Mielen hyvinvointia voi vahvistaa

Teksti: KRISTIAN WAHLBECK, SATU TURHALA, SAMI LIUKKONEN
Mielen hyvinvointia
voi vahvistaa
Mielenterveyttä voi edistää kuten kuntoa.
Se tapahtuu pitämällä yhteyttä muihin, liikkumalla
aktiivisesti, haastamalla itseään oppimaan uutta,
säilyttämällä uteliaisuuttaan ja tekemällä hyvää.
Väestön mielenterveyttä voidaan edistää myös
yhteiskunnallisin toimin. Nykytiedon valossa
liikkumisella on merkitystä mielenterveydelle
kaikissa ikäryhmissä.
M
ielenterveys on käsite, johon liittyy
myös paljon kielteisiä mielleyhtymiä
mielenterveyden häiriöistä. Häiriöistä
puhuminen kuitenkin vääristää käsit­
teen merkitystä ja vaikeuttaa sen ymmärtämistä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n (2013) määri­
telmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila,
jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä sekä
kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien nor­
maalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskente­
lemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mie­
lenterveys tulee siis nähdä resurssina tai pääomana,
joka auttaa ihmisiä selviytymään elinympäristössään.
Mielenterveys ei kuitenkaan ole pelkästään yksi­lön
ominaisuus, vaan se on myös perheen, yhteisön ja
yhteiskunnan pääoma, joka voi huveta ja jota voi
lisä­tä. (Lahtinen 2005)
Mielenterveyteen liittyy keskeisellä tavalla myös
hyvinvointi, ja mielenterveyden edistämisen voi­
daankin ajatella yleisellä tasolla tähtäävän hyvin­
voinnin lisääntymiseen (Wahlbeck & Wasserman
2015). Psyykkinen hyvinvointi katsotaan yleisesti
koostovan kahdesta osiosta: hedoninen hyvinvoin­
ti ja eudai­monistinen, omaan toimintaan liittyvä
hyvin­vointi (Wahlbeck 2015). Hyvä olo, iloisuus ja
onnellisuus ovat hedonistisen hyvinvoinnin ilmen­
tymiä. Tyytyväisyys omaan toimintaan, elämänlaa­
tuun ja elämän suuntaan sekä elämän kokeminen
merkitykselliseksi ovat eudaimonistisen hyvinvoin­
nin merkkejä. Hyvä hedoninen ja eudaimonistinen
hyvin­vointi on kuvat­tu myös sanalla ”kukoistami­
nen”. Tutkimusten mukaan kukoistaminen antaa
suojaa sairauksilta ja mielenterveyden ongelmista
(Keyes ja Annas 2009). Kuten mielenterveys, myös
kukoistaminen voi olla yksilön tai yhteisön omi­
naisuus. On tiedossa, että psyykkinen hyvinvointi
liittyy myös yhteiskunnallisiin tekijöihin kuten
oikeu­denmukaisuuteen, vaikutusmahdollisuuksiin
ja luottamukseen.
Mielenterveyttä voi edistää kuten kuntoa. Mielen­
terveyden edistäminen, promootio, perustuu posi­
tiiviseen terveyskäsitykseen, ja sen lähtökohtana on
pyrkimys vaikuttaa jokaisen ihmisen mahdollisuuk­
siin oman mielenterveytensä lisäämiseen ja elämän­
laatunsa parantamiseen. (Kaleva ja Valkonen 2013)
Mielenterveyden edistämisessä pyritään tukemaan
mielenterveyttä tuottavia tekijöitä. Perusta mielen­
terveydelle luodaan jo lapsuudessa. Mielenterveyden
edistäminen vaatii siis riittävän varhaisia toimia.
Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkia
toimia joilla tuetaan positiivista mielenterveyttä,
mukaan lukien yksilöiden ja yhteisön vahvuuksien,
osaamisen, resurssien ja elämänlaadun rakentumista.
Ihmisen tai yhteisön mielenterveyttä voidaan edistää
monin keinoin. Jokainen voi tutkitusti edistää mie­
lenterveyttään pitämällä yhteyttä muihin, liikkumal­
la aktiivisesti, haastamalla itseään oppimaan uutta,
säilyttämällä uteliaisuuttaan ja tekemällä hyvää.
Sosiaalisella pääomalla vahva rooli
Yhteys muihin ja tukiverkostot ovat osa yksilön sosi­
aalista pääomaa. Vahva sosiaalinen pääoma linkittyy
tutkitusti hyvään mielenterveyteen, hyvään fyysiseen
terveyteen ja alhaiseen kuolleisuuteen (Nyqvist et al.
2014). Sosiaalinen pääoma on myös yhteiskunnalli­
Mielenterveys ei ole pelkästään yksilön ominaisuus,
vaan myös perheen, yhteisön ja yhteiskunnan
pääoma, joka voi huveta ja jota voi lisätä.
LIIKUNTA & TIEDE 52 • 4 / 2015
41
Kuva: ANTERO AALTONEN
nen ilmiö. Yhteiskunnan sosiaalista pääomaa vahvis­
tamalla edistämme myös mielenterveyttä. Luottamus
viranomaisiin ja muihin instituutioihin, vapaus kor­
ruptiosta, vahva kansalaisyhteiskunta, demokratia ja
yksilön vaikutusmahdollisuudet kasvattavat yhteistä
sosiaalista pääomaa. Mielenterveys on siis yhteydes­
sä myös yhteiskunnan rakenteisiin, ja kansainväli­
sessä vertailussa onnellisuus ja mielenterveys ovat
alimmillaan maissa joissa ihmisoikeuksia poljetaan,
korruptio jyllää ja tuloerot ovat suuret.
42
LIIKUNTA & TIEDE 52 • 4 / 2015
Säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on, iästä riip­
pumatta, parempi mielenterveys kuin vähemmän
liikkuvilla. On kuitenkin epäselvää, tuottaako liik­
kuminen mielenterveyttä vai onko niin että psyyk­
kinen hyvinvointi lisää liikkumista. Jonkin verran
tutkimusnäyttöä on kuitenkin jo siitä, että lapsilla
liikkuminen edistää mielen toimintojen kehittymistä
ja että ikä-ihmisillä muistitoimintojen heikenty­
mistä, ahdistusoireita ja mielialaoireilua voidaan
vähentää säännöllisellä liikunnalla. Tutkimusten
Yhteiskunnan sosiaalista pääomaa vahvistamalla
edistämme myös mielenterveyttä.
valossa liikkumisen ei tarvitse olla kovin vaativaa tai
intensiivistä, jotta sillä olisi vaikutuksia psyykkiseen
hyvinvointiin. Liikkumisen vaikutus mielentervey­
teen välittynee sekä psykososiaalisten että biologis­
ten mekanismien kautta. Liikkuminen lisää elämän
hallinnan ja pärjäämisen kokemusta, ja vie ajatuk­
sia muualle kielteisestä märehtimisestä. Varsinkin
liikunta harrastamattomilla ja istumapainotteista
elämää viettävillä on todennäköistä että pienikin
lisäys liikkumisen määrään vaikuttaa myönteisesti
psyykkiseen hyvinvointiin.
Liikkumisen vaikutukset mielen hyvinvointiin
vahvistuvat, jos liikkumiseen liittyy kanssakäymistä
tai vuorovaikutusta ryhmän kanssa. Kävely ystävän
seurassa tai vesijumppa ryhmässä on mielen hyvin­
voinnin kannalta vaikuttavampaa kuin yksin liikku­
minen.
Uteliaisuus oppia tuntemaan itsensä ja muut tukee
mielen hyvinvointia. Kyky tietoiseen läsnäoloon ja
mentalisaatioon edistävät mielenterveyttä. Tietoi­
suutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista voi
kasvattaa. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on erin­
omainen työväline oman psyykkisen hyvinvoinnin
kasvattamiseen. Tietoinen läsnäolo merkitsee kykyä
havaita ja olla tietoinen aistihavainnoista ja siitä mitä­
hetkessä on. Mentalisaatiota on kuvattu kykynä
pitää mielessä mieli, oma ja toisen (Larmo 2010).
Mentalisaatio siis tarkoittaa kykyä ymmärtää omia
ja muiden ajatuksia, toiveita, haluja ja päämääriä.
Tietoisuus- ja mentalisaatiotaidot lisäävät itsetunte­
musta ja kykyä ohjata reaktioitaan mielekkäästi, ja
auttavat täten tekemään harkittuja valintoja, jotka
ovat sopusoinnussa omien elämänarvojen kanssa.
Mielen hyvinvoinnille on tärkeää, että oma toimin­
ta ei ole ristiriidassa omien arvojen tai tavoitteiden
kanssa.
Hyvää voi tehdä esimerkiksi jakamalla osaamista,
olemalla läsnä tai osallistumalla vapaaehtoistyö­
hön. Auttaminen, jakaminen ja yhteistyö tukevat
merkityksellisyyden kokemusta ja itsearvostusta,
tukien mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan
onnellisuus ja elämäntyytyväisyys ovat voimakkaasti
yhteydessä aktiivisuuteen järjestöissä ja yhteisössä.
Ikä-ihmisillä vapaaehtoistyön on todettu tuke­
van mielenterveyttä, ja toisten tukeminen näyttää
vähen­
tävän kuolleisuutta. Eräässä tutkimuksessa
viikottainen teko toisten hyväksi lisäsi tutkimukseen
osallistuvien hyvinvointia kontrolliryhmään verrat­
tuna. Jakaminen, antaminen ja auttaminen tukevat
parhaimmillaan sekä yksilön mielen hyvinvointia
että yhteisöä.
Mielenterveystaitojaan voi jokainen kasvattaa.
Tietoisuus-, mentalisaatio-, vuorovaikutus-, tun­
ne-, ongelmanratkaisu- ja elämänhallintataitoja voi
oppia­kaiken ikää. Tällaisen mielenterveysosaamisen
sisäl­lyttäminen jokaisen koulun toimintaan antaisi
jokaiselle hyvät elämän eväät. Aikuisiässäkin mielen­
terveystaitoja on mahdollista kehittää, esimerkiksi
Mielenterveyden ensiapu -kursseilla.
Mielenterveys tietoyhteiskunnassa
yhä tärkeämpi pääoma
Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ovat suurel­
ta osin terveydenhuollon ulottumattomissa, jonka
takia­mielenterveyspolitiikan tulee olla yhteiskun­
nan sektoreita läpäisevä. Mielenterveys on tietoyh­
teiskunnassa yhä tärkeämpi pääoma. Kansanter­
veyden suuret haasteet liittyvät mielenterveyteen,
päihteiden käyttöön ja ihmissuhteisiin. Terveyden
edistämisessä tarvitaan uutta suuntautumista ja
satsausta nimenomaan mielenterveyden edistämi­
seen. Yhteisötasolla vanhemmuuden ja varhaisen
vuorovaikutuksen tuki, turvallinen lapsuus, tunneja vuorovaikutustaitojen opetuksen järjestäminen,
alkoholin saatavuuden rajaa­minen, kiusaamisen ja
kaltoinkohtelun kitkeminen, työelämäosallisuus ja
köyhyyden ehkäisy ovat tehokkaita keinoja mielen­
terveyden edistämisek­si. (Wahlbeck 2015).
WHO:n Ottawan julistusta mukaillen mielenter­
veyden edistäminen on mielenterveyttä tukevan
yhteiskuntapolitiikan rakentaminen, mielenterve­
yttä tukevien ympäristöjen luominen, yhteisöllisen
toiminnan tukeminen ja sen vahvistaminen, yksi­
löllisten mielenterveystaitojen kehittäminen ja ter­
veyspalvelujen uudelleensuuntaaminen edistämään
mielenterveyttä. Yhteiskunnan tulisi tuottaa terveyt­
tä tuottavia olosuhteita ihmisten elämänkulun eri
vaiheisiin ja luoda rakenteita, jotka mahdollistavat
ihmiselle ymmärryksen terveyttä tukevista tekijöistä,
valintojen tekemisen sekä tähän tarvittavien resurs­
sien hyödyntämisen. (Eriksson & Lindström 2008)
Liikkuminen ja liikunta nivoutuvat mielentervey­
teen sekä yksilötasolla että yhteiskunnan tasolla. On
tiedossa että vähäinen osallistuminen liikuntaan on
yhteydessä mielenterveyden ongelmiin (Jalava ym.
2014), ja haasteena on saada myös erityisryhmät mu­
kaan liikuntaan. Vähän liikkuvia saattaa paremmin
motivoida mielen hyvinvointia tukeva liikkuminen
osana kokonaisvaltaista hyvinvointia kuin määrälli­
siin tavoitteisiin ja fyysisiin suorituksiin painottuva
liikunta. Sykemittarin arvoja tärkeämpää saattaa olla
oma tai jaettu nautinnollinen kokemus liikkumisen
ilosta.
Mielenterveys on, yhtä hyvin kuin liikkuminenkin,
riippuvainen yhteiskunnallisista tekijöistä. Hyvällä
ympäristösuunnittelulla voidaan luoda kaupunkeja
LIIKUNTA & TIEDE 52 • 4 / 2015
43
ja taajamia jotka tukevat sekä mielenterveyttä että
liikkumista. Helppo pääsy viher- ja vesialueille tukee
ihmisten mielenterveyttä ja luo liikkumismahdolli­
suuksia. Mitä vihreämpi ympäristö, sitä vähemmän
stressiä asukkailla. Ihmiset, jotka muuttavat vih­
reämpään ympäristöön raportoivat mielentervey­
tensä parantuneen, kun muutto toiseen suuntaan
useammin liittyy psyykkisen rasittuneisuuden kas­
vuun. Liikkuminen luonnossa yhdistää liikunnan
ja luonnon myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, ja
sillä on todennäköisesti suuremmat mielenterveys­
vaikutukset kuin muulla liikunnalla.
Vaikka tutkimusnäyttöä ei vielä ole riittävästi,
nykytiedon valossa liikkumisella on merkitys mie­
lenterveydelle kaikissa ikäryhmissä. Liikkuminen
näyttää sekä lisäävän mielen hyvinvointia että ehkäi­
sevän ongelmia, kuten ikä-ihmisten muistiongelmia.
Mielenterveysvaikutusten saavuttamiseksi liikkumi­
Miten voit edistää mielenterveyttäsi:
1. Sosiaalisuus. Pidä yhteyttä muihin
2. Aktiivisuus. Löydä mielihyvää tuova liikkumismuotosi
3. Opi uutta. Haasta itsesi
4. Uteliaisuus. Huomaa, mikä tekee sinut onnelliseksi
5. Tee hyvää. Jaa osaamistasi, ole läsnä, ryhdy vapaaehtoiseksi.
sen ei tarvitse olla kovin intensiivistä tai vaativaa.
Myös kevyet liikuntamuodot, kuten kävely, näyttävät
edistävän mielen hyvinvointia.
KRISTIAN WAHLBECK, psykiatrian dosentti
Kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
Sähköposti: kristian.wahlbeck@mielenterveysseura. fi
SATU TURHALA, sosiaalialan yamk
Projektipäällikkö
Suomen Mielenterveysseura
Sähköposti: satu.turhala@mielenterveysseura.fi
SAMI LIUKKONEN, fil.maisteri
Tiedottaja
Suomen Mielenterveysseura
Sähköposti: sami.liukkonen@mielenterveysseura.fi
Suomen Mielenterveysseuran Liiku mieli
hyväksi -hanke tuo esiin liikunnan ja liikkumisen mahdollisuudet mielen hyvinvoinnin
edistämisessä sekä ongelmien ehkäisyssä
ja hoidossa. Hanke järjestää koulutuksia,
verkostoitumista ja tuottaa materiaaleja.
www.liikumielihyvaksi.fi
LÄHTEET:
44
Aked, J. Marks, N. Cordon, C. & Thompson, S. 2008. A report
Lahtinen, E. Joubert, N. Raeburn, J. & Jenkins, R. 2005. Strate-
presented to the Foresight Project on communicating the evidence
gies for promoting the mental health of populations. Kirjassa: Herr-
base for improving people’s well-being. Saatavilla 11.08.2015 http://
man, Helen,Saxena, Shekhar & Moodie, Rob: Promoting Mental
b.3cdn.net/nefoundation/8984c5089d5c2285ee_t4m6bhqq5.pdf
Health – Concepts, emerging evidence, practice. Geneva: World
Biddle, J.H. & Ekkekakis, P. 2005. Physically active lifestyles and
Health Organization.
wellbeing. Kirjassa: Huppert F, Baylis N, Keveme B (eds) The scien-
Larmo, A. 2010. Mentalisaatio -kyky pitää mielessä. Duodecim
ce of well-being (Oxford: Oxford University Press).
126(6):616–22.
Eriksson, M. & Lindström, B. 2008. A salutogenic interpretation of
Nyqvist, F. Pape, B. Forsman, A. Pellfolk, T. & Wahlbeck, K. 2014.
the Ottawa charter. Health Promotion International 23(2):190–199.
Structural and cognitive aspects of social capital and all-cause mor-
Jalava, J. Borodulin, K. Husu, P. Härkönen, J. Karvonen, S. Koi-
tality: A meta-analysis of cohort studies. Social Indicators Research
so-Kanttila, S. Koskela, T. Koskinen, S. Manderbacka, K. Murto,
116(2):545–66.
J. Mäki-Opas, T. Nurmi-Koikkalainen, P. Pentala, O. Pitkänen, T.
Wahlbeck, K. 2015. Public mental health: the time is ripe for trans-
Rinne, H. Saares, A. Shemeikka, R. Sievänen, H. Suni, J. Suvi-
lation of evidence into practice. World Psychiatry 14:36–42.
saari, J. Teittinen, A. Toikka, S. Tokola, K. Tourunen, J. Wahlbeck,
Wahlbeck, K. & Wasserman, D. 2015. Public mental health and
K. Valkonen, J. Vartiainen, E. Vasankari, T. Vesala, H. Kaikkonen,
suicide. Kirjassa: Detels R, Gulliford M, Abdool Karim Q, Chuan Tan
R. 2014. ATH-tutkimuksen tuloksia. Järjestökentän tutkimusohjel-
C (Toim). Oxford Textbook of Global Public Health, 6th ed. Oxford:
ma. Työpaperi 37/2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Oxford University Press.
Kaleva S. & Valkonen J. 2013. Mielenterveyden edistämisen di-
WHO. 2013. Comprehensive mental health action plan 2013–2020.
lemmat. Yhteiskuntapolitiikka 78(6):675–680.
Geneva: World Health Organization.
LIIKUNTA & TIEDE 52 • 4 / 2015