Seurakuntalehti Majakka 2015/2 - Vaasan suomalainen seurakunta

Transcription

Seurakuntalehti Majakka 2015/2 - Vaasan suomalainen seurakunta
Majakka
Vaasan suomalainen seurakunta 2/2015
Fisucraft ➽ Sivu 7
Carola Bergström
n vaasansuomalainenseurakunta.fi Vapaaehtoiset tekevät
Tuomasmessun ➽ Sivu 6
Lapsiasiavaltuutettu
Suviseurat
Sanna-Mari Kjellman
Tuomas Kurttilan
vanhoillislestadiolaisten
tukena viimeisellä
haastattelu
pääjuhla
matkalla
➽ Sivu 3
➽ Sivut 8–9
➽ Sivu 16
2 Majakka
n 2/2015
Kolumni
Katso nuorta iloisena
Näin toukokuun lopussa monissa kodissa valmistaudutaan juhlaan.
Perheen nuori on saanut päätökseen opiskelun lukiossa tai ammattiin
valmistavassa oppilaitoksessa. Nuoret iloitsevat tehdystä työstä ja tutkinnosta. Elämä tuntuu hyvälle ja avautuu eteenpäin. Vanhemmat ja lähellä olevat aikuiset tuntevat iloa ja ylpeyttä nuorestaan aivan oikeutetusti. Vanhempien iloon sekoittunee myös hiukan haikeutta nuoren
suunnatessa kohti omaa elämää.
Juhlaan on aihetta jokaisen nuoren kohdalla. Riippumatta valmistumisen paikasta tai arvosanoista jokaista nuorta on hyvä nostaa esille
juhlan keskipisteeksi. Kyse
ei ole vain tehdystä työstä vaan nuoren arvostamisesta. Kun tällainen tapahtuu oman perheen ja lähipiirin keskellä, se luo jotakin hyvää ja lämmintä jokaisen sydämeen, myös aikuisen ja vanhemman. Tällainen yhteinen hyvä kokemus ja kiitos kantaa
myöhemminkin.
Hiukan kuluneen ja itsestään selvän tuntuinen lause ”nuorissa on toivo” on sittenkin totta. Kuinka toisin voisi olla? Silloinhan asiamme olisivat todella huonolla tolalla.
Nuorissa on toivoa ja heissä on enemmän mahdollisuuksia kuin saatamme aavistaakaan. Tämän kohtaan yhä uudelleen myös seurakunnan keskellä esimerkiksi rippikoulua käyvissä nuorissa. Nuoret tarvitsevat vain meiltä aikuisilta ymmärtävää tukea ja suuntamerkkejä hyvän
elämän suuntaan.
Seurakunnan toiminnassa on tarpeen yhä enemmän nostaa lapset ja
nuoret esille sen takia, että heillä on oikeus kasvaa ja elää kristillisen uskon turvassa. Siinä kasvaa luottamus Jumalaan, joka
on läsnä elämän matkalla kaikkina päivinä. Tällaista
toivon täyttämää elämää on syytä tukea ja rakentaa,
vaikka epävarmuus lisääntyisikin ympärillämme.
”
Nuorissa
on toivo.”
Tuomo Klapuri
hallintokappalainen
Herra Ray, harras kristitty
Asuin 90-luvulla pari vuotta Yhdysvalloissa, syvässä
etelässä, Georgian osavaltiossa, Martin Luther Kingin
ja Ku Klux Klanin kotikonnuilla. Vanha professori kertoi minulle joutuneensa 60-luvulla Atlantassa ravintolasta putkaan, koska söi mustan Kingin seurassa.
Paikallisen sanomalehden kolumnisti Clyde Ray
oli oman todistuksensa mukaan ”harras kristitty”.
Tässä näyte hänen ajatuksistaan: ”Kiilusilmäiset idioottimaiset liberaalit ovat vaatineet YK:ssa ”absoluuttisen köyhyyden” poistamista maailmasta. Viikonvaihteessa 190 valtion edustajat kokoontuivat
pohtimaan asiaa. Kuinka he voivat unohtaa Kristuksen sanat ´köyhät teillä on aina keskuudessanne´!
YK:ssa päätettiin, että rikkaiden maiden tulisi jakaa kehitysapuna 0,7 prosenttia kansantulostaan
köyhille maille. ”No way, Jose! Minun lompakolleni et
tule”, varoitti Ray.
Eikö Raamattu puhu jotain siitä, mitä on tehtävä,
kun veljillämme on nälkä ja jano tai heillä ei ole vaatteita.
Mister Ray löysi Raamatusta jakeet, joiden perustella hän tuomitsi homot, lesbot, luonnonsuojelijat ja muukalaiset, jotka vastoin Luojan tahtoa ovat
tunkeutuneet Yhdysvaltoihin. Raykaan oli tuskin alkuasukas eli intiaani. Ehkä hänen sukunsa oli kuiten-
kin saanut Luojalta erivapauden ”tunkeutua Amerikkaan”.
”Vieraiden maiden pakanat räksyttävät kovaäänisesti kuin harakat rumalla äidinkielellään”, kiukkuili Ray. Heidän olisi kai pitänyt puhua Amerikan savoa,
Georgian murretta.
Minusta meksikolaisten siirtotyöläisten espanja
kuulosti mukavalta. Monet olivat laittomasti maassa tekemässä raskaimmat työt surkealla palkalla, poliiseja vältellen.
Amerikkalainen tutkijakaverini kutsui minut yliopistolle oman kristillisen yhteisönsä jumalanpalvelukseen. Iso sali oli täynnä väkeä, laulu kaikui upeasti moniäänisenä. Hypnoottinen saarnamies pelehti ja riehui, hurmasi kuulijat kuin ammattinäyttelijä.
Mies oli nähnyt ihanan uninäyn: Herra oli kertonut
tulevasta isosta uhrilahjasta. Pian shekkivihot kaivettiinkin esiin. Pidin omani povitaskussa. No way,
Clyde!
Kari Uusikylä
Kirkot kesällä
Vaasan kirkko toimii tiekirkkona
ja on avoinna tiistaista perjantaihin 16.6.–14.8. klo 10–18. Kirkon
oppaana toimii Martta Ojala.
Hän pitää kaksikielisen hartauden torstaisin klo 13. Jumalanpalvelus järjestetään Vaasan kirkossa joka sunnuntai klo 10.
Palosaaren kirkossa ei ole
säännöllisiä jumalanpalveluksia
kesällä. Sunnuntai-illan ehtoollista vietetään 14.6., 12.7. ja 23.8.
klo 19 alkaen.
Huutoniemen kirkossa ei ole
kesällä jumalanpalvelusta joka
sunnuntai. Konfirmaatiomessua
vietetään sunnuntaina 14.6. klo
10 ja klo 13, 28.6. klo 12, 5.7. klo
12, 12.7. klo 10 ja klo 13, 26.7. klo
12, 2.8. klo 12 ja 9.8. klo 12. Ristinummen seurakuntakeskuksen seurakuntasali.
Palosaaren kirkossa on Sunday Service klo 13 sunnuntaina
14.6., 28.6., 26.7. ja 23.8.
Palosaaren, Huutoniemen,
Sundomin, Vetokannaksen ja
Vähänkyrön kirkkoihin voi tutustua kesällä sopimalla asiasta
puhelimitse 06 326 1403.
Vanhan Vaasan pappila,
Koulukatu 28:n toimituskappeli, Hietalahden seurakuntakoti
Pitkäkatu 77, Sundomin pappila,
Siltarannan seurakuntakoti sekä
Vähänkyrön seurakuntakoti pidetään kesällä avoinna muistotilaisuuksia, kirkollisia toimituksia ja perhejuhlia varten.
Metsäkallion, Gerbyn ja Suvilahden seurakuntakodit ovat
suljettuina 1.6.–17.8. Ristinummen seurakuntakeskus on suljettu rakennustöiden vuoksi
30.10. saakka.
568
1. Oi, kuinka kevät säteilee elämän riemuaan!
Maa onnellinen iloitsee ja loistaa puvussaan,
ja loistaa puvussaan.
2. Sinua, Luoja, ylistän taas kevään voimasta.
Teet työsi ihmeteltävän ja siunaat luotuja,
ja siunaat luotuja.
Thomas H. Gill 1867, suomennos Niilo Rauhala 1984.
Riikka Uuksulainen
Pääkirjoitus
Majakka 3
29.5.2015 n
Carola Bergström
Kirkko on perinteisesti ollut hyvin arjen ja yhteiskunnan pulssilla. Seurakunnat ovat ottaneet käyttöön työkaluja, joiden avulla arvioidaan päätösten vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Lapsiystävällisessä seurakunnassa lapset ja nuoret saavat esimerkiksi vaikuttaa
tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Lapsuudessa eriarvoisuuden alku
Miten kaikki lapset saataisiin pysymään samoilla kärryillä? kyselee lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
L
apsiasiavaltuutettu Tuomas
Kurttila on hoitanut tointaan
yli vuoden. Hän on myös aikaisemmin työskennellyt lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien asioiden parissa yhteensä yli kymmenen vuotta.
Hän kertoo hyvät uutiset ensin.
– Suomessa on 1,1 miljoonaa lasta. Koko maailman lapsiin verraten monet asiat
ovat hyvin. Meillä ei ole sellaisia sanitaatioon, puhtaaseen veteen tai arjen turvattomuuteen liittyviä ongelmia kuin on monissa maissa.
Kun katse kohdennetaan Suomeen, toisenlaisiakin yksityiskohtia alkaa erottua. Pisa-tutkimusten mukaan koululaisten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan.
Joidenkin koululaisten tilanne on hälyttävä.
– Joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa
lukea. Niinpä hänellä ei ole valmiuksia selviytyä toisen asteen opinnoista.
Syrjäytymiskehityksen juuria voi siis hyvinkin etsiä siitä, mikä on koulun tehtävä ja
miten se toteutuu. Asiaan kiinnittää huomiota jo nimellään lapsiasiavaltuutetun tämän
vuoden vuosikirja Harvojen yhteiskunta vai
kaikkien kansakunta.
– Vaikuttaa siltä, ettei lasten ihmisarvo toteudu aikataulutetussa ja stressaavassa arjessa, Kurttila sanoo ja muistuttaa, että
YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen edellyttämät lapsenoikeudet ovat samalla kaikkien
aikuisen velvollisuuksia, eivät vain vanhempien ja ammattikasvattajien.
Köyhyys lapsen maailmassa
Nykyään lapsia kasvattavat Kurttilan mukaan kolme kovaa k:ta: koti, koulu, johon
luetaan tietenkin myös päivähoito, sekä kaverit.
– Kotien ilmapiiri on yleensä hyvä. Jopa
90 prosenttia murrosikäisistä lapsista luottaa siihen, että pystyy puhumaan asioistaan
kotona, toteaa Kurttila, mutta on samalla
huolissaan perheiden arjesta.
Joka viides lapsi, ja pääkaupunkiseudulla joka kolmas lapsi, elää yhden vanhemman perheessä. Etenkin alle 9-vuotiaiden
lasten vanhemmat ovat huolissaan jaksamisestaan.
”
Eri tahojen
yhteistyö pitää
tuoda sinne,
missä lapset ovat.”
– Lapsen tarpeiden aineellistuminen ja
kaupallistaminen sekä korkeat harrastusmaksut lisäävät vanhemman paineita. Niitä kasaavat myös odotukset työajan lisäämisestä ja työurien pidentämisestä, Kurttila arvioi.
Köyhyys ei ole kadonnut minnekään. Joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Lasten maailmassa köyhyys on helppo
tunnistaa. Kaikilla ei ole älykännyköitä ja
tablettitietokoneita.
– Monissa kouluissa käytetään oppilaiden omia laitteita. Jos niitä ei ole, neuvotaan lainaamaan kaverilta. Se on kuin luokan oppilaista kaksi ei saisi omaa oppikirjaa. Joutuu syystäkin kysymään, vieläkö ja
miten maksuton perusopetus toteutuu nyky-Suomessa.
Kurttilan mukaan lasten eriarvoisuus palautuu perhetaustaan ja kuntaan, johon on
syntynyt.
– Suomessa on monta suomea, ja jopa
saman kunnan tai koulun sisällä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta löytyvät niin
parhaimmat kuin heikoimmatkin koulut.
Päiväkotien johtajilla ja koulujen rehtoreilla on suuri vaikutus yhtenäisten toimintatapojen luomiseen.
Kurttilan mielestä kaikilla lapsilla pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus kasvaa
täyteen potentiaaliinsa.
Enemmän yhteistä ponnistelua
Jopa puolet oppilaista kokee, ettei opettaja
ole kiinnostunut hänen asioistaan. Pahasta
kouluarjesta kertoo myös, että 70 prosenttia kiusaamisen osapuolista, siis kiusaajista
ja kiusatuista, kertoo, ettei kukaan aikuinen
ole puuttunut asiaan.
– En ajattele, että ratkaisun pitäisi löytyä pelkästään opettajista. Kouluun tarvitaan enemmän aikuisia ja yhteistä työtä.
Tarkoitan lapsi- ja nuorisotyötä, enkä vain
kaupungin, vaan järjestöjen ja seurakuntien työtä. Se pitää tuoda sinne, missä lapset ovat, Kurttila.
– Toivotan mielelläni eri toimijat ja katsomukset tervetulleiksi kouluun ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa, sanoo Kurttila, jonka mukaan lapset tarvitsevat kaiken
mahdollisen kohtaamisen, rohkaisun, kannustuksen ja tuen.
Kurttila ei selvästikään kuulu niihin, jotka haluavat tehdä koulusta täysin neutraalin ympäristön.
– Vaikka uskonnot ajettaisiin koulusta,
ne eivät katoa. Kellareihin karkotettuina ne
voivat muuttua omalakisikseen ja synnyttää ääri-ilmiöitä, toteaa lapsiasiavaltuutettu, joka on sekä hallintotieteiden että teologian maisteri.
Hänen mielestään eri katsomusten ymmärtäminen kuuluu globaalissa maailmassa kansalaistaitoihin. Parhaan tuloksen takaa
katsomusten monipuolinen ja -tasoinen vuoropuhelu. Samoin se, että eri uskontojen opettajat saavat yliopistotasoisen koulutuksen
– Oman uskonnon opetuksen ja yleisen
katsomusopetuksen paikka ja suhde, samoin koulun kulttuuriperinteen vaalimisen
tehtävät ja sisältö, vaativat uudelleen ajattelua. Enää ei valita joko tai vaan sekä että, vakuuttaa Kurttila ja toivoo, että kirkon käyttää etsikkoaikansa hyvin ja avaa ovet ja ikkunat vuorovaikutukselle.
Kurttilan mukaan kirkko on perinteisesti ollut hyvin arjen ja yhteiskunnan pulssilla. Siitä kertoo myös, että kirkossa ja seurakunnissa ryhdytään, kuin esimerkiksi muille, arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia.
– Yhteiskunnallinen lukutaito on entistä vaativampaa. Kuva siitä, missä ollaan ja
minne ollaan menossa, ei synny helposti.
Yhteiskuntaa koskevia johtopäätöksiä ei pidä tehdä niiden ihmisten perusteella, joiden
kanssa viettää aikaansa tai joita tapaa kirkkokahveilla, varoittaa Kurttila.
Ulla-Maija Vilmi
4 Majakka
n 2/2015
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen
Suvivirttä laulamme jälleen uuden
kevään, kesäloman alkamisen merkiksi. Perimätiedon mukaan virren sanat on syntynyt Gotlannissa Hångersin uhrilähteellä juhannusaamuna 1693. Siellä voit virren
muistoksi nähdä jopa muistokiven.
Alkuperäisessä tekstissä on virren aikamuoto tässä hetkessä, tulevaisuudessa, kun nykyään laulamme suven jo saapuneen. Virsi kuuluu koulujen päättäjäisiin, juhannuskirkkoon ja kesän juhlahetkiin.
Sävelmä on saanut muotonsa
ruotsalaisesta kansansävelmästä.
Hyvältä tuntuu, kun samalla, suventuoksuisella sävelellä voi
veisata nykyään virsikirjastamme
myös häävirttä 822. Suomen kulttuuriperintöön kuuluu yli eri su-
Annastiina Tahkola
Pertti Tahkola
Linda Arponen:
Suvivirttä 1701 virsikirjasta
Stadin slangilla
mahdollisesti Israel Kolmodin runo vuodelta 1694.
1. Jo joutuu armas aika, ja suwi suloinen,
joll´ kauniist´ kaiken paikan kaunistaa kukkainen;
nyt armas aurinko meitä taas lähtee lähemmäks´,
Hän kuolleet hautoo, heitä taas tekee eläväks.
2. Se niitun kukat koriat, ja laiho kaasosta,
niin ylpiät yrttitarhat, puut vehriät werassa,
ne meille muistuttawat suurt´ hyvyytt´, Jumalan,
Jonk´ kaikk ain´ nähdä saawat, Juur´ympär´wuoden ain´.
kupolvien mieltä liikuttava, monia
muistoja nostattava suven ylistys.
”Taas linnut laulujansa visertää
Juhani Romppanen
kauniisti. Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!” (Virsi 571:3a).
Giampaolo Di Rosa
virsi 571 keväällä 2011
1. Jo pukkas glaiduu aikaa on kesis viimeinkin.
Ja minne vaan kun tsiigaa, nii hittaa blumsterin.
Ja kaiken uusiks duunaa noi säteet suulperin.
Ne stadin nyyaks puunaa, vek stikkaan perperin.
2. Taas nurtsit vihannoivat ja hiffaat fogelin.
Puut Pitskun huminoivat Valgan ja Ogelin.
Nyt ei sun tarvii snärkkää tai tinttaa humalaa:
Kyl ihmehommat järkkää toi meidän Jumala.
Tuija Niemistö
lasten ja nuorten musiikin
kanttori
Marguerithe Sandstedt-Granvik
Suvivirttä on laulettu Suomessa jo 300 vuotta. Suvivirren
kirjoitti perimätiedon mukaan Gotlannin piispa Israel
Kolmodin ihastellessaan juhannusaamun luontoa.
Laura Lammi
Valtteri Tuomisto
Iltamusiikissa kansainvälisiä säveliä
Ensi kesänä Vaasan kirkon iltamusiikkikonsertissa esiintyy muiden muassa kansainvälistä arvostusta nauttiva italialainen urkuri ja
improvisoija Giampaolo Di Rosa. Jean Sibeliuksen 150-juhlavuosi näkyy myös eri esiintyjien ohjelmistossa. Konsertit pidetään
Vaasan kirkossa klo 19.30 ja niihin on vapaa pääsy.
n Konserttisarjan aloittavat 3. kesäkuuta sopraano Kajsa Dahlbäck, jota säestävät viola de gamballa Mikko Perkola sekä harmonikalla Nikko Kumpuvaara. Sarja
jatkuu 10. kesäkuuta, kun Monica
ja Mikael Heikius pitävät yhteiskonsertin.
n 17. kesäkuuta on vuorossa Jorma
Panulan säveltämä ja Ville Mankkisen johtama Peltomiehen rukous lauluyhtye Konsonanssin ja
Espoonlahden seurakunnan johtava kanttori, baritoni Elja Puukon esittämänä. Elja Puukko on
opiskellut Sibelius-Akatemiassa
kirkkomusiikin ja solistisen laulun
koulutusohjelmassa sekä Saksassa
Hochschule Der Künste Berlinissä solistisen laulun koulutusohjelmassa. Elja Puukon lyyrinen baritoni taipuu barokkiteosten bassotehtävistä saksalaisen liedin taipuisaan herkkyyteen.
n Vuoden 2007 Sibelius-laulukilpailun voittaja mezzosopraano Annastiina Tahkola ja Pertti Tahkola juhlivat Sibeliusta 24.
kesäkuuta pidettävässä kesäkonsertissaan. Konsertissa kuullaan
muun muassa Nocturne, Toivo Kuulan Kesäyö kirkkomaalla
ja Oskar Merikannon sävellyksiä.
Jyväskylän seurakunnan A-kanttorina toimiva Pertti Tahkola on
syventynyt urkuimprovisaatioon.
Tenorisolistina hän on ollut mm.
suurissa kirkkoteoksissa ja pitänyt
omia lied-resitaaleja.
n Lauluja Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esittävät
1. heinäkuuta konsertissaan Turun
tuomiokirkon I kanttori Jukka Pietilä ja Juhani Romppanen. Pietilä
on opiskellut kirkkomusiikkia ja yksinlaulua Sibelius-Akatemiassa. Juhani Romppanen on opiskellut urkujensoittoa Sibelius-Akatemias-
sa. Romppanen on valittu Lahden
kansainvälisen Urkuviikon nuoreksi taiteilijaksi vuonna 1995.
n Kansainvälistä tuulahdusta kesän konserttisarjaan tuo 8. heinäkuuta italialainen Giampaolo
Di Rosa, joka konsertissaan esittää urkumusiikkia barokista romantiikkaan. Giampaolo Di Rosa on pianisti, cembalisti, improvisoija, säveltäjä, tutkija ja pedagogi. Di Rosan ohjelmisto sisältää laajalti teoksia eri aikakausilta,
muun muassa kokonaistuotannot
Jan Pieterszoon Sweelinckiltä, Johann Sebastian Bachilta ja Olivier
Messiaenilta. Di Rosa on kehittänyt henkilökohtaisen tavan improvisoida. Giampaolo Di Rosa on
useiden kansainvälisten konserttisarjojen perustaja ja johtaja, minkä lisäksi hänet on viime vuosina
nimitetty useisiin eurooppalaisiin
katedraaleihin urkuriksi. Vuonna
2008 hänet nimitettiin Rooman
portugalilaisen kirkon urkuriksi.
Viime vuonna hänet nimitettiin
espanjalaisen Leónin katedraalin
residenssiurkuriksi.
n Pietarsaaren seurakunnan kanttori Marguerithe SandstedtGranvik konsertoi 15. heinäkuuta
säestäjänään urkuri Henrik Östman. Sandstedt-Granvik opiskeli yksinlaulua Sibelius-Akatemiassa Antti Koskisen johdolla. Ohjelmistossa on urkumusiikkia barokista romantiikkaan ja Bachin
kypsän kauden tuotantoa.
n Luulajan tuomiokirkon urkuri ja konserttiurkuri Markus
Wargh Ruotsista saapuu konsertoimaan 22. heinäkuuta. Warghin erikoisalana on improvisaatio.
Hän improvisoi mielellään uruilla
ja pianolla yhdessä muiden instrumentalistien ja laulajien kanssa.
n Taiteiden yönä 6.8. pidettävässä
konsertissa esiintyvät Laura Lammi ja Valtteri Tuomisto. Lammi
soittaa oboeta ja englannintorvea,
Tuomisto urkuja. Lammin ammattiopinnot alkoivat Metropolia ammattikorkeakoulusta ja jatkuvat edelleen Sibelius-Akatemiassa tähtäimenä musiikin maisterin tutkinto. Valtteri Tuomiston kirkkomusiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiassa kuului muun
muassa urkujen- ja pianonsoiton,
laulun ja kuoronjohdon opiskelua.
Tällä hetkellä hän toimii vs. kanttorina Vaasan suomalaisessa seurakunnassa.
n Iltamusiikkikonsertin päättää
musiikin maisteri, kanttori Arto Ristolainen elokuun 12. päivä.
Ristolainen on tunnettu urkuimprovisaatioistaan.
Suomi-Konferenssin kuoro Vaasassa
Vaasan kirkkoon saapuu konsertoimaan 16. elokuuta pohjoisamerikkalaisen Suomi-Konferenssin kuoro. Kuoromatka Suomeen
on järjestyksessään jo viides. Vaasassa kuoro lauloi edellisen kerran
vuonna 2013. Kuoro tekee Suomessa konserttikiertueen tulevana kesänä 13.–24.8., ja siihen sisältyy kahdeksan konserttia aina Kalajoelta Helsingiin asti.
Kuoron taiteellisena johtajana toimii Imatralta lähtöisin oleva kanttori Terhi Miikki-Broersma. Kuorossa laulaa noin 30 laulajaa eri puolelta Pohjois-Amerikkaa. Useimmat Suomi-Konferenssin kuoron jäsenistä laulavat myös
paikallisten seurakuntien kirkko-
kuoroissa. Kuorolaiset on tuonut
yhteen tietenkin ensisijaisesti laulamisen ilo.
– Meitä yhdistää suomalaisuus, isiemme ja äitiemme kirkko
ja usko sekä rakkaus tähän maahan, listaa lisäsyitä kuoron kokoaja pastori Jukka Joensuu.
Terhi Miikki-Broersma arvelee, että tunnelataus välittyy tästä kuorosta eri tavalla.
– Se on valttikorttimme, täysillä lauletaan sydämen pohjasta,
mikä tekee sen pehmeän soundin.
Yhteisharjoituksia kuoro ei pidä lainkaan Amerikassa, sillä kuorolaisten välimatkat toisiinsa ovat
melko suuret. Kuorolaiset opettelevat laulut itsekseen ja konsert-
tikappaleet hiotaan yhteen vasta
Suomessa. Suurin osa laulajista on
Suomesta muuttaneita tai toisen
polven suomalaisia.
Konsertissa kuultavat laulut
kuoro laulaa muutamaa laulua lukuunottamatta suomeksi ja ohjelmistossa on niin perinteisiä hengellisä lauluja kuin myös uudempia. Amerikkalaisten kanssa yhdessä pääsevät laulamaan myös
Vaasan ja Huutoniemen kirkkokuorolaiset, jotka haluavat toivottaa vieraansa lämpimästi vastaan.
Kuoron konsertti Vaasan kirkossa sunnuntaina 16. elokuuta klo 18.
Konserttiin on vapaa pääsy.
Suomi-Konferenssi kuoro matkaa Pohjois-Amerikasta konsertoimaan Suomeen jo viidennettä kertaa.
Kuoro konsertoi Vaasan kirkossa sunnuntaina 16. elokuuta klo 18.
Majakka 5
29.5.2015 n
Perheneuvoja Leif Westerlund
jää eläkkeelle
Henkilöstövalintoja
Vaasan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksessa 26 vuotta työskennellyt Leif Westerlund jää
eläkkeelle. Hän tekee viimeistä työpäiväänsä perheasian neuvottelukeskuksessa tiistaina 16. kesäkuuta.
Leif Westerlundin työkuvaan
kuuluu terapeuttinen työ, jossa
hän tapaa ja keskustelee asiakkaiden kanssa, yleisöluennot sekä
työnohjaus. Nämä kolme osaa tukevat toisiaan ja tuovat vaihtelevuutta työhön. Vuodessa hän käsittelee noin 100 tapausta, ja vielä
neljännesvuosisadan jälkeen perheneuvojana ihmissuhteet kiinnostavat.
– On mielenkiintoista löytää
yhteinen tarina ja molemminpuolinen tilanteen ymmärrys, Westerlund sanoo. Tarina aukeaa,
kun kaikki osallistujat ovat läsnä
ja avautuvat.
Keskustelut ja kysymykset ovat
suurin piirtein samat kuin työuran alkuvaiheessa, mutta vastuu suhteista on nykyään tasapuolisempi. Miehet ottavat nykyään ensimmäisen yhteyden perheasiainkeskukseen yhtä usein
kuin naiset.
– Tasapuolisuuden nurja puoli on, että naiset ovat omaksuneet
miesten negatiiviset tavat kuten
syrjähypyt ja uskottomuuden, sanoo Westerlund.
Westerlund on iloinen ja kiitollinen asiakkaidensa luottamuksesta perheneuvojaan. Osapuolet ovat tulleet paikalle omaaloitteisesti ja tietävät, miksi ovat
paikalla. Keskusteluissa käydään
usein heti asiaan.
Westerlund on 20 vuoden ajan
kirjoittanut kolumneja Vasabladet-lehteen kaksi kertaa kuukaudessa. Kolumneissa käsitellään
monenlaisia suhdeasioita. Monet
aiheet juolahtavat mieleen keskusteluissa ihmisten kanssa sekä lukijoiden antamista vihjeistä.
Westerlund on kirjoittanut yhteensä 500–600 kolumnia. Vaasan seurakuntayhtymän verkkopalvelussa www.vaasaevl.fi/
home/perheneuvonta on kaikki
Westerlundin kolumnit vuodesta
2000 alkaen.
Leif Westerlund jää eläkkeelle syyskuun ensimmäisenä päivänä, viimeisen työpäivänsä hän
tekee perheasiain neuvottelukeskuksessa tiistaina 16. päivä kesä-
Tuula Alho valittiin Vaasan
suomalaisen seurakunnan diakoniajohtajaksi 1.6.2015 alkaen.
Koulutukseltaan Alho on sairaanhoitaja (AMK) Diakoniaammattikorkeakoulusta. Tuula Alho on aikaisemmin toiminut Vaasan suomalaisessa seurakunnassa vt. diakoniajohtajana sekä vs. diakonian viranhaltijana vuodesta 2008. Ennen työskentelyään seurakunnassa Alho
toimi muun muassa osastonhoitajana psykiatrian osastoilla Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Vaasan keskussairaalassa.
Diakoniajohtaja Tuula Alho
Tuula Kivinen valittiin Vaasan
suomalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijän työsuhteeseen
12.5.2015 alkaen. Koulutukseltaan Kivinen on sairaanhoitaja
(AMK) Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Kivinen on toiminut
aiemmin diakonian viranhaltijana Rovaniemen seurakunnassa.
Diakoniatyöntekijä Tuula Kivinen
kuuta. Eläkepäiviään Westerlund
viettää vaimonsa Feben kanssa
Uudessakaarlebyyssä. Siellä Westerlund jatkaa osa-aikaisena perheneuvojana yksityisyrittäjänä.
Teksti ja kuva:
Johanna Backholm
Perheasiain neuvottelukeskuksen
johtaja Leif Westerlund jää eläkkeelle
tehtyään 26 vuotta työtä Vaasan
seurakuntayhtymässä.
Lilian Norrgård on valittu uudeksi emännäksi Lepikon leirikeskukseen. Norrgård on koulutukseltaan suurtalouden emäntä.
Hän toimii tällä hetkellä Mustasaaren ruotsalaisen yläasteen
emäntänä.
Perheneuvoja
Solmuja avaamaan!
Tiettyyn tarkoitukseen tehtävät solmut
ovat selkeitä ja sellaisinaan käyttökelpoisia.
Tahattomasti syntyneet solmut voivat olla
monimutkaisia ja vaikeita selvittää. Tällaisen
solmun avaamiseen tarvitaan motivaatiota,
taitoa ja kekseliäisyyttä. Kun parisuhde tuntuu erityisen vaikealta, sitä voidaan kuvata
sanomalla, että suhteessa on solmuja. Tästä sanonnasta on saanut nimensä Solmuja
parisuhteessa -kurssi. Tänä keväänä Vaasan
seurakuntayhtymän Perheasiain neuvottelukeskuksessa on järjestetty tällainen kurssi.
Solmuja parisuhteessa -menetelmä on
Kataja-Parisuhdekeskuksessa kehitetty toimintamalli suhteen kriisien selvittämiseksi.
Malli perustuu tutkitusti toimivaan ristiriito-
jen ratkaisumalliin, jossa käsiteltävää asiaa,
parisuhteen solmua, tarkastellaan koko tietoisuutta hyväksi käyttäen. Kumpikin puoliso miettii ja puhuu asiaan liittyvistä menneistä tapahtumista, tunteistaan, kehon reaktioistaan ja omista tulkinnoistaan, arvoistaan ja tarpeistaan. Tämän jälkeen mietitään, millaiseksi suhde halutaan korjata ja
tehdään siitä yhteinen sopimus. Lopuksi
suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä tulevaa
konkreettista toimintaa.
Solmuja Parisuhteessa kurssille mahtuu kerralla neljä paria ja se kokoontuu yhteensä kahdeksan kertaa. Kurssin tavoitteena on antaa rakenne, jonka avulla parit voivat ohjatusti itse käsitellä omaa krii-
siään ja edetä ratkaisuprosessissa. Kokoontumiskertojen aikana ohjaajat ja toiset ryhmäläiset ovat tukijoina. Keskeisinä harjoituksina kurssilla on tunteisiin liittyvien solmujen tunnistaminen, asioiden ilmaiseminen ja toisen kuunteleminen sekä oman
tahdon selkiyttäminen itselle ja sen kertominen toiselle. Työskentelymenetelminä
kurssilla käytetään yksilötehtäviä, tehtäviä
oman kumppanin kanssa, yhteiskeskustelua ja toiminnallisia menetelmiä. Kurssilaiset saavat kotitehtäviksi kommunikointiharjoituksia sekä luettavaa vuorovaikutuksen teoriasta.
Solmuja parisuhteessa kurssi ohjaa parhaimmillaan puolisot solmujen avaamiseen
ja siitä seuraavan läheisen ja tyytyväisyyttä
tuovan parisuhteen ylläpitämiseen. Ensimmäisestä Vaasassa järjestetystä kurssista on
saatu hyvää palautetta. Kurssitoiminnan jatkaminen on suunnitteilla.
Päivi Ylimäki
6 Majakka
n 2/2015
Tuomasmessu 20 vuotta
Tuomasmessussa elää avara hengellisyys
Tuomasmessu on avaran hengellisyyden luterilainen messu,
jossa yhdistyvät arkiseen elämään liittyvät kysymykset ja rukoukset, vanhan kirkon traditiot sekä mukaansa tempaavat
tuomaslaulut. Tuomasmessu sai alkunsa vuonna 1988 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa.
Messu on kulkenut Vaasankin historiassa mukana jo 20 vuotta, ja
seurakunnan Tuomasmessu-aktiiveihin kuuluva Pekka Räisänen
on ollut mukana alusta alkaen.
– Tulin Tuomasmessuun mukaan Helsingissä jo messun alkuaikoina 1990-luvun alussa. Messu on
siitä erilainen, että se järjestetään
pitkälti vapaaehtoisten voimin. Tuomasmessussa minua viehättää erityisesti maallikoiden mahdollisuus
olla mukana tekemässä messua.
– Tuomasmessussa on elementtejä niin ortodoksisesta kuin
katolisestakin messusta, ja mukana on ripaus mystiikkaakin. Pyhyyden läsnäoloa voi aistia monilla eri aisteilla.
Räisänen tutustui Marja-vaimoonsa aikoinaan Helsingin Tuomasyhteisössä. Kolmen lapsen isälle seurakuntatyöhön osallistuminen on edelleen lähellä sydäntä, ja
hän on toiminut Tuomasmessussa
yleensä ehtoollisavustajana, messun
juontajana tai esirukousjohtajana.
Enemmän tehtäviä
vapaaehtoisille
– Tuomasmessussa vapaaehtoiset
voivat olla mukana lisäksi sivueli rukousalttaripalvelijana, tekstinlukijana tai synnintunnustajana. Tehtäviä on laidasta laitaan ja
avuksi voi olla myös laulukirjojen
jakajana, keittiöavustajana tai tuomaspöydän hoitajana.
”
Tuomasmessussa
pyhyyden voi
tuntea kaikilla
aisteilla.”
52-vuotias Räisänen rohkaisee jokaista vaasalaista ja naapurikunnan asukasta tutustumaan
Tuomasmessuun. Hän toivoo mukaan myös nuoria.
– Tulevaisuus näyttää täällä
vakaalta. Vaasassa Tuomasmessu
on lunastanut paikkansa tärkeänä
vaihtoehtona tai lisänä tavalliselle
sunnuntaiaamun messulle.
– Tuomasmessu pidetään joka
kuun ensimmäisenä sunnuntaina
kesää ja tammikuuta lukuun ottamatta. Yleensä messu pidetään
Vaasan kirkossa, mutta joskus
vierailemme muissakin kirkoissa,
etenkin Palosaarella.
misiä tervetulleeksi messuun.
– Tuomasmessusta tekee minunkin mielestä erityisen juuri se,
että monen vapaaehtoisen voimin
teemme yhdessä messua. Olemme
kaikki kutsuttuja palvelemaan Jumalaa ja muita ihmisiä niillä lahjoilla, joita meille on annettu. Jokaisella on joku lahja ja kaikki tehtävät ovat arvokkaita.
Seurakunta oli jo lukioaikana
Penttilälle tärkeä paikka sekä hengellisesti että sosiaalisesti. Nyt mukana kulkee oma perhe. Räisäsen
tavoin hän toivoo, että moni saisi intoa ja rohkeutta tulla mukaan.
– Lapset ovat erityisen tervetulleita Tuomasmessuihin. Alun
rukousjakson aikana lapset voivat
aikuisten seurassa kierrellä ympäri kirkkoa ja käydä eri rukousalttareilla. Tämän jälkeen lapsille on
oma pyhäkoulu kryptassa, ja ehtoollisen aikana he tulevat takaisin muiden seuraan.
Yhteistyössä on voimaa
Myös Juha Silander osallistuu
Tuomasmessuun aktiivisena kävijänä. Vaasassa on ollut hyvä jatkaa
kotiseudun perinteitä.
– Olin nuorempana Punkaharjulla aktiivisesti mukana messun
järjestelyissä. Soitin esimerkiksi
pianoa ja vastasin musiikista kapellimestarina. Tuomasmessun toteutuksessa saadaan yhteistyöllä paljon aikaan, ja yhdessä tekeminen
elävöittää tilaisuutta.
Silander toimii mukana Vaasan seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa sekä Vaasan suomalaisen
seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Hän näkee vapaaehtoistyön
arvokkaana asiana kaikessa kirkon
toiminnassa ja yhtenä yhteiskunnan tukipilarina.
– Vapaaehtoistyö on tärkeä osa
elämää. Kuitenkin myös kirkolla
on tulevaisuuden haasteena se, että vapaaehtoisia ihmisiä löytyy tehtäviin.
– Ihmisillä on valtava halu auttaa, mutta moni ei rohkene itse
tarjoamaan apuaan tai ei kunnolla
tiedä mihin olla yhteydessä. Kunpa joku löytäisi sen viisasten kiven,
miten kaikki olemassa oleva into
saataisiin valjastettua yhteisen hyvän tekemiseen, toivoo Silander.
Teksti: Raija Koivisto
Kuvat: Carola Bergström
Yhdessä tekeminen elävöittää messun. Juha Silander kantamassa ristiä tuomasmessun ristisaatossa.
Musiikki keskeisessä osassa
Räisänen korostaa musiikin tärkeää osaa Tuomasmessun toteuttamisessa. Vapaaehtoisiin kuuluva Kaisa Penttilä soittaa messun
musiikkitiimissä kitaraa ja laulaa.
– Tuomasmessuissa on rytmikästä ja kaunista musiikkia. Parasta on se, kun saamme paljon erilaisia soittimia mukaan ja kuoron
kanssa kappaleisiin hienot sovitukset, Penttilä sanoo.
Tuomasmessu on ollut Penttilän lempimessuja nuoresta pitäen. Vaasassa hän on ollut musiikin soittamisen lisäksi myös jakamassa kirjoja ja toivottamassa ih-
Musiikilla on keskeinen rooli Tuomasmessussa. Messun kuoro muodostuu vapaaehtoisista tehtävästä
innostuneista seurakuntalaisista. Kuoroa johtaa seurakunnan kanttori Tuija Niemistö.
Tuomasmessussa voi sytyttää tuohuskynttilöitä
ja jättää esirukouspyyntöjä.
Kaisa Penttilän perhe käy yhdessä Tuomasmessussa. Penttilä soittaa Tuomasmessun bändissä
ja laulaa kuorossa.
Majakka 7
29.5.2015 n
Kirkko meni Minecraftiin
Vain luovuus on rajana
Minecraftissa on mahdollista
muun muassa rakentaa omia rakennelmia, jutella toisten pelaajien kanssa ja muokata oman hahmonsa ulkonäköä. Pelissä liikutaan avoimessa maailmassa, jossa kasvaa puita ja kasveja sekä
liikkuu eläimiä possuista jäniksiin. Peli ei aseta pelaajalle tark-
Kirkon tiedotuskeskus
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lastenkirkko.fi-palvelu laajensi toimintaansa suosittuun Minecraft-pelimaailmaan. 7–10-vuotiaille suunnatussa Fisucraftissa voi
muun muassa rakentaa kirkkoja,
ratkaista tehtäviä ja seikkailla sekä rakentaa vapaasti omia rakennelmia.
– Fisucraft on lasten näköinen palvelin – siellä on seikkailtavaa juuri sopivassa määrin. Parasta on luovuus. On mahtavaa päästä suunnittelemaan rakennuksia ja
onnistua, Fisucraftia kehittämässä ollut 14-vuotias Tiitus Hopia
kertoo.
Minecraft-Jerusalem näyttää
sellaiselta kuin se olisi voinut olla
Jeesuksen elinaikana. MinecraftJerusalemista löytyy muun muassa Jerusalemin temppeli, Herodeksen palatsi, Getsemanen puutarha
ja Golgata.
Jeesus ratsastaa palmusunnuntaina Jerusalemiin. Kuvakaappaus Fisucraft-pelistä.
Viimeisimpänä Fisucraftiin avautui uusi Spawn-alue, ja samalla Fisussa pääsee nyt pelaamaan myös paljon toivotussa Survival-pelimoodissa.
kaan määritettyjä tavoitteita, jotka olisi saavutettava, vaan pelaamisen tarkoitus on ennen kaikkea pelimaailman tutkimisessa
ja omien rakennelmien tekemisessä.
Rakentamisen rajana on käytännössä vain oma mielikuvitus, ja rakennelmia voi tehdä reaaliajassa yhteistyössä vaikkapa
omien kavereiden kanssa. Pelaajat ovat rakentaneet Minecraf-
tissa esimerkiksi linnoja, kirkkoja, jalkapallostadioneja, metrojärjestelmiä ja jopa kokonaisia kaupunkeja.
Turvallinen peliympäristö
Valvojat seuraavat pelaajien käyttäytymistä palvelimella. Sääntöjen rikkomisesta, kuten eläinten
kiusaamisesta tai varastamisesta pelaaja voidaan asettaa porttikieltoon.
Minecraft on vähintään seitsemän vuotta täyttäneille tarkoitettu, maailmalla ja Suomessa
laajan suosion saavuttanut peli.
Lastenkirkon Fisucraft-pelipalvelimella pelaaminen on maksutonta, mutta pelaamiseen tarvittava Minecraftin tietokoneversio
maksaa noin 20 euroa. Fisucraftpalvelimelle voi Minecraftissa
kirjautua osoitteella pelaa.fisucraft.net.
Fisucraft Instagramissa
Fisucraftin löydät nyt myös Instagramista: instagram.com/fisucraft. Instassa käytössä on #fisucraft-hashtag, jonka voit liittää
myös omiin Fisucraft-kuviisi.
Musiikkia
ja miellyttävää tulkintaa. Welmersin ja Šostakovitšin Passacaglioissa
oli vaikeaa erottaa muuttumatonta melodiaa, koska sitä ei sävellyksissä ole kirjoitettu selkeästi jalkiolle tai sormiolle. Näissä kahdessa
teoksessa huomioni sen sijaan kiinnittyi erilaisten rekisteröintien monipuoliseen käyttöön. Lisäksi näitä kahta kappaletta kuunnellessa
oli ilahduttavaa huomata, että Havinga käyttää barokkiurkuja erittäin taitavasti uudemman musiikin tulkitsemisessa. Levylle valitut
eri aikakausien passacagliat antavat
monipuolisen kuvan passacagliasta
sävellysmuotona. Suosittelen lämpimästi levyä kuunneltavaksi.
Valtteri Tuomisto
Passacaglioita
Kotkan kirkon uruilla
Hollantilaisen urkurin
Matthias Havingan (s. 1983)
CD-levy Passacaglia julkaistiin
25.6.2012. Levy on äänitetty
Kotkan kirkossa.
Passacaglia on hidas, 3/4-tahtilajissa esitetty hovitanssi. Myöhemmin passacagliasta kehittyi soitinmusiikin muoto. Se perustuu
muuttumattomana toistuvaan
melodiakulkuun, joka on passacagliassa yleensä löydettävissä bassolinjasta.
Levylle on valittu Max Regerin, Dietrich Buxtehuden, Felix
Mendelssohnin, François Couperinin, Jan Welmersin, Johann Caspar Kerllin, Dmitri Šostakovitšin ja
Johann Sebastian Bachin Passacagliat.
Regerin, Buxtehuden, Mendelssohnin, Bachin, Couperinin
ja Kerllin teoksia kuunnellessani
ihailin Havingan sujuvaa soittoa
Simojokea englanniksi
Nordic Praise on lauluntekijä,
gospelmuusikko Pekka
Simojoen ylistyslauluista
viime vuonna tuotettu
englanninkielinen äänite.
Vuonna 2012 ilmestyi suomenkielinen Ylistys-levy. Levy oli monen
kristityn toteutunut unelma, sillä
levy myi kultaa. Levyn sanoitusten
käännökset vieraista kielistä olivat
onnistuneita lopputuloksena aitoa
suomen kieltä.
Ylistys-levy sai uudistuneen ilmeen pari vuotta myöhemmin,
kun englanninkielinen versio Nordic Praise ilmestyi. Musiikillisesta
toteutuksesta vastaa Hanna-Maria Heleniuksen johtama Higher
Ground -gospelkuoro ja yhtye.
Kuoro tempaa mukaansa! Solisteina kuullaan Hanna-Maria
Helenius & TriSisin lisäksi Kaarle Mannilaa ja Olli Heleniusta.
Nordic Praise on kansainvälisesti edustava äänite. Läpi cd:n voi
kuulla 24 kuorolaisen omakohtaisen ilon, rukouksen ja ylistyksen Vapahtajastamme, tyylillisesti gospelin amerikkalaisia juuria
kunnioittaen.
Levyn englanninkieliset tekstit
ovat pääosin amerikkalaisen muusikon Margaret Vainion kynästä.
Ylistys-levyssä kuuluu koko
maailma. Siinä kohtaavat populaarityylillä toteutettu afroamerikkalaisuus sekä Suomen luonnosta kaihonsa saanut suomigospel. Simojoki kertoi, että Nordic
Praisen levytyksen aikana hän ei
käynyt kertaakaan studiolla, vaan
antoi Heleniukselle vapauden
toteutukseen. Ammattimuusikot
saivatkin tuttuihin kappaleisiin
ihan uusia tunnelmia.
Levy vaatii ehkä useamman
kuuntelukerran, jotta ylistyksen
tunnelmaan pääsee mukaan. Sitten kuin itsestään huomaakin jo
laulavansa pohjoisen ylistyksessä
mukana.
Nettiä selaillessa voi huomata, että Pekka Simojoki on maamme tuotteliaimpia ja tunnetuimpia gospelmuusikoita ja lauluntekijöitä. Hän on julkaissut eri kokoonpanoissa yli 50 äänitettä,
jotka sisältävät gospelia laidasta
laitaan, lastenlauluista rockiin.
Laulujen sisällöt kääntävät uskollisesti mielen Kaikkivaltiaan
kiitokseen.
Nordic Praise -projektia voi aitona kuuwlla syksyn kiertueella –
lähimpänä Seinäjoella lauantaina
19. päivä syyskuuta.
Tuija Niemistö
Kirkon kuvapankki/Sanna Krook
Syvemmälle messuun
Ristisaatto
Kuka pääsee ristinkantajaksi? Olen ajatellut, että ehkä Jeesuksen ristin
kantaminen on messun arvokkain tehtävä. Juhlajumalanpalvelus alkaa ja päättyy usein kulkueeseen. Ristin jäljessä tulee sanan valo, kun
siinä kannetaan kynttilöitä ja Evankeliumikirjaa. Kulkueessa voivat kävellä konfirmoitavat nuoret, kuorolaiset, tekstinlukijat, esirukouksen lukijat, ehtoollisavustajat, saarnaaja ja liturgi.
Kulkue on vanhimpia kristillisiä symboleita. Kansa saattoi kunnioittaa siunauksen antajaa, esimerkiksi kuningasta, kulkemalla hänen perässään. Messuun liittyvät kulkueet juontavat juurensa keisari Konstantinus Suuren (272–337) aikaan. Hän suosi kristinuskoa, sunnuntaista
tuli lepopäivä ja Rooman valtio antoi varoja kirkkojen rakentamiseen.
Kulkueetkin mahtuivat suurempiin kirkkosaleihin.
Kun kulkueen edellä on risti, puhutaan ristisaatosta. Kristus tulee
jumalanpalvelusta viettävän seurakuntansa keskelle. Mikäli koko seurakunta ei kulje ristin jäljessä, se nousee seisomaan osoittaakseen olevansa mukana. Ristin perässä vaeltaminen muistuttaa siitä, että seuraamme Kristusta vaikeallakin tiellä ja olemme matkalla kohti luvattua maata.
Mieleen tulee myös kuva paimenesta ja laumasta. Ristiinnaulittu ja
ylösnoussut Kuningas kulkee edellä ja viimeisenä kulkeva pappi kaitsee sitä laumaa, jonka Kristus on hänelle antanut. Jumalanpalveluksen toimittajat ovat osa seurakuntaa ja saapuvat kuoriin seurakunnan
keskeltä.
Kun jumalanpalvelus päättyy, on luontevaa, että seurakunta liittyy
kulkueeseen ja poistuu ristisaaton jäljessä. Matka kohti vehreitä laitumia ja Jumalan kansan lepopaikkaa jatkuu. Me, jotka uskoimme, pääsemme perille luvattuun levon maahan (Hepr. 4:3).
Syvemmälle Messuun -sarja päättyy tähän.
Maaria Perälä
8 Majakka
n 2/2015
Suviseurat vanhoillislestadi
Perhe saa kasvaa
Siitä on pian yhdeksän vuotta, kun Tuomas, 34, ja Veera Linna, 35, kohtasivat lentopallokentällä Vaasassa.
Ensitapaamisen jälkeen pari näki toisiaan säännöllisesti Vaasan seudun Rauhanyhdistyksen seuroissa ja
rakastui. Keskinäinen kunnioitus löytyi heti ja he huomasivat jakavansa samanlaisen arvomaailman.
H
uhtikuussa heillä oli jo
kahdeksas hääpäivä.
– Me vain rakastuimme ja arvojemme
mukaisesti menimme saman tien
naimisiin, pari kertoo.
– Ajattelemme samalla tavalla, mutta luonteeltamme olemme
kuitenkin erilaisia. Minä olen tasaisempi, kun taas Veera elää huiput ja pohjat voimakkaammin,
Tuomas nauraa.
Veera ja Tuomas ovat molemmat lähtöisin vanhoillislestadiolaisesta perheestä ja ovat kasvaneet uskontoon. Tuomaksella
on yhdeksän sisarusta ja Veeralla
kahdeksan. Myös he itse haaveilevat suurperheestä. Perheen lapset
Ruben 6, Jakob 4 ja pian 2-vuotias Ingrid saavat odotetun sisaruksen elokuussa.
– Lapsia on tullut niin monta kuin on ollut tullakseen ja osa
on jäänyt välille. Toivomme, että perheemme vielä kasvaa, mutta elämä on osoittanut, ettei se
ole itsestään selvää. Olemme jokaisesta lapsesta todella kiitollisia, Veera sanoo.
– Omiin sisaruslukemiin tuskin ehdimme, sillä ikäkin tulee jo
vastaan. Tapasimme melko vanhalla iällä, hän jatkaa.
Tuomas ja Veera Linnan lapset Jakob, Ruben ja
Ingrid odottavat innolla uutta sisarusta.
Vanhemmat nauravat lastensa puhuneen
jopa seitsemän tytön ja seitsemän pojan
sisaruskatraasta.
Aktiivinen yhteisö
Tuomas ja Veera muuttivat aikoinaan Vaasaan töiden perässä. Tuomas työskentelee projektipäällikkönä Wärtsilässä ja Veera
matematiikan opettajana yläasteella. Muualta muuttaneina heidän ystäväpiirinsä koostuu lähinnä herätysliikkeen jäsenistä.
– Ystävät lapsuudesta ja kouluajoilta asuvat muualla eikä meillä perheellisinä ole aikaa hakea
lisäkontakteja. Tietenkin olemme paljon tekemisissä muidenkin
kanssa ja onhan meillä molemmilla työkaverit.
Rauhanyhdistyksellä on Vaasassa jäseniä noin kolmesataa.
Yhteisö on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä lapsia ja opiskelijoita on paljon. Ainakin kahdesti viikossa jäsenet kokoontuvat seuroihin. Linnat ovat mukana aina sunnuntaisin ja toisinaan
myös keskiviikko-iltaisin, jos lapset ovat virkeitä.
– Täytyy olla todella hyvä syy,
että jätämme väliin. Lapset ovat
aina mukana.
Seurojen lisäksi yhdistys järjestää muun muassa pyhäkouluja ja päiväkerhotoimintaa lapsille,
ja nuorille on raamattuluokkan-
sa. Myös naiset järjestävät keskenään epävirallisia kokoontumisia
ja miehille on omat iltansa. Linnat osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan.
– Minä olen raamattukoulun
opettaja ja Tuomas pyhäkoulun,
Veera kertoo.
Ei tarvetta televisiolle
Perhe kuvailee arkeaan normaaliksi lapsiperheen arjeksi. Usko
näkyy perheen arjessa monin tavoin. Anteeksiantamus on heidän
uskontonsa ydin.
– Pyydämme anteeksi ja saamme anteeksi. Iltarukousten jälkeen annamme vielä synnit anteeksi. Uskomme, että kun on saanut kaikki synnit anteeksi, kuoleman hetkellä pääsee taivaaseen. Se
tuo kokonaisvaltaisen turvan elämään, Veera luonnehtii.
– Jeesus asetti lapset uskon esikuvaksi, jota he ovat meille. He uskovat niin lapsenomaisesti. Heidän uskonsa on meille esimerkkinä, Tuomas jatkaa.
Konkreettisesti vanhoillislestadiolaisuus näkyy perheen kodissa
esimerkiksi siten, että heillä ei ole
lainkaan televisiota.
– Sieltä tulee paljon hyvää ohjelmaa, mutta paljon huonoakin.
Näin on helpompi. Internetistä näkee sen mikä on tarpeellista.
Nettiä käytämme kuten muutkin,
Tuomas kertoo.
Viimeksi he katsoivat eduskuntavaalien tulosseurantaa tabletilla.
– Hyvin vähän katsomme ohjelmia. Aiheen täytyy olla todella kiinnostava tai itseä koskettava,
esimerkiksi jokin dokumentti. Elokuvia emme katso, Veera sanoo.
Tuomaksen ja Veeran mukaan
myös kasvattaminen on helpompaa ilman televisiota. Puhumattakaan siitä, että perheeltä säästyy rutkasti aikaa, kun he eivät istu sohvalla television ääressä.
– Ruutu varmasti koukuttaisi,
ja lapsilla leikit jäisivät vähemmälle. He lukevat, leikkivät ja ulkoilevat paljon.
– Kun lapset eivät ole tottuneet videoiden katseluun niin
tuskin se tulee osaksi arkea myöhemminkään, mutta toki tiedostamme, että tulemme varmasti
keskustelemaan näistä asioista,
Veera pohtii.
Joku ehkä haluaa nuorena kokeilla,
mutta meillä ei ole ollut tarvetta.
– Emme ole viettäneet baarielämää emmekä railakkaita opiskelijabileitä, mutta silti opiskeluaikakin on ollut molemmilla hyvin
aktiivista. Emme varmasti ole jääneet mistään paitsi, Veera nauraa.
Usko näkyy myös levyvalikoimana kirjahyllyssä. Heidän musiikkinsa on klassista ja uskonnollista.
– Rockista ja popista ei tule hyvä mieli. Ne ovat maailmallisia eivätkä ruoki uskonelämää, päinvastoin, Tuomas perustelee.
Sunnuntait Linnan perhe pyhittää levolle. Silloin ei tehdä pihahommia vaan käydään seuroissa ja ollaan perheen kesken.
– Välttämättömiä asioita on
joskus pakko hoitaa, mutta emme haali tarkoituksella mitään
ylimääräistä. Kaupassa voimme
käydä, jos jotain puuttuu, ja joskus
Tuomaksen täytyy lähteä työmatkalle jo sunnuntaina.
Perheen kesken
Tuomas ja Veera tapaavat harvoin
ihmisiä, jotka kyseenalaistaisivat
heidän uskonsa. Ennakkoluuloja kuitenkin on, mikä johtuu siitä, että monet eivät tiedä, millais-
Myös alkoholiin Tuomas ja Veera
suhtautuvat kielteisesti.
– Se ei ole ollut meille kummallekaan koskaan mikään ongelma.
Ei muodissa
Majakka 9
29.5.2015 n
iolaisten vuoden kohokohta
Teksti: Marika Latva-Kurikka
Kuvat: Marika Latva-Kurikka,
Tuomas Linna
Tuomas ja Veera toivovat, että heidän lapsilleen tulee
jossain vaiheessa henkilökohtainen usko.
Suviseurat kokoavat vuosittain kymmeniä tuhansia osanottajia. Tänä vuonna Söderfjärdenille odotetaan 75 000 seuravierasta.
ta elämää vanhoillislestadiolaiset
oikeasti elävät.
– Tiedot perustetaan kuulopuheisiin tai lehtijuttuihin. Suurin
osa ihmisistä on kuitenkin fiksuja ja ymmärtää, että kaikki uskovat tavallaan eikä kenenkään usko
ole keneltäkään pois, Veera sanoo.
Tuomaksen mielestä nykypäivänä ei ole muodikasta olla uskossa.
– Aika on jotenkin sellainen.
Siitä kertovat esimerkiksi Suvivirsi-keskustelut ja se, ettei uskonnollisuus saisi näkyä millään tavalla
koulussa.
Tuomasta harmittaa, jos usko
ja järki asetetaan toistensa vastakohdiksi.
– Uskon vastakohta on epäusko. Uskon asioita ei voi järjellä ymmärtää eikä selittää. Kuka tahansa
voi uskoa samalla tavalla riippumatta taustasta ja koulutuksesta.
Suviseurat kaikille avoin tapahtuma
Lähestyvät suviseurat ovat pitäneet Linnan perheen kiireisenä,
sillä Tuomas vastaa tapahtuman
järjestelyistä.
– Kaiken kaikkiaan järjestelyt ovat alkaneet jo kymmenen vuotta sitten, mutta minua
ne ovat työllistäneet tiiviimmin
viimeiset pari vuotta, päätoimikunnan puheenjohtajana ahkeroiva Tuomas kertoo.
Suviseurat ovat Linnan perheelle kuten muillekin vanhoillislestadiolaisille vuoden kohokohta. Juhlaa odottavat niin aikuiset kuin lapsetkin.
– Laskemme päiviä! Etenkin
nyt kun tapahtuma on kotikulmilla. Myös Ruben totesi yhtenä
päivänä, että ne ovat kaikkein
kivoimmat päivät vuodesta.
Perhe vuokraa joka vuosi asuntovaunun tai -auton ja
suuntaa päiviksi asumaan seura-alueelle. Lapsille pakataan
hiekkalelut ja legot mukaan.
– Parasta suviseuroissa on
päästä kuulemaan Jumalan sanaa. Sitä kuulee koko ajan, oli
alueella missä tahansa. Se on
kuin keitaalla olemista. Ja onhan tapahtumassa sosiaalinen
puoli, siellä tapaa paljon tuttavia ja sukulaisia, pari kertoo.
– Suurin osa juhlaan osallistuvista uskoo samalla tavalla, joten vanhoillislestadiolaisena oma identiteetti vahvistuu,
Veera lisää.
Kaikkien juhla
Suviseurat järjestetään joka
vuosi eri puolella Suomea. Näin
tapahtuma tulee ihmisten luo.
Moni ei tiedä, että se on kaikille
avoin. Tuomas ja Veera kuvaile-
n Vanhoillislestadiolaisuudesta
kertovat artikkelit ovat Vaasassa
vaikuttavista herätysliikkeisestä
kertovan juttusarjan
ensimmäinen osa.
vat suviseurojen tunnelmaa vapaaksi.
– Jokainen voi tulla, uskoo
miten uskoo tai vaikkei uskoisi ollenkaan. Paikan päälle voi
tulla katsomaan vaikka vain
75 000 ihmisen massatapahtumaa, Veera sanoo.
Suviseurojen aikana on mahdollisuus kuulla noin neljäkymmentä seurapuhetta. Kaikki
puheet tulkataan englanniksi ja ruotsiksi, ja osittain muillekin kielille. Seuravieraita saapuu paikalle 30 maasta.
– Joka paikassa on paljon ihmisiä, tungokseen asti. Eri-ikäiset ihmiset ja perheet mennä
survaisevat pitkin kenttää, ja
virret ja Siionin laulut soivat puheiden välissä. n
Suviseurat pähkinänkuoressa
n Juhla järjestettiin edellisen kerran Vaasassa 1920. Silloin
paikalla oli noin 6 000 seuravierasta. Nyt suviseuroihin odotetaan
noin 75 000 vierasta.
n Seurakentälle pääsee bussilla Vaasan keskustasta puolen tunnin
välein. Bussireitit näkyvät seurojen nettisivuilla.
n Seurakenttä avataan keskiviikkona 24.6. Tapahtuma alkaa
aattoseuroilla torstaina 25.6. Varsinaiset avajaiset ovat perjantaina.
Seurat päättyvät maanantaina iltapäivällä.
n Suviseuroissa pidetään yhteensä noin 40 seurapuhetta, jotka
kuuluvat kaikkialla kovaäänisten kautta.
n Isoon telttaan keskusta-alueella mahtuu noin 4 000 vierasta
n Puheet tulkataan yhdeksälle eri kielelle sisältäen
viittomakielen.
n Lauantai-illan messussa käy ehtoollisella noin 23 000 seuravierasta.
n Seura-alue on yhteensä noin 185 hehtaaria.
n Keskusteltan lisäksi seura-alueella on muun muassa useita
myymälöitä, jäätelökioski, grilli, ensiapupiste ja apteekki.
n Keppikeräykseksi kutsutaan lapsille mieluista työtä kerätä roskia
kepin päässä olevan tikun avulla poimien.
n Laukkumyynti: Kylmälaukuista myytävä jäätelö ilahduttaa
paitsi seuravieraita, mutta vielä enemmän jäätelöä myyviä
lapsia. Jäätelön laukkumyyjäksi pääseminen on lasten unelma
suviseuroissa.
n Litramyynti: Seura-alueella myydään höyryävän lämpimiä ruokia
litroittain ostajien omiin astioihin litramyyntipisteissä. Ruokaa voi
ostaa omaan kattilaan ja syödä omassa asuntovaunussa.
n Suviseurat ovat kaikille avoin tapahtuma, johon on vapaa pääsy.
10 Majakka
n 2/2015
Minun
päiväni
Herään kuudelta, kun joku
hipaisee kättäni. Aistin hämärässä koirani, jonka lämmin hengitys tuntuu lähelläni ja joka odottaa, että nousen. Pohjalaista lukiessani siemailen pakuriteetä, yhtä päivän ”superfoodeistani”. Silmiini osuu Päivän sana, joka on Johanneksen 10. luku 9. jae.
Aamun keväisen raikas, +2,6
asteinen sää tuntuu sopivalta. On
mukavaa, että pyöräreittini kulkee taajaman takana, joten lintujen laulut valloittavat ilmanalan.
Viikon lintua eli selkälokin ääntä
ei kuulu. Yli kuusikymppisenä arvostus luontoa kohtaan erityisesti
on vahvistunut.
Klo 7.30 työpaikallani tervehtii hiljainen ilmapiiri. Tapaan hymyilevän yöhoitajan pitkän valvotun vuoron jälkeen ja kuulen parhaat palat yön tapahtumista. Aamun ensimmäinen työ on tiimipalaveri, jossa priorisoimme päivän
tehtävät. Työyksikössä vallitseva
ystävällinen, jopa huumorin ilmapiiri, antaa potkua alkavaan viikkoon. Atmosfäärissämme ei ryppyotsaista kyräilyä ilmene.
Hetkessä kello on 9.45. Auringonsäteet kuultavat yhä kirkkaammin tuoden valoa kattoikkunoista ja mielikuvan lähestyvästä kesästä. Katson sähköpostin
ja soitan lupaamani puhelut. Kes-
kustelemme henkilökunnan kanssa päivän tapahtumista. Iltapäivällä ohjelmassa on työhaastattelu. Päivä menee kilpaa kellon kanssa ja vauhtia riittää. Puhelin pärisee kuin automaatti ja tärkeitä asioita riittää hoidettavaksi.
Matkallani heitän kirjeet
postiin. Aurinko lämmittää ja
toppatakki jo ahdistaa. Linnut
laulavat kuorona, lämpö mittarissa jo +10. Matkan idyllinen reitti
ja puhdas ilma tuulettavat sielua
ja puhdistavat fyysistä olemusta.
Pienoinen kiire harjoituksiin lisää
vauhtia polkimiin, puolen tunnin
kuluttua kohti kirkon alasalia.
Harjoituspaikasta kuuluukin jo iloista keskustelua, laulajat ovat innokkaita, tulevat säässä kuin säässä vuodesta toiseen
ja kannustavat vetäjäänsä seurakunnan keskellä laulamaan. Avoimen Sibelius-Akatemian musiikin opintokokonaisuuden suorittaminen palvelee nyt kuoron hajoituksia. Avaamme äänet, pianisti ja klarinetisti ovat paikalla. Viikonloppuna kuorolla on tiedossa
kaksi keikkaa.
Lähdemme harjoituksista,
vaihdamme ajatuksia vielä kotimatkalla muutamien ystävien
kanssa. Kotona vastassa on novascotiannoutaja odottamassa.
Kurkistan, näkyykö pihakuusen
metsäkyyhkyspariskuntaa. Ilta-
teetä tarjoileva mieheni kertoo
omat päivän tapahtumansa.
Hiljainen keväinen hämärä
saapuu, aurinko laskee klo 21.16
Vaasan korkeudella. Taasen yksi
päivä on pulkassa samoin yhdet
harjoitukset ja matka jatkuu.
Hillevi Potoinen
Hillevi Potoinen vetää vapaa-ajallaan
seurakunnan Airut-kuoroa. Työkseen hän
toimii Vaasan Setlementti ry:n Hoivakoti
Hopearannan vastaavana hoitajana.
Näkövammaisten leiri
Leiri näkövammaisille pidetään
11.–13.8. Lepikon leirikeskuksessa. Ohjelmassa on monenlaista
mukavaa ja virkistävää toimintaa,
hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirille voit ilmoittautua kirkkoherranvirastoon puh. 06 326 1209 viimeistään 30.7. Leiriläisille lähete-
tään ennen leirin alkua kirje, jossa
kerrotaan tarkemmin leirin ohjelmasta. Tiedustelut diakoni Sanna
Ala-Välkkilä puh. 044 480 8265 tai
diakonissa Johanna Båtman puh.
044 480 8261. Tervetuloa mukaan
näkövammaisten leirille!
Vauhtia ja virkistystä
Gospel-lattarit™ -kurssilta
Syksyllä järjestetään kaksi gospellattareiden tehokurssia. Ensimmäinen kurssi pidetään syyskuussa torstaisin 10.9., 17.9. ja
24.9. klo 18–19 Palosaaren seurakuntatalossa. Toinen kurssi alkaa lokakuussa torstaisin 22.10.,
29.10. ja 5.11. klo 18–19 Crossissa.
Mukaan tarvitset liikuntaan sopivat vaatteet ja juomapullon. Hinta
4€/kerta tai 10€ /3 kertaa (alennetut hinnat 2€/kerta tai 5€/3 ker-
taa). Tiedustelut: Tiia Tervonen
044 480 8246 tai gl.vaasa@gmail.
com. Tervetuloa tanssimaan!
Gospel-lattaritunneille olet
tervetullut juuri sellaisena kuin
olet. Tunnilla omaa liikekieltä ja
tanssin perusasioita opetellaan
ihan oman kunnon ja tason mukaan turvallisesti. Aloittelija uskaltaa mukaan ja kokeneellekin
löytyy haasteita tanssitekniikan
parissa.
– Ideana on liikkua ja tanssia liikkeen ilosta ilman suorituspaineita. Mitään ei tarvitse osata
etukäteen, eikä tarvitse olla tietyn
mallinen tai ikäinen. Haluamme
erityisesti opettaa keskivartalon
hallintaa ja tukea monipuolista
liikkumista. Gospel-lattarit™ on Tampereen Nuorten Naisten Kristillisen
Yhdistyksen (NNKY) tuotemerkillä suojattu kristillinen treenimuoto. Gospel-liikuntatunteja
ohjaavat asialle omistautuneet,
koulutetut ohjaajat. Tunneillamme saat liikkua oman kuntosi
mukaan turvassa ja tehokkaasti.
Airut-kuoro harjoittelemassa Särkyneiden majatalo -laulua, jonka he aikovat esittävät vierailullaan Vaasan vankilassa. Kuoron herrasmiehet vitsailivat,
mahtavatko päästä vankilasta pois.
Airut-kuoro 30 vuotta
Vaasan suomalaisen seurakunnan Airut-kuoro syntyi 1980-luvun alussa. Airut-nimi merkitsee
ruhtinaan tai ylhäisen henkilön
lähettämää sanansaattaja. Kuoro oli alkujaan ylistyskuoro, joka
toimi seurakunnan tilaisuuksissa esilauluryhmänä. Alkuvuosien
jälkeen kuoron toiminta hiljeni ja
loppui kokonaan. Kuoron toiminta
käynnistyi uudelleen, kun kuoron
johtajaksi lupautui vapaaehtoispohjalta Hillevi Potoinen vuonna 2000. Potoisen johdolla kuoro
on kokoontunut harjoittelemaan
säännöllisesti. Esiintymisiä erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissakin, kuten seuroissa, on ollut tasaisesti.
Aloimme ylistyslaulujen li-
säksi laulaa ”hiljaisuuden lauluja”. Otimme mukaan myöskin eri
stemmoja, koska monet kaipasivat
hiukan haastettakin ja uuden oppimista, Potoinen sanoo.
Alkuperäisen kuoron perustajajäsenistä muutama vieläkin laulaa kuorossa. Palvelemme mielellämme seurakuntaa eri tilaisuuksissa, Potoinen lisää.
Majakka 11
29.5.2015 n
Ihmisenä ihmiselle
Vaasan suomalaisen seurakunnan uusi seurakuntapastori Jenna Utriainen lähti aikoinaan opiskelemaan
teologiaa varmana siitä, että hänestä tulisi uskonnonopettaja.
– Historia ja uskonto kiinnostivat aina koulussa, joten ajatuksena oli opiskella joko historian- tai
uskonnonopettajaksi. Uskonto oli
kuitenkin aineena vahvempi, ja tämän lisäksi se tuli läheiseksi kotiseurakunnan nuorisotyön kautta.
Kuusamon seurakunnan nuorisotyönohjaajat toimivat hyvinä esikuvina meille nuorille. Itselleni jäi
mieleen varsinkin se, että minua
kuunneltiin ja että he olivat aidosti läsnä. Tätä samaa haluan itsekin
työssäni toteuttaa; kohdata ihmisenä ihmiselle, elää hetkessä.
Mutta miten ajatus opettamisesta vaihtuikin papin työhön?
– Teologiaopintojen aikana selektiivinen papin työ alkoi kiinnostaa, eli esimerkiksi vankilapastorin ja sairaalapastorin työt.
Utriainen pääsikin harjoittelijaksi Vaasan vankilaan ja tämän
jälkeen vankilapastorin sijaiseksi.
– Vankilassa työskentely opetti paljon, ja sitä tietoa ja taitoa voin
hyödyntää myös nuorisopastorin
työssä. Monet vankilassa olevat
ovat kertoneet, että olisivat halunneet aikuisten puuttuvan omaan
toimintaan jo nuorena. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää nuorten
kohdalla. Syrjäytymistä tapahtuu
paljon, ja seurakunta voi olla yksi tärkeä pysyvä linkki nuoren elämässä. Ja jos nuori joutuukin vaikeuksiin, tulee huomata, että myös
nuoren kotijoukot tarvitsevat tukea vastoinkäymisissä.
Päihdeongelmaisille
naisille leiri
Päihdeongelmaisille naisille järjestetään rovastikunnallinen viikonloppuleiri Lepikossa 28.–
31.8. yhdessä Vaasan A-neuvolan kanssa. Koulukatu 26:n edestä lähdetään to 28.8. klo 14. Leirimaksu on 15 €. Ilmoittautumiset 4.–15.8. Erja Kahl-Huhtamäelle puh. 044 480 8263 tai 06 326
1263. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje.
Leireillä pohditaan oman elämän asioita, hiljennytään ja vietetään aikaa mukavassa seurassa; ulkoillen, saunoen ja hyvästä
ruuasta nauttien. Pienet kädentaidot kuuluvat myös leireilyyn.
Leiri toteutetaan, jos osallistujia
on vähintään 10.
Jenna Utriainen on varhaisnuorten, nuorten ja koulutyön pastori.
Minua voi aivan hyvin nykäistä
hihasta ja kysäistä, olisiko aikaa.
Jään mielelläni juttelemaan – ja
joskus keskustelut syventyvät sielunhoidollisiksi. Ei ole kovin käytännöllistä sopia tapaaminen halutessaan keskustella papin kanssa, sillä keskusteluthan syntyvät
kohdatessa. Voisin ihan hyvin järjestää aikaani myös niin, että tu-
len itse kahviloihin ja lounaspaikkoihin, jolloin kynnys keskustelulle ei olisi niin suuri.
Monet ovat ajatelleet, että pappia ei noin vain lähestytä.
– En minä ole sen kummempi kuin ennenkään, ihmisiä tässä
kaikki ollaan. Papin työ on kuitenkin hyvä keskustelunavaus; se herättää usein paljon kysymyksiä.
Aina aikaa keskusteluille
Jokaiselle jotakin
Utriaisen mielestä luonteva suhde
seurakuntaan madaltaa kynnystä keskustelulle, kysymyksille tai
avunpyynnöille. Hän kannustaa
seurakuntalaisia tulemaan juttusille. Sielunhoidollista kanssakäymistä hän toivoo erityisesti.
– Haluan olla mukana seurakuntalaisten elämässä ja haluan
tuntea nuoret ja nuorten perheet.
Utriainen haluaa innostaa seurakuntalaisia tulemaan mukaan seurakunnan toimintaan.
– Jokaiselle löytyy varmasti
oma juttu. Esimerkiksi osallistumalla Saapas-toimintaan voi suoraan vaikuttaa nuorten hyvinvointiin.
Jos sielunhoidolliset keskustelut ovat niitä, joissa nuorisopas-
”
Sielunhoidolliset
keskustelut eivät
katso aikaa tai
paikkaa”
torimme pääsee toteuttamaan itseään, niin myös muita mieluisia
tehtäviä riittää.
– Koen omakseni tilanteet,
joissa ollaan rennosti yhdessä, kuten esimerkiksi leirit. Toisaalta jumalanpalveluksien pitäminen ja
saarnaaminen ovat minulle tärkeitä, vaikka niissä ei niin nyt rennosti otetakaan. Tilaisuuden tullessa saarnaan ilman kirjoitettua
puhetta ja otan siihen mielelläni
vielä keskustelevan otteen.
Utriaisen vapaa-aikaan kuuluvat musiikki ja laulu, sekä liikunta
ja ystävät. Hän liikkuukin pyörällä tilaisuudesta toiseen.
– Tulen siis näkymään katukuvassa, aivan kuten ennenkin.
Teksti ja kuvat
Marie Mattila
Pyhäkoululaisia
ja pyhäkouluohjaajia
palkittiin
Pyhäkoululaisista huomioitiin
seitsemän vuotta pyhäkoulua
käyneet Akon Kuek, Saara Ombela, Raul Khalifa, Deng Madut,
Nargis Angalo ja Garang Machol
sekä kymmenen vuotta pyhäkoulua käyneet Akual Madut ja Sonia Angalo. Pyhäkoulunohjaajista palkittiin 40 vuotta pyhäkoulua pitänyt Timo Holmlund, kymmenen
vuotta pitäneet Salma Bely, Rahil
Khalifa, Tarja Suominen ja Eliisa Vala sekä viisi vuotta pyhäkoulua ohjanneet Michael Kohvakka
ja Salme Viljamaa. Helena Lahti
palkittiin kymmenen vuoden ajan
apuohjaajana toimimisesta.
Sinapinsiemeniä
Taivaan taimia
Istutin reilu viikko sitten uusia taimia kasvimaatani
varten. Joka päivä on pakko tarkistaa, onko jotakin jo
kasvanut. Hermostuksissani kastelen multaa lisää ja
siirtelen multapurkkeja edestakaisin kodissani. Miksei
mitään vielä näy? Kastelinko sittenkin liikaa vai ehtikö
multa kuivahtaa? Voi sitä iloa, kun ensimmäiset vihreät kurkistavat ylös mullasta. Ne itävät sittenkin, mutta huoli ei helpota. Missä taimet saisivat riittävästi valoa? Onko ikkunalaudalla liian kuuma paikka? Pitäisikö
jo harventaa, ja mitä säätiedotuskin lupaa?
Oikeasti en ole mikään viherpeukalo, vaikka tämä
tarina olikin totta. Epävarmuuteni keskellä aloin miettiä sitä kasvatustyötä, mitä työssäni teen. Miksi on
niin vaikea luottaa siihen, että kaikki kasvu tulee ajallaan? Kasvin siemen on istutettu multaan ja sanan
siemen ihmisten sydämeen. Voin vielä kastella ja rukoilla, mutta lopulta kasvun antaa Jumala.
Luin kerran erään leirikeskuksen seinältä lapun,
jossa luki suunnilleen näin: ”Lapsi saa hyvät eväät elämään kotoaan, mutta kuka nyt eväitä kotona söisi.” Ajattelin heti, että tämä lause pitää kertoa kaikille vanhemmille. Se, mitä sanomme ja mitä teemme,
jättää jälkensä, vaikkemme sitä heti näe. Toivon, että
seurakunta voisi olla sellainen koti, josta jokainen Jumalan lapsi saisi eväitä kasvua varten.
Itsessä tapahtuvaa kasvua on joskus vielä vaikeampaa odottaa. Haluaisimme olla valmiita, vaikka Jumalan puutarhassa me olemme vasta taimia. Rukoilin
nuorena Jumalalta, että saisin niin paljon rakkautta
toisia ihmisiä kohtaan, että olisin valmis työntämään
käteni sontaan. Sain kesätyöpaikan siivousfirmasta.
Tukkiutuneita vessoja siivotessani ajattelin, että en olisi kaivannut näin konkreettista vastausta. Rakkauden
kasvusta en ole varma, mutta opin rukoilemaan harkitummin. Pyynnöt saattavat toteutua.
Rakkaus on yksi Hengen hedelmistä, joita kristitty kasvaessaan tuottaa. Onneksi näitä hedelmiä harvemmin itse huomaa. Puunkaan hedelmät eivät ole
tarkoitettu puun itsensä syötäväksi, vaan ravinnoksi muille.
Terhi Nissilä
Kaikki lapset maailman
Isovanhempien ja lastenlasten leiri
Lähde yhden tai useamman lapsenlapsen kanssa joko retkelle tai
leirille. Koe ihania yhdessäolon
hetkiä muiden isovanhempien ja
lastenlasten kanssa – hiljentymistä, askartelua, leikkiä ja lauluja sekä hyvää ruokaa. Lepikon leirikeskus sijaitsee meren äärellä kauniilla paikalla. Tarjolla on kaksi
eri vaihtoehtoa:
Isovanhemmat lastenlapset
retkipäivä ti 4.8. Lähtö Kaupungintalon vierestä klo 10. Retken
hinta 10 €. Paluu noin klo 17.30. Isovanhemmat lastenlapset leiri
to–pe 6.–7.8. Lähtö torstaina kaupungintalon vierestä klo 10. Leirin
hinta aikuisilta 30 € ja lapsilta 15 €.
Sisaralennus 3 € / lapsi. Paluu leiriltä perjantaina n. klo 17.30.
Leirille ja retkelle voi ilmoittautua
ma–ke 1.–3.6. kirkkoherranvirastoon puhelimitse numeroon
06 3261 209. Etusija ensikertalaisille.
12 Majakka
n 2/2015
Poikaleireillä tapahtuu
H
uhtikuun kolmantena viikonloppuna Vaasan suomalainen seurakunta järjesti Österhankmon
leirikeskuksessa
poikaleirin
1.–4.-luokkalaisille. Leirille saavuttuani
törmäsin heti yhtenäiseen ja vauhdikkaaseen menoon, jossa oli mukana niin leiriläiset, ohjaajat kuin isoset. Leirin vetäjätiimin tekemä ohjelma oli täynnä vauhtia ja kisailua.
Ohjelma sisälsi toiminnallisia pelejä,
kisoja, raamishetkiä, yhdessäoloa ja vapaa-aikaa. Vapaa-aikana lapset pelasivat
Österhankmon pöytäjalkapalloa, biljardia
ja bingistä. Oli kaunista nähdä, miten lapset eivät vapaa-aikana vain sulkeutuneet
huoneisiinsa, vaan aktiivisesti menivät ja
kehittelivät omat toimintansa ilman ohjausta ja olivat yhdessä muiden leiriläisten
kanssa. Monet pojat sanoivatkin, että pa-
rasta leirillä oli, kun kaikkien kanssa tuli helposti toimeen ja sieltä sai paljon uusia kavereita.
Kysyin leiriläisiltä, miksi he ovat tulleet
paikalle ja vastaukset koostuivat suurimmaksi osaksi siitä, että olivat olleet leirillä
aikaisemminkin, ja tykänneet, joten tulivat
uudelleen. Ensikertalaiset tulivat ystäviensä hyvien kokemusten ja suositusten houkuttelemana.
Leirin loputtua pojista paistoi aito onnellisuus, ja hyvä ilmapiiri sai jatkua vielä bussissakin. Harvoissa paikoissa näkee niin paljon energiaa ja hyvää mieltä, mitä seurakunnan järjestämällä leirillä sai kokea.
Teksti ja kuvat:
viestinnän harjoittelija
Carola Bergström
Majakka 13
29.5.2015 n
Tapahtumia
KESÄKUU
Kesäkirkot torstaisin klo 18
Invalidien kesäkoti Koivulassa, Huvilatie 31, keskiviikkona 4.6. (huom.
viikonpäivä), Tuuli Kela, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, kanttorina Arto
Ristolainen.
Tuomelassa Bergönkadun päässä
tiistaina 16.6. (huom. viikonpäivä),
Jukka Niemi, Maaria Perälä, kanttorina Johanna Välimäki.
Vanhan Vaasan pappilassa torstaina 18.6., Krister Koskela, Tuomo Klapuri, Ari Mäkelä, Tuija Niemistö.
Ruukinkartanossa torstaina 25.6.
klo 13.30 Ruukinkartanossa, Tuuli Kela, Eva Thölix, Leena Lohikoski-Ojala.
Korkeamäen päiväkodin pihassa
torstaina 25.6., Tuija Latvala, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, Valtteri
Tuomisto.
Pappilan päiväkahvit
Vanhan Vaasan pappilassa torstaina 4.6. klo 13. Vietetään kesäpäivää
yhdessä hartauden, laulujen ja kahvin äärellä, Päivi Ahvenvaara, Riitta
Pohjanpalo.
ros kestää noin 1,5 tuntia. Säävaraus. Kahvitarjoilu siunauskappelissa
kierroksen päätteeksi. Oppaat ovat
Vaasan opaskerhon oppaita ja järjestäjä Vaasan seurakuntayhtymä.
Kierrokset ovat maksuttomia.
Musiikkikoulun
tuntienjakotilaisuus
Palosaaren seurakuntatalossa jatkaville ja keväällä valituille oppilaille torstaina 27.8. klo 17.30, Johanna Välimäki.
Kesäkirkot
Sundomin pappilan pihassa torstaina 9.7. Terhi Nissilä, Jukka Niemi,
Tuukka Kiukkonen, Jari Nieminen.
Huutoniemen kirkon takapihalla torstaina 16.7., Jukka Niemi, Sami Saharinen, Sari Isokoski, Minna
Kukko.
Räätälinsaaressa torstaina 23.7.,
Maaria Perälä, Anne Bexar, Tuukka
Kiukkonen, Minna Kukko.
Vuorikodissa torstaina 30.7. klo 13,
Arto Lehtineva, Anne Bexar, Sari
Isokoski, Valtteri Tuomisto.
Tilkkutäkki-kesäkirkko
Palosaaren torilla torstaina 27.8. klo
18, Tuuli Kela, Outi Klapuri, Valtteri Tuomisto. Sateella kokoonnutaan Palosaaren kirkossa. Laulamme Nuoren seurakunnan veisukirjasta bändin säestyksellä.
Sävelhartaus
siunauskappelissa 19.7. klo 17, kanttorina Arto Ristolainen, pappina
Jukka Niemi.
Ilta lähteellä
Palosaaren kirkossa lauantaina 12.9.
klo 18, Tuija Latvala, Maria-ryhmä.
Sunday Service
Palosaaren kirkossa su 26.7. klo 13.
Sävelhartaus
Sunnuntai-illan ehtoollinen
Palosaaren kirkossa 12.7. klo 19,
pappina Terhi Nissilä, kanttorina
Valtteri Tuomisto.
Sunday Service
Palosaaren kirkossa su 14.6. klo 13.
ELOKUU
siunauskappelissa sunnuntaina
7.6. klo 17, Valtteri Tuomisto, Suvi-Orvokki Tuomisto.
Sunnuntai-illan ehtoollinen
Palosaaren kirkossa sunnuntaina
14.6. klo 19, pappina Sami Saharinen ja kanttorina Tuija Niemistö
Retki juhannusjuhlaan
Retki Orisbergin juhannusjuhlaan
tehdään pe 19.6. Lähtö klo 17 Koulukatu 26, matkanjohtajana Mirjam
Kallio. Seuraa ilmoittelua kirkollisissa.
HEINÄKUU
Sunnuntai-illan ehtoollinen
Palosaaren kirkossa 12.7. klo 19,
pappina Terhi Nissilä ja kanttorina
Valtteri Tuomisto.
Sunday Service
With Holy Communion Palosaaren kirkossa klo 13, Eva Thölix, Matti Kontkanen (Suviseurat), Valtteri
Tuomisto.
Hautausmaakierrokset
Kivet kertovat -hautausmaakierrokset tiistaisin 7.7., 14.7., 21.7. ja 28.7. klo
18. Lähtö Vanhan hautausmaan
kaupunginpuoleiselta portilta. Ei
ennakkoilmoittautumista. Suomeksi ja ruotsiksi opastettu kier-
Majakka
Vierailu
ystävyysseurakunnasta
Pastori Orsolya Szlaukó Szegefin ystävyysseurakunnasta
saarnaa sunnuntaina 9.8. klo
10 messussa Vaasan kirkossa,
liturgina Outi Klapuri, musiikki
Minna Kukko, Arto Ristolainen.
Perheiden kesäkirkko
Vanhan Vaasan pappilassa torstaina 13.8. klo 18, Sami Saharinen,
Leena Lohikoski-Ojala.
Yhteislauluhetki
Kesäillan yhteislauluhetki su
17.8. klo 17 Sundin rannassa
Merimuseon vieressä, Tuija Niemistö, Tuija Latvala. Lauletaan
yhdessä kauneimpia kesälauluja. Ohjelmassa on sekä kansanlauluja että hengellisiä lauluja.
Sunnuntai-illan ehtoollinen
Palosaaren kirkossa 23.8. klo 19,
pappina Krister Koskela ja kanttorina Tuija Niemistö
Toisillemme kauniit -konsertti
Palosaaren kirkossa keskiviikkona
26.8. klo 19, Tommi Kalenius. Järj.
srk. ja Kansanlähetys.
Vaasan suomalaisen
seurakunnan tiedotuslehti
Julkaisija
Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely
Vaasan suomalainen seurakunta
www.vaasansuomalainenseurakunta.fi
Ilmoitukset
Päätoimittaja
Kotimaa Oy, Pirjo Teva,
Tuomo Klapuri
p. 020 754 2284, 040 680 4057,
pirjo.teva@kotimaa.fi
tuomo.klapuri@evl.fi
Toimitussihteeri
Sari Mäenpää
p. 06 326 1210
vaasan.viestintatoimisto@evl.fi
Toimitusneuvosto
Päivi Ahvenvaara, Sanna
Malkavaara, Marie Mattila,
Tuulikki Kouhi, Varpu Saari,
Sami Saharinen
Ilmoitushinta 1,50 €/pmm
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset
eija.kemell@kotimaa.fi
p. 040 832 2540
Majakka ilmestyy vuonna 2015
6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11.
ISSN 1458-039X
SYYSKUU
Toritapahtuma
Rovastikunnallinen toritapahtuma
lauantaina 5.9. klo 11–13 Vaasan torilla, Arto Lehtineva.
Perheiden toimintaillat
Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaisin 17.9., 29.10., 26.11.
klo 17.30–19.30.
Pienoissähköautorata-ajelua, pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Ilta päättyy iltapalaan ja hartauteen. Vapaa
pääsy. Tiedustelut: Tomi Hakkarainen puh. 044 480 8243 tai tomi.
hakkarainen@evl.fi.
Kummin kaa Lepikkoon
Retkipäivä Lepikon leirikeskuksessa yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän
kummeilleen lauantaina 26.9. Kirkkohetki, askartelua, ulkoilua, leikkiä ja liikettä lapset ja aikuiset yhdessä! Päivän päätteeksi osallistumme perhekonserttiin Huutoniemen kirkossa klo 16. Lapset 5 €,
aikuiset 10 €. Ilmoittautuminen 1.–
16.9. www.vaasansuomalainenseurakunta.fi puh. 06 326 1209 /
khranvirasto. Tiedustelut. Monika
Heinonen puh. 06 326 1241, 044
480 8241, monika.heinonen@evl.fi.
Vapaaehtoistyöntekijöiden
iltatee
Palosaaren seurakuntatalon Toivonkulmassa torstaina 3.9. ja 5.11.
klo 18.30. Iltateestä ja toisten auttamisesta kiinnostuneiden seurasta nauttien käymme läpi diakoniatyön avoimia vapaaehtoistehtäviä. Etsimme omaa paikkaa ja tapaa auttaa heikommassa asemassa olevia vaasalaisia. Ilmoittautuminen Päivi Ahvenvaaralle, puh.
044 480 8267 tai paivi.ahvenvaara@evl.fi.
Kesän
aukioloaikoja
Cross Cafe
Kauppapuistikko 4 avoinna
kesäkuusta elokuuhun joka keskiviikko klo 18–21. Huom. Cross suljettu keskiviikkona 15.7. ja keskiviikkona 29.7.
Kirkkoherranvirasto
Palvelee 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00.
Puhelimitse voi asioida numerossa
06 326 1209 klo 8.00–15.00.
Diakonian vastaanotot
Diakoniatyöntekijöillä on vastaanotto kesällä tiistaisin ja keskiviikkoisin
klo 9–11 diakoniakerroksessa Vaasanpuistikko 3 E, diakoniakerros.
Palosaaren kirkon avoimet ovat avoinna ke 3.6. klo 16 -19. Kirkosta löytyy muun muassa Triton-fregatin
pienoismalli. Kirkossa opastus, pihalla voi nauttia virvokkeita ja kuunnella musiikkia.
Kirkko karnevaaleissa
Palosaari-karnevaalit järjestetään
tänä vuonna 2.–4. kesäkuuta. Palosaarella on kaikenlaista karnevaalihumua tiedossa: kirppiksiä,
kahvila, avoimia ovia. Myös Palosaaren kirkko avaa ovensa karnevaalikävijöille keskiviikkona 3.6.
klo 16–19. Kirkossa on opastus,
pihalla voi nauttia virvokkeista ja
kuunnella musiikkia.
Palosaari ja sen kirkko
Palosaari eli Präntöö on ollut kuin
itsenäinen kaupunki kaupungissa. Kuten präntööläinen kirjailija
Venny Kontturi on todennut, maailmassa on kolme suurkaupunkia:
Pariisi, Lontoo ja Präntöö.
Palosaaren omaa identiteettiä
ovat vahvistaneet vuosikymmenten kuluessa sen omat instituutiot ja niiden rakennukset: kirjasto,
posti, poliisi ja kirkko.
Palosaaren kirkonmäellä on
aina toimittu itsenäisesti ja aktiivisesti. Palosaaren ovat pitäneet kirkkoa omanaan ja tehneet
sen toiminnasta omannäköisensä. Omista on pidetty huolta eikä
ulkopuolisiakaan ole unohdettu.
Palosaaren kirkossa on järjestetty
vuosittain erityisjumalanpalveluksia, joiden teemat ovat vaihdelleet,
muun muassa naisten raamattu- ja
rukouspiiri järjestää vuosittain Ilta
lähteellä -tapahtumia.
Sata vuotta sitten Palosaarelle
kohosi rukoushuone keskelle merimiesten ja tehtaalaisten asuttamia
vaatimattomia asumuksia. Nykyään se on kirkko, joka palvelee
seurakuntalaisia Palosaaren kansainvälistyvässä yliopistokaupunginosassa. Lähde Palosaaren kirkon ja väestön yhteiset sata vuotta, Julitta Suomela.
Palosaaren kirkko.
ä
l
l
ä
s
e
K
!
n
a
a
t
a
tav
TENAVATUOKIOT klo 9.30–11.30
Pitkäkatu 77 ma 1.6., 8.6. ja 15.6.
Huutoniemen srk-keskuksessa ti 2.6., 9.6. ja 16.6.
Suvilahden srk-kodissa ke 3.6., 10.6. ja 17.6.
Lasten ja aikuisten yhteisessä kerhossa hartaushetki, ulkoilua,
leikkiä, laulua ja askartelua. Mehu- ja kahvitarjoilu.
PERHEKAHVILA klo 13–15.30
Crossissa, Kauppap. 4 ma ja to 1.6., 4.6., 8.6., 11.6. ja 15.6.
Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin lapsiperheisiin.
Kahvi, tee tai mehu voileivän tai makean kera 1 e.
Tiedustelut:
aja
lapsityönohja
Jaana Lyyski
250 tai
puh. 06 326 1
044 480 8250
evl.fi
jaana.lyyski@
on,
ista ennakko
m
tu
u
ta
it
o
Ei ilm
n vaan!
joten mukaa
14 Majakka
n 2/2015
Alfa-kurssi Metsäkalliossa
Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan
vapaamuotoisesti kristinuskon
perusteita. Ilman paineita. Ilman
painostusta. Ilmaiseksi.
Alfa käsittää noin kymmenen
tapaamista, jotka kukin sisältävät
ruokailun, lyhyen alustuksen sekä
keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia
varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja
tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Alfassa käsittelemme muun
muassa seuraavia aiheita: Kuka
Jeesus on? Miksi Jeesus kuoli? Miten on mahdollista uskoa? Miksi
ja miten rukoilen? Miksi ja miten
lukisin Raamattua? Miten Jumala
johdattaa meitä? Miten voin vastustaa pahaa? Vieläkö Jumala parantaa? Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin? Kurssin aikana voi
osallistua myös lauantaipäivän tapahtumaan, jossa teemana on Pyhä Henki. Tulloin käsittelemme
aiheita: Kuka on Pyhä Henki?, Mitä Pyhä Henki tekee? ja Miten voin
täyttyä Hengellä?
Alfa-kurssin aloittaa ke 23.9. klo
18 yhteinen ruokailu. Kurssi pidetään Metsäkallion seurakuntakodilla. Voit ilmoittautua mukaan
kurssille 21.9. mennessä osoitteella: alfa.vaasa@gmail.com. Tule
rohkeasti mukaan kysymään kysymyksesi! Kurssin järjestää Vaasan
suomalainen seurakunta ja Vaasan
Ev.lut. Kansanlähetys.
KIRKKOHERRANVIRASTO
Koulukatu 28, 65100 Vaasa
vaasan.kirkkoherranvirasto@evl.fi
Avoinna ma–pe klo 8.30–16
1.6.–31.8. ma–pe klo 8.30–15
Puh. 06 326 1209 ma–pe klo 8–16
1.6.–31.8. ma–pe klo 8–15
Saa rakastaa.
Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 €
Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti
√ Kyllä kiitos!
Tilaan Itselleni Lahjaksi
Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €).
ASKEL
MAKSAA
POSTIMAKSUN
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.
Tilaa soittamalla
020 754 2333
• Lankapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.
• Matkapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.
TILAAJA/MAKSAJA
Majakka 29.5.2015
SAAJA (jos eri kuin maksaja)
Nimi
Nimi
Osoite
Osoite
Postinumero ja -toimipaikka
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Tilaa sähköpostilla
asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Tilaa internetistä
www.askellehti.fi/tarjous
Sähköposti
Kotimaa Oy
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003 Helsinki
Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia
sähköpostilla ja tekstiviestillä.
Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain
mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.
Majakka 15
29.5.2015 n
Kesäkirkot
KESÄN AUKIOLOAIKOJA
1.6.–31.8.
KIRKKOHERRANVIRASTO Koulukatu 28
ma–pe klo 8.30–15,
asiointi puhelimitse ma–pe klo 8–15 puh. 06 326 1209
DIAKONIAN VASTAANOTOT Vaasanpuistikko 3 E
tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–11
NUORISOTILA CROSS Kauppapuistikko 4
avoinna keskiviikkoisin klo 18–21
(kiinni 15.7. ja 29.7.)
Ke 3.6. klo 18 kesäkoti Koivulassa, Huvilatie 31
Tuuli Kela, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, Arto Ristolainen
Ti 16.6. klo 18 Tuomelassa Bergönkadun päässä
Jukka Niemi, Maaria Perälä, Johanna Välimäki
To 18.6. klo 18 Vanhan Vaasan pappilassa
Krister Koskela, Tuomo Klapuri, Ari Mäkelä, Tuija Niemistö
To 25.6. klo 18 Korkeamäen päiväkodin pihassa, Karhuntie 11
Tuija Latvala, Jenna Utriainen, Sari Isokoski, Valtteri Tuomisto
To 9.7. klo 18 Sundomin pappilan pihassa
Terhi Nissilä, Jukka Niemi, Tuukka Kiukkonen, Jari Nieminen
KIVET KERTOVAT
To 16.7. klo 18 Huutoniemen kirkon takapihalla
Jukka Niemi, Sami Saharinen, Sari Isokoski, Minna Kukko
HAUTAUSMAAKIERROS
To 23.7. klo 18 Räätälinsaaressa
Maaria Perälä, Anne Bexar, Tuukka Kiukkonen, Minna Kukko
To 13.8. klo 18 perheiden kesäkirkko
Vanhan Vaasan pappilassa
Sami Saharinen, Leena Lohikoski-Ojala
7.7., 14.7., 21.7. & 28.7. klo 18
Kierros alkaa Vanhan Hautausmaan portilta ja päättyy kahvitarjoiluun
kappelilla. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Kierros kestää noin 1,5 tuntia.
Säävaraus. Ei ennakkoilmoittautumista.
7.6.
Suvi-Orvokki Kunnasto
Valtteri Tuomisto
Kesäillan
yhteislauluhetki
su 9.8. klo 17
Sundin rannassa
Merimuseon vieressä
Tuija Latvala
Tuija Niemistö
To 27.8. klo 18 Tilkkutäkki-kesäkirkko
Palosaaren torilla
Tuuli Kela, Outi Klapuri, Valtteri Tuomisto
Vaasan kirkon kesä
Avoinna
ti–pe 16.6.–14.8.
klo 10–18,
oppaana Martta Ojala.
Kaksikielinen hartaus
torstaisin klo 13.
sunnuntaisin klo 17
siunauskappelissa
Vöyrinkatu 1
19.7.
Jukka Niemi
Arto Ristolainen
To 25.6. klo 13.30 Ruukinkartanossa
Tuuli Kela, Eva Thölix, Leena Lohikoski-Ojala
To 30.7. klo 13 Vuorikodissa
Arto Lehtineva, Anne Bexar, Sari Isokoski, Valtteri Tuomisto
Sävelhartaudet
keskiviikkoisin klo 19.30 Vaasan kirkossa
3.6.
Kajsa Dahlbäck laulu
Mikko Perkola viola de gamba
Nikko Kumpuvaara harmonikka
10.6. Monica Heikius laulu
Mikael Heikius urut
Jumalanpalvelus
sunnuntaisin klo 10
Iltamusiikki
klo 19.30
3.6., 10.6., 17.6., 24.6.,
1.7., 8.7., 15.7., 22.7.,
6.8. & 12.8.
Taiteiden yö
torstaina 6.8.
Sunnuntai-illan
ehtoollinen
klo 19
Palosaaren kirkossa
14.6.
Sami Saharinen
Tuija Niemistö
12.7.
Terhi Nissilä
Valtteri Tuomisto
23.8.
Krister Koskela
Tuija Niemistö
17.6. Peltomiehen rukous säv. Jorma Panula
joht. Ville Mankkinen
Konsonanssi lauluyhtye
Elja Puukko laulu
24.6. Annastiina Tahkola laulu
Pertti Tahkola urut
1.7.
Jukka Pietilä laulu
Juhani Romppanen urut
8.7.
Giampaolo di Rosa Italia, urut
15.7. Marguerithe Sandstedt-Granvik laulu
Henrik Östman urut
22.7. Markus Wargh Ruotsi, urut
Huom.
TO
6.8.
Laura Lammi oboe
Valtteri Tuomisto piano, urut
12.8. Arto Ristolainen urut
su–to klo 18–01
pe–la klo 18–03
Puhelun hinta pvm/mpm
evl.fi/palvelevanetti
Vaasan suomalainen seurakunta – Vasa svenska församling
16 Majakka
n 2/2015
Sanna-Mari Kjellmania motivoi lähtemään saattohoitokoulutukseen oma kosketus kuolemaan.
”Kun ei ole enää mitään tehtävissä,
on vielä paljon tekemistä”
Saattohoidon avulla kuolemaa lähestyvälle ihmiselle pyritään takaamaan mahdollisimman arvokas loppuelämä. Sanna-Mari Kjellman
osallistui saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän koulutukseen, sillä hän haluaa, ettei kukaan jää yksin kuoleman kanssa.
Sanna-Mari Kjellmanin mukaan kaikkia saattohoitajia yhdistää kosketus kuolemaan. Kjellmanille kosketus kuolemaan on tullut esimerkiksi hänen isovanhempiensa kautta. Kjellman koki, että
keskusteluapu ulkopuolisen henkilön kanssa olisi ollut tarpeellista. Nyt hän haluaa itse olla se, joka
antaa apua ja luo kuolevalle ihmiselle ja hänen läheisilleen mahdollisimman turvallisen olon. Kaikilla saattohoitoa tarvitsevilla on oikeus hyvään hoitoon.
Eettiset arvot keskeisiä
Saattohoidossa kuoleva potilas
huomioidaan yksilöllisesti. Tärkeää on myös läheisten tukeminen.
Saattohoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämä loppuun
saakka. Eettisiä arvoja ovat hyvä
hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, ihmisen itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus.
Kjellman luki saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän koulutuksesta alun perin sanomalehdestä
ja otti yhteyttää tuttuun pappiin,
joka järjesti koulutusta.
–Kävi ilmi, että vapaaehtoista
saattohoitokoulutusta ei ole järjestetty Vaasassa vuosikymme-
niin. Halusin mukaan toimintaan.
Kjellman osallistui infotilaisuuteen ja laittoi hakemuksen. Hänet valittiin toimintaan mukaan
kymmenen henkilön joukkoon.
Koulutuksessa käytiin läpi muun
muassa kuoleman kohtaamista,
vapaaehtoisena toimimista ja
itsensä hoitamista.
Koulutuksesta eväitä
kohtaamisiin
Koulutukseen kuului kevään aikana seitsemän tapaamiskertaa.
Vaikka koulutus vie aikaa, se on
tärkeää käydä tulevia tehtäviä varten.
”Tärkeintä on
olla kuolevan
ihmisen tukena
viimeisellä
matkalla”
–Vapaaehtoiset eivät jää yksin
kokemuksiensa kanssa, sillä muut
ryhmäläiset toimivat toistensa
vertaistukena. Voimme kertoa kaikesta avoimesti, sillä ryhmässämme on vaitiolovelvollisuus.
Kjellman kertoo, että saattohoitajat tutustuivat koulutuksessa myös omaan itseensä. Erityisen
antoisia ovat hänen mielestään olleet itsetuntemusharjoitukset, sillä saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän on osattava käsitellä omia
tunteitaan. Saattohoidossa kuolema nähdään kuitenkin luonnollisena, elämään kuuluvana asiana.
Kaikesta puhutaan oikeilla nimillä, eikä kuolemaa kielletä käyttämällä kiertoilmaisuja.
–Kuolema ei ole pelottava asia,
vaikka ymmärrän, että se on monille raskasta. Tuntuu, että meillä
vapaaehtoisilla on paljon annettavaa muille.
Saattohoidossa vapaaehtoiset
pyrkivät lievittämään potilaan sosiaalisia ja henkisiä kärsimyksiä.
Jokaisen ihmisen hengellistä vakaumusta kunnioitetaan ja omaisia tuetaan myös kuoleman jälkeen.
Vapaaehtoisen tehtävät voivat
olla raskaita mutta antoisia. He
”Jokaisen
hengellistä
vakaumusta
kunnioitetaan”
toimivat sekä kuolevan että hänen
läheistensä keskusteluapuna.
–Emme halua, että perhe jää yksin asian kanssa. Jonkun on tärkeä
olla kertomassa, mitä tapahtuu.
Saattohoidossa on tärkeintä olla kuolevan ihmisen tukena viimeisen matkan varrella. Yhdessä vapaaehtoisen kanssa voidaan
keskustelun lisäksi vaikkapa laulaa tai lukea. Myös synninpäästöt
ovat tärkeitä, sillä joskus elämässä
koetuista vaikeista asioista on helpompaa puhua ulkopuoliselle.
Saattohoitotyössä on tärkeää
uskaltaa ottaa asiat vastaan sellaisena kuin ne ovat. Kjellmania mietityttää tulevissa tehtävissä omat
tunteet.
–Omat tunteet ovat aina epävarmuustekijä. Tunteet ovat pelissä eri lailla kuin silloin, kun kyse on omista läheisistä.
Kjellman suhtautuu tuleviin
tehtäviinsä avoimin mielin ja uskoo, että vapaaehtoiset hoitajat
voivat helpottaa monen ihmisen
kuolemaa. Kuolemaan ei voi suhtautua kevyesti, mutta se ei myöskään ole negatiivista.
–Jos voin auttaa omaisia ja
kuolevaa ymmärtämään tämän,
olen täyttänyt tehtäväni.
Teksti ja kuvat:
Enni Yli-Hynnilä,
Mantra Communications