Yhdessä enemmän” - Mielenterveyden keskusliitto

Transcription

Yhdessä enemmän” - Mielenterveyden keskusliitto
”Yhdessä
enemmän”
Mielenterveyden
keskusliiton
vuosikertomus 2014
Sisällys
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan
alkusanat..................................................................... 3
7. Mielenterveyden keskusliitto on
kansalaisjärjestö – Mielenterveyden keskusliiton
kuntoutumista tukeva toiminta............................... 20
”Yhdessä enemmän” – Mielenterveyden
keskusliitto vuonna 2014........................................... 4
Yksilöllinen neuvonta ja ohjaus.................................. 20
Ryhmämuotoinen toiminta......................................... 22
Tapahtumat................................................................. 22
1. Mikä liitto? – Mielenterveyden keskusliiton
säännöt ja perustehtävä............................................ 5
2 § Liiton tarkoitus ja toimintamuodot.......................... 5
2. Miksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee
mielenterveyteen keskittyvää potilasjärjestöä? –
Mielenterveyden keskusliiton toimintaympäristö... 6
Mielenterveyden häiriöt Suomessa.............................. 6
Järjestötoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa......... 6
3. Jokainen meistä on oikeutettu mielen
hyvinvointiin – Mielenterveyden keskusliiton
strategia...................................................................... 8
4. Mielenterveyden keskusliiton
luottamushallinto ....................................................... 9
Liittokokous.................................................................. 9
Liittovaltuusto............................................................... 9
Hallitus.......................................................................... 9
Hallituksen työryhmät................................................. 10
Palkinnot ja kunnianosoitukset................................... 10
5. Mielenterveyden keskusliitto muodostuu
jäsenyhdistyksistään – Mielenterveyden
keskusliiton jäsenyhdistystoiminta......................... 11
Jäsenyhdistystoiminnan tavoitteet............................. 11
Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen................... 11
Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen................. 13
6. Mielenterveyden keskusliitto on potilasjärjestö – Mielenterveyden keskusliiton
vaikuttamistoiminta.................................................. 16
Vaikuttamistoiminnan tavoitteet................................. 16
Oikeus- ja sosiaalineuvonta....................................... 16
Koulutustoiminta........................................................ 17
Vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöverkostot ja
työryhmät................................................................... 17
Julkilausumat ja kannanotot....................................... 18
8. Toiminnan mahdollistajat – Mielenterveyden
keskusliiton tukitoiminnot....................................... 25
Tukitoimintojen tavoitteet........................................... 25
Taloushallinto.............................................................. 25
Henkilöstöhallinto....................................................... 26
Viestintä...................................................................... 28
9. Kehittyvää ja kehittävää järjestötoimintaa –
Mielenterveyden keskusliiton kehittämistoiminta.....30
Kehittämistoiminnan tavoitteet vuodelle 2014
ja tavoitteiden toteutuminen – liiton
kehittämisprosessit.................................................... 30
Kehittämishanketoiminta ........................................... 31
Kehittämiseen liittyvät työryhmäedustukset............... 32
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan
arviointiprosessi.......................................................... 33
Liitteet........................................................................ 34
Liite I Mielenterveyden keskusliiton eri
toimintolohkot................................................ 34
Liite II Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo........... 35
Liite III Mielenterveyden keskusliiton hallituksen
uusi ja vanha jäsenluettelo............................. 36
Liite IV Mielenterveyden keskusliiton hallituksen
työryhmät ...................................................... 37
Liite V Mielenterveyden keskusliiton
jäsenyhdistykset............................................ 38
Liite VI Mielenterveyden keskusliiton
yhteistyöryhmät- ja verkostot ....................... 41
Liite VIIMielenterveyden keskusliiton
tuloslaskelma ja tase...................................... 44
Mielenterveyden keskusliiton
puheenjohtajan alkusanat
”Yhdessä enemmän” oli Mielenterveyden keskusliiton teema vuonna 2014. Sanoihin sisältyy suuri viisaus.
Joukkovoima on aina vahvuus. Yksin meistä ei kukaan pärjää. Myöskin yhdistykset, järjestöt ja liitot ovat
muutoksen kourissa, yksin ei enää menesty. Yhteistyötä tarvitaan. Samoin mm. mielenterveystyötä
tekevät viranomaiset ovat haasteellisessa tilanteessa taloudellisesti vaikeina aikoina. Nekään eivät tule
toimeen yksin, vaan tarvitsevat tukea järjestöiltä. Se on tulevaisuus – yhdessä enemmän.
Mielenterveyden keskusliiton eräs tärkeimmistä tehtävistä on palvella jäsenyhdistyksiään.
MTKL järjesti runsaasti erilaisia tapahtumia ja koulutusta. Välttämättä tieto niistä ei kuitenkaan saavuttanut
tarpeeksi hyvin kaikkia yhdistyksiä. Tässä on selvittelyn paikka. Miten tieto saataisiin paremmin perille?
MTKL:n toiminnan vaikuttavuudesta kertoo kuitenkin se, että jäsenyhdistysten ulkopuolisessa toiminnassa
liitto loi noin 47 000 kontaktia eri ihmisiin.
MTKL:n sisäisessä toiminnassa tapahtui suuri muutos. Henkilöstö pääsi muuttamaan samoihin tiloihin
Malmille. Se luo mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja henkilöstön vuorovaikutuksen lisääntymiseen.
Ennen kaikkea muutos luo mahdollisuuden palvella entistä paremmin jäsenyhdistyksiä.
Mielenterveyden keskusliitto tekee parhaansa mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja
mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien sekä heidän läheistensä aseman parantamiseksi.
Työ koostuu mm. konkreettisesta neuvonnasta ja tuesta. Liitto ponnistelee myös muutoksen saamiseksi
mm. asenteisiin, lainsäädäntöön ja rahoitukseen. Siksi MTKL on ollut vahvasti edustettuna
Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, jossa jäseninä ovat kaikkien eduskuntapuolueiden
edustajat ja suurimmat mielenterveysjärjestöt. Neuvottelukunta on saanut eduskuntaryhmät sitoutumaan
mm. psyykkisen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyohjelmiin. Se on merkittävää asioiden saamiseksi
eteenpäin. Tässäkin toteutuu viisaus – yhdessä enemmän.
Kari Tolvanen
3
”Yhdessä enemmän”
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO VUONNA 2014
Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän
läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää
tarvittavia palveluja.
Vuosi 2014 oli liiton 43. toimintavuosi. Vuoden teemana oli ”Yhdessä enemmän”. Teeman ohjaamana
tavoitteena oli muuttaa organisaation toimintaa niin, että sen kaikki toiminnot ja palvelut ovat
jäsenyhdistyskentän käytettävissä, eikä erillistä järjestötoiminnan sektoria enää ole. Tavoitteena oli oppia
näkemään liitto yhtenä kokonaisuutena, jolla on valtakunnallista toimintaa ja yhteistyökumppaneita
tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pyrittiin rakentamaan liiton toimintaa
selkeämmäksi ja näkyvämmäksi sekä vahvistamaan yhteistyötä. Tavoitteiden tueksi valmistui
Mielenterveyden keskusliiton strategia ja uudistettiin Mielenterveyden keskusliiton säännöt.
Toimintavuonna keskityttiin liiton sisäiseen kehittämiseen. Vuoden aikana toteutetut prosessit olivat
1) Mielenterveyden keskusliiton sääntöjen päivittäminen ja Mielenterveyden keskusliiton strategiaprosessi
2) Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointikäytännön rakentaminen, 3) yhteistyön vahvistaminen
jäsenyhdistysten kanssa ja 4) liiton eri toimintojen välillä, 5) eri toimintojen kehittäminen sekä 6) talouden
tervehdyttäminen.
Kehittämisen lisäksi järjestettiin liiton perustehtävän mukaista toimintaa valtakunnallisesti. Vuonna
2014 Mielenterveyden keskusliiton toiminta tavoitti yhteensä n. 47 000 mielenterveydenhäiriön takia
syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä, heidän läheistään tai omaistaan ja heidän kanssaan
työskenteleviä ammattilaisia. Luku ei pidä sisällään jäsenyhdistystoiminnan kautta tavoitettuja.
Tämä vuosikertomus on rakennettu liiton perustehtävän sekä strategian ja toimintavuoden
painopistealueiden mukaisesti. Vuosikertomus koostuu liiton toiminnan kuvauksesta ja liiton toiminnan
määrällisestä ja laadullisesta arvioinnista.
Vuoden 2014 ”yhdessä enemmän” teeman ohjaamana vuosikertomus rakentuu yhdessä tehtyjen
toimintojen mukaisesti, eikä toimintokohtaisesti, kuten perinteisesti on tehty. Liiton toiminta kuvataan
kaikkien toimintolohkojen yhteisenä toimintana. Kullakin kokonaisuudella on omat tavoitteensa, keinonsa
ja saavutetut tulokset (taulukko toimintojen volyymeista). Kutakin toimintaa on arvioitu lopuksi suhteessa
vuoden teemaan; ”yhdessä enemmän” – miten tässä onnistuttiin ja mitä on kehitettävä. Eri toimintolohkot
esitellään lyhyesti toimintakertomuksen liitteessä I.
Vuosikertomus päättyy liiton kehittämistoiminnasta kertovaan osuuteen ja 2016 vuoden strategisten
painopistealueiden esittelyyn. Tässä osuudessa tehdään myös liiton toiminnan kokonaisarviointi.
Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2016 luodaan tämän vuosikertomuksen pohjalta.
4
1. Mikä liitto?
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON SÄÄNNÖT JA PERUSTEHTÄVÄ
2 § Liiton tarkoitus ja toimintamuodot
Liiton tarkoituksena on Suomen mielenterveyspotilaiden ja
mielenterveyskuntoutujien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestönä valvoa ja ajaa
heidän etujaan yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa
kysymyksissä ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluja.
Liitto ottaa toimissaan huomioon erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja –
potilaat, mutta myös muut vammais- ja erityisryhmät, jotka voivat olla
mielenterveydellisistä syistä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa.
”Mihin mä oon tullu? Mitä
täällä tehdään, mitä pitäisi
tehdä ja miksi? Jos
Mielenterveyden keskusliitto
keksittäisiin nyt, niin mitä me
olisimme?”
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
Liitto tukee ja edistää jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa sekä kansalaisjärjestötoimintaa sekä tukee
ja edistää ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä.
Liiton tarkoitus on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa sekä pyrkiä muutoinkin
edistämään mielenterveyskuntoutujien asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa.
Liitto on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton.
Liitto ottaa toiminnassaan huomioon myös mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien läheiset.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
a) edistää mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien sosiaaliturvaa, kuntoutusta,
sopeutumisvalmennusta, työllisyyttä, opintoja ja asunto-oloja tekemällä aloitteita, järjestämällä
palveluja ja olemalla yhteistyössä alan viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa
kotimaassa ja ulkomailla sekä toimimalla mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien
etujärjestönä muilla vastaavilla tavoilla;
b) tukee jäsenjärjestöjen toimintaa;
c) järjestää mielenterveysongelmiin, niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen liittyvää
tiedotus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa;
d) tuottaa mielenterveyspotilaille ja mielenterveyskuntoutujille kuntoutumista tukevia palveluja;
e) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa;
f) järjestää ja tukee nuorille aikuisille, 18–30-vuotiaille , mielenterveyspotilaille
ja -kuntoutujille suunnattua vertaistukeen perustuvaa kuntouttavaa toimintaa;
g) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja –kuntoutujien kulttuuritoimintaa;
Kuluneen vuoden aikana
h) harjoittaa mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien kuluttaja-,
strategiamme sai muotonsa.
nuoriso-, vanhus- ja terveystoimintaa sekä pyrkii yleensä parantamaan
Sitä työstäessämme
harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.Mielenterveyspotilas ja
havahduimme perus­
mielenterveyskuntoutuja saa käyttää liiton heille tuottamia palveluja
tehtävämme äärelle.
riippumatta jäsenyydestä liiton jäsenyhdistyksessä, ellei jotakin palvelua
Jokainen ihminen on
poikkeuksellisesti myönnetä pelkästään jäsenetuna.
oikeutettu mielen
hyvinvointiin. Jokainen
Sääntöjen pohjalta Mielenterveyden keskusliiton perustehtäviksi nousevat
meistä ansaitsee
1) Jäsenyhdistystoiminta, 2) Vaikuttamistoiminta sekä 3) Kuntoutumista
arvokkuuden.
tukeva toiminta.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
5
2. Miksi suomalainen yhteiskunta
tarvitsee mielenterveyteen keskittyvää
potilasjärjestöä?
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Mielenterveyden keskusliiton toimintaympäristö muodostuu mielenterveyteen liittyvistä yhteiskunnallisista
ja yksilöllisistä haasteista sekä järjestötoiminnan yhteiskunnallisesta roolista Suomessa.
Mielenterveyden häiriöt Suomessa
Mielenterveyden häiriöiden lasketaan aiheuttavan länsimaissa yli viidesosan kaikesta terveyteen liittyvistä
haitoista ja ne ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Mielenterveyshäiriöiden merkitys kansanterveysongelmina
korostuu, koska niihin sairastutaan nuorina ja osalla ne kroonistuvat ja johtavat työkyvyttömyyteen.
Psyykkinen sairaus ei ole koskaan vain sairaus, vaan aina myös omaksuttu rooli, josta tulee malli,
jonka mukaan toimitaan. Stigma on vahva suhteessa mielenterveyden häiriöihin. Asenteet yhteiskunnassa
ovat edelleen kovia; mielen häiriö ei näy päällepäin, häiriöistä tiedetään vähän, niihin liittyy ennakkoluuloja
ja niitä pelätään.
Tämän vuoksi sairastuminen aiheuttaa häpeää, syyllisyyttä sekä muutoksia itsetunnossa ja
minäkuvassa, jotka viivästyttävät hoitoon hakeutumista. Periaatteessa olemassa olevassa
palvelujärjestelmässä on hyvät mahdollisuudet mielenterveyden häiriöiden hoitoon, mutta alueelliset erot
hoidon saamisen suhteen ovat Suomessa suuret. Hyvästä hoidosta huolimatta mielenterveyden ongelmat
ovat suurimpia syitä ennenaikaiseen eläköitymiseen, pitkiin sairaslomiin ja opintojen keskeytymiseen.
Mielenterveyspalvelut ovat kokonaisuudessaan muutoksen alla liittyen useisiin rakenteellisiin
muutoksiin.
Järjestötoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa
Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjä tärkeinä Suomessa. Tärkeimpänä järjestöjen
toimintamuotona pidetään vertaistukea.
Järjestölähtöinen toiminta eroaa muun toimintaympäristön toiminnasta matalan kynnyksen
toimintaperiaatteillaan, joita ovat lähetteettömyys, mahdollisuus anonyymiteettiin, aito asiakaslähtöisyys
sekä osallistumisen maksuttomuus.
Järjestöillä on ollut perinteisesti merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa olemassa olevien
palveluiden täydentäjänä ja palveluiden ulkopuolelle jäävien ihmisten tavoittajana. Julkinen
palvelujärjestelmä on ollut jo pitkään kriisissä, johon järjestötoiminnalla on voitu osittain vastata.
Potilasjärjestönä mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden,
mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja muuttuvassa yhteiskunnassa.
Keskeisimmät yhteiskunnalliset muutokset:
• Kestävyysvaje: muutokset julkisissa palveluissa – valtion säästötoimenpiteet, ikärakenteen muutos ja
elatussuhteen muutos, asiakasmäärien kasvu julkisissa palveluissa (yhteispalvelujen kehittäminen),
6
tarve työurien pidentämiselle. Laitoshoitopaikkojen väheneminen, avohoidon lisääntyminen ja
kehittäminen.
• Työmarkkinoiden polarisaatio sekä työmarkkinoiden rakennemuutos
• Kuntoutus: 10 vuoden aikana kuntoutujien lukumäärä on kaksinkertaistunut. Mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöistä kärsivät olivat vuonna 2014 Kelan suurin kuntoutujaryhmä.
• Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu: seitsemän alle 30-vuotiasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle joka
arkipäivä.
Keskeisimmät valtiolliset kehittämistyöryhmät, joilla pyritään vastaamaan muutoksien tuomiin haasteisiin
ja joita valmisteltiin toimintavuonna:
• Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus
•Sote-uudistus
• Vammaispalvelulain uudistus
•Itsemääräämisoikeuslaki
• Työelämä 2020 -hanke
• Kansallisen hankintalain uudistaminen (Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen)
Keskeisimmät toimintaympäristöön liittyvät lakiuudistukset, jotka toteutuivat toimintavuonna:
• Toimeentulotukilakiin liittyvän muutoksen myötä keikkatyön vastaanottaminen helpottui
• Eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen myötä psykoterapiaan pääsyn helpottuminen
• Julkisten työvoimapalvelujen uudistus 2014, TYP-malli valtakunnalliseksi
• Potilaan valinnanvapauden laajeneminen terveydenhuoltolain yhteydessä
• Kaste-ohjelma (kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman työstämistä, jonka pohjalta
kokemusasiantuntijuus nostettiin esille ammattilaisten rinnalle. Kansallinen pakonkäytön vähentäminen
psykiatrisessa hoidossa on onnistunut hyvien toimintamallien ja käytäntöjen avulla.)
• Osatyökykyiset työssä -ohjelman myötä työkykykoordinaattorit aloittivat tehtävissään
Ennen vaaleja yhteisöllisyys on suosittu puheenaihe.
Mutta miten tämä yhteisöllisyys syntyy ja miten ihmiset
toisiinsa liittyvät? Järjestöillä on ainutlaatuinen kokemus
ja historia liittymisestä ja ihmisten yhteen saattamisesta.
Mielenterveyden keskusliitto, 160 jäsenyhdistystä, on
kertomus juuri siitä.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
7
3. Jokainen meistä on oikeutettu
mielen hyvinvointiin
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON STRATEGIA
Liiton toiminta pohjautuu liiton perustehtävään, jota kehitetään liiton arvojen, vision ja strategisten
painopistealueiden mukaisesti.
Mielenterveyden keskusliiton sääntöjen ja toimintaympäristön pohjalta rakennettiin strategia, joka
hyväksyttiin vuoden 2014 liittokokouksessa. Strategian visio vuodelle 2020 on ”Jokainen meistä on
oikeutettu mielen hyvinvointiin”.
Strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu jokaisen ihmisen
perusoikeutena. Mielenterveyden keskusliitto toimii vaikuttajana ja asiantuntijana
mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan kehittämiseksi.
Strategian painopisteet
Strategian painopisteet ovat liiton toiminnan tulostavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista varten on
erilaisia toimenpidetavoitteita, joista syntyy liiton toiminta. Toimintoja arvioidaan ja kehitetään vuosittain
strategian tulostavoitteiden mukaisesti. Strategia on dynaaminen, tarvittaessa päivittyvä ja toiminta­
ympäristön kanssa vuoropuhelussa oleva.
Jokainen on oikeutettu arvokkuuteen ja osallisuuteen. Edistetään
mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien, kuntoutuneiden ja läheisten
omanarvontuntoa, ainutlaatuista kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta
sekä osallisuutta omassa elinympäristössä ja kansalaisyhteiskunnassa.
Jokainen ihminen on voimavara yhteiskunnalle ja palvelujärjestelmälle. Vahvistetaan osaamista ja tietotaitoa palvelurakenteissa ja mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevien verkostoissa kuntoutujien voimavarojen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseksi.
Mielenterveyden keskusliitto on ihmisoikeusjärjestö. Valvotaan sekä
edistetään mielenterveyskuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän
läheistensä aseman, perus- ja ihmisoikeuksien, itsemääräämisoikeuden
sekä etujen toteutumista yhteiskunnassa.
Niin kauan kun
puhutaan joistakin
muista muodoissa he
ja me, ei voida puhua
ihmisoikeuksien
toteutumisesta.
Strategiatyöskentelyn
arvokkain oivallus
oli juuri tämä;
ensisijaisesti
me olemme
Painopistealueiden lisäksi strategialla on kaikkia painopistealueita
läpäiseviä teemoja, jotka ovat mukana kaikissa liiton toiminnoissa.
Kolme asiantuntijuutta: kuntoutujan, kuntoutumiskokemuksen
omaavan koulutetun henkilön ja alan ammattilaisen asiantuntijuus.
Kansalaislähtöinen yhdistystoiminta: Mielenterveyden keskusliitto
toimii keskus- ja yhteistyöjärjestönä, joka valvoo ja ajaa
jäsenyhdistysten ja jäsenten etua.
8
ihmisoikeusjärjestö.
Mielenterveyden
teemat ovat aina
ihmisoikeusteemoja.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
4. Mielenterveyden keskusliiton
luottamushallinto
Liittokokous
Mielenterveyden keskusliiton ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi pidettävä liittokokous. Päätösvalta
on keskusliiton jäsenillä, joita ovat liiton jäsenyhdistykset. Yhdistykset ovat joko valtakunnallisia,
alueellisia tai paikallisia mielenterveysyhdistyksiä.
Vuonna 2014 liittokokous pidettiin 17.–18.5.2014
Kuopiossa. Liittokokouksessa oli paikalla 89 liiton
jäsenyhdistystä ja 149 yhdistysjäsentä sekä muita
Alusta alkaen olen ollut ylpeä liiton
seuraajia 24 henkilöä.
kokemuksellisuudesta. Viime vuonna osallistuin
Kari Tolvanen valittiin Mielenterveyden keskusliiton
ensimmäistä kertaa liittokokoukseen ja sekin oli
hallituksen puheenjohtajaksi ja Tarmo Raatikainen
kokemus. Heti ensimmäisestä hetkestä alkaen
liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Tarmo Raatikainen
aistin ryhmäjännitteitä ja poliittista peliä liiton
voitti toisella äänestyskierroksella eurovaaliehdokkaan
vaalipäivään valmistautuen. Ensimmäisellä
Sirpa Pietikäisen (kok). Yhdeksän vuotta
aamupalalla sai kuulla tarinoita; mitä mieltä
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana toiminut
ollaan mistäkin ja kenestäkin. Olen tottumaton
Pekka Sauri oli mukana liittokokouksessa, mutta ei
tällaiseen, mutta huumaavaa tunne vei
enää mukana ehdokkaana. Liittokokouksessa
mukanaan. Pääsin mukaan yhteiskuntaan
vahvistettiin liiton strategia ja uudistettiin liiton säännöt.
pienoiskoossa.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
Liittovaltuusto
Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 25 jäsentä. Valtuusto kokoontuu kaksi
kertaa vuodessa – keväällä ja syksyllä.
Valtuusto käsittelee muun muassa liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä jäsenyhdistysten
aloitteet. Valtuusto vahvistaa toimintasuunnitelman seuraavaksi vuodeksi.
Liittovaltuusto toimii kolme toimintakautta ja valitaan liittokokouksessa. Liittokokous kokoontui
toimintavuonna 18.5 Kuopiossa. Vanhan liittovaltuuston (liittokokoukseen 18.5.2014 asti)
puheenjohtajana toimi Marjatta Vehkaoja Helsingistä ja varapuheenjohtajana Aila Dündar-Järvinen
Tampereelta.
Liittokokouksen jälkeen uuden valtuuston puheenjohtajana toimi Tarmo Raatikainen Kuusamosta ja
varapuheenjohtajana Pirkko Daavitsainen Kuopiosta. Liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo ovat
toimintakertomuksen liitteinä. (Liite II)
Lokakuun liittovaltuuston kokoukseen yhdistettiin liittovaltuuston seminaari, jossa työskenneltiin
yhdessä liiton toiminnan kehittämiseksi, käytiin lakimiehen ohjauksella läpi yhdistystoiminnan perusteita
sekä esiteltiin liitossa tehtävää työ- ja koulutusvalmennustoimintaa. Seminaaripäivä päättyi illanviettoon,
jossa oli ensimmäistä kertaa mukana sekä luottamushallinto että liiton työntekijöitä. Tavoitteena oli
vahvistaa luottamushallinnon ja operatiivisen toiminnan välistä yhteistyötä.
9
Hallitus
Liiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan
keskuudestaan. Toimikausi on liittokokousten välinen aika. Hallituksen uusi ja vanha jäsenluettelo ovat
vuosikertomuksen liitteinä. (Liite III)
Toimintavuonna vanha hallitus kokoontui liittokokoukseen 17.5.2014 asti kuusi kertaa ja uusi hallitus
sen jälkeen neljä kertaa.
Hallituksen työryhmät
Hallitus voi perustaa tavoitteidensa saavuttamisen tueksi työryhmiä. Työryhmien toimialueet ja edustus
(liite IV). Vuonna 2014 muiden työryhmien paitsi liikuntatyöryhmän kokouksia rajoitettiin säästösyistä.
Liikuntatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Näiden lisäksi hallitus oli asettanut liittokokoukseen 17.5.2014
asti sääntötyöryhmän, mutta se ei kokoontunut toimintavuoden aikana.
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Mielenterveyden keskusliiton ansiomerkki myönnetään jäsenyhdistysten tai liiton toiminnassa
ansioituneille luottamus- ja toimihenkilöille.
Vuosi
2014
Kultainen ansiomerkki
20 vuotta
7
Hopeinen ansiomerkki
15 vuotta
16
Pronssinen ansiomerkki
10 vuotta
26
Teräksinen ansiomerkki
5 vuotta
17
Viiri
4
Yhteensä
70
Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton,
siksi olenkin tyytyväinen vaalitulokseen. Kunniakkaat puheenjohtajamme
valtuustoon ja hallitukseen tulivat vasemmalta ja oikealta.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
10
5. Mielenterveyden keskusliitto
muodostuu jäsenyhdistyksistään
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENYHDISTYSTOIMINTA
Vuonna 2014 Mielenterveyden keskusliittoon kuului160 jäsenyhdistystä, joista valtakunnallisia yhdistyksiä
oli 14 ja loput paikallisia. Henkilöjäseniä oli näiden yhdistysten kautta yhteensä 17 185. Luettelo
jäsenyhdistyksistä (liite VI). Toimintavuonna liitosta erosi yksi yhdistys ja liittoon liittyi kaksi yhdistystä.
Jäsenyhdistystoiminnan tavoitteet
Yhdistystoiminnan päätavoitteena oli tukea jäsenyhdistysten toimintaa ja auttaa yhdistyksiä rakentamaan
nykyiseen toimintaympäristöön sopivampaa toimintaa. Tätä tavoitetta tukeva alatavoite oli luoda liiton
sisälle toimintamalli, jossa liiton mahdollisimman monet toiminnot osallistuvat osaltaan jäsenyhdistysten
toiminnan tukemiseen. Yhdistystoimintaa koordinoivat keskusliiton kaksi yhdistyskoordinaattoria.
Yhdistystoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin vuonna 2014 useita erilaisia keinoja, jotka
voidaan jaotella 1) yhdistystoiminnan perustyön tukemiseen ja 2) kansalaisjärjestötoiminnan vahvistamiseen.
Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen
Yhdistystoimintaa kehitettiin 1) rakentamalla uutta toimintamallia yhdistysstrategian avulla, 2) tukemalla
yhdistystoiminnan perustyötä liittokokousinfoilla sekä 3) vahvistamalla eri keinoin keskusliiton ja sen
jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä.
1. Strategia
Liiton jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseksi tehtiin keskusliiton alastrategiaksi yhdistystoiminnan strategia,
joka työstettiin yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa (palautetta kerättiin 60:ltä jäsenyhdistykseltä).
Strategian päämääränä on auttaa ja tukea jäsenyhdistyksiä toimimaan selkeästi, suunnitelmallisesti ja
tavoitteellisesti aktiivisina, paikallisina toimijoina sekä tukea jäsenyhdistysten keskinäistä yhteistyötä.
2. Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen
Toukokuussa 2014 järjestettävän liittokokouksen sujuvuuden ja jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien
parantamiseksi yhdistyksiä kutsuttiin liittokokousinfoihin, joissa käytiin läpi liittokokouskäytäntöjä ja
valmistauduttiin liittokokouksessa tehtäviin päätöksiin. Tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea
kaikkiaan kuusi (osallistujia 153).
3. Jäsenyhdistysten keskinäisen ja keskusliiton välisen yhteistyön vahvistaminen sekä
yhdistystyöhön liittyvän osaamisen vahvistaminen.
Järjestötyöhön liittyvän osaamisen vahvistamista sekä keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten yhteis­työn vahvistamista toteutettiin 1) liiton viestinnällä, 2) seuturyhmätoiminnalla, 3) vertais- ja
vapaaehtoistoimijuuden tukemisella, tarjoamalla 4) koulutuksellisia yhdistyskäyntejä ja 5)
luottamushallinnon yhdistyskäyntejä sekä 6) taloudellisella toiminnan tuella. Yhdistyksiä tuettiin
myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä, mutta tätä tukemisen muotoa ei tilastoitu vuonna 2014.
11
Jäsenkirje. Jäsenkirje ohjaa yhdistyksiä ja kertoo liiton toiminnasta. Liitto lähetti toimintavuonna
yhdistyksille neljä jäsenkirjettä.
Jäsenlehti Revanssi. Jäsenlehti Revanssi ilmestyi neljä kertaa painettuna. Lehti jatkoi ilmestymistä
leikatun tabloidin muodossa 24-sivuisena edellissyksystä 2013 alkaen. Lehden tekijöinä jatkoivat MTKL
Vireä Mieli ja Käsikädessä-lehden graafikot Vitale Oy:stä viestinnän osallistuessa lehden sisältöjen
suunnitteluun.
Seuturyhmät. Kaikille jäsenyhdistyksille avoimia seuturyhmäkoulutuksia järjestettiin 13, joihin otti
osaa 173 henkilöä. Seuturyhmissä mahdollistetaan liiton eri toimintojen ja jäsenyhdistysten välinen
yhteistyö (mukana mm. sopeutumisvalmennus kahdessa, työ- ja koulutusvalmennus yhdessä sekä
ohjaus- ja neuvontapalvelut seitsemässä seuturyhmässä). Samalla esiteltiin liiton yhdistystoiminnan
strategiaa. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella seuturyhmämuotoista yhteydenpitoa pidettiin
pääsääntöisesti sopivana muotona yhteistyön aikaansaamiseksi ja liiton toimintojen tuomiseksi lähemmäs
jäsenistöä.
Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Jäsenyhdistystoiminnan perustuessa lähes
yksin omaan vapaaehtoistyölle ja vertaistoiminnalle on tämän toiminnan tukeminen liiton keskeinen
tehtävä. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi yhdistystoimijoille järjestettiin kaksi vertais­
ohjaajakoulutusta (perus- ja jatkokoulutus), joihin osallistui 19 vertaisohjaajaa. Lisäksi työ- ja koulutus­
valmentajat järjestivät kaksi vertaisohjaajakoulutusta (” Unelmavertsikka”), joissa vertaisohjaajat saivat
käyttöönsä Mielenterveyden keskusliiton kehittämän Unelmakeidas-kurssimuodon (osallistujia 31).
Vertaistoimintaa kehitettiin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa Kuopiossa, jossa koulutettiin 12
vertaisohjaajaa. Malli antoi kokemuksen siitä, miten vertaisohjaajia saadaan koulutettua yhteistoiminnalla
kustannustehokkaasti lähellä ihmisen asuinpaikkaa. Lisäksi järjestettiin kolme vapaaehtoistoiminnan
koulutusta, joihin osallistui 42 jäsentä ja yhdistysten työntekijää.
Vertaistoiminnan tueksi työstettiin vuoden aikana yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Päivi Rissasen
kanssa Kokemusasiantuntijaopasta työ- ja koulutusvalmennuksen sekä liiton lakimiehen ja
sosiaalineuvojan tuella. Opas julkaistaan jaettavaksi jäsenyhdistyksille vuoden 2015 alussa.
Lisäksi keskusliitto tuotti Kokemusarvioinnin käsikirjan, joka on tarkoitettu oppaaksi ja työvälineeksi
liiton jäsenyhdistyksille kokemustoimijuuden tukemiseksi. Mukana oppaan tekemisessä oli liiton
jäsenyhdistysten jäseniä.
Koulutukselliset yhdistyskäynnit. Keskusliiton yhdistyskoordinaattori on tehnyt yhdistystoimintaa
tukevia käyntejä 22:een yhdistykseen, joissa on ollut osallistujia yhteensä 250. Tähän toimintaan kuului
mm. yhden uuden yhdistyksen perustaminen Alavudelle. Lisäksi yhdistyskoordinaattori on järjestänyt
kaksi yhdistyskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 85 henkilöä 30:stä jäsenyhdistyksestä.
Viime vuoden henkilöstöpäivässä kiteytettiin jäsenyhdistystoiminnan
tavoitteita seuraavasti; emme tarvitse enempää jäsenyhdistyksiä,
tarvitsemme toimijoita, aktiivisia jäseniä.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
12
Keskusliiton lakimies on tehnyt yksittäisiä koulutuskäyntejä kuuteen yhdistykseen, joissa osallistujia on
ollut yhteensä 75. Koulutusten ja käyntien aiheina on ollut yhdistystoiminta, mielenterveyslaki,
Päihdehuoltolaki, asiakkaan/potilaan/omaisten oikeudet, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, toteutuuko
yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa/mielenterveyspalveluissa, itsemääräämisoikeus,
rajoitustoimenpiteiden käyttö, oikeusturvakeinot, tietosuoja, edunvalvonta, oikeus hoitoon sekä oikeus
hoivaan ja huolenpitoon.
Kolmessa jäsenyhdistyksessä on järjestetty tilaisuus keskeisistä mielenterveyskuntoutujia koskevista
sosiaaliturvaetuuksista, joissa osallistujia on ollut 41. Kouluttajana oli keskusliiton sosiaalineuvoja. Lisäksi
keskusliiton liikuntavastaava on tehnyt liikuntaa edistäviä käyntejä kolmeen yhdistykseen. Osallistujia oli
yhteensä 40.
Yhdistyskäynnit. Toimintavuonna aktiivijäsenistö teki aloitteen järjestötyöryhmän perustamiseksi,
jonka tehtävänä oli järjestää luottamushallinnon ja liiton työntekijöiden yhteisiä yhdistyskäyntejä. Näitä
käyntejä ei tilastoitu vuonna 2014.
Yhdistysten taloudellinen tukeminen. Liitolla oli käytettävissä Raha-automaattiyhdistyksen avustus
(172 000 euroa) jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseen, jolla tuettiin niitä yhdistyksiä, jotka eivät saa
suoraan avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Liiton jäsenyhdistyksistä 30 prosenttia sai avustusta
toimintaansa suoraan Raha-automaattiyhdistykseltä.
Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen
Jäsenyhdistysten toimintaa on tuettu yhteistyössä järjestettävillä 1) tapahtumilla ja 2) kursseilla.
Tapahtumat ja kurssit olivat avoimia kaikille osallistujille, jolloin sen lisäksi että ne lisäsivät jäsenistön
aktiivisuutta, sosiaalisuutta ja toiminnallisuutta, toivat ne myös uusia jäseniä yhdistyksille. Tietopalvelu
Propelleilla oli merkittävä rooli mielenterveyskuntoutujien ohjaamisessa ja kannustamisessa
jäsenyhdistysten toimintaan liittymiseksi.
1. Tapahtumat
Erilaiset yhteistyössä järjestetyt tapahtumat tarjosivat jäsenyhdistyksille matalan kynnyksen kohtaamis-,
osallistumis- ja verkostoitumismahdollisuuden. Samalla tarjoutui tilaisuus yhteistyön rakentamiseen ja
toimintojen kehittämiseen.
Nuorisotoiminta. Mielenterveyden keskusliitto järjesti nuorten toimintaa tarjoaville jäsenyhdistyksille
Nuorten Verkostopäivät lokakuussa Kuusamossa. Päivät tarjosivat 18–30 – vuotiaille nuorille elämyksiä ja
mahdollisuuksia kokeilla erilaisia aktiviteetteja sekä oppia erätaitoja ja -tietoja. Lisäksi annettiin koulutusta
oman työn tueksi. Osallistujia oli 29:stä eri yhdistyksestä yhteensä 49 (yhdistyksissä toimivia nuoria ja
yhdistysten työntekijöitä).
Kulttuuritoiminta. Kulttuuritoiminnan tavoitteena oli aktivoida kulttuuriharrastusta ja -toimintaa
liiton jäsenenyhdistyksissä ja niiden jäsenistössä. Kulttuuripäivät ovat keskusliiton valtakunnallinen
kulttuuritapahtuma tämän tavoitteen tukemiseksi. Päivät järjestettiin yhdessä yleisurheilupäivien kanssa
Keuruulla elokuussa. Osallistujia oli 28 jäsenyhdistyksestä kaikkiaan 326 henkilöä.
Liikuntatoiminta. Liikuntatoiminnan päätavoitteena oli liikunnan lisääminen mielenterveyskuntoutujien
ja –potilaiden keskuudessa. Yleisurheilukisat pidettiin yhdessä Kulttuuripäivien kanssa. Kilpailuihin
osallistui 140 kilpailijaa 25 eri yhdistyksestä. Kulttuuripäivien ohjelmaan sisältyi Tanssiva mieli –
tanssikilpailu.
Keskusliiton mestaruusturnaus pelattiin Tampereella maaliskuussa. Salibandyn kilpasarjaan osallistui
kuusi joukkuetta ja harrastesarjaan 17 joukkuetta. Futsal-mestaruus ratkottiin kuuden joukkueen kesken.
Kaiken kaikkiaan mukana oli noin 400 osallistujaa. Joukkueet olivat paikallisyhdistysten joukkueita sekä
muita mielenterveysalan joukkueita.
Lisäksi jäsenistöä motivoitiin liikkumaan KKI-kuntokorttien avulla, joita jaettiin liikuntavastaaville
omissa yhdistyksissä eteenpäin jaettavaksi sekä suoraan jäsenille seuturyhmien ja yhdistysvierailujen
yhteydessä.
13
Pieni ele –keräys. Mielenterveyden keskusliitto osallistui ensimmäistä kertaa vammais- ja
terveysjärjestön yhteiseen Pieni Ele –keräykseen (ent. Vaalikeräys). Mukana oli 50 Mielenterveyden
keskusliiton jäsenyhdistystä. Keräyksen tuotolla oli mahdollisuus kerätä varoja yhdistyksen toimintaan.
Lipaskeräys toteutettiin ennakkoäänestyksen aikaan 14.–20.5.2014 ja vaalipäivänä 25.5.2014.
Valtakunnallinen Kynttilätapahtuma. Helsingin tapahtuma järjestettiin 16.11 Bio Rexissä. Paikalla oli
noin 100 henkilöä. Kynttilät syttyivät itsemurhan tehneiden muistoksi ja heidän läheisten kunnioittamiseksi
yli sadassa jäsenyhdistyksessä.
2. Kurssitoiminta
Erilaiset jäsenyhdistysten kanssa yhdessä järjestetyt kurssit tarjosivat yhdistyksille mahdollisuuden oppia
uusia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä jäsenien tueksi. Ne toivat myös lisäresursseja yhdistysten jäsenilleen
tarjoaman toiminnan järjestämiseen. Lisäksi yhteistyökurssit vahvistivat yhdistysten vertais- ja
vapaaehtoistoimintaa ja toivat uusia jäseniä mukaan toimintaan.
Kulttuurikurssit. Toimintavuonna järjestettiin kaksi kulttuurivastaavien kurssia, joista ensimmäisen
teemana oli teatteri-ilmaisu ja toisen teemana valokuvaus. Yhteensä kulttuurikursseille osallistui 13
henkilöä. Kulttuurikurssien tavoitteena oli kouluttaa jäsenyhdistyksiin kulttuurivastaavia, joiden tehtävänä
on vahvistaa yhdistyksen kulttuuritoimintaa.
Liikuntakurssit. Toimintavuonna järjestettiin kaksi liikuntavastaavien peruskurssia. Kurssien
tarkoituksena oli kouluttaa paikallisyhdistyksiin liikunnan vertaisohjaajia eli liikuntavastaavia
organisoimaan paikallisyhdistyksen liikuntatoimintaa ja motivoimaan paikallisyhdistyksen jäseniä
liikkumaan. Liikuntavastaavien peruskurssille osallistui 20 henkilöä.
Hyvällä Mielellä vedessä -hankkeen toisena toimintavuonna järjestettiin Vesitreenin vertais­
ohjaajakurssi vesiliikunnasta kiinnostuneille liikuntavastaaville. Kurssille osallistui kahdeksan
vertaisohjaajaa, jotka kurssin käytyään voivat ohjata vesitreeniä omissa yhdistyksissään.
Sopeutumisvalmennuskurssit. Toimintavuonna järjestettiin yhteistyössä paikallisesti jäsen­
yhdistysten kanssa avomuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja eri puolella Suomea. Uutta potkua
kuntoutumiseen -kurssia järjestettiin vuoden aikana yhdeksän ja Keinoja Omaan kuntoutumiseen
-kurssia kaksi. Sopeutumisvalmennuskursseilla oli yhteensä 106 osallistujaa.
Työ- ja koulutusvalmennuskurssit. Työ- ja koulutusvalmennuskursseja on järjestetty Työtä kohti
-hankkeessa valtakunnallisesti (pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta) yhteistyössä jäsenyhdistysten
kanssa. Unelmakeidas – kursseja järjestettiin 14, joihin osallistui yhteensä 147 henkilöä. Muutoksen
avaimet -kursseja järjestettiin kaksi, joihin osallistui yhteensä 19 henkilöä.
Muuta
Jäsenyhdistysten kanssa tehtiin yhteistyössä myös akateemista tutkimusta. Liisa Hokkanen
Lapin yliopistosta julkaisi loppuvuodesta 2014 tutkimuksen, joka on toteutettu kyselynä
mielenterveysyhdistysten aktiivitoimijoille. Kyselyyn vastasi 384 Mielenterveyden keskusliiton
jäsenyhdistysten jäsentä eri puolilta Suomea.
Yhdistystoiminnan tunnusluvut
Toiminta
Toimintojen määrä
Liittokokousinfot
Osallistujien määrä
6
153
4/4
160/17 185
13
173
Vertaisohjaajien koulutukset
4
50
Vapaaehtoistoimijoiden koulutukset
3
42
Jäsenkirje ja Revanssi
Seuturyhmät
Koulutukselliset yhdistyskäynnit
Tapahtumat
Yhteistyökurssit
Yhteensä
14
36
491
7
1077
32
313
105
19484
Missä onnistuimme?
JJ Keskusliiton kaikissa toiminnoissa tehtiin joustavasti ja räätälöidysti yhteistyötä
jäsenyhdistysten kanssa
Mitä jatkossa kehitämme?
JJ Rakenteiden ja yhteistyötapojen luominen yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ja
niiden tarpeista lähtöisin
JJ Toiminnan näkyväksi tekemistä toiminnan seuranta- ja tilastokäytäntöjä kehittämällä
Kuunnellessani useita jäsenyhdistyksiä haasteeksi nousee toimintakyvyn
säilyttäminen yhdistystoiminnan ylläpitämisen rinnalla.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
15
6. Mielenterveyden keskusliitto on
potilasjärjestö
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON VAIKUTTAMISTOIMINTA
Vaikuttamistyötä toteutetaan jäsenyhdistysten toiminnan lisäksi keskusliiton kaikkia toimintoja
läpileikkaavana toimintana. Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö.
Edunvalvonta on yksi vaikuttamistyön muoto ja sitä toteutetaan valtakunnallisesti, paikallisesti ja
yksilötasolla.
Vaikuttamistoiminnan tavoitteet
Vaikuttamistoiminnan tavoitteet tulevat suoraan Mielenterveyden keskusliiton strategian päämäärästä:
”Mielenterveyden keskusliiton strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan,
yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu
jokaisen ihmisen perusoikeutena. Mielenterveyden keskusliitto toimii merkittävänä vaikuttajana ja
asiantuntijana mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan
kehittämiseksi.”
Mielenterveyden keskusliiton vaikuttamistoiminta koostuu koko liiton edunvalvontatehtävän lisäksi:
1) Oikeus- ja sosiaalineuvonnasta, 2) koulutustoiminnasta, 3) vaikuttamisverkostoista ja -työryhmistä
sekä 4) kannanotoista ja julkilausumista. Lisäksi mediayhteistyö ja medianäkyvyys ovat keskeisiä keinoja
valtakunnalliseen, suuren yleisön tavoittavaan vaikuttamiseen, mutta sitä ei tilastoitu toimintavuonna.
1. Oikeus- ja sosiaalineuvonta
Oikeus- ja sosiaalineuvonta on valtakunnallista järjestöpohjaista edunvalvontaa, minkä tavoitteena on
vaikuttaa mielenterveyspotilaiden ja –kuntoutujien asemaan ja oikeuksiin sekä kohteluun lakisääteisten oikeuksien ja etuuksien toteutumisessa. Näin pyritään ennaltaehkäisemään palvelujen
väliinputoamistilanteita, syrjäytymistä ja tukemaan asiakkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä
selviytymistä sekä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lisäksi pyritään turvaamaan riittävät ja tarpeen
mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mielenterveyspalvelut, toimeentulon ja sosiaaliturvan
toteutuminen sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja ihmisarvoinen kohtelu.
Oikeusneuvontaa antaa Mielenterveyden keskusliiton lakimies. Oikeusneuvontaa ja ohjausta on
annettu yksilöllisesti kuntoutujille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille puhelimitse, sähköpostitse,
tiedottamalla sekä yksilöasiakkaita tapaamalla. Lisäksi tehtäviin on kuulunut asiakkaiden ohjaaminen
asianmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseen.
Yksilöasiakkaiden kohdalla on ollut kysymys eläkkeiden, kuntoutuksen, palveluiden ja etuuksien
hylkypäätöksistä ja niitä koskevista valituksista, ongelmista koskien hoidon saatavuutta,
huonoa kohtelua koskevista kanteluista, palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäävien asiakkaiden ja
palvelujärjestelmään pyörimään jäävien asiakkaiden oikeuksien toteutumisen turvaamista koskevista
asioista sekä ”pakkohoitoa” ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevista tapauksista.
Sosiaalineuvontaa antaa Mielenterveyden keskusliiton sosiaalineuvoja. Sosiaalineuvojan työ on
painottunut yksilölliseen edunvalvontaan, jota on toteutettu valtakunnallisena puhelinneuvontana ja
16
henkilökohtaisina tapaamisina pääkaupunkiseudulla. Sosiaalineuvojan edunvalvontatyössä koulutuksen
osuus ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on lisääntynyt.
Valtaosa yhteydenottajista on ollut kuntoutujia, loput omaisia, läheisiä ja ammattilaisia. Suurin osa
yhteydenotoista on liittynyt sosiaaliturvaan liittyviin selvittelyihin, hakemuksiin, valituksiin ja
kokonaistilanteen kartoittamisiin. Yhteydenottajat ovat valtaosin ns. väliinputoajia, jotka eivät syystä
tai toisesta ole saaneet tarvitsemiaan palveluja julkiselta puolelta.
2. Koulutustoiminta
Liiton kaikissa toiminnoissa on koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyden
häiriöihin liittyviin asenteisiin, lisätä tietoa mielenterveydestä sekä antaa välineitä kuntoutumisen
tukemiseen ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Koulutuksia järjestetään
mielenterveyskuntoutujia kohtaaville ammattilaisille (myös opiskelijat) mielenterveyteen liittyvän
tiedon lisäämiseksi sekä auttamis- ja tukemiskäytäntöjen levittämiseksi. Lisäksi koulutuksissa annetaan
tukea ja tietoa mielenterveyskuntoutujien läheisille ja omaisille. Liitossa järjestetään myös
koulutuksellista toimintaa suoraan mielenterveyskuntoutujille heidän omatoimisuutensa
vahvistamiseksi vaikuttamistoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tietopalvelu Propelli tarjosi myös
vertaisalustuksia, jotka perustuvat kuntoutujan omakohtaiseen kokemukseen sairastumisesta ja siitä
kuntoutumisesta. Jäsenyhdistyksille suunnattu koulutustoiminta on esitelty jäsenyhdistystoiminnasta
kertovassa osuudessa.
Koulutustoiminta rakentuu 1) koulutustilaisuuksista, 2) Mielenterveysmessujen seminaareista,
3) muista seminaareista, 4) tilaisuuksien ja tapahtumien puheenvuoroista sekä 5) toiminnan
esittelytilaisuuksista (ei kattavaa tilastointikäytäntöä koko liiton tasolla). Neuvonta- ja ohjauspalveluiden
koulutuksiin sisältyy myös vertaisneuvojien pitämiä alustuksia, koulutuksia ja puheenvuoroja.
Koulutustoiminnan tunnusluvut
Kouluttaja
Toimenpiteiden määrä
Osallistujamäärä
Toiminnanjohtaja
15
1890
Lakimies
17
1225
Neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä vertaisneuvojat
34
584
Mielenterveysmessujen seminaarit
10
415
Työ- ja koulutusvalmennus
10
401
8
350
2
146
Sopeutumisvalmennus
Turvanen
Sosiaalineuvoja
Yhteensä
10
96
104
5107
3. Vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöverkostot ja työryhmät
Yksilöneuvonnan ja ohjauksen sekä eri kohderyhmien kouluttamisen lisäksi liiton vaikuttamistyöhön
kuuluvat useat työryhmä- ja verkostoedustukset, joissa työskennellään yhdessä muiden toimijoiden
kanssa vaikuttamistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahot muodostuvat perinteisesti
muiden vammaisjärjestöjen edustajista, mutta myös laajemmin muista kolmannen sektorin toimijoista,
julkisen palvelujärjestelmän toimijoista sekä päättäjätahoista. Yhteistyö on kansallista ja kansainvälistä
vaikuttamistyötä. Yhteistyössä tehtävä vaikuttamistoiminta on onneksi lisääntymässä, sillä tavoitteet
ovat usein hyvin samansuuntaiset: syrjinnän vähentäminen ja oikeuksien toteutumisen varmistaminen.
Vaikuttamistyöhön liittyvät yhteistyöverkostot liitteessä VI.
17
4. Julkilausumat ja kannanotot
Julkilausumat ja kannanotot ovat keskeinen keino vaikuttamistyössä. Tätä vaikuttamistyötä tehdään
tiiviissä yhteistyössä liiton viestinnän kanssa. Luottamushallinnolla on tässä tehtävässä keskeinen rooli.
Myös tähän vaikuttamistyöhön osallistuvat kaikki liiton työntekijät omaan työtehtäväänsä liittyvän
asiantuntemuksen kautta.
Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton liittokokous teki julkilausuman:
• Mielenterveyskuntoutujia turhaan eläkkeelle psyykkisistä sairauksista.
Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto teki kaksi julkilausumaa:
• Kevätkokouksessa liittovaltuusto vaati, että SOTE-uudistuksessa on varmistettava
mielenterveyspalvelujen saatavuus
• Syksyn kokouksen julkilausuma koski sitä, että SOTE-uudistuksessa kuntien on muistettava resursoida
mielenterveysyhdistystensä työhön.
Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton hallitus teki yhden kannanoton:
• Tasa-arvoinen avioliittolaki lisäisi hyvinvointia
Luottamushallinnon julkilausumien ja kannanottojen lisäksi toimintavuonna annettiin seuraavat lausunnot:
• Lausunto oikeusministeriölle hallituksen esityksestä vakuutusoikeuslain muuttamisesta
• Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolaiksi
• Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä uudeksi
sosiaalihuoltolaiksi
• Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuulemistilaisuuteen hallituksen esityksestä
Eduskunnalle laiksi MTL:n muuttamisesta
• Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuntojen korjausenergia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi
• Lausunto palkkatukiuudistuksesta yhdessä vammaisfoorumin työllisyysryhmän kanssa.
• Lausunto kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutosesitykseen yhdessä SOSTEn kanssa
• Lausunto Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain
muuttamisesta yhdessä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston kanssa
Medianäkyvyyttä oli valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa medioissa sekä radio- ja
tv-haastatteluissa.
Vaikuttamistyön tunnusluvut
Toimenpide
Henkilöitä
Oikeusneuvonta
970
Toimeksiantojen määrä
24
sosiaalineuvonta
426
Koulutuksiin osallistuneiden määrä
5201
Yhteensä
6621
18
Missä onnistuimme?
JJ Keskusliiton kaikissa toiminnoissa tehdään vaikuttamistyötä
Mitä jatkossa kehitämme?
JJ Vaikuttamistyöhön rakennettava selkeyttä ja näkyvyyttä
Kuluvan vuoden maaliskuussa medianäkyvyytemme ostettuna olisi maksanut
150 000 euroa. Julkisuuskuvamme medianäkyvyyden näkökulmasta on siis ollut
varsin onnistunutta. Järjestömme vaikuttamistyötä merkittävimmillään tehdään
kuitenkin käytännössä toteutetun toiminnan parissa, jossa ihmisten välissä
tapahtuu ja koetaan se mikä kannattelee arjessa.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
19
7. Mielenterveyden keskusliitto on
kansalaisjärjestö
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON KUNTOUTUMISTA TUKEVA
TOIMINTA
Järjestölähtöinen toiminta tukee julkisia palveluita ja niiden käyttämistä sekä tavoittaa ihmisiä, jotka eivät
saa tarvitsemaansa tukea olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. Toiminta on ns. matalan kynnyksen
toimintaa, kun se on:
• aidosti asiakkaan tarpeista lähtevää
• hänen elämäänsä liittyviä haasteita syvällisesti ymmärtävää ja kokemustietoa hyödyntävää
• osallistujalle maksutonta
• osallistujan omasta motivaatiosta lähtevää vaatimatta lausuntoja tai lähetteitä
• tarvittaessa anonyymiteetin mahdollistavaa
Järjestölähtöistä toimintaa leimaa matalahierarkkisuus, vertaisuus, tukimuotojen kehittäminen yhdessä
osallistujien kanssa ja tuen räätälöitävyys.
Kuntoutumista tukevan toiminnan tavoitteet
Toiminnan tavoitteena on kuntoutumisen tukeminen eri keinoin. Toiminta on kaikille avointa, mutta se on
pääosassa suunnattu työelämän ulkopuolella oleville ja yhteiskunnasta syrjäytyneille mielenterveys­
kuntoutujille. Toimintamuotoina ovat 1) yksilöllinen neuvonta ja ohjaus 2) ryhmämuotoinen toiminta, jonka
muodostavat tuettu lomatoiminta, sopeutumisvalmennuskurssit ja työ- ja koulutusvalmennuskurssit sekä
3) erilaiset tapahtumat.
1. Yksilöllinen neuvonta ja ohjaus
Toiminnan päätavoite on lisätä kuntoutujien tietoisuutta mielenterveyteen liittyvistä asioista, antaa neuvoja
ongelmatilanteissa, tietoa mielenterveyskuntoutujille suunnatuista etuuksista ja palveluista sekä auttaa
niiden hakemisessa. Yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta annetaan kaikissa liiton toiminnoissa. Tukea
annetaan 1) Tietopalvelu propellien käyntipisteissä 2) puhelimitse, 3) ohjaustapaamisissa ja
yksilöohjausprosesseissa sekä 4) korjausneuvonnalla ja 5) Turvasen toiminnalla.
Tietopalvelu Propelli. Tietopalvelu Propellin käyntipisteet toimivat Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa.
Niissä voi asioida anonyymisti ja kiireettömästi ilman ajanvarausta. Matalan kynnyksen periaatteella
toimivissa käyntipisteissä työskentelivät ammattilaisten lisäksi koulutetut vertaisneuvojat, joilla on
omakohtaista kokemusta sairastumisesta ja kuntoutumisesta. Käyntejä Tietopalvelu Propelleihin tuli
vuoden aikana yhteensä 1640. Kuopion käyntipiste toimi tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen
kanssa yhteisissä järjestötalojen tiloissa. Käyntien tuloksena ihmiset saivat palveluohjausta,
tukea elämäntilanteensa selvittämiseen sekä konkreettista apua mm. hakemusten täyttämiseen.
Käyntipistetoiminnan lisäksi tietopalvelu propellit ottavat vastaan erilaisia ryhmiä sekä järjestävät
tietoiskuja ja tapahtumia ja antavat ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse ja sähköpostitse.
Puhelinneuvonta. Matalan kynnyksen toimintaperiaatteiden mukaisesti ihmisille annetaan tukea ja
neuvontaa ilman ajanvarausta puhelimitse. Tietopalvelu Propellilla on omat puhelinnumeronsa ja
20
soittoaikansa kuntoutusneuvojille ja vertaisneuvojille. Propellin yhteydenotoista puheluita oli yhteensä
1849, joista ammattilaisille tulleiden neuvontapuheluiden osuus oli 1691 ja vertaistukipuhelimeen
soitettujen puheluiden osuus oli 158.
Muissa toiminnoissa ei ole määritelty erillisiä soittoaikoja, vaan puhelinneuvontaa annetaan läpi
”virka-aikojen”. Sopeutumisvalmennuksen kuntoutussuunnittelijat antoivat toimintavuonna tukea
puhelimitse 1408 ja työ- ja koulutusvalmentajat 1375 mielenterveyskuntoutujalle, heidän omaisilleen
sekä heitä työssään kohtaaville ammattilaiselle. Joustava ja asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminta voi
käytännössä tarkoittaa liki neljääkymmentä tekstiviestiä yhden asian hoitamiseksi silloin kun liikkeelle
lähteminen on vaikeaa ja puhuminenkin jännittää. Tukea annetaan myös sähköpostitse, mutta sitä
tilastoitiin toimintavuonna vain Tietopalvelu Propellien osalta. Sähköpostitse annettu tuki on kasvava
tukemisen muoto, erityisesti nuorten kohdalla.
Yksilölliset ohjausprosessit. Yksilöllistä valmennusta pidempinä prosesseina annettiin
toimintavuoden aikana pääkaupunkiseudulla kolmelle kuntoutujalle. Yksittäisiä ohjauskäyntejä oli 15.
Valmentajina toimivat työ- ja koulutusvalmentajat. Maakunnissa, joissa oli pitkät välimatkat, toteutettiin
yksilövalmennuksia myös puhelimitse. Maakunnissa olevia työ- ja koulutusvalmentajien antamia
yksilöohjauskertoja oli yhteensä 136. Lisäksi kokemusohjaajat ovat tehneet yksilöllisiä ohjausprosesseja
10 asiakkaan kanssa. Tämä työskentely on liittynyt sopeutumisvalmennuksen päiväkurssin pilottiin.
Työ- ja koulutusvalmennuksen sekä Sopeutumisvalmennuksen lisäksi pidempiä ohjausprosesseja tarjottiin
myös Rempan ja Turvasen toiminnassa.
Yksilölliset tukiprosessit olivat tärkeitä niille, jotka eivät kokeneet ryhmämuotoista toimintaa itselleen
sopivana, mutta hyötyivät pidempikestoisesta tuesta. Yksilöprosessien tilastointi ei ole ollut yhtenäistä;
osa on tilastoinut asiakasmääriä, osa tapaamismääriä.
Korjausneuvonta Remppa. Korjausneuvonnan tavoitteena on parantaa mielenterveyskuntoutujien
asumisolosuhteita sekä edistää mielenterveyskuntoutujien itsenäistä selviytymistä, asumista ja
osallisuutta. Neuvonnalla kartoitetaan mielenterveyskuntoutujien asuntojen korjaustarpeita, neuvotaan
korjauksissa, korjausavustusten hakemisessa ja laadinnassa sekä autetaan yhteydenpidossa eri
viranomaisiin ja potilas- ja omaisjärjestöihin. Toimintavuonna korjausneuvonnan pisteet toimivat
Rovaniemen ja Jyväskylän alueilla.
Korjauskohteita on toimintavuonna ollut Jyväskylän seudulla yhteensä 16. Lisäksi yhteydenottoja,
puhelinneuvontaa ja henkilökohtaisia asiakaskontakteja oli yhteensä 43. Rovaniemen seudulla korjaus­
kohteita oli 7 ja tämän Lisäksi yhteydenottoja, puhelinneuvontaa ja henkilökohtaisia asiakaskontakteja
yhteensä 17.
Korjausneuvonnan toiminta päättyi Mielenterveyden keskusliitossa toimintavuoden lopussa.
Turvanen. Toimintavuonna Turvasia oli kaksi ja ne sijaitsivat Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Turvanen
kehittää toimintakäytäntöjä, joilla tuetaan kuntoutujien itsenäistä selviytymistä ja ennaltaehkäistään
toistuvia psykiatrisia sairaalahoitoja tarjoamalla kuntoutusohjausta ja neuvontaa sekä turva-asumista.
Edellytyksenä näiden tavoitteiden saavuttamiselle on yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa.
Toimintavuonna Rovaniemen Turvasessa oli yhteensä 215 asiakasta ja asunnoissa yhdeksän asukasta
(895 asiakasohjaustapaamista). Jyväskylässä asiakkaita oli 90 (797 asiakasohjaustapaamista) ja
asunnoissa 10 asukasta. Lisäksi annettiin puhelinneuvontaa, mutta sitä ei ole yhdenmukaisesti tilastoitu.
Turva-asuminen tarjosi intensiivisen yksilöllisen kuntoutusohjauksen, tuen asumiseen sekä jatko­
suunnitelman laatimisen yhteistyössä asiakkaan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvonta
ja ohjaus sosiaaliturvaetuuksista ja yksilöllisen tarpeen mukaisista palveluista on parantanut sekä
asiakkaiden taloudellista tilannetta että psyykkistä hyvinvointia. Toiminnan tuloksina on usean ihmisen
kohdalla yhteistyö avosektorilla tiivistynyt ja mahdollinen sairaalahoito vältetty. Työ on painottunut entistä
enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan.
21
2. Ryhmämuotoinen toiminta
Ryhmämuotoisen toiminnan tarjoaminen on tehokas kuntoutumista tukeva keino. Mielenterveyden
häiriöihin liittyy lähes poikkeuksetta häiriöitä sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa ja toisaalta taas
mikä tahansa yhteiskunnallinen osallisuus edellyttää sosiaalisuutta. Ryhmämuotoinen tuki on turvallinen
keino harjoitella sosiaalisten tilanteiden vaatimia taitoja, kuten puolensa pitämistä ja jämäkkyyttä sekä
erilaisuuden sietämistä.
Ryhmämuotoisen toiminnan päätavoite on tuetun lomatoiminnan osalta virkistyminen ja voimavarojen
saaminen arkeen, sopeutumisvalmennuskursseilla mielenterveyskuntoutujien fyysisen, psyykkisen
ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen sekä oman elämän aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden
vahvistaminen omassa elinympäristössä ja kansalaisyhteiskunnassa. Työ- ja koulutusvalmennuskursseilla
päätavoitteena on näiden lisäksi työelämäosallisuuden edistäminen voimavaralähtöisesti.
Tuettu lomatoiminta. Mielenterveyden keskusliitto järjesti aikuisille ja lapsiperheille suunnattuja
tuettuja lomia yhdessä Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Tuettu loma myönnetään taloudellisin,
sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomien tavoitteena on lomalaisen virkistyminen, toisten samassa
tilanteessa olevien tapaaminen sekä voimavarojen saaminen arkeen vertaistuen ja lomaohjelman kautta.
Liiton lomajaksoilla on mukana aina kaksi vertaislomaohjaajaa, jotka järjestävät ryhmälle toimintaa
lomapaikan oman ohjelman lisäksi. Vertaislomaohjaajat edustavat Mielenterveyden keskusliittoa ja
antavat tietoa liiton toiminnasta loman aikana.
Vuonna 2014 lomaohjaajarekisteriin kuului 13 henkilöä. Vertaislomaohjaajina toimi kaikkiaan 10
henkilöä vuoden aikana.
Sopeutumisvalmennuskurssit. Sopeutumisvalmennusta toteutettiin järjestämällä ryhmämuotoisia
avo-ja laitoskursseja. Kursseja toteutettiin kaikkiaan 39, joista laitosmuotoisia oli 20, avomuotoisia 17 ja
seurantapäiviä kaksi. Kursseista 16 järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kursseille osallistui
409 ihmistä. Toimintaa järjestettiin myös perheille, pariskunnille, nuorille aikuisille sekä yli 65-vuotiaille
mielenterveyskuntoutujille.
Toiminnan tuloksina koettiin elämänhallinnan ja itsetunnon paraneminen sekä masennusoireiden
väheneminen. Sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen näkyi rohkeutena ilmaista itseään ryhmässä ja
hakeutumisena ihmisten pariin. Toimintavuoden aikana yhteistyön määrä muiden toimijoiden kanssa
lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna.
Työ- ja koulutusvalmennuskurssit. Mielenterveyskuntoutujien työelämäosallisuutta edistettiin
järjestämällä pääkaupunkiseudulla kolmea erilaista kurssitoimintaa; Kaksipäiväisiä Unelmakeidaskursseja, kymmenen kertaa kokoontuvia Muutoksen avaimet -kursseja sekä internaatteja ja työ­
harjoittelujakson sisältäviä Mahdollisuuksia kohti -kursseja. Kursseja järjestettiin toimintavuoden aikana
12 ja näihin osallistui yhteensä 115 työelämän ulkopuolella olevaa mielenterveyskuntoutujaa, jotka
tarvitsivat tukea ja apua ammatillisten tavoitteidensa rakentamisessa. Erillisenä Työtä Kohti-hankkeena
toimintaa järjestettiin myös Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion alueilla. Näillä alueilla toteutettiin
Unelmakeidas- ja Muutoksen avaimet -kursseja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (esim.
jäsenyhdistykset) yhteensä toimintavuonna 48 ja osallistujia näihin oli 481 (hankkeesta tarkemmin
kehittämisosuudessa).
Toiminnan tuloksina ovat työelämävalmiuksien vahvistuminen ja ammatillisten jatkopolkujen
rakentuminen. Kurssipalautteiden mukaan työelämävalmiudet ovat vahvistuneet mm. työnhakutaitojen ja
ryhmässä toimimisen taitojen oppimisella. Ammatilliset tavoitteet toteutuivat siten, että 60 prosenttia
osallistujista on jatkanut kurssin jälkeen joko opintoihin, työhön (avoimille työmarkkinoille tai tuetusti) tai
jatkanut muuten ammatillista kuntoutumistaan (vapaaehtoistyö, kurssit jne.).
22
3. Tapahtumat
Mielenterveyden keskusliitto järjesti toimintavuonna erilaisia tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa, joiden tavoitteena oli tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia
mielenterveyskuntoutujille ja kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille. Tapahtumissa annettiin tietoa
mielenterveyteen liittyvistä asioista ja elämyksellisiä kokemuksia osallisuudesta sekä mahdollisuus
yhdessä toimimiseen. Merkittävin tapahtuma olivat Mielenterveysmessut.
Mielenterveysmessut. Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen
suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan. Mielenterveysalan suurin vuotuinen tapahtuma rakentuu
näyttelystä, maksullisista seminaareista ja maksuttomasta oheisohjelmasta. Näytteilleasettajina on ollut
alan järjestöjä, viranomaisia ja palvelujen tuottajia. Tapahtumassa järjestettiin messuvieraille monipuolista
oheisohjelmaa sekä yleisöluentoja ja tietoiskuja (seminaarit on tilastoitu vaikuttamistoiminnan koulutusosioon). Osallistujia oli yhteensä 4400.
Muut tapahtumat. Muita toimintavuoden tapahtumia olivat mm. Valon päivä 3.2 (100 osallistujaa),
Iloliikkuja-tapahtumat maalis- ja syyskuussa (yhteensä 440 osallistujaa), Aurora-päivä maaliskuussa
(100 osallistujaa), Opiskelijoille suunnattu järjestöpäivä DIAKissa (250 osallistujaa), Angstiparaati
lokakuussa (200 osallistujaa), MTKL:n teemapäivä toukokuussa (28 osallistujaa). Lisäksi Mielenterveyden
keskusliitto oli mukana järjestämässä Heureka tulee hulluksi -näyttelyä.
Kuntoutumista tukevan toiminnan tunnusluvut
Ohjauskäyntien määrä
Turvanen
1692
Tietopalvelu Propellin käyntipisteet
1640
Työ- ja koulutusvalmennus
154
Sopeutumisvalmennus
137
Ohjausprosessit yhteensä eri toiminnoissa (Turvanen,
Remppa, sopeutumisvalmennus, Työ- ja koulutusvalmennus)
420
Yhteensä
4043
Puhelinneuvonta
Tietopalvelu propelli
1849
Sopeutumisvalmennus
1408
Työ- ja koulutusvalmennus
1375
Yhteensä
4632
Kurssitoiminta
Toimenpiteiden määrä
Osallistujien määrä
Työ- ja koulutusvalmennus
60
596
Sopeutumisvalmennus
39
409
Tuettu lomatoiminta
6
170
Tapahtumat
8
5518
Yhteensä
105
6693
Voitteko kuvitella, kun viime vuonna kysyimme, että mikä liitossamme on oleellista ja mikä
erottaa meidät muista toimijoista, niin joka toiminnosta kuulen saman vastauksen; kolme
asiantuntijuutta. Kolmen asiantuntijuuden historia liitossa on kertomus moniäänisyydestä,
moniarvoisuudesta ja ”yhdessä olemme enemmän” -voimasta.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
23
Missä onnistuimme?
JJ Mielenterveyden keskusliitto palvelee monipuolisesti, kattavasti ja tehokkaasti
ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea olemassa olevasta
palvelujärjestelmästä.
JJ Tukea tarjotaan liiton kaikissa toiminnoissa järjestölähtöisen toiminnan
perusperiaatteiden mukaisesti
Mitä jatkossa kehitämme?
JJ Yhteistyötä vahvistettava sekä liiton sisällä, että muiden toimijoiden kanssa eri
keinoin ja rakentein ja yhteistyössä kehitettävä uusia tukemisen keinoja.
Yhteistyöhön ja toiminnan suunnitteluun vertaistuki entistä tehokkaammin mukaan.
24
8. Toiminnan mahdollistajat
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON TUKITOIMINNOT
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan mahdollistavat toiminnan rahoitus ja henkilöstö eli toiminnan
tekijät. Lisäksi viestintä tukee toimintoja kohderyhmän tavoittamisessa, mahdollistamalla liiton sisäistä ja
ulkoista yhteistyötä sekä toiminnan tuloksien ja vaikutusten esiin saattamisessa ja vaikuttamistyön
keinona.
Tukitoimintojen tavoitteet
Tukitoimintojen tavoitteena on mahdollistaa toiminnan toteuttaminen sitä tukevilla rakenteilla, käytänteillä
ja prosesseilla. Tukitoiminnat voidaan jaotella 1) taloushallintoon 2) henkilöstöhallintoon sekä 3)
viestintään, joilla kaikilla on omat tavoitteensa ja kehittämisprosessinsa. Tukitoiminnoista vastaavat
talous- ja hallintojohtaja sekä viestintäjohtaja.
1. Taloushallinto
Taloushallinnon tavoitteena toimintavuonna oli tukea liiton taloudellisen tilanteen tervehdyttämistä.
Liiton päärahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti liiton
liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Rovaniemen ja Jyväskylän kaupungit ostivat liitolta edelleen turvaasumistoiminta- ja neuvontapalveluja.
Tuottoerittely
2012
2013
72,5 %
77,6 %
79,7%
KELA
6,8 %
2,4 %
0,0%
OKM
2,2 %
2,5 %
2,4%
Yhteistyökunnat
5,4 %
4,9 %
5,0%
Toiminnalliset tuotot
9,7 %
9,8 %
9,8%
Varainhankinta ja sijoitustoiminta
3,4 %
2,8 %
3,1%
100,0 %
100,0 %
100,0 %
RAY
Yhteensä
2014
Liiton taloutta on tervehdytetty rakennemuutoksella ja kuluja karsimalla. Edellisen vuoden irtisanomisista
tulleet säästöt näkyivät kuluneena vuotena. Liiton rahoitusasema on kohentunut, kun pitkäaikaiset lainat
saatiin maksettua Ratakadun toimitilamyynnin ansiosta. Näin liiton maksuvalmius on parantunut
merkittävästi. Toimitilojen peruskorjausmenoja varten tammikuussa 2015 otetaan pienehkö
peruskorjauslaina.
Liiton talous (1000 €)
2012
2013
2014
Kokonaistuotot
4924,6
4348,0
4316,0
Kokonaiskulut
–4961,6
–4419,5
–4170,0
–37,0
- 71,5
146,0
Tulos
Mielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase liitteessä VII.
25
Vuoden 2014 aikana kilpailutettiin hankintalain mukaisesti tilintarkastuspalvelut.
Tilintarkastustoimistona jatkaa KPMG-yhteisö ja vastuullisena tarkastajana KHT Minna Riihimäki.
Liiton tukipalvelujen toiminnan varmistamiseksi hallitus päätti ulkoistaa osittain liiton talous- ja
henkilöstöhallinnon vuoden 2015 alusta lukien. Liiton kuukausipalkkojen laskenta ulkoistettiin jo vuoden
2014 alussa. Ulkoistamista ja tietojärjestelmävuokrausta varten järjestettiin hankintalain mukainen kilpailutus,
jossa konsulttina toimi KPMG. Ulkoistamiseen liittyvä käyttöönottoprojekti alkoi toimintavuoden syksyllä.
Vuosi 2014 oli viimeinen edellisen liittokokouskauden sisäisille toiminnantarkastajille, jotka liiton
hallitus oli valinnut. Sisäisinä toiminnantarkastajina toimivat Maarit Huuhka, Riitta Kinnunen ja Pentti
Koivu. He antoivat kertomuksen toiminnastaan hallitukselle.
Varainhankinta
Liiton varainhankinta vuonna 2014 koostui pääasiassa jäsenmaksuista, Pieni ele -keräyksen tuotoista ja
saaduista lahjoituksista.
Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Käsikädessä -aikakauslehteä, jota kustantaa liiton
omistama tytäryhtiö Oy MTKL Vireä Mieli Ab. Lehteä markkinoidaan kotitalouksiin ja yrityksiin. Liiton
jäsenyhdistysten henkilöjäsenet voivat tilata Käsikädessä –lehteä jäsenhintaan.
Liitto osallistui ensimmäistä kertaa Pieni ele -keräykseen EU-vaalien yhteydessä. Pieni ele (ent.
Vaalikeräys) on keräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi, joka järjestettiin äänestyspaikoilla
lipaskeräyksenä. Lahjoituksen saattoi tehdä myös tekstiviestitse tai verkkolahjoituksena. Keräyksessä oli
mukana liiton ja jäsenyhdistysten lisäksi 17 muuta vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen.
Keräyksen bruttotuotto oli noin miljoona euroa, josta liiton osuus oli 15.225 euroa. Kulujen jälkeen liitolle
tilitettiin Pieni ele -keräyksestä 9.286 euroa. Mielenterveyden keskusliiton yhdistyksien osuus paikallis­
yhdistyksien kokonaistuotosta oli yhteensä 11 572,42.
Liitolla oli netissä pienimuotoinen rahankeräyskampanja. Sen ja erilaisten lahjoitusten yhteinen tuotto
oli noin kuusi tuhatta euroa. Vuonna 2013 tuotto oli noin 13 000 ja vuonna 2012 30 000.
Varainhankintatuotoilla hankittiin 1000 Nuori mieli –opasta toimitettavaksi toisen asteen oppilaitoksiin
ympäri Suomen. Lisäksi keräystuotoilla tuettiin mm. kahden nuorten leirin toteuttamista.
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Liiton täysin omistama tytäryhtiö Oy MTKL Vireä Mieli Ab:n liikevaihto vuonna 2014 oli 571,6 tuhatta euroa
(2013: 582,2 tuhatta euroa, 2012: 581,6 tuhatta euroa). Lehtimyynti jäi jälkeen tavoitteestaan, samoin
yhtiön julkaiseman Hyvä työ -oppaan myynti. Yhtiön syksyn onnistunut lanseeraus Mielenterveysmessuilla
oli Nuori mieli -opas, jonka myynti on lähtenyt hyvin käyntiin.
Yhtiöllä oli vuoden lopussa kaksi kokopäiväistä ja neljä osa-aikaista toimihenkilöä sekä seitsemän
provisiopalkkaista myyjää. Liiton toimihenkilöt ovat hoitaneet oman toimensa ohella yhtiön it-, hallinto- ja
henkilöstötehtäviä, joista yhtiö on suorittanut liitolle korvauksen. Yhtiön taloussihteeri on toiminut
taloushallinnon ulkoistamis- ja tietojärjestelmäprojektissa projektipäällikkönä, mistä liitto on suorittanut
yhtiölle korvauksen. Liiton ja yhtiön yhteistyötä on kehitetty ja tiivistetty mm. koulutuspalvelujen myynnissä.
Yhtiö on liiton vuokralaisena Malmin toimitiloissa. Yhtiön tulos oli –38,2 tuhatta euroa (34,2 t €, –35,1 t €).
2. Henkilöstöhallinto
Henkilöstöhallinnon tavoitteena oli käynnistää toimintavuonna henkilöstöstrategian laatiminen.
Liitossa oli vuoden aikana palveluksessa 52 kuukausipalkkaista työntekijää, joiden vuosityöaika
vastasi 44,3 henkilön työaikaa. Työntekijöiden keski-ikä on 51 vuotta ja mediaani-ikä 54 vuotta.
Kokemusarviointitoiminnan ja korjausneuvonnan päättymisen vuoksi liitosta jouduttiin
yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanomaan neljä työntekijää, joista kolmen työsuhde päättyi vuoden
2014 aikana. Lisäksi vuoden aikana liitosta jäi eläkkeelle liiton pitkäaikainen viestintäjohtaja ja
neuvontapalvelujen kuntoutuspäällikkö.
Uusina työntekijöinä liitossa aloittivat syksyllä kuntoutusneuvoja sekä viestintä- ja markkinointijohtaja.
26
Sukupuolijakauma
2012
2013
2014
Naiset
40,2
37,4
35,9
Miehet
10,8
10,8
8,4
Yhteensä
51,0
48,2
44,3
Koko- ja osa-aikaiset
2012
2013
2014
Kokoaikaiset
41,2
37,0
37,5
Osa-aikaiset
9,8
11,2
6,8
Yhteensä
51,0
48,2
44,3
Toiminnanaloittain
2012
2013
2014
Varsinainen toiminta
15,3
14,4
12,3
Kuntoutumisen tukeminen
35,7
33,8
32,0
Yhteensä
51,0
48,2
44,3
Kuukausipalkkaisten työntekijöiden lisäksi 157 vertaishenkilöä toimivat liitossa vertaisohjaajina kursseilla,
vertaisneuvojina, vertaiskouluttajina sekä kokemusarvioitsijoina. Heille maksettiin palkkioita ja
kulukorvauksia. Jäsenyhdistystoiminta perustuu lähes yksinomaan vertais- ja vapaaehtoistoimintaan.
Vuoden aikana liitossa on ollut myös opiskelijoita harjoittelussa ja kuntoutujia työkokeilussa, mutta tätä ei
tilastoitu toimintavuonna.
Vuoden aikana liiton työhyvinvointiryhmä on toiminut myös liiton yhteistoimintaryhmänä.
Työhyvinvointiryhmään kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi liiton ja sen tytäryhtiö Oy MTKL Vireä Mieli Ab:n
työsuojeluhenkilöt ja liiton työntekijä Turun, Kuopion ja Rovaniemen toimipisteistä. Työhyvinvointiryhmä on
vastannut mm. henkilöstöpäivien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä osallistunut Malmin
toimistoremontin suunnitteluun työtilojen osalta. Ryhmässä on käsitelty syksyn aikana työaikaohjetta,
jonka tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa työtekijöiden työajan suunnittelua ja hallintaa. Ohje otetaan
käyttöön 1.3.2015.
Lisäksi työhyvinvointiryhmä järjesti koko henkilöstön yhteiset työhyvinvointi- ja kehittämispäivät
tammikuussa Kisakalliossa. Liiton toiminnan ollessa valtakunnallista, toimivat yhteiset päivät merkittävänä
foorumina toiminnan yhteiselle kehittämiselle ja yhteishengen vahvistamiselle.
Työterveyshuoltopalvelut kilpailutettiin hankintalain mukaisesti vuoden 2014 aikana. Uusi
sopimuskausi entisen työterveyspalveluja tarjoavan toimijan kanssa alkaa 1.1.2015.
Henkilöstön ikääntyminen näkyy mm. sairauspoissaolojen merkittävänä kasvuna, mikä näkyy myös
oheisessa taulukossa. Liitossa on otettu käyttöön Varhaisen tuen -malli, jonka käyttöä tehostetaan
kouluttamalla esimiehiä vuoden 2015 aikana.
Sairauspoissaolot
2012
2013
2014
Tunnit
2 366,0
2 182,6
3 795,3
Päivät
354
306
528
315,5
291
506
7,5 tunnin päiviä
Työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on vuoden aikana tarjottu erilaisia
mahdollisuuksia, kuten seminaarit ja erikoisammattitutkinnot.
Osallistuminen koulutukseen
Tunnit
2012
2013
2014
197,3
327,7
338,7
26,3
43,7
45,2
7,5 tunnin päiviä
Toimitilat
Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja toimistot seitsemässä muussa kaupungissa eri puolilla Suomea.
27
Liitto myi Helsingin Ratakatu 9:n toimitilat toukokuussa 2014 ja muutti pois tiloista 30.6.2014. Kesän
aikana Malmin toimiston tilat peruskorjattiin keskustoimiston käyttöön. Syyskuun alussa toiminta
käynnistyi Malmin kauppatie 26:ssa, asianmukaisissa, ergonomisesti kalustetuissa tiloissa.
Turun toimisto puolestaan muutti marraskuun lopussa Läntiseltä Pitkäkadulta Verkatehtaankatu 4:n
uudistettuihin, ajanmukaisiin ja edullisempiin toimistotiloihin.
Tampereen toimisto suljettiin elokuun puolivälissä, kun liikuntasihteerin perhevapaasijaisuus päättyi ja
toimenhaltijan työpiste muutti Jyväskylään.
Henkilötyövuodet
Toimipisteet
2012
2013
2014
Helsinki
28,8
27,5
24,7
Jyväskylä
4,0
5,0
4,4
Kuopio
5,1
4,7
5,0
Lahti
2,4
1,2
1,6
Oulu
1,0
1,0
1,0
Rovaniemi
3,0
2,3
4,0
Tampere
1,5
1,4
0,6
Turku
5,2
5,0
3,0
Yhteensä
52,1
51,0
44,4
3. Viestintä
Viestinnällä on keskeinen tehtävä kaikkien liitossa toteutettavan toiminnan tukikeinona. Viestinnän tuella
toiminta tavoittaa kohderyhmänsä, toiminta tulee tunnetuksi ja toiminnan vaikutukset ja tulokset saadaan
näkyviin.
Viestinnän tavoitteet
Viestinnän tehtävänä on lisätä suomalaisten tietoa ja toivoa mielenterveysongelmiin liittyvistä
kuntoutumisen mahdollisuuksista. Se myös toimii muuttaakseen asenteita mielenterveysongelmia
kohtaan, jotta ne nähtäisiin sairauksina muiden joukossa. Viestintä tiedottaa aktiivisesti liitossa
järjestettävästä toiminnasta.
Viestinnän kohderyhmiä ovat jäsenet, muut mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä, suuri
yleisö, yhteiskunnalliset päättäjät ja yrityselämä sekä sosiaali- ja terveydenalan ammattilaiset.
Viestinnän keinot
Viestintä käyttää kanavinaan tiedotusta, verkkosivuja, sosiaalista mediaa, suoramarkkinointia, ostettua
mediatilaa, tapahtumia sekä julkaisuja. Toimintavuonna liiton tarjonnan selkiyttämiseksi verkkosivut
uudistettiin ja kävijäseurantaa parannettiin, Facebook-viestintää tehostettiin (perustettiin Käsikädessä ja
Nuori mieli-facebook-sivut) ja perustettiin Twitter-tili. FB-tykkääjien määrä kasvoi yli 500:llä 3400:een.
Sisäinen viestintä. Sisäistä viestintää tehostettiin ottamalla liiton työntekijöiden käyttöön Podiofoorumi. Käyttöönottokoulutuksia tehtiin kevään aikana useita, mutta osa siirtyi vuodelle 2015, minkä
vuoksi foorumia ei saatu täyteen hyötykäyttöön organisaation viestintäalustana.
Tapahtumat ja kampanjat. Tunnettuuden lisäämisen näkökulmasta tärkein oli Mielenterveysviikko.
Liitto oli tuolloin runsaasti mediassa esillä.
Henkisen hyvinvoinnin viikko 21.–27.4. muistutti muun muassa Rusettihaasteella Facebookissa
henkisen hyvinvoinnin merkityksestä.
Work Goes Happy – Liiton työhyvinvointiosaamista sekä julkaisua Hyvä työ – Eväitä työhyvinvointiin
markkinoitiin 1.4. järjestetyssä ammattihenkilöstön messutapahtumassa Work Goes Happy Helsingin
Wanhassa Satamassa. Opas keräsi runsaasti positiivista kiinnostusta ja tutustumiskappaleita jaettiin
kävijöille. Messut poikivat myös uusia kontakteja Vireän Mielen myymien koulutusten osalta.
28
Lisäksi oli tiedotusyhteistyötä Mouka -Filmin kanssa Näin Unta Elämästä –elokuvan ja sen jatkona
olevan Puhutaan Elämästä -itsemurhien ehkäisykampanjan muodossa. Kampanja pyöri Ylellä ja päättyi
Kynttilätapahtumaan 16.11.2014.
Hyvän mielen lähettilääksi 2015 nimitettiin Mielenterveysmessuilla radiotoimittaja, ex-kansanedustaja
Pertti Salovaara. Tunnustus annetaan kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille
mielenterveyskysymyksiä.
Missä onnistuimme?
• Liiton taloudellinen tilanne kohentui ja maksuvalmius parani toimintavuoden aikana
• Liiton työntekijöille tarjottiin mahdollisuus koulutuksiin ja työnohjaukseen. Lisäksi
henkilöstöllä on työsuhde-etuina lounas- ja virikeseteleitä.
• Työterveyshuolto on kattavaa ja laajaa.
• Henkilöstön hyvinvointia edistettiin työhyvinvointiryhmän toiminnalla, panostamalla
työergonomiaan (Malmin toimipisteessä - tavoitteena jatkaa muissa toimipisteissä
seuraavien toimintavuosien aikana.)
• Helsingin työntekijät muuttivat yhteisiin tiloihin, mikä edisti keskinäistä yhteistyötä
• Viestintä oli monipuolista ja usealle kohderyhmälle suunnattua
• Sisäisen viestinnän tehostamiseksi luotiin käytäntöjä ja alustoja
Mitä on jatkossa kehitettävä?
• Talousjärjestelmän kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on saada tukipalvelut osaksi liiton
jokaisen toimintaympäristön sisäistä käytäntöä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää aktiivisen
vuoropuhelun toteutumista. Koko henkilökunnalle tullaan järjestämään koulutusta sekä
tietojärjestelmiin että uusiin toimintatapoihin liittyen heti alkuvuodesta 2015.
• Henkilöstöstrategiatyö jatkuu toimintaohjeiden kokoamisella, riskien kartoittamisella,
henkilöstöinfojen käynnistämisellä, työhyvinvointikortti-koulutuksilla työhyvinvointiryhmän
jäsenille, työhyvinvointikyselyn toteuttamisella henkilöstölle (jonka pohjalta luodaan
työhyvinvointia kehittävä prosessi).
• Viestinnän kehityskohteita ovat perusrakenteiden ja toimintaprosessien luominen yhtenäisen
brändin rakentamiseksi. Toimiva, yhtenäisen käsityksen pohjalta tehtävä luotaus ja
edunvalvonta vaativat vuorovaikutusalustojen ja toimintamallien rakentamisen. Myös
sisäisen viestinnän rakenteet vaativat kehittämistä; yhtenäisen brändin ja jäsenviestinnän
vahvistaminen edellyttävät nykyistä toimivampaa tiedonkulkua, yhteisestä päämäärästä
viestimistä sekä teknisen alustan sisäänajoa. Liiton toiminnasta ja sen tuloksista kertominen
edellyttää toimintojen viestinnän yhtenäisen suunnittelu- ja toteutuskäytännön luomista ja
sen pohjaksi toimintojen yhtenäistä arviointikäytäntöä.
Toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli
Muut huolet olivat mittakaavaltaan
toimintakulttuurimme kehittäminen niin, että
koko toimintaa lamaannuttavia. Ehkä
”yhdessä enemmän” toteutuisi toimintojen
keskeisimpänä haasteena Ratakadun
välisen vuoropuhelun lisääntyessä. Emme
toimitilan myynnin toteutuminen ja
päässet täysipainoisesti keskittymään
kesällä 2014 remontoituihin tiloihin
vuorovaikutukselliseen kehittämiseen, koska
muuttaminen. Kaikki ei mennyt
koko ajan muut huolet sitoivat voimavarojamme.
kivuttomasti, mutta selvisimme.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
29
9. Kehittyvää ja kehittävää
järjestötoimintaa
– MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON KEHITTÄMISTOIMINTA
Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliitossa keskityttiin toiminnan kehittämiseen. Teeman ”yhdessä
enemmän” mukaisesti toimintojen kehittämisen tavoitteena oli yhteistyön vahvistaminen. Tämä tarkoitti
käytännössä rakenteiden luomista yhteistä arviointikäytäntöä varten sekä toiminnan seurannan ja
arvioinnin tehostamista kussakin toiminnossa. Lisäksi vahvistettiin yhteistyötä eri toimintojen välillä mm.
toimintojen välisillä yhteisillä kehittämispäivillä sekä koko liiton yhteisillä kehittämispäivillä.
Toimintavuonna ei alkanut yhtään uutta kehittämishanketta. Seuraavalle toimintavuodelle tehtiin
osatoteuttajan roolissa kaksi ESR-hankehakemusta, yksi TEKES-hankehakemus ja yksi RAYhankehakemus. Kehittämistyötä tehtiin kahdessa jo alkaneessa RAY-hankkeessa, yhdessä päättyvässä
RAY-toiminnossa sekä yhteistyökumppanien kehittämishankkeissa aiesopimuksien tavoitteiden
mukaisesti pääasiassa hankkeiden ohjausryhmäedustuksena. Lisäksi oli kehittämiseen rakennettuja
yhteistyöverkostoja, joiden toimintaan osallistuttiin aktiivisesti.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointikäytäntöjen yhtenäistämiseksi rakennettiin liittoon
arviointiprosessi, jonka pohjalta käynnistettiin yhteinen arviointityöskentely toimintavuoden lopussa.
Mielenterveyden keskusliiton kehittämistoiminta rakentui 1) koko liiton yhteisistä
kehittämisprosesseista 2) kunkin toiminnon omista kehittämisprosesseista sekä eri toimintojen yhteisistä
kehittämisprosesseista 3) kehittämishanketoiminnasta 4) kehittämiseen liittyvistä yhteistyöverkostoista ja
työryhmistä sekä 5) liiton toiminnan arviointiprosessista.
Kehittämistoiminnan tavoitteet vuodelle 2014 ja tavoitteiden toteutuminen –
liiton kehittämisprosessit
Aitoon toiminnan kehittämiseen pyrkivän organisaation tulosten saavuttamisen edellytyksenä on kyky
kriittiseen ja rehelliseen kehittämisprosessien arvioimiseen ja tarkasteluun. Kun samanaikaisesti
käynnistetään useita merkittäviä kehittämisprosesseja, ei kokonaisuutena voida pelkästään onnistua.
Tämän takia jokaista liiton kehittämisprosessia on arvioitu myös niiden epäonnistumisten kautta. Tällöin
voidaan löytää relevantteja kehittämisen painopistealueita toiminnan suunnitteluun tulevaisuudessa sekä
oppia virheistä.
• Strategian kehittämisprosessi.
JJ Liiton strategia rakennettiin eri toiminnoista käsin, jolloin jokainen työntekijä pääsi vaikuttamaan
strategian muotoutumiseen. Strategia valmistui toukokuun liittokokoukseen ja se esiteltiin
henkilöstölle vasta syksyllä. Strategiatyötä selkiinnytettävä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
• Talouden tasapainottaminen.
JJ Liiton taloutta saatiin tervehdytettyä toimitila- ja henkilöstöratkaisuilla, mutta ei riittävästi. Talouden
tasapainottamista jatketaan eri keinoin vielä 2015 vuoden aikana.
• Toiminnot selkeiksi ja näkyviksi.
JJ Liiton eri toimintoja kehitettiin ja osaamista tarjottiin jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden
hyödynnettäväksi. Merkittävä tuki toimintojen selkiinnyttämiseen saatiin rahoittajayhteistyönä RAY:lta
(koulutukset, ”sparrauskäynti” liitossa keväällä). Tämä näkyi toimintojen hakemus- ja
30
raportointiosaamisen vahvistumisena sekä toimintojen selkiintymisenä. Toimintojen
selkiinnyttämiseksi on luotava kehittämistyölle rakenteita, jotka mahdollistavat prosessien ja
vastuiden suunnittelun.
• Jäsenyhdistysten tukeminen.
JJ Liitto tuki valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toimivia jäsenyhdistyksiään järjestämällä erilaisia
tapahtumia ja koulutuksia sekä myöntämällä toiminta-avustuksia. Yhdistykset kokivat liiton vuonna
2014 tarjoaman tuen erittäin tärkeäksi oman toiminnan jatkumisen ja kehittymisen kannalta. Erilaiset
tapahtumat ja koulutukset antoivat myös mahdollisuuden verkostoitua muiden yhdistystoimijoiden
kanssa. Vastaavanlaisia tapahtumia ja koulutuksia toivottiin järjestettävän jatkossa enemmän.
Jäsenyhdistysten kanssa toteutettiin tarpeen mukaan myös kuntoutumista tukevia kursseja sekä
infotilaisuuksia mielenterveyskuntoutujien etuuksiin ja oikeuksiin liittyen. Nämä koettiin hyvänä lisänä
jäsenyhdistysten perustoimintaan. Yhdistysten toimintaa tuettiin ja hyviä käytäntöjen levitettiin ja
osaamista siirrettiin yhdistyksiin. Jäsenyhdistysten tukemiseen on jatkossa luotava rakenteita.
• Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien tukeminen.
JJ Mielenterveyspotilaita ja -kuntoutujia sekä heidän läheisiään tuettiin erilaisin keinoin ja tavoittein.
Toiminta oli vaikuttavaa ja onnistui tavoittamaan niitä väliinputoajia, jotka eivät saa tarvitsemaansa
tukea olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. Toiminnan kehittämiseen on varattava resursseja.
• Asiantuntija- ja ihmisoikeusjärjestöksi profiloituminen.
JJ Liitto ajoi mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä oikeuksia sekä toi esiin
yhteiskunnassa olevia epäkohtia mielenterveyskuntoutujien tarinoiden kautta. Liitto pyrki
toiminnallaan vähentämään myös mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheisten
kokemaa stigmaa. Vaikuttamistyön tehostamiseksi on yhtenäistettävä Mielenterveyden keskusliiton
roolia ja tavoitteita.
Mielenterveyden keskusliitossa on selvä tarve sen yhteisten kehittämisprosessien johtamiseen,
suunnitteluun ja koordinoimiseen.
Toimintojen kehittämisprosessit. RAY:n avustuspäätösten mukaisesti toimintavuonna liiton kaikissa
toiminnoissa keskityttiin toimintojen kehittämiseen toimintoja selkiinnyttämällä (lukuun ottamatta
jäsenyhdistystoimintaa).
Eri toiminnoissa kehittämistyötä tehtiin kehittämispäivillä, palavereissa ja erillisissä kehittämis­
prosesseissa, joilla oli omat vastuuhenkilöt. Sopeutumisvalmennus ja Työ- ja koulutusvalmennus pitivät
lähes kaikki toimintavuoden kehittämispäivänsä yhteistyössä vahvistaakseen osaamisen jakamista,
yhteisten käytänteiden luomista ja toistensa työhön tutustumista.
Sopeutumisvalmennuksessa saatiin 2013 alkanut arviointimallin kehittämistyö päätökseen.
Sopeutumisvalmennuksessa kehitettiin myös uusia toimintamuotoja, kuten luontoliikuntapainotteisia
kursseja. Työ- ja koulutusvalmennuksessa yhdistettiin ja yhdenmukaistettiin kurssitarjontaa ja kehitettiin
niiden sisältöjä.
Neuvonta – ja ohjauspalveluiden kehittämistyö painottui toiminnan seuranta- ja arviointimallien
luomiseen ja tilastoinnin yhtenäistämiseen. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa
kyselyn avulla.
Jäsenyhdistystoimintaa kehitettiin yhdistystoiminnan strategialla yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa.
Mielenterveyden keskusliitossa on tarve yksittäisten toimintojen yhdenmukaisten kehittämisprosessien
luomiseen sekä yhteistyössä tapahtuvan kehittämisen rakenteelliseen mahdollistamiseen. Jatkossa
varmistettava myös uusien toimintamallien kehittämisen ja yhteistyön rakentamisen mahdollistuminen.
Kehittämishanketoiminta
Liiton toimintaa kehitettiin 1) omilla kehittämishankkeilla, 2) yhteistyössä toteutetuilla hankkeilla, 3)
yhteistyössä muiden toimijoiden kehittämishankkeissa sekä 4) hakemalla uusia hankkeita. Lisäksi oli yksi
kehittämiseen liittyvä ak-avusteinen toiminta, joka lakkautettiin toimintavuonna.
31
Kokemusarviointi. AK-avusteinen Kokemusarviointitoiminta lakkautettiin toimintavuonna. Toiminnan
tavoitteena oli tuottaa kokemusperäisiä ja käyttäjälähtöisiä arviointivälineitä mielenterveys- ja
päihdepalveluiden laadun kehittämiseksi. Toiminnan tavoitteiden saavuttamista tuettiin käsikirjan,
raporttien, seminaarien, verkostokirjeen, yhteistyöhankkeiden ja palveluntuottajien toimenpiteiden myötä
ja tuloksien saavuttamista seurattiin mm. seurantakyselyillä ja vuoropuheluna palveluntuottajien kanssa.
Toiminto lakkautettiin loppuvuodesta 2014. Tätä ennen kokemusarviointi saatiin juurrutettu mm. päihde- ja
mielenterveysjärjestöjen yhteiseen tutkimushankeohjelmaan.
Lasinen Lapsuus. Mielenterveyden keskusliitto oli mukana Lasinen lapsuus, Sirpaleinen mielihankkeessa. Hanketta koordinoi A-Klinikkasäätiö ja mukana toteuttamassa on Mielenterveyden
keskusliiton lisäksi Suomen Mielenterveysseura. Hankkeen kohderyhmää ovat nuoret ja perheellistymisen
alkuvaiheita elävät nuoret aikuiset, jotka ovat kärsineet omien vanhempiensa päihteidenkäytöstä
lapsuudessaan. Hankkeen tavoitteena on tästä johtuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja
mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Toimintavuonna järjestettiin tämän tavoitteen
saavuttamiseksi ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä perheellistyville nuorille aikuisille, joissa
pyrittiin tukemaan osallistujien vanhemmuutta, auttaa heitä tunnistamaan sekä vahvuuksiaan että
haasteitaan ja sitä kautta hyödyntämään paremmin omia voimavarojaan. Ryhmissä oli yhteensä
41 osallistujaa.
Työtä kohti! – voimavarat käyttöön. Toimintavuonna oli liitossa ammatillisen kuntoutumisen
tukemiseksi kehitettyjen voimavaravalmennus-kurssien erillinen juurruttamishanke. Hankkeen tavoitteena
oli levittää pääkaupunkiseudulla kehitettyä valmennuskurssimallia valtakunnalliseksi vertaisosaamista
hyödyntämällä ja yhteistyömalleja sekä –verkostoja rakentamalla. Toimintavuosi oli 2013 vuonna alkaneen
hankkeen viimeinen virallinen toimintavuosi ja toimintaa järjestettiin Oulun, Kuopion, Tampereen ja
Turun alueilla yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteensä kursseja järjestettiin 48, joissa osallistujia oli
480.
Toiminnan tuloksena kaikki kurssit järjestettiin yhteistyössä liiton jäsenyhdistysten, muiden kolmannen
sektorin toimijoiden sekä julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa. Jokaisella kurssilla oli
kuntoutujien lisäksi mukana yhteistyökumppanin työntekijä, joka sai voimavaravalmennusmallin oman
organisaationsa toimintaan liitettäväksi. Juurtuminen varmistettiin yhteistyötapaamisilla ja neuvonnalla
kurssin järjestämisen jälkeen. Yhteistyökumppaneilta tulleen palautteen mukaan toiminta on ollut hyvin
suunniteltua ja malli helposti omaksuttavissa.
Jokaisella kurssilla oli mukana myös vertaisohjaaja keskusliiton jäsenyhdistyksestä, joka levitti
mallia oman jäsenyhdistyksensä toimintaan. Tämän tueksi järjestettiin hankkeessa vertaisohjaaja­
koulutuksia.
Hankeyhteistyö muiden toimijoiden hankkeissa. Kehittämistyötä tehtiin toimintavuonna myös
useissa yhteistyökumppaneiden hankkeissa lähinnä hankkeiden ohjausryhmissä. Hankeyhteistyöhön
liittyvät työryhmät liitteessä VI.
Hankehakemustoiminta. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliitto ei tehnyt yhtään uutta omaa
hankehakemusta, mutta oli osatoteuttajan roolissa kahdessa ESR-hankehakemuksen työstämisessä;
Osuuskuntatoimintamallin kehittäminen, jota koordinoi Kiipulasäätiö, sekä Harppausvalmennusmallin
kehittäminen, jota koordinoi DIAK. Lisäksi liitto haki yhdessä muiden päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
kanssa järjestölähtöistä tutkimushanketta RAY:lta ja Laurea ammattikorkeakoulun sekä Aalto yliopiston
kanssa ohjausryhmätyöskentelynä yhteistä palveluekosysteemien tutkimus- ja kehittämishanketta
TEKES:ltä.
Kehittämishanketoiminnan toteuttamiseen on varattava jatkossa resursseja sekä luotava rakenteita.
Kehittämiseen liittyvät työryhmäedustukset
Toimintavuonna yhteistyökumppaneiden ja uusien verkostojen määrä kasvoi. Kehittämiseen liittyviin
työryhmiin osallistuvat kaikkia liiton työntekijät oman asiantuntemuksensa mukaisesti.
Kehittämisyhteistyöhön liittyvät työryhmäedustukset liitteessä VI.
32
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointiprosessi
Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliitossa käynnistettiin vuoden teeman mukaisesti koko liiton
yhteinen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvä prosessi yhteistyönä eri toimintojen
kesken. Prosessin rakentamista varten perustettiin työryhmä, joka esitteli prosessin johtoryhmälle
loppuvuodesta. Toiminnanjohtaja esitteli sen myös liiton hallitukselle. Toiminnan suunnittelun ja arvioinnin
tueksi rakennettiin arvioinnin vuosikello järjestötoiminnan toimintaperiaatteiden pohjalta.
Arviointiprosessi käynnistettiin toimintakertomuksen työstämisellä toimintokohtaisesti ja jatkettiin koko
liiton yhteisenä arviointityöpajana. Jatkossa toimintaa myös suunnitellaan yhdessä.
Arviointiprosessi; toimintojen ja koko liiton yhteinen arviointityöpaja. Tulosten ja vaikutusten
arviointi perustuu liiton työntekijöiden itsearviointiin, joka toteutettiin toimintalohkoittain PATAitsearviointimatriisin avulla henkilöstöpäivien yhteydessä tammikuussa 2015. Taustamateriaalina
itsearvioinnille toimi toimintalohkojen omat seuranta- ja arviointiaineistot. Eri toimintojen arviointien
pohjalta työstettiin yhdessä toiminnan suunnittelua ohjaavat painopistealueet seuraavalle
toimintavuodelle. Samalla vahvistettiin liiton eri toimintojen keskinäistä tietoa toistensa toiminnoista.
PATA-arviointimatriisin pohjalta nousivat esiin seuraavat kehittämistarpeet:
- vastuiden selkiyttäminen
- yhteinen suunnittelu ja tavoitteiden asettelu
- yhteinen kehittäminen
- aktiivinen ja tehokas sisäinen viestintä
- yhteistyön vahvistaminen liiton sisällä
- kolmen asiantuntijuuden toteutumisen vahvistaminen
- jäsenyhdistysten tukeminen
Kehittämispainopistealueet tulevaisuudessa
1. Yhtenäinen viestintä ja toimintojen koordinointi
2. Kolmen asiantuntijuuden kehittäminen
Toimintavuoden syksyllä käynnistettiin arviointikulttuurimme rakentaminen. Tämän
vuosikertomuksen tiedot on kerätty hartiavoimin, koska arviointijärjestelmämme tuotos on
havaittavissa vasta ensi vuonna. Tästä vuosikertomuksesta minulle on erityisesti jäänyt
mieleen; olemme tavoittaneet n. 47 000 ihmistä. Miten paljon olemmekaan tehneet ja miten
näkymättömäksi se on jäänyt. Kuluvan vuoden tehtävä on rakentaa arvokasta työtämme
näkyväksi. Että ei tarvitsisi kysyä mitä me teemme ja miksi.
OLAVI SYDÄNMAALAKKA
33
LIITE I
Mielenterveyden keskusliiton eri toimintolohkot
Toiminto
Toiminnon tarkoitus
Toiminnon resurssit (htv/€)
Toimintapaikka/-paikat
Varsinainen toiminta
(Y)
Yleisavustuksena liiton
toiminta, (kansalais­
järjestötoiminta)
12,4
1370,4
Helsinki, Kuopio, Turku
Sopeutumis­
valmennus (AK4,
Lasinen Lapsuus)
Sopeutumisvalmennus ja
kuntoutuskurssitoiminta,
(toimintakyvyn edistäminen)
8,0
888,2
Helsinki, Jyväskylä,
Kuopio, Rovaniemi
Jäsenyhdistysten
tukeminen (AK6)
Jäsenyhdistystoiminta,
(kansalaisjärjestötoiminta)
0,0
189,4
Helsinki
Työ- ja koulutus­
valmennus
(AK 12, C56)
Mielenterveyskuntoutujien
ammatillisen kuntoutumisen
tukeminen, (tiedotus,
neuvonta ja koulutus) sekä
Mielenterveyskuntoutujien
ammatillisen kuntoutumisen
tukemiseen kehitetyn
voimavaravalmennustoimintamallin valta­
kunnallinen juurruttaminen –
Työtä Kohti 2012–2014,
(toimintakyvyn edistäminen)
6,3
437,5
Helsinki, Kuopio, Lahti,
Kokemusarviointi
(AK 18)
Kokemusasiantuntemuksen
ja-arvioinnin vakiinnuttamiseen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä,
(erityisryhmien asuminen)
2,6
158,6
Helsinki
Neuvontapalvelut
(AK 19, Turvaset)
Neuvontapalvelut, (tiedotus,
neuvonta, koulutus)
13,8
809,8
Helsinki, Jyväskylä,
Kuopio, Rovaniemi, Turku
1,0
113,7
Jyväskylä, Tampere
44,1
3967,6
Oulu, Turku
Kulttuuri- ja liikuntatoiminta (OKM)
34
LIITE II
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston
uusi ja vanha jäsenluettelo
18.5.2014 valittu liittovaltuusto
Liittovaltuusto 2011–2014
Ahola-Laurila Sirpa, Oulu
Dündar-Järvinen Aila, Tampere
Daavitsainen vpj. Pirkko, Kuopio
Ernsten Anne Maria, Espoo
Haataja Jari, Haapamäki
Frankenhaeuser Beata, Kirkkonummi
Hanhela Martti, Iisalmi
Husso Asko, Jyväskylä
Husso Asko, Jyväskylä
Hyttinen Tiina, Joensuu
Hyttinen Tiina, Joensuu
Juuri Mervi, Helsinki
Juntunen Sami, Helsinki
Kemppainen Ritva Annikki, Espoo
Juuri Mervi, Helsinki
Keskivaara Rosa-Maria, Helsinki
Kemppainen Ritva, Espoo
Knuutinen Arja, Turku
Keskivaara Rosa-Maria, Helsinki
Komulainen Paavo, Kajaani
Komulainen Paavo, Kajaani
Korpela Aila, Miehikkälä
Kosonen Kimmo, Lappeenranta
Kosonen Kimmo, Lappeenranta
Kähkönen Heikki, Myllykoski
Kähkönen Heikki, Myllykoski
Leppälä Minna, Suolahti
Mustonen Erkki, Ivalo
Mustonen Erkki, Ivalo
Niskanen Hilkka, Mikkeli
Niskanen Hilkka, Mikkeli
Nurmi Kari, Vantaa
Nordfors Luca, Rauma
Paasonen Henna, Heinola
Poutiainen Matti, Tuusniemi
Poutiainen Matti Antero, Kaavi
Puusaari Sanna, Mikkeli
Raitanen Leena, Suolahti
Raatikainen pj. Tarmo, Kuusamo
Rasmus Seppo, Kalajoki
Rasmus Seppo, Kalajoki
Rautio Marita, Maksniemi
Rouhiainen Seija, Nuutilanmäki
Tick Mimmi, Mikkeli
Sundman Seppo, Åminnefors
Vehkaoja Marjatta Ilona, Vaasa
Tick Mimmi, Mikkeli
Virnes-Torvinen Maritta, Raahe
Tilli Raimo, Kuopio
Virta-Räikkönen Mari Johanna, Viitasaari
Virnes-Torvinen Maritta, Raahe
Virta-Räikkönen Johanna, Viitasaari
35
LIITE III
Mielenterveyden keskusliiton hallituksen uusi ja vanha
jäsenluettelo
Uusi hallitus
Vanha hallitus
Puheenjohtaja: Kari Tolvanen, Helsinki
Puheenjohtaja: Pekka Sauri, Helsinki
Varapuheenjohtaja: Jyrki Nieminen, Tampere
Varapuheenjohtaja: Jyrki Nieminen, Tampere
Jäsenet:
Jäsenet:
Mirva Heino, Ahlainen
Pirkko Daavitsainen, Kuopio
Heidi Järvinen, Hyvinkää
Heidi Järvinen, Hyvinkää
Markus Lustig, Vantaa
Mika Kasurinen, Joensuu
Ilkka Malinen, Kuusamo
Marika Kemppainen, Tampere
Esa Nordling, Tampere
Jukka Kärkkäinen, Turku
Satu Ojala, Helsinki
Kari Lyytikäinen, Jyväskylä
Merja Saksanen, Vantaa
Ilkka Malinen, Kuusamo
Työvaliokunta ei kokoontunut. Siihen kuuluivat Pekka Sauri,
Jyrki Nieminen, Ilkka Malinen ja Marjatta Vehkaoja.
36
LIITE IV
Mielenterveyden keskusliiton hallituksen työryhmät
Työryhmä
Puheenjohtaja ja sihteeri
Työryhmän jäsenet
Ansiomerkkitoimikunta
Asko Husso
Matti Poutiainen
Kari Lyytikäinen
Silja Lepistö
Järjestötyöryhmä
Kari Lyytikäinen
Maritta Virnes-Torvinen
Ritva Kemppainen
Johanna Virta-Räikkönen
Anneli Murtovaara
Hannu Koskinen
Kansainvälinen työryhmä
Pekka Sauri
Marjatta Vehkaoja
Aila Dündar-Järvinen
Leena Turunen
Marja Tiittanen
Liikuntatyöryhmä
Mika Kasurinen
Asko Husso
Paavo Komulainen
Heikki Kähkönen
Tuula Kaunisto
Ritva Valjakka
Jyrki Nieminen
Aino Hokkanen
Kulttuurityöryhmä
Heidi Järvinen
Hilkka Niskanen
Rosa-Maria Keskivaara
Leena Raitanen
Jorma Heikkinen
Kati Vallius
Wille Härkönen
Nuorten aikuisten työryhmä
Heidi Järvinen
Mimmi Hämäläinen
Aila Korpela
Henna Paasonen
Mirkka Mäkelä
Eija Soininsaari
Henri Rinkinen
Omaisten ja läheisten työryhmä
Aila Dündar-Järvinen
Tarja Tikkanen
Tasa-arvotyöryhmä
Pirkko Daavitsainen
Helena Koskelo-Suomi
Kuntoutumisen työryhmä
Jukka Kärkkäinen
Tiina Hänninen (kuollut 1/14)
Jorma Leppänen (kuollut 12/14)
Henna Paasonen
Heidi Järvinen
Pasi Kekäläinen
Luca Nordfors
Kimmo Kosonen
Pirkko Daavitsainen
Mika Kasurinen
Jukka Riikonen
Pirjo Konttinen
Maj-Britt Sundqvist
Tiina Johansson
Vaikuttamistoiminnan ja
Johanna Virta-Räikkönen
Marita Rautio
Erkki Mustonen
Sanna Hyry
Raimo Ruttonen
Ulla Vuotilainen
Merja Karinen
Marika Kemppainen
Leena Raitanen
Mervi Juuri
Ilkka Malinen
Mikko Rinta-Paavola
ihmisoikeuksien työryhmä
37
LIITE V
Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset
Maakunta
Yhdistys
Perustettu
Satakunta
Pirkanmaa
Lappi
Pohjois-Karjala
Uusimaa
Uusimaa
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Keski-Suomi
Satakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Kanta-Häme
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Pirkanmaa
Etelä-Karjala
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Kymenlaakso
Pohjois-Savo
Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Uusimaa
Pohjois-Savo
Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Uusimaa
Uusimaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Uusimaa
Lappi
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Pohjois-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Uusimaa
Pirkanmaa
Ala-Satakunnan Mielenterveysyhdistys ry
Asukasyhdistys Neljäs Avain ry
Balanssi ry
Enon Mielenterveysyhdistys Säihke ry
Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry
Etelän-SYLI ry
Etelä-Pirkanmaan mielenterveysyhdistys Tuike ry
Haminan Mielenterveysyhdistys Hami ry
Hankasalmen Tuikku ry
Harjavallan s. mty Yhdessä ry
Haukiputaan Yhdessä Yhdistys ry
Heinäveden Mielenterveysyhdistys ry
Hyrynsalmen Mielen Tuki ry
Hyvän mielen talo ry
Hämeenkyrön Sarastus ry
Hämi ry
Iin Seudun Jata ry
Iisalmen Mielenterveystuki ry
Ikaalisten Mielihyvä ry
Imatran Mielenterveys ry
Itäinen Tiimi ry
Itä-Suomen Syli ry
Jokilaaksojen Tiimi ry
Joutsenon Mielenterveys Jomi ry
Juankosken Soihtu ry
Juuan Mielenterveysyhdistys Mielekäs ry
Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet ry
Kaavin MIE-TE ry
Kajaanin Hyvä Mieli ry
Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry
Kangasalan Mielenterveysyhdistys Kipinä ry
Karkkilan mielenterveysyhdisty Mielekkäät ry
Keiteleen Mielenterveysyhdistys Kelu ry
Keski-Pohjanmaan Kokemustutkijat ry
Keski-Pohjanmaan Mielenterveysyhdistys Varaventtiili ry
Keski-Savon Hoivakehitys ry
Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry
Kirkkonummen Seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry
Kiteen Mielenterveysyhdistys Pilke ry
Kiuruveden Varapäre ry
Kohti Valoa ry
KoKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry
Kolarin Koheltajat ry
Kontiolahden Mielenterveysyhdistys Porina ry
Kuopion Mielenterveystuki ry
Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry
Laitilan Seudun Mty LaitSeMiele ry
Lakeuden Loimu ry
Lappeenrannan Seudun Mielenterveysyhdistys ry
Leikkiväki ry
Lempäälän seudun Valotuikut ry
23.11.1998
25.10.2005
1.1.1986
15.5.1997
1.1.1985
38
11.1.2012
31.1.1983
16.10.1996
1.1.1985
1.11.1996
20.11.1997
2.10.1997
1.1.1989
21.5.1997
15.11.1993
22.11.1996
31.12.1968
1.1.1999
1.10.1972
20.4.2001
13.4.2000
1.1.1970
1.3.2002
27.1.1992
26.1.2011
28.3.1996
1.9.1988
12.11.2009
6.2.2008
17.4.1996
15.1.2009
20.5.1989
18.5.1999
17.2.1983
1.1.1999
1.10.1994
19.9.1985
15.11.2013
28.6.2012
27.4.2007
2.9.1997
1.12.1970
15.12.1976
15.5.2001
26.2.1973
1.1.2003
13.12.2001
Jäsenmäärä
31.12.2014
50
28
291
34
422
211
0
51
57
27
13
15
13
773
58
107
34
208
111
126
15
56
6
87
54
46
35
18
110
125
155
19
30
8
118
20
65
65
49
93
0
147
21
17
175
262
88
4
52
28
40
Maakunta
Yhdistys
Perustettu
Pohjois-Savo
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomi
Uusimaa
Kymenlaakso
Uusimaa
Kainuu
Keski-Suomi
Uusimaa
Lappi
Uusimaa
Pohjois-Karjala
Uusimaa
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kymenlaakso
Kanta-Häme
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Uusimaa
Pirkanmaa
Uusimaa
Etelä-Savo
Uusimaa
Uusimaa
Pohjois-Savo
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Pohjois-Savo
Lappi
Pohjois-Karjala
Kainuu
Varsinais-Suomi
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Pirkanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Kymenlaakso
Pohjois-Pohjanmaa
Uusimaa
Satakunta
Uusimaa
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Kainuu
Pohjois-Pohjanmaa
Leppävirran MT-TUKI ry
Loimaan seudun mty Savikki ry
Lounais-Suomen SYLI ry
Luova Hulluus ry
Miehikkälän mielenterveysyhdistys ry
Mielentaide ry
Mielenterveyden Ystävät ry
Mielenterveysyhdistys Ankkuri ry
Mielenterveysyhdistys Etappi ry
Mielenterveysyhdistys Hippuset ry
Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry
Mielenterveysyhdistys ILO ry
Mielenterveysyhdistys Kaippari ry
Mielenterveysyhdistys Kello ry
Mielenterveysyhdistys Kurun Silmu ry
Mielenterveysyhdistys Kynkkä ry
Mielenterveysyhdistys Merituuli ry
Mielenterveysyhdistys Mielikki ry
Mielenterveysyhdistys Neilikka ry
Mielenterveysyhdistys Salmi ry
Mielenterveysyhdistys Sieppo ry
Mielenterveysyhdistys Vernetti ry
Mielenvireys ry
Mieli Maasta ry
Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry
Mäntsälän mielenterveysyhdistys Kasvu ry
Mäntyharjun mielenterveystyön Tuki ry
Narsistien uhrien tuki ry
Neuropsykologinen mielenterveysyhdistys Nepsy ry
Nilsiän Virkistys ry
Nivalan Mielenterveysyhdistys Lyhty ry
Nokian mielenterveysyhdistys Miete ry
Nuori Mieli ry
Nuuskakairan mielenterveysyhdistys ry
Outokummun Mielenterveysyhdistys Välke ry
Paltamon Mielenterveysyhdistys Leppäkertut ry
Palveluyhdistys Kaseva ry
Paniikkihäiriöyhdistys ry
Parikkalan seudun mielenterveysyhdistys ry
Parkanon seudun mielenterveysyhdistys Toivo ry
Pelastakaa perheet ry
Pertunmaan Mielenterveysyhdistys ry
Pielaveden Miete ry
Pietarsaaren Seudun Mty Ystävät ry
Pohjanmaan Kuusistokoti ry
Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry
Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry
Pohjois-Kymen mty Pohjatuuli ry
Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry
Pollesta Potkua ry
Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry
Porvoon seudun mielenterveysyhdistys ry
Psykososiaalinen ryhmä Symppis ry
Pudasjärven Kajastus ry
Punkalaitumen mielenterveysyhdistys ry
Puolangan Miete ry
Pyhäjokialueen mielenterveysyhdistys Käsikkäin ry
39
26.10.1990
4.6.2001
31.3.1993
8.5.1991
1.1.1997
29.5.2005
1.11.1989
1.11.2011
1.5.2001
16.6.1995
10.10.1971
14.1.1998
10.1.1994
11.1.1973
23.1.2003
15.1.1991
14.4.1972
5.5.1993
1.1.1969
1.1.1974
16.4.1985
1.1.2005
1.1.1970
30.8.1996
25.3.1991
21.10.1996
23.1.1973
1.8.2004
11.9.2012
28.2.1992
20.10.1998
12.12.2006
24.5.2005
4.3.1999
28.4.1992
18.11.1994
1.1.1992
16.3.1991
7.5.1978
1.1.1997
15.1.2014
29.10.2001
6.5.2005
26.5.1999
23.5.1994
15.2.1999
1.1.1971
1.1.1969
17.5.2008
9.9.2007
1.1.1971
30.1.1990
27.5.1992
9.5.1994
16.2.2006
5.2.1990
Jäsenmäärä
31.12.2014
83
88
107
39
193
50
61
42
9
21
186
41
152
149
57
77
116
171
2
67
31
82
184
463
60
62
50
727
31
33
37
76
9
64
56
35
59
141
54
99
7
18
45
32
29
49
330
84
57
93
443
84
15
82
3
26
59
Maakunta
Yhdistys
Perustettu
Pohjois-Pohjanmaa
Päijät-Häme
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
Satakunta
Etelä-Karjala
Pohjois-Savo
Kanta-Häme
Etelä-Savo
Etelä-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Kymenlaakso
Pohjois-Savo
Kainuu
Uusimaa
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Uusimaa
Lappi
Uusimaa
Lappi
Satakunta
Uusimaa
Uusimaa
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomi
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Kymenlaakso
Pohjois-Savo
Uusimaa
Pohjanmaa
Pohjanmaa
Pirkanmaa
Uusimaa
Pohjois-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Etelä-Savo
Pirkanmaa
Kainuu
Pirkanmaa
Lappi
Pohjois-Karjala
Pirkanmaa
Uusimaa
Keski-Suomi
Yhteensä
Pyhäjärven Nativa ry
Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki MIETE ry
Raahen Psyyke ry
Ranuan Mielenterveysyhdistys Kalakaani ry
Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry
RAUTANEN ry
Rautavaaran Mielenterveysyhdistys Kipari ry
Riihimäen mielenterveysyhdistys ry
Ristiinan mielenterveysyhdisty Risla ry
Savolaiset Selviytyjät ry
Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistys SAMY ry
Siikalatvan mty Suopursut ry
Siilinjärven Virkistys ry
Siput ry
Sonkajärven Mielenterveyskerho ry
Sotkamon Mielenterveyden tuki ry
Suomen Moniääniset ry
Suomen naisten mielenterveysyhdistys ry
Suomen skitsofreniayhdistys ry
Surunauha ry
Säpikäs ry
Terve Mieli ry
Tornionseudun mielenterveysyhdistys ry
Tukiranka ry
Tukiyhdistys Esko ry
Tukiyhdistys Karvinen ry
Tukiyhdistys Majakka ry
Turun Mielenterveysyhdistys Itu ry
Turun seudun Mty MUUTOS ry
TURVALINKKI ry
Tuupovaaran Mielenterveysyhdis Kajastus ry
Tuuppari-Virolahden Mielenterveyden Tuki ry
Tuusniemen Mielenterveysyhdistys Tuikku ry
Tuusulan seudun mty Tuumi ry
Vaasan Mielenterveystoiminnan Tuki ry
Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys
Vammalan seudun mielenterveysyhdistys Voimia ry
Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry
Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry
Varpaisjärven mielenterveysyhdistys Syke ry
Vertaistuki Agora ry
Viisiokuntien mielenterveysyhdsitys ry
Viitasaaren mielenterveysyhdistys Muikku ry
VIRIKE ry
Virtain Mielenterveysyhdistys ry
Vuolijoen Hyminä ry
Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry
Yhdessä ry
Ylä-Karjalan mielenterveysyhdistys ry
Ylöjärven mielenterveysyhdistys Tammi ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Ääneseudun Ilona ry
160
Kannatusjäsen
Henkilö
Yhteisö
22.12.1996
1.1.1973
16.12.1986
11.10.1999
7.9.1988
28.2.1995
11.11.2002
10.12.1985
24.1.1996
16.9.1993
5.3.1983
25.8.2004
8.11.1985
12.9.2001
4.7.1972
11.12.1991
27.1.1996
1.1.2004
23.11.2010
1.1.1997
11.10.1992
22.11.1993
22.11.1983
27.10.1999
27.6.1998
26.4.1996
1.1.1971
1.1.1984
1.1.2000
1.1.1994
30.9.1994
8.12.1998
6.8.1991
1.1.1991
5.2.1998
1.1.1987
1.1.1983
1.1.1986
1.1.1978
1.1.1994
22.9.1999
29.11.2013
15.5.2000
2.9.1983
12.12.1983
3.2.1999
23.10.2004
25.10.1980
22.10.1985
13.5.2003
26.8.1998
5.11.1980
Jäsenmäärä
31.12.2014
53
475
389
110
259
36
42
146
73
102
107
53
98
58
53
104
163
3
54
286
104
72
71
25
1
365
560
339
2
15
18
68
33
145
52
34
178
323
123
32
186
48
45
352
74
25
126
202
73
28
351
294
17185
10
2
40
LIITE VI
Mielenterveyden keskusliiton yhteistyöryhmät ja -verkostot
1. Vaikuttamistoimintaan liittyvät työryhmät ja verkostot
Liiton vaikuttamistyöhön kuuluvat useat työryhmä- ja verkostoedustukset, joissa työskennellään yhdessä
muiden toimijoiden kanssa vaikuttamistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahot
muodostuvat perinteisesti muiden vammaisjärjestöjen edustajista, mutta myös laajemmin muista
kolmannen sektorin toimijoista, julkisen palvelujärjestelmän toimijoista sekä päättäjätahoista. Yhteistyö on
kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä.
Yhteistyökumppanit, joiden hallinnossa ollaan mukana:
A-klinikkasäätiö, hallitus, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920)
Aspa Palvelut Oy, hallitus, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920)
Aspa-säätiö, hallitus, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920)
EANP-Fin, Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto, hallitus Merja Karinen
(merja.karinen@mtkl.fi, puh. 050 561 7416)
Julia Mannisen säätiö, hoitokunnan jäsen Annika Harsu (annika.harsu@mtkl.fi, puh. 050 432 9527)
Kiipula, johtokunta, Karoliina Ahonen (karoliina.ahonen@mtkl.fi, puh. 040 455 2677)
KRIS Etelä-Suomi, hallituksen puheenjohtaja, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi,
puh. 050 363 9920)
Lilinkotisäätiö, Merja Karinen (merja.karinen@mtkl.fi, puh. 050 561 7416) varalla Pirkko Jantunen
(pirkko.jantunen@mtkl.fi, puh. 040 513 6213)
Naantalin Karvetin Klubitalo ry, hallitus, Pirjo Metsäranta (pirjo.metsaranta@mtkl.fi, puh. 040 562 4773)
varalla Milla Ristolainen (milla.ristolainen@mtkl.fi, puh. 040 450 6884)
Raina-säätiö, hallintoneuvosto, Pirjo Metsäranta (pirjo.metsaranta@mtkl.fi, puh. 040 562 4773)
Rovaniemen klubitalo Roihula, johtoryhmä, Tarja Löf (tarja.lof@mtkl.fi, puh. 0400 500 288)
Soveli ry , hallitus, varajäsen Henri Rinkinen (henri.rinkinen@mtkl.fi, puh. 0500 844 576)
Suomen Aivot ry, hallitus, Jyrki Rinta-Jouppi (jyrki.rinta-jouppi@mtkl.fi, puh. 046 850 7587)
Vates-säätiö, johtokunta, Karoliina Ahonen (karoliina.ahonen@mtkl.fi, puh. 040 455 2677)
Vaikuttamistyö:
Ahkeruusrahatyöryhmä (RAY)
Aikakauslehtien liitto
Apu Terveys toimitusneuvosto
Ehyt
Kuluttajaparlamentti
Mielenterveyspooli
Oikeus oppimiseen neuvottelukunta
OKM/ Mielenterveysalan liikunnan kehittämissuositukset
Oulun seudun mielenterveys- ja päihdeneuvosto
SADe sote -ohjelman Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden klusteriryhmä
Soste
SoveLi ry
STM:n itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevan lainsäädännön valmistelutyöryhmä
STM:n itsemääräämisoikeustyöryhmän toimeenpano-ohjelmaa valmisteleva työryhmä
STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelma
41
STM:n sosiaalihuoltolain uudistamista koskeva taustaryhmä
Suomalaisen työn liitto
Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen Potilasjaoksen asiantuntijaryhmä
Tahdonvastaisten toimenpiteiden vähentäminen –työryhmä (Kuopion yliopistollinen sairaala)
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pakon käytön vähentämistä ja potilasturvallisuuden lisäämistä selvittävä
työryhmä ja sen pohjoismaalainen verkosto
Valo ry
Vammaisfoorumi
Vammaisfoorumin työllisyysryhmä
Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto
VF:n vammaispalvelulain uudistamista käsittelevä taustatyöryhmä
Kansainvälinen vaikuttamistyö:
VF:n sosiaalihuoltolain uudistusta seuraava työryhmä
Mental Health Europe
VNY Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyö
NFSMH, Nordisk Förening för Social
och Mental Hälsa
2. Kehittämistyöhön liittyvät työryhmät ja verkostot
Toimintavuonna yhteistyökumppaneiden ja uusien verkostojen määrä kasvoi. Toiminnan kehittämiseen
liittyviin työryhmiin osallistuvat kaikki liiton työntekijät oman asiantuntemuksensa mukaisesti.
Kehittämiseen liittyvää yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden projekteissa sekä kansallisissa ja
kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja työryhmissä.
Projektiyhteistyö
A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus – Sirpaleinen mieli -projekti
A-klinikkasäätiö, Nuortenlinkki
Aalto Yliopisto, Morfeus ­hanke
ASPA, Silta työhön -hanke
ASPA, Tandem-hanke
ASPA, Turvallisuuden taitajat -projekti
ASPA, Työ-tie osallisuuteen-hanke
ASPA, Asiakkaan äänellä/Vertaisarviointi
Epilepsialiitto, Työtä tekijöille -projekti
Helsingin Diakoniaopisto, Mukana laajennetussa työyhteisössä ­hanke
Helsingin Diakonissalaitos, VAMOS Turku ­hanke
Hyvän mielen talo ry, Mielipaletti-projekti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pelaten terveeks? -hanke
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke
Lihastautiliitto, Duuni-mentori
Myllyhoitoyhdistys, Ruoka ja riippuvuus ­hanke
Nuorisoasuntoliitto ry, Nuorten asunnottomuuden ehkäisy -hanke
Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille – PPPR-hanke/Länsi-Suomi (Kaste)
Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry, Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto p
­ rojekti
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hyvällä Mielellä Vedessä h
­ anke
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Green care Etelä-Suomen hanke
Validian/Invalidiliiton asumispalvelut, EPA-projekti
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Mielenterveystalo-hanke
42
Kehittämisyhteistyö:
Demos Helsinki
EAPN-Fin, Köyhyys- ja terveystyöryhmä
Kelan vammaisasiakasraati
Kokemusasiantuntijuuden kehittämisverkosto (MIEPÄ)
Kuka kuuntelee köyhää v­ erkosto
Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelma
Kuopion mielenterveyden edistämisverkosto (MIDAS)
Kupittaan foorumi, Turun psykiatrian ja järjestöjen yhteinen yhteistyöverkosto
Kyvyt käyttöön -työhönvalmennuksen kehittämisryhmä (VATES)
Lapin sairaanhoitopiirin potilas- ja omaisneuvosto
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Mielen aske 2012–2015 (Ympäristöministeriö)
Mielenterveystoimijoiden verkosto (Jyväskylä)
MIDAS Mikkelin seudun mielenterveystoimijat, Kuopio
MPNET – Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyöverkosto/puheenjohtaja
NUORET-verkosto
Omaisfoorumi, Hyvän mielen talo
Osaamis- ja palvelukeskus Majakka (Kuopio)
Pohjois-Savon kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyöryhmä (POTKA)
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän mielenterveystyön neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun Neuvontaverkosto
Sopeutumisvalmennuksen kehittämistyöryhmä (RAY)
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
SOSTE:n alueverkostot
Toimiva arki ja saavutettava ympäristö –tutkimusryhmä (Turun ammattikorkeakoulu)
Täydentävien opintojen keskuksen Ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen ohjausryhmä
(Oulun yliopisto)
Vammaisjärjestöjen Nuorisoyhteistyöverkosto (VNY ry)
Vanhustyön järjestöjen Vahva-verkosto
Välityömarkkinoiden kehittämisryhmä (VATES)
YTY:n kansanterveyden neuvottelutyöryhmä, järjestöjen sosiaaliturvaopastyöryhmä
Kansainvälinen kehittämisyhteistyö
CEFEC, Confederation of European social
Firms, Employment initiatives and social
Co-operatives
LUNDBECK
RIFI ry, Rehabilitational International Finnish
Committee
43
LIITE VII
Liite VII
Mielenterveyden
keskusliiton tuloslaskelma ja tase
Mielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
2 129 685,65
0,00
105 423,94
217 755,00
421 727,57
2 874 592,16
2 345 329,44
104 655,51
112 442,22
217 131,00
419 618,13
3 199 176,30
-1 794 578,45
-1 941 066,08
-308 823,45
-61 770,09
-2 165 171,99
-399 757,48
-81 122,67
-2 421 946,23
-40 173,90
-64 986,26
-1 881 379,85
-1 872 970,68
-1 212 133,58
-1 160 726,87
110 504,69
-20 629,30
89 875,39
114 436,45
-3 747,36
110 689,09
-1 122 258,19
-1 050 037,78
21 103,20
-62 602,64
-41 499,44
584,09
-44 871,91
-44 287,82
Kulujäämä
Yleis- ja investointiavustukset
RAY:n yleisavustus
RAY:n investointiavustus
./. Siirretty hankintamenon vähennykseksi
-1 163 757,63
-1 094 325,60
1 309 775,55
9 000,00
-9 000,00
1 018 000,00
11 000,00
-11 000,00
Yleis- ja investointiavustukset yhteensä
1 309 775,55
1 018 000,00
146 017,92
-76 325,60
0,00
146 017,92
4 839,10
-71 486,50
Varsinainen toiminta
Tuotot
RAY-avustukset
Tuotot Kelalta
Opetus- ja kultturiministeriö
Muut avustukset
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Kulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut sivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Poistot
Muut varsinaisen toiminnan kulut kulut
Kulujäämä
Varainhankinta
Tuotot
Kulut
Varainhankinta yhteensä
Kulujäämä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotot
Kulut
Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Siirto sidotusta rahastosta
Tilikauden yli-/alijäämä
44
t
TASE
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
ATK-ohjelmat
33 075,12
51 552,20
Malmin remontti
518 022,01
0,00
Ratakatu 9 perusparannusmenot
0,00 551 097,13 411 590,92 463 143,12
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja laitteet
8 404,27
29 228,78
Kalusto ja muu irtain
6 191,30
14 595,57
23 266,51
52 495,29
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
8 409,40
1 304 009,40
Toimitilaosakkeet
196 939,35
196 939,35
Muut osakkeet ja osuudet
5 272,30 210 621,05
5 272,30 1 506 221,05
776 313,75
2 021 859,46
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
48 081,10
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 24 783,68
Siirtosaamiset
195 017,54
Pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
21 570,91
267 882,32
642 497,31
931 950,54
18 777,06
81 014,25
0,00
143 822,40
224 836,65
83 608,08
327 221,79
1 708 264,29
2 349 081,25
-52 824,32
146 017,92
93 193,60
18 662,18
-71 486,50
-52 824,32
0,00
1 281 820,20
0,00
340 202,97
89 305,53
28 963,40
742 604,09
413 994,70 1 615 070,69
155 372,16
288 845,41
76 057,54
112 840,39
49 981,68
436 988,19 1 120 085,37
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
1 615 070,69
2 401 905,57
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 708 264,29
2 349 081,25
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien yli-/jäämät
Tilikauden yli-/alijäämä
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut avustusennakot
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
45