Viisas Raha 2/2010 - Osakesäästäjien Keskusliitto

Transcription

Z24 SIJOITUSDEBATTI: TARVITAANKO PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSIIN NAISKIINTIÖTÄ?
ViisasRaha
2 2010 9,50 €
O
O
MYYNTIKILPAILUJA?
EI MEIDÄN
PANKISSA
MISSÄ VIIPYVÄT
ASUNTORAHASTOT?
Z10
Z6
NÄIN
TUNNISTAT
KÄÄNNEYHTIÖN
Z18
TUNTEMATON
HALLITUS
KUKA TIETÄÄ TOIMIIKO PÖRSSIYHTIÖN
HALLITUS HYVIN TAI HUONOSTI?
EI AINAKAAN SIJOITTAJA
Z12
TOIMITTAJALTA
Raha, valta ja naiset
T
ässä lehdessä kahden eläkeyhtiön
edustajat, kaksi hallituskonkaria ja yksi poliitikko kertovat näkemyksiään siitä, millainen hallitus
pörssiyhtiöllä olisi hyvä olla.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä,
että naisia saisi hallituksissa
olla nykyistä enemmän.
Helena Ranta-aho
– Onhan se mielenkiinhelena.ranta-aho
toista,
jos hallitukseen ei
@lehdentekijat.fi
löydy yhtään naista. Tulee mieleen, onko nimitysvaliokunta verkostoitunut
riittävän hyvin yhteiskuntaan, sanoo Eläke-Tapiolan
sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo toimittaja Risto
Pennasen kansijutussa.
Sijoitusdebatissa ministeri Stefan Wallin ja kauppaneuvos Soili Suonoja ovat erimielisiä siitä, miten tilanne pitäisi korjata. Wallin luottaa markkinavoimiin
ja vapaaehtoisuuteen. Hänestä naisia on hallituksissa
vähän, koska riittävän päteviä naisia on vähän.
On vaikea uskoa, että tasa-arvoministeri olisi oikeassa.
Hallituksiin kaivataan niin ikään lisää jäseniä, jotka
omistavat johtamansa yhtiön osakkeita. Pisimmälle
menee hallituskonkari Matti Lainema. Hänestä hallituksista pitäisi buuata ulos ihmiset, jotka eivät omista ollenkaan yhtiön osakkeita. Hänestä hallituksen jäsenen pitäisi omistaa osakkeita vähintään 100 000 euron arvosta.
Lainema ei usko, että omistus sinänsä muuttaa ihmisen ajatuksia, mutta peräänantamattomuus kasvaa,
kun osakkeita on omassa salkussa.
Laineman kanssa on helppo olla samaa mieltä.
SISÄLTÖ 2/2010
24
– Uskallan väittää,
ettei naiskiintiöistä
(pörssiyhtiöiden
hallituksissa) ole
ollut Norjassa
haittaa vaan
pikemminkin päinvastoin. Kiintiöasia
on nousemassa
uudelleen esiin
Ruotsissa, ja myös
Ranskasta kuuluu
samansuuntaisia
uutisia, sanoo hallitusammattilainen
Soili Suonoja..
ViisasRaha
Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti
JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 200100 Helsinki,
www.osakeliitto.fi
PÄÄTOIMITTAJA: Sari Lounasmeri sari.lounasmeri@osakeliitto.fi
TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen,
AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma
KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, 00101 Helsinkipuh. 010 665 102,
faksi 010 665 2533, www.lehdentekijat.fi, viisasraha@lehdentekijat.fi,
etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi
ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland,puh. o5o 435 4858, jani.folland@mediabrokers.fi,
Kare Uotila puh. 050 574 2567, kare.uotila@mediabrokers.fi
REPRO: Aste Helsinki Oy
PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu
ISSN 1797-3503
OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri
OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton
toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan
osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan
automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse:
toimisto@osakeliitto.fi tai soittamalla (09) 454 0445.
Kannen kuva: Miika Kainu
2 ViisasRaha
12
TUNTEMATON HALLITUS
4
6
8
10
12
16
18
22
Pääkirjoitus
Rahastosäästäjällä on paikkansa.
Markkinoilta
Myyntikilpailuja? Ei meidän pankissa
Puheenjohtajalta
Osinkoja osakkeina
Missä viipyvät asuntorahastot?
Piensijoittajille sopivia asuntorahastoja
on tarjolla niukasti.
Vaikeuksista voittoon
Jos onnistuu löytämään käänneyhtiön ennen
muita, tarjolla saattaa olla huimia voittoja
lyhyessä ajassa
Osakepuntari
Markkina- vai osakenäkemystä?
Sijoitusdebatti
Pörssiyhtiöiden hallituksiin pitää saada naisia
lain voimalla, väittää hallitusammattilainen Soili
Suonoja. Kiintiöt saattaisivat jopa haitata naisasiaa,
vastaa tasa-arvoministeri Stefan Wallin.
27
Piut paut markkinatilanteelle
Miten käy säästäjälle, joka ostaa osakkeita
markkinatilanteesta piittaamatta?
Todennäköisesti aika hyvin.
34
VAIKEUKSISITA
VOITTOON
Leppiniemi
Tilinpäätösten aika.
24
29
32
18
Tuntematon hallitus
Sijoittaja tietää usein vain vähän siitä,
miten hyvin tai huonosti pörssiyhtiön
hallitus toimii.
Tapahtumat
34
Elämäni ja sijoitukseni
Professori Vesa Puttosen mielestä osakesijoittajalla ei ole hätäpäivää.
Tutkitusti totta
Onko sijoittaminen elinkeinotoimintaa – ja onko
sillä väliä?
Lauri Rosendahl
32
VESA PUTTONEN
RISTO
WALDEN
30
ViisasRaha 3
Pääkirjoitus
Rahastosäästäjällä on paikkansa
Y stäväni lopetti rahastosäästämisen. Seurattuaan
keskustelua rahastojen kustannuksista hän päätti, ettei halua maksaa niitä ja lopetti kuukausittaisen sijoittamisen pankkinsa rahastoon. Valitettavasti hän samalla lopetti säästämisen. Loogista olisi ollut
siirtyä suoriin osakesijoituksiin. Tätä hän kuitenkin piti liian vaikeana. Voi, voi.
Rahastoihin liittyy kustannuksia. Kaikkiin palveluihin liittyy. Hyvästä palvelusta kannattaa maksaa. Tuotetta tai palvelua ostaessa täytyy tietysti etukäteen ymmärtää, mitä on ostamassa – ja maksamassa. Keskustelu rahastojen kustannuksista auttaa kuluttajaa. Vertailut avaavat rahastojen kulurakennetta toimien päätöksenteon apuna, kun säästäjä valitsee sijoituskohdetta. Kuluvertailuja on hyvä seurata, eikä älyttömiä kuluja kannata tietenkään maksaa. Samanlaisista tuotteista kannattaa valita se, missä kulurakenne on itselle suotuisampi. Silti lopulta olennaisinta ei kuitenkaan
ole se, kuinka paljon rahaa palveluntarjoaja tekee vaan
se, kuinka paljon minä saan. Eli hyvästä suorituksesta
voi maksaakin. Valitettavasti rahastot veloittavat kulu-
ja silloinkin, kun suoritus on huono. Sijoittajan täytyy siis
olla tarkkana.
Omalla asuinalueellani tarjotaan uutta kaupassakäyntipalvelua. Olisipa helppoa, jos joku toisi kerran kuussa ison
lastin limsoja, mehuja ja talouspaperia kotiovelle sen sijaan
että itse pitää tuollaisia muistaa raahata kotiin. Olen siis
alustavasti kiinnostunut. Nyt minun täytyy selvittää, minkälaisia kuluja palvelu sisältää ja onko se minulle niiden arvoinen. Millä hinnalla tuotteet ostetaan ja mistä; mitä kotiinkuljetus maksaa ja niin edelleen. Onko kaupassakäyntipalvelun käyttäminen helpompaa kuin itse kaupassa käyminen? Riippuu ihmisestä. Minusta on kiva itse valita ostamani tuotteet. Sekä päivittäistavarakaupassa että myös osakemarkkinoilla. Toisaalta joskus on myös kiva luottaa ammattilaiseen. Kyse voi myös olla ajankäytöstä. Kaikkea päätöksentekoa ei kuitenkaan koskaan voi ulkoistaa. Kotiläksyt
eli tietyt taustaselvitykset pitää tehdä.
Rahastojen etuina pidetään mahdollisuutta sijoittaa helposti kaukaisille markkinoille, riskin hajauttamista sijoittamalla indeksirahastoon tai kuukausittaisen rahastosäästösopimuksen tekemistä. Pankit ja muut palveluntarjoajat
markkinoivat rahastojaan aktiivisesti. Suorien osakesijoitusten puolesta puhujia on vähemmän.
Osakesäästämistä pidetään vaikeana. Kuitenkin samat
ihmiset, jotka näin väittävät, ottavat asuntolainaa ja kulutusluottoja. Minusta velan ottaminen edellyttää suurempaa taloudellista osaamista ja harkintaa kuin säästäminen.
Tämän lehden lukijoille ei osakesäästämistä tarvitse opettaa. Monille muille on kuitenkin vierasta, kuinka osakkeita ostetaan ja miten niitä valitaan. Käytännön asioita siitä kuinka osakekauppaa tehdään voi kysyä omasta pankista tai keneltä vain palveluntarjoajalta. Siihen mitä osakkeita kannattaa ostaa ja millä perustein, ei taas ole yhtä oikeata vastausta. Tämä epävarmuus voi kuulostaa pelottavalta.
Minusta se on herkullista. On lohdullista tietää, ettei kukaan ole täydellinen sijoittaja. Joidenkin lehtijuttujen mukaan jopa apinat ovat menestyneet osakearvauksissaan hyvin. Miksen siis minäkin.
Minusta osakesäästäminen on mukava harrastus ja sijoituskohteet löytyvätkin usein samanmielisten harrastelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Mikäli
rahastosäästäminen tuntuu helpommalta, on hyvä aloittaa
siitä. Tärkeintä on säästäminen. Osakesäästäjien Keskusliitto on sekä osake- että rahastosäästäjän asialla.
Sari Lounasmeri
päätoimittaja
Osakesäästäjien
Keskusliiton varapuheenjohtaja
4 ViisasRaha
Rasmus Finnilä
Omaisuudenhoitaja,
senior partner
Asiantuntevaa varainhoitoa
UB:n varainhoitopalveluista löytyy ratkaisu sijoittajien erilaisiin tarpeisiin.
Pidämme tärkeänä joustavaa henkilökohtaista palvelua sekä asiakkaan
toiveiden ja tavoitteiden huomioon ottamista tuotteita ja sijoitusstrategiaa
valittaessa.
Varainhoidossamme korostuvat myös erinomainen ammattitaito sekä
pitkä kokemus. Varainhoidon avainhenkilöiden osakkuus yrityksessä turvaa
pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet.
UB Omaisuudenhoito Oy, Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki, Puh (09) 25 380 300
www.unitedbankers.fi
MARKKINOILTA
Tekstit: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm
Myyntikilpailuja?
Ei meidän pankissa
Pankinjohtajat vakuuttavat, ettei sijoitusneuvojia enää palkita
yksittäisten tuotteiden myymisestä. Se on sijoittajalle hyvästä.
Y
ksittäisiin tuotteisiin kytkettyjen myyntikilpailujen ja -kampanjoiden aikaa alkaa olla
pankeissa ohi. Ainakin Nordean, Helsingin
OP Pankin, Sampo Pankin, Tapiola Pankin ja
Ålandsbankenin johtajat kertovat, ettei niitä
markkinoinnin tukena käytetä.
Se on sijoittajalle hyvä uutinen. Pahimmillaanhan yksittäisiin tuotteisiin kytketty kisa johtaa
siihen, että sijoitusneuvojat viittaavat kintaalla
asiakkaansa tarpeille ja myydä paukuttavat
innokkaimmin tuotteita, joiden myynnistä heitä
kulloinkin parhaiten palkitaan.
– Sijoitusneuvojia ei palkita erikseen kampanjatuotteiden taikka yksittäisten tuotteiden
myynnistä, vaan valtaosa heidän ansainnastaan
muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, kertoo
Sampo Pankin varallisuudenhoidosta vastaava
johtaja Kimmo Laaksonen.
Hänen kommenttinsa sopisi melkeinpä sellaisenaan kilpailevienkin pankkien johtajien suuhun.
Kaikki korostavat, että palkanlisien merkitys on
pieni ja että yksittäisten tuotteiden sijasta halutaan myydä kokonaisvaltaista varainhoitopalvelua.
Niinpä myynnistä palkitseminenkin kytketään
yleensä yksittäisten tuotteiden sijasta kokonaisuuteen: asiakasmäärien ja -varojen kehitykseen.
– Jokaiselle asiantuntijalle tehdään hänen toimenkuvaansa liittyvät myyntitavoitteet, joihin tuloksia sitten verrataan. Tavoitteita ovat esimerkiksi
uudet asiakkaat ja varainhoidon volyymin kasvu.
Volyymin kasvu on hyvä mittari, koska se sisältää
myös laadullisia kriteereitä. Hyvät sijoitusratkaisut
kasvattavat volyymia, ja asiakkaiden luottamuksen
lisääntyminen tuo lisää varoja hoidettavaksi,
kommentoi pankinjohtaja Anne-Maria Salonius
Ålandsbankenista.
6 ViisasRaha
Laadustakin palkitaan
Pankin johtajat korostavat, että myynnin lisäksi
palkitsemiseen vaikuttaa moni muukin tekijä.
Tärkeitä seikkoja ovat muun muassa neuvojan
osaaminen, sijoitusneuvonnan laatu ja asiakastyytyväisyys. Esimeriksi Ålandsbankenissa seurataan
systemaattisesti sitä, että sijoitusneuvot ja
sijoittajalle tehty tarvekartoitus ovat linjassa
keskenään. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan
kaikissa pankeissa säännöllisesti.
– Sijoitusneuvojien työn laatua arvioidaan
vuosittaisella asiakaskohtaisella tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tulos vaikuttaa sijoituspäällikön
palkkiointiin. Hänen palkkaansa vaikuttavat myös
asiakkaan varojen pysyvyys ja lisäsijoitukset, joita
pidämme tärkeinä laadun ja tyytyväisyyden mittareita, linjaa johtaja Ilkka Tuominen Tapiolasta.
Erilaiset asiakkaat, samanlaiset neuvot
Viime vuonna julkaistu kvalitatiivinen selvitys
sijoitusneuvonnan laadusta Suomessa ja Yhdysvalloissa ei sijoitusneuvojia mairittele. Selvityksen
mukaan suomalaiset sijoitusneuvojat keräsivät
taustietoa asiakkaistaan systemaattisemmin kuin
amerikkalaiset kollegansa, mutta sijoitusehdotuksiaan tehdessään he eivät juuri ota huomioon
asiakkaansa tarpeita ja odotuksia. Eivät, vaikka
niistä oli neuvojalle selkeästi kerrottu.
Tutkijat kävivät Suomessa yhteensä 14 sijoitusneuvojan juttusilla. Neuvojat työskentelivät
Z
Etelä-Suomessa neljän suurimman finanssialan
yrityksen palkkalistoilla. Yhdysvalloissa tietoa
kerättiin New Yorkin alueelta. Tutkijat esiintyivät
asiakkaina, jotka tarvitsivat neuvoja, koska olivat
saaneet 50 000 euron (Yhdysvalloissa 100 000
dollarin) perinnön.
Tutkijat yllättyivät, kuinka samankaltaisia
ratkaisuja erilaisille asiakkaille tarjottiin. Melkein
kaikille ehdotettiin rahastoista koostuvaa arvopaperisalkkua. Yli puolet tarjouksista sisälsi myös
eläkevakuutuksen tai jonkin muun vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen. Indeksilaina sisältyi
kuuteen tarjoukseen.
Tutkijoiden arvion mukaan sijoitusneuvojat
keskittyivät enemmän sijoitustuotteiden myyntiin
Aika parantaa
sijoittajia
kuin laaja-alaiseen taloudelliseen neuvontaan.
Yksikään tutkijoista ei ollut täysin tyytyväinen saamansa palvelun laatuun.
Tutkijat raportoivat, että sijoitusneuvojien
asiantuntemuksessa ja kokemuksessa oli
suuria eroja. Jos tilanne ei ole radikaalisti tutkimushetkestä muuttunut, on edelleen pitkälti
sattuman kauppaa, minkä tasoista neuvontaa
asiakas saa.
Lähde: Raija Järvinen, Jukka Laitamäki, Anna-Riitta
Lehtimäki: Managing service encounter in knowledge intensive services – mystery shoppers in financial
markets.
Mitä tapahtuisi, jos sijoittajat katsoisivat kauemmas tulevaisuuteen? Miten pitkäaikaisten sijoittajien käytös muuttuisi, jos he eivät ajattelisi sijoittavansa vähintään kymmeneksi vuodeksi, vaan mieltäisivät, että tekevät 30 tai 40 vuoden sijoituksia?
Yhdysvaltalainen sijoitustiedontuottaja Morningstar pohti näitä kysymyksiä hiljattain. Tässä tiivistelmä vastauksista:
• Sijoittaja kiinnittäisi enemmän huomiota osinkoihin, koska huomaisi, että pieneltäkin tuntuva ero
osinkotuotossa vaikuttaa lopputulokseen korkoa
korolle -vaikutuksen vuoksi merkittävästi.
• Sijoittaja kestäisi paremmin osakekurssien vuoristoradan ja tarve siirtää varoja turvaan kurssilaskuilta pienenisi. Samalla pienenisi todennäköisyys
sille, että sijoittaja päätyy myymään halvalla ja ostamaan kalliilla.
• Sijoittaja valitsisi käyttämänsä rahastoyhtiöt ja
muut apurit huolellisemmin. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä todennäköisempää on, että esimerkiksi
rahaston salkunhoitaja vaihtuu sijoitusaikana. Rahastoa voi tietysti vaihtaa, jos uusi salkunhoitaja
ei miellytä, mutta helpommalla pääsee – ja vähemmillä veroilla selviää – jos rahastoa ei tarvitse matkan varrella tämän vuoksi vaihtaa. Vaihtamisen tarve on taas todennäköisesti pienempi, jos alun perin valitsee palveluntarjoajan, joka toimii sijoittajaystävällisesti ja joka keskittyy markkinoinnin sijasta sijoittamiseen.
• Sijoittaja kiinnittäisi enemmän huomiota kuluihin.
Kun sijoitusaika on pitkä, korkoa korolle vaikutus
kasvattaa kulujenkin merkitystä.
• Sijoittaja toimisi markkinoilla maltillisemmin.
Jos ajattelee sijoittavansa kymmeneksi vuodeksi,
varojen siirtäminen markkinoilta toiselle aina sen
mukaan, minkä markkinoiden kuvittelee tuottavan parhaiten parin seuraavan vuoden aikana, voi
tuntua houkuttelevalta. Mutta kuka jaksaisi ryhtyä moiseen tietäen, että temppu pitäisi toistaa
10 tai 20 kertaa? O
Z
ViisasRaha 7
MARKKINOILTA
Z
Entä, jos haluaa
vain ostaa?
Sijoitusneuvojat kysyvät nykyisin asiakkaaltaan paljon
ja perusteellisesti, koska säännökset niin vaativat.
Kysymyksiä pitää esittää muun muassa asiakkaan
sijoitustavoitteista, taloudellisesta tilanteesta sekä rahoitusalan tuntemuksesta ennen kuin hänelle annetaan
ensimmäistäkään neuvoa. Säännösten tarkoituksena on
varmistaa, että asiakas saa hänelle sopivia neuvoja.
Samankaltaisen kysymyspatteriston joutuvat usein
käymään lävitse myös asiakkaat, jotka ovat aikeissa
ostaa esimerkiksi jonkin rahaston osuuksia. Se saattaa
omatoimista sijoittajaa ärsyttää. Valituksia raskaan kaavan käyttämisestä on kuultu myös Finanssivalvonnassa.
Kysymysten esittämistä perustellaan yleensä rahoitusvälineitä koskevilla säännöksillä (MiFID). Perustelu
on huono, koska sääntely sisältää poikkeuksen, joka
sallii yksinkertaisten sijoitustuotteiden myymisen
ilman taustaselvityksiä. Edellytyksenä on, ettei asiakas
kaipaa sijoitusneuvontaa ja että hän ottaa itse myyjään
yhteyttä.
Enemmän taustatukea kyselijät saavat asiakkaan
tuntemista koskevasta sääntelystä, joka edellyttää,
että palveluntarjoaja tunnistaa ja tuntee asiakkaansa
ja on selvillä tämän toiminnan laadusta ja laajuudesta.
Sääntely jättää kuitenkin paljon harkinnanvaraa: jos
kyseessä on yksinkertainen toimi, vähempikin selvittäminen riittää.
Käytännössä minimikaava näyttää olevan, että uudelta asiakkaalta kysytään bruttotuloja ja sijoitettavien
varojen alkuperää. Lisäksi kysytään onko asiakkaalla tai
hänen lähipiirillään poliittista vaikutusvaltaa.
Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Esa Pitkänen
muistuttaa, ettei laajemmissakaan kyselyissä ole mitään
laitonta. Toisaalta: viranomaissääntelyyn vedoten tietoa
ei pidä ylen määrin kerätä markkinointitarpeisiin.
Sijoittajan näkökulmasta tilanne on erikoinen: Auton
voi ostaa ilman, että joutuu tekemään kauppiaalle
selkoa raha-asioistaan. Sadan euron rahastosijoitus
saattaa kuitenkin jäädä tekemättä, jos ei ole valmis palveluntarjoajan kysymyksiin vastaamaan. Autokauppiasta rahanpesulakiin perustuva asiakkaan tunnistamis- ja
tuntemisvelvollisuus koskee, jos tämä ottaa vastaan yli
15 000 euron käteissuorituksen. O
LYHYESTI
”Maailmassa on kolme ihmisryhmää, jotka eivät usko
siihen, että markkinat toimivat. Niihin kuuluvat kuubalaiset, pohjoiskorealaiset ja aktiiviset varainhoitajat.”
Sijoitusguru Rex Sinquefield ja indeksirahastojen
uranuurtaja The Elements of Investments
-kirjan mukaan.
8 ViisasRaha
Puheenjohtajan palsta
Osinkoja osakkeina
N
äyttää siltä, että osinkokeväästä tulee viime vuotta
selvästi parempi. Monet yritykset, jotka ovat osinkoehdotuksensa kertoneet, ovat ilmoittaneet nostavansa osinkoja.
Tämä tuntuu monesta osakesäästäjästä mukavalta. Yleinen ajatushan on että osingot ovat jotain ylimääräistä hyvää, jolla yritys palkitsee omistajiaan. Näinhän ei ole. Yrityksen omaisuus tietenkin pienenee
osinkojen verran, eli omistajan kannalta kyse on siitä, että osa osakeomistuksen arvosta muutetaan käteiseksi.
Silti osinkoja kyllä kannattaa seurata. Ne voivat kertoa esimerkiksi
johdon näkemyksistä yrityksen tulevaisuudesta. Itse asiassa tutkimusten
mukaan hyvät osingonmaksajat ovat
olleet keskimääräistä parempia sijoituksia, ja erityisen hyviä ovat olleet
osinkojaan nostaneet yritykset, jopa
useamman vuoden sijoitusperiodilla.
Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yritysten osinkoehdotuksista päättäviin vaikuttaa eniten pyrkimys jatkaa omaksuttua osinkopolitiikkaa,
mutta heti sen perässä seuraa tulevien voittojen pohdinta, sekä voittojen
kasvu että niiden vaihteluherkkyys.
Tämäkin tukee näkemystä osinkojen
informatiivisuudesta, täytyyhän yrityksen johdolla olla paras käsitys yrityksen tulevasta ansaintapotentiaalista.
Edelleen, tutkimusten mukaan
vajaata puolta osinkoehdotuksista
päättävistä kiinnostaa tulevat mahdolliset investointimahdollisuudet.
Mutta vain viidennes heistä miettii
sijoittajille koituvia veroseuraamuksia osingonmaksun yhteydessä.
Oliko esimerkiksi Kemiran päätös
jakaa omistajilleen Tikkurila nimenomaan osinkoina kaikkien kannalta järkevä? Yrityksen suuret omistajat, Paasikivien Oras Invest ja valtion
Solidium, eivät maksa osingoista veroa, joten heille järjestely sopii var-
masti hyvin. Piensijoittajan tilanne on
kuitenkin toinen.
Pitkäaikainen Kemiran omistaja,
joka haluaa jatkaa edelleen täysipainoisesti myös Tikkurilan omistajana, joutuu maksamaan viidenneksen
Tikkurilan osakkeen arvosta veroina.
Näin siis tapahtuu vaikka ei myisi ainoatakaan osaketta pois!
Jakautuminen sinänsä voi olla järkevää, todennäköisesti kaksi miinus
yksi on tässä tapauksessa enemmän
kuin yksi. Näin myös markkinoilla
uskotaan, mistä kertoo pörssitiedotteen selvä positiivinen vaikutus osakkeen kurssiin.
Toivottavasti näin käy myös irtoamisen yhteydessä, jotta vero, noin viisi prosenttia osakeomistuksesta, tulisi katetuksi.
Ehkä Kemiran valintaa selittää
osaltaan yrityksen hallituksen osakeomistukset. Tai tarkemmin sanottuna niiden puuttuminen. Puheenjohtajan, pääomistajaa edustavan Pekka
Paasikiven, ohella hallituksessa on
vain yksi henkilö, joka omistaa Kemiran osakkeita, ja hänkin vain 1 250
kappaletta.
Varmaan yritys itse pääsee näin
helpommalla ja halvemmalla, mutta hallituksenkin pitäisi muistaa ketä
varten yritys on olemassa: osakkeenomistajia. Myös meitä pieniä.
Timo Rothovius
Kirjoittaja on Osakesäästäjien
Keskusliiton puheenjohtaja
a
Ot
e
m
al
k.
w
t:
w
1.
0€
95
/
2
m
a
ta
ut
te
to
om
t.c
lo
e
m
im
vo
ita
ki
v
in
ka
si
ku
aa
.p
w
e
m
om
rr
ke
do
to
m
lis
al
M
iin
tie
sä
Li
,n
tä
te
yt
yh
n
nu
si
.
si
ee
iv
to
T
LO
M
A
IT
IV
IK
AS
ra
ei ken
llä
m
ta
e
a
ho
si mis
tä
ak
en
ys
i
d
m
k
a
i
he
aa
m
uu n a
m
te
lp
si
tt
po
e
a
s
ov
kk
l
i
o
tt
al
äv us y
m aan put
ät
hd
.L
is
t
oi
t
ki
o
pp oiv ess
ve
vi
ta
ä.
ee
lo iden utu
t
.
m loks ja
uk
en
ai
ne a
n
ja
DE
SI
GN
PA
paasikivitalot.com
Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm
Missä viipyvät
asuntorahastot?
Rahastomuotoinen asuntosijoittaminen on Suomessa alkutekijöissään.
Piensijoittajille sopivia asuntorahastoja ei markkinoilla juuri ole.
A
suntosijoittaminen koetaan turvalliseksi ja vakaaksi sijoituskohteeksi. Kyselyjen mukaan suomalaiset sijoittaisivat ylimääräisen pari sataa tuhatta euroa mieluiten asuntoon. Harva kuitenkaan pystyy ostamaan sijoitusasuntoakaan käyttämättä riskialtista velkavipua. Toinen asuntosijoittamisen
ongelma on osaamisen puute. Asunnon ostaminen ja vuokraaminen edellyttää ammattitaitoa tai ainakin vaivannäköä.
Vuokranantaja ottaa riskin paitsi asunnon
arvonmuutoksesta myös vuokralaisesta. Pahimmillaan vuokralaisriitoja voi joutua selvittämään oikeudessa asti.
Rahastomuotoinen asuntosijoittaminen
kuitenkin mahdollistaisi asuntomarkkinoille
pääsyn pienilläkin summilla ja ilman erityistä omaa asiantuntemusta. Rahastossa ammattilaiset hoitavat sijoituskohteiden etsimisen
ja vuokraamisen. Asuntorahastoissa sijoitukselle saadaan myös hyvä hajautus. Sijoitus ei
kohdistu vain yhteen tiettyyn asuntoon, vaan
kaikkiin rahaston omistamiin asuntoihin.
Verohuojennus puhuttaa
Asuntorahastojen synty on tyssännyt kolmeen
tekijään: vähäiseen kysyntään, vähäiseen tarjontaan ja poliitikkoihin.
10 ViisasRaha
Ensinnäkin Suomessa on totuttu siihen, että asuntosijoittaja ostaa asunnon itse. Tällöin
voi valita sopivan kohteen ja hoitaa sitä mielensä mukaan. Kassavirtaa tulee vuokrana kuukausittain, mikä mahdollistaa myös velkarahan
käyttämisen asunnon hankinnassa.
Toiseksi: vuokra-asuntoihin perustuvan
kiinteistörahaston perustaminen vaatii kokemusta ja vaivannäköä. Esimerkiksi kauppakeskuksessa vuokrataan yksi iso tila yhdelle, kun
taas pieniä asuntoja vuokrataan satoja eri ihmisille. Rahaston pyörittäminen edellyttää työtä,
hallintoa ja organisointia.
Kolmas kiinteistörahastojen jarru on lainsäädäntö. Suomeen on yritetty vuosikausia saada lakia, joka mahdollistaisi myös asuntoihin
sijoittavat rahastot. Euroopassa tällaisia kaksinkertaisesta verotuksesta vapautettuja REITrahastoja (Real Estate Investment Trust) on ollut vuosikausia.
Suomessa ensimmäinen kiinteistörahastolaki saatiin valmiiksi vuonna 1997. Muutoksia
lakiin tehtiin vuonna 2007 ja uudestaan viime
vuonna. Periaatteessa asuntosijoitusrahastoja
voi perustaa jo nyt, mutta käytännössä niitä ei
juuri tarjolla ole.
Asuntorahastoja ei synny, koska lain mukaan kaksinkertaisesta verosta vapautettu rahasto olisi velvoitettu listautumaan pörssiin.
Toinen poliittinen hidaste REIT-rahastoille on
se, etteivät rahastot saa sijoittaa liikeja toimistokiinteistöihin samoin ehdoin kuin vuokraasuntoihin.
Uudistettu kiinteistörahastolaki vastaa heikosti piensijoittajien tarpeisiin. Lain tarkoitus
ei ole asuntosijoittamisen helpottaminen vaan
pikemminkin pyrkimys vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen.
– Kiinteistörahastolain muutoksessa on kyse politiikasta, myöntää valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju.
Suomessa on katsottu, että valtiovallan ei ole
mielekästä verohuojennuksin kannustaa nykyistä enempään asuntosijoittamiseen. Liikeja toimitilarakentamista tapahtuu myös ilman
REIT-rahastoille ehdotettuja veronhuojennuksia. Ilman verokannustimia ei REIT-rahastoja
kuitenkaan näytä syntyvän. Muihin kuin osakeyhtiömuotoisiin asuntorahastoihin pääsevät
käytännössä käsiksi vain suursijoittajat.
Asuntosijoittajan vaihtoehdot
vähissä
Vasta viime syksy toi Suomeen ensimmäisen
piensijoittajille suunnatun asuntorahaston. Varainhoitoyhtiö Asuntoturva ja henkivakuutusyhtiö Mandatum Life tarjosivat tämän vuoden
alkuun asti Quorum III -nimistärahastoa kahden tuhannen euron minimisijoituksella.
Asuntoturvan tuotteessa on alla kommandiittiyhtiötä vastaava kiinteistöpääomarahasto. Rahaston ainoa sijoittaja on Mandatum Life, joka myy osuuksia edelleen piensijoittajille.
Yksityishenkilöt pääsevät mukaan kiinteistörahastoon ostamalla henkilövakuutusyhtiöltä vakuutussidonnaisen sijoitustuotteen. Näin
rahasto toimii veroneutraalisti, eli sijoittajat
joutuvat maksamaan tuotostaan veron kertaalleen omassa verotuksessaan.
Rahaston pääomatavoite on pari sataa miljoonaa euroa, josta noin kolmasosa on omaa
pääomaa, loput lainarahaa. Listautuminen olisi vaatinut suurempaa pääomaa ja sijoittajajoukkoa.
– Sijoittajamassan pitää olla tarpeeksi suuri,
jotta pieni määrä kauppoja ei heilauttelisi kursseja, perustelee Asuntoturvan toimitusjohtaja
Jaakko Sinnemaa.
– Kolmessa vuodessa pitäisi kerätä vähintään puoli miljardia omaa pääomaa, jotta listaaminen olisi järkevästi mahdollista.
Asuntoturva ostaa rahastoonsa tämän vuoden aikana pari tuhatta asuntoa. Kohteet ovat
suurissa kasvukeskuksissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Sinnemaa uskoo rahaston pääsevän pitkän ajan keskiarvotuottoihin, runsaaseen viiteen prosenttiin.
Hallinnointipalkkioina Mandatum ottaa 0,5
prosenttia vakuutussummasta ja rahasto 1,1
prosentin vuotuisen hallinnointipalkkion si-
Mikä REIT-rahasto?
REIT-rahastot ovat verovapaita osakeyhtiöitä, jotka sijoittavat vuokra-asuntoihin.
Verovapauden edellytys on se, että rahaston tuloista 80 prosenttia tulee vuokratuotoista. Myös varoista 80 prosenttia täytyy
olla sijoitettuna vuokra-asuntoihin, ja velkaa
voi olla enintään 80 prosenttia sijoitusten
arvosta.
Osakeyhtiömuotoisen rahaston pitää
listautua pörssiin kolmen vuoden aikana
perustamisesta.
Rahasto ei maksa tuotoistaan veroa vaan
jakaa tuoton sijoittajille.
Rahaston on maksettava osinkoina 90
prosenttia tuotoista. Jos se käyttää osan
voitoista uusien asuntojen rakentamiseen,
rahasto voi pudottaa osuuden 60 prosenttiin.
joitetusta pääomasta. Vakuutustuotteen sisällä sijoitusmuodosta toiseen vaihtaminen on verovapaata, jos välissä ei voittoja kotiuteta.
Asuntoturvan ja Mandatumin tuotteessa sijoittajat sitovat pääomansa seitsemäksi vuodeksi. Rahastosta ennen aikojaan lähteminen
on sanktioitu, jotta muut sijoittajat eivät kärsi lunastuksista.
– Sijoittamiseen kuuluvat riski, tuotto ja likviditeetti, Sinnemaa toteaa.
– Kaksi niistä voi saada, mutta ei kaikkia kolmea. Tässä rahastossa likviditeetti on heikohko, mutta tuottoa saa kohtuullisella riskillä.
Ilman listautumisvaatimusta piensijoittajille
suunnattuja asuntorahastoja syntyisi todennäköisesti enemmän. Nyt tavallista vuokra-asuntoihin sijoittavaa osakeyhtiötä ei saa yhdenkertaisen veron piiriin ilman pörssilistausta.
Listaamaton osakeyhtiö maksaa veroa sekä tuloksestaan että uudestaan silloin, kun voittoja
jaetaan sijoittajille. REIT-rahastoa koskee harvinainen poikkeus yhtiöverosta. Kaikkia muita osakeyhtiöitä verotetaan sekä tuloksestaan
että voitonjaosta.
Kommandiittiyhtiöt on jo nyt vapautettu
kaksinkertaisesta verosta. Tällaisia instituutioille ja varakkaille yksityishenkilöille suunnattuja kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja on esimerkiksi pankkiiriliike Icecapitalilla, joka perusti Suomen ensimmäisen
asuntoihin sijoittavan kiinteistöpääomarahaston keväällä 2006.
Piensijoittajan vaihtoehdot ovat edelleen
vähissä. Se, joka on kiinnostunut liikekiinteistöistä, voi laittaa rahansa pörssin harvoihin
listattuihin kiinteistöyhtiöihin. Vuokra-asuntosijoittajat saavat jatkaa asuntonäytöillä kiertelyä entiseen tapaan. O
Asuntorahasto
+ Ammattimainen sijoittaja hoitaa
vuokraamiseen liittyvät sopimukset,
remontit ja muun työn
+ Sijoittajan riskit hajautuvat
+ Mukaan pääsee pienellä rahalla
– Hallinnointipalkkiot syövät osan tuotosta
– Ei mahdollisuutta huipputuottoihin
Omatoiminen
asuntosijoittaminen
+ Voi päästä hyviin tuottoihin esimerkiksi
paikallistuntemusta hyödyntämällä
+ Tuotto tulee puhtaana käteen
ilman välikäsiä
– Edellyttää suurehkoa omaa pääomaa
– Riskejä vuokralaisesta, remonteista ja
asunnon arvostuksesta
– Omalle työlle ei tule usein laskettua arvoa
ViisasRaha 11
Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Miika Kainu
TUNTEMATON
P
örssiyhtiön hallituksen työstä on sijoittajalle näkyvää yleensä lähinnä vuosikertomuksen hallituksen toimintakertomus. Etenkin piensijoittajan mahdollisuudet arvioida hallituksen työtä ovat pienet.
Pitkän linjan hallituskonkari Matti Lainema
toteaakin karrikoiden, että ulkopuolisen silmissä hyvin menevillä yhtiöillä on hyvä ja huonosti menevillä huono hallitus. Todellisuus on toki monimutkaisempi, sillä hallituksen tekemän strategisen työn tulokset näkyvät pitkän
ajan kuluessa. Esimerkiksi viime vuonna toimineen hallituksen merkittävimpiä päätöksiä voi
yleensä arvioida aikaisintaan vuoden tai kahden päästä.
Kun yritykset itse teettävät arvioita oman
hallituksensa toiminnasta, ne pyrkivät selvittä-
12 ViisasRaha
mään muun muassa hallituksen yhteistyökykyä
ja osallistumisaktiivisuutta.
– Hallitusarvioissa kaksi kolmasosa määräytyy sen mukaan, miten hallitus työskentelee.
Sen arvioiminen on sijoittajalle lähes mahdotonta, sanoo Lainema, joka on käytännön hallitustyön lisäksi kirjoittanut useita teoksia hallitusten toiminnasta.
Sijoittajille tilanne on hankala siksi, että hallituksen valinta ja sen toiminnan arvioiminen
ovat omistajien keskeisimpiä tehtäviä.
Isoillakin vaikeaa
Suuret institutionaaliset sijoittajat pitävät hallitusten arviointia tärkeänä.
– Hallituksen kokoonpano kertoo paljon yrityksestä ja sen strategian uskottavuudesta. Arvioimme kokoonpanoa niin sijoitusta tehdessä
kuin omistuksen aikana, sanoo Eläke-Tapiolan
sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo.
Samoin ajattelevat useimmat muutkin suursijoittajat. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistajapolitiikassa todetaan, että
”hallituksen toiminnan arvioiminen ja jäsenehdokkaiden nimeäminen ovat erittäin keskeisiä kysymyksiä sekä omistajavallan käytön että
myös isojen omistajien vastuun kannalta: omistajien on valvottava hallitusta ja varmistettava,
että se toimii nimenomaan omistajien yhteisessä intressissä”.
Hallituksen jäseniä monet suuret yhteisösijoittajat kuitenkin tapaavat melko harvoin.
– Olemme enemmänkin yhteydessä operatiiviseen johtoon, jota tapaamme pari kertaa vuodessa. Hallitukseen olemme yhteydessä lähinnä haastavissa erityistilanteissa, sanoo Hanna Hiidenpalo.
HALLITUS
Osakkeenomistajat kokoontuvat pian yhtiökokouksiin valitsemaan
pörssiyhtiöille hallituksia, joiden toiminnasta heille ei kerrota paljoakaan.
Finanssikriisi saattaa tuoda muutoksen tähänkin.
Suurilla sijoittajilla on luonnollisesti hyvä
tuntuma hallitustyöhön, jos niillä on oma edustaja hallituksessa. Tässä suomalaiset eläkeyhtiöt
ovat valinneet eri tien. Esimerkiksi Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on toiminut useammassakin hallituksessa, kun taas Ilmarisen henkilökunta ei ole perinteisesti mennyt hallitustyöhön. Syy Ilmarisen pidättäytyvään linjaan on
ollut siinä, että hallitusjäsenyys vaikeuttaisi yhtiön kykyä tehdä kauppaa osakkeella.
Ilmarisenkin henkilöstöä on kuitenkin mukana useamman pörssiyhtiön nimitysvaliokunnassa, mitä kautta syntyy kuva hallituksen
toimintakyvystä.
Hallitus ulos kaapista
Finanssikriisi on herättänyt jälleen vaatimuksia läpinäkyvyyden lisäämiseksi koko finanssi-
0
Hallitus sijoittajan silmin
Tärkeitä kysymyksiä sijoittajien pohdittavaksi:
Hallituksen rooli: Hallituksen ja operatiivisen johdon työnjako täytyy olla selvä. Hallituksen
rooli vaikuttaa myös jäseniltä vaadittaviin ominaisuuksiin.
Nimitysvaliokunnan jäsenet: Mikä on nimitysvaliokunnan suhde hallitukseen ja omistajiin?
Ovatko nimitysvaliokunnan jäsenet suurimpien omistajien edustajia vai hallituksen jäseniä?
Jäsenten riippumattomuus: Ovatko hallitusjäsenet riippumattomia esimerkiksi pääomistajasta ja miten riippumattomat jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään?
Sitoutuminen: Kuinka sitoutuneita hallitusjäsenet ovat yritykseen? Omistavatko he yhtiön
osakkeita?
Hallituksen ajankäyttö: Kuinka monessa hallituksessa ehdokkaat toimivat? Jääkö heille riittävästi aikaa hallitustyöhön oman päätyön lisäksi?
Monipuolinen koostumus: Mitkä ovat keskeiset taidot, joita juuri kyseisen yhtiön hallituksesta täytyy löytyä?
Hallituksen toiminnan kehittäminen: Mitkä ovat ydintulokset hallitusarvioinnista? Kuka on
tehnyt arvioinnin ja miten hallitus aikoo kehittää toimintaansa?
Z
Z
ViisasRaha 13
”Hallituksen kokoonpano kertoo paljon yrityksestä
ja sen strategian uskottavuudesta.”
Hanna Hiidenpalo
Z
maailmassa. Vaatimukset koskevat myös pörssiyhtiöiden hallitusten toimintaa. Esimerkiksi
Englannissa marraskuussa julkistettu Walkerin
raportti kannustaa hallituksia kertomaan nykyistä enemmän toiminnastaan julkisuuteen.
Raportin on koonnut pääministerin toimeksiannosta Sir David Walker, joka on aiemmin
toiminut muun muassa Morgan Stanleyn hallituksen puheenjohtajana.
– Kansainvälinen kehitys on sen suuntainen, että avoimuutta lisätään monellakin tavalla. Suomessa olemme tässä asiassa jälkijunassa, sanoo Ilmarisen osakesijoituksista vastaava johtaja Matti Rusanen.
Myös Suomessa keväällä julkistettavan arvopaperimarkkinayhdistyksen uuden ohjeistuksen
odotetaan korostavan avoimuuden merkitystä.
Nykyinenkin kotimainen suositus hyvästä hallintotavasta kannustaa pörssiyhtiöitä tekemään arvion hallitustyöstä. Useimmat hallitukset ovatkin arvioineet toimintaansa jo muutaman vuoden ajan.
Arvioinnin ensisijainen tarkoitus on auttaa hallitusta kehittämään työskentelytapojaan. Arviointi etenee usein niin, että hallituksen puheenjohtaja pyytää kaikkia jäseniä arviomaan sekä koko hallituksen työtä että puheenjohtajan toimintaa. Tarkastelun kohteina
ovat muun muassa työskentelyprosessit, ajan
käyttö ja työilmapiiri.
Näin tehty arviointi on epäilemättä hyödyllinen toiminnan kehitysväline. Ongelma on siinä, että itse tehdyn arvioinnin objektiivisuus
voi vaihdella.
– Avoimuuden lisäämisen kannalta olisi hyvä askel, jos hallituksen oman arvioinnin lisäksi joku ulkopuolinen arvioisi toimintaa silloin
tällöin, sanoo Matti Rusanen.
Kehittämiskohteiden löytäminen on vaikeaa, jos arviointi tapahtuu peiliin katsomalla. Sen sijaan ulkopuolisen on helpompi todeta
esimerkiksi, että hallituksen puheenjohtaja estää avoimen keskustelun vaihtoehdoista ja jyrää omat näkemyksensä voimalla läpi.
Hallitusarvioinnin toinen heikko kohta on se,
että arvioinnin tulokset jäävät yleensä hallituksen omaan tietoon. On ymmärrettävää, että arviointidokumenttia ei levitetä sellaisenaan julkisuuteen. Raportin julkistaminen tekisi todennäköisesti arvioinneista nykyistä markkinointihenkisempiä. Silloin raportista olisi entistä vähemmän hyötyä toiminnan kehittämisessä.
Toisaalta omistajien olisi tärkeä tietää, kuinka tehokasta hallituksen toiminta on ollut. Ny-
14 ViisasRaha
kyisinkin jotkut hallituksen puheenjohtajat
esittelevät hallitusarvioinnin keskeisiä tuloksia suurten osakkeenomistajien tapaamisissa.
Myös monet nimitysvaliokunnat saavat raportit käyttöönsä.
Avoimuuden lisääntyminen kasvattaa paineita julkistaa tärkeimpiä osia arvioinnista
myös piensijoittajille.
– Hallitus voisi tuoda yhtiökokoukseen ainakin näkemyksen, miten se aikoo omaa toimintaansa kehittää. Pitäisi omistajien tästäkin
jotain tietää, pohtii Matti Lainema.
Englantilaisessa Walkerin raportissa esitetään, että hallitusarvio voisi olla oma osansa
vuosikertomuksessa.
Pörssissä ei pidä harjoitella
Koska sekä hallituksen
onnistumista että yksittäisten jäsenten hallitustyöosaamista on vaikea arvioida,
pyrkivät suuret sijoittajat vähentämään hallitusvalintoihin liittyvää epävarmuutta yleisillä periaatteilla.
Samanlaisia periaatteita
löytyy myös pörssiyhtiöiden hyvää hallintotapaa kuvaavista ohjeista.
Hallitusehdokkaiden kokemus
on luonnollisesti
keskeinen asia. Koska
hallituksen päätehtävä on
toimitusjohtajan valvonta ja
tukeminen, on hallitusjäsenten kokemuksesta pörssiyhtiön toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen tehtävistä
suuri apu. Mitä menestyneemmässä yhtiössä tuo kokemus on hankittu,
sitä parempi asia. Siksi esimerkiksi Nokian entiset ja nykyiset johtajat ovat haluttuja ihmisiä.
Samoin kokemus hallitustyöstä on tärkeää.
– Pörssiyhtiön hallitus ei ole harjoittelupaikka. Kokemus listaamattoman yhtiön hallitustyöstä olisi hyvä asia, kun lupautuu ensimmäistä kertaa ehdolle pörssiyhtiön hallitukseen, sanoo Matti Rusanen.
Hallitushai on vaarallinen
Koska pörssiyhtiön hallitustyö on vaativa tehtävä, löytyy pienestä Suomesta rajallinen joukko monipuolisen kokemuksen omaavia ihmisiä. Siksi hallituspaikoilla on taipumus kasautua samoille ihmisille. Liian monessa yhtiössä
toimivat hallitushait ovat kuitenkin jopa vaaraksi yhtiölle, koska he eivät pysty keskittymään mihinkään riittävän paljon.
Parikymmentä vuotta sitten huikeimmilla vaikuttajilla oli kymmeniä hallituspaikkoja. Muutama vuosi sitten monet pitivät hyvänä, jos hallitusjäsenyyksiä olisi enintään viitisen kappaletta. Nyt arvot ovat muuttuneet vielä tiukemmiksi.
– Hallituksen jäsenellä ei tulisi olla liian
montaa hallituspaikkaa hoidettavanaan ja puheenjohtajuuksia mielellään vain yksi tehtävän menestyksellisen hoidon onnistumiseksi,
muotoilee Hanna Hiidenpalo.
Tarve rajoittaa hallitusjäsenyyksiä johtuu siitä, että maailma on monimutkaistunut ja kilpailu koventunut. Tällöin hallitukselta vaaditaan entistä syvällisempää paneutumista yrityksen toimintaan.
– Jopa joillain pörssiyhtiön toimitusjohtajilla on edelleen aika paljon hallituksen puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä. On vaikea kuvitella, että pörssiyhtiön vetämisen lisäksi voisi olla
useammassa kuin kahdessa pörssiyhtiön hallituksessa, pohtii Matti Lainema.
Riippumattomia riittävästi
Palkkiotaso
kansainvälistynyt
Hallituspalkkioiden taso on Suomessakin
noussut kymmenessä vuodessa vahvasti,
joskin suhdanteet ovat pitäneet palkkiot
paikallaan pari vuotta. Tänä keväänä valtaosa yhtiöistä pitää palkkiot viime vuoden
tasolla. Palkkiot ovat nyt jotakuinkin
kansainvälisellä tasolla yhtiöiden kokoon
nähden.
– Kehitys ei silti välttämättä ole oikein
hyvin ottanut huomioon yritysten nykyistä
tulos- tai kannattavuuskehitystä. Näihin
asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo Hanna Hiidenpalo.
Myös hallituspalkkioiden maksaminen
osakkeina on lisääntynyt. Muun muassa Ilmarinen suosittelee, että hallituspalkkioista
maksetaan osakkeina noin puolet ja toinen
puolisko käteisenä niin, että palkkioiden
verot tulevat maksettua.
Sen sijaan optiot herättävät epäilystä.
Ilmarisen kannan mukaan hallituksella ei
pitäisi olla omaa optio-ohjelmaa. Samoin
näkee hallitustyön asiantuntija.
– Kun on optioita ja bonuksia, hämärtyy
kokonaispalkitseminen. Kasvaa myös riski,
että hallitus tekee operaatioita optioiden
arvon nostamiseksi, sanoo Matti Lainema.
Nollaomistajat ulos
Suuret omistajat pitävät vähintäänkin suotavana, että hallitusjäsenillä on myös osakeomistusta johtamassaan yhtiössä. Matti Lainema menee
vielä pidemmällä ja kannustaa omistajia suorastaan vaatimaan hallitusehdokkailta omistusta.
– Pitäisi saada kansanliike, että buuataan
ulos hallituksesta ihmiset, jotka eivät omista
olleenkaan yhtiön osakkeita.
Lainema näkee, että 100 000 euron osakepotti pitäisi olla minimipanos, joka osoittaa
hallituksen olevan vakavissaan liikkeellä. Lainema painottaa kuitenkin, että omistus ei sinänsä muuta ihmisen ajatuksia.
– Mutta peräänantamattomuus kasvaa, kun
omistaa itsekin.
”Buuataan ulos hallituksesta ihmiset,
jotka eivät omista olleenkaan yhtiön osakkeita.”
Matti Lainema
Riippumattomien hallitusjäsenten merkitystä ei
voi korostaa liikaa pörssiyhtiöissä. Riippumattomilta jäseniltä vaaditaan erityisen paljon voimaa, jos yhtiössä on joku hallitseva omistaja.
– Sijoittajana haluaisin, että riippumattomat
jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa miettimään omaa suhdettaan ei-riippumattomiin jäseniin, sanoo Matti Lainema.
Hallitusehdokkaista käydään Suomessa
vähän käden vääntöä. Jos sellaista tapahtuu,
on juuri riippumattomien jäsenten vähäinen
määrä yleisin syy kiistelyyn.
– Riippumattomuus on ollut poikkeuksetta kiistan syy. Siinä on kyse hallituksen uskottavuudesta ja tasapuolisuudesta, joka toteutuu
kyllä keskimäärin hyvin suomalaisissa pörssiyhtiöissä, sanoo Ilmarisen Matti Rusanen.
Monipuolisuus tärkeää
Yksittäisten henkilöiden osaamisen lisäksi hallitusta valittaessa on katsottava kokonaisuutta.
– Pitää arvioida jäsenten profiileja ja mitä
osaamista kukin henkilö tuo hallitukseen, sanoo Hiidenpalo.
Etenkin pienessä Suomessa hallitusten klassinen ongelma on ollut, että kaikki hallitusjäsenet ovat olleet miehiä, jotka ovat tunteneet
toisensa jo opiskeluajoilta. Samankaltainen
tausta on tuonut tehoa toimintaan, mutta kaventanut näkökulmia.
Nyt hallitukseen halutaan molempia sukupuolia, kohtuullisen laajaa ikähaitaria, kansainvälisyyttä ja monenlaista ammatillista osaamista. Keskustelu naisten hallitusjäsenyyksistä on lisännyt nopeasti naisten määrää
hallituksissa. Sama ei kuitenkaan ole tapahtunut pörssiyhtiöiden johdossa, sillä Helsingin pörssissä ei ole yhtään naistoimitusjohtajaa. Toki edelleen löytyy muutama pörssiyhtiö,
jonka hallituksessakaan ei ole yhtään naista.
– Onhan se mielenkiintoista, jos hallitukseen
ei löydy yhtään naista. Tulee mieleen, onko nimitysvaliokunta verkostoitunut riittävän hyvin
yhteiskunnassa, sanoo Hanna Hiidenpalo.
Monipuolisuus voi kuitenkin pahimmillaan johtaa jäykkyyteen. Ilmarinen määritteleekin omistajapolitiikassaan, että ”hallituksesta tulee löytyä riittävän laaja-alaista osaamista, mutta jäsenmäärän liiallinen kasvattaminen heikentää toimintakykyä”. Myös Walkerin raportissa muistutetaan, että liian suuri hallitus voi vähentää hallituksen toimintakykyä ja yksittäisten jäsenten mahdollisuut-
ViisasRaha 15
Z
Z
ta vaikuttaa päätöksiin. Raportti ei kuitenkaan
anna suositusta optimikoosta, koska niin monet yrityskohtaiset asiat vaikuttavat hallituksen
kokoon.
Hallituksen toimintakykyä voi heikentää
suuren koon lisäksi myös jäsenten kansainvälisyys, mikä väistämättä vähentää hallitusjäsenten epävirallisia kontakteja.
– Suhtaudun epäillen suurten hallitusten kykyyn saada strateginen prosessi liikkeelle. Jos
hallituksessa on paljon kansainvälisiä tähtiä,
ei siitä välttämättä synny hyvää tiimiä, sanoo
Matti Lainema.
Enronin katastrofi ja GM:n jättimäiset vaikeudet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että oppikirjojen mukaan koottu hallitus ei estä yritystä
ajautumasta vaikeuksiin. Hyvät periaatteet lisäävät kuitenkin todennäköisyyttä, että hallitus
toimii tasapuolisesti kaikkia omistajia kohtaa ja
tukee toimivaa johtoa oikealla tavalla.
Orkesterinjohtaja
vai päällystakki?
Jotta hallituksen ja operatiivisen johdon
yhteispeli toimisi, pitää hallituksen rooli olla
täysin selkeä. Perinteisimmillään hallitus on
ollut valvoja, joka on etäällä yrityksen toiminnasta. Valvova hallitus valitsee johdon
ja valvoo tämän toimintaa. Tällainen hallitus
on vahvasti toimitusjohtajan antaman
tiedon varassa.
Suurin vaara työnjaon sotkeutumiselle on
niin sanotulla voimavarahallituksella, joka
voi tukea toimivaa johtoa monissa operatiivisissa tehtävissä kuten asiakassuhteiden
ylläpidossa tai verkostojen luomisessa.
Tällainen toimintamalli on parhaimmillaan
hedelmällinen, mutta huonoimmillaan
hapanten ristiriitojen lähde.
– Sijoittajana kiinnittäisin huomiota
hallituksen puheenjohtajan rooliin. Itse
pidän huonona puolipäiväistä päällystakki
puheenjohtajaa, jolloin työnjako saattaa
hämärtyä. Tilapäisesti tällainen malli voi
toimia hyvinkin, sanoo Matti Lainema. O
16 ViisasRaha
Kolumni
Tilinpäätösten aika
T
ämän kevään tilinpäätökset ja
vuosikertomukset ovat tavallistakin kiinnostavampaa luettavaa:
yleistaloudessa on takana suuri notkahdus. Konkurssien pelon synnyttämästä paniikista on selvitty, mutta epävarmuutta on vielä paljon ilmassa. Tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia ja vuosikertomuksia luetaan siitä näkökulmasta,
mikä on oman sijoituskohteen tai muutoin kiinnostavan yhtiön tilanne.
Pörssisäätiö ja Talouselämä-lehti palkitsevat vuosittain sijoittajaviestinnältään täysipainoisimmat internetsivut ja
huomauttavat heikoista. Sivujen merkitys sijoittajalle vaihtelee suuresti: on hyviä ja avoimia tiedottajia, mutta myös
vain muotoja täyttäviä, todellisia tietoja salaavia yhtiöitä. Tänä vuonna vuosikertomukset on syytä laittaa testiin: kerrotaanko niissä tämän hetken näkökulmasta keskeiset seikat avoimesti. Mitä
sitten pitäisi kertoa?
Pörssiyhtiöille pakolliselle IFRS-tilinpäätökselle on tyypillistä, että yritysostoissa syntyvästä liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sen realistisuutta testataan. Etenkin tappiollisen yrityksen liikearvon kohdalla on syytä olla kriittinen: kun liikearvo kuvaa taseessa erikseen näkymätöntä aineetonta hyvää, sen
odottaisi tuottavan myös tulosta. Tämän
vuoksi testauksen oletukset ja erityisesti
niissä tapahtuneet muutokset ovat mielenkiintoisia. Vähimmäisvaatimuksena sijoittaja voi pitää, että muutokset on
esitetty ja perusteltu sekä oletusten osalta on näytetty, paljonko kukin saa huonontua ennen kuin joudutaan alaskirjauksiin.
Nähty kriisi syntyi rahoitusmarkkinoilla. Luottohanat lähes sulkeutuivat ja
ehdot huonontuivat. Tästä syystä on tärkeää päästä tutkimaan sijoituskohteiden
velkoja: kuinka pian velat erääntyvät ja
vaativat uudelleenneuvotteluita (aiempaa korkeampien korkojen ympäristössä), kuinka paljon maksettu korko ylittää riskittömän koron, mihin korkoperusteeseen yhtiön maksama korko on
sidottu, onko kovenantteja ja kuinka lähellä niitä ollaan. Kovenanttina
voi olla esimerkiksi, että lainat voidaan irtisanoa (käytännössä korkoa
voidaan korottaa), jos omavaraisuus
alentuu esimerkiksi alle 40 prosentin.
Yritysten on kuvattava riskejään
toimintakertomuksissaan. Kunnon
tiedottajat sitovat riskit yritykseen
itseensä, sen tapahtumiin, taseeseen ja niin edelleen. Huonot tiedottajat jättävät tosiasiassa riskit kokonaan kuvaamatta määrittelemällä ainoastaan minkälaisia riskejä ylipäätään on markkinoilla, toimialalla ja
niin edelleen. Tällainen mössökerronta on lähes samansisältöinen yhtiöstä toiseen.
Edellä kuvatut seikat ovat sellaisia,
että ellei niitä koskeviin kysymyksiinsä saa kunnon vastauksia, tietoja on syytä vaatia yhtiökokouksissa.
Mitä pidemmäksi aikaa rahansa aikoo sitoa (esimerkiksi ps-tilin kautta), sitä paremmin sijoituskohteet
tulee tuntea. Edellä sanottujen tietojen etsiminen eri yritysten vuosikertomuksista ja löytöjen vertailu on
jännittävä seikkailu jo sinänsä: eroja
löytyy ja ajatuksia herää.
Jarmo Leppiniemi
Osakesäästäjien
Keskusliiton kunniapuheenjohtaja
18 ViisasRaha
Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm
Vaikeuksista
VOITTOON
Jos sijoittaja äkkää käänneyhtiön ennen muita,
tarjolla voi olla huimia voittoja lyhyessä ajassa.
A
merikkalaisen autonvuokraaja
Dollar Thriftyn kurssi nousi viime vuoden aikana yli kaksi tuhatta prosenttia. Autonvalmistaja
Ford kiri vuodessa runsaasta dollarista 11 dollariin. Helsingissä M-Realin kurssi on vuoden aikana noussut parista kymmenestä sentistä lähes pariin euroon. YIT:n kurssi on lähes viisinkertaistunut.
Siinä muutamia esimerkkejä yhtiöistä, jotka ovat tarjoilleet sijoittajille hulppeita voittoja.
Ne ovat kaikki käänneyhtiöitä, jotka ovat onnistuneet kääntämään tappiollisen bisneksen
voitolliseksi tai ovat parantaneet tuloskuntoaan selvästi.
Hyviä esimerkkejä on muitakin. Esimerkiksi
Nokia nousi komeasti suosta 1990-luvun alussa, samoin tekivät Kansallis-Osake-Pankki ja
Yhdyspankki. Kotimaiset konepajayhtiöt tarjosivat 2000-luvulla satojen prosenttien tuottoja.
Vastapainoksi käänneyhtiöihin liittyy suuria
riskejä. Ilmeisin on, että käännettä ei koskaan
tule. Tästäkin löytyy monta puhuttelevaa esimerkkiä: Aspocomp, GeoSentric (entinen Benefoni), ja Westend ICT (entinen TJ Group).
Silloinkin kun tuloskäänne tapahtuu, markkinoilla ennakoidaan tuleva muutos lähes aina hyvissä ajoin. M-Realin kurssi ehti yli seitsenkertaistua, ennen kuin yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen. Kun käänne on kaikkien tiedossa, kovin kurssinousu on useimmiten takana.
Katse johtoon
Koska potentiaalinen käänneyhtiö on yleensä vaikeuksissa, sen osakkeet ovat tyypillisesti
edullisia kaikilla arvostuksen mittareilla: suh-
teessa yhtiön tasearvoon, tulokseen ja liikevaihtoon. Kaikki halvoilta näyttävät yhtiöt eivät kuitenkaan ole käänneyhtiöitä. Halvat yhtiöt ovat yleensä halpoja hyvästä syystä.
Käänneyhtiöön sijoittaminen vaatiikin kykyä erottaa toisistaan yhtiön sisäinen kehitys
ja ulkoinen markkina-arvon kehitys. Useimmiten ne kulkevat samaan suuntaan, mutta poikkeuksellisissa tilanteissa osakekurssi saattaa
laskea, vaikka itse yhtiö olisi perusteiltaan kunnossa. Käänneyhtiösijoittaja lyö vetoa, että yhtiön perusta kestää ja että yhtiö kykenee voittamaan vaikeutensa. Aina niin ei käy. Pahimmillaan vaikeudet vievät yhtiön konkurssiin.
Pörssiyhtiöistä näin kävi viimeksi Stromsdalille. Käännettä parempaan voi myös joutua
odottamaan piinallisen kauan.
Yhtiön vaikeudet voivat johtua kovasta kilpailusta, heikosta liiketoimintastrategiasta,
huonosta johdosta tai näiden tekijöiden yhdistelmästä. Yksi tapa arvioida yhtiön kestävyyttä
on tutkia tasetta. Jos tase on vahva eikä velkaa
ole, yhtiöllä on ainakin aika kehittää strategiaa
ja odottaa parempia suhdanteita.
Merkittävät strategiset linjamuutokset tehdään usein toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä. Siksi toimitusjohtajan vaihtuminen on
yleensä hyvä merkki. Jorma Ollila käänsi aikanaan Nokian ja Mikael Lilius Fortumin. Rautaruukki ja Metso uudistuivat sen jälkeen, kun
Sakari Tamminen ja Jorma Eloranta ottivat
yhtiöissä ohjakset.
Toimitusjohtajan rooli on muutoksessa
muutenkin ratkaiseva. Jos uusi johtaja tulee yhtiön sisältä, etuna on yhtiön tuntemus. Toisaalta tottuneisuus talon tapoihin voi rajoittaa uusia ideoita. Ulkopuolelta tulevan johtajan ris-
ViisasRaha 19
Z
Z
Aleksi Poutanen/KL
”Saneeraaminen on ikävämpää,
mutta johtamishaasteen kannalta
helpompaa kuin hyvin menevän
yrityksen jatkuva parantaminen.”
Jorma Eloranta
Z
ki on, että alan ongelmiin perehtyminen vie aikaa. Tappiollisissa kriisiyhtiöissä aika on kallisarvoista pääomaa.
Toisinaan uusi johtaja saa vastaansa omistajat. Niin kävi Lasse Kurkilahdelle muutama
vuosi sitten Raisiossa. Jouko Karvinen on puolestaan saneerannut Stora Ensoa ristiriitaisten
paineiden alla. Valtionyhtiöissä tuloksen tekeminenkään ei aina riitä. Sen osoitti viimeksi
Mikael Liliuksen tapaus.
– En usko patenttiratkaisuihin, vaan kussakin yrityksessä ratkaisut perustuvat yrityksen omien
vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien, usein tappiollisen liiketoiminnan karsimiseen, sanoo
toimitusjohtaja Jorma Eloranta.
Yllättävät käänteet
Patenttiratkaisuja ei ole
Käänneyhtiöihin sijoittaminen on päättelyä
ja todennäköisyyden laskemista, mutta myös
sattumaa. Lääkeyhtiö Pfizerin kurssi kymmenkertaistui yhtiön saatua patentin Viagraan, jota
alun perin kehitettiin sydänlääkkeeksi.
Eniten riskiä liittyy tappiolliseen pieneen
yritykseen sijoittamiseen. Esimerkiksi biotekniikkayhtiöt elävät usein yhden tuotteen varassa. Jos yhtiö joutuu ponnistelemaan saadakseen tuotteensa myydyksi, epäonnistumisen riski kasvaa. Yhdenkin tuotteen läpimurto tai edes mahdollisuus siihen voi vastaavasti sinkauttaa kurssin hetkessä. Biohitin kurssi
ponnahti tammikuussa 160 prosenttia yhdessä
päivässä, kun yhtiö tiedotti kehittäneensä kapselin torjumaan vatsasyöpää.
Parhaat edellytykset kurssinousulle on suhdanteille alttiilla velattomalla yhtiöllä, jonka
tulos romahtaa, mutta suhdanteiden elvyttyä
tuloksentekokyky palautuu. Tänä vuonna sijoittajat odottavat tulosparannuksia muun muassa rakennusyhtiöiltä.
Jos tulos ei käänny suhdanteiden mukana,
yhtiön liiketoiminnassa voi olla vakavia kroonisia ongelmia. Esimerkiksi jotkut pienet teknologiayritykset ovat tuhonneet omistajiensa
varallisuutta vuosikausia. Metsäteollisuudessa
kokonaisen toimialan käännettä on taas odoteltu kymmenisen vuotta. O
Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta tunnetaan johtajana, joka on onnistunut muuttamaan
monen yrityksen kurssin (Travela, Finvest, Masa-Yards, Metso).
Mitä johtajalta vaaditaan, jotta tappiollisesta yhtiöstä saadaan uudestaan kilpailukykyinen?
– En usko patenttiratkaisuihin, vaan kussakin yrityksessä ratkaisut perustuvat yrityksen omien
vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien, usein tappiollisen liiketoiminnan karsimiseen.
– Tarvitaan oikea tilannekuva, oman väen, asiakkaiden ja usein myös rahoittajien mielestä uskottava suunnitelma ja johtotiimi, joka panee toimeksi. Viesti on pystyttävä pelkistämään: kuluja
pois x miljoonaa, liikevaihto ja myyntikate ylös y miljoonaa, pääomaa vapautetaan z miljoonaa,
aikaa 12 kuukautta.
Kumpi on vaikeampaa: tappiollisen yrityksen kääntäminen voitolliseksi vai markkina-asemansa
vakiinnuttaneen yhtiön pitäminen kilpailukykyisenä ja kannattavana?
– Saneeraaminen on ikävämpää, mutta johtamishaasteen kannalta helpompaa kuin hyvin
menevän yrityksen jatkuva parantaminen. Johtamisessa on aina kyse siitä, että saa tapahtumaan
haluttuja asioita muiden avulla. Kriisitilanteessa on helpompi saada väki mukaan voimakkaisiinkin
muutoksiin, jos vain tilanteen vakavuus mielletään yhteisesti ja aidosti.
Oletteko urallanne tietoisesti etsinyt haasteita niin sanotuista kriisiyhtiöistä vai onko kyse
enemmän sattumasta?
– Olen vain kerran elämässäni, 1970-luvulla, hakenut johonkin työhön, enkä silloinkaan tullut
valituksi. Muutoin minua on aina joku houkutellut tai pyytänyt uuteen tehtävään. Urapolkuni
on enemmän sattumien summaa kuin suunnittelun tulosta.
Minkä yhtiön kurssin kääntäminen on ollut kaikkein hankalinta ja miksi?
– Suuri yritys sisältää aina moninaisempia haasteita kuin pieni. Toisaalta 1990-luvun alkupuolen lamassa oli vaikeita kysymyksiä markkinoiden romahtamisen takia.
– Hankalinta tapausta en osaa nimetä, mutta yksi erikoisimmista oli 1970-luvun lopulla.
Jouduin 27-vuotiaana ensimmäistä kertaa toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi
matkatoimisto Travelassa. Yrityksen kirjanpitokin oli yli vuoden tekemättä. Firma saatiin melko
nopeasti terveelle pohjalle, ja vuosikymmenten kehityksen ja yritysjärjestelyiden tuloksena siitä
on sukeutunut kansainvälisesti toimiva nuorisomatkatoimisto Kilroy.
20 ViisasRaha
Mervi Ahlroth
Varo pankinjohtajaa
Outi Järvinen/KL
eQ Pankin salkunhoitaja Hannu Angervuo
kehottaa sijoittajia pohtimaan, miksi jonkun
yhtiön kurssi on laskenut. Potentiaalinen
käänneyhtiö on sellainen, jonka kilpailuasema
on vahva ja jonka rahoitus on kunnossa.
– Pankinjohtajasta ei koskaan mitään hyvää
seuraa, Angervuo sanoo.
– Velkaiselta yhtiöltä menee itsenäisyys, kun
pankki varmistaa, että saa omat rahansa pois.
Pankinjohtaja ei ole liikkeenjohtaja.
Angervuo nostaa käänneyhtiösuosikikseen
Nokian. Alun perin Nokia oli arvoyhtiö,
josta tuli 1990-luvulla kasvuyhtiö. Nyt se on
taas arvoyhtiö, joka voi tehdä comebackin.
Tammikuun tulosjulkistus osoitti jo merkkejä
paremmasta.
– Nokian markkina-arvo on valunut niin
alas, että se on vaarassa tulla ostetuksi. Yhtiö
on kuin iso elefantti, jonka kääntyminen ottaa
aikaa.
Nokia on selviytynyt kriiseistä aiemminkin.
Vuonna 1992 konkurssikaan ei ollut kaukana.
Viimeksi yhtiö nousi niin sanotusta simpukkakriisistä 2000-luvun alussa.
Pienistä yhtiöistä Angervuon suosikki on
kuorma-autojen johdinsarjoja valmistava PKC
Group. Talouden piristyessä elpyvät kuljetukset
ja sitä kautta kuorma-autojen valmistajat. PKC
Group on osoittanut pystyvänsä valmistamaan
tuotteita, jotka antavat asiakkaille lisäarvoa.
– Johto kasvatti omistustaan yhtiössä koko
viime syksyn, Angervuo huomauttaa.
Neste Oilissa Angervuo näkee nousupotentiaalia 2–5 vuoden aikajänteellä, kun yhtiö
saa kapasiteetin laajennukset käyttöön. UPM
puolestaan kiinnostaa energiayhtiönä, vaikka
toimiala on vaikea.
– Metsäteollisuuden ongelmat ovat samat
kuin autoteollisuudessa. Ala vaatii konsolidaation. Jos UPM:ssä arvoa on, se on energiassa,
Angervuo sanoo.
Salkunhoitaja Hannu Angervuo näkee Neste Oilissa
nousupotentiaalia 2–5 vuoden kuluessa.
– Joskus ulkopuolelta voi olla helpompaa nähdä, mikä ongelma on ja miten se korjataan, sanoo salkunhoitaja Peter Seligson.
Yksi sadasta kelpaa
Sijoittaja ja salkunhoitaja Peter Seligsonin kiinnostus käänneyhtiöihin kumpuaa Tampellasta,
jonka osakkeita hän osti aikanaan 45 markalla.
Osakkeiden nimellisarvo oli 100 markkaa ja
substanssiarvo noin tuhat markkaa.
– Hinta oli 4,5 prosenttia substanssista.
Myin osakkeet 600 tai 700 markalla, Seligson
muistelee.
Käänteen onnistuminen vaatii, että johto
ymmärtää, mikä yhtiön ongelma on. Johdolla
on oltava konkreettinen suunnitelma tilanteen
muuttamiseksi.
– Joskus ulkopuolelta voi olla helpompaa
nähdä, mikä ongelma on ja miten se korjataan,
Seligson sanoo.
Sijoitusalan monitoimimies on ja on ollut
mukana useiden käänneyhtiöiden hallituksissa.
Nyt hän on Ahlströmissa hallituksen puheenjohtajana ja Tiimarissa hallituksen varapuheenjohtajana. Internetkonsulttiyhtiö Enderossa
Seligson oli mukana saneeraamassa, rekrytoimassa ja kouluttamassa uutta johtoa. Aiemmin
huonomaineinen firma myytiin taannoin hyvällä
hinnalla Ruotsiin.
Hallitustyönsä kokemuksia Seligson soveltaa
varainhoitoyhtiössään Phoenix-osakerahastossa. Sen salkkuun Seligson etsii osakkeita,
joiden kurssi on voimakkaasti laskenut todennäköisesti ohimenevän vastoinkäymisen vuoksi.
Kiinnostavia erikoistilanteita ovat tyypillisesti
esimerkiksi yrityskaupat, tulosvaroitukset,
kilpailutilanteen hetkellinen kiristyminen tai
yksinkertaisesti suhdanteet.
Suomalaisyhtiöistä Seligsonin haaviin ovat
tarttuneet M-Real, Nokia, Sanoma ja Elcoteq.
– Aina käänne ei onnistu. Elcoteq yritti
kääntyä pari vuotta sitten, mutta ei onnistunut,
Seligson toteaa.
Nyt Seligson uskoo Suomessa Nokiaan ja
UPM:ään.
– Markkina kokee Nokian johdon kommentit
ylimielisiksi. Nokialta odotetaan nöyryyttä
kilpailijoita ja asiakkaitaan kohtaan. Myös
UPM:n täytyy tulla alas jalustaltaan ja ryhtyä
käytännön toimiin.
Kiinnostavista yhtiöistä ei ole runsaudenpulaa:
– Analysoin satakunta yhtiötä kvartaalissa.
Ostan niistä keskimäärin yhden, Seligson kertoo.
ViisasRaha 21
OSAKEPUNTARI 25.2.2010
Markkinaarvo milj.€
Arvostustaso
Taloudellinen
suorituskyky
Tekninen
osakeriski
p/eluku
p/bluku
ED. SIJA
1 (1)
2 (2)
3 (6)
4 (4)
5 (3)
6 (5)
7 (7)
8 (11)
9 (9)
10 (8)
11 (10)
12 (14)
13 (12)
14 (13)
15 (15)
16 (17)
17 (20)
18 (21)
19 (19)
20 (16)
21 (22)
22 (18)
23 (23)
24 (24)
25 (25)
26 (26)
27 (31)
28 (28)
29 (27)
30 (29)
31 (30)
32 (33)
33 (32)
34 (51)
35 (34)
36 (36)
37 (38)
38 (46)
39 (41)
40 (39)
41 (43)
42 (40)
43 (42)
44 (45)
45 (35)
46 (49)
47 (44)
48 (47)
49 (50)
50 (48)
Osinko- Tulos/
tuotto osake
%
≠ Wärtsilä Oyj Abp
3 380
≠ HKScan Oyj
457
≠ Kone Oyj
6 799
≠ Olvi Oyj
215
≠ Orion Oyj
2 292
≠ Fortum Oyj
16 612
≠ Konecranes Oyj
1 242
≠ F-Secure Oyj
376
≠ Sampo Oyj
9 797
≠ Outotec Oyj
966
≠ Fiskars Oyj Abp
997
≠ Lassila & Tikanoja Oyj 577
≠ Digia Oyj
86
≠ Oriola-KD Oyj
823
≠ Elisa Oyj
2 530
≠ TeliaSonera AB
22 812
≠ Nordea Bank AB
28 343
≠ Pohjola Pankki Oyj 2 031
≠ Lemminkäinen Oyj
406
≠ Metso Oyj
3 353
≠ Alma Media Oyj
563
≠ Scanfil Oyj
174
≠ Huhtamäki Oyj
855
≠ Rapala VMC Oyj
208
≠ Lännen Tehtaat Oyj
110
≠ Sanoma Oyj
2 366
≠ Vacon Oyj
425
≠ Pöyry Oyj
562
≠ Kemira Oyj
1 891
≠ Tieto Oyj
1 177
≠ Nokia Oyj
36 195
≠ Raisio Oyj
458
≠ Martela Oyj
27
≠ Panostaja Oyj
70
≠ Basware Oyj
199
≠ Pohj.Karjalan Kirjapaino Oyj 137
≠ Vaisala Oyj
313
≠ Keskisuomalainen Oyj 89
≠ Stockmann Oyj Abp 1 680
≠ Ilkka-Yhtymä Oyj
182
≠ Aspo Oyj
183
≠ YIT Oyj
1 997
≠ Marimekko Oyj
87
≠ Citycon Oyj
613
≠ Viking Line Abp
410
≠ Atria Oyj
210
≠ Neste Oil Oyj
2 692
≠ Kesko Oyj
2 571
≠ Ålandsbanken Abp
323
≠ Cargotec Oyj
1 085
Pörssin mediaanit
155
≠ Teollisuustuotteet- ja palvelut
≠ Päivittäistavarat
22 ViisasRaha
Halpa
Halpa
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Halpa
Edullinen
Edullinen
Halpa
Edullinen
Halpa
Edullinen
Halpa
Edullinen
Halpa
Halpa
Edullinen
Halpa
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Halpa
Halpa
Halpa
Halpa
Edullinen
Hintava
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Halpa
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Halpa
Edullinen
Hintava
Edullinen
Halpa
Hintava
Edullinen
Edullinen
Edullinen
Hintava
Edullinen
≠ Informaatioteknologia
≠ Perusteollisuus
Erinomainen
Hyvä
Erinomainen
Erinomainen
Erinomainen
Erinomainen
Erinomainen
Erinomainen
Hyvä
Erinomainen
Hyvä
Erinomainen
Erinomainen
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Erinomainen
Hyvä
Hyvä
Erinomainen
Erinomainen
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Erinomainen
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Erinomainen
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Erinomainen
Erinomainen
Erinomainen
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
Erinomainen
Tyydyttävä
Hyvä
Hyvä
Tyydyttävä
Hyvä
Hyvä
Hyvä
≠ Energia
≠ Rahoitus
Maltillinen
8,0
Matala
12,8
Matala
16,3
Matala
13,2
Matala
15,1
Maltillinen
12,0
Matala
15,1
Matala
20,0
Maltillinen
15,3
Matala
22,3
Matala
11,9
Matala
17,0
Maltillinen
7,8
Matala
16,6
Matala
13,4
Maltillinen
12,1
Maltillinen
11,8
Kohtalainen 13,3
Maltillinen
14,6
Matala
17,1
Maltillinen
18,6
Maltillinen
11,6
Maltillinen
10,4
Maltillinen
15,8
Maltillinen
17,0
Matala
18,1
Maltillinen
27,5
Matala
38,3
Maltillinen
19,4
Maltillinen
13,9
Kohtalainen 14,6
Matala
30,5
Maltillinen 229,8
Matala
81,8
Maltillinen
21,7
Kohtalainen 21,7
Maltillinen
49,1
Korkea
14,7
Maltillinen
29,2
Kohtalainen 14,5
Maltillinen
30,0
Matala
28,4
Maltillinen
17,1
Maltillinen
neg.
Maltillinen
49,5
Kohtalainen 18,0
Maltillinen
33,2
Maltillinen
36,8
Maltillinen
71,5
Maltillinen
25,1
18,5
2,26
1,30
5,84
2,39
5,22
2,07
2,04
7,71
1,29
2,98
1,97
2,66
1,47
3,39
2,63
1,73
1,26
1,14
1,47
1,88
5,89
1,10
1,27
1,91
0,78
1,99
5,30
3,17
1,48
2,25
2,74
1,34
0,98
1,84
3,51
3,85
2,13
3,50
1,89
1,66
2,68
2,46
2,73
0,84
2,53
0,72
1,22
1,28
1,78
1,40
1,65
≠Kulutustavarat ja -palvelut
≠Terveydenhuolto
5,1
2,3
4,2
3,2
6,8
5,3
4,5
2,5
5,7
3,3
4,3
3,7
3,4
2,2
6,0
4,3
3,6
4,2
0,0
3,1
5,3
4,2
4,7
3,6
4,4
5,5
2,5
1,0
1,9
3,1
4,1
3,2
5,8
8,2
2,1
1,8
3,1
3,7
3,2
5,4
6,1
2,5
4,2
5,1
1,8
2,3
2,4
3,4
2,8
2,0
2,6
€
4,30
0,88
1,94
1,92
1,07
1,56
1,33
0,12
1,14
1,01
1,05
0,87
0,52
0,33
1,13
0,42
0,62
0,65
1,64
1,37
0,40
0,24
0,75
0,33
1,02
0,81
1,02
0,25
0,70
1,17
0,67
0,09
0,03
0,02
0,80
0,50
0,44
1,10
0,79
0,53
0,23
0,55
0,63
-0,15
0,77
0,61
0,32
0,71
0,34
0,79
0,11
Osakekurssi
€
34,27
9,40
30,86
25,26
16,24
18,70
20,07
2,39
17,49
21,11
12,15
14,88
4,10
5,46
15,21
5,08
7,02
8,08
23,85
22,30
7,54
2,86
8,06
5,26
17,38
14,62
27,80
9,52
12,17
16,34
9,66
2,77
7,70
1,47
17,30
10,94
21,11
16,20
22,60
6,48
6,94
15,70
10,80
2,77
38,00
11,00
10,50
26,10
24,80
19,81
5,60
≠TIETOLIIKENNEPALVELUT
≠YHDYSKUNTAPALVELUT
TAULUKKOAVAIN
Osakepuntari
on listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä.
Yhtiön sijoitus listalla perustuu 12
tunnusluvun kokonaisvaikutukseen.
Tunnusluvut ja niiden painot on
määritetty siten, että listan kärkipään
yhtiöiden voi ajatella tarjoavan sijoittajalle keskimääräistä paremman tuoton
lähivuosina.
Taulukon arvostusluvut on laskettu
12 viime kuukauden oikaistuilla
tuloksilla, tuoreimmalla omalla
pääomalla ja taulukon mukaisilla
pörssikursseilla.
Listasijoitukset ovat suhteellisia:
parhaat arvosanat saanut yhtiö
nousee listan kärkeen ja niin edelleen.
Lista perustuu pääosin toteutuneeseen, numeeriseen analyysitietoon.
Listalla ei huomioida toimialatekijöitä.
Yhtiöiden järjestys ja sanalliset
arviot päivittyvät 7–8 kertaa vuodessa,
tunnusluvut jokaisella listalla.
Lista ei sisällä osakesuosituksia,
eikä se ota kantaa osakemarkkinoiden
yleiseen houkuttelevuuteen sijoituskohteena.
Listan tuottaa Balance Consulting.
Koko lista ja lisätietoa osoitteessa
www.kauppalehti.fi/balancenlista.
Arvostustaso
Tulostuotto-%
(tulos 12 kk / osakekekurssi)
Osinkotuotto-%
(viimeksi maksettu osinko / kurssi)
p/b-luku (osakekurssi / osakekohtainen oma pääoma)
Toteutunut / vaadittu tuloskasvu
Taloudellinen suorituskyky
Oman pääoman tuotto-%, viim. 12 kk
Liiketulos-%:n variaatio, viim. 3–4 v
Nettovelkaantumisaste, %
Liikevaihdon kasvu-%, 3–4 v
Tekninen osakeriski
Osaketuoton variaatio, viim. 3–4 v
Osakkeen likviditeetti, viim. 12 kk
Sharpen luku, 12 kk
Volatiliteetti, %, 12 kk
Lähde: Balance Consulting
Markkina- vai osakenäkemystä?
H
arvoilla markkinoilla on yhtä monia ja
yhtä taitavia etukäteistietäjiä kuin osakemarkkinoilla.
Esimerkiksi vuosi sitten varainhoitajat –
muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – alipainottivat osakkeita. Jotkut olivat poissa osakemarkkinoilta kokonaan.
Markkinoiden heiluntaa eli volatiliteettia
mittaava Vix-indeksi kolkutti kaikkien aikojen
ennätyksiä, noin 80 pistettä.
Pelkokerroin oli korkeimmillaan.
Riskipitoisten niin sanottujen high yield -lainojen riskipreemiot ylittivät kaikkien aikojen
ennätyksensä. Tilastojen perusteella odotettiin,
että jopa yli puolet riskilainoja liikkeeseen laskeneista yrityksistä menisi konkurssiin. Näinhän ei voi käydä, mikäli maailma ei alta katoa.
Sijoittajien hermoilu johti tietysti siihen, että
osakkeet olivat äärimmäisen halpoja. Esimerkiksi YIT:n osakekurssi kävi vuodenvaihteessa
2008–2009 alle viidessä eurossa. Vuoden 2007
huhtikuisessa kurssihuipussa siitä oli maksettu noin 27 euroa. Tätä kirjoitettaessa kurssi oli
noin 16 euroa.
Muut niin sanonut sykliset osakkeet kulkivat samaa rataa. Useimmat salkunhoitajat olivat siis markkinoilta poissa tai alipainottivat
osakkeita juuri silloin, kun osakkeet olivat halvimmillaan.
Johtopäätös on ilmeinen: harva pystyi tälläkään kertaa ennakoimaan markkinoiden suuntaa tai niiden mahdollisia ylilyöntejä.
muksessaan erottaa onnekkaan salkunhoitajan
taidokkaasta. Lisäksi hän tutki, yrittivätkö rahastonhoitajat voittaa vertailuindeksin ajoittamalla ostojaan ja myyntejään (market timing)
vai poimimalla yksittäisiä osakkeita (stock
picking). Hänen tutkimuksensa mukaan aktiivinen osakepoimija ylsi kulujen jälkeen selvään ylituottoon. Markkina-ajoittaja sitä vastoin hävisi vertailuindeksille. Todennäköisesti
tulos johtuu riskin hinnoittelusta: laaja markkinainformaatio on tehokkaammin hinnoiteltu kuin yhtiökohtainen informaatio.
Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei sijoittaja kulujen jälkeen voita osakeindeksiä osakkeita poimimalla. Niinpä monet sijoittajat ovat ryhtyneet käyttämään ainoastaan kustannustehokkaita indeksituotteita ja keskittyvät aikaa vievän osakepoiminnan sijasta ajoitukseen.
Oma johtopäätökseni on Ekholmin mullistavan tutkimuksenkin rohkaisemana päinvastainen: yksityisen pitkäaikaissijoittajan ei kannata yrittääkään veikata markkinoiden suuntaa. Sen sijaan kannattaa ostaa haluamansa yrityksen osakkeita, kun arvostusmittarit kertovat niiden olevan halpoja. Koska tehokkailla
markkinoilla osakkeen halpuus aina on suhteellista, ostojen ajallinen hajauttaminen on
usein viisasta. Se yleensä laskee ostosten keskihintaa.
Osta hyvää halvalla
Yhdysvaltalainen sijoitusguru Warren Buffett on koko pitkän sijoitusuransa aikana opettanut, että markkinoiden suuntaa ei kannata
yrittää ennustaa. Hänen mielestään kannattaa
hankkia osakkeita silloin, kun osakemarkkinat
näyttävät niin huonoilta, että hyvien yhtiöiden
osakkeita saa pilkkahintaan. Huonon yrityksen osakkeita Buffettin mielestä ei kannata ostaa ollenkaan.
Pankkiiriliike Eufexin sijoitusjohtaja ja rahoituksen dosentti Anders Ekholm on puolestaan tutkinut yli 4 000 amerikkalaista osakerahastoa vuosina 2000–2007. Hän yritti tutki-
Jarl Waltonen
Osakesäästäjien Keskusliiton
hallituksen jäsen
ViisasRaha 23
SIJOITUSDEBATTI
Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Miika Kainu, Valtioneuvoston kuva-arkisto
Pörssiyhtiöiden hallit
Soili Suonoja
Kauppaneuvos:
µ3|UVVL\KWL|LOOlHLROHYDUDD
ROODK\|G\QWlPlWWlQDLVWHQ
RVDDPLVWDµ
N
ainen pörssiyhtiön hallituksessa on edelleen
harvinaisuus. Suomen suurimpien yritysten
hallituksissa naisten määrä yltää vain runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Lukuisten
pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole yhtään naista.
Hallitusten naisjäsenistä monet kuuluvat joko yrityksen omistajiin tai valtion asettamiin ehdokkaisiin. Valtioomisteisissa yhtiöissä naisia on hallitustehtävissä keskimääräistä enemmän.
– Pörssiyhtiöiden nimitysvaliokunnat koostuvat pelkästään miehistä, jotka valitsevat hallituksen jäsenet omista verkostoistaan. Valitettavan usein nämä verkostot eivät
sisällä naisia, toteaa kauppaneuvos ja hallitusammattilainen Soili Suonoja.
Pääsyy epätasa-arvoon on miehisissä valtarakenteissa.
Suonoja viittaa suomalaisten pörssiyhtiöiden nimitysvaliokuntiin, siellä oleviin miehiin ja heidän verkostoihin.
– Esimerkiksi eläkeyhtiöt käyttävät erittäin suurta valtaa, Suonoja sanoo.
– Hallituksissa, joissa itse olen työskennellyt, naiset ovat
tuoneet hyviä uusia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Itse en ole ollut minkään nimitysvaliokunnan jäsen. Muissa
tilanteissa olen ehdottanut naisia hallituksiin ja myös onnistunut suositteluissa.
Naiset saisivat myös itse nostaa profiiliaan. Naiset ovat
itsekriittisiä, miehiä vähemmän kunnianhimoisia eivätkä
edes hae yhtä aktiivisesti johtotehtäviin.
Edellisen hallituksen aikana pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja silloinen tasa-arvoministeri Tuula Haatainen
(sd) lähettävät yrityksille tasa-arvopostia, jossa kehotettiin
huomioimaan sukupuolten tasapuolinen edustus henkilövalinnoissa. Valtiovallan toiveet eivät käytännön nimityksissä ole juuri näkyneet.
Raha
24 Viisas
24 ViisasRaha
Z
tuksiin naiskiintiöt vai ei?
Sefan Wallin
Tasa-arvoministeri:
µ<NVLW\LVLVVl\ULW\NVLVVl
RPLVWDMDWSllWWlYlW
MRKWDMDYDOLQQRLVWDµ
T
asa-arvo talouselämässä ei ole edennyt läheskään yhtä ripeästi kuin tasa-arvo politiikassa. Tämä ei kuitenkaan johdu nimitysvaliokuntien tai miesverkostojen salaliitosta nai-
sia vastaan.
Kokeneita ja päteviä naisia on yksinkertaisesti vaikea
pörssiyhtiöiden hallituksiin löytää. Kirsti Paakkasen, Sari Baldaufin tai Liisa Jorosen kaltaisia naisjohtajia on
Suomessa vähän. Kun pitkän uran tehnyt naisjohtaja luopuu tehtävistään, on toista yhtä pätevää naista vaikea löytää tilalle.
– Hallitustyöskentely edellyttää johtamiskokemusta sekä laajaa kokemusta elinkeinoelämästä ja sen tuntemusta, sanoo tasa-arvoministeri Stefan Wallin.
– Valitettavasti tällaiset kriteerit täyttäviä naisia on
edelleen liian vähän. Yhtiöiden operatiiviseen johtoon
pitää saada lisää naisia. Olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan.
Kiintiöt eivät ole Wallinin mielestä oikea lääke tasa-arvovaatimuksiin. Kiintiö olisi ulkopuolisen, tässä tapauksessa valtion, sekaantumista yritysten henkilövalintoihin.
– Fiksut yritykset kasaavat johtonsa niin, että yritys saa
voimaa monimuotoisesta hallituksesta, ja sellaisessa hallituksessa on naisjäseniä.
Norjan malli ei Wallinin mielestä edistä tasa-arvoa
kestävällä tavalla.
– Norjassa on kyllä onnistuttu lisäämään naisia pörssiyhtiöiden hallituksissa ja hyvä niin. Mutta riski tässä yhteydessä on se, että hallituksiin valitaan henkilöitä, joilla ei ole tarpeeksi tai sopivaa kokemusta tai jotka
muuten eivät ole valmiita hallitusvastuuseen.
– Naisasia voi pitkällä aikavälillä jopa kärsiä tästä, Wallin sanoo.
Z
ViisasRaha 25
ViisasRaha 25
SIJOITUSDEBATTI
Z
– Sivistysvaltiossa
tasa-arvon tulee
olla itsestäänselvyys, sanoo
Soili Suonoja.
26 ViisasRaha
Z
Z
Naiskiintiöt käyttöön
Pakko on huono keino
Suonojan mielestä pörssiyhtiöillä ei ole varaa olla
käyttämättä puolta hyvästä hallituspotentiaalista.
– Tästä asiasta on puhuttu monta vuotta eikä asia
ole mennyt yhtään parempaan suuntaan. Ilmeisesti
ainoaksi keinoksi jäävät kiintiöt.
Norjassa on jo usean vuoden ollut voimassa laki, jossa kannustetaan valitsemaan hallituksiin vähintään 40 prosenttia naisia. Siellä vaatimus ei ole
pelkkää toiveajattelua, vaan yritystä voidaan rangaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla.
Suonoja penää naiskiintiöitä myös Suomeen.
– Ei ole tieteellistä todistusta, etteivätkö naiset
olisi yhtä hyviä, fiksuja ja osaavia kuin miehet, joten naiset ovat erittäin varteenotettavia ehdokkaita
yritysten hallitusten jäseniksi.
Jos meillä otettaisiin käyttöön vaatimus 40 prosentin naiskiintiöstä, hallituskammareissa kävisi
perusteellinen tuuletus.
– Uskallan väittää, ettei kiintiöistä ole ollut Norjassa haittaa vaan pikemminkin päinvastoin. Kiintiöasia on nousemassa uudelleen esiin Ruotsissa,
ja myös Ranskasta kuuluu samansuuntaisia uutisia, Suonoja sanoo.
Eikö pätevyyden eikä sukupuolen pitäisi ratkaista,
keitä yhtiöiden hallituksiin valitaan?
– Nimenomaan pätevyyden takiahan jäsenet hallitukseen tulee valita, Suonoja vastaa. Ei
kuten nyt eli suositaan vain toista sukupuolta,
siis miehiä.
– Sivistyneessä yhteiskunnassa tasa-arvon tulee
olla itsestäänselvyys. Valitettavasti se ei vain näytä
toteutuvan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa.
– Suomalaiselle yhteiskunnalle on surullista, että
mainostamme joka mutkassa Suomea edelläkävijänä, mutta tässä asiassa olemme takapajula. O
Puolueet eivät ole järin innostuneita kiintiöiden määräämisestä pörssiyhtiöihin. Porvaripuolueet korostavat hallitusten jäsenten pätevyyttä ja omistajien päätösvaltaa. Vasemmiston tasa-arvovaatimuksia nakertaa se, että esimerkiksi ay-liike on edelleen hyvin miesvaltainen: SAK:n 22-jäsenisestä hallituksessa on
kaksi naista.
Vihreät ja kristillisdemokraatit suhtautuvat
kiintiöihin myönteisimmin, mutta nekin pitävät lakiin perustuvia kiintiöitä viimeisenä keinona. Rkp:n puheenjohtaja ja tasa-arvoministeri Wallin vetoaa edeltäjänsä tavoin pörssiyhtiöihin, että naisten määrää lisättäisiin vapaaehtoisesti. Hän näkee tasa-arvon etenemisestä
talouselämässä jo orastavia merkkejä ja nostaa esiin valtion vaikutuspiirissä olevat yhtiöt:
– Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden puolella kehitys on ollut huimaa verrattuna pörssiyhtiöihin.
Pörssiyhtiöidenkin hallituksissa naisten
osuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa. Naisia oli 12 prosenttia vuonna 2008 ja
14 prosenttia vuonna 2009. Pientä kehitystä on
tapahtunut: tänä keväänä suurimmissa yhtiöissä jo yli viidesosa hallitusehdokkaista on naisia.
Oletteko valmis puolustamaan kiintiöiden vastaista kantaanne, vaikka esimerkiksi oma puolueenne tai hallituksen enemmistö haluaisi säätää naiskiintiöistä lain?
– Yksityisessä yrityksessä omistaja päättää,
mitä tehdään. Puolueessa päättää puoluekokous ja maassa hallitus.
– Olen valmis puolustamaan naisten etenemismahdollisuuksia työuralla niin, että he
saavat mahdollisuuden pätevöityä hallitustyöskentelyyn. O
Soili Suonoja
Stefan Wallin
– Naisten vähyys pörssiyhtiöiden hallituksissa
johtuu miehisistä valtarakenteista
– Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen
edellyttää naiskiintiöitä
– Norjassa kiintiöistä on ollut yrityksille hyötyä
– Naisten vähyys pörssiyhtiöiden johdossa
johtuu pätevien ehdokkaiden puutteesta
– Omistajilla on oikeus valita
yritystensä johtajat
– Norjan malli saattaisi pikemmin
haitata kuin hyödyttää naisasiaa
– Päteviä naisia
pörssiyhtiöiden
hallituksiin on
liian vähän, sanoo
Stefan Wallin.
Teksti: Helena Ranta-aho
Piut paut markkinatilanteelle
Miten käy säästäjälle, joka ostaa osakkeita markkinatilanteesta piittaamatta?
Todennäköisesti aika hyvin.
M
oni yksityissijoittaja käytti viime vuonna alehintoja hyväkseen ja ostivat halpoja osakkeita. Niitä tankattiin myös rahastojen kautta: yhteisöt ja yksityishenkilöt sijoittivat
vuoden 2008 lopulla ja 2009 alussa Suomeen ja
muualle Eurooppaan keskittyviin osakerahastoihin
enemmän uutta pääomaa kuin niistä vedettiin sijoituksia pois.
Vielä loppuvuonna 2007 ja vuonna 2008 tilanne oli
toinen. Yhdysvalloista alkoi kuulua yhä huolestuttavampia uutisia, osakekurssit kääntyivät meillä jyrkkään laskuun syksyllä 2008 ja osakerahastojen lunastukset ylittivät nettomerkinnät. Viime vuosien suurimmat osakerahastojen nettolunastukset osuivat syksyyn 2007 ja seuraavan vuoden 2008 tammikuuhun.
Ne, jotka tyhjensivät osakesalkkujaan jo alkusyksystä 2007, ovat sittemmin voineet onnitella itseään. He välttyivät osakekurssien jyrkimmältä las-
kulta. Toisaalta niiltä sijoittajilta, jotka olivat säikkyneet osakekurssien laskua jo keväällä 2006, jäi
kokematta saman vuoden loppupuoleen ja vuoden
2007 alkuun osunut voimakas kurssinousu.
Tunteet sivuun,
automaatti käyttöön
Tarinan opetus on sijoituskirjoista tuttu: osakemarkkinoiden liikkeet voivat olla voimakkaita. Niitä voi ennustaa mutta osumatarkkuus on yleensä
kehno. Ajoittaminen kuitenkin houkuttelee, koska
palkinto on niin hyvä. Jos onnistuu ostamaan pohjalla ja myymään huipussa, sijoitusten tuotto pesee
pitkän ajan keskiarvot mennen tullen.
Täydellinen onnistuminen edellyttää kuitenkin
lottovoittajan tuuria. Kohtuullinenkin onnistuminen
on vaikeaa, sillä suuri osa pitkän ajan kurssinoususta kertyy tyypillisesti verrattain harvoina pörssipäi-
vinä. Vaikka onnistuisi poistumaan pörssistä ennen
laskun alkamista, saattaa möhliä paluussa ja menettää kovimmat nousupäivät.
Pitkäaikainen säästäjä voi myös ummistaa korvansa markkinoiden melulta ja päättää edetä omaa
polkuaan. Yksi kurinalainen tapa on ostaa osakkeita tai rahasto-osuuksia samalla summalla säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuussa tai kerran vuodessa
markkinatilannetta sen kummemmin pähkäilemättä.
Jos päätös pitää synkissäkin olosuhteissa, sijoittaja tulee ostaneeksi osan osakkeistaan alehinnoilla. Koska halpoja osakkeita tulee vääjäämättä ostettua useampia kuin kalliita, osaketta kohden laskettu hankintahinta putoaa alemmaksi kuin osakkeiden keskimääräinen ostokurssi. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta systeemi ei toimi, jos sijoittajan kukkaro tai kantti ei kestä sijoittamissa huonoina aikoina.
Rahastosijoittajat tankkasivat alehintaisia osakkeita
Osakerahastot Suomi 1/2000–12/2009
milj.euroa
300
200
100
0
-100
Nettomerkinnät Suomeen
sijoittaviin osakerahastoihin
-200
OMX Helsinki CAP GI
12/99
3/00
6/00
9/00
12/00
3/01
6/01
9/01
12/01
3/02
6/02
9/02
12/02
3/03
6/03
9/03
12/03
3/04
6/04
9/04
12/04
3/05
6/05
9/05
12/05
3/06
6/06
9/06
12/06
3/07
6/07
9/07
12/07
3/08
6/08
9/08
12/08
3/09
6/09
9/09
12/09
-300
Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy
Pylväät kuvaavat rahavirtoja rahastoihin eli niin sanottuja nettomerkintöjä (rahasto-osuuksien ostot miinus niiden myynnit) neljännesvuosittain. Mukana ovat nettomerkinnät Suomeen rekisteröityihin rahastoihin.
ViisasRaha 27
Z
Osakerahastot Eurooppa 1/2000–12/2009
milj.euroa
500
400
300
200
100
0
-100
-200
Nettomerkinnät Eurooppaan
-300
MSCI Europe TR
-400
-500
12/99
3/00
6/00
9/00
12/00
3/01
6/01
9/01
12/01
3/02
6/02
9/02
12/02
3/03
6/03
9/03
12/03
3/04
6/04
9/04
12/04
3/05
6/05
9/05
12/05
3/06
6/06
9/06
12/06
3/07
6/07
9/07
12/07
3/08
6/08
9/08
12/08
3/09
6/09
9/09
12/09
-600
Osakerahastot kehittyvät
milj.euroa
600
500
400
300
jälleen 100 euroa eli rahaston arvo palaa säästöajan
päätteeksi lähtötasolleen. Näin ensimmäisenä vuonna osuuksia ostetaan yhteensä kymmenen, seuraavina vuosina 16,7 euroa ja niin edelleen.
Esimerkkisäästäjä tulee sijoittaneeksi 5 000 euroa ja saa sillä hankittua yhteensä 60,48 rahastoosuutta. Säästöajan päätteeksi pääomaa on karttunut 6 048 euroon (100 x 60,48) ja osuuksien keskihinnaksi tulee 82,67 euroa (5 000/60,48).
Entä, jos osakekurssit olisivat nousseet koko
säästöajan ja rahasto-osuuksien arvo niiden mukana? Oletetaan, että rahasto-osuuksien arvo olisi
noussut ensimmäisen vuoden 100 eurosta kymmenen euroa joka vuosi. Näin ollen rahasto-osuuksien arvo olisi säästöajan päättyessä 40 prosenttia
lähtötasoa korkeampi.
Näin laskien sijoittaja tulee ostaneeksi yhteensä 42,25 rahasto-osuutta, joiden arvo on sijoitusajan päättyessä yhteensä 5 915 euroa (140 x 42,25).
Keskimääräinen hankintahinta on 118,34 euroa
(5 000/42,25).
Toisin sanoen: säännöllinen rahastosäästäjä päätyy parempaan lopputulokseen kuoppaisilla osakemarkkinoilla kuin tasaisesti nousevilla markkinoilla.
200
Muista tasapainotus
100
0
-100
Nettomerkinnät kehittyville markkinoillej
-200
MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net)
-300
12/99
3/00
6/00
9/00
12/00
3/01
6/01
9/01
12/01
3/02
6/02
9/02
12/02
3/03
6/03
9/03
12/03
3/04
6/04
9/04
12/04
3/05
6/05
9/05
12/05
3/06
6/06
9/06
12/06
3/07
6/07
9/07
12/07
3/08
6/08
9/08
12/08
3/09
6/09
9/09
12/09
-400
Pylväät kuvaavat rahavirtoja rahastoihin eli niin sanottuja nettomerkintöjä
(rahasto-osuuksien ostot miinus niiden myynnit) neljännesvuosittain.
Mukana ovat nettomerkinnät Suomeen rekisteröityihin rahastoihin.
Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy
Z
– Stressitilanteissa moni yksityissijoittaja muuttaa sijoitussuunnitelmaansa. Kun kurssit laskevat,
osa säännöllistä rahastosäästäjistä lopettaa rahastosäästämisen kokonaan, sanoi OP-Rahastoyhtiön
toimitusjohtaja Mika Kivimäki.
Parasta
kuoppaisilla markkinoilla
Jos osakkeiden hinnat nousevat suoraviivaisesti,
ostojen ajallinen hajauttaminen ei kannata. Silloinhan parhaan tuloksen saavuttaa, jos sijoittaa osakkeisiin heti kättelyssä niin paljon kuin suinkin. Eikä
hajauttaminen myöskään estä salkun arvon laskua,
kun osakekurssit syöksyvät alaspäin.
28 ViisasRaha
Toisaalta kaikki ne, jotka täräyttivät säästönsä osakemarkkinoille vuosien 2000 tai 2007 huippuhinnoilla, toivovat, että olisivat edenneen maltillisemmin.
Mutta miten käy sijoittajalle, jos pörssikurssit sekä nousevat että laskevat säästöaikana?
Yhdysvaltalaiset sijoitusgurut Burton G. Malkiel ja Charles D. Ellis ovat laskeneet tästä oivan esimerkin tuoreimpaan sijoitusoppaaseensa
(The Elements of Investing, 2009):
Rahastoon säästetään 1 000 euroa vuosittain viiden
vuoden ajan. Rahasto-osuuksien ostohinnat oletetaan seuraaviksi: ensimmäisenä vuonna 100 euroa
kappaleelta, kahtena seuraavana vuonna 60 euroa,
neljäntenä vuonna 140 euroa ja viimeisenä vuonna
Toinen tapa pakottaa itsensä ostamaan halvalla ja
myymään kalliilla on salkun tasapainottaminen esimerkiksi kerran vuodessa.
Tasapainottaminen tarkoittaa, että salkun omaisuuslajijakoa verrataan sijoitussuunnitelmassa
määriteltyyn tavoitteeseen, joka on jo suunnitelmaa tehtäessä tarkan harkinnan jälkeen säädetty
omiin tarpeisiin ja riskinottohaluun sopivaksi. Tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että sijoitusvaroissa sijoitetaan osakkeisiin puolet ja korkomarkkinoille puolet.
Jos osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti,
osakkeiden osuus salkussa kiipeää niin ikään yli tavoitetason. Tässä tapauksessa salkuntasapainottaja joko keventää osakepainotusta myymällä kurssinousun jäljiltä hyvähintaisia osakkeita tai ohjaa uudet sijoitukset korkomarkkinoille – ja välttyy tekemästä kalliita hankintoja osakemarkkinoilta.
Viime vuoden alussa salkkuaan tasapainottava
sijoittaja olisi todennäköisesti ryhtynyt tankkaamaan osakkeita, vaikka harva uskalsi odottaa viime vuonna nähtyä hurjaa nousua.
Voi olla, että sama sijoittaja olisi tämän vuoden
alussa vastaavasti keventänyt osakesalkkuaan,
vaikkei hänellä voinut olla aavistustakaan siitä, että helmikuun puoliväliin mennessä osakemarkkinat olisivat MSCI World -indeksillä mitattuna pudonneet suunnilleen kymmenen prosenttia tammikuun puolivälin huipustaan. O
TAPAHTUMAT
Osakesäästäjien Sijoitusseminaari Tallinnassa 27.–28.3.2010 Sokos Hotelli Virussa
Ohjelma:
Lauantai 27.3. klo 17.30–19.45
Seminaarin avaus
Kunniapuheenjohtaja Ilpo Nykänen, Pohjois-Savon
Osakesäästäjät ry
Osinko: Vieläkö sitä saa? – Osingonmaksukyky ja
osinkoverotuksen näkymät
Professori Jarmo Leppiniemi Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulu
Pitkäaikaissäästämisen hyödyt ja haitat
Professori Timo Rothovius Vaasan yliopisto
Pörssilistaamattomat osakkeet osana sijoitussalkkua
Toimitusjohtaja Mika Pirneskoski Privanet Capital
klo 19.45 Iltaruokailu
Sunnuntai 28.3. klo 9.00–12.00
PS-tilillä säästämiskohteen valinnalla on merkitystä
Toiminnanjohtaja Tomi Salo Osakesäästäjien
Keskusliitto ry
Etelä-Kymenlaakson
Osakesäästäjät, Kotka
Sijoituskerho kokoontuu kuukauden
ensimmäinen maanantai klo 17.15.
Paikka: Pub Jaakko V, Kirkkokatu 10, Kotka. Tervetuloa!
Uusi PS-laki – mahdollisuuksia myös osakesäästäjille
Executive Director Teri Heilala FIM
Markkinakatsaus
Sijoittaja Jarl Waltonen Oy Bonus Invest Ab
Mitä nyt kannattaa tehdä arvopaperimarkkinoilla?
Paneeli: osallistujina esitelmöitsijät
klo 12.00 Lounas
Seminaarin puheenjohtajana toimii Jorma Kokko,
Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Seminaarin hinta:
110 €/hlö kahden hengen huoneessa, 125 €/hlö kahden hengen Superior-huoneessa ja 150 €/hlö yhden
hengen huoneessa.
Hintaan sisältyy
– seminaari Sokos hotelli Virun Konferenssikeskuksessa
– laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki
– bussikuljetukset satama-hotelli-satama – majoitus
Sokos hotelli Virussa
– sunnuntaina kokouksen yhteydessä kahvitori
– sisäänpääsy hotellin yökerhoon
25.3. Sääntömääräinen kevätkokous,
Wisahovissa. Kevätkokousasiat sekä sääntömuutoksen
viimeistely. Ajankohtainen sijoituskatsaus ja Iltapalaa.
13.4. klo 18.00 Sijoituskerho
HML Seudun Osuuspankin kokoustila.
Etelä-Pohjanmaan Arvopaperisäästäjät, Seinäjoki
Nordean kokoustilat.
Seuraa myös kotisivujamme!
Sijoituskerho kokoontuu joka kuukauden
ensimmäisenä tiistaina klo 18.00–20.00
Kemi-Tornion Osakesäästäjät,
Kemi
Seinäjoen seurakunnan tiloissa Ala-Kuljunkatu 2,
Seinäjoki. Tervetuloa keskustelemaan!
Etelä-Savon Osakesäästäjät,
Mikkeli
Sijoituskerho kokoontuu joka kuukauden
ensimmäisenä tiistaina klo 18.00– 20.30
Museokahvilassa osoitteessa Jääkärinkatu 6-8,
Mikkeli.
24.3.2010 Sääntömääräinen kevätkokous
klo 18.00 alkaen
osoitteessa Handelsbanken, Mikkeli, Porrassalmenkatu
27. Illan esitelmän pankin varainhoidosta pitää
Mikko Laitinen aiheesta: Eläkesäästämisen uudet
mahdollisuudet 2010.
Helsingin Osakesäästäjät,
Helsinki
7.4.2010 Sääntömääräinen kevätkokous ja
yritysvierailu Aalto Capital klo 17.00.
Paikka: Rake-Sali, Erottajankatu 2, Helsinki. Ohjelmassa
ensin isäntien puheenvuoro, jonka jälkeen kahvitarjoilu ja
yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle kuuluvat
asiat. Ilmoittautumiset info@helsinginosakesaastajat.fi
tai puh. 040 835 9827 ma, ti ja pe klo 9–12.
Hämeen Osakesäästäjät,
Hämeenlinna
HML Seudun Osuuspankin kokoustila Jarno Lönnqvist
alustaa.
25.3. Sääntömääräinen kevätkokous
15.4. Porinakerho klo 18.00
Nordea, Kemi
Keski-Savon Osakesäästäjät,
Varkaus
16.3. Sijoituskerho klo 18.00
Sampo Pankilla
Kokkolan Seudun
Arvopaperisäästäjät, Kokkola
Sijoituskerhon tapaamiset jatkuvat joka
kuun ensimmäisenä torstaina klo 18.00
Nukkumatissa lukuun ottamatta kesäaikaa. Nyt saat
myös pullakahvit.
23.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00
alkaen Kokkolan Seudun Kehitys Oy:n tiloissa
Ristirannakatu 1, Kokkola. Kokouksen aluksi
toimitusjohtaja Jonne Sandberg esittelee yritystään.
Kokouksessa on esillä myös sääntömuutosesitys ja
liittovaltuustoedustajan valinta. Kahvitarjoilu.
Lapin Arvopaperisäästäjät,
Sodankylä
Sijoituskerhoa pidetään joka kuukauden
toinen tiistai klo 18.00,
paikka on vaihtuva. Katso paikka paikallislehti Sompion
yhdistyspalstalta.
Oulunseudun Osakesäästäjät,
Oulu
Yhdistys avustaa 10:tä ensin ilmoittautunutta jäsentä
Lisämaksusta
– lauantaina buffetillallinen Merineitsi ravintolan
viereisessä juhlasalissa 25 €/hlö
– sunnuntaina kokouslounas seisovasta pöydästä
15 €/hlö
Laiva-aikataulut: Tallink Star/Superstar lähtee
lauantaina 27.3.2010 Länsisatamasta klo 14.30 ja palaa
sunnuntaina 28.3.2010 klo 16.00.
Lisätietoja antavat Jorma Kokko puh. 040 588 7238 ja
Tomi Salo puh. 050 463 6530.
Ilm. jaana.korkelainen@pohjolanmatka.fi tai puh.
020 1303357. Ilmoittautuessa ilmoita nimi, osoite, syntymäaika ja puhelinnumero. Ilmoita samalla, varaatko
yhden vai kahden hengen huoneen. Matkalla noudatetaan yleisiä seuramatkaehtoja. Matkalle vaaditaan
voimassa oleva passi tai uudenmallinen (1999 jälkeen
myönnetty) kuvallinen EU-henkilökortti.
Tee varauksesi mahdollisimman pian, sillä olemme
varanneet paikkoja hyvin rajoitetusti.
50 € Osakesäästäjien sijoitusseminaariin 27.–28.3.
Tallinnassa osallistujaa. Matkakuitit puheenjohtajalle.
17.3. Porinakerho klo 18.00–20.00,
Ravintola Katrilli, Kumpulantie 1, Oulu. Kahvit. Ei
ennakkoilmoittautumista.
22.3. Sääntömääräinen kevätkokous
klo 18.00.
Paikka: Kemiran tehdas Oulussa Typpitiellä ohjaus
portilta. Kokous jatkuu yritysesittelynä: tehtaanjohtaja
Juha Kangastalo ja talouspäällikkö Jukka Siirilä.
Ilmoittautumiset 19.3. mennessä sähköposti: antti.
jylha@luukku.com, tekstiviestillä tai soittamalla puh.
040 532 2082.
Pirkanmaan Osakesäästäjät,
Tampere
20.3. Sijoitus-Piknik-risteily Turku-Maarianhamina-Turku,
Viking-Line, lähtö Turun satamasta 8.45 ja paluu
satamaan 19.50. Hinta 60 €. Katso tarkemmin
Varsinais-Suomen Osakesäästäjien kohdalta.
31.3. Kevätkokous klo 18.00
Paikkana Solteq:n pääkonttori, Eteläpuisto 2 C, Tampere. Käsitellään kevätkokoukselle sääntömääräisesti
kuuluvat asiat. Lisäksi Solteqin toimitusjohtaja Hannu
Ahola kertoo Solteqista sijoituskohteena. Ilmoittautumiset: pirkosake@mamys.fi tai pu. 0400 804 174.
Kahvitarjoilu 17.30, varsinainen yhtiökokous klo 18.
Pohjois-Karjalan Osakesäästäjät,
Joensuu
24.3. Sääntömääräinen kevätkokous alkaen
klo 18.00
vakuutusyhtiö Tapiolan tiloissa, Rantakatu 23, sisäänkäynti pihan puolelta. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat. Lisäksi Tapiolan
edustaja käsittelee ajankohtaisia talousasioita.
31.3. Sijoituskerho
Joensuun Reumayhdistyksen kokoustilat, Siltakatu 20
A 4. kerros. Myyntipäällikkö Petteri Kolmonen Huoneistokeskus kertoo asuntokaupan nykytilanteesta.
Mukana myös Nordean edustaja Ville Korhonen, joka
käsittelee rahoitusasioita.
ViisasRaha 29
TAPAHTUMAT
Pohjois-Kymen Osakesäästäjät ry
Kevään 2010 kuukausikokoukset Kouvola-talon kerhohuoneessa 2. Hallitus klo 17.30 ja varsinainen kokous
klo 18.00.
6.4. Kuukausikokous
4.5. Kuukausikokous
Pohjois-Savon Osakesäästäjät,
Kuopio
16.3. Sääntömääräinen kevätkokous ja
jäsenilta klo 17.30 alkaen
Technopoliksessa, Microkatu 1 (kokoontuminen pääaulassa, sisäänkäynti A). Kevätkokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöjen muutos
siten, että säännöt sallisivat myös Osakesäästäjien Keskusliiton opiskelijajäsenyyden ja muutos, jonka mukaan
yhdistyksellä on kahden (2) tilintarkastajan ja kahden
(2) varatilintarkastajan sijasta yksi (1) tilintarkastaja ja
yksi (1) varatilintarkastaja. Tilaisuus jatkuu jäseniltana
Technopoliksen vieraana johtaja Hannu Erosen esitellessä yhtiön.
30.3. Sijoituskerho klo 18.00
Hotelli Puijonsarven kabinetissa Minna Canthin katu
16. Keskustelemme huomioista pörssiyhtiöiden julkistetuista 2009 tilinpäätöksistä ja muista ajankohtaisista
talouden aiheista sekä suuntaamme katsetta eteenpäin
tulosjulkistusten kynnyksellä. Yhdistyksen uudet jäsenet
saavat kirjan Omistajan oikeudella.
22.4. Jäsenilta FIM pankkiiriliikkeen
vieraana klo 18.00
Kuopiossa Hotelli Puijonsarvessa (Minna Canthin katu
16). Johtaja Vesa Engdahl kertoo FIM:n PS-tilistä, mallisalkusta ja markkinoista. Ilmoittautumiset 11.4. mennessä
j-sirvio@hotmail.com, puh. 040 844 1833.
27.4. Sijoituskerho klo 18.00.
Hotelli Puijonsarven kabinetissa. Keskustelemme ajankohtaisista aiheista.
Porin Osakesäästäjät, Pori
16.3. Mitä yritysten tuloksista voidaan päätellä -luento.
Puhujana yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo
Katajamäki. Tilaisuus järjestetään klo 17.00 Porin
Yliopistokeskuksen auditoriossa nro 125 yhteistyössä
TuKKK:n Porin yksikön kanssa.
22.3. Osakesäästäjien veroilta.
Yhdistyksemme järjestää yhteistyössä Veronmaksajien
Keskusliiton Porin paikallisosaston kanssa osakesäästäjien veroillan. Aiheesta luennoivat Tuomo Katajamäki
Porin Osakesäästäjistä sekä Tuomo Lindholm Veronmaksajien keskusliitosta. Tilaisuus järjestetään klo 18.00
Porin Yliopistokeskuksen auditoriossa nro 125.
30.3. Sijoitusmessut Tampere-talolla.
Järjestäjä Tampereen Nuorkauppakamari ry. Yhdistyksemme ei tällä kertaa järjestä omaa yhteiskuljetusta.
23.–24.04.2010 Arvopaperi-lehden sijoitusristeily Tallinnaan
uudella M/S Baltic Princess -laivalla. Matkan hintaan
sisältyy myös asiantuntijaluennot.
Lähtö Hki-Tallinna pe 23.4. klo 18.30. Laiva saapuu
Helsinkiin la 24.4. Arvopaperilehden järjestämä bussikuljetus lähtee Porista perjantaina klo 12.15. Yhdistyksemme
maksaa jäseniensä bussikuljetuksen em. bussilla.
Jokainen varaa ja maksaa matkansa itse, palautus tulee
jäsenille jälkikäteen. Lisätietoja: www.talentumtapahtumat.fi/arvopaperi/sijoitusristeily/index.html
30 ViisasRaha
Pörssi-illat
11.3. Pörssi-ilta klo 17.00,
Tampere
Tampere-talo, Sorsapuistosali,
Yliopistonkatu 55
Järjestäjät: Tampereen kauppakamari ja Pörssisäätiö
Talouden näkymät –
Anssi Rantala, pääekonomisti,
OP-Pohjola -ryhmä
Affecto – Pekka Eloholma,
toimitusjohtaja
Cramo – Vesa Koivula, toimitusjohtaja
Sampo – Jarmo Salonen,
IR-johtaja
Wärtsilä – Joséphine Mickwitz,
johtaja, sijoittajasuhteet
Ilmoittautumiset 4.3. mennessä
info@tampereenkauppakamari.fi
tai puh. 03 2300 555
Jyväskylä
Jyväskylän Paviljonki, Wivi-sali,
Messukatu 10
Järjestäjät: Keski-Suomen
kauppakamari ja Pörssisäätiö
Talouden näkymät – Maarit
Lindström, ekonomisti,
Keskuskauppakamari
toimitusjohtaja
Cramo – Vesa Koivula,
toimitusjohtaja
Neomarkka – Markku E. Rentto,
toimitusjohtaja
Orion – Jari Karlson, talous- ja
hallintojohtaja
koulutus@centralfinlandchamber.fi tai puh. 014 652 401
17.3. Pörssi-ilta klo 17.00, Pori
Satakunnan amk, Liiketoiminnan
ja kulttuurin auditorio, Tiedepuisto 3
Järjestäjät: Satakunnan kauppakamari ja Pörssisäätiö
Talouden näkymät – Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Sofia
Pankki
Alma Media – Rauno Heinonen,
viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja
toimitusjohtaja
Orion – Susanna Siira, sijoittajasuhdepäällikkö
kauppakamari@sata.chamber.fi
tai p. 02 634 0700
Joensuu
Joensuun Tiedepuisto, Louhelasali, Länsikatu 15
Järjestäjät: Pohjois-Karjalan
kauppakamari ja Pörssisäätiö
Talouden näkymät – Tiina Helenius, pääekonomisti,
Handelsbanken
Kesko – Riikka Toivonen, sijoittajasuhdepäällikkö
Orion – Susanna Siira, sijoittajasuhdepäällikkö
Sampo – Maria Silander, viestintäpäällikkö
satu.reinikainen@nk.chamber.fi
tai puh. 010 423 2350
Espoo
Hanasaaren kulttuurikeskus.
Järjestäjät: Espoon-Kauniaisten
osakesäästäjät ja Pörssisäätiö
Componenta – Yrjö Julin, operatiivinen johtaja
Cramo – Martti Ala-Härkönen,
talous- ja rahoitusjohtaja
Talouden näkymät – Tuomas
Komulainen, päästrategi,
Danske Bank
Kemira – Jyrki Mäki-kala,
talousjohtaja
toimitusjohtaja
info@osakesijoittajat.fi tai puh.
09 888 2860/viesti vastaajaan
Turku
Mauno Koivisto – keskus,
Bio City, Tykistökatu 6
Järjestäjät: Turun kauppakamari
ja Pörssisäätiö
Talouden näkymät – Pasi Kuoppamäki, ekonomisti,
Sampo Pankki
toimitusjohtaja
hallintojohtaja
Pöyry – Esa Ikäheimonen,
talousjohtaja
Sampo – Maria Silander,
viestintäpäällikkö
Osakesäästäjien valtakunnallinen
golf-mestaruuskilpailu järjestetään Porissa.
Lisätietoja myöhemmin.
Päijät-Hämeen Osakesäästäjät,
Lahti
24.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00
elina.virta@turku.chamber.fi,
netissä www.turku.chamber.fi >
koulutus tai puh. 02 274 3411
Vaasa
Vaasan yliopisto, Wolffauditorio, Wolffintie 34
Järjestäjät: Pohjanmaan kauppakamari, Vaasan Osuuspankki ja
Pörssisäätiö
Talouden näkymät –
Kimmo Stenvall, analyytikko,
OP-Pohjola -ryhmä
Alma Media – Rauno Heinonen,
viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja
hallintojohtaja
Pöyry – Sanna Päiväniemi,
sijoittajasuhdejohtaja
vaasa@ostro.chamber.fi tai
puh. 06 318 6400
29.3. Pörssi-ilta klo
17.30,Helsinki
Pörssitalo Fabianinkatu 14
Järjestäjä: Pörssisäätiö
Avaus – Jarmo Leppiniemi, professori, Pörssisäätiön hallituksen
varapuheenjohtaja
Talouden näkymät – Lippo
Suominen, johtaja, Nordea Pankki
Suomi
toimitusjohtaja
toimitusjohtaja
Wärtsilä – Ole Johansson,
toimitusjohtaja
tilaisuudet@porssisaatio.fi tai
puh. 010 820 7500
8.4. Pörssi-ilta, Oulu
Hotelli-ravintola Lasaretti,
Kasarmintie 13
Järjestäjät: Oulun kauppakamari
ja Pörssisäätiö
Cramo – Vesa Koivula, toimitusjohtaja
Kemira – Harri Kerminen,
toimitusjohtaja
Kesko – Riikka Toivonen,
sijoittajasuhdepäällikkö
koulutus.oulu@chamber.fi tai
puh. 010 821 8806.
Paikka Alex Park hotel, Ascot-Sali.
Markkinakatsauksen pitää Helmi Säästöpankki. Ilmoittautumiset miko.suihko@fim.com
Keväinen sijoitusristeily Vesijärvellä toukokuun loppupuolella. Tarkemmat tiedot lähempänä ajankohtaa.
Seuratkaa ilmoittelua Kauppalehdessä mahdollisten
muutosten ja lisäysten varalta.
JÄSENEDUT
Vakka-Suomen
Osakesäästäjät,
Uusikaupunki
www.osakeliitto.fi
Viisas Raha
Sijoituslounaat, joka kuukauden
ensimmäisenä keskiviikkona klo
12.00
ja kestävät noin 1,5 tuntia Hotelli
Aquariuksen Wellamo-kabinetissa, os.
Kullervontie 11 B, Uusikaupunki. Lounaan
hinta on 15 €. Lounaan lisäksi ohjelmassa alustus ja keskustelua osakemarkkinoiden ajankohtaisista tapahtumista.
Tervetuloa myös uudet osallistujat!
Varsinais-Suomen
Osakesäästäjät,
Turku
Sijoitusklubi kokoontuu 8.4 ja
6.5 klo 18.00- 20.00
Panimoravintola Koulun historianluokassa, juontajana: Matti Vikström matti.
vikstrom@pp1.inet.fi
20.3. Sijoitus-Piknik-risteily
Turku-Maarianhamina-Turku,
Viking-Line, lähtö 8.45 ja paluu 19.50.
Luennot menomatkalla pääanalyytikko
Kim Gorschelnik, Sofia Pankki, markkinakatsaus Veikon vinkit, Veikko Karhulahti Turun Seudun Osuuspankki. Buffet
klo 15 ja kokoustilat varattu 17.00–19.00
keskusteluille. Varausaika on jo ohi,
mutta voit kysyä jälki-ilmoittautumisesta
ulla.wihervaara@sampopankki.fi tai
puh. 050 424 0713 klo 18 jälkeen.
30.3. Sääntömääräinen
kevätkokous klo 17.30,
TSOP Marjankatu 4, käynti sisäpihalta.
17.30 OP puheenvuoro, noin 18.15 yhdistyksen kokous kevätkokoukselle säänöissä määrätyt asiat. Ilmoittautumiset
24.3.2010 mennessä saastajat@gmail.
com tai puh. 044 033 5077 mielellään
tekstiviestinä.
Jäsenetuna saat Osakesäästäjien oman
aikakauslehden, Viisas Raha. Lehti ilmestyy
kerran kuussa, 10 kertaa vuonna 2010.
Viisas Raha on korkeatasoinen ja hyödyllinen
sijoittamista käsittelevä aikakauslehti.
Perjantain Kauppalehti
Varsinaisen jäsenen jäsenmaksuun
(68 euroa vuonna 2010) sisältyy perjantain
Kauppalehti.
Ei sisälly opiskelijajäsenmaksuun.
1. KL ma-pe ja Optio 60 euroa:
Varsinaisena jäsenenä tai opiskelijajäsenenä voit
saada Kauppalehden viisipäiväisenä vuodeksi
2010 maksamalla jäsenmaksun lisäksi 60 euroa.
Hintaan sisältyy Kauppalehti Optio.
2. Perjantain Kauppalehti ja
nettipaketti Kauppalehti.fi:ssä
70 euroa
Varsinaisena jäsenenä voit saada Kauppalehti.
fi:ssa seuraavan nettietupaketin 70 euron
lisämaksulla:
– Tunnuslukuanalyysit
– Teknisen analyysit
– Reaaliaikaiset pörssikurssit
– Pikauutiset
Tätä lisämaksullista etua ei voi liittää
opiskelijajäsenyyden yhteyteen.
3. Kauppalehti ma-pe + Optio +
Kauppalehti.fi-nettipaketti
95 euroa
Varsinaisena jäsenenä saat molemmat yllä
mainitut edut (1. ja 2.) maksamalla 95 euron
lisämaksun. Tätä lisämaksullista etua ei voi
liittää opiskelijajäsenyyden yhteyteen.
Maksuton nettietu kaikille
Osakesäästäjien jäsenille
Kauppalehti.fi:ssä:
toimisto@osakeliitto.fi
Arvopaperi-lehden
vuositilaus
Nordnet Pankki
Osakesäästäjien jäsenenä saat Arvopaperilehden vuositilauksen hintaan 64 € (norm.
94 €).
Lehden voit tilata puhelimitse
puh. 020 442 4100 tai sähköpostitse
osoitteesta:tilpal@talentum.fi.
Mainitse tilatessasi, että olet
Osakesäästäjien jäsen!
eQ Pankin jäsenetu
– Koti- ja ulkomaisten arvoosuusmuotoisten osakkeiden säilytys
vuoden 2009 loppuun veloituksetta
(arvo 60 €)
– Koko kotimaisen arvo-osuustilin siirto eQ
Pankkiin veloituksetta (arvo 50 €)
– Meklari-lehti 4 kertaa vuodessa
– eQ Akatemian ilmaiset
koulutustilaisuudet
Lisätietoja: http://www.osakeliitto.fi/
jasentarjoukset > eQ Pankki
FIM
Uusille FIM Direct -asiakkaille
mahdollisuus käydä osakekauppaa
30.6.2010 asti Helsingin, Tukholman ja
Kööpenhaminan pörsseissä hintaan 0,06
% (minimipalkkiot FIM Direct -hinnaston
mukaisesti). Uutena asiakkaana sijoitut
30.6.2010 saakka FIM Direct -hinnaston
parhaimmalle tasolle 1.
- Reaaliaikainen kurssi- ja
tarjousinformaatio NASDAQ OMX
Pohjoismaisesta pörssistä
- FIM Direct kaupankäyntiohjelmiston
reaaliaikainen uutistarjonta
- FIM Sijoitusanalyysit
- Maksuton säilytys pohjoismaisille
osakkeille
Lisätietoja: www.osakeliitto.fi/
jasentarjoukset -> FIM
Voit käydä osake- ja warranttikauppaa
Helsingin Pörssissä hintaan 0,07 % (min
5 EUR) ja osakekauppaa pohjoismaisissa
pörsseissä hintaan 0,07 % (min. 49 KR).
Et maksa hallinointi-/kuukausimaksuja,
eikä koti- ja ulkomaisten osakkeiden säilytys
maksa mitään.
Lisäksi käytössäsi maksutta ovat
reaaliaikaiset kurssit ja uutiset
Pohjoismaisista pörsseistä sekä
reaaliaikainen kaupankäyntisovellus
WinTrade. Muutoin sinua koskevat Bonusasiakkaan mukaiset muut edut ja ehdot.
jasentarjoukset -> Nordnet Pankki
Sofia Pankki
• Verkkopankin maksuton käyttö (ei
kuukausimaksuja)
• Määräaikaistalletukset: 1–5 kuukautta
korolla Euribor+ 0,65 %, 6–12 kuukautta
korolla Euribor + 0,95 % (voimassa vuoden
2010 maaliskuun loppuun)
• Sofian tililuoton avaus ilman
avauspalkkiota (luottokorko päivittäin
käytetyn luoton osalta Euribor 1 kk
+ 2,25 %) voimassa toistaiseksi.
• Suomen kattavin reaaliaikainen
varallisuusraportointi maksutta
• Maksuton säilytys kotimaisille arvoosuuksille, voimassa toistaiseksi
• Maksuton arvo-osuustilin siirto
Sofia Pankkiin
• Alempi komissiotaso
verkkokaupankäynnissä vuoden 2010
loppuun (5 EUR + 0,17 %)
• Ilmaiset reaaliaikaiset kurssit Helsingin
Pörssistä vuoden 2010 loppuun
• Analyysikirjaston ilmainen käyttö kesäkuun
2010 loppuun
• Pankki-lehti neljä kertaa vuodessa kotiisi
jasentarjoukset -> Sofia Pankki
– Protestilista
Postimaksu
maksettu
Kyllä, haluan liittyä Osakesäästäjien Keskusliiton
paikallisyhdistyksen opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 25 euroa
vuodelle 2010. Jäsenyys on jatkuva.
Osakesäästäjien
Keskusliitto ry
En halua liittyä jäseneksi, mutta haluan tilata Viisas Raha -lehden
vuosikertahintaan 95 € (10 numeroa)
Osoitteenmuutos
Toimitukselle
Osoitetta voidaan
käyttää markkinointiin
Osoitetta ei saa käyttää
markkinointiin
NIMI
LÄHIOSOITE
POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA
SÄHKÖPOSTI
VANHA OSOITE
MISTÄ AIHEISTA TAHDOT LUKEA?
Voit lähettää kupongin myös faksilla: (09) 4540 0455
tai sähköpostitse: toimisto@osakeliitto.fi.
PUHELIN
Toimisto avoinna ma–pe klo 10–13
Järjestöpäällikkö Anu Järvinen
Puheenjohtaja Timo Rothovius
Toiminnanjohtaja Tomi Salo
Hallitus Peter Immonen, Antti Jylhä,
Jorma Kokko, Sari Lounasmeri, Ari Neuvonen,
Raimo Repo, Jarl Waltonen.
Osakesäästäjien valtakunnallinen
sitoutumaton etujärjestö
Osoite Freesenkatu 3 A 2, 00100 Helsinki
Puhelin (09) 4540 445, Faksi (09) 4540 0455
Sähköposti toimisto@osakeliitto.fi
www.osakeliitto.fi
VASTAUSLÄHETYS
Sopimus 5000370
00003 HELSINKI
PA LV E L U KO R T T I
Kyllä, haluan liittyä valitsemani Osakesäästäjien Keskusliiton
paikallisyhdistyksen jäseneksi.
Jäsenmaksu on 68 euroa vuodelle 2010. Jäsenyys on jatkuva.
ViisasRaha 31
ELÄMÄNI JA SIJOITUKSENI
Teksti: Timo Vuorio Kuva: Juuso Paloniemi
Työlki ellää,
mut pörssis
rikastuu
– Pidin itseäni tietysti fiksuna sijoittajana. Niinpä
myin kaikki osakkeet kerralla ja ostin koko potilla
Manconia, kertoo
Vesa Puttonen.
32 ViisasRaha
Professori Vesa Puttosen mielestä osakesijoittajalla ei ole hätäpäivää: korot pysyvät matalina ja
valtioiden elvytyspaketit ylläpitävät hyvää sijoitusilmastoa.
S uurten suomalaisyritysten hämmästyttävän hyvät tulokset viime vuodelta sekä
niiden osoittama suhdanneketteryys turvaavat nekin sijoittajien tulevaisuutta, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen
professori Vesa Puttonen.
Hänestä tilanne on osakkeenomistajien kannalta hyvä. Omistajan ei tarvitse tietää, mikä ala
kasvaa ja millä keinoin menestytään. Sitä varten on yritysjohto, joka seuraa ja tekee tarvittavat päätökset.
– Vaikeassa markkinaympäristössä yritysten
muuntumiskyky on ollut hieno, hän ynnää mennyttä vuotta.
Rikastumisen tielle pyrkiville Puttosen viimeisin kirja ”Osta halvalla, myy kalliilla” kertoo nimellään parhaan reseptin. Sen toteuttaminen
vaatii kuitenkin sijoittajalta muutakin kuin median lukutaitoa.
– On etsittävä markkinoiden tupakantumppeja, papereita, joissa on sitä jotakin, vaikka ne
eivät kelpaa muille. On ostettava niitä halvalla
ja pystyttävä istumaan niiden päällä pitkäänkin, olipa markkinoilla vallalla millainen trendihuuma tahansa.
Koko rahalla Manconia
Puttosen sijoittajauran juuret ovat lapsuudessa,
isän ostamissa yksittäisissä KOP:n ja muiden yhtiöiden osakkeissa. Aikana, jolloin osakkeet olivat käsin kosketeltavissa ja kupongit leikattavissa.
Säästämisen malli menin hyvin perille. Puttonen sijoittikin myöhemmin kaikki kesäloma-ansionsa osakkeisiin.
– Olin säästäväinen saituruuteen asti. Säästin
jopa armeija-aikana osan päivärahoista.
– Pidin itseäni tietysti fiksuna sijoittajana.
Niinpä myin kaikki osakkeet kerralla ja ostin koko potilla Manconia.
Porilaisena hänestä oli tuntunut siltä, ettei muualla ymmärretty porilaisen yhtiön erinomaisuutta.
– Toimin niin kuin monet sijoittajat toimivat.
Sijoitin lähelle, koska oletin tuntevani muita paremmin kotipuolen yritykset.
– Parin vuoden kuluttua konkassa meni kaikki. Se oli kova kolaus, hän sanoo.
Maailma opetti ainakin sen mitä ei pidä tehdä.
– Ei kaikkia munia samaan koriin ja sen, että maantieteellisesti on maalattava riittävän levällä pensselillä.
Ensin eroon asuntolainasta
Sijoittajauralla hiljaiseloa oli koko opiskeluaikaa
seurannut asuntolainan takaisinmaksujakso.
– Vaimo asetti askelmerkit taloudenpidolle.
Tärkein ensin eli asuntolaina pois, sitten vasta
olisi tilaa muille sijoituksille.
Marssijärjestys vauhditti maksuaikataulua ja
teki Puttosesta säästöjen kerryttyä sinivalkoisen
arvosijoittajan.
– Osakesijoittaminen mielletään usein vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältäväksi. Arvosijoittaja välttää näitä ja siksi mietin usein riskinottoni rajoja.
– En halua hävitä pörssissä paljoakaan euroistani, hän vakuuttaa.
Kirjansa perusteeman mukaisesti halvalla ostaminen on kaiken lähtökohta.
– Pitää olla markkinaopporturnismia, pitää etsiä näitä tumppeja, jotka eivät muille kelpaa.
Mediaseksikkyys ei riitä
– Media pitää mediaseksikkäistä firmoista. Tavalliselta sijoittajalta saattaa tässä myllytyksessä
mennä sekaisin yrityksen erinomaisuus ja sijoituksen erinomaisuus.
– Jos kauheasti kohkataan jotain yritystä, voi se
pian merkitä liian kallista osaketta, koska useimmat pyrkivät mukaan voittajan kelkkaan hinnasta välittämättä.
Eräänä esimerkkinä Puttonen pitää Kiinan ja
siitä innostuneita ostajia. Kiinaa ostetaan, koska muutkin ostavat, ja vain sen takia koska Kiina kasvaa.
– Tällöin helposti unohtuu tärkein eli se millä
hinnalla ostetaan.
Samaa trendiherkkyyttä on ilmassa muuallakin.
– Firmat, joilla on ongelmia, ovat poissa medioista.
– Tällaisten löytäminen ei ole vaikeaa, vaikeus
on siinä, että on pystyttävä identifioimaan mitkä
niistä ovat hyviä sijoituskohteita.
Puttonen hakee vahvistusta hankintapäätöksilleen yritysten vuosikertomuksista, osavuosikatsauksista ja tulevaisuudennäkymistä. Hän tutkii muun muassa osakkeenomistajakannan rakenteen ja ovatko sisäpiiriläiset tehneet kauppoja.
Lopullinen päätös syntyy kuitenkin fiilispohjalta. Apuna on hänen vuosien aikana kertynyt
yritystuntemuksensa, hallitustyöskentely eri yhtiöissä ja kokemusten avulla syntynyt vainu oikeanlaisen yritysilmapiirin tunnistamisesta.
Teräväsanainen vastaaja
Puttonen ottaa kantaa kun kysytään ja kirjoittaa
tärkeistä asioista, koska hänestä yliopistoissa opettavien pitää olla veronmaksajien (työantajiensa)
käytettävissä puolueettomine mielipiteineen.
– Meillä on mahdollisuus puuttua ajankohtaisiin aiheisiin ja kiinnittää huomiota kohtiin, joita muut eivät ajattele.
Hänestä tätä mielipidetarvetta korostaa nykyinen poliittinen kulttuuri, joka suosii mitäänsanomattomia poliitikkoja. Hänestä poliitikkojen pi-
täisi pystyä sanomaan esimerkiksi työmarkkinoilla erityisehtoja kiristäville ryhmille, että nyt
stop tykkänään. Ja tehtävä selväksi, millä pelisäännöillä toimitaan 2000-luvulla avoimessa taloudessa. Menneet on menneitä, saavutettuja
etuja ei ole enää olemassa.
– Jos kukaan ei esitä toista näkökulmaa, edetään helposti väärältä pohjalta.
– Kukaan ulkopuolinen ei ole kiinnostunut
suomalaisten asioista niin paljon, että tulisi meitä opastamaan.
– Poliitikkojen on tiedettävä mikä on suomalainen agenda, millä turvataan kilpailuedut ja
pystytään pitämään markkinat hallussa, mihin
pitää satsata ja ennen kaikkea on vedettävä yhtä
köyttä, hän sanoo.
Korotuspuolueella niskaote
Puttonen rajaa verokeskustelun osapuolet kahteen peruslinjaan. Verojen alentamista nykytasosta ajavat haluavat tehokkaampaa palvelutuotantoa sekä yksilön vastuun lisäämistä. Hyvinvointipalvelujen lisäämistä ajavat pohjaavat tavoitteensa veropohjan laajentamiseen.
Vaalien lähestyessä lisäälupaajien määrä kasvaa
nopeasti.
Puttosesta veronalentamispuolue ei saa kannattajia, eikä siitä ei ole vaaliteemaksi, koska veronmaksajien kiinnostus asiaan on sekin hakusessa.
Kuitenkin veropohja on jo rapautunut: bkt
laski viime vuonna 6–7 prosenttia.
– Yhteiskunnan kuluautomaatti toimii samaan aikaan toiseen suuntaan. Kulut kasvavat,
vaikka kulupuoleen olisi puututtava.
Hänestä verotuksessa on kysymys myös fiiliksestä ja sen vaikutuksista. Kun osinkoverotuksen korottamisesta puhutaan itsestäänselvyytenä ja kun verovalmistelua tehdään komiteoissa
ja virkamiestyönä, edetään päätösten dynaamisia vaikutuksia aliarvioiden.
– Staattiset laskelmat eivät huomioi ihmisten
rationaalista toimintaa. Kun yrittäjien 90 000 euron osinkorajan verotusta ollaan kaikissa malleissa koventamassa, reaktiot ovat odotettuja.
– ”Pitäkää tunkkinne”, yrittäjät sanovat ja tekevät jo suunnitelmia pääomien siirtämiseksi
Suomen rajojen ulkopuolelle.
– Suljetun talouden aikana verottaja pystyi sanelemaan päätökset. Nyt liikkumavara pääomaverotuksessa on selvästi rajallisempi.
Tilanne on hankala, poliitikot eivät sano, mitä mieltä ovat ja kun ei keskustella, epävarmuus
kasvaa ja sitoutuminen heikkenee.
– Suomalaiset ovat valmiita tekemään rajujakin juttuja, jos ne perustellaan, jos niillä ajetaan
yhteistä etua ja jos muutokset eivät ole epäreiluja, hän sanoo. O
ViisasRaha 33
TUTKITUSTI TOTTA
Tällä palstalla tutkijat kirjoittavat työnsä tuloksista.
Kuva: Kreetta Järvenpää
Onko sijoittaminen
elinkeinotoimintaa?
S ijoitustoiminta voi verottajan jaottelussa olla elinkeino- tai muuta toimintaa. Tulolähdevaihtoehtoja
on kaikkiaan kolme: elinkeinotoiminta, muu toiminta ja maatalous.
Niitä koskevat elinkeinoverolaki
(EVL), tuloverolaki (TVL) ja maatilatalouden tuloverolaki (MVL).
Usein sillä, minkälaisena tulolähteenä verottaja toimintaa pitää,
ei ole minkäänlaista vaikutusta lopullisen veron määrään. Erityisissä tilanteissa, esimerkiksi tappiollisina verovuosina, toimintaa aloitettaessa, merkittävästi muutettaessa tai lopetettaessa, tulolähdejaolla kuitenkin saattaa olla ratkaiseva vaikutus joko kuluvan verovuoden tai tulevien verovuosien
verotukseen.
On hyvä huomata, ettei ratkaisevaa ole, missä oikeudellisessa muodossa verovelvollinen toimintaansa harjoittaa. Ratkaisevaa
on toiminnan luonne. Yhden verovelvollisen tulot saattavat myös
sisältää tuloja kaikista kolmesta
lähteestä. Siinä tapauksessa verotuksessa vahvistetaan kolmen eri
laskentakokonaisuuden verotettava tulo.
Toiminta ratkaisee
Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liikeja ammattitoimintaa.
Sille tunnusomaisia piirteitä ovat:
voiton tavoittelu, riskin olemassaolo, jatkuvuus, suunnitelmal-
34 ViisasRaha
lisuus ja itsenäisyys sekä toiminta avoimilla markkinoilla. Yhden
kriteerin täyttyminen tai puuttuminen ei kuitenkaan ole ratkaisevaa, sillä liiketoimintaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteen ulkopuolelle jäävä tulonhankkimistoiminta muodostaa muun toiminnan
tulolähteen, jota kutsutaan myös
henkilökohtaiseksi tulolähteeksi. Sen verotettava tulo lasketaan
tuloverolain säännöksin ja lähtökohtana on maksuperusteisuus.
Muun toiminnan tulolähde tulee
useimmiten arvioitavaksi, kun
tulonhankkimistoimintojen linkki elinkeinotoimintaan on heikko.
Tulolähteiden vaikutukset verotukseen perustuvat EVL, TVL
ja MVL säännösten eroihin.
EVL:n ominaispiirteisiin kuuluu, että verottaja osallistuu laajemmin riskeihin ja niistä syntyviin tappioihin sekä yksityiskohtaisempi verotettavan tulon laskentasäännöstö. Vastaavasti TVL
olettaa tulojen muodostuvan yksiselitteisemmin ja passiivisemmin.
Näillä eroilla on monia seurauksia, minkä vuoksi se, minkä säännösten soveltaminen olisi verotettavalle edullista, vaihtelee tapauskohtaisesti. Tulee kuitenkin muistaa, että tulolähteen
ja verolain valinta syntyy tulonhankkimistoiminnan taloudelli-
sen sisällön perusteella, eikä verovelvollisella pitäisi olla mahdollisuutta valita itselleen edullisinta
vaihtoehtoa.
Merkittäviä eroja
Verotettava tulo lasketaan aina tulolähdekohtaisesti. Verovuodelta
vahvistettavan tappion voi niin
ikään vähentää ainoastaan saman tulolähteen tulevista voitoista. Vahvistetun tappion vanhenemisaika on kymmenen vuotta.
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että jos veroja maksavasta yhtiöstä myydään yli puolet, menetetään yhtiön kaikkien tulolähteiden vahvistettujen tappioiden vähentämisoikeus.
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoimintaan
kuuluva tulo jaetaan pääoma- ja
ansiotuloksi elinkeinotoiminnan
nettovarallisuuden perusteella.
Merkittävä verotuksellinen ero
saattaa syntyä esimerkiksi vuokra- tai korkotuloissa, jotka muun
toiminnan tuloina ja TVL:n säännösten mukaan verotettuina katsotaan kokonaisuudessaan saajan
pääomatuloksi mutta elinkeinotoiminnan tuloina jaettaisiin saajansa pääoma- ja ansiotuloksi.
Elinkeinotoimintaan liittyvän
omaisuuden myyntiin ei taas ole
mahdollista soveltaa hankintameno-olettamia. Niitä sovelletaan vain luonnollisen henkilön,
kuolinpesän ja yksityisen elinkei-
nonharjoittajan muun toiminnan
tulolähteeseen kuuluvaa omaisuutta myytäessä. Erityisesti on syytä
huomata, että hankintameno-olettamia ei huomioida osakeyhtiöiden ja
henkilöyhtiöiden muun toiminnan
tulolähteen omaisuutta myytäessä.
Luovutustappioiden vähennysoikeus on TVL-tulolähteessä rajoitettu vain realisoituneisiin tappioihin
ja niidenkin osalta vähennys voidaan tehdä vain kolmen seuraavan
vuoden aikana realisoituneista luovutusvoitoista. Muun toiminnan tulolähteessä ei ole mahdollisuutta arvonalentumispoistoihin tai muihin
Kauppatieteiden lisensiaatti
Risto Walden on nykyisin
veroasiantuntija Walden Tax Oy:ssä.
Aiemmin hän työskenteli pitkään
Helsingin kauppakorkeakoulussa ja
Verohallinnossa
”Ratkaisevaa ei ole, missä
oikeudellisessa muodossa
verovelvollinen toimintaansa
harjoittaa. Ratkaisevaa on
toiminnan luonne.”
realisoitumattomien menetysten
huomioimiseen toisin kuin EVLtulolähteessä.
Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvat korkomenot ovat
kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Muun toiminnan tulolähteen koroilta edellytetään näyttöä
korkojen yhteydestä veronalaisten
tulojen hankkimiseen.
Miten käy sijoittajan?
Käytännössä yksityishenkilön harjoittamaa ammattimaistakaan arvopaperikauppaa ei pääsääntöisesti veroteta elinkeinoverolain mu-
kaan, jos sitä harjoitetaan sivutoimena. Päätoimisen arvopaperikaupan osalta lähtökohtana on
elinkeinotoiminta, jos sitä varten
on toiminimi ja kirjanpito.
Osakeyhtiön harjoittaman sivutoimisen arvopaperikaupan verokohtelu riippuu toiminnan kokonaisluonteesta. Aktiivinen arvopaperikauppa on elinkeinotoimintaa
mutta mikäli osakkeet ovat omistuksessa pitkään, sijoitukset ovat
vähäriskisiä (obligaatiot, asuntoosakkeet) eikä niillä käydä aktiivisesti kauppaa tulkittaneen toiminta vääjäämättä passiiviseksi sijoi-
tustoiminnaksi ja siten TVL-tulolähteeseen kuuluvaksi. Arvopaperikaupan on siis oltava satunnaisia
yksittäisiä hankintoja ja luovutuksia laajempaa, jotta sitä voidaan pitää elinkeinotoimintana.
Vuokraustoimintaakaan ei edes
laajamittaisena yleensä katsota
elinkeinotoiminnaksi. Tulkintaan
ei myöskään vaikuta, onko elinkeinonharjoittaja henkilö vai yhtiö. Merkitystä ei ole silläkään, onko kyseessä kiinteistöjen tai osakehuoneistojen vuokraus.
Jos kiinteistöjen hallinnoinnilla
ja vuokraamisella on yksinomaan
tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välillisesti tai välittömästi edistävä tarkoitus, voidaan ne yhdistää elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.
Tällaiseksi elinkeinotoimintaan
liittyväksi toiminnaksi katsotaan
esimerkiksi tuotantotilojen, työsuhdeasuntojen, henkilökunnalle vuokrattujen asuntojen, sosiaalitilojen ja vapaa-ajantilojen hallinnointi.
Sen sijaan ulkopuolisille tahoille vuokrattu asunto tai kiinteistö
kuuluu pääsääntöisesti muun toiminnan tulolähteeseen. O
ViisasRaha 35
(INNAT
ALK
_HLÎ
3IJOITUSRISTEILY
p-3"ALTIC0RINCESS
3IJOITTAJIENJOKAVUOTINENSUURTAPAHTUMANYTKERRAN
2ISTEILEMME4ALLINNAAN-3"ALTIC0RINCESSLAIVALLA
!RVOPAPERIT¼YTT¼¼VUOTTA
p3IJOITUSRISTEILYLL¼JUHLAOHJELMAJAUPEATPUITTEET
!RVOPAPERILEHTITARJOAA/SAKES¼¼ST¼JILLE3IJOITUSRISTEILYNERIKOISHINTAANALENNUKSELLA
!LENNUKSENSAATTEKUNILMOITATTETILAUSLOMAKKEELLAKAMPANJAKOODIN/3!+%JAVALITSETTE
MAKSUTAVAKSILASKUN3AATTEMYÎS!RVOPAPERITAI-ICRO0#LEHDENLOPPUVUODEKSIVELOITUKSET
TA*OSTEILLETULEEJOMOLEMMATLEHDETVOITTEANTAATILAUKSENLAHJAKSITUTTAVALLENNE
0UHUJINAMM
3IJOITUSKIRJAILIJAJAPITK¼AIKAINENSIJOITTAJA
+IM,INDSTRÎM
6EROOIKEUDENDOSENTTI+444IMO2¼BIN¼
(ELSINGINYLIOPISTO
*OHTAJA%ERO3ALORANTA!RVOPAPERIV¼LITYS
3OßA0ANKKI/YJ
4UTKIMUSJOHTAJA+IM'ORSCHELNIK
3OßA0ANKKI/YJ
*OHTAJA6ESA/LLIKAINEN
.ORDEA2AHASTOYHTIÎ3UOMI/Y
&INANSSINEUVOS5RPO(AUTALA
VALTIOVARAINMINISTERIÎ
,¼HTÎ(ELSINGIST¼KLOPALUU(ELSINKIINLAUANTAINAKLO
+ATSOHINNATJAVARAAMATKAWWWSIJOITUSRISTEILYß
,IS¼TIETOJA-ATKATOIMISTO/Y!REA2YHM¼TJATAPAHTUMAT%EVA(ERRANEN
PUHMApPEKLOpS¼HKÎPOSTIRYHMAMATKATTIIMI AREAß
0¼¼YHTEISTYÎKUMPPANIT
+UMPPANIT

Viisas Raha 2/2010 - Osakesäästäjien Keskusliitto

Transcription

Similar documents

Freesenkatu 3 A 2 LAUSUNTO 00100 Helsinki 15.9

HALLITUKSEN KOKOUS

HyökkäySPelIlle - Osakesäästäjien Keskusliitto

Sijoitussitoumus - iCon REF II Ky

Hallituksen ehdotukset (pdf)

Osakeanti 18.2.-17.5.2013

Säännöt - tactic

OSAKASSOPIMUS – Epävirallinen käännös Runteq Oy Tämä Osakassopimus

SijoittajaPRO Seurantapalvelu

Kortteliprojektin asukasinfotilaisuus 6. marraskuuta materiaali

SÄÄSTÖPANKKI SIJOITUSOBLIGAATIO GLOBAALI

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2012-2015