docRevanssi 1/2014 - Mielenterveyden keskusliitto
download 
Report Transcription
Revanssi 1/2014 - Mielenterveyden keskusliitto
mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti 1/2014 Mielenterveysviikko huipentui messutunnelmiin 5 Mielenterveysbarometri: Kuntoutujan tarina: Asenteet hieman hyväksyvämpiä Sinuksi itsensä kanssa 8 18 Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Psykoterapian saatavuus 16 4 16 11 22 Pääkirjoitus Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka, p. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi Vuosipäivä rakennustyömaalla Toimitussihteeri Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab, p. 045 122 5814, sari.sakala@mtkl.fi Taitto Vitale Ay Kannen kuva Sari Sakala Paino Botnia Print Oy Ab Ilmestyminen 2/2014...... aineistot 19.3...... ilmestyy..........9.4. 3/2014...... aineistot 4.6........ ilmestyy........13.8. 4/2013...... aineistot 26.9...... ilmestyy......22.10. V Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki Sähköiset aineistot sari.sakala@mtkl.fi Revanssi jaetaan ilmaiseksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Painos 21 000 kpl Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto Ratakatu 9, 00120 Helsinki • puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi Aalto Inkeri............... Viestintä- ja hallintoasiantuntija........0500 477 839 Ahonen Karoliina........ Työ-ja koulutusvalmennuspäällikkö.....040 4552677 Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128 Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus..............................050 400 7605 Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja (vuorotteluvapaalla 1.9.13–31.8.14)...050 538 4333 Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213 Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 306 8379 Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416 Koskimäki Kirsi.......... Työ- ja koulutusvalmentaja, Omille urille.....................................050 595 8129 Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980 Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822 Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256 Nykopp Maija............. Kuntoutuspäällikkö..........................050 306 2438 Rautakorpi Eija .......... Työllisyyspäällikkö, Omille urille.........050 329 5955 Rinta-Jouppi Jyrki ....... Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587 Siikamäki Jonna ......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358 Ståhlberg Outi .......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 375 9199 Sydänmaanlakka Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920 Helsinki/Malmi • Malmin kauppatie 26, 4. krs., 00700 Helsinki Hämäläinen Jari ........ ICT-asiantuntija................................040 551 4046 Kapanen Heini............ Tutkimuspäällikkö, kokemusarviointi...050 432 1923 Korvenmaa Ulla ......... Taloussihteeri..................................043 820 0929 Numminen Sirpa ....... Henkilöstösihteeri............................0400 508 351 Piensoho Anne .......... Taloussihteeri..................................0400 507 857 Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125 Rainio Pia ................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389 Rantanen Anu-Riikka... Koulutussuunnittelija, kokemusarvionti..............................050 591 3015 Rinkinen Henri .......... Yhdistysasiamies.............................0500 844 576 Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331 Sirola Kirsi................. Kouluttaja, kokemusarviointi.............050 570 8022 500 4039 Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto 851 4583 575 0599 522 0331 Kuopio • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies...............................050 3627637 Laine Mirva ............... Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505 Laitinen Tuula............ Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti!......................................050 383 1938 Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419 Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2284 Lahti • Kerintie 2, 15100 Lahti Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 432 9527 Valkonen Sanna......... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti!......................................040 750 6708 Oulu • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630 Rovaniemi • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi Keränen Mikael.......... Korjausneuvoja................................050 590 0931 Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500 Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288 Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2283 Tampere • Hämeenkatu 13 B 4. krs., 33100 Tampere Hokkanen Aino .......... Liikuntasihteeri................................050 383 0236 Turku • Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, 20100 Turku Johansson Tiina......... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti!......................................040 704 2538 Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773 Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884 Välimaa-Pätsi Ulla...... Yhdistyssihteeri...............................040 450 6883 KUVA: JANI LAUKKANEN 1/2014 Jyväskylä • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä Laine Tapio ............... Korjausneuvoja................................050 Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 Tikkanen Liisa ........... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 Välisaari Päivi ........... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 uoden vaihtuessa minulla tuli täyteen yksi vuosi Mielenterveyden keskusliitossa. Se on ollut värikäs ja monipuolinen vuosi, yksi elämäni haastavimpia. Tutustuessani liiton toimintaympäristöön ja organisaation sisäisiin toimintoihin on tullut vastaan vaikeitakin asioita. Olemme joutuneet elvyttämään liiton taloutta ja selkeyttämään organisaatiorakennetta. Työ on ollut ajoittain rankkaa, koska muutos koskettaa monia ihmisiä, joista jokaisella on takanaan oma historia ja jotka ovat vahvoja kokemuksiensa kanssa. Samaan aikaan on tullut mahdottoman hieno kokemus siitä, missä liiton voima on. Mielenterveyden keskusliiton voima ovat sen ihmiset. Kysymys kuuluukin, kuinka me keskusliittona onnistumme kuulemaan jäsenien ääntä ja hyödyntämään heidän osaamistaan. Liitossa on keskitytty miettimään omaa palvelutarjontaa ja omia toimitiloja sekä niiden riittävyyttä. Olemme kysyneet, mitä me tarjoamme, ja jäsenyhdistykset ovat kysyneet, mitä me saamme. Tällä menetelmällä emme koskaan tule riittämään. Kysymyksen pitäisi kuulua: mitä me teemme yhdessä. Meillä on ympäri Suomea monia toimintakykyisiä yhdistyksiä, joissa on aktiivisia toimijoita. Kun keräämme yhteen voimavaramme, voimme hyödyntää kaikkea sitä sekä myös ulkopuolisia voimavaroja. Esimerkiksi OK-Opintokeskuksen jäsenyys on ollut marraskuusta alkaen käytettävissämme. OK järjestää valtakunnallisesti erilaista koulutusta ja toimintaa, josta niin työntekijät kuin jäsenyhdistykset voivat hyötyä. Viime aikoina olen kysynyt itseltäni ja muilta: jos Mielenterveyden keskusliitto perustettaisiin nyt, millaisia me olisimme? Millaisia meidän tulisi olla? Viime vuoden aikana on koko organisaatiorakenne revitty auki. Olemme olleet isojen ja vaikeiden päätösten edessä. Purkutyöt on kuvaannollisesti tehty, ja nyt aletaan rakentaa. Työmaalla vuoden pyörittyäni olen huomannut, että meillä on siihen riittävät rakennustarvikkeet. Parasta tässä vuodessa on ollut se, että kaikkien numeroiden ja laskelmien takaa löytyy ihmisiä, joilla on pitkä osaaminen, jotka ovat taitavia ja omistautuneita työntekijöitä ja kansalaistoimijoita. Heidän työnsä kertoo sen, mikä on liiton ydin: se, että mielenterveyskuntoutuja ei jää yksin. Liitto 10 000 000 000 10 miljardia euroa on arviolta mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetty työpanoksen kokonaiskustannus vuodessa. Mielenterveysongelmat ovat keskeinen syy suomalaisten alhaiseen työllisyysasteeseen ja työelämästä syrjäytymiseen. varainhankinta Pieni ele -keräyksestä varoja yhdistyksen toimintaan Vammais- ja terveys järjestöjen yhteinen Pieni ele -keräys (ent. Vaalikeräys) järjestetään taas toukokuussa 2014 EU-vaalien yhteydessä. K INFO eräyksessä on mukana 18 valtakunnallista järjestöä. Kaikki Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset voivat osallistua keräykseen. Keräys on oiva mahdollisuus saada varoja yhdistyksen toimintaan, sillä puolet jokaisen kunnan keräystuotosta jaetaan keräystä tehneiden paikallis- yhdistysten kesken. Keräysvaroilla yhdistykset ovat rahoittaneet esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia, hoitoja, neuvontaa, virkistystä ja yhteisiä tapaamisia. Toinen puolikas tuotosta käytetään valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi. Lipaskeräys on käynnissä ennakkoäänestyksen aikaan 14.–20.5.2014 ja vaalipäivänä 25.5.2014. ”Saa nähdä sen hienon antamisen hetken” Jukka Illikainen lähti Pieni ele -kerääjäksi ammatillisesta kiinnostuksesta. Sitten tunnelma vei mukanaan. KUVA Johan Ahlroth/ Studio Titi Lisätietoja keräyksestä saa projektipäällikkö Elina Rannalta puh. 0400 887114, elina.ranta@pieniele.fi tai osoitteesta www.pieniele.fi Jukka Illikainen on mies Pieni eleen limen- vihreän logon takana. Keräyksen nimen ja ilmeen uudistamisen jälkeen hän lähti keräykseen vapaaehtoiseksi nähdäkseen, miten uusi Pieni ele otetaan vastaan vaalipaikoilla. – Halusin myös kantaa korteni kekoon hyvässä asiassa, Jukka kertoo. Nyt kokemusta on jo kolmesta keräyksestä Helsingin Saksalaisen koulun äänestyspaikalla. Jukan mukaan lipasihmisen työ on äärimmäisen mielenkiintoista. Lippaalla tapaa ihmisiä, joille lahjoittaminen on jo pitkä perinne, ja toisaalta näkee myös uusien sukupolvien oppivan lahjoittajiksi. – Välillä lippaalle tulee kokonaisia perheitä. Lapsilla on omat kolikot, ja heitä vähän jännittääkin niiden laittaminen lippaaseen, Jukka kuvailee. – Lahjoittamisen tunnelmaa on hienoa katsoa, nähdä se ihmisten hyvä fiilis. Pieniä eleitä tehdään Illikaisten voimin enemmänkin; Jukka on innostanut kerääjiksi myös vaimonsa ja veljensä. Tulevissa EU-vaaleissa on taas tarkoitus lähteä lipasihmiseksi. Tätä vapaaehtoistyötä Jukka siis varmaan suosittelisi muillekin? – Ehdottomasti! Keräys kotimaiselle vammaisja terveystyölle yy Entiseltä nimeltään Vaalikeräys yy Keräyksen aloitti Werner Söderström vuonna 1907, eli keräys on yhtä vanha kuin eduskunta yy Mukana 18 vammais- ja terveysjärjestöä paikallis yhdistyksineen ja jopa 14 000 vapaaehtoista yy Toteutetaan lipas keräyksenä äänestys paikoilla, myös nettija puhelinlahjoitus mahdollisuus yy Tuottanut vuodesta 2000 laskien yli 17 milj. euroa, josta keräyskulut n. 10 %. Yksittäisen keräyksen tuotto vaalista riippuen 0,7–2,6 milj. euroa yy Puolet tuotosta jää suoraan keräyskuntaan ja jaetaan keräykseen osallistuneiden paikallisyhdistysten kesken. Paikallisyhdistyksissä tuotto käytetään esimerkiksi vertaistukeen, jäsenten terveyden edistämiseen, neuvontaan ja virkistyseen. yy Toinen puoli tuotosta käytetään valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi. yy Seuraavat keräykset toukokuussa 2014 (EUvaalit), huhtikuussa 2015 (eduskuntavaalit) ja lokakuussa 2016 (kuntavaalit) yy www.pieniele.fi www.facebook.com/pieniele Lipaskeräystä harjoiteltiin Mielenterveysviikolla Viime syksyn Mielen terveysviikolla järjestettiin lipaskeräystempaus, johon osallistui 29 yhdistystä 31:lla paikkakunnalla. TEKSTI Inkeri Aalto KUVA Salli Halén K un Mielenterveyden keskusliitto hyväksyttiin mukaan koejäseneksi vaalien yhteydessä toteutettavaan Pieni ele -keräykseen, alettiin liittoon rakentaa keräysvastaavien verkostoa. Näin liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä olisi paremmat valmiudet osallistua tuleviin Pieni ele -keräyksiin. Mielenterveysviikon lipaskeräystempaus oli siis harjoitus, mutta hyvät kokemukset rohkaisevat toteuttamaan sen myös tulevina vuosina. Aktiivisimmat yhdistykset saivat kerättyä toista tuhatta euroa pienessä ajassa. Parhaimpiin tuloksiin pääsivät kerääjät, jotka kulkivat lippaan kanssa ihmisten joukossa. Yhdistyksen keräämä potti jaetaan kulujen jälkeen niin, että yhdistys saa 60 prosenttia ja liitto 40 prosenttia tuotosta. Liitto tiedotti keräyksestä maanlaajuisesti mainiten ne paikkakunnat, jotka ovat keräyksessä mukana. Keräysvastaaville toimitettiin lippaiden lisäksi muuta tukimateriaalia keräystä varten. Kiitos kaikille lipaskeräysvastaaville ja lipaskeräykseen osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa. 4 REVANSSI 1/2014 Mielenterveysmessut Mielenterveysviikko huipentui messutunnelmiin Teksti Sari Sakala Kuvat Sari Sakala ja Tapio Viljanen järjestetyt Mielenterveysmessut kokosi jälleen eri kansalais- ja ammattiryhmät Helsingin Wanhaan Satamaan. Tämän vuoden messujen teema oli Hyvä elämä. Luennoilla kuultiin asiaa muun muassa työyhteisön hyvinvoinnista, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisesta ja työllistymisestä sekä unihäiriöistä. Marraskuun lopulla Messulavalla kuultiin keskiviikkona kirjailija Päivi Storgårdin haastattelu. Hän myös jakoi Mielenterveyden keskusliiton messuosastolla nimikirjoituksia teokseensa Keinulaudalla. Kirja perustuu osin hänen omiin kokemuksiinsa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Monipuolisen näyttelyn, yleisöluentojen ja seminaarien ohella messuilla oli myös viihdettä. Tapahtumalavalla esiintyivät muun muassa laulaja Veeti Kallio ja parfymööri Max Perttula. Osallistujia Mielenterveysmessuilla oli 4400. Mielenterveyden keskusliitto kiittää kaikkia näytteilleasettajia, luennoitsijoita, esiintyjiä, seminaarien osanottajia ja näyttelyvieraita osallistumisesta. Mielenterveysmessut on järjestetty vuodesta 1997. Tapahtuma on myös marraskuun lopussa vietettävän Mielenterveysviikon päätapahtuma. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään jälleen Wanhassa Satamassa 18.–19.11.2014. YLHÄÄLLÄ VASEMMALLA Cia Karlssonin näyttely Teoksia mielen lääkkeistä kertoo psyykenlääkkeiden käyttäjien tunteista ja ajatuksista. Kruunut on muotoiltu tyhjistä lääkepakkauksista. YLHÄÄLLÄ OIKEALLA Messulavalla nähtiin myös kevyempää ohjelmaa. Yleisöä viihdyttää koomikkobingoemäntä ja ”karaåke-artisti” Aila-Inkeri. Sain messuista paljon irti Kuntoutujan näkökulma Mielenter veysmessuista TEKSTI Ilkka Vanha-Viitakoski Kuva Sari Sakala Osallistuin marraskuussa ensimmäistä enkä toden- näköisesti viimeistä kertaa Mielenterveysmessuille. Oli erittäin mielenkiintoista olla sekä töissä että kiertää messualueella. Osallistuin messujen järjestämisprosessiin alusta loppuun, näin siis kuinka ideat kehittyivät ja sitten konkretisoituivat messuilla. Jaossa oli muun muassa minun messutuotteeksi valitsemiani Käsikädessä-kyniä. Omat fiilikset olivat kohdallaan ja odotukset messuilta korkealla. Revanssi-lehden pisteessä otimme työparini kanssa vastaan uusia nimiehdotuksia lehdelle sekä vastasimme kysymyksiin parhaamme mukaan. Se oli rentoa hommaa alusta loppuun, ja ihmisiä kävi hyvin. Messut ovat myös hyvä tilaisuus verkostoitua vertaisuus- ja työasioissa sekä saada tietoa yhdistyksistä ja järjestöistä. Itse solmin yhteistyökuvioita mielenterveysyhdistys Helmen kanssa, jossa oli minua kiinnostavaa toimintaa. Yksi kohokohta oli ”Skitsofrenia ei ole maailmanloppu” -seminaari. Sieltä sain monia ajatuksia omaan kuntoutumiseeni. Messujen teema tänä vuonna oli Hyvä elämä. Tunnelma oli koko ajan hyvä, eikä väen paljous alkanut yhtään ahdistaa. Pikemminkin oli mukava nähdä, että ihmisiä oli paljon ja huomata, että he viihtyivät. Oli hauskaa tavata eri vaiheissa olevia kuntoutujia ja kaikenlaisia alan ammattilaisia. Kaiken kaikkiaan oli ilo olla mukana tapahtumassa. Sain messuista irti juuri sen, mitä toivoin. Toivottavasti muillakin messuille osallistuneilla on kirkkaampana ajatus siitä, mitä on hyvä elämä. Kiitos kaikille. Kirjoittaja on vastavalmistunut merkonomi ja mielenterveys kuntoutuja, joka oli työharjoittelijana MTKL Vireä Mielessä. 1/2014 REVANSSI 5 mielenterveysmessut mielenterveysviikko Vaihtoehtohoidot Joko-tai vai sekä-että ? Teksti ja kuva Inkeri Aalto O n olemassa paljon hoitoja, joista ihmiset kokevat saavansa apua ja toivoa, vaikka ne eivät kuulu perinteisen lääketieteen piiriin. On myös hoitoja, joita voi hyvällä syyllä pitää tehottomina tai jopa asiakkaan huijauksena. Arvokeskustelijat ry järjesti aiheesta paneelikeskustelun marraskuussa Mielenterveysmessuilla. Mielenkiintoista keskustelua veti lämmöllä ja ammattitaidolla toimittaja Maarit Huovinen. Keskustelu pyrittiin pitämään tasapuolisena, vaikka panelistien suuren tietomäärän ja kokemuksen ohella mukana oli myös paljon tunnetta – niin paneelipöydässä kuin salissakin. Ääripäätä… Kriittisimmät puheenvuorot käytti terveyssosiologian professori Martti Myllykangas, joka piti useita vaihtoehtohoitoja suorastaan puoskarointina. Hänen mielestään hoidon pitää perustua tutkittuun, tieteelliseen tietoon ja hyvään koulutukseen. Hän oli hyvin huolissaan siitä, että sairaita henkilöitä johdetaan harhaan ja annetaan katteettomia toiveita. Terveysammattilaiset tulee erottaa ei-ammattilaisista. Siksi hän arvosteli voimakkaasti esimerkiksi sitä, että terveysammattilainen tekee myös hoitoja, jotka eivät kuulu perinteisen lääketieteen piiriin: tällöin asiakkaan käsitys siitä, mikä on tutkimukseen perustuvaa hoitoa ja mikä vaihtoehtohoitoa, hämärtyy. – Antaisin järjestäjille hieman palautetta, ei ole olemassa otsikon ”koululääketiedettä”, on vain lääketiedettä, Myllykangas totesi. Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n puheenjohtaja Anna Sofia Nevanlinna kertoi, että ihmiset saavat apua monista hoidoista. Hän muistutti myös siitä, että rajat eivät ole selkeät: esimerkiksi akupunktio on nykyään monen lääkärinkin hyväksymä hoitomuoto. Hän kertoi, että suomalaisista noin miljoona käyttää erilaisia luontaishoitoja tai valmisteita ja toinen miljoona on joskus käyttänyt niitä. – Kysymyksenasettelu keskustelulle oli joko-tai vai sekä- että. Tähän vastaan että sekä- että, hän sanoi. Puheenjohtaja Nevanlinna pahoitteli sitä, että kukaan ei rahoita luontaislääketieteen hoitomuotojen tutkimusta Suomessa – siksi sitä ei ole. ja sovittelua… Emerituspiispa Juha Pihkala kertoi omasta kokemuksestaan tietävänsä, että vaihtoehtohoidot saavat joskus aikaan suorastaan vahinkoa. Jos on esimerkiksi kyse vakavasta sairaudesta, Tämän keskustelun oleellisin kysymys on: miksi kaksi miljoonaa suomalaista turvautuu vaihtoehtoisiin hoitoihin? ylhäällä Arvokeskustelijat ry järjesti Mielenterveysmessuilla paneelikeskustelun vaihtoehtohoidoista ja koululääketieteestä. Vasemmalla emerituspiispa Juha Pihkala vieressään Luonnonlääke tieteen Keskusliitto LKL ry:n puheenjohtaja Anna-Sofia Nevanlinna. Oikealla professori Martti Myllykangas ja hänen vieressään Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto. niihin turvautuminen saattaa viivästyttää lääketieteellisen avun saamista. Rukouksen parantavasta voimasta hänellä oli selkeä käsitys: – Se ei sinänsä paranna ketään. Rukous voi toki olla tukena paranemisprosessissa. Mutta se ei ole terapiaa. – Tämän keskustelun oleellisin kysymys on: miksi kaksi miljoonaa suomalaista turvautuu vaihtoehtoisiin hoitoihin, Pihkala sanoi. Tähän kysymykseen ei kukaan tuntunut osaavan vastata yksiselitteisesti. Vaikka kysymys esitettiin useampaan kertaan, se jäi auki. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto painotti omissa puheenvuoroissaan voimakkaasti sairaanhoitajien ammattitaitoa, sitoutumista sekä heidän erinomaista koulutustaan, jota arvostetaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Yleisö oli aktiivisesti mukana ja esitti panelisteille tiukkoja kysymyksiä joko-tai ja sekä- että hengessä. Paljon kysymyksiä jäi kuitenkin avoimeksi. Esimerkiksi Suomeen ei vieläkään ole saatu vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä, niin hankalasta asiasta on kyse. Viimeisen tiedon mukaan lakia ei tällä hetkellä ole edes valmistella. INFO Mielenterveysmessuilla käytiin kipakka arvokeskustelu koulu lääketieteestä ja vaihtoehtohoidoista Arvokeskustelijat Arvokeskustelijat ry herättää ja pitää yllä monipuolista ja perusteisiin menevää arvokeskustelua. Yhdistys pyrkii siihen, että suomalainen yhteiskunta on inhimillinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, avoin ja kaikille täällä asuville parempi paikka elää. Yhdistys kantaa huolta kielteisistä, vastakkaisuutta ja epäluottamusta lietsovista asenteista. Yhdistyksellä ja sen sivustolla ei ole omia poliittisia, järjestöllisiä tai uskonnollisia tarkoitusperiä. Kaikki keskusteluihin osallistuvat edustavat vain itseään ja vastaavat omista ajatuksistaan. www.arvokeskustelijat.fi Tuhannet kynttilät syttyivät Kynttilätapahtumissa ympäri maata itsemurhaan kuolleiden muistoksi. Helsingissä järjestetty Kynttiläkulkue päättyi Diana-puistoon. Kynttilät valaisivat pimeyttä Mielenterveysviikko käyn- sunnuntaina 17.11. eri puolilla Suomea järjestettävillä Kynttilätapahtumilla. Tuhannet kynttilät syttyivät yli sadassa tapahtumassa ympäri maata itsemurhaan kuolleiden muistoksi. Kynttilätapahtumia järjestivät Mielenterveysyhdistykset yhteistyökumppaneineen. Omaisten jaksaminen, vertais- nistyi tuen voima ja omista voimavaroista huolehtiminen olivat tämän vuoden tapahtumien teemat. Kynttilätapahtumien kasvona toimi muusikko Veeti Kallio, joka esiintyi Helsingin päätapahtumassa. Hän luovutti tapahtumien tunnukseksi kappaleensa Sulle sytytän kynttilän. 6 REVANSSI 1/2014 Työelämäosallisuuden edistäminen Paluu työelämään on mahdollista Vakavasti sairastuneen ihmisen paluu työelämään on aina voitto ihmiselle itselleen ja terveydenhoidolle. Lääkehoito ja sairauden uusiutumisvaiheita ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta ovat se yhdistelmä ja hoitomuoto, jolla Peijaksen sairaalassa on saatu aikaan hyviä tuloksia. Lähtökohtana on hoitoon sitoutuminen Hoitoon sitoutuminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin hoidosta vastaavilta. Ryhmässä sairaanhoitajana työskentelevä Jenna Ilvonen kertoi, että tapaamisissa ei ole potilaita ja hoitajia, vaan toisilleen tuttuja ihmisiä, jotka kokoontuvat tutussa paikassa. Ryhmätoimintaan osallistuneiden potilaiden sairaalapäivät ovat vähentyneet merkittävästi. Feeniks-ryhmä ei ole ainoa, jossa annetaan arvoa ”kokemusasiantuntijuudelle”. Sairauden läpikäyneiden henkilöiden kokemuksia ja asiantuntemusta hyödynnetään aikaisempaa enemmän niin suunnittelussa ja hallinnossa kuin myös hoitotyössä. Feeniks-ryhmän saavutukset rohkaisevat jakamaan kokemuksia ja ottamaan uusia hoitomuotoja käyttöön laajemmaltikin. Käytetään mittarina sairastuneen kunnon kohenemista tai hoidon taloudellista tehokkuutta, saavutukset puhuvat puolestaan. Säästöt syntyvät asenne- ja ajattelutapoja uudistamalla Peijaksessa tehty työ on ollut tärkeä pilottihanke ja tarjonnut mahdollisuuden kustannusten vertailtavuuteen. Potilaan hoitopäivän hinta sairaalassa on 400 euroa. Avohoidossa kustannukset putoavat 200 euroon käynniltä ja palveluasumisessa 180 euroon päivässä. Mielenterveyssairauksien hoitoon menee vuosittain satoja miljoonia euroja. Pelkästään skitsofreniaa sairastaa reilut 50 000 suomalaista, ja hoitokustannukset ovat kalliita. Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytön mukaan sekä inhimilliset että kansataloudelliset kustannukset ovat sitä vähäisemmät, mitä aikaisemmin apua osataan antaa. Alkuvaiheessa avuksi voi riittää mahdollisuus päästä vaikka vain yhdeksi yöksi nukkumaan ”turvalliseen” paikkaan. Nettiyhteydet ovat nuorille luonteva tapa kommunikoida, hakea apua ongelmiinsa ja tukea ratkaisuihinsa. Hoitolinjauksissa pitäisi hakea nopeutta ja notkeutta. Silloin vähenevät myös kustannukset. Jos Peijaksen 10 henkilön hoitoryhmä olisi tarvinnut sairaalahoitoa entiseen tapaan, hoitokustannukset olisivat varovaisesti arvioiden yli 300 000 euroa suuremmat. Säästöt tulivat uudistamalla hoidon ajatteluja toimintatapoja, ei askaroimalla hallintorakenteiden parissa. Vuonna 2014 kursseja järjestetään seuraavanlaisesti: HELSINKI P rojektia Mielenterveysmessuilla esitelleen Peijaksen ylilääkäri Matti Holin mukaan yhtenä tavoitteena oli juuri sairaalapäivien määrän vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi oli tärkeää motivoida potilas sitoutumaan hoitoon pitkäjänteisesti. Tärkeä osa Feeniks-projektia oli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Hoitohenkilöiden osallisuus ja ryhmän potilaiden toisilleen antama vertaistuki ovat luoneet yhteisöllistä yhteistyötä. Skitsofreniaan on kehitetty ja kehitetään hoitomuotoja, joista saatuja myönteisiä kokemuksia pitäisi rohkeasti hyödyntää. Peijaksen hankkeen vetäjä Marcello Chiramberro ryhmineen on parin vuoden aikana saanut aikaan myönteisiä tuloksia. Ryhmätoimintaan osallistuneiden potilaiden sairaalapäivät ovat vähentyneet merkittävästi: Vain kaksi potilasta kymmenestä on tarvinnut lyhyitä sairaalahoitojaksoja. Ylilääkäri Matti Holin mukaan potilaiden kunto on kohentunut. Sairastuneet ovat pystyneet huolehtimaan itsestään avohoidossa ja palveluasunnoissa. Skitsofrenia on vakava sairaus, ja pelkästään sairauteen liittyvät ennakkoluulot tekevät hoidosta ja lähes normaaliin elämään paluusta haasteellisen. Sairauden varjostaman henkilön paluu työelämään on ollut harvinaista. Työkykyiseksi kuntoutuminen on iso onnistuminen ja kiistaton näyte hoidon toimivuudesta. Kokeiluun osallistuneesta kymmenen henkilön potilasryhmästä kaksi on palannut töihin. Tulos on poikkeuksellisen hyvä. Toinen potilas on työllistynyt omaehtoisesti, toinen saanut työpaikan TE-keskuksen harjoitusohjelmassa. Suurin haaste skitsofreniaan sairastuneelle henkilölle ovat omat ja kanssaihmisten ennakkoluulot. Ne pitää voittaa. Kun sairaus ja avuntarve tunnistetaan ja tunnustetaan, hoito voidaan aloittaa. Skitsofreenikko voi kuntoutuessaan elää hyvää elämää ja palata jopa töihin. Läheisten ihmisten tuki on tärkeää. Ammatillinen kuntoutuminen tarkoittaa kuntoutujan itsensä toteuttamaa muutosta, jonka tavoitteena on siirtyminen työelämään. Muutoksen merkkejä ovat esimerkiksi opintojen aloittaminen, niissä edistyminen, työelämätaitojen vahvistuminen, työhön sijoittuminen ja työssä pysyminen tai muun aktiivisuuden löytyminen omaan elämään. Helsingissä toimiva tukipiste on tarkoitettu mielenterveysongelmien johdosta kuntoutustuella oleville, työkyvyttömyys eläkkeeltä työelämään palaaville sekä pitkäaikaistyöttömille pääkaupunkiseudun asukkaille. Toimintaa järjestetään myös Oulussa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä erillisenä levittämishankkeena. Toiminnan kautta saat tietoa, tukea ja neuvontaa ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista: siitä, kuinka voisit ottaa askelia kohti työhön tai opiskeluun liittyviä haaveita ja tavoitteita. Toiminta tarjoaa ryhmämuotoisia valmennuskursseja sekä tarvittaessa yksilöllistä työ- ja koulutusvalmennusta. Hyödynnämme toiminnassamme vertaistukea, voimavarakeskeisyyttä ja ryhmän vuorovaikutusta sekä tavoitteiden ja unelmien synnyttämää muutosenergiaa. Helsinki, Ratakatu 9 Unelmakeidas-kurssi..................... 11.2–12.2.2014 20.3–21.3.2014 10.6–11.6.2014 Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku! Muutoksen avaimet -kurssi..............25.2–13.5.2014 Hakuaika päättyy 5.2.2014 Mahdollisuuksia kohti -kurssi.......... 26.2–4.6.2014 Hakuaika päättyy 5.2.2014 Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajilta: Jyrki Rinta-Jouppi 046 850 7587 Merja Matilainen 040 450 8256 TURKU Pitkään sairaalahoitoa tarvinnut skitsofreenikko voi pärjätä omin avuin tai pienen avun turvin. Näin voidaan päätellä Peijaksen sairaalan Feeniks -projektissa saaduista kokemuksista. Joulukuussa 2011 käynnistyneessä hankkeessa oli mukana kymmenen potilasta, jotka vuoden aikana olivat olleet sairaalassa keskimäärin 180 vuorokautta. Mielenterveyden keskusliitossa Turku, Läntinen Pitkäkatu 35 Unelmakeidas-kurssi......................... 4.2–5.2.2014 3.3–4.3.2014 5.5–6.5.2014 Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku! Muutoksen avaimet -kurssi...................5.3–7.5.2014 Hakuaika päättyy 10.2.2014! Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajalta: Tiina Johansson 040 704 2538 KUOPIO Skitsofreenikko voi pärjätä pienen avun turvin Työ- ja koulutusvalmennusta Kuopio, Teletie 4–6 Unelmakeidas-kurssi............ 8.1–9.1.2014, Varkaus 14.1–15.1.2014, Savonlinna Unelmakeidas-kursseille on jatkuva haku! Muutoksen avaimet -kurssi.16.1–20.3.2014, Kuopio Hakuaika päättyy 2.1.2014! Lisätietoja saat työ- ja koulutusvalmentajalta Tuula Laitinen 050 383 1938 OULU Ylilääkäri Matti Holi Mielenterveysmessuilla: Oulu, Kirkkokatu 23 B Unelmakeidas-kurssi.......27.1–28.1.2014, Klubitalo 4.2–5.2.2014, Hyvän Mielen talo Muutoksen avaimet -kurssi.........24.11–2.12.2014, Hyvän Mielen talo Kurssi järjestetään myös Rovaniemellä. Tarvittaessa molempia kursseja järjestetään myös muualla. Jos haluat kurssin omaan yhdistykseesi, niin ole yhteydessä: Työ- ja koulutusvalmentaja Tarja Tikkanen 040 450 8630 LAHTI Hoidon kehittäminen Lahti, Kerintie 2 Lahden ja Tampereen alueella järjestetään kevään 2014 aikana Unelmakeidas-kursseja sekä Muutoksen avaimet-kursseja yhteistyötahojen tarpeiden mukaisesti. Kursseille haetaan hakulomakkeella, joka löytyy nettisivuiltamme (myös sähköisenä). Kursseille ei tarvita lähetettä ja ne ovat osallistujille maksuttomia. 1/2014 REVANSSI 7 Lääkkeiden hinnat LYHYESTI Reseptilääkkeiden hinnat muuttuivat maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat vuodenvaihteessa. Kaikkein kalleimmat lääkkeet halpenivat jopa satoja euroja. Suurin hinnan nousu oli 1,40 euroa. Hinnanmuutokset johtuvat vuoden alussa voimaan tulleesta lääketaksan muutoksesta. Lääketaksa on hinnoittelukaava, jonka mukaan lääkkeen vähittäishinta apteekissa määräytyy. Yli 41 euroa Uudistus muutti potilaiden ja Kelan välistä maksuosuutta korvattavissa reseptilääkkeissä. Muutosta tasattiin alentamalla lääkekustannusten vuosittainen omavastuukatto, lääkekatto, 670 eurosta 610 euroon. Lääketaksan uudistus ja lääkekaton alentaminen hyödyttävät potilaita, jotka joutuvat käyttämään kalliita lääkkeitä, tai jotka joutuvat ostamaan lääkkeitä enemmän kuin 610 eurolla vuodessa. Lääketaksan uudistuksella turvataan myös lääkkeiden saatavuutta eri puolilla maata. Tavoitteena on, että apteekin Henkisen hyvinvoinnin viikko haastaa työelämän mielen terveystyöhön INFO Uudistuksesta hyötyvät ne, joiden lääkekuluihin menee eniten rahaa. Teemaviikko 21.–27.4. Näin reseptilääkkeen hinta muuttui Hinta 31.12.2013 Hinta 1.1.2014 10,00 20,00 50,00 100,00 500,00 11,10 20,75 49,68 97,82 481,31 Muutos vähittäishinnassa + 1,10 + 0,75 – 0,32 – 2,18 – 18,69 Esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asiakas ostaa apteekista reseptilääkettä yhden pakkauksen. Hinnoissa on mukana arvonlisävero (10 %) ja lääkkeen toimitusmaksu (2,17). Lähde: Suomen Apteekkariliitto ry myyntipalkkio reseptilääkkeen toimittamisesta perustuu nykyistä enemmän apteekin asian tuntijatyöhön ja lääkeneuvontaan ja nykyistä vähemmän lääkkeen tukkuhintaan. vuodenvaihteen muutoksia Muutoksia sosiaali- ja terveysalalla Seuraavat lakimuutokset ovat astuneet voimaan vuoden alusta. Lääkekatto laskee 610 euroon vuodessa Lääkekatto on 610 euroa vuonna 2014. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään ainoastaan 1,50 euroa ostokertaa kohti. Potilaan valinnanvapaus kotimaassa laajenee Vuodesta 2014 alkaen potilaan oikeus valita hoitopaikkansa laajenee niin, että potilailla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein, kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Työttömälle oikeus ansaita 300 euroa/kk ilman etuuden pienentymistä Soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voi vuoden 2014 alusta lähtien ansaita 300 euroa/kk ilman, että se pienentää hänen työttömyys etuuttaan. Kun tulot ylittävät 300 euroa/kk, tuloista 50 % vähennetään työttömyyspäivärahasta. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottuu Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen myöntämis edellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työ ikäinen, ja erityisesti nuori, pääsee varhaisemmassa vaiheessa ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut ihmisen elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Osasairauspäivärahakausi pitenee Osatyökykyisten työhön paluuta ja työssä jatkamista tuetaan pidentämällä osasairauspäiväraha-kautta nykyisestä enintään 72 päivästä 120 päivään. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossa jättää lepäämään tilapäisen työn vuoksi Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden. Suomessa kirjoitetulla reseptillä saa lääkkeitä myös muista EU-maista Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella reseptillä voi hakea lääkkeitä muualta Euroopasta. Reseptit kirjoitetaan vaikuttavalle aineelle ja potilas maksaa lääkkeen itse. Lääkevalmisteen hinnasta voi hakea sairausvakuutuskorvausta, jos valmiste on Suomen lainsäädännön mukaan korvattava. Potilaille oikeus hakeutua hoitoon muihin EU-maihin ja saada korvausta kustannuksista Suomesta ulkomaille hoitoon lähtevän potilaan hoitokustannuksia korvataan kahdella eri tavalla sen mukaan, onko kyse 1) hoitoon hakeutumisesta toiseen valtioon vai 2) ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta. Molemmissa tapauksissa potilas maksaa hoidon kustannukset ensin itse ja voi hakea maksuun jälkikäteen korvausta Kelalta. Potilaan ei tarvitse hakea ennakkolupaa hakeutuakseen hoitoon. Potilaalla on oikeus saada korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka Suomessa kuuluu terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Kelaan sijoitettu, rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste tarjoaa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Pahoinpideltyjen lasten oikeusturvaa vahvistetaan Vuoden 2014 alusta lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Valtio vastaa selvittämisestä aiheutuvista kustannuksista, ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat tutkimuksen järjestämisestä. Joustava hoitoraha alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella, joustavalla hoitorahalla. Etuuden määrä porrastetaan kahteen tasoon sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan. Joustavaa hoitorahaa maksetaan työ- ja virkasuhteessa oleville sekä yrittäjille. Sosiaaliturvaetuuksiin indeksitarkistukset vuodelle 2014 Lisätietoja sivuilta www.stm.fi, www.kela.fi sekä oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimesta. Henkisen hyvinvoinnin viikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Viikon perusajatuksena oli haastaa yrityselämä mukaan vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön ja kiinnittää huomiota henkiseen hyvinvointiin työelämässä. Viikon nimi muutettiin myöhemmin Hyvän mielen viikoksi, mutta vuonna 2014 palataan takaisin alkuperäiseen nimeen. Viikkoa vietetään aina huhtikuun lopulla, viikolla 17. Viikon toimintamuotoja ovat muun muassa asiantuntijaluennot työelämään liittyvistä aiheista. Myös mielenterveysyhdistykset järjestävät teemaviikolla tilaisuuksia eri aiheista yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. Valmistaudutaan liittokokoukseen Mielenterveyden keskus- liiton seuraava liittokokous pi- detään 17.–18.5.2014 Kuopiossa, Hotelli Puijonsarvessa. Eri paikkakunnilla järjestetään informaatiotilaisuuksia, joissa kerrotaan liittokokouksesta ja siihen valmistautumisesta. Tarkempia tietoja tilaisuuksista saa alkuvuoden aikana omasta yhdistyksestä. Yhdistykset saavat liitosta lisätietoa tulevassa jäsenkirjeessä. 20.2. 27.2. 7.3. 13.3. 14.3. 19.3. 20.3. 27.3. Jyväskylä Imatra/Lappeenranta Turku Kuopio Joensuu Rovaniemi Oulu Helsinki Lisätietoja: viestintä- ja hallintoasiantuntija Inkeri Aalto, inkeri.aalto@mtkl.fi puh. 0500 477 839 8 REVANSSI 1/2014 Mielenterveysbarometri 2013 kertoo asennemuutoksesta: Suomalaisten asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan liikahdus hyväksyvämpään suuntaan – leimaantumisen kokemukset kuitenkin lisääntyneet Teksti Inkeri Aalto K ahdeksas mielenterveysbarometri kertoo suomalaisen väestön asennemuutoksesta parempaan suuntaan, joskin parannettavaa vielä on. Tällä hetkellä lähes joka neljäs, 23 % suomalaisista ei halua olla tekemisissä mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden kanssa. Vuonna 2006 luku oli 32 %. Eri väestöryhmien välillä on eroja. Elämänkokemuksen myötä tulee enemmän ymmärrystä. Nuorimmat karsastavat vanhempia henkilöitä enemmän mielenterveyskuntoutujia. Alle 25-vuotiaiden asenteet ovat kaikkien kielteisempiä. Yli 25-vuotiaiden asenteissa on tapahtunut sen sijaan selvä muutos hyväksyvämpään suuntaan. Sama suuntaus näkyy myös siinä, että suomalaiset voisivat kertoa omista mielenterveysongelmistaan työpaikalla aiempaa useammin. Vastaajista 44 prosenttia kertoisi mielenterveysongelmistaan esimiehelleen ja 39 prosenttia ei kertoisi, 17 prosenttia ei osaa sanoa. Vuonna 2010 niitä, jotka eivät kertoisi, oli enemmän eli 44 prosenttia. Kun kysyttiin, kertoisitko mielenterveysongelmistaan työtovereillesi, 32 prosenttia vastasi, että kertoisi ja 50 prosenttia että ei kertoisi, 18 prosenttia ei osaa sanoa. Kolme vuotta sitten oli peräti 58 prosenttia niitä, jotka eivät kertoisi, joten asennemuutosta on havaittavissa. Samansuuntaista myönteistä kehitystä väestön asenteissa on havaittavissa myös suhtautumisessa rikollisiin, alkoholisteihin ja huumeiden käyttäjiin, joita kohtaan asenteet ovat olleet ja vieläkin ovat kielteisempiä kuin mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Homoseksuaalit hyväksytään myös aiempaa paremmin. Ihmisryhmät, joita suomalaiset eivät haluaisi naapurikseen (%) % 20 % 40 % 60 % 79 % Henkirikoksesta tuomitut 68 % 71 % 73 % 69 % 70 % 71 % 75 % 74 % Alkoholistit 63 % 67 % 65 % 69 % 69 % 67 % 71 % 71 % Rikoksista tuomitut (ei henkirikokset) 100 % 80 % Huumeiden väärinkäyttäjät 83 % 83 % 83 % 84 % 83 % 86 % 85 % ■2013 ■2011 ■2010 ■2009 ■2008 ■2007 ■2006 ■2005 34 % 38 % 37 % 33 % 36 % 37 % 41 % 44 % Mielenterveys kuntoutujat 23 % 28 % 27 % 27 % 28 % 29 % 32 % 30 % Väestön asenteissa mielenterveyskuntoutujia kohtaan on tapahtunut myönteistä kehitystä, joskin parantamisen varaa edelleen on – ja paljon. Lähes joka neljäs suomalainen karsastaa edelleen henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia. Leimautuminen sairauden vuoksi (%) Kuntoutujat % 20 % 60 % 40 % 28 % Omaiset Ammattilaiset 80 % 100 % 44 % 52 % 41 % 59 % 65 % ■Joutuu leimatuksi sairauden tähden ■Toiset ihmiset välttelevät seuraa Leimautuminen psyykkisen sairauden vuoksi vaikeuttaa monen mielenterveyskuntoutujan arkea edelleen. Ammattilaisten näkemys asiasta on kaikkein kielteisin. Mielenterveysongelmat leimaavat ihmisen – ammattilaisten mielipiteet synkimmät Myönteinen kehitys väestön asenteissa ei kuitenkaan näy mielenterveyskuntoutujien arjessa, vaan edelleenkin 44 prosenttia heistä kokee tulevansa leimatuksi sairauden tähden ja 28 prosenttia kokee muiden välttelevän heidän seuraansa. Leimaantumisen kokemukset ovat päinvastoin jopa hieman lisääntyneet vuosien aikana. Omaisten kokemukset ovat aiempaa kielteisempiä. Useampi kuin joka toinen omainen (59 %) arvioi läheisensä kuntoutujan joutuneen leimatuksi sairautensa vuoksi. 52 prosenttia uskoo muiden ihmisten välttelevän heidän läheisensä seuraa. Kuntoutujista pienempi osa (28 %) kokee joutuneensa vastaavaan tilanteeseen. 44 prosenttia tuntee joutuneensa leimatuksi. Aiempina vuosina kokemukset ovat olleet jonkin verran myönteisempiä. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys tilanteesta on selkeästi negatiivisempi. Heistä peräti 65 prosenttia arvelee mielenterveyskuntoutujien leimautuvan terveydellisistä syistä. 41 prosentin mielestä muut ihmiset karttavat samasta syystä kuntoutujien seuraa. Ammattilaisten käsitysten mukaan leimautuminen on hieman vähentynyt, mutta kuntoutujia vältellään edelleen. Tulokset käyvät ilmi Mielen terveyden keskusliiton TNS Gallup Oy:llä teettämästä Mielenterveys barometristä. Tutkimusta varten haastateltiin lokakuussa 2013 mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä väestöä ja tehtiin kysely mielenterveysalan asiantuntijoiden keskuudessa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa. Mielenterveyspalvelujen saajat melko tyytyväisiä Mielenterveyspalvelujen piirissä olevien kuntoutujien lievä enemmistö on melko tyytyväinen saamiinsa mielenterveyspalveluihin. Mielenterveysbarometrin kyselyyn vastanneet mielenterveyskuntoutujat ovat Mielenterveyden keskusliiton yhdistysten jäseniä ja palveluja arvioivat vain ne, jotka ovat niiden piirissä. Kaikkiaan 78 prosenttia mielenterveyspalveluja saaneista kokee, että niitä on ollut sopivasti. Yhtä moni puolestaan pitää niitä hyvälaatuisina. 63 prosenttia psykiatrista hoitoa tarvitsevista kuntoutujista kertoi saaneensa hoitoa aina, kun oli ollut sen tarpeessa. Mielenterveyspalveluja saaneista 78 prosenttia on sitä mieltä, että palvelua antanut henkilökunta on pystynyt tukemaan kuntoutusta hyvin. Joka toinen omainen (49 %) kertoi psykiatrista hoitoa olleen tarjolla aina tarvittaessa. Omaiset suhtautuivat kuntoutujia kriittisemmin näiden palvelujen laatuun sekä henkilöstön mahdollisuuksiin tukea apua tarvitsevia. 1/2014 REVANSSI 9 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SANASTO Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Palvelujen sanasto selkeämmäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista käytetään hyvinkin erilaisia nimityksiä. Röntgen vai kuvantamispalvelut? Hoito tahdosta riippumatta, tahdonvastainen hoito vai pakkohoito? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa sosiaalija terveydenhuollon palveluluokitusta ja siihen liittyvää sanastoa nettiin. Sanastoon kerätään myös yleiskielisiä ilmauksia. Sanastotyökalulla kuka tahansa voi ehdottaa luoki- tuksesta puuttuvia palveluja, palveluiden synonyymejä ja palveluihin läheisesti liittyviä käsitteitä. Käyttäjien antamat ehdotukset ja kommentit menevät THL:n luokitus- ja sanastotyöasiantuntijoiden hyväksyttäväksi. Ehdotukset tulevat myös muiden käyttäjien nähtäville ja arvioitavaksi. Sanastoa kerätään vuoden 2014 maaliskuun loppuun asti. – Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu sanastotalkoisiin. Erityisesti toivomme mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka törmäävät työssään kansalaisten ja ammattilaisten käyttämiin erilaisiin termeihin, kertoo projektipäällikkö Virve Jokiranta. Sanastotyötä tehdään pohjaksi valmisteilla olevalle sosiaali- ja terveysalan palveluhakemistolle, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. www.terminaattori.fi/THL Vesitreenin vertaisohjaajakoulutus Hyvällä mielellä vedessä Mielenterveyden keskusliitto järjesti lokakuussa Kuntoutumiskeskus Apilassa, Kangasalla, liikuntavastaavilleen Vesitreenin vertais ohjaajakurssin. Teksti JA KUVA Aino Hokkanen Tehokkaaseen kurssiin sisäl- tyivät muun muassa seuraavat aiheet: vesitreenin edellytykset ja mahdollisuudet, tavoitteet, rakenne, suunnittelu sekä turvallisuus. Lisäksi kurssilla täydennettiin ja syvennettiin vedessä treenaamisen periaatteita. Vesiliikunnan lisäkoulutus oli tarpeeseen, sillä vesijumppa on yksi suosituimmista jäsenyhdistyksissä harrastettavista liikuntamuodoista. Antoisa ja onnistunut kurssi sai osallistujilta pelkästään hyvää palautetta. Vesitreenin vertaisohjaajakurssi oli tarkoitettu ohjaajiksi aikoville tai jo vesivoimistelun parissa paikallisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville. Kurssi oli räätälöity kohderyhmälle yhteistyössä vertais- liikunnan parissa toimivien ohjaajien kanssa. Kurssi toteutettiin yhdessä Suomen Uimaopetusliiton (SUH) kanssa. Koulutuksen mahdollisti Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta saatu tuki Hyvällä mielellä vedessä -hankkeelle. Hyvällä mielellä vedessä -hanke on suunniteltu vuosille 2013–2015. Mikäli hanke saa rahoitusta myös jatkossa, vuonna 2014 järjestetään vastaava Vesitreenin vertaisohjaajakurssi ja vuonna 2015 jatkokurssi kaikille ensimmäisen tason kurssin käyneille. Tukea yhdistyksille liikuntatoiminnan järjestämiseen Mielenterveyden keskus liiton paikallisyhdistyksillä on mahdollisuus hakea KKI-ohjelmalta taloudellista tukea liikuntatoimintansa kehittämiseen. Tukea liikuttajille KKI-ohjelma jakaa tukea paikallisille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvaa aikuisväestöä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Hanketukihaku Paikallishankkeet voivat hakea taloudellista tukea toimintaansa KKI-ohjelmalta. Hanke tuella kannustetaan huomioimaan KKI-ohjelman tärkeitä painopistealueita. Vuosina 2014–2015 niitä ovat erityisesti: • liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua, • työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit, • painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemus mallit sekä • fyysisesti huonokuntoiset miehet. Hankkeita kannustetaan yhteistyöhön eri toimijoiden, kuten yhdistysten ja kunnan välillä. Hakuajat Hanketuen viimeiset hakupäivät 2014 (postileima) ovat 31.3. ja 30.9. Hanke voi saada avustusta vain kerran vuodessa. Lisätietoja: Hankevalmistelija vs. Anna Jämsén p. 050 441 4025 anna.jamsen(at)likes.fi www.kki.likes.fi – Hae tukea liikuttamiseen LIIKUNTA Kuntokorttiarvonta lähestyy Kaikkien kuntokorttien lähettäneiden kesken arvotaan jälleen liikunta-aiheisia palkintoja. Arvonta suoritetaan tammikuun lopussa. Jos haluat mukaan arvontaan, lähetä vuoden 2013 ajalta täyttämäsi kuntokortti 30.1.2014 mennessä liikuntasihteerille alla olevaan osoitteeseen. Kuntokortti on pieni, lompakkoon mahtuva kortti, jossa on paikka jokaiselle vuoden päivälle liikuntasuorituksen kirjaamista varten. Voit tilata kuntokortteja vuodelle 2014 liikuntasihteeriltä. Liikuntasihteerin yhteystiedot Mielenterveyden keskusliitto Aino Hokkanen Hämeenkatu 13 B, 4.krs. 33100 Tampere aino.hokkanen@mtkl.fi Tietoa ja tukea kun sitä eniten tarvitaan Tietopalvelu Propelli Oikeusneuvonta Tietopalvelu Propelli vastaa kysymyksiin mielenterveyskuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja kuntoutuskursseista. Propellista antaa tietoa myös mielenterveyteen liittyvistä eri palvelumuodoista ja etuuksista mielenterveyskuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattihenkilöstölle. Oikeus- ja sosiaalineuvonta on tarkoitettu mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on saada heikommassa asemassa olevat ja väliinputoajat osalliseksi yhteiskuntaan sekä turvata heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 9–16 puh. 0203 91920, (pvm koko maasta, kts.hinnat www.mtkl.fi/liiton toiminta/ Tietopalvelu Propelli) PROPELLIN KÄYNTIPISTEET Käyntipisteisiin voi tulla aukioloaikoina etsimään kuntoutumista koskevaa tietoa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat maksuttomia. Helsinki kuntoutuspäällikkö Ratakatu 9 Maija Nykopp 00120 Helsinki puh. 050 306 2438 maija.nykopp@mtkl.fi kuntoutusneuvoja Raili Alén puh. 046 851 4128 raili.alen@mtkl.fi Turku kuntoutusneuvoja Läntinen Pirjo Metsäranta Pitkäkatu 35 puh. 040 562 4773 2. krs pirjo.metsaranta@mtkl.fi 20100 Turku kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen puh. 040 450 6884 milla.ristolainen@mtkl.fi Kuopio kuntoutusneuvoja Teletie 4–6 E Mirva Laine 70600 Kuopio puh. 040 5579505 mirva.laine@mtkl.fi kuntoutusneuvoja Irmeli Markkanen puh. 050 592 0419 irmeli.markkanen@mtkl.fi VERTAISTUKIPUHELIN (perjantaisin klo 10–15) Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat, vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta. puh. 0203 91920 (pvm koko maasta, kts. hinnat www.mtkl.fi/liiton toiminta/ Tietopalvelu Propelli) Lakimies Merja Karinen puh. 050 561 7416 merja.karinen@mtkl.fi Sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen puh. 040 513 6213 pirkko.jantunen@mtkl.fi T ilastokeskuksen äskettäin julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2012 teki itsemurhan 873 suomalaista, mikä oli 39 itsemurhaa eli nelisen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 1990, jolloin tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on vähentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Laskeva suuntaus jatkui edelleen vuonna 2012. Miesten itsemurhien määrä oli noin kolminkertainen naisiin verrattuna. Vaikka suuntaus on ollut rohkaiseva, Suomessa itsemurha on edelleen poikkeuksellisen yleinen kuolinsyy. Alle 65-vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2010 noin puolitoistakertainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Joka ainoa itsemurha on yksi itsemurha liikaa. Läheisen ihmisen itsemurhalla on pitkäaikainen vaikutus myös perheenjäseniin ja ystäviin. Itsemurhien tehokkaammaksi ehkäisemiseksi on tärkeää, että masennus havaitaan ja hoidetaan ajoissa ja estetään erityisesti miesten alkoholisoitumista. Masennuksen tunnistaminen näyttää 2000-luvun mittaan parantuneen siitäkin päätellen, että masennus on noussut työ kyvyttömyyseläkkeen yleisimmäksi perusteeksi. Masennuksen syyt eivät kuitenkaan katoa pelkällä lääkityksellä. Terveydenhuoltojärjestelmän on kyettävä puuttumaan niihin tähänastista paremmin, ja kuntouttavaan psykoterapiaan pääsyä on helpotettava. Hoitojärjestelmän parantamisen lisäksi tarvitaan myös lähimmäisenrakkautta: yritetään pitää alkaneena vuonna parempaa huolta yksinäisistä ihmisistä, joita Suomessa on yhä enemmän – niin nuoria kuin vanhojakin. Välittäminen alkaa pienistä teoista ja sanoista, joilla voi yksinäiselle ja masentuneelle olla suuri merkitys. Käännetään itsemurhien määrä entistä selvempään laskuun vuonna 2014! Pekka Sauri KUVA Antero Aaltonen yypotilaan ja asiakkaan oikeuksista yyasuntojen korjaukseen liittyvistä asioista yyvertaistuesta yymielenterveysyhdistyksistä www.mtkl.fi/liiton toiminta NEUVONTAPUHELIN Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri Helsingissä 31.12.2013: Itsemurhien määrä alas vuonna 2014 Kysy yymielenterveyteen liittyvistä asioista yykuntoutumiseen liittyvistä asioista yysosiaaliturvasta yypalveluista ja etuuksista puheenjohtajalta 1/2014 REVANSSI 11 Liiton talous LYHYESTI Mielenterveyden keskusliiton talous elpyy TEKSTI Jyrki Nieminen Mielenterveyden keskusliiton taloudellisesta tilanteesta on kirjoitettu viime aikoina joissakin tiedostusvälineissä. Esimerkiksi Sunnuntaisuomalainen (24.11.2013) otsikoi liiton taloutta käsittelevän juttunsa raflaavasti ”Talous kuralla”. Myös Iltalehden verkkosivuilla on käsitelty aihetta. Artikkelien tiedot ovat olleet oikean suuntaisia, mutta ne ovat peräisin vuodelta 2011, ja siksi osin vanhentuneita. Menneinä vuosikymmeninä liiton toiminta kasvoi erittäin nopeasti, mutta talous ei kasvanut aivan samassa määrin. Sen sijaan, että taloudellinen tilanne olisi otettu toiminnassa huomioon, liitossa elettiin jossain määrin hieman yli talouden kantokyvyn. Työtä ja vertaisuuteen perustuvaa toimintaa on tehty liitossa aina suurella intohimolla. Sitä on myös haluttu kehittää. Rahoituksen määrä ei kasvanut mukana liiton toivomalla tavalla. Liitto teki myös suuria investointeja, jotka perustuivat ylioptimistisiin odotuksiin. Raha-automaattiyhdistys herätti Mielenterveyden keskusliiton hallitus havahtui tähän asiaan varsin karulla tavalla vuoden 2012 syksyllä. Raha-automaattiyhdistyksen tarkastusraportti vuodelta 2011 kertoi useista epäkohdista liiton toiminnassa. Epäselvyydet eivät ole johtuneet minkään tahon omanvoitontavoittelusta tai mistään muustakaan rikollisesta toiminnasta. Tämä tieto tuli tuolloin varsin tuoreelle ja osin kokemattomalle hallitukselle perintönä menneiltä vuosilta. Hallitus ryhtyi välittömästi toimiin asioiden saattamiseksi kuntoon. Liitolle laadittiin kolmivuotinen talouden tervehdyttämisohjelma, jossa asetettiin etusijalle kiinteiden kulujen karsinta. Epäselvät tai vanhentuneet käytännöt pyrittiin saattamaan ajan tasalle. Myös liiton ylimmät toimi- henkilöt pyrittiin sitouttamaan mahdollisimman tehokkaasti odotettavissa oleviin leikkauksiin. Tämän lisäksi liiton kiinteää omaisuutta asetettiin myyntiin. Talouden uudistaminen sai vuoden 2013 alussa tuntuvasti lisäpotkua, kun liittoon saatiin uusi toiminnanjohtaja. Hänen johdollaan liiton taloutta ja organisaatioita ryhdyttiin voimakkaasti uudistamaan. Liitossa jouduttiin aloittamaan koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut, joiden seurauksena jouduttiin vähentämään henkilöstöä. Päätöksenteko osin pitkienkin työsuhteiden lopettamiseksi on ollut varsin kivuliasta, mutta välttämätöntä. Talous saatu hallintaan Alkuvuonna 2014 on taloutta saatettu kuntoon puolentoista vuoden ajan, ja tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Myös kaikki tarkastuksissa esiin tuodut epäkohdat on korjattu. Asioita on tehty hyvässä yhteistyössä RAY:n ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Mielenterveyden keskusliitto tyytyväinen vuodelle 2014 ehdotettuihin avustuksiin Nyt näyttää siltä, että talouden tasapaino saavutetaan jo tämän vuoden aikana. Näin liitto toteuttaisi talouden tervehdyttämisohjelmansa etuajassa. Tärkeintä on kuitenkin se, että liiton toimintaa on uudistettu monella tapaa entistä paremmaksi. Ennen osittain kilpailevat toimintalinjat on yhdistetty yhdeksi suureksi järjestöksi, jossa kaikki palvelevat entistä paremmin koko mielenterveyden kenttää. Näin ollen jäsenistöä ja kaikkia muitakin mielenterveyskuntoutujia pystytään palvelemaan entistä paremmin. Työtä mielenterveyden edistämiseksi tehdään nyt uudella työotteella ja motivaatiolla. On hyvä, että liiton toiminta on perusteellisesti tutkittu ja virheet korjattu. Uskon, että uudistunut liitto tulee tulevaisuudessa näkymään entistä enemmän myös jäsenyhdistystensä toiminnassa ja jäsenistönsä arjessa. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja. LIITON TOIMIELIMET Sisäinen tarkastusryhmä valvoo toimintaa TEKSTI Pentti Koivu KUVA Sari Sakala Mielenterveyden keskus- on toiminut sisäinen valvontatarkastus vuosikymmenien ajan. Liiton hallitus nimittää sopivaksi katsomansa henkilöt sisäisen valvontatarkastuksen jäseniksi. Sisäisen valvontatarkastuksen tehtävänä on tutustua hallituksen, valtuuston sekä liittokokouksen pöytäkirjoihin ja seurata, että tehdyt päätökset noudattavat liiton tavoitteita sekä tulevat oikealla tavalla täytetyiksi. Tarkastuksen kohteina ovat lisäksi liiton viralliset asiakirjat, työryhmien pöytäkirjat, avustukset ja hakemukset sekä kirjanpitoon liittyvät kirjaukset kuten palkkahallinto, matkalaskut ja tulo- ja menotositteet. Sisäisellä valvontatarkastuksella ei ole varsinaista päätösvaltaa, mutta ryhmällä on oikeus tehdä kehitysehdotuksia ja liitossa huomauttaa tarkastuksen yhteydessä esille tulleista virheistä ja puutteista. Ryhmä raportoi kirjallisesti havainnoistaan ja liiton toimintojen kehittämistarpeista hallitukselle. Tarkastusraportit toimitetaan liiton virallisille tilintarkastajille ja annetaan valtuustolle tiedoksi. Sisäisen valvontatarkastuksen jäsenet on valittu jäsenistön keskuudesta. Pesti on nykyisin kolmen vuoden pituinen ja myös samat henkilöt voidaan nimittää uudelleen. Meneillään oleva kausi päättyy kevään liittokokoukseen. Ryhmän nykyisistä jäsenistä Maarit Huuhka on kirjanpidon ammattilainen ja mukana neljättä kauttaan. Kolmikosta hän on myös paikallisyhdistyksessään Laitilan Seudun Mielenterveys yhdistyksessä (LaitSeMiele ry) ahkera vaikuttaja. Riitta Kinnunen on toiminut kuntasektorin luottamustehtävissä ja mukana toista kautta. Suolahdelta Äänekosken kunnasta tuleva Riitta on Mielenterveyskerho Ilona ry:n jäsen. Hyvinkääläinen Pentti Koivu on ollut tehtävässä yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 alkaen. Hän on ollut myös pohjoismaisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa liiton edustajana. Pentti on sekä Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry:n että Nurmijärvellä toimivan Terve Mieli ry:n jäsen. ylhäällä Mielenterveyden keskusliiton sisäisen valvonta tarkastusr yhmän jäsenet ovat Riitta Kinnunen (vas.), Maarit Huuhka ja Pentti Koivu. Raha-automaattiyhdistys esittää Mielenterveyden keskusliitolle avustuksia vuodelle 2014 yhteensä 3 662 000 euroa. – Päätös on varsin odotusten mukainen ja voimme olla kovin tyytyväisiä, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kommentoi. Raha-automaattiyhdistyksen ehdotus yy Yleisavustuksena liiton toimintaan 1 378 000 euroa yy Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaan 977 000 euroa yy Jäsenyhdistysten toimintaan 172 000 euroa yy Mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen tukeminen 247 000 euroa yy Vanhentuneiden atk-laitteiden ja perusohjelmistojen uudistamiseen ja yhden mukaistamiseen (jatko hakemus) 9 000 euroa yy Kokemusasiantuntemuksen ja -arvioinnin vakiinnuttamiseen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä 76 000 euroa yy Mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen tukemiseen kehitetyn voimavaravalmennustoimintamallin valta kunnalliseen juurruttamiseen (Työtä kohti 2012– 2014) 200 000 euroa yy Neuvontapalveluihin 603 000 euroa Kaiken kaikkiaan Raha-automaattiyhdistyksen hallitus esittää avustuksia jaettavaksi ensi vuonna 308 miljoonaa euroa. Kyseessä on vasta RAY:n hallituksen esitys, jota sosiaali- ja terveysministeriö voi vielä muuttaa. 12 REVANSSI 1/2014 kansainvälinen yhteistyö Liitossa arvovaltaisia vieraita Somaliasta TEKSTI Sari Sakala Kuva Inkeri Aalto Somalian presidentin kansliapäällikkö Mohammed Omar Ahmed vieraili Mielenterveyden keskusliitossa marraskuun puolivälissä. Ahmedin ja toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan tapaamisen aiheena oli mahdollinen yhteistyö järjestötoiminnan käynnistämiseksi Somaliassa. Sodan runtelemassa Somaliassa 70 prosenttia ihmisistä on sairastunut psyykkisesti, mutta suurin osa heistä ei tiedosta sairauttaan. Vahvaa uudelleenrakennusvaihetta läpikäyvän maan tilanne on saman- kaltainen kuin Suomessa 1940-luvulla. Sotien jälkeen Suomeen syntyi yhdistyskulttuuri, joka on tänä päivänä erittäin vahva jopa maailmanlaajuisesti katsottuna. Ahmed edusti vierailullaan Somalian presidenttiä Hassan Sheikh Mahmoudia, jonka aloitteesta ja yhteydenotosta tapaaminen järjestettiin. Presidentin oli tarkoitus tulla Mielenterveyden keskusliittoon henkilökohtaisesti, mutta hänen Suomen vierailunsa estyi lento lakkou han vuoksi. VASEMMALLA Suomessa asuvat Somaliliiton edustajat Shurie Mohammed (vas.), Malaaq Ismail Wadan (keskellä) ja Jama Abdifatah osallistuivat Somalian presidentin kansliapäällikön Mohammed Omar Ahmed (oik.) tapaamiseen yhdessä Olavi Sydänmaanlakan kanssa. ilmoitus Valtakunnallisten ja päiväkurssien lisäksi järjestämme avomuotoisia, paikallisia sopeutumis valmennuskursseja, joista saa lisätietoa verkkosivuiltamme www.mtkl.fi. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat Raha-automaatti- yhdistyksen rahoittamia ja osallistujille maksuttomia. Poikkeuksena toiminnalliset ja syventävät kurssit, joissa on omavastuuosuus. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (14,25 euroa / suunta) halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärin allekirjoittama A-,B-,C-,D- tai vapaamuotoinen lausunto. Huom! Korvausta varten tarvitaan aina lääkärin lausunto. Ilman lääkärin lausuntoa matkakustannukset jäävät kokonaisuudessaan itse maksettaviksi. HAKEMINEN Kurssille haetaan täyttämällä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemuslomake, johon liitteeksi lääkärin, terapeutin tai omahoitajan vapaamuotoinen suositus sopeutumisvalmennuskurssille. Hakuajat kursseille päättyvät 4–5 viikkoa ennen kurssin alkua. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat sopeutumis valmennuskurssit vuonna 2014 TULE MUKAAN! (alustava suunnitelma, muutokset mahdollisia. Kurssitarjonta varmistuu, kun RAY:n rahoituspäätös vuodelle 2014 on vahvistettu. Kurssipaikat vahvistuvat alkuvuodesta 2014.) Keinoja omaan kuntoutumiseen, nuorten ja ikäihmisten kurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi 1. osa, 3.–8.3.2014, paikka avoin 2. osa, syksy 2014, paikka avoin Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi 1. osa, 24.–29.11.2014, paikka avoin Nuorten kurssi 1. osa, 7.–12.4., paikka avoin 2. osa, 3.–8.11., paikka avoin Nuorten kurssi 1. osa, 10.–15.2., paikka avoin 2. osa, 18.–23.8., paikka avoin Yli 65-vuotiaiden kurssi 1. osa, 8.–13.9.2014, paikka avoin Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, 24.–28.2., Helsinki, Ratakatu 9 2. osa, syksy 2014, Helsinki, Ratakatu 9 Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, 5.–9.5., Kuopio 2. osa, 20.–25.10., Kuopio Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, 24.–28.2., Turku 2. osa, 22.–26.9. Turku Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. osa, syksy 2014, Helsinki 2.osa, keväällä 2015 Toiminnalliset kurssit: Liikunnallinen sopeutumisvalmennuskurssi 1. osa 1.–6.9., Rovaniemi Luontopainotteinen kurssi 1. osa, 9.–14.6., paikka avoin 2. osa, 24.–29.11., paikka avoin Luontopainotteinen kurssi 1. osa, 18.–23.8., paikka avoin 2. osa, keväällä 2015 Työkirjakurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi 18.2.–19.3.,Tornio Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi 6.–20.10., Rovaniemi Syventävät sopeutumisvalmennuskurssit: Syventävä kurssi, 25.5.–1.6., paikka avoin Syventävä kurssi, 21.–28.9., paikka avoin Parikurssit: Parikurssi 1. osa, 5.–9.5., Oulu 2. osa, 29.9.–3.10., Oulu Syventävä parikurssi, 17.–23.8., paikka avoin LISÄTIETOJA KURSSEISTA JA HAKEMISESTA: Lisätietoja kursseista saat ottamalla yhteyttä kuntoutussuunnittelijoihimme (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. sukunimi@mtkl.fi): Annika Harsu (Lahti): 050 432 9527 Isko Kantoluoto (Helsinki): 050 306 8379 Raija Mäkimurto (Rovaniemi): 046 851 2283 Henri Savolainen (Jyväskylä): 046 851 4583 Merja Smahl (Kuopio): 046 851 2284 Outi Ståhlberg (Helsinki, perheja parikurssit): 050 375 9199 Tietopalvelu Propelli 0203 91920 tietopalvelu@mtkl.fi. Päivitetyt tiedot kurssi tarjonnastamme löydät myös sivuilta www.mtkl.fi 1/2014 REVANSSI 13 TAIDENÄYTTELY Keskustelevat opastukset Ateneumin taidemuseossa Kuvat Ateneumin taidemuseo Ateneumin taidemuseon näyt- telyihin voi tilata pienryhmille (max. 12 henkilöä) keskustelevan opastuksen, jonka aikana syvennytään muutamaan keskeiseen esillä olevaan teokseen oppaan johdolla keskustellen. Tavoitteena on vuorovaikutteisuus, kaikkien ryhmän jäsenten tasavertainen osallistaminen sekä mieleen jäävä taidekuvien syvätarkastelu. Kierroksen varrella nähdyt taideteokset tulevat keskustelijoille todella tutuksi. Keskustelevalla opatuksella kaikki kuulevat ja näkevät, ja mukavuutta lisäävät ryhmien käytössä olevat siirrettävät istuimet. Kaikenikäisille soveltuvan keskustelevan opastuksen kesto on 45 minuuttia ja ryhmäkoko enimmillään 12 henkilöä. Hinta on sama kuin tavanomaisilla opastuksilla: arkisin 70 ja sunnuntaisin 85 euroa (+ sisäänpääsymaksut). KOKEMUSARVIOINTIKOULUTUS Oletko kiinnostunut oman kokemusasiantuntijuutesi hyödyntämisestä mielenterveyspalvelujen kehittämisessä? Keskustelevan opastuksen voi tällä hetkellä tilata Rafael Wardin näyttelyyn, ja sen jälkeen myös museon kokoelmanäyttelyyn. Rafael Wardin näyttely Ateneumissa 11.12.2013–2.3.2014 Ateneumin taidemuseon ”nuorimpaan” taiteilijakaartiin INFO Pienryhmät voivat tutustua taiteeseen helpolla, hauskalla ja uudella tavalla. Varaukset ja tiedustelut puhelimitse ti–pe klo 9–12 (09) 6122 5520 (1.1.2014 alkaen puh. 0294 500 500) tai www.ateneum.fi/ opastukset. Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki. www.ateneum.fi kuuluva Rafael Wardi (s. 1928) tunnetaan ennen kaikkea värikkäistä teoksistaan, joiden aiheet vaihtelevat asetelmista ja ihmiskuvista kaupunkinäkymiin sekä maisemiin. Häntä on kutsuttu keltaisen värin mestariksi, mutta taiteilijan paletti muodostuu laajemmasta värien kirjosta. Wardin poikkeuksellisen pitkä ura alkoi jo 1940-luvulla, mutta hän työskentelee aktiivisesti yhä edelleen. Uusimmat työt ovat syntyneet viime kesänä Harakan saaressa, missä Wardin toinen työhuone sijaitsee. Ateneumin näyttely luo katsauksen Wardin uran eri vaiheisiin ja tuo siten esille hänen monipuolisuuttaan ja uudistumiskykyään vuosien saatossa. Aika ja paikka: 3.3.–29.4.2014 joka toinen viikko lähiopetuksena ja tehtävinä, kenttätyö ja raportin kirjoittaminen työpajatyöskentelynä toukokuusta joulukuuhun 2014, Hyvän mielen talo, Oulu. Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu Oulun seudulla asuville mielenterveys- ja päihde kuntoutujille sekä omaisille. Kuvaus koulutuksesta: Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia mielenterveyskuntoutujalle osallistua mielenterveystyön arviointi- ja kehittämistoimintaan. Koulutuksessa kokemuksia sairastamisesta, palveluiden käytöstä ja kuntoutumisesta opitaan käyttämään arviointityön lähtökohtana ja tutkimus- ja kehittämisvälineenä. Koulutukselle ja arviointityölle on ominaista yhteisöllisyys ja vertaisuus. Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja ovat kokemusarvioinnin perusteet, oma elämän tarina kokemuksellisuuden lähtökohtana, räätälöidyt arviointivälineet yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sekä osallistuminen asumispalveluiden arviointiin Oulussa. Hakeminen: Koulutukseen voi hakea täyttämällä hakulomakkeen, jonka saat Hyvän mielen talo ry:stä. Hakemuksen saa myös pyynnöstä postitse tutkimusassistentti Pia Rainiolta: pia.rainio@mtkl.fi tai puh. 040 455 9389. Hakuaika 7.2.2014 mennessä. Hakemus palautetaan Hyvän mielen talo ry:n toimistoon tai osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, Kokemusarviointi, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai kirsi.sirola@mtkl.fi. Koulutukseen hakeutujat haastatellaan ennen valintaa. Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijalle 21.2.2014 mennessä. Koulutus on maksuton. Matkakulut korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Lisätietoja: Kouluttaja Kirsi Sirola Mielenterveyden keskusliitto puh: 050 570 8022 kirsi.sirola@mtkl.fi 14 REVANSSI 1/2014 LAINSÄÄDÄNTÖ Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Mielenterveyslainsäädäntö on saatava ajan tasalle Hallitusohjelman mukaan mielenterveys- ja päihde ongelmien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mielenterveyspalvelujen saatavuutta, ja erityisesti matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta, kehitetään hallitusohjelman mukaan uudistamalla mielenterveyslakia. Mielenterveyslainsäädännön uudistusta ei ole kuitenkaan aloitettu, vaikka se on ollut jo useassa hallitusohjelmassa. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vetoaa ja vaatii hallitusta aloittamaan mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistuksen pikaisesti. Nykyinen mielenterveyslaki ei neuvottelukunnan mukaan tarjoa riittävää oikeussuojaa, tue riittävästi edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä eikä avohoidon kehittymistä. Mielenterveysjärjestöjen ehdotukset mielenterveyslainsäädännön uudistamiseksi Edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen Avohoidon riittävä mitoitus Mielenterveyslaki ei tue edistävää ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön tulee lisätä vaatimus kunnan mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiosta ja strategiasta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiaa. Tämä noudattaisi kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa (Mieli 2009). Mielenterveyspalveluiden avohoidon henkilöstömitoituksesta on suosituksia, mutta vaihtelu kuntien välillä on erittäin suurta. Lainsäädännössä tulee määritellä avomielenterveystyön henkilöstöltä vaadittava koulutus ja minimimitoitus väestömäärään nähden samaan tapaan kuin ikälaissa. Lainsäädännön tulee velvoittaa kuntia järjestämään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tukea tiimityötä ja verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Erillislainsäädännöstä luopuminen Koska uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaislainsäädäntö näyttää viivästyvän, neuvottelukunta esittää mielenterveyslain pikaista uudistamista ja sen yhdistämistä myöhemmin valmistuviin sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin. Mielenterveysjärjestöt esittävät luopumista erillisestä mielenterveyslaista ja mielenterveystyön sisällyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädäntöön. Tämä nostaisi mielenterveystyön samalle tasolle kuin muut peruspalvelut, torjuisi erilliskohtelua, leimautumista ja syrjintää sekä tukisi asenteiden muokkaamista hyväksyvämpään suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuu parhaiten sisällyttämällä mielenterveystyön säädöspohja terveydenhuoltolakiin, lakiin potilaan oikeuksista, sosiaalihuoltolakiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon itsemääräämisoikeuslakiin. INFO Hoitotakuun vahvistaminen laatukriteereillä Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta yy valtakunnallisten mielenterveys järjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin yy jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta yy jäsenjärjestöt: Suomen Mielen terveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, Psykosociala Förbundet Mielenter veys- laki Mielenterveyshoitoa tarvitsevat eivät ole hyötyneet potilaslain hoitotakuusäädöksistä, koska laissa ei ole määritelty hoidon sisältöä. Lakiin potilaan oikeuksista tulee sisällyttää säädökset mielenterveyspotilaan oikeudesta laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon ja yksilölliseen kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. Minimilaatutason tulee perustua Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen ja Käypä hoito -suosituksiin. Oikeussuojan toteutuminen Mielenterveyspotilaan oikeussuoja tahdosta riippumattomassa hoidossa on riittämätön. Käytännössä potilaan valitusmahdollisuudet ovat näennäisiä, koska hoitoonmääräämispäätöksistä tehdyissä valituksissa käsittelyajat ovat kuukausia. Lakiin tulee säätää enimmäismääräaika valitusten käsittelylle. Itsemääräämislain astuessa voimaan on vaarana, että mielenterveyspotilaat asettuvat eriarvoiseen asemaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Tiedonkulun parantaminen akuuttitilanteissa Akuutissa tilanteessa potilas ei aina pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämä voi koskea myös yhteydenpitoa omaisiin. Tällöin salassapitosäädökset saattavat estää terveydenhuollon henkilöstöä antamasta tietoa lähiomaisille mielenterveyspotilaan olinpaikasta ja hoidosta. Lakivalmistelussa tulisi pohtia säädöksiä ja käytäntöjä, jotka (huomioiden potilaan oikeussuojan ja lähiomaisten tiedon ja tuen tarpeen) tukisivat yhteistyötä tahdostaan riippumatta hoidossa olevan potilaan, omaisten ja terveydenhuollon henkilöstön välillä. Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, Psykosociala förbundet, Suomen Mielenterveysseura Tarkkailulähetteen kirjoittaminen ei jatkossa edellytä virkasuhdetta Hallitus esittää, että lääkärin virkasuhde ei olisi enää välttämätön edellytys tarkkailulähetteen kirjoittamiselle. Lääkäri voisi kirjoittaa tarkkailulähetteen, mikäli hän katsoo potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. Lainmuutoksen tavoitteena on turvata hoidon tarpeessa olevien potilaiden pääsy hoitoon ja psykiatrisiin palveluihin sekä parantaa palveluiden saatavuutta. Nykyisin vain terveyskeskuksen tai sairaalan virkasuhteisella lääkärillä on lupa kirjoittaa tarkkailulähetteitä. Esityksen mukaan myös esimerkiksi terveyskeskuksessa toimiva työsuhteinen lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voisi laatia tarkkailulähetteen. Lähetteen laatiminen olisi mahdollista myös työtai opiskeluterveydenhuollossa. Virka-avun pyytäminen poliisilta edellyttäisi jatkossakin lääkärin virkasuhdetta. Hallitus esittää lisäksi potilaan oikeusturvan parantamista. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle varattaisiin mahdollisuus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio hoidon tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta päätetään. Hallitus antoi mielenterveyslakia koskevan esityksen eduskunnalle 21. marraskuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2014. Liittovaltuusto vastustaa esitystä Mielenterveyden keskusliiton valtuusto otti viime kesänä kantaa tarkkailulähetteen kirjoittamiseen. Valtuusto katsoo, että vain virkasuhteessa oleva lääkäri saa laatia tarkkailulähetteen, kun psyykkisesti oireileva henkilö viedään vastoin hänen omaa tahtoaan psykiatrisiin tutkimuksiin. Mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun lähettäminen merkitsee puuttumista henkilön perustuslailla turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tarkkailuun lähettämisestä päättävä lääkäri käyttää asiassa julkista valtaa, johon vain viranomaisella tulisi olla oikeus. Mielenterveyden keskusliiton valtuusto katsoo, että säädökset tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä ja mielenterveyslain säädökset kokonaisuudessaan tulisi uudistaa samanaikaisesti meneillään olevien sote- uudistuksen ja itsemääräämisoikeutta koskevan laki uudistuksen yhteydessä. Se vastaisi myös kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteita ja linjauksia. 1/2014 REVANSSI 15 Mielenterveyskuntoutusta Kankaanpäässä Kenelle: Aikuisille työssä oleville, työhön palaaville tai kuntoutustuella tai opiskelemassa oleville Kurssin nimi Kurssinro Ajankohta Lievää ja keskivaikeaa masennusta sairastaville 51636 24.02.-28.02.14, 25.08.-29.08.14 ja 12.01.-16.01.15 51634 22.04.-26.04.14, 01.09.-05.09.14 ja 05.01.-09.01.15 Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville 51599 07.04.-11.04.14, 06.10.-10.10.14 ja 09.03.-13.03.15 Paniikki- ja ahdistushäiriötä sairastaville 51592 17.03.-21.03.14, 01.09.-05.09.14 ja 16.03.-20.03.15 Mielenterveydenhäiriötä pitkään sairastaneille (skitsofreniaa ja/tai muita psykooseja) Työelämästä poissa oleville 51692 03.02.-07.0214, 15.06.-19.06.14 ja 19.01.-23.01.15 Työuupumusta sairastaville, työssä oleville 51466 10.02.-14.02.14, 18.08.-22.08.14 ja 08.12.-12.12.14 Mielenterveydenhäiriötä sairastavien perhekurssi 51121 23.06.-02.07.14 ja 20.10.-24.10.14 Kelankaari 4 38700 Kankaanpää www.kuntke.fi Lisää kursseja www.kuntke.fi/kuntoutus Hakeminen: Kelan kustantamaa kuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella KU132. Lisäksi selvitys terveydentilasta (B-lausunto) lähetetään Kelaan, jossa tehdään kuntoutuspäätös. Lisätiedot: Miia Lehesvuori, tuotevastaava, psykologi puh. 02 573 3170. Email: miia.lehesvuori(at)kuntke.fi ja Tarja Lammi, kuntoutussihteeri, puh. 02 573 3250. Email: tarja.lammi(at)kuntke.fi TUETUT LOMAT 2014 Mielenterveyden keskusliitto järjestää tuettuja lomia aikuisille ja lapsiperheille yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia. Lomilla on mukana kaksi Mielenterveyden keskusliiton vertaislomaohjaajaa. mestaruusturnaus 2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 1.–2.3.2014 Seuraava Mielenterveyden keskusliiton mestaruusturnaus pidetään 1.–2.3.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (entinen Pirkkahalli, Ilmailunkatu 20). Valtakunnallinen turnaus kokoaa mielenterveysalan joukkueet taistelemaan mestaruuksista kolmattatoista kertaa. Turnauslajeina ovat salibandy ja futsal. LAJIT: Salibandyturnaus pelataan lauan- taina ja futsalturnaus sunnuntaina. Turnaukseen ovat tervetulleita Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten joukkueet sekä myös muut mielenterveysalan joukkueet. Joukkueen pelaajat voivat olla sekä miehiä että naisia, mutta lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. Päätös perustuu siihen, että turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena. Turnaussääntöjä voi tiedustella liikuntasihteeriltä. Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma..........................30.6.–5.7.2014 Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma.........................14.–19.12.2014 Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, aikuisten loma....................22.–27.12.2014 Kylpylähotelli Sani, Kalajoki, aikuisten loma.........................8.–13.6.2014 Runnin Kylpylä, Iisalmi, perheloma....................................21.–26.7.2014 Runnin kylpylä, Iisalmi, perheloma..................................13.–18.10.2014 Hinta: aikuisten omavastuuosuus on 20 €/vrk ja alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilman omavastuuta. Matkakuluista jokainen huolehtii itse. Kaikilla lomilla on täysihoito. Hakeminen: Lomille haetaan täyttämällä Maaseudun terveys- ja lomahuollon hakemuskaavake, joka palautetaan 3 kuukautta ennen hakuajan päättymistä lomajärjestöön. Maaseudun terveys- ja lomahuolto tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin 2 kk ennen loman alkamista. Hakemuskaavakkeita saa Maaseudun terveys- ja lomahuollon sivuilta www.mthl.fi. Lomajärjestö pidättää oikeuden muutoksiin. Lomat varmistuvat, kun RAY:n rahoituspäätös vuodelle 2014 on varmistunut. SARJAT: Salibandyssä havaittujen taso erojen välttämiseksi on kaksi sarjaa: harraste- ja kilpasarja. Joukkueet voivat itse päättää kumpaan sarjaan ilmoittautuvat. Futsalissa kaikki joukkueet pelaavat samassa sarjassa. MAJOITUS: Yhteismajoitusta ei ole järjestetty, vaan majoitusta tarvitsevat joukkueet varaavat itse majoituksen haluamastaan paikasta. Majoitus- ja matkakulut jäävät joukkueiden itsensä maksettavaksi. RUOKAILU: Turnausviikonlopun ruokailut järjestetään paikan päällä. Aterian hinta on noin 8 euroa/annos. Tarkemmat ruokailutiedot selviävät alkuvuodesta 2014. JOUKKUEMAKSU: MTKL:n jäsenyhdistyksiltä 40 € / laji (kaikkien joukkueen pelaajien tulee olla yhdistyksen jäseniä). Mikäli joukkue ei ole MTKL:n jäsenyhdistys osallistumismaksu on 100 € / laji. Joukkuemaksu laskutetaan yhdistyksiltä turnauksen jälkeen. LISÄTIETOA LOMISTA: Maaseudun terveys- ja lomahuolto p. 010 219 3460 • www.mtlh.fi tai Jonna Siikamäki jonna.siikamaki@mtkl.fi ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautuminen turnaukseen tapahtuu kirjallisesti (kirje itse tai sähköpostitse) liikuntasihteerille. Sitovat ilmoittautumiset 31.1.2014 mennessä. Joukkueet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli joukkue peruu osallistumisensa ilmoittautumisajan jälkeen, heiltä laskutetaan osallistumismaksun määrä. Ilmoittautumisessa on oltava seuraavat tiedot: yy yhdistyksen nimi / joukkueen nimi yy onko yhdistys MTKL:n jäsen yy osallistuttava laji yy salibandyn osalta osallistuuko joukkue harraste- vai kilpasarjaan yy yhteyshenkilön nimi-, osoite- ja puhelintiedot + sähköpostiosoite sekä yy laskutusosoite, jos se on eri kuin yhteyshenkilön. Ilmoittautumiset mestaruusturnaukseen joko postitse tai sähköpostitse: Mielenterveyden keskusliitto ry • Liikuntasihteeri vs. Aino Hokkanen • Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere • aino.hokkanen@mtkl.fi 16 REVANSSI 1/2014 tekijänoikeudet Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksillä lupa soittaa ja esittää musiikkia tapahtumaan. Luvan hinta on noin 40 euroa/tapahtuma. Sopimukseen kuuluu lisäksi oikeus tallentaa musiikkia ja Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeus järjestö. Se edustaa 27 000 kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa ulkomaista musiikintekijää. Musiikintekijät ja -kustantajat saavat Teoston kautta korvaukset teostensa käytöstä. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeus yhdistys Gramex ry edustaa yli 50 000 kotimaista ja lukemattomia ulkomaisia esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia sekä palvelee liki 30 000 musiikkia käyttävää yritystä ja yhteisöä. käyttää sitä yhdistyksen toiminnassa. LISÄTIEDOT Sopimus (erityisliikuntajärjestöjen sopimus) kattaa musiikin soittamisen jäsenyhdistysten liikuntaryhmissä sekä muussa yhdistystoiminnassa. Toiminnan on oltava jäsenyhdistyksen järjestämää, eikä siinä saa olla kyse liike- tai elinkeino toiminnasta. Sopimus kattaa alle 200 henkilön tilaisuuksissa soitettavan tai esitettävän musiikin, jos musiikin esittäminen on pienimuotoista eikä tilaisuuden pääasia. Suurempaa tai musiikkipainotteista tapahtumaa varten jäsenyhdistyksen on itse haettava lupa yksittäiseen INFO Mielenterveyden keskusliitto jatkaa 2014 vuoden alusta yhteistyösopimusta Teoston ja Gramexin kanssa. Yhdistysasiamies Henri Rinkinen henri.rinkinen@mtkl.fi, p. 0500 844 576 vs. liikuntasihteeri Aino Hokkanen aino.hokkanen@mtkl.fi, p. 050 383 0236 PSYKOTERAPIAPALVELUJEN SAATAVUUS Uusi verkkopalvelu yhdistää avun tarvitsijat ja tarjoajat Vapaat ajat -verkko palvelun avulla psyko terapeuttia etsivä voi löytää tarpeitaan vastaavan palveluntarjoajan ja varata ajan tapaamiseen helposti. Mielenterveyden keskusliitto on mukana yhteistyössä vuoden alussa avattavan palvelun kehittämisessä. Teksti ja kuva: Sari Sakala usein siitä, kun havaitaan joku todellinen, arkinen ongelma. Vapaat ajat.fi -sivuston perustanut yritys AtCare Oy tunnisti olemassa olevan tarpeen ja lähti kehittämään palveluaan sen pohjalta. – Olen usein kuullut ihmisten tuskailevan, ettei sopivaa, vapaata psykoterapeuttia löydy. Toisaalta on myös yksityisiä terapeutteja, joilta puuttuu asiakkaita, kertoo Suomen Psykologiliiton vastaava psykologi ja psykoterapeutti Teemu Ollikainen. Moni alalla työskentelevä on varmasti miettinyt, että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta se, joka asiaan tarttui, oli vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri Henri Valvanne. Hän osallistui opiskellessaan Ruotsissa liikeideakilpailuun. Valvanteen suunnitelma, nettipohjainen ajanvarauspalvelu, palkittiin. Hyvät ideat syntyvät Lukuisia listoja Valvanteen motivaationa on halu auttaa. Hän oli kuullut melko uudesta yhteiskunnallisen yrityksen ajatuksesta, jonka koki omakseen. – Sairastuin vakavasti syksyllä 2009. Kun olin käynyt lähellä kuolemaa, tuli aika suuri ajatuksenmuutos. Aloin miettiä, miten voisin auttaa muita ihmisiä ja yhdistää sen omaan ammattitaitooni. Mielenterveys alasta puhutaan paljon uutisissa ja muualla, ja aloin miettiä, mitä siihen liittyvää voisi tehdä. Valvanne päätti tutustua palvelujärjestelmään asiakkaan kannalta. Hän törmäsi kymmeniin eri listoihin, joiden perusteella psykoterapiaan hakeutuvan on tarkoitus löytää itselleen sopivin palveluntarjoaja. Jokaisella psykoterapeuttien yhdistyksellä on oma listansa. Palattuaan Suomeen 2012 Henri Valvanne keskittyi täysipainoisesti palvelun ja perustamansa yhteiskunnallisen yrityksen, AtCaren, kehittämiseen. Hän otti yhteyttä Suomen Psykologiliittoon, jossa työskentelevä Ollikainen kiinnostui hankkeesta oitis. Miehistä tuli liikekumppaneita. Valvanne päätti tutustua palvelujärjestelmään asiakkaan kannalta. Kynnys matalalle Vapaat ajat -palvelu on tarkoitus avata tämän vuoden alussa. Aluksi panostetaan Etelä-Savon alueen palveluntarjoajien saamiseksi mukaan Mikkelin kaupungin tuella. Vuoden 2014 aikana palvelun piiriin on tarkoitus ottaa koko Suomi. Palvelun idea on yksinkertainen: siitä voi hakea psykoterapiapalvelua sen mukaan, missä on tai mihin haluaa mennä. Vaikkapa kodin lähellä tai työmatkan varrella. – Helppokäyttöisyys on iso juttu. Olen itsekin huomannut hakiessani apua läheisille, että vastassa on aikamoinen viidakko erilaisia palveluntarjoajia. Kynnys avun hakemiseen ei saisi olla liian korkea, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Vapaiden aikojen lisäksi palvelusta saa lisätietoja terapeutista, jotta itselleen sopivan terapeutin löytäminen ja luottamuksellisen terapiasuhteen syntyminen olisi mahdollista. Mielenterveyden keskusliitto on mukana palvelun kehittämisessä psykoterapia-asiakkaiden edustajana. Tulevaisuudessa liiton asiantuntemusta voidaan tarvita AtCare-yrityksen voitonjaon suunnitteluun yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteiden mukaisesti. – Me olemme tässä mukana, jotta ihmiset saisivat kokonaisvaltaista hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Palveluita on tarjolla, mutta haaste on se, miten ne saavutetaan, Sydänmaanlakka summaa. www.vapaatajat.fi ylhäällä Yrittäjä Henri Valvanne (keskellä) haluaa tehdä yhteiskunnallista hyvää. Oikealla yhtiökumppani Teemu Ollikainen, vasemmalla Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka. Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset rakentavat hyvinvointia suomalaisella työllä. Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä. Tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat muun muassa Diacor, Linnanmäki ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Myös Mielenterveyden keskusliiton omistama Oy MTKL Vireä Mieli Ab sai viime vuonna Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Lähde: Avainlippu.fi 17 REVANSSI 1/2014 mERKKIPÄIVIÄ Psykiatri Jukka Karkkainen: Vapaaehtoinen mielenterveystyö on sydäntä lähellä tehtävästä yhteiskunnassa kahden ja puolen vuoden aikana, jonka hän on ollut aktiivitoimijana Mielenterveyden keskusliitossa. – Liiton tehtävä on edistää mielenterveyskuntoutujien asiaa sekä vaikuttaa siihen, että mielenterveysasiat otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Liiton tärkeä Teksti: inkeri Aalto tehtävä on myös tukea kentällä Kuva: Merja Kärkkäinen toimivia jäsenyhdistyksiä ja niiden tärkeää toimintaa jul– ansalaistoiminta kiin- kisten mielenterveyspalvelujen nostaa minua. Haluan täydentäjinä, yksinäisyyden ja olla mukana toimin- syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jukka Kärkkäinen näkee nassa, joka luo ihmisille edellytyksiä pärjätä yhteiskunnassa. työllistymisen erittäin tärkeäMielestäni jokaisella pitäisi olla nä yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuus mielekkääseen kannalta. Osa kuntoutujista tekemiseen sekä päästä näin haluaa tehdä työtä ainakin osa- aikaisesti, ja tähän pitäisi olla osalliseksi yhteiskuntaan. Mielenterveyden keskus- mahdollisuuksia. Työtä ei valiliittoon en hakeutunut oma- tettavasti ole tarjolla kaikille. – Työ ehkäisee syrjäytyaloitteisesti, mutta kun mukaan yllättäen pyydettiin, lähdin ja mistä ja tekee yleensä mielenolen tyytyväinen. Koen hallitus- terveydelle hyvää, hän toteaa. –Oikeudenmukaisuus ja työskentelyn antoisana. Jukka Kärkkäinen on toi- tasa-arvo ovat minulle tärkeitä minut 34 vuotta lääkärinä, arvoja. Kaikilla tulee olla maherikoislääkärinä, ylilääkärinä ja dollisuus osallistua yhteisnyt viime vuosina valtion- kuntaan voimavarojensa mukaan. hallinnossa Terveyden ja hyvin- Perusasiat, kuten asuminen, voinnin laitoksen Palvelujärjes- perustoimeentulo, riittävä ratelmän kehittäminen ja ohjaus vinto, sosiaalinen verkosto ja -yksikön päällikkönä. tarpeellinen hoito, tulee olla – On tärkeää, että mielen- kunnossa. Yhteiskunnan tehtäterveyspalvelut ovat laadukkai- vä on tukea tarvittaessa, kun ta ja niitä on saatavilla riittä- omat voimavarat eivät riitä. västi. Meillä on palveluissa Monet psykiatriset potilaat katvealueita, joihin pitäisi saada ja mielenterveyskuntoutujat tarkorjausta. Esimerkiksi psyko- vitsevat asumispalveluja. Heisterapiaa ei ole kaikkien saata- tä yli 7000 asuu tällä hetkellä villa. Jos johonkin muuhun erilaisissa palveluasunnoissa, sairauteen löytyy vaikuttava joissa heillä voi olla vaarana hoitomuoto, se yleensä järjes- joutua heittopusseiksi kilpailutetään hoidon tarpeessa olevil- tuksen pyörteisiin. le, Jukka Kärkkäinen vertaa. Jos kunta löytää edullisemman palveluntuottajan, kuntouMahdollisuus tuja voi menettää paitsi kotinsa, osallistumiseen kaikille myös tutun ympäristönsä ja tutut Jukka Kärkkäiselle on muo- ihmiset ympäriltään. Usein dostunut selkeä näkemys liiton myös hoitosuhde katkeaa. 40 v. Mielenterveysyhdistys Salmi ry 30 v.Turun Mielenterveys yhdistys Itu ry 25 v. Hyvän mielen talo ry 25 v.Keski-Pohjanmaan Mielen terveysyhdistys Varaventtiili ry Psykiatri ja lakimies Jukka Kärkkäinen on aktiivisesti mukana vapaaehtoisessa mielenterveystyössä, Mielenterveyden keskusliiton hallituksen jäsenenä. Miksi psykiatrisen hoidon ja terveydenhuollon asiantuntija halusi mukaan liiton toimintaan? 25 v.Mielenterveyden Ystävät ry 20 v. Turvalinkki ry 20 v.Varpaisjärven mielen terveysyhdistys Syke ry 20 v. Mielenterveysyhdistys Kaippari ry 20 v.Pudasjärven Kajastus ry K Toivon epäoikeudenmukaisuuden vähenemistä yhteiskunnassamme. Jäsenyhdistysten merkkipäiviä vuonna 2014 20 v.Pohjanmaan Kuusistokoti ry 20 v.Tuupovaaran Mielen terveysyhdistys Kajastus ry 20 v.Kiteen Mielenterveys yhdistys Pilke ry 20 v.Paltamon Mielenterveys yhdistys Leppäkertut ry 15 v.Ikaalisten Mielihyvä ry 15 v.Kirkkonummen Seudun Mielenterveys yhdistys Kisu ry 15 v.Vuolijoen Hyminä ry 15 v.Nuuskakairan mielen terveysyhdistys ry 15 v.Pietarsaaren Seudun Mielenterveysyhdistys Ystävät ry 15 v.Vertaistuki Agora ry ylhäällä Jukka Kärkkäisen oman elämän tukijalkoja ovat perhe ja työ sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen politiikassa ja vapaaehtoistyössä. 15 v.Ranuan Mielenterveys yhdistys Kalakaani ry 15 v. Tukiranka ry 10 v. Suomen naisten mielenterveys yhdistys ry – Tällainen kehitys kertoo siitä, että palvelujen varassa olevan ihmisen omista toiveista ja elämäntilanteesta ei välitetä. Toivon epäoikeudenmukaisuuden vähenemistä yhteiskunnassamme, Kärkkäinen sanoo. Monenlaisia harrastuksia Jukka Kärkkäinen haaveilee tasapainoisesta ja rauhallisesta elämästä. Hänen monet harrastuksensa auttavat saavuttamaan tavoitetta. – Harrastan perhe-elämää, saaristoa ja liikuntaa eri muodoissa. Rentoutua voi monella tavalla, myös työn parissa. Saan tehdä mielekästä työtä, jota en koe raskaana. Myös lukeminen on mieluisa harrastus: kirjallisuudesta häntä kiinnostavat esimerkiksi elämänkerrat. – On kiintoisaa tietää, miten monella tapaa ihmiset elävät ja selviytyvät elämässä. 10 v.Narsistien uhrien tuki ry 10 v.Siikalatvan mielenterveys yhdistys Suopursut ry 10 v.Väli-Suomen syömishäiriö perheet ry Mielenterveyden keskusliitto onnittelee merkkipäiviään viettäviä jäsenyhdistyksiään! YHdistykset Ryhmäytymiseen kätetty aika ei mennyt hukkaan. Sanna Pietikäinen Kokemusasiantuntijakolutuksesta s. 19 Kaunotar ja hirviö. Satu hymyilee DraculaTomin kainalossa. yhdistysyhteistyö Iloa iltamissa Teksti ja kuvaT Sari Sakala N aamiaisasuja, musiikkia, komiikkaa, mystiikkaa, bingoa ja tanssia – niistä on aidot iltamat tehty. Tietenkin Avomielin- iltamissa 1. marraskuuta tarjolla oli myös hyvää ruokaa. Iltamien organisointivastuu kiertää vuosittain pääkaupunkiseudun yhdistykseltä toiselle. Tänä vuonna se osui Vantaan Hyvät Tuulet ry:n kohdalle. Marraskuiset iltamat pidettiin toista kertaa Vantaan Vernissa-tehtaan kulttuuritalolla, jonka suuri sali täyttyi vieraista. Illan juonsivat Hyvät tuulet ry:n työntekijät Kristina Rumbin ja Harri Pigg. Iltamayleisöä tanssitti Mixer-orkesteri. INFO Pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistykset ovat jo kymmenisen vuotta järjestäneet yhteiset iltamat marraskuun pimeyden piristykseksi. Ennustajaeukon puvussa esiintyvä ”Mareza” povaa tulevaisuutesi! Merete Espoon Emystä tuli ensikertalaisena iltamiin, ja saapui ajoissa auttelemaan järjestelyissä. Tanssiorkesteri Mixer viihdyttää iltamayleisöä. iltama tavallisesti mon. ohjelmallinen huvitilaisuus illalla. esim. Kylätoimikunnan järjestämät iltamat. (suomisanakirja.fi) mielenterveysviikko Nokialla tempaistiin ja kerättiin rahaa Teksti Arja Katajisto Nokian mielenterveysyhdistys Miete ry oli heti Mielenterveysviikon maanantaina terveyskeskuksen vilkkaassa aulassa esittelemässä paikkakunnan mielenterveystyötä. Mukana oli paikallisen mielenterveyskeskuksen henkilökuntaa. Jonkin verran ihmisiä jäi keskustelemaan joko omaisestaan tai muusta läheisestään. Keskiviikkona yhdistys järjesti messumatkan Helsinkiin kustantaen matkan ja sisäänpääsyn Mielenterveysmessuille. Torstaina yhdistyksen omissa tiloissa oli tarjolla lääkärin kyselytunti mielenterveyskeskuksen psykiatrin tullessa vastaamaan kysymyksiin ja keskustelemaan läsnä olevien kanssa. Mukana oli toistakymmentä henkeä. Kyselytunnin jälkeen oli keskustelutilaisuus ”minun Mietteeni” siitä, mitä kukin toivoo yhdistykseltämme. Viikon aikana neljä yhdistyksemme jäsentä keräsi lippaan kanssa rahaa Nokian kauppojen liepeiltä. Keräys tuotti yli 400 euroa. Kiitos kaikille nokialaisille, jotka kortensa kekoon kantoivat! Lipaskeräyksen aikaan pyysin myös nokialaisilta kauppiailta lahjoituksia myyjäisten arpajaisiin ja kiitoksella voin todeta, että jokainen, jolta kävin pyytämässä, myös antoi hyviä arpajaisvoittoja. OIKEALLA Miete ry:n jäsenet keräsivät rahaa Nokialla. – Voimme olla tyytyväisiä tulokseen, 400 euroa! kertoo yhdistyksen sihteeri Arja Katajisto (oikealla). 1/2014 REVANSSI 19 Virike ry Virike ry 30 vuotta – kahvista kaikki alkoi Teksti Mimmi Tick S aatiin Mikkeliin kaksi kovin eritavoin karismaattista miestä. Tulivat syyskuun toinen päivä, kun Virike kolmekymmenvuotista taivaltaan juhli. Tuli mies, joka tietää mielenterveyskuntoutumisesta paljon, työskennellyt asian parissa jo monta vuosikymmentä. Kirjoittanut monta kirjaa ja nyt lempeällä tavalla kertoi meille vertaisasiantuntijuudesta ja palveluiden kehittämisestä. Jari Koskisuu nimeltään. Toisella etelän junan tuomalla miehellä on kokemus toinen. Erilainen ja laaja – elämästä yleensä. Voisi melkein sanoa, että katujen kasvatti, mutta ei kuitenkaan. Tiedätkö? – hän sanoi? Ja kertoi uusista tuulista mielenterveys- ja päihdetoimijoiden kentällä. Oletko koskaan kuullut, kuka aina sanoo: ”tiedätkö?”. Jos olet, tiedät kenestä on kyse No voin sen paljastaakin – oli Sydänmaanlakan Olavi meillä juhlavieraana. Kuntoutuminen oli päivän teemana muutenkin, siitä puhui meille myös Annika Harsu keskusliitosta ja kokemusasiantuntija. Muu ohjelma oli väsätty paikallisin voimin. Yhdistyksen värikästä historiaa muisteltiin – kaikki puheenjohtajat olivat paikalla. Mielenmajatalosta oli myöskin tehty laulu – jota aina juhlissa lauletaan. Juhla oli lämmin ja välitön tunnelmaltaan. Kahvista se kaikki alkoi silloin 30 vuotta sitten, kerran viikossa tavattiin muutama tunti seurakunnan tarjoamissa tiloissa, joka torstai. Tänä päivänä ollaan joka päivä auki – ja kahvin merkeissä vietetään aikaa vieläkin – se on niin kovin luonnollinen tapa murtaa muurit ja alkaa jutella vaikkapa niistä pienistä hetkistä elämässä, jolloin se aurinko paistaa risukasaankin. Outokummun Välke ikuisti juhlan ja julkaisi videot Youtubessa, ne löytyvät hakusanalla ”Virike”. ylhäällä Virike ry:n juhlassa jaettiin kunniamerkkejä entisille ja nykyisille luottamushenkilöille. Kokemusasiantuntijakoulutus Matka kulkee eteenpäin Oman kokemuksen kääntäminen voimavaraksi vaatii töitä. Koko syksyn mittainen kokemusasiantuntijakoulutus Mikkelissä antoi siihen hyvät eväät, jotka kannattelevat pitkänkin ajan päähän. Teksti Sanna Pietikäinen KUVA: Saija Grün K oulutuksen sisältö oli laaja. Välillä asiat tuntuivat jopa hengästyttäviltä, kun ne olivat tiiviiseen pakettiin sullottu. Ryhmäytymiseen käytetty aika ei mennyt hukkaan, ja jokaisesta oppi jotain. Oli tärkeää aloittaa tutustuminen ohjatusti heti alkuun. Ilmaisutaito sai meidät avautumaan ja tutustumaan toisiimme eri tavalla. Huumori yhdistää taustasta riippumatta. Elämänkaaresta, psyykkisistä häiriöistä, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä päihteistä puhuminen avasi silmiä. Jokaisella oli varmasti jotain tietoa ainakin osasta aiheista, ja näiden alustusten jälkeen oli myös uudenlaista mietittävää. Sosiaaliset etuudet ja kuntien talous tulivat myös tutuiksi. Nämä tiedot auttavat luovimaan eteenpäin byrokratian hampaissa. Aina tärkeät ATK-taidot oli tiivistetty hienoon pakettiin, joka tuli tarpeen minulle ja ehkä muillekin. Kenties tärkein ja odotetuin oli MyStoryn, elämäntarinan, kirjoittaminen. Siihen liittyvät puheenaiheet käsittelivät kohtaamista ja kuntoutumista. Oman historian tutkiminen ja ymmärtäminen antaa pohjan tehdä töitä kokemusasiantuntijana. Tuli selväksi, ettei paluuta entiseen ole, vaan matka kulkee eteenpäin. Haparoiden, mutta varmasti. Vaatii paljon myös läheisiltä ymmärtää tämä. MyStoryn jatkaminen ja päivittämien tuo selkeyttä sekä auttaa jäsentämään omia tuntemuksia. Toisten tarinoiden kuuleminen antaa uskoa siihen, että selviytyä voi kuka vain. ylhäällä Kokemusasiantuntijakoulutuksessa parasta olivat kirjoittajan mielestä vertaiset. Jokainen toi koulutukseen oman tarinansa ja kokemuksensa. Oman hyvinvoinnin takia meille oli järjestetty työnohjausta, jossa mietimme omia voimavarojamme. Koulutuksen suurinta antia olivat uudet tuttavuudet ja kokemusten jakaminen. Ryhmähenki tuli toteen monella tavalla. Ketään ei jätetty ulkopuolelle eikä yksin. Oman kokemuksen kanssa tuli hyväksytyksi, ja jokainen oli ihana juuri sellaisena kuin on. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita valmistui Etelä-Savossa Mikkelin paikallisyhdistys Virike ry koulutti 15 kokemus- asiantuntijaa toimimaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokemusasiantuntijoina. Koulutuksen kesto oli elokuusta marraskuun loppuun, 20 eri kertaa. Koulutuksen järjesti Virike ry yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Kaste-ohjelman Arjen Mieli -kehittämishankkeen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutus oli osa Virike ry:n hallinnoimaa, Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Seutuverkko-hanketta. 20 REVANSSI 1/2014 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: sari.sakala@mtkl.fi tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki. Sairaalahoitoa ilman keskustelua siitä, kun olin hoidettavana Julkulan psykiatrisessa sairaalassa Kuopiossa. Joudun toteamaan vakavia epäkohtia olleen tärkeimmissä perusasioissa, niissä mitkä ovat (tai pitäisi olla) psykiatriassa olennaisimpia: välittämisessä, kommunikoinnissa ja myötätunnossa. Tulin akuuttiosaston potilaaksi itsemurhavaarassa. Elämä oli ollut pitkään raskasta, ja se kärjistyi kesän loputtomissa On kulunut vuosi vesisateissa ollessani yksin syrjäisellä mökillä. Oli erikoisten sattumien ansiota, että päädyin sairaalan osastolle ruumishuoneen kylmälokeron sijasta. Vastaanotto oli tämä: tapasin lääkärin jonka kanssa en puhunut pitkään. Sitten osoitettiin peti missä nukkua sekä ruokailutila jossa syödä. Siinä kaikki. Lääkityksen vaikutusta alettiin odotella... Eniten loukkaa se, ettei sairaalassa ollut käytössä omahoitajajärjestelyä, vaikka Kirjoituspyyntö artikkelia psykiatrian kääntöpuolista ja psyykenlääkkeiden ei-odotetuista ja ei-toivotuista vaikutuksista. Onko sinulle tai läheisellesi käynyt niin, että herkässä elämäntilanteessa psykiatrian mukaantulo olisikin vain pahentanut ja vaikeuttanut aiempaa tilannetta? Onko lääkkeistä tullut ongelmia, jopa aivotoiminnan Kirjoitan tutkivaa vahingoittumista? Näistä puolista ei julkisuudessa puhuta, vaan ääneen pääsevät ne, jotka ovat saaneet avun. Kuitenkin on niitäkin, joita on autettu väärin tai jotka ovat jopa vammautuneet hoidon seurauksena. Heidän kokemuksiaan haluaisinkin nyt kuulla ja tuoda niitä esiin. Kirjoita: fall.annie@gmail.com Peijoonin psykiatriset diagnoosit MIELIPIDE Tarvitseehan niitä, diagnoo- Minussa tuo synnyttää haaseja. Vaikkapa sairauslomien voitetun eläimen kaltaista halua myöntämiseen, lääkityksen ym. puolustaa omaa yksilöllihoidon määrittämiseen, eläke syyttäni, persoonaani, omianomuksiin ja niin edelleen. naisuuksiani. Kyllähän minusMutta usein niitä on kuntou- sa – kuten kaikissa muissakin tujana vaikea kohdata ja kantaa. ihmisissä – omat varjoisat Jos esimerkiksi työpaikalle vie tekijänsäkin on, mutta eikö hienotunteisesti diagnoosi- persoonallisuushäiriöille voisi numerolla varustetun keksiä uutta, kuntousairauslomatodistujaystävällisempää tuksen, saa tyhmemdiagnoosia? pikin esimies ja muut Eikö Toinen diagnooasiakirjaa käsittelevät persoonallisuus- sini on maanis-depdiagnoosin selville häiriöille voisi ressiivinen mielialapienellä vaivalla vain keksiä uutta, häiriö. Siinä sana kuntoutujakirjoittamalla koodin ystävällisempää häiriö viittaa mieli googleen… Se siitä diagnoosia? aloihini – ei persoointimiteettisuojasta! nallisuuteeni. Lasten Satuttavimmalta omista kasvatuksessa korostetaan, että diagnooseistani tuntuu diag- lapsen itsessään tulee olla hynoosi ”sekamuotoinen persoo- väksytty ja arvostettu omana nallisuushäiriö”. itsenään – ehdoitta. Jos esiMillainen on persoonalli- merkiksi ojentamisen tarvetta suuteni, eli sisin olemukseni? ilmenee, ojennetaan lapsen Häiriö. Ei tunnu lainkaan haus- käyttäytymistä, tekoja. kalta kokea olevansa omimMinäkin psykiatrisia diagmalta olemukseltaan ”paikal- nooseja omaavana haluan olla le ilmestyvä sekamuotoinen hyväksytty ja arvostettu omana häiriö”! persoonallisuutenani. Psykiatrit: Erityisen pahalta diagnoosi- keksikää siis uusi nimi persoonimessä tuntuu persoonallisuus- nallisuushäiriöille! sanan sisältyminen siihen. Anni-Kaisa Polunpiennar hoitajia oli yleensä paikalla yhtä paljon kuin potilaitakin. Koko siellä oloni aikana minulla ei ollut yhtään keskustelua hoitoon ja terveyteen liittyen yhdenkään hoitajan kanssa. Ketään ei kiinnostanut. Päivät kuluivat. Välillä joku vetelänoloinen mies vei meitä ulos heittämään frisbeetä tai pelaamaan petankkîa. Kulkuluvat saatuani pääsin välillä ulos katsomasta Julkulan umpimielisiä hoitajia. Henkilökunta juorusi keskenään huoneessaan. Siellä saattoi olla yhtä aikaa kymmenen hoitajaa, joista osa lueskeli netistä iltapäivälehtiä, joku pelaili pasianssia koneellaan ja muut lörpöttelivät joutessaan – maailman lokoisin työpaikka! Aika kului muuttuen viikoiksi. Sitten lähestyi jo kotiutukseni aika. Minulla oli huoneeni kaapissa pullo salmiakkikossua, josta otin unilääkkeeksi siivut parit iltaisin. Sanon kokemani perusteella, että kuka tahansa voisi työskennellä hoitajana ainakin itäsuomalaisessa psykiatrisessa sairaalassa. Ei tarvitse puhua mitään, ainakaan potilaiden kanssa. Onko tällainen ongelma liian mitätön kerrottavaksi edes Suomessa? tuntematon potilas X Hyvä elämä Tämä sana hyvä elämä herättää heti monia ajatuksia. Hyvää voi olla monenlaista. Toisella on toiset perusteet, toisella taas toiset. Mielestäni on jo hyvä peruste se, että ihmisellä on perusasiat kohdallaan – ruoka, asunto ja vaatteet. Tässä vasta lyhyt yhteenveto. Se sana hyvä voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Ensin tulee mieleen fyysinen terveys, siinäkin voi olla monenlaisia puutteita. On samanlaisia, monenlaisia sairaita. Kaikista tärkein on mielestäni psyykkinen puoli. Kaikillahan meillä on mieli minkälainen kullakin. Jos esim. ihminen on vammautunut, on tärkeää, että mieliala (masennus) ei valtaisi liikaa ihmistä. Ja mitkä ovat ne asiat, joilla ihmisen mieltä voi tukea, vahvistaa? Ensinnäkin se, että ihmisellä on ystäviä, harrastuksia ym. virikkeitä. Että ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan asioitaan. Eräs tärkeä asia on terapiat, keskusteluryhmät, tukihenkilöt ja vertaistuki. Kaikillahan ei ihan yksin aina ole rohkeutta osallistua, tukihenkilö on joskus tarpeen. Sitten voi uskaltaa puhua terapeutille avoimesti asiansa. Itselläni on kokemuksia paljon. Omat kokemukset auttavat ymmärtämään toisia sairastuneita. Sitä toivon kaikille sairastuneille, että saisivat apua ajoissa. Jotkut toipuvat hitaammin, jotkut nopeammin. Pääasia, että kuljemme pää pystyssä. Paljon kokenut 1/2014 REVANSSI 21 Kelalla asioimassa Itsemurhien ehkäisyyn tarvitaan lähimmäisiä 11.11.2013 artikkelin nimellä ”Itsemurhien ehkäisyyn panostettava lisää”, jonka oli kirjoittanut Aila Dundar-Järvinen. Siitä sain kimmokkeen kirjoittaa asiasta, josta luulen tietäväni jotain. Olen noin 25 vuotta kärsinyt mielenterveyden ongelmista. Kaikki alkoi 1988 viattomasta kahvikuppineuroosista, mutta pian se laajeni masennukseksi. Myöhemmin diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, josta syystä olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Olen ollut kahdessa eri mielisairaalassa 5–6 kertaa parsimassa itseäni kokoon ja pakenemassa tätä oravanpyörää. Päiväsairaalassa olen ollut yli kymmenen kertaa epäonnistuneiden itsemurhayritysten jälkimaininkeina. Lisäksi minua on terapioitu sekä yksilö- että ryhmäterapioissa useaan kertaan. TaYS:n psykiatriselle jouduin kerran, kun en pystynyt nukkumaan. Luin Aamulehdestä Mielenkiinto hoitavilta tahoilta lopahti siihen paikkaan kun jäin eläkkeelle. Ei sellaisia kannata hoitaa, joka ei ole työelämässä. Olen saanut olla kutakuinkin rauhassa terapeuteilta, psykiatreilta, psykologeilta ja kaiken maailman ”tietäjiltä”. On minulla omalääkäri sentään, joka kirjoittaa tarvittavat psyykenlääkkeet. Olen käynyt joissakin Tampereen Taimin vertaistukiryhmissä, mutta masentuneena minulla ei ole ollut mitään puhuttavaa. Totuus on se, että masentunut ei jaksa ja/tai halua, psykoottinen ei ymmärrä hakea apua, skitsofreenikko ei usko ketään, neuroottinen ei kehtaa mokoman pikkuasian takia hakea apua, narsisti taas sanoo, ettei minua mikään vaivaa vaan noita muita jne. Yllä mainitussa kirjoituksessa vaadittiin puhelinta 24/7 ja se on hyvä, mutta avun tarvitsijan on ensin ymmärrettävä tilansa ja haluttava saada apua. Stigmaa pelätään oikein tosissaan ja aivan turhaan. Moni hautoo itsemurhaa ypöyksin yön pimeinä tunteina, kun seinät kaatuu päälle ja maailma on ylösalaisin, eikä mikään helpota oloa. Itsemurhan yritys on aina avunhuuto, huuto, jota aina ei kuulla tai jos kuullaan, koetetaan selvitä nopealla kriisiavulla. Olen kokenut myös psykoosin, jota en toivo pahimmalle vihamiehellenikään. Kannustan jokaista mielenterveysongelmaista hakemaan JA vastaanottamaan kaiken avun, mitä suinkin saa. Läheisten, naapureiden ja työkavereiden tulisi puuttua asiaan, jos huomaavat jotain outoa ja ainakin vähän tönittävä liikkeelle. Ilman lähimmäisyyttä itsemurhia ei saada kitkettyä. Pertti Ruokonen KUVA: SHUTTERSTOCK perusteella olisi voinut päätelYstäväni on tehnyt 35-vuoYlen aamu-tv:ssä masennuk- lä, että hänellä on verhot kiinni tisen työuran. Hän on optimissesta. Puolet masennuksen ja ja hän makaa sängyllä tumput tinen ja valoisa ihminen. ahdistuksen vuoksi työkyvyt- suorina. tömyyseläkkeelle jäävistä on Torstaina 7.11. Kelalta soitealle 40-vuotiaita. Suurin osa Tiistaina 5.11. käyn Kelalla taan, langan päässä on asianheistä olisi hoidettavissa, jos he varaamallani ajalla. Vaihto- tuntija. Kriteerit kuntoutukpääsisivät psykoterapiaan. ehtoja selvitetään. Kelalla selle alkavat selvitä: edellyteSoitan 31.10. Mielenterveyden voidaan esimerkiksi tehdä tään hoitosuhdetta, käytänkeskusliiton Propelli-neuvonta- kuntoutustarveselvitys tai tönä ovat muun muassa omapuhelimeen kuntoutusneuvojalle kuntoutustutkimus. Pyydän hoitajakäynnit 2–3 kertaa kuussa. ja kerron tilanteestani. Haluai- kertomaan, mitä ”kuntoutus” Työhönvalmennusta olisi oltava sin löytää polun työelämään. -sana pitää sisällään. Virkailija 6 tuntia viitenä päivänä viikossa Kuntoutusneuvoja kehottaa täs- vastaa asiallisesti kysymyksiin. ja mielenterveysdiagnoosin tusä vaiheessa pitämään kiinni Aivan lopuksi selviää, että lisi olla ensisijainen. kuntoutustuesta. Kelalle voi va- hän on koulutukseltaan lääkeKerron käyväni neuro rata henkilökohtaisen asiointi- teknikko, joka tuntee lähinnä psykologisessa kuntoutuksesajan. byrokratian. Kun kysyn, miten sa kerran viikossa. Saan sellaiKoska olen ollut TE-toi- asia voisi edetä, selviää ”marssi- sen ymmärryksen, että sen pimiston asiakkaana, ehdottaa järjestys”: 1) hoitoneuvottelu / täisi olla ”loppusuoralla”, jos kuntoutusneuvoja, että sieltä voi- lääkärinlausunto B; 2) amma- haluaa työhönvalmennukseen. si joku tulla mukaan tillisen kuntoutuksen Tätä ihmettelen, sillä eikö hoitoneuvotteluun. hakemus; 3) päätös; neuropsykologinen kuntoutus TE-toimistossa on 4) työkokeilut tai voisi nimenomaan tukea amTuettu työllistyminen Hän aloitti omalla työhönvalmennus. matillista kuntoutuksessa esikustannuksellaan -palvelulinja. Työl- ja käytyään Ystävällisesti vir- merkiksi mahdollisissa ongelmalistymisen tukeminen yhdeksän kailija jättää soitto- tilanteissa? Tähän vastataan, että on tärkeää kirjata ta- kuukautta psyko pyynnön mielenterveys- niitä voitaisiin käsitellä omavoitteeksi kuntoutus- terapiassa sai kuntoutujien asioista hoitajakäynneillä. Minusta tisuunnitelmaan. Soi- viimein Kelalta paremmin selvillä ole- lanne on absurdi ja sanon sen tan Kelalle ja varaan rahoituksen. valle henkilölle. Hän ääneen. asiointiajan. myös tulostaa hakeAsiantuntija tuo esille palYstäväni käy psykoterapiassa. muksen (KU101), jolla voi hakea jon erilaisia varauksia. Kaiken Aluksi hän ei ollut päässyt mm. kuntoutustarveselvitystä, lähtökohtana on nyt tuleva harkinnanvaraiseen kuntou- kuntoutustutkimusta, työkokeilua hoitoneuvottelu, jossa selvitetukseen, koska oli ”liian sairas”. tai työhönvalmennusta. Kysyn tään omaa jaksamista, voinHän aloitti omalla kustannuk- virkailijalta, onko Kelalla ketään, tia ja voimavaroja, sekä neuro sellaan ja käytyään yhdeksän joka hallitsisi kokonaisuuden: ei psykologin kuntoutuspalaute. kuukautta psykoterapiassa sai hänen tietääksensä. Pekka Himanen määrittelee viimein Kelalta rahoituksen. Seuraavana päivänä ystäväni arvokkaan elämän seuraavaan Sitä on jatkettu vaikeavammaisen antaa vinkin henkilökohtaisesta tapaan: ”ihminen kokee terveellääkinnällisenä kuntoutuksena. Kela-neuvojasta. Soitan Kelalle. lä tavalla oman arvokkuutensa, Tämä on mahdollistanut työn- Merkitsevät tietoihini, jonka pohjalta hän teon ja työssä jaksamisen. että olen tiedustellut voi nähdä toisten ihSeuraavana päivänä soitan asiasta. misten vastaavan arMinusta uudestaan Kelalle. Aikaa ei ollut Kelan esitteen vokkuuden – lopulta varattu, vaan oli jätetty soitto- mukaan ”Saat Kela- tilanne on kaikki kulttuuriset ja absurdi ja pyyntö. Jos haluaa ammatilli- neuvojaltasi apua sukupolvirajat ylittäen sanon sen seen kuntoutukseen, on lähtö- kokonaistilanteesi maailmanlaajuisesti ja ääneen. kohtana lääkärin B-lausunto. kartoitukseen, Kelan myös tulevien sukuKysyn, onko heillä sellainen tukien hakemiseen polvien suhteen.” politiikka, ettei tilanteen kar- ja hakemusten täyttämiseen. Kela-neuvojaa ei mainita toitusvaiheessa varata henkilö- Etsit yhdessä Kela-neuvojasi ja keskustelussamme, joka meinasi kohtaisia käyntejä: ilmeisesti muiden toimijoiden kanssa välillä mennä inttämiseksi. Kyei. Saan siis ajan. ratkaisuja palveluidesi järjes- syin, voisiko huomion kiinnittää tämiseksi. Varmistat Kela- vahvuuksiini. Kerron katselleeni Maanantaina 4.11. soitetaan neuvojasi kanssa, että sinä ja juuri netistä Himasen projektin TE-toimistosta, jonne olin jät- perheesi saatte teille kuuluvat tiedotustilaisuutta. Dignify! tänyt soittopyynnön. Virkailija tuet ja palvelut oikea-aikaisesti.” Frithiof voi tulla hoitoneuvotteluun, mutta kalenteri on täynnä joulu- Vapaaehtoisuudesta kuun puolelle saakka. Hän pyytää pitämään heidät ajan Olen tehnyt vapaaehtoistyötä uusia ystäviä. Olen kolmen tasalla kuntoutuksesta ja eh- yli 30 vuotta. Olen käynyt kai- (äitini lisäksi) läheisen ihmidottaa, että hoitoneuvottelussa ken maailman kursseja ja op- sen ”paras kaveri”. Eli soittelen ja käyn. mietittäisiin konkreettisesti, pinut käytännön kautta. Seuraavat säännöt haluaiKun omat isovanhempani mitä työtä voisin tehdä, kuinka sin teroittaa jokaisen vapaa- olivat elossa, panin SPR:n jäipitkiä päiviä yms. Ystäväni kertoi, että hakies- ehtoisen mieleen: Ennen kuin hin. Tärkeämpää, kuin virallisaan vaikeavammaisen lääkin- oppii sanomaan äiti, oppii sa- set ystäväpalvelut ovat naapurit nällistä kuntoutusta hän vietti nomaan ei. KUN LUPAUTUU, ja läheiset. Suosittelen silti vapaaehtoistyötä Hyvän mielen talolyhden viikonlopun ja kirjasi SITOUTUU. Minulle vapaaehtoistyö on la. Saa työnohjausta ym. kaikki mahdolliset oireet ja vaivat. Hän kertoi, että merkintöjen tuonut sisältöä elämään ja Heli Valopää 30.10. Pekka Sauri puhuu 22 REVANSSI 1/2014 kuntoutujan tarina Sinuksi itsensä kanssa Teksti: Jyrki Savolainen ENNEN 2011 JOULUKUUTA: Sairaushistoriaa Lukioiässä ja sen jälkeen kärsin useista vakavan masennuksen jaksoista. Näihin liittyi myös itsemurha-ajatuksia. En kuitenkaan hakeutunut hoitoon niiden vuoksi, koska se olisi mielestäni ollut heikkouden osoitus, enkä halunnut sellaista näyttää. Käytin sen sijaan melko paljon päihteitä masennusoireiden itsehoitoyrityksenä. JOULUKUU 2011 – HELMIKUU 2012: Tilanteen kärjistyminen ennen sairastumista, mahdollisia laukaisevia tekijöitä Joulukuussa 2011 alkoi tapahtua. Töissä vahvistui tärkeän projektin kauppa ja minut ylennettiin projektipäälliköksi. Projekti oli erittäin haastava ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Samalla stressiä alkoi kertyä, koska en ollut aiemmin ollut yhtä suuren ja yrityksen kannalta strategisesti merkittävän projektin johdossa. Pian tämän jälkeen mummoni kuoli. Ryhdyin ajattelemaan hengellisiä asioita aiempaa enemmän. Minulla alkoi olla myös maailmanloppuun liittyviä ajatuksia. Mietin omaa väistämätöntä kuolemaani ja sitä, miten se on jossain vaiheessa edessä kaikilla, jotka tunnen. Masennusoireeni alkoivat palata kaikessa syvyydessään. Helmikuussa 2012 työmatkalla projektitapaamiseen toiselle puolelle Suomea muslimityötoverini kanssa aloimme keskustella hengellisistä asioista. Hänen argumenttinsa ja vilpittömyytensä vakuuttivat minut islamin jumalan todellisuudesta. Tämän seurauksena hankin Koraanin ja aloin perehtyä aiheeseen. Käännyinkin pian islamiin, ja aloin noudattaa uskonnon säännöksiä. Niitä on paljon, joten tämä tarkoitti massiivista elämäntaparemonttia, mikä lisäsi edelleen kokemaani stressitasoa. MAALISKUU 2012: Psykoosin ensioireet ja hoitoonohjaus Maaliskuussa 2012 sairaalloinen kiinnostukseni internetin salaliittoteorioita ja maailmanloppuun tulevaisuudessa mahdollisesti johtavia tapahtumaketjuja kohtaan alkoi kasvaa. Samalla unen tarpeeni väheni radikaalisti. Nukuin tyypillisesti vain noin kolme tai Vastaava paukku voi osua omalle kohdallesi. Onko silloin mukavampi olla osana hyväksyvää yhteiskuntaa vai yhteiskuntaa, joka hylkää huono-onnisensa? neljä tuntia yössä. Muu aika meni työprojektieni parissa ja loput kotona internetin syövereissä. Selvitin jatkuvasti itselleni, miten oikeaoppisen muslimin kuuluu elää, ja aloin noudattaa löytämiäni säännöksiä. Lopulta tämä kaikki johti realiteettien hajoamiseen. Muslimityötoverini ja puolisoni huomasivat puheistani, ettei kaikki ole kunnossa. Seurasi hoitoon ohjaus. Akuutti psykoosi, ns. seiskaosasto (suljettu) Minulla diagnosoitiin akuutti psykoosi. Päädyin hoitoon Savonlinnan keskussairaalan seitsemännessä kerroksessa sijaitsevalle suljetulle osastolle. Oireeni eivät olleet ihan kevyimmästä päästä. Olin vakuuttunut muun muassa siitä, että minut yritetään salamurhata. Olin vakuuttunut, että työnantajani on osana tätä salaliittoa, joka on suunnattu kaikkia maailman muslimeja kohtaan. Oletin, että myös puolisoni on välittömässä vaarassa. Myös kissojeni käytös vaikutti epäilyttävältä: olin varma siitä, että ne ovat toiselta planeetalta luoksemme lähetettyjä vakoojia, jotka kartoittavat ihmisten käyttäytymistä ennen tulevaa hyökkäystään. Sellaista se on, kun iso pyörä heittää. Lääkitys sekä unettomuuteen että harha-ajatuksiin aloitettiin välittömästi. Se alkoi tepsiä muutaman viikon kuluessa ja pääsin kotiini toipumaan. HUHTIKUU 2012: Sairaslomalla kotona Suljetulla osastolla ollessani potilastoverini suositteli minulle Savolaiset Selviytyjät -yhdistystä turvallisena ympäristönä tutustua kohtalotovereihini ja toipua rauhassa. Myös oma hoitajani komppasi, että paikka on tutustumisen arvoinen. Ensi vierailulla paikkaan tunsin olevani kotona ja aloin viihtyä. Tiettyä epäluuloisuutta ja ahdistusta ilmeni edelleen, muttei mitään niin radikaalia kuin aiemmin. Silloin tällöin vainoharhaiset ajatukset ja niihin liittyvä pelko saivat minusta vallan. Myös hengellisellä rintamalla alkoi tapahtua. Näin unen, jossa minulle sanottiin: ”Jumala on rakkaus”. Sillä oli tapahtumiin kauaskantoisia vaikutuksia. TOUKOKUU 2012 – ELOKUU 2012: Paluuyritys töihin Yritin näytellä sairaalan hoitokokouksessa terveempää kuin olinkaan, että pääsisin pian takaisin töihin. Onnistuin siinä, ja sairaslomani päättyi vain muutamia viikkoja akuutin psykoosin käynnistymisestä. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että tämä tapahtui aivan liian aikaisin. Olisi pitänyt osata ottaa ja antaa itselleen aikaa toipumiseen. Työpaikalla minua oli vastassa tulehtunut ilmapiiri. Työnantajani oli järjestänyt minulle etukäteen tapaamisen työterveyshuollon kanssa, ja se johti lyhennetty työviikko -järjestelyyn. Minua alettiin myös hiillostaa vaihtamaan työpaikkaa. Noudatin edelleen islamin tiukkoja säännöksiä, ja vietin Ramadania niin kuin kunnon muslimin kuuluu. Tästä huolimatta uneni oli saanut minut toisiin ajatuksiin. Luin samaan aikaan kristillisiä hengellisiä kirjoja, ja Ramadanin päätteeksi käännyin kristinuskoon. Joka aamu vein puolisoni töihin ja palasin takaisin nukkumaan, koska uni oli minulle pakoa todellisuudesta ja sen aiheuttamasta tuskasta. Kärsin samalla ahdistuksesta ilman mitään selkeää kohdetta. Itkin paljon. Huomasin, että yksin oleminen ei auta masennukseen. Ryhdyin käymään hengellisissä tapahtumissa ja viettämään paljon aikaa Savolaisissa Selviytyjissä. Molemmat aktivoivat minua kuntoutumaan. TAMMIKUU 2013 – tämä päivä Kuntoutusjakso aikuispsykiatrian osastolla, ns. kuutososasto (avohoito) Tammikuussa 2013 alkoi kuntoutusjaksoni aikuispsykiatrian osastolla avohoidossa. Ensisijaisena tavoitteena oli päivärytmin palauttaminen. Kuntoutuspäiviä oli aluksi neljä viikossa, jokaisena päivänä puoli yhdeksästä puoli kolmeen. Sinnittelin säännöllisten ryhmätoimintojen parissa ja selvittelin hitaasti ongelmiani. Masennukseni lievittyi uuden säännöllisen rytmin ja siihen lisäämäni liikunnan myötä. Ahdistukseni muuttui vapaasti virtaavasta sellaiseksi, että sillä oli useimmiten selkeä kohde tai syy. Vainoharhaiset ajatusteni sain vuoksi harhaluuloisuus oireyhtymä -diagnoosin. Oikea diagnoosi mahdollisti viimein ELOKUU 2012 – JOULUKUU 2012: täsmälääkityksen löytämisen, Psykoosin jälkeinen ja sain oireet hallintaani. Olin keskivaikea masennus voittanut jälleen yhden erän Kääntymiseni kristinuskon rak- kuntoutumiseni tiellä. kauden Jumalan puoleen toi Enää vainoharhaiset ajaminulle uuden toivon kuntou- tukset eivät hallitse elämääni. tumisesta. Pääsin myös purka- Jäljellä on masennusta ja silmaan islamiin liittyneitä elämän- loin tällöin kohdistettua ahdistapamuutoksia, mikä lievitti tusta. Minun on päästävä sinuikkokemaani stressiä. si menetysten kanssa, joita saiÄkillinen muutos tarpeel- raus on tuonut tullessaan, sekä liseksi koetusta työntekijästä itseni kanssa mielenterveystyöpaikan paariaksi sai minut kuntoutujana. kuitenkin masentumaan. TyöMeitä kuntoutujia on helppaikan ikävän ja syrjivän ilma- po syrjiä, mutta jokaisen olisi piirin vuoksi syksyllä olin jäl- hyvä pitää mielessä, että kuka leen valmista kauraa sairas- vain voi olla altis vastaaville lomalle, tällä kertaa keski- romahduksille. Vastaava paukku vaikean masennuksen vuoksi. voi osua jonain päivänä omalle Koin jämähtämisen kotiin. kohdallesi, tai se voi sattua sinun Mikään ei huvittanut. Koin puolisollesi tai lapsellesi. Onko aaltoilevaa masennusta, jon- silloin mukavampi olla osana ka aallonpohjiin itsemurha- hyväksyvää ja tukevaa yhteisajatukset liittyivät kiinteänä kuntaa vai yhteiskuntaa, joka osana. hylkää huono-onnisensa? 1/2014 REVANSSI 23 Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania? Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen. Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta oikea nimi ja osoitetulee ilmoittaa toimitukseen, jotta saapuneet kirjeet voidaan toimittaa eteenpäin. Ilmoitus voi olla enintään 60 sanaa pitkä. Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset voi toimittaa osoitteella: Revanssi, Etsitkö ystävää? Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla: kirjepalsta@mtkl.fi 1/1 Hei, sinä kiva mies kirjoita 58-v. yksinäiselle naiselle. Olen hellä, uskollinen, luotettava ja romanttinen. Löydänkö sinut näin? Ilmoittaminen on ilmaista. Jos ilmoituksia tulee enemmän kuin niille on varattu tilaa, toimitus voi siirtää ilmoituksen seuraavaan numeroon. jotka haluavat puhua ja vaihtaa kokemuksia yhteisesti, ja ehkä kirjoittaa niistä myös myöhemmin vaikka tähän lehteen nimimerkin suojissa totta kai! Miesten kesken Olen 4-kymppinen kodinhoitaja Mikkelistä eläkkeellä. Lapset ovat jo aikuisia, lentäneet pois kotoa. Harrastan ruuanlaittoa, uimista, lenkkeilyä, kirkossa käyntiä. Olisi mukava saada vastaavanlainen mies lähiseudulta, vaikkapa elinikäiseksi kumppanikseni. 1/5 33-vuotias herkkä ja elämässä haavoittunut nainen kaipaa ystäviä sekä miehistä että naisista iltojensa iloksi. Haluaisin puhua sekä hauskoista että vakavistakin asioista. Kaiken ikäiset ystävät käyvät. Jään odottelemaan. Johdatukseen uskova Enkeliina Hei, etsin ystävää kaveria joka on uskossa Jeesukseen. Nainen tai mies (hetero) olen 71-vuotias ja jokseenkin nuorekas Kuopion ympäristöstä. 1/6 Hei sinä, uskollinen maaseudun mies 65–70-vuotias. Ota yhteyttä yksinäiseen naisleskeen, joka on vailla sydän ystävää. Haluaisin kanssasi jakaa elämäni jonkun hyvän miehen kanssa. Jään odottamaan juuri sinua. 1/2 1/3 Ystävää, kaveria 1/4 Hei homopojat- ja miehet kautta maan. En etsi seksiä täältä vaan kirjeenvaihtoseuraa kaikenlaisista homopojista- ja miehistä ympäri maan. Saat olla ihan rauhassa millainen olet tai miksi itse itsesi kuvittelet, sillä en varsinaisesti halua tavata, vaihtaa kuvia, vaan ajatuksia ja sanoja. Haluaisin kuunnella teidän tarinoitanne siitä millaista on olla homo, ja kertoa itsekin omia tarinoitani siitä mitä se on ollut minulle. Ja jos halukkaita löytyy voisimme yhdessä perustaa oman nettikerhomme kaikille niille mielenterveyskuntoutujahomoille, Etelä-Suomesta” Hei juuri sinä. Tahdotko ystäväksesi 39-vuotiaan Helsinkiläis naisen. Jos niin kirjoita minulle. Jos olet mies ja etsit ystävää tai elämänkumppania. Jos olet nainen ja kaipaat tosi ystävää. Ehkä parasta kaveria tai jos joku kaipailee luotettavaa kirjeystävää niin kynä vaan kätöseen. 1/7 Ystäviä etsimässä Hei! Olen 65-vuotias rouva Pohjois-Pirkanmaalta. Sairastanut masennusta jo vuosia. Lisäksi olen monisairas. 1/8 ILMOITUKSEEN VASTAAJA Laita vastauksesi postimerkillä varustettuun kuoreen. Älä kirjoita päälle mitään. Laita tämä toiseen kuoreen, johon kir-joitat Mielen terveyden keskusliiton osoitteen ja kirjeystäväsi nimimerkin. Revanssi toimittaa kirjeesi asianosaiselle. Kärsimysten tumma pitkä laakso on koetellut voimia. Kahden läheisen itsemurhat ovat järkyttäneet myös. Kaikesta huolimatta olen huumorintajuinen ja toiveikas. Toivoisin kirjeystävää samoja asioita kokeneista. Harrastan runojen kirjoittamista, kieliä, ja lukemista, sekä syvällisiä keskusteluja. Saanko avata sinulle elämäni kirjan? (Du kan skiriva också på svenska) asuvan Päijät-Hämeen alueella. Kirjettäsi odottaen! Anniina Kunnes jälleen kohtaamme, Täälä pirkanmaalla 60-v. vapaa hoitoalalta eläkkeelle jääny nainen, kaipailee seuraa aluksi vaikka kirjottelun muodossa. Olen ulkoilu ihminen, teen käsitöitä ja vapaaehtostyötä seurakunnassa. Olet nainen tai mies minkä ikäinen vaan kirjottele vaihdetaan ajatuksia. Yhdessä kohti kevättä Hei nainen 49–56 v. etsin Hamina, Kotka, Kouvola alueelta miksei muualtakin Etelä- Suomesta ystävää, jolle ystävyys on seksiä tärkeämpi asia elämässä. Tavallinen nuorekas vapaa 57-v. mies etsii sinua kaiken kivan merkeissä. 1/13 sitä ei voi erottaa 1/9 Positiivinen 39-v., nyt työtön suntiomies Lahdesta etsii naista kaveriksi tai tositarkoituksella. Olen 171/65, sinisilmäinen, vaaleahiuksinen, välillä kaljuksi ajettu. Harrastan mm. mökkeilyä, vaellusta, puutarha- ja metsätöitä, kirppareilla ja museoissa käyntiä. Saatan käydä myös keilaamassa ja srk:n tilaisuuksissa, vaikka olenkin enempi epäilevä Tuomas. Olen raitis ja savuton, mutten absolutisti. Luonteeltani olen enemmän hiljainen, kuin sanavalmis. 1/10 1/14 Stop! mielenterveysongelmia potematon nainen 48–52-v. Kymenlaaksosta miksei muualtakin Suomesta. Sinua etsii rehellinen luotettava työkyvyttömyyseläkkeellä oleva keski- ikäinen mies tositarkoituksella. Vaakamies 1/15 Hei sinä luterilainen 49– 55-v. nainen Etelä-Suomesta joka käyt hengellisissä tilaisuuksissa ja haluat tutustua saman henkiseen 57-v. mieheen, kirjoittele. Johdatukseen uskova Hei! Etsin kirjekavereita naisista, ikää saa olla 30–45 vuotta. Oon itse 29-vuotias. Kuva olisi kiva, mutta ei pakollinen! Vastaan kaikille! Ympäri Suomea kelpaa saada kirjeystäviä! Mulle kelpaa kirjeet ja kirjevihkoja täyteen kirjeenvaihdossa. 1/16 Mieteleijona 74 Ana Hei sinä 30–40-vuotias kuntoutuja tyttö turun seudulta seuraasi etsii raitis kristillisen elämän katsomuksen omaava 40 v. kuntoutuja mies etsin sinusta elämänkumppani ei seikkailija päihdeongelmaiset. 1/17 1/11 Romeo Heip! Olen 42-vuotias yksinäinen mummeli, jolle hengelliset asiat ovat tärkeitä. Toivoisin kirjeitä toisilta yksinäisiltä sieluilta sukupuoleen katsomatta. Mymmeli Olen 42-v. luterilainen uskova. Etsin 42–60-v. miestä; joka ei halua petipuuhiin edes papin aamenen jälkeen. Toivon sinun olevan raitis, uskova autoileva ja eläinrakas, sekä 013-alueelta. Pidän musiikista, teatterista, lukemisesta, kissoista ja suklaasta. 1/18 1/12 Olen 55-vuotias eloisa nai- nen, jossa on mistä ottaa kiinni. Viihdyn kotona käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä, mutta sydänystävä vielä puuttuu. Toivoisin ystävää sinusta n. 60-vuotias mies, olethan savuton eikä alkoholi ole sinulle ongelma. Toivon sinun Ainako yksin ETSITKÖ YSTÄVÄÄ? ILMOITTAJA Kulttuuripäivät ja yleisurheilukilpailut Keuruulla 22.–24.8.2014 Ohjelma Mielenterveyden keskusliitto järjestää Keuruulla Mielenterveysyhdistys Kellon kanssa Kulttuuripäivät ja yleisurheilukisat 22.–24.8.2014. Tanssia, kädentaitoja, valokuvausta, risteilyä ja kauniita maisemia, musiikkia, esiintyjiä, kuvataidetta, liikunnan iloa ja suuren urheilujuhlan tunnelmaa, uusien ja vanhojen ystävien kohtaamista, vertaistukea… KUVA: TAURI KANKAANPÄÄ Tule nauttimaan täysin siemauksin kehon sekä mielen ravinnosta sekä yhdessä olosta. Perjantai 22.8.2014 12.30 Avajaiset 14.00 Työpajat ja laivaristeily 18.30 Tanssiva mieli Lauantai 23.8.2014 9.45Yleisurheilukilpailut 18.30 Hyvän mielen iltamat Sunnuntai 24.8.2014 9.30 Kulttuuriretki Mänttään Lisätietoja: www.mtkl.fi – Kulttuuripäivät ja yleisurheilukisat Alustava ohjelma. Muutokset mahdollisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Mielenterveyden keskusliiton kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Käsikädessä Vastaan ottaja maksaa posti maksun HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI HYVÄN M IELEN HY ÖTYLE HTI ÄN M IEL EN H YÖ TYLE TAVARAT VÄHE MMÄLLE, TILAA ELÄMÄLLE Tilaan Käsikädessä-lehden RIKAS ELÄMÄ ASPERGERINA T O I VA HYV ÄN MIE LEN HY PIA JA KASVA A Tanssi on lääkettä aivoille Uuden Prinseslainen sa ARMI Käsi käd e ] ILO O P AIR A SAMU LIN: Antoisia lukuhetkiä! HTI [ teem a Sinulla on mahdollisuus tilata Käsikädessä-lehti jäsenhintaan. HYV 4 • 20 13 [ teema ] HYV Ä ELÄMÄ Käsikädessä-lehti kertoo mielenterveydestä, jaksamisesta ja välittämisestä. Käsikädessä K äsi kädessä 5 • 2013 Hyvä jäsen, NEN UUSI TAPA HOIT MUISTISAIRAITAAA vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €) Jokaise pakko- oirlla on eita OLA Kun äiti murtui VI SY DÄ NMA Ihmisy puolus yden taja Lähin työ kave tietokone ri ? ANL AKK A kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €) Tilauksen maksaja: Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Jäsenyhdistys: Alkoho aikuise lis t lap Eläkeläi nen ty ös Järki ja tunn vaihto vastakkaine ehtoho idoissa
