docUusin numero 2/2015 - Mielenterveyden keskusliitto
download 
Report Transcription
Uusin numero 2/2015 - Mielenterveyden keskusliitto
mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti 2/2015 Sydänmaanlakka löi viimeisen pajatsolyönnin Maahanmuuttajien mielenterveys 6 9 Hallitusohjelmatavoitteet 3 8 Lähde kulttuurija yleisurheilupäiville 8 12 Työnteko eläkkeellä 7 11 10 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Jokaisen numeron takana on ihmisen elämä Revanssi jaetaan maksutta Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka Toimituspäällikkö Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab M Taitto Vitale Ay Kannen kuva RAY Paino I-print Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki Sähköiset aineistot sari.sakala@mtkl.fi Painos 19 000 kpl Ilmestyminen Neljä numeroa vuodessa 441 895 Painotuote Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto www.twitter.com/MTKL_fi MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., 00700 Helsinki puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi • toimisto@mtkl.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi Ahonen Karoliina........ Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö...040 455 2677 Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128 Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus..............................050 400 7605 Hulkko Helena........... Viestintä- ja markkinointijohtaja........050 582 2211 Hämäläinen Jari......... ICT-asiantuntija................................040 551 4046 Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja ...............050 538 4333 Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213 Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 306 8379 Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416 Korvenmaa Ulla.......... Taloussihteeri..................................043 820 0929 Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980 Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822 Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256 Numminen Sirpa........ Henkilöstösihteeri............................0400 508 351 Peiponen Mirja........... Kuntoutusneuvoja............................050 435 9921 Piensoho Anne........... Taloussihteeri..................................0400 507 857 Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125 Rainio Pia.................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389 Rinkinen Henri........... Yhdistysasiamies.............................0500 844 576 Rinta-Jouppi Jyrki........ Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587 Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331 Siikamäki Jonna.......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358 Ståhlberg Outi............ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 375 9199 Sydänmaanlakka Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920 920 6427 851 4583 575 0599 522 0331 KUOPIO • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies..............................050 362 7637 Laine Mirva................ Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505 Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419 Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2284 LAHTI • Kerintie 2, 15100 Lahti Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 432 9527 Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto OULU • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630 ROVANIEMI • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi Johansson Tiina......... Kuntoutussuunnittelija.....................040 704 2538 Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500 Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288 Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2283 TURKU • Verkatehtaankatu 4, 5. krs, 20100 Turku Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773 Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884 Välimaa-Pätsi Ulla...... Yhdistyssihteeri...............................040 450 6883 KUVA: JANI LAUKKANEN 2/2015 JYVÄSKYLÄ • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä Rantonen Kati............ Liikuntasihteeri................................046 Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 Tikkanen Liisa............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 Välisaari Päivi............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 ielenterveyden ongelmat koskettavat jossain elämän vaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista, ja välillises ti ne koskettavat jokaista. Näin eduskuntavaalien alla poliitikkojen puheissa pyörii isoja kysymyksiä kestävyysvajeen korjaamisesta – leikataanko vai elvyte täänkö. Näissä suurten linjauksien poliittisissa keskusteluissa on mukana sohvalta katsovan ihmisen mieli ja huoli: ensin hän kysyy, riittävätkö meidän rahamme ja toisena, kuinka minun käy. Mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin 5 miljardia euroa, josta 4 miljardia euroa aiheutuu työpanos menetyksistä. Joka minuutti menetetään näin ollen 9513 euroa. Syvimpänä kuoppana kaikista ovat nuoret, joita jää joka vuosi 3000 työelämän ulkopuolelle. Toivon kipinänä näyttäytyy nuorten kin kohdalla se, että yhä enemmän on heitä, joille työkyvyttömyys eläke ei ole tavoite, vaan hetki. Siirtymävaihe takaisin osallisuuteen. Itse asiassa suuri osa työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä olevista 111 327 ihmisestä tahtoo tavoitella aktiivista elämää, opin toja, ammattia tai työtä. Hiljattain toimittaja kysyi minulta, miksi käsittelette mielenterveysasioita näin graavisti numeroiden ja eurojen kautta. Vastasin, että Mielen päinvastoin me mielenterveysalan toimijat hyvinvoinnin käsittelemme lukuja sen kannalta, mitä nii edistämisen tulee den takana on. Haluamme kaikkien näkevän, olla kansallinen että mikään numero ei ole vain numero. Nu tavoite. meron takana on aina ihmisen elämä ja koh talo. Mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee olla kansallinen tavoite, ministeriöstä tai poliittisesta puolueesta riippumatta. Loppupeleissä kun meillä ei ole varaa siihen, että mielet voivat huonosti. Mikään työura ei pitene, jos ei ole intoa, motivaatiota, sitoutumista ja mielekkyyttä. Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti si toutumaton kansalaisjärjestö. Meille pyhä tehtävä on huolehtia siitä, että uskonnollisesta tai poliittisesta taustasta riippumatta mielen terveyden teemat kuuluisivat jokaisen poliittisen toimijan agendaan. Syrjäytymisen, osattomuuden ja mielenterveyden asioista puhutaan julkisuudessa usein omana, yksittäisenä alueenaan. Ne vaikuttavat yhteiskunnassa kuitenkin kaikkeen. Tavoitteemme on, että joka puolueessa ymmärretään, kuinka merkittäviä mielenterveysteemat ovat. Ilokseni olen ymmärtänyt, että teemat nousevatkin esille näin vaalien alla – mutta kuinka käy vaalien jälkeen? Tästä syystä olem me osallistuneet useisiin mielenterveystoimijoiden yhteenliittymiin, jotka tuovat omat vaikuttamisohjelmansa Suomen tulevalle hallituk selle. Näistä ohjelmista kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 3–4. Haluan rohkaista teitä jokaista: käykää kuuntelemassa poliitik koja ja vaatikaa heitä tilille mielenterveyden teemoista. Tehkää sen pohjalta valintoja ja äänestäkää, koska se on aitoa vaikuttamista ja osallisuutta. LIITTO 17 185 henkilöjäsentä kuului 31.12.2014 Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksiin, joita on 160. 5 1 0 2 T I L A VA VA A L I T 2 0 1 5 Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan hallitusohjelmasta: Edistäminen maksaa itsensä takaisin MIELENTERVEYDEN keskusliitto vaikuttaa määrätietoisesti mielen terveyskuntoutujien oikeuk sien puolesta muun muassa Mielenterveyspoliittisessa neu vottelukunnassa, Mielenterveys poolissa sekä useissa muissa or ganisaatioissa, joiden kautta se pyrkii vaikuttamaan edus kuntavaalien jälkeiseen hallitus ohjelmaan. Mielenterveystoimijoiden yhteistyöelin Mielenterveys poliittinen neuvottelukunta esittää hallitusohjelmatavoit teissaan seuraavia asioita. 1. PSYYKKISEN HYVINVOINNIN OHJELMA Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa it sensä moninkertaisesti ta kaisin. Nykytiedon valossa mielenterveyden ongelmat voidaan suurelta osin ennalta ehkäistä. Psyykkinen terveys on saatava osaksi kansanterveys työtä. Terveystilanteessa ta pahtunutta painopisteen muu tosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensi sijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Kansalaisten mielenterveys ei kuitenkaan parane mielen terveyspalveluja paisuttamalla, vaan sijoittamalla mielen terveyden edistämiseen neu voloissa, perheissä, päivähoi dossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa. Psyykkisen hyvinvoinnin oh jelma tarvitaan myös tehosta maan yhteistyötä eri viran omaisalojen välillä, koska mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin ei voida vaikuttaa pelkästään sosiaali- ja tervey denhuollon keinoin. 2. MIELENTERVEYSLAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistus on saatava ajan tasalle. Mielenterveyslaissa on monia muutostarpeita, joi ta on todettu useaan otteeseen kuluneella hallituskaudella. Osa liittyy sosiaali- ja terveys palvelujen uudistukseen ja osa itsemääräämisoikeuslain muu tokseen. Vuonna 2014 mielenterveys lakiin tehdyistä muutoksista huolimatta kokonaisuudistuk selle suuri ja kiireellinen tarve. Nykyinen mielenterveyslain säädäntö ei tarjoa riittävää oi keussuojaa eikä tue riittävästi avohoitoa. Mielenterveyshoitoa tarvit sevat eivät ole hyötyneet poti laslain hoitotakuusäädöksistä, koska laissa ei ole määritelty hoidon sisältöä. Lakiin potilaan oikeuksista tulee sisällyttää sää dökset mielenterveyspotilaan oikeudesta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja yksilölliseen kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. Minimi laatutason tulee perustua STM:n mielenterveyspalveluiden laatu suositukseen ja Käypä hoito -suosituksiin. Mielenterveyspalveluiden avohoidon henkilöstöltä vaadit tava koulutus ja minimimitoitus väestömäärään nähden tulee määritellä lainsäädännössä. Kunnat tulee velvoittaa järjestä mään matalan kynnyksen mielen terveyspalveluja sekä tukemaan tiimityötä ja verkottumista mui den toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysminis teriön on jatkettava luvattuja valmisteluja, jotka mahdollis tavat mielenterveyslain koko naisuudistuksen käynnistä misen seuraavalla hallitus kaudella. Mielenterveyslain kokonai suudistuksen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuus sisäl lyttää mielenterveystyö sosiaalija terveydenhuollon yleislain säädäntöön, kuitenkin niin, että välttämättömät erityistarpeet turvataan. Tämä nostaa mielen terveystyön samalle tasolle kuin muut peruspalvelut, torjuu erillis kohtelua, leimautumista ja syr jintää, sekä tukee asenteiden muokkaamista hyväksyväm pään suuntaan. 3. ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA Suomen kansallisen itse murhien ehkäisyohjelman ta voitteena on puolittaa itsemur hien määrä. Joka vuosi Suomessa lähes 1000 ihmistä tekee itsemurhan, ja useat tuhannet yrittävät itse murhaa. Määrä ei ole kehittynyt oikeaan suuntaan nuorten, alim pien sosioekonomisten ryhmien tai haavoittuvassa asemassa ole vien kansalaisten osalta. WHO:n tuore raportti itse murhien ehkäisystä (2014) pai nottaa, että itsemurhat voi daan ehkäistä. Suomen kansal lisen itsemurhaohjelman II tu lee sisältää yhteistyötä terveys järjestöjen, ei-terveysalojen sekä ministeriöiden että kolmannen sektorin tasolla. Kuntien ja median rooli korostuu ennal taehkäisevässä työssä ja tiedot tamisessa. Tuemme Suomen Mielen terveysseuran laatimaa esitystä uudesta 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmasta, jonka koh dat ovat: VA A L I T 2 0 1 5 Mielenterveyden keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet MIELENTERVEYDEN keskusliiton tavoitteet tulevaan hallitus ohjelmaan ovat linjassa edellä kuvattujen Mielenterveys poliittisen neuvottelukunnan hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Liiton esityksen paino piste on kansallisen itse murhien ehkäisyohjelman toteuttamisessa Suomessa. Ohjelman toteuttamisessa liit to korostaa muun muassa jär jestöjen tarjoamien matalan kynnyksen palvelujen roolia. MTKL:n esitys hallitusohjel maan on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme osoitteessa mtkl.fi kohdassa Vaalit 2015. 1. Valmisteleva työryhmä 2.Seurantaryhmä 3.Tietovaranto 4.Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin 5. Kansalaisten mielenterveys osaamisen lisääminen 6. Avainryhmien koulutus; taitokoulutusta itsemurhien ehkäisyyn 7. Vuosittaiset tiedotus kampanjat 8. Matalan kynnyksen tuki ja apu vaikeissa elämän tilanteissa oleville 9. Itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus 10.Tuki itsemurhaa yrittäneille 11.Tuki itsemurhan tehneiden läheisille 12.Keinojen itsemurha välineiden saatavuuden rajoittamiseen 13.Riskiryhmien kartoittami nen ja seuranta 14.Tehokkaat mielenterveysja päihdeongelmien hoitokäytännöt Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan kuuluvat eduskuntapuolueiden lisäksi Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Fin Fami – Mielen terveysomaisten keskusliitto sekä Psykosociala förbundet. 4 REVANSSI 2/2015 VA A L I T 2 0 1 5 Mielenterveyspooli hallitusohjelmasta: Työurien pidentäminen edellyttää kansallista psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa KESKEISTEN mielenterveys toimijoiden yhteenliittymä Mielenterveyspooli esittää Suomen hallitusohjelmaan psyykkisen hyvinvoinnin oh jelmaa. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla noin 5 miljardin euron kokonaiskus tannukset. Ohjelma tukee syr jäytymisen ehkäisyä ja julkisen talouden vakauttamista ja tuot taa sitä sosiaalista ja inhimil listä pääomaa, jota tarvitaan kestävään talouskasvuun, työl lisyyden parantumiseen ja Suo men kilpailukyvyn vahvista miseen. Lähes puolet ennenaikaisista eläkkeistä johtuu mielenterveys ongelmista. Mielenterveys ongelmat ovat yksi maamme suurin työvoimaa vähentävä tekijä; niiden vuoksi työmark kinoilta häviää vuosittain lähes 4 miljoonaa työpäivää. MIELENTERVEYS ON KANSANTERVEYTTÄ Työuria voidaan pidentää sekä vähentämällä työttömyyden aiheuttamia mielenterveys ongelmia, edistämällä mielen terveysongelmiin sairastuneiden paluuta työelämään että vah vistamalla työyhteisöjen mie lenterveyttä edistäviä tekijöitä. Mielenterveyden häiriöt koskettavat suoraan neljäsosaa suomalaisista. Myös heidän läheisillään on kohonnut riski sairastua masennukseen ja stressiperäisiin sairauksiin. Myös Mielenterveyspooli muistuttaa, että terveystilan teessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Psyykkinen terveys on saata va osaksi kansanterveystyötä. Mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn sijoi tettu pääoma maksaa itsen sä takaisin jopa vuodessa, ja vaiheessa kansalaisten mielen terveysongelmiin sekä perään kuuluttaa terveyssektorin ja työelämän yhteisiä ponnistuk sia työikäisten mielenterveyden edistämiseksi. Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Pooli edustaa yli 20 mielenterveyspuolella toimivaa järjestöä ja yhteistyöelintä. Mielenterveyden keskusliitto on poolin jäsen. Viisi miljardia vuodessa – psyykkisestä hyvinvoinnista Suomelle kilpailutekijä Mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämää Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista. Välillisesti ne koskettavat lähes jokaista. VOIKO TULEVA HALLITUS TEHDÄ PSYYKKISESTÄ HYVINVOINNISTA SUOMELLE VOIMAVARAN? 1/2 Lähde: Haavoittuva mieli – tunnista ja tue, Kitchener, Jorm, Kelly, Lassander, Karila-Hietala MIELENTERVEYSPOOLIN vaalipaneelissa 24. maaliskuuta puo- lueiden ehdokkaat käsittelivät muun muassa ennaltaehkäisyn ja avohoidon keinoja, itsemurhien ehkäisyohjelmaa sekä kuntoutumista tukevien palvelujen epätasaista jakautumista. Keskustelussa nousi esiin erilaisia mielenterveyttä edistäviä keinoja liittyen työelämään, kouluihin ja päiväkoteihin, kulttuuriin ja liikuntaan sekä yhteiskunnan palveluiden rakenteisiin. Esille nousi myös huoli kunnille myönnettävien rahojen ohjautumisesta terveyden edistämiseen. Kokemusasiantuntijuus osana prosessien kehittämistä nousi esiin yleisön kommenteista. Paneelin juontajana toimi Yle Puheen Lanttulataamosta tuttu tuottaja Heidi Laaksonen. Panelistit olivat eduskuntavaaliehdokkaat Sari Sarkomaa (Kok.), Tiina Tuomela (KD), Sebastian Weckman (RKP), Kai Sadinmaa (Vas.), Krista Juurikko (PS) ja Maria Ohisalo (Vihr.). Skype-yhteydellä paneeliin osallistuvat Mikko Salmi (SDP) ja Paula Sihto (Kesk.). viidessä vuodessa moninkertai sesti. Kansalaisten mielenterveys ei parane mielenterveyspalveluja lisäämällä, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivä hoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa. Euroopan talousjärjestö OECD patistaa tuoreessa ra portissaan jäsenmaita puuttu maan nykyistä varhaisemmassa Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu kustannuksia 9513€ 100 € JOKA MINUUTTI 100 € 100 € 100 € 100€ 100 € Mielenterveyden häiriöiden kokonais kustannukset vuositasolla ovat noin viisi miljardia euroa. Näistä noin neljä miljardia johtuu työpanosmenetyksistä. Lähde: Menetetyn työpanoksen kustannus, STM, www.stm.fi 100 € 100 € 100 € 100 € Työkyvyttömyyseläkkeiden suurimpia syitä Mielenterveyspoolin 24.3. järjestämä vaalipaneeli löytyy videotallenteena nettiosoitteesta: www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden, pitkien sairaslomien tai keskeytyneiden opintojen syitä; toiseksi suurin syy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. Erityisesti nuoria jää yhä enemmän 7 283 näistä syistä työelämän ulkopuolelle – noin Tule3000 joka vuosi. Yhteensä mielenterveyden sairaudet häiriöiden takia ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 2013 7 427 Mielenterveyden häiriöt En n k ilö ä n e n a ik a is e e lä kk 60 ll e he 111 327 8 250 Muut syyt e ell e s iirt y i 22 9 Suuri osa tahtoo kuitenkin tavoitella aktiivista elämää, opintoja, ammattia tai työtä. Lähde: KELA 2013 Mielenterveyspooli – Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat Infograafi tulostettavissa osoitteessa mtkl.fi VA A L I T 2 0 1 5 Köyhyysryhmä esittää hallitusohjelmaan heikoimpien näkökulmaa ARKKIPIISPA Kari Mäkisen koolle kutsuma köyhyysryhmä on saanut valmiiksi esityksen, joka sisältää sekä yleislinjauksia että konkreettisia toimenpide- esityksiä hyvinvointi- ja terveys eroihin puuttumiseksi ja nii den vähentämiseksi. Työryhmän keskeisimpiä linjauksia on, ettei maassamme tehtäisi erillistä köyhyyspoli tiikkaa. – Koko yhteiskuntapoli tiikkaa, olipa kyse talous-, sosiaali-, vero-, koulutus- tai asuntopolitiikasta, tehtäessä on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulma, Kari Mäkinen to teaa. Mielenterveyden keskus liitto oli mukana maaliskuussa julkistamassa arkkipiispan köyhyysryhmän esitystä tule vaan hallitusohjelmaan. 2/2015 REVANSSI 5 LASINEN LAPSUUS – SIRPALEINEN MIELI -VERTAISRYHMÄ Ryhmän tuella kohti huippua TEKSTI Tanni Karvonen ITSEPAISTETTU TIKKUPULLA – PAREMPI MIELI yyskuussa 2014 alkoi nel jän naisen puoli vuotta kestänyt seikkailu, kipua minen Kilimanjarolle. Ensim mäinen askel oli otettu jo aiemmin, kun jokainen meistä oli tahollaan tehnyt päätöksen hakea ”Lasinen lapsuus – sir paleinen mieli” -vertaistuki ryhmään. Yhteinen matkamme alkoi toimistopöydän ja kahvikuppien äärestä. Oli hämmästyttävän helppoa lähteä kulkemaan yh teistä polkua, koska yksi elä mämme suurimmista suruista oli jaettu ryhmäläisten kesken jo ennen kuin sanaakaan oli vaihdettu. Vaan eipä osannut meistä kukaan aavistaa, mitä kaikkea vertaistuki ryhmä voikaan pitää sisällään! Muiden ryhmäläisten lisäk si tutustuttiin omaan itseen. Maalattiin paperille oma kehon kuva, uskaltauduttiin haaveile maan ja keskityttiin mennei syyden sijasta nykyhetkeen. Pienten lasten äideille annet tiin harvinainen tilaisuus py sähtyä kokonaisten työpäivien ajaksi omien ajatusten ja tun temusten äärelle. Nuuksiossa pääsimme ko keilemaan jousiammuntaa ja paistamaan omat tikkupullat nuotion leimussa. Perheviikon lopun aikana tutustuttiin geo S kätköilyyn ja opeteltiin anta maan puolisolle puheenvuoro tennispallon avulla. Rentou tumista harjoiteltiin syksyn pimeydessä hieromalla sisä elimiä yhteen Shindo-tunnilla. Oma arkinen elämä unoh tui myös äänimaljan alla maa tessa. Ihana nainen -kuvauksissa pääsimme kokeilemaan, miltä tuntuu olla valokuvamalli. Yksi halusi kuvan hääpuvussaan, toisten ympärille kiristettiin korsetti ja uskaltautuipa yksi meistä kameran eteen ihan luonnontilassa. Tuli kokeiltua monia asioita ensimmäistä kertaa elämässä. Hienoksi kokemukset teki se, että saimme kokea ne yhdessä. Ammattitaitoisina oppai namme matkallamme toimivat Mielenterveyden keskusliiton Laura Barck ja Outi Ståhlberg. Heidän avullaan saavutimme puolessa vuodessa Kilimanjaron perusleirin, jossa on ollut tur vallista hengähtää hetkinen ja kerätä voimia tulevaan koi tokseen. Nyt on lähdettävä omin voi min eteenpäin. Ryhmästä saim me kuitenkin sellaiset eväät, että huippua uskaltaa lähteä valloit tamaan levollisin mielin! Kirjoittaja osallistui MTKL:n Lasinen lapsuus – sirpaleinen mieli -vertaisryhmään. Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä perheellistymisen alkuvaiheita eläville nuorille aikuisille, jotka ovat omassa lapsuudessaan kärsineet vanhempiensa päihteiden käytöstä. Toiminta on osa A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus – sirpaleinen mieli -hanketta. Lisätietoa: www.lasinenlapsuus.fi KOHTI HUIPPUA Koko henkinen vaellus oli täyn nä yllätyksiä ja onnistumisia. YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY Uudenlainen kuntoutusmalli lapsiperheille Mielenterveyden keskusliitto aloitti Kuopiossa lapsiperheille uudenlaisen mielenterveysongelmien ylisukupolvisuutta ehkäisevän kurssin. H yvä arki lapsiperheille -sopeutumisvalmennus kurssi tarjoaa tukea kuntoutumiseen perheille, joissa toinen tai molemmat vanhem mista ovat poissa työelämästä tai opinnoista mielenterveys ongelman vuoksi. Tammikuussa alkaneella pilottikurssilla kuopiolaisille lapsiperheille tarjottiin aiem paa yksilöllisempää ja kokonais valtaisempaa tukea. Tavoitteena on, että kuntoutumisen pro sessi linkittyisi osaksi kuntou tujan omaa – mutta myös per heen – arkea. Oikealla tavalla arkeen nivoutuva kuntoutumis polku luo mielenterveyskuntou tujalle hyvät edellytykset pa luulle työelämään tai opintojen pariin. Laatuaan ensimmäinen lapsiperheille suunnattu moni muotokurssi sisältää avo- ja internaattijakson sekä viikoit taisia ryhmä- ja yksilötapaamisia; siinä hyödynnetään niin vertais tukea, ammatillista osaamista kuin kokemusasiantuntijuutta. – Tavoitteena on lisätä ym märrystä mielenterveysongel mista, niiden vaikutuksista vanhemmuuteen ja lapsiin sekä kertoa keinoista, joiden avulla vanhemmat voivat tu kea lastensa kehitystä, kertoo kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg. Tavat, joilla perheitä lähde tään konkreettisesti tuke maan, ovat sidoksissa kunkin perheen omiin kuntoutumis tavoitteisiin. Jollekin se on yhdessä viraston luukulle me nemistä, toisille perheterapian löytämistä. – Kurssimme täydentävät esimerkiksi julkisen sektorin hoitosuhdetta; ne eivät korvaa psykiatrista hoitoa, Ståhlberg muistuttaa. OIKEAT TOIMET LASKEVAT LAPSEN SAIRASTUMISRISKIÄ 40 % Mielenterveyden häiriöiden siir tyminen yli sukupolvien, van hemmilta lapsille, on usein psy kiatrisen sairastavuuden taus talla. Lasten vaara sairastua it sekin mielenterveysongelmiin joko lapsuudessa tai aikuisuu dessa on 2–3-kertainen, jos mi tään ei tehdä. Jos taas perheitä tuetaan asianmukaisesti, on mah dollista vähentää lasten vaaraa sai rastua ja ehkäistä sairastumista. – Käytämme kurssilla me netelmiä, joilla tutkitusti pys tytään ehkäisemään perheen lapsen mielenterveysongelmien syntymistä, muun muassa Toi miva lapsi & perhe –tutkimuksen vaikuttavaksi arvioimaa Lapset puheeksi -menetelmää, Ståhl berg kertoo. THL:n tutkimusprofessori Tytti Solantaus kertoo lasten sai rastumisriskin laskevan oikeilla toimenpiteillä jopa 40 prosenttia. – Laaja tutkimusnäyttö pre ventiivisistä interventioista osoittaa, että ylisukupolvinen kierre on mahdollista katkais ta, Solantaus kertoo. – Työkyvyttömyyseläkkeellä pienen lapsen vanhempikin putoaa kaikesta Kelan tukemas ta kuntoutuksesta pois. Myös VOIMAVARAKURSSI Mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea liikkeelle lähtemiseen ja haluavat aktiivisempaa elämää. Kurssin tavoitteina on: yy Lisätä itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan ja vahvistamaan omia voimavaroja yy Rohkaista tekemään omaan elämäntilanteeseen liittyviä tavoitteita Kurssi tarjoaa: yy Mahdollisuuden vertaistukeen ja kokemusten jakamiseen yy Eväitä tehdä myönteisiä muutoksia omaan arkeen yy Yhdessä tekemistä yy Tietoa erilaisista poluista kohti aktiivisempaa elämää Kurssi kokoontuu 13.5., 21.5., 27.5., 28.5., 8.6. ja 11.6.2015 klo 10–14 KURSSIEN LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET OHJAAJILTA: Kelan tukemaan kuntoutusp sykoterapiaan pääsy on eläke läiselle vaikeaa. Järjestöjen tarjoama sopeutumisvalmennus ja muu tuki on silloin näille perheille kultaakin arvok kaampaa, Outi Ståhlberg avaa. – Monessa perheessä lapset oireilevat ja vanhempien jaksa minen on todella kovilla. Tämä on ihan normaalia reagointia, kun vanhemmalla on vaikeata. Jos olisi riittävästi oikea-aikais ta ja perheiden omista tarpeista lähtevää tukea tarjolla, säästyt täisiin monelta inhimilliseltä tragedialta ja rahanmenolta. Mielenterveyden keskus liitto toteutti kurssin yhteis työssä Yhden vanhemman perheiden liiton, Kuopion ensi kotiyhdistyksen sekä Omaiset mielenterveystyön tukena Itä- Suomen yhdistyksen kanssa. UNELMAKEIDAS-KURSSI Puotilan kappelin tiloissa osoitteessa Puotilantie 5. Lisäksi kurssiin kuuluu majoittuva jakso kokoushotelli Siikarannassa 3.–4.6.2015 Unelmat tuovat voima varoja ja auttavat löytämään innostusta ja energiaa arkeen. Anna itsellesi aikaa unelmiesi löytämiseen! Hakemukset 29.4. mennessä: Hakulomake löytyy osoitteesta: http://mtkl.fi/palvelut/ tyollistymispalvelut/ hae-kurssille/ Unelmakeidas -kurssiin kuuluu kaksi kolmen tunnin mittaista iltapäivää. Ensimmäisenä päivänä tehdään omiin unelmiin liittyvä Unelmien kartta. Toisena päivänä tarkastelemme voimavaroja ja tavoitteita. Kirsi Koskimäki, diakoniapastori: 050 380 2012 kirsi.koskimaki@evl.fi Merja Matilainen, työ- ja koulutusvalmentaja: 040 450 8256 merja.matilainen@mtkl.fi Unelmakeidas kokoontuu Mielen terveyden keskusliiton tiloissa osoitteessa Malmin kauppatie 26 maanantaina 4.5. ja keskiviikkona 6.5. 2015 klo 13–16 6 REVANSSI 2/2015 LAINSÄÄDÄNTÖ LAINSÄÄDÄNTÖ Uusi yhdenvertaisuus- Uusi sosiaalihuoltolaki laki ehkäisee syrjintää vahvistaa peruspalveluja aiempaa laajemmin Uusi sosiaalihuoltolaki keinohallinnon viranomaiset jossa toinen vanhemmista on Uuden yhdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Laki parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa ja laajentaa velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. TEKSTI Merja Karinen S yrjinnän suoja on yhtäläi nen riippumatta siitä, pe rustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansalli suuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuu teen, seksuaaliseen suuntautu miseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn Lain toteutumista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. SYRJINNÄN SUOJA OPPILAITOKSIIN Lakia sovelletaan julkisen toi minnan lisäksi yksityiseen toi mintaan, ei kuitenkaan yksi tyiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. Velvollisuus laatia suunni telma yhdenvertaisuuden edis tämiseksi laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulu tuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Velvollisuus tehdä kohtuul lisia mukautuksia vammaisia työntekijöitä varten laajenee työnantajien lisäksi nyt myös palveluiden ja tavaroiden tar joajille, esimerkiksi hotelleil le, ravintoloille ja vähittäis kaupoille. Uudistuksen yhteydessä tasa-arvovaltuutetun, lapsiasia valtuutetun ja yhdenvertaisuus valtuutetun virat ja toimistot kootaan oikeusministeriön hallinnonalalle, samoin yhden vertaisuus- ja tasa-arvolauta kunnat. Erityisvaltuutetut ja uusi lautakunta toimivat itsenäisinä ja riippumattomina viran omaisina oikeusministeriön hallinnonalalla. Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies RUNO Oletko se sinä joka rikastat minua rakkaudellasi Oletko se sinä joka rakastat minut täydeksi naiseksi jollaiseksi Luoja minut tarkoitti LISÄÄ RUNOJA SIVULTA 23 Kirsi Nykänen vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. TEKSTI Merja Karinen S osiaalihuoltolain uudis tukset tulevat voimaan as teittain: kotipalvelua kos keva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pää osin huhtikuussa 2015. Lasten suojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Kuntien on varauduttava palvelujen painopisteen muu tokseen sekä kerrottava kunta laisille selkeästi, mistä palvelu ja ja apua voi hakea. APUA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE Kaikilla sosiaalihuollon asiak kailla on oikeus saada tarvittaes sa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Sosiaalihuoltolaissa määri tellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toi meentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhyt aikainen tuki sekä asiakkaan tarpeita vastaava pitkäaikainen tuki sitä tarvitseville. Terveydenhuollon ammatti henkilöt, poliisit sekä työ- ja elin ovat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henki lö oikean viranomaisen puoleen. Elämänkaarimallin mukaises ti palveluja on pyrittävä järjestä mään muiden peruspalvelujen yhteydessä ja terveydenhuolto lain mukaista hoitotakuuta on sovellettava myös muissa kuin terveydenhuollon yksiköissä. Lakiin sisältyvän nuoriso palvelutakuun mukaan nuori saa moniammatillista tukea yhden palvelupisteen kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaali palveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaa linen kuntoutus. vankilassa. Erityinen perhe tilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. LAIN TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ KORJAAVIA TOIMENPITEITÄ Ehkäisevien palvelujen lisää minen ja lastensuojelutyön oikea resursointi vähentävät raskai den korjaavien lastensuojelu toimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle an netaan lastensuojelun palveluja tai tukitoimia, joita ovat lasten suojelulain mukainen taloudel linen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen si LAPSIPERHEILLE JÄRJESTETTÄVÄ joittaminen kodin ulkopuolelle. VÄLTTÄMÄTÖN KOTIPALVELU Lisäksi lapselle ja hänen per Kotipalvelua, perhetyötä, tuki heelleen on järjestettävä viipy henkilöitä ja -perheitä sekä mättä lapsen terveyden ja kehi vertaisryhmätoimintaa on jat tyksen kannalta välttämättömät kossa saatavilla ilman lasten terveydenhuollon palvelut, jos suojelun asiakkuutta. Tavoittee lastensuojelun tarve johtuu riit na on madaltaa tuen hakemi tämättömistä terveydenhuollon sen kynnystä ja turvata oikea- palveluista. Lapsi voidaan sijoittaa kii aikainen tuki perheille. Lapsiperheillä on oikeus reellisesti vain, jos huostaanoton saada kotipalvelua, kun se on edellytykset täyttyvät ja lapsi on välttämätöntä lapsen hyvinvoin välittömässä vaarassa. Ensisijai nin turvaamiseksi. Kotipalvelua sesti käytetään avohuollon tu annetaan toimintakykyä alen kitoimia, kuten kotiin annetta tavan syyn, kuten sairauden, syn vaa tehostettua perhetyötä sekä nytyksen, vamman tai uupu avohuollon sijoituksia. muksen vuoksi, tai erityisen Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies. perhe- tai elämäntilanteen pe MTKL:n nettisivuilla on 15.4. alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa rusteella. Erityisellä perhetilan lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen, teella tarkoitetaan esimerkiksi toimeentuloon, asumiseen, vammaistukeen ja eläkettä saavan perheenjäsenen kuolemaa, hoitotukeen liittyen. mtkl.fi – Tietoa mielenterveydestä vanhempien eroa tai tilannetta, SOPEUTUMISVALMENNUS Eloisasti parikurssilla TEKSTI Outi Ståhlberg M ielenterveyden kes kusliiton historian ensimmäinen pari kurssi eloisaan ikään (+ 65) ehtineille päättyi helmikuun lopulla. Kurssi toteutettiin kaksiosaisena, kuten muutkin keskusliiton sopeutumis valmennuskurssit. Ensimmäi nen jakso oli syksyllä ja toinen helmikuun viimeisellä viikolla. Kurssille osallistui kahdek san pariskuntaa ja ikähaitari oli reilusta kuudestakympistä lähes kahdeksankymmeneen. Kurssi paikkana oli Imatran kylpylä. Palaute ryhmältä oli sen verran ylistävää, että varmasti tämän tyyppinen sopeutumis valmennus saa jatkoakin. Par haiten kurssin tunnelmat ja sisäl tö välittyvät seuraavasta Terttu Viitalan muistiin painamasta ja kirjoittamasta tekstistä: Matkamme tälle toiselle kurssijaksolle alkoi Oulusta rännän, lumisateen ja pimeyden keskeltä. Heti Imatralla toisemme nähtyämme tuntui mukavalta aloittaa työskentely. Ikävää, että kolme pariskuntaa eivät päässeet tälle toiselle jaksolle. Ohjelmaa oli jokaiselle päivälle ja se oli hienosti suunniteltu. Yhteistyö sujui ja meillä oli mukavaa. Teimme kirjallisia tehtäviä, joista jäi mieleeni mm. voimavaramme: mistä unelmoimme, nautimme, mitkä ovat elämäämme ohjaavat arvot, missä olemme hyviä, mitä harrastamme, mikä kiinnostaa ja keneltä saamme tukea! Jokaisella pariskunnalla oli takanaan vuosikymmeniä kestänyt avioliitto. Se herätti kiitollisuutta. Jokaisen elämäntaipaleelta kuulimme paljon asioita ja tapahtumia. Liikunnallinen puoli oli antoisa. Aquazumba, keilaus, bodybalance ja tunnelipallo! Se oli hauskaa. ”Lentävä matto” se vasta hauska olikin. Sai nauraa. Ruoka oli hyvää, vähän liiankin hyvää. Yhtenä iltapäivänä talo tarjosi laavulla nokipannukahvit. Makkaraakin sai paistaa. Mahdoton liukkaus oli esteenä ulkoiluun, mutta muutamat reippailivat siitä huolimatta. Kiitän Iskoa ja Outia, jotka olivat hyviä – asiantuntijoita kaikessa. Kiitän myös meitä kurssilaisia Vilho ja Pirjo, Aki ja Helena, Kaisa ja Kauko, Timo ja Riitta ja me Terttu ja Kaarlo. ”Imatra, kaunis koskineen, kuohuineen ja kylpylöineen. Kevättä ja kesää tässä odotamme, auringonpaistetta ja sateen virvoittamaa voimaa.” … ja perjantai-illan juhlisti yhteinen kynttiläillallinen ja täytekakkukahvit! Terveisin, Terttu ja Kaarlo (kuvassa) Kurssin ohjaajina toimivat Mielen terveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelijat Outi Ståhlberg ja Isko Kantoluoto. Lisätietoa kursseista voi kysyä: 050 3759199 outi.stahlberg@mtkl.fi tai 050 306 8379, isko.kantoluoto@mtk.fi 2/2015 REVANSSI 7 KELAN UUDISTUKSET Keskeisiä uudistuksia sosiaaliturvassa ja etuuksissa TEKSTI Merja Karinen HAMMASHUOLLON KELAKORVAUS LASKEE UUDISTUKSET ovat astuneet voi maan vuoden 2015 alussa. Hammashuollossa potilas saa hampaiden tarkastuksesta Kela- korvauksen jatkossa vain joka toinen vuosi. Samalla alennet tiin potilaalle yksityisen ham maslääkärin ja suuhygienistin antamasta hoidosta maksetta via Kela-korvauksia. TOIMEENTULOTUEN ETU OIKEUTETTU ANSIOTULO MUUTETAAN PYSYVÄKSI JA TULONSAAJAKOHTAISEKSI Toimeentulotukea saavien on myös jatkossa mahdollista hank kia pieni määrä ansiotuloja il man, että tulot leikkaavat tuen määrää. Etuoikeutettua ansio tuloa voi olla vähintään 20 prosenttia saadusta ansio tulosta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Jatkos sa ansiotulovähennys on myös tulonsaajakohtainen eikä koti talouskohtainen. MATKAKUSTANNUSTEN OMAVASTUU NOUSEE Sairausvakuutuksesta korvat tavien matkojen matkakohtainen omavastuu nousi 14,25 euros ta 16 euroon. Samalla matka kustannusten vuosittainen oma vastuu eli niin kutsuttu matka katto nousi 242,25 eurosta 272 euroon. Lisäksi potilaita ohjataan entistä voimakkaammin tilaa maan matkansa Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen teh neiden välityskeskusten kautta. Jos potilas tilaa matkan käyt tämättä välityskeskusta, matka kohtainen omavastuu on 32 euroa. HYLKÄÄVIEN ETUUSPÄÄTÖSTEN PERUSTELUT TARKENTUIVAT Sosiaalivakuutusetuuksista an nettavien hylkäävien päätös ten perusteluista on jatkossa nykyistä paremmin käytävä ilmi, miksi haettu etuus on hylät ty. Silloin kun kielteinen päätös perustuu erityisesti lääketieteel lisiin seikkoihin, perusteluihin on kirjattava, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arvioin tiin ja mitä johtopäätöksiä nii den perusteella on tehty. MUISTUTUKSEN ENSISIJAISUUS Jos asiakas tai potilas on tyyty mätön saamaansa hoitoon tai hoivaan, niiden laatuun tai nii hin liittyvään kohteluun, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta alkaen valvonta viranomainen, eli Valvira tai aluehallintovirasto, voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltä väksi ensin muistutuksena toi mintayksikössä. OIKEUS KUNTOUTUKSEEN SELVITETÄÄN ENNEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ Kuntoutusmahdollisuuksien oma-aloitteisella selvittämisellä nopeutetaan ihmisten pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen. Työeläkelaitosten on jat kossa oma-aloitteisesti selvitet tävä työkyvyttömyyseläkettä ha kevan henkilön oikeus amma tilliseen kuntoutukseen. Jos kuntoutuksen myöntämisedel lytykset täyttyvät, henkilölle annetaan työkyvyttömyyseläke ratkaisun lisäksi ennakkopäätös kuntoutuksesta. Myös Kelan velvollisuutta selvittää kuntou tusmahdollisuudet ennen työ kyvyttömyyseläkepäätöksen antamista korostetaan. OSAKUNTOUTUSRAHA HELPOTTAA TYÖN JA KUNTOUTUKSEN YHDISTÄMISTÄ Kuntoutuja voi jatkossa saa da osakuntoutusrahaa niiltä kuntoutuspäiviltä, joina hän työskentelee osapäiväisesti kuntoutuksen ohessa. Osa kuntoutusrahan määrä on puo let kokopäiväisen kuntoutus rahan määrästä. VALOKUVAKILPAILU Osallistu Mielenterveyden keskusliiton valokuvakilpailuun! Kilpailussa etsitään näkemyksellisiä ja puhuttelevia tarinoita mielenterveyden ympäriltä. YLEISEN ASUMISTUEN TARKISTAMISEEN MUUTOKSIA Yleisen asumistuki tarkistetaan, jos tulot pienenevät 200 €/kk tai nousevat 400 €/kk. Tulojen muutokset huomioidaan sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Jos tulot esimerkiksi muuttuvat 15.4.2015, asumistuki tarkistetaan 1.6.2015 alkaen. Asumisoikeusasunnoissa voidaan asumismenoiksi hyväk syä 73 % asumisoikeuden hank kimiseksi otettujen lainojen ko roista. Aiemmin lainojen korkoja hyväksyttiin asumismenoiksi vain omistusasunnoissa. jöiden yhdenvertainen kohtelu paranee ja päätösten ennakoi tavuus lisääntyy. Uudistuksella pyritään nopeuttamaan palkka tukihakemusten käsittelyä ja maksatusta. PALKKATUEN PÄIVÄKOHTAINEN TUKI MUUTTUI PROSENTTI PERUSTEISEKSI. Jatkossa palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työt tömyyden keston perusteella, jos tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut siksi, että ammatilli sessa osaamisessa on puutteita. Tuen määrä on sitä korkeam pi ja kesto sitä pidempi, mitä ELÄKKEENSAAJAN ASUMIS TUESSA IKÄRAJA POISTUU kauemmin henkilö on ollut työ Eläkkeensaajan asumistuesta tön ennen palkkatuen myön poistui nykyinen 65 vuoden tämistä. Palkkatuki voi määräytyä ikäraja. Tuki sidotaan eläkkeen saamiseen; jos olet pienituloinen myös tuella palkattavan henki eläkeläinen ja saat vanhuus lön vamman tai sairauden pe eläkettä, takuueläkettä, perhe- rusteella, jos ne olennaisesti ja eläkettä tai täyttä työkyvyttö pysyväisluonteisesti alentavat myyseläkettä, voit hakea Kelasta tuottavuutta tarjolla olevassa eläkkeensaajan asumistukea. tehtävässä. Omaisuus vaikuttaa eläkkeen saajan asumistukeen kuten en Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies. nenkin. PALKKATUKI UUDISTUU VUODEN 2015 ALUSTA Uudistuksen tavoitteena on, että työnantajien ja työnteki MTKL:n nettisivuilla on 15.4. alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen, toimeentuloon, asumiseen, vammaistukeen ja eläkettä saavan hoitotukeen liittyen. mtkl.fi – Tietoa mielenterveydestä VOITTAJAKUVAT PÄÄSEVÄT NÄYTTELYYN MTKL:N KULTTUURIPÄIVILLÄ 21.–23.8.2015. SARJAT: • Vertaisuus • Ilon lähteitä • Aina mun pitää Lähetä jpeg-digikuvasi 10.4.–31.7.2015 osoitteeseen valokuvakilpailu@mtkl.fi. Viestin aiheeksi sarjan nimi, viestikenttään oma nimi, osoite, puhelinnumero ja kuvan/kuvien nimet. Osallistua voi maks. 3 kuvalla (tai yhdellä 3 kuvan sarjalla). Lue kilpailun tarkat säännöt netistä: mtkl.fi. PALKINNOT 1. sija.........Canvas-taulu omasta kilpailukuvasta 2.–3. sija.....Kehystetty A4-kokoinen kuva omasta kilpailukuvasta 4.–10. sija...Oma kilpailukuva tulostettuna Palkinnot lahjoittaa Rajala ProShop. Kilpailun päätuomari on valokuvaaja, näyttelijä Laura Malmivaara. Voit jakaa oman kilpailukuvasi #mielivalokuva 8 REVANSSI 2/2015 TEEMAPÄIVÄ VIIMEINEN PAJATSOLYÖNTI Valon päivänä iloittiin pimeän ajan päättymisestä KUVAT Jaakko Oksanen VALON PÄIVÄNÄ 3. helmikuuta halutaan korostaa valon ja kes kinäisen tuen merkitystä lä heisen hyvinvoinnille. Mielen terveyden keskusliitto on viet tänyt Valon päivää vuodesta 1998 lähtien. Nykyisin Valon päivän vietossa halutaan kes kittyä mielenterveyteen, ei pel kästään mielen sairauksiin. Alun perin tarkoituksena on ollut tuoda toivoa masentu neille ja heidän läheisilleen pitkän talven jälkeen. Valon päivän tapahtumassa Helsingin Harjun nuorisotalolla oli paljon osallistujia, etupäässä järjestäjätahojen Leikkiväki ry:n ja Kulttuuripaja Elviksen jäsenistä. Musiikilla on tärkeä osa Valon päivän vietossa. Tällä kertaa jammailtiin djembe-rummun rytmeillä. Sydänmaanlakka löi viimeisen pajatsolyönnin HELSINGIN KESKUSTASSA koettiin keskiviikkona 11.3. historiallinen hetki, kun RAY luopui viimeises tä pelikäytössä olleesta Pajatsos taan. Pajatson viimeisen lyön nin löi Mielenterveyden keskus liiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, joka paljasti nuorena poikana huijanneensa monta pajatsoa tyhjäksi. Mielenterveyden keskusliitto iloitsee, että mielenterveys aihee na nousi esiin kansanterveystyön tukemisen ikonille pidetyssä ti laisuudessa. Mielenterveys ja sen tuoma osattomuus on keskeinen ratkaisuja vaativa alue Suomen tulevassa pärjäämisessä. – Suomen ainutlaatuinen järjestötoiminta on suunnattoman tehokas toimintamuoto mielen terveysongelmien vähentämisessä, Sydänmaanlakka muistutti ennen viimeistä pajatsolyöntiään. ILOLIIKKUJA-TAPAHTUMA Liikunnan iloa Iloliikkuja-tapahtumassa KUVAT Maria Punnonen UUSI OPAS Kokemusasiantuntija auttaa kuntoutujaa, ammattilaista – ja itseään okemusasiantuntija osallistuu palvelujärjestel mässä käytännön asiakas- ja potilastyöhön, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys on siinä, että kuulemalla todellisiin kokemuksiin perustuvia tarinoita ammattityöntekijät saavat tietoa sairastamisesta, kuntoutumisesta ja kuntoutujien arjesta. He voivat näin ymmärtää paremmin asiakkaidensa palvelujen sisältöön, vuorovaikutukseen ja järjestelmän toimivuuteen kohdistuvia odotuksia sekä tarpeita. Kokemusasiantuntemus on avuksi myös asiakaslähtöisyy den ja -osallisuuden vahvistamisessa, osana laajempaa palveluiden yhteiskehittämi stä. Lisäksi kokemustieto voi olla hyödyksi järjestelmän pirstaleisuuden ja avun saatavuuteen liittyvien ongelmien korjaamisessa. Kokemusas iantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäks i O PA S KO K E M U S A S I A N T U N T I J AT O I M I N N A S TA OUTI HIETAL A JA PÄIVI RISSANEN A T O I M I N N A S TA Kokemusasiantuntijatoiminnan on havaittu tukevan siihen osallistuvien hyvinvointia sekä kuntoutumista. Se on kokemusasiantuntijalle voimaannuttavaa esimerkiksi siksi, että se tuo tunteen omien, vaikeidenkin kokemusten merkityksellisyydestä. Oman haasteensa toimintaan muodostaa se, miten kokemusasiantuntijoiden siitä saamat korvaukset yhdistetään heille maksettuihin sosiaalietuuksiin sekä miten niitä verotetaan. nuttavaa: kohtalontovereiden auttamisen myötä ja ammatti laisten rinnalla työskennellessä omat, usein vaikeatkin koke mukset voivat saada uutta mer kitystä. Uudessa oppaassa kuvataan lähinnä julkisella sektorilla sekä päihde- ja mielenterveys kentällä tapahtuvan kokemus asiantuntijatoiminnan lähtö kohtia, kokemusasiantuntijoiden koulutusta ja työtehtäviä, asemaa ja korvauskäytäntöjä. Opas palvelee kaikkia k o kemusasiantuntemuksen parissa toimivia ja asiaa opet televia, niin kokemusasian tuntijoita kuin ammattilaisia. Sen voi ladata verkossa osoit teessa mtkl.fi. O PA S KO K E M U S A S I A N T UNTIJ KUNTOUTUSSÄÄTIÖN erikoistutkija Outi Hietala on yhdessä kokemus tutkija Päivi Rissasen kanssa koonnut ensimmäisen kokemus asiantuntijatoiminnan perus asioihin paneutuvan oppaan. Kokemusasiantuntija osal listuu käytännön asiakas- ja potilastyöhön, sosiaali- ja ter veyspalvelujen sekä näiden alojen ammatillisen koulutuk sen kehittämiseen. Kokemus asiantuntijaa kuulemalla am mattityöntekijät saavat arjen kokemuksiin perustuvaa tie toa. Näin ammattilaiset voivat ymmärtää paremmin asiak kaidensa odotuksia ja tarpeita. – Parhaimmillaan yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kans sa auttaa uudistamaan palveluita. Kokemuksellinen ja omakohtainen tieto sairaudesta tai vaikkapa päihderiippuvuudesta toipumi K sesta sekä palveluiden käytöstä ja kuntoutujien arjesta voi aut taa hoidon, sosiaalialan ja kun toutuksen ammattilaisia sekä päätöksentekijöitä oivaltamaan oman roolinsa uudella tavalla, Outi Hietala kertoo. Toiminta on myös koke musasiantuntijoille voimaan Oppaassa kuvataan etupäässä julkisella sektorilla sekä päihde- ja mielenterveyskentällä tapahtuvan kokemusasiantu ntijatoiminnan lähtökohtia, koulutusta ja työtehtäviä, kokemusasiant untijan asemaa ja korvauskäytäntöjä sekä näiden suhdetta sosiaaliturvaetu uksiin. Opas palvelee kaikkia kokemusasiantuntemuksen sekä yhteiskehittämisen parissa toimivia ja sitä opettelevia, niin kokemusasiantu ntijoita kuin ammattilaisia. stm.fi/kaste Kuntoutuss äätiö & Mielenterve yden keskusliitto MITÄ ERILAISEMMAT urheilulajit toivat iloa Helsingin Pirkkolan urheilupuistossa maaliskuussa järjestettyyn Iloliikkuja-tapah tumaan. Kisailu tapahtuu leik kimielellä, mutta parhaat tu lokset toki palkittiin. Mielenterveysjärjestöt ja Helsingin kaupunki järjestävät mielenterveyspotilaiden ja -kun toutujien Iloliikkuja-tapahtu man perinteisesti keväisin ja syksyisin. Makkaranpaisto luo kisatunnelmaa. Tapahtumassa kisattiin myös sisälajeissa kuten keilauksessa. Kunkin lajin kolme parasta saivat palkintokassit. PIENI ELE Tee pieni puskaradioele! PIENI ELE -keräys järjestetään huhtikuun eduskuntavaalien yh teydessä 290 kunnassa ympäri Suomen. Mielenterveyden keskus liitto on mukana keräyksessä. Viime vuoden europarla menttivaaleissa keräys sai miljoonaa euroa lahjoituksia. Tavoitteena tänä keväänä on rikkoa 2 miljoonan euron raja. Pieni ele haastaa kaikki mukaan kertomaan Pieni eleestä ja siitä, että Mielen terveyden keskusliitto on mu kana keräyksessä. Tee pieni puskaradioele! pieniele.fi facebook.com/pieniele Twitter @PieniEle youtube.com/pieniele ARVIOINNIN KÄSIKIRJA Sopeutumisvalmennuksen tulokset näkyviin MIELENTERVEYDEN keskusliitossa on kehitetty sopeutumisvalmen nuksen arviointimalli, joka ku vattiin käsikirjaan. Arvioin nilla saadaan näkyväksi, miten sopeutumisvalmennus on ta voitteessaan onnistunut eli miten sopeutumisvalmennus on mielen terveyskuntoutujien toiminta kykyyn vaikuttanut. – Arvioinnin kautta saam me sopeutumisvalmennuksen merkitystä kuvaavia lukuja sekä tarinoita siitä, miten sopeutu misvalmennus on mielenterveys kuntoutujien elämään vaikut tanut, arvioinnin kehittämisen toteuttanut Annika Harsu Mielenterveyden keskusliitosta kertoo. 2/2015 REVANSSI 9 MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS TAPAHTUMAKALENTERI Kaksi auttamisen ammattilaista, Olavi Sydänmaanlakka MTKL:sta sekä Abdi Aziiz Abdikadir KRITSistä VUODEN 2015 TEEMAPÄIVIÄ JA TAPAHTUMIA Maahanmuuttajanuorilla nuoruuden haasteet voivat olla moninkertaisia Maahanmuuttajanuoret eivät löydä tarjolla olevia palveluita, vaan avuksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Näkökulmia maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointiin haettiin Helsingissä pidetyssä seminaarissa. TEKSTI JA KUVAT Aster Maaria M ielenterveyden keskus liitto, KRITS – jengi nuorten rikoksen torjuntahanke, Aikuisten eh käisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Klaari Helsinki, MPMTO eli Maahanmuuttajien mielenterveys sekä päihde ongelmia ehkäisevä järjestö ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry järjestivät maahanmuuttaja taustaisten nuorten mielen terveyttä käsittelevän semi naarin Itä-Helsingin kulttuuri keskus Stoassa 17.3. Seminaarissa luennoi kat tava joukko mielenterveyden asiantuntijoita, joita kaikkia yhdisti huoli maahanmuutta januorten hyvinvoinnista, eri tyisesti somaliväestön osalta. Yleisöä tapahtumassa oli vajaa sata henkeä, suuri osa maahan muuttajataustaisia. Tilaisuudessa puhunut Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydän- maanlakka arvioi kahden kult tuurin nuorten tilannetta: – Nuoren on todella vaikeaa tuntea itsensä arvokkaaksi kas vaessaan kahden kulttuurin välissä, jossa molemmilla kult tuureilla on erilaiset arvoasteikot. Tarvitaan siis paljon avointa vuoropuhelua ja kohtaamisia, että lapsi ja nuori voi kokea it sensä osalliseksi ja arvostetuk si. Kukaan ei saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Seminaari koostui kahdes ta osasta, asiantuntijapuheen vuoroista sekä paneelikeskus Vapaaehtoissovittelija Kari Kotila on nähnyt, miten sovittelulla saadaan hyviä tuloksia myös maahanmuuttajien tekemien rikosten sopimisessa. telusta. Lähes jokaisessa puheen vuorossa tuli esille se, miten tärkeää on panostaa nuorten hyvinvointiin, ja miten maahan muuttajanuoret ja apua tar joavat palvelut eivät riittävästi kohtaa. Syynä voi olla esimerkiksi eristäytyminen yhteiskunnasta tai jopa viranomaisten pelko. Tarvitaan siis moniammatillista sidosryhmäyhteistyötä, jossa eri toimijat varmistavat, että kynnys avun saamiseen on mah dollisimman matalalla. Puheenvuoroissa pohdittiin myös sitä, miten maahanmuut tajataustaisten nuorten kohdalla täytyy erityistä huomiota kiin nittää koko perheen tukemi seen, onhan kyseessä vahvasti yhteisöllinen kulttuurikonteksti. Vertaisasiantuntijoiden tär keys nousi myös esille. Kuka voisi paremmin olla tukena, kuin samoja vaikeuksia kokenut maahanmuuttajanuori? Kari Kotila, vapaaehtois sovittelija Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITSistä kertoi sovittelutyön olevan palkitse vaa ja antoisaa. – Kun rikoksen uhri ja tekijä aidosti kohtaavat ja keskustele vat, voi ymmärtämys ja sovinto syntyä. Myös maahanmuuttaja nuorten kohdalla sovittelulla saadaan hyviä tuloksia. yy Henkisen hyvinvoinnin viikko, vko 17 yy Vertaisryhmänohjaajien peruskurssi 28.04.–29.04.2015 Pirkanmaan epilepsiayhdistys, Hämeenkatu 13 B, 4 krs, 33100 Tampere yy Kukan päivä, ihmisten yhteyden päivä 13.5. yy Liikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän urheiluopistolla 13.–15.5. yy Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa 21.–23.8. yy Liikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla 1.–3.9.2015 yy Liikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän urheiluopistolla 9.–11.9.2015 yy Maailman mielenterveyspäivä 10.10. yy Liikuntavastaavien peruskurssi Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla 27.–29.10.2015 yy Kynttilätapahtumat 15.11. yy Mielenterveysviikko, viikko 47 yy Mielenterveysmessut 17.–18.11. SEUTURYHMÄT JÄSENYHDISTYKSILLE yy Pohjois-Savo 8.4.2015 Järjestökeskus Majakka, Teletie 4–6 E Kuopio yy Pohjois-Karjala 9.4.2015 Kotikartano yhdistys ry, Kartanotie 9, 80230 Joensuu yy Pirkanmaa 16.4.2015 Torpan kurssi keskus, Torpantie 29, 33450 Siivikkala yy Satakunta 21.4.2015 Cumulus Rauma, Aittakarinkatu 9, 26100 Rauma yy Uusimaa 7.5.2015 Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki yy Kainuu 11.5.2015 Hotelli Kajaani, Onnelantie 1, 87100 Kajaani yy Varsinais-Suomi 12.5.2015 Verkahovi, Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku yy Pohjanmaa 22.4.2015 Hotelli Käenpesä, Lintutie 1, 84100 Ylivieska yy Keski-Suomi 19.5.2015 Kansalaistoiminnankeskus Matara (kokoustila Talvikki), os. Matarankatu 6, 87100 Jyväskylä yy Etelä-Savo 21.5.2015 Hotelli Cumulus, Mikonkatu 9, 50100 Mikkeli yy Etelä-Karjala 22.5.2015 Päivärannan kurssikeskus, os. Päivärannantie 7, 55910 Imatra 10 REVANSSI 2/2015 FC Askeleen pelaaja tuulettaa tehtyään maalin Mty Kellon verkkoon. MESTARUUSTURNAUS Sunnuntaina tuomarointi- ja toimitsijatehtävistä vastasi Ilves Futsal. Tässä tuomari kättelee Mty Kellon kapteenin ennen pelin alkua. Tommi Evilä luovutti nimikirjoituksellaan varustetun paidan annettavaksi turnauksen tsempparipelaajalle. Paita matkasi Kalajoelle Jokilaaksojen Tiimin joukkueessa pelaavan Hannu Lapinojan mukana. Salibandyn kilpasarjan voittajajoukkue Pohjoisen Pojat. Sama porukka vei myös futsalin mestaruuden Ouluun. Oriveden Sählärit saivat pronssimitalin ohella bonuspisteet iloisesta peli-ilmeestä, joka näkyi koko turnauksen ajan. Mestaruusturnauksessa riitti vauhtia Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa pelattiin Mielenterveyden keskusliiton 14. mestaruusturnaus, jossa kilpailtiin salibandyn ja futsalin tämän vuoden mestaruuksista. TEKSTI Kati Rantonen KUVAT Leo Hynninen ja Kati Rantonen L auantaiaamuna MTKL:n liikunta- ja kulttuurityö ryhmän puheenjohtaja Esa Nordling toivotti pelaajat ja huoltajat tervetulleiksi, ja turnauksen avasi tsemppaaval la puheellaan pituushyppääjä Tommi Evilä. SALIBANDYSSA 22 JOUKKUETTA Viikonlopun aikana mestaruus turnaukseen osallistui noin 400 pelaajaa. Salibandya pelat tiin harrastesarjassa ja kilpa sarjassa koko lauantaipäivä. Il taan mennessä oli nähty vauh dikasta peliä, hienoja tuuletuk sia, onnistumisen elämyksiä ja harmittavia häviöitä. Harrastesarjassa pelasi kai ken kaikkiaan 16 joukkuetta. Voiton vei viime vuoden tapaan Tampereen Pallokarhut, joka kukisti jyväskyläläisen Mielen terveysyhdistys Kello ry:n finaa lissa numeroin 4–3. Harraste sarjan pronssimitalit pujotettiin Oriveden Sähläreiden pelaajien kaulaan heidän voitettua Kangas alan Kajauksen maalein 2–6. Kilpasarjassa mestaruudes ta kamppaili kuusi joukkuetta. Pronssipelissä vastakkain oli vat Turun Itu ja Espoon EMY ry. Pronssimitalit matkasivat Espooseen maalein 9–5. Kilpa sarjan mestaruus ratkaistiin Pohjoisen Poikien ja Kajaanin Hyvä Mieli ry:n välillä. Pohjoi sen Poikien mukana kilpasarjan kiertopokaali meni viime vuo den tapaan Ouluun maalein 5–1. FUTSALIN POKAALI POHJOISEEN Sunnuntaina ratkottiin, minne futsalin mestaruuspokaali mat kustaa. Mukana oli viisi jouk kuetta, joten kaikki joukkueet olivat yhdessä lohkossa. Jokai selle joukkueelle tuli neljä peliä ja peleistä saadut pisteet ratkai sivat sijoitukset. Iltapäivän ai kana selvisi, että FC Askeleen ja Pohjoisen Poikien välinen peli ratkaisisi kultamitalien kohta lon. Espoon Mielenterveysyh distystä edustava FC Askel joh ti peliä jo 2–0, mutta ottelun puolenvälin jälkeen Pohjoisen Pojat tasoittivat pelin. Lopulta Pohjoisen Pojat vei voiton maa lein 4–3. Pronssimitalit sai Mie lenterveysyhdistys Kello ry jät täen paremman maalieron tur vin Tampereen Taimi ry:n nel jänneksi. Alvi ry Helsingistä oli turnauksen viides. Mielenterveyden keskusliitto jatkaa yhteistyötään Mestaruus turnauksen järjestelyistä vas tanneen Tampereen Ilveksen kanssa, joten palloiluväki ko koontuu Tampereelle jälleen ensi vuonna. Salibandyn turnaustulokset löytyvät sivulta http://www.ah-multimedia.fi/ TFT/index.php. Futsaltuloksia voi kysyä liikuntasihteeriltä: kati.rantonen@mtkl.fi, 046 920 6427. TURNAUS ANTAA MOTIVAATIOTA JUHA LAHTI, 31, Porin Hyvis -joukkueesta on ollut liiton palloi- luturnauksessa jo 4 tai 5 kertaa. Hänet houkuttelee mukaan turnauksen hyvä ja rehti kilpailumieli ja hauskanpito. Juha kertoo tykkäävänsä pelaamisesta yleensäkin, ja pitää MTKL:n palloiluturnauksen tasoa kovana. Juha, mitä mieltä olet seuraavista väittämistä: Liikunta lisää ihmisen positiivisia näkemyksiä itsestään, synnyttää positiivisia tunteita ja lievittää masennusta. Samaa mieltä. Mielestäni liikuntaa poistaa osittain masennusta. Ryhmämuotoiset liikuntamuodot, esimerkiksi pallopelit, rakentavat sosiaalista pääomaa. Samaa mieltä. Liikunta on tärkeää toimintaa mielenterveysyhdistyksissä. Samaa mieltä. Liikunnan avulla yhdistyksemme on löytänyt uusia yhteistyökumppa neita omalta paikkakunnalta esimerkiksi kunnan liikuntatoimi, paikalliset urheiluseurat sekä muut kansanterveys yhdistykset. Samaa mieltä. Vuosittainen turnaus motivoi pelaajia harjoittelemaan. Samaa mieltä. Antaa motivaatiota. 2/2015 REVANSSI 11 NEUVONTAPALVELUT VASTAA Työnteko eläkkeellä M ielenterveyden keskus liiton neuvontapalve luista kysytään pal jon muun muassa lakiasioista, sosiaaliturvasta ja kuntoutujien palveluista. Tällä palstalla jul kaisemme asiantuntijoille esi tettyjä kysymyksiä ja niiden vastaukset. VOIKO ELÄKKEELLÄ TEHDÄ ANSIOTYÖTÄ? Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Myös työkyvyttömyyseläk keen saaja voi tehdä ansiotyötä tietyin rajoituksin. Jos työ tulosi jäävät ansaintarajan alle, ei niillä ole vaikutusta eläkkeen maksamiseen. Ansaintaraja on vähintään takuueläkkeen suu ruinen, 746,57 euroa/kk vuonna 2015. Esimerkiksi, jos saat eläkettä 746,57 euroa/kk (=takuueläke), voit ansaita 746,57 euroa/ kk. Yksilöllinen raja voi olla kor keampikin, jos saat työ eläkettä. Työeläkelaitos yleen sä ilmoittaa rajan eläkepäätök sessään. Jos et ole saanut il moitusta, kannattaa pyytää an saintaraja eläkelaitokselta kir jallisena. MITÄ TARKOITTAA ELÄKKEEN JÄTTÄMINEN LEPÄÄMÄÄN? Jos olet työkyvyttömyyseläk keellä ja teet ansiotyötä, josta ansaitset enemmän kuin 746,57 euroa/kk, tai jos ansiosi ovat suuremmat kuin yksilöllinen ansaintarajasi, voit jättää eläk keesi lepäämään. Eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään kah deksi vuodeksi. Kelalle ja/tai työeläkelaitokselle pitää ilmoit taa kirjallisesti eläkkeen lepää mään jättämisestä. Tuona ai kana eläkettä ei makseta, mut ta oikeus eläkkeeseen säilyy. Jos työntekosi päättyy tai ansiotulosi laskevat rajojen alle, eläkkeen saa takaisin ilmoitta malla siitä eläkkeen maksajalle. Kahden vuoden enimmäisraja on hyvä muistaa. Eläke lakkaa ilman eri päätöstä, jos et kah den vuoden kuluessa ano sitä takaisin. Jos eläke on ollut kaksi vuotta lepäämässä, pitää eläket tä nostaa vähintään kuukausi, ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. MITEN KELA TUKEE ELÄKKEEN OLLESSA LEPÄÄMÄSSÄ? Jos on saanut eläkettä saavan hoitotukea välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä, Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää ylimmän vammaistuen 422,06 euroa kuukaudessa siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä. Vam maistuesta ei tarvitse maksaa veroa. Eläkkeen lepäämisen ajan kuulut edelleen eläkettä saavan NEUVONTAPALVELUT MITÄ KANNATTAA HUOMIOIDA ENNEN ANSIOTYÖN ALOITTAMISTA? Vaikka ansiotyö yleensä lisää kuukausituloja, kaikki tulot eivät jää bruttona kukkaroosi. Siksi kannattaa tehdä etukäteen las kelmia. Lisätulot vaikuttavat asumis tukea vähentävästi. Lisätulojen merkitys on huomattava. Kelan nettisivuilta löytää helppo käyttöisen laskurin, jolla voit arvioida asumistukesi määrän: www.kela.fi/laskurit Eläkkeensaajan asumistuki. Lisätuloista on muistettava il moittaa Kelaan. Näin vältyt mah dolliselta takaisinperinnältä. Verotus nousee progressii visesti tulojen noustessa. Vero hallinnon nettisivuilla on las kuri, jolla voit arvioida vero prosenttiasi. www.vero.fi/vero prosenttilaskuri Kannattaa myös muistaa, että lähes kaikki tulot otetaan huomioon, kun toimeentulo tuen myöntämistä harkitaan sosiaalivirastossa. Laskuri löytyy esimerkiksi sivulta: www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/ laskurit/toimeentulotukilaskuri . KUINKA ANSIOTYÖ KARTUTTAA ELÄKETTÄ? Työkyvyttömyyseläkkeellä tai eläkkeen ollessa lepäämässä teh dystä työstä karttuu uutta työ eläkettä yleensä 1.5 prosenttia vuositasolla. Tämän karttuman saa hakemuksesta yleensä siinä vai heessa, kun siirtyy vanhuus eläkkeelle. Työn iloa ja iloa työhön! Pirkko Jantunen sosiaalineuvoja Mielenterveyden keskusliitto TILINPÄÄTÖS 2014 Puhelinten palveluajat laajenivat MIELENTERVEYDEN keskusliiton neuvontapalvelujen puhelimes sa vastataan jatkossa viitenä päivänä viikossa. Vertaistuki puhelin on nykyään soittajalle kokonaan maksuton ja palve lee kolmena päivänä viikossa. Tähän numeroon vastaavat lii ton kouluttamat henkilöt, joilla asumistuen piiriin. Eläkkeen saajan asumistuki on yleensä kor keampi kuin yleinen asumistuki. on omakohtaista kokemusta psyykkisestä sairaudesta, hoi dosta ja kuntoutumisesta. Neuvontapalvelut auttaa asiakkaita mielenterveyteen, kuntoutumiseen, sosiaali turvaan, palveluihin ja etuuk siin sekä potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Kysyä voi Liiton taloudellinen asema parantui myös vertaistuesta ja mielen terveysyhdistysten toimin nasta. Neuvontapuhelin ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 9–16, 0203 91920 (pvm, katso hinnat mtkl.fi/palvelut/ neuvontapalvelut). Vertaistukipuhelin ma, ke, pe klo 10–15, 0800 177 599 (soittajalle maksuton). HELSINGIN NEUVONTAPALVELUT JALKAUTUI KAUPUNGILLE MIELENTERVEYDEN keskusliiton neuvontapalvelut vievät neuvontaa ja ohjausta sinne, missä asiakkaat ovat. Kevään 2015 ajan kuntoutusneuvojat ja vertais neuvoja ovat tavattavissa joka toinen maanantai (13.4.–25.5.) Helsingin Klubitalon vieressä, yy EMY Lilla Karyll, Espoon katutason käyntipisteessä keskus, ma 20.4. klo 11–15 (Hämeentie 54) kello 10–15. ja ma 29.5. klo 12–14 He jakavat tietoa myös yy HUS Potilana oikeuksien päivä, seuraavissa paikoissa: Biomedicum 15.4. klo 14-18 yy Malmin Prisman aula, 22.4. klo 10–15 MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON taloustilanne on parantunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tilikauden 2014 tulos jäi ylijäämäiseksi 146 tuhannella eurolla, kun se vuonna 2013 oli 71 000 euroa alijäämäinen. Kokonaistuotot 2014 olivat 4 miljoonaa 316 tuhatta euroa ja kokonaiskulut 4 miljoonaa 170 tuhatta euroa. Parantuneeseen tulokseen ovat vaikuttaneet muun muassa toimintakulujen ja henkilöstö menojen säästöt sekä Helsingin Ratakadun toimitilan myynti. Toimitilojen myynnistä saatava myyntivoitto 836 tuhatta euroa pieneni Raha-automaattiyhdis tyksen palautusvelvoitteen (702 tuhatta euroa) johdosta, jolloin bruttomyyntivoitoksi jäi 134 tuhatta euroa. Kaikki liiton nimissä olleet pankkilainat saatiin maksettua pois. Liiton toiminnan tärkeim män rahoittajan, Raha-auto maattiyhdistyksen avustukset olivat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, mikä vastaa 81 prosent tia kokonaistuotoista. Liiton hallitus hyväksyi toimintakertomuksen ja tilin päätöksen kokouksessaan 27.3. ja liittovaltuusto käsit telee ne 25.4. TUTKIMUSHANKE MTKL:n kokemusasiantuntijuus vahvistuu MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITOSSA käynnistyy Kokemusasiantunti juus ja vertaisuus järjestöissä -tutkimushanke. Hanke on osa RAY:n rahoittamaa ja A-Klinik kasäätiön johtamaa Järjestö lähtöistä päihde- ja mielenterveys työn tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 10 järjestöä. Tutkimushankkeiden ta voitteena on analysoida kriitti sesti kokemusasiantuntijuuden käsitettä ja taustaa, sen sovelta mista ja kokemusasiantuntija toiminnan tuottamia tuloksia. Tutkimuksen kohteena on kokemusasiantuntijoiden ja ver taisten rooli päihde- ja mielen terveysongelmista toipumises sa ja yleisemmin järjestöjen ar viointi-, kehittämis- ja tutkimus toiminnassa. Tavoitteena on mahdollisimman käyttäjä lähtöinen tutkimus. Hankkeen työntekijöinä Mielenterveyden keskusliitossa aloittavat huhtikuussa Päivi Rissanen ja Jouni Puumalainen. Vuosina 2015–2016 toteute taan käsiteanalyysi, kyselyt jä senyhdistyksille ja pienryhmä työskentelyt seuraavan vaiheen suunnittelua varten. Tämän jälkeen hanke siirtyy Kun toutussäätiölle vuosiksi 2017– 2018. TUTKIMUSTA SUUNNATAAN KOLMEEN PÄÄTEEMAAN: 1. Järjestöjen toiminta ja toimintaedellytykset 2. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten elämäntilanne 3. Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus järjestöissä. 12 REVANSSI 2/2015 KISAA JA KULTTUURIA KAJAANISSA MI E L ENTERV EY DEN KE SKUSL IITON 21.–23.8.2015 Kajaanissa OSALLISTUMISMAKSUT MAJOITUS Y Mielenterveyden keskusliiton jäsenille 5 €, muille 7 €. Maksu sisältää työpajat, yleisurheilukisat, ilta ohjelman ja opastetun kulttuurikävelyn. RUOKAILU Majoitusvaraukset tehdään suoraan Scandic Kajanukseen 21.7.2015 mennessä. Varausta tehdessäsi muista mainita ”kulttuuri- ja yleisurheilupäivät”. Hotellin yhteystiedot: puh. 08 61 641 tai kajanus@scandichotels.com yy Standard 1 hh 75€/vrk yy Standard 2 hh 85€/vrk yy tilava perhehuone yhdelle 102€/vrk yy tilava perhehuone kahdelle 112€/vrk yy tilava perhehuone kolmelle 132€/vrk ksi kesän huipputapahtumista, Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät, järjestetään tänä vuonna Kainuun maisemissa. Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli Scandic Kajanus ja Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus. Urheilu kisat järjestetään Vimpelilaakson urhei lukeskuksen yleisurheilukentällä. Tapahtuman monipuolisessa ohjel massa ovat muun muassa tanssiryhmä Äijät sekä Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara. Perjantaina ohjelmassa on valoku vaus- ja kirjallisuusaiheisia työpajoja sekä kulttuurisuunnistus. Illalla pan naan sitten jalalla koreasti – ensin tanssikilpailun merkeissä ja myöhem min orkesterin tahdittamana! Mielenterveyden keskusliiton yleis urheilukisat käynnistyvät totuttuun tapaan lauantaiaamuna. Lajeina ovat 3-ottelu (60 metrin juoksu, pituus, kuu la), 1000 metrin kävely ja ruotsalais viesti. Kentällä on myös mahdollisuus kokeilla erilaisia oheislajeja ilman ennakkoilmoittautumista. Alkuillasta on mahdollisuus seura ta puolustusvoimien varusmiessoitto kunnan show bandin konserttia Ka jaanin Rantapuistossa. Solistina on laulaja Sami Saari. Lauantain iltamia hotelli Kajanuksessa juontaa ryhmä nimeltä Puolangan Pessimistit, joiden valituskuoro pääsee ääneen samana il tana. Sunnuntaina tapahtuma päät tyy ohjattuun Kajaanin kulttuuri kävelyyn. Tapahtuman järjestää Mielen terveyden keskusliitto yhdessä pai kallisten mielenterveysyhdistysten kanssa. Tule mukaan! Aamiainen la ja su sisältyvät majoitushintaan. Perjantai kotiruokalounas 8 € päivällinen 12 € Lauantai keittolounas urheilukentällä 6,90 € päivällinen 12 € Sunnuntai kotiruokalounas 10 € Lounas sisältää salaatti buffetin, keiton, pääruoan, vihanneksia ja kahvin/teen. Päivällinen sisältää salaattibuffetin, pääruoan, vihanneksia, jälkiruoan ja kahvin/teen. Hintoihin sisältyy runsas buffet-aamiainen, IsoHoon kuntosalin käyttö sekä hotellin iltasauna. ILMOITTAUTUMINEN Kulttuuripäiville ja urheilu kisoihin ilmoittautuminen alkaa toukokuussa netissä, osoitteessa: http://mtkl.fi/palvelut/ tapahtumat-ja-kurssit/ kulttuuri-ja-yleisurheilupaivat. Ilmoittaudu 7.8.2015 mennessä! Lisätiedot: Maie Puusaar, p. 040 512 0125. 2/2015 REVANSSI 13 OHJELMA Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät 21.–23.8.2015 Tapahtumapaikkana Scandic Kajanus ja Kaukametsän kokous- ja kongressikeskus. Yleisurheilukisat Vimpelinlaakson urheilukeskuksessa. PERJANTAI 21.8.2015 9.00 Ilmoittautuminen hotellin aulassa 12.00–14.00Lounas 14.00–15.00 Kulttuuripäivien avajaiset Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara Kainuun yhdistysten tervehdys Tanssiryhmä Äijät Selfiekuvien lähetys ja näyttö isolla screenillä perjantaina ja lauantaina! 15.30–17.00Työpajat Jokainen voi osallistua yhteen työpajaan. Paja 1 Valokuvaus, muotokuva työpaja teemana voimaa valokuvasta Paja 2 Ilmari Kiannon kirjallisuuspaja Paja 3 Tunnetyöpaja – Voimaantumis matka tunteiden maailmaan Paja 4 Toiminnallisuus kuntoutumisen tukena Paja 5 Kulttuurisuunnistus Kajaanin keskustassa Lähtö ja maali Hotelli Scandic Kajanuksessa. Koko reitin pituus noin 3 kilometriä, mutta reittiä voi halutessaan lyhentää. Ei ole kilpailu, vaan tarkoitus tutustua Kajaanin kulttuurikohteisiin suunnistaen 16.00 Yleisurheilun kisakanslia aukea hotellin aulassa 16.30–18.00Päivällinen 18.00–19.00 Tanssiesitysten harjoittelumahdollisuus esitystilassa 19.00–21.30 Tanssiva mieli –iltamat •Valokuvakilpailun voittajien julistaminen ja palkinnonjako •Tanssiva mieli –kilpailu •Tanssin opetusta, opettajana toimii Tuula Kaunisto •Tanssit LAUANTAI 22.8.2015 TANSSIVA MIELI TANSSIVA MIELI -tanssikilpailu järjestetään perjantaina 21.8. Ilmoittaudu kilpailuun ja tule paikan päälle nauttimaan rennosta loppukesän tunnelmasta. Ilmoita: yy esityksen nimi ja kesto (max. 5 min) yy esiintyjien nimet yy yhdistyksen nimi yy yhteyshenkilön yhteystiedot Toimita musiikki perjantaina 21.8 hotelliin kirjautumisen yhteydessä kulttuuripäivien info pisteeseen. Pienet muutokset sisällössä ja aikataulussa mahdollisia. Kilpailuun ilmoittautuminen 7.8.2015 mennessä sähköpostitse asiakas palvelu@mtkl.fi 6.30–9.00 Aamiainen 8.45–9.00 Bussikuljetus Vimpelilaakson urheilukentälle 8.30–11.00 Kisakanslia kentällä n. 9.45 YLEISURHEILUKISOJEN AVAJAISET 10.00–16.00Yleisurheilukisat 11.30- Lounas urheilukentällä n. 16.00 Palkinnonjaon jälkeen bussikuljetus hotellille 16.00 MilJazz –konsertti Rantapuistossa Esiintymässä mm. puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solisitina laulaja Sami Saari 16.30–18.00Päivällinen 19.00–21.00 Hyvän mielen iltamat Juontajana Puolangan Pessimistit ”…mitäpä se hyvejää...” •Puolangan Pessimistien valituskuoro •paikallisen yhdistyksen ohjelmaa •Runonlausuntaa •Karaoketanssit SUNNUNTAI 23.8.2015 7.00–9.00Aamiainen 9.30–11.00 Opastettu kulttuurikävely. Oppaan johdolla kierretään ns. Kajaaninjoen reitti, jonka pituus on noin kaksi kilometriä. Reitin aikana saa monipuolisen kuvan Kajaanin historiasta ja kulttuurista. Reitti kulkee koko ajan kauniissa jokimaisemassa. Kulttuurikävelyyn osallistujat saavat muistoksi pienen runomuiston Kajaanista 11.00–12.00Lounas Kotimatka alkaa 14 REVANSSI 2/2015 MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITO N HALLITUS TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään Revanssi-lehden tämän vuoden 2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa esittelyvuorossa ovat Ilkka Malinen, Esa Nordling ja Merja Saksanen. ILKKA MALINEN ESA NORDLING MERJA SAKSANEN 1. Kuka olet ja mistä tulet? Ilkka ”Peikko” Malinen, FM, Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry ja Pollesta Potkua ry, Kuusamo, 63 v., matematiikan ja fysiikan opettaja. Esa Nordling, psykologian tohtori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön kehittämispäällikkö, mielenterveysalan työmies, Tampere, 62 v. Merja Saksanen, 59, Vantaan mielenterveys yhdistys Hyvät Tuulet ry:n puheenjohtaja. Koulutukseltani olen kasvatus tieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta, pääaineenani erityispedegogiikka. Työurani tein lasten suojelussa huostaanotettujen lasten ja nuorten vastaanottokodissa ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa aikuisopettajana. Opetin kasvatuksellisia aineita ja kehitys psykologiaa koulunkäyntiavustajille ja lähihoitajille. Jäin työelämästä pois vuonna 2004, nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Vantaalla olen vammaisneuvoston jäsen ja Vantaan omaistoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja. 2. Miten kauan olet toiminut luottamustehtävissä MTKL:ssa? Kymmenen vuotta. Ensimmäinen vuosi on menossa hallituksessa. Olen ollut yhdistyksen jäsen 9 vuotta, nyt neljättä vuotta puheenjohtajana ja sitä ennen pari vuotta hallituksessa jäsenenä. Alun perin tulin yhdistykseen pitämään askarteluryhmää, kun päiväosaston toimintaterapeutti sitä minulle ehdotti. MTKL:n luottamustehtävistä tämä hallituspaikka on minulle ensimmäinen. 3. Miksi halusit mukaan MTKL:n hallitukseen? Alun perin siksi, että pidin sitä velvollisuutena monien ehdotettua ja suorastaan vaadittua minua asettumaan ehdolle. Oltuani jo yhden kauden valtuustossa uskalsin sitten asettua ehdolle. Arvelin, että saatan tuoda jotain pientä lisäarvoa. Koulutetut kokemusasiantuntijat ry esitti pyynnön ehdolle asettumisesta. Olen vahvasti sitoutunut kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen työnikin puolesta. Lisäksi haluan omalla panoksella vahvistaa kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuuksia mielenterveysasioiden kehittämistyössä. Halusin mukaan hallitukseen, koska pääkaupunkiseudun yhdistykset ovat suuria ja niiden edustus on hyvä olla hallituksessa mukana. Henkilökohtaisesti ajattelin, että koulutukseni ja työkokemukseni antavat minulle hyvän lähtökohdan lähteä mukaan vaikuttamaan ja kehittämään asioita. 4. Mihin asiaan tai asioihin pyrit vaikuttamaan hallitus kaudellasi? Edunvalvontaan ja mielenterveyspolitiikkaan. Pyrin saamaan liiton ajamia tärkeitä asioita eteenpäin kansallisiin ja alueellisiin mielenterveyttä koskeviin suunnitelmiin. Olen työni kautta näköalapaikalla mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä ja pidän tärkeänä sitä, että jäsenyhdistykset saavat käyttöönsä ajankohtaisen tiedon siitä, mitä Suomessa mielenterveystyössä on tapahtumassa. Tietenkin teen töitä sen eteen, että kokemusasiantuntijoiden osallistumismahdollisuudet eri yhteyksissä vahvistuvat. Haluan liikunta- ja kulttuurityöryhmän vetäjänä parantaa jäsenistön mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja luoda uusia kulttuurifoorumeita. Jäsenistön ääni pitäisi saada kuuluviin entistä paremmin. MTKL:n hallituksessa haluan vaikuttaa siihen, että järjestökentän ääntä kuullaan, toimintaa suunnitellaan yhteistyössä ja pyritään kehittämään viestintää suurelle yleisölle kuntoutujien asioista. Haluan viedä hallituksen tietoon, mitä yhdistykset toivovat yhteistyöltä. 5. Minkälaisena näet Mielen terveyden keskusliiton vuonna 2020? Hyvin toimivana vertaistuki-, palvelu-, vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaationa. Mielenterveyden keskusliitto on haluttu ja luotettava yhteistyökumppani paitsi kolmannen sektorin sisällä niin myös julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kentällä. Keskusliiton näkemyksiä halutaan kuulla ja niitä otetaan entistä paremmin huomioon kansallisessa päätöksenteossa. Liiton vahva asema näkyy siinä, että jäsenyhdistysten toimintaedellytykset paranevat ja niiden on helpompi saada omia tavoitteitaan toteutumaan paikallisella tasolla. Keskusliiton järjestämät liikunta- ja kulttuuritapahtumat aktivoivat entistä suurempaa osaa jäsenistöstä. Tapahtumat kiinnostavat myös mediaa ja sillä on arvokasta stigmaa vähentävää vaikutusta. Vuonna 2020 toivoisin keskusliiton olevan entistä suurempi vaikuttaja, jonka mielipiteitä eri asioista näkisi ja kuulisi eri medioissa. Mielenterveys kuntoutujien asema yhteiskunnassa on edelleen stigman vuoksi heikko, yleisiin asenteisiin on vaikutettava. Lisäksi näkisin keskusliiton silloin jo toimivan esimerkiksi materiaalipankkina, jossa hyviä käytäntöjä jaetaan yhdistysten kesken. 6. Mikä on tärkeää oman mielen terveytesi kannalta? Tasapaino hyvässä arjessa. Hoidon helppo saatavuus tarvittaessa. Oman mielenterveyden kannalta ehdottoman tärkeää on henkireikien löytyminen työn vasta painoksi. Aikaisemmin juoksin maratoneja, nykyisin riittää kunnon hikilenkki hölkäten tai kävellen. Olen armottoman kova penkkiurheilija, kuuntelen juurevaa musiikkia (R&B, Blues, Soul) ja käyn elokuvissa ja teatterissa. Vaimo pitää tietenkin mielen (ja miehen) virkeänä. Aikuiset lapset tuovat omilla jutuillaan kiinnostusta ja joskus yllätyksiäkin elämään. Oman mielenterveyteni kannalta on tosi tärkeää, että saan olla aktiivinen ja vaikuttaa asioihin, vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa. Tosin tasapaino yhdistystoiminnan ja muun elämän kanssa on hyvä olla, vapaaehtoistoiminta ei saa olla rasite. Rentoudun nykyään parhaiten lapsenlapseni kanssa, hänen kanssaan voi unohtaa kaikki omat huolet. 2/2015 REVANSSI 15 KIRJOITUSKILPAILU HENKISEN HYVINVOINNIN VIIKKO 20.–26.4.2015 Oikeaan kotiin – asumisen tarinoita -kirjoituskilpailu O nko nykyinen kotisi haaveiden täyttymys vai ainoastaan yöpymis paikka oikeaa kotia odottaessa? Minkälainen polku johti sinut hyvään kotiin? Vai oletko joutu nut vastentahtoisesti jättämään hyvän asunnon? 20 vuotta tukiasumisen asiantuntijana toiminut Aspa- säätiö järjestää vammaisille ihmisille ja mielenterveys kuntoutujille kirjoituskilpailun asumisen tarinoista ja unelmis ta. Oikeaan kotiin – asumisen tarinoita -kirjoituskilpailussa on kaksi sarjaa: Minun tarinani ja Minun unelmani. Kirjoita omista asumis kokemuksistasi tai asumiseesi liittyvistä unelmista. Minun tarinani -sarjassa voit kuvata onnistumisia ja oman kodin onnea tai asumisen vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Minun unelmani -sarjassa voit haaveil la siitä, minkälainen asuminen, ympäristö tai asunto olisi sinul le paras. Voit myös visioida sitä, minkälainen toimiva asuinym päristö olisi. Vai toteutuisiko unelmasi vain pienillä muutok silla nykyisessä kodissasi? KILPAILUN SÄÄNNÖT KIRJOITA TARINASI koneella tai käsin selkeällä käsialalla. Tarinalla ei ole vähimmäispituutta, enimmäispituus on viisi A4-liuskaa. Tarinan saa kirjoittaa joko suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Tarvittaessa voit käyttää kirjoittamiseen avustajaa. Aspalla ja sen perustajajärjestöillä on oikeus julkaista valitsemansa tarinat tai osia niistä. Tarvittaessa tarinaa saatetaan muokata tai lyhentää. Mikäli haluat, että kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä, ilmoita siitä lähettäessäsi tarinasi. Kilpailu on avoinna 1.4.–31.8.2015. Lähetä tarinasi ja yhteystietosi joko sähköpostilla osoitteeseen tarinat@aspa.fi tai postitse osoitteeseen Aspa-säätiö, Kirjoituskilpailu, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki. Kilpailuun osallistuvat kaikki tarinat, jotka ovat vastaanottajalla viimeistään 31.8.2015. Tarinat arvioi raati, johon kuuluvat dramaturgi Veikko Nuutinen, kirjailija Essi Tammimaa, Aspan viestintäpäällikkö Katri Laukkanen ja järjestöjen edustajina Saija Kivimäki CP-liitosta, Henrietta Gyllenbögel Mielenterveyden keskusliitosta sekä Anneli Puhakka Kehitysvammaliitosta. Ruotsinkielen asiantuntijana raadissa toimii toimittaja Solveig Arle FDUV:sta ja saamenkielen asiantuntijana FT Taarna Valtonen. Raati valitsee kummastakin sarjasta kuusi mielestään parasta tarinaa. Arviointikriteereinä ovat tarinan kiinnostavuus ja tekstin sujuvuus. Voittajatarinat valitsee Aspa-säätiötä 20 vuotta sitten perustamassa ollut sosiaalineuvos Helena Hiila-O´Brien. Kummankin sarjan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Palkinto on saajalleen veronalaista tuloa. Jos tarinan kirjoittamiseen on käytetty avustajaa, palkinto maksetaan tarinan varsinaiselle kertojalle. Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSIT VUONNA 2015 iikuntavastaavien peruskurssi on tarkoitettu Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten liikuntatoiminnasta vastaaville henkilöille tai niille, jotka vasta suunnittelevat liikuntaryhmän ohjaamista omassa yhdistyksessään. Peruskurssi koostuu kahdesta kolmen päivän kurssijaksosta. Peruskurssilla perehdytään liikunnan perusasioihin niin käytännössä kuin teoriassakin. Tavoitteena on rohkaista kurssilaisia ryhmän ohjaamisen alkuun ja antaa neuvoja yhdistyksen liikuntaryhmien perustamiseen. Kurssilla tutustutaan monenlaisiin liikuntamuotoihin kuten sauvakävelyyn, keppijumppaan, lihaskunto harjoitteluun sekä erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Samalla voi vaihtaa kokemuksia toisten vertaisohjaajien kanssa. Kurssille otetaan 14 kurssilaista. KURSSIN HINTA: Koko kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on, että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden. Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen yleisten kulkuneuvojen mukaan. KURSSILLE HAKEMINEN Hakulomakkeita kurssille voi tulostaa osoitteesta www.mtkl.fi (Palvelut – Tapahtumat ja kurssit) tai tilata liikuntasihteeriltä. Yhdellä hakemuksella haetaan automaattisesti molemmille peruskurssin kurssijaksoille. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI EERIKKILÄN URHEILUOPISTOSSA, TAMMELASSA Ensimmäinen jakso on 13.–15.5.2015 ja toinen jakso 9.–11.9.2015. Hakuaika päättyy 20.4.2015. Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat Pirkanmaan, Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Suomen alueen yhdistyksistä. LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIKSESSÄ, LEPPÄVIRRALLA Ensimmäinen jakso 1.–3.9.2015 ja toinen jakso 27.–29.10.2015. Hakuaika päättyy 1.8.2015. Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhdistyksistä. KURSSIHAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT: Mielenterveyden keskusliitto ry Liikuntasihteeri Kati Rantonen Keskustie 18 E 21 40100 Jyväskylä p. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi Mielenterveys on voimavara TEKSTI Henrietta Gyllenbögel luodes sa pienet asiat nousevat tär keään rooliin. Kyse on pienistä arjen muutoksista ja positiivis ten tottumusten luomisesta. HENKISTÄ HYVINVOINTIA HENKISEN HYVINVOINNIN TUNNUSMERKKEJÄ •Tyytyväisyys elämään ja työhön: vaikka asiat eivät oli sikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla. •Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko. •Myönteinen perusasenne: suhtautuu asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti. •Kyky sietää kohtuullisessa määrin epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. •Oman itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen. MIELENTERVEYDEN VOIMA VAROJA VOI VAHVISTAA Mielenterveys on ihmisen hyvin voinnin, terveyden ja toimin takyvyn perusta. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehi tyksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa. Mielen hyvinvointiin vaikutta vat monet tekijät: •yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus •sosiaaliset ja vuorovaikutuksel liset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt •yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteis kuntapolitiikka •kulttuuriset tekijät: vallitse vat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit •biologiset tekijät. Mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksien puuttumista vaan mielen hyvää vointia ja ih misen kykyä selviytyä arjessa. WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys mahdollistaa: •kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista •taidon ilmaista tunteitaan •kyvyn tehdä työtä •ajoittaisen ahdistuksen ja hallinnan menetyksen sietämisen omassa elämässä tapahtuvien muutosten hyväksymisen. Hyvä mielenterveys on siis voimavara joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään so siaalisia suhteita sekä toimi maan tuottavina ja luovina yh teisön jäseninä. Lähteet: Voiman lähteet, Työterveyslaitos 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Maailman terveysjärjestö WHO HENKISEN HYVINVOINNIN VIIKKOA vietetään vuosittain huhtikuun lopulla, viikolla 17. Viikon aikana mielenterveys yhdistykset järjestävät esimerkiksi teemaan liittyviä tilaisuuksia sekä esittelevät toimintaansa omalla paikkakunnallaan. Mielenterveyden keskusliitto lahjoittaa Henkisen hyvinvoinnin viikolla joulukeräyskampanjasta saaduilla varoilla 1000 kappaletta Nuori mieli -oppaita kouluihin ympäri maata. Teemaviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Viikon nimi muutettiin myöhemmin Hyvän mielen viikoksi ja vuonna 2014 se palautettiin takaisin alkuperäiseen nimeen. RUNO Jaffaruno Jos juoda aikoo, vois veden jaffaks taikoo limpparit kun ovat niin hyviä Ja voisi lisää kehua, kun ottaa mansikkamehua saa olla kuin lintu, jolla on jyviä ja raikasta vettä, niin vesiselvänä että tykkää ihana pimu Joka on aivan tavallinen, t-paitatyttö onnellinen ja jonka lempijuomana on limu Tuomas Väätäinen 16 REVANSSI 2/2015 YHDISTYKSET Välittämisen kyky on kyky nähdä itsensä toisessa, Kyky kuvitella itsensä toisen asemaan ja tilanteeseen. Kun toisen ihmisen mielenterveys säröilee, meillä on oikeus auttaa. Meidän tehtävänämme ihmisenä on välittää ihmisestä. AIKUISET NUORET NUORTEN AIKUISTEN TUKENA ANNUT-MALLIN TOIMINTAMUODOT * OLOHUONE Kuusamolainen ANNUT-malli tarjoaa tukia nuorilta nuorille ANNUT-toimintamalliin kuuluvat vertaistuki- ja tukihenkilötoiminta, virikepaja sekä olohuone luovat mahdollisuuksia nuorten vapaaehtois toiminnalle toisten nuorten hyväksi. alkaen ANNUT-projekti. Pro jektin kohderyhmänä on ollut 15–25 vuotiaat, elämänhallin taansa tukea tarvitsevat, opin tonsa keskeyttäneet tai ilman opiskelupaikkaa ilman jääneet ja työttömät nuoret. TEKSTI Eija Soinsaari YKSILÖLLISTÄ JA YHTEISÖLLISTÄ TOIMINTAA JA VASTUULLISUUTTA uorten mielipiteet jäävät usein huomiotta yhteis kunnallisia päätöksiä tehtäessä. Kaikilla kuitenkin on halu tulla kuulluksi. Aktiivinen kansalaisuus ei synny itsestään selvästi, vaan edellyttää kasvuolosuhteita, joissa vahvistuvat itseluottamus, rohkeus, luovuus ja ennen kaik kea varmuus siitä, että ihminen voi vaikuttaa omaan ympäris töönsä ja siihen yhteisöön, mis sä elää. Sama pätee myös esi merkiksi huume- ja mielen terveyskuntoutujiin. Heillekin pitää antaa oikeus osallisuuteen, vaikuttamiseen ja välittämiseen. Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n alaisuudessa on toimi nut vuoden 2011 alkupuolelta Projektin tavoitteena oli muun muassa löytää uusia testattuja toimintamalleja yhdistyksen toimintaan. ANNUT-toimintamalli on ollut nyt käytössä yli vuoden ja saanut nuorilta ja myös yhteis työkumppaneilta myönteisen vastaanoton. – Kokonaisuus on kehitty nyt koko projektin aikana vä hitellen nuorten tarpeisiin, sel vittää projektissa sen alusta alkaen mukana ollut ja myös tukihenkilönä toiminut Ville Nevala. Hän kertoo myös, että jo kaisen nuoren kanssa on edet ty mahdollisemman käytän nöllisellä ja yksilön tarpeet huomioon ottavalla tavalla. N – Vertaistuki ja toisten aut taminen on levinnyt nuorten keskuudessa projektitoiminnan ulkopuolellekin, toteaa Nevala tyytyväisenä kehittyneeseen yhteisölliseen toimintaan. ”OLEN OSALLINEN, VAIKUTAN. MINUSTA VÄLITETÄÄN JA MINÄ VÄLITÄN.” ANNUT-toimintamallin peri aatteisiin kuuluu luottamus ih misen ja yhteisön kykyyn rat kaista itsenäisesti ongelmia, yksilön oikeuksien kunnioitta minen ja erilaisuuden hyväk syntä sekä tasa-arvoisuus. Toimintamalli tarjoaa osal listujille matalan kynnyksen yhteisön, jonka toiminta perus tuu vapaaehtoisuuteen ja oma ehtoiseen ohjattuun toimintaan. Mallissa huomioidaan osallistu jien tarpeiden mukainen yksi löllinen kuntoutuminen ja aute taan nuorta siirtymään opiske lujen tai työn pariin. Lisätietoa toiminnasta: www.hyvanmielentukea.fi/ aikuiset-nuoret-nuorten-aikuistentukena.html Arkipäivisin toimiva Olohuone Kitkantien varrella on matalan kynnyksen avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille nuorille. Se on sijaintinsa johdosta helposti monien ihmisten saavutettavissa, eikä paikkaan lähteminen vaadi erityistä suunnittelua. Olohuoneella on suvaitsevainen ja avoin ilmapiiri. Se tarjoaa mahdollisuuden antaa tai saada vertaistukea tai osallistua tukihenkilötoimintaan. * VERTAISTUKI- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Vertaistuki- ja tukihenkilötoiminnalla on tavoitteena lisätä nuorten ja erityisesti tuettavien henkilöiden voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia sovittujen tavoitteiden mukaisesti Toiminnan tavoitteena on helpottaa heidän oireitaan, lievittää yksinäisyyttä ja luoda lisää sosiaalista verkostoa ja aktivoida heitä jo olemassa olevien palvelujen piiriin. – Projektissa sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet, ja olen alkanut ymmärtää itseäni paremmin, kertoo Kira Karjalainen, joka on toiminut vertaistukihenkilönä ja haluaisi kouluttautua tukihenkilöksi. Toiminta mahdollistaa vertaistukiryhmien luontaisen syntymisen, niitä ei kutsuta kokoon. * VIRIKEPAJA Pajassa työskennellään ryhmissä tai yksilöllisesti, mahdollisuuksien mukaan nuoria kiinnostavien asioiden parissa ja kehitetään yhteistä toimintaa. Virikepajalla on muun muassa korjailtu vaatteita, askarreltu ja tuunattu vanhasta uutta sekä pelattu tunnetilakorteilla. Virikepajalta voidaan lähteä yhdessä harrastamaan myös muualle esim. korjaamaan autoa. Tavoitteena on löytää luovan ryhmätoiminnan ja yksilön vahvuuksien myötä luontevia tapoja elämänhallinnan sekä sosiaalisen taitojen kehittämiseen. Toiminnassa keskitytään osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin sekä uuden oppimisen mahdollistamiseen tavoitteena työ- ja toimintakyvyn parantuminen. ANNUT-TOIMINTAMALLI AIKUISET NUORET NUORTEN AIKUISTEN TUKENA Yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa ja vastuullisuutta VERTAIS- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan kautta lisätä nuorten voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia OLOHUONE Tarjoaa mahdollisuuksia yksilön tai yhteisön kohtaamiselle ja omaehtoiselle toiminnalle VIRIKEPAJA Nuorista lähtöisin olevaa ryhmä- ja yksilöllistä virikkeellistä toimintaa Olen osallinen, vaikutan. Minusta välitetään ja minä välitän. Nuorten elämänhallinnan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen Helposti siirrettävissä ja levitettävissä oleva ANNUTtoimintamalli on käytettävissä toisten yhdistysten toiminnassa. 2/2015 REVANSSI 17 ANNUT-toimintamalli on käytettävissä toisten yhdistysten toiminnassa. s. 16 Säpikkään uudet tilat luovat onnellisuustaskun heti otteeseensa, kokki-Pappinen syliinsä ihan sananmukai sesti, Koillismaan vieraat. Kun juhlan alkamisaika lä hestyi, alkoi ihmisiä saapua. Säpikäs ry tekee läheistä yhteis työtä paikallisen Kehitys vammaisten Tuki ry:n kanssa. Paikalle saapui myös Sodan TEKSTI Tarmo Raatikainen kylän kaupunginvaltuuston KUVAT Mika Kuusela puheenjohtaja ja kunnan amusta matkaan. Suun virkamiehiä. Muistakaa yhdis tasimme auton Malisen tykset kutsua aina juhliinne Ilkan kanssa kohti paikallisia poliitikkoja, ettei Sodankylää. Pohjoisessa tuom asianne unohtuisi! Soppaa söi ja kakkukahveja moinen 500 km edestakainen piipahdus päiväsiltään ei ole nautti satakunta juhlavierasta kummoinen suoritus. Ritva- sulassa sovussa. Virittelin kita Liisa Korhonen, Säpikäs ry:n raa ja kertailin vielä esitykseni puheenjohtaja oli soitellut mi runkoa. Ilmassa oli suuren yhdis nulle viikkoa aikaisemmin ja tystoiminnan juhlan tuntua! pyydellyt puhumaan yhdistyk KESTÄVÄ JA VILLI VAPAEHTOISUUS sen uusien tilojen avajaisiin. Matkalla halki lumisen Puheeni aluksi totesin, kuinka Koillismaan, yli Napapiirin, tärkeää vapaaehtoistyö on kohti pohjoista elokuvajuhla mielenterveystyössä. Vapaa kaupunkia, ehdimme Ilkan ehtoistyöllä joudutaan ajoit kanssa jutella paljon yhdistys tain paikkaamaan julkisen sek ten asioista. Jo syksyllä teim torin mielenterveystyön auk me valtuustossa kannanoton, koja. Laskelmien mukaan jokai jossa usutimme yhdistyksiä ja nen julkiseen työhön sijoitettu julkista sektoria yhteistyöhön euro on vapaaehtoispuolella mielenterveyskuntoutujien tu kuuden euron arvoinen. Onnellisuustasku on paikka, kemisessa. Eräs tärkeä asia on turvata yhdistysten toiminnal jossa on helpompi hengittää, paikka jossa esimerkiksi vertaisle tilat. Sodankylässä saavuimme tukeen perustuva villi vapaatilaviin, valoisiin ja esteettö ehtoisuus alkaa kukoistaa. Lainaus on Lapin yliopiston mään liikkumiseen suunnitel tuihin tiloihin. Keittiössä pori tutkija Liisa Hokkasen tutki si Maritan keitot, puheenjoh muksesta, joka käsitteli tajalle juustoinen kasviskeitto, Mielenterveyden keskusliiton muille lapinukonkeitto. Lappi jäsenyhdistysten toiminnan vai lainen ystävällisyys nappasi kutuksia. Sodankylän Säpikäs ry juhlisti uusia toimitilojaan tammikuun lopussa. Juhlissa puhunut valtuuston puheenjohtaja pohti vapaaehtoistyötä ja sen vaikutuksia mielen terveystyössä. A Mi e l i maasta r y:n koulutusta kevääl l ä 2015 Akuuttiin mielenterveys työhön vapaaehtoistyöstä ei ole, ”onnellisuustaskujen” luo miseen, kuten Säpikkään uudet tilat ovat, vapaaehtoistyöstä on. Puheessani sivusin myös vapaaehtoistyön määrittelyä. Liisa Hokkanen jakaa vapaa ehtoistyön kestävään ja villiin vapaaehtoisuuteen. Kestävä vapaaehtoisuus on ammatillistunutta, organisoitunutta ja hallittavaa. Tällainen vapaaehtoistoiminta on siten myös helpommin mitattavissa ja osoitettavissa olemassa olevaksi yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja yhteiskunnalle. Villillä vapaaehtoisuudella tarkoitetaan kauppakassin kantamista, pihan kolaamista, saunottamista, kyydin tarjoamista, tiedon jakamista, lomakkeiden täyttämisessä auttamista, ventovieraan kuuntelemista, toisen ihmisen hädän jakamista – ilman, että toimintaa ohjaa yhdistys tai jokin muu taho. onnellisuustaskut ovat reiällisiä – ne ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kiitos Sodankylä! Toimin nanjohtajamme Olavi Sydänmaanlakan tervehdyssanoja lainaten: ”Mielenterveyden keskusliiton juuret ovat syvällä potilaiden ja mielenterveys kuntoutujien kokemusmaail massa. Me pysymme pystyssä sillä, että juuremme ovat levin neet laajalle aina Sodankylää TASKUISSA LUODAAN PERUSTA YHTEISÖLLISYYDELLE myöten. Me olemme olemassa äänenä yhdessä vahvempia. Ajatelkaa suuria, sillä te olette sitä.” Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtaja ja yhdistyskentän ristiretkeilijä Kursiivilla kirjoitetut lainaukset ovat Lapin yliopiston tutkija Liisa Hokkasen tutkimuksesta ”Mielenterveysaktiivien toiminta, kysely Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille”, joka julkaistiin Mielenterveysmessuilla marraskuussa 2014. Tilaisuus päättyi yhteislauluun. Raatikaisella oli, kuten tavallista, kitara mukanaan säestämistä varten. Ritva-Liisa Korhonen, Säpikäs ry:n puheenjohtaja toivotti vieraat tervetulleiksi yhdistyksen uusiin toimitiloihin. Sodankylässä pantiin pöytä koreaksi uusien tilojen kunniaksi. Säpikkään uusista tiloista poistui silminnähden tyytyväisiä ihmisiä. Erityiseen arvoon onnellisuustaskut nousevat, kun osallisuus, osallistuminen tai vaikuttaminen yhteiskuntaan on muutoin heikoissa kantimissa. Taskuissa kestetään ympäristön painetta, päästään yli heikoista hetkistä ja luodaan perustaa yhteisöllisyydelle. Hyvin toimivassa demokratiassa RYHMÄNOHJAAJIEN JATKOKURSSI: 10.–12.4.2015 Koulutuskeskus Sopukka, Sipoo JATKOKURSSI on tarkoitettu Mieli Maasta –yhdistyk- sen ryhmänohjaajana toimiville. Jatkokurssille voivat hakea henkilöt, jotka ovat käyneet Mieli Maasta ry:n tai jonkun muun tahon järjestämän vertaisohjaajan peruskurssin. Jatkokurssin tavoitteena on syventää peruskurssilla ja ryhmän ohjaamisessa saavutettuja taitoja. Kurssilla käsitellään mm. ryhmäkokemuksia, ongelmatilanteita, ohjaajan omia voimavaroja sekä tehdään käytännön harjoituksia. KAIKKI KURSSIT ovat ilmaisia Mieli Maasta ry:n jäsenille. Myös matkakulut korvataan jälkikäteen jäsenille halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan ja joissakin tapauksissa kilometrikorvauksina. Muille halukkaille koulutus maksaa 140 euroa. KAIKILLE KURSSEILLE haetaan kirjallisesti. Hakulomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta: http://mielimaastary.fi/koulutus. Lähetä hakulomake postitse osoitteeseen Mieli maasta ry, Asemamiehenkatu 4 (6.kerros), 00520 HELSINKI. YHTEYDENOTOT ja tiedustelut yhdistyksen toimistolta p. 050 441 2112 / toimisto@mielimaasta.fi tai puheenjohtaja Heidi Järviseltä p. 044 756 0101. 18 REVANSSI 2/2015 VAALITILAISUUS JOS LÄHEISELLÄSI ON ONGELMIA MIELENTERVEYDEN KANSSA MIELENTERVEYSYHDISTYS HYVÄN MIELEN TALO RY Oulussa tar- joaa erilaista mielenterveyttä tukevaa ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Omaistoiminnassa tuetaan läheisiä mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun sekä koulutus- ja virkistysmahdollisuuksien avulla. Omaistoiminnan alueena on koko Pohjoinen Suomi. TOIMINTAA KEVÄÄLLÄ 2015: Omaisryhmät: Omaisten ja läheisten vertaistukiryhmissä pääsee luottamuksella ja ohjaajan tuella juttelemaan jaksamisestaan ja kokemuksistaan sekä saamaan arjen vinkkejä muilta läheisiltä. Pohjois-Suomessa toimii useita omaisryhmiä eri paikkakunnilla. Tukea jaksamiseen voi saada myös puhelimitse kokoontuvasta vertaisryhmästä ”puhelinryhmästä”, joka on osallistujille maksuton ja johon voi osallistua myös nimettömänä ja omasta kodistaan käsin. Omaisryhmiä perustetaan tarpeen ja resurssien mukaan eri puolille Pohjois-Suomea. Omaispäivät 12.–14.6.2015 järjestetään yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Päivillä on tarjolla tietoa, vertaiskeskusteluita, kokemusten vaihtoa ja virkistäytymistä. Päivien hinta on Hyvän mielen talon jäsenille 45 € sisältäen majoituksen, ohjelman ja ruokailut. Ei-jäsenille hinta on 120 €. Hyvän mielen talon jäsenyys 10 €. Muu tuki: Pohjois-Suomen omaisille on tarjolla henkilökohtaista auttavaa keskustelua, jossa voidaan yhdessä kartoittaa elämäntilannetta ja tukimahdollisuuksia. Omaisia ja läheisiä tukevia koulutuksia, virkistystä ja tilaisuuksia järjestetään vuosittain useita eri paikkakunnilla. Omaistoimintaa järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa: Jos olet kiinnostunut saamaan omaisia tukevaa toimintaa paikkakunnallesi, ole yhteydessä omaistyöntekijään. Lisätietoja: omaistyöntekijä Sanna Hyry, p. 041 5402 354, sanna.hyry@hyvanmielentalo.fi tai www.hyvanmielentalo.fi/omaistoiminta OMAISRYHMÄT ERI PAIKKAKUNNILLA yy Haapajärven omaisryhmä yy Haapaveden omaisryhmä (UUSI) yy Iin omaisryhmä (tauolla) yy Ivalon omaisryhmä yy Kemin omaisryhmä yy Kemijärvi (mahdollista aloittaa) yy Kempeleen omaisryhmä (UUSI 2015) yy Kiimingin omaisryhmä yy Koillismaa (Taivalkoski, Posio, Kuusamo): omaisen ABC (syksy 2015) yy Kuusamon omaisryhmä (toiminnallinen ryhmä) yy Kuusamon omaisryhmä (keskusteluryhmä) yy Oulu: yy Vanhempien omaisryhmä (UUSI 2015) Omaispäivillä yy Aikuisten lapsiomaisten ryhmä Kuusamossa (UUSI 2015) 2014 ohjaajat yy Vertaisryhmä nuorille (UUSI 2015) Liisaa ja Tarja hilpeissä yy ”Voimavaroja arkeen” tunnelmissa. yy Pudasjärven omaisryhmä Liisa on Hyvän yy Raahen omaisryhmä mielen talo ry:n yy Ranuan omaisryhmä vapaaehtoinen yy Rovaniemen omaisryhmä ohjaaja ja Tarja yy Sodankylän mielenterveys- ja Tikkanen on päihdeomaisten ryhmä (UUSI) Mielenterveyden yy Vaalan omaisryhmä (mahdollista aloittaa) keskusliitto ry:n yy Ylivieskan omaisryhmä hankekoordinaattori. yy Ylivieska Sähäkän omaisryhmä Mielenterveyspalveluja ihmisille SOSTEn ja Hyvän mielen talo ry järjestivät vierailun Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille. ihmisen psyyken hoitoon ei riitä pelkkä lääkitys. TEKSTI Liisa Alanampa KUVAT Virve Ahola Kuten ministeri Räty totesi, Suomi on järjestöjen luvattu maa. Järjestötyö kohtaa kuiten kin monia haasteita: Ammatil listuminen uhkaa toiminnan joustavuutta ja rahalliset re surssit tuottavat päänvaivaa etenkin silloin, kun kolmannen sektorin toimijoille sysätään vastuuta palveluista, joita julki sella sektorilla ei ole varaa hoi taa. Haastavaa on myös yksi näisyys, joka Rädyn mukaan on yhtä haitallinen ilmiö kuin tu pakointi mutta ei yhtä vaaralli sena pidetty. Miten yksinäinen ihminen löytää tiensä lääkkeen – esimerkiksi järjestöjen toi minnan – äärelle? Etenkin vaalien alla sosiaa li- ja terveyspolitiikka on kuu mana kihisevä puheenaihe. H yvän mielen talolla Oulussa oli tiistaina 10.3. ilahduttava määrä kansanedustajaehdokkaita jut telemassa mielenterveyspalve luista. Ehdokkaiden lisäksi pai kalla oli Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijoita, jotka esittivät kehittämisideoita eh dokkaille ja tilaisuudessa vie railleelle sosiaali- ja terveysmi nisteri Laura Rädylle (kok.). Alkupuheenvuorossa SOSTEn johtaja Anne Knaapi korosti ehdokkaiden ja järjestöjen vä lisen keskustelun tärkeyttä, sil lä paikalle saapuneet ehdokkaat saattaisivat myöhemmin olla tekemässä järjestöjä koskevia päätöksiä. Asiakaslähtöisen mielen terveystyön vahvistamisessa järjestöt ovat hyvä yhteistyö kumppani. Järjestöjen jäsenis töön kuuluvat mielenterveys kuntoutujat ja heidän lähei sensä tuovat kehittämiseen mukaan moniäänisyyttä ja kokemusasiantuntijuuteen pe rustuvaa tietoa sairauden vaiku tuksista, toipumisesta ja palvelu järjestelmästä. VASTUUHENKILÖ AVOHOITOON Kokemusasiantuntijoilla oli paljon sanottavaa mielen terveyspalveluista. Huolissaan oltiin muun muassa niistä mielenterveyskuntoutujista, jotka hoitojaksolta avohoitoon siirtyessä ovat vaarassa syr jäytyä seurannan vähäisyy den vuoksi. Ratkaisuksi esi tettiin vastuuhenkilöä, joka tukisi kuntoutujaa avohoidon aikana. Tällainen jatkuva seuranta tulisi valtiollekin edullisemmaksi kuin hoito kuvioiden aloittaminen aina alusta. Lisäksi toivottiin, että eten kin hiljaisten ja eristäytyvien henkilöiden mielenterveyteen kiinnitettäisiin tarkemmin huo miota. Mielenterveysongel miin olisi hyvä puuttua mah dollisimman varhaisessa vai heessa. Myös yleisiin asen teisiin toivottiin tuntuvaa muutosta, jotta mielenterveys kuntoutujien ei tarvitsisi pelä tä leimautumista esimerkiksi työpaikalla tai työterveyden huollossa. Hoidossakin tulisi varmistaa kokonaisvaltaisuus, JÄRJESTÖT APUNA YKSINÄISYYDESSÄ Yleisesti ottaen tilaisuudessa toivottiin yhdenvertaisuutta m i e lenter veyspalveluihin. Vaikka täydellisen tasa-arvon saavuttaminen on utopistinen ajatus, ei siihen pyrkiminen ole turhaa. Kun julkiset terveys palvelut lyövät järjestöjen ja näiden tarjoaman kokemus tiedon kanssa viisaat päät yh teen, kohdataan potilas ihmise nä eikä vain sairastavana asiak kaana. Rädyn mukaan hallinto rakenteet eivät hoida ihmisiä, mutta kuten yksi kokemus asiantuntijoista esitti, voisivat ne edistää yhdenvertaisuuden toteutumista lisäämällä kou lujen opetussuunnitelmaan elämäntaito-opetuksen muo dossa. Kuten Hyvän mielen ta lon tunnuslause kuuluu, sydä mellä näkee hyvän. Mitä näem me, kun katsomme mielen terveyskuntoutujaa? Kirjoittaja on opiskelijaharjoittelija. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty jututti mielenterveysalan kokemusasiantuntijoita Erkki Mannista ja Osmo Lämsää Hyvän mielen talolla Oulussa. Johtaja Anne Knaapi esitteli Suomen sosiaali ja terveys ry:n tavoitteet tulevalle vaalikaudelle. Eduskuntavaaliehdokkaat tulivat kuuntelemaan ja keskustelemaan mielenterveysasioista Hyvän mielen talolle. 2/2015 REVANSSI 19 TAIDENÄYTTELY Taidetta suljetulta osastolta KUVATAITEILIJA Jani ”Rybä” Rytkösen näyttelyn nimi kertoo oleellisimman: 21 päi vää Peijaksen suljetulla osastolla. Kokoelman 20 lyijykynäteosta syntyivät taiteilijan 21 päivän mittaisella jaksolla sairaalan sul jetulla psykiatrisella osastolla, yhden taulun päivävauhdilla. Piirtämisen tuomaan flow- tilaan taiteilija saattoi paeta päänsä sisällä kuuluvia ääniä. Samalla hän sai kokea luovuu den iloa, jonka tuloksiin voi tutustua saman sairaalan kah viossa huhtikuun ajan. Jani Rytkönen, 21 päivää Peijaksen suljetulla osastolla, 1.4.–30.4.2015 Peijaksen sairaala, Vantaa, 2. kerroksen kahvio, avoinna arkisin klo 7–19 ja viikonloppuisin 11–19. Taiteilijan fanisivut Facebookissa nimellä Jani Rybä Rytkönen. KIRJA-ARVOSTELU Pahuuden myytit aikamme ilmiöissä TEKSTI UNTO VASKUU valkoiseksi, mutta sitten näin Sertolla pes tyn perkeleen.” Hyvän kääntöpuoli on te rävä kirjoituskokoelma pahuu desta ja siihen liittyvistä myy teistä. Sanottavaa riittää muun muassa nettipalstojen anonyy meistä asiantuntijoista, uskomus hoidosta, viihteellistyneestä tiedonvälityksestä, syrjäyty ”LUULIN ENKELIÄ misestä, väkivallasta, suoma laisesta rangaistuskäytännöstä ja monenlaisesta humpuukista ja lööperistä. Pahuuden ilmenemismuo toja on paljon, ja usein paha ver houtuu näennäisen hyvyyden kaapuun. Vaikka pimeän puo lella mennään, kirjoituksissa on myös pilkettä silmäkulmassa. Hannu Lauerma on oiva sanankäyttäjä ja ottaa kirjas saan reippaasti kantaa aikamme ilmiöihin ja arvostelee reippaas ti alalla vallitsevia epäkohtia ja lieveilmiöitä. Lauerma on lääketieteen tohtori, psykiatrian ja oikeusp sykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on unilääketieteen erityispätevyys. Lauerma työskentelee psykiat risen vankisairaalan vastaava na ylilääkärinä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus professorina. Hannu Lauerma, HYVÄN KÄÄNTÖPUOLI, Wsoy 2014, 269 s. TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ �KOJA RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY:N HYVIÄ TEKOJA 3 187 000 EUROLLA. Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa. 20 REVANSSI 2/2015 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: sari.sakala@mtkl.fi tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki. Rohkeasti eläkkeelle MIELIPIDE H oi vertaiset ja kuntou tujat, hoitoalan ihmi set ja muut mielen terveysalan ihmiset. Minä olen tätä asiaa kauan miettinyt, että siitä pitää kirjoittaa, nyt sen tein. Eli eläke, miksi se on tar peellinen nuorelle aikuiselle? Eläke auttaa ihmistä elä mään tervettä elämää. Mikäli on oikeasti joutunut sairauden takia hoitoon vaikka 3–5 ker taa, pitäisi eläke saada ilman mitään jatkuvia hakemisia. Miksi? Itsekin pistin vastaan eläke hommissa, eikä Kelakaan sitä myöntänyt aiemmin elämässä ni. Kun sain lapsen, viisastuin monessa. Myös tässä asiassa. Jos olet ollut suljetulla osastol la yli 3 kertaa hoidossa, tiedät miten vaikeaa se on. Muut ih miset jotka ei terveysasioista tai laitoshoidosta ymmärrä mitään, eivät voi käsittää näitä asioita. Työelämä on raaka, siellä ei oikein aina hahmoteta, mitä ihminen jolla on vaikea sairaushistoria tarvitsee. Tai voidaan aliarvioida. Sairastuminen, se väsyttää. Jos olet ollut laitoksessa sairau den takia, olkoon se psykoosi tai masennus tai mikä vaan, jos se toistuu vaan, on selvää, että työelämä ei enää semmoi senaan sovi. Tätä asiaa ei tar vitsisi hävetä, jos jollain olisi ollut 3 kertaa syöpä tai sydän kohtaus ja hän olisi eläkkeellä – kaikki ymmärtää eikä tarvit se selittää. Eläkkeellä voi silti kuntoutua, ns. tervehdyttää it seään. Eläkkeellä on hyvä olla, ja jos se olisi raha-summaltaan isompi, olisi tietty vielä pa rempi. Eläkkeen ohellahan voi teh dä työtä, se eläke myös helpot taa arkea. Eläkeläiset tuppaa jäämään köyhiin, koska meillä on rajoitettu tarkasti se määrä, minkä verran rahaa saa tienata eläkkeen lisäksi, ja tämä sum ma on hyvin pieni. Sen takia eläkkeellä oleva on riippuvai nen erilaisista tuista joka ta pauksessa. Tätäkään ei silti pi täisi hävetä, mutta sosiaali- ja terveysalan ihmisten tulisi ehkä ymmärtää, miten hankalaa se on. Eläkeläinen ei saa menes tyä rahallisesti. Jokaisella aikuisella on myös halu toimia, niin kuin minul lakin. Kun pääsin eläkkeelle, parantumiseni kiihtyi ja tiesin, että enää ei tarvitse vakuutel la ja hakea työtä tai muita tukia. Työskentelen parhaiten näin. Taiteestani en tienaa rahaa, luennoistani joskus luentopalkkion. En tarvitse enää mielialatai neurologista lääkitystä, käy tän luontaishoitoja. Kuulen ääniä, mutta ne eivät häiritse minua. Äänien kuuleminen päinvastoin on ollut hyvin eheyttävä tekijä minulle. Olen oppinut hoitamaan itseäni. Minulla oli loistava avo hoito ja sain eläkkeen, jonka avulla keskityin hyvin itseni hoitamiseen. Nyt saa olla ja elää mennä eteenpäin, keskittyä perheeni asioihin ja taiteeseen. Ihminen kuitenkin kaipaa tekemistä ja virikkeitä, älyllisiä haasteita ja aktiviteettejä. Itse saan niitä toteuttaa harrastukseni ja työ ni parissa niin paljon kun jak san. Harrastan joogaa ja pila testa, kevyitä lajeja, mutta myös tanssia. Moni eläkeläinen Saara Sutinen näyttelyssään 2014 Ravintola Rytmissä Helsingissä. pakenee harrastuksia koska ne maksaa, minä ajattelen ihan päinvastoin: vaikka harrastuk seni maksaa niin ilman niitä en pysyisi terveenä. Siellä saa rentoutuakin ja omaa aikaa. Eläke takaa sen että ajan käy tön saan päättää minä itse ja lepään tarvittaessa. Moni nuorempi ihminen häpeää sitä että joutuu eläk keelle, tai ei halua eläkkeelle. Ymmärtäähän sen. Moni myös kuntoutuu, mutta minä esi merkiksi en kuntoutunut sel laiseen kuntoon koskaan, että voisin elää ilman eläket tä ja pysyä terveenä vuodesta toiseen. Nyt asiat on hyvin. Pääasia on, että laitosjaksot eivät uusiu tuisi. Minä satsaan siihen. Ter veyteeni. Ja käyn vertaistukihommissa, toimin aktiivina. Erosin skitso freniayhdistyksen hallitukses ta, koska hallinnolliset tehtä vät vievät liikaa voimia nyt. On tärkeä osata tietää jaksamisen rajat. Olen siihen nyt vasta op pinut. Saara Sutinen taiteilija, musiikintekijä ja aktiivi monessa mielenterveysja hoitoalan yhdistyksessä KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Kokemusasiantuntijoilla tärkeä rooli tutkimushankkeiden arvioimisessa N ykyaikaiset linjaukset korostavat asiakkaiden osallisuutta hoitotyön kehittämisessä. Kokemusasian tuntijoiden osallistumista tut kimukseen, erilaisiin hankkei siin ja toiminnan kehittämiseen on myös korostettu. Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Mielenterveyden keskus liiton kokemusarvioitsijat teki vät syksyllä 2013 hankearvioin nin Turun yliopiston hallinnoi masta ja Työsuojelurahaston rahoittamasta hankkeesta ”Tur vallinen työn hallinta”. Hanke toteutettiin Helsingin ja Uuden maan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyönä. Idea hankkeen käyttäjälähtöi sestä ja kokemusperäisestä ar vioinnista sai alkunsa kokemus asiantuntija Ritva Kemppaiselta, joka toimi hankkeen ohjaus ryhmän jäsenenä. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokemusarviointia tehtiin Mielenter veyden keskusliitossa tällä tavalla. Itse olen sitä mieltä, että kokemus arvioitsija on parhaimmil laan juuri tällaisissa hanke arvioinneissa, joissa aineisto on valmiina ja vain potilasnä kökulma arviointiin puuttuu, Ritva Kemppainen kuvaa. NÄKÖKULMIEN YHDISTÄMINEN YHTEISEN YMMÄRRYKSEN SAAVUTTAMISEKSI Hankkeen tavoitteena oli tukea akuuttipsykiatrisilla sairaala osastoilla työskentelevien hoi tajien työhyvinvointia ja hoi don laatua. Hankkeessa pyrit tiin kehittämään näyttöön pe rustuva työmenetelmä väki valtatilanteiden ennakointiin, riskien arvioimiseen ja poti laan kohtaamiseen. Mukana oli kolme osastoa, jossa väki valtatilanteita esiintyi paljon. Hankkeen kantavana ideana oli potilaiden, omaisten, hoito henkilökunnan ja tutkijoiden näkökulmien yhdistäminen yh teisen ymmärryksen saavutta miseksi, käytännön toimen piteiden suunnittelemiseksi sekä sitä kautta väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Kolme Mielenterveyden keskusliiton kokemusarviointi koulutuksen käynyttä kokemus arvioijaa sai arviointityönsä pohjaksi hankemateriaalia: hankesuunnitelman, kokous pöytäkirjoja ja- esityksiä, muistiin panoja tutkijoiden vierailuilta psykiatrisilla osastoilla, hank keesta kirjoitettuja dokument teja sekä hankkeen aikana osas toilla käyttöön otetun DASAväkivallan riskinarviointi mittarin. Arviointimenetelmänä käy tettiin kokemusarvioijien ohjat tuja dialogisia työpajatyöskentelyä. – Työn tekeminen tiimissä oli nimenomaan tärkeää. Näin saa tiin mahdollisimman monta näkö kulmaa esille, Ritva Kemppainen kuvailee. Tutustuttuaan saatuun ma teriaaliin ja keskustelujen jälkeen kokemusasiantuntijat laati vat kirjallisen arviointiraportin hankkeen vahvuuksista ja kehit tämissuosituksista. että asia näyttää aivan erilaisel ta silloin kun sen henkilö kohtaisesti on kokenut. Silloin tietää, miltä asia tuntuu eikä vain näytä tuntuvan, kuten ulkopuolelta katsottuna. Koke musnäkökulman lisääminen kaikkiin hankkeisiin, joihin se sopii, on edullinen ja hankkeen arvoa nostava lisä. Toivon, että yhteistyömme jatkuu. Mielenterveyden keskusliiton kirjallinen arviointi liitettiin osaksi Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksella tehtyä loppuraporttia ”Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa”. Kirja on saatavilla internetistä (www.tsr.fi) ja se on herättänyt laajasti kiinnostusta ympäri Suomea. ASIAN NÄKEMINEN SISÄPUOLELTA Ritva Kemppainen kertoo työn olleen mielenkiintoista ja in nostavaa. – Tällainen arviointityö tu lee jatkossa varmasti lisäänty mään, kun kokemusasiantuntijuus saa lisää tunnettavuutta ja sille kuuluvaa arvostusta. On selvää, Tella Lantta, sh, TtM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ritva Kemppainen, kokemusarvioitsija, Mielenterveyden keskusliitto Maritta Välimäki, sh, TtT, dosentti, professori ja sivutoiminen ylihoitaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2/2015 REVANSSI 21 PALVELUASUMISEN KEHITTÄMINEN Asumisyksiköstä kodiksi Miten kuntoutujien tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin? Onko heillä todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asumisoloihinsa? Mitkä asiat ovat jo hyvin ja toimivia? Kirsi Hann teki opinnäytetyössään asiakastyytyväisyyskyselyn mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä. TEKSTI Kirsi Hann K unnilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia esimerkiksi mielen terveyssyistä tukea tarvitsevien ihmisten asumisesta. Aikuisten ihmisten tulee saada osallistua mahdollisimman paljon oman elämänsä päätöksiin ja niiden toteuttamiseen. Kuntoutus on pitkäaikainen prosessi, jossa asiakas saa tu kea ja ajan myötä tulee mah dollisimman itsenäiseksi. Kun toutuksella on tavoite ja suun nitelma sen saavuttamiseksi. Kauan on ajateltu, että ohjaajat ja työntekijät tietävät parhai ten, ja nämä asenteet istuvat lujassa. Nykyään on siirrytty kuntoutujakeskeiseen toimin tamalliin, jonka perustana on yksilöllisyyden kunnioittami nen sekä itsenäisyyden ja aktii visuuden tukeminen. Asumisyhteisö on kuntout tava yhteisö. Kuntoutussuun nitelma, viikko-ohjelma, työ toiminta ja opiskelu auttavat päivärytmin ylläpidossa ja henkisen ja fyysisen hyvin voinnin saavuttamisessa. Asumispalveluyksikössä ope tellaan ohjaajan tukemana kodinhoitoa, rahankäyttöä sekä monipuolisesti arjen taitoja ja elämänhallintaa niin, että itse näisempi asuminen olisi tule vaisuudessa mahdollista. Ku kaan ei vuokraa asuntoa ihmi selle, joka ei koskaan siivoa ja jolta laskut jäävät maksamatta. EI SUURTA MUUTOSTA Opinnäytetyössäni toteutin suuren kaupungin ostopalvelu yksiköissä asuvien mielen terveyskuntoutujien asiakas tyytyväisyydestä lomakekyselyn. On tärkeää selvittää, mikä sujuu hyvin ja mikä huonosti, jotta toimintaa voisi suunnitel la, kehittää ja arvioida. Opis kelijat tekivät vastaavan kyse lyn kolme vuotta sitten, joten työni oli seurantatutkimus. Joku jopa muisti täyttäneensä lo makkeen aikaisemmin eikä halunnut tehdä sitä uudestaan. Kolmessa vuodessa tuloksis sa ei näkynyt paljoakaan muu tosta. Suurin osa mielenterveys kuntoutujista oli vastausten mukaan tyytyväisiä asumis yksikköjen palveluihin. Vas tauksissa tuli aika vähän ha jontaa. Hieman muita mata lampia keskiarvoja tuli tyyty väisyydestä ruuanlaittomahdol lisuuksiin, päivätoimintaan, tukeen raha-asioissa, tukeen yhteydenpidossa ystäviin ja sukulaisiin, tukeen asumis yksikön ulkopuolella liikkumi sessa ja tukeen asumisyksikön ulkopuolella harrastamisessa. VAIN PUOLET VASTASI Kaikki eivät olleet tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kuntoutussuunnitel maansa. Voi tietenkin olla, että kuntoutuja kaipaa enemmän tukea kuin mitä voi saada, sillä ohjaajan ei ole tarkoitus tehdä asioita kuntoutujan puolesta. On myös mahdollista, että lo makkeen laatineet henkilöt eivät täysin osanneet miettiä, mitä kaikkea olisi ollut järke vää kysyä. Toisaalta on yleistä, että ih miset eivät rohkene olla täysin rehellisiä ja vastaavat niin kuin ajattelevat olevan sosiaalisesti hyväksyttyä ja odotettua. Vas taukset voivat olla kaunisteltuja, sillä asukkaat ovat riippu vaisuussuhteessa ohjaajiinsa. Vastausprosentti oli vain 56 %, eli lähes puolet asuk kaista ei osannut tai halunnut vastata kyselyyn. Vastasivatko tyytyväiset innokkaammin ky selyyn? Asukkaat saivat vielä kirjoit taa toivomuksiaan vapaasti. Toivottiin ryhmiä, liikuntaa, retkiä, apua siivouksessa, omaa rauhaa ja ”että pär jäämme hyvin tässä yksikössä kaikki”. ULKOPUOLINEN HAASTATTELIJA? Kysyin johtavilta ohjaajilta muun muassa, miten palautet ta heidän mielestään olisi jär kevää kerätä. Palvelukodeissa järjestetään asukaskokouksia ja asumisyksiköissä on palau telaatikoita. Ohjaajat pohtivat, olisiko hyvä keskustella omalla porukalla toiveista vai saisiko ulkopuolinen haastattelija, ku ten opiskelija tai harjoittelija, rehelliset ja myös kriittiset mielipiteet paremmin selville. Lomakekysely ei ole kovin informatiivinen palautteen ke räämistapa ja käyttökelpoisen palautejärjestelmän kehittämi nen vaatii luovia ratkaisuja. Asumisen laatusuositusten mukaan asiakastyytyväisyyttä pitäisi kerätä vähintään kerran vuodessa, mutta niin lyhyillä ajanjaksoilla tuollaisessa loma kekyselyssä ei olennaisia eroja tule. Palveluasuminen on ihanne tapauksessa välivaihe matkalla tukiasuntoon tai omaan asun toon. Nuorilla on elämä edessä ja heistä useimmat kuntoutu vat hienosti opiskeluun ja työ elämään. Toisille kuntoutus kodista tulee oikea koti, jossa Sosionomiopiskelija Kirsi Hann pohtii, kuinka vilpittömiä vastauksia kyselyllä voi saada. Usein ihmisillä on vaikeuksia antaa negatiivista palautetta ja kritiikkiä, vaikka se olisi oikeutettua. KOKEMUSARVIOIJAT osallistuvat esimerkiksi mielenterveysja päihdepalvelujen toimivuuden, laadun ja tilan tai ihmisoikeuksien toteutumisen arvioimiseen. Kokemusarvioinnin avulla pyritään parantamaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuutta ja laatua. Se on kokemusperäistä, käyttäjälähtöistä ja toteutetaan yhteistyössä arvioinnin tilaajan sekä palveluntuottajan kanssa. Tähän asti kokemusarvioijia on koulutettu lähinnä potilasjärjestöissä, esimerkiksi Mielenterveyden keskusliitossa. Kokemusarvioijat voivat toimia tutkimus- tai arviointiryhmän jäseninä, he voivat toimia myös palveluiden suunnittelussa tai kehittämisessä tai muulla tavoin yhteistyössä asiantuntijoiden, työntekijöiden tai tutkijoiden kanssa. Lähde: Outi Hietala ja Päivi Rissanen, Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi – Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto he voivat vanheta. Molempien asiakasryhmien asuminen täy tyy järjestää mahdollisimman kodinomaisesti. Tavoitteena on vähitellen luopua jaottelusta tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumi seen ja pyrkiä yksilöllisiin rat kaisuihin ja tukimuotoihin. Artikkelin kirjoittaja on sosionomi (AMK) –opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, kirsi.hann@saunalahti.fi. Ohjaava opettaja: Matti Kurronen, matti.kurronen@laurea.fi. Kokemusarviointi antoi luotettavaa tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä Lilinkotisäätiön asumisyksiköissä kerättiin aluksi palautetta omin voimin, mutta kyselyjen toteutustapa todettiin epätasa-arvoiseksi. TEKSTI Sari Sakala KOKEMUSARVIOINNILLA pyritään kokemustietoon ja käyttä- jälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen vuoropuhelussa palveluntuottajan kanssa. Henkilöt, jotka itse ovat olleet mielenterveyspalvelujen käyttäjiä, pystyvät oman kokemuksensa ja laadukkaan koulutuksen kautta löytämään uudenlaista näkökulmaa palvelujen arvioimiseen ja kehittämiseen. Sitä hyödyntämällä voidaan tuottaa uudenlaista kehittämistietoa asukkaiden näkemyksistä ja kokemuksista kuntoutumisestaan ja käyttämistään asumispalveluista. VÄÄRISTYNYT VALTA-ASETELMA Mielenterveyden keskusliitto teki reilut kaksi vuotta sitten arvioinnit Helsingissä sijaitsevien Lilinkotisäätiön kolmeen tehostettua palveluasumista tarjoavan palvelutaloon. Lilinkotisäätiön kehittämisjohtaja Heikki Hyvönen kertoo, että kokemusarviontina tehty selvitys antoi heille ideoita, joita he eivät osanneet havaita itse toteuttamissaan kyselyissä. – Totesimme, että asetelmassa, jossa ohjaaja kysyy asukkaalta, valta-asetelma vääristää saatuja tuloksia. Kun tuli tietoa MTKL:n kokemusarvioinnista, niin huomasimme että tämä on se tie, jolla saadaan tasavertainen keskustelusuhde ja palveluiden käyttäjien näkökulma esiin. Lisäksi Lilinkotisäätiössä havaittiin, että kyse on oikeiden kysymysten esittämisestä. – Henkilökunnan laatimat kysymykset olivat heidän näkökulmastaan ajateltuja, Hyvönen kertoo. KEHITTÄMISIDEAT TOTEUTUKSEEN Kehittämisehdotukset liittyivät käyttäjälähtöisyyden huomioon ottamiseen asumisen arjessa. Palvelujen kehittäminen riippuu usein hoksaamisesta. – Meitä hämmästytti esimerkiksi se tulos, että kaikissa taloissa koettiin olevan liian vähän henkilökohtaista keskustelu aikaa ohjaajien kanssa, kun meillä oli käsitys että sitä on. On varmasti vaikeaa sanoa ohjaajalle päin naamaa, että teillä ei ole aikaa jutella meidän kanssa. Lilinkotisäätiön johtoryhmä oli jo arvioinnin tilatessaan päättänyt, että kaikki kokemusarvioinnissa tulevat kehittämisideat, jotka ovat heidän käsissään, tullaan toteuttamaan. Muutoksia onkin toteutettu: esimerkiksi niin, että jokaisella asiakkaalla on viikoittain varattu aika henkilökohtaiseen keskusteluun oman ohjaajan kanssa. – Muutoksien läpi vieminen meidän kokoisessa organisaatiossa on vienyt toista vuotta ja on osin vielä kesken. Uusi arviointi tullaan toteuttamaan vielä. Kehotan muitakin palveluntuottajia käyttämään tätä menetelmää, Heikki Hyvönen sanoo. 22 REVANSSI 2/2015 Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania? Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen. Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta oikea nimi ja osoite tulee ilmoittaa toimitukseen, jotta saapuneet kirjeet voidaan toimittaa eteenpäin. Ilmoitus voi olla enintään 60 sanaa pitkä. ILMOITTAJA Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset voi toimittaa osoitteella: Revanssi, Etsitkö ystävää? Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla: kirjepalsta@mtkl.fi Hei, olen 51-vuotias nainen Kotkasta. Etsin kirjeystävää, ja jos kemiat kohtaavat, muuhun kin kivaan. Toivoisin, että olisit empaattinen, sympaattinen ja kaikinpuolin mukava mies. Itse olen herkkä ja ujohko. Minulla on todettu masennus ja kaksi suuntainenmielialahäiriö. Olen eläkkeellä, ja päivät tuntuvat pitkiltä. Postia on aina mukava saada ja myös kirjoittaa. Jos tunnistat itsesi tästä ilmoituk sesta, vastaile pian. 1 Vaaka 63 Moi vaan, etsin sinua joka otit aiheeksi selättää masen nuksen tämän lehden puitteis sa. Tunnuit päässeen pahim man yli, mikä rohkaisevaa. Saatan olla hullu vaan ei seinä hullu. Arvostan oikeaa tapaa asennoitua elämän merellä. Kiinnostaisi tavata alkuun vaikka työn merkeissä kuiten kin kasvokkain, kuinka vuodet kohtelevat sua A.Lahtinen? ETSITKÖ YSTÄVÄÄ? 2 Tuntematon 3 Hei, olen 48-vuotias nainen. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta yhdistystoiminnassa olen aktiivisesti. Kiva, jos olisit Savosta, kuten minäkin ja iäl täsi 48–54 vuotias, raitis ja sa vuton. Harrastan leipomista ja lukemista. Olen kokenut joitain ihmissuhteita, mutta olisitko sinä minulle sydänystävä. Elämää kokenut nainen 4 Löytys´kö nuorta ukkoo, ainakkii minusta nuoremppoo, joka halus´kirjuttoo 48-vuotisen akan kansa? Minun juttuloista suattas´olla toisilen hyöttyy, kun minnuu on joskus ennen jän nittäny HYVIN kovasti ja oun siitä seleviny. Oun monniin mielestä paljo nuoreman näkö nen ja tuntunen. Renkkunen 5 Hei! Juuri sinä. Etsitkö ystävää, rinnalla kulkijaa. Ehkäpä sielun kumppania, jos niin kirjoita 40-vuotiaalle naiselle Helsinkiin. Ystävystytään Ilmoittaminen on ilmaista. Jos ilmoituksia tulee enemmän kuin niille on varattu tilaa, toimitus voi siirtää ilmoituksen seuraavaan numeroon. 6 Hei, olen kohta 35v. nainen mielenterveyskuntoutuja. Kai paan ystäviä joiden kanssa käydä lenkillä, kahvilla tai muuten vaan hauskaa pitämään. Olen rehellinen, luotettava, tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. En hyväksy paskan jauhajia, selän takana puhujia enkä valehtelijoita. Minulla on kaksi poikaa 9v ja 7v, olen onnellisesti naimisissa. Mielenterveyskuntoutuja 7 Olen nelikymppinen kodin hoitaja Mikkelistä, eläkkeellä. Lapset ovat jo aikuisia, lentä neet jo pois kotoa. Harrastan ruuanlaittoa, uimista, lenkkei lyä ja kirkossa käyntiä. Olisi mukava saada vastaavanlainen mies lähiseudulta, vaikkapa elinikäiseksi kumppaniksi. Optimisti Hei sinä n. nelikymppinen, omillaan toimeen tuleva, va paa kristitty, uskollinen mies! Kirjoita minulle. Olen lämmin sydäminen, jalat maassa ole va, toista arvostava, elämän 8 ILMOITUKSEEN VASTAAJA Laita vastauksesi postimerkillä varustettuun kuoreen. Älä kirjoita päälle mitään. Laita tämä toiseen kuoreen, johon kirjoitat Mielen terveyden keskusliiton osoitteen ja kirjeystäväsi nimimerkin. Revanssi toimittaa kirjeesi asianosaiselle. myönteinen, lapseton, vaalea sinkkunainen Länsi-rannikolta. sinun olevan merilapista. (Kemi-Tornio) Löydänkö sinut näin Skorpioni 9 Hei! Olen 63-vuotias uskova sinkkunainen Helsingistä. Etsin miesystävää pääkaupunki seu dulta. Harrastan kieliä ja kir jallisuutta ja musiikkia. 12 Nimeni on Heikki, olen 49-vuotias uskovainen mies Hausjärven Oitista, HelsinkiLahti junaradan varrelta. Minul la on todettu mielenterveydel linen sairaus. Kirjoitan runoja, maalaan maalauksia ja soitan pianoa. Tutkimuksissa minut on todettu älyllisesti lahjakkaaksi. Etsin 35–45-vuotiasta naista. Yhdessä eteenpäin Hei! Olen keski-ikäinen nai nen Pirkanmaalta ja etsin ystä vää kirjeenvaihdon, sähkö postien ja ihan ystävänä olemi sen kautta. Olen eläkkeellä, jo ten aikaa minulla on. Se oikea ystävä puuttuu elämästä, joten iso pala on pois. Tule ilahdutta maan minua, sillä minä ilahdu tan sinua vastapainoksi. 10 Carpe diem 11 Hei! Olen 49v. mies Poh jois-Suomesta. Haen sinua n. 50v. nainen kirjeystäväksi. Harrastan ulkoilua ja musiikin kuuntelua. Olen rehellinen, luotettava, omillaan toimeen tuleva. Olen masennuksen vuoksi eläkkeellä. Toivoisin Sydänystäväksi aikuisen miehen 13 Hei, sinä 40–55 vuotias Jee sukseen uskova raitis ja tupakoi maton kiva nainen. Kirjoittele minulle Jeesukseen uskovalle taidetta tekevälle runoilija miehelle. Olen kohta 51-vuotias. Asun vanhempieni kanssa oma kotitalossa Kainuun syrjäkylällä. Toimin äitini omaishoitajana. Olen psyykkisistä syistä työky vyttömyyseläkkeellä. Olen sie lultani hyvin herkkä ihminen. En ole seurustellut elämässäni kertaakaan. Jeesus elämäni tarkoitus 2/2015 REVANSSI 23 Runoja Talvi 14 Hei, sinä mielenterveys kuntoutuja 49–55 vuotias mies. Olen 48-vuotias työkyvyttö myyseläkkeellä oleva nainen. Yhdistystoiminnassa olen mu kana ja harrastan kotitalous töitä. Olisi mukava, jos olisit Savosta kuten minäkin. En käytä alkoholia, en tupakoi. Pitempi aikainen ystävä toivomuksena 15 Stop 48–58 v nainen Kymen laaksosta, Kotkan, Kouvolan, Haminan seudulta. Olethan savuton ja raitis. Olen 58-vuo tias mies työkyvyttömyys eläkkeellä Kymeenlaaksosta. Olen yhden naisen mies luon teeltani. Jos kiinnostaa vastaa tositarkoituksella joka tunnet sielujen sympatiaa, muista puhelinnumerosi ja kuvasi kera. Olethan orkideani 16 I want to be friend from Europa, Russia, Africa, USA, South Africa. If you are living in Finland and speak finish language. May be you are stu dent or working Finland. I am finnish woman born 1952 near Keski-Savo. I hope that you are 63–67 years old man. My hob bies are speaking friends, liste ning music records. I am men talhealth rehability. I want to help people, I like all mith work. Together in sommer2015 17 Hei, olen 42 v kristillisen elämän katsomuksen omaava raitis ja savuton lapsi ja eläin rakas kuntoutuja mies luon teeltani olen rehellinen huu morin tajuinen diplomaattinen etsin sinua 30–45v kuntoutuja tyttö Turun seudulta, olet va paa ja alko ei ole ongelma etsin sinusta kumppania tositarkoi tuksella jos kiinnostuit niin viestittele. Löydänkö sinut 18 55-vuotias nätti nainen Porvoosta etsii elämänkump pania tosi tarkoituksella. Olen kuntoutumistuella masennuksen takia. Pidän koti-illoista. Koti Porvoossa 19 Etsin matkaseuraa matkal le Roomaan. Olen 59-vuotias heteronainen Etelä-Suomesta ja etsin naispuolista matkaseu raa. Olen luonteeltani rauhalli nen, vähän hiljainen mutta huumorintajuinen. Olen kiin nostunut ulkoilusta, historias ta ja hengellisistä asioista. Olen sinkkunainen ja olen ollut sai raseläkkeellä 12 vuotta. Etsin myös muuten sähköpostikave ria ja vertaistukea. Kauris 20 Hei sinä 30–40 v mt kun toutuja tyttö satakunnan alueelta olet rehellinen huu morin tajuinen ja etsit kump pania tositarkoituksella olen 38 v skitsofrenian takia eläk keellä oleva mies satakunnasta luonteeltani olen rehellinen toiset huomioon ottava huu morin tajuinen ja etsin kump pania tositarkoituksella jos kiinnostuit niin viestittele ei seikkailijat ja päihdeongel maiset. yksinäinen 21 Hei, toivoisin löytäväni kir jeenvaihtokaverin n. 45–55 v miehen kanssa Länsi-Suomesta. Itse olen eläkkeellä ja olen ev.lut. uskossa. Harrastan kalastusta ja minulla on auto käytössä. Sinä vapaa mies laita postia tu lemaan, vastaan vain kirjeellä. Eräneiti Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva 58v mies etsii tositar koituksella eläkkeellä olevaa 48–60 v naista Kymenlaaksosta, jolle kumppanuus on tärkeäm pää kuin seksi. Vastaa puhelin numerosi kera. 22 Tiivistettyä tuskaa Tunteet sumpussa jumissa pikku pumpussa. Ihan liian pienessä tunneäksönissä. Routa Iltaleikki ”Mikä se oli” sanoi pieni pellavapää, kun naapurimme ovenkahva oveamme vasten kolahtaa. Ovi se vain oli, sanon, ja hän hieman käännähtää. Katson silmiin pienokaista ja hymy rauhoittaa. Leikki jatkuu, unohtuu jo äänet, merkitystä vaille jää. Mietin tuota onnekasta jolla on kyky unohtaa. Timo Heinänen Tunteen palo Tunne valtaa sydämen. Ajatus ajankin tähän hetkeen seisauttaa. Jäljellä hiljaisuus, rauha. Maailma ympäriltäin kaukana on. Tuo outo kaipaus: suru sydämen pohjalta, avuttomana yksinäisyyteni täyttää. Helena Huuskonen 013 Olen yksin pesässä, orpo, kun olen, avuton, heiveröinen haukan näin - pelästyin, suunniltani olin, mutta päätin, että minustakin tulee vahva, uljas haukka, mutta ei tullut, kuin tuuli puissa Valomerkin jälkeen kuljin etsimässä rakastettuani, jonka joskus kadotin omiin sanoihini, jos löytäisin, niin rakastaisin uusilla sanoilla kunnes ne loppuisivat raaka kevät kirvelee repii vereslihalle kylmettää sisukset ja jalkojen alla jää ratisee päähän asti Kevät riipii raapii repii raastaa Haastaa minut aina uudelleen riipimään raapimaan repivään raastavaan Rakkauteen Tanja Talaskivi-Munther Vaaleakutrinen nainen kävelee iltalyhtyjen valaistuksessa… Muistaa miten hän kosketti varpaitasi, sul´oli päällä valkoiset saumasukat. Paratiisin yöt, tuulet puhaltaa verannalta, se oli paikka, jossa kerran kohtasit hänet… Hänet, jonka tuoksu tarttuu viimeiseen kirjeeseesi. Sytytät kirjeen tuleen ja heität sillalta, vaikka hän kertoi siinä vain haluavansa tavata vielä. Sinä, alhaisista, köyhistä oloista, kuinka se voi olla niin? Sinun lootuskukkasi Ja sit ne sijaisvanhemmat, oletko sinä muka niille velkaa, oven sulkiessasi avasit toisen oven, alkoholiliikkeen oven. Minä muistan… muistan sinun kasvosi muistan ne yöt, kun kuljit taxilla puolelta yön… 23 Rauhallinen 55v, masen nuksesta kärsivä mies, siitä toi punut. Haen naisten seuraa Oulun-seudulta. Mitä nyt siitä, sumujen sillalla voi tavata uusia kavereita, heitä, joilta elämä on riisunut puvun ja mekot… ja taas aurinko nousee, suljet taas hostellin ovet… Minusta on hienoa, että uskallat kävellä kaupungilla päivisin… Oinas Marko Reiman Jotkut meistä tarvitsevat vähän apua pysyäkseen menossa mukana. Mielenterveyden keskusliitto Allergia- ja Astmaliitto Reumaliitto Kuurojen Liitto Invalidiliitto MS-liitto Rahankeräyslupa 2020/2012/5044, voimassa 1.1.2014 – 31.12.2015 Yhteistyössä 18 kotimaista vammais- ja terveysjärjestöä. Kuuloliitto Tee pieni ele ja pistä roposi likoon. Apusi menee lähelle ja tarpeeseen. Lähetä tekstiviesti LAHJOITA 5 numeroon 16301. Lahjoitussumma on 5 euroa. Lahjoita netissä haluamasi summa verkkopankkitunnuksillasi osoitteessa pieniele.fi. Laita roposi lippaaseen EU-vaalien äänestyspaikalla 14. – 20.5. tai 25.5.2014. Käsikädessä Vastaanottaja maksaa HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI postimaksun Käsikädessä-lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS Hyvä jäsen, Käsikädessä on mielen hyvinvointiin keskittyvä aikakauslehti, joka tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa. Lehti jakaa tavallisten ihmisten elämänkokemuksia ja hyvän mielen vinkkejä. Aihepiirejä ovat mm. mielen hyvinvointi, ihmissuhteet, voimavarat, itsensä kehittäminen, työhyvinvointi, mielenterveysongelmien hoito ja niistä kuntoutuminen. Joka lehdessä on myös kolumneja, terveysuutisia ja ristikko. KäsikädeKssääsikädK Käsikädessä ess ääsikädeKssää si kädess HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI 1 • 2014 HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI 2 • 2014 TEEMA Elämänkaaren vaiheet Mieli Positiivisen psykologian liikkumalla Uusi kolumnisti Unettomuuden HTI Irti ahminnasta – se on mahdollista SUPERHELPPO BAMBURÄTTI Puhutaan itsemurhasta N MIE LE N HYÖ T TI a LÄPI ELÄMÄN ÄN MIE LEN HYÖ T Mitä ma sentuneen AIVOISSA Isovanhemmat VIERAANNUTETTUJ EN TUKENA TAPAHTUU? Virossa per ON TURVAV he ERKKO Nuoren lesken TERAPIAN Valokuva VÄLINEENÄ Uutee ERON Hyvä ko ho – AVOIN D Ikäihm YKSINÄIS kari tolvanen Avoimuus Ihmisarvo Musiikki toi uusia on kaikkein Jokainen olä n äkitsee tOlemme tärkeintä tarpeeksi hm oisiam voimia yvieältä me v TUURE KIL PELÄINEN IRJA ASKOLA MIKKO KUUST ONEN teema Kehon ja mielen hyvinvo inti Tilaan Käsikädessä-lehden HYV TEEMA Tukea om aisen Yhdessä JAKSAMISEE enemmän N Diagnoosi seura TARINA YLEH 4 • 2014 ISEN ÄITI – ja elämästä PÄIVI STORGÅRD HYVÄ TEEMA Arki Ihana kamala kantaa OSIKÄ MURR hoito Neulo Antoisia lukuhetkiä! hyväksi AAKKOSET NIINA HAKALAHTI Lehden julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto. Sinulla on mahdollisuus tilata Käsikädessä edulliseen jäsenhintaan. HYVÄN M IELEN HY ÖTYLE 3 • 2014 TEEMA Koti ja asuminen arten vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €) kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €) Tilauksen maksaja: Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Jäsenyhdistys: Y TORJU Lehmäle ir MAALAIS OPITA ELÄMÄ
