Vaasan yliopiston valintaopas 2015

Transcription

Valintaopas 2015
Urvalsguide
Sisältö/Innehåll
Hakijalle...................................................... 4
Vaasan yliopisto...................................... 4
Koulutusalat ja tutkinnot.......................................... 6
Opiskelijaksi hakeminen 2015....... 10
Filosofiska fakulteten........ 48
Språk och kommunikation............... 48
Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin....................................................................10
Tärkeät päivämäärät vuoden 2015
opiskelijavalinnoissa ................................................11
Valintaoppaat ja hakulomakkeet.............................12
Korkeakoulujen sähköinen
yhteishaku...................................................................12
Valintakokeet..............................................................13
Opiskelijavalinnan tulokset .....................................16
Opintojen aloittaminen ............................................17
Maisterihaku...............................................................18
Yhteystietoja...............................................................19
Ansökning till studier ...............................................51
Elektronisk ansökan..................................................52
Praktiska anvisningar för urvalsprovet..................53
Urvalsprov...................................................................54
Presentation av kandidatprogram och
urvalsgrunder.............................................................56
Poäng i urvalsprovet, Urvalsprov, Urvalsförfarande
Kandidatprogrammet för de inhemska språken
Kandidatprogrammet för tyska språket och
kulturen
Antagning på basis av studier vid
öppna universitet.......................................................62
Filosofinen tiedekunta...........20
Teknillinen tiedekunta....... 64
Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely.......22
Hakeminen..................................................................25
Valinnan pisteytys......................................................26
Valintakoe....................................................................27
Valintamenettely........................................................27
Haku avoimen yliopiston opintojen
perusteella..................................................................28
Ohjelmien ja pääaineiden esittely..........................66
Hakeminen..................................................................67
Valintakoe....................................................................68
perusteella..................................................................69
Haku kilpailumenestyksen
perusteella..................................................................70
Hallintotieteet....................................... 20
Kielet ja viestintä................................. 30
Hakeminen..................................................................32
Kandidaattiohjelmien ja pääaineiden esittely.......32
Valinnan pisteytys, Valintakoe, Valintamenettely.
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma
Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin
kandidaattiohjelma
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma
2
perusteella..................................................................45
Kauppatieteet........................................ 65
perusteella .................................................................76
Muut erillishaut...........................................................76
IB- ja EB-tutkinnon suorittaneiden
todistusvalinta, Haku kilpailumenestyksen
perusteella, Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet
Kauppatieteellinen
tiedekunta............................... 80
Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely.......82
Hakeminen..................................................................83
Valintakoe....................................................................85
Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella .86
Liitteet
Tilastotietoa kesän 2014 opiskelijavalinnasta....88
Kartta yliopistoalueesta
Tekniikka.................................................. 71
Kandidaattiohjelman ja
opintosuuntien esittely.............................................72
Hakeminen..................................................................73
Valintakoe....................................................................75
Vaasan yliopisto
Postiosoite: PL 700, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Wolffintie 34, 65200 Vaasa
Puhelinvaihde: 029 449 8000
www.uva.fi
Toimitus: Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut ja Viestintä
Käännökset: Britta Klockars
Taitto: Mari Ala-Mikkula
Valokuvat: Vaasan yliopisto
3
Hakijalle
Tässä valintaoppaassa kerrotaan Vaasan yliopiston vuoden 2015 opiskelijavalinnoista. Oppaasta löydät valintaperusteet ja ohjeet kevään yhteishaun hakumenettelystä
hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kauppatieteiden ja
tekniikan opintoihin.
Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaatti- ja maisteriopintoihin haetaan kauppatieteellisen
alan yhteisvalinnassa ja tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintoihin valtakunnallisessa diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa. Yhteisvalinnoissa hakevien kannattaa tutustua myös yhteisvalintojen omiin
valintaoppaisiin.
Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen sähköisen yhteishakujärjestelmän kautta. Hakemukset tehdään osoitteessa
www.opintopolku.fi.
Tässä oppaassa kerrotaan myös ns. erillishauista: Avoimen yliopiston opintoja riittävästi suorittaneet voivat hakea
opiskeluoikeutta erillisessä haussa. Teknilliseen tiedekuntaan voivat erillishaun kautta hakea valtakunnallisissa matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuissa sekä Datatähtikilpailussa menestyneet sekä sellaiset diplomi-insinööriksi
hakevat IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, jotka haluavat
osallistua todistusvalintaan. Myös ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet hakevat tekniikan alan opiskeluoikeutta päävalintojen
ulkopuolella. Ohjeet löytyvät kunkin koulutusalan tekstien
lopusta.
Opiskelijoita valitaan lisäksi maisterihaussa, jossa valinta
perustuu opiskelijan aikaisemmin suorittamaan korkeakoulututkintoon. Maisterihausta julkaistaan oma valintaopas.
4
Kaikki yliopiston toimipaikat ovat Palosaaren kaupunginosassa samalla kampusalueella. Opetus- ja tutkimustilojen
lisäksi kampuksella sijaitsevat tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothnia sekä viiden korkeakoulun
yhteinen tiedekirjasto Tritonia.
Vaasan yliopistoon voi tutustua lukemalla opiskelijablogeja
osoitteesta www.uva.fi/blogs sekä sosiaalisessa mediassa:
Facebook.com/universityofvaasa
Twitter.com/univaasa
Youtube.com/universityofvaasa
Instagram.com/univaasa
Pinterest.com/univaasa
Linkedin.com/company/university-of-vaasa
ri kaupunkia. Yliopistossa opiskelevien terveydenhoidosta
huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jonka
palveluita opiskelijat voivat käyttää lukukausien aikana.
Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä opiskelee noin
12 000 opiskelijaa. Tarjolla on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia. Korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta antaa mahdollisuuden valita sivuaineopintoja muistakin korkeakouluista kuin
Vaasan yliopistosta.
Vaasassa toimivat
korkeakouluyksiköt
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi, Vasa
Svenska handelshögskolan, Vasa
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Novia
Helsingin yliopiston kaksikielinen juristikoulutus
Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Vaasa opiskelukaupunkina
Vaasan yliopisto
Vaasan yliopiston kampuksella yhdistyy merenrantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja uudessa käytössä oleva tehdasmiljöö. Sijainti lähellä muita oppilaitoksia ja eläväistä
kaupunkikeskustaa tarjoaa opiskelulle toimivat ja viihtyisät
puitteet.
Opiskelijoita on noin 5000. Suurin osa suorittaa perustutkintoa, jolloin ensin opiskellaan kandidaatin ja sitten
maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Jatko-opiskelijat
tähtäävät lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin. Kampuksella
opiskelee myös avoimen yliopiston opiskelijoita.
Yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä, kauppatieteitä,
kieliä ja viestintää sekä tekniikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Korkeakoulutusta on annettu jo yli 40 vuotta.
Opiskelijamme ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vaihdosta, ja yleensä kaikki halukkaat saavat vaihto-opiskelupaikan ulkomailta. Vaasaan hakeudutaan opiskelemaan
mielellään muualta Euroopasta ja muista maanosista. Tiiviin opiskelija- ja opettajavaihdon sekä englanninkielisten
koulutusohjelmien myötä kansainvälisyys on kampuksella
arkipäivää. Opiskelijoista yli 300 on kotoisin ulkomailta.
Yliopiston strategiassa määriteltyjä painoaloja ovat
Energia
Johtaminen
Monikielisyys
Rahoitus
opiskelijapalvelut edistävät opintoja ja valmistumista. Meiltä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto tekee
yhteistyötä myös Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa
tarjoten mahdollisuuden yhdistää opiskelu huipulle tähtäävään urheiluun.
Tiivis opiskeluyhteisö, hyvä opintojen suunnittelu ja toimivat
Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Asukkaita on noin 66 000 ja luku on kasvussa. Vaasalaisista 70 % käyttää äidinkielenään suomea,
23 % ruotsia ja loput 7 % muita kieliä. Vaasassa toimivat
yritykset tarjoavat opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja joustavan siirtymän työelämään opintojen päätyttyä.
Hyödyllisiä linkkejä
www.vaasa.fi
www.vyy.fi
www.voas.fi
www.yths.fi
Vapaa-ajan viettoon Vaasassa on paljon vaihtoehtoja. Yliopistossa voi harrastaa monenlaista teatterista ultimateen
ja osakunnista bänditoimintaan. Lisää vaihtoehtoja löytyy
kaupungilta. Vaasan keskusta on helppo hahmottaa: kohtaamispaikat ovat tiiviisti torin, kaupungin sydämen, ympärillä.
Vaasassa opiskelija-asuntoja vuokraa mm. Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, jolla on erikokoisia asuntoja ympä-
5
Koulutusalat ja tutkinnot
Vaasan yliopistossa voi suorittaa humanistisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja teknillistieteellisen alan
perus- ja jatkotutkintoja.
Yliopiston perustutkinnot ovat kaksiportaisia siten, että
opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon
ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon.
Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kandidaatin tutkinto ja ylempi tutkinto maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Vaasan yliopistossa opiskelija saa opiskeluoikeuden
sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, tai
maisterivalinnan kautta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon.
Suomessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten
mitoitusta. Opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä
(op). Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden
kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä, jolloin
yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimäärin 27 tunnin
työpanosta (esim. luennot, harjoitukset, kirjallisuuden lukeminen).
Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme
vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on 120 opintopisteen
laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman
korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika
on yhteensä viisi vuotta.
Opiskeluajalle on asetettu rajoituksia (Yliopistolaki
558/2009). Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa
opiskelevalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään
kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Opintojen enimmäisaikaan
ei lasketa myöskään 2 lukuvuoden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Pelkästään
ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
6
Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.
Opinnot
Perustutkintoihin sisältyy ohjelman perusopintojen/pääaineopintojen lisäksi sivuaine-, viestintä- ja kieliopintoja sekä
esim. yleisopintoja ja menetelmäopintoja. Kaikkiin kandidaatin tutkintoihimme sisältyy myös liiketoimintaosaamisen
ja kansainvälisyyden opintoja.
Opintojen suunnittelun apuna opiskelijoilla on käytössä
henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), jotka tukevat opintojen suunnittelua ja etenemistä.
joittelupaikat, kaksikielisyys, opinto-ohjaus ja psyykkinen
valmennus.
Kaikkien lajien urheilijat voivat hakea urheiluakatemiaan,
mutta lajivalmennusta järjestämme mm. seuraavissa lajeissa: jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, uinti ja suunnistus.
Urheilija hankkii opiskelupaikan normaalin hakuprosessin
mukaisesti. Vaasanseudun urheiluakatemiaan urheilija hakee verkkosivuilta löytyvällä hakulomakkeella. Hakemuksen
voi lähettää osoitteeseen Vaasanseudun urheiluakatemia,
Wolffintie 30, 65200 VAASA tai sähköpostitse yhteyshenkilölle, joka vastaa myös lisäkysymyksiin. Urheiluakatemian
verkkosivut ovat osoitteessa www.vsua.fi.
Toiminnanjohtaja Jens Wallin,
050 535 5499, jens.wallin@vsua.fi
Vaasan yliopistossa on mahdollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien oppiaineita sekä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelija
voi hakeutua myös Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin
suorittamaan esimerkiksi sivuaineen. Tarkempia tietoja saa
koulutusalakohtaisilta verkkosivuilta ja opintoneuvonnasta.
Yliopisto kannustaa opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelun tai kansainvälisen harjoittelun kautta.
Vaasanseudun urheiluakatemia
Moni urheilija on joutunut omakohtaisesti kokemaan, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu korkeakouluasteella. Intensiivinen
harjoittelu, kilpailu- ja leirimatkat sekä monien muiden urheiluun liittyvien asioiden hoitaminen usein vaikeuttaa siviiliuran rakentamista. Huipulle tähtäävä tai jo huipulla oleva
urheilija tarvitseekin tukea siviiliuran luomisessa.
Vaasanseudun Urheiluakatemia (VSUA) tekee yhteistyötä
oppilaitosten kanssa, tarjoaa valmennusta ja harjoituskavereita sekä muita palveluita elämänhallinnan alueelta.
Urheiluakatemian vahvuuksiin kuuluvat mm. loistavat har-
7
Tiedekunnat ja oppiaineet
Filosofinen tiedekunta
Saksan kielen ja kulttuurin
kandidaattiohjelma
Teknisen viestinnän
maisteriohjelma (TEVI)
Kauppatieteiden
maisteriohjelmat
Hallintotieteet
Pääaineet
Saksan kieli ja kulttuuri
Tyska språket och kulturen
Pääaine
Viestintätieteet tai
Suuntautumisvaihtoehto
Terminologia
Henkilöstöjohtaminen
Kasvuyrityksen johtaminen
(Seinäjoen yliopistokeskus)
Laskentatoimi ja tilintarkastus
Markkinoinnin johtaminen
Strateginen talousoikeus
(Seinäjoen yliopistokeskus)
Talousoikeus
Taloustiede
International Business (kansainvälinen maisteriohjelma)
Finance (kansainvälinen maisteriohjelma)
Strategic Management (1.8.2015
lähtien Strategic Business
Development, kansainvälinen
maisteriohjelma)
Hallintotieteiden
kandidaattiohjelma
Pääaineet
Aluetiede
Julkisjohtaminen
Julkisoikeus
Sosiaali- ja terveyshallintotiede
Hallintotieteiden
maisteriohjelmat
Aluetiede
Julkisjohtaminen
Julkisoikeus
Muu oppiaine
Filosofia
Humanistinen koulutusala
Kotimaisten kielten
kandidaattiohjelma
Pääaineet
Ruotsin kieli
Finska som det andra inhemska
språket
Modersmålet svenska
Kielikylpykoulutuksen
koulutusohjelma
Pääaine
Ruotsin kieli
8
Viestinnän, nykysuomen ja
englannin kandidaattiohjelma
Pääaineet
Viestintätieteet
Nykysuomi
Englannin kieli
Kielten ja viestinnän
maisteriohjelmat
Comparative Cultural Studies
(CCS)
Pääaineet
Englannin kieli
Saksan kieli / tyska språket
Kieliasiantuntijuus
erikoistuneessa
yhteiskunnassa (KEY)
Pääaineet
Englannin kieli
Ruotsin kieli
Saksan kieli / tyska språket
Finska som det andra inhemska språket
Ruotsin kielen ja kielikylvyn
maisteriohjelma (MAISS)
Pääaine
Ruotsin kieli
Viestinnän monialainen
maisteriohjelma (VIMA)
Suuntautumisvaihtoehdot
Organisaatioiden viestintä
Digitaalinen media
Muut oppiaineet ja
opintokokonaisuudet
Kulttuurienvälinen viestintä
Monikielisyys
Pohjoismaiset opinnot
Ranskan kieli
Terminologia ja tekninenviestintä
Tulkkaus
Venäjän kieli
Opiskelijoita: 1828
Kauppatieteellinen
tiedekunta
Kauppatieteiden
kandidaattiohjelma
Pääaineet
Johtaminen ja organisaatiot
Kansainvälinen liiketoiminta
Laskentatoimi ja rahoitus
Markkinointi
Talousoikeus
Taloustiede
Opiskelijoita: 2374
Teknillinen tiedekunta
Kauppatieteellinen ala,
teollisuusekonomikoulutus
Kauppatieteiden
kandidaattiohjelma,
tietotekniikka ja tuotantotalous
Pääaineet
Tuotantotalous
Tietotekniikka
Kauppatieteiden
maisteriohjelmat
Tietotekniikka
Teknisen viestinnän maisteriohjelma
Industrial Management (kansainvälinen maisteriohjelma)
Teknillistieteellinen ala
Tekniikan kandidaattiohjelma,
energia- ja informaatiotekniikka
Opintosuunnat
Sähkö- ja energiatekniikka
Informaatiotekniikka
Energia- ja informaatiotekniikan
diplomi-insinööriohjelma
Opintosuunnat
Automaatiotekniikka
Energiatekniikka
Ohjelmistotekniikka
Sähkötekniikka
Communications and Systems
Engineering (kansainvälinen
maisteriohjelma)
Muut oppiaineet
Matematiikka
Talousmatematiikka
Tilastotiede
Fysiikka
Opiskelijoita: 1185
9
Opiskelijaksi hakeminen 2015
Valintaperusteet Vaasan yliopiston opiskelijavalintoihin esitetään jäljempänä koulutusaloittain.
Kelpoisuus korkeakoulututkintoon
johtaviin opintoihin
Olet kelpoinen hakemaan yhteishaussa mukana oleviin
koulutuksiin, jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
ylioppilastutkinnon
International Baccalaureate (IB) -tutkinnon, Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) tai Reifeprüfungtutkinnon (RP)
vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon
tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä
vastaavan aikaisemman tutkinnon
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa
antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Hakuaika
Valintakokeet
Koepaikkakunnat
Keväällä 2015 ylioppilastutkinnon suorittavat ovat
hakukelpoisia, vaikka saavat tutkintotodistuksensa
hakuajan päättymisen jälkeen. Ammatillisen tutkinnon
keväällä 2015 suorittavat ovat hakukelpoisia, mikäli toimittavat kopion tutkintotodistuksesta Vaasan yliopistoon
viimeistään 4.6.2015.
Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä)
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan ja diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan osalta palautusaikataulut ovat ko. valintaoppaissa. Em. yhteisvalintoihin
hakevat toimittavat tutkintotodistuksen Aalto-yliopiston
hakijapalveluihin.
- Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för de
inhemska språken (35)
- Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet
för tyska språket och kulturen (20)
- Viestinnän, nykysuomen ja englannin
kandidaattiohjelma (75)
17.3.–9.4.
klo 15.00
1.6. klo 12–16
Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere
- Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (20)
17.3.–9.4.
klo 15.00
Ensimmäinen vaihe
(kirjallinen koe)
1.6. klo 12–16
Ensimmäinen vaihe: Vaasa, Espoo,
Oulu, Tampere
Hakukelpoisuutta voi epäselvissä tapauksissa tiedustella
yliopistolta etukäteen. Hakijan, joka ei kuulu yleisen korkeakoulukelpoisuuden piiriin, tulee hakuajan päättymiseen
mennessä toimittaa yliopistolle perusteltu anomus hakukelpoisuuden selvittämiseksi ja liittää hakemukseen jäljennös aikaisemmin suoritetuista opinnoista ja tutkinnoista. Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen Vaasan
yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, 65101 Vaasa. Hakijalle
lähetetään postitse ao. tiedekunnan päätös oikeudesta hakea opintoihin. Sähköisen hakemuksen voi kuitenkin täyttää ennen päätöksen saapumista.
Hallintotieteen
kandidaattiohjelma (75)
17.3.–9.4.
klo 15.00
1.6. klo 12–16
Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärät)
Toinen vaihe: Vaasa
Toinen vaihe
(haastattelut):
15.–16.6.
klo 10–18
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä)
Kansainvälisten ylioppilastutkintojen arvosanojen rinnastaminen
suomalaisiin arvosanoihin
- Kauppatieteet, kauppatieteellinen
tiedekunta (230)
17.3.–9.4.
klo 15.00
3.6. klo 10–14
Yliopisto, jonka hakija on asettanut
ensimmäiseksi hakukohteeksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa
International Baccalaureate (IB), European Baccalaureate (EB) ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suositusten mukaisesti seuraavasti:
- Tietotekniikka ja tuotantotalous,
teknillinen tiedekunta (60)
17.3.–9.4.
klo 15.00
1.6. klo 12–16
Suomalainen yo-tutkinto
IB-tutkinto
*) EB-tutkinto
Reifeprüfung-tutkinto
Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä)
vast. suomalaisessa yo-tutkinnossa
pisteet
pisteet
pisteet
- Energia- ja informaatiotekniikka (60)
laudatur
7
10.00–9.00
15–13
eximia
6
8.95–8.00
12–10
magna
5
7.95–7.00
9–8
cum laude
4
6.95–6.00
7
lubenter
3
5.95–5.00
6–5
approbatur
2
4.95–4.00
4
*) EB-tutkinto: Poiketen edellä olevasta taulukosta rinnastetaan pitkän tai lyhyen matematiikan osalta pistemäärät 10.00–9.50
laudaturiin, pistemäärät 9.45–8.50 eximia cum laude approbaturiin sekä pistemäärät 8.45–7.00 cum laude approbaturiin.
10
Tärkeät päivämäärät vuoden 2015 opiskelijavalinnoissa
17.3.–9.4.
klo 15.00
26.5.
- klo 9–12
yhteiskuntatiede
- klo 14–17
matematiikka
Vaasa, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Oulu, Turku
27.5.
- klo 9–12 kemia
- klo 14–18
fysiikka
11
Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella,
suomenkieliset maisteriohjelmat
Hakuaika 12.1.–27.2. klo 15.00
Kansainväliset maisteriohjelmat
Hakuaika 31.12.2014–27.2.2015
klo 16.00
Erillishaku teknilliseen tiedekuntaan (IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, haku
kilpailumenestyksen perusteella, ulkomaalaisen korkeakoulukelpoisuuden tai
AICE-tutkinnon suorittaneiden valinta)
Valintaoppaat ja hakulomakkeet
Valintaoppaat Vaasan yliopiston tutkintoihin löytyvät verkkosivulta www.uva.fi/hakijat. Kauppatieteellisen alan
yhteisvalintaopas löytyy lisäksi osoitteesta www.kauppatieteet.fi ja diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen
yhteisvalinnan (ns. DIA-valinta) valintaopas osoitteesta
www.dia.fi.
Valintaoppaita voi tilata maksutta postitse yliopiston hakusivuilta tai osoitteesta
Vaasan yliopisto
Hakijapalvelut
PL 700
65101 Vaasa
p. 029 449 8166, 029 449 8152
hakijapalvelut@uva.fi
Korkeakoulujen sähköinen
yhteishaku
Yhteishaussa hakeminen tapahtuu osoitteessa www.
opintopolku.fi. Samalla hakulomakkeella haetaan kaikkiin yhteishaussa mukana oleviin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakukohteisiin.
Voit hakea yhteishaussa enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka sinun pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen hakulomakkeella. Tämä priorisointi on sitova, etkä voi muuttaa
sitä enää hakuajan päättymisen jälkeen. Hakuaikana voit
kuitenkin muuttaa järjestystä vapaasti joko itse kirjautumal-
12
Hakuaika 17.3.–9.4. klo 15.00
la Opintopolun sähköiselle asiointitilille (edellyttää verkkopannkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia) tai ottamalla yhteyttä jonkun hakukohteenasi olevan
korkeakoulun hakijapalveluihin.
Kevään yhteishaussa on kaksi erillistä hakuaikaa, jotka
kuuluvat samaan yhteishakuun.
1. hakuaika on 7.1.–27.1.2015 klo 15.00. Ensimmäiseen
hakuun kuuluvat vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston koulutukset.
2. hakuaika on 17.3.–9.4.2015 klo 15.00, jolloin haetaan
kaikkiin muihin kuin em. koulutuksiin. Kaikkiin Vaasan yliopiston yhteishaun hakukohteisiin haetaan toisena hakuaikana.
Voit kahtena hakuaikana hakea yhteensä enintään kuuteen
hakukohteeseen. Jos siis haet esimerkiksi kolmeen hakukohteeseen ensimmäisenä hakuaikana, voit hakea enintään kolmeen muuhun toiveeseen toisena hakuaikana.
Lähetettyäsi hakulomakkeen saat vielä vahvistusviestin
onnistuneesta tallennuksesta hakulomakkeella antamaasi
sähköpostiosoitteeseen. Hakulomake on avoinna täytettäväksi vain hakuaikana ja se tulee lähettää viimeistään
viimeisenä hakupäivänä klo 15.00 mennessä, jotta hakemuksesi olisi voimassa.
Mikäli et voi hakea sähköisellä hakulomakkeella, voit saada
paperisen hakulomakkeen minkä tahansa hakemasi korkeakoulun hakijapalveluista.
Hakemuksen liitteet
Mikäli tutkintosi arvosanoihin tulee muutoksia, on sinun
syytä ilmoittaa siitä välittömästi yliopiston hakijapalveluihin.
Seuraavien hakijoiden tulee toimittaa 23.4.2015 mennessä kopio tutkintotodistuksestaan:
ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon
suorittaneet
IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet
ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet
muun kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet, esim.
kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon perusteella hakevat. Jos tutkinto valmistuu touko-kesäkuussa 2015,
todistuskopio tulee toimittaa viimeistään 4.6.2015.
Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän sekä tietotekniikan ja
tuotantotalouden kandidaattiohjelmiin hakevat toimittavat
liitteet Vaasan yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, 65101 Vaasa.
Diplomi-insinööri-koulutuksen ja kauppatieteellisen alan
yhteisvalinnan osalta edellä mainitut liitteet toimitetaan
Aalto-yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Aalto-yliopisto, Hakijapalvelut, PL 13350, 00076 AALTO. Merkitse
kuoreen ’Dia-valinta’ tai ’Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta’. Katso tarkemmat ohjeet yhteisvalintojen omista
valintaoppaista.
Valintakokeet
Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kielikylpykoulutuksen (kirjallinen koe) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden
(kauppatieteet) valintakokeet järjestetään
MAANANTAINA 1.6.2015
klo 12–16
Kielikylpykoulutuksen haastattelut järjestetään Vaasassa
15.–16.6., katso tarkemmat tiedot ko. koulutuksen kohdalta.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan
ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintojen valintakoeohjeet
ovat ko. valintaoppaissa.
Vuonna 1990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneen hakijan ylioppilastutkinnon tiedot saadaan suoraan valtakunnallisesta rekisteristä, eikä liitteitä
tarvitse lähettää.
Hallintotieteisiin, kieliin ja viestintään ja tietotekniikkaan
ja tuotantotalouteen hakevat, IB-tutkinnon vuonna 2015
suorittavat lähettävät ensivaiheessa todistuksen tutkinnon
alustavista arvosanoista. Lopullinen valinta ratkeaa kuitenkin vasta tutkintotodistuksen saamisen jälkeen. Lopullisen
tutkintotodistuksen jäljennös on toimitettava hakijapalveluihin välittömästi kun se on saatu. Alkuperäinen todistus
tarkistetaan heti opintojen alkaessa.
13
Valintakoepaikat ja salit
Ohjeita valintakokeita varten
Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kielikylpykoulutuksen (kirjallinen koe) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden valintakoepaikaksi voi vapaasti valita Vaasan, Espoon, Oulun tai Tampereen. Haluttu valintakoepaikka ilmoitetaan sähköisellä
hakulomakkeella.
Vaasan yliopiston kirjallisiin valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, vaan kokeisiin voivat osallistua kaikki hakukelpoisuuden täyttävät hakijat. Kielikylpykoulutuksen haastatteluihin (toinen vaihe) kuitenkin lähetetään kutsut sähköpostitse.
Myös hakijat, jotka eivät ole saaneet ilmoitusta hyväksymisestä todistusten perusteella, osallistuvat kokeisiin.
Hakijoiden on syytä saapua ajoissa koepaikalle. Koepaikoilla on opasteet, joista koesalien sijainti selviää tarkemmin.
Vaasa
Oulu
Palosaaren kampusalue, päärakennus Tervahovi (ks. kartta valintaoppaan lopussa ja www.uva.fi/fi/about/campus/
map).
Oulun yliopisto,
Linnanmaan yliopistoalue, keskusaula,
1. kerros, luentosali L5
sijaitsee noin 5 km keskustasta
www.oulu.fi/kartat
Koesalit ilmoitetaan valintakoepäivänä päärakennus Tervahovin aulassa, Wolffintie 34, 65200 Vaasa.
Espoo
Tampere
Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu,
päärakennus, 1. kerros, sali D
Otakaari 1, Espoo
www.aalto.fi/fi/about/campuses/campus_maps, Otaniemen kartan kohde 1
Tampereen teknillinen yliopisto, Hervanta
Festia-rakennuksen aula, F Iso Sali
Korkeakoulunkatu 8 / Hermiankatu 7, Tampere
www.tut.fi/fi/vierailijalle/index.htm, kartan kohde 8
Koekohtaiset ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta
www.uva.fi/fi/for/prospective/admissions/examinations.
Aikaisempia valintakoekysymyksiä
Osa aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyy yliopiston verkkosivuilta osoitteesta www.uva.fi/
fi/for/prospective/admissions/examinations/
eq. Jos koekysymyksiä ei ole julkaistu, julkaisuun ei ole
saatu lupaa kokeen laatijoilta.
Valintakoekirjat
Valintakoekirjat tai verkkomateriaali on kerrottu jokaisen
ohjelman/pääaineen esittelyn kohdalla. Valintakoekirjoja voi tiedustella kirjastoista ja kirjakaupoista. Hallintotieteiden valintakoekirjan voi myös tilata yliopiston
julkaisupalveluista: www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database > Hallintotieteet.
Mitä valintakokeissa tulee olla mukana
Hakijalla tulee olla kokeessa mukana kirjoitusvälineet
(ei kuitenkaan esim. kynäpussia) ja valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Teknillisen alan yhteisvalinnan
kokeessa mukana saa olla laskin. Eväiden tuonti valintakoesaliin on kielletty, ellei hakija ole pyytänyt siihen
kirjallisesti lupaa ennen valintakoetta, ks. erityisjärjestelyt valintakokeessa. Myös avointen matkapuhelinten
tuominen koesaleihin on kielletty.
Erityisjärjestelyt valintakokeessa
Mikäli valintakokeeseen osallistuja tarvitsee erityisjärjestelyjä (esim. lisäaikaa, irtopöydän, valintakoekysymykset pistekirjoituksella) hänen tulee esittää erityisjärjestelypyyntönsä kirjallisesti viimeistään 8.5. Pyynnössä
on kerrottava millaisia järjestelyjä hakija tarvitsee ja liitteenä tulee lisäksi olla lääkärintodistus tai muun asiantuntijan antama vastaava selvitys, joka osoittaa erityisjärjestelyjen tarpeen.
Hakijan on ilmoitettava jo hakuvaiheessa, mikäli hän
tarvitsee terveyssyistä valintakokeen aikana välipalan
tai lääkitystä. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan on
suoritettava valintakokeensa Vaasassa. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhteisvalinnoissa hakevat
erityisjärjestelyjä tarvitsevat ottavat yhteyttä siihen yliopistoon, jossa tekevät valintakokeensa.
Maanantaina 1.6. järjestetään samanaikaisesti usean Vaasan yliopiston hakukohteen valintakokeet. Jos hakija osallistuu
useamman kuin yhden koulutuksen valintakokeisiin, saa hän koetilaisuudessa kirjekuoren, joka sisältää kaikkien hakulomakkeessa ilmoitettujen hakukohteiden valintakoekysymykset. Valintakoe kestää kuitenkin aina vain neljä tuntia.
14
15
Opiskelijavalinnan tulokset
Syksyllä 2015 alkavien yhteishaun koulutusten valintojen
tulokset julkistetaan viimeistään 1.7.2015. Jos olet rekisteröitynyt Opintopolkuun, voidaan tulos ilmoittaa sinulle
myös suoraan Opintopolussa.
Tuloksen ilmoittamisen yhteydessä saat tiedon oletko hyväksytty, hylätty tai monennellako varasijalla olet kunkin
valintatavan mukaisesti. Varasijalta valittaville ilmoitetaan
tuloksesta aina erikseen hyväksymisen jälkeen.
Korkeakoulujen yhteishaussa sinulle tarjotaan enintään
yhtä opiskelupaikkaa, vaikka valintamenestyksesi olisi ollut hyvä useammassakin hakukohteessa. Sinulle tarjotaan
paikkaa korkeimmalle mieluisuusjärjestyksessä hakulomakkeella sijoittamastasi koulutuksesta, johon valintamenestyksesi riittää. Käytännössä tämä tapahtuu siten,
että hakutoivejärjestystäsi verrataan kunkin hakukohteesi
tulokseen. Jos valintamenestyksesi riittää hyväksytyksi tulemiseen jossakin koulutuksessa, et voi tulla enää tämän
jälkeen hyväksytyksi tätä alemmas hakulomakkeella sijoittamiisi koulutuksiin. Voit kuitenkin tulla vielä hyväksytyksi
korkeammalle sijoittamaasi koulutukseen varasijalta.
Oikaisupyyntö
Jos olet tyytymätön opiskelijavalinnan tulokseen ja siinä on
tehty mielestäsi virhe, voit hakea päätökseen oikaisua. Oikaisua haetaan aina siitä korkeakoulusta, jonka hakukohteen tulokseen olet tyytymätön.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti annetun määräajan
kuluessa 14 päivää tuloksen julkaisemisesta. Oikaisuvaatimuksessa sinun tulee ilmoittaa henkilö- ja yhteystietosi
sekä mitä päätöstä oikaisuvaatimuksesi koskee.
Sinun ei kannata jättää vastaanottamatta toista opiskelupaikkaa odottaessasi vastausta oikaisuvaatimukseesi. Mikäli oikaisuvaatimuksesi johtaa päätöksen muuttamiseen,
voidaan opiskelupaikkasi vielä vaihtaa muutetun päätöksen mukaiseksi. Vastaavasti oikaisuvaatimuksen koskiessa
16
jotakin aiempaa päätöstä (esimerkiksi hakukelpoisuus),
voit osallistua valintakokeisiin vaatimuksen käsittelyn ollessa kesken.
Vaasan yliopiston valintakokeeseen osallistuneella hakijalla on oikeus nähdä koepaperinsa ja tarkistaa todistuspisteensä mainittujen 14 päivän aikana Vaasan yliopiston
hakijapalveluissa, Luotsi-rakennuksessa, Wolffintie 34.
Opiskelupaikan vastaanottaminen
ja varasijat
Tullessasi hyväksytyksi yhteishaussa, tulee sinun ottaa
tarjottu opiskelupaikka vastaan aloittaaksesi opintosi.
Voit ottaa paikan vastaan joko sähköisesti Opintopolussa (edellyttää rekisteröitymistä ja tunnistautumista esim.
pankkitunnuksillasi) tai vaihtoehtoisesti palauttamalla ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiseen korkeakouluun.
Paikka pitää ottaa vastaan valintatulosten yhteydessä annettuun määräaikaan mennessä, tai menetät sen.
Voit ottaa paikan vastaan joko sitovasti tai ehdollisesti. Voit
ottaa paikan aina vastaan sitovasti, jos
se on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalle sijoittamasi paikka tai
jos et voi enää päästä mieluisammaksi priorisoimaasi
kohteeseen.
Kaikkien hakutulosten ilmoittamisen jälkeen voit ottaa
paikan vastaan sitovasti myös silloin, jos olet varasijalla
korkeammalle priorisoimiisi paikkoihin. Huomioithan, että
tällöin kuitenkin menetät mahdollisuuden tulla hyväksytyksi
niihin varasijalta. Voit tällöin ottaa opiskelupaikan vastaan
myös ehdollisesti.
Ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa,
että voit edelleen tulla hyväksytyksi mieluisammaksi sijoittamaasi hakukohteeseen. Jos kuitenkaan et pääse niistä
mihinkään varasijalta, muuttuu ehdollinen opiskelupaikan
vastaanottaminen automaattisesti sitovaksi. Varasijalta
voidaan hyväksyä 12.8.2015 klo 15.00 saakka.
Opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi sinun tulee vielä
ilmoittautua korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi.
Tällä tavoin kerrot, oletko aloittamassa opintosi ja sinut kirjataan korkeakoulun opiskelijaksi.
Huomaathan, että korkeakoulut voivat halutessaan varata
aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota
henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon
johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen
alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä.
Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet
Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa
vain silloin, jos hakija on saanut korkeakoulusta virheellistä
tai puutteellista tietoa ennen kuin hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin hakija tekee kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, josta hän on
ottanut opiskelupaikan vastaan.
Yhden korkeakoulupaikan säännös
Myös yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta.
Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta.
Opintojen aloittaminen
Opintojen alussa järjestetään sekä yhteisiä että koulutusala- ja oppiainekohtaisia tiedotustilaisuuksia, joissa
esitellään Vaasan yliopisto ja opintojen aloittamiseen liittyvät asiat. Näiden ns. orientaatiopäivien aikana opiskelijat
jaetaan myös tuutoreiden ohjaamiin pienryhmiin. Tuutori
on tehtäväänsä koulutettu saman koulutusalan vanhempi
opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäristöön, yliopistoyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa sekä ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liittyvissä asioissa.
Ilmoittautuminen
Opiskelemaan hyväksyttyjen tulee ennen opintojen aloittamista ilmoittautua yliopistoon. Tarkat ohjeet ja aikataulu yliopistoon ilmoittautumisesta ilmoitetaan hyväksytyille
opiskelijoille.
Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden
korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman
lukukauden aikana alkavasta koulutuksesta. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistojen alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat
ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Opintoneuvonta
Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja
ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESRrahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset
jäävät säännöksen ulkopuolelle.
Yksityiskohtaiset tiedot tutkintojen rakenteesta, aineyhdistelmistä, opintojen kulusta jne. löytyvät opinto-oppaista.
Uudet opiskelijat saavat oman koulutusalan ja kielipalveluiden painetut opinto-oppaat opintojen alkaessa. Oppaat
löytyvät myös osoitteesta www.uva.fi/opiskelijat.
Tutkintokohtaista neuvontaa antavat oman koulutusalan
opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt sekä oppiaineiden
opettajat. Opiskelija- ja hakijapalvelut tarjoaa mm. yleistä
opintoneuvontaa, kansliapalveluita, opintotukineuvontaa ja
uraohjausta.
Opintoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä yliopiston hakijapalveluihin sekä tiedekuntien opin-
17
toneuvontaan. Katso yhteystiedot yliopiston verkkosivuilta
www.uva.fi/opiskelijat > opiskelun neuvonta- ja tukipalvelut > opintoneuvonnan yhteystiedot.
Opintotuki
Opintotukea voidaan myöntää oppilaitokseen hyväksytylle,
päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta,
asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.
Kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempaa että
ylempää korkeakoulututkintoa, joiden yhteenlaskettu
laajuus on 300 opintopistettä, enimmäistukiaika on 50
kuukautta. Tuki myönnetään ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kaikkien korkeakouluopintojen
enimmäistukiaika on yhteensä 64 kuukautta.
Opiskelijoiden kaikki opintotukiasiat käsitellään Vaasan yliopiston opintotukipalveluissa.
Maisterihaku
Yhteystietoja
Tässä valintaoppaassa esiteltyjen valintojen lisäksi Vaasan yliopiston tiedekuntiin voi hakea tutkinto-opiskelijaksi
aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella ilman valintakokeita. Tällöin opiskeluoikeus myönnetään pelkästään
ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta perustuu hakijan
aikaisempiin korkeakoulutasoisiin tutkintoihin ja opintoihin. Suomenkielisten maisteriohjelmien hausta julkaistaan
oma valintaopas, jonka voi tilata hakijapalveluista tai sivulta
www.uva.fi/hakijat. Kansainvälisistä, englanninkielisistä
maisteriohjelmista saa lisätietoa esim. sivuilta www.masteryourstudies.fi.
Haku maisteriopintoihin tapahtuu sähköisesti osoitteessa
www.opintopolku.fi. Hakuaika on 12.1.–27.2.2015 klo
15.00.
Englanninkielisten
maisteriohjelmien
31.12.2014–27.2.2015 klo 16.00.
hakuaika
on
Kysymykset valintaprosessista,
valintakokeista ja opiskelun
aloittamisesta:
Kysymykset eri alojen opinnoista ja
koulutustarjonnasta (sähköpostiosoitteet
ovat muotoa etunimi.sukunimi@uva.fi):
Vaasan yliopisto
Hakijapalvelut
PL 700
65101 Vaasa
Filosofinen tiedekunta, hallintotieteet:
Opintopäällikkö Marja Vettenranta, p. 029 449 8175
Käyntiosoite:
Wolffintie 34, Luotsi-rakennus, 65200 Vaasa
hakijapalvelut@uva.fi
p. 029 499 8166, 029 449 8152
Filosofinen tiedekunta, humanistinen koulutusala:
Opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir, p. 029 449 8149
Kauppatieteellinen tiedekunta:
Koordinaattori Miia-Leena Mikkilä, p. 029 449 8162
Teknillinen tiedekunta:
Amanuenssi Kati Kangasniemi, p. 029 449 8154
Opintopäällikkö Helena Varmajoki, p. 029 449 8174
Lisätietoja opintotuesta: www.kela.fi/opintotuki.
Ylioppilaskunta
Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki
Vaasan yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat.
Jäsenyyden merkkinä on opiskelijakortti, jolla saa etuuksia
mm. VR:ltä, Matkahuollosta, ruokaloista, monista vaasalaisista liikkeistä sekä kulttuuritapahtumista. Ylioppilaskunta
toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja äänitorvena niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla ja edistää opiskelijoiden sosiaalipoliittista ja koulutuspoliittista asemaa. Lisätietoja ylioppilaskunnasta löytyy osoitteesta www.vyy.fi.
Yliopisto ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksuohjeet ilmoitetaan hyväksytyille opiskelijoille.
18
19
Fi
tie los
ofi
d
e
H
al
ne
lin k
u
to
tie
nt n
te
et
a
Hallintotieteet
Filosofisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: hallintotieteet sekä humanistiselta koulutusalalta kielet ja
viestintä. Tiedekunnassa voi siis suorittaa sekä hallintotieteiden että humanistisen alan alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Koulutusaloille on oma opiskelijavalinta.
Hallintotieteiden ydinosaamisalueita ovat hallinnon ja palveluiden järjestelmät, niiden johtaminen, oikeudellinen
sääntely ja yhteiskunnan eri toimintojen kehittäminen.
Opiskelemalla hallintotieteitä saa vankat perustiedot hallinnosta ja palveluista, valmiudet näitä koskevan tieteellisen
tiedon omaksumiseen ja tuottamiseen sekä vaativissa työtehtävissä tarvittavat viestintä- ja kielitaidot.
Bloggaaja:
Sanna-Mari Kauko
Hallintotieteet
Pääaineenaan julkisjohtamista lukeva hallintotieteiden
opiskelija Sanna-Mari vaihtoi Etelä-Suomen sykkeen vilkkaaseen opiskelijaelämään Vaasassa, ja puuhailee mukana niin ainejärjestötouhuissa kuin tutorinakin. Blogissaan
Sanna-Mari tarkastelee paitsi yliopistoelämää myös arkea
Pohjanmaalla, joka tuo eteen uusia mielenkiintoisia seikkailuja ja tuttavuuksia.
Hallintotieteiden kandidaatin ja
maisterin tutkinnot
Opiskelijavalinnassa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä
kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Ensin suoritetaan
laaja-alainen kandidaatin tutkinto. Kandidaatin tutkinnon
voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa.
Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät kaikille yhteisiä opintoja, pääaineopintoja, kieli- ja
viestintäopintoja sekä yhden tai useamman oppiaineen
muodostamia opintokokonaisuuksia. Kandidaatin tutkintoon sisältyy myös liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistymisosiot.
Kielten opiskelu ja tutkimus painottuvat enemmän nykykieliin ja tämän päivän kielenkäyttöön, vähemmän kielihistoriaan. Kielten ja viestinnän koulutus on keskittynyt opetuksessaan ja tutkimuksessaan kääntämiseen, ammattikieliin,
monikielisyyteen ja kielikylpyyn, kielialueiden kirjallisuuteen
ja kulttuuriin sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteiseen
viestintään.
Sekä kandidaatin että maisterin tutkintorakenteet ovat
joustavia ja opiskelija voi omilla valinnoilla suunnata tutkintoaan eri alueille, kuten kauppatieteisiin, kieliopintoihin,
viestintään jne. Tutkintoihin sisällytettäviä opintoja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että monissa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa.
Hallintotieteet
Opintojen rakenne
Tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisen alan
tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 794/2004 mukaiset hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot.
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Hallintotieteiden perusopinnot ja pääaineen aineopinnot
Kieli- ja viestintäopinnot
Orientoivat opinnot ja yleisopinnot
Sivuaineopinnot
Vapaasti valittavat opinnot
Koulutamme uuden polven hallinto-osaajia valtion, kuntien,
kolmannen sektorin ja yritysten palvelukseen vastaamaan
vaativista hallintotehtävistä sekä hyvinvointipalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Koulutuksen tutkimuksellisena
perustana ovat hallintotieteet hallintoa ja julkista toimintaa
tutkivina yhteiskuntatieteinä.
Hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op)
Pääaineen syventävät opinnot
Viestintä- ja kieliopinnot
Voit tutustua tarkemmin tutkintojen rakenteisiin sekä opintoihin osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/administrative_sciences/handbook2014 (lukuvuoden 2014–2015 opinto-opas).
Lue Sanna-Marin blogia Hallarisydämellä:
uva.fi/blogit
20
21
Hallintotieteet
Hallintotieteiden kandidaatit sijoittuvat julkisten ja yksityisten organisaatioiden monitasoisiin akateemista koulutusta
edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija:
ymmärtää yhteiskunnan alueellisia, oikeudellisia,
taloudellisia, johtamisen ja hyvinvoinnin ilmiöitä
osaa analysoida hallinnollisia ongelmia ja haasteita
monesta näkökulmasta
osaa soveltaa tutkimustietoa käytäntöön,
saa valmiuksia toimia hallinnon asiantuntijatehtävissä
niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä
omaa riittävät tiedot ja taidot jatkaakseen opintojaan
maisteriopinnoissa.
Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative.
Kandidaatin tutkinto on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet käytännön hallintotoimintaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen
voi edetä pääainepohjaiseen, kaksivuotiseen maisterin tutkintoon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden
hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin.
Valmistuneiden sijoittuminen
Valtionhallinto on yksi merkittävä hallintotieteiden maistereiden työnantaja, mutta yhä useammat sijoittuvat valmistuttuaan myös kuntiin, kuntayhtymiin, kolmannelle sektorille järjestöihin ja yksityiselle sektorille. Myös kansainväliset
tehtävät ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi hallintotieteilijöiden urapolkua.
Valmistuneiden hallintotieteiden maistereiden sijoittumista
työelämään seurataan vuosittain. Valmistuneiden työtehtäviä ovat esimerkiksi yleishallinto-, tutkimus-, suunnittelu-,
henkilöstöhallinto- ja kehittämistehtävät. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan tehtävänimikkeitä ovat
esim. hankekoordinaattori, projektitutkija/koordinaattori,
palvelupäällikkö, kouluttaja, ylitarkastaja, toimialapäällikkö, laatupäällikkö, koulutussuunnittelija, erityisasiantuntija,
korvauspäällikkö, palveluneuvoja, rekrytointikonsultti, toi-
22
minnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö, hankinta-asiantuntija,
vakuutuskäsittelijä, kunnanjohtaja.
Lisätietoja: www.uva.fi/fi/for/student/guidance/career/employmentsurveys.
Pääaineiden esittely
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita aluetieteen, julkisjohtamisen, julkisoikeuden tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen. Pääaine valitaan ensimmäisen
vuoden yhteisten opintojen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi jatkaa pääainepohjaiseen hallintotieteiden
maisterin tutkintoon.
Pääaineet:
aluetiede: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative/studies/regional_studies
julkisjohtaminen: www.uva.fi/fi/education/bachelor/
administrative/studies/public_management
julkisoikeus: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative/studies/public_law
sosiaali- ja terveyshallintotiede: www.uva.fi/fi/education/bachelor/administrative/studies/social_and_
health_management
Pääainevalinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa esitystä. Opiskelijan on hakemuksessaan esitettävä kaksi pääainevaihtoehtoa; ensisijainen ja toissijainen. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän
opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, käytetään valintaperusteena opiskelijan omaa esitystä sekä opintomenestystä
ja opintojen määrää. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/major/administrative.
Pääaineen vahvistamisen jälkeen toisen opiskeluvuoden
syyslukukaudella laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPSin tarkoituksena on hahmottaa
opiskeluun käytettävää aikaa, selkiyttää opiskelun lähtökohtia ja päämääriä - mitä opinnoiltaan odottaa, minkälaisista aihepiireistä tai asiakokonaisuuksista on kiinnostunut
ja mihin mahdollisesti haluaa erikoistua.
Aluetiede
Aluetiede on soveltavaa maantiedettä, jossa tarkastellaan
yhteiskunnan alueellista organisoitumista. Aluetieteen
opetuksen ja tutkimuksen painopisteet ovat aluetalous ja
aluekehittäminen. Aluetieteen opinnot antavat monipuolisen kuvan aluetalouden toimijoiden, ihmisten, yritysten ja
julkisen sektorin organisaatioiden toiminnan alueellisista
piirteistä, rakenteista ja niiden kehityksestä. Opintojen
aikana tarkastellaan ympäristön ja yhteiskunnan välistä
vuorovaikutusta. Lisäksi opinnot perehdyttävät opiskelijan
alueellisen ja paikallisen kehittämisen teorioihin ja käytäntöihin sekä aluekehittämisen monitasoiseen järjestelmään.
Aluetieteen kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelijalla
on monipuolinen käsitys aluetalouden rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Opiskelijalla on monipuolinen käsitys aluetalouden
rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Hän osaa tulkita aluetieteellistä
tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja sekä tuottaa
suullisesti ja kirjallisesti yhteiskunnan alueelliseen ulottuvuuteen liittyviä sisältöjä.
Aluetieteen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset työskennellä aluetalouden ja aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä sekä kansallisessa että
kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija on
perehtynyt aluetieteen teorioihin, niiden soveltamiseen
sekä aluekehittämisen ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija hallitsee tutkivan oppimisen taidot ja hänellä on tieteelliset, menetelmälliset ja käytännön valmiudet tuottaa
aluetalouteen ja aluekehittämiseen liittyvää uutta tietoa.
Hän osaa soveltaa aluetieteellistä tietoa aluekehittämisen
hankkeissa ja hallitsee ryhmätyötaidot. Opiskelija on lisäksi perehtynyt johonkin erikoisalaan, kuten maaseudun kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, elinkeinojen ja yritysten
kehittämiseen tai liikennejärjestelmiin.
Valmistuneiden tehtäväkuvia ovat tutkimus-, suunnittelu- ja
projektitehtävät kunnissa, maakuntien liitoissa, ympäristöhallinnossa ja valtion keskushallinnossa. Aluetieteilijöille
sopivia asiantuntijatehtäviä on myös elinkeinoelämän or-
ganisaatioissa, palveluja matkailualan yrityksissä sekä
kansainvälisissä järjestöissä. Aluetieteilijät sijoittuvat myös
maaseudun kehittämistehtäviin ja kansalaisjärjestöihin.
Julkisjohtaminen
Julkisjohtaminen syventyy oppiaineena organisaatioiden,
johtamisen ja esimiestyön kysymyksiin. Opintojen ydinsisällöt muodostavat päätöksentekoon, kansalaisten palvelemiseen, eettiseen johtajuuteen, kulttuuristen rajojen ylittämiseen, esimiehenä toimimiseen, talousosaamiseen ja
tutkimusvalmiuksien kartuttamiseen tähtäävistä opinnoista. Opiskelijat saavat kattavat valmiudet ymmärtää, tehdä
ja käyttää tieteellistä tutkimusta ja sen tuloksia valitsemallaan uralla. Opetuksessa lomittuvat suomen ja englannin
kieli, mikä antaa hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä
tehtävissä.
Julkisjohtamisen kandidaattiopinnoissa painottuvat esimiestyön, johtamisen ja hallintotyön perusvalmiudet. Erityisesti opiskelija osaa hallita erilaisia muutostilanteita,
tunnistaa ja etsiä ratkaisuja johtamisen eettisiin haasteisiin
sekä löytää keinoja tehokkaaseen toimintaan kansainvälisissä toimintaympäristöissä äidinkielellään ja englanniksi. Opiskelija osaa soveltaa itsenäisesti kvantitatiivisia ja
kvalitatiivisia tutkimusotteita, sekä analysoida kansallisia
ja kansainvälisiä aineistoja. Muiden maiden käytäntöjen ja
johtamistapojen oppimista opiskelijat voivat tukea hyvien
opiskelijavaihtomahdollisuuksien ja oppiaineen kansainvälisten verkostojen kautta.
Suoritettuaan julkisjohtamisen maisteriopinnot, opiskelija osaa uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen
keskeiset julkisen sektorin johtamistavat ja esimiestyön
sekä tunnistaa niihin liittyvät eettiset haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Opiskelija tuntee palvelujen tuottamisen strategia- ja laatukysymykset, päätöksenteon tavat ja
tyylit sekä asiantuntijoiden, henkilöstön ja talouden johtamisen ajankohtaiset teemat.
Julkisjohtamisen opintojen suorittaminen antaa mahdollisuuden sijoittua valtion, kuntien ja muiden julkisten or-
23
Hallintotieteet
ganisaatioiden hallintotehtäviin ja edetä niissä kokemuksen karttuessa esimies- ja johtamisasemaan. Jatkuvasti
kasvava osuus valmistuneista sijoittuu yksityisen sektorin
vastaaviin tehtäviin. Esimies- ja johtamistehtävien ohella
monet työskentelevät erilaisten organisaatioiden vaativaa
asiantuntijuutta edellyttävissä tehtävissä.
Julkisoikeus
Moderni julkinen hallinto on oikeudellisesti säänneltyä toimintaa, mikä edellyttää hallintoon liittyvän juridiikan osaamista. Julkisoikeudessa käsitellään monipuolisesti julkisen
hallinnon, erityisesti valtion ja kuntien päätöksentekoon ja
menettelytapoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat julkisen vallan käyttö ja sen uudet
muodot sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Päähuomio
on hallinto-oikeudessa ja perus- ja ihmisoikeuksissa, mutta myös hallinnon erityisaloilla, kuten sosiaalioikeudessa ja
kunnallisoikeudessa.
Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija osaa arvioida julkista toimintaa oikeudellisesta näkökulmasta ja osaa arvioida hallinnon asiakkaiden ja muiden osallistuvien oikeuksia ja julkisen vallan velvollisuuksia
näitä kohtaan. Opintojen ydinaineksia ovat hallinnolliselle
päätöksenteolle asetettavat hallinnon menettelyä ja harkintavallan käyttöä koskevat oikeudelliset vaatimukset sekä
perus- ja ihmisoikeudet ja niiden vaikutukset julkisessa
toiminnassa.
Julkisoikeuden maisteriopinnoissa opiskelija voi erikoistua
joko julkistalouden juridiikkaan tai yleiseen hallintojuridiikkaan. Opiskelija osaa analysoida syvällisesti julkisessa
toiminnassa keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä valitsemallaan päälohkolla. Opiskelija osaa yhdistää oikeudellisen
osaamisen käytäntöön ja saa siten hyvät valmiudet julkisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimimiseen. Opiskelija
tuntee oikeudellisen tutkimuksen teoriat ja metodologian
ja saavuttaa valmiudet harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja.
Opiskelija saa valmiudet tarkastella oikeudellisia ongelmia
ja ratkaisuja vertailevassa ja eurooppalaisessa kontekstissa.
24
Opiskelija saa valmiudet toimia hallinnollista ja oikeudellista asiantuntemusta vaativissa johto- ja suunnittelutehtävissä erityisesti valtion, kuntien ja välillisen julkishallinnon
tehtävissä sekä sellaisissa yksityisen sektorin tehtävissä
joissa on hyötyä hallinnon toiminnan samoin kuin yksilöiden oikeuksien tuntemuksesta. Tehtäväkuvia voivat olla
esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät suunnittelutehtävät eri
ministeriöissä sekä johto- ja asiantuntijatehtävät ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnallishallinnossa.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opetus ja tutkimus analysoi hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä organisaatio- ja johtamisoppien näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät valmiudet
työskennellä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaativalla ja monitulkintaisella toiminta-alueella. Opinnot antavat välineitä
sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamiseen, asiakkaiden
tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden tunnistamiseen,
hyvinvoinnin taloudellisten elementtien käsittelemiseen
sekä palvelujärjestelmien kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot koostuvat neljästä pääteemasta, joita ovat johtaminen, hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisuus, organisaatioiden toiminta ja
kansalaisten osallistuminen.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot suoritettuaan
opiskelija osaa tulkita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, toteuttamiseen ja johtamiseen liittyviä erityiskysymyksiä, soveltaa hyvinvointipalveluiden keskeisiä
periaatteita palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä
osallisuuden, kompleksisuuden ja taloudellisten reunaehtojen ajankohtaisiin teemoihin, analysoida ja arvioida
suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä tarkastelemalla
hyvinvointipalvelujen laajoja kokonaisuuksia ja niiden yhteyttä muihin palvelusektoreihin sekä vertailla hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden
haasteita.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot analysoivat hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisia kysymyksiä
kansalaisten osallistumisen ja johtamisen näkökulmasta.
Tavoitteena on antaa opiskelijoille erinomaiset valmiudet
tutkia, suunnitella, arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveysorganisaatioita ja -palveluja. Opinnot antavat valmiuksia
hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja johtamiseen sekä
tuottavat kykyä reagoida sosiaali- ja terveysjärjestelmien
kasvaviin haasteisiin.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopintojen suorittaminen antaa valmiudet sijoittua sosiaali- ja terveysalan
sekä muiden julkisten, yksityisten ja vapaaehtoissektorin
organisaatioiden monipuolisiin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valmistuneiden tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi
perusturvajohtaja, toiminnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö,
kehittämispäällikkö, talousjohtaja, johtava hoitaja tai projektikoordinaattori.
Voit etsiä hallintotieteiden koulutusta Opintopolusta
hakusanoilla:
Vaasan + yliopisto + hallintotieteet
Hallintotieteiden kandidaatti / maisteri + Vaasa
Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja
mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet.
Hakeminen
Hyväksytyt saavat saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin
että maisterin tutkintoihin. Pääaine valitaan ensimmäisen
vuoden yhteisten opintojen jälkeen.
HAKUAIKA
Hakuaika alkaa 17.3. ja päättyy torstaina
9.4.2015 klo 15.00
Hakulomake
Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti.
25
Hallintotieteet
Valinnan pisteytys
Valintakoe
Valinnassa voi saada enintään 120 pistettä, joista enintään 60 pistettä todistuksesta ja enintään 60 pistettä valintakokeesta.
Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi
osallistua valintakokeeseen. Erillistä kutsua ei lähetetä.
Todistuspisteet
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan enintään 60 pistettä seuraavasti:
Valintakokeen kesto on neljä tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti. Valintakokeesta voi saada enintään 60
pistettä. Valintakokeessa voidaan esittää monivalintakysymyksiä, oikein tai väärin -väittämiä sekä essee- ja määrittelytehtäviä.
1. Äidinkieli
2. Reaali tai jokin reaaliaineen koe
3. Kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita)
IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetusministeriön suosituksen mukaisesti (ks. s. 10).
Äidinkieli, Reaali, Ainereaalikokeet, Laajan/
Pitkän oppimäärän kokeet, A-kielet
Lyhyen/Keskipitkän oppimäärän kokeet,
B-kielet
Laudatur
15
12
Eximia cum
laude approbatur
12
9
Magna cum
laude approbatur
9
6
Cum laude
approbatur
6
3
Lubenter approbatur
3
1
Approbatur
1
–
Hallintotieteiden valintakoe perustuu kirjaan:
Lehto, Kirsi (toim.) (2014): Pirullisista ongelmista hyvään
hallintoon. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja.
Hallintotieteet 2.
(Kirja ilmestyy joulukuussa 2014 ja se on saatavilla myös
osoitteesta
www.uva.fi/fi/research/publications/
orders/database > Hallintotieteet. Sen voi tilata myös
painettuna saman osoitteen kautta.)
Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakokeet järjestetään
maanantaina 1.6.2015
klo 12–16
vitse ilmoittaa, hakeeko hän yhteispistevalinnassa tai vain
koepistevalinnassa. Hakija otetaan huomioon molemmissa
valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen
mahdollista. Hakijat, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, valitaan valintaryhmästä 2.
1) Ylioppilastutkintotodistukseen ja
valintakokeeseen perustuva valinta
Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saadun yhteispistemäärän perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 15 pistettä. Parhaiten menestyneitä hakijoita valitaan
yhteispistemäärän perusteella enintään 37. Mikäli saman
pistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen
ratkaisee valintakokeessa saavutettu pistemäärä.
2) Valintakokeeseen perustuva valinta
Hakijat, jotka eivät tule valituiksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella,
asetetaan uuteen paremmuusjärjestykseen pelkän valintakokeen pistemäärän perusteella. Tästä ryhmästä valitaan hakijoita pelkän valintakokeen perusteella vähintään
38. Tässä valintaryhmässä valituksi tuleminen edellyttää
pääsääntöisesti, että hakija saavuttaa valintakokeesta vähintään 15 pistettä. Mikäli saman valintakoepistemäärän
saavuttaneita on useita, heidät kaikki huomioidaan samanarvoisesti valintakokeeseen perustuvassa valintaryhmässä.
Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa
koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta.
Hakijat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, otetaan
huomioon molemmissa valintaryhmissä. Ensin täytetään
ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella
valittavien sisäänottomäärä (ryhmä 1). Sen jälkeen valitaan
valintakokeessa parhaiten menestyneet hakijat (ryhmä 2).
Valintamenettely
Mikäli hallintotieteiden hakukohteeseen hyväksytty opiskelija peruuttaa opiskelupaikkansa, seuraavaksi hyväksytään
valintaryhmässä 2 seuraavana oleva hakija riippumatta siitä, kummassa valintaryhmässä peruuttanut on tullut hyväksytyksi. Varasijalta ei välttämättä valita lainkaan.
Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hyväksytään yhteishaussa yhteensä 75 uutta opiskelijaa.
Hakijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (noin 50 %) tai pelkän valintakoepistemäärän (noin 50 %) perusteella. Hakijan ei tar-
26
27
Hallintotieteet
perusteella
Haku hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin
tutkintoihin
Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea yliopistoon kahta väylää pitkin: Avoimen väylä 1 on tarkoitettu
niille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa.
Väylä 2 koskee ainoastaan opiskelijoita, jotka suorittavat
Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston
opintoja ja jotka tähtäävät hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen.
Hakumenettely ja hakulomakkeen
liitteet
Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00.
Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot
auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi pääaine, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella.
Väylässä 2 on jatkuva haku, eli opiskeluoikeutta voi hakea
heti, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakija
täyttää erillisen paperihakulomakkeen, joka löytyy sivulta
www.uva.fi/fi/for/prospective/admissions/apply/
avoimen_vayla_2_hakulomake.pdf.
Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:
1. Alkuperäinen tai oikeaksi todistettu kopio avoimen
yliopiston opintosuoritusotteesta, joissa mainitaan
suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat.
2. Muista kuin Vaasan yliopiston opinnoista sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy
ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja
kirjallisuus.
3. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opiskeluoikeuden hakemiselle.
28
Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Väylässä 2
hakevat palauttavat liitteet samaan aikaan hakulomakkeen
kanssa.
Hakijalla tulee olla myös muita opintoja, joiden tulee olla
rakenteeltaan ja sisällöltään yhteiskuntatieteellisen alan
tutkintoon sopivia.
Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai
kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio.
Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä,
joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva
kumppani.
Opiskelijavalinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Huomioon
otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt
opintosuoritukset. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon myös oppiaineen käytettävissä olevat
opetusresurssit. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan,
valintaperusteina ovat opintomenestys ja opintojen laajuus
sekä suoritetut kieliopinnot.
Valinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille hakijoille.
Hakijalla, joka hakee hallintotieteisiin avoimen yliopiston
opintojen perusteella, on oikeus hakea myös yhteishaussa
(valintakoe).
Valintaperusteet
väylä 1
Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea vain
yhteen hakukohteeseen, eli hallintotieteiden pääaineeseen: aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja
terveyshallintotiede.
Hallintotieteisiin hyväksytään avoimen väylässä enintään 5
opiskelijaa.
Hakijalla tulee olla yhteensä 90 opintopisteen laajuiset
yliopistotasoiset opinnot. Yhdessä oppiaineessa (suunniteltu pääaine) tulee olla noin 50 opintopisteen laajuiset
opinnot. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään
arvosanalla hyvät tiedot. Myös opintojen suorittamisajankohta sekä opintoihin käytetty aika otetaan huomioon.
Lisäksi edellytetään, että hallintotieteiden kandidaatin
tutkintoon vaadittavat toisen kotimaisen ja vieraan kielen
opinnot on pääosin suoritettu. HTK-tutkintoon vaaditaan
äidinkielen, toisen kotimaisen sekä yhden vieraan kielen
suullisen ja kirjallisen viestinnän opinnot (á 5 op). Alkeis-/
täydennyskurssit eivät korvaa em. tutkintoon vaadittavia
kieliopintoja.
Avoimen yliopiston opintojen perusteella (väylä 1) hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä hallintotieteiden kandidaatin että hallintotieteiden maisterin tutkintoihin.
väylä 2
Avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavien väylä
2 on koskee ainoastaan hakijoita, jotka suorittavat EteläPohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät HTK-tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Väylässä 2 on jatkuva haku.
Hakijalla on oltava suoritettuna vähintään 170 op opintoja, joiden tulee sisältää kaikki hallintotieteiden kandidaatin
tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta julkisjohtamisen kandidaatintutkielmaa (10 op) sekä kypsyysnäytettä. Julkisjohtamisen pääaineopinnot tulee olla suoritettuna
vähintään arvosanalla hyvät tiedot.
Väylän 2 kautta hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon. Hallintotieteiden maisterin tutkinto-oikeutta voi hakea erillisvalinnassa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen
Lisätietoja hausta hallintotieteisiin avoimen yliopiston
opintojen perusteella:
Opintopäällikkö Marja Vettenranta, p. 029 449 8175.
29
Fi
tie los
o
d
K
fin
e
ie
le
k
tj
un en
a
vi
es
tin
ta
tä
Kielet ja viestintä
Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu voimakkaasti
kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy,
kääntäminen ja kulttuurientuntemus. Vaasan yliopistossa
on myös valtakunnallisesti ainutlaatuinen kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma yhteistyössä Åbo Akademin kanssa.
Kielten ja viestinnän koulutuksessa voi suorittaa humanistisen koulutusalan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen
794/2004 mukaiset humanististen tieteiden kandidaatin ja
filosofian maisterin tutkinnot.
Bloggaaja:
Enni Yli-Hynnilä
kandidaattiohjelma
Kuortanelainen Enni raottaa opiskelijaelämän verhoa tuoreesta näkökulmasta. Toisen vuoden opiskelija on ehtinyt
tutustua Fabriikin sokkeloihin ja jakaa mielellään neuvoja
tulevillekin fukseille. Viestintää pääaineena lukeva Enni
ehti viime vuoden aikana toimia muun muassa bilevastaavana ja kirjoittaa kirjan. Lue blogista, mitä tuleva vuosi tuo
tullessaan!
Lue Ennin blogia Vineläinen säätää:
uva.fi/blogit
Opiskelijat valitaan kandidaattiohjelmiin, joissa pääaine
valitaan viimeistään ensimmäisen vuoden keväällä. Kandidaattiohjelmassa opiskelija suorittaa humanististen
tieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaattiohjelmiin valituille opiskelijoille
myönnetään myös oikeus suorittaa maisteriohjelmassa
filosofian maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Maisteriohjelma valitaan toisen vuoden keväällä
tai kolmantena vuonna.
Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot
Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on
180 op. Tutkinto on kolmivuotinen ja se suoritetaan kandidaattiohjelmassa. Opinnot koostuvat kandidaattiohjelman
yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista,
sivuaineopinnoista, yleisopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista sekä muista opinnoista.
Opintoihin sisältyy myös liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä opintoja. Kandidaattiohjelmat,
katso
www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages.
Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto on kaksivuotinen ja se suoritetaan maisteriohjelmassa.
Maisteriohjelmat, katso www.uva.fi/fi/education/master/languages_and_communication.
30
Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa koulutusohjelmissa ja
pääaineissa:
(Pääaineena suomenkielisillä on ruotsin kieli, ruotsinkielisillä joko suomi toisena kotimaisena kielenä tai
ruotsi äidinkielenä.)
kandidaattiohjelma
(Pääaineena voi olla viestintätieteet, nykysuomi tai
englannin kieli.)
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (Pääaineena
ruotsin kieli.)
Sivuaineina voi edellä mainittujen pääaineiden lisäksi opiskella venäjän kieltä, ranskan kieltä, pohjoismaisia opintoja, terminologiaa ja teknistä viestintää, monikielisyyttä,
kulttuurienvälistä viestintää sekä tulkkausta. Sivuaineiksi
soveltuvat myös tiedekunnan tarjoamat muut oppiaineet
(aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede sekä filosofia) sekä muiden tiedekuntien
järjestämät oppiaineet. Myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja voi sisällyttää
tutkintoon.
Koulutus antaa hyvän pohjan suuntautua moniin kielitaitoa ja viestinnän asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, esim.
kääntäjän, tulkin, kielenhuoltajan, tiedottajan, www-toimittajan, koulutussuunnittelijan, teknisen kirjoittajan tai mediasuunnittelijan työhön.
Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan humanistisia tieteitä opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat olleet
esim. viestintäpäällikkö, viestintäkoordinaattori, Communication Specialist, Head Coordinator, kv. koordinaattori,
lehtori, kääntäjä, tekninen kirjoittaja, suunnittelija, projektipäällikkö, Designer, kielenhuoltaja, yliopettaja, Training
Development Specialist, koulutussuunnittelija, mediaraportoija, ohjaaja, Resource Planner, toimittaja, Manager,
31
tiedottaja, kehityspäällikkö, kielikouluttaja, myyntipäällikkö,
vientiassistentti, teknisen viestinnän asiantuntija, sisällön
tuottaja, graafinen suunnittelija, toimituspäällikkö, tuotepäällikkö, tutkija, uutispäällikkö, viestintäkonsultti, User
Interface Specialist, opintoneuvoja, informaatioarkkitehti,
tietotekniikan tietokirjoittaja, multimediatuotteiden suunnittelija ja uusmediayrittäjä.
Hakeminen
Voit etsiä kielten ja viestinnän koulutuksia
Opintopolusta hakusanoilla:
Vaasan + yliopisto + kandidaattiohjelman nimi (esim.
kotimaisten kielten kandidaattiohjelma)
Vaasan + yliopisto + koulutus (esim. kielikylpykoulutus)
Vaasan + yliopisto + haluttu pääaine (esim. englanti,
nykysuomi tai ruotsi)
humanististen tieteiden kandidaatti / filosofian
maisteri + Vaasa
Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia
äidinkielenä tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Opiskelijan on mahdollista suuntautua myös hallintotieteisiin.
Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Ilmoitus pääaineesta tehdään opintopäällikölle.
Ohjelma koostuu mm. ohjelman yhteisistä opinnoista,
pääaineen perus- ja aineopinnoista, toisen kotimaisen tai
äidinkielen opinnoista sekä eri maisteriohjelmiin suuntaavista opinnoista.
Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin seuraavasti:
Hakukohteet
sisäänotto
35
Saksan kielen ja kulttuurin
kandidaattiohjelma
20
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
75
20
HAKUAIKA
9.4.2014 klo 15.00
Hakulomake
32
Kandidaattiohjelmien
esittely ja
valintaperusteet
Aloitat kandidaatin opinnoilla kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon.
Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat,
joihin voit jatkaa suoraan: katso www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti/studies/swedish.
Ohjelma kouluttaa kotimaiset kielet hallitsevia kielen asiantuntijoita ja se vastaa kaksi- ja monikielisen julkishallinnon
ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi
sinulla on pääaineen vankka kielitaito ja kyky itsenäisesti kehittää edelleen kielitaitoa,
sinulla on erikoisalaviestinnän ja kotimaisten kielten
välisen kääntämisen perustaidot, ja pystyt analysoimaan kotimaisten kielten rakenteellisia erityispiirteitä
kontrastiivisesti,
sinä olet vahvistanut suomalaisen ja pohjoismaisen
yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemustasi
sinulle on kehittynyt kriittinen ajattelutapa, ja sinulla on
valmiudet niin itsenäiseen työskentelyyn kuin vuorovaikutteiseen työskentelyyn eri ryhmissä ja yhteisöissä,
sinulla on työelämän edellyttämät liiketoimintaosaamisen perustaidot,
sinulla on opintojen ja mahdollisen opiskelijavaihdon
kautta saatuja valmiuksia toimia monikielisessä ja
kansainvälisessä yhteiskunnassa,
sinulla on sellaiset teoreettiset tiedot ja käytännön
taidot, että pystyt jatkamaan opintoja maisteritasolta.
Lisätietoa: www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti.
Kotimaisten kielten
kandidaattiohjelma
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma (KOTI) on tarkoitettu sinulle, joka haluat opiskella ruotsia ja suomea aidosti
kaksikielisessä ympäristössä yhdessä maamme suurimmista pohjoismaisten kielten yksiköistä.
Koulutus keskittyy monipuolisesti työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin. Koulutusohjelman vahvuuksia ovat
muun muassa erikoisalaviestintä, kääntäminen, tulkkaus ja
monikielisyys sekä kieli yhteiskunnallisena ja kulttuurisena
ilmiönä laajemminkin. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa opetus järjestetään joko suomen tai ruotsin kielellä.
Yksittäisten opintojaksojen suorituskieli on joko suomi ja/
tai ruotsi.
33
Valinnan pisteytys
Valintakoe
Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet
hakukelpoiset hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen.
Todistuspisteet
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään neljästä kokeesta seuraavasti (maks. 20 p.)
Valintakoe koostuu sekä sisältöä että kielitaitoa mittaavista
osioista. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä.
L
E
M
C
B
A
äidinkieli
v. 2007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe
v. 1996–2006 suoritettu äidinkielen koe
ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe
5
4
3
4
3,5
–
3
2,5
2,5
2
1,5
1,5
1
0,5
0,5
0,5
–
–
toinen kotimainen kieli
pitkän oppimäärän mukainen koe
keskipitkän oppimäärän mukainen koe
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0,5
0,5
–
reaalikoe, ainereaali tai matematiikka
(paras otetaan huomioon)
vieras kieli
pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän
mukainen koe (paras otetaan huomioon)
5
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0,5
0,5
Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta.
IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutktinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10.
Kokeeseen valmistaudutaan lukemalla verkkoaineisto. Valintakoeaineisto julkaistaan viimeistään 31.3.2015 osoitteessa
www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti.
Valintakokeen kielitaitoa mittaavaan osioon ei ole erillistä
valintakoekirjaa, vaan koe perustuu lukion oppimäärään tai
vastaavaan.
Valintakokeet järjestetään
klo 12–16
Valintamenettely
Kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä 35 uutta opiskelijaa.
Sinut voidaan valita joko ylioppilastodistuksen (1.), ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (2.) tai
valintakoepistemäärän perusteella (3.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut
ylioppilastutkintoa, voi tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (3.).
34
1. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan
enintään 10 parasta hakijaa (ks. todistuspistetaulukko). Ylioppilastutkintotodistusten perusteella valituille
ilmoitetaan hyväksymisestä viimeistään 22.5.2015.
Kaikki muut korkeakoulukelpoiset hakijat osallistuvat
valintakokeeseen ilman eri kutsua.
2. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valittujen
lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen
yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään 15
opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita
on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta
on saatava vähintään 4 pistettä.
3. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella
valitaan vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta
Saksan kielen ja KULTTUURIN
kandidaattiohjelma
Saksan kielen ja kulttuurin opiskelu on tarkoitettu sinulle,
joka haluat opiskella monipuolista, mielenkiintoista ja innostavaa saksan kieltä pienissä opetusryhmissä. Jokainen
opiskelija otetaan huomioon ja sinun on helppo tutustua
toisiin opiskelijoihin. Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelmassa pääaineen opetus- ja suorituskieli on yleensä
aina saksan kieli. Tutkintoon kuuluvat muut opinnot järjestetään lähes aina suomen kielellä.
Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma keskittyy
tämän päivän saksan kieleen ja kulttuuriin. Opinnot tarjoavat sinulle teoreettiset pohjatiedot, käytännön viestintä- ja
kielitaitoja sekä työelämässä tarvittavia valmiuksia, niin että
voit valmistuttuasi suuntautua erilaisiin tehtäviin kansallisille ja kansainvälisille työmarkkinoille.
Halutessasi voit suorittaa osan opinnoistasi myös ulkomailla. Oppiaineella on tiiviit kansainväliset suhteet ja yhteistyötä eri yliopistojen kanssa ympäri maailmaa. Sinulla
35
on erinomainen tilaisuus opiskella yksi tai kaksi lukukautta
ulkomailla, esim. Greifswaldissa, Münchenissä tai Wienissä.
Aloitat opintosi kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa
suoraan: katso http://www.uva.fi/fi/education/bachelor/
languages/german/studies/german/
Kielen, kääntämisen, nykykirjallisuuden ja kulttuurin opinnot antavat teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia toimia
erilaisissa saksan kielen ja kulttuurin hyvää tuntemusta
vaativissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, esimerkiksi yrityksissä, käännöstoimistoissa ja oppilaitoksissa.
olet kehittänyt saksan suullista ja kirjallista kielitaitoasi
ja pystyt vaivattomasti kommunikoimaan saksan kielellä eri tilanteissa,
osaat kääntää yleiskielisiä ja lyhyehköjä erikoisalan
tekstejä ensisijaisesti saksasta äidinkieleen,
olet natiiviopettajien avulla ja opiskelijavaihdossa tai
kieliharjoittelussa vahvistanut tietämystäsi saksankielisten maiden yhteiskunnasta, kulttuurista ja nykyhistoriasta,
tunnet kieli- ja kirjallisuustieteen keskeisimmät käsitteet ja menetelmät sekä osaat käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla,
osaat esitellä ja perustella tekemäsi ratkaisut sekä
kriittisesti arvioida omia ja muiden tuotoksia,
sinulla on alasi työtehtävissä vaadittava teoreettinen
ja käytännön perusosaaminen,
sinulla on kansainvälistä kokemusta ja työelämävalmiuksia kuten yhteistyö-, ongelmanratkaisu- ja
esiintymistaitoja,
sinulla on valmiudet syventää osaamistasi maisteriopinnoissa.
Lisätietoa: www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/german.
Valinnan pisteytys
Todistuspisteet
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti (maks. 20 p.):
L
E
M
C
B
A
äidinkieli
5
4
3
4
3,5
–
3
2,5
2,5
2
1,5
1,5
1
0,5
0,5
0,5
–
–
saksan kieli
keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0,5
0,5
–
5
4
3
2
1
0,5
5
4
3
2
1
0,5
toinen kotimainen kieli tai muu vieras kieli kuin
saksa
pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe
IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10.
36
37
Valintakoe
hakukelpoiset hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen.
Valintakokeessa edellytetään saksan kielen keskeisen sanaston ja koulukieliopin hallintaa. Varsinaista valintakoekirjaa ei ole. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä.
klo 12–16
Valintamenettely
Sinut voidaan valita joko ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (1.) tai valintakoepistemäärän
perusteella (2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen
mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voit
tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (2.).
Lisäksi sinut hyväksytään suoraan ilman valintakoetta, jos
olet onnistunut ylioppilaskirjoitusten saksan kielessä erinomaisesti (3.).
1. Ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan ensin enintään 10
opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita
on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta
on saatava vähintään 4 pistettä. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet: ks. todistuspistetaulukko.
38
2. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella
valitaan vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta
3. Edellisten lisäksi kandidaattiohjelman opiskelijaksi
hyväksytään ilman valintakoetta hakija, joka on kirjoittanut ylioppilaskirjoitusten saksan kielen lyhyessä
oppimäärässä laudaturin, pitkässä oppimäärässä laudaturin tai eximia cum laude approbaturin tai saanut
IB-, EB-, tai Reifeprüfung -tutkinnossa vastaavan arvosanan.
suuksia myös haasteita kielenkäytölle ja viestinnälle nykyyhteiskunnassa.
Aloitat kandidaatin opinnoilla kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon.
Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso pääaineittain
www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/vine/studies/modern_finnish
www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/vine/studies/communication_studies
www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/vine/studies/english
Ohjelma antaa valmiuksia suuntautua monipuolisiin viestintäalan tehtäviin yrityksissä, julkishallinnossa ja erilaisissa
muissa organisaatioissa.
(VINE) on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut viestinnän ja median nykyilmiöistä (esim. sosiaalinen media) sekä
viestinnän kehittämisestä globalisoituneessa maailmassa,
jossa viestintä tapahtuu yhä enenevässä määrin englannin
kielellä.
hallitset kielen ja viestinnän tutkimuksen peruskäsitteet ja -teoriat,
osaat analysoida kielen, viestinnän ja kulttuurin ilmiöitä sekä teoreettisesti että käytäntölähtöisesti,
osaat hyödyntää digitaalisen viestinnän välineitä,
kykenet toimimaan työelämässä oman alasi perustehtävissä ja soveltamaan alan tietämystä käytäntöön,
omaat valmiudet syventää osaamista maisterivaiheessa valitsemassasi pääaineessa tai suuntautumisvaihtoehdossa,
osaat viestiä sujuvasti oman alasi edustajien ja alan
ulkopuolisten kanssa suullisesti ja kirjallisesti suomeksi ja englanniksi,
kykenet toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä.
Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/
languages/vine.
Koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutkinnossaan yhdistää englannin, nykysuomen ja viestintätieteiden opintoja. Opiskelija valitsee pääaineekseen joko
englannin, nykysuomen tai viestintätieteet ensimmäisen
vuoden keväällä. Opiskelija saa yleensä haluamansa oppiaineen (englanti, nykysuomi tai viestintätieteet) pääaineekseen. Katso www.uva.fi/fi/education/bachelor/
languages/vine/studies/planning.
Kolmivuotisessa koulutusohjelmassa tarkastelet kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä monitieteellisestä
näkökulmasta. Ohjelmassa voit opiskella erikoisalaviestintää, diskurssintutkimusta, digitaalista viestintää, mediatutkimusta, teknistä viestintää, käännösviestintää ja
kulttuurintutkimusta. Ohjelma perustuu ajatukseen siitä,
että kulttuurienvälisyys ja erilaiset ammatit sekä jatkuvasti kehittyvät viestintävälineet luovat paitsi uusia mahdolli-
39
Valinnan pisteytys
Valintakoe
hakijat voivat osallistua valintakokeeseen. Kokeeseen ei
lähetetä erillistä kutsua. Valintakoe koostuu tehtävistä, joiden avulla arvioidaan viestintävalmiuksia, englannin ja suomen kielen hallintaa, analyyttistä kykyä, tekstin tuottamisen
taitoa ja kohderyhmän huomioonottamista. Kaikki ohjelmaan hakevat tekevät saman valintakokeen ja jokaiseen
kokeen osioon on vastattava.
Todistuspisteet
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti (maks. 20 p.):
L
E
M
C
B
A
Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä.
äidinkieli
5
4
3
4
3,5
–
3
2,5
2,5
2
1,5
1,5
1
0,5
0,5
0,5
–
–
englannin kieli
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0,5
0,5
–
5
4
3
2
1
0,5
toinen kotimainen kieli tai muu vieras kieli kuin
englanti
pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän
mukainen koe (paras otetaan huomioon)
Valintakoeaineisto on saatavilla viimeistään 31.3.2015
verkosta osoitteesta www.uva.fi/fi/fields/languages_
and_communication/bachelor/languages/vine.
5
4
3
2
1
0,5
klo 12–16
Valintamenettely
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan
valitaan yhteensä 75 uutta opiskelijaa.
Hakijat valitaan viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan joko ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän tai valintakoepistemäärän perusteella. Sinut otetaan huomioon molemmissa valinnoissa (1.
ja 2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista.
Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi tulla valituksi
vain valintakoepistemäärän perusteella (kohta 2.).
40
1. Ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään 38 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli
saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on
useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeen jokaisesta osiosta on saatava vähintään 1 piste.
2. Tämän jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 37 opiskelijaa. Varasijoilta
hyväksyttävät valitaan valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeen jokaisesta osiosta on saatava vähintään 1 piste.
koulutusohjelma
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (KIKY) on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut kielikylvystä ja ruotsin kielestä. Opiskelet aidosti kaksikielisessä ympäristössä kielikylpyopettajaksi ja valmistut myös sekä luokanopettajaksi
että ruotsin kielen aineenopettajaksi. Kielikylpykoulutuksen
koulutusohjelmassa opetus järjestetään lähes kokonaan
ruotsin kielellä.
Kielikylpy on opetusohjelma, jossa uusi kieli omaksutaan
käyttämällä sitä luonnollisissa ja mielekkäissä kommunikaatiotilanteissa. Kielikylvyssä opettaja puhuu lapsille vain
opetettavaa kieltä, mutta ymmärtää myös lasten äidinkieltä. Lapset saavat käyttää äidinkieltään, mutta heitä rohkaistaan uuden kielen aktiiviseen käyttöön. Kielikylvyssä
lapsi oppii yhden tai useamman vieraan kielen sekä säilyttää ja kehittää samalla äidinkielen taitoansa.
Opiskelijat valitaan suorittamaan filosofian maisterin tutkinnon (FM-tutkinto) kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmassa, jossa pääaineena on ruotsin kieli (suuntautumisvaihtoehtona monikielisyys). Koulutus järjestetään yhteistyössä
Åbo Akademin kanssa.
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaan sisältyvät Vaasan
yliopistossa suoritettavat ruotsin kielen perus-, aine- ja syventävät opinnot, monikielisyysopinnot, yleisopinnot sekä
41
Språk och kommunikation
viestintä- ja kieliopinnot. Lisäksi koulutusohjelman opiskelijat suorittavat sivuaineopintoina Åbo Akademissa opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä perusopetuksessa
opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset
opinnot (60 op) ruotsin kielellä.
Koulutus (FM-tutkinto) antaa
valmiudet toimia kielikylpyopettajana peruskoulussa,
kelpoisuuden toimia peruskoulussa luokanopettajana,
kelpoisuuden toimia ruotsin kielen opettajana peruskoulussa ja lukiossa.
Kandidaatin ja maisterin tutkinnot suoritettuasi
sinulla on vankka ruotsin kielen kielitaito ja pystyt
kommunikoimaan tilanteen vaatimalla tavalla erityyppisissä ammatillisissa ja sosiaalisissa tilanteissa,
olet perehtynyt monikielisyyden, kielikylvyn ja ruotsi
toisena kielenä alojen tutkimukseen,
tunnet käytännössä ja teoriassa erilaisten monikielisten oppimisympäristöjen toimintamekanismeja,
erityisesti liittyen kielikylpyyn,
sinulla on sellaiset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja ammatilliset valmiudet, joita
perusopetuksen luokanopetus ja kielikylpyopetus
edellyttävät (esiopetus ja vuosiluokat 1–6),
sinulla on sellaiset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja ammatilliset valmiudet, joita
suomenkielisen perusopetuksen ja lukion ruotsin
kielen aineenopetus edellyttävät.
Lisätietoa: www.uva.fi/fi/education/bachelor/
anguages/immersion.
Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut
rajoituksia vuoden 2012 alusta.
Rajoitukset koskevat Vaasan yliopistossa kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaa (opettajankoulutus).
Tällä alalla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin
liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin
toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista
kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia
sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei
hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä
syystä osallistua koulutukseen.
Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este
opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo
hakuvaiheessa.
Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa
velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä
tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on
välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja
tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen
täyttyessä.
Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä
opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää
myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain
niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai
muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä,
ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista.
Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää,
ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset,
tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö
ja huumausainerikokset).
Valinnan pisteytys
Valinnassa voi saada enintään 115 pistettä, joista enintään
15 pistettä kirjallisesta kokeesta (valintakokeen ensimmäisestä vaiheesta),
20 pistettä suullista kielitaitoa mittaavasta haastattelusta (valintakokeen toisesta vaiheesta),
45 pistettä soveltuvuutta mittaavasta haastattelusta (valintakokeen toisesta vaiheesta),
35 pistettä ylioppilastutkintotodistuksesta
Todistuspisteet
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään viidestä kokeesta (maks. 35 p.):
L
E
M
C
äidinkieli
10
8
6
8
7
–
7
6
5
5
4
4
toinen kotimainen kieli
keskipitkän oppimäärän mukainen koe
10
8
8
7
7
6
5
4
1. vieras kieli
5
4
4
3,5
3,5
3
2,5
2
matematiikka
5
4
4
3,5
3,5
3
2,5
2
5
4
3,5
2,5
reaalikoe tai ainereaali
42
43
Valintakoe
Valintakoe koostuu kielitaitoa ja soveltuvuutta mittaavista
osioista, joista voi saada yhteensä enintään 80 pistettä.
Valintakoe koostuu kahdesta vaiheesta:
1. Kaikki hakukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeen
ensimmäiseen vaiheeseen ilman erillistä kutsua.
2. Toiseen vaiheeseen kutsutaan enintään 80 parasta
ensimmäisen vaiheen perusteella.
Ensimmäinen vaihe
Kaikki hakukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen.
Valintakokeen ensimmäinen vaihe koostuu kirjallisesta kokeesta, jossa arvioidaan hakijan suomen ja ruotsin kielten
kielitaitoa sekä kielikylpytuntemusta.
Kokeeseen valmistaudutaan lukemalla aineisto, joka julkaistaan viimeistään 31.3.2015 osoitteessa www.uva.fi/
fi/education/bachelor/languages/immersion.
Kokeesta voi saada enintään 15 pistettä (suomen kielestä
5 pistettä, ruotsin kielestä 5 pistettä, sisällöstä 5 pistettä). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi, hänen tulee saada
jokaisesta osiosta vähintään 3 pistettä (yht. vähintään 9
pistettä).
Valintakokeen ensimmäisen vaiheen perusteella kutsutaan
enintään 80 parasta hakijaa valintakokeen toiseen vaiheeseen. Jos hakijoita on 80. parhaan pisterajalla tasapistetilanteessa, valitaan kuitenkin kaikki saman valintakoepistemäärän saavuttaneet hakijat.
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään
klo 12–16
44
Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Ilmoita haluamasi koepaikkakunta sähköisellä hakulomakkeella. Kokeeseen ei lähetetä
erillistä kutsua.
Toinen vaihe
Toisen vaiheen valintakoe koostuu suullista kielitaitoa ja
soveltuvuutta opetusalalle mittaavista osioista, joista voi
saada yhteensä enintään 65 pistettä:
20 pistettä suullista kielitaitoa mittaavasta haastattelusta
45 pistettä soveltuvuutta mittaavasta haastattelusta
Suullista kielitaitoa mittaava haastattelu
Haastattelu, jossa arvioidaan hakijan ruotsin ja suomen
kielten suullista taitoa, käydään hakijan ja kahden haastattelijan kesken. Kummastakin kielestä saa 0–10 pistettä
(maks. 20 pistettä).
Soveltuvuutta opetusalalle mittaava haastattelu
Haastattelu, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta opetusalalle, käydään hakijan ja kolmen Åbo Akademin haastattelijan kesken. Tavoitteena on selvittää hakijan motivaatio,
vuorovaikutustaidot haastattelutilanteessa, valmius itsereflektioon sekä hakijan kyky pohtia koulun roolia oppimis- ja
työskentely-ympäristönä nyky-yhteiskunnassa. Haastattelutilanteessa hakijan suullinen kielitaito arvioidaan lähinnä
hakijan kykynä ilmaista ajatuksiaan ja valmiutena toimia
kielellisenä mallina.
Soveltuvuushaastattelua varten hakijan tulee täyttää lomake, joka lähetetään toisen vaiheen valintakoekutsun yhteydessä hakijalle. Hakijan tulee ottaa täytetystä lomakkeesta
kolme kopiota, jotka annetaan haastattelijoille haastattelutilanteen yhteydessä.
Kukin haastattelija antaa 0–5 pistettä. Haastateltavan saama pistemäärä kerrotaan kolmella (maks. 45 pistettä).
Valintakokeen toinen vaihe järjestetään Vaasan yliopistolla
MAANANTAINA JA TIISTAINA 15.–16.6.2015
klo 10–18
Koe järjestetään vain Vaasan yliopistossa. Hakija osallistuu
kokeeseen yhtenä em. päivistä. Hakijat kutsutaan valintakokeen toiseen vaiheeseen sähköpostitse. Kutsu lähetetään hakulomakkeessa olevaan sähköpostiosoitteeseen
viikolla 24. Kutsussa kerrotaan hakijan valintakoepäivä.
Valintamenettely
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaan valitaan yhteensä 20 opiskelijaa.
Voit tulla valituksia ohjelmaan joko ylioppilastodistuksen ja
valintakokeen yhteispistemäärän (1) tai valintakokeen perusteella (2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi tulla
valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (2.).
1. Ensin hyväksytään enintään 10 opiskelijaa ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen ensimmäisen ja
toisen vaiheen yhteispistemäärän perusteella. Mikäli
saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on
useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä.
2. Sen jälkeen hyväksytään valintakokeen ensimmäisen
ja toisen vaiheen pistemäärän perusteella vähintään
10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan valintakoepistemäärän perusteella.
perusteella
Haku humanististen tieteiden kandidaatin ja
filosofian maisterin tutkintoon
Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu lähinnä opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa.
Hakemisella avoimen yliopiston opintojen perusteella
tarkoitetaan hakemista tutkinto-opiskelijaksi avoimessa
yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Avoimen
yliopiston opintojen perusteella voivat hakea myös erillisiä
opintokokonaisuuksia Suomessa tai ulkomailla suorittaneet opiskelijat.
Avoimen yliopiston opintojen perusteella hyväksytään
enintään 5 uutta opiskelijaa/kandidaattiohjelma. Mikäli
karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena on
suoritettujen opintojen laajuus ja opintomenestys.
Hakumenettely avoimen yliopiston
opintojen perusteella
Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00.
Opiskelijaksi haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake
osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi
koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen
tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi hakukohde, jonka nimessä mainitaan
suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella.
Hakemuksessa tulee olla seuraavat asiakirjat:
Erillishaku kielten ja viestinnän
opintoihin
Humanistisen koulutusalan tutkinto-opiskelijaksi voi hakea
yhteishaun lisäksi erillishaun kautta ilman valintakoetta.
1. Alkuperäinen opintosuoritusrekisteriote tai oikeaksi
todistetut jäljennökset erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen tai
kurssien nimet ja arvosanat.
45
2. Muista kuin Vaasan yliopiston vaatimusten mukaan
suoritetuista opinnoista hakemukseen tulee liittää
myös opintojaksokuvaukset opinto-oppaista tai vastaavista.
3. Vapaamuotoinen perustelu opiskeluoikeuden hakemiselle.
Valinnan perusteena käytetään hakulomakkeen liitteenä
toimitettavien todistuksissa/opintorekisteriotteissa olevia
tietoja. Opintosuorituksia on kuitenkin mahdollisuus täydentää kevään aikana. Hakuperusteena olevien opintojen
tulee olla suoritettuna ja lopullisen opintorekisteriotteen
suoritetuista opinnoista toimitettuna yliopiston hakijapalveluihin 15.6.2015 mennessä.
Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä.
Hakijat saavat tiedon valinnan tuloksesta postitse.
kumppani.
Lisätiedot hakemisesta humanistiselle koulutusalalle avoimen yliopiston opintojen perusteella:
opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir, p. 029 449 8149
Valintaperusteet
Hakijalta edellytetään vähintään perusopinnot tai niitä vastaavat tiedot haettavassa koulutusohjelman pääaineessa
tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa.
46
47
at
io
n
Fi
lo
f
a
Sp
ku so
rå
k
fis
oc
l
h
te k
ko
m
t
m
en a
un
ik
Bloggaren:
Linda Storås
En österbottnisk modersmålsstudent med en stor
förkärlek för tyska språket. Drömmer om att skriva
en roman, att förändra någons liv och att vara nöjd.
Läs mer på Lindas blogg
En språkstudents vardag:
uva.fi/blogit
Vetenskapsområdet språk och kommunikation har en tydlig internationell och mångkulturell inriktning. Inom såväl
undervisning som forskning ligger tyngdpunkten på fackspråk, språkbad, översättning och kulturkännedom.
Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man i enlighet med förordningen F 794/2004 avlägga kandidatexamen i humanistiska vetenskaper och filosofie magisterexamen.
Examina avläggs inom ramen för olika program: kandidatprogram, magisterprogram. Studenten blir först antagen
till ett kandidatprogram för att därefter, senast under vårterminen det första studieåret, välja önskat huvudämne
inom programmet.
Under det tredje studieåret ska en svenskspråkig student
välja ett av tre möjliga magisterprogram.
Vid filosofiska fakulteten kan man studera på såväl svenska som finska inom kandidatprogrammet för de inhemska
språken och kandidatprogrammet för tyska språket och
kulturen.
Kandidatexamen i humanistiska
vetenskaper och filosofie magister
examen
Kandidatexamen i humanistiska vetenskaper omfattar 180
studiepoäng och tre års heltidstudier inom ramen för ett
kandidatprogram. Studierna i kandidatprogrammet består
av studieperioder som är gemensamma för hela programmet, grund- och ämnesstudier i huvudämnet, biämnesstudier, allmänna studier, språk- och kommunikationsstudier
samt övriga studier. I programmet ingår också studier med
anknytning till affärsverksamhet och internationalisering.
Kandidatprogrammens struktur, se www.uva.fi/sv/education/bachelor/languages.
cation/master/languages_and_communication.
Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man avlägga kandidatexamen i humanistiska i följande kandidatprogram:
(Huvudämnen finska som det andra inhemska språket, modersmålet svenska eller ruotsin kieli)
Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen
(Huvudämnen tyska språket och kulturen eller saksan
kieli ja kulttuuri)
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (undervisning på finska och på engelska)
I programmen ingår såväl obligatoriska som fritt valbara
biämnen. Utöverer de tidigare nämnda huvudämnena kan
man vid filosofiska fakulteten som biämnen välja t.ex. tolkning, flerspråkighet, nordiska studier, ryska, franska, samt
interkulturell kommunikation. Man kan också välja biämnen
inom det förvaltningsvetenskapliga området, t.ex. inom lag
och förvaltning.
Även vid universitetets övriga fakulteter kan man välja biämnen, t.ex. inom handel och teknik. Dessa studier bedrivs
främst på finska. Dessutom kan man inom ramen för avtalet om flexibel studierätt (s.k. JOO-studier) avlägga biämnesstudier vid Åbo Akademis och Svenska handelshögskolans enheter i Vasa. Den studerande kan inom ramen
för nationella samarbetsavtal studera inte bara vid de olika
högskoleenheterna i Vasa, utan även inom nationella nätverksuniversitet. Universitetet uppmuntrar de studerande
att avlägga en del av sina examensstudier utomlands antingen som utbytesstuderande eller i form av internationell
praktik.
Filosofie magisterexamen omfattar 120 studiepoäng och
två års heltidsstudier, antingen inom ramen ett magisterprogram. Magisterprogrammen, se www.uva.fi/sv/edu-
48
49
God och mångsidig
yrkeskompetens
Utbildningen ger en god grund för olika yrken som kräver
språkkunskaper och sakkunskap på kommunikationens
område.
Vasa universitets undersökning om hur studerande som
avlagt examen inom humaniora har placerat sig i arbetslivet, visar att såväl yrkesbeteckningarna som arbetsuppgifterna är mångskiftande, t.ex. översättare, tolk, språklärare, informationschef, Communication Specialist, Head
Coordinator, koordinator för internationella ärenden,
rektor, lektor, teknisk skribent, planerare, projektledare,
språkvårdare, överlärare, Training Development Specialist,
utbildningsplanerare, mediarapportör, handledare, Resource Planner, redaktör, Manager, informatör, forskare,
utvecklingschef, språkutbildare, försäljningschef, exportassistent, sakkunnig inom teknisk kommunikation, grafisk
planerare, redaktionschef, produktchef, nyhetschef, kommunikationskonsult, forskare, studiehandledare, skribent
inom datateknik, planerare av multimediaprodukter, företagare inom media.
Studiehandledning
Nya studerande inleder sina studier med att ta del
av information på olika nivåer:
1. på universitetsnivå (gemensamt för alla nya)
2. på fakultetsnivå (området språk och kommunikation)
3. på programnivå
Samtidigt indelas de studerande i mindre grupper, s.k. tutorgrupper. En tutor är en äldre studerande inom samma
område som utbildats för sin uppgift att hjälpa de nya studerandena med att lära känna den nya studiemiljön, andra
studerande och universitetssamfundet överhuvudtaget.
Tutorerna skall hjälpa de nya studerandena att komma
igång med studierna, samt bistå dem i andra frågor och
eventuella problem som hänför sig till studierna.
Handledning som gäller specifika examensstudier får den
50
studerande av studiechef Eija Heinonen-Özdemir, samt
ämnesinstitutionernas studierådgivare/assistenter och lärare. Universitetets studentservice (som finns i byggnaden
Luotsi) erbjuder bl.a. allmän studierådgivning, studentkansliets tjänster samt studiestödsrådgivning.
I studiehandböckena finns detaljerade uppgifter om examensstruktur, ämneskombinationer, studiegång osv. Nya
studerande får ett eget exemplar av studiehandboken när
de inleder sina studier. Studiehandböckerna finns också
på nätet: www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/languages_and_communication.
I frågor som rör ansökning och studier kan man kontakta studiechef Eija Heinonen-Özdemir, tfn 029 449
8149, ehe@uva.fi eller Studentservice, hakijapalvelut@uva.fi eller tfn 029 449 8166.
Studiestöd för högskolestuderande
Studiestöd kan beviljas heltidsstuderande som antagits till
läroinrättning och är i behov av ekonomiskt stöd. Studiestödet består av studiepenning, bostadstillägg och studielån med statsborgen.
För avläggande av lägre och högre högskoleexamen (300
sp) kan en universitetsstuderande få studiestöd 50 månader. Den maximala studiestödstiden för högskolestudier är
64 månader.
Studerandes studiestödsärenden sköts av studiestödsservice på Vasa universitet.
Mer information om studiestödet: www.kela.fi/svenska.
och alla andra tidskrävande aktiviteter som hör idrotten till,
försvårar uppbyggandet av en civil karriär. En elitidrottare
eller en idrottare som siktar mot toppen behöver stöd för
att trygga en framgångsrik civil- och idrottskarriär.
VRIA har samarbete med högskolor och universitet, erbjuder tränartjänster och träningskompisar samt andra tjänster inom området för livskompetens.
Idrottare inom alla grenar kan söka till idrottsakademin,
men särskilt erbjuder vi träning i bl.a. följande idrottsgrenar: ishockey, friidrott, längdskidåkning, simning och
orientering.
Idrottaren söker en studieplats via läroinrättningens sedvanliga antagningsförfarande. Till Vasaregionens Idrottsakademi kan idrottaren söka genom att fylla i ansökningsblanketten som finns på vår hemsida och skicka den till
adressen Vasaregionens Idrottsakademi, Wolffskavägen
30, 65200 VASA.
Verksamhetsledare Jens Wallin,
050 535 5499, jens.wallin@vsua.fi
Bekanta dig med Vasa universitet och studielivet genom
att läsa www.uva.fi/blogs och
Facebook.com/universityofvaasa
Twitter.com/univaasa
Youtube.com/universityofvaasa
Instagram.com/univaasa
Pinterest.com/univaasa
Linkedin.com/company/university-of-vaasa
Nyttiga länkar
Vasaregionens Idrottsakademi
(www.vsua.fi)
De flesta idrottare har erfarenheter av hur svårt det kan
vara att kombinera seriösa idrottsliga ambitioner och högskolestudier. Intensiv träning, tävlings- och träningsresor
www.vaasa.fi
www.vyy.fi (studentkåren)
www.voas.fi (boende)
www.yths.fi (hälsovård)
Ansökning till studier
Allmän ansökningsbehörighet
Du är behörig att söka till utbildning som ingår i
gemensam ansökan om du har avlagt någon av följande
examina:
finländsk studentexamen
International Baccalaureate -examen (IB), European
Baccalaureate -examen (EB) eller Reifeprüfungexamen (RP)
minst treårig yrkesinriktad grundexamen eller motsvarande tidigare studier
en yrkesinriktad grundexamen, yrkesexamen eller
specialyrkesexamen som fristående yrkesexamen eller
motsvarande tidigare examen
utländsk utbildning, som i landet i fråga ger behörighet för motsvarande högskolestudier
Som universitetsstuderande kan också antas personer
som av universitetet annars konstateras ha tillräckliga kunskaper och färdigheter för studierna.
Den som avlägger studentexamen våren 2015 är behörig att söka även om han/hon får sitt examensbetyg efter
ansökningstidens slut. Den som våren 2015 avlägger yrkesexamen är också behörig att söka även om han/hon
skulle få sitt examensbetyg efter ansökningstidens slut.
Den som avlagt yrkesexamen samt får sitt examensbetyg
efter ansökningstidens slut, ska senast 4.6.2015 lämna in
en kopia av examensbetyget till universitetet.
I oklara situationer kan sökande kontakta universitetet på
förhand. Om sökande inte har någon examen som ger allmän ansökningsbehörighet, måste han/hon lämna in en
motiverad ansökan till universitet inom mars månad, samt
bifoga kopior av tidigare studieintyg och examensbetyg.
Examensbetyg för International Baccalaureate (IB), European Baccalaureate (EB) och Reifeprüfung jämställs
med finländskt studentexamensbetyg i enlighet med undervisnings- och kulturministeriets rekommendationer på
följande sätt:
51
Finländsk
studentexamen
IBexamen
*) EBexamen
Reifeprüfung
vitsord
poäng
poäng
poäng
laudatur
eximia
magna
cum laude
lubenter
approbatur
7
6
5
4
3
2
10.00–9.00
8.95–8.00
7.95–7.00
6.95–6.00
5.95–5.00
4.95–4.00
15–13
12–10
9–8
7
6–5
4
Fastän det finns två olika ansökningstider på våren, kan du
söka högst till 6 ansökningsalternativ och priorisera dina
utbildningar i önskad ordning. Då den första ansökningstiden utgått, kan du inte längre ändra den inbördes ordningen för de utbildningar som ingår i den första ansökningsomgången, medan du ännu fritt kan ändra ordningen
för de utbildningar som ingår i den andra ansökningstiden.
*EB-examen: När det gäller lång eller kort matematik avviks från denna skala enligt följande:
Laudatur 10.00–9.50, Eximia cum laude approbatur 9.45–
8.50 och Cum laude approbatur 8.45–7.00
Du kommer att få bekräftelse på mottagen ansökan till den
e-postadress, som du angett i ansökningsblanketten. Kom
ihåg att du måste fylla i ock skicka ansökningsblanketten
senast den sista dagen av andra ansökningstid kl. 15.00.
Elektronisk ansökan
Om du inte har möjlighet att ansöka elektroniskt, kan du
beställa en sedvanlig ansökningsblankett från högskolornas ansökningsservice.
Ansökan i gemensam ansökning sker genom att man fyller i en elektronisk ansökningsblankett på Internetadressen www.studieinfo.fi. Via den elektroniska ansökan kan
man fylla i ansökningsblankett till alla ansökningsalternativ
i universitet och yrkeshögskolor som är med i gemensam
antagning.
Bilagor till ansökan
Du kan söka till högst sex utbildningar i en och samma gemensamma ansökan. Sätt utbildningarna i önskad ordning
på ansökningsblanketten. Prioriseringen av ansökningsönskemålen är bindande, du kan inte ändra ordningen efter att ansökningstiden har utgått. Du kan ändra ordningen
på dina ansökningsönskemål fram till slutet av ansökningstiden. Du kan göra detta själv genom att registrera dig och
identifiera dig i tjänsten Min Studieinfo. Också en tjänsteman vid högskolan kan göra ändringen.
Det finns 2 ansökningstider i vårens gemensamma ansökan:
1. Ansökningstid 7.1.–27.1.2015 kl. 15.00:
engelskspråkiga utbildningar och Konstuniversitetets
utbildningar
2. Ansökningstid 17.3.–9.4. klo 15.00:
52
finsk- och svenskspråkiga utbildningar, också alla
Vasa universitets utbildningar i gemensam ansökan
Följande sökande till Vasa universitet ska senast
23.4.2015 lämna in en kopia av examensbetyget till Vasa
universitets ansökningservice:
Sökande som avlagt finländsk studentexamen före år
1990.
Sökande som avlagt IB-, EB- och Reifeprüfungexamen.
Sökande som avlagt utländskt examen.
Sökande som inte har avlagt studentexamen (t.ex.
de som avlagt treårig yrkesexamen) skall bifoga till
ansökan en kopia av sitt grundutbildningsbetyg. Om
examen blir färdig i maj eller juni 2015, skall man
lämna in en kopia av betyget senast 4.6.2015.
Universitetet får uppgifter om alla som avlagt finländsk
studentexamen 1990 eller senare. Därför behöver dessa
sökande inte bifoga något examensbetyg till ansökan.
De som avlägger IB-examen år 2015 och söker till kandi-
datprogrammen inom humanistiska vetenskaper ska som
bilaga lämna in en kopia av IB-examens preliminära vitsord. Det slutliga urvalet bekräftas först då studenten har
fått sitt examensbetyg och lämnat in en kopia till universitetets ansökningsservice. Kopian lämnas in snarast möjligt. Originalbetyget kontrolleras när studierna påbörjats.
Om det blir förändringar i examensvitsorden måste den
sökande omedelbart meddela detta till universitetets ansökningstjänst.
Praktiska anvisningar
för urvalsprovet
Till urvalsprovet skall den sökande ta med sig skrivredskap
och identitetsbevis försett med fotografi. Det är förbjudet
att ta med sig matsäck till själva urvalsprovet (undantag
utgör hälsoskäl, som man måste säga till om på förhand).
Det är även förbjudet att ta med sig elektronisk utrustning,
t.ex. mobiltelefon, till provet.
Urvalsfrågor från tidigare år
En del av urvalsfrågorna från tidigare år finns på universitetets webbsidor på adressen: www.uva.fi/fi/for/
prospective/admissions/examinations/eq. Endast
om den som utformat provet gett lov därtill, har frågorna
publicerats.
Specialarrangemang vid urvalsprovet
Om den sökande är beroende av speciella hjälpmedel
eller arrangemang (t.ex. ett separat bord, urvalsfrågorna
i punktskrift) vid urvalsprovet, skall han/hon skriftligen anhålla om detta senast när ansökningstid utgår. I anhållan
bör anges vilka specialarrangemang den sökande behöver
och till ansökan bör bifogas läkarintyg eller annat motsvarande sakkunnigutlåtande, som påvisar behovet av specialarrangemang. Den sökande bör redan i ansökningsskedet ange, huruvida han/hon av hälsoskäl måste få inta
mellanmål eller medicin under provet. Urvalsprovet skall
då göras i Vasa.
Resultat
Resultaten från urvalsproven som gäller för studier som
inleds hösten 2015 publiceras senast den 1 juli 2015.
Alla som deltagit i Vasa universitets urvalsprov för filosofie magisterexamen får meddelande om resultatet i urvalsprovet. Utöver detta kan de som har loggat in sig på Min
studieinfo-tjänsten kontrollera sitt resultat på webbsidan.
Du blir erbjuden en studieplats till den utbildning som satt
som högsta önskemål och till vilken du kan bli antagen på
basis av din antagningsframgång.
Mottagande av studieplats
Du kan ta emot studieplatsen bindande om du blir antagen till den utbildning som du prioriserat högst. Efter att
antagningsresultaten publicerats kan du ta emot studieplatsen bindande eller villkorligt:
Du kan ta emot platsen bindande även om du är
på reservplats för en utbildning som du satt i högre
prioritetsordning.
Du kan ta emot platsen villkorligt och vänta på att
besluten om antagning till dina utbildningar som du
satt i högre prioritetsordning blir klara.
Studieplatser kan bli lediga ända fram till det datum som
högskolan meddelat. En villkorlig mottagning av studieplats ändras till bindande om du inte väljs till utbildning
som du satt i högre prioritetsordning. Om du antas till en
utbildning som du satt i högre prioritetsordning, annulleras
dina lägre önskemål. Du kan endast erbjudas en studieplats fastän din antagningsframgång skulle räcka till för
flera utbildningar. Du får information om hur din ansökan
framskrider och du kan ta emot studieplatsen genom att
registrera dig i Min Studieinfo-tjänsten.
Alla sökande som senast 1 juli 2015 godkänts som studerande bör ta emot sin studieplats via Min Studieinfo -tjänsten (bara de som loggat in!) senast 15 juli 2015 kl. 15.00.
53
Inträdessökande som är missnöjd med resultatet av urvalet kan skriftligen begära rättelse hos universitetet inom 14
dagar efter det att resultatet av urvalet offentliggjorts. Den
sökande har rätt att se sitt svarspapper och kontrollera
poängräkningen under de 14 nämnda dagarna vid Vasa
universitets studiebyrå, Wolffskavägen 34.
Bestämmelsen om en studieplats
En studerande, som blivit antagen, kan ta emot endast en
studieplats som leder till högskoleexamen för studier som
inleds under samma termin. Därtill gäller bestämmelsen
endast utbildningar som ingår i den riksomfattande gemensamma ansökan (inklusive Försvarshögskolan). Universitetens separata antagningar och yrkeshögskolornas
vuxenutbildning på främmande språk och högre yrkeshögskoleexamina på främmande språk står utanför bestämmelsen.
Bestämmelsen utgör inget hinder för att ta emot en annan
studieplats som leder till högskoleexamen för studier som
inleds under någon annan termin.
2015 eller senare räknas som sökande av sin första
studieplats.
Man kan välja på vilken ort man vill skriva sitt urvalsprov: Vasa, Esbo, Uleåborg, Tammerfors. Man anmäler orten för provet
på den elektroniska ansökningsblanketten.
Urvalsprovet kan avläggas på följande orter:
Studenturval
Alla högskolebehöriga kan söka till det humanistiska vetenskapsområdet.
I Vasa
I Uleåborg
Beroende på ansökningsalternativ antas studenterna till
ett kandidatprogram, antingen enbart på basis av poäng
i studentexamensbetyget, på basis av det sammanlagda
antalet poäng i studentexamensbetyget och urvalsprovet
eller enbart på basis av urvalsprovet.
Urvalsprovet anordnas i universitetets huvudbyggnad Tervahovi i Brändö. En lista över tentamenssalarna finns på
huvudbyggnadens dörr, Wolffskavägen 34, 65200 Vasa.
Se karta i slutet av ansökningsguiden, eller www.uva.fi/sv/
about/campus/map.
Uleåborgs universitet
Universitetsområdet Linnanmaa, centralaulan,
1. vån, föreläsningssal L5
ca 5 km norrut från centrum
www.oulu.fi/kartat
Sökande som väljs på basis av studentexamensbetyget
meddelas resultatet senast den 22 maj 2015.
I Esbo
I Tammerfors
Aalto-universitetet, Tekniska högskolan,
Huvudbyggnaden, sal D
Otsvängen 1, Esbo
www.aalto.fi/sv/about/contact
Tammerfors tekniska universitet, byggnaden Festia, föreläsningssal F Iso Sali
Korkeakoulunkatu 8/Hermiankatu 7, Tammerfors
www.www.tut.fi/fi/vierailijalle/index.htm
Urvalsprov
Urvalsprov ordnas
MÅNDAGEN den 1 juni 2015
kl. 12–16
Även om du flyttar på inledningen av studierna eller avbryter studierna, kan du ändå inte ta emot en annan studieplats för högskolestudier som inleds under samma termin.
Tid för provet är fyra timmar. Även om den sökande deltar i flera urvalsprov samma dag är tiden för provet fyra timmar.
De sökande får ingen särskild kallelse till de skriftliga proven , utan alla som har lämnat in sin ansökan inom utsatt tid
kan delta i urvalsprovet på den ort de angivit i sin ansökan. I den händelse att de som sökt till kandidatprogrammet för
de inhemska språken eller kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen, inte har blivit antagna på basis av poäng
i studentexamensbetyget, ska de också delta i urvalsprovet utan särskild kallelse. När det gäller ansökningsalternativ där
det ordnas urvalsprov är deltagande i provet en förutsättning för att den sökande ska bli antagen.
Avsikten med bestämmelsen är att så många sökande
som möjligt skall få en studieplats vid en högskola.
Bestämmelsen gäller inte Polisyrkeshögskolan, Högskolan på Åland eller utländska högskolor.
Från och med hösten 2015 söker man till yrkeshögskolor
och universitet genom gemensam ansökan. Högskolorna
kan också från och med den gemensamma ansökan hösten 2015 om de så önskar reservera nybörjarplatser för
dem som ansöker om sin första högskolplats. Personer
som avlagt en högskolexamen vid en finländsk högskola
räknas inte som sökande av sin första högskoleplats. Inte
heller personer som tagit emot en studieplats som leder
till högskolexamen vid en utbildning som börjar hösten
54
55
Presentation av kandidatprogram och
urvalsgrunder
Poäng i urvalsprovet
Kandidatprogrammet för de
inhemska språken
Betygspoäng
Studentexamensbetyget ger poäng enligt följande (max. 20 p):
Efter avlagd kandidatexamen inom kandidatprogrammet
för de inhemska språken
Kandidatprogrammet för de inhemska språken (KOTI) är
avsett för dig som vill studera finska och svenska i en äkta
tvåspråkig miljö vid en av landets största enheter för nordiska språk.
har du gedigna kunskaper och färdigheter i huvudämnet samt förmåga att självständigt vidareutveckla dina
kunskaper,
har du grundläggande färdigheter i fackspråklig
kommunikation och översättning mellan de inhemska
språken samt förmåga att kontrastivt analysera de
särdrag som kännetecknar båda de inhemska språken,
har du en ökad kännedom om det finländska och det
nordiska samhälls- och kulturlivet,
har du förmåga till kritiskt tänkande och beredskap till
såväl självständigt som interaktivt arbete inom olika
grupper och samfund,
har du sådana grundläggande färdigheter i affärsverksamhet som arbetslivet kräver,
har du , tack vare studier eller eventuellt studentutbyte, beredskap att arbeta och verka i ett flerspråkigt
eller internationellt samhälle,
har du teoretiska kunskaper och färdigheter som
krävs för studier på magisternivå.
Kandidatprogrammet för de inhemska språken ger grundläggande färdigheter i fackspråklig kommunikation och
översättning. Studenter med svenska som modersmål
väljer under det första studieåret antingen a) huvudämnet
modersmålet svenska, eller b) huvudämnet finska som det
andra inhemska språket. Studenter med finska som modersmål har svenska som huvudämne. Se: www.uva.fi/
sv/education/bachelor/languages/koti.
Du börjar med studier på kandidatnivå inom kandidatprogrammet, där du avlägger kandidatexamen i humanistiska
vetenskaper. Därefter fortsätter du med studier på magisternivå inom ett magisterprogram, där du avlägger filosofie
magisterexamen (120 sp).
Kandidatprogrammet består bl.a. av studier som är gemensamma för hela programmet, grund- och ämnesstudier i huvudämnet, studier i modersmålet eller det andra
inhemska språket beroende på vilket huvudämne man har,
samt studier som anknyter till de olika magisterprogrammen. Se magisterprogram, www.uva.fi/sv/education/
master/languages_and_communication.
I urvalet kan man få högst 40 poäng enligt följande: studentexamensbetyget ger max. 20 poäng och urvalsprovet
ger max. 20 poäng.
L
E
M
C
B
A
modersmålet
modersmålsprov avlagt 2007 eller senare
modersmålsprov avlagt 1996–2006
modersmålsprov avlagt före 1996
5
4
3
4
3,5
–
3
2,5
2,5
2
1,5
1,5
1
0,5
0,5
0,5
–
–
det andra inhemska språket
lång kurs
medellång kurs
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0,5
0,5
–
5
4
3
2
1
0,5
5
4
3
2
1
0,5
realprov, ämnesreal, matematik
(det bästa vitsordet beaktas)
ett främmande språk
lång, medellång eller kort kurs
För vitsordet laudatur i realprov, matematikprov, prov i främmanade språk och prov i det andra inhemska språket som
avlagts 1995 eller tidigare ges samma poäng som för vitsordet eximia cum laude approbatur.
IB-, EB- och RP- (Reifepruefung)-examen jämställs med finländsk studentexamen i enlighet med kulturministeriets
rekommendation, se s. 52.
Kandidatprogrammet utbildar experter som behärskar de
båda inhemska språken, och det svarar både mot näringslivets och den två- och flerspråkiga offentliga förvaltningens behov.
56
57
Urvalsprovet
Alla sökande som lämnat in ansökan inom utsatt tid men
inte blivit antagna direkt på basis av betygspoäng kan
delta i urvalsprovet.
Urvalsprovet består av olika delområden som mäter både
behärskning av innehållet i provmaterialet och språkfärdighet.
Man förbereder sig för provet genom att läsa provmaterial
som publiceras på nätet. Material för urvalsprovet publiceras senast 31.3.2015 på adressen www.uva.fi/fi/education/bachelor/languages/koti.
För den del av urvalsprovet som mäter den sökandes
språkfärdighet krävs ingen särskild urvalslitteratur, utan
provet baserar sig på gymnasiets lärokurs eller motsvarande.
Se anvisningar för urvalsprovet tidigare i svenska texten.
Urvalet
2. Utöver de sökande som antagits på basis av studentexamensbetyget, väljs dessutom på basis av det
sammanlagda antalet poäng i studentexamensbetyget och urvalsprovet högst 15 studenter i rangordning enligt antal poäng. Om flera studenter fått samma antal poäng, blir urvalsprovets poäng avgörande.
För att bli antagen krävs minst 4 poäng.
3. Därefter väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet
minst 10 studenter. Studenter som antas via reservplats väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet.
För att bli antagen krävs minst 4 poäng.
Kandidatprogrammet för
tyska språket och KULTUREN
Kandidatprogrammet tyska språket och kulturen koncentrerar sig på dagens tyska språk och kultur. Syftet med
studierna är att förbättra språkfärdigheten och samtidigt
på ett naturligt sätt integrera kunskaper i samhälls-, kultur-, språk- och översättningsvetenskap samt litteraturvetenskap. Undervisningsspråket i huvudämnet är i huvudsak tyska. Se www.uva.fi/sv/education/bachelor/
languages/german.
Kandidatprogrammet ger de kunskaper och färdigheter
som krävs för magisterstudier inom det humanistiska utbildningsområdet vid filosofiska fakulteten. Se magisterprogram, www.uva.fi/sv/education/master/languages_and_communication.
Studierna i språk, översättning, modern litteratur och
kultur ger teoretiska och praktiska färdigheter att arbeta
med kvalificerade uppgifter som kräver god kännedom
om tyska språket och tysk kultur, såväl inom den offentliga
som privata sektorn, t.ex. företag, översättningsbyråer och
läroinrättningar.
Efter avlagd kandidatexamen
1. har studenten utvecklat sin muntliga och skriftliga färdighet i tyska språket och kan obehindrat kommunicera på tyska i olika situationer,
2. kan studenten översätta allmänspråkliga och kortare
fackspråkliga texter, främst från tyska till modersmålet,
3. har studenten tack vare tyskspråkiga lärare och via
eventuellt studentutbyte ökat sin sin kännedom om
de tyskspråkiga ländernas samhälle, kultur och nutidshistoria,
4. känner studenten de mest centrala begreppen och
metoderna inom språk- och litteraturvetenskap, och
kan använda dem på ett ändamålsenligt sätt,
5. kan studenten presentera och motivera sina vetenskapliga lösningar samt kritiskt bedöma egna och andras alster,
6. har studenten den teoretiska och praktiska grundkunskap som krävs för arbetsuppgifter inom det egna
området,
7. har studenten de förutsättningar som krävs för en fördjupad kunskap inom ramen för magisterstudier.
Man antas till studier antingen på basis av studentexamensbetyget (1.) eller på basis av det sammanlagda poängantalet i studentexamensbetyget och urvalsprovet (2.)
eller på basis av poäng i urvalsprovet (3.), om det är möjligt med beaktande av din bakgrund. Om du inte har avlagt
studentexamen, kan du antas enbart på basis av poäng i
urvalsprovet (3.).
1. På basis av studentexamensbetyget väljs högst 10
studenter i rangordning enligt betygspoäng (se tabellen för poäng i studentexamensbetyget). Studenter
som väljs på basis av studentexamensbetyget meddelas resultatet per post senast 22.5.2015. Alla andra högskolebehöriga sökande deltar i urvalsprovet
utan särskild kallelse.
58
59
Poäng i urvalet
Urvalsprov
I urvalet kan man få högst 40 poäng enligt följande: studentexamensbetyget ger max. 20 poäng och urvalsprovet ger
max. 20 poäng.
Alla sökande som är högskolebehöriga och lämnat in ansökan inom utsatt tid men inte blivit antagna direkt på basis av studentexamens vitsord i tyska delta i urvalsprovet.
Betygspoäng
Studentexamensbetyget ger poäng enligt följande (max. 20 p):
Urvalsprovet förutsätter att den sökande behärskar de
mest centrala delarna av tysk skolgrammatik och tyskt ordförråd. Det finns ingen särskild urvalslitteratur. Urvalsprovet ger max. 20 poäng.
Studenter som väljs på basis av studentexamensbetyget
meddelas resultatet senast 22.5.2015. Alla andra högskolebehöriga sökande deltar i urvalsprovet utan särskild
kallelse.
(se finska texten)
Se anvisningar för urvalsprovet tidigare i svenska texten.
Kandidatprogrammet för tyska språket och litteraturen
L
E
M
C
B
A
modersmålet
modersmålsprov avlagt 2007 eller senare
modersmålsprov avlagt 1996–2006
modersmålsprov avlagt före 1996
5
4
3
4
3,5
–
3
2,5
2,5
2
1,5
1,5
1
0,5
0,5
0,5
–
–
tyska språket
lång kurs
medellång eller kort kurs
5
4
4
3
3
2
2
1
1
0,5
0,5
–
realprov, ämnesreal eller matematik
andra inhemska språket eller ett annat främmande språk än tyska
lång, medellång eller kort kurs
5
4
3
2
1
0,5
5
4
3
2
1
0,5
För vitsordet laudatur i realprov, matematikprov, prov i främmanade språk och prov i det andra inhemska språket som
avlagts 1995 eller tidigare ges samma poäng som för vitsordet eximia cum laude approbatur.
IB-, EB- och RP- (Reifepruefung)-examen jämställs med finländsk studentexamen i enlighet med kulturministeriets
rekommendation, se s. 52.
60
Urvalet
koulutusohjelma
Till kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen antas 20 nya studenter.
(se finska texten)
Du blir antagen till studier antingen på basis av sammanlagda poäng i studentexamensbetyget och urvalsprovet
(1.) eller på basis av poäng i urvalsprovet (2.), om det är
möjligt med beaktande av din bakgrund. Om du inte har
avlagt studentexamen, kan du antas enbart på basis av
poäng i urvalsprovet (2.). Du kan antas direkt utan urvalsprov, om du har lyckats utmärkt i tyska språket i studentskrivningarna (3.).
Separat antagning av examensstuderande år 2015
1. På basis av det sammanlagda poängantalet i studentexamensbetyget och urvalsprovet väljs först högst 10
studerande i rangordning enligt betygspoäng. Om flera studerande fått samma antal poäng, blir urvalsprovets poäng avgörande. För att bli antagen krävs minst
4 poäng i urvalsprovet. Poäng i studentexamensbetyget: se tabellen för poäng i studentexamensbetyget.
2. Därefter väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet
minst 10 studenter. Studenter som antas via reservplats väljs enbart på basis av poäng i urvalsprovet. För
att bli antagen krävs minst 4 poäng.
3. Utöver dessa antas utan urvalsprov sökande som i
studentexamen har fått vitsordet laudatur i kort lärokurs i tyska språket, laudatur eller eximia cum laude
approbatur i lång lärokurs eller fått motsvarande vitsord i IB-, EB- eller RP (Reifeprüfung)-examen.
Till det humanistiska utbildningsområdet kan man via särskild antagning (erillisvalinta) utan urvalsprov antas som
examenstuderande. Sökande som avlagt lägre eller högre
högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen, se Maisterivalintaopas 2015 eller www.uva.fi/hakijat.
Ansökningsförfarande för de som
söker på basis av studier vid öppna
universitetet
Ansökningstid börjar 12.1. och slutar 27.2.2015.
Ansökan till studier via Särskild antagning till kandidatprogram sker genom att man fyller i en elektronisk ansökningsblankett på adressen www.studieinfo.fi.
Alla ansökningsbilagor ska lämnas in till Vasa universitets
ansökningstjänst senast 6.3.2015 kl. 15.00.
61
Till ansökan bifogas följande bilagor:
1. Original studieregisterutdrag eller vidimerade kopior
av intyg över enskilda avlagda kurser. Av intyget bör
studiehelheternas eller kursernas namn och vitsord
framgå.
2. För studier som inte avlagts enligt Vasa universitets
fordringar, bör till ansökan också bifogas kursbeskrivningar ur studiehandböcker eller motsvarande samt
3. En fritt formulerad och väl motiverad ansökan om studierätt.
Studier som ligger till grund för ansökan bör ha avlagts
före 15.6.2015.
Minimikravet för att bli antagen är grundstudier i det planerade huvudämnet eller därmed jämförbart läroämne.
Urvalet sker på basis av betygen och studieutdrag sökande som skickas till universitet som bilaga till (den elektroniska) ansökningsblanketten. Till och med 15.6.2015 har
man rätt att lämna in kompletterande studieprestationer till
Vasa universitets ansökningsservice.
Mer information om antagningsförfarandet på adressen
www.uva.fi/sv/for/prospective.
Se särskild urvalsguide för antagning till magisterprogram.
De sökande antas till fakulteten efter bedömning från fall
till fall och med hänsyn till undervisningsresurserna. Om
man blir tvungen att gallra bland de sökande är det studieframgång och -omfattning som avgör. De sökande får
besked om urval och resultat per post.
Antagning på basis av studier vid
öppna universitet
Antagning via öppna universitetet är främst avsedd för studerande som inte har avlagt akademisk högskoleexamen
tidigare och som inte har studierätt vid ett annat universitet.
Antagning via öppna universitetet innebär att studerande
beviljas examensrätt på grundval av studier som avlagts
vid öppna universitetet. Även studerande som avlagt fristående studiehelheter i Finland eller utomlands kan antas
inom denna grupp.
Till varje kandidatprogram antas högst 5 nya studerande.
Om man blir tvungen att gallra bland de sökande är det
studieframgång och -omfattning som avgör.
62
63
Te
tie kn
de illi
ku ne
nt n
a
Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneilla on kysyntää työmarkkinoilla. Vaasan alueella on paljon tekniikan alan kansainvälisiä vientiyrityksiä, erityisesti energia-alan yrityksiä,
jotka työllistävät paikallisia osaajia niin kotimaahan kuin
ulkomaillekin.
Teknillisessä tiedekunnassa voi suorittaa kauppatieteellisen alan tutkintoihin kuuluvat kauppatieteiden kandidaatin
ja maisterin tutkinnot sekä tekniikan alan kandidaatin ja
diplomi-insinöörin tutkinnot.
Teknillinen tiedekunta vastaa Vaasan yliopistossa tietotekniikan, tuotantotalouden, sähkötekniikan, automaatiotekniikan, energiatekniikan, tietoliikennetekniikan sekä
matematiikan, talousmatematiikan, tilastotieteen ja fysiikan
opetuksesta.
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin
tutkinto
Bloggaaja:
Raija Koivisto
Energiatekniikan jatko-opiskelija
DI sähkö- ja energiatekniikka
Kauppatieteiden yo tuotantotalous
(graduvaiheessa)
Voiko maailman pelastaa hajautetuilla energiajärjestelmillä? Raija jos kuka sen tietää – ja opettaa myös. Blogissa
seurataan vaasalaisen tekniikan jatko-opiskelijan taivalta
kohti tohtorinhattua.
Lue Raijan blogia Parempi huominen:
uva.fi/blogs
64
Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa kauppatieteellinen koulutus yhdistyy tekniikkaan ainutlaatuisella
tavalla. Tietotekniikan ja tuotantotalouden yhteisessä ohjelmassa (ns. teollisuusekonomikoulutus) yhdistyvät taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen osaaminen.
Monipuolinen koulutuskokonaisuus antaa valmiudet toimia
korkeaa taloudellista ja teknologista asiantuntemusta soveltavissa tehtävissä, esimerkiksi energia-alan yrityksissä
ja organisaatioissa. Koulutus on suunniteltu siten, että se
antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyviin tehtäviin
sekä käytännön asiantuntijatyöhön. Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja he sijoittuvat useimmiten teollisuuden eri aloille suunnittelu-,
asiantuntija-, tutkimus-, tuotekehitys-, tuotanto-, tai markkinointitehtäviin.
Kauppatieteiden opinnot antavat monipuolisen kuvan liiketoiminnan eri osa-alueista ja tukevat pääaineen opintojen soveltamista yritysten ja organisaatioiden toiminnan
kehittämisessä. Pääaineopinnoissa opiskelija saa hyvät
valmiudet omasta alastaan. Opinnoissa korostuvat myös
kansainväliset valmiudet.
Vaasan yliopistoon tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen
valitaan 60 opiskelijaa. Opiskelija saa opinto-oikeuden
sekä kauppatieteiden kandidaatin että kauppatieteiden
maisterin tutkintoon.
Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180
opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen
kolmessa vuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinto
suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti
opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Kauppatieteiden
maisterin tutkinnon suorittaneet saavat samalla ekonomin
arvon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden
lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin.
Teknillisessä tiedekunnassa kauppatieteiden kandidaatin
tutkinto on mahdollista suorittaa seuraavissa ohjelmissa ja
pääaineissa:
Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma
Pääaineet:
tietotekniikka
tuotantotalous
Kauppatieteiden maisterin tutkinto on teknillisessä tiedekunnassa mahdollista suorittaa seuraavissa ohjelmissa:
Tietotekniikka
Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma
Industrial Management
Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/bachelor/
technology.
Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne
(180 opintopistettä)
Orientoivat ja yhteiset opinnot 21 op
Laaja liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus 56 op
Tietotekniikan ja tuotantotalouden perusopinnot 25
op
Pääaineopinnot aineopinnot (sis. kandidaatin tutkielman) 35 op
Menetelmäopinnot 17 op
Kieli- ja viestintäopinnot 15 op
Vapaasti valittavat opinnot 11–13 op
65
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (120
opintopistettä)
Yleis-, keili- ja viestintäopinnot 13 op
Menetelmäopinnot 5–15 op
Syventävät opinnot (sis. Pro Gradu -tutkielman)
60–65 op
Mahdolliset sivuaineopinnot 25 op
Lisätietoja:
www.uva.fi/fi/education/bachelor ja www.uva.
fi/fi/education/master sekä sekä opinto-oppaasta
www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/
technology
Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja he sijoittuvat useimmiten teollisuuden eri aloille
suunnittelu-, kehitys-, asiantuntija-, tutkimus-, johto-, opetus-, tuotekehitys-, tuotanto- ja markkinointitehtäviin. Koulutus antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi
valmiudet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyviin tehtäviin
sekä käytännön asiantuntijatyöhön esim. energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Lisätietoja ja ammattinimikkeitä
on pääaine-esittelyjen yhteydessä.
Ohjelmien ja
pääaineiden esittely
Pääaine tietotekniikka tai tuotantotalous valitaan kandidaatin tutkinnossa ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.
Pääainevalinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa esitystä. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa,
käytetään valinnan perusteena opintojen määrää ja opintomenestystä.
Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen
kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-op-
66
paasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/technology.
Tietotekniikka
Tietotekniikka ja tekninen viestintä sopivat henkilöille, jotka
ovat kiinnostuneet tietoteknisen ja kaupallisen osaamisen
yhdistämisestä ja jotka haluavat käyttää tietotekniikkaa ja
uusimpia teknologioita yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytysten parantamiseen.
Tietotekniikkaa opiskeleva saa hyvät valmiudet toimia sekä
tietotekniikan että liiketoiminnan kehittäjänä eri aloilla sekä
valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa teknisten ja hallinnollisten järjestelmien kehittämisessä. Tietotekniikan asiantuntijan rooli on muuttunut teknisestä toteuttajasta yhä
enemmän yritysten liiketoiminnan kannalta oleellisten kokonaisratkaisujen tuottamiseen.
Ohjelma antaa hyvät perustiedot ohjelmistojen ja tietojärjestelmien suunnittelusta ja analysoinnista. Maisterin tutkinnon opinnoissa voi suuntautua joko verkkoliiketoimintaan
tai tietohallintojohtamiseen.
Tutkinnon suorittaneet voivat työllistyä yritysten tietohallinnon johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. tietohallintojohtaja),
teknologiayritysten asiakasprojektien johto-, konsultointi- ja
asiantuntijatehtäviin (esim. projektipäällikkö) tai erilaisiin kehittämistehtäviin (esim. tuotekehittäjä, ohjelmistokehittäjä).
Tutkinnosta saa myös valmiuksia toimia käytännön tehtävissä (esim. ohjelmistosuunnittelijana, kouluttajana tai tietojärjestelmäasiantuntijana).
teknisen viestinnän maisteriohjelma
Tietotekniikan pääaineen opiskelijat voivat kandidaatin
tutkinnon jälkeen hakea teknisen viestinnän maisteriohjelmaan, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla tietotekniikan,
viestintätieteiden ja kaupallisia opintoja ytimenään tekninen viestintä.
Tietotekniikan opinnoissa teknistä viestintää lähestytään
tiedon tallentamisen ja käsittelyn suunnittelun, järjestämisen ja hallinnan näkökulmista. Viestintätieteiden opinnoissa tätä täydennetään teknisen informaation tuottamisen,
välittämisen ja vastaanottamisen näkökulmista. Opintojen
keskeisiä teemoja ovat käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys.
Tärkeää on esimerkiksi se, kuinka tietojärjestelmien suunnittelussa otetaan huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja kuinka eri alojen tietoa viestitään ymmärrettävästi
eri kohderyhmille.
Teknisen viestinnän ohjelmasta valmistuneilla voi ammattinimekkeenä olla esim. verkkopalveluiden suunnittelija,
projektipäällikkö, käytettävyysasiantuntija, ohjelmistosuunnittelija, toimittaja, tietojärjestelmien suunnittelija, tekninen
viestijä, www-toteuttaja tai tutkija.
laatuinsinööri, tutkija, opettaja, professori, managing director, sourcing manager, supply chain manager, konsultti tai
director/business development.
Hakeminen
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon otetaan yhteensä 60 uutta opiskelijaa. Opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
HAKUAIKA
9.4.2014 klo 15.00
Tuotantotalous / industrial
management
Tuotantotalous / Industrial Management -ohjelma antaa valmiudet toimia sekä valmistus-, palvelu- että tietotuotannon
korkeaa taloudellista tai teknologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Opetuksessa huomioidaan sekä liiketoimintaprosessin että teknologisen kilpailukyvyn näkökulmat
globaalisti. Opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti elinkeinoelämä- ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Opintojen tuloksena on valmius ratkoa verkostoituneen
tuotannon tuote-, tuotanto-, automaatio- sekä energia- ja
ympäristövaikutusten kysymyksiä. Näkökulmana voi tällöin
olla mm. strategia, tuottavuus, vaikuttavuus tai laatu.
Kandidaatin tutkinnon jälkeen opinnot jatkuvat maisteritasolla tuotantotalouden kansainvälisessä, englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Master’s Programme in Industrial Management). Tuotantotaloudessa voidaan erikoistua
maisteritasolla joko teknologian ja tuotekehityksen tai tuotannonohjauksen ja logistiikan opintoihin.
Tehtäviä voivat olla esim. laatupäällikkö, projektipäällikkö,
tuotekehitysinsinööri, ostaja, ostopäällikkö, kehitysjohtaja,
Hakulomake
Voit etsiä tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusta
Vaasan + yliopisto + tietotekniikka tai tuotantotalous
Vaasan + yliopisto + kauppatieteet + tietotekniikka /
tuotantotalous
Kauppatieteiden kandidaatti / maisteri + tietotekniikka
/ tuotantotalous + Vaasa
67
Valinnan pisteytys
Valinnassa voi saada yhteensä 35 pistettä, joista enintään 15 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta.
Todistuspisteet:
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan enintään 15 pistettä seuraavasti:
Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma
L
E
M
C
4
3
3,5
2,5
3
2
2
1
äidinkieli
4
3,5
3
2
ainereaalikokeista paras seuraavista:
fysiikka, kemia, biologia, filosofia, psykologia,
yhteiskuntaoppi TAI vanha reaalikoe
4
vieras kieli tai toinen kotimainen kieli
3
3,5
2,5
3
2
1
Hakijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella tai pelkän valintakoepistemäärän perusteella.
Valintakoe
Oulasvirta Antti (toim.): Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus. Kokeeseen opiskellaan luvut 7–10/sivut 155–231
(Gaudeamus).
68
Valintamenettely
2
IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilas¬tutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso valintaoppaan sivu 10.
Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. Koe muodostuu kahdesta osiosta, joista ensimmäinen perustuu
pääsykoekirjoihin:
Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelmaan
valitaan 60 uutta opiskelijaa.
Reaalikokeena huomioidaan uusi tai vanha reaalikoe.
ja
Matti J. Haverila, Erkki Uusi-Rauva, Ilkka Kouri, Asko Miettinen: Teollisuustalous. Kokeeseen opiskellaan sivut 349
–510 (luvusta Toiminnan johtaminen kirjan loppuun). 5.
painos tai uudempi, ISBN 951-96765-5-4
Toinen osio koostuu päättelytehtävistä, joihin ei ole etukäteismateriaalia.
perusteella
Haku kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin
tutkintoon (tietotekniikka ja tuotantotalous)
klo 12–16
matematiikka
pitkä oppimäärä
lyhyt oppimäärä
hakukelpoiset hakijat voivat osallistua valintakokeeseen.
Valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua.
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakokeet tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelmaan järjestetään
1. Ensin valitaan enintään 30 hakijaa ylioppilastutkintotodistuksen (maks. 15 p.) ja valintakokeen (maks. 20
p.) yhteispistemäärän (maks. 35 p.) perusteella. Valituksi tuleminen edellyttää, että hakija saa valintakokeesta vähintään 10 pistettä.
2. Valintakokeen pistemäärän perusteella (max 20 p.)
valitaan vähintään 30 uutta opiskelijaa. Valituksi tuleminen edellyttää, että hakija saa vähintään 10 pistettä.
Erillishaut teknillisen tiedekunnan
kauppatieteellisiin opintoihin
Kauppatieteiden tutkinto-opiskelijaksi teknilliseen tiedekuntaan voi hakea yhteishaun lisäksi erillishakujen kautta
ilman valintakoetta.
Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu pääasiassa opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta.
Tietotekniikan ja tuotantotalouden opintoihin valitaan avoimen yliopiston opintojen perusteella yhteensä enintään 5
uutta opiskelijaa. Opiskelijat valitaan suorittamaan kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot.
Valintaperusteet
väylä 1
Avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 hakevalla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset opinnot.
Yhdessä aineessa (suunniteltu pääaine) tulee olla noin 50
opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Hakijalla tulee olla
suoritettuna lisäksi vähintään toisen kotimaisen kielen tai
ensimmäisen vieraan kielen opintoja sekä talousmatematiikan tai tilastotieteen perusteet. Myös muiden opintojen
tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään tutkintoon sopivia.
Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena
on avoimen yliopiston opintojen laajuus ja opintomenestys
sekä opintojen rakenne ja sopivuus haetun pääaineen mukaiseen ohjelmaan.
Valinnan perusteena käytetään hakulomakkeen liitteenä
toimitettavien todistuksissa/opintorekisteriotteissa olevia
tietoja.
väylä 2
Väylä 2 on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat avoimessa yliopistossa kaikki kauppatieteiden kandidaatin
tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta kandidaatin
69
tutkielman hyväksymistä ja kypsyysnäytettä.
Toistaiseksi valinta koskee vain sellaisia opiskelijoita, jotka suorittavat kandidaatin tutkintoa avoimen yliopiston
opintoina tuotantotaloudessa Kauhajoella ja tietotekniikan
opintoja Ylivieskassa.
Avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 2 hakevalla on oltava suoritettuna vähintään 170 op kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. Opintojen tulee sisältää kaikki kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot
lukuun ottamatta kandidaatin tutkielman hyväksymistä ja
kypsyysnäytettä. Pääaineen opinnot tulee olla suoritettuna
vähintään arvosanalla hyvä.
Väylässä 2 on jatkuva haku. Kaikki ehdot täyttävät opiskelijat hyväksytään. Opiskelija saa oikeuden sekä kandidaatin
että maisterin tutkintoihin.
perusteella
Haku kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin
tutkintoon (teknillinen tiedekunta)
Valtakunnallisten lukuvuonna 2014–2015 järjestettyjen
matematiikka-, fysiikka- ja kemia- ja Datatähtikilpailujen
toisen vaiheen kymmenen parasta hyväksytään teollisuusekonomikoulutukseen ilman valintakoetta. Kilpailumenestyksen perusteella hyväksyttävien hyväksymisen
edellytyksenä on lukion oppimäärien ja ylioppilastutkinnon
suorittaminen viimeistään lukuvuonna 2014–2015. Valinta
perustuu yksikön lausuntoon hakijan kilpailutyön soveltuvuudesta opiskelualalle.
liitteet
Hakuaika avoimen yliopiston opintojen perusteella alkaa
12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 haetaan
täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.
opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla
70
ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi
koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta se hakukohde, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen
yliopiston opintojen perusteella.
Tekniikan kandidaatin ja
diplomi-insinöörin
tutkinto
www.uva.fi/hakijat.
Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutus (DI) tarjoaa
valmiudet arvostetuksi asiantuntijaksi energia-alalle. Vaasan yliopiston tekniikan koulutuksen yleiset painotukset
ovat: ympäristöystävällinen energia, kansainvälisyys, liiketoimintaosaaminen, älykkäiden tietojenkäsittelytekniikoiden soveltaminen ja tietokonemallintamiseen liittyvät menetelmät. Opiskelun myötä voit kasvaa kysytyksi tekniikan
asiantuntijaksi, jolla on modernissa työelämässä tarvittavat
monipuoliset tekniikan alan tiedot ja ammatilliset taidot.
Hakuaika kilpailumenestyksen kanssa on sama kuin yhteishaun toisessa vaiheessa, eli klo 15.00. Hakulomake
täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi. Etsi ensin
haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa
koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi pääaine, jonka nimessä
mainitaan teknillisen tiedekunnan erillistapausten haku.
Hakemuksessa on oltava seuraavat asiakirjat:
1. Oikeaksi todistetut jäljennökset mahdollisista tutkintotodistuksista (ei ylioppilastodistuksesta).
2. Oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista
sekä erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan
3. Vapaamuotoinen motivaatiokirje opiskeluoikeuden hakemiseksi.
4. Kilpailumenestyksen perusteella hakevat liittävät lisäksi todistuksen kilpailussa menestymisestä.
Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Väylässä 2
hakevat palauttavat liitteet samaan aikaan hakulomakkeen
kanssa.
kumppani.
Lisätietoja hakemisesta teknilliseen tiedekuntaan
avoimen yliopiston opintojen ja kilpailumenestyksen perusteella:
Amanuenssi Kati Kangasniemi, puh. 029 449 8154 ja
opintopäällikkö Helena Varmajoki, puh 029 499 8174
Tekniikan kandidaatin tutkinnossa energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa voit suuntautua ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen joko sähkö- ja energiatekniikkaan
tai informaatiotekniikkaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen
opinnot jatkuvat diplomi-insinöörin tutkinnossa, jossa voit
valita opintosuunnaksi automaatio-, energia-, ohjelmistotai sähkötekniikan tai Communications and Systems Engineering -ohjelman.
Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmalle on tunnusomaista modernien sovelluskohteiden moninaisuus sekä
kestävän kehityksen mukainen ja järjestelmätekninen lähtökohta, mikä merkitsee koko elinkaaren kestävien, usein
laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua, toteutusta
ja joskus myös etäkäyttöä globaalisti. Ohjelman erityistavoitteena on yhdistää älyä ja energiaa siten, että luodaan
pohjaa tulevaisuuden teknologisille energia-alan innovaatioille ja yrittäjyydelle.
Koulutusta tukevat modernit opetusmenetelmät ja pienryhmäohjaus. Tekniikan moderni opetuslaboratorio
Technobothnia ja teollisuusyritykset tarjoavat virikkeellisen
opiskeluympäristön tekniikan opinnoille.
Vaasan yliopiston Takuuteekkari® -hankkeessa jokainen
hankkeessa mukana oleva Vaasan yliopiston ensimmäisen
vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija
saa kesäharjoittelupaikan teollisuudessa. Lisätietoja osoit-
teesta www.uva.fi/fi/sites/takuuteekkari.
Tekniikasta valmistuneet asiantuntijat työllistyvät erinomaisesti, työtehtäviä löytyy asiantuntijatyöstä, suunnittelusta ja
tutkimuksesta tuotekehitykseen, markkinointiin ja opetukseen energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Vaasan
seudulle on muodostunut pohjoismaiden suurin energiaklusteri ja se työllistää yli 10 000 ihmistä.
Koulutusohjelmien kuvaukset sekä lisätietoja:
www.uva.fi/fi/education/bachelor/technology/
tech.
Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmaan valitaan 60 opiskelijaa. Opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä tekniikan
kandidaatin että diplomi-insinöörin tutkintoihin.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa
vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen, sen laajuus on 120 opintopistettä ja
sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon voi suorittaa Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa seuraavissa opintosuunnissa:
sähkö- ja energiatekniikan suunta
informaatiotekniikan suunta
Diplomi-insinöörin tutkinnon voi suorittaa Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa seuraavissa opintosuunnissa:
automaatiotekniikan suunta
energiatekniikan suunta
ohjelmistotekniikan suunta
sähkötekniikan suunta
Communications and Systems Engineering
Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot muodostuvat
kaikille opiskelijoille yhteisistä perusopinnoista,
opintosuuntakohtaisista suunnan opinnoista ja kandidaatin tutkielmasta, sekä
vapaasti valittavista opinnoista.
71
Kaikille yhteisissä opinnoissa annetaan laaja menetelmäosaaminen, vahva fysiikan ymmärtäminen, viestintä- ja kielitaito sekä yleiskäsitys tekniikan alan perusteista ja energia-alasta. Yhteisen alkuosan jälkeen opiskelijat keskittyvät
opinnoissaan omaan opintosuuntaan. Informaatiotekniikan
suunta painottuu modernin informaatio- ja automaatiotekniikan sovellutuksiin erityisesti energia-alan tietojärjestelmissä, sekä niiden kehittämisen, ylläpidon ja tutkimuksen
vaatimiin valmiuksiin. Sähkö- ja energiatekniikan suunnan
tavoitteena on antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sähkö- ja energiatekniikassa erityisesti modernin tietokonemallintamisen avulla.
Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot muodostuvat
suunnan opintoja tukevista opinnoista,
liiketoimintaosaamisesta,
suunnan syventävistä opinnoista,
diplomityöstä ja
vapaasti valittavista opinnoista.
kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta.
Vaasan yliopiston diplomi-insinöörin tutkinto antaa laajaalaiset valmiudet työskennellä energia-alan ammattilaisena, myös kansainvälisen vientiteollisuuden parissa. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehitystä,
suunnittelua, tuotantoa tai projektointia, asiantuntija- tai
johtotehtäviä, myyntiä ja markkinointia. Työ on monipuolista
ja kiinnostavaa, usein kansainvälistäkin.
Tekniikkaa opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat
esimerkiksi tuotantopäällikkö, projektipäällikkö, myyntiinsinööri, kehitysjohtaja, tuotekehitysinsinööri, tuotekehityspäällikkö, käyttöinsinööri, opettaja, tutkija, konsultti, tuotevastaava, järjestelmäsuunnittelija, ohjelmistosuunnittelija,
ohjelmistoasiantuntija ja tietoliikennepäällikkö.
72
Opintosuuntien esittely
kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/technology.
Automaatiotekniikka on kiinteä osa modernia yhteiskuntaa niin teollisuustuotannossa kuin muuallakin ihmisen
elinpiirissä. Automaatiotekniikka hyödyntää digitaali- ja
tietotekniikka, optimointia sekä modernia elektroniikkaa
esimerkiksi sähkö- ja tuotantojärjestelmien hallintaan.
Älykkäällä ja nopealla ohjauksella lisätään tehokkuutta ja
luotettavuutta sekä säästetään energiaa. Vaasan yliopiston
automaatiotekniikka on tietotekniikan ja modernin elektroniikan soveltamista teollisuuden automaatiotehtäviin (robotit, älykkäät laitteet, mittaukset) erityisesti energia-alalla.
Energiatekniikan kouluttaa asiantuntijoita varmistamaan,
että taloudellisesti tuotettua energiaa on luotettavasti ja
edullisesti saatavilla. Energiaa on tuotettava ja käytettävä
taloudellisesti ympäristöhaitat minimoiden. Energiatekniikan syventymiskohteita ovat
diesel- ja kaasumoottorit,
pako- ja savukaasujen puhdistustekniikat,
polttoaineet sekä
uusiutuva energia.
Suomalainen energiateknologia ja -teollisuus ovat kansainvälisesti korkeatasoisia, joten energiatekniikan diplomi-insinööreille on laaja kysyntä.
Ohjelmistotekniikka kattaa tietojärjestelmien ja niissä
käytettävien ohjelmistojen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa tarvittavat teoreettiset tiedot, tekniikat,
välineet, menetelmät ja prosessit. Ohjelmistotekniikassa
ydinsisältöä ovat vaativien ohjelmistojen toteuttamisessa
käytettävät ohjelmistotuotantoprosessit, ja niiden eri osat;
esimerkiksi vaatimusmäärittely, suunnittelu, toteutus ja ohjelmistotestaus. Vaasan yliopistossa ohjelmistotekniikka
suuntautuu erityisesti laskennallisesti älykkäiden tietojärjestelmien sovellutuksiin energiatekniikassa
Sähkötekniikka tarjoaa paljon tehtäviä suunnittelusta ja
tutkimuksesta opetukseen, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Sähkötekniikan opintoihin kuuluu keskeisenä osana
käytännönläheiset laboratoriotyöt sekä sähköjärjestelmien
tietokonemallinnus. Opintojen panopistealoja ovat:
sähkön tuotanto; hajautettu tuotanto, uusiutuvat energianlähteet, tuulivoima
sähköverkot; sähkönjakelutekniikka, sähköjärjestelmien suojaus, sähköverkkojen tietoliikenne
sähkön käyttö; sähkökonekäytöt, taajuusmuuntajat,
muut tehoelektroniikkalaitteet.
Communications and Systems Engineering -ohjelma
(tietoliikenne- ja systeemitekniikka) antaa opiskelijalle kattavan kuvan ja taidot tietoliikenneteknologiasta, -verkoista,
-ohjelmistoista, -järjestelmistä ja -palveluista, sekä niiden
suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja hyödyntämisestä reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa. Ohjelma antaa
opiskelijalle laajat perustiedot työskennellä erilaisissa kehittävissä ja soveltavissa tehtävissä, erityisesti energiaalalla. Suunnan opintojen opetuskieli on perusopintojen
jälkeen englanti.
Hakeminen
Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon otetaan yhteensä 60 uutta opiskelijaa. Opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
HAKUAIKA
9.4.2014 klo 15.00
Hakulomake
Voit etsiä energia- ja informaatiotekniikan koulutusta
Vaasan + yliopisto + energia- ja informaatiotekniikka
Vaasan + yliopisto + diplomi-insinööri
Tekniikka + Vaasan yliopisto
IB-tutkinnon 2015 suorittavat
Yliopistoon voivat hakea myös IB-tutkinnon vuonna 2015
suorittavat. Tällaiset hakijat osallistuvat diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalintaan joko valintakoepisteiden perusteella tai tietyissä tapauksissa tutkintotodistuksen pistemäärän perusteella. Hakijan, joka ylittää
diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa
määritellyt pisterajat, hyväksytään suoraan Vaasan yliopistoon. Tällaisen hakijan tulee hakea päävalinnan ulkopuolisessa erillisvalinnassa, johon ohjeet saa jäljempää tästä
luvusta.
73
Valinnan pisteytys
Valintakoe
Valintamenettely
Valinnassa voi saada yhteensä 69 pistettä, joista
26 ylioppilastutkintotodistuksesta
3 DIA-yhteisvalinnan ensisijaiseen hakukohteeseen
40 (2*20) pistettä valintakokeista. Koepisteet muunnetaan valintapisteiksi kertomalla luvulla 5/9.
hakijat, jotka eivät ole tulleet valituiksi suoraan todistuksen
perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen.
Opiskelijat valitaan joko todistusvalinnalla (40 % sisäänottomäärästä), alku- ja valintakoepisteiden perusteella (70
% todistusvalinnan jälkeisestä kiintiöstä) tai pelkän valintakoemenestyksen perusteella (30 % todistusvalinnan jälkeisestä kiintiöstä).
Diplomi-insinööritutkinnon valintakokeet järjestetään:
Todistuspisteet
Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä 5 eri aineesta siten, että pistemäärä on hakijalle edullisin.
TIISTAINA 26.5.2015
matematiikan koe klo 14–17
74
L
E
M
C
B
A
matematiikka, pitkä
7
6
5
4
3
2
fysiikka
5
4
3
2
1
kemia
5
4
3
2
1
biologia
4
3
2
1
muut reaaliaineet
3
2
1
vanha reaalikoe (ennen vuotta
2006)
6
5
4
äidinkieli
5
4
3
2
2. kotimainen kieli, pitkä
4
3
2
1
2. kotimainen kieli, keskipitkä
2
1
vieras kieli, pitkä
4
3
vieras kieli, lyhyt
2
1
matematiikka, lyhyt
(ei pisteitä todistusvalinnassa)
3
2
2
3
1
2
1
KESKIVIIKKONA 27.5.2015
kemian koe klo 9–12
fysiikan koe klo 14–18
Valintakokeet järjestetään samanaikaisesti Espoon Otaniemessä, Tampereella, Lappeenrannassa, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Valintakokeisiin voi osallistua millä
tahansa näistä paikkakunnista, ja valintakoepaikkakunta
on ilmoitettava hakulomakkeessa. Ohjeet valintakokeisiin
saapuville on luettavissa osoitteesta www.uva.fi/hakijat.
1
Matematiikan, fysiikan ja kemian kokeissa edellytetään lukion matematiikan, fysiikan ja kemian laajoihin (pitkiin) oppimääriin sisältyvien tietojen hallintaa. Valintakokeisiin edellytettäviin aihepiireihin ja vanhoihin valintakoekysymyksiin voi
tutustua internetissä osoitteessa www.dia.fi.
Fysiikan valintakoe koostuu sekä normaaleista tehtävistä
että laajemmasta soveltavasta tehtävästä. Kokeen mukana jaetaan lyhyt teoriaosa sellaiselta fysiikan osa-alueelta,
joka ei kuulu lukion oppimäärään ja kysymykset soveltavassa tehtävässä käsittelevät tätä uutta materiaalia. Koeaika
on fysiikan valintakokeessa neljä tuntia.
Todistuspistevalintaan voivat osallistua viimeistään keväällä 2015 tutkintonsa valmiiksi saavat ylioppilaat ja RPtutkinnon suorittaneet, sekä vuonna 2014 tai aikaisemmin
IB- tai EB-tutkinnon suorittaneet, jotka ovat suorittaneet
hyväksytysti pitkän matematiikan ylioppilaskokeen. Lisäksi
todistuspistevalintaan osallistuvalla Vaasan yliopiston hakukohteisiin hakevalla on oltava ylioppilastutkintotodistuksessa pitkän matematiikan arvosanana vähintään magna
cum laude approbatur tai fysiikan arvosanana vähintään
cum laude approbatur. Näistä ehdoista tulee täyttyä vähintään toinen.
DI-tutkintoon pyrkivät hakijat, jotka eivät tule valituksi todistuspisteiden perusteella osallistuvat valintakokeisiin
kahdessa aineessa: matematiikassa sekä fysiikassa tai
kemiassa. Vaasan yliopiston hakukohteeseen hakeville
matematiikan koe on pakollinen ja lisäksi tulee valita, osallistuuko fysiikan ja/tai kemian valintakokeeseen. Kuhunkin
hakukohteeseen edellytetyt valintakokeet on listattu DIAvalintaoppaassa.
Tarkempi kuvaus valintaperusteista diplomi-insinööri ja
arkkitehtikoulutuksen yhteisvalintaoppaassa ja www.dia.
fi.
1
75
Erillisvalinnat tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin opintoihin
perusteella
Haku tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin
tutkintoon
Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta
toisessa yliopistossa.
Opiskelijat valitaan suorittamaan tekniikan kandidaatin ja
diplomi-insinöörin tutkinnot. Sisäänotto on yhteensä enintään 5 opiskelijaa.
Hakeminen avoimen yliopiston opintojen
perusteella
Hakuaika avoimen yliopiston opintojen perusteella alkaa
12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.
opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla
ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi
koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi
hakukohde, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella.
Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevilla hakemuksessa on oltava seuraavat asiakirjat:
1. Oikeaksi todistetut jäljennökset mahd. tutkintotodistuksista
2. Oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista
sekä erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan
3. Vapaamuotoinen motivaatiokirje opiskeluoikeuden hakemiselle.
Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä.
76
kumppani.
Valintaperusteet
Avoimen yliopiston opintoja tai ylimääräisenä opiskelijana
opintoja suorittaneita valitaan kahdessa väylässä:
1) 100 opintopisteen väylä:
Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevalla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset opinnot. Suoritettujen
opintojen tulee sisältää vähintään 18 opintopistettä matematiikan ja/tai fysiikan opintoja. Myös muiden opintojen
tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään sellaisia, jotka soveltuvat haettuun ohjelmaan.
2) 50 opintopisteen väylä:
Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös 50 opintopisteen
suoritusten jälkeen, jos opintosuoritusten keskiarvo on vähintään 3 (opintoviikoilla painotettu keskiarvo). Opintojen
tulee sisältää vähintään 18 opintopistettä matematiikan
ja/tai fysiikan opintoja. Myös muiden opintojen tulee olla
rakenteeltaan ja sisällöltään sellaisia, jotka soveltuvat haettuun ohjelmaan.
Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena
on opintojen laajuus ja opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haettuun ohjelmaan.
Hakumenettely
Tekniikan kandidaatin tutkintoon edellä mainittujen suoritusten perusteella hakevien hakuaika on sama kuin yhteishaussa, 17.3.–9.4.2015 klo 15.00. Hakulomake täytetään
osoitteessa opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus
sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot
auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta ne hakukohteet, joiden nimissä mainitaan teknillisen
tiedekunnan erillistapausten haku.
Hakijat liittävät hakemukseensa hakutavasta riippuen todistuksia seuraavasti:
IB- tai EB-tutkinnon perusteella hakevat toimittavat oikeaksi todistetun kopion tutkintotodistuksesta
8.7.2015 mennessä.
Ulkomaisen korkeakoulukelpoisuuden tai AICEtutkinnon perusteella toimittavat lyhyen selvityksen
aikaisemmista opinnoista sekä koulutodistuksen/
tutkintotodistuksen oikeaksi todistetut kopiot. Vieraskielisistä koulutuksista mukana on oltava lisäksi myös
virallisen kääntäjän tekemät käännökset joko englanniksi tai suomeksi. Hakijalta, jonka koulusivistyskieli
tai äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, vaaditaan todistus
suomen tai ruotsin kielen taidosta. Katso ohje kohdasta ”Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet
ja AICE-tutkinnon suorittaneet”.
Kilpailumenestyksen perusteella hakevat liittävät hakemukseensa todistuksen kilpailussa menestymisestä.
Liitteet tulee toimittaa 23.4. mennessä, ellei yllä toisin mainita.
neet hakijat, joilla on tutkinnossaan matematiikan High- tai
Standard Level -oppimäärät ja fysiikan tai kemian HL (High
level) -tasoiset oppimäärät, hyväksytään suoraan diplomiinsinöörikoulutukseen.
Euroopean Baccalaureate -tutkinnon viimeistään lukuvuonna 2014–2015 vähintään pistemäärällä 75/100 suorittaneet hakijat, joilla on tutkinnossaan matematiikan ja
fysiikan tai kemian laajat oppimäärät, hyväksytään suoraan
diplomi-insinöörikoulutukseen.
Tutkinnon tulee olla suoritettuna ja kopio tutkintotodistuksesta toimitettuna yliopiston hakijapalveluihin 8.7.2015
mennessä. Tulokset julkistetaan 13.7.2015.
perusteella
Valtakunnallisten lukuvuonna 2014–2015 järjestettyjen
matematiikka-, fysiikka-, kemia- ja Datatähtikilpailujen toisen vaiheen kymmenen parasta kussakin aineryhmässä
hyväksytään diplomi-insinöörikoulutukseen ilman valintakoetta. Kilpailumenestyksen perusteella hyväksyttävien hyväksymisen edellytyksenä on lukion oppimäärien ja
ylioppilastutkinnon suorittaminen viimeistään lukuvuonna
2014–2015. Valinta perustuu laitoksen lausuntoon hakijan
kilpailutyön soveltuvuudesta opiskelualalle.
Tulokset julkistetaan 1.7.2015
Muut erillishaut
Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon
voidaan hyväksyä opiskelijoita myös muiden suoritusten
perusteella. Opiskelijaksi voi hakea, jos on menestynyt
valtakunnallisissa kilpailuissa, suorittanut IB- tai EB-ylioppilastutkinnon hyvin arvosanoin, suorittanut AICE-tutkinnon tai hankkinut korkeakoulukelpoisuutensa ulkomailla.
IB- ja EB-tutkinnon suorittaneiden
todistusvalinta
tutkintoon
International Baccalaureate -tutkinnon viimeistään lukuvuonna 2014–2015 vähintään pistemäärällä 34 suoritta-
Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon
suorittaneet
Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet Suomen kansalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset voivat hakea Vaasan yliopiston teknilliseen tiedekun-
77
taan erillisvalinnassa valintakoemenestyksen perusteella.
Advanced International Certificate of Education- eli AICEtutkinnon Suomessa suorittaneet voivat hakea teknilliseen
tiedekuntaan erillisvalinnassa valintakoemenetyksen perusteella.
Hakijan on saatava vähintään DIA-yhteisvalinnan pelkillä
valintakokeilla valittavien ryhmän alin pistemäärä siinä hakukohteessa, johon hänet hyväksytään. Hakijan on suoritettava DIA-yhteisvalinnan suomen tai ruotsinkielinen pääsykoe. Todistuksista ei saa pisteitä.
78
Hakulomakkeen liitteenä tulee olla lyhyt selvitys aikaisemmista opinnoista sekä koulutodistuksen tai tutkintotodistuksen oikeaksi todistetut kopiot (vieraskielisistä koulutuksista mukana on oltava myös virallisen kääntäjän tekemät
käännökset joko englanniksi tai suomeksi). Hakijalta, jonka
koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, vaaditaan todistus suomen tai ruotsin kielen taidosta. Vaatimuksena on
yleiskielen tasoa mittaava yleinen kielitutkinto arvosanalla
4/6 uudella asteikolla tai 6/9 vanhalla asteikolla. Tulokset
julkistetaan 1.7.2015.
Lisätietoja hakemisesta teknilliseen tiedekuntaan:
Amanuenssi Kati Kangasniemi, puh. 029 449 8154 ja
opintopäällikkö Helena Varmajoki, puh 029 449 8174
79
tie Kau
tie tee pp
de lli aku ne
nt n
a
Kauppatieteellinen tiedekunta
Vaasan yliopistossa kauppatieteiden maisterin tutkinnon
voi suorittaa kahdessa eri tiedekunnassa, kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa.
Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta kouluttaa
kauppatieteellisen alan asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä, joilla on hyvät valmiudet työskennellä vaativissa yritys- ja
elinkeinoelämän tehtävissä kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia alan työtehtävissä sekä
antaa tieteelliset valmiudet ylemmän tutkinnon suorittamiseen. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä, työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä
sekä kotimaisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Bloggaaja:
Tiia Toivola
Kauppatieteet
Kuinka paljon Vaasassa tuulee? Mistä paras kahvikupillinen? Mikä ihmeen W-huone? Kaikkiin näihin ja ehkä
muutamaan muuhunkin kylterifuksin mieltä askarruttavaan
kysymykseen yrittää helsinkiläinen Tiia löytää vastausta.
Lue Tiian blogia Vaasan valloitus:
uva.fi/blogs
Kauppatieteiden kandidaatin ja
maisterin tutkinto
Kauppatieteellisen alan perustutkinnot ovat kauppatieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto, 180
op) ja kauppatieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op). Maisterin tutkinnon suorittaneet
saavat samalla ekonomin arvon. Opiskelijoita otetaan
suorittamaan sekä alempaa että ylempää kauppatieteellistä korkeakoulututkintoa. Tieteellisinä jatkotutkintoina voi
suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Kauppatieteellisen alan tutkintojen rakenteessa on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijan oppimisprosessin etenemiseen ja sen seurantaan. Siten tutkinnot on mahdollista suorittaa tehokkaasti tutkintojen määräajan (kandidaatti
kolmessa vuodessa, maisteri kahdessa vuodessa) kuluessa. Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin
sivuaineopinnot voi valita omasta tiedekunnasta, Vaasan
yliopiston muista tiedekunnista tai laajojen kansainvälisten
vaihto-opintomahdollisuuksien kautta.
Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ensimmäisen lukuvuoden opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteiset, jolloin
80
opiskelijoilla on aikaa tutustua eri pääainevaihtoehtoihin.
Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa ohjelmissa,
jotka valitaan ensimmäisen opintovuoden lopulla.
Johtaminen ja organisaatiot
Kansainvälinen liiketoiminta
Markkinointi
Talousoikeus
Taloustiede
Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne
(180 op)
Pääaineopinnot vähintään 60 op
Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus 56 op
Yhteiset opinnot 14 op
Talousmatematiikka ja tilastotiede 10 op
Orientoivat opinnot 4 op
Sivuaineopinnot 25 op
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa maisteriohjelmissa:
Finance
Henkilöstöjohtaminen
International Business
Laskentatoimi ja tilintarkastus
Markkinoinnin johtaminen
Strategic Management (1.8.2015 lähtien Strategic
Business Development)
Talousoikeus
Taloustiede
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne
(120 op)
Pääaineopinnot vähintään 60 op
Yhteiset opinnot 5 op
Menetelmäopinnot
Sivuaineopinnot
81
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet tuntevat
omakseen mm. seuraavat ominaisuudet: kansainvälisyys,
oma-aloitteisuus, innovatiivisuus, yhteistyökykyisyys, ongelmanratkaisukyky. Mahdollisia työtehtäviä ovat esim. erilaiset päällikkötehtävät, tutkija, markkina-analyytikko, osakemeklari, tilintarkastaja ja yrittäjä.
Lisätietoja: http://www.uva.fi/fi/education/bachelor/business.
Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan kauppatieteitä opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat olleet esim.
asiakassuhdepäällikkö, Group Manager, markkinatutkija,
sijoitusneuvoja, yhteyspäällikkö, analyytikko, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö, konsultti, koulutussuunnittelija,
Sales Coordinator, Team Leader, tutkija, markkinointipäällikkö, tuotepäällikkö, Business Development Manager,
osakemeklari, ylitarkastaja, Controller, laskentapäällikkö,
tilintarkastaja, verotarkastaja, Global Sales Support Manager, talouspäällikkö, myyntipäällikkö, tutkimuspäällikkö,
Dealer, perintäneuvottelija, yritysneuvoja.
Pääaineiden esittely
Johtamisen ja organisaatioiden opinnot antavat valmiuksia monialaisiin asiantuntija- ja yleisjohdon tehtäviin
sekä pienissä että suurissa yrityksissä ja julkisorganisaatioissa, uuden liiketoiminnan luomiseen, yrittäjyyteen,
kehittämisprosessien ja projektien johtamiseen sekä
henkilöstöammattilaisten tehtäviin. Johtamisen kandidaattiopinnot pohjautuvat kolmeen ydinosaamisalueeseen:
liiketoiminnan ymmärtämiseen ja analysointiin, ihmisten
johtamiseen sekä itsensä johtamiseen. Asioita tarkastellaan niin kansallisessa kuin kansainvälisessä kehyksessä
ajankohtaisten kysymysten ja tulevaisuuden haasteiden
näkökulmasta. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua henkilöstöjohtamisen, Strategic Management -maisteriohjelmaan (ohjelman nimi muuttuu 1.8.2014 Strategic
Business Development -maisteriohjelmaksi) tai International Business -maisteriohjelmaan.
82
Kansainvälisen liiketoiminnan opinnot antavat valmiudet toimia monipuolisissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä ja kansainvälistyvissä yrityksissä,
sekä kotimaassa toimivissa monikansallisissa yrityksissä.
Opinnoissa korostuvat erityisesti laaja-alainen yrityksen
kansainvälisen liiketoiminnan suunnittelu, strategiset valinnat ja toteutus. Ohjelmassa painotetaan kansainvälisen
liiketoiminnan lisäksi johtamisen ja markkinoinnin näkökulman merkitystä. Keskeisiä osa-alueita ovat markkinoinnin
suunnittelu ja toteutus kansainvälisille markkinoille, monikulttuurisen henkilökunnan johtaminen sekä monikansallisten yritysten johtaminen. Kansainvälisen liiketoiminnan
kandidaattiopinnot antavat hyvät valmiudet jatkaa opiskelua International Business -maisteriohjelmassa.
Laskentatoimen ja rahoituksen opinnot rakentavat
opiskelijalla kotimaiset ja kansainväliset valmiudet toimia
laskentatoimen ja rahoituksen johto-, suunnittelu- ja analysointitehtävissä. Opintojen keskeisiä aihealueita ovat
esimerkiksi johdon päätöksentekoa tukevat laskelmat,
yrityksen rahoitus ja rahoitusmarkkinat, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta, tilinpäätösanalyysi sekä tilintarkastus.
Opiskelija voi suuntautua kandidaattiopintojen aikana joko
laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoihin tai rahoituksen opintoihin. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen opinnot
rakentavat asiantuntijuuden työskentelyyn taloushallinnon
ja tilintarkastuksen erityisalueille. Rahoituksen opinnot tuovat syvällistä ymmärrystä yrityksen rahoituksesta ja rahoitusmarkkinoiden toimintaperiaatteista. Maisteriopinnoissa
opiskelija suuntautuu joko laskentatoimen ja tilintarkastuksen tai Finance-maisteriohjelmaan.
Markkinoinnin opinnot tarjoavat näkökulman niin kaupan, palvelujen, tuotteiden kuin viestinnänkin maailmaan.
Markkinointi tieteenalana pohtii toisaalta kuluttajien käyttäytymisen vaikutuksia yritykseen, toisaalta mahdollisuuksia vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä erityisesti
tuotesuunnittelun ja markkinointiviestinnän keinoin. Markkinoinnin opinnot on tarkoitettu opiskelijalle, joka haluaa
työskennellä liikkeenjohdon tehtävissä, joissa korostuu
ihmisläheisyys, vuorovaikutteisuus, analyyttisyys, luovuus
ja yhteistyö. Opinnot tarjoavat hyvät perusvalmiudet toimia johtotehtävissä niin kulutus- tai tuotantohyödykkeiden,
palveluiden, kulttuuriteollisuuden tuotteiden tai elämysten
markkinoinnissa. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua markkinoinnin johtamisen tai International Business
-maisteriohjelmaan.
Talousoikeuden opinnoissa (laki- tai veroekonomi) opiskelija profiloituu sekä oikeustieteiden että kauppatieteiden
aloille. Opinnoissa oikeutta tarkastellaan yritystoiminnan
näkökulmasta. Liiketaloustieteillä ja liiketoimintaosaamisella on opinnoissa juridiikan ohella keskeinen asema.
Opinnot tuottavat taloudellista ja oikeudellista osaamista,
jota tarvitaan kotimaisen ja kansainvälisen yritystoiminnan
vastuullisissa tehtävissä, esimerkiksi yrityksen yleisjohdon,
talous- tai henkilöstöhallinnon johtotehtävissä, yhdistys- ja
järjestötoiminnan tehtävissä, sekä elinkeinoelämän valvontatehtävissä. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua
yritys- ja rahoitusjuridiikkaan, yritysverotukseen tai ICTjuridiikkaan.
Taloustieteen asiantuntijoiden eli ekonomistien osaamista tarvitaan talouden seurantaan ja tutkimukseen.
Globalisoituva talous vaatii syvällistä talouden toiminnan
ymmärtämistä ja analysointikykyä. Taloustieteen opetuksen
ytimen muodostavat kansantalouden makrotaloudellinen
tuntemus, yritysten mikroteoria sekä rahoitusmarkkinoiden ja pankkitoiminnan tuntemus. Osa-alueita ovat myös
kansainvälinen talous, julkinen talous sekä energiatalous.
Taloustieteitä opiskelleet sijoittuvat tyypillisesti rahoitussektorille liike-, investointi- ja yksityispankkeihin sekä liikeelämän palveluiden ja teollisuuden työpaikkoihin.
kulusta jne. löytyvät koulutuksittain kauppatieteiden opintoja esitteleviltä verkkosivuilta www.uva.fi/fi/education/bachelor/business sekä opinto-oppaista, jotka
löytyvät osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/business.
Hakumenettely
Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon otetaan yhteensä 230 uutta opiskelijaa. Opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
HAKUAIKA
9.4.2014 klo 15.00
Hakulomake
Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi.
Voit etsiä kauppatieteiden koulutusta Opintopolusta
hakusanoilla:
Vaasan + yliopisto + kauppatieteet
Vaasan + yliopisto + kauppatieteiden kandidaatti /
maisteri
Kauppatieteet + Vaasa
83
Valinnan pisteytys
Valintakoe
Valinnassa voi saada yhteensä 83 pistettä, joista 40 ylioppilastutkintotodistuksesta, 40 pistettä valintakokeesta sekä
1–3 hakukohteen ensisijaisuuden mukaan.
hakijat voivat osallistua valintakokeeseen.
Todistuspisteet
Ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella annetaan enintään 40 pistettä äidinkielen, matematiikan ja kolmen muun
hakijan parhaan ylioppilaskokeen (joista kaksi voi olla reaaliaineiden kokeita) perusteella alla olevan taulukon mukaisesti.
Valintakokeessa voidaan esittää sekä monivalintakysymyksiä että oikein tai väärin -kysymyksiä. Kokeessa pyritään
mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumista ja
taitoa soveltaa sitä.
Suomalaisesta ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon äidinkielen ja matematiikan koe sekä kolme muuta parhaat pisteet antavaa koetta, joista kaksi voi olla reaaliaineiden kokeita. Reaaliaineen kokeen arvosanasta pisteet annetaan
kuten pitkän oppimäärän kokeesta.
L
E
M
C
B
äidinkieli
9
8
6
3
1
matematiikka, pitkä oppimäärä
10
9
7
4
2
matematiikka, muu oppimäärä
7
6
4
3
1
muu koe, pitkä oppimäärä
7
6
4
3
1
muu koe, muu oppimäärä
5
4
3
2
1
Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteiden muuntotaulukot löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalintaoppaasta
ja osoitteesta www.kauppatieteet.fi.
Ensisijaisuuspisteet
Hakijalle annetaan ensisijaisuuspisteitä seuraavasti:
1. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista ensisijaiseksi asetetun hakukohteen valintaan saa kolme lisäpistettä,
2. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista toissijaiseksi asetetun hakukohteen valintaan saa kaksi lisäpistettä ja
3. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista kolmanneksi asetetun hakukohteen valintaan saa yhden lisäpisteen.
84
Valintakokeen eri osa-alueet ja niiden maksimipistemäärät ovat seuraavat: Johtaminen ja markkinointi 13 pistettä,
Laskentatoimi ja rahoitus 13 pistettä, Kansantaloustiede
7 pistettä ja Talousmatematiikka 7 pistettä, yhteensä 40
pistettä.
Valintakoe perustuu seuraaviin
julkaisuihin
Johtaminen ja markkinointi
Anu Puusa, Helen Reijonen, Pauli Juuti ja Tommi Laukkanen. Akatemiasta markkinapaikalle – johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Talentum 2014, 4. uudistettu painos, ISBN:978-952-14-2457-1 / 978-952-14-2458-8
(e-kirja).
Ikäheimo-Laitinen-Laitinen-Puttonen. Yrityksen taloushallinto tänään. Vaasan Yritysinformaatio Oy, Vaasa 2014,
ISBN 978-951-96324-4-5.
Kansantaloustiede
Pohjola, Matti. Taloustieteen oppikirja. 11. uudistettu painos, Sanoma Pro Oy, Helsinki 2014, ISBN 978-952-632949-9.
Talousmatematiikka
Talousmatematiikan osuus perustuu lukion opetussuunnitelman mukaiseen talousmatematiikan oppimäärään.
Hakijan oletetaan hallitsevan myös talousmatematiikan
oppimäärän pohjana oleva matematiikan käsitteistö ja menetelmät sekä valintakoekirjallisuudessa käytetty terminologia.
Lukion opetussuunnitelma on luettavissa Opetushallituksen sivuilla (www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf).
Valintakoe järjestetään
KESKIVIIKKONA 3.6.2015
klo 10–14
Valintakoe suoritetaan ensimmäiseksi asetetun yliopiston
koesalissa. Ne, jotka ovat asettaneet Vaasan yliopiston ensimmäiseksi hakukohteeksi, osallistuvat valintakokeeseen
Vaasassa, Palosaaren kampuksella.
Valintamenettely
Kauppatieteelliseen tiedekuntaan valitaan 230 uutta opiskelijaa. Opiskelijat valitaan suoraan tutkintoon, pääaine
valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Opiskelijat
saavat opiskeluoikeuden sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoon. Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta on mukana kauppatieteellisen alan
yhteisvalinnassa, jossa ovat mukana lisäksi Tampereen
ja Itä-Suomen yliopistot sekä Aalto-yliopiston, Jyväskylän
yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut.
Opiskelijat valitaan ylioppilastutkintotodistuksen arvosanoista, mahdollisista ensisijaisuuspisteitä ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella (n. 60 % opiskelijoista) sekä sen jälkeen pelkkien valintakokeesta saatavien
pisteiden ja ensisijaisuuspisteiden perusteella (n. 40 %
opiskelijoista). Hakija voi tulla valituksi vain yhteen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseen.
Valintakokeesta voi saada enintään 40 pistettä. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kokeesta vähintään
10 pistettä (ilman ensisijaisuuspisteitä).
85
Katso yksityiskohtaiset hakuohjeet ja valintaperusteet
kauppatieteellisen alan yhteisvalintaoppaasta tai osoitteesta www.kauppatieteet.fi.
perusteella
Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole opiskeluoikeutta Vaasan yliopistossa tai muussa yliopistossa ja ensisijaisesti opiskelijoille,
joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa.
Liitteet tulee toimittaa 6.3.2015 mennessä. Huomioon otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset ja suoritetut tutkinnot.
Valinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille hakijoille.
Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea yliopistoon kahta väylää pitkin. Väylässä 1 hakevilla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset avoimen yliopiston
opinnot. Väylä 2 koskee ainoastaan opiskelijoita, jotka ovat
suorittaneet kaikki kauppatieteiden kandidaatin vaadittavat
opinnot avoimessa yliopistossa kypsyysnäytettä lukuun ottamatta.
Valintaperusteet
liitteet
Opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että
maisterin tutkintoihin. Kauppatieteelliseen tiedekuntaan
valitaan avoimen yliopiston opintojen perusteella enintään
25 opiskelijaa.
Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä
1 haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa
www.opintopolku.fi. Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki.
Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta
hakemasi pääaine, jonka nimen perässä mainitaan suluissa
haku avoimen yliopiston opintojen perusteella.
www.uva.fi/hakijat.
Hakemuksessa tulee olla seuraavat asiakirjat:
1. Alkuperäiset tai oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista sekä erillisarvosanojen todistuksis-
86
ta, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet
ja arvosanat.
2. Sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus,
suoritustapa ja kirjallisuus. (Ei tarvita Vaasan yliopiston vaatimusten mukaan suoritetuista opinnoista)
3. Vapaamuotoinen perustelu opiskeluoikeuden hakemiselle.
maan, valintaperusteena on avoimen yliopiston opintojen
laajuus ja opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haetun pääaineen mukaiseen tutkintorakenteeseen.
teelliseen tiedekuntaan. Tiedekunta myöntää opiskelijalle
oikeuden kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Tämän
jälkeen opiskelijan on mahdollista hakea maisteriopintoihin
maisterivalinnan kautta.
väylä 2
Avoimen yliopiston opintojen perusteella väylää 2 hakevalla on oltava noin 180 opintopisteen laajuiset opinnot.
Opintojen tulee sisältää kaikki Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa kauppatieteiden kandidaatin
tutkintoon vaadittavat opinnot lukuun ottamatta kypsyysnäytettä. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot.
Opiskelijat saavat opiskeluoikeuden kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon.
Suoritettuaan avoimessa yliopistossa kaikki kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat opinnot kypsyysnäytettä lukuun ottamatta, opiskelija voi hakeutua kauppatie-
Lisätietoja hakemisesta kauppatieteelliseen tiedekuntaan avoimen yliopiston opintojen perusteella:
Koordinaattori Miia-Leena Mikkilä, p. 029 449 8162
väylä 1
Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevalla on oltava noin 100 opintopisteen laajuiset opinnot. Yhdessä
aineessa (suunniteltu pääaine) on oltava noin 50 opintopisteen laajuiset opinnot. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot.
Pääaineopintojen lisäksi hakijalla tulee olla myös muita
suorituksia, joiden tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään
tutkintoon sopivia. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna
myös tutkintoon vaadittavia toisen kotimaisen tai vieraan
kielen opintoja sekä joko talousmatematiikan tai tilastotieteen perusopintojakso.
Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon tiedekunnan käytettävissä olevat opetusresurssit. Avoimen
yliopiston opintojen perusteella hakevia otetaan tiedekuntaan harkinnan perusteella. Jos hakijoita joudutaan karsi-
87
HAKEMUKSET
Tiedekunta/
hakukohteet
Aloituspaikat
Kaikki
hakemukset
Ensijaiset
hakemukset *
ALIN HYVÄKSYTTY PISTEMÄÄRÄ /
MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ
(suluissa varasijalta hyväksyttyjen alin pistemäärä)
Kokeeseen Todistusosallistupisteillä
neet
valitut
Yhteispisteillä
valitut
Koepisteillä
valitut
Filosofinen tiedekunta
Tilastotietoa
kesän 2014
opiskelijavalinnasta
Hallintotieteet
Hallintotieteiden
kandidaattiohjelma
75
569
–
265
–
75,5/120
32/60
55
137
116
60
26,5/35
39/70
8/35
(5)
Saksan kielen ja kirjallisuuden
kandidaattiohjelma
30
60
53
32
29/35
44/70
15,38/35
75
431
420
177
–
22,8/40
7,65/20
(6,9)
koulutusohjelma
20
159
–
78
–
99/115
77/80 (74)
230
3109
728
2360
–
48,75/82
27,5/42
(24,25)
70
252
96
123
13/29
8,44*/69
–
60
336
–
121
11/15
–
12/20
(11,5)
Kauppatieteet
Tekniikka
Tekniikan kandidaatti ja DI
Kauppatieteet
Tietotekniikka ja tuotantotalous
*) Ensisijaiset hakemukset tarkoittavat valinnan sisällä ensisijaiseksi asetettuja hakukohteita. Kielissä ja viestinnässä kolmesta ensiksi mainitusta kandidaattiohjelmasta voi hakea kahteen ohjelmaan, ja ne on asetettava keskenään ensisijaisuusjärjestykseen. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhteisvalinnoissa
hakukohteet asetetaan myös ensisijaisuusjärjestykseen.
**) DIA-valintakokeista saadut pisteet skaalataan valintaa varten kertoimella 5/9.
88
89
11 / 2014
Kampus
Palosaarella
st
ku
s
Ke
a
Vaasan yliopisto
Wolffintie 34
PL 700, 65101 Vaasa
p. 029 449 8000
uva.fi
facebook.com/vaasanyliopisto
youtube.com/UniversityOfVaasa
twitter.com/univaasa
instagram.com/univaasa

Vaasan yliopiston valintaopas 2015

Transcription

Similar documents

Todistuspyyntölomake, KTK

Väittelijän muistilista

Alumnikirje 2/15 - University of Vaasa

ja kulttuuritieteiden tutkintoja koskevat yleiset määräykset 2015–2018

Contact Forum - Valtiolle.fi

Hakuperusteet - Helsingin Psykoterapiaseura

Virheistä viis

Kaiva siitä, missä seisot.” - Aaltodoc - Aalto

Monipuoliset valintaväylät ja sujuvat opintopolut Porin

Julkisen toiminnan perusteet

erillisvalintojen hakuopas 2o13 - Itä

Lataa artikkeli tästä pdf

Valintaopas 2015