docYhdessä enemmän” - Mielenterveyden keskusliitto
download 
Report Transcription
Yhdessä enemmän” - Mielenterveyden keskusliitto
”Yhdessä enemmän” Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomus 2014 Sisällys Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan alkusanat..................................................................... 3 7. Mielenterveyden keskusliitto on kansalaisjärjestö – Mielenterveyden keskusliiton kuntoutumista tukeva toiminta............................... 20 ”Yhdessä enemmän” – Mielenterveyden keskusliitto vuonna 2014........................................... 4 Yksilöllinen neuvonta ja ohjaus.................................. 20 Ryhmämuotoinen toiminta......................................... 22 Tapahtumat................................................................. 22 1. Mikä liitto? – Mielenterveyden keskusliiton säännöt ja perustehtävä............................................ 5 2 § Liiton tarkoitus ja toimintamuodot.......................... 5 2. Miksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee mielenterveyteen keskittyvää potilasjärjestöä? – Mielenterveyden keskusliiton toimintaympäristö... 6 Mielenterveyden häiriöt Suomessa.............................. 6 Järjestötoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa......... 6 3. Jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin – Mielenterveyden keskusliiton strategia...................................................................... 8 4. Mielenterveyden keskusliiton luottamushallinto ....................................................... 9 Liittokokous.................................................................. 9 Liittovaltuusto............................................................... 9 Hallitus.......................................................................... 9 Hallituksen työryhmät................................................. 10 Palkinnot ja kunnianosoitukset................................... 10 5. Mielenterveyden keskusliitto muodostuu jäsenyhdistyksistään – Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystoiminta......................... 11 Jäsenyhdistystoiminnan tavoitteet............................. 11 Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen................... 11 Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen................. 13 6. Mielenterveyden keskusliitto on potilasjärjestö – Mielenterveyden keskusliiton vaikuttamistoiminta.................................................. 16 Vaikuttamistoiminnan tavoitteet................................. 16 Oikeus- ja sosiaalineuvonta....................................... 16 Koulutustoiminta........................................................ 17 Vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöverkostot ja työryhmät................................................................... 17 Julkilausumat ja kannanotot....................................... 18 8. Toiminnan mahdollistajat – Mielenterveyden keskusliiton tukitoiminnot....................................... 25 Tukitoimintojen tavoitteet........................................... 25 Taloushallinto.............................................................. 25 Henkilöstöhallinto....................................................... 26 Viestintä...................................................................... 28 9. Kehittyvää ja kehittävää järjestötoimintaa – Mielenterveyden keskusliiton kehittämistoiminta.....30 Kehittämistoiminnan tavoitteet vuodelle 2014 ja tavoitteiden toteutuminen – liiton kehittämisprosessit.................................................... 30 Kehittämishanketoiminta ........................................... 31 Kehittämiseen liittyvät työryhmäedustukset............... 32 Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointiprosessi.......................................................... 33 Liitteet........................................................................ 34 Liite I Mielenterveyden keskusliiton eri toimintolohkot................................................ 34 Liite II Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo........... 35 Liite III Mielenterveyden keskusliiton hallituksen uusi ja vanha jäsenluettelo............................. 36 Liite IV Mielenterveyden keskusliiton hallituksen työryhmät ...................................................... 37 Liite V Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset............................................ 38 Liite VI Mielenterveyden keskusliiton yhteistyöryhmät- ja verkostot ....................... 41 Liite VIIMielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase...................................... 44 Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan alkusanat ”Yhdessä enemmän” oli Mielenterveyden keskusliiton teema vuonna 2014. Sanoihin sisältyy suuri viisaus. Joukkovoima on aina vahvuus. Yksin meistä ei kukaan pärjää. Myöskin yhdistykset, järjestöt ja liitot ovat muutoksen kourissa, yksin ei enää menesty. Yhteistyötä tarvitaan. Samoin mm. mielenterveystyötä tekevät viranomaiset ovat haasteellisessa tilanteessa taloudellisesti vaikeina aikoina. Nekään eivät tule toimeen yksin, vaan tarvitsevat tukea järjestöiltä. Se on tulevaisuus – yhdessä enemmän. Mielenterveyden keskusliiton eräs tärkeimmistä tehtävistä on palvella jäsenyhdistyksiään. MTKL järjesti runsaasti erilaisia tapahtumia ja koulutusta. Välttämättä tieto niistä ei kuitenkaan saavuttanut tarpeeksi hyvin kaikkia yhdistyksiä. Tässä on selvittelyn paikka. Miten tieto saataisiin paremmin perille? MTKL:n toiminnan vaikuttavuudesta kertoo kuitenkin se, että jäsenyhdistysten ulkopuolisessa toiminnassa liitto loi noin 47 000 kontaktia eri ihmisiin. MTKL:n sisäisessä toiminnassa tapahtui suuri muutos. Henkilöstö pääsi muuttamaan samoihin tiloihin Malmille. Se luo mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja henkilöstön vuorovaikutuksen lisääntymiseen. Ennen kaikkea muutos luo mahdollisuuden palvella entistä paremmin jäsenyhdistyksiä. Mielenterveyden keskusliitto tekee parhaansa mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien sekä heidän läheistensä aseman parantamiseksi. Työ koostuu mm. konkreettisesta neuvonnasta ja tuesta. Liitto ponnistelee myös muutoksen saamiseksi mm. asenteisiin, lainsäädäntöön ja rahoitukseen. Siksi MTKL on ollut vahvasti edustettuna Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, jossa jäseninä ovat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat ja suurimmat mielenterveysjärjestöt. Neuvottelukunta on saanut eduskuntaryhmät sitoutumaan mm. psyykkisen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyohjelmiin. Se on merkittävää asioiden saamiseksi eteenpäin. Tässäkin toteutuu viisaus – yhdessä enemmän. Kari Tolvanen 3 ”Yhdessä enemmän” – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO VUONNA 2014 Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Vuosi 2014 oli liiton 43. toimintavuosi. Vuoden teemana oli ”Yhdessä enemmän”. Teeman ohjaamana tavoitteena oli muuttaa organisaation toimintaa niin, että sen kaikki toiminnot ja palvelut ovat jäsenyhdistyskentän käytettävissä, eikä erillistä järjestötoiminnan sektoria enää ole. Tavoitteena oli oppia näkemään liitto yhtenä kokonaisuutena, jolla on valtakunnallista toimintaa ja yhteistyökumppaneita tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pyrittiin rakentamaan liiton toimintaa selkeämmäksi ja näkyvämmäksi sekä vahvistamaan yhteistyötä. Tavoitteiden tueksi valmistui Mielenterveyden keskusliiton strategia ja uudistettiin Mielenterveyden keskusliiton säännöt. Toimintavuonna keskityttiin liiton sisäiseen kehittämiseen. Vuoden aikana toteutetut prosessit olivat 1) Mielenterveyden keskusliiton sääntöjen päivittäminen ja Mielenterveyden keskusliiton strategiaprosessi 2) Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointikäytännön rakentaminen, 3) yhteistyön vahvistaminen jäsenyhdistysten kanssa ja 4) liiton eri toimintojen välillä, 5) eri toimintojen kehittäminen sekä 6) talouden tervehdyttäminen. Kehittämisen lisäksi järjestettiin liiton perustehtävän mukaista toimintaa valtakunnallisesti. Vuonna 2014 Mielenterveyden keskusliiton toiminta tavoitti yhteensä n. 47 000 mielenterveydenhäiriön takia syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä, heidän läheistään tai omaistaan ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Luku ei pidä sisällään jäsenyhdistystoiminnan kautta tavoitettuja. Tämä vuosikertomus on rakennettu liiton perustehtävän sekä strategian ja toimintavuoden painopistealueiden mukaisesti. Vuosikertomus koostuu liiton toiminnan kuvauksesta ja liiton toiminnan määrällisestä ja laadullisesta arvioinnista. Vuoden 2014 ”yhdessä enemmän” teeman ohjaamana vuosikertomus rakentuu yhdessä tehtyjen toimintojen mukaisesti, eikä toimintokohtaisesti, kuten perinteisesti on tehty. Liiton toiminta kuvataan kaikkien toimintolohkojen yhteisenä toimintana. Kullakin kokonaisuudella on omat tavoitteensa, keinonsa ja saavutetut tulokset (taulukko toimintojen volyymeista). Kutakin toimintaa on arvioitu lopuksi suhteessa vuoden teemaan; ”yhdessä enemmän” – miten tässä onnistuttiin ja mitä on kehitettävä. Eri toimintolohkot esitellään lyhyesti toimintakertomuksen liitteessä I. Vuosikertomus päättyy liiton kehittämistoiminnasta kertovaan osuuteen ja 2016 vuoden strategisten painopistealueiden esittelyyn. Tässä osuudessa tehdään myös liiton toiminnan kokonaisarviointi. Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2016 luodaan tämän vuosikertomuksen pohjalta. 4 1. Mikä liitto? – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON SÄÄNNÖT JA PERUSTEHTÄVÄ 2 § Liiton tarkoitus ja toimintamuodot Liiton tarkoituksena on Suomen mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestönä valvoa ja ajaa heidän etujaan yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluja. Liitto ottaa toimissaan huomioon erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja – potilaat, mutta myös muut vammais- ja erityisryhmät, jotka voivat olla mielenterveydellisistä syistä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa. ”Mihin mä oon tullu? Mitä täällä tehdään, mitä pitäisi tehdä ja miksi? Jos Mielenterveyden keskusliitto keksittäisiin nyt, niin mitä me olisimme?” OLAVI SYDÄNMAALAKKA Liitto tukee ja edistää jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa sekä kansalaisjärjestötoimintaa sekä tukee ja edistää ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä. Liiton tarkoitus on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa sekä pyrkiä muutoinkin edistämään mielenterveyskuntoutujien asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Liitto on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton. Liitto ottaa toiminnassaan huomioon myös mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien läheiset. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: a) edistää mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien sosiaaliturvaa, kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta, työllisyyttä, opintoja ja asunto-oloja tekemällä aloitteita, järjestämällä palveluja ja olemalla yhteistyössä alan viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä toimimalla mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien etujärjestönä muilla vastaavilla tavoilla; b) tukee jäsenjärjestöjen toimintaa; c) järjestää mielenterveysongelmiin, niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen liittyvää tiedotus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa; d) tuottaa mielenterveyspotilaille ja mielenterveyskuntoutujille kuntoutumista tukevia palveluja; e) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa; f) järjestää ja tukee nuorille aikuisille, 18–30-vuotiaille , mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille suunnattua vertaistukeen perustuvaa kuntouttavaa toimintaa; g) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja –kuntoutujien kulttuuritoimintaa; Kuluneen vuoden aikana h) harjoittaa mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien kuluttaja-, strategiamme sai muotonsa. nuoriso-, vanhus- ja terveystoimintaa sekä pyrkii yleensä parantamaan Sitä työstäessämme harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.Mielenterveyspotilas ja havahduimme perus mielenterveyskuntoutuja saa käyttää liiton heille tuottamia palveluja tehtävämme äärelle. riippumatta jäsenyydestä liiton jäsenyhdistyksessä, ellei jotakin palvelua Jokainen ihminen on poikkeuksellisesti myönnetä pelkästään jäsenetuna. oikeutettu mielen hyvinvointiin. Jokainen Sääntöjen pohjalta Mielenterveyden keskusliiton perustehtäviksi nousevat meistä ansaitsee 1) Jäsenyhdistystoiminta, 2) Vaikuttamistoiminta sekä 3) Kuntoutumista arvokkuuden. tukeva toiminta. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 5 2. Miksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee mielenterveyteen keskittyvää potilasjärjestöä? – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mielenterveyden keskusliiton toimintaympäristö muodostuu mielenterveyteen liittyvistä yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä haasteista sekä järjestötoiminnan yhteiskunnallisesta roolista Suomessa. Mielenterveyden häiriöt Suomessa Mielenterveyden häiriöiden lasketaan aiheuttavan länsimaissa yli viidesosan kaikesta terveyteen liittyvistä haitoista ja ne ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Mielenterveyshäiriöiden merkitys kansanterveysongelmina korostuu, koska niihin sairastutaan nuorina ja osalla ne kroonistuvat ja johtavat työkyvyttömyyteen. Psyykkinen sairaus ei ole koskaan vain sairaus, vaan aina myös omaksuttu rooli, josta tulee malli, jonka mukaan toimitaan. Stigma on vahva suhteessa mielenterveyden häiriöihin. Asenteet yhteiskunnassa ovat edelleen kovia; mielen häiriö ei näy päällepäin, häiriöistä tiedetään vähän, niihin liittyy ennakkoluuloja ja niitä pelätään. Tämän vuoksi sairastuminen aiheuttaa häpeää, syyllisyyttä sekä muutoksia itsetunnossa ja minäkuvassa, jotka viivästyttävät hoitoon hakeutumista. Periaatteessa olemassa olevassa palvelujärjestelmässä on hyvät mahdollisuudet mielenterveyden häiriöiden hoitoon, mutta alueelliset erot hoidon saamisen suhteen ovat Suomessa suuret. Hyvästä hoidosta huolimatta mielenterveyden ongelmat ovat suurimpia syitä ennenaikaiseen eläköitymiseen, pitkiin sairaslomiin ja opintojen keskeytymiseen. Mielenterveyspalvelut ovat kokonaisuudessaan muutoksen alla liittyen useisiin rakenteellisiin muutoksiin. Järjestötoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjä tärkeinä Suomessa. Tärkeimpänä järjestöjen toimintamuotona pidetään vertaistukea. Järjestölähtöinen toiminta eroaa muun toimintaympäristön toiminnasta matalan kynnyksen toimintaperiaatteillaan, joita ovat lähetteettömyys, mahdollisuus anonyymiteettiin, aito asiakaslähtöisyys sekä osallistumisen maksuttomuus. Järjestöillä on ollut perinteisesti merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa olemassa olevien palveluiden täydentäjänä ja palveluiden ulkopuolelle jäävien ihmisten tavoittajana. Julkinen palvelujärjestelmä on ollut jo pitkään kriisissä, johon järjestötoiminnalla on voitu osittain vastata. Potilasjärjestönä mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja muuttuvassa yhteiskunnassa. Keskeisimmät yhteiskunnalliset muutokset: • Kestävyysvaje: muutokset julkisissa palveluissa – valtion säästötoimenpiteet, ikärakenteen muutos ja elatussuhteen muutos, asiakasmäärien kasvu julkisissa palveluissa (yhteispalvelujen kehittäminen), 6 tarve työurien pidentämiselle. Laitoshoitopaikkojen väheneminen, avohoidon lisääntyminen ja kehittäminen. • Työmarkkinoiden polarisaatio sekä työmarkkinoiden rakennemuutos • Kuntoutus: 10 vuoden aikana kuntoutujien lukumäärä on kaksinkertaistunut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivät olivat vuonna 2014 Kelan suurin kuntoutujaryhmä. • Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu: seitsemän alle 30-vuotiasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle joka arkipäivä. Keskeisimmät valtiolliset kehittämistyöryhmät, joilla pyritään vastaamaan muutoksien tuomiin haasteisiin ja joita valmisteltiin toimintavuonna: • Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus •Sote-uudistus • Vammaispalvelulain uudistus •Itsemääräämisoikeuslaki • Työelämä 2020 -hanke • Kansallisen hankintalain uudistaminen (Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen) Keskeisimmät toimintaympäristöön liittyvät lakiuudistukset, jotka toteutuivat toimintavuonna: • Toimeentulotukilakiin liittyvän muutoksen myötä keikkatyön vastaanottaminen helpottui • Eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen myötä psykoterapiaan pääsyn helpottuminen • Julkisten työvoimapalvelujen uudistus 2014, TYP-malli valtakunnalliseksi • Potilaan valinnanvapauden laajeneminen terveydenhuoltolain yhteydessä • Kaste-ohjelma (kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman työstämistä, jonka pohjalta kokemusasiantuntijuus nostettiin esille ammattilaisten rinnalle. Kansallinen pakonkäytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa on onnistunut hyvien toimintamallien ja käytäntöjen avulla.) • Osatyökykyiset työssä -ohjelman myötä työkykykoordinaattorit aloittivat tehtävissään Ennen vaaleja yhteisöllisyys on suosittu puheenaihe. Mutta miten tämä yhteisöllisyys syntyy ja miten ihmiset toisiinsa liittyvät? Järjestöillä on ainutlaatuinen kokemus ja historia liittymisestä ja ihmisten yhteen saattamisesta. Mielenterveyden keskusliitto, 160 jäsenyhdistystä, on kertomus juuri siitä. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 7 3. Jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON STRATEGIA Liiton toiminta pohjautuu liiton perustehtävään, jota kehitetään liiton arvojen, vision ja strategisten painopistealueiden mukaisesti. Mielenterveyden keskusliiton sääntöjen ja toimintaympäristön pohjalta rakennettiin strategia, joka hyväksyttiin vuoden 2014 liittokokouksessa. Strategian visio vuodelle 2020 on ”Jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin”. Strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu jokaisen ihmisen perusoikeutena. Mielenterveyden keskusliitto toimii vaikuttajana ja asiantuntijana mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Strategian painopisteet Strategian painopisteet ovat liiton toiminnan tulostavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista varten on erilaisia toimenpidetavoitteita, joista syntyy liiton toiminta. Toimintoja arvioidaan ja kehitetään vuosittain strategian tulostavoitteiden mukaisesti. Strategia on dynaaminen, tarvittaessa päivittyvä ja toiminta ympäristön kanssa vuoropuhelussa oleva. Jokainen on oikeutettu arvokkuuteen ja osallisuuteen. Edistetään mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien, kuntoutuneiden ja läheisten omanarvontuntoa, ainutlaatuista kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta sekä osallisuutta omassa elinympäristössä ja kansalaisyhteiskunnassa. Jokainen ihminen on voimavara yhteiskunnalle ja palvelujärjestelmälle. Vahvistetaan osaamista ja tietotaitoa palvelurakenteissa ja mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevien verkostoissa kuntoutujien voimavarojen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseksi. Mielenterveyden keskusliitto on ihmisoikeusjärjestö. Valvotaan sekä edistetään mielenterveyskuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä aseman, perus- ja ihmisoikeuksien, itsemääräämisoikeuden sekä etujen toteutumista yhteiskunnassa. Niin kauan kun puhutaan joistakin muista muodoissa he ja me, ei voida puhua ihmisoikeuksien toteutumisesta. Strategiatyöskentelyn arvokkain oivallus oli juuri tämä; ensisijaisesti me olemme Painopistealueiden lisäksi strategialla on kaikkia painopistealueita läpäiseviä teemoja, jotka ovat mukana kaikissa liiton toiminnoissa. Kolme asiantuntijuutta: kuntoutujan, kuntoutumiskokemuksen omaavan koulutetun henkilön ja alan ammattilaisen asiantuntijuus. Kansalaislähtöinen yhdistystoiminta: Mielenterveyden keskusliitto toimii keskus- ja yhteistyöjärjestönä, joka valvoo ja ajaa jäsenyhdistysten ja jäsenten etua. 8 ihmisoikeusjärjestö. Mielenterveyden teemat ovat aina ihmisoikeusteemoja. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 4. Mielenterveyden keskusliiton luottamushallinto Liittokokous Mielenterveyden keskusliiton ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi pidettävä liittokokous. Päätösvalta on keskusliiton jäsenillä, joita ovat liiton jäsenyhdistykset. Yhdistykset ovat joko valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia mielenterveysyhdistyksiä. Vuonna 2014 liittokokous pidettiin 17.–18.5.2014 Kuopiossa. Liittokokouksessa oli paikalla 89 liiton jäsenyhdistystä ja 149 yhdistysjäsentä sekä muita Alusta alkaen olen ollut ylpeä liiton seuraajia 24 henkilöä. kokemuksellisuudesta. Viime vuonna osallistuin Kari Tolvanen valittiin Mielenterveyden keskusliiton ensimmäistä kertaa liittokokoukseen ja sekin oli hallituksen puheenjohtajaksi ja Tarmo Raatikainen kokemus. Heti ensimmäisestä hetkestä alkaen liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Tarmo Raatikainen aistin ryhmäjännitteitä ja poliittista peliä liiton voitti toisella äänestyskierroksella eurovaaliehdokkaan vaalipäivään valmistautuen. Ensimmäisellä Sirpa Pietikäisen (kok). Yhdeksän vuotta aamupalalla sai kuulla tarinoita; mitä mieltä Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana toiminut ollaan mistäkin ja kenestäkin. Olen tottumaton Pekka Sauri oli mukana liittokokouksessa, mutta ei tällaiseen, mutta huumaavaa tunne vei enää mukana ehdokkaana. Liittokokouksessa mukanaan. Pääsin mukaan yhteiskuntaan vahvistettiin liiton strategia ja uudistettiin liiton säännöt. pienoiskoossa. OLAVI SYDÄNMAALAKKA Liittovaltuusto Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 25 jäsentä. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa – keväällä ja syksyllä. Valtuusto käsittelee muun muassa liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä jäsenyhdistysten aloitteet. Valtuusto vahvistaa toimintasuunnitelman seuraavaksi vuodeksi. Liittovaltuusto toimii kolme toimintakautta ja valitaan liittokokouksessa. Liittokokous kokoontui toimintavuonna 18.5 Kuopiossa. Vanhan liittovaltuuston (liittokokoukseen 18.5.2014 asti) puheenjohtajana toimi Marjatta Vehkaoja Helsingistä ja varapuheenjohtajana Aila Dündar-Järvinen Tampereelta. Liittokokouksen jälkeen uuden valtuuston puheenjohtajana toimi Tarmo Raatikainen Kuusamosta ja varapuheenjohtajana Pirkko Daavitsainen Kuopiosta. Liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo ovat toimintakertomuksen liitteinä. (Liite II) Lokakuun liittovaltuuston kokoukseen yhdistettiin liittovaltuuston seminaari, jossa työskenneltiin yhdessä liiton toiminnan kehittämiseksi, käytiin lakimiehen ohjauksella läpi yhdistystoiminnan perusteita sekä esiteltiin liitossa tehtävää työ- ja koulutusvalmennustoimintaa. Seminaaripäivä päättyi illanviettoon, jossa oli ensimmäistä kertaa mukana sekä luottamushallinto että liiton työntekijöitä. Tavoitteena oli vahvistaa luottamushallinnon ja operatiivisen toiminnan välistä yhteistyötä. 9 Hallitus Liiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan. Toimikausi on liittokokousten välinen aika. Hallituksen uusi ja vanha jäsenluettelo ovat vuosikertomuksen liitteinä. (Liite III) Toimintavuonna vanha hallitus kokoontui liittokokoukseen 17.5.2014 asti kuusi kertaa ja uusi hallitus sen jälkeen neljä kertaa. Hallituksen työryhmät Hallitus voi perustaa tavoitteidensa saavuttamisen tueksi työryhmiä. Työryhmien toimialueet ja edustus (liite IV). Vuonna 2014 muiden työryhmien paitsi liikuntatyöryhmän kokouksia rajoitettiin säästösyistä. Liikuntatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Näiden lisäksi hallitus oli asettanut liittokokoukseen 17.5.2014 asti sääntötyöryhmän, mutta se ei kokoontunut toimintavuoden aikana. Palkinnot ja kunnianosoitukset Mielenterveyden keskusliiton ansiomerkki myönnetään jäsenyhdistysten tai liiton toiminnassa ansioituneille luottamus- ja toimihenkilöille. Vuosi 2014 Kultainen ansiomerkki 20 vuotta 7 Hopeinen ansiomerkki 15 vuotta 16 Pronssinen ansiomerkki 10 vuotta 26 Teräksinen ansiomerkki 5 vuotta 17 Viiri 4 Yhteensä 70 Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, siksi olenkin tyytyväinen vaalitulokseen. Kunniakkaat puheenjohtajamme valtuustoon ja hallitukseen tulivat vasemmalta ja oikealta. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 10 5. Mielenterveyden keskusliitto muodostuu jäsenyhdistyksistään – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENYHDISTYSTOIMINTA Vuonna 2014 Mielenterveyden keskusliittoon kuului160 jäsenyhdistystä, joista valtakunnallisia yhdistyksiä oli 14 ja loput paikallisia. Henkilöjäseniä oli näiden yhdistysten kautta yhteensä 17 185. Luettelo jäsenyhdistyksistä (liite VI). Toimintavuonna liitosta erosi yksi yhdistys ja liittoon liittyi kaksi yhdistystä. Jäsenyhdistystoiminnan tavoitteet Yhdistystoiminnan päätavoitteena oli tukea jäsenyhdistysten toimintaa ja auttaa yhdistyksiä rakentamaan nykyiseen toimintaympäristöön sopivampaa toimintaa. Tätä tavoitetta tukeva alatavoite oli luoda liiton sisälle toimintamalli, jossa liiton mahdollisimman monet toiminnot osallistuvat osaltaan jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseen. Yhdistystoimintaa koordinoivat keskusliiton kaksi yhdistyskoordinaattoria. Yhdistystoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin vuonna 2014 useita erilaisia keinoja, jotka voidaan jaotella 1) yhdistystoiminnan perustyön tukemiseen ja 2) kansalaisjärjestötoiminnan vahvistamiseen. Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen Yhdistystoimintaa kehitettiin 1) rakentamalla uutta toimintamallia yhdistysstrategian avulla, 2) tukemalla yhdistystoiminnan perustyötä liittokokousinfoilla sekä 3) vahvistamalla eri keinoin keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä. 1. Strategia Liiton jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseksi tehtiin keskusliiton alastrategiaksi yhdistystoiminnan strategia, joka työstettiin yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa (palautetta kerättiin 60:ltä jäsenyhdistykseltä). Strategian päämääränä on auttaa ja tukea jäsenyhdistyksiä toimimaan selkeästi, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti aktiivisina, paikallisina toimijoina sekä tukea jäsenyhdistysten keskinäistä yhteistyötä. 2. Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen Toukokuussa 2014 järjestettävän liittokokouksen sujuvuuden ja jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi yhdistyksiä kutsuttiin liittokokousinfoihin, joissa käytiin läpi liittokokouskäytäntöjä ja valmistauduttiin liittokokouksessa tehtäviin päätöksiin. Tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea kaikkiaan kuusi (osallistujia 153). 3. Jäsenyhdistysten keskinäisen ja keskusliiton välisen yhteistyön vahvistaminen sekä yhdistystyöhön liittyvän osaamisen vahvistaminen. Järjestötyöhön liittyvän osaamisen vahvistamista sekä keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten yhteistyön vahvistamista toteutettiin 1) liiton viestinnällä, 2) seuturyhmätoiminnalla, 3) vertais- ja vapaaehtoistoimijuuden tukemisella, tarjoamalla 4) koulutuksellisia yhdistyskäyntejä ja 5) luottamushallinnon yhdistyskäyntejä sekä 6) taloudellisella toiminnan tuella. Yhdistyksiä tuettiin myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä, mutta tätä tukemisen muotoa ei tilastoitu vuonna 2014. 11 Jäsenkirje. Jäsenkirje ohjaa yhdistyksiä ja kertoo liiton toiminnasta. Liitto lähetti toimintavuonna yhdistyksille neljä jäsenkirjettä. Jäsenlehti Revanssi. Jäsenlehti Revanssi ilmestyi neljä kertaa painettuna. Lehti jatkoi ilmestymistä leikatun tabloidin muodossa 24-sivuisena edellissyksystä 2013 alkaen. Lehden tekijöinä jatkoivat MTKL Vireä Mieli ja Käsikädessä-lehden graafikot Vitale Oy:stä viestinnän osallistuessa lehden sisältöjen suunnitteluun. Seuturyhmät. Kaikille jäsenyhdistyksille avoimia seuturyhmäkoulutuksia järjestettiin 13, joihin otti osaa 173 henkilöä. Seuturyhmissä mahdollistetaan liiton eri toimintojen ja jäsenyhdistysten välinen yhteistyö (mukana mm. sopeutumisvalmennus kahdessa, työ- ja koulutusvalmennus yhdessä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut seitsemässä seuturyhmässä). Samalla esiteltiin liiton yhdistystoiminnan strategiaa. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella seuturyhmämuotoista yhteydenpitoa pidettiin pääsääntöisesti sopivana muotona yhteistyön aikaansaamiseksi ja liiton toimintojen tuomiseksi lähemmäs jäsenistöä. Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Jäsenyhdistystoiminnan perustuessa lähes yksin omaan vapaaehtoistyölle ja vertaistoiminnalle on tämän toiminnan tukeminen liiton keskeinen tehtävä. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi yhdistystoimijoille järjestettiin kaksi vertais ohjaajakoulutusta (perus- ja jatkokoulutus), joihin osallistui 19 vertaisohjaajaa. Lisäksi työ- ja koulutus valmentajat järjestivät kaksi vertaisohjaajakoulutusta (” Unelmavertsikka”), joissa vertaisohjaajat saivat käyttöönsä Mielenterveyden keskusliiton kehittämän Unelmakeidas-kurssimuodon (osallistujia 31). Vertaistoimintaa kehitettiin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa Kuopiossa, jossa koulutettiin 12 vertaisohjaajaa. Malli antoi kokemuksen siitä, miten vertaisohjaajia saadaan koulutettua yhteistoiminnalla kustannustehokkaasti lähellä ihmisen asuinpaikkaa. Lisäksi järjestettiin kolme vapaaehtoistoiminnan koulutusta, joihin osallistui 42 jäsentä ja yhdistysten työntekijää. Vertaistoiminnan tueksi työstettiin vuoden aikana yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Päivi Rissasen kanssa Kokemusasiantuntijaopasta työ- ja koulutusvalmennuksen sekä liiton lakimiehen ja sosiaalineuvojan tuella. Opas julkaistaan jaettavaksi jäsenyhdistyksille vuoden 2015 alussa. Lisäksi keskusliitto tuotti Kokemusarvioinnin käsikirjan, joka on tarkoitettu oppaaksi ja työvälineeksi liiton jäsenyhdistyksille kokemustoimijuuden tukemiseksi. Mukana oppaan tekemisessä oli liiton jäsenyhdistysten jäseniä. Koulutukselliset yhdistyskäynnit. Keskusliiton yhdistyskoordinaattori on tehnyt yhdistystoimintaa tukevia käyntejä 22:een yhdistykseen, joissa on ollut osallistujia yhteensä 250. Tähän toimintaan kuului mm. yhden uuden yhdistyksen perustaminen Alavudelle. Lisäksi yhdistyskoordinaattori on järjestänyt kaksi yhdistyskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 85 henkilöä 30:stä jäsenyhdistyksestä. Viime vuoden henkilöstöpäivässä kiteytettiin jäsenyhdistystoiminnan tavoitteita seuraavasti; emme tarvitse enempää jäsenyhdistyksiä, tarvitsemme toimijoita, aktiivisia jäseniä. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 12 Keskusliiton lakimies on tehnyt yksittäisiä koulutuskäyntejä kuuteen yhdistykseen, joissa osallistujia on ollut yhteensä 75. Koulutusten ja käyntien aiheina on ollut yhdistystoiminta, mielenterveyslaki, Päihdehuoltolaki, asiakkaan/potilaan/omaisten oikeudet, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, toteutuuko yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa/mielenterveyspalveluissa, itsemääräämisoikeus, rajoitustoimenpiteiden käyttö, oikeusturvakeinot, tietosuoja, edunvalvonta, oikeus hoitoon sekä oikeus hoivaan ja huolenpitoon. Kolmessa jäsenyhdistyksessä on järjestetty tilaisuus keskeisistä mielenterveyskuntoutujia koskevista sosiaaliturvaetuuksista, joissa osallistujia on ollut 41. Kouluttajana oli keskusliiton sosiaalineuvoja. Lisäksi keskusliiton liikuntavastaava on tehnyt liikuntaa edistäviä käyntejä kolmeen yhdistykseen. Osallistujia oli yhteensä 40. Yhdistyskäynnit. Toimintavuonna aktiivijäsenistö teki aloitteen järjestötyöryhmän perustamiseksi, jonka tehtävänä oli järjestää luottamushallinnon ja liiton työntekijöiden yhteisiä yhdistyskäyntejä. Näitä käyntejä ei tilastoitu vuonna 2014. Yhdistysten taloudellinen tukeminen. Liitolla oli käytettävissä Raha-automaattiyhdistyksen avustus (172 000 euroa) jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseen, jolla tuettiin niitä yhdistyksiä, jotka eivät saa suoraan avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Liiton jäsenyhdistyksistä 30 prosenttia sai avustusta toimintaansa suoraan Raha-automaattiyhdistykseltä. Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen Jäsenyhdistysten toimintaa on tuettu yhteistyössä järjestettävillä 1) tapahtumilla ja 2) kursseilla. Tapahtumat ja kurssit olivat avoimia kaikille osallistujille, jolloin sen lisäksi että ne lisäsivät jäsenistön aktiivisuutta, sosiaalisuutta ja toiminnallisuutta, toivat ne myös uusia jäseniä yhdistyksille. Tietopalvelu Propelleilla oli merkittävä rooli mielenterveyskuntoutujien ohjaamisessa ja kannustamisessa jäsenyhdistysten toimintaan liittymiseksi. 1. Tapahtumat Erilaiset yhteistyössä järjestetyt tapahtumat tarjosivat jäsenyhdistyksille matalan kynnyksen kohtaamis-, osallistumis- ja verkostoitumismahdollisuuden. Samalla tarjoutui tilaisuus yhteistyön rakentamiseen ja toimintojen kehittämiseen. Nuorisotoiminta. Mielenterveyden keskusliitto järjesti nuorten toimintaa tarjoaville jäsenyhdistyksille Nuorten Verkostopäivät lokakuussa Kuusamossa. Päivät tarjosivat 18–30 – vuotiaille nuorille elämyksiä ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia aktiviteetteja sekä oppia erätaitoja ja -tietoja. Lisäksi annettiin koulutusta oman työn tueksi. Osallistujia oli 29:stä eri yhdistyksestä yhteensä 49 (yhdistyksissä toimivia nuoria ja yhdistysten työntekijöitä). Kulttuuritoiminta. Kulttuuritoiminnan tavoitteena oli aktivoida kulttuuriharrastusta ja -toimintaa liiton jäsenenyhdistyksissä ja niiden jäsenistössä. Kulttuuripäivät ovat keskusliiton valtakunnallinen kulttuuritapahtuma tämän tavoitteen tukemiseksi. Päivät järjestettiin yhdessä yleisurheilupäivien kanssa Keuruulla elokuussa. Osallistujia oli 28 jäsenyhdistyksestä kaikkiaan 326 henkilöä. Liikuntatoiminta. Liikuntatoiminnan päätavoitteena oli liikunnan lisääminen mielenterveyskuntoutujien ja –potilaiden keskuudessa. Yleisurheilukisat pidettiin yhdessä Kulttuuripäivien kanssa. Kilpailuihin osallistui 140 kilpailijaa 25 eri yhdistyksestä. Kulttuuripäivien ohjelmaan sisältyi Tanssiva mieli – tanssikilpailu. Keskusliiton mestaruusturnaus pelattiin Tampereella maaliskuussa. Salibandyn kilpasarjaan osallistui kuusi joukkuetta ja harrastesarjaan 17 joukkuetta. Futsal-mestaruus ratkottiin kuuden joukkueen kesken. Kaiken kaikkiaan mukana oli noin 400 osallistujaa. Joukkueet olivat paikallisyhdistysten joukkueita sekä muita mielenterveysalan joukkueita. Lisäksi jäsenistöä motivoitiin liikkumaan KKI-kuntokorttien avulla, joita jaettiin liikuntavastaaville omissa yhdistyksissä eteenpäin jaettavaksi sekä suoraan jäsenille seuturyhmien ja yhdistysvierailujen yhteydessä. 13 Pieni ele –keräys. Mielenterveyden keskusliitto osallistui ensimmäistä kertaa vammais- ja terveysjärjestön yhteiseen Pieni Ele –keräykseen (ent. Vaalikeräys). Mukana oli 50 Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä. Keräyksen tuotolla oli mahdollisuus kerätä varoja yhdistyksen toimintaan. Lipaskeräys toteutettiin ennakkoäänestyksen aikaan 14.–20.5.2014 ja vaalipäivänä 25.5.2014. Valtakunnallinen Kynttilätapahtuma. Helsingin tapahtuma järjestettiin 16.11 Bio Rexissä. Paikalla oli noin 100 henkilöä. Kynttilät syttyivät itsemurhan tehneiden muistoksi ja heidän läheisten kunnioittamiseksi yli sadassa jäsenyhdistyksessä. 2. Kurssitoiminta Erilaiset jäsenyhdistysten kanssa yhdessä järjestetyt kurssit tarjosivat yhdistyksille mahdollisuuden oppia uusia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä jäsenien tueksi. Ne toivat myös lisäresursseja yhdistysten jäsenilleen tarjoaman toiminnan järjestämiseen. Lisäksi yhteistyökurssit vahvistivat yhdistysten vertais- ja vapaaehtoistoimintaa ja toivat uusia jäseniä mukaan toimintaan. Kulttuurikurssit. Toimintavuonna järjestettiin kaksi kulttuurivastaavien kurssia, joista ensimmäisen teemana oli teatteri-ilmaisu ja toisen teemana valokuvaus. Yhteensä kulttuurikursseille osallistui 13 henkilöä. Kulttuurikurssien tavoitteena oli kouluttaa jäsenyhdistyksiin kulttuurivastaavia, joiden tehtävänä on vahvistaa yhdistyksen kulttuuritoimintaa. Liikuntakurssit. Toimintavuonna järjestettiin kaksi liikuntavastaavien peruskurssia. Kurssien tarkoituksena oli kouluttaa paikallisyhdistyksiin liikunnan vertaisohjaajia eli liikuntavastaavia organisoimaan paikallisyhdistyksen liikuntatoimintaa ja motivoimaan paikallisyhdistyksen jäseniä liikkumaan. Liikuntavastaavien peruskurssille osallistui 20 henkilöä. Hyvällä Mielellä vedessä -hankkeen toisena toimintavuonna järjestettiin Vesitreenin vertais ohjaajakurssi vesiliikunnasta kiinnostuneille liikuntavastaaville. Kurssille osallistui kahdeksan vertaisohjaajaa, jotka kurssin käytyään voivat ohjata vesitreeniä omissa yhdistyksissään. Sopeutumisvalmennuskurssit. Toimintavuonna järjestettiin yhteistyössä paikallisesti jäsen yhdistysten kanssa avomuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja eri puolella Suomea. Uutta potkua kuntoutumiseen -kurssia järjestettiin vuoden aikana yhdeksän ja Keinoja Omaan kuntoutumiseen -kurssia kaksi. Sopeutumisvalmennuskursseilla oli yhteensä 106 osallistujaa. Työ- ja koulutusvalmennuskurssit. Työ- ja koulutusvalmennuskursseja on järjestetty Työtä kohti -hankkeessa valtakunnallisesti (pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta) yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Unelmakeidas – kursseja järjestettiin 14, joihin osallistui yhteensä 147 henkilöä. Muutoksen avaimet -kursseja järjestettiin kaksi, joihin osallistui yhteensä 19 henkilöä. Muuta Jäsenyhdistysten kanssa tehtiin yhteistyössä myös akateemista tutkimusta. Liisa Hokkanen Lapin yliopistosta julkaisi loppuvuodesta 2014 tutkimuksen, joka on toteutettu kyselynä mielenterveysyhdistysten aktiivitoimijoille. Kyselyyn vastasi 384 Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten jäsentä eri puolilta Suomea. Yhdistystoiminnan tunnusluvut Toiminta Toimintojen määrä Liittokokousinfot Osallistujien määrä 6 153 4/4 160/17 185 13 173 Vertaisohjaajien koulutukset 4 50 Vapaaehtoistoimijoiden koulutukset 3 42 Jäsenkirje ja Revanssi Seuturyhmät Koulutukselliset yhdistyskäynnit Tapahtumat Yhteistyökurssit Yhteensä 14 36 491 7 1077 32 313 105 19484 Missä onnistuimme? JJ Keskusliiton kaikissa toiminnoissa tehtiin joustavasti ja räätälöidysti yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa Mitä jatkossa kehitämme? JJ Rakenteiden ja yhteistyötapojen luominen yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ja niiden tarpeista lähtöisin JJ Toiminnan näkyväksi tekemistä toiminnan seuranta- ja tilastokäytäntöjä kehittämällä Kuunnellessani useita jäsenyhdistyksiä haasteeksi nousee toimintakyvyn säilyttäminen yhdistystoiminnan ylläpitämisen rinnalla. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 15 6. Mielenterveyden keskusliitto on potilasjärjestö – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON VAIKUTTAMISTOIMINTA Vaikuttamistyötä toteutetaan jäsenyhdistysten toiminnan lisäksi keskusliiton kaikkia toimintoja läpileikkaavana toimintana. Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Edunvalvonta on yksi vaikuttamistyön muoto ja sitä toteutetaan valtakunnallisesti, paikallisesti ja yksilötasolla. Vaikuttamistoiminnan tavoitteet Vaikuttamistoiminnan tavoitteet tulevat suoraan Mielenterveyden keskusliiton strategian päämäärästä: ”Mielenterveyden keskusliiton strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu jokaisen ihmisen perusoikeutena. Mielenterveyden keskusliitto toimii merkittävänä vaikuttajana ja asiantuntijana mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan kehittämiseksi.” Mielenterveyden keskusliiton vaikuttamistoiminta koostuu koko liiton edunvalvontatehtävän lisäksi: 1) Oikeus- ja sosiaalineuvonnasta, 2) koulutustoiminnasta, 3) vaikuttamisverkostoista ja -työryhmistä sekä 4) kannanotoista ja julkilausumista. Lisäksi mediayhteistyö ja medianäkyvyys ovat keskeisiä keinoja valtakunnalliseen, suuren yleisön tavoittavaan vaikuttamiseen, mutta sitä ei tilastoitu toimintavuonna. 1. Oikeus- ja sosiaalineuvonta Oikeus- ja sosiaalineuvonta on valtakunnallista järjestöpohjaista edunvalvontaa, minkä tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyspotilaiden ja –kuntoutujien asemaan ja oikeuksiin sekä kohteluun lakisääteisten oikeuksien ja etuuksien toteutumisessa. Näin pyritään ennaltaehkäisemään palvelujen väliinputoamistilanteita, syrjäytymistä ja tukemaan asiakkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lisäksi pyritään turvaamaan riittävät ja tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mielenterveyspalvelut, toimeentulon ja sosiaaliturvan toteutuminen sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja ihmisarvoinen kohtelu. Oikeusneuvontaa antaa Mielenterveyden keskusliiton lakimies. Oikeusneuvontaa ja ohjausta on annettu yksilöllisesti kuntoutujille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille puhelimitse, sähköpostitse, tiedottamalla sekä yksilöasiakkaita tapaamalla. Lisäksi tehtäviin on kuulunut asiakkaiden ohjaaminen asianmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseen. Yksilöasiakkaiden kohdalla on ollut kysymys eläkkeiden, kuntoutuksen, palveluiden ja etuuksien hylkypäätöksistä ja niitä koskevista valituksista, ongelmista koskien hoidon saatavuutta, huonoa kohtelua koskevista kanteluista, palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäävien asiakkaiden ja palvelujärjestelmään pyörimään jäävien asiakkaiden oikeuksien toteutumisen turvaamista koskevista asioista sekä ”pakkohoitoa” ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevista tapauksista. Sosiaalineuvontaa antaa Mielenterveyden keskusliiton sosiaalineuvoja. Sosiaalineuvojan työ on painottunut yksilölliseen edunvalvontaan, jota on toteutettu valtakunnallisena puhelinneuvontana ja 16 henkilökohtaisina tapaamisina pääkaupunkiseudulla. Sosiaalineuvojan edunvalvontatyössä koulutuksen osuus ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on lisääntynyt. Valtaosa yhteydenottajista on ollut kuntoutujia, loput omaisia, läheisiä ja ammattilaisia. Suurin osa yhteydenotoista on liittynyt sosiaaliturvaan liittyviin selvittelyihin, hakemuksiin, valituksiin ja kokonaistilanteen kartoittamisiin. Yhteydenottajat ovat valtaosin ns. väliinputoajia, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet tarvitsemiaan palveluja julkiselta puolelta. 2. Koulutustoiminta Liiton kaikissa toiminnoissa on koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyden häiriöihin liittyviin asenteisiin, lisätä tietoa mielenterveydestä sekä antaa välineitä kuntoutumisen tukemiseen ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Koulutuksia järjestetään mielenterveyskuntoutujia kohtaaville ammattilaisille (myös opiskelijat) mielenterveyteen liittyvän tiedon lisäämiseksi sekä auttamis- ja tukemiskäytäntöjen levittämiseksi. Lisäksi koulutuksissa annetaan tukea ja tietoa mielenterveyskuntoutujien läheisille ja omaisille. Liitossa järjestetään myös koulutuksellista toimintaa suoraan mielenterveyskuntoutujille heidän omatoimisuutensa vahvistamiseksi vaikuttamistoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tietopalvelu Propelli tarjosi myös vertaisalustuksia, jotka perustuvat kuntoutujan omakohtaiseen kokemukseen sairastumisesta ja siitä kuntoutumisesta. Jäsenyhdistyksille suunnattu koulutustoiminta on esitelty jäsenyhdistystoiminnasta kertovassa osuudessa. Koulutustoiminta rakentuu 1) koulutustilaisuuksista, 2) Mielenterveysmessujen seminaareista, 3) muista seminaareista, 4) tilaisuuksien ja tapahtumien puheenvuoroista sekä 5) toiminnan esittelytilaisuuksista (ei kattavaa tilastointikäytäntöä koko liiton tasolla). Neuvonta- ja ohjauspalveluiden koulutuksiin sisältyy myös vertaisneuvojien pitämiä alustuksia, koulutuksia ja puheenvuoroja. Koulutustoiminnan tunnusluvut Kouluttaja Toimenpiteiden määrä Osallistujamäärä Toiminnanjohtaja 15 1890 Lakimies 17 1225 Neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä vertaisneuvojat 34 584 Mielenterveysmessujen seminaarit 10 415 Työ- ja koulutusvalmennus 10 401 8 350 2 146 Sopeutumisvalmennus Turvanen Sosiaalineuvoja Yhteensä 10 96 104 5107 3. Vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöverkostot ja työryhmät Yksilöneuvonnan ja ohjauksen sekä eri kohderyhmien kouluttamisen lisäksi liiton vaikuttamistyöhön kuuluvat useat työryhmä- ja verkostoedustukset, joissa työskennellään yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttamistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahot muodostuvat perinteisesti muiden vammaisjärjestöjen edustajista, mutta myös laajemmin muista kolmannen sektorin toimijoista, julkisen palvelujärjestelmän toimijoista sekä päättäjätahoista. Yhteistyö on kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Yhteistyössä tehtävä vaikuttamistoiminta on onneksi lisääntymässä, sillä tavoitteet ovat usein hyvin samansuuntaiset: syrjinnän vähentäminen ja oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Vaikuttamistyöhön liittyvät yhteistyöverkostot liitteessä VI. 17 4. Julkilausumat ja kannanotot Julkilausumat ja kannanotot ovat keskeinen keino vaikuttamistyössä. Tätä vaikuttamistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä liiton viestinnän kanssa. Luottamushallinnolla on tässä tehtävässä keskeinen rooli. Myös tähän vaikuttamistyöhön osallistuvat kaikki liiton työntekijät omaan työtehtäväänsä liittyvän asiantuntemuksen kautta. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton liittokokous teki julkilausuman: • Mielenterveyskuntoutujia turhaan eläkkeelle psyykkisistä sairauksista. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto teki kaksi julkilausumaa: • Kevätkokouksessa liittovaltuusto vaati, että SOTE-uudistuksessa on varmistettava mielenterveyspalvelujen saatavuus • Syksyn kokouksen julkilausuma koski sitä, että SOTE-uudistuksessa kuntien on muistettava resursoida mielenterveysyhdistystensä työhön. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton hallitus teki yhden kannanoton: • Tasa-arvoinen avioliittolaki lisäisi hyvinvointia Luottamushallinnon julkilausumien ja kannanottojen lisäksi toimintavuonna annettiin seuraavat lausunnot: • Lausunto oikeusministeriölle hallituksen esityksestä vakuutusoikeuslain muuttamisesta • Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolaiksi • Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi • Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuulemistilaisuuteen hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi MTL:n muuttamisesta • Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuntojen korjausenergia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi • Lausunto palkkatukiuudistuksesta yhdessä vammaisfoorumin työllisyysryhmän kanssa. • Lausunto kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutosesitykseen yhdessä SOSTEn kanssa • Lausunto Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta yhdessä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston kanssa Medianäkyvyyttä oli valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa medioissa sekä radio- ja tv-haastatteluissa. Vaikuttamistyön tunnusluvut Toimenpide Henkilöitä Oikeusneuvonta 970 Toimeksiantojen määrä 24 sosiaalineuvonta 426 Koulutuksiin osallistuneiden määrä 5201 Yhteensä 6621 18 Missä onnistuimme? JJ Keskusliiton kaikissa toiminnoissa tehdään vaikuttamistyötä Mitä jatkossa kehitämme? JJ Vaikuttamistyöhön rakennettava selkeyttä ja näkyvyyttä Kuluvan vuoden maaliskuussa medianäkyvyytemme ostettuna olisi maksanut 150 000 euroa. Julkisuuskuvamme medianäkyvyyden näkökulmasta on siis ollut varsin onnistunutta. Järjestömme vaikuttamistyötä merkittävimmillään tehdään kuitenkin käytännössä toteutetun toiminnan parissa, jossa ihmisten välissä tapahtuu ja koetaan se mikä kannattelee arjessa. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 19 7. Mielenterveyden keskusliitto on kansalaisjärjestö – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON KUNTOUTUMISTA TUKEVA TOIMINTA Järjestölähtöinen toiminta tukee julkisia palveluita ja niiden käyttämistä sekä tavoittaa ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. Toiminta on ns. matalan kynnyksen toimintaa, kun se on: • aidosti asiakkaan tarpeista lähtevää • hänen elämäänsä liittyviä haasteita syvällisesti ymmärtävää ja kokemustietoa hyödyntävää • osallistujalle maksutonta • osallistujan omasta motivaatiosta lähtevää vaatimatta lausuntoja tai lähetteitä • tarvittaessa anonyymiteetin mahdollistavaa Järjestölähtöistä toimintaa leimaa matalahierarkkisuus, vertaisuus, tukimuotojen kehittäminen yhdessä osallistujien kanssa ja tuen räätälöitävyys. Kuntoutumista tukevan toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoitteena on kuntoutumisen tukeminen eri keinoin. Toiminta on kaikille avointa, mutta se on pääosassa suunnattu työelämän ulkopuolella oleville ja yhteiskunnasta syrjäytyneille mielenterveys kuntoutujille. Toimintamuotoina ovat 1) yksilöllinen neuvonta ja ohjaus 2) ryhmämuotoinen toiminta, jonka muodostavat tuettu lomatoiminta, sopeutumisvalmennuskurssit ja työ- ja koulutusvalmennuskurssit sekä 3) erilaiset tapahtumat. 1. Yksilöllinen neuvonta ja ohjaus Toiminnan päätavoite on lisätä kuntoutujien tietoisuutta mielenterveyteen liittyvistä asioista, antaa neuvoja ongelmatilanteissa, tietoa mielenterveyskuntoutujille suunnatuista etuuksista ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta annetaan kaikissa liiton toiminnoissa. Tukea annetaan 1) Tietopalvelu propellien käyntipisteissä 2) puhelimitse, 3) ohjaustapaamisissa ja yksilöohjausprosesseissa sekä 4) korjausneuvonnalla ja 5) Turvasen toiminnalla. Tietopalvelu Propelli. Tietopalvelu Propellin käyntipisteet toimivat Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Niissä voi asioida anonyymisti ja kiireettömästi ilman ajanvarausta. Matalan kynnyksen periaatteella toimivissa käyntipisteissä työskentelivät ammattilaisten lisäksi koulutetut vertaisneuvojat, joilla on omakohtaista kokemusta sairastumisesta ja kuntoutumisesta. Käyntejä Tietopalvelu Propelleihin tuli vuoden aikana yhteensä 1640. Kuopion käyntipiste toimi tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa yhteisissä järjestötalojen tiloissa. Käyntien tuloksena ihmiset saivat palveluohjausta, tukea elämäntilanteensa selvittämiseen sekä konkreettista apua mm. hakemusten täyttämiseen. Käyntipistetoiminnan lisäksi tietopalvelu propellit ottavat vastaan erilaisia ryhmiä sekä järjestävät tietoiskuja ja tapahtumia ja antavat ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse ja sähköpostitse. Puhelinneuvonta. Matalan kynnyksen toimintaperiaatteiden mukaisesti ihmisille annetaan tukea ja neuvontaa ilman ajanvarausta puhelimitse. Tietopalvelu Propellilla on omat puhelinnumeronsa ja 20 soittoaikansa kuntoutusneuvojille ja vertaisneuvojille. Propellin yhteydenotoista puheluita oli yhteensä 1849, joista ammattilaisille tulleiden neuvontapuheluiden osuus oli 1691 ja vertaistukipuhelimeen soitettujen puheluiden osuus oli 158. Muissa toiminnoissa ei ole määritelty erillisiä soittoaikoja, vaan puhelinneuvontaa annetaan läpi ”virka-aikojen”. Sopeutumisvalmennuksen kuntoutussuunnittelijat antoivat toimintavuonna tukea puhelimitse 1408 ja työ- ja koulutusvalmentajat 1375 mielenterveyskuntoutujalle, heidän omaisilleen sekä heitä työssään kohtaaville ammattilaiselle. Joustava ja asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminta voi käytännössä tarkoittaa liki neljääkymmentä tekstiviestiä yhden asian hoitamiseksi silloin kun liikkeelle lähteminen on vaikeaa ja puhuminenkin jännittää. Tukea annetaan myös sähköpostitse, mutta sitä tilastoitiin toimintavuonna vain Tietopalvelu Propellien osalta. Sähköpostitse annettu tuki on kasvava tukemisen muoto, erityisesti nuorten kohdalla. Yksilölliset ohjausprosessit. Yksilöllistä valmennusta pidempinä prosesseina annettiin toimintavuoden aikana pääkaupunkiseudulla kolmelle kuntoutujalle. Yksittäisiä ohjauskäyntejä oli 15. Valmentajina toimivat työ- ja koulutusvalmentajat. Maakunnissa, joissa oli pitkät välimatkat, toteutettiin yksilövalmennuksia myös puhelimitse. Maakunnissa olevia työ- ja koulutusvalmentajien antamia yksilöohjauskertoja oli yhteensä 136. Lisäksi kokemusohjaajat ovat tehneet yksilöllisiä ohjausprosesseja 10 asiakkaan kanssa. Tämä työskentely on liittynyt sopeutumisvalmennuksen päiväkurssin pilottiin. Työ- ja koulutusvalmennuksen sekä Sopeutumisvalmennuksen lisäksi pidempiä ohjausprosesseja tarjottiin myös Rempan ja Turvasen toiminnassa. Yksilölliset tukiprosessit olivat tärkeitä niille, jotka eivät kokeneet ryhmämuotoista toimintaa itselleen sopivana, mutta hyötyivät pidempikestoisesta tuesta. Yksilöprosessien tilastointi ei ole ollut yhtenäistä; osa on tilastoinut asiakasmääriä, osa tapaamismääriä. Korjausneuvonta Remppa. Korjausneuvonnan tavoitteena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumisolosuhteita sekä edistää mielenterveyskuntoutujien itsenäistä selviytymistä, asumista ja osallisuutta. Neuvonnalla kartoitetaan mielenterveyskuntoutujien asuntojen korjaustarpeita, neuvotaan korjauksissa, korjausavustusten hakemisessa ja laadinnassa sekä autetaan yhteydenpidossa eri viranomaisiin ja potilas- ja omaisjärjestöihin. Toimintavuonna korjausneuvonnan pisteet toimivat Rovaniemen ja Jyväskylän alueilla. Korjauskohteita on toimintavuonna ollut Jyväskylän seudulla yhteensä 16. Lisäksi yhteydenottoja, puhelinneuvontaa ja henkilökohtaisia asiakaskontakteja oli yhteensä 43. Rovaniemen seudulla korjaus kohteita oli 7 ja tämän Lisäksi yhteydenottoja, puhelinneuvontaa ja henkilökohtaisia asiakaskontakteja yhteensä 17. Korjausneuvonnan toiminta päättyi Mielenterveyden keskusliitossa toimintavuoden lopussa. Turvanen. Toimintavuonna Turvasia oli kaksi ja ne sijaitsivat Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Turvanen kehittää toimintakäytäntöjä, joilla tuetaan kuntoutujien itsenäistä selviytymistä ja ennaltaehkäistään toistuvia psykiatrisia sairaalahoitoja tarjoamalla kuntoutusohjausta ja neuvontaa sekä turva-asumista. Edellytyksenä näiden tavoitteiden saavuttamiselle on yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Toimintavuonna Rovaniemen Turvasessa oli yhteensä 215 asiakasta ja asunnoissa yhdeksän asukasta (895 asiakasohjaustapaamista). Jyväskylässä asiakkaita oli 90 (797 asiakasohjaustapaamista) ja asunnoissa 10 asukasta. Lisäksi annettiin puhelinneuvontaa, mutta sitä ei ole yhdenmukaisesti tilastoitu. Turva-asuminen tarjosi intensiivisen yksilöllisen kuntoutusohjauksen, tuen asumiseen sekä jatko suunnitelman laatimisen yhteistyössä asiakkaan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvonta ja ohjaus sosiaaliturvaetuuksista ja yksilöllisen tarpeen mukaisista palveluista on parantanut sekä asiakkaiden taloudellista tilannetta että psyykkistä hyvinvointia. Toiminnan tuloksina on usean ihmisen kohdalla yhteistyö avosektorilla tiivistynyt ja mahdollinen sairaalahoito vältetty. Työ on painottunut entistä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. 21 2. Ryhmämuotoinen toiminta Ryhmämuotoisen toiminnan tarjoaminen on tehokas kuntoutumista tukeva keino. Mielenterveyden häiriöihin liittyy lähes poikkeuksetta häiriöitä sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa ja toisaalta taas mikä tahansa yhteiskunnallinen osallisuus edellyttää sosiaalisuutta. Ryhmämuotoinen tuki on turvallinen keino harjoitella sosiaalisten tilanteiden vaatimia taitoja, kuten puolensa pitämistä ja jämäkkyyttä sekä erilaisuuden sietämistä. Ryhmämuotoisen toiminnan päätavoite on tuetun lomatoiminnan osalta virkistyminen ja voimavarojen saaminen arkeen, sopeutumisvalmennuskursseilla mielenterveyskuntoutujien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen sekä oman elämän aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen omassa elinympäristössä ja kansalaisyhteiskunnassa. Työ- ja koulutusvalmennuskursseilla päätavoitteena on näiden lisäksi työelämäosallisuuden edistäminen voimavaralähtöisesti. Tuettu lomatoiminta. Mielenterveyden keskusliitto järjesti aikuisille ja lapsiperheille suunnattuja tuettuja lomia yhdessä Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Tuettu loma myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomien tavoitteena on lomalaisen virkistyminen, toisten samassa tilanteessa olevien tapaaminen sekä voimavarojen saaminen arkeen vertaistuen ja lomaohjelman kautta. Liiton lomajaksoilla on mukana aina kaksi vertaislomaohjaajaa, jotka järjestävät ryhmälle toimintaa lomapaikan oman ohjelman lisäksi. Vertaislomaohjaajat edustavat Mielenterveyden keskusliittoa ja antavat tietoa liiton toiminnasta loman aikana. Vuonna 2014 lomaohjaajarekisteriin kuului 13 henkilöä. Vertaislomaohjaajina toimi kaikkiaan 10 henkilöä vuoden aikana. Sopeutumisvalmennuskurssit. Sopeutumisvalmennusta toteutettiin järjestämällä ryhmämuotoisia avo-ja laitoskursseja. Kursseja toteutettiin kaikkiaan 39, joista laitosmuotoisia oli 20, avomuotoisia 17 ja seurantapäiviä kaksi. Kursseista 16 järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kursseille osallistui 409 ihmistä. Toimintaa järjestettiin myös perheille, pariskunnille, nuorille aikuisille sekä yli 65-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Toiminnan tuloksina koettiin elämänhallinnan ja itsetunnon paraneminen sekä masennusoireiden väheneminen. Sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen näkyi rohkeutena ilmaista itseään ryhmässä ja hakeutumisena ihmisten pariin. Toimintavuoden aikana yhteistyön määrä muiden toimijoiden kanssa lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Työ- ja koulutusvalmennuskurssit. Mielenterveyskuntoutujien työelämäosallisuutta edistettiin järjestämällä pääkaupunkiseudulla kolmea erilaista kurssitoimintaa; Kaksipäiväisiä Unelmakeidaskursseja, kymmenen kertaa kokoontuvia Muutoksen avaimet -kursseja sekä internaatteja ja työ harjoittelujakson sisältäviä Mahdollisuuksia kohti -kursseja. Kursseja järjestettiin toimintavuoden aikana 12 ja näihin osallistui yhteensä 115 työelämän ulkopuolella olevaa mielenterveyskuntoutujaa, jotka tarvitsivat tukea ja apua ammatillisten tavoitteidensa rakentamisessa. Erillisenä Työtä Kohti-hankkeena toimintaa järjestettiin myös Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion alueilla. Näillä alueilla toteutettiin Unelmakeidas- ja Muutoksen avaimet -kursseja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (esim. jäsenyhdistykset) yhteensä toimintavuonna 48 ja osallistujia näihin oli 481 (hankkeesta tarkemmin kehittämisosuudessa). Toiminnan tuloksina ovat työelämävalmiuksien vahvistuminen ja ammatillisten jatkopolkujen rakentuminen. Kurssipalautteiden mukaan työelämävalmiudet ovat vahvistuneet mm. työnhakutaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen oppimisella. Ammatilliset tavoitteet toteutuivat siten, että 60 prosenttia osallistujista on jatkanut kurssin jälkeen joko opintoihin, työhön (avoimille työmarkkinoille tai tuetusti) tai jatkanut muuten ammatillista kuntoutumistaan (vapaaehtoistyö, kurssit jne.). 22 3. Tapahtumat Mielenterveyden keskusliitto järjesti toimintavuonna erilaisia tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, joiden tavoitteena oli tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia mielenterveyskuntoutujille ja kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille. Tapahtumissa annettiin tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista ja elämyksellisiä kokemuksia osallisuudesta sekä mahdollisuus yhdessä toimimiseen. Merkittävin tapahtuma olivat Mielenterveysmessut. Mielenterveysmessut. Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan. Mielenterveysalan suurin vuotuinen tapahtuma rakentuu näyttelystä, maksullisista seminaareista ja maksuttomasta oheisohjelmasta. Näytteilleasettajina on ollut alan järjestöjä, viranomaisia ja palvelujen tuottajia. Tapahtumassa järjestettiin messuvieraille monipuolista oheisohjelmaa sekä yleisöluentoja ja tietoiskuja (seminaarit on tilastoitu vaikuttamistoiminnan koulutusosioon). Osallistujia oli yhteensä 4400. Muut tapahtumat. Muita toimintavuoden tapahtumia olivat mm. Valon päivä 3.2 (100 osallistujaa), Iloliikkuja-tapahtumat maalis- ja syyskuussa (yhteensä 440 osallistujaa), Aurora-päivä maaliskuussa (100 osallistujaa), Opiskelijoille suunnattu järjestöpäivä DIAKissa (250 osallistujaa), Angstiparaati lokakuussa (200 osallistujaa), MTKL:n teemapäivä toukokuussa (28 osallistujaa). Lisäksi Mielenterveyden keskusliitto oli mukana järjestämässä Heureka tulee hulluksi -näyttelyä. Kuntoutumista tukevan toiminnan tunnusluvut Ohjauskäyntien määrä Turvanen 1692 Tietopalvelu Propellin käyntipisteet 1640 Työ- ja koulutusvalmennus 154 Sopeutumisvalmennus 137 Ohjausprosessit yhteensä eri toiminnoissa (Turvanen, Remppa, sopeutumisvalmennus, Työ- ja koulutusvalmennus) 420 Yhteensä 4043 Puhelinneuvonta Tietopalvelu propelli 1849 Sopeutumisvalmennus 1408 Työ- ja koulutusvalmennus 1375 Yhteensä 4632 Kurssitoiminta Toimenpiteiden määrä Osallistujien määrä Työ- ja koulutusvalmennus 60 596 Sopeutumisvalmennus 39 409 Tuettu lomatoiminta 6 170 Tapahtumat 8 5518 Yhteensä 105 6693 Voitteko kuvitella, kun viime vuonna kysyimme, että mikä liitossamme on oleellista ja mikä erottaa meidät muista toimijoista, niin joka toiminnosta kuulen saman vastauksen; kolme asiantuntijuutta. Kolmen asiantuntijuuden historia liitossa on kertomus moniäänisyydestä, moniarvoisuudesta ja ”yhdessä olemme enemmän” -voimasta. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 23 Missä onnistuimme? JJ Mielenterveyden keskusliitto palvelee monipuolisesti, kattavasti ja tehokkaasti ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. JJ Tukea tarjotaan liiton kaikissa toiminnoissa järjestölähtöisen toiminnan perusperiaatteiden mukaisesti Mitä jatkossa kehitämme? JJ Yhteistyötä vahvistettava sekä liiton sisällä, että muiden toimijoiden kanssa eri keinoin ja rakentein ja yhteistyössä kehitettävä uusia tukemisen keinoja. Yhteistyöhön ja toiminnan suunnitteluun vertaistuki entistä tehokkaammin mukaan. 24 8. Toiminnan mahdollistajat – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON TUKITOIMINNOT Mielenterveyden keskusliiton toiminnan mahdollistavat toiminnan rahoitus ja henkilöstö eli toiminnan tekijät. Lisäksi viestintä tukee toimintoja kohderyhmän tavoittamisessa, mahdollistamalla liiton sisäistä ja ulkoista yhteistyötä sekä toiminnan tuloksien ja vaikutusten esiin saattamisessa ja vaikuttamistyön keinona. Tukitoimintojen tavoitteet Tukitoimintojen tavoitteena on mahdollistaa toiminnan toteuttaminen sitä tukevilla rakenteilla, käytänteillä ja prosesseilla. Tukitoiminnat voidaan jaotella 1) taloushallintoon 2) henkilöstöhallintoon sekä 3) viestintään, joilla kaikilla on omat tavoitteensa ja kehittämisprosessinsa. Tukitoiminnoista vastaavat talous- ja hallintojohtaja sekä viestintäjohtaja. 1. Taloushallinto Taloushallinnon tavoitteena toimintavuonna oli tukea liiton taloudellisen tilanteen tervehdyttämistä. Liiton päärahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti liiton liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Rovaniemen ja Jyväskylän kaupungit ostivat liitolta edelleen turvaasumistoiminta- ja neuvontapalveluja. Tuottoerittely 2012 2013 72,5 % 77,6 % 79,7% KELA 6,8 % 2,4 % 0,0% OKM 2,2 % 2,5 % 2,4% Yhteistyökunnat 5,4 % 4,9 % 5,0% Toiminnalliset tuotot 9,7 % 9,8 % 9,8% Varainhankinta ja sijoitustoiminta 3,4 % 2,8 % 3,1% 100,0 % 100,0 % 100,0 % RAY Yhteensä 2014 Liiton taloutta on tervehdytetty rakennemuutoksella ja kuluja karsimalla. Edellisen vuoden irtisanomisista tulleet säästöt näkyivät kuluneena vuotena. Liiton rahoitusasema on kohentunut, kun pitkäaikaiset lainat saatiin maksettua Ratakadun toimitilamyynnin ansiosta. Näin liiton maksuvalmius on parantunut merkittävästi. Toimitilojen peruskorjausmenoja varten tammikuussa 2015 otetaan pienehkö peruskorjauslaina. Liiton talous (1000 €) 2012 2013 2014 Kokonaistuotot 4924,6 4348,0 4316,0 Kokonaiskulut –4961,6 –4419,5 –4170,0 –37,0 - 71,5 146,0 Tulos Mielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase liitteessä VII. 25 Vuoden 2014 aikana kilpailutettiin hankintalain mukaisesti tilintarkastuspalvelut. Tilintarkastustoimistona jatkaa KPMG-yhteisö ja vastuullisena tarkastajana KHT Minna Riihimäki. Liiton tukipalvelujen toiminnan varmistamiseksi hallitus päätti ulkoistaa osittain liiton talous- ja henkilöstöhallinnon vuoden 2015 alusta lukien. Liiton kuukausipalkkojen laskenta ulkoistettiin jo vuoden 2014 alussa. Ulkoistamista ja tietojärjestelmävuokrausta varten järjestettiin hankintalain mukainen kilpailutus, jossa konsulttina toimi KPMG. Ulkoistamiseen liittyvä käyttöönottoprojekti alkoi toimintavuoden syksyllä. Vuosi 2014 oli viimeinen edellisen liittokokouskauden sisäisille toiminnantarkastajille, jotka liiton hallitus oli valinnut. Sisäisinä toiminnantarkastajina toimivat Maarit Huuhka, Riitta Kinnunen ja Pentti Koivu. He antoivat kertomuksen toiminnastaan hallitukselle. Varainhankinta Liiton varainhankinta vuonna 2014 koostui pääasiassa jäsenmaksuista, Pieni ele -keräyksen tuotoista ja saaduista lahjoituksista. Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Käsikädessä -aikakauslehteä, jota kustantaa liiton omistama tytäryhtiö Oy MTKL Vireä Mieli Ab. Lehteä markkinoidaan kotitalouksiin ja yrityksiin. Liiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenet voivat tilata Käsikädessä –lehteä jäsenhintaan. Liitto osallistui ensimmäistä kertaa Pieni ele -keräykseen EU-vaalien yhteydessä. Pieni ele (ent. Vaalikeräys) on keräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi, joka järjestettiin äänestyspaikoilla lipaskeräyksenä. Lahjoituksen saattoi tehdä myös tekstiviestitse tai verkkolahjoituksena. Keräyksessä oli mukana liiton ja jäsenyhdistysten lisäksi 17 muuta vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen. Keräyksen bruttotuotto oli noin miljoona euroa, josta liiton osuus oli 15.225 euroa. Kulujen jälkeen liitolle tilitettiin Pieni ele -keräyksestä 9.286 euroa. Mielenterveyden keskusliiton yhdistyksien osuus paikallis yhdistyksien kokonaistuotosta oli yhteensä 11 572,42. Liitolla oli netissä pienimuotoinen rahankeräyskampanja. Sen ja erilaisten lahjoitusten yhteinen tuotto oli noin kuusi tuhatta euroa. Vuonna 2013 tuotto oli noin 13 000 ja vuonna 2012 30 000. Varainhankintatuotoilla hankittiin 1000 Nuori mieli –opasta toimitettavaksi toisen asteen oppilaitoksiin ympäri Suomen. Lisäksi keräystuotoilla tuettiin mm. kahden nuorten leirin toteuttamista. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Liiton täysin omistama tytäryhtiö Oy MTKL Vireä Mieli Ab:n liikevaihto vuonna 2014 oli 571,6 tuhatta euroa (2013: 582,2 tuhatta euroa, 2012: 581,6 tuhatta euroa). Lehtimyynti jäi jälkeen tavoitteestaan, samoin yhtiön julkaiseman Hyvä työ -oppaan myynti. Yhtiön syksyn onnistunut lanseeraus Mielenterveysmessuilla oli Nuori mieli -opas, jonka myynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhtiöllä oli vuoden lopussa kaksi kokopäiväistä ja neljä osa-aikaista toimihenkilöä sekä seitsemän provisiopalkkaista myyjää. Liiton toimihenkilöt ovat hoitaneet oman toimensa ohella yhtiön it-, hallinto- ja henkilöstötehtäviä, joista yhtiö on suorittanut liitolle korvauksen. Yhtiön taloussihteeri on toiminut taloushallinnon ulkoistamis- ja tietojärjestelmäprojektissa projektipäällikkönä, mistä liitto on suorittanut yhtiölle korvauksen. Liiton ja yhtiön yhteistyötä on kehitetty ja tiivistetty mm. koulutuspalvelujen myynnissä. Yhtiö on liiton vuokralaisena Malmin toimitiloissa. Yhtiön tulos oli –38,2 tuhatta euroa (34,2 t €, –35,1 t €). 2. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tavoitteena oli käynnistää toimintavuonna henkilöstöstrategian laatiminen. Liitossa oli vuoden aikana palveluksessa 52 kuukausipalkkaista työntekijää, joiden vuosityöaika vastasi 44,3 henkilön työaikaa. Työntekijöiden keski-ikä on 51 vuotta ja mediaani-ikä 54 vuotta. Kokemusarviointitoiminnan ja korjausneuvonnan päättymisen vuoksi liitosta jouduttiin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanomaan neljä työntekijää, joista kolmen työsuhde päättyi vuoden 2014 aikana. Lisäksi vuoden aikana liitosta jäi eläkkeelle liiton pitkäaikainen viestintäjohtaja ja neuvontapalvelujen kuntoutuspäällikkö. Uusina työntekijöinä liitossa aloittivat syksyllä kuntoutusneuvoja sekä viestintä- ja markkinointijohtaja. 26 Sukupuolijakauma 2012 2013 2014 Naiset 40,2 37,4 35,9 Miehet 10,8 10,8 8,4 Yhteensä 51,0 48,2 44,3 Koko- ja osa-aikaiset 2012 2013 2014 Kokoaikaiset 41,2 37,0 37,5 Osa-aikaiset 9,8 11,2 6,8 Yhteensä 51,0 48,2 44,3 Toiminnanaloittain 2012 2013 2014 Varsinainen toiminta 15,3 14,4 12,3 Kuntoutumisen tukeminen 35,7 33,8 32,0 Yhteensä 51,0 48,2 44,3 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden lisäksi 157 vertaishenkilöä toimivat liitossa vertaisohjaajina kursseilla, vertaisneuvojina, vertaiskouluttajina sekä kokemusarvioitsijoina. Heille maksettiin palkkioita ja kulukorvauksia. Jäsenyhdistystoiminta perustuu lähes yksinomaan vertais- ja vapaaehtoistoimintaan. Vuoden aikana liitossa on ollut myös opiskelijoita harjoittelussa ja kuntoutujia työkokeilussa, mutta tätä ei tilastoitu toimintavuonna. Vuoden aikana liiton työhyvinvointiryhmä on toiminut myös liiton yhteistoimintaryhmänä. Työhyvinvointiryhmään kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi liiton ja sen tytäryhtiö Oy MTKL Vireä Mieli Ab:n työsuojeluhenkilöt ja liiton työntekijä Turun, Kuopion ja Rovaniemen toimipisteistä. Työhyvinvointiryhmä on vastannut mm. henkilöstöpäivien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä osallistunut Malmin toimistoremontin suunnitteluun työtilojen osalta. Ryhmässä on käsitelty syksyn aikana työaikaohjetta, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa työtekijöiden työajan suunnittelua ja hallintaa. Ohje otetaan käyttöön 1.3.2015. Lisäksi työhyvinvointiryhmä järjesti koko henkilöstön yhteiset työhyvinvointi- ja kehittämispäivät tammikuussa Kisakalliossa. Liiton toiminnan ollessa valtakunnallista, toimivat yhteiset päivät merkittävänä foorumina toiminnan yhteiselle kehittämiselle ja yhteishengen vahvistamiselle. Työterveyshuoltopalvelut kilpailutettiin hankintalain mukaisesti vuoden 2014 aikana. Uusi sopimuskausi entisen työterveyspalveluja tarjoavan toimijan kanssa alkaa 1.1.2015. Henkilöstön ikääntyminen näkyy mm. sairauspoissaolojen merkittävänä kasvuna, mikä näkyy myös oheisessa taulukossa. Liitossa on otettu käyttöön Varhaisen tuen -malli, jonka käyttöä tehostetaan kouluttamalla esimiehiä vuoden 2015 aikana. Sairauspoissaolot 2012 2013 2014 Tunnit 2 366,0 2 182,6 3 795,3 Päivät 354 306 528 315,5 291 506 7,5 tunnin päiviä Työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on vuoden aikana tarjottu erilaisia mahdollisuuksia, kuten seminaarit ja erikoisammattitutkinnot. Osallistuminen koulutukseen Tunnit 2012 2013 2014 197,3 327,7 338,7 26,3 43,7 45,2 7,5 tunnin päiviä Toimitilat Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja toimistot seitsemässä muussa kaupungissa eri puolilla Suomea. 27 Liitto myi Helsingin Ratakatu 9:n toimitilat toukokuussa 2014 ja muutti pois tiloista 30.6.2014. Kesän aikana Malmin toimiston tilat peruskorjattiin keskustoimiston käyttöön. Syyskuun alussa toiminta käynnistyi Malmin kauppatie 26:ssa, asianmukaisissa, ergonomisesti kalustetuissa tiloissa. Turun toimisto puolestaan muutti marraskuun lopussa Läntiseltä Pitkäkadulta Verkatehtaankatu 4:n uudistettuihin, ajanmukaisiin ja edullisempiin toimistotiloihin. Tampereen toimisto suljettiin elokuun puolivälissä, kun liikuntasihteerin perhevapaasijaisuus päättyi ja toimenhaltijan työpiste muutti Jyväskylään. Henkilötyövuodet Toimipisteet 2012 2013 2014 Helsinki 28,8 27,5 24,7 Jyväskylä 4,0 5,0 4,4 Kuopio 5,1 4,7 5,0 Lahti 2,4 1,2 1,6 Oulu 1,0 1,0 1,0 Rovaniemi 3,0 2,3 4,0 Tampere 1,5 1,4 0,6 Turku 5,2 5,0 3,0 Yhteensä 52,1 51,0 44,4 3. Viestintä Viestinnällä on keskeinen tehtävä kaikkien liitossa toteutettavan toiminnan tukikeinona. Viestinnän tuella toiminta tavoittaa kohderyhmänsä, toiminta tulee tunnetuksi ja toiminnan vaikutukset ja tulokset saadaan näkyviin. Viestinnän tavoitteet Viestinnän tehtävänä on lisätä suomalaisten tietoa ja toivoa mielenterveysongelmiin liittyvistä kuntoutumisen mahdollisuuksista. Se myös toimii muuttaakseen asenteita mielenterveysongelmia kohtaan, jotta ne nähtäisiin sairauksina muiden joukossa. Viestintä tiedottaa aktiivisesti liitossa järjestettävästä toiminnasta. Viestinnän kohderyhmiä ovat jäsenet, muut mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä, suuri yleisö, yhteiskunnalliset päättäjät ja yrityselämä sekä sosiaali- ja terveydenalan ammattilaiset. Viestinnän keinot Viestintä käyttää kanavinaan tiedotusta, verkkosivuja, sosiaalista mediaa, suoramarkkinointia, ostettua mediatilaa, tapahtumia sekä julkaisuja. Toimintavuonna liiton tarjonnan selkiyttämiseksi verkkosivut uudistettiin ja kävijäseurantaa parannettiin, Facebook-viestintää tehostettiin (perustettiin Käsikädessä ja Nuori mieli-facebook-sivut) ja perustettiin Twitter-tili. FB-tykkääjien määrä kasvoi yli 500:llä 3400:een. Sisäinen viestintä. Sisäistä viestintää tehostettiin ottamalla liiton työntekijöiden käyttöön Podiofoorumi. Käyttöönottokoulutuksia tehtiin kevään aikana useita, mutta osa siirtyi vuodelle 2015, minkä vuoksi foorumia ei saatu täyteen hyötykäyttöön organisaation viestintäalustana. Tapahtumat ja kampanjat. Tunnettuuden lisäämisen näkökulmasta tärkein oli Mielenterveysviikko. Liitto oli tuolloin runsaasti mediassa esillä. Henkisen hyvinvoinnin viikko 21.–27.4. muistutti muun muassa Rusettihaasteella Facebookissa henkisen hyvinvoinnin merkityksestä. Work Goes Happy – Liiton työhyvinvointiosaamista sekä julkaisua Hyvä työ – Eväitä työhyvinvointiin markkinoitiin 1.4. järjestetyssä ammattihenkilöstön messutapahtumassa Work Goes Happy Helsingin Wanhassa Satamassa. Opas keräsi runsaasti positiivista kiinnostusta ja tutustumiskappaleita jaettiin kävijöille. Messut poikivat myös uusia kontakteja Vireän Mielen myymien koulutusten osalta. 28 Lisäksi oli tiedotusyhteistyötä Mouka -Filmin kanssa Näin Unta Elämästä –elokuvan ja sen jatkona olevan Puhutaan Elämästä -itsemurhien ehkäisykampanjan muodossa. Kampanja pyöri Ylellä ja päättyi Kynttilätapahtumaan 16.11.2014. Hyvän mielen lähettilääksi 2015 nimitettiin Mielenterveysmessuilla radiotoimittaja, ex-kansanedustaja Pertti Salovaara. Tunnustus annetaan kiitoksena hyvän mielen levittämisestä ja aktiivisuudesta ottaa esille mielenterveyskysymyksiä. Missä onnistuimme? • Liiton taloudellinen tilanne kohentui ja maksuvalmius parani toimintavuoden aikana • Liiton työntekijöille tarjottiin mahdollisuus koulutuksiin ja työnohjaukseen. Lisäksi henkilöstöllä on työsuhde-etuina lounas- ja virikeseteleitä. • Työterveyshuolto on kattavaa ja laajaa. • Henkilöstön hyvinvointia edistettiin työhyvinvointiryhmän toiminnalla, panostamalla työergonomiaan (Malmin toimipisteessä - tavoitteena jatkaa muissa toimipisteissä seuraavien toimintavuosien aikana.) • Helsingin työntekijät muuttivat yhteisiin tiloihin, mikä edisti keskinäistä yhteistyötä • Viestintä oli monipuolista ja usealle kohderyhmälle suunnattua • Sisäisen viestinnän tehostamiseksi luotiin käytäntöjä ja alustoja Mitä on jatkossa kehitettävä? • Talousjärjestelmän kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on saada tukipalvelut osaksi liiton jokaisen toimintaympäristön sisäistä käytäntöä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää aktiivisen vuoropuhelun toteutumista. Koko henkilökunnalle tullaan järjestämään koulutusta sekä tietojärjestelmiin että uusiin toimintatapoihin liittyen heti alkuvuodesta 2015. • Henkilöstöstrategiatyö jatkuu toimintaohjeiden kokoamisella, riskien kartoittamisella, henkilöstöinfojen käynnistämisellä, työhyvinvointikortti-koulutuksilla työhyvinvointiryhmän jäsenille, työhyvinvointikyselyn toteuttamisella henkilöstölle (jonka pohjalta luodaan työhyvinvointia kehittävä prosessi). • Viestinnän kehityskohteita ovat perusrakenteiden ja toimintaprosessien luominen yhtenäisen brändin rakentamiseksi. Toimiva, yhtenäisen käsityksen pohjalta tehtävä luotaus ja edunvalvonta vaativat vuorovaikutusalustojen ja toimintamallien rakentamisen. Myös sisäisen viestinnän rakenteet vaativat kehittämistä; yhtenäisen brändin ja jäsenviestinnän vahvistaminen edellyttävät nykyistä toimivampaa tiedonkulkua, yhteisestä päämäärästä viestimistä sekä teknisen alustan sisäänajoa. Liiton toiminnasta ja sen tuloksista kertominen edellyttää toimintojen viestinnän yhtenäisen suunnittelu- ja toteutuskäytännön luomista ja sen pohjaksi toimintojen yhtenäistä arviointikäytäntöä. Toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli Muut huolet olivat mittakaavaltaan toimintakulttuurimme kehittäminen niin, että koko toimintaa lamaannuttavia. Ehkä ”yhdessä enemmän” toteutuisi toimintojen keskeisimpänä haasteena Ratakadun välisen vuoropuhelun lisääntyessä. Emme toimitilan myynnin toteutuminen ja päässet täysipainoisesti keskittymään kesällä 2014 remontoituihin tiloihin vuorovaikutukselliseen kehittämiseen, koska muuttaminen. Kaikki ei mennyt koko ajan muut huolet sitoivat voimavarojamme. kivuttomasti, mutta selvisimme. OLAVI SYDÄNMAALAKKA OLAVI SYDÄNMAALAKKA 29 9. Kehittyvää ja kehittävää järjestötoimintaa – MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON KEHITTÄMISTOIMINTA Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliitossa keskityttiin toiminnan kehittämiseen. Teeman ”yhdessä enemmän” mukaisesti toimintojen kehittämisen tavoitteena oli yhteistyön vahvistaminen. Tämä tarkoitti käytännössä rakenteiden luomista yhteistä arviointikäytäntöä varten sekä toiminnan seurannan ja arvioinnin tehostamista kussakin toiminnossa. Lisäksi vahvistettiin yhteistyötä eri toimintojen välillä mm. toimintojen välisillä yhteisillä kehittämispäivillä sekä koko liiton yhteisillä kehittämispäivillä. Toimintavuonna ei alkanut yhtään uutta kehittämishanketta. Seuraavalle toimintavuodelle tehtiin osatoteuttajan roolissa kaksi ESR-hankehakemusta, yksi TEKES-hankehakemus ja yksi RAYhankehakemus. Kehittämistyötä tehtiin kahdessa jo alkaneessa RAY-hankkeessa, yhdessä päättyvässä RAY-toiminnossa sekä yhteistyökumppanien kehittämishankkeissa aiesopimuksien tavoitteiden mukaisesti pääasiassa hankkeiden ohjausryhmäedustuksena. Lisäksi oli kehittämiseen rakennettuja yhteistyöverkostoja, joiden toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointikäytäntöjen yhtenäistämiseksi rakennettiin liittoon arviointiprosessi, jonka pohjalta käynnistettiin yhteinen arviointityöskentely toimintavuoden lopussa. Mielenterveyden keskusliiton kehittämistoiminta rakentui 1) koko liiton yhteisistä kehittämisprosesseista 2) kunkin toiminnon omista kehittämisprosesseista sekä eri toimintojen yhteisistä kehittämisprosesseista 3) kehittämishanketoiminnasta 4) kehittämiseen liittyvistä yhteistyöverkostoista ja työryhmistä sekä 5) liiton toiminnan arviointiprosessista. Kehittämistoiminnan tavoitteet vuodelle 2014 ja tavoitteiden toteutuminen – liiton kehittämisprosessit Aitoon toiminnan kehittämiseen pyrkivän organisaation tulosten saavuttamisen edellytyksenä on kyky kriittiseen ja rehelliseen kehittämisprosessien arvioimiseen ja tarkasteluun. Kun samanaikaisesti käynnistetään useita merkittäviä kehittämisprosesseja, ei kokonaisuutena voida pelkästään onnistua. Tämän takia jokaista liiton kehittämisprosessia on arvioitu myös niiden epäonnistumisten kautta. Tällöin voidaan löytää relevantteja kehittämisen painopistealueita toiminnan suunnitteluun tulevaisuudessa sekä oppia virheistä. • Strategian kehittämisprosessi. JJ Liiton strategia rakennettiin eri toiminnoista käsin, jolloin jokainen työntekijä pääsi vaikuttamaan strategian muotoutumiseen. Strategia valmistui toukokuun liittokokoukseen ja se esiteltiin henkilöstölle vasta syksyllä. Strategiatyötä selkiinnytettävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. • Talouden tasapainottaminen. JJ Liiton taloutta saatiin tervehdytettyä toimitila- ja henkilöstöratkaisuilla, mutta ei riittävästi. Talouden tasapainottamista jatketaan eri keinoin vielä 2015 vuoden aikana. • Toiminnot selkeiksi ja näkyviksi. JJ Liiton eri toimintoja kehitettiin ja osaamista tarjottiin jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden hyödynnettäväksi. Merkittävä tuki toimintojen selkiinnyttämiseen saatiin rahoittajayhteistyönä RAY:lta (koulutukset, ”sparrauskäynti” liitossa keväällä). Tämä näkyi toimintojen hakemus- ja 30 raportointiosaamisen vahvistumisena sekä toimintojen selkiintymisenä. Toimintojen selkiinnyttämiseksi on luotava kehittämistyölle rakenteita, jotka mahdollistavat prosessien ja vastuiden suunnittelun. • Jäsenyhdistysten tukeminen. JJ Liitto tuki valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toimivia jäsenyhdistyksiään järjestämällä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia sekä myöntämällä toiminta-avustuksia. Yhdistykset kokivat liiton vuonna 2014 tarjoaman tuen erittäin tärkeäksi oman toiminnan jatkumisen ja kehittymisen kannalta. Erilaiset tapahtumat ja koulutukset antoivat myös mahdollisuuden verkostoitua muiden yhdistystoimijoiden kanssa. Vastaavanlaisia tapahtumia ja koulutuksia toivottiin järjestettävän jatkossa enemmän. Jäsenyhdistysten kanssa toteutettiin tarpeen mukaan myös kuntoutumista tukevia kursseja sekä infotilaisuuksia mielenterveyskuntoutujien etuuksiin ja oikeuksiin liittyen. Nämä koettiin hyvänä lisänä jäsenyhdistysten perustoimintaan. Yhdistysten toimintaa tuettiin ja hyviä käytäntöjen levitettiin ja osaamista siirrettiin yhdistyksiin. Jäsenyhdistysten tukemiseen on jatkossa luotava rakenteita. • Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien tukeminen. JJ Mielenterveyspotilaita ja -kuntoutujia sekä heidän läheisiään tuettiin erilaisin keinoin ja tavoittein. Toiminta oli vaikuttavaa ja onnistui tavoittamaan niitä väliinputoajia, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. Toiminnan kehittämiseen on varattava resursseja. • Asiantuntija- ja ihmisoikeusjärjestöksi profiloituminen. JJ Liitto ajoi mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä oikeuksia sekä toi esiin yhteiskunnassa olevia epäkohtia mielenterveyskuntoutujien tarinoiden kautta. Liitto pyrki toiminnallaan vähentämään myös mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheisten kokemaa stigmaa. Vaikuttamistyön tehostamiseksi on yhtenäistettävä Mielenterveyden keskusliiton roolia ja tavoitteita. Mielenterveyden keskusliitossa on selvä tarve sen yhteisten kehittämisprosessien johtamiseen, suunnitteluun ja koordinoimiseen. Toimintojen kehittämisprosessit. RAY:n avustuspäätösten mukaisesti toimintavuonna liiton kaikissa toiminnoissa keskityttiin toimintojen kehittämiseen toimintoja selkiinnyttämällä (lukuun ottamatta jäsenyhdistystoimintaa). Eri toiminnoissa kehittämistyötä tehtiin kehittämispäivillä, palavereissa ja erillisissä kehittämis prosesseissa, joilla oli omat vastuuhenkilöt. Sopeutumisvalmennus ja Työ- ja koulutusvalmennus pitivät lähes kaikki toimintavuoden kehittämispäivänsä yhteistyössä vahvistaakseen osaamisen jakamista, yhteisten käytänteiden luomista ja toistensa työhön tutustumista. Sopeutumisvalmennuksessa saatiin 2013 alkanut arviointimallin kehittämistyö päätökseen. Sopeutumisvalmennuksessa kehitettiin myös uusia toimintamuotoja, kuten luontoliikuntapainotteisia kursseja. Työ- ja koulutusvalmennuksessa yhdistettiin ja yhdenmukaistettiin kurssitarjontaa ja kehitettiin niiden sisältöjä. Neuvonta – ja ohjauspalveluiden kehittämistyö painottui toiminnan seuranta- ja arviointimallien luomiseen ja tilastoinnin yhtenäistämiseen. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kyselyn avulla. Jäsenyhdistystoimintaa kehitettiin yhdistystoiminnan strategialla yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Mielenterveyden keskusliitossa on tarve yksittäisten toimintojen yhdenmukaisten kehittämisprosessien luomiseen sekä yhteistyössä tapahtuvan kehittämisen rakenteelliseen mahdollistamiseen. Jatkossa varmistettava myös uusien toimintamallien kehittämisen ja yhteistyön rakentamisen mahdollistuminen. Kehittämishanketoiminta Liiton toimintaa kehitettiin 1) omilla kehittämishankkeilla, 2) yhteistyössä toteutetuilla hankkeilla, 3) yhteistyössä muiden toimijoiden kehittämishankkeissa sekä 4) hakemalla uusia hankkeita. Lisäksi oli yksi kehittämiseen liittyvä ak-avusteinen toiminta, joka lakkautettiin toimintavuonna. 31 Kokemusarviointi. AK-avusteinen Kokemusarviointitoiminta lakkautettiin toimintavuonna. Toiminnan tavoitteena oli tuottaa kokemusperäisiä ja käyttäjälähtöisiä arviointivälineitä mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun kehittämiseksi. Toiminnan tavoitteiden saavuttamista tuettiin käsikirjan, raporttien, seminaarien, verkostokirjeen, yhteistyöhankkeiden ja palveluntuottajien toimenpiteiden myötä ja tuloksien saavuttamista seurattiin mm. seurantakyselyillä ja vuoropuheluna palveluntuottajien kanssa. Toiminto lakkautettiin loppuvuodesta 2014. Tätä ennen kokemusarviointi saatiin juurrutettu mm. päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteiseen tutkimushankeohjelmaan. Lasinen Lapsuus. Mielenterveyden keskusliitto oli mukana Lasinen lapsuus, Sirpaleinen mielihankkeessa. Hanketta koordinoi A-Klinikkasäätiö ja mukana toteuttamassa on Mielenterveyden keskusliiton lisäksi Suomen Mielenterveysseura. Hankkeen kohderyhmää ovat nuoret ja perheellistymisen alkuvaiheita elävät nuoret aikuiset, jotka ovat kärsineet omien vanhempiensa päihteidenkäytöstä lapsuudessaan. Hankkeen tavoitteena on tästä johtuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Toimintavuonna järjestettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä perheellistyville nuorille aikuisille, joissa pyrittiin tukemaan osallistujien vanhemmuutta, auttaa heitä tunnistamaan sekä vahvuuksiaan että haasteitaan ja sitä kautta hyödyntämään paremmin omia voimavarojaan. Ryhmissä oli yhteensä 41 osallistujaa. Työtä kohti! – voimavarat käyttöön. Toimintavuonna oli liitossa ammatillisen kuntoutumisen tukemiseksi kehitettyjen voimavaravalmennus-kurssien erillinen juurruttamishanke. Hankkeen tavoitteena oli levittää pääkaupunkiseudulla kehitettyä valmennuskurssimallia valtakunnalliseksi vertaisosaamista hyödyntämällä ja yhteistyömalleja sekä –verkostoja rakentamalla. Toimintavuosi oli 2013 vuonna alkaneen hankkeen viimeinen virallinen toimintavuosi ja toimintaa järjestettiin Oulun, Kuopion, Tampereen ja Turun alueilla yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteensä kursseja järjestettiin 48, joissa osallistujia oli 480. Toiminnan tuloksena kaikki kurssit järjestettiin yhteistyössä liiton jäsenyhdistysten, muiden kolmannen sektorin toimijoiden sekä julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa. Jokaisella kurssilla oli kuntoutujien lisäksi mukana yhteistyökumppanin työntekijä, joka sai voimavaravalmennusmallin oman organisaationsa toimintaan liitettäväksi. Juurtuminen varmistettiin yhteistyötapaamisilla ja neuvonnalla kurssin järjestämisen jälkeen. Yhteistyökumppaneilta tulleen palautteen mukaan toiminta on ollut hyvin suunniteltua ja malli helposti omaksuttavissa. Jokaisella kurssilla oli mukana myös vertaisohjaaja keskusliiton jäsenyhdistyksestä, joka levitti mallia oman jäsenyhdistyksensä toimintaan. Tämän tueksi järjestettiin hankkeessa vertaisohjaaja koulutuksia. Hankeyhteistyö muiden toimijoiden hankkeissa. Kehittämistyötä tehtiin toimintavuonna myös useissa yhteistyökumppaneiden hankkeissa lähinnä hankkeiden ohjausryhmissä. Hankeyhteistyöhön liittyvät työryhmät liitteessä VI. Hankehakemustoiminta. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliitto ei tehnyt yhtään uutta omaa hankehakemusta, mutta oli osatoteuttajan roolissa kahdessa ESR-hankehakemuksen työstämisessä; Osuuskuntatoimintamallin kehittäminen, jota koordinoi Kiipulasäätiö, sekä Harppausvalmennusmallin kehittäminen, jota koordinoi DIAK. Lisäksi liitto haki yhdessä muiden päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kanssa järjestölähtöistä tutkimushanketta RAY:lta ja Laurea ammattikorkeakoulun sekä Aalto yliopiston kanssa ohjausryhmätyöskentelynä yhteistä palveluekosysteemien tutkimus- ja kehittämishanketta TEKES:ltä. Kehittämishanketoiminnan toteuttamiseen on varattava jatkossa resursseja sekä luotava rakenteita. Kehittämiseen liittyvät työryhmäedustukset Toimintavuonna yhteistyökumppaneiden ja uusien verkostojen määrä kasvoi. Kehittämiseen liittyviin työryhmiin osallistuvat kaikkia liiton työntekijät oman asiantuntemuksensa mukaisesti. Kehittämisyhteistyöhön liittyvät työryhmäedustukset liitteessä VI. 32 Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointiprosessi Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliitossa käynnistettiin vuoden teeman mukaisesti koko liiton yhteinen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvä prosessi yhteistyönä eri toimintojen kesken. Prosessin rakentamista varten perustettiin työryhmä, joka esitteli prosessin johtoryhmälle loppuvuodesta. Toiminnanjohtaja esitteli sen myös liiton hallitukselle. Toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tueksi rakennettiin arvioinnin vuosikello järjestötoiminnan toimintaperiaatteiden pohjalta. Arviointiprosessi käynnistettiin toimintakertomuksen työstämisellä toimintokohtaisesti ja jatkettiin koko liiton yhteisenä arviointityöpajana. Jatkossa toimintaa myös suunnitellaan yhdessä. Arviointiprosessi; toimintojen ja koko liiton yhteinen arviointityöpaja. Tulosten ja vaikutusten arviointi perustuu liiton työntekijöiden itsearviointiin, joka toteutettiin toimintalohkoittain PATAitsearviointimatriisin avulla henkilöstöpäivien yhteydessä tammikuussa 2015. Taustamateriaalina itsearvioinnille toimi toimintalohkojen omat seuranta- ja arviointiaineistot. Eri toimintojen arviointien pohjalta työstettiin yhdessä toiminnan suunnittelua ohjaavat painopistealueet seuraavalle toimintavuodelle. Samalla vahvistettiin liiton eri toimintojen keskinäistä tietoa toistensa toiminnoista. PATA-arviointimatriisin pohjalta nousivat esiin seuraavat kehittämistarpeet: - vastuiden selkiyttäminen - yhteinen suunnittelu ja tavoitteiden asettelu - yhteinen kehittäminen - aktiivinen ja tehokas sisäinen viestintä - yhteistyön vahvistaminen liiton sisällä - kolmen asiantuntijuuden toteutumisen vahvistaminen - jäsenyhdistysten tukeminen Kehittämispainopistealueet tulevaisuudessa 1. Yhtenäinen viestintä ja toimintojen koordinointi 2. Kolmen asiantuntijuuden kehittäminen Toimintavuoden syksyllä käynnistettiin arviointikulttuurimme rakentaminen. Tämän vuosikertomuksen tiedot on kerätty hartiavoimin, koska arviointijärjestelmämme tuotos on havaittavissa vasta ensi vuonna. Tästä vuosikertomuksesta minulle on erityisesti jäänyt mieleen; olemme tavoittaneet n. 47 000 ihmistä. Miten paljon olemmekaan tehneet ja miten näkymättömäksi se on jäänyt. Kuluvan vuoden tehtävä on rakentaa arvokasta työtämme näkyväksi. Että ei tarvitsisi kysyä mitä me teemme ja miksi. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 33 LIITE I Mielenterveyden keskusliiton eri toimintolohkot Toiminto Toiminnon tarkoitus Toiminnon resurssit (htv/€) Toimintapaikka/-paikat Varsinainen toiminta (Y) Yleisavustuksena liiton toiminta, (kansalais järjestötoiminta) 12,4 1370,4 Helsinki, Kuopio, Turku Sopeutumis valmennus (AK4, Lasinen Lapsuus) Sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssitoiminta, (toimintakyvyn edistäminen) 8,0 888,2 Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi Jäsenyhdistysten tukeminen (AK6) Jäsenyhdistystoiminta, (kansalaisjärjestötoiminta) 0,0 189,4 Helsinki Työ- ja koulutus valmennus (AK 12, C56) Mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen tukeminen, (tiedotus, neuvonta ja koulutus) sekä Mielenterveyskuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen tukemiseen kehitetyn voimavaravalmennustoimintamallin valta kunnallinen juurruttaminen – Työtä Kohti 2012–2014, (toimintakyvyn edistäminen) 6,3 437,5 Helsinki, Kuopio, Lahti, Kokemusarviointi (AK 18) Kokemusasiantuntemuksen ja-arvioinnin vakiinnuttamiseen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä, (erityisryhmien asuminen) 2,6 158,6 Helsinki Neuvontapalvelut (AK 19, Turvaset) Neuvontapalvelut, (tiedotus, neuvonta, koulutus) 13,8 809,8 Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi, Turku 1,0 113,7 Jyväskylä, Tampere 44,1 3967,6 Oulu, Turku Kulttuuri- ja liikuntatoiminta (OKM) 34 LIITE II Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo 18.5.2014 valittu liittovaltuusto Liittovaltuusto 2011–2014 Ahola-Laurila Sirpa, Oulu Dündar-Järvinen Aila, Tampere Daavitsainen vpj. Pirkko, Kuopio Ernsten Anne Maria, Espoo Haataja Jari, Haapamäki Frankenhaeuser Beata, Kirkkonummi Hanhela Martti, Iisalmi Husso Asko, Jyväskylä Husso Asko, Jyväskylä Hyttinen Tiina, Joensuu Hyttinen Tiina, Joensuu Juuri Mervi, Helsinki Juntunen Sami, Helsinki Kemppainen Ritva Annikki, Espoo Juuri Mervi, Helsinki Keskivaara Rosa-Maria, Helsinki Kemppainen Ritva, Espoo Knuutinen Arja, Turku Keskivaara Rosa-Maria, Helsinki Komulainen Paavo, Kajaani Komulainen Paavo, Kajaani Korpela Aila, Miehikkälä Kosonen Kimmo, Lappeenranta Kosonen Kimmo, Lappeenranta Kähkönen Heikki, Myllykoski Kähkönen Heikki, Myllykoski Leppälä Minna, Suolahti Mustonen Erkki, Ivalo Mustonen Erkki, Ivalo Niskanen Hilkka, Mikkeli Niskanen Hilkka, Mikkeli Nurmi Kari, Vantaa Nordfors Luca, Rauma Paasonen Henna, Heinola Poutiainen Matti, Tuusniemi Poutiainen Matti Antero, Kaavi Puusaari Sanna, Mikkeli Raitanen Leena, Suolahti Raatikainen pj. Tarmo, Kuusamo Rasmus Seppo, Kalajoki Rasmus Seppo, Kalajoki Rautio Marita, Maksniemi Rouhiainen Seija, Nuutilanmäki Tick Mimmi, Mikkeli Sundman Seppo, Åminnefors Vehkaoja Marjatta Ilona, Vaasa Tick Mimmi, Mikkeli Virnes-Torvinen Maritta, Raahe Tilli Raimo, Kuopio Virta-Räikkönen Mari Johanna, Viitasaari Virnes-Torvinen Maritta, Raahe Virta-Räikkönen Johanna, Viitasaari 35 LIITE III Mielenterveyden keskusliiton hallituksen uusi ja vanha jäsenluettelo Uusi hallitus Vanha hallitus Puheenjohtaja: Kari Tolvanen, Helsinki Puheenjohtaja: Pekka Sauri, Helsinki Varapuheenjohtaja: Jyrki Nieminen, Tampere Varapuheenjohtaja: Jyrki Nieminen, Tampere Jäsenet: Jäsenet: Mirva Heino, Ahlainen Pirkko Daavitsainen, Kuopio Heidi Järvinen, Hyvinkää Heidi Järvinen, Hyvinkää Markus Lustig, Vantaa Mika Kasurinen, Joensuu Ilkka Malinen, Kuusamo Marika Kemppainen, Tampere Esa Nordling, Tampere Jukka Kärkkäinen, Turku Satu Ojala, Helsinki Kari Lyytikäinen, Jyväskylä Merja Saksanen, Vantaa Ilkka Malinen, Kuusamo Työvaliokunta ei kokoontunut. Siihen kuuluivat Pekka Sauri, Jyrki Nieminen, Ilkka Malinen ja Marjatta Vehkaoja. 36 LIITE IV Mielenterveyden keskusliiton hallituksen työryhmät Työryhmä Puheenjohtaja ja sihteeri Työryhmän jäsenet Ansiomerkkitoimikunta Asko Husso Matti Poutiainen Kari Lyytikäinen Silja Lepistö Järjestötyöryhmä Kari Lyytikäinen Maritta Virnes-Torvinen Ritva Kemppainen Johanna Virta-Räikkönen Anneli Murtovaara Hannu Koskinen Kansainvälinen työryhmä Pekka Sauri Marjatta Vehkaoja Aila Dündar-Järvinen Leena Turunen Marja Tiittanen Liikuntatyöryhmä Mika Kasurinen Asko Husso Paavo Komulainen Heikki Kähkönen Tuula Kaunisto Ritva Valjakka Jyrki Nieminen Aino Hokkanen Kulttuurityöryhmä Heidi Järvinen Hilkka Niskanen Rosa-Maria Keskivaara Leena Raitanen Jorma Heikkinen Kati Vallius Wille Härkönen Nuorten aikuisten työryhmä Heidi Järvinen Mimmi Hämäläinen Aila Korpela Henna Paasonen Mirkka Mäkelä Eija Soininsaari Henri Rinkinen Omaisten ja läheisten työryhmä Aila Dündar-Järvinen Tarja Tikkanen Tasa-arvotyöryhmä Pirkko Daavitsainen Helena Koskelo-Suomi Kuntoutumisen työryhmä Jukka Kärkkäinen Tiina Hänninen (kuollut 1/14) Jorma Leppänen (kuollut 12/14) Henna Paasonen Heidi Järvinen Pasi Kekäläinen Luca Nordfors Kimmo Kosonen Pirkko Daavitsainen Mika Kasurinen Jukka Riikonen Pirjo Konttinen Maj-Britt Sundqvist Tiina Johansson Vaikuttamistoiminnan ja Johanna Virta-Räikkönen Marita Rautio Erkki Mustonen Sanna Hyry Raimo Ruttonen Ulla Vuotilainen Merja Karinen Marika Kemppainen Leena Raitanen Mervi Juuri Ilkka Malinen Mikko Rinta-Paavola ihmisoikeuksien työryhmä 37 LIITE V Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset Maakunta Yhdistys Perustettu Satakunta Pirkanmaa Lappi Pohjois-Karjala Uusimaa Uusimaa Pirkanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Uusimaa Uusimaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Uusimaa Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Ala-Satakunnan Mielenterveysyhdistys ry Asukasyhdistys Neljäs Avain ry Balanssi ry Enon Mielenterveysyhdistys Säihke ry Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry Etelän-SYLI ry Etelä-Pirkanmaan mielenterveysyhdistys Tuike ry Haminan Mielenterveysyhdistys Hami ry Hankasalmen Tuikku ry Harjavallan s. mty Yhdessä ry Haukiputaan Yhdessä Yhdistys ry Heinäveden Mielenterveysyhdistys ry Hyrynsalmen Mielen Tuki ry Hyvän mielen talo ry Hämeenkyrön Sarastus ry Hämi ry Iin Seudun Jata ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Ikaalisten Mielihyvä ry Imatran Mielenterveys ry Itäinen Tiimi ry Itä-Suomen Syli ry Jokilaaksojen Tiimi ry Joutsenon Mielenterveys Jomi ry Juankosken Soihtu ry Juuan Mielenterveysyhdistys Mielekäs ry Kaakkois-Suomen Syömishäiriöperheet ry Kaavin MIE-TE ry Kajaanin Hyvä Mieli ry Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry Kangasalan Mielenterveysyhdistys Kipinä ry Karkkilan mielenterveysyhdisty Mielekkäät ry Keiteleen Mielenterveysyhdistys Kelu ry Keski-Pohjanmaan Kokemustutkijat ry Keski-Pohjanmaan Mielenterveysyhdistys Varaventtiili ry Keski-Savon Hoivakehitys ry Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry Kirkkonummen Seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry Kiteen Mielenterveysyhdistys Pilke ry Kiuruveden Varapäre ry Kohti Valoa ry KoKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry Kolarin Koheltajat ry Kontiolahden Mielenterveysyhdistys Porina ry Kuopion Mielenterveystuki ry Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry Laitilan Seudun Mty LaitSeMiele ry Lakeuden Loimu ry Lappeenrannan Seudun Mielenterveysyhdistys ry Leikkiväki ry Lempäälän seudun Valotuikut ry 23.11.1998 25.10.2005 1.1.1986 15.5.1997 1.1.1985 38 11.1.2012 31.1.1983 16.10.1996 1.1.1985 1.11.1996 20.11.1997 2.10.1997 1.1.1989 21.5.1997 15.11.1993 22.11.1996 31.12.1968 1.1.1999 1.10.1972 20.4.2001 13.4.2000 1.1.1970 1.3.2002 27.1.1992 26.1.2011 28.3.1996 1.9.1988 12.11.2009 6.2.2008 17.4.1996 15.1.2009 20.5.1989 18.5.1999 17.2.1983 1.1.1999 1.10.1994 19.9.1985 15.11.2013 28.6.2012 27.4.2007 2.9.1997 1.12.1970 15.12.1976 15.5.2001 26.2.1973 1.1.2003 13.12.2001 Jäsenmäärä 31.12.2014 50 28 291 34 422 211 0 51 57 27 13 15 13 773 58 107 34 208 111 126 15 56 6 87 54 46 35 18 110 125 155 19 30 8 118 20 65 65 49 93 0 147 21 17 175 262 88 4 52 28 40 Maakunta Yhdistys Perustettu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso Uusimaa Kainuu Keski-Suomi Uusimaa Lappi Uusimaa Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Savo Uusimaa Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Satakunta Uusimaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Leppävirran MT-TUKI ry Loimaan seudun mty Savikki ry Lounais-Suomen SYLI ry Luova Hulluus ry Miehikkälän mielenterveysyhdistys ry Mielentaide ry Mielenterveyden Ystävät ry Mielenterveysyhdistys Ankkuri ry Mielenterveysyhdistys Etappi ry Mielenterveysyhdistys Hippuset ry Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry Mielenterveysyhdistys ILO ry Mielenterveysyhdistys Kaippari ry Mielenterveysyhdistys Kello ry Mielenterveysyhdistys Kurun Silmu ry Mielenterveysyhdistys Kynkkä ry Mielenterveysyhdistys Merituuli ry Mielenterveysyhdistys Mielikki ry Mielenterveysyhdistys Neilikka ry Mielenterveysyhdistys Salmi ry Mielenterveysyhdistys Sieppo ry Mielenterveysyhdistys Vernetti ry Mielenvireys ry Mieli Maasta ry Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Mäntsälän mielenterveysyhdistys Kasvu ry Mäntyharjun mielenterveystyön Tuki ry Narsistien uhrien tuki ry Neuropsykologinen mielenterveysyhdistys Nepsy ry Nilsiän Virkistys ry Nivalan Mielenterveysyhdistys Lyhty ry Nokian mielenterveysyhdistys Miete ry Nuori Mieli ry Nuuskakairan mielenterveysyhdistys ry Outokummun Mielenterveysyhdistys Välke ry Paltamon Mielenterveysyhdistys Leppäkertut ry Palveluyhdistys Kaseva ry Paniikkihäiriöyhdistys ry Parikkalan seudun mielenterveysyhdistys ry Parkanon seudun mielenterveysyhdistys Toivo ry Pelastakaa perheet ry Pertunmaan Mielenterveysyhdistys ry Pielaveden Miete ry Pietarsaaren Seudun Mty Ystävät ry Pohjanmaan Kuusistokoti ry Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry Pohjois-Kymen mty Pohjatuuli ry Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry Pollesta Potkua ry Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Porvoon seudun mielenterveysyhdistys ry Psykososiaalinen ryhmä Symppis ry Pudasjärven Kajastus ry Punkalaitumen mielenterveysyhdistys ry Puolangan Miete ry Pyhäjokialueen mielenterveysyhdistys Käsikkäin ry 39 26.10.1990 4.6.2001 31.3.1993 8.5.1991 1.1.1997 29.5.2005 1.11.1989 1.11.2011 1.5.2001 16.6.1995 10.10.1971 14.1.1998 10.1.1994 11.1.1973 23.1.2003 15.1.1991 14.4.1972 5.5.1993 1.1.1969 1.1.1974 16.4.1985 1.1.2005 1.1.1970 30.8.1996 25.3.1991 21.10.1996 23.1.1973 1.8.2004 11.9.2012 28.2.1992 20.10.1998 12.12.2006 24.5.2005 4.3.1999 28.4.1992 18.11.1994 1.1.1992 16.3.1991 7.5.1978 1.1.1997 15.1.2014 29.10.2001 6.5.2005 26.5.1999 23.5.1994 15.2.1999 1.1.1971 1.1.1969 17.5.2008 9.9.2007 1.1.1971 30.1.1990 27.5.1992 9.5.1994 16.2.2006 5.2.1990 Jäsenmäärä 31.12.2014 83 88 107 39 193 50 61 42 9 21 186 41 152 149 57 77 116 171 2 67 31 82 184 463 60 62 50 727 31 33 37 76 9 64 56 35 59 141 54 99 7 18 45 32 29 49 330 84 57 93 443 84 15 82 3 26 59 Maakunta Yhdistys Perustettu Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Savo Kainuu Uusimaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Lappi Uusimaa Lappi Satakunta Uusimaa Uusimaa Uusimaa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Uusimaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Kainuu Pirkanmaa Lappi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Uusimaa Keski-Suomi Yhteensä Pyhäjärven Nativa ry Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki MIETE ry Raahen Psyyke ry Ranuan Mielenterveysyhdistys Kalakaani ry Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry RAUTANEN ry Rautavaaran Mielenterveysyhdistys Kipari ry Riihimäen mielenterveysyhdistys ry Ristiinan mielenterveysyhdisty Risla ry Savolaiset Selviytyjät ry Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistys SAMY ry Siikalatvan mty Suopursut ry Siilinjärven Virkistys ry Siput ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Sotkamon Mielenterveyden tuki ry Suomen Moniääniset ry Suomen naisten mielenterveysyhdistys ry Suomen skitsofreniayhdistys ry Surunauha ry Säpikäs ry Terve Mieli ry Tornionseudun mielenterveysyhdistys ry Tukiranka ry Tukiyhdistys Esko ry Tukiyhdistys Karvinen ry Tukiyhdistys Majakka ry Turun Mielenterveysyhdistys Itu ry Turun seudun Mty MUUTOS ry TURVALINKKI ry Tuupovaaran Mielenterveysyhdis Kajastus ry Tuuppari-Virolahden Mielenterveyden Tuki ry Tuusniemen Mielenterveysyhdistys Tuikku ry Tuusulan seudun mty Tuumi ry Vaasan Mielenterveystoiminnan Tuki ry Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Vammalan seudun mielenterveysyhdistys Voimia ry Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry Varpaisjärven mielenterveysyhdistys Syke ry Vertaistuki Agora ry Viisiokuntien mielenterveysyhdsitys ry Viitasaaren mielenterveysyhdistys Muikku ry VIRIKE ry Virtain Mielenterveysyhdistys ry Vuolijoen Hyminä ry Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry Yhdessä ry Ylä-Karjalan mielenterveysyhdistys ry Ylöjärven mielenterveysyhdistys Tammi ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Ääneseudun Ilona ry 160 Kannatusjäsen Henkilö Yhteisö 22.12.1996 1.1.1973 16.12.1986 11.10.1999 7.9.1988 28.2.1995 11.11.2002 10.12.1985 24.1.1996 16.9.1993 5.3.1983 25.8.2004 8.11.1985 12.9.2001 4.7.1972 11.12.1991 27.1.1996 1.1.2004 23.11.2010 1.1.1997 11.10.1992 22.11.1993 22.11.1983 27.10.1999 27.6.1998 26.4.1996 1.1.1971 1.1.1984 1.1.2000 1.1.1994 30.9.1994 8.12.1998 6.8.1991 1.1.1991 5.2.1998 1.1.1987 1.1.1983 1.1.1986 1.1.1978 1.1.1994 22.9.1999 29.11.2013 15.5.2000 2.9.1983 12.12.1983 3.2.1999 23.10.2004 25.10.1980 22.10.1985 13.5.2003 26.8.1998 5.11.1980 Jäsenmäärä 31.12.2014 53 475 389 110 259 36 42 146 73 102 107 53 98 58 53 104 163 3 54 286 104 72 71 25 1 365 560 339 2 15 18 68 33 145 52 34 178 323 123 32 186 48 45 352 74 25 126 202 73 28 351 294 17185 10 2 40 LIITE VI Mielenterveyden keskusliiton yhteistyöryhmät ja -verkostot 1. Vaikuttamistoimintaan liittyvät työryhmät ja verkostot Liiton vaikuttamistyöhön kuuluvat useat työryhmä- ja verkostoedustukset, joissa työskennellään yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttamistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahot muodostuvat perinteisesti muiden vammaisjärjestöjen edustajista, mutta myös laajemmin muista kolmannen sektorin toimijoista, julkisen palvelujärjestelmän toimijoista sekä päättäjätahoista. Yhteistyö on kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Yhteistyökumppanit, joiden hallinnossa ollaan mukana: A-klinikkasäätiö, hallitus, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920) Aspa Palvelut Oy, hallitus, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920) Aspa-säätiö, hallitus, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920) EANP-Fin, Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto, hallitus Merja Karinen (merja.karinen@mtkl.fi, puh. 050 561 7416) Julia Mannisen säätiö, hoitokunnan jäsen Annika Harsu (annika.harsu@mtkl.fi, puh. 050 432 9527) Kiipula, johtokunta, Karoliina Ahonen (karoliina.ahonen@mtkl.fi, puh. 040 455 2677) KRIS Etelä-Suomi, hallituksen puheenjohtaja, Olavi Sydänmaanlakka (olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi, puh. 050 363 9920) Lilinkotisäätiö, Merja Karinen (merja.karinen@mtkl.fi, puh. 050 561 7416) varalla Pirkko Jantunen (pirkko.jantunen@mtkl.fi, puh. 040 513 6213) Naantalin Karvetin Klubitalo ry, hallitus, Pirjo Metsäranta (pirjo.metsaranta@mtkl.fi, puh. 040 562 4773) varalla Milla Ristolainen (milla.ristolainen@mtkl.fi, puh. 040 450 6884) Raina-säätiö, hallintoneuvosto, Pirjo Metsäranta (pirjo.metsaranta@mtkl.fi, puh. 040 562 4773) Rovaniemen klubitalo Roihula, johtoryhmä, Tarja Löf (tarja.lof@mtkl.fi, puh. 0400 500 288) Soveli ry , hallitus, varajäsen Henri Rinkinen (henri.rinkinen@mtkl.fi, puh. 0500 844 576) Suomen Aivot ry, hallitus, Jyrki Rinta-Jouppi (jyrki.rinta-jouppi@mtkl.fi, puh. 046 850 7587) Vates-säätiö, johtokunta, Karoliina Ahonen (karoliina.ahonen@mtkl.fi, puh. 040 455 2677) Vaikuttamistyö: Ahkeruusrahatyöryhmä (RAY) Aikakauslehtien liitto Apu Terveys toimitusneuvosto Ehyt Kuluttajaparlamentti Mielenterveyspooli Oikeus oppimiseen neuvottelukunta OKM/ Mielenterveysalan liikunnan kehittämissuositukset Oulun seudun mielenterveys- ja päihdeneuvosto SADe sote -ohjelman Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden klusteriryhmä Soste SoveLi ry STM:n itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevan lainsäädännön valmistelutyöryhmä STM:n itsemääräämisoikeustyöryhmän toimeenpano-ohjelmaa valmisteleva työryhmä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelma 41 STM:n sosiaalihuoltolain uudistamista koskeva taustaryhmä Suomalaisen työn liitto Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen Potilasjaoksen asiantuntijaryhmä Tahdonvastaisten toimenpiteiden vähentäminen –työryhmä (Kuopion yliopistollinen sairaala) Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pakon käytön vähentämistä ja potilasturvallisuuden lisäämistä selvittävä työryhmä ja sen pohjoismaalainen verkosto Valo ry Vammaisfoorumi Vammaisfoorumin työllisyysryhmä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto VF:n vammaispalvelulain uudistamista käsittelevä taustatyöryhmä Kansainvälinen vaikuttamistyö: VF:n sosiaalihuoltolain uudistusta seuraava työryhmä Mental Health Europe VNY Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyö NFSMH, Nordisk Förening för Social och Mental Hälsa 2. Kehittämistyöhön liittyvät työryhmät ja verkostot Toimintavuonna yhteistyökumppaneiden ja uusien verkostojen määrä kasvoi. Toiminnan kehittämiseen liittyviin työryhmiin osallistuvat kaikki liiton työntekijät oman asiantuntemuksensa mukaisesti. Kehittämiseen liittyvää yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden projekteissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja työryhmissä. Projektiyhteistyö A-klinikkasäätiö, Lasinen lapsuus – Sirpaleinen mieli -projekti A-klinikkasäätiö, Nuortenlinkki Aalto Yliopisto, Morfeus hanke ASPA, Silta työhön -hanke ASPA, Tandem-hanke ASPA, Turvallisuuden taitajat -projekti ASPA, Työ-tie osallisuuteen-hanke ASPA, Asiakkaan äänellä/Vertaisarviointi Epilepsialiitto, Työtä tekijöille -projekti Helsingin Diakoniaopisto, Mukana laajennetussa työyhteisössä hanke Helsingin Diakonissalaitos, VAMOS Turku hanke Hyvän mielen talo ry, Mielipaletti-projekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pelaten terveeks? -hanke Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke Lihastautiliitto, Duuni-mentori Myllyhoitoyhdistys, Ruoka ja riippuvuus hanke Nuorisoasuntoliitto ry, Nuorten asunnottomuuden ehkäisy -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille – PPPR-hanke/Länsi-Suomi (Kaste) Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry, Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto p rojekti Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hyvällä Mielellä Vedessä h anke Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Green care Etelä-Suomen hanke Validian/Invalidiliiton asumispalvelut, EPA-projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Mielenterveystalo-hanke 42 Kehittämisyhteistyö: Demos Helsinki EAPN-Fin, Köyhyys- ja terveystyöryhmä Kelan vammaisasiakasraati Kokemusasiantuntijuuden kehittämisverkosto (MIEPÄ) Kuka kuuntelee köyhää v erkosto Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelma Kuopion mielenterveyden edistämisverkosto (MIDAS) Kupittaan foorumi, Turun psykiatrian ja järjestöjen yhteinen yhteistyöverkosto Kyvyt käyttöön -työhönvalmennuksen kehittämisryhmä (VATES) Lapin sairaanhoitopiirin potilas- ja omaisneuvosto Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Mielen aske 2012–2015 (Ympäristöministeriö) Mielenterveystoimijoiden verkosto (Jyväskylä) MIDAS Mikkelin seudun mielenterveystoimijat, Kuopio MPNET – Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyöverkosto/puheenjohtaja NUORET-verkosto Omaisfoorumi, Hyvän mielen talo Osaamis- ja palvelukeskus Majakka (Kuopio) Pohjois-Savon kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyöryhmä (POTKA) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän mielenterveystyön neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun Neuvontaverkosto Sopeutumisvalmennuksen kehittämistyöryhmä (RAY) Sosiaalialan osaamiskeskus Verso SOSTE:n alueverkostot Toimiva arki ja saavutettava ympäristö –tutkimusryhmä (Turun ammattikorkeakoulu) Täydentävien opintojen keskuksen Ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen ohjausryhmä (Oulun yliopisto) Vammaisjärjestöjen Nuorisoyhteistyöverkosto (VNY ry) Vanhustyön järjestöjen Vahva-verkosto Välityömarkkinoiden kehittämisryhmä (VATES) YTY:n kansanterveyden neuvottelutyöryhmä, järjestöjen sosiaaliturvaopastyöryhmä Kansainvälinen kehittämisyhteistyö CEFEC, Confederation of European social Firms, Employment initiatives and social Co-operatives LUNDBECK RIFI ry, Rehabilitational International Finnish Committee 43 LIITE VII Liite VII Mielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase Mielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 2 129 685,65 0,00 105 423,94 217 755,00 421 727,57 2 874 592,16 2 345 329,44 104 655,51 112 442,22 217 131,00 419 618,13 3 199 176,30 -1 794 578,45 -1 941 066,08 -308 823,45 -61 770,09 -2 165 171,99 -399 757,48 -81 122,67 -2 421 946,23 -40 173,90 -64 986,26 -1 881 379,85 -1 872 970,68 -1 212 133,58 -1 160 726,87 110 504,69 -20 629,30 89 875,39 114 436,45 -3 747,36 110 689,09 -1 122 258,19 -1 050 037,78 21 103,20 -62 602,64 -41 499,44 584,09 -44 871,91 -44 287,82 Kulujäämä Yleis- ja investointiavustukset RAY:n yleisavustus RAY:n investointiavustus ./. Siirretty hankintamenon vähennykseksi -1 163 757,63 -1 094 325,60 1 309 775,55 9 000,00 -9 000,00 1 018 000,00 11 000,00 -11 000,00 Yleis- ja investointiavustukset yhteensä 1 309 775,55 1 018 000,00 146 017,92 -76 325,60 0,00 146 017,92 4 839,10 -71 486,50 Varsinainen toiminta Tuotot RAY-avustukset Tuotot Kelalta Opetus- ja kultturiministeriö Muut avustukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut sivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut varsinaisen toiminnan kulut kulut Kulujäämä Varainhankinta Tuotot Kulut Varainhankinta yhteensä Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Siirto sidotusta rahastosta Tilikauden yli-/alijäämä 44 t TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet ATK-ohjelmat 33 075,12 51 552,20 Malmin remontti 518 022,01 0,00 Ratakatu 9 perusparannusmenot 0,00 551 097,13 411 590,92 463 143,12 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet 8 404,27 29 228,78 Kalusto ja muu irtain 6 191,30 14 595,57 23 266,51 52 495,29 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 8 409,40 1 304 009,40 Toimitilaosakkeet 196 939,35 196 939,35 Muut osakkeet ja osuudet 5 272,30 210 621,05 5 272,30 1 506 221,05 776 313,75 2 021 859,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 48 081,10 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 24 783,68 Siirtosaamiset 195 017,54 Pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 570,91 267 882,32 642 497,31 931 950,54 18 777,06 81 014,25 0,00 143 822,40 224 836,65 83 608,08 327 221,79 1 708 264,29 2 349 081,25 -52 824,32 146 017,92 93 193,60 18 662,18 -71 486,50 -52 824,32 0,00 1 281 820,20 0,00 340 202,97 89 305,53 28 963,40 742 604,09 413 994,70 1 615 070,69 155 372,16 288 845,41 76 057,54 112 840,39 49 981,68 436 988,19 1 120 085,37 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 615 070,69 2 401 905,57 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 708 264,29 2 349 081,25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/jäämät Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut avustusennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat 45
