Mielenterveyden edistäminen opiskelijayhteisöissä

Mielenterveyden edistäminen
opiskelijayhteisöissä
14.11.2014
17.11.2014
WHO CC
1
Mielenterveyden määritelmä
WHO:n (2005) mukaan
”Mielenterveys voidaan ymmärtää
hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö pystyy
toteuttamaan itseään, kestää elämän
tavanomaisia rasituksia, pystyy
työskentelemään tuottavasti ja
tuloksekkaasti ja antamaan oman
panoksensa yhteisölle”
17.11.2014
WHO CC
2
Mielenterveyden jatkumot
(Keyesin 2002 mukaan)
- Joitakin
mielenterveysongelmia
- Kohtalainen tai hyvä
psykologinen ja
sosiaalinen
toimintakyky ja
hyvinvointi
Kukoistus
Mielenterveyden häiriö
- negatiivinen tunneelämä
- Hyvinvointiin liittyvien
psykologisten ja
sosiaalisten
taustatekijöiden puute
- mielenterveysongelmia
17.11.2014
- Positiivinen tunneelämä
- psykologinen
hyvinvointi
- Sosiaalinen hyvinvointi
- Täydellinen
mielenterveys
Mielenterveys
Riutuminen
WHO CC
- Negatiivinen tunneelämä
- Hyvinvointiin liittyvien
psykologisten ja
sosiaalisten
taustatekijöiden puute
- kohtalainen
mielenterveys
3
Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat: (Lönnqvist ym.)
•
•
•
•
kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus
kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun
kyky työntekoon ja sosiaaliseen osallistumiseen
emotionaalinen resilienssi eli vaikeuksien voittaminen,
ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja
valmius elämän muutoksiin
• todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman
ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin
elämäntilanteissa ja stressin keskellä
• sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja
yksilöllinen luovuus
Elämästä nauttiminen mahdollisimman täydesti omia
potentiaalejamme käyttäen!
WHO CC
Dahlgren & Whitehead (1991) Terveyden determinantit
17.11.2014
pia.solin@thl.fi
5
Miksi edistää mielenterveyttä?
• Mielenterveyden ongelmat, kuten stressi, ahdistus
ja masennus johtavat 12 milj. menetettyyn
työpäivään vuodessa (ILO)
• Kelan 2011 myöntämistä sairauspäivärahakausista
23 % on mielenterveyssyistä (kesto n. 66 pvää)
• Vaikuttaa fyysiseen terveyteen, mm
sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, diabetekseen
ja riskialttiiseen terveyskäyttäytymiseen, kuten
alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä tupakointiin
17.11.2014
WHO CC
6
MIELENTERVEYS JA
ELÄMÄNKAAREN
HAASTEET
17.11.2014
WHO CC
7
Nuoret (12-17) ja nuoret
aikuiset (18-24)
•
Kiusaaminen ja häirintä liittyvät masennukseen ja
masennusoireisiin sekä kiusatulla että kiusaajalla
–
•
•
Suurin mielenterveyteen vaikuttava tekijä tällä
ikäryhmällä
Usein kouluympäristö tapahtumapaikkana, samassa
ympäristössä nuoret kehittävät sosiaalisia taitojaan ja
harjoittelevat vuorovaikutustaitoja ikätovereiden ja
aikuisten kanssa.
Negatiiviset kokemukset eivät ainoastaan vaikuta
heidän mielenterveyteensä ja akateemisiin
saavutuksiinsa vaan rajoittavat heitä kehittämään
itseluottamusta ja henkilökohtaisia
vuorovaikutussuhteita.
17.11.2014
WHO CC
8
Nuoret (12-17) ja nuoret
aikuiset (18-24)
Kynnyskohtia
• Siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutukseen
• Koulusta työelämään
• Lapsuudenkodista omaan asuntoon
• Parisuhde ja perhe
• Nuoret epäviralliset omaishoitajat (”perhe-salaisuus”,
joka piilotetaan usein)
• Seksuaali-identiteetin kehittyminen
Henkilökohtaisen itsenäisyyden kehittyminen voi ehkäistä
avun hakemista, siksi nuorten tarpeiden
huomioonottaminen on elintärkeää
17.11.2014
WHO CC
9
Nuoret (12-17) ja nuoret
aikuiset (18-24)
•
•
•
Koulun kesken jättävät nuoret ovat suuremmassa
riskiryhmässä sosiaalisen eristäytymisen suhteen
Tärkeitä elementtejä: 1) positiivinen koulukulttuuri, 2)
aikuisten ja nuorten välinen positiivinen suhde ja 3)
opettajien ja kouluttajien hyvinvoinnin ja tarpeíden
huomioiminen
Nuorien, jotka tulevat peruskoulun jälkeiseen
”vapaaehtoiseen” koulutukseen, joutuvat kehittämään
uudenlaiset identiteetit oppijoina
17.11.2014
WHO CC
10
Kasvava vastuuntunto (25-45)
ja keski-ikä (45-65)
•
•
•
•
•
•
•
•
Lasten saanti ja kasvattaminen
Työpaikan saaminen/epävarmuus
Parisuhteen muodostaminen
Lasten kasvattaminen
Velvoitteet työssä ja yhteisössä
Eläkkeelle jäämiseen valmistautuminen
Vastuu lapsista, omista vanhemmista
tai lastenlapsista
Perhesuhteiden muuttuminen ja muut
elämäntapahtumat
17.11.2014
WHO CC
25-45
45-65
25-65
11
Ikääntyneiden mielenterveyden
edistäminen
• Iäkkäät ihmiset hyötyvät samoista mielenterveyden
edistämisen toiminnoista kuin muutkin aikuiset
• Ikääntyminen tuo kuitenkin tullessaan erityisiä haasteita
– mm. menetykset, kipu ja pitkäaikaissairaudet,
syrjäytyminen, yksinäisyys, köyhyys, toimintakyvyn
vajeet sekä päihdeongelmat
• Ikääntyneet erittäin heterogeeninen ryhmä, yksi keino ei
tavoita kaikkia
Mielenterveyden edistäminen on pohjimmiltaan
vuorovaikutusta, toisten ihmisten kohtaamista: keskeistä
kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyyden kunnioittaminen
WHO CC / Eija Stengård, 2011
NÄKÖKULMIA
OPISKELIJAN
MIELENTERVEYDEN
TUKEMISEEN
17.11.2014
WHO CC
13
Mielenterveyden edistämiseen liittyy
• Mielenterveysteeman herkkyys, mahdollinen
leimautuminen
• Oman käyttäytymisen vaikutus
• (Työ/opiskelu)ryhmien yhtenäisyys
• Osallistumiseen kannustaminen
• Kaikkien arvostaminen
• Kiusaamisen, syrjinnän tai häirinnän hoitaminen
• Stressin ymmärtäminen
• Viestinnän merkitys
17.11.2014
WHO CC
14
Viestinnän merkitys
• Kasvokkain (eniten tietoa) - persoonaton kirjallinen
viestintä (vähiten tietoa)
• Eleet, äänenpaino ym
• Tapa, jolla viestitään on yhtä tärkeä kuin sisältö
• Avoimen viestinnän kautta toisella osapuolella on
mahdollisuus ilmaista, mikäli koetaan psyykkistä
kuormittuneisuutta ja stressiä
• Oikea viestintätapa parantaa tehokkuutta,
motivaatiota, luo myönteisen psykososiaalisen
opiskeluympäristön ja vähentää eristymisen
tunnetta
17.11.2014
WHO CC
15
Myönteinen viestintä ja palaute
• Ole läsnä
• Huomaa pienetkin edistysaskeleet ja anna niistä
palautetta
• Muista kannustaminen ja opiskelijan
huomioonottaminen
• Muistuta onnistumisista
• Auta opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuudet ja
kyvyt opiskelun edetessä
• Omien kokemusten jakaminen voi auttaa
• ”Hetken kohtaamisen” merkitys; hymy, tervehdys
jne
Törrönen & al (2011) mukaillen Lehtovaara & Reinola (2007)
17.11.2014
WHO CC
16
Stressi
• Stressin biopsykososiaalinen malli: ulkoiset
stressitekijät, sisäiset tapahtumasarjat ja näiden
kahden vuorovaikutus
• Stressiä aiheuttavat
• Opiskelun tahti, mahdolliset keskeytykset,
aikataulupaineet, keskittymistä vaativat tehtävät,
epäselvät tavoitteet, heikot opiskelu- ja/tai
ajanhallintataidot, huono opiskeluilmapiiri
• Liian suuret omat tai muiden vaatimukset
• Henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät, esim
perhetilanne, taloudellinen tilanne
• Kriisit
17.11.2014
WHO CC
17
Stressi
• Stressin sietokyky vaihtelee, siten myös sen
seuraukset
• Tärkeää osata tunnistaa stressi ja voiko siihen
vaikuttaa vai ei
• Yksinkertaiset stressinhallintakeinot:
– riittävä lepo ja liikunta
– terveelliset ruokailutottumukset
– päihteiden välttäminen
– ajankäytön hallinta
– oman oppimistyylin tunnistaminen
17.11.2014
WHO CC
18
Mitä hyötyä on ryhmän
yhtenäisyydestä?
• Vaikuttaa sekä ryhmän että sen yksilöiden
menestymiseen
• Tuen saamisen tunne tehostaa työskentelyä
• Tuki voi olla
– Aineellista
– Apua, neuvoa, tiedon jakamista
– Emotionaalista (kuunteleminen, arvostaminen,
luottamus)
– Rehellistä ja rakentavaa palautetta
– Yhdessä toimimista
17.11.2014
WHO CC
19
Mitä hyötyä on ryhmän
yhtenäisyydestä?
Edellä mainittujen lisäksi yhtenäisyys
• Vähentää stressiä
• Vahvistaa yksilön kykyä käsitellä stressiä (stressaava
tilanne koetaan vähemmän stressaavaksi)
• On terveyttä edistävä voimavara
• Opettajan merkitys yhtenäisyyden luojana
– Avoin suhtautuminen tunteiden ilmaisuun → Reaktioihin
vaikuttavat (usein tiedostamattomat) käsitykset,
uskomukset, kokemukset, ennakkoluulot ja persoona
17.11.2014
WHO CC
20
Miten ryhmän yhtenäisyyttä voi
edistää?
– Olemalla innostunut
– Korostamalla yhtenäisyyden tärkeyttä
– Kehittämällä selkeät säännöt sopivaan
käytökseen, jakamalla tehtävät ja vastuualueet
– Pitämällä ryhmä ajan tasalla
– Rohkaisemalla ryhmän jäseniä viettämään aikaa
yhdessä ja kehittymään työryhmänä
– Käyttämällä positiivista vahvistamista
17.11.2014
WHO CC
21
Miten ryhmän yhtenäisyyttä voi
edistää?
– Ryhmätyöskentely: pienryhmät, parityöskentely
– Parin vaihtaminen
– Istumajärjestys
• paikanvaihtoharjoitukset
• esim rinkimuodostelma edistää vuorovaikutusta
paremmin kuin perinteinen istumajärjestys
• Pöytien puuttuminen voi aiheuttaa vastusta, mutta
ryhmäyttää, kun kaikki tulevat kuulluksi ja
nähdyksi
– Vastuuttamalla yhteiseen toimintaa jakamalla
erilaisia rooleja; puheenjohtaja, kirjuri jne
17.11.2014
WHO CC
22
Edistää tutkinnon
suorittamista
Tukee nuoren
aikuistumista
Edistää
työllistymistä
Mielenterveys
voimavarana
Auttaa
ongelmien
ratkaisemisessa
Vahvistaa
myönteistä
minäkuvaa
Tukee myönteisiä
ihmissuhteita
Mielienterveyden edistämisen hyödyt nuoren kannalta
toisen asteen oppilaitoksessa. Ruuskanen 2010.
17.11.2014
WHO CC
23
Opiskelijahyvinvoinnin muistilista
•
•
•
•
•
•
•
•
Muista vapaa-aika; rentoudu ja virkisty
Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella
Ajankäytön suunnittelu
Tunnista omat rajasi ja aseta tavoitteet sen
mukaisesti
Nauti tavoitteen saavuttamisesta
Puutu kiusaamiseen
Arvosta muita ja itseäsi
Ongelmatapauksissa pyydä apua tai kokeile uutta
näkökulmaa!
17.11.2014
WHO CC
24
Kiitos kuulijoille!
Pia Solin, FT
pia.solin@thl.fi
WHO Mielenterveysalan yhteistyökeskus
Mielenterveyden edistäminen yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
www.thl.fi
17.11.2014
WHO CC
25