docHyökkäySPelIlle - Osakesäästäjien Keskusliitto
download 
Report Transcription
HyökkäySPelIlle - Osakesäästäjien Keskusliitto
VIISAS RAHA ERIKOISJAKELU Osakesäästäjät+ Vuokranantajat+ Sijoitus-Investtapahtuman kävijät Lehti suomalaiselle 9 2014 sijoittajalle Osakesäästäjien Keskusliitto •Hinta 9,50 € Sijoittajabarometri s. 18–25 SIJOITTAJAn taulukot Osakkeet& rahastot Finanssimarkkinoiden tuntija Pekka Puustinen: Oivan varainhoitajan löytäminen vaatii työtä s.40–43 Tomi Salon Sijoituskoulu: Sixpack kuvaa hyvin yhtiön houkuttelevuutta Mika Hyttinen ja Warren Buffettin opit: Hyvää bisnestä hyvään hintaan Pääekonomisti Jari Järvinen myötäilee syksyn Sijoittajabarometrin tulosta: Nyt ei ole aika hyökkäyspelille SIJOITUSLISTA top 5: FISKARS FORTUM SAMPO Orava UPM MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ PÄÄKIRJOITUS Osavuosikatsauksista toivoa ilmaan Tutkimusten mukaan eri kuukausista lokakuu on usein tarjonnut pörssissä huonoimmat tuotot ja useat pörssiromahdukset vuosien varrella ovatkin osuneet juuri lokakuulle. Myös tänä vuonna lokakuun alku näytti noudattavan tätä kaavaa suhteellisen voimakkaalla lähes 10 prosentin korjausliikkeellä alaspäin. Korjausliike sai alkunsa Euroopan suhdannenäkymien heikentymisestä sekä Yhdysvaltojen keskuspankin varomattomista koronnostopuheista. Samaiset tutkimukset kuitenkin ovat myös todenneet lokakuun jälkeisen puolen vuoden jakson olevan keskimäärin kesäkuukausia tuottoisampi. Ehkä tämä palautui sijoittajien mieleen lokakuun puolivälissä, kun kurssit palautuivatkin melko nopeasti lähelle lähtötasojaan. Tosiasiassa nopea palautuminen selittyy varmasti osaltaan monien yhtiöiden yllättävänkin hyvillä osavuosikatsauksilla. Myös Suomessa olemme saaneet nähdä iloisia tulosyllätyksiä viime viikkojen aikana, mikä lisää toivoa myönteisestä kurssikehityksestä myös loppuvuodelle makrotaloustilanteen haasteista huolimatta. Tämä Viisas Raha -lehden yhdeksäs numero on tuhti messupainos, joka jaetaan Osakesäästäjien jäsenten lisäksi myös Suomen Vuokranantajien jäsenille sekä messukävijöille Sijoitus Invest 2014 -tapahtumassa. Tässä numerossa julkaistaan järjestyksessään toisen Sijoittajabarometrin tulokset. Tosiasiassa nopea Vastaukset kertovat omaa karua palautuminen selittyy kieltään Suomen kansantalouden tilanteesta. Sijoittajien omaan varmasti osaltaan monien sijoituskäyttäytymiseen tällä yhtiöiden yllättävänkin kuitenkaan ei ainkaan vielä ole ollut hyvillä osavuosikatsauksilla. yhtä merkittävää vaikutusta. Vaali vaurauttasi Rahalla on loputtomasti mahdollisuuksia, mutta menestys vaatii työtä. Yhdessä maailman suurimman varainhoitotalon kanssa valitsemme iShares -indeksituotteista sinulle sopivimmat ja yhdistämme ne vakuutussopimuksen hyötyihin. Vaali vaurauttasi ja pyydä meiltä Parempi suunnitelma. mandatumlife.fi/ishares Olemme koonneet marraskuun numeroon myös edellisessä lehdessä julkaistun Yksilöllinen varainhoito -tutkimuksen vastaukset niiltä sijoittajilta, jotka eivät tällä hetkellä käytä kyseisiä palveluja. Vastauksissa korostuu odotetusti sijoittajien halu itse hoitaa omaa varallisuuttaan sekä pyrkimys kustannustehokkuuteen. Lisäksi tämän lehden sivuilta löytyy Tomi Salon kokoama laaja katsaus sijoittajan perustunnuslukuihin. Se toimii hyvänä ponnistuslautana aloittelijoille ja toisaalta myös muistin virkistyksenä vähän kokeneemmillekin sijoittajille. Osakesäästäjien paikallisyhdistykset järjestävät loppuvuoden aikana vielä runsaasti toimintaa ja tapahtumia. Nyt onkin hyvä tilaisuus päivittää tilanne mielenkiintoisten yhtiöiden osalta sekä kuulla myös muiden sijoittajien näkemyksiä nykyisestä markkinatilanteesta. Osakesäästäjien Keskusliitossa on myös käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, jotta voimme palvella jäseniämme jatkossa entistäkin paremmin. Tiedotamme niistä lisää tulevan talven aikana. Antti Lahtinen päätoimittaja VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/antti.lahtinen@osakeliitto.fi • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Havu/olli.havu@omnipress.fi • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ pekka.hurme@tulosmarkkinointi.fi • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto toimisto@osakeliitto.fi • Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n. 17.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu viisas raha 09/2014 3 sisältö 16–23 SIUJOITTAJABAROMETRI Suomalainen sijoittaja näkee Suomen kehityksen hyvin synkkänä. Silti epävakaus ei ole oleellisesti vaikuttanut sijoituskäyttäytymiseen. Myöskään Venäjän kehitys ei ole barometrin mukaan hetkauttanut sijoittajia. Eniten ovat salkuissa kasvaneet rahasto-osuudet. 10–13 MONOPoLIBISNES Sijoitusanalyysissa on nyt infrastruktuuri, jossa tulonmuodostus on vakaata. Merkittävin riski usein monopoliasemassa olevissa kohteissa on poliittiseen päätöksentekoon liittyvä riski, kirjoittaa Pekka Aavikko. Erityiskohteena analyysissa on Kanadasta johdettu Brookfield Infrastructure Partners. 6–7 Sijoittajan sana Warren Buffettista kirjan tehnyt Mika Hyttinen sanoo, että hyvällä bisnessijottajalla on usein ”liikaa” käteistä rahaa. 8–9 Markkinat Valuutat ja korot. Seppo Kaislan Viisasteleva raha. 15 Kolumni Timo Rothovius: Öljy sijoituskohteena 24–29 Yksilöllinen varainhoito Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksen toisessa osassa käsitellään sellaisten sijoittajien vastauksia, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluja. 30–33 Eläkeyhtiöiden riskit Kolmikannan suuri eläkesopimus nostaa paitsi eläkeikää, myös työeläkevakuuttajien riskejä osakepainon kasvaessa. Fivan Anneli Tuominen korostaa eläkeyhtiöiden sisäisen valvonnan toimivuutta. 34–39 Sijoituskoulu Tomi Salon Sijoituskoulussa opiskellaan nyt yhtiöiden keskeisiä tunnuslukuja. 40–41 Sijoituslista Ykkösenä yhä Fiskars. Sauli Vilén povaa rakennejärjestelyjä monelle alalle. 42–43 Rahastot Turbulenssi sysäsi monet ostoksille, kirjoittaa Helena Ranta-aho. viisas raha 09/2014 Pekka Puustinen 44–45 Asiantuntija Kapitalisaatiosopimusten luonnetta pohtii Boreniuksen Ville Alahuhta. 46–50 Osakesäästäjien jäsensivut Jäsenedut ja paikallisyhdistysten tapahtumat. 51 Viimeinen sana Sari Lounasmeri: Hiljaisten säätiöiden salkut 4 24 Varttuneemmat ja varakkaammat miehet suuremmissa kaupungeissa suosivat usein muita enemmän suoria osakesijoituksia, kertoo professori Matti Keloharju kommentoidessaan uusinta Sijoittajabarometria. Kuva: Timo Porthan 3 Pääkirjoitus Lokakuussa nopea palautuminen 30 Anneli Tuominen viisas raha 09/2014 5 SIJOITTAJAN SANA SIJOITUSVINKIT Anna kaksi esimerkkiä minkä tyyppisiä sijoituskohteita Warren Buffett suosii. Warren Buffettkin keskittyi omistamaan Mika Hyttinen: ”Bisnessijoittaja ei ennusta, vaan etsii hyvää bisnestä” TEKSTI: ANTTI LAHTINEN M KUVA: TIMO PORTHAN ika Hyttinen, mikä sai sinut kiinnostumaan sijoitustoiminnasta alun perin? Lopullisesti hurahdin sijoittamiseen, kun menin opiskeluaikana kesätöihin Sammon arvopaperiyksikköön. Tällä hetkellä suuri kiinnostukseni liittyy sijoitusneuvonnan uudistamiseen ja suomalaisten eläkevarojen sijoittamisen järkiperäistämiseen. Olet keskittynyt sijoitustoiminnassasi seuraamaan legendaarisen Warren Buffettin sijoitusfilosofiaa. Mikä tekee Warren Buffettista niin menestyneen sijoittajan? Hän on ymmärtänyt jättää pörssikurssien ennustamisen ekonomistien, analyytikkojen ja salkunhoitajien murheeksi. Kukaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu tai mikä osake tarjoaa parhaan tuoton. Ennustamisen sijaan Buffett on keskittynyt hyvien bisnesten omistamiseen. Ja vain siihen. Onko Warren Buffettilla erityisiä sijoitussääntöjä, joita hän noudattaa? Hän haluaa välttää epäonnistumisia viimeiseen asti harkitsemalla jokaisen sijoituksen huolellisesti. Tämän asian hän tiivistää hauskasti kahteen sääntöön: 1. Älä koskaan häviä rahaa 2. Älä koskaan unohda sääntöä numero 2 6 viisas raha 09/2014 Tappioiden välttämiseksi suurimman osan sijoittajista olisi järkevistä tyytyä osakemarkkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Harva kuitenkin siihen tyytyy, mutta silloin bisneksen valintaan tulisi Buffettin mukaan suhtautua erittäin suurella huolellisuudella. Mihin asioihin Warren Buffett kiinnittää huomiota sijoituskohteiden valinnassa? Mainitset kirjassasi termin bisnessijoittaminen – mitä se tarkoittaa? Buffett arvostaa suuresti liiketoiminnan ennustettavuutta. Tästä syystä Buffett teki suuren sijoituksen Coca-Colaan vuonna 1988. Coca-Cola ei ostohetkellä ollut pörssin kannattavin, ei paras osingonmaksaja eikä omannut suurinta kasvupotentiaalia. Buffett päätti kuitenkin lähteä omistajaksi virvoitusjuomabisnekseen, koska luotti sen olevan hyvää bisnestä vielä vuonna 2018. Bisnessijoittaja ei siis ennusta osakekurssien tai talouden kehitystä, vaan etsii hyvää bisnestä hyvään hintaan. Hyvän bisneksen löydettyään siirrytään etsimään seuraavaa eikä jo omistettuja bisneksiä myydä. Mikä on Warren Buffettin näkemys markkinoiden tehokkuudesta ja hajauttamisesta? Buffettin mukaan markkina on useimmiten tehokas, mutta ei aina. Pelon vallitessa avautuu oivia mahdollisuuksia ostaa hyvää bisnestä halvalla. Finanssikriisi oli hyvä esi- merkki tällaisesta ostotilaisuudesta. Buffett tekee oston aina bisnes kerrallaan. Hän kokee ymmärtävänsä vain muutaman bisneksen riittävän hyvin ja siksi hänen salkkunsa on tavanomaista keskittyneempi. Hän ei kuitenkaan varsinaisesti vastusta hajauttamista, mutta ei halua edes pientä määrää huonoja tai liian epävarmoja bisneksiä salkkuunsa. Minkä pituinen on Warren Buffettin sijoitushorisontti? Lähtökohtaisesti Buffett pyrkii omistamaan valitsemiaan bisneksiä ikuisesti. Ei hyvästä bisnessijoituksesta kannata luopua. Menestyvällä bisnessijoittajalla on useimmiten ”liikaa” käteistä rahaa. Miksi lisätä omaa tuskaa myymällä hyvää bisnestä? 1. Svenska Handelsbanken Perustelu: Poikkeuksellisen viisaasti organisoitu hyvä bisnes, jolla pitkäjänteinen toimintatapa 2. Pitkäaikainen indeksisijoitus kehittyneille markkinoille Perustelu: Kohtuullinen tuotto-odotus ilman suurta riskiä ostovoiman menettämisestä Sekä vastaavasti kaksi kohdetta joita Warren Buffett pyrkisi välttämään. 1. Raaka-ainesijoitukset Perustelu: Raaka-ainesijoitukset (esimerkiksi kultaharkko tai öljytynnyri) eivät kasva. 2.Indeksisijoitus kehittyville markkinoille Perustelu: On hyvin vaikeaa arvioida kehittyvien talouksien osakemarkkinoiden riskejä. Warren Buffettista kirjoittanut Mika Hyttinen on ekonomisti, joka työskentelee sijoituspalveluja tarjoavassa Tinpie -yrityksessä. Miten itse näet tämän hetken sijoitusympäristön? Löytyykö markkinoilta bisnessijoittajalle sopivia vaihtoehtoja? Tällä hetkellä osakehinnat ovat ostajan näkökulmasta hieman kalliin tuntuisia. Tilanne on sinänsä tuttu, sillä osakkeet ovat harvoin halpoja tai selvästi erittäin kalliita. Bisnessijoittaja ei kuitenkaan pyri ajoittamaan ostojaan, vaan on aina valmis ostamaan hyvää bisnestä hyvään hintaan. Esimerkiksi Buffettin uusinta suursijoituksen kohdetta (IBM) saa varsin kohtuulliseen hintaan. • viisas raha 09/2014 7 MARKKINAT 35 miljoonaa miljonääriä Maailmassa on kaikkiaan 34,8 miljoonaa Eurooppa ei nyt kaasuta Valuutat Kyllä yrityksiä syntyy Viime viikkojen myhäily bensapumpun Kehnoista talousuutisista huolimatta miljonääriä. Miljonäärin mittayksikkönä on vieressä on peittänyt alleen sen, mitä on Suomen nettoyrityskanta kasvaa tuhansilla yhden miljoonan US-dollarin, eli nykykurs- tapahtunut ja tapahtuu luonnonkaasun yrityksillä vuodessa. silla noin 780 000 euron omaisuus. käytölle on koko Euroopassa. Miljonäärien määrän on laskenut sveitsiläis- Viime vuonna syntyi Tilastokeskuksen Eräät asiantuntijat povaavat pitkää – jopa mukaan maahan kaikkiaan 30 207 uutta pankki Credit Suisse tuoreessa Maailman parin vuosikymmenen mittaista matalan yritystä. Niitä poistui tilastoista puolestaan varallisuus 2014 –raportissaan. kaasunkulutuksen jaksoa. 27 542, joten nettokasvu oli 2665 yritystä. Eniten miljonäärejä löytyy tietysti Pohjois- ”Nyt Euroopassa ollaan samassa kulutustasossa kuin oltiin 15 vuotta sitten. mialalla, 5 024 ja lopetti 5 230, eli näkymä Yhdysvalloista 14,1 miljoonaa. Euroopassa 2010 kulutustason päästään vasta arviolta suurimmalla alalla ei ollut kovin hyvä. heitä on 11,8 miljoonaa ja Aasian - Tyynen 2030”, arvioi IEA:n (International Energy Maakunnista Uusimaa oli luonnollisesti meren alueella 5,6 miljoonaa. Yhdysvalto- Agency) ekonomisti Faith Birol Financial väkirikkaimpana myös suurin yritysmuu- jen jälkeen yksittäisistä maista eniten mil- Timesissä lokakuun lopussa. toksissa. Uudellamaalla syntyi 11 080 ja 2,04 ja Saksassa 1,96 miljoonaa. Maailman väkirikkaimmassa maassa Eurooppa kulutti parhaimpina aikoina ten liikettä oli Helsingin seutukunnassa: 10 sa, mutta käyttää sitä tänä vuonna enää 454 aloitusta ja 8804 lopetusta. 420 miljardia kuutiota. Tilanteen taustalla likuvamme itänaapuristamme Venäjästä on luonnollisesti heikko ja pitkä taloussuh- on näiden lukujen mukaan jossain määrin danne, mutta myös pyrkimys lisätä tuuli- liian ruusuinen, sillä miljonäärejä on maan energian ja aurinkoenergian käyttöä. asukaslukuun nähden hämmästyttävän Suurimpia Euroopan kaasuntoimittajia ovat Venäjä ja Norja. Luonnonkaasun vähän, 158 000. Credit Suisse ennustaa, että vuoteen lopetti 9 368 yritystä. Seutukunnista eni- noin 500 miljardia kuutiota kaasua vuodes- Kiinassa on miljonäärejä 1,1 miljoonaa. Mie- kysynnälle odotetaan apua kuitenkin 2019 mennessä miljonäärien määrä maail- vanhenevista ydinreaktoreista. Ekonomisti massa kasvaa 34,8 miljoonasta 53,1 miljoo- Birol arvioi, että eurooppalaisista ydinvoi- naan henkilöön. maloista melko moinen osa jää ”eläkkeelle” 20 seuraavan vuoden kuluessa, mikä voi merkitä taas luonnonkaasun kysynnän 1,4000 1,3800 1,3600 1,3400 1,3200 1,3000 1,2800 1,2600 1,2400 1,2200 Eniten uusia yrityksiä syntyi kaupan toi- Amerikasta 15,3 miljoonaa, joista yksin jonäärejä on Ranskassa 2,44, Englannissa Yhdysvaltain dollarin keskikurssi kuukausittain Eur/USD % Uuden asuntolainan todellinen kokonaiskorko keskimäärin kuukausittain 2,50 Eur/JPY 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 Japanin jenin keskikurssi kuukausittain 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 0,82000 0,80000 1,00 0,76000 0,74000 0,00 10/13 12/12 2/13 4/13 6/13 8/13 10/13 12/13 2/14 4/14 6/14 8/14 AL 3 kk AK 12 kk Lähde: Suomen Rahatieto KOROT Eur/SEK 9,4000 "Oletteko todella oikea kirjailija? Mikä yhteensattuma, että me tapasimme. minä puolestani olen lukenut Jos velka on veljenpoika mak- kirjan." settaessa ja veli otettaessa, saattaa seurauksena olla hyvi••••• en veljien tytärtalous. Onko totta, että vanhenevat ••••• aviopuolisot alkavat muistutMiksi Pekasta tuli nastarentaa toisiaan? gaskauppias? "On. Vaimonikin muistuttaa "Hän oli uransa valinnut." minua nykyisin joka päivä vessanpytyn kannesta ja ••••• roskapussista." 5 000 € 50 000 € pankit 3 kk % p.a 12 kk % p.a 3 kk % p.a 12 kk % p.a Aktia Pankki Oyj E 0,60 E 0,60 AsuntoHypoPankki 0,15 1,00 0,15 1,05 Bigbank 0,601,20E 1,30 Danske Bank 0,08 0,35 0,08 0,80 Evli Pankki 0,10 0,50 0,10 0,50 Handelsbanken** 0,35 0,35 0,35 0,35 Helsingin OP Pankki 0,08 0,75 0,08 0,80 Nooa Säästöpankki Oy E E 0,50 0,95 Nordea 0,15 0,65 0,200,70 S-Pankki E 0,24 0,020,38 Suupohjan Op* 0,25 1,00 0,30 1,10 ÅlandsbankenE E 0,10 0,70 *POPpankki, **sijoitustili, E ei tarjousta Pankkien määräaikaistalletustarjoukset 1.10.2014. Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.). FIM ja LähiTapiola Pankki nykyisin S-Pankki Lähde: Suomen Rahatieto viisas raha 09/2014 % Euribor 3kk ja 12 kk keskikorko kuukausittain 0,700 "Keb Ab." 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Ruotsin kruunun keskikurssi kuukausittain 9,4000 Miten tyytyväinen työhönsä on Helsinki-Tampere -moottoritietyömaan tiemestari? "Hän on suorastaan ylpeä." 8,8000 ••••• 8,6000 8,4000 Mitä mielipidekirjan tekijä arvostaa? 8,2000 0,800 12 kk euribor 0,700 0,600 3 kk euribor 7,8000 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 45,0000 ••••• "Korvaamattomia." 40,0000 0,100 "Sivuvaikutuksia." Minkälaisia työntekijöitä vakuutusyhtiöissä arvostetaan? 50,0000 0,400 0,200 ”Ennenaikaiset vaalit? Sopii! Pörssissä äänestetäänkin jokainen kauppapäivä.” 8,0000 Eur/RUB Venäjän ruplan keskikurssi kuukausittain 55,0000 0,500 Minkä niminen on maahanmuuttajan Tammisaareen perustama yritys? ••••• 9,0000 Määräaikaistalletus ••••• "Ramppikuume." 0,78000 0,50 Kirjamessuilla sanottua: Mikä on tiemestarin ammattitauti? 0,84000 kasvua. 8 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Eur/GBP Englannin punnan keskikurssi kuukausittain 0,88000 1,50 Seppo Kaisla Jos maassa onkin kasvoton omaisuus, niin asiaa tasapainottavat kaksinaamaiset poliitikot. ••••• 0,86000 2,00 VIISASTELEVA RAHA 35,0000 0,000 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 04/14 08/14 Lähde: Suomen Pankki, koonnut Suomen Rahatieto 30,0000 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto viisas raha 09/2014 9 MARKKINAT Analyysissä infrastruktuurisijoittaminen Monopolibisneksillä vakaata tuottoa TEKSTi: PEKKA AAVIKKO Infrastruktuurilla tarkoitetaan fyysistä rakennelmaa tai organisaatiota, jotka mahdollistavat yhteiskunnan ja yritysten toiminnan. Teknistä infraa ovat esimerkiksi liikenneverkot, vesilaitokset ja vesi- ja viemäriputket, satamat, lentokentät, sähköverkot sekä kaasu- ja öljyputket. I nfrastruktuuri voi olla yhteiskunnan tai yritysten omistuksessa. Viime vuosina moni valtio on halunnut edistää infrastruktuurin rakentamista houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia infra-alan hankkeisiinsa. Lisäksi moni yhtiö on myynyt infraomistuksiaan joko rahapulassa tai pyrkimyksessä nostaa oman pääomansa tuottoa. Ensimmäisestä esimerkkinä on finanssikriisin myötä tapahtunut australialaisen investointipankki Babcock & Brown'in konkurssimenettely ja jälkimmäisestä Fortumin Suomen sähköverkkojen myynti sijoittajaryhmittymälle yli 2,5 miljardilla eurolla vuoden 2014 alussa. Monopolimaista ja säänneltyä toimintaa Infraomaisuus on yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä, minkä johdosta kysyntä on vakaata. Omaisuuden tuottama kassavirta ei vaihtele kovin herkästi taloudellisen tilanteen mukaan, vaikkakin taantumassa esimerkiksi sähkön käyttö pienentyykin. Vakautta lisää infraomaisuudelle tyypillinen monopo- 10 viisas raha 09/2014 liasema, joka voi olla syntynyt luonnollisesti tai valtion sääntelyn ansiosta. Esimerkiksi Suomessa sähkönsiirtoverkon rakentaminen on luvanvaraista toimintaa, johon viranomaiset eivät myönnä kilpailevalle toimijalle lupaa. Monopolimaisessa liiketoiminnassa on luonnollista, että yhteiskunta sääntelee infrasta saatavia tuottoja. Esimerkiksi Suomessa Energiavirasto määrittelee sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle saatavan tuoton, joka riippuu muun muassa korkotasosta. Kansainvälisesti valtaosa infrastruktuurista on yhteiskunnan omistuksessa, mutta budjettiongelmista kärsivät valtiot voivat jatkossa yhä useammin haluta yksityisiä sijoittajia rahoittamaan yhteiskunnan kehitystä edistäviä hankkeita. Sääntelyn johdosta infrastruktuuria omistavien yhtiöiden kasvu on usein varsin rajattua. Kasvu perustuu uuden infran rakentamiseen, hinnankorotuksiin sekä kapasiteetin suurempaan käyttöasteeseen. Infraomaisuuden kassavirtatuotto on vakaata, joten sijoitus siihen muistuttaa siinä mielessä enemmän korkosijoitusta kuin perinteiseen yhtiöön sijoittamista. Korkosijoituksessa korko määräytyy usein velkakirjan merkitsemishetkellä ja pysyy ennallaan koko takaisinmaksuajan. Infraomaisuuden tuottaman kassavirran voi odottaa kasvavan, kun sijoitusyhtiö maksaa vain osan tuotoistaan osinkoina ja kun omaisuudesta saatavat tuotot kasvavat inflaatiotarkistusten tai kasvavan käyttöasteen ansiosta. kohteiden rakentamisen tai ostamisen velkarahalla. Toimialan yhtiöille onkin tyypillistä melko runsas velkaantuneisuus. Kun yhtiöt ovat velvoitettuja maksamaan merkittävän osan rahavirrasta osinkoina, perustuu yhtiöiden kasvu velan käyttöön sekä toisinaan myös uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseen. Helsingin pörssissä infrastruktuuriin keskittyneitä yhtiöitä lähimpänä on Fortum, joka on myynyt Suomen sähköInfrayhtiöiden erityispiirteitä verkkonsa pois ja aikoo myydä muutkin omistamanYhdysvalloissa moni infrasijoittaja on yhtiösa sähköverkot. Infrasijoituksia löytääkseen muodoltaan master limited partnership onkin käännettävä katse ulkomaisiin pörs(MLP) ja moni kiinteistösijoittaja real seihin, joista onneksi löytyy runsaasti estate investment trust (REIT). Nämä valinnanvaraa. ”Liikenneinfrastruktuuri: yhtiömuodot mahdollistavat sen, että maksulliset tiet, tunnelit, sillat, lentokentät ja rautatiet Riskit ovat poliittisia yhtiöt eivät maksa tuloveroa omistusyhteiskunnalliset palvelut ja tensa tuottamista osingoista. Ehtona Infrastruktuurin omistaminen ja energiantuotanto: sähkön yhtiömuodolle on, että merkittävä operointi on liiketoimintana lähtösiirto- ja jakeluverkot, osuus yhtiön jakokelpoisesta tulokkohtaisesti melko hyvin ennustetvoimalaitokset sekä öljy- ja sesta jaetaan osinkoina, jolloin yhtiöön tavaa, mutta infrastruktuurisijoittakaasusäiliöt” miseen liittyy silti monenlaisia riskejä ei jää paljoa rahaa kasvua varten. MLP:t erityisesti poliittiseen päätöksentekoon maksavat usein 80–90 prosenttia jakokelliittyen. poisesta kassavirrasta osinkoina. Yhtiömuodon tuoman veroedun kääntöpuolena Maakohtainen riski voi toteutua esimerkiksi on se, että MLP-muotoisten yhtiöiden ja muiden partner- valuuttakurssin heikentyessä, mikä on heikentänyt Fortuship-yhtiöiden tuloksestaan jakama raha ei ole verosopi- min tuottoja Venäjältä. Poliittinen riski voi toteutua esimusten näkökulmasta osinkoa, joten suomalainen sijoit- merkiksi jonkin energian tuotantomuodon suosimisessa taja voi päätyä maksamaan saamistaan osingoista tavan- tai kieltämisessä. Esimerkiksi GDF Suez omistaa Belgiassa omaista enemmän veroa. seitsemän ydinreaktoria, mutta Belgia on päättänyt luopua Infrayhtiöiden vakaa kassavirta mahdollistaa uusien ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä. » viisas raha 09/2014 11 MARKKINAT Liiketoiminnan rahavirta voi perustua sopimukseen, » käyttömääriin tai näiden yhdistelmään. Esimerkiksi säh- kii ryhmittelemään liiketoiminnat samaan kategoriaan sen mukaan, minkä tyyppiseen sopimukseen kyseisen köverkkoja tai kaasuputkia omistavat yhtiöt saavat usein omaisuusryhmän tulot perustuvat. Osassa Brookfield valtaosan tuloistaan siirretyn sähkön tai kaasun määrään Infrastructuren omistuksissa yhtiöllä on sadan prosentin perustuen. Nämä yhtiöt eivät hyödy tai kärsi energian hin- omistusosuus, mutta osassa se on osaomistajana. nan vaihteluista, mikäli hinnanmuutoksilla ei ole vaikuJulkiset palvelut -omaisuusluokka sisältää sähköverkkotusta energian kulutukseen. Infrastruktuurin käytöstä ja, kaasuputkia ja yhden maailman suurimmista hiilenlasperittäviä hintoja voi olla mahdollista korottaa yhteiskun- taukseen käytetyistä satamaterminaaleista. Sähköverkkonan sääntelemänä esimerkiksi inflaation mukaisesti tai jen ja kaasuputkien veloitukset ovat usein viranomaisten hinta voi määräytyä markkinoilla. Esimerkiksi satamien säätelemiä ja hiiliterminaalin sopimukset ovat pitkäaipalvelumaksut saattavat määräytyä vapaasti kysynnän ja kaisia. Lisäksi hiiliterminaalin asiakkaat maksavat vaikka tarjonnan mukaan. eivät käyttäisikään terminaalia hiilen lastaukseen. Tulot ovat siis sääntelyn, sopimusten ja toimialan luonteesta Tarkastelussa Brookfield johtuen vakaita ja pitkälle tulevaisuuteen ennustettavissa. Infrastructure Partners Yhtiön Australiassa sijaitsevan hiiliterminaalin kapasiBrookfield Infrastructure Partners (BIP) on Bermudalle teetti on täysin myyty vuoteen 2018 asti. Yhtiöllä on mahrekisteröity ja Kanadasta johdettu infrastruktuurisijoitus- dollisuus nostaa hiiliterminaalin käyttömaksuja inflaation yhtiö. Yhtiötä hallinnoi kiinteistöihin ja infrastruktuuriin mukaisesti. Yhtiö omistaa yli 10 000 kilometriä sähkönkeskittynyt omaisuudenhoitoyhtiö Brookfield Asset Mana- siirtoverkkoja Yhdysvalloissa sekä Chilessä. Yhtiöllä on sähkön- ja kaasunjakeluverkko Iso-Britanniassa, jossa gement (BAM), joka omistaa BIP:stä 28 prosenttia. sillä on 1,6 miljoonaa asiakasta sekä sähkönBrookfield Infrastructure Partners ei ole jakeluverkko Kolumbiassa, jossa sillä on yhtiömuodoltaan MLP, mutta on melko samantyyppinen yhtiömuoto, julkinen 400 000 asiakasta. ja pörssilistattu partnership. Yhtiö Ominaispiirre: tulot säänneltyjä ja ”Esittelyvideo ei joudu maksamaan tuloveroa ja korotukset pääosin inflaation mukaiDalrymple Bay toisaalta yhtiön jakama raha ei ole sia. -hiilisatamasta: verosopimusten näkökulmasta osinLiikenne-kategoriaan kuuluu 33 http://www.dbct.com. koa. Brookfield Infrastructure Partkilometrin osuus Chilessä olevasta au/what-we-do” ners jakaa MLP-yhtiöitä pienemmän maksullisesta niin kutsutusta kehäosuuden rahavirrastaan osinkoina. tiestä sekä 3200 kilometriä maksulMLP-yhtiöitä pienemmästä osingonlisia teitä Brasiliassa. Tähän ryhmään jaosta on se hyöty, että yhtiölle jää enemkuuluvat myös 5100 kilometriä rautateimän rahaa investoitavaksi kasvuun. tä Lounais-Australiassa sekä 40 prosentin Brookfield Infrastructuren liiketoiminnan osuus yli 20 satamaa omistavasta Europortssektorit ovat julkiset palvelut (engl. utilities), kuljetus ja yhtiöstä, jolla on satamat myös Raumassa ja Pietarsaaenergia. Tämä jaottelu on yhtiön itsensä tekemä ja pyr- ressa. 12 viisas raha 09/2014 Ominaispiirre: tulot riippuvat käytetyn ta. Yhtiön pääjohtajan mukaan yli 80 pro”30 kapasiteetin määrästä ja kasvavat siten senttia liiketoiminnan tuloista perusrahtisatamaa ja kyseisen alueen kansantuotteen kasvun tuvat sääntelyyn tai pitkäkestoisiin 3200 km maksuteitä mukaisesti. sopimuksiin. Yhtiön liiketoiminnan 10 500 km sähkönsiirtolinjoja Energia-kategoriaan kuuluu kaariskejä voi näistä seikoista johtuen Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sunsiirtoputkia Yhdysvalloissa sekä pitää kohtuullisen vähäisinä. rautatie- ja maakaasuverkosto Aust13 % –Osingon Arvostustaso raliassa. Liikenne- ja energia-kategovuotuinen kasvu rioissa tulot ovat usein riippuvaisia Infrastruktuuriyhtiöillä osakekoh5v aikana” viranomaisten säätelystä ja pitkistä sopitainen tulos ei kuvaa liiketoimintaa muksista, mutta liikevaihto riippuu myös kovin hyvin, sillä siihen vaikuttavat voikäytetystä kapasiteetista. makkaasti poistot ja kirjatut arvonmuutokset. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan Ominaispiirre: tulot ovat säänneltyjä, mutta vaikuta kassavirtaan eli rahaan, jonka yhtiö voi käyttää riippuvat myös käytetystä kapasiteetista. sijoituksiin tai osingonmaksuun. Tämän johdosta hyviä Yhtiökohtaiset riskit mittareita infrastruktuuriyritysten arviointiin ovat hinBrookfield Infrastructurella on muiden infrayhtiöiden nan suhde tasearvoon, liiketoiminnan rahavirta sekä osintapaan paljon velkaa, mutta sen pitäisi olla hyvin hallitta- kotuotto. vissa yhtiön vakaan liiketoiminnan johdosta. Riskinä ovat Brookfield Infrastructuren osingonjakopolitiikka on lisäksi mahdolliset eturistiriidat yhtiön toimintaa operoi- jakaa 60–70 prosenttia liiketoiminnan rahavirrasta, joten van Brookfield Asset Managementin yksityisten rahastojen nykyinen 0,48 dollarin kvartaalikohtainen osinko on yhtija pörssilistatun BIP:n välillä esimerkiksi tilanteissa, jossa ön osinkopolitiikan mukainen ja siten kestävällä tasolla. infrastruktuuriomaisuutta tulee myyntiin. Osinkotuotto kirjoitushetken noin 39 dollarin osakekursBrookfield Asset Management omistaa BIP:stä vain noin silla on 4,9 prosenttia. Inflaatiokorotusten, kapasiteetin 30 prosenttia, mutta sillä on käytännössä täysi valta yhtiön käyttöasteen nousun ja uusien investointien ansiosta osinoperatiiviseen toimintaan. Yksi riski on se, jos yhtiö hank- gon voi odottaa nousevan jatkossa. Yhtiön tavoite onkin kasvattaa osinkoaan 3–7 prosentkii uusia omistuksia maksaen niistä ylihintaa ja erityisesti tia vuosittain, mitä voi pitää realistisena tavoitteena, sillä silloin, jos se käyttää ostoihin paljon velkarahaa. Riskinä on myös se, että yhtiö hankkii osakemarkki- vuodesta 2009 lähtien yhtiön osinko on noussut keskimäänoilta rahoitusta laskemalla liikkeelle uusia osakkeita rin 13 prosenttia vuodessa. Yhtiö on ollut hyvin johdettu, liian edullisella hinnalla. Yhtiö on hankkinut rahoitusta mutta matala korkotaso on painanut osinkotuoton ennen kun on nähnyt sille tarvetta. Yhtiö on kuitenkin pitänyt veroja alle viiteen prosenttiin, joten yhtiön osakkeita ei merkintähinnan sellaisena, etteivät vanhat omistajat kärsi voi pitää erityisen edullisena, mutta ei toisaalta ylihintaipääoman keräämisestä ja yhtiö on pystynyt käyttämään sinakaan. • kerätyt pääomat tuottavasti. Kirjoittaja on analyytikko, joka julkaisee myös omaa ulkoYhtiön liiketoiminnassa kassavirrat ovat melko vakai- maille sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi viisas raha 09/2014 13 Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. KOLUMNI TIMO ROTHOVIUS Yksi Pohjoismaiden kovimmista joukkueista rahoitusmarkkinoilla United Bankers Oyj Listautumisanti NASDAQ OMX Helsinki Oy:n First North Finland -markkinapaikalle 3.–14.11.2014 Tutustu listalleottoesitteeseen ja tee osakemerkintäsi osoitteessa: unitedbankers.fi/listautumisanti United Bankers 0yj • Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki • puh. 09 2538 0320 • sijoita@unitedbankers.fi • www.unitedbankers.fi Onko öljystä sijoituskohteeksi? R aaka-aineet tarjoavat mielenkiintoisen hajautusmahdollisuuden osakesijoittajalle. Valitettavasti niiden hinnat kuitenkin liikkuvat enemmän tai vähemmän teollisuuden syklien mukana, joten hajautus ei ole kovin tehokas. Kulta lienee sijoittajille tutuin raaka-aine, mutta tarkastellaan tässä vaihteeksi öljyä, mihin on helppo sijoittaa suoraan futuurien, ETF:n, tai välillisesti öljyteollisuuden osakkeiden, kautta. Öljyn hinta on ollut viime aikoina selvässä laskussa. Esimerkiksi vähärikkisen Pohjanmeren öljyn, ns. Brent-laadun dollarihinta on pudonnut kesäkuusta tasolta 110 lokakuun lopun noin 85:een, eivätkä futuurit ennakoi hintoihin minkäänlaista nousua edes vuosikymmenen lopulle. Toinen tunnettu laatu, West Texas Intermediate (WTI) on nykyään jopa jonkin verran halvempaa, vaikkei ominaisuuksiltaan ole Brentiä huonompaa. Ero syntyi vuonna 2011, pääasiassa Pohjois-Amerikan liuskeöljytuotannon myötä, jonka kannattavuusraja eri arvioiden mukaan on 30-70 dollaria barreli. Itse asiassa Yhdysvaltain öljyntuotanto, jonka vielä jokin aika sitten ennustettiin loppuvan kokonaan, on nyt noussut samalle tasolle kuin missä se oli 25 vuotta sitten. Yhdysvaltain öljyntuonti suhteessa kulutukseen onkin pudonnut kymmenessä vuodessa puoleen, 60:sta 30 prosenttiin, ja lasku jatkuu. Öljyn kulutuksen kasvukin on OECD-maissa painunut nollaan, ja pitkäaikainen trendi on selvästi laskeva, mitä se oli jo ennen nykyistä taantumaa. OECD:n ulkopuolisissa maissa kasvua edelleen on, mutta vain vähän eli pari prosenttia vuodessa. Toisaalta monet öljyntuottajamaat, niin Saudi-Arabia kuin Venäjäkin, ovat täysin riippuvaisia öljytuloista. Niiden budjetit on sitä paitsi laadittu nykyistä korkeammille öljynhinnoille. IMF on ennustanut jopa Saudien budjetin jäävän ensi vuonna alijäämäiseksi! Siitä huolimatta, esimerkiksi syyskuussa öljynviejämaiden järjestö OPEC kasvatti tuotantoaan eniten 13 kuukauteen. Saudi-Arabia onkin ilmoittanut, että tuotantoa ei leikata hinnanpudotuksesta huolimatta. Tämän syksyn pudotus öljynhinnassa näyttääkin poliittiselta, tarkoitushakuiselta päätökseltä, edellä luetellut seikat lähinnä mahdollistivat sen. Ensinnäkin, öljyruuvi on länsimaiden näkökulmasta tehokkain ”pakote” Venäjää kohtaan. Myös taloustilanne on sellainen, että öljyn hinnan alentumisesta saatava tuki on tervetullut, siitäkin huolimatta että Yhdysvaltain sisällä öljyteollisuuslobbarit yrittävät vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Länsimailla on siten ollut hyvä syy painostaa, tai houkutella, Persianlahden maita mukaan. Saudi-Arabialla on lisäksi omiakin perusteita öljyn hinnan alentamiselle, kuten Lähi-idän tilanne Syyrian kriiseineen, sekä maailmanlaajuinen markkinaosuuksista taisteleminen. Viimeksi mainittu on Saudien virallinen selitys alhaiselle hinnalle. Öljyn hinta tuskin enää laskee nykyisestä, koska 85 dollarin tasokin riittää mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Marraskuun 27. päivä pidetään seuraava OPEC-kokous, jossa vaikeuksiin ajautuneet jäsenmaat, kuten Libya ja Venezuela, vaativat korkeampia hintoja. Näihin vaatimuksiin tuskin suostutaan. Toisaalta on epätodennäköistä, että öljyn hinta tulevaisuudessakaan nousee oleellisesti. Tarjonta ei vähene, mutta kysynnän kasvu hidastuu ja kääntynee ennen pitkää negatiiviseksi, kun öljystä pyritään eroon erityisesti ympäristösyihin vedoten. • viisas raha 09/2014 15 BAROMETRI Osakemarkkinoiden kehitys seuraavan kuuden kuukauden aikana Miten uskot osakemarkkinoiden kehittyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana (Kaikki vastaajat n= 2 707) Sijoittajat synkkinä: TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN GRAAFIT: Sijoittajabarometri 2014: Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö, Viisas Raha, Tietoykkönen Oy Euroalueen ja Suomen epävakaa talous ei ole jyrkästi vaikuttanut sijoittajien omaan käyttäytymiseen. Sen sijaan odotukset Suomen talouden kehittymisestä ovat romahtaneet dramaattisesti. U uden sijoittajabarometrin mukaan yli puolet vastaajista kertoi lisänneensä sijoituksiaan pörssiosakkeisiin viimeisen puolen vuoden aikana ja vielä useampi aikoo kasvattaa osakesalkkuaan myös seuraavan kuuden kuukauden aikana. Näin siitä huolimatta, että selkeä enemmistö uskoo Suomen talouden sukeltavan. Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö ja Viisas Raha - lehti teettivät järjestyksessään toisen Sijoittajabarometrin. Sen kohteena olivat Osakesäästäjien Keskusliiton 16 viisas raha 09/2014 jäsenet, sekä Pörssisäätiön uutiskirjeen saajat. Aineisto kerättiin internetissä 10.9.– 30.9.2014 välisenä aikana. Lisäksi barometrissa kysyttiin näkymistä nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen Vuokranantajat ry:n jäseniltä, joten vastauksia kertyi kaikkiaan 3 598 sijoittajalta. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy. Ensimmäinen Sijoittajabarometri tehtiin keväällä 2014 ja tulokset julkistettiin huhtikuussa Viisas Raha -lehden numerossa 3. Sijoitusbarometri osoittaa selkeästi, että sijoittajat ovat kasvattaneet salkuissaan ennen kaikkea sijoitusrahasto-osuuksia. Myös kaikkia muita sijoitustuotteita on lisätty, mutta lisäykset viime talven baro- metriin verrattuna ovat pienempiä. Esimerkiksi pörssiosakkeiden saldoluku oli nyt 31 plussalla (keväällä 49). Saldoluvussa myynnit on vähennetty ostoista. Varoja on myös siirretty parkkiin pankkitalletuksiin. Osakesalkkuaan kasvattaneiden määrä on kuitenkin melko suuri, yli puolet vastaajista, kun runsas viidennes on keventänyt pörssisijoituksiaan. Rahasto-osuuksiaan on kasvattanut 42 prosenttia, vähentänyt kymmenes. Perinteiset alat kiinnostavat Asuntorahastot ovat sijoittajien suosiossa. Peräti 41 prosenttia on ostanut niitä lisää, ja Sukupuoli Ikäryhmä Alle 10 000 euroa (n=94) Sijoitusten arvo (ilman oman kodin arvoa) sukeltaa jyrkästi 34 35 30 40 35 32 27 -41 10 000–29 999 euroa (n=209) -19 30 000–99 999 (n=515) 43 -25 100 000–499 999 euroa (n=1 045) 33 33 -24 33 -23 500 000–1 milj. euroa (n=332) Yli 1 milj. euroa (n=256) Kokemus sijoittamiseen liittyvissä asioissa Suomen talous Vastaajista 42% arvioi Kaikki (n=2 707) osakemarkkinoiden -24 pysyvän ennallaan seuraavien 6 kk:n aikana. Mies (n=2 215) -23 Joka kolmas vastaaja (34%) arvioi osakeNainen (n=459) markkinoiden nousevan -29 seuraaavien 6kk:n aikana. Alle 30 vuotta (n=106) Joka neljäs (24%) -25 puolestaan arvioi 30–59 vuotta (n=1 247) osakemarkkinoiden -24 laskevan tulevan puolen vuoden aikana. +60 vuotta (n=1 328) -23 39 -19 Alle kaksi vuotta (n=36) 36 -39 2…5 vuotta (n=271) -23 35 6–10 vuotta (n=422) -24 34 Yli 10 vuotta (n=1 963) -24 34 -80 -60 -40 -20 Laskee kahdeksan prosenttia on ollut myyntipuolella. Asuntorahastot eivät olleet mukana edellisessä barometrissä. YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas piti viime Viisaan Rahan numeron haastattelussa asuntorahastoja tervetulleena lisänä asuntorakentamista vauhdittamaan. Sijoituksiaan listaamattomiin yrityksiin on lisännyt 15 prosenttia vastaajista, kun neljä prosenttia on niitä myynyt. Listaamattomien yritysten osinkojen kevyellä verokohtelulla ei juurikaan ole ollut vaikutusta päätöksiin. Listaamattomia yrityksiä ei ehkä tunneta kovin hyvin. Kasvuyhtiöiden First North -listan yrityksiin on sijoitettu vähän. Moni kuitenkin harkitsee sijoittamista niihin. Perinteiset toimialat kiehtovat sijoittajia. Kiinnostavimpana nähdään pankit ja rahoitus, konepajat sekä lääketeollisuus ja terveydenhuolto Vähiten kiinnostivat mediasektori, kaivosteollisuus, kauppa ja muut kulutuspalvelut, rakennusteollisuus ja muu perusteollisuus. Kaksi kolmesta lisääosakesalkkuaan Keväällä talouden ilmapiiriin oli virinnyt toiveikkuutta. Kriisimaissa tapahtui hyvää kehitystä. Esimerkiksi Espanja kertoi rohkaisevista talouden kasvuluvuista. Moni saattoi kuvitella, että laman selkä on tai- 0 20 40 60 % Nousee tettu. Tämä on kuitenkin osoittautumassa harhaksi, kuten tohtori Jari Järvinen tässä lehdessä sanoo. Herkkä tilanne ei kuitenkaan sijoittajia ainakaan lyhyellä sihdillä pelota, vaan liki kaksi kolmesta aikoo kasvattaa osakesalkkuaan. Kolmannes aikoo ostaa lisää rahasto-osuuksia. Liki viidennes aikoo laittaa varojaan parkkiin pankkitalletuksiin, mutta saman verran aikoo niistä irrottaa säästöjään. Vastaajista 42 prosenttia uskoo osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Kolmannes arvioi nousun jatkuvan, kun neljännes uskoo laskutrendiin. viisas raha 09/2014 17 » BAROMETRI Suomen kansantalouden kehittyminen seuraavan kuuden kuukauden aikana Osakemarkkinoiden kehitys seuraavan kuuden kuukauden aikana Saldoluku min. -100..max +100 (kasvaa - supistuu) -57 -62 -63 -4 -58 30–59 vuotta (n=1 247) -7 -55 +60 vuotta (n=1 328) -12 -66 Alle 10 000 euroa (n=94) 10 000–29 999 euroa (n=209) -14 -56 -5 -59 30 000–99 999 (n=515) -11 -54 100 000–499 999 euroa (n=1 045) -9 -44 -59 2…5 vuotta (n=271) 6–10 vuotta (n=422) -9 -55 -6 -57 Yli 10 vuotta (n=1 963) -80 -70 -60 -10 -50 -40 -30 2/2014 (n=2 707) Näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet dramaattisesti verrattuna talven barometriin ja noudattavat hyvin viime aikojen talousuutisia huonoista kasvunäkymistä. Peräti 62 prosenttia arvioi Suomen talouden sukeltavan ja vain viisi prosenttia uskoo kasvun piristyvän. Maailmatalouden suhteen ollaan toiveikkaampia. Oman talouden arvioidaan säilyvän kutakuinkin ennallaan. Talouden sykleillä ei näyttäisi olevan paljonkaan vaikutusta enemmistön sijoitus- 18 viisas raha 09/2014 päätöksiin. Noususuhdanne ei 64 prosentin mielestä vaikuta suuntaan tai toiseen; 23 prosenttia lisäisi tuolloin sijoituksiaan. Yli puolet ilmoittaa, että laskusuhdanne ei liioin vaikuta sijoituspäätökseen, mutta liki kolmannes lisäisi tuolloin sijoituksiaan - todennäköisesti sen vuoksi, että laskusuhdanteessa on helpompi löytää edullisia ostokohteita. Venäjä ei vaikuta Kevään jälkeen Venäjän tilanne on pakotteiden vuoksi kärjistynyt. 55 prosenttia vastaajista kuitenkin sanoo, että se ei ole -20 -10 0 % 1/2014 (n=1 991) vaikuttanut sijoitustoimintaan. Joka seitsemäs on kasvattanut Venäjä-salkkuaan ja joka viidennes on vähentänyt Venäjästä riippuvaisia sijoituksia. Sijoitusasunnot kiinnostavat Sijoittajabarometrissä selvitettiin Suomen Vuokranantajien jäsenten sijoituskäyttäytymistä. Odotetusti valtaosa vastaajista (80 prosenttia) sijoittaa tällä hetkellä sijoitusasuntoihin tai – kiinteistöihin. Asunto- ja kiinteistösijoittamisen ohella yleisimmät sijoituskohteet ovat oma koti ja kesämökki 35 30 40 35 32 27 10 000–29 999 euroa (n=209) -19 30 000–99 999 (n=515) 43 -25 33 33 -24 33 -23 500 000–1 milj. euroa (n=332) Yli 1 milj. euroa (n=256) -13 34 -41 100 000–499 999 euroa (n=1 045) -14 Alle kaksi vuotta (n=36) Suomen näkymät heikentyneet jyrkästi Alle 10 000 euroa (n=94) -59 Yli 1 milj. euroa (n=256) » Usko Suomen kansantalouden kasvuun on selvästi heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. -5 -52 500 000–1 milj. euroa (n=332) Usko Suomen kansantalouden kasvuun on selvästi heikompaa kuin usko oman talouden tai maailmantalouden kasvuun. Ikäryhmä Ikäryhmä Alle 30 vuotta (n=106) Sijoitusten arvo (ilman oman kodin arvoa) -22 Sijoitusten arvo (ilman oman kodin arvoa) Nainen (n=459) Kokemus sijoittamiseen liittyvissä asioissa -8 Sukupuoli Mies (n=2 215) Vastaajoista 42% arvioi Kaikki (n=2 707) osakemarkkinoiden -24 pysyvän ennallaan seuraavien 6 kk:n aikana. Mies (n=2 215) -23 Joka kolmas vastaaja (34%) arvioiosakeNainen (n=459) markkinoiden nousevan -29 seuraaavien 6kk:n aikana. Alle 30 vuotta (n=106) Joka neljäs (24%) -25 puolestaan arvioi osakemarkkinoiden 30–59 vuotta (n=1 247) -24 laskevan tulevan puolen vuoden aikna. +60 vuotta (n=1 328) -23 -10 -56 Kokemus sijoittamiseen liittyvissä asioissa Sukupuoli Kaikki (n=2 707) Miten uskot osakemarkkinoiden kehittyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana (Kaikki vastaajat n= 2 707) 39 -19 Alle kaksi vuotta (n=36) 36 -39 2…5 vuotta (n=271) -23 35 6–10 vuotta (n=422) -24 34 Yli 10 vuotta (n=1 963) -24 34 -80 -60 -40 ”Myös asuntosijoittaja haluaa hajauttaa sijoituksiaan ja toimii usein lisäksi osakemarkkinoilla”, sanoo Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. -20 Laskee (59 prosenttia), pankkitalletukset (53 prosenttia), rahasto-osuudet (50 prosenttia) sekä pörssiosakkeet (49 prosenttia). Asunto- ja kiinteistösijoittajista joka neljäs kertoi kasvattaneensa sijoitusasunto- ja sijoituskiinteistösijoituksiaan viimeisen puolen vuoden aikana. Runsas kolmannes kertoi kasvattaneensa asuntorahastosijoituksiaan viimeisen kuuden kuukauden aikana. Vastaajista viidennes aikoo kasvattaa sijoituksiaan asuntoihin tai muihin sijoituskiinteistöihin tulevan vuosipuoliskon aikana. Yleisimmin sijoitetaan yksiöihin (69 pro- 0 20 40 60 % Nousee senttia) ja kaksioihin (57 prosenttia). Sijoituskohteet valitaan ennen kaikkea pitkäaikaista vuokralle laittamista ajatellen (92 prosenttia). Muita perusteita ovat asunnon kunnostus ja edelleen myynti sekä sijoitussalkun optimointi. Asuntosijoittamisen kannalta selvästi kiinnostavin kaupunki on Helsinki, näin 41 prosentin mielestä. Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku ovat samassa luokassa noin kymmenesosan mielestä. Parisen prosenttia pitää Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkeja kiinnostavina. viisas raha 09/2014 19 » BAROMETRI » Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva kiinnittää huomiota siihen, että asuntosijoittajat ovat melko laajasti mukana myös osakemarkkinoilla. Näin haluttaneen hänen mukaansa tasapainottaa riskiä ja hajauttaa sijoitussalkkua. Mia Koro-Kanervan mielestä on luonnollista, että asuntosijoittajista lähes puolet piti Helsinkiä kiinnostavimpana alueena. ”Asuntosijoittajista suuri osa asuu pk-seudulla, he tuntevat alueen ja kokevat riskit siellä pienimmiksi. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Rovaniemellä tuotto saattaa olla jopa tuplasti suurempi kuin Helsingissä. Alueen tuntemus on erittäin tärkeää.” Sijoitusasunto ja muut sijoituskiinteistöt Oma koti/kesämökki ym. (oma käyttö) 80 59 Pankkitalletukset 53 Rahasto-osuudet 50 Pörssiosakkeet 49 Sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset Muu (esim. arvotaide, keräilyesineet jne,) 20 19 15 Metsä ja muut maa-alueet Listaamattomien yhtiöiden osakkeet 11 Muut finanssi-instrumentit 10 Asuntorahastot 6 PS-tili 5 0 10 Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella, Matti Keloharju sanoo. 20 30 40 50 60 Muutokset sijoituksissa viimeisen kuuden kuukauden aikana Onko omistuksissasi/sijoituksissasi tapahtunut muutoksia viimeisen kuuden kuukauden aikana? (Vastaajat, jotka ovat sijoittaneet nyt tai aiemmin ko, sijoituskohteeseen.) Pörssiosakkeet (n=2 619) -22 Pankkitalletukset (n=2 079) -20 Rahasto-osuudet (n=2 123) 53 32 -10 Asuntorahastot (n=359) 42 -8 PS-tili (n=259) 41 -5 Sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset (n=918) 30 27 Listaamattomien yhtiöiden osakkeet -5 Noin viidennes on pienentänyt -10 osakkeiden ja/tai pankkitalletusten -2 osuutta sijoituksissaan -6 viimeisen 6kk:n aikana. -4 15 Metsä ja muut maa-alueet (n=785) -3 13 Oma koti/kesämökki ym. (oma käyttö) (n=1 995) -2 13 Muut finanssi-instrumentit (n=987) Muu (esim. arvotaide, keräilyesineet jne,) (n=662) Sijoitusasunto ja muut sijoituskiinteistöt (n= 1 197) -60 -40 -20 Olen pienentänyt sijoituksiani 20 viisas raha 09/2014 KUVA TIMO PORTHAN Sijoituskohteet (Tällä hetkellä ko. kohteeseen sijoittavien %-osuudet) Suomen Vuokranantajat (n=891) 19 25 18 0 20 Yli puolet vastaajista on kasvattanut pörssiosakesijoituksiaan viimeisen 6 kk:n aikana. 40 Olen kasvattanut sijoituksiani 60 80 % 70 80 90 100 % Sijoittajan käyttäytymistä tutkinut professori Matti Keloharju: Varakkaat ja iäkkäät suosivat suoria sijoituksia Yksityisillä sijoittajilla on tapana ostaa osakkeita, joiden kurssi on laskenut. Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella, sanoo professori Matti Keloharju. Olette niittänyt mainetta yhdistämällä psykologisia tekijöitä perinteiseen rahoitusteoriaan. Mikä vaikuttaa sijoituspäätöksessä? ”Sijoittajan kannattaa ensiksi tehdä selväksi itselleen se, mikä sijoitustoiminnan tavoite on. Onko tavoitteena sijoitussalkun pitkäjännitteinen, maksimaalinen kasvattaminen oman riskitoleranssin puitteissa? Vai onko tarkoituksena käyttää ainakin osa sijoitussalkusta ”pelaamiseen”, jossa sijoituskohteista oppiminen, sijoittamisesta saatava jännitys ja mahdollisuus suurempiin voittoihin ovat merkittävässä asemassa? Jos tavoite on sijoitussalkun pitkäjännitteinen, maksimaalinen kasvattaminen, sijoittajan kannattaa huolehtia erityisesti seuraavista asioista: 1) Salkun hyvä hajauttaminen, 2) Sijoittaminen mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Tällainen sijoittaminen on usein varsin tylsää – mahdollisuudet suuriin voittoihin vähenevät – mutta vastapainoksi myös sijoitussalkun arvo todennäköisesti kehittyy suotuisammin ja tasaisemmin. Myöskään ´pelaamismotivaatioon´ ei tarvitse suhtautua kielteisesti. Vaikka tuotto ei tällä tavalla välttämättä maksimoituisi, jännityksestä ja muista sijoittamiseen liittyvistä positiivisista elämyksistä saatava ilo voi olla suurempi kuin tuotto, jonka sijoittaja menettää optimaaliseen salkkuun nähden. Tällaisia elämyksiä voi saada aikaan pienemmälläkin salkulla. Suuri osa suomalaisten osakesalkuista on melko pieniä, enintään muutaman tuhannen euron suuruisia, joten pelaamisesta saatava ilo saattaa olla monelle sijoittajalle merkittävä syy sijoittaa osakkeisiin. Sijoittajan täytyy vain muistaa, että hänellä tulee olla varaa tarvittaessa menettää merkittävä osa ´pelikassastaan .” Sijoittajabarometrissä vastauksissa oli merkittäviäkin eroja eri vastaajaryhmien kesken. Mistä tämä kertoo? Noudattaako tämä muiden vastaavien tutkimusten tuloksia; onko esimerkiksi tyypillistä, että varakkaammat ovat optimistisempia tulevaisuuden suhteen? Myös monet nuoret näyttivät myös olevan keskimääräistä selvästi optimistisempia? ”Jännä tulos. En tiedä, onko muualla saatu vastaavaa tulosta. Ehkäpä varakkaammat vastaajat projisoivat omaa talouttaan maailmantalouteen. He nimittäin ovat sitä mieltä, että myös heidän oma taloutensa kehittyy positiivisemmin. Sama idea soveltuu myös nuoriin, alle kolmekymppisiin vastaajiin. Heidän optimistisuus omasta taloudestaan johtunee siitä, että heidän tulonsa tyypillisesti kasvavat vahvasti uran alkuvaiheessa.” Barometrissä näkyy tämän vastaajajoukon korostunut kiinnostus suoriin osakesijoituksiin. Tämä johtunee valitusta kohderyhmästä (Osakesäästäjiviisas raha 09/2014 21 » BAROMETRI en jäsenet ja Pörssisäätiön uutiskirjeen lukijat). Minkälaisia tuloksia muissa vastaavissa tutkimuksissa on saatu? ”Tutkimuksessani Mutual fund and share ownership in Finland (tehty yhdessä Samuli Knüpferin ja Elias Rantapuskan kanssa) havaittiin, että sijoitusrahastot ohittivat suoran osakesijoittamisen suosiossa jo lähes kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksemme ei perustu kyselyyn vaan verottajalta saatuun rekisteriaineistoon. Sen mukaan suoria osakesijoituksia suosivat muun muassa miehet ja varakkaat, iäkkäämmät ja suurissa kaupungeissa asuvat henkilöt.” Talouden laskusuhdanne näyttäisi jopa hieman kasvattavan kiinnostusta tehdä uusia sijoituksia. Ylipäätään lasku- ja noususuhdanne eivät vaikuta paljon sijoituspäätöksiin. Onko tämä tyypillistä ja mistä se kertoo? ”Yksityisillä sijoittajilla on tapana ostaa osakkeita, joiden kurssi on laskenut. Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella. Sijoittajat eivät sen vuoksi välttämättä näe laskusuhdannetta pahana asiana, vaan pikemminkin tilaisuutena tehdä edullisia ostoksia.” ”Tämä nollakorkojen maailma on kokeilua? Luodaanko sen avulla kasvua? En usko.” KUVA TIMO PORTHAN » Jos mikä tahansa maailmantaloutta varjostavista isoista riskeistä realisoituu, seurauksena on osakkeiden laaja-alainen laskukierre, Jari Järvinen pelkää Kuka? Matti Keloharju on toiminut Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professorina vuodesta 1999. Kuluvan vuoden alussa hän sai tunnustusta, kun hänet kutsuttiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Eero Kasanen -professuuriin. Keloharjun mielenkiinnon kohteena on erityisesti sijoittajakäyttäytyminen, jonka saralla hän on maailman johtavia tutkijoita. Sijoittajakäyttäytymisen tutkimuksissa tehdään johtopäätöksiä sijoittajan käyttäytymisestä joko epäsuorasti esimerkiksi arvopaperien tuottoja tai kaupankäyntiaktiivisuutta koskevasta datasta tai tutkimalla suoraan, miten sijoittajaryhmät tai parhaassa tapauksessa yksittäiset sijoittajat käyttäytyvät, Keloharju sanoo. 22 viisas raha 09/2014 Talouden näkymät synkentyvät ”Osakkeet alipainoon” Tunnelin päässä näkynyt valo on harhaa. Vakauden paluu on osoittautumassa illuusioksi. Finanssikriisistä alkaneelle euroalueen hitaan kasvun jaksolle ei loppua näy. Suhdannesyklit ovat nopeita ja taantumat tulevat tuplatiheydellä ilman, että työttömyys ehtii laskea merkittävästi Näin synkkänä näkee taloushorisontin LähiTapiolan Varainhoidon pääekonomisti, tohtori Jari Järvinen. Vielä muutama kuukausi sitten optimismi oli vallannut alaa. Kriisimaat, kuten Espanja ja Portugali raportoivat taloudellisesta kasvusta, niiden valtionlainojen korot laskivat, ja Portugali irtautui pelastusohjelmista. Sijoittajat olivat saaneet hyviä tuottoja, kun ne olivat ostaneet näiden maiden velkapapereita. Monet jo hurrasivat, että kriisi on selätetty. Järvinen ei usko juhlien jatkuvan. Lainaraha on taas kallistunut näissä maissa. Riskinä on, että velkakriisi kärjistyy uudelleen, jos Euroopan keskuspankki EKP ja poliitikot eivät toimi päättäväisesti. EU-maat huutavat Saksaa apuun, jotta se käynnistäisi kulutuskysynnän ja investoinnit. Tähän maan poliittinen johto ei ole taipunut, onhan maa itse lähes taantumassa. Kriisi on ollut niin paha, että jokainen toivonpilkahdus on nähty voittona. LähiTapiolan Jari Järvinen muistuttaa perusasioista: Euroalueen suhdanteet ovat jälleen kääntyneet heikkenevälle uralle eikä mitään merkkejä ole siitä, että kovaa maata olisi jalkojen alla. Järvinen päinvastoin uskoo, että talouden kehitys pysyy odotettuakin heikompana ensi vuonna. Osakkeet yliarvostettuja Sijoitusmarkkinoilla tämä merkitsee Järvisen mukaan sitä, että korvaus osakeriskin ottamisesta ei ole tällä hetkellä riittävä: ”Historiallisen kevyt rahapolitiikka on näkynyt osakkeiden viisi vuotta kestäneenä nousuna. Näin ei välttämättä enää jatku. Osakekurssien yliarvostus puoltaa niiden alipainotusta. Koska ensi vuodenkin näkymät jäänevät odotettua heikommiksi, osakkeet ovat nousseet liian kalliiksi sekä suhdanneodotuksiin että firmojen odotettavissa oleviin tuloksiin nähden. Osakkeiden hinnat eivät heijasta riittävästi odotettavissa olevia huonoja uutisia.” Järvisen mielestä tämä puoltaa osakeriskin pienentämistä ja siirtymistä ”hyökkäyspelistä puolustuspelaamiseen”, missä pääoman turvaamisen tavoite ajaa tuottojen haun edelle, käytännössä siirtymistä vähäriskisiin korkosijoituksiin. Kun finanssikriisi levisi Yhdysvalloista muualle maailmaan 2008 lopussa, keskuspankit painoivat nopeassa tahdissa ohjauskorkoja alas torjuakseen taantumaa. Finanssikriisin ja euroalueen velkaongelmien kärjistyttyä ohjauskorot on painettu lähelle nollaa ja markkinoille on kylvetty tuhansia miljardeja dollareita ja euroja ilmaista rahaa, mutta nousukausi ei vain ole alkanut. ”Yhdysvalloissa kasvu on virinnyt, mutta maa ei yksin pysty kiihdyttämään vauhtiaan. Käy pikemminkin niin, että Euroopan ja Japanin huonot näkymät vetävät senkin mukanaan. On jopa mahdollista, että odotettavissa oleva Amerikan keskuspankin Fedin koronnostosykli muuttuu uudeksi elvytyskierrokseksi nimeltä QE4” Velat ja deflaation pelko jarruttavat kasvua Järvinen luettelee viisi tekijää, jotka jarruttavat talouden kasvun alkamista: velkaantuminen, velkojen takaisin maksu, velkojen uudelleen järjestelyt, deflaatio ja väestön ikääntyminen. ”Tämä nollakorkojen maailma on kokeilua? Luodaanko sen avulla kasvua? En usko. Sen sijaan finanssi-inflaatio on kiihtynyt, kun korot ovat laskeneet ja varallisuusarvot, kuten osakkeet ovat kallistuneet. Ihmiset kokevat olevansa vauraampia, mutta tämä ei heijastu riittävästi kulutukseen.” Lääkkeeksi on tarjottu oman valuutan kurssin heikentämistä. ”EKP on tätä epätoivoisesti yrittänyt lupauksellaan tukea velkamaita markkinoilla ja saanut euron arvon laskemaan. Seurauksena voi kuitenkin olla valuuttasota, sen ainekset ovat kasassa. Jos euron heikentäminen jatkuu, USA ja Japani aloittavat uuden määrällisen elvytyksen painaakseen oman valuuttansa kurssia alas. Valuuttojen muutokset ovat nollasummapeliä,” Järvinen sanoo. Sijoittajalle heikko suhdanne tietää yleensä osakkeiden alituottoa ja vahvistuva talous ylituottoa. Siksi LähiTapiolassa osakkeet ovat alipainossa. Näin varsinkin nyt, kun tunnelma markkinoilla on heikentynyt, riskinottohalukkuus pienentynyt ja pelkokerroin kohonnut. Edellisen kerran vastaava tilanne koettiin 2007 ja 2011. Osakkeisiin palattiin takaisin 2009 ja 2012, Järvinen sanoo. Uhkaako valuuttasota? Geopoliittisesti kauppasodan ainekset ovat kärjistyneet. Venäjä kärsii, jolloin yksi kasvutalous on poissa pelistä. Deflaatiotilanteessa nykyiset velkatasot olisivat katastrofaalisen hankalat. Valuuttasota voi alkaa Amerikan, Euroopan ja tai Aasian kesken ja välillä. Kiinan talouden todellinen tila on arvoitus. Optimistit odottavat pehmeää laskua ja että päättäjät ovat ajan hermolla ja alkavat tarvittaessa elvyttää. ”Jos mikä tahansa näistä riskeistä realisoituu, seurauksena on osakkeiden laajaalainen laskukierre”, Järvinen pelkää. Suomi on suistunut kovempaa laskukierteeseen kuin kilpailijamaamme. Ukrainan kriisi ja Venäjän kaupan vaikeudet iskevät meitä kovaa. Suomen kilpailukykyä rasittaa eritoten kantokykyymme nähden liian iso julkinen sektori. Teollisuuden kilpailukyky on Järvisen mielestä kunnossa reaalisella valuuttakurssilla mitattuna. Nykyisessä teollisuuden rakennemuutoksessa vanhakantainen d-vitamiinikaan ei tosin auttaisi. Sisäinen devalvaatio sen sijaan olisi tarpeen, Järvinen sanoo. • viisas raha 09/2014 23 VARAINHOITO Yksilöllinen varainhoito 2014 osa II Sijoittaja janoaa Suomi-tietoa ”Ainoa tapa asiakkaalle selvittää todelliset kulut on kysyä, paljonko maksoin viime vuonna palkkiokuluja kaiken kaikkiaan.” Osakesäästäjät haluavat käyttää kotimaisten finanssiyhtiöiden palveluita ja arvostavat eniten suomalaisia sijoituskohteita käsittelevää tutkimusta. TEKSTI: HELENA RANTA-AHO KUVA: TIMO PORTHAN O sakesäästäjistä yli 80 prosenttia pitää kotimaisia sijoituskohteita käsittelevää tutkimusta tärkeänä osana sijoituspalvelua. Yleistä talouden tilaa luotaavaa tutkimusta arvostetaan myös, mutta ulkomaiset sijoituskohteet ovat selvästi vähemmän tärkeitä. Kotimaisuus on palveluntarjoajillekin valtti. Melkein 70 prosenttia vastaajista ostaa finanssipalveluita mieluiten suomalaiselta finanssiyritykseltä. Tutkimus ei tosin kerro, pitävätkö vastaajat esimerkiksi Nordeaa kotimaisena toimijana vai ei. Tiedot ilmenevät Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksesta, johon osallistui elokuussa 2 151 Osakesäästäjien jäsentä. Tässä jutussa esitetyt tiedot perustuvat niiden 1 726 jäsenen vastauksiin, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluita. Niitä käyttävien vastaajien kyselytulokset kerrottiin Viisas Raha –lehden edellisessä numerossa syyskuussa. Suomalaisiin sijoituskohteisiin keskittyvän sijoitustutkimuksen suosio ei yllätä, kun ottaa huomioon, että vastaajat koostuivat osakkeista kiinnostuneista yksityissijoittajista. Heitä ajatellen on kuitenkin harmillista, että entistä harvempi varainhoitaja tarjoaa sijoitustutkimusta. Luontevalta tuntuu sekin, että Suomitutkimus ohittaa tärkeydessä ulkomaat. Moni sijoittaa suoraan suomalaisiin osakkeisiin, mutta käyttää rahastoja, kun sijoittaa ulkomaille. Finanssimarkkinoiden tutkimukseen 24 viisas raha 09/2014 keskittynyt KTT Pekka Puustinen huomauttaa, että Suomi-innostusta tukevat myös tunteet: ”Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa asuva haluaa sijoittaa siellä toimiviin yrityksiin, vaikka niiden tuoton ja riskin suhde ei olisi markkinoiden paras. Kotimaisen tai paikallisen yrityksen valitseminen on tiedostettu tai tiedostamaton tapa ilmaista, että kuuluu joukkoon. ” Hänellä on tarjota järkeen käyvät perustelut myös kotimaisten finanssiyhtiöiden suosiolle: ”Toimija, josta saa helposti tietoa omalla kielellä, mielletään turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi Suomen finanssisektori on hyvässä kunnossa.” Tervetuloa finanssimaailman Trip Advisor Melkein kaikki vastaajat katsovat, että sijoitusasioita pitää voida hoitaa sähköisesti. Se on selvästi palvelu, jota ilman finanssipalveluntarjoaja ei enää pärjää. Tulokset yllyttävät myös tuotekehitykseen: Lähes puolet vastaajista ilahtuisi sähköisistä palveluista, jotka toimisivat finanssimarkkinoilla kuin suositut matkailusivustot (esimerkiksi Trip Advisor), joilta voi lukea toisten matkailijoiden arvioita kohteista ja hotelleista. Kiinnostavaa on, että naiset olivat selvästi miehiä innostuneempia jakamaan kokemuksia sijoitustuotteista ja -palveluista. Puustiselle naisten innostus on iloinen yllätys: ”Tutkimusten mukaan naiset pitävät sijoituksiaan yleisesti ottaen pidempään ja käyvät vähemmän kauppaa kuin miehet. Tämä tukisi näkemystä, jonka mukaan naiset eivät olisi yhtä kiinnostuneita seuraamaan sijoitusalan ilmiöitä kuin miehet, mutta näin ei näytä tämän selvityksen perusteella olevan – ja hyvä niin.” Hieman pienempi joukko vastaajista ilmoittautui halukkaaksi maksamaan sähköisistä tietolähteistä ja työkaluista, jotka auttaisivat varojen omatoimisessa hoitamisessa. Tässä osat vaihtuivat: miehet olivat näistä palveluista naisia kiinnostuneempia. Kysy paljonko kaiken kaikkiaan maksat Puustinen pitää yhtenä varainhoitoalan keskeisistä heikkouksista kulujen piilottelua sekä niiden perimistä työstä, jota ei oikeasti tehdä. Näkemys on linjassa tässä tutkimuksessa sijoittajilta saadun palautteen kanssa. Esimerkkejä vaikeaselkoisesta hinnoittelusta onkin helppo löytää: Indeksilainojen kulujen selvittäminen on työlästä. Harva varainhoitaja kertoo, miten se toimii, jos saa palkkionpalautuksia toisilta varainhoitajilta, joiden rahastoihin se on omien asiakkaidensa varoja sijoittanut. Asiakkaalle ei kuitenkaan ole yhdentekevää menevätkö palautukset rahastoyhtiölle vai asiakkaan omistamalle rahastolle. Yhtälailla hintamielikuvaa sumentaa, että esimerkiksi sijoituskorien ja sijoitusrahastojen palkkiot eivät yleensä näy varainhoitajien raporteissa. ”Ainoa tapa asiakkaalle selvittää todelliset kulut on kysyä, paljonko maksoin viime vuonna palkkiokuluja kaiken kaikkiaan. » Professori Pekka Puustinen arvioi, että hyvän varainhoitajan tunnistaminen vaatii sijoittajalta paljon työtä. viisas raha 09/2014 25 VARAINHOITO Sijoitustutkimus kiinnostaa, kapitalisaatiosopimukset eivät On tärkeää, että voin hoitaa sijoitusasioitani sähköisesti riippumatta olinpaikastani. 72 Kotimaisia sijoituskohteita käsittelevä sijoitustutkimus on tärkeä osa sijoituspalvelua. 40 Yksilöllinen varainhoito on finanssiyhtiöiden omien tuotteiden myyntikanava 38 Yleistä talouden kehitystä luotaava tutkimus on tärkeää. 36 On tärkeää, että varainhoitajalla on useita kumppaneita, joiden sijoitustuotteita se asiakkailleen tarjoaa. 31 Ostan palveluita mieluiten suomalaiselta yritykseltä. 31 On tärkeää, että yhteistyökumppanini tarjoaa kattavan valikoiman ulkomaisia sijoituskohteita. 28 Ulkomaisia sijoituskohteita käsittelevä sijoitustutkimus on tärkeä osa sijoituspalvelua. 26 Arvostan palveluntarjoajia, joilla on edullisia vaihtoehtoja kuten ETF:iä ja indeksirahastoja. 25 Missä viipyy palvelu, josta voisin lukeatoisten sijoittajien arvioita sijoitustuotteista ja -palveluista? 19 Olisin valmis maksamaan sähköisistä tietolähteistä, joiden avulla voin hoitaa varojani itse. 16 Ole rehellinen, kun katsot peiliin Yksilöllisen varainhoidon tarjoajat käyvät kovinta kisaa asiakkaista, joilla on paljon sijoitettavaa varallisuutta. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että tässä joukossa saattaa olla paljon pettyneitä asiakkaita: joka kolmas vähintään 750 000 euron arvoisen salkun omistaja (joka ei tutkimushetkellä käyttänyt yksilöllisiä varainhoitopalveluita) on yksilöllisen 26 viisas raha 09/2014 25 27 28 10 5 Täysin samaa mieltä 32 36 20 30 4 50 3 4 14 10 16 9 18 6 25 28 40 5 9 24 25 5 9 23 26 3 8 24 38 12 6 20 34 3 4 1 21 36 Mitä enemmän varojen hoidosta on valmis maksamaan, sitä paremmin ne tuottavat. 31 20 39 11 31 19 39 29 32 14 39 4 Pelkkiä prosenttilukuja tuijottamalla asia ei useinkaan selviä”, Puustinen neuvoo. Kun kulut ovat selvillä, kannattaa muistuttaa itseään siitä, että ne vaikuttavat tuottoon määräänsä enemmän. Kuluina maksetut varathan eivät enää ole kasvamassa korkoa korolle. 6 42 Mahdollisuus sijoittaa kapitalisaatiosopimuksiin on minulle tärkeä. 0 » 17 32 60 70 80 2 90 Tehovarainhoitajalle on elintilaa Osakesäästäjät toivovat varainhoidolta enemmän tuloksia ja vähemmän kustannuksia. Maaperä on valmis tehokkaille palvelumalleille. TEKSTI: RISTO PENNANEN P alvelun kalleus on tärkeä syy noin joka toiselle Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksen vastaajalle siihen, että yksilölliset varainhoitopalvelut eivät kiinnosta. Kaiken lisäksi sijoittajat kokevat, että varainhoidon kustannuksia on vaikea hahmottaa. Kun vielä palvelun laatukin huolettaa, kilpailevat vaihtoehdot ovat vahvoilla. Yksi vaihtoehto on operoida itse. Toi- mitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Timo Linnavuori on päätynyt hoitamaan koko salkkuaan itse, koska ulkopuolisten hintavassa hoidossa olleet varat tuottivat säännöllisesti heikommin kuin oma salkku. Tuottojen lisäksi pettymyksiä syntyi siitä, että varainhoitajat eivät toimineet aina sopimusten mukaan. ”Olimme sopineet, että salkun osakepaino muuttuu tietyssä tilanteessa korkopainot- 100 % 1 Täysin erimieltä Suuret salkut kuuntelevat vinkkejä Eri sijoituspalveluiden käyttö salkun koon mukaan Arvopaperimuotoisen sijoitusvarallisuutenne määrä: Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014. Kaikki varainhoitopalvelun entinen asiakas. Voisiko tämä olla merkki siitä, että yksilöllisten varainhoidon vetovoima hiipuu? Puustinen muistuttaa, että sijoitusrahastojen suosio kasvaa kaiken aikaa, mikä kertoo, että yleisesti ottaen varainhoidon kysyntä kasvaa. Tämän tutkimuksen tuloksiin taas vaikuttaa se, että vastaajat ovat keskimääräistä paremmin perillä sijoittamisesta, mikä todennäköisesti lisää heidän intoaan hoitaa sijoituksia itse. Merkitystä on silläkin, että monelle vastaajalle sijoittaminen on tärkeä harrastus. teiseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Osaan minä itsekin istua salkkuni päällä”, muistelee Linnavuori. Kustannustietoiset sijoittajat etsivätkin yksilölliselle varainhoidolle vaihtoehtoja kustannustehokkaista tuotteista. Esimerkiksi pörssinoteerattuja rahastoja (ETF) käyttää jo viidennes Yksilöllinen varainhoito 2014 -tutkimuksen vastaajista ja neljännes miljoonasalkkujen haltijoista. ”Meillä on joukko valtavan hyviä varainhoitajia ja salkunhoitajia Suomessa. Asiakkaan näkökulmasta ongelmallista on, että näiden tunnistaminen vaatii aika paljon työtä. Jos keskinkertainen varainhoito yhdistyy epäterveisiin kannustimiin, jotka johtavat palkkiokulujen maksimoimiseen, on aivan ymmärrettävää, että ihmiset hoitavat sijoituksensa mieluummin itse. Muistuttaisin kuitenkin, että omatoimiset sijoittajat ovat tutkimusten valossa lyhytmuistisia ja valikoivia laskiessaan sijoitustensa tuloksia”, Puustinen sanoo. Mitä sijoituspalveluja käytätte? 50 001– Alle 50 000 100 000 euroa euroa n 1 726 531 Toimin itsenäisesti ja käytän vain välityspalveluita 1 593 92 % 90 % Saan meklariltani tai 146 8% 8% Sijoitusrahastoja 695 40% 47% ETF:iä (Exchange Traded Funds) eli 327 19 % 22 % 388 100 001– 250 001– 500 001– 750 001– Yli 250 000 500 000 750 000 1 000 000 miljoona euroa euroa euroa euroa euroa 420 205 76 34 61 91 % 95 % 94 % 93 % 91 % 95% 8% 7% 10 % 7% 18 % 20 % 37% 36% 41 % 46 % 29 % 26 % 18 % 14 % 21 % 20 % 15 % 26 % muulta asiantuntijalta sijoitusvinkkejä pörssinoteerattuja rahastoja Sijoitus tai varainhoitokoreja 42 2% 3% 2% 1% 3% 3% 6% 2% Sijoitan vakuutustuotteisiin 197 11 % 11 % 12 % 9% 13 % 13 % 18 % 13 % 111 6% 5% 5% 6% 10 % 11 % 12 % 10 % (sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset yms.) Strukturoituihin tuotteisiin kuten indeksilainoihin Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014. viisas raha 09/2014 27 » BAROMETRI Varainhoidon kustannukset arveluttavat Eri tekijöiden vaikutus siihen, että osakeasäästäjä ei käytä yksiköllisen varainhoidon palveluita Haluan itse hoitaa omaa varallisuuttani 49 Palvelut ovat kalliita 29 Palveluiden hinnan ja laadun suhde on huono 25 Varallisuuteni on liian pieni ulkopuolisen hoidettavaksi 22 En luota siihen, että varainhoitaja toimisin minun etujeni mukaisesti 20 Yksilöllisestä varainhoidosta syntyviä kuluja on vaikea hahmottaa 14 Varainhoidon tuottohistoria on huono 13 Markkinoilla ei ole palvelukokonaisuutta, joka vastaisi tarpeitani En tunne riittävän hyvin yksityispankkeja tai muita yhtiöitä, jotka tarjoavat yksilöllisiä varainhoidon palveluita 28 viisas raha 09/2014 12 8 11 0 7 4 6 10 10 16 18 12 13 7 6 5 9 20 9 11 9 7 30 8 9 10 9 6 13 7 8 7 9 40 7 Erittäin merkityksellinen 7 7 7 6 4 5 4 7 11 5 4 3 10 28 6 7 16 18 33 60 70 4 Hyväksyttävää 80 3 90 2 100 % 1 Ei merkitystä Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 vakuutustuotteisiin. ”Vakuutuskuoressa” sijoittaja saa veroetuja ja usein myös mahdollisuuden käydä itse arvopaperikauppaa, jolloin kauppojen ajoitus ja määrä ovat omassa kontrollissa. Vakuutussijoitusten tuottoa verotetaan vasta sijoitusajan lopussa, minkä ansiosta myyntivoitot ja saadut osingot taminen. Moni arvostaa henkilökohtaisia tapaamisia, joita puhdas verkkotoimija ei pysty tarjoamaan. Tutkija ennakoi, että muutos voi tulla joka uusilta toimialoilta. ”Perinteisen varainhoitajan on vaikea muokkautua uudenlaisiin tuotteisiin, ihan kulutaakkansakin takia. Uudenlainen varainhoito tulee uusilta toimialoilta ja uusien toimijoiden mukana”, visioi tutkija Pekka Puustinen. Kritiikistä huolimatta noin kymmenen prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää mahdollisena yksilöllisten varainhoitopalveluiden hankkimista lähiaikoina. Myös Linnavuori on pohtinut, että kilpailuttaisi kahta tai kolmea palveluntarjoajaa, joista huonoin vaihtuisi säännöllisesti: ”Varainhoitajien kanssa pitäisi syntyä kustannustehokas ratkaisu, jossa pääsee itse vaikuttamaan sijoituskohteisiin, mutta voi käyttää myös varainhoitajan näkemystä.” • 24 15 5 5 3 5 32 9 7 15 6 3 22 6 8 8 50 6 9 13 3 21 7 5 9 17 13 4 211 6 7 7 12 13 7 4 221 1 4 43 11 13 16 6 9 21 6 10 7 12 21 6 En ole koskaan huomannut ajatellakaan, 5 että joku muu voisi hoitaa varojani 7 16 14 8 Varainhoitajat eivät ole koskaan tarjonneet palvelujaan minulle ETF:ät, jotka eivät maksa osinkoa, vaan sijoittavat tuotot uudestaan. Niillä saadaan kustannustaso hyvin alas”, pohtii Linnavuori. Samankaltaisista syistä yli 10 prosenttia tutkimuksen vastaajista on sijoittanut 16 10 10 16 12 11 17 16 13 18 18 11 Yksityispankkien tarjoamat palvelut ovat vaikeaselkoisia ”Veroihin hukkuu iso osa rahoista. Sik» si sijoittajaa kiinnostavat etenkin sellaiset 21 19 En luota varainhoitajien osaamiseen ”Vakuutuskuoressa sijoittaja saa veroetuja ja usein myös mahdollisuuden käydä itse kauppaa.” 22 hoitaa itse varallisuuttaan. Klassinen esi- osakkeet tuovat leivän lisäksi sisältöä elämerkki tällaisesta sijoittajasta on Erkki mään muun muassa talousmedian, yrityshistorian ja yhtiökokousten muodossa. Sinkko. ”Eivät varainhoidon palkkiot ole minusta korkeita, täytyyhän ammattimiehen Sähköiset palvelut työstä maksaa. Minulle osakesijoittami- mullistavat nen on henkilökohtainen valinta, johon Internet on monen alan muutosvoima, olen urautunut”, sanoo Sinkko. joka voi muuttaa myös varainhoidon peliToki Sinkkoakin ihmetyttävät sääntöjä. Kun kustannuksiin joidenkin erikoisrahastojen tyytymättömät sijoittajat ovat tottuneet sähköikustannukset. siin palveluihin, on ”Asiakas maksaa kor”Nettovelkaankeita maksuja noususverkkovarainhoitajan tumisaste mittaa ta, kun taas laskua ei käyttö periaatteessa yhtiön korollisen kompensoida mitenhelppo aloittaa. Siksi nettovelan ja kään. Sillä menolla on mahdollista, että menee koko pääoma”, kevyellä rakenteella oman pääoman sanoo Sinkko. elävät verkkotoimijat suhdetta.” Hän on kuitenkin valtaavat pikku hiljaa urautumiseensa tyytymarkkinoita samaan väinen, sillä 10 000 markan tapaan kuin vaikkapa tavasalkku on kasvanut 6,5 miljooratalokaupassa. Kynnyksenä naksi euroksi noin 40 vuodessa. Sinkolle tosin on sijoittajien luottamuksen saavut- Leipurin on leipurin paras kaveri. Leipurin on leipovan teollisuuden luotettu kumppani ja suunnannäyttäjä. Tunnemme paikalliset makutottumukset ja vaikeiden taikinoiden salaisuudet. Menestyksen reseptit luomme koeleipomoissamme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Ylivertaisella valikoimallamme. Intohimoisella asenteellamme. kerryttävät korkoa korolle koko sijoitusajan samaan tapaan kuin rahastoissa. Lisäksi vakuutuskuoressa sijoituskohteita voi vaihtaa ilman veroseuraamuksia. Lue lisää: www.leipurin.com. Urautunut osakkeisiin Osakesäästäjille tärkein syy omatoimisuuteen on kuitenkin kustannusten sijaan halu Baking succe viisas raha 09/2014 29 ELÄKEYHTIÖT T Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen seuraus: Eläkesijoitusten riski kasvaa TEKSTI: JUHA EUROPAEUS KUVAT: TIMO PORTHAN Mahdollinen turbulenssi, Suomen talouden näkymät ja yhtiöiden osakepainon nousu saattavat kasvattaa eläkeyhtiöiden riskejä, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. 30 viisas raha 09/2014 yöeläkeyhtiöt sijoittavat entistä painokkaammin osakkeisiin. Osakkeista saatavien tuotto-jen toivotaan hillitsevän työeläkemaksujen korotuspaineita. Työeläkeyhtiöt ovat sijoittajina omassa sarjassaan. Työeläkevaroja on Suomessa yhteensä noin 170 miljardia euroa. Niistä on työeläkeyhtiöillä noin 110 miljardia. Loput ovat Kevalla (40 miljardia), valtion eläkerahastolla (16 miljardia) sekä muutamilla pienillä toimijoilla. Eläkeyhtiöt hallinnoivat Suomen oloissa jättimäistä varallisuutta. Omaisuusmassan sijoitta-minen kiinnostaa sekä eläkkeensaajia että poliitikkoja. Eläkerahoja on ehdotettu sijoitettavaksi muun muassa kotimaiseen infrastruktuuriin. Toisaalta suomalaisia eläkeyhtiöitä on moitittu siitä, että niiden salkuissa kotimaisten osakkeiden osuus on liian suuri. Pitkään jatkunut heikko talouskehitys näkyy vaimeana eläkemaksutulon kehityksenä. Tämä puolestaan luo painetta sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen lisäämiseen. Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyn eläkeuudistuksessa, että vuodesta 2017 alkaen eläkeyhtiöt voivat sijoittaa entistä enemmän osakkeisiin. Riskitasoa kasvattamalla sijoituksista toivotaan saatavan sellaisia tuottoja, että eläketurvan taso ja etuudet voidaan turvata. Tavoite on ymmärrettävä, koska paine eläkemaksujen korottamiseen on kova. Ihmiset elävät entistä pidempään ja pääsevät nauttimaan eläkkeistä, jotka on tavalla tai toisella kustannettava. Teoriassa paremmista tuotoista hyötyvät sekä työnantajat, työntekijät että eläkkeensaajat. Tuoton vastapaino on kuitenkin lisääntyvä riski. Eläkerahat pitäisi sijoittaa siten, että ne kestävät myös kovat ajat, mukaan lukien mahdolliset pörssiromahdukset. Nykyisin eläkeyhtiöiden sijoitusten osakepaino on noin 40 prosenttia. Eläkeneuvotteluissa päätettiin asettaa yksittäisen viisas raha 09/2014 31 » ELÄKEYHTIÖT Käytännössä vakavaraisuuskehikko ei mahdollista yli 50 prosentin osakepainoa kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, arvioi Jaakko Kiander. ”Suomen eläkejärjestelmä on toipunut vuoden 2008 kriisistä kiitettävästi.” » eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle 60 prosentin enimmäisraja kaikista sijoituksista. ”Aina silloin kun puhutaan riskistä, korostuu työeläkeyhtiöiden oman riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuus”, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Osakepaino 45 prosenttiin Eläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia helpotettiin finanssikriisin aikana poikkeuslailla vuonna 2008. Eläkeyhtiöt halusivat poikkeuslain, jotta niiden ei tarvinnut vakavaraisuusvaatimusten takia myydä osakeomistuksiaan pahimmassa pörssiromahduksessa. Vakavaraisuussääntöjen helpottaminen antoi yhtiöille mahdollisuuden pitää osakkeet ja odottaa kurssien elpymistä. Suomen eläkejärjestelmä on toipunut vuoden 2008 kriisistä kiitettävästi. Siitä huolimatta Fiva varoittelee työeläkeyhtiöitä jo uusista riskeistä. ”Vaikka työeläkesektorin riskinkantokyky on yleisesti ottaen hyvä, ovat työeläkeyhtiöiden osakepainot kasvussa. Tämä kehitys yhdistettynä finanssimarkkinoiden mahdolliseen turbulenssiin ja Suomen reaalitalouden heikkoihin näkymiin saattaa kasvattaa toimialan riskejä”, Tuominen sanoo. Matalana pysyvä korkotaso vaikeuttaa tuottavien sijoituskohteiden löytämistä. Samaan ai-kaan riskinä on valtion- ja yrityslainojen riskilisien äkillinen nousu, joka laskisi korkosijoi-tusten arvoa. Finanssivalvonta voi vain varoitella, mutta ei antaa sijoitussuosituksia. Elä- 32 viisas raha 09/2014 keyhtiöiden osa-kepainoakaan ei suoraan ole laissa säädetty. Sen sijaan eläkelaitoksia koskee laki vakavaraisuudesta, ja tähän lakiin tuleva muutos kannustaa eläkeyhtiöitä nostamaan osakepainoa. Kotimaisiin pörssikursseihin lakimuutos tuskin suuresti vaikuttaa. Eläkeyhtiöt hajauttavat osakesijoituksensa kaikkialle maailmaan. Työmarkkinajärjestöjen sopimus tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että eläkelaitokset alkavat ottaa sijoituksissaan nykyistä suurempaa riskiä. Järjestöjen sopima 60 prosenttia on yläraja, joka kattaa kaikki osakeriskiä sisältävät sijoitukset. ”Käytännössä uudistettu vakavaraisuuskehikko ei mahdollista yli 50 prosentin osakepainoa kuin joissain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa”, sanoo Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikan johtaja Jaakko Kiander. Yhtiöiden on edelleen pystyttävä omalla vakavaraisuudellaan kattamaan osaketuottosidon-naisen lisävakuutusvastuun osuuden ylittävä osakeriski Kiander pitää todennäköisenä, että eläkeyhtiöiden osakepaino nousee keskimäärin 45 prosentin tuntumaan eli noin kymmenen prosenttiyksikköä nykyistä korkeammaksi. Jokainen eläkeyhtiö tekee edelleen omat päätöksensä riskitasosta ja allokaatiosta. Säätely-muutos ei poista yhtiöiden välisiä eroja sijoitusstrategioissa. Osakepainon muutoksiin vai-kuttaa myös se, miltä yhtiöiden vakavaraisuus ja osakemarkkinoiden tila näyttävät vuonna 2017. ”Käytännössä yhtiöiden osakepaino tulee edelleen vaihtelemaan markkinatilanteen, yhtiöiden riskinottokyvyn ja sijoitusstrategioiden mukaan”, Kiander sanoo. Osittain rahastoiva eläkejärjestelmä Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja. Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden sekä yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla. Yksityinen työeläketurva hoidetaan eläkelaitosten eli työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden ja -kassojen välityksellä. Järjestelmän perusajatus on se, että eläkemaksujen ja sijoitustuottojen kautta kerätyt työeläkevarat, joita ei tarvita eläkkeiden kuukausittaisiin maksatuksiin, hajautetaan tuottavasti ja turvaavasti. Toimintavalta ja -vastuu sijoitustoiminnasta on yksityisoikeudellisilla eläkelaitoksilla. Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyllä eläkemaksujen sijoittamisesta näin: ”Osaketuottosidonnainen osuus tuottovaatimuksesta nostetaan 20 prosenttiin vastuuvelasta 1.1.2017 alkaen. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun ylärajaksi asetetaan 1 prosentti ja alarajaksi 20 prosenttia vastuuvelasta. Yksittäisen eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle asetetaan 60 prosentin enimmäisraja kaikista sijoituksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.12.2016.” viisas raha 09/2014 33 Tomi Salo SIJOITUSKOULU 34 viisas raha 09/2014 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA S ijoituskoulun edellisissä jaksoissa perehdyttiin osakemarkkinoiden analysointiin teknisen analyysin eri menetelmin. Silloin esitettiin menetelmiä tarkastella onko markkina nousu- vai laskutrendissä, trendin käännepisteiden tulkintaa ja notkahdusten tunnistamista kun osakkeita voisi ostaa lisää. Fundamenttianalyysin lähestymistapa on toinen. Siinä yhtiön tilinpäätöksestä lasketaan tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan yhtiön sopivuutta sihjoituskohteeksi. Kun tekninen analyysi pyrkii määrittelemään milloin yhtiön osake on ostettavissa tai myytävissä otollisimpana ajankohtana, fundamenttianalyysi tuo esille yhtiön laadullisia tekijöitä. Näitä laadullisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi osakkeen kalleus tai halpuus verrokkeihinsa, kyky tuottaa tuottoa omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kyky jakaa osinkoa omistajille. Tunnusluvuissa esittelen joitakin menetelmiä joilla voi tarkastella yksittäistä osaketta ja sen kiinnostavuutta sijoituskohteena. Sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä menetelmää jolla pystyttäisiin kaikissa tilanteissa tunnistamaan tuottoisimmat osakkeet. Sijoittajan on tarkasteltava yhtiötä ja osaketta eri puolilta, sovellettava useita toisistaan poikkeavia menetelmiä ja tätä kautta suodatettava mahdollisiksi sijoituskohteiksi valikoituvat osakkeet. Olen vuosien varrrelta valinnut kuusi tilinpäätöksestä laskettavaa tunnuslukua jotka yhdessä käytettyinä varsin hyvin kuvaavat pörssiyhtiön kiinnostavuutta sijoituskoh- teena. Tämä kuuden tunnusluvun paketti on osuvasti nimetty "sijoittajan sixpackiksi". Sijoittajan sixpack 1 P/E 2 ROE 3 P/B 4 omavaraisuusaste 5 gearing 6 osinkotuotto 1. P/E on matala alle 10:n luokassa P/E kuvaa osakkeen hinnan ja yhtiön osakekohtaisen tuloksen suhdetta. Usein P/E lasketaan esimerkiksi kokonaiselle osakeindeksille ja tämän perusteella arvioidaan onko osakemarkkina ylikuumentunut, keskiarvossaan vai mahdollisesti edullinen. Yksittäiselle osakkeelle laskettaessa osakkeen P/E:tä pitäisi vertailla saman toimialan sisällä. Silloin yhtiöt ovat ikään kuin "samalla viivalla" keskenään. Myös niiden osakkeet ovat paremmin yhteismitallisia. Eri toimialojen osakkeiden vertailussa rislkinä on, että verrataan "omenoita ja päärynöitä" keskenään eli yhtiöitä joiden toimintaympäristö ja tätä kautta tuloksentekokyky ovat erilaisia. Myös syklisen ja defensiivisen osakkeen, esimerkiksi konepajan ja elintarvikeyhtiön vertaaminen P/E -luvun perusteella ei ole tarkoituksenmukaista. Tätä kirjoitettaessa lokakuussa 2014 Helsingin pörssin P/E on 19,7 ja USA:n osakemarkkinoiden P/E 20,8. Toteutunein tuloksin ja vuoden lopun kurssein laskettuna on suomalaisten pörssiyhtiöiden P/E -luku ollut “Sijoittajan sixpack kuvaa hyvin yhtiötä kiinnostavana kohteena” kymmenvuotiskautena 2001-2010 keski- tulevina vuosina nopeampi tuloskasvu kompensoi osakkeen korkeampaa nykymäärin 16. P/E:n eli osakkeen hinnan suhteen osa- kurssia. kekohtaiseen tulokseen voi helpoimmin Korkeaan P/E -lukuu liittyy kuitenkin jälymmärtää, kuinka monessa vuodessa yhtiö leen riskinsa. Perinteinen yhtiö saattaa saaomalla nettotuloksellaan maksaa osakkeen da korkean P/E -luvun jos sen nettotulos on nykyhinnan. Tulkinta on yksinkertaistettu, heikko ( jakajana oleva E on siis pieni). Syklisillä se olettaa yhtiön nettotuloksen pysyvän sillä yhtiöillä suhdanteen pohjalla P/E noumuuttumattomana myös tulevaisuudessa. seekin usein tavanomaista korkeammaksi Luku siis kertooo kuinka moninkertainen ja vastaavasti suhdanteen huipulla P/E on yrityksen arvo on suhteessa sen yhden vuo- matala. Silloin pelkästään P/E:n perusteella den aikana tekemään tulokseen. tulkittu osakkeen edullisuus onkin näenP/E -lukua tulkitseva pitkäaikainen sijoit- näistä. taja haluaa löytää yhtiöitä joissa tuloksen Yleistettynä voidaan todeta P/E:n olevan kasvua ei juurikaan hinnoitella nykykurssiin. matala kymmenen suuruusluokassa. VastaaVastaavasti jos yhtiöön on hinnoiteltu odo- vasti P/E:n ollessa 20 tai yli, yhtiöön on asetukset suuresta tuloskasvusta, tämä saatttaa tettuna kasvuodotuksia joiden tulisi vuosien sisältää pitkällä aikavälillä toteutuvaa riskiä. kuluessa toteutua. Esimerkiksi Koneen P/E Alhaisen P/E:n eli tässä mielessä halvan on tätä kirjoitettaessa 20,4. yhtiön kasvuodotukset ovat matalat tai jopa Yalen professori Robert Schiller on negatiiviset. Tämä edellyttää ettei yhtiön kehittänyt P/E:stä oman versionsa, Schilnettotuloksen kasvussa tapahdu muutoksia lerin P/E:n (tai CAPE:n, Cyclically Adjusted mikä edellä todettiin. Alhaisen P/E:n yhtiöis- P/E:n, kuten tämä toisinaan ilmaistaan). sä saattaa olla todellisia helmiä joiden toimi- Tässä aikaväliä on pidennetty tavanomaisesala ei jostain syystä ole suosittu. Riskinä on ta yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen. kuitenkin yhtiön tuloksentekokyvyn pysy- Schillerin P/E suhtautuu siis tavanomaiseen minen heikkona. P/E:hen kuin liukuva keskiarvo kurssigraafiin. Tosin Schillerin P/E:n Korkea P/E kertoo yhtiöön kohdistuvista kaslaskennassa on inflaation vai”Sijoittaja vuodotuksista. Odokutus otettu huomioon ja voi tukset saattavat olla aiempien vuosien tulokyksinkertaistettuna todellisia jolloin set on korjattu nykyarajatella, paljonko yhtiöllä on jo takavoon. naan näyttöjä netSchillerin P/E:tä käyyhtiöön sijoitettu totuloksen vuosittettäessä markkinoiden oma raha on taisesta kasvattamihetkelliset heilahtelut tuottanut.” tasoittuvat, P/E:n pääsesta. suunta nousee paremmin Silloin korkea P/E esiin ja lisäksi erkaantuminen puolustaa paikkaansa kun keskimääräisestä kuvaa osakemarkkinan yli- tai aliarvostusta paremmin kuin yhden vuoden lukuarvo. Arvostelijoiden mielestä Schillerin P/E:n laskennassa inflaatiokorjauksena käytetty CPI (Consumer Price Index, amerikkalainen kuluttajahintaindeksi) ei välttämättä kuvaa todellista inflaatiota. Tällä hetkellä lokakuussa 2014 USA:n osakemarkkinoilta laskettu Schillerin P/E on 23,4 ja historiallinen keskiarvo on 16,6. Osakemarkkinat ovat tämän mukaan yliarvostetut mutta vasta CAPE:n noustessa yli 26, yliarvostus olisi hälyttävän korkea. Suomen osakemarkkinoiden CAPE on 14,0. 2. ROE eli oman pääoman tuotto Usein keskustellaan pitäisikö sijoittajan tarkastella yhtiön tilinpäätöksestä sijoitetun pääoman tuottoa, ROI vai oman pääoman tuottoa, ROE. Olen tätä itsekin pohtinut. Sijoittajallle on kuitenkin tärkeää paljonko yhtiöön sijoitettu "oma raha" tuottaa. Pitkällä aikavälillä ROI:n vieraan pääoman komponentin kustannus vaihtelee korkokannan ja riskilisän mukaan ja tämä suurentaa tai pienentää tuottovaatimusta. Vastaavasti toki oman pääoman tuottovaatimus voidaan laskea edellä mainittujen tekijöiden mukaan mutta silloin jää tuottovaatimuksesta vieraan pääoman komponentti pois. Sijoittaja voi yksinkertaistettuna ajatella, paljonko yhtiöön sijoitettu oma raha on tuottanut. Yhtiöön sijoitettavan oman pääoman riskin vuoksi tulisi oman pääoman tuoton ylittää markkinoilta saatava riskittömän sijoituksen tuotto. Riskittömänä tuottona voidaan pitää esimerkiksi 10 vuoden valtionlainan korkoa. Oman pääoman tuottoa lasviisas raha 09/2014 35 » SIJOITUSKOULU » kettaessa riskittömään tuottoon lisätään riskin määrää kuvaava riskilisä. Tämä riskilisä lasketaan osakkeen volatiliteettia kuvaavan kertoimen, betan, ja sijoittajien vaatiman riskipreemion tulona mikä lisätään riskittömään tuottoon. Oman pääoman tuottovaatimus vaihtelee siis sijoituskohteen riskisyyden mukaan. Korkeariskisillä yhtiöillä riskilisä ja tätä kautta myös oman pääoman tuottovaatimus on korkeampi kuin matalan riskin yhtiöillä. Lisäksi varsin usein keskustellaan pitäisikö sijoittajan käyttää tuottoarvioinnissaan sijoitetun pääoman tuottoa ROI, vai oman pääoman tuottoa ROE. Laskennallisesti ROE on hieman suurempi kuin samalle yhtiölle laskettu ROI mutta käytännössä näiden kahden luvun ero ei ole merkittävä. Näiden korrelaatio on kuitenkin erittäin suuri joten voidaan todeta niin ROE:n kuin ROI:n mittaavan yhtiön pääoman tuottoa riittävän hyvin riippumatta kumpaa näistä käytetään. Kuitenkin ROE on näistä kahdesta vielä lähempänä sijoittajan pääoman tuottoa koska siinä ovat mukana velan muodostama vipuvaikutus sekä verot. Edelleen pohdittaessa ROI kuvaa paremmin yhtiön liiketoiminnan kannattavuutta, mutta pitkällä aikavälillä ROE korreloi paremmin osakekurssin kehityksen kanssa. Siksi siis suosittelen mieluummin seuraamaan yhtiön oman pääoman tuottoa ROE kuin sijoitetun pääoman tuottoa ROI. Esimerkiksi Koneen ROE on tätä kirjoitettaessa 40,1 prosenttia. Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, velkainen yhtiö saa suotuisina aikoina oman pääoman tuoton näyttämään hyvältä. Kun yhtiöllä on vähän omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pääomaan, nousee oman pääoman tuotto velkavivun ansiosta näennäisen hyväksi (kun velalle maksetaan kiinteää korkoa ja vieraan pääoman kustannukset arvioidaan terveessä liiketoiminnassa oman pääoman tuottoa pienemmäksi). Kuitenkin suhdanteen kääntyessä velkavipu toimii 36 viisas raha 09/2014 myös toiseen suuntaan. Laskusuhdanteessa velkavipu vie ROE:n herkästi miinukselle. Siksi tässä yhteydessä on tarkasteltava samanaikaisesti toista tunnuslukua, velkaantuneisuutta, eli gearingia. Oman pääoman tuottovaatimuksia: Erinomainen > 20% Hyvä 15-20% Tyydytttävä 10-15% Välttävä 5-10% Heikko alle 5% Tulosperusteisen arvostuksen sijaan yhtiö voidaan hinnoitella tasearvonsa perusteella. 3. P/B erottelee kasvu- ja arvoyhtiön mikä heijastuu alhaisen pörssikurssin kautta myös alhaisena P/B:nä. Metsäyhtiöt ovat aika ajoin olleet tällaisia hyvin alhaisen P/B:n yhtiöitä. Raja arvo- ja kasvuyhtiön välillä on kuin veteen piirretyy viiva. Rajana on esitetty lukuja 1,5 - 2,5. Noususuhdanteessa raja pyrkii kohoamaan. Laskusuhdanteessa taas osa kasvuyhtiöistöä valuu osakekurssin riittävästi pudottua arvoyhtiöiksi. Usein hyvänä ostotilaisuutena pidetään kun kasvuyhtiöiden osakkeita voi ostaa arvoyhtiöiden hinnalla. Esimerkiksi Kone on P/B:n perusteella ollut aina korkealle arvostettu. Tätä kirjoitettaessa Koneen P/B on 9,5. Osakemarkkinoille pitkäaikaisen säästämisen puolestapuhuja, Whartonin professori Jeremy Siegel korostaa matalan P/B:n osakkeiden tuottavan keskimääräistä paremmin. Myös muut akateemiset tutkimukset tukevat Siegelin väitettä. Helsingin pörssin yhtiöiden P/B on heilahdellut varsin voimakkaasti, ensin kurssien kohottua 2004-2008 ja romahdettua maaliskuuta 2009 kohti. Korkeimmillaan P/B:n keskiarvo oli 2,75 ja alimmilleen se painui 1,1:een. Nyt syksyllä 2014 Helsingin pörssin P/B on 2,1. P/B eli price per book (B tai BV) kertoo paljonko yhtiöllä on omaa pääomaa osaketta kohti. Edelleen P/B tulkitsee paljonko sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiössä olevasta yhdestä eurosta. P/B -lukua käytetään usein erottelemaan arvo- ja kasvuyhtiöt toisistaan. Alhaisen P/B:n yhtiöt tulkitaan arvoyhtiöiksi ja vastaavasti korkean P/B:n kasvuyhtiöiksi. P/B:n ollessa alhainen, sijoittajat eivät ole valmiita maksamaan yhtiön kasvuodotuksista ja täten eivät ole valmiita maksamaan yhtiön P/B -luku ei automaattisesti varallisuudestakaan. Vastaavasti korkean kerro yhtiön voitollisuudesta. P/B:n yhtiöön on rakennettuna kasvuodo- Yhtiön tasearvoa tarkasteltaessa on muistettuksia. tava kaksi asiaa. Taseomaisuuden kirjanpiSijoittajat kokevat korkean P/B:n hei- dollinen arvo ja käypä arvo ovat saattaneet jastavan kasvuodotuksia ja ovat erkaantua toisistaan. Näin on pitvalmiita maksamaan yhtiön kään ollut esimerkiksi metsävaralilisuudesta arvoyhyhtiöiden kiinteistöomai”Alhaisen tiötä enemmän. Hyvin suus tai energiaomaiP/B:n yhtiöt alhaisen P/B:n yhtiö suus. Toisaalta taseotulkitaan saattaa olla sijoittamaisuudessa saattaa arvoyhtiöiksi ja jien epösuosiossa. olla myös esimerkiksi Yhtiön taloudellinen ostettujen liiketoivastaavasti tila saatetaan arvioimintojen myötä muokorkean P/B:n da heikoksi ja varallidostunutta liikearvoa. kasvuyhtiöiksi.” suus epäkurantiksi. SilLiikearvon kirjanpitoloin yhtiön pääomasta ei arvon ja markkina-arvon olla halukkaita maksamaan välinen ero saattaa muodos- taa alaskirjausriskin. Liiliian pieneksi, ei yhtiö kestä montaa peräkkäistä huokearvon alaskirjauksen ”Nettovelkaannoa vuotta. Yhtiö tulee jälkeen yhtiön nettotumisaste mittaa toimeen myös mataomaisuus pienenee lalla omavaraisuudella jolloin lukuarvona yhtiön korollisen jos sen kannattavuus P/B kasvaa. nettovelan ja on vähintään tyydyttäWarren Buffetoman pääoman vä eikä tappioita synny. tille on tyypillistä suhdetta.” tehdä mutkikkaista Matala omavaraisuusaste asioista yksinkertaion kuitenkin yhtiön kannalsia. Hän on esittänyt että ta riski mikäli kannattavuusijoittajalle on tarkeää pörsdessa tapahtuu heikkenemistä. Korkea omavaraissuusaste antaa yhtisiyhtiössä kaksi tunnuskukua: oman pääoman tuotto, ROE, sekä oman pääoman ölle enmmän liikkumistilaa kuin matala silkasvu. Kun oma pääoma tuottaa hyvin, yhtiö loin, kun yhtiön riippuvuus suhdanteista pystyy myös kerryttämään omaa osakekoh- on vähäisempi. Esimerkiksi kilpailutilantaista pääomaansa. Silloin yhtiö on terveellä teen kiristyessä korkean omavaraisuuden pohjalla ja on täten myös hyvä sijoituskohde. yhtiö kestää heikentynyttä kannattavuutta Tässä sijoittaja ostaa kahta asiaa: yhtiön kas- paremmin kuin alhaisen omavaraisuuden vunoperutta sekä kasvavaa omaa pääomaa. yhtiö. Esimerkkinä Koneen omavaraisuusBuffett painottaa tarkastelemaan mieluum- aste on 43,7 prosenttia. min osakakohtaista pääomaa kuin osakePörssiyhtiön omavaraisuusasteen pitäisi kohtaista tulosta. Osakekohtainen pääoma asettua tiettyihin rajoihin. Liian alhainen on Buffettin mukaan stabiilimpi ja täten omavaraisuusaste on hälyttävää. myös kuvaa sijoittajalle yhtiön menestystä Liian korkea omavaraisuusaste taas kerparemmin kuin osakekohtainen tulos. too yhtiön varojen olevan tehottomassa P/B alle 1, yhtiön oman pääoman tuoton käytössä. Yhtiö saattaa olla alalla missä kanROE:n odotetaan jäävän yksinumeroiseksi nattavuus on hyvä mutta kasvumahdollisuueli välttäväksi tai heikoksi det ovat rajalliset. Silloin uusia investointeja P/B 1-2, yhtiön oman pääoman tuoton kapasiteetin lisäämiseksi ei tehdä eikä toiodotetaan olevan tyydyttävä ja asettuvan saalta olemassaolevia kilpailijoita ole miele10-15 prosenttiin käs ostaa pois markkinoilta. Silloin yhtiön P/B yli 2, yhtiön oman pääoman tuoton omavaraisuusaste nousee korkeaksi. Usein odotetaan olevan hyvä eli yli 15% tällaiset yhtiöt ovat hyviä osingonmaksajia. Esimerkiksi Orionin omavaraisuusaste on 4. Omavaraisuusaste mittaa on 53,6 prosenttia. vakavarisuutta Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuri osa yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Tämä siis mittaa yhtiön vakavaraisuutta ja tappion sietokykyä. Mitä korkeampi on omavaraisuusaste, sitä vakaammalla pohjalla yhtiön liiketoiminta on. Taseen omat varat muodostavat yhtiössä puskurin joilla selvitä huonojen aikojen yli. Omavaraisiuusaste kuvaa tällaisen puskurin vahvuutta. Mikäli tappiopuskuri painuu Omavaraisuusasteen arviointia: Erinomainen yli 50% Hyvä 35-50% Tyydyttävä 25-35% Välttävä 15-24% Heikko alle 15% 5. Gearing kertoo nettovelkaantumisasteen kahdella käsitteellä, nettovelkaantumisasteella (gearing) tai pelkästään velkaantumisasteella. Näiden erona on, että nettovelkaa laskettaessa korollisista veloista vähennetään likvidit rahavarat. Nettovelkaantumisaste mittaa siis yhtiön korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. Yksinkertaistettuna tunnusluku kertoo missä suhteessa rahoittajilta on lainattu korollista velkaa ja omistajat sijoittaneet omaa pääomaa yhtiöön. Suuri tunnusluku kuvaa yhtiön korkeaa velkaantuneisuutta. Velkaantuneen yhtiön kasvumahdollisuudet heikkenevät ja mahdollisen lisärahoituksen saaminen rahoittajilta voi olla tiukkaa. Nettovelkaantumisasteen ollessa 100 prosenttia yhtiöllä on saman verran rahoittajilta otettua lainaa kuin omistajat ovat yhtiöön sijoittaneet. Tällöin yhtiön rahoitustilanne on vielä kutakuinkin tasapainossa. Jos tunnusluku on negatiivinen, kuten Nokialla, Outotecillä, Vaconilla, Koneella, Nokian Renkailla, tai Keskolla, yhtiö on käytännössä nettovelaton. Silloin yhtiöllä ei ole korollista velkaa, tai mahdollinen velka voidaan maksaa pois yhtiön kassavaroin. Nettovelkaantuneisuusaste ei ole sidoksissa yhtiön toimialaan. Kun P/E:n vertailua koskevassa osassa varoitettiin vertaamasta liian tarkkaan "omenoita ja päärynöitä" eli eri toimialojen yhtiöitä keskenään, nettovelkaantuneisuutta voidaan verrata eri toimialojen yhtiöiden välillä. Gearingin arviointia: Erinomainen alle 10% Hyvä 10-60% Tyydyttävä 60-120% Välttävä 120-200% Heikko yli 200% » Yhtiön velkaantuneisuutta voidaan kuvata viisas raha 09/2014 37 SIJOITUSKOULU » 6. Osinkotuotto on signaali kannattavuudesta Tunnusluvuista Varsin usein esiintyy keskustelua, pitäisikö • P/E "arvo-osakkeita pörssiyhtiön jakaa osinkoa vai pitää varat kymmenen pintaan" yhtiössä jakamatta niitä omistajilleen. Osingonjakoa vastustavien perusteluna on usein • P/B "kun kasvua saa alehintaan" argumentti, että yhtiö pystyisi saamaan pääeli kasvuosakkeille alle 2,5 omalle paremman tuoton kuin sijoittaja. Tällä perusteella siis sijoittaja häviää tuot• ROE yli 12% toa vaatiessaan yhtiötä maksamaan osinkoa. Perustelu tuntuu ensi näkemältä järke• Omavaraisuusaste yli 35% vältä. Jos kuitenkin ajatellaan asiaa toisin. Osinkoa voidaan pitää myös signaalina kan• Gearing alle 100% nattavasta liiketoiminnasta. Yhtiö pystyy nettotuloksestaan maksamaan vielä sijoit• Osinkotuotto yli 3% tajille korvausta riskiotosta. Jos yhtiö pystyy vuosittain nostamaan osinkoa, tämä on signaali myös kasvavasta liiketoiminnasta. Vielä jos osinkosuhde pysyy osakekohtaiseen tulokseen nähden kohtuullisena, tämä vahvistaa signaalia yhtiön kannattavasta, takia. Nämä voivat toteutua tai todennäkasvavasta liiketoiminnasta. köisemmin jäädä kokonaan toteutumatta. Osingonjakosuhde ilmoittaa prosentteina Osinkotuotto lasketaan prosentteina paljonko yhtiö jakaa tuloksestaan osinkoa. osingon ja yhtiön pörssikurssin osamääräs50 prosentin osingonjakosuhde on terveellä tä. Joskus menneinä vuosina osinkotuotpohjalla, silloin yhtiöön jää puskuria myös to laskettiin käyttäen pörssikurssin sijasta huonoja vuosia varten. Osingonjakosuhde osakkeen nimellisarvoa. Silloin osinkotuotvoi nousta korkeammaksikin jos yhtiön kas- to saattoi olla näennäisesti hyvinkin korkea vunäkymät ovat vaimeat eikä uusia invers- kun osakkeen nimellisarvo ja pörssikurssi olivat erkaantuneet kauas toisistaan. tointeja ole tarpeen tehdä. Osingonjakosuhde voi hyvällä yhtiöllä jää- Onneksi tämä laskentatapa on jäänyt pois dä pienemmäksikin. Esimerkiksi Huhtamäki käytöstä. jakoi keväällä 2014 vuoden 2013 tuloksesOsakemarkkinoiden arvostustasoa voitaan osinkona 47 prosenttia. daan arvioida käyttäen paitsi pörssin keskiHelsingin pörssissä on on myös yhtiöitä määräistä P/E:tä, myös vertaamalla pörssin jotka eivät maksa lainkaan osinkeskimääräistä osinkotuottoa riskoa. Jos kasvavaa osinkoa kittömään korkoon. pidetään signaalina terNykytilanteessa kun ”Osake veellä pohjalla olevasta Helsingin pörssin keskion riskisempi liiketoiminnasta, suhmääräinen osinkotuotsijoituskohde kuin tautuisin varovaisesti to on 3,9 prosenttia, korkoinstrumentti yhtiöön joka ei pysty vuosina 1990-2013 ja osakkeeseen lainkaan maksamaan Helsingin pörssin kesliittyy osingon lisäksi osinkoa omistajilleen. kimääräinen osinkomyös arvonnousutuotto oli noin 4 proSilloin sijoittaja on komponentti.” senttia ja Suomen 10 mukana yhtiössä vain ar vonnousuodotusten vuoden valtionlaina tuottaa 38 viisas raha 09/2014 1,000 prosenttia, voidaan arvioida osakkeiden arvostuksen olevan näin mitattuna pitkän aikavälin keskiarvossaan. Puheet pörssiosakkeiden arvostuskuplasta eivät ainakaan tämän perusteella ole ajankohtaisia. Kun muut sijoituskohteet tuottavat heikosti, pääoma virtaa tavoittelemaan tuottoa osakemarkkinoilta mikä antaa tukea osakkkeille Pörssiyhtiön osinkotuoton pitäisi kuitenkin ylittää riskitön korko. Verrattaessa osinkotuottoa korkotuottoon pitää muistaa kaksi asiaa. Osake on riskisempi sijoituskohde kuin korkoinstrumentti ja osakkeeseen liittyy osingon lisäksi myös arvonnousukomponentti. Mikä on riittävän hyvä osinkotuotto? Yksittäisen osakkeen kohdalla vuosittain kasvava osinko ja 3 – 3,5 prosentin ylittävä osinkotuotto ovat hyväksyttävällä tasolla. Sijoittajan ei kuitenkaan pidä suoraan tarkastella osingon suuruutta. Korkea osinkotuotto saattaa kertoa sijoittajien odotuksia ettei yhtiö pysty pitämään osinkoaan ennallaan vaan joutuu laskemaan sitä. Toisaalta myös osakkeen nousuodotukset saattavat olla rajalliset mikä sekin pitää osinkotuoton korkeana. Kasvavan, osinkoaan vuosittain nostavan yhtiön osinkotuotto ei siis yllä kärkisijoille, mutta sijoittajan saama osinkovirta kasvaa vuosittain. Juuri tällaisia yhtiöitä pitkäaikainen sijoittaja haluaa salkkuunsa. • Pidä varasi huippukunnossa. Älä anna varojesi rapistua äläkä tuloskunnon karista. SiSu pistää varasi systemaattiseen valmennukseen. Tule juttelemaan, miten suuntaat säästösi ja sijoituksesi tavoittelemaan lajiensa mestaruutta. Tehdään sinulle SiSu – Sinun Suunnitelmasi varojesi hoitoon. Tutustu osoitteessa nordea.fi/sisu tai soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) 24h / vrk ja varaa aika tapaamiseen. SIJOITUSLISTA 21.10.2014 Sija Edell. Yhtiö Sija Tuotto- potentiaali Arvostustaso Riskiprofiili 1 1 Fiskars Erinomainen Käypä Neutraali 2 6 Fortum Kohtalainen Käypä Neutraali 3 12 Sampo Erinomainen Käypä Matala 4 4 Orava Asuntorahasto Erinomainen Käypä Neutraali 5 15 UPM Erinomainen Houkutteleva Matala 6 2 Kesko Kohtalainen Käypä Matala 7 17 Raute Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 8 18 Stora Enso Kohtalainen Houkutteleva Matala 9 8 Cramo Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 10 23 Keskisuomalainen Erinomainen Houkutteleva Korkea 11 5 Restamax Erinomainen Houkutteleva Neutraali 12 11 CapMan Erinomainen Houkutteleva Neutraali 13 10 Affecto Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 14 13 eQ Erinomainen Haastava Neutraali 15 14 Norvestia Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 16 16 Nokian Renkaat Kohtalainen Käypä Matala 17 9 Apetit Kohtalainen Houkutteleva Matala 18 7 Yleiselektroniikka Erinomainen Houkutteleva Neutraali 19 50 Ponsse Erinomainen Käypä Neutraali 20 21 Siili Solutions Erinomainen Käypä Neutraali 21 25 Etteplan Kohtalainen Käypä Neutraali 22 22 Tieto Kohtalainen Käypä Matala 23 26 Okmetic Erinomainen Houkutteleva Matala 24 28 Uponor Erinomainen Haastava Matala 25 3 TeliaSonera (SEK) Kohtalainen Käypä Matala 26 31 Metsä Board Heikko Houkutteleva Matala 27 27 Ramirent Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 28 19 Dovre Group Kohtalainen Käypä Neutraali 29 38 Kemira Kohtalainen Käypä Matala 30 35 Aspo Kohtalainen Käypä Neutraali 31 – Sanoma Heikko Houkutteleva Neutraali 32 30 Glaston Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 33Uusi Teleste Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 34 24 YIT Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 35 33 Caverion Kohtalainen Käypä Matala 36 32 Tikkurila Kohtalainen Haastava Matala 37 42 Exel Composites Kohtalainen Käypä Neutraali 38 39 Cargotec Heikko Houkutteleva Neutraali 39 36 Huhtamäki Kohtalainen Haastava Matala 40 – Orion Erinomainen Haastava Matala 41 47 Elisa Kohtalainen Haastava Neutraali 42 20 Neste Oil Kohtalainen Käypä Neutraali 4340 Sponda Kohtalainen Käypä Neutraali 4449 HKScan Heikko Houkutteleva Neutraali 45 43 QPR Software Kohtalainen Käypä Neutraali 46 37 Kone Erinomainen Haastava Matala 47 – Ahlstrom Heikko Houkutteleva Neutraali 48 – Citycon Heikko Käypä Matala 49 46 Atria Heikko Houkutteleva Neutraali 5044 Wärtsilä Kohtalainen Haastava Matala Mediaani 40 viisas raha 09/2014 P/E’14 Osinko% ’13 3,1 5,5 13,7 7,6 9,8 23,9 17,1 16,1 13,0 11,1 9,6 13,6 14,7 15,1 15,8 13,5 43,7 11,7 11,1 19,8 10,8 36,0 17,0 20,2 13,1 13,7 17,9 51,1 17,6 12,4 5,6 25,0 17,2 10,2 19,7 14,0 13,4 19,2 16,3 17,6 14,7 30,7 11,9 3,8 15,0 21,4 19,4 13,3 26,6 17,7 17,0 13,7 % 6,1 % 5,1 % 7,8 % 5,4 % 5,7 % 6,4 % 4,6 % 5,2 % 5,0 % 4,2 % 6,5 % 4,1 % 5,7 % 4,2 % 6,7 % 5,7 % 5,0 % 4,9 % 3,4 % 4,6 % 5,2 % 5,2 % 4,8 % 6,3 % 3,3 % 5,0 % 4,5 % 4,9 % 6,4 % 5,6 % 2,8 % 3,8 % 4,5 % 3,6 % 5,0 % 0,0 % 3,1 % 2,9 % 4,6 % 6,2 % 3,8 % 5,0 % 3,0 % 5,1 % 3,8 % 4,4 % 5,9 % 3,3 % 3,1 % 3,7 % P/B EPS’14 EPS’15 Osinko Osinko ’14 ’15 Osakekurssi 1,2 1,03 1,00 2,70 0,75 1,3 1,07 1,14 1,10 1,10 1,8 2,72 2,84 1,90 2,10 1,0 1,68 1,00 1,00 1,00 0,8 1,04 1,05 0,60 0,60 1,3 1,73 1,81 1,65 1,65 1,3 0,46 0,95 0,50 0,50 1,0 0,47 0,60 0,30 0,30 1,0 0,89 1,16 0,60 0,64 1,5 0,77 0,90 0,55 0,60 2,0 0,43 0,52 0,17 0,21 1,5 0,07 0,11 0,06 0,09 0,9 0,20 0,30 0,12 0,15 1,5 0,21 0,25 0,18 0,20 0,7 0,45 0,47 0,30 0,30 2,3 1,82 2,13 1,65 1,85 0,6 0,73 0,94 0,80 0,90 1,1 0,34 0,29 0,20 0,20 3,8 1,10 1,20 0,60 0,65 4,7 1,21 1,51 0,46 0,62 2,0 0,24 0,34 0,14 0,17 2,8 1,57 1,67 1,00 1,10 1,3 0,28 0,41 0,25 0,27 3,3 0,55 0,75 0,50 0,60 1,9 4,11 4,21 3,05 3,10 1,2 0,22 0,27 0,11 0,14 1,8 0,36 0,49 0,32 0,34 1,3 0,01 0,02 0,02 0,02 1,5 0,66 0,77 0,53 0,53 1,8 0,53 0,57 0,42 0,45 0,7 0,16 0,44 0,25 0,25 1,4 0,02 0,03 0,01 0,02 1,4 0,29 0,35 0,19 0,19 0,9 0,55 0,45 0,25 0,25 3,0 0,32 0,49 0,22 0,32 3,3 1,20 1,23 0,84 0,88 3,8 0,56 0,63 0,00 0,30 1,1 1,46 2,22 0,72 1,20 2,5 1,26 1,54 0,59 0,72 6,9 1,54 1,40 1,25 1,20 3,8 1,42 1,38 1,30 1,30 1,5 0,58 1,41 0,65 0,70 0,7 0,30 0,30 0,18 0,18 0,4 0,87 -0,01 0,10 0,10 3,7 0,07 0,07 0,05 0,05 8,6 1,53 1,70 1,25 1,50 1,0 0,47 0,53 0,30 0,30 0,9 0,19 0,19 0,15 0,15 0,5 0,25 0,48 0,22 0,30 3,2 2,18 2,27 1,10 1,20 1,5 19,67 18,01 37,22 12,75 11,07 28,94 7,80 6,55 11,48 8,55 4,17 0,93 2,92 3,15 7,13 24,60 14,13 4,00 12,13 13,26 3,01 19,15 4,83 10,51 48,27 3,38 6,40 0,44 10,82 6,55 4,45 0,36 4,95 5,61 6,18 16,82 7,49 23,52 20,64 27,14 20,85 17,19 3,61 3,33 0,99 32,72 6,80 2,56 6,60 35,35 Rakennejärjestelyillä lisäarvoa Vuodesta 2014 on muodostumassa kolmas Keskon oman pääoman tuottoa selvästi ja rea- vuosi putkeen, kun Helsingin pörssin yhtiöi- lisoi yhtiön taseessa piilevän kiinteistöomaisuu- den tulokset eivät kasva. Heikon tuloskasvun den sen täyteen arvoonsa. taustalla on jo kolmatta vuotta jatkunut heikko Kolmantena esimerkkinä voidaan mainita toimintaympäristö pörssiyhtiöidemme koti- Aspo, joka pyrkii tuomaan esiin osiensa sum- markkinalla Euroopassa. Euroopan talouskasvu maa listaamalla Leipurin pörssiin loppuvuoden on jämähtänyt aneemiseen tilaan, kun poliiti- aikana. Aspo on jo pidemmän aikaa hinnoiteltu kot ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet alta sen osien summan ja nyt Leipurin listaa- uudistamaan talouksien jäykkiä rakenteita ja minen tulee ainakin osittain purkamaan tätä ratkaisuksi ongelmiin on tarjottu yksinomaan aliarvostusta. SIJOITUSLISTA on Inderesin julkisen sektorin paisuttamista. Suomessa Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä. Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä. Lista päivittyy noin 10 kertaa vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää kaikki Inderesin seurannassa olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä (yhteensä noin 100 kpl). tilanne on vielä muuta Eurooppaa heikompi ja rakennejärjestelyjen mahdollisuutta. Tiedon pörssistä on tällä hetkellä vaikea löytää yhtiötä, huhutaan tekevän ostotarjouksen norjalaises- jolla ei olisi ongelmia Suomen markkinoilla. ta Evrystä, Metso kertoo julkisesti hakevansa Vuoden 2014 aikana tilannetta on kärjistänyt kasvua yritysostoilla, Revenio muuntautuu entisestään Ukrainan kriisi ja Venäjän talouden terveysteknologiayhtiöksi myymällä pois ydin- hidastuminen. liiketoimintaan kuulumattomat osat, Fortum Tuottopotentiaali: • Osinkotuotto 2013-2015 • Oman pääoman tuotto -% 2013-2015 • Liikevaihdon kasvu 2013-2015 Heikko markkinatilanne on pakottanut yhtiöt Myös useat muut yhtiöt ovat väläytelleet myy verkkoliiketoimintansa, Oriola-KD vetäytyy hakemaan tulosparannusta säästötoimien kaut- Venäjältä ja Stockmann tulee todennäköises- ta ja yhtiöt ovatkin viime vuosina puolustaneet ti myymään Lindexin. Kahdessa viimeisessä kannattavuuksiaan melko aggressiivisilla sääs- (Oriola ja Stockmann) kyseessä on toki enem- töillä ja uudelleenjärjestelyillä. Säästöruuvi alkaa mänkin pakko sammuttaa tulipaloja kuin yhtiön kuitenkin monien yhtiöiden osalta olla kiristetty johdon kyky luoda arvoa rakennejärjestelyjen äärimmilleen ja tuloksen pönkittäminen säästö- kautta. jen avulla käy vuosi vuodelta haastavammaksi. Euroopan aneeminen talouskehitys tulee jat- Kun orgaanista kasvua ei ole tarjolla ja säästö- kumaan ja parhaassakin skenaariossa pörssiyh- ruuvi on kiristetty äärimmilleen jäävät rakenne- tiömme voivat odottaa vain maltillista kasvua. järjestelyt ainoaksi ratkaisuksi. Tämä tarkoittaa Näin ollen olen täysin vakuuttunut, että yhä mm. liiketoimintojen myyntejä, yritysostoja ja useampi yhtiö tulee pohtimaan rakennejärjes- taseen uudelleenjärjestelyä. telyjä liiketoiminnan arvon maksimoimiseksi. Esimerkkeinä onnistuneista rakennejärjes- Potentiaalisia kandidaatteja tähän ovat mm. telyistä voidaan mainita Fiskarsin (Sijoittajan Rapala, Solteq, Tikkurila, Okmetic ja Etteplan. Arvostustaso: • Normalisoitu P/E (EPS 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi • P/B (markkina-arvo / oma pääoma) • Normaisoitu EV/EBITDA (EBITDA 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi listan sijalla 1.) erinomainen järjestely Wärtsilän Olisin yllättynyt jos useampi näistä yhtiöistä ei osakkeilla. Yhtiö myi valtaosan Wärtsilä omis- ensi vuoden aikana toteuttaisi merkittävämpiä tuksestaan Investorille noin 10 prosenttia yli rakennejärjestelyjä. Riskiprofiili: • Nettovelkaantumisaste -% • Osakekannan kiertonopeus • EBITDA:n variaatio lähtenyt etsimään lisäarvoa rakennejärjestelyis- sen hetkisen pörssikurssin ja sai kaupan päälle kolmen vuoden option, joka realisoituu jos Mukavaa alkavaa talvea kaikille lukijoille ! Wärtsilä on yritysjärjestelyjen kohteena. Kokonaisuutena järjestely on erinomainen ja sen kautta Fiskarsin osien summassa piilevä arvo purkautuu esiin. Myös Kesko (Sijoittajan listan sijalla 6.) on tä. Yhtiö kertoi noin vuosi sitten perustavansa kiinteistörahaston, jonka myötä Kesko purkaa taseensa kiinteistöomaisuutta. Järjestely on kokonaisuutena niin ikään erittäin positiivinen osakkeenomistajien kannalta, sillä se parantaa Sauli Vilén Kirjoittaja on Inderesin pääanalyytikko ja pitkäaikainen Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen viisas raha 09/2014 41 RAHASTOT 30.10.2014 OSAKERAHASTOT Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Suomi Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Maailma Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot.rahasto 13,9 22,6 18,3 10 13,9 1,3 0,17 Handelsbanken Eläke 60 Active 13,2 19,3 13,7 18 10,7 1,3 Säästöpankki Pienyhtiöt 22,2 9,4 12,0 0,8 1,95 Handelsbanken Eläke 70 Active 13,2 19,3 13,8 17 10,7 1,3 FIM Fenno 8,6 19,9 10,1 29 12,2 0,8 1,60 Handelsbanken Eläke 80 Active 13,2 19,2 13,6 15 10,7 1,2 Nordea Suomi Indeksirahasto 19,9 14,8 13,1 1,1 0,75 FIM Varainhoito 100 15,3 19,0 9,0 2,1 1,53 Danske Invest Suomi Yhteisöosake 11,5 19,8 12,3 5 12,6 1,0 0,95 Nordea Säästö 75 9,4 15,0 13,2 46 7,3 1,8 1,81 Luokka keskimäärin 8,2 16,6 9,1 12,7 0,7 Luokka keskimäärin 6,8 10,2 9,2 5,2 1,9 OMX Helsinki CAP GI 10,9 19,3 15,9 12,2 1,3 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,3 20,7 20,4 9,0 2,2 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Pohjoismaat Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K 12,2 25,7 22,8 11 13,2 1,7 0,90 OP-Obligaatio Tuotto 9,2 12,6 2,8 6,2 0,60 Handelsbanken Svenska Småbolagsfond 18,6 25,4 13,3 6 13,8 0,9 Nordea Pro Euro Obligaatio 6,0 8,2 12,6 7 2,8 6,7 0,30 FIM Nordic 10,3 25,1 18,6 25 11,9 1,5 1,82 eQ Euro Valtionobligaatio 1 K 6,1 8,2 12,2 12 2,8 6,3 0,45 Evli Ruotsi Pienyhtiöt B 20,1 24,9 12,9 1 14,2 0,9 1,60 Nordea Euro Obligaatio 5,7 7,9 12,3 10 2,8 6,8 0,60 Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond 14,8 24,1 14,1 9 12,4 1,1 1,60 Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR) 5,4 7,7 13,1 16 2,9 Luokka keskimäärin 12,6 19,6 9,9 12,4 0,8 Luokka keskimäärin 4,5 6,1 9,2 2,5 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 13,7 21,3 16,8 12,3 1,3 JPM EMU Government Bond Index 5,3 7,6 11,8 2,7 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Luokitellut yrityslainat, euroalue) Eurooppa 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Parvest Equity Europe Small Cap 23,2 14,2 12,2 1,1 BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,3 9,1 4,3 11 5,3 1,95 Fourton Hannibal 14,3 22,8 15,3 14 11,7 1,3 0,63 Aktia Corporate Bond+ 6,8 8,9 8,8 20 1,4 4,6 0,65 SEB Europa Småbolagsfond 13,6 21,4 18,2 11 10,9 1,6 eQ Euro Investment Grade 1 K 6,7 8,8 9,4 4 1,7 5,0 0,64 Evli Eurooppa B 13,7 21,2 11,2 23 10,6 1,0 1,60 OP-Yrityslaina 6,98,7 8,2 9 1,8 5,1 0,63 FIM Eurooppa 6,9 20,7 11,2 45 12,5 0,9 1,81 Danske Invest Euro Yrityslaina 5,8 8,7 7,1 17 1,2 3,9 0,85 Luokka keskimäärin 9,5 16,5 9,6 10,9 0,9 Luokka keskimäärin 5,1 6,7 6,5 1,7 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,2 18,3 13,6 11,0 1,2 Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR 6,1 7,7 7,7 1,6 koron rahastot Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue) Pohjois-Amerikka 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut eQ USA Indeksi 1 K 18,0 24,2 27,1 13 11,2 2,4 0,38 Danske Invest Euro High Yield 9,1 13,9 8,7 5 1,6 2,8 0,95 Parvest Equity USA Small Cap 18,5 24,2 14,2 1 16,3 0,9 Evli High Yield Yrityslaina B 9,5 12,7 7,4 2 1,7 4,0 0,95 OP-Amerikka Indeksi II 17,8 23,7 26,5 18 10,9 2,4 0,43 Ålandsbanken Euro High Yield 7,4 12,0 3,6 1 2,2 3,5 1,00 Danske Invest N America Enhanced Index 18,0 23,6 27,5 10 11,0 2,5 0,38 eQ High Yield 1 K 9,2 11,8 7,4 4 1,5 4,9 0,89 UB Amerikka K 17,1 23,1 16,0 4 11,7 1,3 0,40 FIM Euro High Yield 8,4 11,6 7,0 7 1,4 3,3 1,06 Luokka keskimäärin 15,8 21,4 19,9 11,7 1,7 Luokka keskimäärin 8,0 11,1 6,6 2,1 MSCI North America (Daily TR USD Net) 17,8 24,0 26,7 10,8 2,4 Merrill Lynch Euro High Yield Index 11,2 15,2 8,8 1,5 koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Tuotto, % (Kehittyvät markkinat) Japani 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Parvest Equity Japan Small Cap 17,8 18,6 14,8 1,2 Sparinvest SICAV Em. Markets Corp.Val. Bonds EUR R 11,0 6,8 3,0 1,55 Evli Japani 8,4 12,4 4,1 7 14,4 0,3 1,60 Parvest Bond World Emerging Corporate 9,9 13,4 6,3 Nordea Japani 9,3 12,2 6,2 2 13,8 0,4 1,01 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 7,8 8,1 9,1 3 4,6 7,6 1,00 OP-Japani 8,411,7 -0,7 9 17,2 -0,1 1,96 Parvest Bond Asia ex-Japan 9,2 7,7 13,7 5,3 eQ Japani Indeksi 1 K 8,1 10,8 7,2 4 16,0 0,4 0,50 Danske Invest Em Markets Debt 8,3 7,7 8,3 1 3,4 6,5 1,13 Luokka keskimäärin 7,9 11,4 6,5 14,6 0,4 Luokka keskimäärin 6,8 6,8 7,6 4,5 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 8,7 11,8 8,0 16,2 0,5 Merrill Lynch Em.Markets Sovereign & Credit TR 11,9 16,7 13,8 5,1 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Kehittyvät markkinat kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Rahamarkkinarahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut FIM Sahara 16,7 31,0 47,6 66 10,4 4,5 3,25 Ålandsbanken Money Market SEK A 3,0 1,1 -5,4 1 6,0 Taaleritehdas Dinaari Osake 25,1 44,3 10,8 4,1 2,70 OP-Euro 1,41,0 0,4 8 0,2 0,2 0,30 eQ Kehittyvä Aasia 1 K 19,4 18,2 14,9 1,2 SEB Money Manager B 1,0 0,9 0,2 2 0,1 0,1 0,40 eQ Itä-Eurooppa 12,8 18,2 11,5 55 11,0 1,0 1,61 eQ Rahamarkkina 1 K 0,9 0,8 0,3 3 0,0 0,2 0,25 eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 17,6 8,3 10,8 0,7 2,51 Nordea Korko 0,7 0,7 0,2 0,1 0,2 0,40 Luokka keskimäärin 4,2 6,9 8,3 15,6 0,8 Luokka keskimäärin 0,9 0,6 0,4 0,9 MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net) 7,6 9,7 11,9 11,0 1,1 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Maailma Muut lyhyen koron rahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut PYN Elite 32,7 45,2 45,3 1 16,4 2,7 1,10 Nordea Korkotuotto 4,4 8,1 4,6 1,6 0,7 0,60 Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö 8,8 22,0 12,4 32 12,6 1,0 1,91 Danske Invest Yhteisökorko Plus K 3,2 3,8 2,6 2 0,3 1,2 0,43 SEB Global Chance/Risk Fund 14,8 21,8 25,9 16 11,3 2,3 OP-Korkotuotto II 2,9 3,5 1,7 16 0,3 0,7 0,15 Danske Invest Kestävä Arvo Osake 13,7 20,9 17,7 4 9,3 1,9 1,60 eQ Vaihtuva Korko 1 K 2,0 2,9 2,5 17 0,4 0,2 0,00 Seligson & Co Phoenix A 12,0 20,4 5,0 5 11,6 0,4 1,12 Danske Invest Yhteisökorko K 2,5 2,6 1,7 4 0,1 0,7 0,33 Luokka keskimäärin 11,8 17,6 16,3 9,9 1,6 Luokka keskimäärin 2,0 2,1 1,2 1,0 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,3 20,7 20,4 9,0 2,2 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa MUUT RAHASTOT 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut SEB European Optimum B 7,2 12,8 11,2 7 8,0 1,4 1,30 SEB Listed Private Equity 12,7 22,3 13,8 11,5 1,2 SEB Finland Optimum B 7,0 11,7 11,1 4 7,6 1,4 1,30 SEB Finland Momentum B 6,7 15,7 6,5 10 16,0 0,4 2,50 Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 5,8 10,2 7,7 5 6,2 1,2 1,70 VISIO EM Multi Strategy A 1,6 13,3 24,4 11 9,0 2,7 138,00 Ålandsbanken Premium 70 5,6 9,8 4,8 6 7,6 0,6 1,92 VISIO Allocator 11,6 18,0 8,8 2,0 Evli Suomi Mix B 5,5 8,8 5,6 1 5,5 1,0 1,83 Eliksir 3,36,0 8,8 9 4,8 1,8 3,18 Luokka keskimäärin 5,9 9,1 7,7 6,5 1,2 Luokka keskimäärin 2,3 2,6 4,7 7,1 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,2 18,3 13,6 11,0 1,2 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 42 viisas raha 09/2014 Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset (splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet on oletettu sijoitettavaksi rahastoon niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti. Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina. Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella: Rahaston kolmen vuoden takainen sijoitus omassa rahastoluokassaan kolmen vuoden tuoton perusteella. Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi 20%, rahaston tuotto pysyy kahtena vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston tuotto-odotuksesta. Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Duraatio: Korkorahaston duraatio kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat rahastojen ilmoittamia. Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia. OP:llä osakkeet ylipainossa, LähiTapiolalla alipainossa Ei lokakuun turbulenssi yllätyksenä tullut. Siihen varauduttiin jo elokuussa, vakuuttavat osake- ja korkomarkkinoille sijoittavien yhdistelmärahastojen varainhoitajat kuin yhdestä suusta. Sittemmin yhdistelmärahastot ovat kulkeneet omia polkujaan. Danske Bank näki lokakuun turbulenssissa ostotilaisuuden. Liikkumavaraa oli, sillä elokuun lopulla osakkeet olivat Dansken yhdistelmärahastoissa kaukana maksimipainoistaan. Esimerkiksi Danske Invest Kultapossu -rahaston salkusta oli Morningstarin mukaan elokuun lopussa osakkeissa 61 prosenttia. Säännöt antavat rahastolle mahdollisuuden sijoittaa osakkeisiin 50–100 prosenttia varoistaan. Danske oli keventänyt osakepainoja etenkin myymällä eurooppalaisia osakkeita. Kurssilasku vei Dansken ostolaidalle tankkaamaan globaalia osakeriskiä, jota maustettiin laadukkaiden yhdysvaltalaisten pienyritysten osakkeilla. Pienten puoliin kuuluu se, että ne ovat voittopuolisesti kotimarkkinayrityksiä, minkä vuoksi niiden voi ajatella kestävän dollarin heikentymistä isoja jenkkiyrityksiä paremmin. Yhdistelmärahastojen osakepainoja nostettiin kaikkiaan muutamalla prosenttiyksiköllä. Muutoksia tehtiin myös korkosalkun sisällä: kehittyvien maiden dollarimääräiset lainat saivat tehdä tilaa eurooppalaisille korkean riskin lainoille. Kun sijoittajat hermostuivat, niiden riskilisät levenivät, mikä pudotti niidenkin hinnat houkuttelevalle tasolle. Dansken liikkeitä ei kuitenkaan kannata merkiksi vahvasta tulevaisuudenuskosta. Kyse on varainhoitajan mukaan ennen hintojen muutoksiin perustuvista taktisista liikkeistä. Se tarkoittaa, että toiseen suuntaan voidaan mennä yhtä vikkelästi. Ostoksille lähtivät lokakuussa myös OP:n yhdistelmärahastot: OP-Varovainen, OP-Maltillinen ja OP-Rohkea, joissa osakkeet ovat tänä vuonna olleet ylipainossa kaiken aikaa alkusyksyä lukuun ottamatta. Silloin osakkeet pudotettiin normaalipainoon, ja samalla lisättiin merkittävästi dollarimääräisten sijoitusten osuutta. Lokakuussa tehtiin sama toisin päin: osakkeet nostettiin takaisin ylipainoon ja dollarimääräisten sijoitusten painoa kevennettiin. Taustalla on luottamus siihen, että korot pysyvät alhaalla, kasvu jatkuu vaikkakin hitaampana kuin aiemmin uumoiltiin. Lisäksi eurooppalaisten yritysten odotetaan saavan vetoapua heikentyvästä dollarista. LähiTapiola on harpponut toiseen suuntaan. Se varautuu talouden laskusuhdanteeseen, joka on historiallisesti ollut osakesijoittajille myrkkyä. LähiTapiola Maailma -rahastojen osakeriskiä oli pudotettu elokuun lopulta lokakuun ensimmäiseen viikkoon mennessä 14–18 prosenttiyksikköä, mikä merkitsee osakkeiden alipainotusta suhteessa rahastojen vertailuindekseihin. Eniten osakepaino on pudonnut ahnaimmin riskiä ottavassa LähiTapiola Maailma 80 -rahastossa, jossa se rojahti 83 prosentista 65 prosenttiin, mikä lähenee sääntöjen sallimaa 60 prosentin alarajaa. Osakkeiden tilalle on ostettu mahdollisimman vähäriskisten valtioiden pitkiä valtionlainoja..• Helena Ranta-aho Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin erikoistunut taloustoimittaja. viisas raha 09/2014 43 ASIANTUNTIJA Kapitalisaatiosopimuksen hyödyistä ja haitoista V ielä ennen 2010-luvun vaihdetta niin kutsutut kapitalisaatiosopimukset olivat käytännössä vain yritysasiakkaiden ulottuvilla. Nykyään niitä markkinoidaan aktiivisesti myös yksityishenkilöille, ja niiden suosio on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kapitalisaatiosopimus voi näyttäytyä yksittäiselle sijoittajalle houkuttelevana ratkaisuna, mutta sen soveltuminen sijoittajalle ei kuitenkaan välttämättä ole itsestään selvää. Kapitalisaatiosopimus muistuttaa juridisesti henkivakuutusta. Henkivakuutukseen eroa on kuitenkin siinä, että kapitalisaatiosopimus päättyy tietyn määräajan kuluttua, eikä ole siten sidottu vakuutustapahtumaan. Tyypillisimmin sijoitus kapitalisaatiosopimukseen tehdään kertasuorituksena tai muutamassa erässä. Sijoituksen seurauksena varojen omistus siirtyy sijoittajalta vakuutuksentarjoajalle, ja vakuutuksentarjoaja sijoittaa varoja edelleen sijoittajan kanssa sovitun mukaisesti. Kun sovittu määräaika päättyy, kapitalisaatiosopimuksen tehnyt sijoittaja saa sijoituksen takaisin tuottoineen. Kapitalisaatiosopimuksissa yleensä mahdollistetaan myös varojen osittaiset nostot ennen sovittua määräaikaa sekä määräajan muuttaminen. Muutokset ennalta sovittuun eivät vält- tämättä ole mahdollisia ilman sijoittajalle koituvia lisäkustannuksia. Laissa säännellään henkivakuutusten verokohtelua. Nämä säännökset eivät kuitenkaan ulotu kapitalisaatiosopimusten verotukseen. Oikeuskäytännön perusteella kapitalisaatiosopimuksen piirissä olevien arvopapereiden luovutuksista syntyneet voitot ovat vakuutuksenottajalle verovapaita, ja toisaalta tappiot vähennyskelvottomia. Verotuskäytännössä kapitalisaatiosopimusten on, säännösten puuttuessa, käytännössä katsottu rinnastuvan monilta osin säästöhenkivakuutuksiin. Kapitalisaatiosopimuksiin liittyy monia verotuksellisia hyötyjä. Keskeisimpänä niistä voidaan nähdä korkoa korolle -ilmiön toteutuminen vakuutukseen kuuluvien säästöjen osalta. Esimerkiksi korot ja osingot verotetaan niiden maksuvuoden sijasta vasta silloin, kun sijoittaja kotiuttaa tuottoja kapitalisaatiosopimuksesta itselleen. Koska varojen siirtoa kapitalisaatiosopimukseen käsitellään verotuksessa luovutuksena, siirto voi mahdollistaa esimerkiksi vanhentumassa olevien luovutustappioiden käytön tai uusien tappioiden realisoinnin. Hankintameno voidaan laskea hankintameno-olettamalla. Myös varojen nostamiseen kapitalisaatioso- R ahastoista puhuttaessa selviytymisharha tarkoittaa sitä, että rahastotutkimuksiin on otettu mukaan vain menestyneet rahastot, jotka ovat toimineet markkinoilla jo pitkän aikaa. Tänä aikana useat rahastot ovat myös poistuneet markkinoilta, mutta näitä huonosti menestyneitä rahastoja ei oteta mukaan tutkimuksiin, koska ne eivät ole olleet toiminnassa tutkimuksen koko aikaperiodia. Burton Malkielin mukaan selviytymisharha vääristää tutkimuksia yllättävän paljon. Hän toteaa tutkimuksissaan, 44 viisas raha 09/2014 että esimerkiksi suosituimmat rahastojen suorituskykyä esittelevät aineistot näyttävät vain olemassa olevien rahastojen historiatiedot. Selviytymisharhasta johtuen sijoittajilla ei ole mahdollisuutta saada tietoa lopetetuista rahastoista ja he perustavat analyysinsä ainoastaan menestyvien rahastojen tuottoihin. Tässä piilee suuri mahdollisuus vääristyneisiin johtopäätöksiin. Huonosti tuottava rahasto myös menettää nopeasti sijoittajien kiinnostuksen ja näin ollen sille luodaan odotukset kadota markkinoilta. Yleensä rahastoyhtiöt sulauttavat huonosti menestyvän rahaston johonkin hyvin menestyvään rahastoon. Näin huonon rahaston tuottohistoria saadaan piilotettua hyvän rahaston menestyksen taakse. Tarkastellessa aiheesta tehtyjä tutkimuksia voidaan huomata, että niissä on mukana ainoastaan kohtuullisen hyvin menestyneitä rahastoja. Täten voi syntyä liian positiivinen mielikuva menestyksestä ja sijoittaja voi kuvitella, että korkeat tuotot ovat pysyviä. Etukäteen ei voi kuitenkaan tietää, mitkä rahastot jäävät henkiin. Rahastoyhtiöillä on toinenkin toimintatapa, jon- luja. Verotukseen liitännäisten riskien ohella kapitalisaatiosopimukseen päätynyt sijoittaja kantaa tavanomaisen sijoittajariskin lisäksi riskin vakuutuksentarjoajan mahdollisista maksuvaikeuksista. Tämän lisäksi kapitalisaatiosopimusten verotus ei tällä hetkellä perustu tuloverolakiin vaan verotuskäytäntöön, mikä saattaa altistaa sijoittajan ennakoimattomille veroseuraamuksille. Esimerkkinä mainittakoon sijoituksen osittainen takaisinnosto ja kysymys siitä, mitä osaa nostosta verotetaan tuottona ja mitä pääomanpalautuksena. Solmiako kapitalisaatio- sopimus? Sijoittajan salkun rakenteesta ja sijoituskohteiden hankinta-ajankohdista riippuen kapitalisaatiosopimus voi olla erittäin houkutteleva vaihtoehto. Päätös tulee kuitenkin tehdä tapauskohtaisen arvion perusteella ja kapitalisaatiosopimuksiin liittyvät mahdolliset riskit tiedostaen. Asianajaja Ville Alahuhta Asianajotoimisto Borenius Oy jalometalliharkot ja -kolikot Katso päivän hinnat: sijoitakultaan.fi puh. (09) 2764 2750 ULUU KU ? Kiinnitä huomiota selviytymisharhaan rahastoa valitessasi! MITÄ Sijoittaja: pimuksesta liittyy verosuunnittelumahdollisuuksia. Kapitalisaatiosopimukset mahdollistavat lisäksi usein sijoittamisen sijoituskohteisiin, jotka muutoin ovat yksityishenkilöiden ulottumattomissa. Kapitalisaatiosopimusta käyttävä sijoittaja saattaakin voida hajauttaa sijoituksiaan esimerkiksi buyout- tai venture capital-pääomarahastoihin. Tämän ohella kapitalisaatiosopimus lisää sijoittajan anonymiteettia. Kapitalisaatiosopimukseen liittyy myös mahdollisia sudenkuoppia. Kuten yleensäkin, sijoitusrakenteen monimutkaistuminen lisää myös sijoituksiin liittyviä hallinnointiku- ka johdosta voi päätellä, että selviytymisharha aiheuttaa merkittäviä vääristymiä tutkimustuloksiin. Rahastoyhtiö voi perustaa esimerkiksi kymmenen pientä rahastoa, joilla on eri salkunhoitajat ja sen jälkeen odottaa, mitkä niistä menestyvät. Muutaman vuoden päästä voi tilanne olla se, että vain kolme rahastoa kymmenestä on menestynyt vertailuindeksiään paremmin. Yhtiö aloittaa tällöin hyvin menestyneiden rahastojen aggressiivisen markkinoinnin ja samaan aikaan se lopettaa huonosti menestyneet rahastot. Tämän jälkeen yhtiön rahastoesitteissä ovat esillä vain näiden hyvin menestyneiden rahastojen tuotot perustamisesta alkaen. Kuvio Selviytymisharhan vaikutus rahastojen tuottoon USA:ssa 1982–1991. Kuviossa on havainnollistettu selviytymisharhan vaikutusta USA:ssa vuosina 1982–1991. Sen avulla nähdään, että selviytymisharhan vaikutus rahastojen tuottoon on ollut merkittävä. Kun selviytymisharha otetaan huomioon, putoaa rahastojen vuotuinen nettotuotto yhden prosenttiyksikön verran. Sijoittajan on siis syytä olla tarkkana rahastoja valitessaan. Rahastoesitteistä on mahdollista löytää rahaston historiallinen tuotto ja tieto siitä, onko rahasto alkuperäisessä muodossaan vai onko siihen sulautettu muita rahastoja. Kun selviytymisharhan olemassaolon tiedostaa, voi rahastojen tuottoja analysoida tarkemmin ja näin saavuttaa parempia tuottoja. Ville Sonkamuotka Kirjoittaja on Pirkanmaan Osakesäästäjien puheenjohtaja Tekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille Viikottainen raportti sisältää: 1. mallisalkun 2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan (kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät) 3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70€ ( norm. 120€/vuosi = 10€/kk) ( 2 viikon koejakso ilmaiseksi) tilaukset suoraan kotisivulta www.trendservice.fi sähköpostitse trendservice@trendservice.fi viisas raha 09/2014 45 Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut! JÄSENYYS 2015 Jäsenmaksu 39,00 euroa sisältää Viisas Raha -lehden 10 krt vuodessa. Opiskelijajäsenyys 12,00 euroa (ikäraja 30v.) sisältää Viisas Rahan pdf-muodossa. Perhejäsenyys 10,00 euroa (edellyttää että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenlajit sisältävät oikeuden hyödyntää Osakesäästäjien jäsenedut ja -tapahtumat. Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen. VIISAS RAHA Osakesäästäjien oma aikakauslehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehti on korkeatasoinen ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä aikakauslehti. ARVOPAPERI VIISAS RAHA 8 2014 SIJOIT TA TAulu JAn osakkekOT et& rahast ot Lehti osakessuomaL ais eLLe sijo ääs täjie n Keskus itta jaL liitto • Le hinta 9,50 € s.36–39 YIT:n nä Kaunisk kymät: haluaa angas kauas katsoa eteenpä in Finanss enemmäivalvonnall Pörssiss n tapauks a ia: dopingia ä ? Roger suomenWessman: ja kilpa palkat mikä onilukyky– totuus? TuTkIM uS: YkSIlÖ vAR llInEn AInhOI TO 2014 Pieni v suureltarainhoitaja tu a talolt a saat po tuottoja alveluja SIJOIT USLISTA TOp 5: FISKA RS KESKO TElIA SOnERA ORAvA Saat Arvopaperi-lehden vuositilauksen -30 % alennuksella 12 kk kestotilauksena, kun olet Osakesäästäjien jäsen. Tilaukset 020 442 4100 tai tilpal@ talentum.fi. Mainitse jäsenyys tilatessasi. KAUPPALEHTI NORDNET PANKKI OP-POHJOLA Saat aina -30% alennuksen etutuotteiden normaalihinnasta. Esim. Kauppalehti printtitilaus 5pv + Optio: 6 kk 127,40 € (norm. 182,00 €), Kauppalehti Digitilaus: 6 kk 114,10 € (norm. 163,00 €), Kauppalehti VIP-tilaus (sis. Printti + Digitilaukset): 6 kk 187,00 € (norm. 268,00 €). Kaikki tilaukset ovat jatkuvia tilauksia. Jäsenille kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), vähintään palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €), reaaliaikainen WinTradekaupankäyntisovellus veloituksetta (arvo 9 €/kk, vain yksityissijoittajat), Nordnet Kompassi -analyysikirjasto veloituksetta (arvo 20 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm. arvo-osuustilin siirto Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset pohjoismaisista pörsseistä, koulutustilaisuudet. OP-Pohjoa tarjoaa jäsenetuna kaikille Osakesäästäjien jäsenille maksuttoman sijoitustutkimuksen (edun arvo 10 €/kk). Pohjolan osaketutkimuksella on Suomen suurin analyysitiimi, joka analysoi yli 80 suomalaista pörssiyhtiötä. Lisäksi saatavilla on päivittäinen aamukatsaus ajankohtaisine yhtiö- ja markkinauutisineen. Palvelun käyttöön tarvitset Osuuspankin verkkopalvelutunnukset ja edun saat voimaan olemalla yhteydessä lähimpään Osuuspankkiin. Lisäetu VIP- ja Digitilaulkseen: Sijoittajapaketti + reaaliaikaiset pörssikurssit 99,00 € (norm. 471,00 €) ensimmäisen vuoden ajan. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/nordnet. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/op. RESTA MAX BORENIUS ASIANAJOTOIMISTO FIM Asianajotoimisto Borenius tarjoaa luottamuksellista ja ensiluokkaista palvelua perheille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat suunnitella kokonaisvaltaisesti ja verotuksellisesti optimaalisesti omaa ja perheensä varallisuus- ja jäämistöoikeudellista tulevaisuutta. FIM jatkaa Osakesäästäjien yhteistyökumppanina myös vuonna 2014. Tarkista ajantasaiset edut Liiton internetsivuilta Borenius tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille, jotka ostavat sekä vero- että oikeudelliset palvelut Boreniukselta yksityishenkilönä, -25 % alennuksen voimassaolevista tuntilaskutushinnoista. Ensimmäinen palaveri (enint. 45 min) Boreniuksen ja Osakesäästäjien jäsenen kanssa on maksuton eikä velvoita asiakasta toimeksiantoon. www.osakeliitto.fi/fim. PRIVANET SIJOITTAJA.FI Osakesäästäjien Keskusliito jäsenenä saat -25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja omistukseen tulevia kauppoja. Sijoittaja.fi on riippumaton sijoittajan tietopalvelu, jossa voit seurata eri tarpeisiin rakennettuja mallisalkkuja ja saat hyödyllisiä sijoitusideoita. Osakesäästäjien jäsenenä saat 25 prosentin alennuksen Sijoittaja.fi:n vuosijäsenyydestä (avajaishinta 99 eur). Edun voit lunastaa syöttämällä kuponkikoodin oskl2014 vuosijäsenyyden oston yhteydessä Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet. DANSKE BANK Investor-tilauspalvelu: Keskipitkän ja pitkän aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan 79 € (norm. 129 € / 6 kk). Danske Bank tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille veloituksetta käyttöön Danske Investor –palvelun, joka pitää sisällään mm.: Reaaliaikaiset kurssit (HKI, STO, CPH), kotimaisten arvopapereiden säilytys veloituksetta, maksuton arvo-osuustilin siirto Danske Bankiin, kertamerkinnät Danske Invest rahastoihin ilman merkintäpalkkioita, Pohjoismainen ja Globaali analyysitietokanta, Nordic TOP 15 osakeideat, aamu-, viikko- ja kuukausikatsaukset sekä kattavan raportoinnin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/investtech. Osakesäästäjien jäsenet saavat vuonna 2014 Talouselämän ja Arvopaperin Summa-verkkopalvelun kahdeksi kuukaudeksi maksutta käyttöön sekä siitä eteenpäin jatkuvalla -30 % alennuksella. (www.sijoittaja.fi/kauppa/). Rekisteröidy osoittees- sa: osakeliitto.talentum.fi Lisätiedot www.osakeliitto.fi/borenius. INVESTTECH TALENTUM SUMMA TALENTUM Osakesäästäjien jäsenet voivat käyttää Talentumin ammattikirjallisuuden Talouden ja Yksityisoikeuden Verkkokirjahyllyä vuonna 2014 täysin maksutta. Edun saa käyttöön osoitteessa http://verkkokirjahylly.talentum.fi. Käyttöön tarvitset salasanan, joka lähetetään jäsenmaksulaskun yhteydessä. Edun arvo 880,00 €/vuosi. KIRJATARJOUKSET Osakesäästäjien jäsenille edullisia kirjatarjouksia, kts. www.osakeliitto.fi/jasentarjoukset -> Kirjatarjoukset Välityspalkkio 0,15 %, min 7 € /toteutunut toimeksianto (pohjoismaiset markkinat). Saat edut käyttöösi soittamalla Danske Bankin Sijoituslinjaan 0200 2000 (pvm/mpm), ma-pe 8-18 tai menemällä Danske Bankin konttoriin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/danske. 46 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/2014 47 Paikallisyhdistykset toimivat www.osakeliitto.fi • toimisto@osakeliitto.fi Helsinki Kotka 18.11. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver ja Solteq klo 17 Paikka: Radison SAS Seaside. Ilm. ja lisätiedot nettisivuilta. 10.12. Pörssiyhtiöesittelyt Soprano ja Innofactor klo 17 Paikka: Radison SAS Seaside. Ilm. ja lisätiedot nettisivuilta. 20.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Nordea, Rautatalo, Keskuskatu 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilm. 17.11. menn. http://www.osakeliitto.fi/ ilmoittautuminen/hkisyyskokous2014 Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 17.15. Pub Jaakko V, Kirkkokatu 10. Hyvinkää 13.11. Jäsenistön matka Sijoitus Invest 2014 messuille. Klo 12 kokoontuminen ja lounas Harlekiinissa, jonka jälkeen matka Helsinkiin. Paluu Hyvinkäälle n. klo 17. 27.11. Sijoitus- ja keskusteluilta jäsenistölle klo 18 Harlekiinissa. Teemana mm. HySOS jäsentutkimus. Hämeenlinna 27.11. Sijoituskerho klo 18.30 Piparkakkutalon Albert-kabinetissa. Ilm. 24.11. menn. sijoituskerho@hotmail.fi Jyväskylä Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 17.30 Laajavuoren retkeilyhotelli Laajarin alakerran kokoustilassa. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista sijoitusasioista. Osakesäästäjät tarjoavat pullakahvit. Mahd. tied. eerotol@gmail. com tai 045-2377227. 13.11. Sijoitus Invest 2014 messumatka Helsinkiin. Lähtö Harjukadun tilausajolaiturista klo 7, paluukyyti Hgistä lähtee n. klo 18. Maksu jäseniltä ja opisk. 5€, muut 20€. Ilm. 11.11. menn. ossi. manner@gmail.com. Kokkola 4.12. Yritysvierailu Kannustalo Oy, Kannus (bussikuljetus) klo 18 48 viisas raha 09/2014 Kouvola Kuukausikokoukset kuukauden ensimmäisenä tiistaina Kouvola-talolla, kokoushuone Tynnilässä klo 18. Kuopio 6.11. Sijoitusilta Klo 17 alkaen Sokos Hotel Puijonsarvessa. Terveysteknologiyhtiö Revenio Oyj sijoituskohteena esittelee tj Olli-Pekka Salovaara. Kahvitarjoilu. Ilm. 31.10. menn. nettisivujen kautta. 12.-13.11. Matka Sijoitus Invest 2014 messuille. Iisalmen yhdistyksen järjestämälle omakustanteiselle matkalle paikkoja rajoitetusti. Tietoja yhdistyksemme verkkosivulla tai tiedustelu Petteri Koposelle p. 0503551238. 18.11. Yritysesittelyilta klo 17 Sokos Hotel Puijonsarvessa yhteistyössä Goodmarketing Oy:n kanssa. Esittelyssä Etteplan Oyj ja toinen vahvistettava pörssiyhtiö. Kahvitarjoilu. Ilm. nettisivujen kautta. 24.11. Sijoituskerho Klo 18 Sokos Hotel Puijonsarvessa. Vetäjänä Niilo Kärkkäinen. Keskustelussa tulosanalyysi KPY:sta ja muut ajankohtaiset pörssiaiheet. Syyskauden viimeistä sijoituskerhoa juhlistaa pikkujoulutarjoilut. Lahti 12.11. Sijoitusmessumatka Helsinkiin.Lähtö turistipysäkiltä Lahden linja-autoaseman ja historiallisen museon välistä klo 8, paluulähtö Helsingistä klo 18. Ilm. 10.11. klo 8 menn. miika_80(at)suomi24.fi tai tekstiv. 0400-762102. Jäsenille ilmainen, muut 20 e. 27.11. Keskustelukokous klo 17 Ravintola Teerenpelissä. Vapaata keskustelua sijoittamisesta, taloudesta, jne. Ei ilm. juomat omin kustannuksin. 3.12.Pikkujoulut klo 17.30-21.15, Lahden Kaupunginteatteri (Kirkkokatu 14). Aloitus Aino-näyttämöllä klo 17.30. Ohjelmassa glögitarjoilu, NCC sijoituskohteena, näytelmä "Katsastus". Ilm. 12.11. menn. miika_80(at)suomi24.fi tai tekstiv. 0400762102. Jäsenille ilmainen, muut 30 eur. Kaikki tulevat tapahtumat löytyvät yhdistyksen nettisivuilta: http:// www.osakeliitto.fi/paijathameen_ osakesaastajat Lappeenranta 12.11. Matka Sijoitus Invest -messuille Helsinkiin. Lähtö Imatralta klo 5.45 keskusliikenneasemalta, 6.05 Joutsenon linja-autoasemalta, Lauritsalan Karjalantien pikavuoropysäkki ja 6.30 Lappeenrannasta Peltolan koulun vierestä. Ei-jäsenille hinta 30 € (peritään bussissa). Kaikki jotka pystyvät, rekisteröitykää ilmaiseksi ennakkoon messuille: http://www.sijoitus-invest.fi/index Ilm. p. 020 764 0629 tai pentti.pulli@saastopankki.fi 25.11. Taaleritehtaan lounastilaisuus klo 11.30 -13.00 Lappeenrannan Kasino. Myyntijohtaja Pekka Halme / Taaleritehdas ja omistajuus perinteisen varainhoidon rinnalla ja sijoitusjohtaja Tero Luoma / Sijoita tuulivoimaan, Tuulitehdas II rahasto. Ilm. 17.11. menn. p. 040-450 4857 tai sari.norra@taaleritehdas.fi Mikkeli Sijoituskerho joka kuukauden toinen tiistai klo 18–20.30 Huoneistohotelli Marjassa, Jääkärinkatu 8, Mikkeli. 11.11. Handeslbankenin esittäytyminen, varainhoito ja vapaata keskustelua. 26.11. Yhdistyksen vuosikokous klo 17.30 Suur-Savon OP:n neuvottelutilassa Porrassalmenk. 19 (takaovesta). Aiheena sääntömääräiset asiat ja pankin puheenvuorossa ajankohtaista sijoittamisesta. Oulu 17.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18, Danske Bank, Pakkahuoneenkatu 13. Sääntömääräiset asiat. Aluksi pankin puheenvuoro, Sukupolvi suunnitelma -verotehokas varojen siirtäminen lähimmäiselle. Ilm. 13.11.menn. antti.jylha@ luukku.com tai p.040-5322082. 1.12. Sijoituskerho klo 17, Oulun Op, Isokatu 14 A,7 krs. Katsaus talouden ja sijoitusmarkkinoiden tilanteeseen: Juuso Heinilä, yritysesittelyssä YIT: Marcus Lindell. Ilm. 27.11.menn. www.lyyti.in/ sijoituskerho112 tai p. 040-532 2082 / Jylhä. raumasijoitusmessumatka14 Rovaniemi 20.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18. Lisätiedot myöhemmin. Pori 12.11. Matka Sijoitusmessuille Helsinkiin. Lähtö linja-autolla Porista klo 6.00, paluu illalla. Ilm. 10.11. menn. 3.12. Sijoitusilta ja pikkujoulu. Lisätiedot myöh. Kaikkiin tilaisuuksiin ilm. nettisivujen ilmoittautumisjärjestelmän kautta: www. osakeliitto.fi/satakunnan_osakesaastajat Rauma 13.11. Matka Sijoitusmessuille Helsinkiin. Lähtö linja-autolla Raumalta (Savilanpuisto) klo 7. Paluu illalla. Ilm. http://www.osakeliitto.fi/ilmoittautuminen/ Savonlinna 11.11. Sijoittajakerho klo 18 Hotelli Pietari Kylliäisen Saranikabinetti. 12.11. Sijoitus Invest messumatka Helsinkiin. Lähtö klo 5.30 Suur-Savon OP takapihalta. Ilm. sirkku.M1.hokkanen@op.fi tai 040-7546060. Tervetuloa jäsenet ja ei-jäsenet. Seinäjoki Sijoituskerho joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18 Seinäjoen srk:n tiloissa, Ala-kuljunkatu 2. KYLLÄ KIITOS haluan liittyä Osakesäästäjien JÄSENEKSI! Postimaksu maksettu Jäsenmaksuun 39 euroa vuodelle 2015 sisältyy Viisas Raha-lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Osakesäästäjien Keskusliitto ry VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5000370 00003 HELSINKI Osoitetietoja voidaan ( ) ei voida ( ) käyttää markkinointiin. Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon 09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@osakeliitto.fi tai internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi. viisas raha 09/2014 49 » » 10.11. Yritysvierailu Atrialle klo 14 alkaen. Ohjelmassa tervetulokahvit, Atrian esittely, keskustelua ja käynti lihavalmistetehtaalla ja logistiikkakeskuksessa. Ilm. e-p. arvopaperi@netikka.fi puh. 044-2995 996 (vastaaja) Somero 12.11. Matka sijoitusmessuille. Bussi lähtee Someron ABC:lta klo 8 ja ajaa Helsinkiin Salon Piihovin kautta, jossa olemme n. 8.30. Kyytiin pääsee myös reitin varrelta. Edestakainen bussikyyti 10€ jäseniltä ja ei-jäseniltä 20€. Ilm. 9.11. menn. 0500535 099 ja ilmoitathan myös mistä tulet kyytiin. Messuille on vapaa pääsy, mutta sinne pitää ilmoittautua etukäteen http:// www.sijoitus-invest.fi kautta. 27.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 17.30 Someron Säästöpankin kokoustiloissa (Joensuuntie 27, Somero). Tampere 11.11. Pörssiyhtiöesittelyt Sotkamo Silver ja Elisa klo 17 yhteistyössä Goodmarketing Oy:n kanssa, Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A. Ilm 7.11. menn. nettisivujen kautta 13.11. Kuljetus Sijoitus Invest –messuille Helsinkiin. Lähtö Tampereen linjaautoasemalta klo 7.30. Ilm. nettisivujen kautta. 18.11. Alfred Bergin sijoitusilta klo 17.30, Tampereen yliopiston Linnakiinteistö, Kalevantie 5. Kahvitarjoilu. Ilm. nettisivujen kautta. 27.11. Sijoituskerho klo 17 TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12, Pyhäjärvikabinetti, 5. krs. Ilm. nettisivujen kautta. 9.12. Pörssiyhtiöesittelyt Etteplan ja Solteq klo 17 yhteistyössä Goodmarketing Oy:n kanssa, Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A. Ilm 5.12. menn. nettisivujen kautta. 18.12. Sijoituskerho klo 17 TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12, Pyhäjärvi- 50 viisas raha 09/2014 kabinetti, 5. krs. Ilm. nettisivujen kautta. Kaikkien tapahtumien tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkit nettisivujen kautta www.osakeliitto.fi/pirkanmaan_ osakesaastajat Turku 24.11. Sääntömääräinen syyskokous Ravintola Koulun Bellmansalissa klo 18. Tarjoilusta johtuen ilm. 19.11. mennessä. Kuukausikokoukset Turun Pääkirjaston Studiossa klo 18–20, 6.11. ja 4.12. Vapaat keskustelutilaisuudet Koulun Historian luokassa klo 18–20, 20.11. ja 18.12. Tapahtumatiedot ja ilm. kaikkiin tilaisuuksiin: www. varsinaissuomenosakesaastajat.fi Uusikaupunki Sijoituslounaat joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 12 Hotelli Aquarius, Wellamo-kabinetti, Kullervontie 11 B. Vihti-Karkkila 12.11. Sijoitusilta klo 18 Air Hotel, Lentokentäntie 5, Nummela. Markkinakatsaus ja laatuosakkeet sijoitusstrategiana, portfolioanalyytikko Lassi Kallio. Miten varmistan testamentilla sijoitusvarallisuuden ja muun omaisuuden säilymisen suvussa, varatuomari Kirsi Kaario. Ilm. 10.11. menn. tuomo.paaso@ saastopankki.fi tai 029 041 2059. TIESITKÖ? Osakesäästäjien aamukatsaus nyt jokaisena arkipäivänä: www.osakeliitto.fi/ aamukatsaus Katso netistä Osakesäästäjien muut edut jäsenilleen: www.osakeliitto.fi/jasenedut 18.11.2014 Osakesäästäjien yhtiöilta: Käänneyhtiöt Marraskuun yhtiöillassamme tutustumme kolmeen mielenkiintoiseen käänneyhtiöön. Käänneyhtiöt ovat usein sijoittajien unohtamia johtuen niiden historian taakasta. Käänneyhtiöissä piilee merkittävää tuottopotentiaalia käänteen onnistuessa, sillä markkinoiden odotukset yhtiöiden kehityksen suhteen ovat hyvin vaatimattomia. Suominen, Glaston ja Efore ovat kaikki mielenkiintoisessa tilanteessa olevia käänneyhtiöitä joiden liiketoiminnan perusta on kunnossa ja edellytykset liiketoiminnan käänteelle ovat hyvät. Aika ja paikka: tiistai 18.11.2014 klo 17:30 – 20:30, Hotelli Marskin Carl-Gustaf -auditorio (2. krs), Mannerheimintie 10, Helsinki Paikalla yhtiöiden toimitusjohtajat Nina Kopola (Suominen Oyj), Arto Metsänen (Glaston Oyj) ja Vesa Vähämöttönen (Efore Oyj) sekä Inderesin analyytikot Juha Kinnunen, Mikael Rautanen ja Antti Viljakainen. Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.osakelitto.fi -> tapahtumat VIIMEINEN SANA sari lounasmeri Katse säätiöiden sijoitussalkkuihin K otimaisia ankkuriomistajia kaivataan. Moni osakesäästäjä laittaa rahansa mielellään yhtiöön, jossa on vakaa ja osaava pääomistaja. Perheitä ja sukujen sijoitusyhtiöitä arvostetaan. Eläkeyhtiöt ovat tuttuja suuria sijoittajia. Tosin eläkeyhtiöiden pitää väestön ikääntyessä käyttää varojaan yhä enemmän eläkkeiden maksamiseen ja vähemmän uusiin sijoituksiin. Valtio on puolestaan pyrkinyt Solidiumin kautta paikkaamaan puutetta pääomasta ja aktiivisesta suuromistajasta. Edellä mainittujen lisäksi suurten kotimaisten omistajien joukkoon kuuluu myös säätiöitä. Säätiöt ovat usein tuntemattomia ja hiljaisia toimijoita. Säätiö poikkeaa jo juridisena muotona paremmin tunnetuista organisaatiomuodoista kuten osakeyhtiöistä. Säätiöillä ei ole omistajia. Niillä on alkupääoma ja perustajan määräämä tarkoitus minkä mukaan varallisuutta käytetään. Muutama säätiö on kasvanut merkittäväksi pääomamarkkinatoimijaksi. Tällä viikolla Hankenin professori Matti Viren julkisti selvityksensä säätiöistä ja Aalto-yliopiston tutkija Eeva Ahdekivi julkistaa omansa. Viren lähestyy aihetta verotusnäkökulmasta, Ahdekivi keskittyy omistajuuteen. Myös lainsäätäjän katse on säätiöissä, uutta säätiölainsäädäntöä viimeistellään parhaillaan. Nykyinen säätiölainsäädäntö on 1930-luvulta, uuden toivotaan astuvan voimaan ensi vuonna. Säätiöt ovat ajankohtaisia myös omistustensa kautta. Stockmann nimesi viime viikolla uuden toimitusjohtajan. Tätä ennen vetovastuu yhtiöstä oli ollut väliaikaisesti poikkeuksellisen aktiivisesti yhtiön suurten säätiöomistajien harteilla. Huhtamäki ja Sanoma ovat muita esimerkkejä yhtiöistä, joilla on pitkään ollut säätiöitä merkittävinä omistajina. Ainakin näiden yhtiöiden osakkeenomistajia tuoreet säätiöselvitykset saattavat kiinnostaa. Miksi osakesäästäjän pitäisi tuntea säätiöitä? On tärkeä tietää, kenen kanssa omistaa. Pienemmän osakkeenomistajan on hyvä tuntea ankkuriomistajan tavoitteet ja motiivit. Moni tarkasteleekin sijoituskohteita tiedostaen muiden merkittävien omistajien olemassaolon. Joku ei halua sijoittaa yhtiöihin joissa valtio on omistajana, toinen välttää yhtiöitä joissa omistus on hajaantunut ja pääomistajaa ei ole. Säätiöt ovat selvitysten perusteella pitkäaikaisia omistajia. Kotimaiset suorat osakesijoitukset ovat säätiöille tyypillisiä. Sekä kotimaisuutta että suoria osakesijoituksia nimenomaan ylipainotetaan. Salkuista löytyy myös esimerkiksi rahastoja ja kiinteistösijoituksia. Säätiön missio saattaa vaikuttaa myös sijoituskohteisiin. Erityisesti apurahasäätiöille tasainen vuosittainen osinkovirta saattaa olla tärkeä vaatimus. Osa säätiöistä haluaa olla aktiivisesti vaikuttamassa salkkuyhtiöissään, moni jää kuitenkin mielummin passiivisempaan rooliin. Oikeastaan säätiöt kuulostavat omistajina aika samanlaiselta joukolta kuin me kotitaloudet. Hyvin toimivilla pääomamarkkinoilla tarvitaan erilaisia sijoittajia. On hyvä että sijoittajilla on erilaisia aikahorisontteja. Monipuolinen sijoittajakunta muodostuu pienistä, keskisuurista ja suurista sijoittajista. Suomessa eläkeyhtiöt ja valtio ovat suuria sijoittajia, kotitaloudet pieniä. Pulaa on erityisesti keskisuurista sijoittajista. Tähän säätiöt tuovat tervetulleen lisän.• viisas raha 09/2014 51
