etukäteen, siis jo sijoitettaessa, mitkä
aktiiviset rahastot ovat tulevia voittajia – historiallinen tuotto
kun ei todellakaan ole tae tulevasta.
Lisäresurssien käyttö maksaa ja korkeammat kulut nostavat
rimaa ylituoton ansainnalle. Kalliin rahaston tulee ensin tienata ”kiinni” korkea hallinnointipalkkionsa ja kaupankäyntikulunsa ja vasta sitten voi syntyä lisäarvoa sijoittajille. Tästä ei
ole pitkä matka lisääntyneeseen riskinottoon, joka sitten ajoittain epäonnistuessaan tuottaa markkinoihin nähden myös korkeampaa tappiota – ja siten lisää kiinniotettavaa.
INDEKSIRAHASTOT
Kuva havainnollistaa, miten kustannusten vaikutus korostuu ajan myötä. Teoreettisesti ottaen puolet rahastoista lyö
markkinan keskituoton joka vuosi, mutta kustannusten vuoksi itse asiassa niitä onkin vain vähän vajaa puolet. Markkinansa voittajat eivät suinkaan ole suinkaan joka vuosi samoja, mutta kustannuksia kertyy silti koko ajan.
Indeksirahastoissakin on kustannuksia, mutta ne ovat normaalisti alhaisemmat kuin aktiivisesti hallinnoiduissa. Teoreettisesti ottaen niiden tulisi pitkän ajan vertailuissa sijoittua markkinatuoton alapuolelle, mutta pärjätä paremmin kuin aktiivisesti hallinnoidut rahastot keskimäärin.
15
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
Mainos, parempi mainos, tilasto
Aktiivisuudessa on eroja
Sijoitustilastoja selatessa voi joskus näyttää siltä, että jopa
suurin osa kohtuullisen kalliista aktiivisista rahastoista voittaa
vertailuindeksinsä. Tilastot eivät kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta. Esimerkiksi Suomessa usein vertailukohtana
käytetty OMX Helsinki 25 -indeksi sisältää vain 25 osaketta.
Rahastoilla on mahdollisuus sijoittaa huomattavasti useampaan eli kyseessä on osittain eri markkina.
Aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen aktiivisuuden laadussa on
huomattavia eroja. Sijoittajalle
harmillisimpia ovat ns. piiloindeksoijat eli rahastot, jotka seuraavat
melko tarkasti kohdemarkkinansa
kehitystä, mutta ovat kustannuksiltaan selvästi passiivisia rahastoja kalliimpia. Erityisesti todella
suuret rahastot ajautuvat joskus
tilanteeseen, jossa niiden on jopa
vaikea merkittävästi poiketa yleisestä markkinakehityksestä.
Rahastotilastojen lukijaa hämää myös niin kutsuttu henkiinjäämisharha: tilastoista on poistettu rahastot, jotka on sulautettu toisiin tai lopetettu. Lopetetut tuskin ovat niitä, jotka
aikanaan pärjäsivät parhaiten…
Sijoitusmarkkinoilla puhaltelee tunnetusti usein voimakkaitakin muotituulia, jotkut niistä vuosienkin mittaisia. Silloin
”myötätuuliset” rahastot menestyvät tilastoissa erityisen hyvin ja korkeat kustannukset peittyvät markkinoiden myötävireeseen.
Monilla rahastoyhtiöillä onkin liuta erityylisiä rahastoja ja
jokin niistä on lähes aina menestynyt viime vuosina mainiosti. Koska rahastovalintoja tehdään edelleen usein ennen muuta lyhyen aikavälin menneen tuoton perusteella, on voittajavaihtoehto hyvä olla tarjolla. Mutta entäs eteenpäin? Kuinka
mahtaa sujua kolme seuraavaa vuotta? Ja kolme siitä seuraavaa...? Tyylituotto tyrehtyy, mutta rakenteellinen kustannusetu säilyy.
Vertailun vaikeus
Kustannusten ja niiden merkityksen vertailua vaikeuttaa se,
että moniin sijoittajille myytäviin tuotteisiin liittyy kustannuksia, joita ei edelleenkään esitteissä kerrota yhtä selvästi
kuin esimerkiksi rahastojen juoksevat kulut nykyisissä avaintietoesitteissä.
Esimerkiksi pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t tavallaan ulkoistavat asiakkailleen osan kustannuksista. Asiakas maksaa
mm. osakevälittäjän palkkiot sekä osto- ja myyntihinnan
erotuksen ostaessaan ja myydessään rahasto-osuuksia. Rahaston tuotto voi siten tilastoissa näyttää paremmalta kuin mitä
loppujen lopuksi jää sijoittajan salkkuun. Toisaalta
”tavallisten” ei-pörssinoteerattujen rahastojen merkinnät ja
lunastukset saattavat aiheuttaa rahastoille ETF:iä enemmän
kaupankäyntikustannuksia.
Myös monet niin sanotut pääomaturvatut tuotteet saattavat
sisältää hyvin vaikeasti hahmotettavia kustannuksia. Esimerkiksi indeksilainojen ehdollinen tuotto sidotaan lähes aina
hintaindeksiin, jolloin osinkotuotto jää kokonaan laskuista
pois. Eikä tuoton laskentapa yleensä ole suora ja selkeä.
Oma lukunsa ovat varainhoito– ja sijoitusvakuutussopimukset. Niiden kohdalla ei läheskään aina ole helppoa laskea
kokonaiskustannuksia, joissa on mukana sekä itse vakuutus–
tai varainhoitosopimus sekä esimerkiksi käytettyjen rahastojen kustannukset puhumattakaan esimerkiksi ETF-kauppojen
välityspalkkioista tai valuutanvaihtokustannuksista.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
16
Aidosti aktiivinen rahastohallinnointi tarkoittaa siis sitä, että
rahaston salkku poikkeaa sisällöltään merkittävästi kohdemarkkinan indeksistä: salkunhoitajalla on vahva oma näkemys
tai tyyli. Tästä ei kuitenkaan seuraa mitenkään välttämättä,
että rahaston tarvitsisi käydä jatkuvasti arvopaperikauppaa.
Mahdollinen aktiivinen onnistuminen eli ylituotto tulee todennäköisemmin hyvin valittujen sijoituskohteiden kehityksestä
kuin vuorenvarmasti kuluja lisäävästä vilkkaasta kaupankäynnistä.
Kannattaa muuten huomata, että piiloindeksoitu salkku saattaa
tulla myös vähän niin kuin vahingossa. Jos hajauttaa esimerkiksi sijoitukset Suomen markkinoille usean eri aktiivisen
rahaston kautta, on hyvin mahdollista, että niiden aktiiviset
positiot menevät ristiin siten, että tuloksena on lähinnä kallis
indeksisalkku.
Passiivisen ja aktiivisen voi yhdistää
Sijoittajan ei onneksi tarvitse valita pelkästään aktiivista tai
passiivista sijoitusstrategiaa. Esimerkiksi niin sanotussa ydin-/
satelliitit -mallissa ajatuksena on, että sijoitussalkun erittäin
pitkäjänteinen ydin tehdään valitun allokaation mukaisesti
selkeillä ja kustannustehokkailla passiivisilla rahastoilla ja
ytimen ympärille otetaan satelliiteiksi esimerkiksi aktiivisesti
hallinnoituja rahastoja tai suoria omia sijoituksia.
Tärkeää ydin-/satelliitti –mallissa on sama suunnitelmallisuus
ja kurinalaisuus kuin muussakin sijoittamisessa. Kannattaa
miettiä selkeät rajat ytimen ja satelliittien suuruudelle ja pitää
huolta, että suunnitelmasta ei poiketa ainakaan markkinaheilahtelujen tai mediavouhotuksen vuoksi.
Pitkäjänteisen sijoittajan salkun ytimen muodostamiseen ei ole
olemassa varmempaa strategiaa kuin tarkkaan harkittu sijoitussuunnitelma, jossa hyvä hajautus toteutetaan selkeillä kustannustehokkailla välineillä. Ehkä tylsää, mutta toimii.
SIJOITTAMISEN RISKEISTÄ
Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Jos salkussa on muita
kuin täysin riskittömiä sijoituksia, niin ei ole vain todennäköistä vaan täysin varmaa, että salkun arvo laskee joillakin
aikaväleillä.
Toisaalta ilman riskinottoa ei voi saada merkittävää tuottoa,
joten riskiä ei tule pelätä. Tärkeää on ymmärtää riskit ja
miettiä ne nimenomaan omaan tilanteeseensa sopiviksi.
Riski on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Seuraavassa on käsitelty yleisimpiä sijoittamisen riskejä.
Yleinen osakemarkkinariski
Osakesijoituksiin liittyy aina suuri riski äkillisestä arvonlaskusta. Markkinoiden hintaliikkeet saattavat olla rajuja ja
niitä on hyvin usein käytännöllisesti katsoen mahdotonta
ennustaa etukäteen.
Nykyaikaisen sijoitusanalyysin isäksikin mainittu Ben Graham totesi tähän liittyen, että ”lyhyellä tähtäimellä markkinat toimivat äänestysmekanismina, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat kuin vaaka.” Toisin sanoen: sijoittajien mielialat ja näkemykset hallitsevat hetken kurssiheilahteluja,
mutta pitkän aikavälin kehitys vastaa sitä, mitä yritykset
oikeasti omistajilleen tuottavat.
Osakesijoituksiin liittyvää riskiä saattaa myös lisätä se, että
kurssiheilahtelut kulkevat usein sijoittajan kannalta vääränlaisessa tahdissa rahantarpeeseen nähden. Voi nimittäin
käydä niin, että tarve realisoida säästöjä sattuu juuri talouden aallonpohjaan eli juuri silloin kun osakekurssitkin ovat
syklinsä laaksonpohjassa. Talouskierron parempina jaksoilla
taas useammilla riittää myös sijoitettavaa.
Suurten heilahtelujen vuoksi osakkeisiin kannattaa sijoittaa
vain pitkäjänteisesti, useiden vuosien aikajänteellä. Lisäksi
kannattaa muistaa, että hajauttaminen esimerkiksi maantieteellisesti, toimialoittain ja yhtiökoon mukaan tasaa merkittävästi riskejä.
Ajoitukseen liittyviä riskejä vähentää merkittävästi, jos pitää
riskittömästi sijoitettua tai talletettua varakassaa yllättävien
menojen varalta sekä se, että varautuu tuleviin rahantarpeisiin realisoimalla osakesijoituksia suunnitelmallisesti pidemmällä aikavälillä.
Erityiset markkinariskit
Useimmat rahastot sijoittavat jollekin tietylle maantieteelliselle markkinalle, jollekin toimialalle tai tietyn sijoitustyylin
mukaan. Näihin liittyy aina omat riskinsä.
Esimerkiksi niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla on yleisen osakeriskin lisäksi monia markkinoiden ja markkinaosapuolten toimintaan liittyviä erityisriskejä.
Eri toimialoihin ja sijoitustyyleihin liittyvät omat riskinsä.
Välillä jokin toimiala tai sijoitustyyli saattaa olla sijoittajien
suosiossa ja joskus taas pahastikin ”poissa muodista”. Paras
suoja muoti-ilmiöiden ja markkinakohtaisten suhdanteiden
riskejä vastaan on hyvä hajautus eri maantieteellisille alueille
ja toimialoille.
Salkunhoitajariski
Aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa yleisen osakemarkkinariskin rinnalle tulee riski siitä, että salkunhoitaja aktiivisilla
päätöksillään tuottaa yleistä markkinakehitystä huonomman
tuloksen.
Aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen tavoitteena on useimmiten sijoituskohteena olevan markkinan keskiarvoa parempi
tulos ja siksi salkunhoitajat tekevät tietoisesti riskipitoisia
sijoituspäätöksiä.
Aktiivisen salkunhoidon riski korostuu usein rahastoissa,
joiden hallinnointikustannukset ovat korkeat. Tällöin salkunhoitajan tulee ”saada kiinni” hallinnointikulujen aiheuttama
alituotto ennen kuin hän voi ryhtyä ansaitsemaan osuudenomistajilleen markkinatuottoa parempaa tulosta.
”Sijoittamattomuusriski”
Yksi yleisimmin toteutuvia riskejä johtuu markkinoilta poissaolosta. Sijoittamattomuusriski eroaa siinä mielessä monista
muista riskinlajeista, että sen kohdalla on kysymys ennen
muuta vääjäämättömästä ostovoiman vähenemisestä inflaation
kautta, ei siis pääoman pienenemisestä yritystoiminnan ja
arvopaperimarkkinoiden riskien toteutuessa.
Osakemarkkinoiden oletettu tuotto on pitkällä aikavälillä tilija korkotuottoja parempi eikä siitä kannata luopua, jos pystyy
kantamaan osakemarkkinoihin liittyvät arvonheilahteluriskit.
Sijoittajien yritykset ”ajoittaa markkinoita” epäonnistuvat
usein ja markkinoilta poissaolo ajoitusyritysten vuoksi on
ainakin historiallisesti ollut suurempi riski kuin arvonvaihteluihin liittyvä ajoitusriski.
17
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
Korkoriski ja luottoriski
Likviditeettiriski
Yleinen korkotaso vaikuttaa korkorahastojen tuottoihin. Jos
korkotaso nousee, niin korkorahastojen tuotot yleensä laskevat
joksikin aikaa ennen kuin nousevat uuden korkeamman korkotason mukaisiksi.
Korkorahaston arvonheilahtelut ovat sitä voimakkaampia mitä
pidempiaikaisiin korkopapereihin rahasto sijoittaa. Lyhyisiin
korkoihin sijoittavan rahamarkkinarahaston arvonkehitys on
yleensä hyvin tasaista.
Tavallaan korkoriskiä on myös se, että korkoa ei kerry, hyvänä
esimerkkinä monet pankkien käyttelytilit.
Monissa pääomaturvattuina markkinoiduissa tuotteissa turva
koskee vain euromääräistä nominaaliarvoa. Inflaatio syö pääoman ostovoimaa sijoitusaikana ja sijoittaja menettää riskittömän korkotuoton. Tällä saattaa esimerkiksi viiden vuoden
indeksilainan kohdalla olla merkittäväkin vaikutus.
Luottoriski tarkoittaa mahdollisuutta siitä, että lainan liikkeeseenlaskija ei maksa lainaa takaisin, ainakaan kokonaan. Niin
sanotuissa hyvälaatuisissa joukkolainoissa katsotaan tämän
riskin olevan pieni, kun taas high yield -lainoissa se on suurempi. Mitä suurempi luottoriski, sitä parempaa korkoa tulee
saadaa riskin korvaukseksi.
Luottoriski toteutuu rahastosijoittajalle, jos korkorahasto sijoittaa velkakirjaan, jonka liikkeeseen laskija ei pysty suoriutumaan velkakirjan mukaisista velvoitteistaan. Tällöin rahaston
arvo laskee.
Seligson & Co:n korkorahastot sijoittavat vain luottoluokittelijoiden hyvälaatuisiksi arvioimien liikkeeseenlaskijoiden korkopapereihin, joten korkorahastojemme luottoriskin pitäisi olla
keskimääräistä alhaisempi. Pitkän koron rahastoissa (Euroobligaatio, Euro Corporate Bond) korkoriski sen sijaan on
varsin merkittävä.
Valuuttariski
Valuuttariski liittyy kaikkiin sijoituksiin, jotka eivät ole euromääräisiä. Valuuttariski voi toimia myös toisinpäin, jolloin
arvonmuutokset näkyvät sijoittajalle positiivisina.
Sijoittaminen eri valuutoissa noteerattuihin arvopapereihin on
yksi hajautuksen ulottuvuus. Siksi Seligson & Co:n passiiviset
rahastot eivät valuuttasuojaa sijoituksiaan. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitajalla voi olla valuuttanäkemys, jonka perusteella hän saattaa sijoittaa valuuttamarkkinoille.
Valuuttasuojauskin on arvopaperikauppaa, jossa sekä ostaja
että myyjä pyrkivät tekemään voittoa ja se voi siten sekä onnistua että epäonnistua. Kustannuksia syntyy kuitenkin aina.
Siksi pitkäjänteisen sijoittajan kannalta on järkevää, että valuuttahajautus tulee ”ilmaiseksi” eri valuutoissa noteerattujen
arvopapereiden kautta.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
18
Likviditeettiriski toteutuu, jos arvopaperille jota halutaan myydä ei löydy ostajia, ainakaan tarpeeksi. Tyypillisiä tilanteita
ovat suuret myyntitoimeksiannot pienempien yhtiöiden osakkeille ja markkinoiden erikoistilanteet, esimerkiksi vuoden
2008 ”finanssikriisi”.
Seligson & Co:n rahastot sijoittavat pääosin kohdemarkkinoidensa likvideimpiin arvopapereihin, joten niiden likviditeettiriski on suhteellisesti ottaen pieni. Ainoat säännölliset poikkeukset muodostavat Phoebus, Russian Prosperity Fund Euro ja
Kehittyvät markkinat, joiden sijoituskohteiden joukossa on
useimmiten myös kyseisen markkinan pienten yhtiöiden osakkeita.
Vastapuoliriski
Sijoitusrahastoilla on monia vastapuolia: kaupankäynnissä,
säilytyksessä, osakelainauksessa, talletuksissa, jne. Tiukoillakaan sopimuksilla ja huolellisella valinnalla ei pystytä poistamaan kokonaan riskiä siitä, että rahasto voisi kärsiä tappioita,
mikäli jokin vastapuoli ei selviä velvoitteistaan. Vastapuoliriskien toteutuminen ei ole ollut tavallista.
VOLATILITEETTI JA RISKI
Kuten edellä olevasta käy ilmi, riskin lajeja on monia. Rahoitustieteessä ja tiedotusvälineissä riski rinnastetaan usein volatiliteettiin eli sijoituskohteen arvonkehityksen heiluntaan. Käsitteellä ”riskikorjattu tuotto” tarkoitetaan lähes aina nimenomaan
volatiliteettiin suhteutettua tuottoa.
Historialliseen volatiliteettiin pätee kuitenkin sama kuin historialliseen tuottoon: se ei ole tae tulevasta. Volatiliteettiluvut löytyvät joka tapauksessa neljännesvuosikatsauksistamme sekä
internet-sivuiltamme rahastojen tunnusluvuista.
Tärkeää on myös ymmärtää, että etenkin ”vivutettuihin” sijoitustuotteisiin – siis johdannaisilla ja/tai velalla toimiviin – liittyy myös epäjatkuvuusriski. Historiallinen tuotto voi näyttää
tasaiselta ja hyvältä, mutta yhtäkkiä tapahtuukin jotain odottamatonta ja sijoittajat kokevat merkittäviä arvonmenetyksiä.
Moni ns. hedgerahasto on tullut tiensä päähän juuri näin.
PITKÄRIPAINEN JA RISKIT
Termillä ”musta joutsen” tarkoitetaan yllättäviä epäjatkuvuuskohtia; sitä, että huomataan olevan olemassa muitakin kuin valkoisia joutsenia. Markkinoiden yllätyksiin liittyvät riskit koettelevat usein erityisen kaltoin ns. vivutettuja sijoitusstrategioita – ja
seuraavan sivun sarjakuvassa jopa vipuvarteen luottavaa suuren pilkkisaaliin tavoittelua.
19
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
SELIGSON & CO RAHASTOT
Rahastovalikoimamme tarkoituksena on antaa sijoittajalle
selkeät ja tehokkaat työkalut oman sijoitussuunnitelman
toteuttamiseen.
Hallinnoimme kahdeksaa passiivista osakerahastoa, kolmea
aktiivista osakerahastoa, kolmea korkorahastoa sekä yhtä
varainhoitorahastoa.
Passiivisissa osakerahastoissa tavoitteena on antaa sijoittajalle mahdollisuus seurata jonkin tietyn markkinan tuottoa
alhaisin kustannuksin.
RAHASTOJEN PERUSTIEDOT
Passiivisten rahastojen valikoimamme palkkioineen on esitelty seuraavalla sivulla ja indeksirahastojen taustalla olevat
kestävän kehityksen indeksit sitä seuraavalla.
Hieman eri tavoin kuin ”tavalliset” rahastot toimiva pörssinoteerattu rahasto OMX Helsinki 25 saa tarkemman esittelyn
sivulla 23.
Korkorahastomme ovat myös passiivisia, läpinäkyviä ja kustannustehokkaita. Ne on esitelty tarkemmin sivulta 24 alkaen.
Laajat maantieteelliset passiiviset rahastomme – Eurooppa,
Pohjois-Amerikka, Aasia ja Kehittyvät markkinat – ovat
helppo tapa muodostaa laajasti hajautettu kustannustehokas
arvopaperisalkku tai ainakin salkun pitkäjänteinen ydinosa.
Aktiivisissa osakerahastoissa salkunhoitaja pyrkii valitsemaan
sijoituskohteet siten, että rahasto-osuuden arvonnousu ylittää
rahaston vertailuindeksin arvonnousun.
Salkun pitkään ytimeen soveltuvat erinomaisesti myös maailman suurimpiin tavaramerkkiyrityksiin sijoittava Global
Top 25 Brands sekä lääketeollisuuteen keskittyvä Global
Top 25 Pharmaceuticals.
Myös aktiiviset rahastomme pyrkivät aina kustannustehokkuuteen, esimerkiksi salkkujen kiertonopeudet ovat alhaiset
turhien kaupankäyntikulujen välttämiseksi. Ne on esitelty
tarkemmin alkaen sivulta 27.
Useimpien suurten tavaramerkkiyritysten liiketoiminta on
aidosti kansainvälistä, ne suuntaavat resurssejaan aina sinne,
missä ne kulloinkin näkevät talouskasvun mahdollisuuksia.
Vaikka Global Top 25 Brands on rahastona melko kapea,
siis vain 25 osaketta, seuraa yritysten koosta ja monipuolisuudesta se, että sen kehitys on ainakin toistaiseksi ollut
yleismarkkinaa vakaampaa.
Yhdistelmärahasto Pharos tarjoaa rahastomuotoisen varainhoitoratkaisun, esittely sivuilla 32-33
Sama pitää paikkansa suurten lääketeollisuusyritysten kohdalla. Niistäkin useimpien kohdemarkkinana on koko maailma. Lääketeollisuus on myös pitkien ja erittäin kalliiden
tutkimus– ja tuotekehityssyklien kautta etenevä toimiala,
jossa esimerkiksi informaatioteknologiasta tutut nopeat
muutokset ovat suuryritysten kohdalla tuiki harvinaisia.
Suomalaiselle sijoittajalle sekä Global Brands että Global
Pharma tuovat usein merkittävää hajautushyötyä. Sekä kuluttajamarkkinoille suuntautuvat brändiyritykset että lääketeollisuus eivät ole ainakaan yliedustettuina Helsingin pörssissä.
Brands ja Pharma eivät ole indeksirahastoja, mutta kylläkin
passiivisia rahastoja. Ne eivät siis seuraa mitään valmista
indeksiä, vaan kummallekin rahastolle muodostetaan Seligson & Co:n sisäisenä työnä sijoituskori, jota päivitetään noin
kerran vuodessa. Salkunhoitajien tehtävä on sen jälkeen
ylläpitää tämän korin tasapainoa alhaisin kustannuksin, ei
siis muuttaa rahaston salkun sisältöä omien markkinaanalyysiensä mukaan.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
20
Ennen sijoituspäätöstä on ilman muuta järkevää käydä läpi
tarkat ajankohtaiset tiedot avaintietoesitteistä ja/tai varsinaisesta rahastoesitteestä.
RAHASTO
KUVAUS
PALKKIOT
Hallinnointi- ja säilytys
Eurooppa Indeksirahasto
Pohjois-Amerikka
Indeksirahasto
Aasia Indeksirahasto
Erikoissijoitusrahasto
Kehittyvät markkinat
Sijoittaa eurooppalaisiin osakkeisiin
seuraten kestävän kehityksen kriteerein valittua laajasti hajautettua
indeksiä.
Sijoittaa pohjois-amerikkalaisiin
osakkeisiin seuraten kestävän kehityksen kriteerein valittua laajasti
hajautettua indeksiä.
Sijoittaa aasialaisiin ja tyynenmeren
alueen osakkeisiin seuraten kestävän kehityksen kriteerein valittua
laajasti hajautettua indeksiä.
Sijoittaa laajasti kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin. Painottaa pien– ja arvoyhtiöitä.
Huom! Merkinnät ja lunastukset
kerran viikossa, normaalisti keskiviikkoisin.
Merkintä (rahastolle)
0,1 %
Lunastus (rahastolle)
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv
0,1 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
Hallinnointi- ja säilytys
0,43 % vuodessa
Merkintä (rahastolle)
0,1 %
Lunastus (rahastolle)
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv
0,1 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
Hallinnointi- ja säilytys
0,45 % vuodessa
Merkintä (rahastolle)
0,1 %
Lunastus (rahastolle)
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv
0,1 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
Hallinnointi- ja säilytys
A-osuudet 0,35 % vuodessa
+ kohderahaston hallinnointipalkkiot
(normaalisti 0,50—0,60 % vuodessa)
Merkintä
-
Lunastus
1,0 %, jos sijoitus < 180 pv
0,5 %, jos sijoitus ≥ 180 pv, mutta < 360 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 360 pv
Hallinnointi- ja säilytys
Global Top 25 Brands
Global Top 25
Pharmaceuticals
Suomi Indeksirahasto
Sijoittaa maailman vahvimpia tavaramerkkejä omistavien suuryhtiöiden osakkeisiin.
Sijoittaa maailman johtavien lääketeollisuusyritysten osakkeisiin.
Sijoittaa Helsingin pörssin osakkeisiin seuraten kestävän kehityksen
kriteerein valittua indeksiä.
Sijoittaa Helsingin pörssin osakkeisiin seuraten OMX Helsinki 25 indeksiä.
0,45 % vuodessa
Merkintä
0,60 % vuodessa
-
Lunastus (rahastolle)
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
Hallinnointi- ja säilytys
0,60 % vuodessa
Merkintä
-
Lunastus (rahastolle)
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv,
0,0 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
Hallinnointi- ja säilytys
0,45 % vuodessa
Merkintä (rahastolle)
0,1 %
Lunastus (rahastolle)
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv,
0,1 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
Hallinnointi- ja säilytys
rahaston volyymin mukaan, enintään 0,18 %
vuodessa
OMX Helsinki 25 PörssinoKyseessä on pörssinoteerattu rateerattu rahasto
hasto eli ETF, jonka osuuksia ei
merkitä ja lunasteta rahastoyhtiössä, vaan niitä ostetaan ja myydään
pörssissä.
21
Osto
arvopaperivälittäjän palkkio
Myynti
arvopaperivälittäjän palkkio
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT
Laajat maantieteelliset indeksirahastomme sekä Suomiindeksirahasto seuraavat ns. kestävän kehityksen indeksejä.
Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian osalta kohdemarkkina jaetaan ensin toimialoihin ja indeksiin valitaan kunkin
toimialan sisältä kestävän kehityksen kriteereillä parhaat
yritykset. Suomen osalta sama tehdään tarkastellen markkinan kahdeksaakymmentä suurinta yritystä, siis ilman toimialajakoa.
Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian indeksituottaja on
Dow Jones ja osakevalinnoista vastaa heidän alihankkijanaan sveitsiläinen Sustainable Asset Management (SAM).
SAM:in kestävän kehityksen arvioinnissa otetaan huomioon
mm. seuraavat osatekijät:
 Yrityskulttuuri, hyvä hallintotapa
Aktiivisessa sijoitushallinnoinnissa salkunhoitaja miettii, ovatko jotkin yksittäiset osakkeet markkinoilla yli- vai aliarvostettuja ja toimii sen mukaan. Indeksien osakevalikoima päivitetään harvoin, esimerkiksi kerran vuodessa, ja päivityksen kriteerinä ei siis käytetä omaa arviointia muiden markkinatoimijoiden arvostusnäkemyksistä, ts. ei yritetä etsiä yli- tai aliarvostuksia.
Itse asiassa monien indeksienkin kohdalla käytetään muutakin
kuin puhtaita markkina-arvoja: esimerkiksi Dow Jones Industrial Average -indeksin osakkeet valitaan komiteatyönä,
STOXX50 perustuu ensin Dow Jones supersectors-jakoon ja
vasta tämän jälkeen STOXX 600:n osakkeisiin, jne.
Ne kestävän kehityksen indeksit, joista on olemassa tietoja
pidemmältä ajalta, ovat seuranneet kohdemarkkinansa ns.
normaaleja indeksejä hyvin.
 Riskeihin varautuminen ja riskienhallinta
 Toiminnan ympäristövaikutukset verrattuna muihin
Tutkimuksen XYZ mukaan kestävän kehityksen huomioon ottaminen parantaa/huonontaa sijoitustuottoja, Onko
näin?
yhtiöihin samalla toimialalla
 Henkilöstöpolitiikka sekä omassa että alihankintayrityksissä
 Lakien ja sopimusten noudattaminen liiketoiminnassa,
ja mm. suhtautuminen lahjontaan
Suomi-indeksirahaston indeksin tuottaa NasdaqOMX ja
yritysvalinnoista vastaa ruotsalainen GES Investment Services. Kriteerit ovat melko samanlaisia.
Kestävän kehityksen indekseistä on esitetty paljon kysymyksiä. Seuraavassa kaksi yleisintä vastauksineen.
Jos näiden indeksien osakkeet valitaan muuten kuin
markkina-arvon mukaan, niin eikö se tee rahastoista
aktiivisesti hallinnoituja?
Passiivisen sijoittamisen tärkeimmät piirteet voi määritellä
seuraavasti:
 Ei pyritä aktiivisesti ennustamaan yksittäisten osakkei-
Monissa sijoitustuottojen tutkimuksissa vertaillaan perunoita
punajuuriin. Esimerkiksi rahastojen vertailuissa vain harvoin
otetaan huomioon erilaiset kulurakenteet, vaikka niiden pitkän
ajan merkitys on todennäköisesti vähintään yhtä suuri kuin
sen, noudatetaanko jotain tiettyä kriteeriä.
Harvoin huomioidaan myöskään sitä, että jotkin sektorit ovat
tuottaneet tietyllä aikavälillä paremmin / huonommin kuin
toiset ja erilaiset sijoitustyylit ovat johtaneet hieman eri painoihin ko. sektoreilla.
Myöskään kestävän kehityksen kriteerit tai eettiset valintaperusteet ovat harvoin täysin samanlaisia kahdella eri sijoitustuotteella. Näin yhdestä tyylistä, indeksistä tai rahastoperheestä saatujen tulosten soveltaminen toisiin on arveluttavaa.
Käsittääksemme ainoa järkevä kokonaisarvio on se, että kestävän kehityksen indeksirahastojen pitkän aikavälin tuottooletus ei oleellisesti poikkea vastaavalla tavalla hajautetuista
samalla kustannustasolla toimivista markkina-arvopainotteisista indeksirahastoista. Muutamien vuosien tasolla eroja
varmasti esiintyy, suuntaan jos toiseenkin.
den hintakehitystä
 Sijoitetaan selkeästi määritellylle kohdemarkkinalle
 Luodaan riittävä hajautus järkevin perustein ja pidetään kustannukset kurissa
Nämä passiivisen sijoittamisen olennaiset ominaisuudet
toteutuvat mainiosti kestävän kehityksen indekseillä.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
Keskenään edes jonkin verran erilaiset indeksit tuottavat varmasti hieman erilaisia tuloksia yksittäisinä vuosina, mutta on
mahdotonta etukäteen tietää miten päin muutokset milloinkin
menevät. Pitkän ajan tuotto-odotus sen sijaan ei muutu: niin
kutsuttu palautuminen keskiarvoon on yksi hajautettujen rahoitusinstrumenttien vahvimpia ilmiöitä.
22
OMX HELSINKI 25
PÖRSSINOTEERATTU RAHASTO
OMX Helsinki 25 on ainoa suomalainen pörssinoteerattu
rahasto eli ETF. Se sijoittaa Suomen osakemarkkinoille
OMX Helsinki 25 -indeksin sisältämiin osakkeisiin.
huomiota sellaisen valuuttakaupan kustannuksiin, joka tehdään ”automaattisesti” osakekauppojen tai ETF-osuuksien
ostojen ja myyntien yhteydessä.
OMX Helsinki 25 on markkina-arvopainotteinen indeksi,
joka lasketaan Helsingin Pörssin 25:n vaihdetuimman osakkeen kaupantekokursseista. Kunkin yhtiön paino indeksissä
on rajoitettu 10 %:iin.
Maailmalla ETF-osuudet ovat usein tuotto-osuuksia eli rahaston saamat osingot maksetaan vuosittain sijoittajille ja tuotonmaksut ovat veronalaista tuloa. Perinteisen rahaston kasvuosuuksissa osingot jäävät rahastoon ja veroa menee vasta
luovutusvoitoista, kun osuuksia myydään. OMX Helsinki 25:n
osuudet olivat aiemmin myös tuotto-osuuksia, mutta ne muutettiin kasvuosuuksiksi maaliskuun 2015 alussa.
OMXH 25:n rahasto-osuus on Helsingin pörssissä julkisen
kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi. Osuuksilla käydään pörssissä kauppaa kuten millä tahansa osakkeella ja
sitä välittävät kaikki osakevälittäjät. Kaupankäyntiä varten
tarvitaan arvo-osuustili.
Rahastoon ei tehdä lunastuksia ja merkintöjä samalla tavalla
kuin normaaleissa sijoitusrahastoissa, vaan kauppa tapahtuu
pörssin kautta.
Yleistä pörssinoteeratuista rahastoista
ETF eli pörssinoteerattu rahasto on periaatteessa aivan samanlainen sijoitusrahasto kuin muutkin. Tärkein ero on
siinä, että sijoittajat voivat ostaa ja myydä rahaston osuuksia
pörssissä eli tavallaan ”keskenään”.
Sijoittajalle syntyy luonnollisesti näin myös kustannuksia,
jotka näkyvät vain heidän sijoitussalkussaan, eivät rahaston
arvonkehityksessä. Toisaalta rahastoon ei synny jatkuvasti
merkintöjä ja lunastuksia, jotka aiheuttaisivat kaupankäyntiä
rahastolle.
ETF-osuuden hinta määräytyy reaaliaikaisesti osto- ja
myyntitarjousten mukaan, kuten osakemarkkinoilla, mutta
se seuraa yleensä melko tarkasti indeksin koostumuksen
mukaista hintaa.
ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat usein pienempiä kuin
tavallisten sijoitusrahastojen. Passiivista sijoitusstrategiaa
noudattavien ETF:ien hallinnointipalkkiot liikkuvat tyypillisesti 0,10 %-0,50 % välillä. Maailmalla on kuitenkin myös
paljon kalliita ETF:iä, joten kustannuksiin on syytä kiinnittää huomioita myös ETF:ien osalta. Hallinnointipalkkioiden
lisäksi rahastoissa on monia muita kustannuksia, jotka vaihtelevat muun muassa rahaston rekisteröintivaltion mukaan.
ETF:ien ostoista ja myynneistä sijoittaja ei maksa merkintätai lunastuspalkkioita, vaan niiden sijaan arvopaperivälittäjälle normaalit kaupankäyntipalkkiot. Myös osto- ja myyntihinnan välinen ero eli spreadi saattaa toisinaan olla merkittävä kuluerä.
Osuuksien säilytyksestäkin saattaa aiheutua kustannuksia,
esim. ulkomaisten ETF:ien kohdalla. Ulkomaisissa ETFkaupoissa lisäkuluja aiheuttavat mahdollisesti myös erilainen tuottojen verokohtelu ja aivan erityisesti valuuttakaupat.
Sijoittajan kannattaa ylipäätään kiinnittää aivan erityistä
23
Synteettinen ja fyysinen ETF
OMX Helsinki 25 on niin sanottu ”fyysinen” ETF eli se omistaa sijoituskohteinaan olevat osakkeet oikeasti.
Euroopassa on myös monia ETF:iä, jotka ovat ”synteettisiä”
eli niitä hoidetaan johdannaissopimuksilla. Näiden rahastojen
kohdalla voi joskus olla hankalaa selvittää johdannaisten vakuuksien rakenne ja laatu, vaikka vakuuksilla saattaa olla
merkitystä ko. rahastojen riskiprofiilin kannalta.
Synteettinen voi toki olla myös ”tavallinen” rahasto, ei pelkästään ETF. Seligson & Co:n hallinnoimat rahastot ovat kuitenkin kaikki fyysisiä ja johdannaisten käyttö on erittäin vähäistä.
Jako synteettisiin ja fyysisiin rahastoihin tulee vielä osakkeita
korostetummin esille raaka-aineissa. On eroa sillä, omistaako
rahasto oikeasti esim. kultaa vai sijoittaako se kultajohdannaisiin. Tähän jakoon emme kuitenkaan mene syvemmälle, koska
ei ole mitenkään itsestään selvää, että pitkäjänteinen sijoittaja
tarvitsee raaka-ainesijoituksia rationaalisen sijoitussalkun
komponentiksi (ks. s. 38).
ETF vai ”tavallinen” rahasto?
Pitkäjänteiselle sijoittajalle ei loppujen lopuksi ole suurtakaan
väliä ostaako hän rahasto-osuutensa ETF:inä pörssin kautta
vai tavallisten rahastojen osuuksina suoraan rahastoyhtiöltä.
Oikea riskiprofiili, hyvä hajautus, kohtuulliset kustannukset ja
pitkäjänteinen kurinalaisuus ovat paljon tärkeämpiä sijoitusmenestyksen tekijöitä.
Nopeaa kauppaa harrastavalle aktiivitreiderille ETF:t ovat
ilman muuta tavallisia rahastoja kätevämpiä instrumentteja.
Onnistuminen aktiivisella kaupankäynnillä on kuitenkin noin
muuten melko lailla…. hmmm…. haastavaa.
Suomi Indeksirahasto on kätevä liittää osaksi Seligson & Co:n
muista rahastoista koostuvaa kokonaisuutta, kun taas OMX
Helsinki 25 sopii näppärästi osaksi pääosin muista ETF:istä
koostuvaa salkkua.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
KORKORAHASTOT
Korkosijoitusten rooli sijoitussalkussa on useimmiten kokonaisuuden tasapainottaminen. Korkosijoitusten kohteena
olevien lainapapereiden arvot kehittyvät yleensä osakkeita
tasaisemmin ja niiden avulla voi siten pienentää sijoitusvarallisuuden arvon heilahteluja. Yksi sijoittajan kaikkein
tärkeimpiä päätöksiä onkin sijoitusten jako korko– ja osakesijoitusten välillä.
Seligson & Co:n korkorahastojen ajatuksena on, että niiden
selkeä ja yksinkertainen sijoituspolitiikka tekee suunnitellun
korkoallokaation toteuttamisesta täsmällistä ja passiivinen
hallinnointityyli pitää kustannukset alhaisina.
Korkorahastoissa alhaisten kulujen merkitys korostuu. Koska korkosijoitusten riskit ovat useimmiten osakesijoituksia
selvästi pienemmät, on niiden odotettu tuotto vastaavasti
alhaisempi.
Korkosijoitusten riskejä on periaatteessa kahdenlaisia.
Luottoriski liittyy siihen, maksaako lainanottaja kor ot ja
lainan takaisin, täysimääräisenä ja ajoissa. Luottoluokituksissa arvioidaan yleensä nimenomaan luottoriskiä eli siis
lainapapereiden liikkeeseenlaskijan kykyä – ja ainakin joskus valtioiden kohdalla myös (poliittista) tahtoa – korkojen
ja takaisinmaksun velvoitteista suoriutumiseen.
Korkoriski eli duraatio liittyy taas ennen muuta siihen,
että yleinen korkotaso voi pidempänä laina-aikana nousta tai
laskea. Duraatio tarkoittaa aikaa, joka on jäljellä lainan
takaisinmaksuhetkeen, ja se ilmaistaan yleensä vuosissa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että alle vuoden duraatioilla
puhutaan lyhyistä koroista ja yli vuoden mittaisilla pitkistä.
Seligson & Co:n korkorahastoista Rahamarkkinarahasto
AAA:n duraatio on noin kolme kuukautta ja Euroobligaation ja Euro Corporate Bondin useita vuosia (ks.
kuva seuraavalla sivulla).
Korkotason muutokset muuttavat aina olemassa olevien
lainapapereiden markkinahintaa. Jos markkinoilla on tarjolla vaikkapa Suomen valtion lainaa, jonka korko on 5 %
vuodessa, niin on selvää, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan vanhemmista 3 %:n korkotason aikana liikkeeseen
lasketuista lainoista vain sen verran, että niidenkin markkinahintaan suhteutettu korkotaso vastaa uutta korkeampaa
korkoa.
Näin siis nousevat korot laskevat olemassa olevien joukkolainojen hintoja (ja samalla korkorahastot tekevät yleensä
tappiota) ja laskevat korot nostavat niitä.
Tästä dynamiikasta syntyy ilmiö, jonka kanssa pitkiin korkoihin sijoittavan on oltava varuillaan.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
24
Mikäli korot ovat pitkään laskeneet, näyttävät pitkien korkosijoitusten historialliset tuotot erinomaisilta. Samalla on kuitenkin syöty sitä korkotason laskupotentiaalia, josta hyvät tuotot
ovat aiheutuneet. Kun ollaan riittävän alhaalla ei laskun varaa
enää ole ja jossain vaiheessa korkotaso jälleen nousee ja sijoitukset pitkiin korkoihin tuottavat ainakin hetkellisesti tappiota.
Jälleen hyvä esimerkki siitä, että sijoituspäätöksiä ei todellakaan tule perustaa historiallisiin tuottolukuihin!
Seligson & Co korkorahastot
Myös Seligson & Co:n korkorahastojen riskit voidaan yksinkertaistaa kahteen olennaiseen ulottuvuuteen: korkojen pituuteen eli korkosijoitusten juoksuaikaan liittyvään riskiin ja
velkakirjojen liikkeeseenlaskijaan liittyvään luottokelpoisuusriskiin. Rahastoja yhdistelemällä voi säätää koko korkosalkun
haluamalleen riskitasolle.
Seligson & Co:n pitkän koron rahastot ovat passiivisia, mutta
eivät indeksirahastoja. Niiden vertailuindeksit sisältävät erittäin suuren määrän velkakirjoja, joista kaikkien likviditeetti
markkinoilla ei ole hyvä. Rahastot sijoittavat siten vain osaan
indeksiensä velkapapereista, mutta kuitenkin niin, että rahaston salkku on hyvin hajautettu ja sen luottoriski ja korkoriski
pysyvät hyvin lähellä indeksiä.
Rahamarkkinarahasto AAA:lla ei ole arvopapereita sisältävää
vertailuindeksiä, vaan rahasto pyrkii antamaan n. 3 kk euriboria vastaavan korkotason mahdollisimman pienellä riskillä.
RAHASTO
Rahamarkkinarahasto AAA
KUVAUS
PALKKIOT
Sijoittaa hyvälaatuisiin lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, soveltuu esim. kassanhallintaan tai
vararahastoksi.
Hallinnointi- ja säilytys
Merkintä
-
Lunastus
-
Hallinnointi- ja säilytys
Euro-obligaatio
Euro Corporate Bond
Sijoittaa eurovaltioiden liikkeelle
laskemiin joukkolainoihin, pyrkii
seuraamaan vertailuindeksiään
mallintamalla sen ominaisuuksia.
Sijoittaa euromääräisiin yrityslainoihin, pyrkii seuraamaan vertailuindeksiään mallintamalla sen
ominaisuuksia.
0,18 % vuodessa
Merkintä
0,28 % vuodessa
-
Lunastus (rahastolle)
0,2 %, jos sijoitus < 90 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 90 pv
Hallinnointi- ja säilytys
0,33 % vuodessa
Merkintä
Lunastus (rahastolle)
0,2 %, jos sijoitus < 90 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 90
Kuva havainnollistaa, miten Seligson & Co:n korkorahastot sijoittuvat korko- ja luottoriskin suhteen. Rahastoja yhdistelemällä voi oman salkkunsa korko– ja luottoriskin säätää
tavoitteidensa mukaisiksi katkoviivalla merkitys alueen sisällä. High yield -tuotteita ei
valikoimassamme ole.
KORKOKIIKKULAUTA
Kun korot laskevat, pitkien
korkojen rahastot tuottavat
yleensä hyvin. Lasku ei voi
kuitenkaan jatkua ikuisesti...
25
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
26
RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO
Russian Prosperity Fund Euro on aktiivisesti hallinnoitu
osakerahasto, joka sijoittaa pääosin venäläisiin osakkeisiin.
Sijoitusneuvoja
Se on muodoltaan niin sanottu syöttörahasto eli sijoituksia ei
tehdä suoraan Venäjän ja sen lähialueiden osakkeisiin, vaan
luxemburgilaisen Russian Prosperity Fund Luxin kautta.
Rahaston neuvonantaja Prosperity Capital Management toimii
sekä Moskovasta että Lontoosta käsin. Yhtiö ja sen avainhenkilöt ovat toimineet Venäjän osakemarkkinoilla jo 1990luvulta alkaen ja on yksi suurimmista Venäjään keskittyvistä
varainhoitajista.
Kohderahasto ei peri syöttörahastolta hallinnointipalkkiota,
mutta sen sijoitustoimintaan liittyvät kulut kasvattavat toki
sijoittajan kokonaiskustannuksia (ks. ajankohtaiset tunnusluvut katsauksista ja rahaston avaintietoesitteestä).
Kohderahaston Prosperity Capital Management (PCM), joka
myös osallistuu aktiivisesti joidenkin sijoituskohteina olevien yritysten hallintoon.
Russian Prosperity Fund Euro sopii parhaiten osaksi laajempaa osakesalkkua: sen avulla voi hajauttaa esimerkiksi Eurooppaan ja/tai USA:han keskittyneitä osakesijoituksia.
Rahaston tavoitteena on pitkällä aikavälillä ylittää vertailuindeksinsä tuotto. Vertailuindeksi on Venäjän osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava Russian Trading Systemsin
laskema RTS1-Interfax –indeksi. Rahasto pyrkii sijoittamaan pitkäjänteisesti ja pitämään salkun kiertonopeuden
alhaisena.
Rahasto on historiansa aikana poikennut indeksistä usein ja
paljon. PCM ei ole painottanut indeksiä hallitsevia suuria
öljy– ja kaasuyrityksiä, vaan ohjannut rahaston sijoituksia
suhteellisesti enemmän etenkin Venäjän kotimarkkinalle
suuntautuneisiin yrityksiin sekä yksityistettyihin energia– ja
teleyhtiöihin.
PCM:n analyytikot ja salkunhoitajat ovat joko venäläisiä tai
heillä on pitkä kokemus Venäjän markkinoista.
Paikallistuntemus ja paikallinen läsnäolo ovat Venäjän markkinoilla tärkeitä. Sijoituskohteiden perusteellinen analyysi
vaatii yhteydenpitoa yritysten johtoportaiden, muiden omistajien sekä toimintaa säätelevien viranomaisten kanssa. PCM:n
salkunhoitajat ja analyytikot tekevät satoja yrityskäyntejä
vuosittain.
Venäläisten markkinapaikkojen ja suuromistajien toimintatapojen tunteminen sekä paikallisten välittäjien käyttäminen
osakekaupoissa alentavat kaupankäyntikustannuksia ja parantavat tiedonsaantia hinnanvaihteluista.
PCM on hallinnoimiensa rahastojen kautta aktiivinen ja arvostettu osakkeenomistaja. Se on ollut muun muassa edesauttamassa useita toimialajärjestelyjä sekä perustamassa maan
sijoittajansuojayhdistystä.
PCM on työskennellyt aktiivisesti myös monien venäläisten
suuryritysten hallituksissa. Tämä antaa mahdollisuuden vaikuttaa yritysten toimintaan esimerkiksi liittyen vähemmistöomistajien kohteluun sekä edesauttaa yhteysverkoston kehittämisessä ja hyödyntämisessä.
PCM:n sijoituskohteiden valinta perustuu Venäjän taloudessa tapahtuvien rakennemuutosten aikaiseen tunnistamiseen
ja perusteellisiin yhtiöanalyyseihin. Rahastolle etsitään
hyvin hoidettuja yhtiöitä, joilla on pätevä johto, hyvät kasvunäkymät ja alhainen arvostustaso. Erityistä huomiota
kiinnitetään vähemmistöomistajien asemaan ja oikeuksiin.
Russian Prosperity Fund Euron palkkiorakenne
Hallinnointija säilytys
Tuottosidonnainen
palkkio
Merkintä
Lunastus
(maksetaan
rahastolle)
27
1,2 % vuodessa
15 % tuotosta, joka ylittää rahaston vertailuindeksin
tuoton kalenterivuosittain (max 3 % keskimääräisestä
rahastopääomasta)
Huom! Vertailuindeksi on hintaindeksi.
Merkintäsumman mukaan.
2,5 %, jos merkintä < 15 000 €
2,0 %, jos merkintä ≥ 15 000 €, mutta ≤ 75 000 €
1,0 %, jos merkintä ≥ 75 000 €, mutta ≤ 150 000 €
0 %, jos merkintä ≥ 150 000 €
0,5 %, jos sijoitus < 180 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 180 pv
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
SEURAAVASSA ESITTELYT AKTIIVISISTA RAHASTOISTAMME: Suomalaisia osakkeita painottava Phoebus, erikoistilannera-
hasto Phoenix, varainhoitorahasto Pharos sekä Venäjälle keskittyvä Russian Prosperity Fund Euro.
PHOEBUS
Phoebus on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoittaa laadukkaiden yritysten osakkeisiin pitkällä, yli 10 vuoden tähtäimellä. Pääpaino on Suomen osakemarkkinoilla.
Phoebuksen johtava ajatus on, että osake on osuus yrityksestä. Toisin sanoen osakkeita ostettaessa käytetään samoja
arviointiperusteita kuin jos ostettaisiin koko yritys.
“The art of investing in public companies successfully is little
different from the art of successfully acquiring subsidiaries. In
each case you simply want to acquire, at a sensible price, a business with excellent economics and able, honest management.
Thereafter, you need only monitor whether these qualities are
being preserved.”
(Vapaa suomennos:
Sijoittaminen pörssiyhtiöiden osakkeisiin ei juurikaan ero kokonaisten yhtiöiden ostamisesta. Kummassakin tapauksessa ostaja
haluaa hankkia järkevällä hinnalla taloudellisesti erinomaista
liiketoimintaa, jota luotsaa osaava ja rehellinen johto. Sen jälkeen pitää vain valvoa, että nämä ominaisuudet säilyvät.)
Warren Buffett 1996
Johdon kyvykkyys
Jos sijoittaja ei itse hoida omistamaansa yritystä, yhtiön johto
on tavallaan hänen varainhoitajansa. Hyvä johto voi tehdä
huonostakin liikeideasta kelvollisen ja huono johto ajaa vahvimmankin yhtiön kriisiin. Johdon arviointi on vaikeaa, mutta
se on valintatekijöistämme ehdottomasti tärkein.
Yritämme kartoittaa johdon kykyjä esimerkiksi seuraavilla
mittareilla:
•
•
•
•
•
pääoman tuotto ja sen tasaisuus
perusvahvuuksien looginen kehittäminen
integriteetti ja kommunikaation avoimuus
muotivillitysten välttäminen ja itsenäisyys
uuden johdon nousu yhtiön sisältä
Viime kädessä ainoa tapa saada luotettava kuva johdon kyvyistä on tavata heidät henkilökohtaisesti riittävän monta kertaa.
Siksi Phoebus sijoittaa pääosin Suomeen. Laadukkaiden suomalaisten yhtiöiden määrä on kuitenkin rajallinen ja siksi Phoebus voi sijoittaa myös ulkomaille.
Arvostus
Phoebuksen salkunhoitajana toimii Anders Oldenburg, jonka tärkeimmät valintakriteerit rahaston sijoituskohteille
ovat:
Pysyvät kilpailuedut
Jotta yritys olisi pitkällä tähtäimellä hyvä sijoitus, sen pääoman tuoton täytyy olla keskimääräistä parempi. Tämä edellyttää, että yritys on selvästi kilpailijoitaan vahvempi esimerkiksi tavaramerkin, jakelukanavien, tuotekehityksen tai muiden perusvahvuuksien ansiosta. Parhaat yritykset luovat itselleen niin vahvoja kilpailuetuja, että alkavat vaikuttaa monopoleilta.
Hyvän yhtiön löytäminen ei riitä; osake ei ole hyvä sijoitus, jos
se ostetaan liian kalliilla. Arvostus on kuitenkin aina toissijainen kriteeri – Phoebus ei sijoita ikinä huonosti johdettuun yhtiöön, arvostuksesta riippumatta. Maailmasta löytyy tarpeeksi
hyviäkin yhtiöitä.
Osakkeen arvo on tulevien osinkojen nykyarvo. Arvostus on
juuri näin yksinkertaista. Käytännössä arviointi on kuitenkin
epävarmaa, joten arvioimme yhtiöiden näkymiä mieluummin
kriittisesti kuin liian optimistisesti. Tämä antaa sijoituksille
turvamarginaalia.
Kasvupotentiaali
Pitkällä tähtäimellä yrityksen osakkeiden arvo seuraa läheisesti yhtiön tuloskehitystä. Yritys, joka ei kasva, voi olla
erittäin hyvä sijoitus lyhyellä tähtäimellä, mutta on sitä harvoin pitkällä aikavälillä. Kasvu tuo myös omat riskinsä.
Phoebus ei hae rakettimaista kasvua vaan yrityksiä, jotka
hallitulla riskillä pystyvät laajentamaan liiketoimintaansa
vähän nopeammin kuin mitä talous kasvaa. Ja jotka pystyvät
siihen tulevaisuudessakin.
Taserakenne
Phoebuksen palkkiorakenne
Kasvu edellyttää aina investointeja. Rajattomatkaan kasvumahdollisuudet eivät auta, jos yhtiön tase ei mahdollista
kasvun rahoitusta. Tase heijastaa myös sijoituksen riskiä.
Yrityksillä, joiden liiketoiminnan riski on korkea (esim. teknologia-yhtiöt), pitää olla erittäin vahva tase, kun taas tasaisemmin kehittyvä yhtiö (esim. panimo) voi ottaa vähän velkaakin.
Koska osakesijoitus vastaa kokonaisen yrityksen ostoa, emme pidä liian vahvoja taseita ongelmina. Sen sijaan kartamme
velkaantuneita yrityksiä.
Hallinnointi- ja
säilytys
Tuottosidonnainen
palkkio
28
20 % tuotosta, joka ylittää vertailuindeksin tuoton kuluvan vuoden ja kahden edellisen kalenterivuoden jaksolla,
"korkoa korolle" laskutavalla (max 3 %
keskimääräisestä rahastopääomasta)
Merkintä
-
Lunastus
1,0 %, jos sijoitus < 360 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 360 pv
(maksetaan
rahastolle)
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
0,75 % vuodessa
SALKUNHOITAJALTA
”Phoebus sijoittaa pitkäjänteisesti Warren Buffettin viisauden
mukaisesti: “Jos et aio omistaa osaketta 10 vuotta, älä edes
kuvittele omistavasi sitä 10 minuuttia.” .
En niinkään sijoita osakkeisiin, vaan ostan pieniä paloja erinomaisista yhtiöistä. Arvioin sijoituksiamme yrityksen tuloskehityksen – en osakkeen kurssikehityksen – perusteella. Pitkällä
aikavälillä nämä seuraavat aina toisiaan.
En silti voi luvata, että pärjäisimme markkinoita paremmin.
Päinvastoin, älykäs sijoittaja huomaa, että kertoimet ovat meitä
vastaan lähinnä rahaston hallinnointipalkkiosta johtuen. Mutta
lupaan, että olen sijoittajien kanssa samassa veneessä. Omasta
varallisuudestani merkittävä osa on sijoitettu Phoebusiin. Jos
emme onnistu, häviän itse enemmän kuin useimmat muut.
Rahaston hallinnointipalkkio jakautuu kiinteään sekä tuottosidonnaiseen osaan. Jos en onnistu ylittämään indeksin tuottoa,
sijoittaja maksaa vain kiinteän palkkion, joka on alhaisempi
kuin muissa suomalaisissa osakerahastoissa. Jos pärjään hyvin,
yhtiö tienaa enemmän. Rahaston kustannustehokkuutta korostaa se, että en käy aktiivista osakekauppaa. Pidän välityspalkkiot alhaisina.
Phoebus sijoittaa usein osakkeisiin, jotka eivät ole “muodissa”,
koska haluan ostaa ne järkeviin hintoihin silloin kun kysyntä on
alhainen. Tämä merkitsee, että rahaston tuotto lyhyellä tähtäimellä voi poiketa merkittävästi markkinoiden tuotosta. Varsinkin spekulatiivisista syistä voimakkaasti nousevilla markkinoilla on todennäköistä, että rahasto jää indeksistä jälkeen.
Vaadin kohdeyritystemme johdolta suurta avoimuutta ja ehdotonta rehellisyyttä, enkä voi vaatia vähempää itseltäni. Pyrin
kertomaan laajasti ja avoimesti sijoituksistamme ja niiden taustoista. Myös silloin kun ei mene niin hyvin.
Phoebus keskittää sijoituksiaan tavanomaista enemmän, joten
jonkin sijoituksen epäonnistuminen voi vaikuttaa merkittävästi
rahaston arvoon. Uskon kuitenkin, että keskittymällä niihin
yhtiöihin, joita voin tarkasti seurata, pärjäämme keskimäärin
paremmin kuin hajauttamalla voimakkaasti.”
Anders Oldenburg salkunhoitaja, CFA
anders.oldenburg@seligson.fi
29
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
PHOENIX
Phoenix on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti ns. erikoistilanteisiin.
Sen avulla voi lisätä aktiivista kansainvälistä hajautusta
muuten hyvin hajautettuun osakesalkkuun sekä täydentää
esimerkiksi indeksirahastoilla muodostettua ydinsalkkua.
Erikoistilanne on ohimenevä yrityksen kehitykseen ja sitä
kautta osakekurssiin vaikuttava tapahtuma. Erikoistilanteita
voivat olla esimerkiksi yrityskaupat, tulosvaroitukset, kilpailutilanteen hetkellinen kiristyminen tai yksinkertaisesti suhdanteet.
Phoenixin sijoituspolitiikan lähtökohtana on, että sijoittajat
reagoivat usein esimerkiksi tulosvaroitusten sekä muiden
markkinahäiriöiden aikaan enemmän kuin olisi aiheellista.
Phoenix analysoi erikoistilanteita ja pyrkii ylilyöntien aikaan ostamaan hyvien yhtiöiden osakkeita alle niiden käypien arvojen.
Riskienhallinta
Erikoistilannesijoittamisen riskit ovat osittain suuremmat kuin
markkinoiden keskimäärin. Sijoitusfilosofiaan kuuluu siksi
olennaisena osana hajautus.
Phoenix pyrkii hajauttamaan sijoituksensa vähintään 30 erikoistilanteeseen. Hajautus tehdään myös useammasta eri näkökulmasta. Phoenixin tarkastelemia erikoistilanteita ovat
muun muassa yrityskauppa, liiketoiminnan muodonmuutos,
sisäiset syyt (esim. karkeat virhearvioinnit / rikollisuus) ja
suhdanteista johtuvat tilanteet.
Muitakin hajautusperusteita ovat esimerkiksi markkinoiden
muoti-ilmiöt, kasvu vs. ”arvo” -yhtiöt, pienet vs. suuret yhtiöt,
muodissa vs. poissa muodista olevat toimialat, jne.
Phoenix etsii erikoistilanteita maailmanlaajuisesti. Siten myös
sijoituskohteiden maantieteellinen hajautus on pääsääntöisesti
hyvä.
Tärkein kysymys sijoituskohteita tutkittaessa on: johtuuko
poikkeus markkinoiden tai vertailuryhmän mukaisesta arvostustasosta vai onko kyse markkinoiden ylireagoinnista
ohimeneviin ongelmiin?
Vastauksen löytämiseksi Phoenix seuloo järjestelmällisesti
kansainvälisiä osakemarkkinoita etsien erikoistilanteita,
jotka täyttävät rahaston peruskriteerit ja selviävät myös
laajemmasta laadullisesta tarkastelusta. Phoenix sijoittaa
yleensä 35-45:een yhtiöön keskimäärin kolmen vuoden
tähtäimellä.
Kriteerit
Phoenixin tärkeimmät lukuihin perustuvat kriteerit ovat
 Kurssikehitys
 EV/EBITDA
 EV / Sales
 Price-to-Book
Näillä kriteereillä määritellään joukko mahdollisia sijoituskohteita, jonka jälkeen otetaan tarkasteluun vielä muun muassa seuraavat seikat:
 Rahoitusaseman vahvuus
 Johdon pätevyys
 Yritystoiminnan “laatu”
Phoenixin palkkiorakenne
 Kassavirta
Hallinnointi- ja
säilytys
 Markkina-asema
 Kasvumahdollisuudet
Tuottosidonnainen
palkkio
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
30
1,1 % vuodessa
20 % tuotosta, joka ylittää vertailuindeksin tuoton kuluvan vuoden ja kahden edellisen kalenterivuoden jaksolla,
"korkoa korolle" laskutavalla (max 3 %
keskimääräisestä rahastopääomasta)
Merkintä
-
Lunastus
-
SALKUNHOITAJALTA
”Uskon, että sijoitusmaailmaa ohjaavat rationaalisten arvostuslaskelmien lisäksi myös monet psykologiset tekijät. Sijoittajat ovat oppineet historiasta vain vähän ja pelko, paniikki ja laumakäyttäytyminen johtavat yhä edelleen ylireagointeihin markkinoilla.
Näin syntyy hyvien yhtiöiden aliarvostustilanteita, jotka ajan
mittaan, paniikin hälvettyä, oikaistuvat. Phoenix etsii ja
pyrkii tunnistamaan aliarvostustilanteita ja käyttämään niitä
hyväkseen.
Vaikka olen toiminut sijoittajana pitkään, yli 20 vuotta, olen
toiminut myös sisällä yrityksissä, käytännön liikkeenjohdon
parissa.
Olen istunut lukuisten pienten ja suurempien yritysten hallituksissa ja myös muutaman kerran toimitusjohtajana. Näin
olen monesti myös ollut käytännössä mukana prosessissa,
jossa tilapäisesti vaikeuksiin joutunutta yritystä on ensin
tervehdytetty ja sitten palautettu kasvu-uralle.
Uskon, että ensikäden kokemus yritysmaailmasta auttaa
minua ymmärtämään hetkellisiin vaikeuksiin joutuneiden
yritysten todellista tilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä.
Keskeistä Phoenixin kannaltahan on sen tunnistaminen milloin yrityksellä on edellytykset nousta vaikeuksistaan tavalla, joka tekee siitä kiinnostavan sijoituskohteen.
Tässä lähestymistavassa on tietenkin riskinsä: edes yrityksen
johto ei aina tiedä etukäteen tuleeko jokin valittu strategia
onnistumaan vai ei. Siksi myös Phoenixiin sijoittavalta tarvitaan hermoja ja pitkäjänteisyyttä. Mutta jos onnistumme,
tulee se varmasti olemaan sen arvoista!”
Peter Seligson, salkunhoitaja
peter.seligson@seligson.fi
31
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
PHAROS
Pharos on kansainvälisille osake- ja korkomarkkinoille sijoittava maltillinen varainhoitorahasto. Pharos voi muodostaa koko arvopaperisalkun tai sitä voi käyttää salkun ytimenä, jota täydennetään muilla osake- tai korkosijoituksilla.
Pharos sijoittaa pääosin toisten sijoitusrahastojen kautta.
Pharoksen sijoituspolitiikan ydin on perusallokaation toteuttaminen kustannustehokkaiden indeksirahastojen ja suorien
korkosijoitusten avulla sekä maltillinen lisätuoton etsiminen
hallitulla riskillä.
Normaalitilanteen mukainen jako osakkeisiin ja korkoihin
on 50/50. Pharos ottaa vertailuindeksistä selvästi poikkeavaa
näkemystä vain, jos markkinoiden hinnoittelu poikkeaa
huomattavasti pitkän aikavälin normaalitasostaan.
Hyvä hajautus on varmin tapa karsia turhaa riskiä. Pharoksen sijoitukset muodostuvat normaalisti satojen yritysten
osakkeista, joten yksittäisen osakkeen muodostama riski on
vähäinen. Myös korkoinstrumentit on tehokkaasti hajautettu.
Pharos on aktiivisesti hoidettu rahasto. Yleisen osake- ja
korkomarkkinariskin lisäksi rahaston kehitykseen vaikuttavat salkunhoitajan tekemät sijoituspäätökset.
Hallittu riski ja kurinalaisuus
Riskiä ei kannata kokonaan karttaa, koska se mahdollistaa
paremman tuoton. On hyväksyttävä, että osake- ja pitkiin
korkosijoituksiin liittyvät riskit aika ajoin myös toteutuvat.
Markkinoiden lyhyen aikavälin ennustaminen ja ajoitus on
osoittautunut käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi myös
ammattisalkunhoitajille. Siksi Pharos toimii pitkäjänteisesti,
systemaattisesti ja kurinalaisesti.
PHAROKSEN KOHDERAHASTOT
Pharos sijoittaa myös muihin kuin Seligson & Co Rahastoyhtiön omiin tai sen yhteistyökumppaneiden rahastoihin. Valtaosa sijoituksista tehdään passiivisiin rahastoihin. Rahastojen
valinnan kriteerejä ovat mm:
Kokonaiskustannukset
Pharos välttää yleensä kalliita tuotteita – maksetuille palkkioille saa harvoin vastinetta. Koska aktiivinen kaupankäynti on
aina kallista, sen pitää olla hyvin perusteltua.
Rahastoyhtiö
PHAROKSEN ETUJA
Joustava kustannusrakenne
Kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi myös kohdesijoitusten
kulut ovat rahaston säännöissä rajattu alhaisiksi. Osakesijoitukset tehdään pääosin markkinoiden kustannustehokkaimpiin kori- ja indeksirahastoihin ja korkosijoitukset pääosin
suoraan korkomarkkinoille. Kokonaiskulut joustavat alaspäin kun korkosijoitusten osuus kasvaa.
Avoimuus, maine, yrityskulttuuri: yhtiön on ajateltava ensisijaisesti asiakkaan etua. Esimerkiksi muotituotteiden ja tähtirahastojen aggressiivinen ”puffaaminen” voi olla merkki yrityskulttuurista, jonka lähtökohtana ei ehkä ole sijoittajan etu.
Salkunhoitaja
Miten kauan salkunhoitaja(t) on ollut yhtiössä ja/tai miten
hyvin hän on noudattanut sijoittajille viestimäänsä sijoitustyyliä? Omistaako hän rahastonsa osuuksia? Palkitaanko häntä
myynnistä vai rahaston tuoton mukaan?
Suursijoittajan edut
Pharos tarjoaa yksityissijoittajalle mahdollisuuden hyötyä
suursijoittajan eduista. Pharoksen asema suurehkona sijoittajana tarkoittaa sitä, että se ei yleensä joudu maksamaan kohde-rahastoistaan merkintä- tai lunastuspalkkioita. Palautamme myös kaikki saadut alennukset ja palkkionpalautukset
suoraan rahastoon sijoittajien eduksi. Tämä koskee sekä
ulkopuolisia, että Seligson & Co Rahastoyhtiön hallinnoimia rahastoja.
Pharoksen suorat sijoitukset korkomarkkinoille tehdään
suursijoittajan ehdoin ja hinnoin. Tämä edellyttää markkinahintojen ajantasaista seurantaa ja kykyä käydä kauppaa satojen tuhansien eurojen erissä.
Pharoksen palkkiorakenne
Hallinnointi- ja
säilytys
0,35 % vuodessa
(+ kohderahastot enintään 0,85 %)
Verotehokkuus
Pharos on verotehokas tapa muuttaa sijoitusten allokaatiota
markkinatilanteen mukaan. Rahaston siirtäessä painotusta
esimerkiksi osakemarkkinoilta korkoihin, ei osakkeiden
myyntivoitosta makseta veroa – toisin kuin yksityishenkilöiden suorissa sijoituksissa. Verot maksetaan vasta rahastoosuuksien myynnin yhteydessä.
Tuottosidonnainen
palkkio
Merkintä
-
Lunastus
1,0 %, jos sijoitus < 180 pv
0,5 %, jos sijoitus ≥ 180 pv, mutta < 360 pv
0,0 %, jos sijoitus ≥ 360 pv
(maksetaan
rahastolle)
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
32
20 % tuotosta, joka ylittää vertailuindeksin
tuoton kuluvan vuoden ja kahden edellisen
kalenterivuoden jaksolla, "korkoa korolle"
laskutavalla (max 3 % keskimääräisestä
rahastopääomasta)
SALKUNHOITAJALTA
”Yli 30 vuotta sijoitusalalla on opettanut, että markkinoiden
lyhyen aikavälin käänteitä ei kannata arvailla. Arvailuista
seuraa kaupankäyntiä, kaupankäynnistä kuluja ja kulut vähentävät tuottoja. Parhaiten pärjää, jos on kestävä sijoitussuunnitelma ja rohkeutta pysyä siinä.
Eri varallisuusluokkien arvonkehitykset palaavat aina jollain
aikavälillä historialliseen keskiarvoonsa. Vahvaa nousua
seuraa aina lähes vääjäämättä lasku – mutta milloin? Otan
Pharoksessa näkemystä eri markkinoiden tasoista vain poikkeustilanteissa.
Yli 90% sijoitussalkun tuotosta riippuu allokaatiosta eli
jaosta osake- ja korkosijoituksiin. Pharoksen jako on normaalisti tasan. Pitkän aikavälin tuotto-odotus ja riskitaso
asettuvat siten osake- ja korkomarkkinoiden välimaastoon.
Pharoksen maltillinen sijoituspolitiikka ei välttämättä sovi
kaikille sellaisenaan. Sitä on kuitenkin helppo täydentää
haluttuun suuntaan.
Olen sijoittanut merkittävän osan omasta rahastovarallisuudestani Pharokseen. Haluan salkkuni ytimeksi sitä
vakautta, jonka Pharoksen varovainen sijoituspolitiikka
tarjoaa.
Olen kuitenkin vielä nuori (s. 1960) ja joudun käyttämään
säästöjäni toivottavasti vasta joskus 20 vuoden päästä. Siksi
olen toistaiseksi valmis ottamaan enemmän riskiä ja täydennän Pharosta osakerahastoilla, lähinnä samoilla kustannustehokkailla indeksi- ja korirahastoilla, joihin Pharoskin sijoittaa.
Miksi en "sijoitusalan ammattilaisena" sijoita koko salkkuani suoraan näihin Pharoksen kohderahastoihin? Yksi syy on
verotus. Suorien sijoitusten muutokset aiheuttavat veroseuraamuksia, kun taas Pharos voi muuttaa allokaatiotaan verovapaasti ja minua verotetaan vasta, kun myyn rahastoosuuksiani. Pharoksen joustavan, läpinäkyvän ja edullisen
kustannusrakenteen vuoksi en myöskään menetä veroetuani
rahaston palkkioihin.
Maltillinen Pharos voi tuntua tylsältä. Mutta niin pitkäjänteisen sijoittamisen pitääkin olla — jännitystä elämään
kannattaa minusta hakea muualta.”
Petri Rutanen, varainhoitajanne
petri.rutanen@seligson.fi
33
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
PIEN– JA ARVOYHTIÖT
RUOTSI
Osakemarkkinoiden perusteellisimmin tutkittuihin
”omituisuuksiin” kuuluvat niin sanotut pienyhtiö- ja
arvoilmiöt.
Välityspalvelumme
kautta
voi
sijoittaa
myös Ruotsiin, yhteistyökumppanimme Spiltan Fonderin aktiivisesti hallinnoituihin rahastoihin.
Pienyhtiöilmiö tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että
markkina-arvoltaan pienien yhtiöiden osakkeet tuottavat pitkällä aikajänteellä paremmin kuin vastaavan
markkinan suurimpien yhtiöiden osakkeet.
Mistä pienyhtiöilmiö sitten tulee? Täysin varmasti
sitä ei tiedä kukaan, vaikka teorioita onkin monia.
Ydinajatus niissä joka tapauksessa on, että syyt löytyvät lisääntyneestä riskistä.
Pienten yhtiöiden liiketoiminta saattaa olla suuria
riskikkäämpää. Voi myös olla, että pienempiä yhtiöitä
ei tunneta markkinoilla yhtä hyvin kuin suurempia ja
niiden osakkeiden likvideetti on yleensä huonompi.
Markkinat ovat siis vähemmän tehokkaat.
Arvoilmiö tarkoittaa vastaavasti sitä, että osakkeet,
joiden hinta suhteessa yrityksen liiketulokseen (tai
osinkoihin tai kassavirtaan, jne.) ovat alahaisia, ovat
yleensä tuottaneet paremmin kuin yrityksen, joissa
osakkeen hintaan on ladattu ennen muuta kovat odotukset tulevasta kasvusta.
Spiltan Fonder keskittyy siihen minkä se tuntee parhaiten: ruotsalaisiin yhtiöihin. Spiltanin tavoitteena on
hallinnoida osakerahastojaan aidon aktiivisesti, keskittyen yhtiöiden liiketoiminnan selkeisiin perusasioihin.
Spiltanin yhtiöanalyysin kulmakiviä ovat yhtiöiden
voitollisuus, hyvä kassavirta ja osingonmaksukyky.
Spiltan on hallinnoinut Ruotsi-rahastojaan näiden perusominaisuuksien pohjalta jo vuodesta 2002 ja saavuttanut varsin hyviä tuloksia.
Itse he kiteyttävät toimintafilosofiansa kysymällä retorisesti: Varför krångla till det? (Miksi tehdä asioista
turhan monimutkaisia.)
Pien– ja arvoyhtiöilmiöitä ei välttämättä ole helppo
hyödyntää, ainakaan kustannustehokkaasti. Kysymykseen tulevat sekä määrittelyongelmat (sekä
”pieni” että ”arvo” voivat tarkoittaa eri yhteyksissä
eri asioita) että mm. kaupankäynnin suuryhtiöitä
suuremmat kustannukset.
Ilmiöiden rationaalinen hyödyntäminen edellyttää
myös laajasti hajautettuja salkkuja. Yksittäisten yhtiöiden kohdalla ilmiöt eivät välttämättä toteudu.
Seligson & Co on pitkään tehnyt yhteistyötä maailman johtavan pien– ja arvoyhtiöhallinnoijan Dimensional Fund Advisorsin eli DFA:n kanssa.
DFA:n rahastot ovat asiakkaidemme käytössä rahastovälityspalvelumme kautta. Rahastovälityssopimuksen voi tehdä suoraan Oma salkku –nettipalvelussamme. Tämän jälkeen välitysrahastot ovat merkittävästi samalla tavalla kuin Seligson & Co:n hallinnoimat rahastotkin.
Huom!
Myös välitysrahastojemme arvonkehitys on nähtävissä
www-sivujemme rahastoarvotaulukossa.
Vaihtelua vuositasolla
Suuryhtiöindeksien ja pienyhtiörahastojen tuottoeroja.
Pylväiden ollessa positiivisia ovat DFA:n pienyhtiörahastot tuottaneet paremmin kuin vastaavan markkinan suuryhtiöindeksi, negatiivisten pylväiden vuosina päinvastoin.
Pienyhtiöilmiön mukainen tuotto kertyy siis nimenomaan
pitkien aikavälien kuluessa. Lyhyillä muutamien vuosien
aikajänteillä löytyy monia jaksoja, jolloin suuryhtiöiden
tuotto on ollut parempi.
Pienyhtiöt ovat siten ennen muuta relevantti hajautuksen
ulottuvuus, ei varma ylituoton lähde.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
34
SELIGSON & CO VARAINHOITO
Seligson & Co Rahastoyhtiön emoyhtiö Seligson & Co Oyj
tarjoaa sijoitusneuvontaa ja varainhoitopalveluita sekä yksityishenkilöille että institutionaalisille sijoittajille.
Sijoitusperiaatteet ovat luonnollisesti samat kuin rahastoissammekin. Keskitymme asioihin joihin voi vaikuttaa: allokaatioon, riskienhallintaan ja kustannustehokkaaseen toteutukseen.
Varainhoito on aina yksilöllistä, räätälöityä palvelua. Usein
siihen kuuluu esimerkiksi seuraavat osa-alueet:

Asiakkaan tavoitteiden jäsentäminen
”sijoituskielelle”.

Realistisiin odotuksiin perustuvan sijoitussunnitelman muokkaaminen yhdessä asiakkaan kanssa.

Sijoitussuunnitelman toteuttaminen: ymmärrettävästi, läpinäkyvästi, kustannustehokkaasti.

Sijoitussuunnitelman kurinalainen noudattaminen
markkinoiden vaihtelevissa tilanteissa.

Raportointi varojen kehityksestä kattavasti ja ymmärrettävästi. Tarvittaessa avustaminen raportoinnissa sidosryhmille.


Varainhoidon asiakkailla on aina mahdollisuus suoraan
kommunikaation salkunhoitajien kanssa, ilman välikäsiä.
Näin pyrimme varmistamaan, että asiakas on mahdollisimman hyvin perillä kaikista varallisuutensa hoidossa käytettävistä menetelmistä ja saa parhaan mahdollisen vastauksen
kysymyksiinsä.
Varainhoidon muotoja on kolme:
Täyden valtakirjan varainhoidossa otamme kokonaisvastuun asiakkaan omaisuuden hoidosta. Räätälöidysti,
asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla.
Sijoitusneuvonta keskittyy pitkäjänteisen sijoitussuunnitelman laatimiseen sekä varallisuuden allokointiin mahdollisimman hyvin sijoittajan tavoitteita ja riskiprofiilia vastaavaksi.
Varainhoitorahasto Pharos puolestaan on helppo
”avaimet käteen” -ratkaisu rahastomuodossa. Sen tarkempi
esittely löytyy sivuilta 32-33.
Haluatko kuulla lisää varainhoidon palveluistamme?
Ota yhteyttä!
Toiminta asiakkaan luottamushenkilönä ja keskustelukumppani kaikissa varallisuuden hallintaa koskevissa kysymyksissä, avustaa hakemaan relevanttia asiantuntija-apua myös Seligson & Co:n ulkopuolelta.
jarkko.niemi@seligson.fi
09 – 6817 8206
P.S. Yhteydenottopyynnön voit jättää kätevästi myös
www-sivuillamme olevan ”Ota yhteyttä” -linkin kautta.
Erityistarpeiden toteuttaminen, esimerkiksi asiakkaan eettisten ohjeiden tai asiakasta koskevien
viranomaismääräysten puitteissa.
Seligson & Co:n varainhoidon lähtökohtana on aina asiakkaiden tarpeiden selkeä tunnistaminen ja siitä seuraava sopivan riskitason mukainen allokaatio.
35
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
MITÄ EMME TARJOA?
Useimmilla sijoitusalan yrityksillä on huomattavasti laajempi tarjonta erilaisia tuotteita kuin Seligson & Co:lla. Myös
meiltä kysytään usein, miksi emme laajenna tarjontaamme
uusiin rahasto- tai muihin sijoitustuotteisiin.
Huolellinen pohdinta asiakkaille tarjottavista tuotteista on
mielestämme sijoitusalalla varsin tärkeä asia. Siksi käsittelemme seuraavassa yksi kerrallaan tavallisimpia niistä tuotteista, jotka olemme ainakin toistaiseksi rajanneet valikoimamme ulkopuolelle.
Emme myöskään tarjoa asiakkaillemme sellaisia sijoitustuotteita, joiden keskeisenä elementtinä ovat johdannaisrakennelmat, kuten siis esimerkiksi pääomaturvattuja indeksilainoja tai
vivutettuja hedgerahastoja tai vipu-ETF:iä.
Pääomaturvatut sijoituslainat
Johdannaisista
Pitkään pääosin indeksilainojen nimellä kulkeneita sijoitustuotteita on nykyään hyvin moninainen kirjo. Niitä kutsutaan
yleisnimellä strukturoidut sijoitustuotteet ja vanhanmallista
indeksilainaa nimellä osakeobligaatio. Ruotsissa kyseinen
tuote on jo vuosia ollut nimeltään aktieindexobligation.
Johdannaiset ovat epäilemättä tärkeä osa nykyaikaista sijoitusmarkkinaa ja ammattisijoittajat voivat käyttää niitä mm.
positioidensa suojaamisen ja monimutkaisten salkkujen
riskiprofiilin hallitsemiseen.
Strukturoiduilla tuotteilla tarkoitetaan yleensä joukkolaina- tai
talletusmuotoisia sijoituksia, jotka koostuvat yleensä pääosin
vähäriskisestä korkokomponentista ja riskillisestä johdannaiskomponentista tai muusta riskipitoisesta osasta.
Vaikka johdannaisilla voi lisätä tuottopotentiaalia ja saada
suojaa, voi niillä myös lisätä riskiä – ja vieläpä helposti!
Lisäksi riskien lisäys voi tapahtua tavalla, jota ammattilaistenkin voi olla erittäin vaikeaa ymmärtää.
Noin lyhyesti ottaen nämä tuotteet toimivat siten, että sijoittaja
antaa ”pankille” lainaa, jonka pankki sijoittaa toisaalta niin
sanottuun nollakuponkikorkoon ja toisaalta johdannaismarkkinoille. Pääomaturva syntyy nollakuponkilainan kautta ja mahdollinen lisätuotto saadaan johdannaismarkkinoilta.
Esimerkiksi viime vuosien tradingskandaaleissa, joissa
suuret pankit (esim. Societe Generale, UBS, JP Morgan)
ovat tehneet jopa miljardien eurojen tappioita, on taustalla
ollut tavalla tai toisella se, että johdannaisilla muodostettuja
riskipositioita ei ole kyetty ymmärtämään kunnolla ja ajoissa, huolimatta toimintaa valvovista sadoista riskienhallinnan asiantuntijoista ja valtavista panostuksista riskienhallinnan tietojärjestelmiin.
Myös monia tavallisia sijoitusrahastoja voidaan hoitaa kokonaan johdannaisilla, jolloin niitä kutsutaan usein synteettisiksi rahastoiksi. Synteettinen rahasto ei varsinaisesti
omista sijoituskohteitaan, vaan on tehnyt sopimuksen siitä,
että se saa varojensa käytön vastineeksi esimerkiksi jonkin
tietyn indeksin kehitystä vastaavan tuoton.
Synteettiset rahastorakenteet ovat hyvin tavallisia etenkin
eurooppalaisissa ETF:issä. Niiden avulla voidaankin tehostaa indeksiseurantaa, ainakin silloin jos ja kun kaikki sujuu
hyvin.
Näihin rakenteisiin liittyvän monimutkaisuuden ja tuon ”jos
ja kun” -elementin vuoksi niitä ei käytetä Seligson & Co:n
rahastoissa. Kaikki rahastomme lähtevät siis sijoituspolitiikassaan siitä, että rahasto oikeasti omistaa ne instrumentit,
joihin se sijoittaa.
Strukturoitujen tuotteiden ehdot ovat monesti hankalasti esitettyjä. Mahdollisen lisätuoton laskentakaavat voivat olla sangen
monimutkaisia, ehtoihin voi liittyä merkintä ns. ylikurssiin
(mikä käytännössä tarkoittaa yleensä sitä, että pääomaturva ei
olekaan 100 %), käytettävät indeksit tai korit seuraavat yleensä vain hintakehitystä (ts. osinkoja ei huomioida) ja on jopa
esimerkkejä siitä, että pääomaturva ei olekaan toteutunut käytännössä, koska alla olevan nollakuponkilainan tarjoaja ei ole
täysin suoriutunut velvoitteistaan.
Hyvin pitkälle samantyyppisen riskiprofiilin voi tehdä sijoittamalla ”pääomaturvatun” osan yksinkertaisesti Rahamarkkinarahasto AAA:han tai vaikkapa määräaikaiseen pankkitalletukseen ja ottamalla lopuilla sijoituksilla reilummin riskiä.
Aivan samaa ns. vipuvaikutusta kuin strukturoiduissa tuotteissa käytetyillä johdannaisrakenteilla ei näin toki saa, mutta
vastapainoksi saa hyvin helposti hahmotettavan sijoitussalkun,
jonka riskiprofiilin voi säätää täsmälleen omien tarpeidensa
mukaiseksi.
Koska Seligson & Co keskittyy sijoitustuotteisiin, joiden
tavoitteena on kustannustehokkaasti antaa sijoittajalle kohdemarkkinansa pitkäjänteinen aito tuotto, emme itse asiassa
käytä johdannaisia rahastojen hallinnoinnissa juuri lainkaan.
PÄÄOMA TURVAAN
Vai sittenkin ennemmin oma pää?
Monimutkaisiin tuotteisiin tulee tutustua huolella, jotta tietää mistä
oikeasti on kysymys.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
36
37
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
MITÄ EMME TARJOA? (jatkuu)
Vipu– ja hedgerahastot
Yksi eniten kysyttyjä tuotteita valikoimaamme ovat erilaiset
OMX Helsinki 25 Pörssinoteerattuun rahastoon pohjautuvat
viputuotteet, siis sellaiset jotka antaisivat alla olevan indeksin tuoton joko kaksinkertaisena tai päinvastaisena. Tällaiset ”bull” ja ”bear” pörssinoteeratut rahastot ovat olleet
erittäin suosittuja mm. Ruotsissa.
Niiden soveltuvuus pitkäjänteiselle sijoittajalle on kuitenkin
vähintäänkin kyseenalaista. Otetaan esimerkiksi kaksi kertaa indeksin päivätuoton antava ETF ja tarkastellaan sen
käyttäytymistä.
Alla olevassa taulukossa sekä indeksin pisteluku että ETF:n
arvo lähtevät luvusta 100 ja peräkkäisinä päivinä indeksi
ensin laskee -10 % ja sitten nousee +10 %.
Päivä
Indeksi
Indeksin
muutos
Alku
100
Pv 1
90
-10 %
80
Pv 2
99
+10 %
96
PS-tilit ja vakuutuskuoret
PS-tilejäkään emme tarjoa. Vuonna 2010 lanseeratut sidotun
pitkäaikaissäästämisen tilit olivat hyvä ajatus. Lainsäädännöllisestä rakennelmasta tuli kuitenkin byrokraattinen ja monimutkainen sellaisen sijoituspalveluyrityksen näkökulmasta,
joka ei itse ole pankki, koska kaikki PS-asiointi perustuu nimenomaan tätä tarkoitusta varten perustettuun pankkitiliin.
PS-lainsäädäntöön liitettiin myös hyvin raskaat sopimus– ja
raportointivaatimukset. Näihin liittyvän sääntelyn tarkoitus on
hyvä – sijoittajansuojan varmistaminen – mutta kokonaisuus
muodostui edullisia rahastoja tarjoavalle ei-pankille liian kalliiksi, jotta olisimme voineet rakentaa asiakkaan kannalta järkevän palvelukokonaisuuden.
Valikoimaamme eivät myöskään suoraan ”hyllystä” kuulu
eläkevakuutukset, kapitalisaatiosopimukset tai muut sijoittamisen kuoret. Rahastojamme voi toki hankkia osaksi monien
vakuutuksentarjoajien ratkaisuja.
Vipu-ETF
100
Vakuutuskuorien osalta kehotamme sijoittajia perehtymään
tarkasti niiden sopimusten yksityiskohtiin, kustannusrakenteisiin ja mahdollisuuteen ottaa varat käyttöön tarvittaessa.
Vaikka ei edes oteta huomioon kaupankäynti– ja spreadikustannuksia, niin taulukon sarjaprosenttilaskun avulla on
helppo nähdä, että jatkuvasti heiluvilla markkinoilla voi
viputuotteiden avulla menestyä vain, jos käy aktiivisesti
kauppaa ja osaa pysyä poissa laskumarkkinoilta reippaasti
enemmän kuin puolessa tapauksista. Käsi ylös kuka osaa!
Raaka-ainerahastot
(Huom! Taulukko on nimenomaan laskuesimerkki. Se ei ota huomioon osakemarkkinoiden nousevaa pitkän ajan trendiä.)
Raaka-aineiden kysyntä ja tarjonta ovat hyvin syklisiä. Jos
kuparista on pulaa, niin tuottajat investoivat uuteen kapasiteettiin, monesti kaikki yhtä aikaa, ja jonkin ajan kuluttua syntyy
ylituotantoa ja hinnat laskevat. Tämä ei välttämättä kuulosta
pitkäjänteisen sijoittajan menestysreseptiltä.
Tarjontaamme ei myöskään kuulu niin sanottuja hedgerahastoja. Niiden sijoituspolitiikan ytimessä on usein johdannaisilla hankittu vipuvaikutus, jota sovelletaan esimerkiksi
erilaisiin markkinoilta löytyviin hinnoittelueroihin, jotka
rahaston hoitajien näkemyksen mukaan kehittyvät tiettyyn
suuntaan.
Raaka-ainerahastojen tuotto ei perustu samalla aitoon kasvuun
tai tuottoon kuin korko– ja osakerahastojen. Kyseessä on
useimmiten raaka-aineiden futuurisopimuksiin liittyvä hintaspekulaatio.
Monia muitakin strategioita löytyy, mutta lähes aina hedgerahastot ovat sijoituspolitiikaltaan monimutkaisia ja sijoittajan kannalta huonosti läpinäkyviä. Kun yrityksen motto on
”yksinkertainen on tehokasta”, hedgerahastot sopisivat
huonosti palettiin. (Tosin meillä on ollut yksi hedgerahasto,
joka lopetettiin vuonna 2005.)
Lisäksi hedgemaailman tavallinen palkkiorakenne (2 %
kiinteää hallinnointipalkkiota ja 20 % jonkin kiinteän tuottoprosentin ylittävästä tuotosta) on harvoin erityisen edullisen pitkäjänteiselle sijoittajalle.
KULLAN KEVÄTSIIVOUS
Kultaa pohditaan ”sijoituskohteena”
ehkä enemmän kuin mitä muuta
puhtaasti spekulatiivista kohdetta.
Kultamarkkinoista esitetään usein
myös erilaisia ”faktoja”, joiden tarkistaminen voi olla työlästä.
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
38
39
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
SELIGSON & CO
PALVELUMME
Seligson & Co perustettiin 1997 tuottamaan kustannustehokkaita nykyaikaisia sijoituspalveluja pitkäjänteisille
sijoittajille. Palvelemme sekä instituutioita että yksityissijoittajia Suomessa ja Ruotsissa.
Rahastomme voidaan jakaa passiivisiin indeksi- ja
korirahastoihin sekä aktiivisiin rahastoihin sen mukaan
mikä on salkunhoitajan rooli sijoitusten valinnassa.
Pyrimme tuottamaan sijoituspalveluja, joiden lähtökohtana on aidosti asiakkaan etu: palveluja, jotka ovat
helpompia ymmärtää ja joiden avulla asiakkaan saama
pitkän aikavälin tuotto on mahdollisimman hyvä.
Pyrimme aina minimoimaan sijoitusten tuottoa rasittavia
kustannuksia. Keskitymme varainhoitoon ja olemme
täysin riippumattomia esimerkiksi arvopaperivälittäjistä.
Passiiviset rahastot ovat edullisin tapa muodostaa hyvin hajautettu perussalkku. Aktiivisesti hoidetut rahastomme sekä yhteistyökumppaniemme tuotteet täydentävät riski-, toimiala- ja maantieteellistä hajautusta.
Varainhoito auttaa asiakkaitamme saavuttamaan
tavoitteensa kustannustehokkaasti ja hallitulla riskillä.
Varainhoitorahasto Pharos on yksinkertainen ratkaisu
niille, jotka haluavat vaivattomasti hajauttaa sijoituksensa kansainvälisille osake- ja korkomarkkinoille.
Täyden valtakirjan varainhoito ja sijoitusneuvonta vastaavat yksilöllisen räätälöinnin tarpeisiin.
YKSINKERTAINEN ON TEHOKASTA!
Monimutkaiset instrumentit ja runsas kaupankäynti arvopapereilla
ovat tuottoisia välittäjille, mutta harvoin sijoittajille.
Kun kaikki varainhoidossa käytetyt työkalut sopivat toisiinsa ja ovat
riittävän yksinkertaisia, voidaan keskittyä oleelliseen. Kustannuksilla on merkitystä, yksinkertainen on tehokasta!
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ OYJ
Erottajankatu 1-3, FI-00130 Helsinki puh. (09) 6817 8200
fax (09) 6817 8222
www.seligson.fi
SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ
40
sähköposti info@seligson.fi