Huomisen tekijät 3/2015

Transcription

Huomisen tekijät 3/2015
K U N TA R A H O I T U K S E N
AS I A K AS L E H T I
3/2015
hal Mitä
Ko lituso mielt
lm
hj
ä
joh e kau elmas
taja pu
t
a va ngin a?
sta a.
Suomi ja Japani:
Kaksi tietä
hyvinvointivaltion
rahoittamiseen
E18:n Hamina–
Vaalimaa-osuus
rakentuu
elinkaarimallilla
Joensuussa
investointitarpeisiin
vastataan uusilla
rahoitusmuodoilla
2
Huomisen
tekijät
K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I
H uo m isen teki jät 3/ 20 1 5
3/2015
3
Pääkirjoitus
4
Lyhyesti
6
Joensuu: Investointeja
kaupunkilaisten tarpeisiin
Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata
kasvavan kaupungin vaatimuksiin.
10 Kvartaalin keskusteluaihe
Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Imatran, Turun ja
Uudenkaupungin talousjohtajat vastaavat.
12 Palvelupaletti
Kuntarahoitus tarjoaa ratkaisuja rahoitusprosessin
kaikkiin vaiheisiin.
14 Taloudesta
Suomi ja Japani ovat rahoittaneet hyvinvointivaltionsa
täysin erilaisilla tavoilla.
Timo Korhonen
luotsaa Joensuun
rakennushankkeita.
Sivu 6
lin
Elinkaarimal
a–
in
am
H
ta
ansios
itie
or
tt
Vaalimaa-moo nusan
st
toteutuu ku
lisemmin
arviotaan edul
uajassa.
ja valmistuu et
Sivu 22.
19 Kuntavaikuttaja tutuksi
Talousjohtaja Juha Huotari on Kajaanin paluumuuttaja.
20 Osavuosikatsaus
Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva.
22 Liikennevirasto: elinkaarimalli tuo
isoja etuja moottoritiehankkeessa
Inspira toimi Liikenneviraston kumppanina E18moottoritiehankkeen hankintaprosessissa.
26 Työn ääressä
Okko Rostedt on saanut työssään
jatkuvasti lisävastuuta.
28 Lahti uskaltaa kasvaa
Lahdessa ei ole jääty surkuttelemaan
heikkoa taloustilannetta.
30 Kolumni
Kaksi reittiä
hyvinvointivaltioon
Sivu 14
Joukkovelkakirjalaina on myös riski, kirjoittaa Kuntarahoituksen
varatoimitusjohtaja Esa Kallio.
Huomisen tekijät on neljä
kertaa vuodessa ilmestyvä
Kuntarahoituksen asiakaslehti.
Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666
­Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä,
Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko
Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy
Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri
Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi
Kannen kuva: Miska Korpelainen
3
Riskejä ja ratkaisuja
Jos Kuntarahoituksen
rahoitusmahdollisuudet
kapenevat, asiakkaiden
rahoituksen saaminen
vaarantuu ja kallistuu.
Tässä Huomisen tekijöiden numerossa kuntien taloutta johtavat
virkamiehet kertovat näkemyksensä hallitusohjelman vaikutuksista
kuntakenttään. Hallituksella on edessään isoja haasteita, sillä talous on
saatava kasvu-uralle samaan aikaan kun on pakko tehdä kipeitä säästöjä
ja käynnistää välttämättömiä rakenneuudistuksia.
Hallituksen peruslinjaukset vaikuttavat oikeansuuntaisilta, mutta niiden toteuttamistavat eivät vielä ole selvillä. Monen keskeisen linjauksen
todelliset vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtien selkiytyessä. Niiden
on selkiydyttävä pian: aikaa ei ole hukattavaksi, vaan on siirryttävä nopeasti päätöksistä toimintaan.
Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sote-uudistukseen. Lopulliseen malliin liittyy paljon käytännön ongelmia, joiden ratkaiseminen on
tärkeää kokonaisuutta rakennettaessa. Selvittämättä on esimerkiksi se,
kenen hallintaan terveysasemat, sairaalat ja muut kiinteistöt siirtyvät.
Sairaanhoitopiirien tai kuntien omaisuutta ei voi siirtää itsehallintoalueille ilman velkojan suostumusta – eikä Kuntarahoitus pystyisi hyväksymään siirtoa, ellei uusi velallinen kuulu kuntien tavoin nollariskiluokkaan. Jos taas halutaan varmistaa, että Kuntarahoitus voi jatkossakin
rahoittaa sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamista, se saattaa edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.
Kuntien näkökulmasta myös hallituksen päätös vauhdittaa asuntotuotantoa on tervetullut avaus. On tärkeää varmistaa, että uudistuksia
tehtäessä varmistetaan tuotannon rahoituksen saatavuus. Kuntarahoitus
on finanssikriisistä lähtien vastannut lähes yksin yhteiskunnallisen asuntotuotannon rahoituksesta. Jos Kuntarahoituksen mahdollisuus rahoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa kapenee, asiakkaiden rahoituksen
saaminen vaarantuu ja kallistuu.
Tämän lehden sivuilla kerrotaan myös Suomen ja Japanin valitsemista
erilaisista poluista hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Molemmat maat
ovat väestön ikääntymisen kärkeä, mutta niiden tavat rahoittaa heikkenevä hoitosuhde ovat erilaisia. Artikkeli on hyvä muistutus siitä, että Suomen velkaantumiskehitys on vielä kansainvälisesti verrattuna maltillista.
Suomalaisissa kunnissa toimitaan nykyisessä haastavassa taloustilanteessa järkevästi: lainanottoa harkitaan ja sen riskit tiedostetaan, mutta
kasvua tukevat ja välttämättömät investoinnit tehdään kaikissa tilanteissa. Tämä on oikea tapa toimia.
Pekka Averio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
f LY HYESTI
K u vat: A r kk i teht i t o i m i sto H e d m a n & M ato m ä k i Oy
4
Sukupolvienkortteli tuo vanhanajan
kyläyhteisön kaupunkiin
Setlementtiasuntojen rakenteilla oleva
talo Jätkäsaaren Sukupolvienkortteliin
nousee Kuntarahoituksen rahoituksella
ja erityisryhmien osalta ARAn avustuksilla. Talon valmistuttua korttelissa aloittaa
toimintansa uudenlainen yhteisöpalvelu,
Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja, joka kannustaa asukkaita yhdessä
tekemiseen.
Ainutlaatuinen monisukupolviasumisen malli yhdistää eri-ikäisiä asukkaita.
Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja on uudenlainen yhteisöpalvelu.
Korttelivalmentaja auttaa, tukee ja kannustaa
asukkaita yhteisen tekemisen löytämiseen ja
ylläpitämiseen. Korttelissa voidaan järjestää
myös erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia.
Korttelivalmentajan toiminta aloitetaan
kaksivuotisena kokeiluna ja toimintaa jatketaan, mikäli palvelu koetaan hyödylliseksi ja
tarpeelliseksi.
Kolmen talon yhteistilat keskitetään yhteen paikkaan, jolloin yhteistiloista saadaan
isompia, parempia ja monipuolisempia.
Tiloja ovat muun muassa asukastila yhteisökeittiöineen, kuntosali, talopesula ompelupisteineen ja monitoimitiloja. Kortteli on
kyläyhteisön paluu kaupunkiin. Ihmisten
osaamiset, taidot ja intohimot yhdistyvät
vapaa-ajan tekemisessä, harrastuksissa ja tapahtumissa. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit
ja vanhukset elävät ja asuvat kaikki samassa
korttelissa.
Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa
ja määrä kasvaa edelleen. Sukupolvienkorttelin filosofiana on, että jokainen voi elää
omaa elämää, mutta kenenkään ei tarvitse
olla yksin.
Yhteisöllisessä korttelissa ihmiset
katsovat toistensa perään ja työskentelevät
yhdessä turvallisen sekä viihtyisän asuinympäristön rakentamiseksi. Juttukavereitakin
löytyy heti naapurista.
Setlementtiasuntojen taloon tulee 113
vuokra-asuntoa, pääasiassa kaksioita ja joitakin kolmioita sekä 20 erityistuettua yksiötä
liikuntavammaisille asukkaille. Kortteliin
tulee yhteensä 262 asuntoa.
sukupolvienkortteli.fi
f5
t
Uusia asian­tuntijoita
Kuntarahoituksessa
Eero Kairi
projektipäällikkö
Eero on työskennellyt Kuntarahoituksen liiketoiminnan kehitys -osastolla
projektipäällikkönä toukokuusta
2015. Aikaisemmin hän työskenteli
­S-Pankissa kehityspäällikkönä vastaten sähköisten kanavien kehitystyöstä.
Koulutukseltaan Eero on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta. Vapaaaikaansa Eero viettää lähinnä perheen
parissa ja toisinaan myös kesäisin
golfkentällä ja talvella uimahallissa.
Mari Tuomainen
laskenta-asiantuntija
Mari aloitti Kuntarahoituksessa
laskenta-asiantuntijana kesäkuussa
2015. Mari on työskennellyt rahoitusja vakuutusalalla kymmenen vuoden
ajan eri yhtiöissä ja tehtävissä. Mari
siirtyi Kuntarahoitukseen Lähitapiolasta, jossa hän toimi sijoituslaskennan asiantuntijana. Tätä ennen hänellä on työkokemusta mm. Fenniasta
ja Evlistä back office –asiantuntijana.
Vapaa-ajalla Mari harrastaa kaikenlaista liikuntaa, viettää aikaa ystävien
kanssa ja tekee vapaaehtoistyötä
saattohoitokodissa.
Vihreät bondit yleistymässä
Kuntarahoitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen ympäristöhankkeiden rahoittamiseen keskittyviä joukkovelka­
kirjalainoja eli bondeja. Tämä merkitsisi
erillisen vihreän lainan lisäämistä kotimaiseen
tuoteportfolioon. Suomalaisille laina-asiakkaille ympäristöhankkeen rahoittaminen vihreällä
lainalla tarkoittaisi merkittävää imagohyötyä.
Sijoittajien kiinnostus ympäristöhankkeiden rahoittamiseen korvamerkittyihin bon-
deihin kasvaa nopeasti. Viime vuonna vihreitä
joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeeseen
37 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.
Maailmanpankki on ollut veturina vihreiden
varainhankintainstrumenttien kehittämisessä,
ja nyt ne yleistyvät myös muiden rahoittajien
valikoimassa.
Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava
rahoitus­laitos KommunInvest toi vihreän
lainan markkinoille tänä vuonna.
Leasingkohteena toteutettavan
Nojanmaan koulun rakennustyöt
alkavat Savonlinnassa
Nojanmaan koulun rakennustyöt Savonlinnassa käynnistyivät elokuussa. Koulu rakennetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella.
Leasingsopimuksen kausi on 25 vuotta, minkä
jälkeen kaupunki voi lunastaa kiinteistön
jäännösarvohinnalla.
Nojanmaan koulun urakkakokonaisuus
sisältää uuden koulun rakentamisen, vanhan
liikuntasalin peruskorjauksen sekä pahoista
kosteusvaurioista kärsivän vanhan koulu­
rakennuksen purkamisen.
Ennen rakennustöiden aloittamista
puretaan uuden koulun tieltä vanha pienehkö uimahalliosa, jonka jälkeen rakennetaan
uusi koulurakennus nykyisen koulun viereen.
Uuden koulun valmistuttua ja kevätluku­
kauden 2016 päätyttyä puretaan vanha koulu,
saneerataan voimistelusali ja viimeistellään
piha-alueet pelikenttineen.
Urakan sisäpuoliset osat valmistuvat kesäkuun
2016 loppuun mennessä ja ulkopuoliset osat ovat
valmiina viimeistään lokakuun 2016 lopussa.
Sipoo selvitti vesihuollon järjestämistä
Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira kartoitti Sipoon kunnalle vesihuollon järjestämisen
vaihtoehtoja. Selvityksessä vertailtiin Sipoon
nykyistä taseyksikkömuotoista vesihuoltoa
toiminnan liikelaitostamiseen.
Uuden vesihuoltolain mukaan kunnan
pitää eriyttää vesihuollon kirjanpito muusta
taloudesta, mikä lisää vesihuoltomaksujen
käytön läpinäkyvyyttä. Vesihuollon tuki­
toimintojen ja yhteisinvestointien kustannusten oikea kohdistaminen on kuitenkin
vaikeaa, jos vesihuolto toimii kunnan tase­
yksikkönä.
– Halusimme selvittää, mitä hyötyjä ja
mahdollisia haasteita vesihuollon liikelaitostaminen toisi toiminnan organisointiin, Sipoon
tekninen johtaja Ilari Myllyvirta sanoo.
Inspira selvitti vesihuoltomallien eroja kahdessa vaihtoehtoisessa volyymikasvu­skenaariossa.
Inspiran selvityksen mukaan liikelaitosmuoto
tarjoaa parhaat edellytykset vesihuollon kehittämiselle osana kunnan nykyistä organisaatiota. Se
palvelee parhaiten kunnan tavoitetta saada vesihuollon toiminnasta myös kohtuullinen korvaus
pääomakustannuksista.
Liikelaitostaminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja yhdistää toimintaan yritysmäisiä
piirteitä, mikä parantaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Samalla liikelaitosmuoto säilyttää
kuitenkin vesihuollon hyvin lähellä kunnan omaa
toimintaa ja juridisesti kiinteänä osana kuntaa.
Selvitys tehtiin elokuussa. Päätöksiä vesihuollon järjestämisestä pyritään tekemään vielä
tämän syksyn aikana.
6
Asiakascase
a Joensuu
Investointeja
kaupunkilaisten palvelutarpeisiin
Timo Korhonen kuvattiin
Joensuun Yhteiskoulun
lukion työmaalla.
7
T E K ST I : s o i l i he l m i n e n K U VAT: m i sk a ko r p e l a i n e n
Joensuussa pitkän tähtäimen
investointiohjelmassa linjataan
sekä investointikohteet että niiden
rahoitustavat. Uudet rahoitusmuodot
antavat liikkumatilaa vastata kasvavan
kaupungin vaatimuksiin.
K
un Helsingistä kotikaupunkiinsa
palannut Timo Korhonen aloitti työt
Joensuun Tilakeskuksen johtajana
vuonna 2008, oli Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointitaso ollut viimeiset
parikymmentä vuotta hyvin matala. Samaan
aikaan kuntalaisten palvelutarpeet olivat
muuttuneet, joten investointitarve oli valtava.
Vuonna 2009 Eno ja Pyhäselkä liittyivät
Joen­suun kaupunkiin ja kiinteistöomaisuuden tilanteesta oli saatava kokonaiskuva.
Kiinteistöomaisuuden salkutus tehtiin
vuonna 2010, jolloin omia kiinteistöjä ja
osakehuoneistoja oli 370 000 neliötä, minkä
lisäksi kunnalla oli vuokrattuja tiloja 50 000
neliötä. Omien kiinteistöjen korjausvelka oli
53 miljoonaa euroa.
Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta alkoi
pitkä prosessi, jonka ansiosta tilatarpeita
suunnitellaan pitkäjänteisemmin.
– Ison investointipaineen takia ei ollut
mitenkään mahdollista rahoittaa kaikkia
tarvittavia hankkeita kaupungin omasta
taseesta. Vuosille 2015–2018 tehtyyn investointisuunnitelmaan ei paketoitu vain tulevia
investointeja, vaan myös päätökset niiden
rahoituksesta. Tämä antoi Tilakeskukselle
työrauhan, Timo Korhonen sanoo. Korjausvelkakin on saatu muutamassa vuodessa
laskemaan 39 miljoonaan euroon.
Koulut rahoitetaan leasingillä
Neljän vuoden investointipakettiin kuuluu
muun muassa uusia päiväkoteja, terveys­
aseman peruskorjaus ja laajennus sekä
kaksi koulua. Näistä uudet Karhunmäen
ja Nepenmäen koulut päätettiin rahoittaa
leasingrahoituksella.
– Leasing valikoitui koulukohteiden
rakentamisen rahoitusmuodoksi, koska se
soveltuu parhaiten uudiskohteeseen. Olemassaolevan kiinteistön taustojen selvittäminen arvonmäärityksen perusteeksi voisi
osoittautua hankalaksi prosessiksi, Korhonen sanoo.
Korjausvelka on
muutamassa
vuodessa laskenut
53 miljoonasta
eurosta 39
miljoonaan.
Kouluhankkeista ensimmäisen eli Karhunmäen koulun rakennustyöt ovat juuri
alkamassa. Suunnitteluprosessissa ovat olleet tiiviisti mukana koulun henkilökunta, Tilakeskus sekä kokonaisurakasta ja siten myös
suunnittelusta vastaava Lemminkäinen.
– Karhunmäen alakoulu rakennetaan
uudelle pientaloalueelle ja siihen tulee noin
300 oppilasta. Alueella aloittaa toimintansa
myös kaksi uutta yksityistä päiväkotia.
Koulusta rakennetaan uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö,
jonne ei tule perinteisiä luokkatiloja vaan
8
muunneltavia avotiloja. Hankkeen kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa.
Ensi vuonna käynnistyvä Nepenmäen
rakennushanke on vielä mittavampi, 22 miljoonaa euroa. Nepenmäen koulukeskukseen
tulee peruskouluopetuksen lisäksi muutakin
toimintaa, mikä takaa tilojen tehokkaan käytön myös iltaisin ja koulun lomakausina.
Karhunmäen kokonaisurakasta vastaa
Lemminkäinen Talo. Nepenmäen koulun
rakentamisessa eri urakoitsijoiden kanssa
tehdään erilliset sopimukset, ja se monimutkaistaa sopimusprosessia melkoisesti.
Korhosen tuntuman mukaan Kuntarahoitus
on kompleksisissa sopimuskuvioissa osaava
yhteistyökumppani.
Karhunmäen koulusta
tulee uuden opetussuunnitelman mukainen
muunneltava oppimisympäristö.
Erilaiset rahoitusmuodot
kiinnostavat
Joensuussa on jo pitemmän aikaa hankittu
päiväkotien käyttöön vuokratiloja ja kokemukset ovat olleet hyviä. Monet päättäjät pitävät
kuitenkin tärkeänä, että kaupungin toiminnan
kannalta keskeiset tilat ovat sen omistuksessa.
– Leasing on koettu päättäjien taholta
vuokraamista paremmaksi vaihtoehdoksi,
koska kiinteistö saadaan siirrettyä leasingsopimuskauden jälkeen omaan taseeseen,
Korhonen sanoo.
– Osalla päättäjistä oli se käsitys, että
leasing on huomattavasti lainaa kalliimpaa:
kun tutkimme eri ratkaisuja ja muualla
tehtyjä hankintapäätöksiä, huomasimme
että leasinghinta on hyvin lähellä lainan
hintaa, kertoo talous- ja strategiajohtaja Risto
­Väänänen ratkaisun taustoista.
– Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen
oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta. Kiinteistöleasing Kuntarahoituksen
palveluvalikoimassa palvelee hyvin meidän
tavoitteitamme, Väänänen jatkaa.
– Elinkaarimalleihin emme ole vielä lähteneet. Sen sopimusmallit vaikuttavat vielä
niin kehittymättömiltä, että sopimusprosessi
tuntuu toistaiseksi liian raskaalta.
Inspiralla tärkeä
neuvonantajan rooli
Inspira on ollut tiiviisti mukana kouluinvestointien suunnitteluprosessissa. Jo vuonna
– Lainakannan kasvun
hallinta ja toimitilojen
rahoitusmallien
laajentaminen oli hyvä
lähtökohta kokeilla
leasingrahoitusta,
Risto Väänänen sanoo.
2012 Inspira teki Tilakeskuksen toimeksiannosta selvityksen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Korhosen mukaan Inspiran
vahvuuksia ovat erinomainen tuntemus sekä
asiakkaan että verrokkikaupunkien tilanteesta ja kova rahoitusalan osaaminen.
Inspiran selvityksen tuloksia hyödynnettiin kaupungin päättäjien kanssa käydyissä
keskusteluissa.
– Joensuussa on ollut rahoituksen suhteen
melko perinteinen kulttuuri eikä kiinteistöleasing aiemmin kiinnostanut päättäjiä.
Vuonna 2012 leasingrahoituksen hinta ei
vielä ollut kilpailukykyinen lainan kanssa,
mutta sittemmin keskusteluissa Inspiran
kanssa kävi ilmi, että leasingin marginaalit
ovat lähellä lainarahoituksen tasoja, Timo
Korhonen kertoo.
– Päätöstä leasingrahoituksen
käyttämisestä ei olisi syntynyt ilman
pohjaselvityksiä, jotka kertoivat mitä
rahoitusvaihto­ehtoja erityylisissä kohteissa
kannattaa käyttää.
Kun leasingrahoituksen käyttämiseen oli
päädytty, Inspira vastasi konsulttitoimeksiantona rahoituksen kilpailutuksesta. Voittajaksi valikoitui Kuntarahoitus, ja sen kanssa
neuvottelut ovat jatkuneet sopimusjumpan
hiomisena. Leasingsopimuksen ehdot määräytyvät tapauskohtaisesti, ja yksityiskohtien
hiominen Kuntarahoituksen kanssa on
Korhosen mukaan sujunut jouhevasti.
– Toivon ja uskon, että leasing rahoitusmuotona yleistyy Joensuussa. Meillä on edelleen paljon investointitarpeita ja kohteita,
joihin leasing soveltuu. ◆
9
Joki keskellä
kaupunkia
Joensuussa on vireillä jättihanke Symmetrinen kaupunki, jossa
kaupungin keskustaa laajennetaan joen itäpuolelle. Vuoteen 2013
mennessä kaupunkirakenteen kehittämiseen on tarkoitus investoida
miljardi euroa. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa siltojen, toimitilojen sekä musiikki- ja teatteritalon ja kylpylän rakentaminen.
Investoinneista kaupungin osuus on noin sata miljoonaa euroa ja
valtion osuus saman verran. Valtaosa investoinnista tulee yksityisiltä
toimijoilta. Tavoitteena on antaa taloudelle lisäpotkua kaupunkirakenteen vahvistumisen avulla, panostamalla Venäjältä saatavaan
kasvuun ja vahvistamalla Joensuun ympäristöosaamisen klusteria.
Symmetrinen kaupunki on jo alkanut rakentua: vuonna 2014 Joensuun keskustaan valmistui kaksi uutta siltaa. Sillat ovat Joensuun
keskustan rakentumisen edellytys.
Joensuun asema alueellaan on vahva ja suomalaiselle maakuntakaupungille poikkeuksellinen. Kolmasosa
kaupungin asukkaista on koululaisia tai opiskelijoita eikä
Joensuulla ole omalla alueellaan kilpailevia kaupunkeja. Se
pitää asuntokysynnän ja rakentamisaktiviteetin korkeana.
– Musiikista on muodostunut Joensuulle vahva
brändi, josta saamme paljon vetovoimaa ja imagohyötyä.
Teollisuudessa meillä on vahvat biotalouden ja optiikan
keskittymät, kaupungin talous- ja strategiajohtaja Risto
Väänänen sanoo.
Joensuu on veturina myös Pohjois-Karjalan yhteisessä Siun sote -hankkeessa, jonka on määrä käynnistyä
vuoden 2017 alussa.
– Nimensä mukaan Siun soten lähtökohtana on ollut se,
ettei tehdä pelkkää hallintohäkkyrää, vaan annetaan ihmisille tilaa osallistua ja vaikuttaa. Uudistus tehdään ihmisiä
varten, joten maksajaa ja asiakasta on hyvä kuunnella.
KUVA: © 2004–2015 Blom
Musiikki ja opiskelijat
pitävät alueveturin
vireänä
Kunnianhimoista hanketta on viety eteenpäin tulevaisuuden osalta hyvin epävarmassa tilanteessa. Valtakunnallisen
sote-uudistuksen toteutustavan epäselvyys onkin Väänäsen
mielestä Siun soten onnistumisen suurin uhka. Hän näkee
sote-uudistuksessa muitakin riskejä.
– Ei voi olla niin, että kunnat maksavat 75 prosenttia palvelujen tuottamisesta, mutta niillä ei ole päätösvaltaa palvelujen
sisältöön: jos kunnilla ei ole päätösvaltaa, niin sitten
rahoituksen pitää tulla valtiolta. ◆
Talous- ja
strategiajohtaja
Risto Väänänen.
10
K VA RTAALIN KESKUSTELUNAIH E
Mikä on parasta ja mikä pahinta
hallitusohjelmassa?
Kysyimme kolmen kunnan talousjohtajalta mitä
hallitusohjelma lupaa oman ­kaupungin näkövinkkelistä.
Kvartaalin
keskustelunaihe
-juttusarja kertoo päättäjien
näkemyksiä kuntasektoriin
liittyvistä ajankohtaisista
aiheista.
Kai Roslakka, talousjohtaja, Imatra
vaikuttaa, niin se on ehdottomasti hyvä asia. Tervetullut on
Imatran lähtötilanne on hyvä: talous on tasapainossa ja tase
myös hallitusohjelman kategorinen kannanotto, jonka mukaan
kunnossa. Meillä on keskimääräistä parempi toleranssi sietää takunnille ei tule lisävelvoitteita ainakaan ilman lisärahoituksen
louden vaikeuksia, koska elinkeinorakenteen muutosta on käyty
ohjaamista.
läpi jo pitkään. Olemme perinteisesti olleet raskaan teollisuuden
Normien purku ja sen tuoma liikkumavaran lisääntyminen
paikkakunta, ja teollisuuden muutoksiin on jo ehditty sopeutua,
lupaa hyvää. Olen tosin jossain määrin skeptinen sen suhteen
koska heikkenevät yrityssuhdanteet eivät ole meille uusi asia.
miten siinä onnistutaan, kun eri ministeriöilläkin on asiassa
Kun yhteisöveron merkitys kaupungin talouteen on varsin
vaikutusvaltaa. Kunnan päätöshimmelien ja valmarginaalinen, suurin haaste on 17,5 prosentin
vontabyrokratian keventäminen olisi tarpeen. Ei ole
työttömyysaste. Se vaikuttaa kaupungin talouteen
Suurin riski ja
perusteltua, että kunnan on otettava kantaa vaikkapa
välittömästi.
kysymysmerkki
solariumin tiloihin ja valvotGlobaali taloussuhdanne ja Suomen syvä
hallitusohjelmassa tava niiden oviaukkojen
lama vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta Imatran
on sote-ratkaisu. leveyksiä.
erityiskysymys on Venäjän tilanne. Pakotteet ja
Ehdottomasti suurin
vientikiellot vaikuttavat meihin enemmän kuin
riski ja kysymysmerkki hallitusohjeluseimpiin muihin. Esimerkiksi kalan vientikiellon myötä muutamassa on sote-ratkaisu, joka tosin on
mat kaupat ovat sulkeneet oviaan, ja se muuttaa katukuvaa.
kirjattu epämääräisesti. Tällä hetkellä
Idänkauppaan liittyvissä pakoteasioissa hallitus on melko
näyttää siltä, että sote-alueilla on täysi
hampaattomasti tyytynyt EU:sta ja USA:sta tuleviin ratkaisuihin
päätösvalta ja kunnat käyttävät
eikä ole pyrkinyt sopimaan erityisehtoja. Itärajalla tilanne on
suurimman osan omasta
suomalaisittain poikkeuksellinen: täällä tehdään vientikauppaa
budjetistaan rahoittamalla
ja matkailulla on iso merkitys. Ruplan kurssin muutokset näkyvät
toiminnan, johon sillä
saman tien. Vahvan ruplan aikana Imatran kaupoissa saattoi viiei ole mitään vaikutuskonloppuna olla 15 000 ostoksilla kävijää. Nyt määrä on pudonvaltaa. Se on iso riski
nut ainakin puoleen.
kunnille.
Hallitusohjelma rakentuu yleisen talouden tilan parantamiselle ja elpymiselle. Jos siihen ja työllisyystilanteeseen voidaan
Kuva: Imatran kaupunki
Jukka Laiho, talousjohtaja, Turku
Turussa on jo pitkään haettu uudistamisohjelmilla kaupungin
tuottojen lisäämistä ja kustannusten vähentämistä. Niiden avulla
talouden vajetta on pystytty paikkaamaan suhdanteessa, jossa
kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin verotulojen kasvu.
Turku-konsernissa tehdyt rakennemuutokset ovat saaneet
aikaan positiivisia vaikutuksia: toimintoja on yhtiöitetty ja avattu
kilpailtuun markkinaan. Se on tuonut tehoa ja kustannushyötyjä
ja tulouttanut varoja kaupungille. Rakenteellisesti konserni on
vahva, tase on 2,6 miljardia euroa.
Hallitusohjelmassa lupaavaa Turun kannalta on linjaus kerätä
osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Odotamme hyöty-
vämme panostuksista lääke- ja kemianteollisuuden ja meriteollisuuden keskittymiin. Samoin cleantechin asettaminen yhdeksi
kärkihankkeeksi antaa meille mahdollisuuksia profiloitua alueellisena osaamiskeskittymänä. Samaan kokonaisuuteen liittyy
myös tavoite vahvistaa kasvukäytäviä ja luoda kasvusopimuksia
valtion ja kaupunkien välille: se kytkee yhteen koulutuksen ja
elinkeinoelämän kehittämisen. Innovaatio- ja palvelualustojen
kehittäminen on kirjattu paitsi maan hallitusohjelmaan, myös
Turun kaupunkistrategiaan.
Odotamme paljon mahdollisuuksista kehittää joustavia
toimintatapoja ja digitalisoida palveluja. On kiinnostavaa nähdä
11
millaisia ovat ne yksityiskohtaiset tavat, joilla kuntien velvoitteita
vähennetään ja liikkumatilaa palvelujen tuottamisessa lisätään.
Riskin Turulle muodostaa nippu julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Niihin on kirjattu esimerkiksi työllisyydenhoidon
vastuun siirtäminen kunnille etenkin vaikeimmin työllistyvien osalta.
Miten kunta voi varmistaa nopean työllistymisen, jos työttömyys on
jatkunut pitkään jo ennen kuin vastuu työllisyydestä on edes siirtynyt
kunnalle?
Sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus kokonaisuudessaan ovat
pahasti keskeneräisiä. Riskejä liittyy myös moneen yksittäiseen osaalueeseen, esimerkiksi perusopetukseen, koulutukseen, työvoima­
poliittisiin määrärahoihin, sairausvakuutuskorvauksiin ja innovaatiopanostusten muutoksiin.
Jos hallitusohjelmassa luvatut hyvät asiat toteutuvat, niin kokonaisvaikutus on ehdottomasti positiivinen. Toisaalta konkretiaa on
tällä hetkellä enemmän niissä toimissa, joissa kuntataloutta roko-
tetaan: positiivisten linjausten toteutustavat ovat
vielä avoinna.
Kriittisintä on se, miten onnistutaan
kunnan kustannusvelvoitteiden karsimisessa tehtäviä vähentämällä ja normitusta
keventämällä. Tämä on reunaehto sille, että
kunnat voivat päättää itse toimintansa sopeuttamisesta. Tehostamista ja uudelleenjärjestelyjä on tehty jo niin pitkään, ettei niiden
avulla tehdä talouteen kengurunloikkia. Jos
normit eivät kevene, niin valtionosuuksien
indeksikorotusten jäädyttäminen yhdessä verotulojen kasvun kanssa on
katastrofi, joka kiihdyttää talouden
alijäämäisyyttä.
Kuva: Turun kaupunki
Anne Takala, talousjohtaja, Uusikaupunki
normien purkamista ei saadakaan käyntiin? Jos saadaan, niin millä
Uudessakaupungissa on nyt positiivinen vire. Työttömyysaste
aikataululla? Onko aidosti sitouduttu siihen ettei kunnille tule uusia
on laskenut 8,4 prosenttiin Valmet Automotiven autotehtaan tuotehtäviä ja velvoitteita? Aiemminkin on tehty samansuuntaisia lupatannon kasvun ansiosta: yhtiön työntekijämäärä on kahden vuoden
uksia, ja lopputulos on ollut päinvastainen. Muutosten kustannusaikana yli kaksinkertaistunut, aiemmat lomautukset ovat päättyneet
vaikutukset kuntien talouteen on aina arvioitu alakanttiin.
ja autovalmistus on tuonut kasvua myös muille toimijoille. Viime
Oikein tehtynä normien purkaminen on hyvä asia, mutta voi
vuoden verokertymä näyttää hyvältä.
myös kääntyä itseään vastaan. Jos osaaminen heikkenee esimerkiksi
Viime vuonna Uudenkaupungin asukasluku kasvoi ensimmäistä
kelpoisuusvaatimuksista tinkimisen myötä, se näkyy huonompina
kertaa pariinkymmeneen vuoteen ja tänä vuonnakin luvassa on
palveluina ja kehittämisen loppumisena. Moniin tehtäviin ei kelpaa
pientä kasvua.
mikä tahansa käsipari.
Ongelmana Uudessakaupungissa on väestön
Huonointa hallitusohjelmassa ovat soteikärakenne. Lasten ja työikäisten määrä pienenee ja
En usko että paras tapa uudistukseen liian aikaisin tehdyt tiukat rajaukset,
eläkeikäisten määrä kasvaa. Aiempi muuttotappio
saada Suomi nousuun esimerkiksi sote-alueiden määrän lukkoonlyöjohtui nuorten muuttamisesta pois – väestörakenon karsia koulutuksesta, minen. Uudistuksessa lähdetään rakenteista,
teesta puuttuu nyt välistä muutama ikäluokka. Kun
kehittämisestä ja
kun pitäisi arvioida koko palveluketjua: suuri osa
aktiiviväestön määrä vähenee, myös verotuloja kertyy
kustannuksesta tulee muualta kuin suorista hoivähemmän samalla kun ikääntyvien määrä kasvaa.
innovoinnista.
tokustannuksista. On tarpeen tehdä muutoksia,
Uudenkaupungin huoltosuhde heikmutta sote-uudistus muuttaa ratkaisevasti kuntia
kenee poikkeuksellisen nopeasti.
ja niiden tehtäväkenttää. Saadaanko aikaan aitoa julkisen ja yksityiParasta hallitusohjelmassa on lupaus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eu- sen yhteistyötä? Kysymysmerkkejä on enemmän kuin vastauksia.
Rahoitusmalli on keskeinen ratkaistava asia.
rolla karsimalla velvoitteita sekä sitoumus
Suomi elää osaamisesta. En usko että paras tapa saada Suomi
siitä ettei uusia velvoitteita lisätä. Lisäksi
nousuun olisi karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnison hyvä, että yksityiskohtaisesta ohjata. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa kilpailuuksesta siirrytään suurpiirteisempään
kykyä, mutta samaan aikaan karsitaan resursseja koulutuksesta ja
ja annetaan kunnille tilaa valita omat
kehittämisestä. Kääntymällä sisäänpäin ja lopettamalla satsaukset
toimintamallinsa ja säästökohteensa.
uuteen ei voiteta mitään. Se ei ole kovin tulevaisuuslähtöistä
Ohjelma sisältää positiivisten lupaajattelua.
usten lisäksi myös riskejä. Entä jos
Kuva: Uudenkaupungin kaupunki
12
PA LVE LUPALETTI N
Kuntarahoitus
on kumppanisi kaikissa
rahoitusprosessin vaiheissa
Kuntarahoitus-konserni tarjoaa
ratkaisuja rahoitustarpeisiin
vaihtoehtojen kartoituksesta
riskienhallintaan.
koonnut: S i r pa K est i l ä
K U Vat: Sa m i m u h o n e n
”Selvitystemme avulla
asia­kas voi arvioida erilais­
ten rahoitusvaihtoehtojen
tai toiminnan uudelleen­
järjestelyjen vaikutuksia
ennen päätöksentekoa. Se pienentää
riskiä ja säästää riihikuivaa rahaa.”
Jon Forssell,
Inspiran apulaisjohtaja
Vuodesta 2010 lähtien
Inspira on toiminut
neuvonantajana 325
hankkeessa.
”Kuntarahoitus on
kumppani ja sparraaja.­
Asiakkaat ovat myös
omistajiamme, ja aito­
tavoitteemme on etsiä
asiak­kaalle paras mahdollinen
ratkaisu.”
Lauri Pekkilä,
rahoitustoiminnon kehittämisestä
vastaava apulaisjohtaja
suunnittelu
13
”Leasingiä ei voi enää ohittaa
rakennushankkeiden rahoitus­
vaihtoehtoja punnittaessa.”
Karl Lintukangas,
rahoituspäällikkö
Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi
2015 ensimmäisellä puolikkaalla
15 prosenttia.
”Lanseeraamme vuoden­
vaihteessa uuden palvelun
rahoitus­salkun kokonais­
hallintaan.”
Jukka Leppänen,
asiakkuuspäällikkö
”Ilman meitä erityis­
ryhmille suunnattu
asunto­rakentaminen
pysähtyisi.”
Jukka Helminen,
rahoituksesta vastaava johtaja
Kuntarahoituksen osuus ARA:n tukemasta
asuntotuotannosta on 90 prosenttia.
”Tyytyväinen asiakas on
­paras motivaattori työssäni”.
Riitta Jämsä,
asiakkuuspäällikkö
”Kuntarahoituksen
johdannaiset ovat selkeitä
tuotteita, jotka suojaavat
asiakkaita tehokkaasti
korko­riskeiltä.”
Mika Korhonen,
rahoitusneuvoja
”Suomalaiskuntien
ympäristö­hankkeisiin
sijoittaminen kiinnostaa
kansain­välisiä sijoittajia.”
Antti Kontio,
rahoituspäällikkö
”Lainan yksityiskohdat
sorvataan palvelemaan
parhaiten kunkin asiakkaan
tarpeita.”
Kuntarahoituksen varainhankinnan
kokonaismäärä on 28,8 miljardia euroa.
Varat hankitaan kansainvälisiltä
pääomamarkkinoilta.
Annukka Österberg,
dokumentaatio­­asian­tuntija
rahoitus
yll ä pito ja
kehittä minen
14 Talou d esta a Hy vinvoint iva ltio
15
Kaksi reittiä
hyvinvointivaltioon
Suomi ja Japani painivat saman
haasteen kanssa: väestö ikääntyy
ja paine hyvinvointivaltion
palveluita kohtaan kasvaa. Tähän
asti maat ovat rahoittaneet julkiset
palvelunsa täysin erilaisilla tavoilla.
Pohjoismaista mallia noudattava
Suomi on kerännyt paljon veroja,
Japani ottanut runsaasti velkaa.
Nyt maiden tiet näyttävät
lähestyvän toisiaan.
T E K ST I : H asse h ä r kö n e n K U Vitus : s u v i s i m e l i u s
uomi ja Japani ovat hyvinvointi­
valtioita, joissa julkiset palvelut
luovat turvaverkon ihmisille.
Jatkossa maiden­huoltosuhteet
kuitenkin heikkenevät,­kun työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa
suhteessa töitä tekevien määrään. Yhä
harvempien työssä käyvien on maksettava
yhä useampien eläkeläisten, alaikäisten ja
muiden töitä tekemättömien hyvinvointipalvelut. Syynä on maiden väestörakenteen
muutos ja iäkkäiden kansalaisten osuuden
merkittävä kasvu.
Eläkeläiset, lapset ja nuoret tarvitsevat
­julkisia palveluita, jotka töissä käyvät välillisesti maksavat verojen kautta tai muuten.
Mitä vanhempia suomalaiset ja japanilaiset
ovat, sitä enemmän he todennäköisesti
­tarvitsevat esimerkiksi terveyspalveluja.
Japanissa vanhusten osuus väestöstä
kasvaa erityisen nopeasti. Japanin tilannetta­
hankaloittaa entisestään se, että maan väkiluku on alkanut pienentyä. Syntyvyys on
pientä ja maahanmuutto vähäistä. Suomen
väestö taas näyttää kasvavan jatkossakin.
Suomessa rahastot
luovat puskuria
Suomessa suurten ikäluokkien eläkkeelle
siirtymiseen on varauduttu luomalla eläkejärjestelmään rahastoja. Niiden ideana on
se, että rahastoitujen varojen avulla eläkejärjestelmä kantaa yli sen ajan, kun suuret
ikäluokat ovat elossa. Sen jälkeen tilanne
normalisoituu väestöpyramidin muuttaessa
muotoaan.
– Eläkevarojen rahastointi on merkittävä
asia Suomessa. Suurten ikäluokkien tuomasta eläkehaasteesta on puhuttu pitkään
ja siitä selviämiseen on tehty suunnitelmia,
ekonomisti Roger Wessman sanoo.
– Pääosin suomalainen eläkejärjestelmä
on kuitenkin rakennettu sen varaan, että
työssä olevat ikäluokat maksavat eläkkeellä
olevien ikäluokkien eläkkeet, Wessman
huomauttaa.
Pohjoismainen malli
nojaa verotuloihin
Suomen ja muiden Pohjoismaiden hyvinvointimalli on perinteisesti perustunut
korkeaan verotasoon. Suomen, Ruotsin ja
Tanskan kokonaisveroasteet ovat maailman
kärkipäässä. Suomalaiset näyttävät kuitenkin
maksavan veroja kohtalaisen mielellään,
koska verotuloille koetaan saatavan vastinetta hyvinä julkisina palveluina. Sellaisia ovat
esimerkiksi laajat sosiaali- ja terveyspalvelut,
hyvä työttömyysturva sekä laadukas ilmainen koulutus.
Kokonaisveroastetta ei silti voida loputtomiin nostaa, ja veroasteen kipuaminen
ylemmäs näyttää tulleen Suomessa tiensä
päähän. Joidenkin mielestä verotuksen
yläraja on jo saavutettu ja veroastetta pitäisi
laskea selvästi.
– Kokonaisveroasteen nousu on taittunut
Suomessa, koska useista veropohjista ei yksinkertaisesti enää voida kestävästi puristaa
lisää veroja. Ruotsissa kokonaisveroaste on jo
tullut alas huippuvuosista, Wessman sanoo.
Suomi on pärjännyt taloudellisesti hyvin,
vaikka verotus on ollut ankarampaa kuin >>
16
OECD-maissa keskimäärin. Julkiset menot
ovat olleet suuret, mutta muun muassa hyvä
koulutus on antanut eväät kilpailukykyyn ja
menestymiseen.
Wessmanin mielestä Suomen taloudellisen menestyksen taustalla on korkean
veroasteen yhdistäminen politiikkaan,
jossa taloutta on kokonaisuutena hoidettu
verrattain hyvin. Pohjoismaille tyypillinen
talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus
ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa
kilpailussa.
– Talouden sääntely on ollut pientä,
ja Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet
kansainväliselle kilpailulle avoimia talouksia.
Se on auttanut pitämään maiden taloudet
tehokkaina, Wessman sanoo.
Viime vuosina Suomi on ollut vaikeuksissa, kun osa perinteisistä menestysaloista
on hiipunut ja vientivetoinen talous ei ole
vetänyt vanhaan malliin. Huono taloustilanne näkyy esimerkiksi yritysten tuloksissa,
mikä taas vaikuttaa valtion yrityksiltä saamiin
vero­tuloihin. Se osaltaan luo paineita korot-
taa veroja muilla alueilla tai ottaa lisää julkista
velkaa.
Etelä- ja Keski-Euroopassa verojärjestelmän kautta rakennettu kansalaisten
turvaverkko on selvästi pienempi, ja useat
valtiot ovat sen sijaan puuttuneet suoraan
talouden toimintaan esimerkiksi suojaamalla
kotimaisia yrityksiä kilpailulta. Sitä Wessman
pitää kansalaisten perusturvan ja talouden
kokonaisuuden kannalta huonommin toimivana vaihtoehtona kuin pohjoismaista mallia,
jossa käytetään verotusta ja tulonsiirtoja.
Japanissa palvelut
rahoitettu velalla
Japanissa valtion hyvinvointipalvelut on jo
pitkään maksettu ottamalla velkaa. Maan julkinen velka on ennätyskorkea suhteutettuna
bruttokansantuotteeseen, yli 200 prosenttia.
Vertailun vuoksi: Suomen julkinen velka oli
vuonna 2014 noin 59 prosenttia bkt:sta.
Japanin julkinen velka oli vielä 1990-luvun
alussa kohtuullinen, 68 prosenttia bkt:sta.
Sen jälkeen velka on kasvanut nopeasti
Pohjoismaille tyypillinen
talouden joustavuus ja
työvoiman liikkuvuus
ovat olleet Suomelle
iso etu taloudellisessa
kilpailussa.
talouskriisien ja niitä lääkitsemään laadittujen toimien kuten lukuisten elvytyspakettien
myötä. Japanin talous ylikuumeni 1980-luvulla ja kupla puhkesi 1989, jonka jälkeen alkoi
pitkä hitaan kasvu aika. Japanissa verotus on
ollut keveää ja veropohjassa on ollut aukkoja.
Lisäpainetta on tuonut väestön ikääntyminen. Japanin väestörakenne on alkanut
painottua vanhempaan päähän aikaisemmin kuin muissa teollisuusmaissa. Se on jo
pitkään kasvattanut hyvinvointipalveluihin
meneviä kuluja.
Japanin erityispiirre on se, että valtio on
lainannut varoja maan omilta kansalaisilta
ja yrityksiltä. Julkinen velka on japanilaisten
omissa käsissä. Maan yksityinen sektori on
vuosikausia säästänyt paljon, ja merkittävä
osa säästöistä on sijoitettu Japanin valtion
velkakirjoihin.
Japani on siis valtiona velkainen, mutta
kansakuntana ei. Julkisen sektorin rahoitus­
alijäämää on rahoitettu yksityisen sektorin
suurella rahoitusylijäämällä, ja maan vaihtotase on ollut jatkuvasti ylijäämäinen. Japanin
17
valtion on ollut helppo rahoittaa velkaansa,
kun sijoittajat ovat löytyneet kotimaasta.
Varoja on riittänyt myös ulkomaille
tehtäviin sijoituksiin, ja Japani on maailman
suurimpia rahoittajia. Nomura-pankin
ekonomisti Masaki Kuwahara arvioi, että
japanilaisten ulkomaiset sijoitukset pysyvät
jatkossakin korkealla tasolla.
Valuutta vaikuttaa
Valuutat luovat merkittävän eron maiden
välille. Suomi kuuluu yhteisvaluutta euroon,
Japanilla on oma jeninsä.
Valuutta vaikuttaa valtion talouden liikkumavaraan. Wessmanin mukaan velkaantuminen on paljon suurempi riskitekijä maalle,
joka on mukana yhteisvaluutassa.
– Talouden kriisidynamiikka on aivan
toisenlainen sellaisella maalla, jolla on oma
valuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oman
valuutan maa voisi ottaa holtittomasti lisää
velkaa kuinka paljon tahansa ja rahoittaa sillä
millaista alijäämää tahansa, koska siinä kävisi huonosti ellei maalla ole Japanin kaltaista
kotimaista sijoittajapohjaa, Wessman sanoo.
Kuwaharan mukaan Japani ei saisi
merkittävää etua, jos se olisi mukana jossain
yhteisvaluutassa. Oma valuutta antaa liikkumavaraa rahapolitiikassa.
– Valinta oman tai yhteisen valuutan
välillä tulisi perustua kunkin maan taloudelliseen, poliittiseen ja maantieteelliseen
ympäristöön, hän sanoo.
Maiden erona on myös se, että Suomen
rahoitusmarkkinat ovat integroituneet Euroopan rahoitusmarkkinoihin, Japanissa taas
on melko suljetut markkinat.
Veroja vai velkaa –
kumpi on kestävä ratkaisu?
Suomen ja Japanin tiet ovat olleet hyvin
erilaiset, mutta nyt ne näyttävät lähestyvän
toisiaan. Suomessa on viime aikoina käyty
kiivasta keskustelua siitä, onko meillä varaa
ottaa lisää velkaa vai ei, onko velan ottaminen nykyisessä hankalassa taloustilanteessa
järkevää vai ei ja millaisella aikataululla
velkaantuminen pitäisi pysäyttää. Lisämausteen keskusteluun tuo se, että euroalueen
sääntöjen mukaan valtion julkinen velka ei
saisi olla yli 60 prosenttia bkt:sta, ja Suomi on
ylittämässä rajan.
Miksi Japani ei ole Kreikka?
Syyt voi tiivistää kolmeen:
Japanilla on julkista velkaa huima määrä,
suhteessa bkt:een paljon enemmän
kuin Kreikalla. Rahoitusmarkkinoilla
ei kuitenkaan toistaiseksi olla Japanin
velkaantumisesta yhtä huolestuneita kuin
Kreikasta. Kreikka on kriisimaa, Japani ei.
I
Japani rahoittaa itse itseään kotimaisesta
säästämisestä, Kreikka ei. Japanin korkea
kotimainen säästämisaste ja säästöjen
kanavoituminen valtion velkapapereihin
ovat osaltaan auttaneet Japanin
korkotason pysymistä matalana.
II
Japanilla on huomattava määrä
sijoituksia ulkomailla.
Se antaa Japanille puskuria.
III
Japanilla on oma valuutta, mikä antaa
maalle liikkumavaraa rahapolitiikassa.
18
Roger Wessman
Masaki Kuwahara
Itsenäisenä konsulttina toimiva
riippumaton ekonomisti. Työskennellyt aikaisemmin Nordean
ja Evlin pääekonomistina.
Japanilaisen Nomura Securities
-yhtiön ekonomisti. Yhtiö on
osa finanssipalveluja tarjoavaa
Nomura Group -konsernia.
Perinteinen perustelu velanotolle on se,
että kun taloudessa menee huonosti, niin
velkaa ottamalla kulutusta tasataan ajan yli.
Parempien aikojen koittaessa julkisia menoja
ja investointeja supistetaan tai ainakin niiden
kasvua hillitään, jolloin valtion varoja jää yli
ja velkaa voidaan maksaa pois. Velanoton
vaihtoehtona on supistaa valtion menot tulojen tasolle. Nykyisessä hallitusohjelmassa
talouspolitiikan linja muodostuu lähtökohdalle, että velkaantuminen bruttokansantuotteeseen nähden taittuu vaalikauden
loppuun eli vuoteen 2019 mennessä.
– Suomessa on perinteisesti oltu hyvin
nihkeitä ottamaan velkaa. Julkisessa taloudessa on vallinnut ajattelu, että tulot ja menot
pidetään jatkuvasti tasapainossa. Se on mielestäni järkevä lähtökohta julkisen talouden
hoitoon, mutta kansainvälisessä vertailussa
huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta
vaikuttaa liioitellulta, Roger Wessman sanoo.
Pitkällä tähtäimellä verot ovat viime
kädessä ainoa kestävä keino rahoittaa julkisia
menoja, koska velanotolla kustannuksia
vain siirretään tulevaisuuteen. Japanilla on
julkista velkaa jo hyvin paljon, ja Masaki Kuwaharan mielestä ei ole järkevää antaa velan
kasvaa edelleen.
– Karkean laskelmamme mukaan Japanin
julkinen velka voidaan vielä jonkin aikaa
rahoittaa kotimaisilla sijoituksilla. Julkisten
palveluiden rahoituspohjaa olisi syytä kuitenkin parantaa nyt, kun Japanilla on toimenpiteisiin vielä aikaa, Kuwahara sanoo.
Päästäkseen palveluiden rahoituksessa
kestävälle pohjalle Japanin pitäisi Kuwaharan mukaan joko nostaa veroja tai leikata
hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Maan
hallitus on tehnyt julkisten menojen tasapai-
Kansainvälisessä
vertailussa huoli
Suomen nykyisestä
velkaantumisesta
vaikuttaa
liioitellulta.
nottamisohjelman, jossa on mukana ideoita
sosiaalimenojen hillitsemiseksi. Palveluihin
kohdistuvia menoleikkauksia on kuitenkin
poliittisesti hankala toteuttaa, koska palveluita käyttäviä iäkkäitä äänestäjiä on paljon.
– Uskon että jatkossa hyvinvointipalveluita rahoitetaan enemmän verotuloilla,
erityisesti kulutukseen liittyvillä nykyistä
korkeammilla veroilla, Kuwahara sanoo.
Malleista löytyy riskejä
Suomessa lasketaan paljon tulevaisuuden
talouskasvun varaan. Jos talous alkaa taas
kunnolla kasvaa, se tietää lisää verotuloja ja
sitä kautta varaa ylläpitää julkisia palveluita.
Jos kasvua ei tule, rahaa hyvinvointipalveluihin ja -etuihin ei olekaan niin paljon kuin on
kaavailtu.
– Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on
varauduttu tuleviin isoihin eläkemenoihin.
Mutta kymmenen vuotta jatkuneen nollakasvun varalle ei ole tehty suunnitelmia,
Wessman kuvaa tilannetta.
Jos veroastetta korotetaan jatkuvasti,
jossain vaiheessa se alkaa kääntyä kokonaistalouden kannalta haitalliseksi eivätkä
verotulot enää kasva. Avoimessa ja globaalisti kilpaillussa taloudessa pääoma liikkuu
helposti, mikä heijastuu esimerkiksi Suomen
yhteisöveron tasosta tehtyihin päätöksiin.
Kuwaharan ja Wessmanin mukaan
Japanin velkamallissa riskinä on se, että
yksityisen sektorin säästäminen voi jatkossa
vähentyä. Ikääntyvät japanilaiset saattavat
alkaa käyttää säästöjään ja myydä valtion
velkakirjoihin tekemiään sijoituksia. Silloin
Japanin valtio olisi vaikeuksissa velkansa
rahoittamisessa.
Samoin jos Japanin julkinen velka yhä
jatkaa kasvamistaan, jossain vaiheessa se
ylittää yksityisen sektorin säästämisasteen
ja valtio ei enää voi saada velalleen riittävästi
rahoitusta kotimaisilta sijoittajilta. Se taas
johtaisi riskilisien voimakkaaseen kasvuun ja
velan kustannusten nousuun.
Tuottavuuden kasvu avainasia
molemmissa maissa
Työn tuottavuuden kasvu on ratkaisevan
tärkeää Suomelle ja Japanille. Kun jatkossa
työtä tekeviä on molemmissa maissa nykytilannetta vähemmän, heidän työnsä on oltava
nykyistä tuottavampaa, jotta hyvinvointivaltioon on varaa.
Japanin kohdalla Wessman pitää talouden
kasvumahdollisuuksia melko pieninä, koska
maan väestö ikääntyy niin voimakkaasti. Kuwahara on optimisempi sillä perusteella, että
maan vahva teknologinen osaaminen antaa
mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Suomessa hallitus on peräänkuuluttanut tuottavuusloikkaa, mutta sen saavuttamisen keinoista on erilaisia näkemyksiä. ◆
Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen
Pankin julkaisua Kuinka Japani selviytyy suuresta
julkisesta velastaan? (2010)
o K untavaikuttaja
tutuksi
19
T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VA : Sa m i L a m be r g
Juha Huotari talousjohtaja, Kajaani
Mitä olet tehnyt työurasi aikana?
Olen tehnyt töitä Kajaanin kaupungin
palveluksessa kuusi vuotta. Ennen Kajaaniin
siirtymistäni työskentelin seitsemän vuotta
tilintarkastajana Audiatorilla Oulussa ja
Kajaanissa.
Myös keskustan kehittämishankkeen
eteneminen puhuttaa: kävelypainotteisen
keskusta-alueen tarpeellisuus aiheuttaa
jonkin verran kriittistä keskustelua. Suurin
osa kajaanilaisista on kuitenkin tyytyväisiä,
että kotikaupunki kehittyy.
Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?
Kajaanin kaupunki organisaationa oli tuttu
tilintarkastustyön kautta. Talousjohtajan
tehtävä kiinnosti ja kaipasin työtehtäviini
muutosta.
Tilintarkastustyössä asiakkaat olivat
usein kaukana ja matkatyö vei paljon aikaa
perheeltä. Muutto Kajaaniin ei ollut vaikea
päätös, koska sekä minä että vaimoni olemme kotoisin täältä.
Olen ollut tyytyväinen uravalintaani.
Kaupunki on vakaa työnantaja ja perusasiat
ovat kunnossa. Kaupungin johdossa on
hyvä meininki, ja mukavassa porukassa
omakin mielenkiinto pysyy yllä.
Mitkä ovat Kajaanin johtamisen
seuraavien vuosien isot linjat?
Velkaantumisen hallinta on ollut keskiössä
jo muutaman vuoden ajan ja siinä on onnistuttu hyvin. Veroprosenttia on jouduttu
nostamaan, mutta talouden tasapainoa on
parannettu muillakin keinoilla. Olemme
panostaneet yritysten houkuttelemiseen ja
työpaikkojen saamiseen.
Nyt on aika toimia koko Kainuun tulevaisuutta ajatellen. Meidän on pystyttävä
tekemään isoja linjauksia alueyhteistyön
kehittämisessä, ja keskeisessä roolissa ovat
etenkin maakunnan keskukset Kajaani ja
Sotkamo.
Miten Kajaanilla menee?
Suomen taloudellisen tilanteen huomioon
ottaen meillä menee kohtalaisen hyvin.
Meillä on samat ongelmat kuin muillakin, mutta olemme panostaneet oikeisiin
asioihin.
Parhaillaan kaupungissa on meneillään
historian suurimmat investoinnit, muun
muassa iso koulukeskus, joka otetaan
käyttöön vuonna 2017. Kaupungin isot
investoinnit perusinfraan ovat olleet tärkeä
piristysruiske aluetalouteen.
Merkittävien työnantajien määrä on
pysynyt suhteellisen stabiilina viimeisen
kymmenen vuoden ajan. Toki uusia mahtuu aina lisää mukaan.
Mikä on Kajaanissa parasta?
Luonto ja maisemat ovat Kajaanin valtti.
Kaupunki on kompakti: kaikki on lähellä
ja liikkuminen päiväkotiin, kouluun töihin
ja harrastuksiin helppoa. Meillä on kuntakokoon nähden hyvä liikuntapalvelujen ja
muiden harrastusmahdollisuuksien tarjonta.
Mikä kajaanilaisia tällä hetkellä puhuttaa?
Eniten keskustelua on viime aikoina käyty
Talvivaarasta ja Skodalle myydystä Transtechistä. Talvivaaraan liittyvät ympäristöasiat toki kuohuttavat, mutta yhtiö on myös
erittäin tärkeä työnantaja. Tässä vaiheessa
näyttäisi siltä, että molempiin yhtiöihin saatiin hyvät omistajat ja että työpaikat säilyvät
ainakin lyhyellä aikavälillä.
Mikä on Kajaanin isoin haaste?
Väestökehitys. Kainuussa on korkea keskiikä ja alhainen syntyvyys, mutta Kajaani on
onneksi alueellaan jonkinlainen valopilkku
syntyvyyden suhteen.
Keskeinen keino kaupungin vetovoiman
lisäämiseen on työ. Meidän on pystyttävä
pitämään nykyinen koulutustarjonta ja
voitava tarjota työtä.
Mitä toivot yhteistyöltä
Kuntarahoituksen kanssa?
Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on
toiminut aina. Tähän asti olemme käyttäneet
rahoitusmuotona pääsääntöisesti lainaa,
mutta maailma muuttuu. Muutosten myötä
Kuntarahoituksen rooli keskustelukumppanina korostuu jatkossa aiempaa enemmän. ◆
kuka?
Juha Huotari
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Oulun
yliopistosta
Kotoisin: Kajaanista
Nykyinen kotikunta:
Kajaani
Syntymävuosi: 1977
20
OSAVU OSIKATSAUS N
Kuntarahoituksen alkuvuosi on sujunut hyvin, vaikka toimintaympäristössä oli
katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä. T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U Va : i st o c k p h o t o
Kotimaan liiketoiminta
Kuntarahoituksen asiakaskentän toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana
paljon epävarmuustekijöitä, aivan kuten
edeltävinäkin vuosina. Talouskasvun heikkous ja epävarmuus kunta-alan rakennemuutosten etenemisestä ovat vaikeuttaneet
investointipäätösten tekemistä.
Kuntarahoituksen palvelujen kysyntä pysytteli kuitenkin vakaana ja on joidenkin palvelujen osalta ollut jopa selvässä kasvussa.
Lainarahoituksen osalta kilpailu kuntasektorin asiakkaista kiristyi tammi–kesäkuun
aikana. Vahvan taloudellisen asemansa
ansiosta yhtiö Kuntarahoitus pystyi kuitenkin
vastaamaan kilpailuun ja pitämään asemansa asiakaskuntansa tärkeimpänä rahoittajana. Erityisen vahva Kuntarahoituksen
rooli on valtion tukeman asuntotuotannon
rahoittajana.
Myös johdannaisten kysyntä on edelleen
ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla
tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan. Myös leasing­ratkaisujen
kysyntä kasvoi alkuvuonna vahvasti, ja
erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita.
Kuntarahoitus uudisti alkuvuonna rahoitustoiminnon organisaatiotaan parantaakseen asiakkaiden kokonaispalvelua. Uudistuksella tähdätään siihen, että asiakaskunnan
muuttuvasta toimintaympäristöstä nousevat
palvelutarpeet tunnistetaan entistä paremmin. Tarpeisiin vastataan sekä kehittämällä
sähköisiä palveluja että tarjoamalla asiak­
kaille uusia tuotteita ja kokonaisratkaisuja.
Palvelumallin kehittäminen on tarkoittanut
myös yhteistyön tiivistämistä Kuntarahoituksen ja sen tytäryhtiön Inspiran välillä.
Kuntarahoituksen
alkuvuosi oli erittäin vahva
Omat varat yhteensä
682,5
milj. €
30.6.2015
623,1
milj. €
31.12.2014
559,3
milj. €
30.6.2014
Omat varat yhteensä yhteensä
suhteessa riskipainotettuihin eriin:
31,75 %
Henkilöstömäärä:
94
Vähimmäisomavaraisuusaste
(leverage ratio):
1,9 %
21
Lue koko
atsaus
osavuosik
ituksen
Kuntaraho ta!
uil
verkkosiv
kansainvälinen varainhankinta
Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta
tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu ja
aktiivinen toimija. Vuoden 2015 ensimmäisellä puolikkaalla kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on ollut paljon likviditeettiä ja
Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui
hankkimaan asiakkailleen rahoitusta kilpailukykyiseen hintaan.
Tammikuussa laskettiin liikkeeseen miljardin Yhdysvaltain dollarin kiinteäkorkoinen viitelaina. Huhtikuussa Kuntarahoitus
vahvisti läsnäoloaan Australian markkinoilla
kasvattamalla Kangaroo-ohjelman alla
liikkeeseenlaskettua julkista joukkovelka­
kirjalainaa 75 miljoonalla Australian dollarilla. Kaiken kaikkiaan alkuvuodenaikana
laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja
11:ssä eri valuutassa.
Kuntarahoituksen varainhankinnan
strategiana on varainhankinnan lähteiden
hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa
varainhankintaansa kolmella eri tavalla:
maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen
erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja
lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri
maturiteeteissa. Aktiivinen sijoittajayhteistyö
on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta
eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on
voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden
sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.
Katsauskauden aikana Kuntarahoituksen
luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta
Moody’s muutti korkeimman mahdollisen
AAA-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi. Tämä oli seurausta Moody’sin Suomen
valtion vastaavasta muutoksesta. Standard &
Poor’sin luokitus on AA+ vakain näkymin.
Kasvua edellisvuoden
vastaavaan aikaan verrattuna
Avainluvut (konserni)
Liikevoitto
Korkokate
Taseen loppusumma
Uusi luotonanto
Lainakanta
Leasingkanta
Uusi varainhankinta Varainhankinnan kanta
78,3 milj. €
84,1 milj. €
33,69 mrd. €
1,17 mrd. €
19,4 mrd. €
153 milj. €
4,5 mrd. €
28,8 mrd. €
23,6 %
6,4 %
Toimitusjohtaja Pekka Averio:
”Kuntarahoituksen tase nousi vuoden-
vaihteessa yli 30 miljardin euron ja samalla yhtiöstä tuli taseella mitaten Suomen
kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Tästä
syystä Kuntarahoitus on mukana Euroopan keskuspankin tekemässä kattavassa
arvioinnissa, johon kuuluu stressitestaus
ja saatavien laadun arviointi.
Heinäkuun alussa Finanssivalvonta
teki päätöksen Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta merkittävistä
luottolaitoksista ja niille asetettavista lisäpääomavaatimuksista. Finanssivalvonta
määritti Kuntarahoituksen systeemisesti
merkittäväksi luottolaitokseksi ja asetti
yhtiölle lisäpääomavaatimuksen 0,5 %.
Kuntarahoitus täyttää tämän vaatimuksen
selvästi, sillä konsernin omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin
olivat kesäkuun 2015 lopussa 31,75 %.
Kuntarahoituksen suuri tase nostaa
myös rahoitusalan sääntelyn mukanaan
tuomaa vähimmäisomavaraisuusvaatimusta. Kuntarahoitus on strategiansa mukaisesti kasvattanut omia varoja vahvalla
tuloksenteolla. Samalla kun jatkamme
pääomien kasvattamista tuloksen kautta,
selvitämme yhtenä pääomarakenteen
vahvistamisen vaihtoehtona myös oman
pääoman ehtoisen pääomalainan liikkeeseen laskemista kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla."
22
Asiakascase a E18
T E K S T I : h asse h ä r kö n e n
K uvat: l i i ke n n ev i r ast o
Elinkaarimalli
tuo isoja etuja
moottoritiehankkeessa
23
E18-moottoritien
Hamina–Vaalimaaosuuden rakennus­
työt alkoivat kesällä.
Elinkaarimallilla
moottoritie toteutuu
kustannusarviotaan
edullisemmin ja
valmistuu vuoden
etuajassa. Inspira
oli Liikenneviraston
kumppanina koko
hankintaprosessin ajan.
O
nnistumisen kierre – niihin sanoihin
Liikenneviraston projekti­johtaja
Lars Westermark ­tiivistää Hamina–Vaalimaa­-moottoritiehankkeen.
Westermarkin mukaan virasto ja sen asiantuntijakumppanit tekivät paljon töitä hankkeen eteen, ja
yhteistyön tuloksena on erinomaisesti onnistunut
elinkaarihanke.
– Aikatauluissa tiukasti pysyminen oli yksi
tärkeä asia. Kaikki deadlinet pitivät, mikä h
­ erätti
luottamusta, ja saimmekin siitä paljon kiitosta eri
osapuolilta, Westermark sanoo.
Inspira vastasi tiehankkeen taloudellisesta ja
rahoituksellisesta neuvonannosta. Inspiran johtaja Riku Tolvasen mukaan erinomaisesti johdettu
hankintaprosessi, tiivis­neuvottelu tarjoajien
kanssa tarjousaikana ja suotuisat markkinaolosuhteet säästivät Liikennevirastolle merkittävän
euromäärän. Elinkaarimallilla tie pystytään
toteuttamaan kustannusarviotaan edullisemmin
ja etuajassa, ja Liikennevirasto tulee saamaan
merkittävät säästöt pienentyneinä palvelumaksuina. Tie avautuu liikenteelle keväällä 2018,
vuotta suunniteltua aiemmin.
– Saadut kokemukset tulisi hyödyntää t­ ulevissa
suurissa infraprojekteissa, Tolvanen sanoo.
Nappiin mennyt hankinta­prosessi huipentui 9. kesäkuuta 20 vuoden palvelusopimuksen allekirjoittamiseen Tieyhtiö
Vaalimaa Oy:n kanssa. Sopimus
sisältää moottori­tien suunnittelun,­
rakentamisen, rahoituksen­ja
kunnossapidon, ja palvelusopimuksen kokonaisarvo on 378
miljoonaa euroa. Tien rakentamisesta vastaa YIT Rakennus
Oy, ja rakennustyöt alkoivat heti
kesäkuussa.
Sujuvampi liikenne,
rekkajonot pois
• E18-tien Hamina–Vaalimaa -hanke
käsittää 32 kilometrin pituisen moottoritien ja siihen liittyviä tiejärjestelyjä.
­Vuosina 2015–2018 rakennettava tieosuus on viimeinen osa E18-moottori­
tietä, joka kulkee Suomen halki Turusta
itärajalle.
• Uuden tien myötä liikenteen sujuvuus
ja turvallisuus paranevat ja matkaaika ­lyhenee kahdeksalla minuutilla.
Nykyisen­valtatie 7:n kapasiteetti ei riitä
tietä käyttävän liikenteen tarpeisiin.
• Erityisenä ongelmana ovat rajanylitystä
odottavat rekat, joiden muodostama
jono on pahimmillaan kymmeniä kilometrejä ja ulottuu Haminan länsipuolelle
saakka. Tiehankkeessa rajalle rakennetaan uusi raskaan liikenteen pysäköintialue, jossa on 410 autopaikkaa rekoille.
• Tullin vuoden 2013 tilastojen mukaan
Vaalimaalla rajan ylitti vuoden aikana
yli 316 000 rekkaa eli keskimäärin 870
rekkaa päivässä. Vaalimaa on raskaan
liikenteen vilkkain maantierajanylityspaikka Suomen ja Venäjän välillä.
• Raskas liikenne on haitannut erityisesti
tienvarsiasutusta ja itärajan tuntumassa­
olevaa Virojoen taajamaa. Uuden
moottori­tien myötä liikenteen melu- ja
päästöhaitat pienenevät ja raskaan
liikenteen haitat asutukselle vähenevät.
• Moottoritien valmistuttua KaakkoisSuomen alueen sekä Suomen ja Venäjän­
välisen elinkeinotoiminnan, kaupan ja
matkailun arvioidaan vilkastuvan.
• Uuteen tieosuuteen kuuluu yksi tunneli,
viisi eritasoliittymää, kaksi levähdys­
paikkaa, 34 siltaa, 8,4 kilometriä
melusuojauksia, neljä kilometriä kevyen­
liikenteen väyliä ja 2,5 kilometriä
­pohjavesien suojauksia.
>>
Hamina-Vaalimaa-moottoritiehankkeen
hankintaprosessi on sujunut täsmälleen
kaavailujen mukaan, sanoo projektijohtaja
Lars Westermark Liikennevirastosta.
24
Hyvät kumppanit avainasemassa
Moottoritien valmistuminen
vilkastuttaa merkittävästi
Kaakkois-Suomen alueen
elinkeinoelämää.
VT7 Vaalimaan
eritasoliittymä
itään.
Tietomallinnuksen
pilottihanke
Hamina–Vaalimaa-tie on Liikennevirastolle ensimmäinen hanke, jonka
tiesuunnitelma ja sen täydennysosa on valtaosin viety tietomalliin. Tietomallintaminen tarkoittaa suunnittelussa syntyvän tiedon
systemaattista kokoamista ja hyödyntämistä yhteisten pelisääntöjen
mukaisesti sekä metatietojen liittämistä suunnitelmiin. Koko Hamina–
Vaalimaa-tiehanketta ei ole suunniteltu tietomallilla, vaan mallissa
ovat tiehen liittyvät taitorakenteet eli muun muassa sillat, telematiikka ja meluesteet.
Tietomallin käyttö tuo paljon etuja. Hankkeessa on yhteneväiset
lähtötiedot, tietoja voidaan muokata, kustannuslaskenta ja kustannusten koordinointi helpottuvat, ja inhimilliset virheet vähenevät kun
automaation osuus esimerkiksi määrälaskennassa lisääntyy. Luotettavaa tietoa on helposti saatavilla koko hankkeen elinkaaren ajan.
Tiedot saadaan myös kolmiulotteiseksi kuvaksi, jolloin voidaan
tehdä törmäystarkasteluja esimerkiksi erilaisten laattojen ja putkien
osalta. Virtuaalinen kuva helpottaa muun muassa sillanrakennusta,
kun eri vaiheista voidaan ottaa tulostuskuva malliksi tekijöille. Sillan
valmistuttua valmis rakenne mitataan, ja tarkat toteutuneet mitat
viedään järjestelmään.
Lars Westermarkin mukaan tietomallin käytön päätavoitteena on
nopeuttaa ja helpottaa työskentelyä.­
– Talonrakennuspuolella tieto­mallinnus on jo pitkällä, ja nyt
haluamme edistää sen käyttöönottoa infrarakentamisessa. Kaikki
osapuolet hyötyvät tietomallinnuksesta, ­Westermark sanoo.
Liikennevirastolla ja Inspiralla on paljon kokemusta
vastaavista tiehankkeista. Hamina–Vaalimaa on neljäs
Suomessa elinkaarimallilla toteutettu moottoritiehanke. Ensimmäinen oli Helsinki–Lahti-tie, jota seurasivat
Lohja–Muurla- ja Kosken­kylä–Kotka-osuudet. Inspiran
Riku Tolvanen oli mukana jo Lohja–Muurla-hankkeessa,
ja Koskenkylä–Kotka-hankkeessa Inspiralla oli samanlainen neuvonantajarooli kuin H
­ amina–Vaalimaa-projektissa.
Hamina–Vaalimaa-tien kohdalla Inspira oli mukana
hankkeen valmistelussa alusta asti. Inspiran apulaisjohtaja Jon Forssell sanoo, että elinkaarimalli on jatkuvasti
­kehittynyt aikaisemmista hankkeista saatujen kokemusten pohjalta ja uusimmassa hankkeessa koko Inspiran
osaaminen – taloudellinen mallintaminen, rahoituksen
erityisosaaminen, riskien hallinta, projektinjohto – oli
käytössä.
– Esimerkiksi palvelusopimukseen l­ iittyvien maksuratkaisujen suhteen meillä on maan parasta osaamista.
Asiantuntijamme­pohtivat muun muassa sitä, kuinka
paljon maksuja voi vähentää tilanteissa, joissa tien
käytettävyys ei ole sopimuksessa edellytetyllä tasolla,
Forssell sanoo.
– Sopimusehtojen tulee olla sellaiset, että ne kannustavat tien toteuttajaa oikealla tavalla ja samalla ehtojen
pitää mahdollistaa hankkeen rahoittaminen, hän jatkaa.
Liikenneviraston Westermarkin mukaan hyvien
konsulttikumppanien löytäminen oli avainasemassa.
Etenkin rahoituksen ja juridiikan kohdalla virasto tarvitsi
alan erityisosaajia, joilla on riittävät resurssit vaativaan
hankkeeseen. Kumppanit valittiin kilpailutuksella, ja
konsulttitarjousten arvioinnissa Liikennevirasto painotti
laatua.
– Halusimme nimenomaan asiantuntijat, joilla on
osaamista, ei vain mahdollisimman edullinen hinta.
Paras laatu oli meille tärkeää, Westermark sanoo.
– Hyvä vuoropuhelu meidän ja asiantuntijakonsulttien väillä oli tärkeää hankkeessa. Meillä on virastossa
elinkaarimallin osaamista ja eri osa-alueille meiltä löytyy
yhteyshenkilö, joka puhuu konsulttien kanssa samaa
kieltä ja ymmärtää esimerkiksi rahoituspuolen kysymyksiä. Se varmisti vuoropuhelun sujumisen.
Riskit hyvin hallinnassa
Elinkaarimallilla toteutetun moottoritien riskit liittyvät
ennen kaikkea tien rakentamiseen ja sen aikatauluun.
Hamina–Vaalimaa-tie on siinä mielessä helppo hanke,
että tie rakennetaan keskelle metsää. Rakennetussa
ympäristössä tien toteuttaminen olisi ollut hankalampaa
ja rakennusvaiheen riskit olisivat kasvaneet.
Kun tien toteuttaja vastaa niin väylän suunnittelusta,
rakentamisesta kuin ylläpidosta, toteuttajalla on intressi
tehdä tie mahdollisimman hyvin. Se heijastuu suoraan
tien laatuun. Hamina–Vaalimaa-tien sopimusmalli on
käytettävyysperusteinen, eli Liikennevirasto maksaa
tieyhtiölle palvelumaksuja tien käytettävyyden mukaan.
Se vähentää merkittävästi Liikenneviraston riskejä hankkeessa.
– Käytettävyysperusteinen malli on matalariskinen
myös toteuttajalle, jos toteuttaja tekee tien suunnittelu- ja
rakennustyön huolellisesti. Tällöin myös hankeen rahoituskustannukset ovat matalat, Jon Forssell sanoo.
– Rahoituksen edullisuus on kustannustehokkuuskysymys, ja käytettävyysperusteinen malli palvelee tehokkuutta. Tieyhtiö on perustettu vain tätä hanketta varten
ja projekti on tiukasti paketoitu, mikä osaltaan laskee
rahoituskustannuksia, Forssell lisää.
Rahoitusmuodot suurennuslasin alla
Rahoitus sitoo tieyhtiön hankkeeseen myös sitä kautta,
että tien käytettävyyden ollessa kunnossa Liikennevirasto
maksaa tietyn summan palvelumaksuja vuosittain. Jotta
tieyhtiö saa maksettua investoinnin ja tien ylläpidon,
rakentaminen ja ylläpitotyö pitää tehdä kunnolla eli tien
on oltava koko ajan käytettävyydeltään hyvä.
– Nyt oli hyvä aika toteuttaa hanke. Infrarakentamisen
markkinatilanne on suotuisa ja saimme kilpailuun mukaan tarjoajia, jotka olivat tosissaan kiinnostuneita. Korkotaso on matala ja rahoittajat olivat selvästi kiinnostusta
tällaista hanketta kohtaan, Forssell summaa onnistuneen
hankkeen taustatekijöitä.
Tarjouskilpailuun liittyvässä vuoropuhelussa ja
neuvotteluissa mahdolliset tarjoavat toivat esille omia
ajatuksiaan ja mahdollisia toimintamallejaan. Inspira
arvioi niiden vaikutuksia sopimusmalliin ja sen riskeihin
Liikennevirastolle. Esimerkiksi vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja nousi esiin, ja niihin saattoi liittyä ehtoja, joiden
sopivuudesta hankkeeseen Inspira ja Liikennevirasto
keskustelivat.
– Koko ajan piti olla hereillä sen suhteen, onko markkinoilla mahdollisesti uusia, potentiaalisia rahoitusinstrumentteja ja sopivatko ne mahdollisesti meidän hankkeeseemme, Liikenneviraston Westermark sanoo.
Hankkeiden riskit ratkaisevat toteutusmallin
Hamina–Vaalimaa-tien kohdalla elinkaarimalli tuo huomattavia etuja Liikennevirastolle ja tien käyttäjille. Lars
Westermarkin mukaan erilaisiin väylähankkeisiin liittyvät
riskit määrittelevät sen, sopiiko elinkaarimalli hankkeen
toteutukseen vai ei.
– Elinkaarimallia kokeiltiin Oulu–Seinäjoki-ratahankkeessa, mutta siihen ei löydetty kaikkien osapuolten
kannalta optimaalista riskienjakoa, Westermark antaa
esimerkin.
Hankintaprosessi läpi
puolessatoista vuodessa
25
2007
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi alkaa, arvio
valmistuu seuraavana vuonna.
2009
Hankkeen yleissuunnitelma valmistuu syksyllä.
2013
Tiehanke käynnistyy vuoden alussa. Syksyllä Liikenneviraston
edustajat kiertävät Lontoossa, Madridissa ja Pariisissa markkinoimassa hanketta ja tapaamassa mahdollisia rahoittajia. Hankkeen
asiantuntijoiden kilpailutus päättyy vuoden lopussa, ja Inspira
valitaan hankkeen taloudelliseksi neuvonantajaksi.
2014
Hankintaprosessi käynnistyy vuoden alussa. Markkinavuoropuhelussa hanke esitellään markkinoille, ja tarjouspyyntömateriaali valmistellaan eri toimijoilta tulleen palautteen pohjalta. Tarjouspyynnöt
lähetetään. Tarjoajien kanssa neuvotellaan tiiviisti tarjousaikana.
2015
Kesäkuussa Liikennevirasto ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy allekirjoittavat
vuoteen 2034 kestävän palvelusopimuksen elinkaarimallilla toteuttavasta moottoritiestä. Tien rakentaminen alkaa heti sopimuksen
tekemisen jälkeen.
2017
Vaalimaan uusi rekkaparkki ja pieni osa moottoritiestä aukeavat
keväällä.
2018
Koko tie avataan liikenteelle keväällä.
Hamina–Vaalimaa-tie taas sopii hyvin elinkaarihankkeeksi, koska hankkeen riskit olivat selvät ja tasapainossa.
Sen ansiosta hankkeen toteuttaja ja rahoittajat tiesivät,
mitä on odotettavissa 20 vuoden aikana ja mihin he sitoutuvat. Riskien ennakoitavuus heijastui myös rahoituksen
hintaan, joka oli hankkeessa poikkeuksellisen matala.
Westermark painottaa, että hankkeen laatu eli onko
kyseessä tie- tai rautatiehanke ei suoraan kerro elinkaarimallin toimivuudesta. Joissain hankkeissa allianssimalli
tai perinteinen urakkamalli saattaa olla elinkaarta parempi toteutustapa. Elinkaarimallin vahvuutena on Westermarkin mielestä se, että elinkaariajattelussa katsotaan
tarpeeksi pitkälle eteenpäin. Pitkän tähtäimen suunnittelu tuo yhteiskunnalle säästöjä ja muita hyötyjä. ◆
26
TYÖN ÄÄRESSÄ H Okko Rostedt
Kasvua
tehtävien
mukaan
Okko Rostedt ei ole ehtinyt
kyllästyä työtehtäviinsä
Kuntarahoituksessa.
Uusia haasteita on
tarjottu miltei puolen
vuoden välein.
Kuka?
Okko Rostedt
• Työskentelee rahoitusasiantuntijana
rahoituspalvelut-osastolla Kuntarahoituksessa.
• Siirtyi nykyiseen työhönsä United
Bankersistä, jossa toimi middle
officessa 2009–2012.
• Valmistui tradenomiksi Haaga-Helian
ammattikorkeakoulusta 2009.
• Harrastaa lenkkeilyä ja sählyä, ja
myös golf on alkanut kiinnostaa.
• ”Matkustelen aina kun mahdollista.”
T E K S T I : heta m u u r i n e n K U VA : sa m i LAM B E RG
K
un Okko Rostedt aloitti Kuntarahoituksessa, hänelle kerrottiin, ettei paikkaan haettu henkilöä, joka jäisi aloilleen.
– Heti alussa annettiin ymmärtää, että minun toivottiin
kasvavan tehtävien mukana ja tarttuvan uusiin työtilaisuuksiin.
Ja juuri niin hän on tehnyt. Rostedt on nyt ollut talossa kaksi
ja puoli vuotta ja hänen työnkuvansa on muuttunut jo useaan
otteeseen.
– Kehittymismahdollisuuksia on ollut runsaasti tarjolla. En
ole kertaakaan ehtinyt miettiä, että hommat alkaisivat sujua
liian rutiinilla. Olen näköjään ilmeisen huono sanomaan ei, hän
sanoo hymyillen.
”Kehitystä vain epämukavuusalueella”
Rahoitusasiantuntijana Okko Rostedtilla on varsin monipuolinen­
toimenkuva Kuntarahoituksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu sekä
asiakkuuksien hoito että korkojohdannaisten myynti. Lisäksi hän
on mukana uudessa sähköisten palveluiden kehityshankkeessa.
Rostedt on vaihtanut vaativasta työpaikasta toiseen,
­mielekkäämmällä tavalla vaativaan.
Valmistuttuaan tradenomiksi Rostedt meni töihin United
Bankersille, jossa hän toimi middle office -tehtävissä. Työtehtävät olivat jatkuvaa itsensä voittamista.
– UB on kasvanut viimeiset 5–10 vuotta kovalla vauhdilla ja
jonkin aikaa oli palkitsevaa, että töitä ja vastuuta oli niin paljon.
Middle officessa sai halutessaan olla mukana lähes kaikessa.
­Lopulta kuitenkin alkoi tuntua, ettei luonnollista etenemis­polkua
enää löytynyt.
Samaan aikaan Kuntarahoitukseen haettiin rahoitusneuvojaa. Rostedt päätti hakea paikkaa, koska halusi haastaa itseään.
– Työnkuvaan liittyi enemmän suoraa asiakastyötä kuin olin
tehnyt aiemmin, joten minua kiinnosti kokeilla, miten selviäisin siitä.
Aluksi noin vuoden ajan Rostedt työskenteli asiakasvastaa­
vien työparina. Hän hoiti toimistolla asiakaspalvelua puhelimitse
sekä valmisteli asiakkuuksien hoitoon liittyviä paperitöitä. Sitten
tarjoutuikin mahdollisuus olla mukana myös korkojohdannaisten myynnissä. Viime vuodenvaihteesta asti Rostedtilla on ollut
myös omia vastuuasiakkaita.
– Olen mielestäni ollut aika onnekas, koska olen saanut jatkuvasti uusia haasteita eteeni. Alan vähitellen uskoa, että kehittymistä tapahtuu vain menemällä epämukavuusalueelle.
Johdannaiset suojaavat riskeiltä
Rahoitusasiantuntijana Rostedtin tehtäviin kuuluu korkojohdannaisten myynti ja niihin liittyvä asiakasneuvonta.
Korkojohdannaiset ovat välineitä, joilla asiakkaat voivat hallita lainaan liittyvää korkoriskiä.
– Haluamme auttaa asiakasta hallitsemaan kokonaisuutta.
Teemme esimerkiksi lainaportfolioanalyysejä ja pyrimme löytämään asiakkaan kanssa yhdessä parhaan ratkaisun.
Korkoriskiä hallitaan esimerkiksi siirtymällä koronvaihtosopimuksella vaihtuvasta viitekorosta kiinteään korkoon, joka ei
heilahtele korkomarkkinoiden tilanteen mukaan.
27
Korkojohdannaiset
riskienhallinnan välineenä
Korkojohdannainen on rahoitusinstrumentti,
jonka arvo perustuu korkomarkkinan kehitykseen.
Yleisesti johdannaisinstrumentteja on mahdollista
käyttää niin riskienhallintaan kuin riskienottoon.
Kuntarahoituksen tarjoamissa tuotteissa kyse on
riskienhallinnasta.
Erilaisilla räätälöidyillä ratkaisuilla voidaan alentaa
asiakkaan lainojen korkoriskiä. Niin voidaan tehdä
esimerkiksi koronvaihtosopimuksin, joilla voidaan
vaihtaa lainan korkosidonnaisuutta vaihtuvasta
kiinteään, asettaa korkokatto tai -lattia tai yhdistää
nämä molemmat, jolloin syntyy korkoputki.
– Tällä hetkellä korkotaso on historiallisen alhainen, joten
ymmärrettävästi kiinnostusta korkosuojauksien tekemiseen on
ollut paljon.
Viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin jäljiltä johdannaisilla on edelleen osittain huono kaiku. Johdannaiset yhdistyvät joidenkin mielessä keinotteluun, jota suuret pankit ympäri
maailman harrastivat ennen talousromahdusta.
– Johdannaisista on toki mahdollista rakentaa monimutkaisia
kokonaisuuksia, joiden markkina-arvon käyttäytymistä on vaikea
ennustaa, Rostedt selittää.
Kuntarahoituksen tarjoamat korkojohdannaiset taas päinvastoin suojaavat riskeiltä.
– Riskinotto ei istu kuntatalouteen, joten tuotteemme ovat
hyvin selkeitä, turvallisia ja suunnattu vain suojaustarkoituksiin.
Haluamme, että asiakas ymmärtää täysin, mistä on kyse.
Verkkopalvelu rahoitusportfolioille
Sähköiset palvelut eivät tähän asti ole olleet Kuntarahoituksen
vahvuus, mutta tilanteeseen on tulossa muutos. Sähköisten
palveluiden kehittäminen on keskeinen osa Kuntarahoituksen
strategiaa, ja Rostedt on mukana rahoitussopimusten hallintapalvelun Apollon kehitysprojektissa.
Tavoitteena on luoda verkkopalvelu, jossa asiakas voi hallinnoida koko rahoitussalkkuaan. Apollon avulla voi myös esimerkiksi simuloida erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta kokonaissalkkuun.
– Haluamme tarjota palvelun, jonka avulla asiakkaamme
saavat kokonaisvaltaisen kuvan omasta rahoitusportfoliostaan
sekä siihen liittyvistä riskeistä erilaisten analyysityökalujen avulla. Apollon ensimmäinen kehitysvaihe valmistuu loppuvuoden
aikana.
Rostedt on työpaikastaan ylpeä.
– Uudet verkkopalvelut ovat osa Kuntarahoituksen jatkuvaa
liiketoiminnan kehitystyötä, järjestelmien kehitys ei koskaan
pysähdy. Pyrimme aina löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat
mahdollisimman hyvin työntekoa. ◆
28
T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VAT: j u h a ta n h ua ja l a h d e n k au p u n k i
Lahti
uskaltaa
kasvaa
Lahti kulkee investoinneissaan talouden
valtavirtaa vastaan. Kaupunki ei jää
surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta
vaan parantaa aktiivisesti kasvun edellytyksiä.
29
"Lahden ja Nastolan kuntaliitos on talouden
näkökulmasta suuri mahdollisuus."
Mika Mäkinen
N
eljä vuotta sitten Lahdessa
ylitettiin ensimmäistä kertaa
bruttoinvestoinneissa 60
miljoonan euron raja. Tänä
vuonna investoinnit ylittivät
sata miljoonaa. Samaan aikaan taloustilanne on kehittynyt kaupungissa
samaan suuntaan kuin pääsääntöisesti koko
maassa: työttömyysluvut ovat kasvaneet ja
sen mukana verotulojen kasvu on niukkaa.
Miksi Lahden kaupunki uskaltaa investoida?
– Lahdessa on haluttu pitää kiinni siitä,
että tilat, joissa on lapsia, nuoria tai ikäihmisiä, eivät saa aiheuttaa terveysongelmia eli
kosteus- ja homeongelmaiset tilat on korjattava välittömästi. Sosiaali- ja terveystoimessa
on tehty iso toimintatapojen muutos, jossa
painopistettä muutetaan vuodeosastoista
avohoitoon. Se vaatii myös tilojen muuttamista uuteen toimintatapaan sopiviksi. Näistä investoinneista kaupungissa on vallinnut
laaja yksimielisyys, sanoo Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.
Toisaalta myös kasvun edellytyksiin
panostetaan.
– Kun ollaan melko ankeassa taloustilanteessa, niin Lahdessa on lähdetty siitä, että
pyrimme itse parantamaan asioidentilaa
emmekä jää surkuttelemaan. Haluamme
edistää kasvua oman toiminnan kautta:
tähän on käytetty velkaa ja päättäjät ovat
hyväksyneet linjauksen, Mäkinen sanoo.
– Tavoittelemme noin yhden prosentin
väestönkasvua. Se tasaisi ikärakenteen niin
että pystymme turvaamaan hyvinvointipalvelut kun talous alkaa jälleen kasvaa. Jos
kansantalouden käännettä ei tapahdu, tämä
kasvuvauhti ei vielä riitä.
Vaikka linjaus investoinneista on yhteinen, niin aina konkreettiset investointi­
päätökset eivät ole ongelmattomia.
– Esimerkiksi keväällä 2015 valmistuneen
toriparkin rakentaminen oli hyvin ristiriitainen hanke. Valtuustossa äänet jakautuivat
lähes tasan. Toisaalta hankkeista käyty perin­
pohjainen julkinen keskustelu on tuonut
päätöksiin ja niiden perusteluihin syvyyttä,
Mäkinen kertoo.
Toriparkki on osa Lahdelle tärkeää keskustan kehittämishanketta. Kaupunki­keskustan
kehityksen kannalta tärkeä valtakunnallinen
investointi on eteläinen ohikulkutie, joka
poistaisi keskustan läpikulkuliikennettä
samalla kuin lisäisi koko Etelä-Suomen itä–
länsi-suuntaisen liikenteen sujuvuutta.
Kunnianhimoinen kuntaliitos
Lahti ja Nastola tekivät tämän vuoden
tammi­kuussa päätöksen kuntaliitoksesta,
joka tulee voimaan jo vuoden 2016 alussa.
Sekä Nastolan kunta että nykyinen Lahden
kaupunki lakkaavat olemasta ja perustetaan
uusi kaupunki, jonka nimi on Lahti.
Kokonaan uuden kunnan perustamisella
on muutakin kuin symbolinen merkitys.
Yhdistymisessä ei automaattisesti säilytetä
mitään vanhoja toimintatapoja kummastakaan kunnasta, vaan kaikki prosessit käydään
läpi ja pyritään valitsemaan toimintatavoista
parempi – tai paras jossain muualla käytössä
oleva käytäntö.
– Samaan aikaan kun valmistelemme
haastavaa yhdistymisprosessia, molemmissa
kunnissa on kaksi toimivaa organisaatiota,
joilla on omat järjestelmänsä ja omat toimipisteensä. Tavoitteena on hoitaa uudistus
niin, ettei se näy asukkaille yli yön tapahtuvana rysähdyksenä, vaan muutokset tehdään
organisaation sisällä. Palvelupisteiden
yhdistämisiä tai siirtämisiä tehdään vasta
pitemmällä aikavälillä, Mäkinen sanoo.
– Kuntaliitos on talouden näkökulmasta
meille suuri mahdollisuus. Lahdella on hyvät
voimavarat kehittää aluetta ja yhteisöä, mutta
ongelmamme on ollut maan puute. Nastolalla taas on runsaasti maata, mutta vähemmän
resursseja yhteisön ja sen toiminnan kehittämiseen. Näiden yhdistämisessä on tämän
kuntaliitoksen vahvuus. ◆
Virkamiehen vapaa-aika
kuluu vesillä
Avovesikaudella Mika Mäkisen aikaa­
vievin harrastus on matkaveneily.
Avovesikausi alkaa jäidenlähdöstä ja
päättyy jäiden tuloon, mutta joskus
niissäkin on kyse tulkinnasta.
– Jäälle en venettä ole koskaan
laskenut, mutta jäiden seassa on
tullut veneiltyä. Joskus olen purjehtinut pilkkijöiden ohi, ja silloin varmasti
molemmat osapuolet miettivät, kumpi
oikeastaan oli väärällä kaudella liikkeellä.
Turusta kotoisin olevan Mäkisen
purje­paatilla on tukikohta Turun saaristossa, mutta sillä on koluttu koko
Itämeri moneen kertaan.
– Niin kauan kuin jaksan muistaa,
perheeni käytössä on ollut jonkinlainen
vene. Jos on syntynyt meren äärellä,
niin veneilyintohimolta on vaikea välttyä.
Kolme syytä Lahden
palvelukysynnän kiristymiseen
1. Lahti on yksi Suomen nopeimmin
ikääntyvistä kaupungeista. Pelkkä
väestökehityksestä johtuva palvelujen
kysyntä kasvattaa vuosibudjetin loppusummaa noin prosentilla vuodessa.
2. Kaupungin asukasluku on pienessä
kasvussa, mikä lisää tarvetta rakentaa
palveluverkkoa, esimerkiksi päivä­koteja
ja kouluja.
3. Työttömyys kertautuu sosiaali­menojen
kasvuna: toimeentulotuet ovat nousseet selvästi. Sosiaalitoimessa ja hyvinvointipalveluissa perheiden pahoinvointi
näkyy piikkinä lasten huostaanotoissa
ja nuorten ongelmissa.
30
KOLUMN I H Esa Ka llio
"Joukkovelkakirjalainan
onnistuminen vaatii
jatkuvaa läsnäoloa
markkinoilla."
Joukkovelkakirjalaina
on myös riski
K
untarahoitus kerää varansa maailmalta joukkovelkakirjalainoilla. Maailmalla
yhä useammat pienemmän varainhankintavolyymin organisaatiot – esimerkiksi yksittäiset kaupungit – ovat alkaneet kiinnostua omien joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskemista. Syyksi mainitaan useimmiten halu hajauttaa rahoituslähteitä. Hajauttamisen taustalla puolestaan on ajatus rahoitusriskien vähenemisestä.
Kunnan näkökulmasta yksittäisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskeminen ei
vähennä riskiä. Päinvastoin.
Kaupunkien joukkovelkakirjalainat ovat kertalyhenteisiä bullet-lainoja. Niissä jälleen­
rahoitusriski kohdistuu yhdelle päivälle. Mitä jos eräpäivänä markkinatilanne ei olekaan yhtä
suotuisa kuin on oletettu? Riskit realisoituvat kerralla.
Tuplavirheen monet ulkomaiset joukkovelkakirjalainaa rahoitusinstrumenttina käyttävät
kaupungit tekevät siinä, että lyhyillä JVK-lainoilla rahoitetaan pitkäaikaisia infrahankintoja.
Niin rahoitusteoriat kuin käytännön kokemuskin kertovat, ettei pitkäaikaisia investointeja
kannata rahoittaa lyhytaikaisella rahoituksella. Lyhytaikaisen rahoituksen käyttäminen altistaa aina jälleenrahoitusriskille.
Sen sijaan pitkäaikaista lainaa lyhennetään vähän kerrallaan ja kulut ovat helpommin ennakoitavissa. Korkokehityksen yllätyksiin voi varautua johdannaisten avulla. Tähän nähden
joukkovelkakirjalaina on melkoista rulettia veronmaksajien rahoilla.
Miksi Kuntarahoituksen joukkovelkakirjalainoihin perustuva varainhankinta sitten on
vähäriskisempää kuin kuntien?
Kuntarahoitus voi hankkia markkinoilta varoja joukkovelkakirjalainoilla hyvin pienellä
riskillä siitä yksinkertaisesta syystä, että sen etuna pieniin liikkeeseenlaskijoihin nähden on
varainhankinnan iso mittakaava.
Kuntarahoitus toimii ympärivuotisesti monilla eri markkinoilla ja sen nimi tunnetaan
ympäri maapalloa. Teemme vuosittain yli 200 liikkeeseenlaskua monien miljardien eurojen
edestä. Kun markkinatilanne ei ole otollinen, likviditeettisalkkumme sallii meidän odottaa
parempaa ajankohtaa. Globaalin talouden trendejä emme pysty muuttamaan, mutta voimme
auttaa asiakkaamme hetkellisten huonojen suhdanteiden yli.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön toiminnoista
pääomamarkkinoilla.
g
K U N TA R A H
O I T U KS E N
AS I A K AS L
EHTI
3/20 15
ha Mit
Ko llituso ä mie
lm
joh e ka hjelmltä
taja up ast
a v ung a?
ast inaa.
PA LV E LU KO RT T I
31
Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.
Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen
yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.
Suomi ja Jap
Kaksi tietä ani:
hyvinvointiva
ltion
rahoittamiseen
E18:n Hamin
Vaalimaa-osua–
us
rakentuu
elinkaarimallil
la
Kuntarahoituksen tase on noin 30 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin
Joensuussa
investointita
vastataan uurpeisiin
rahoitusmuo silla
doilla
kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien
takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman
sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.
Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat
Kerro
mielipiteesi
lehdestä ja
osallistu
arvontaan.
yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen
tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi
päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut
Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Kolmen askeleen
polku verkkokyselyyn
1. Mene osoitteeseen
www.mcipress.fi/huomisentekijat
2. Merkitse numerosarja 553421.
3. Tämän jälkeen
pääset lukijakyselyyn
klikkaamalla­lähetäpainiketta.
Arvottava palkinto
on noin 400 euron
arvoinen Apple Watch
-älykello.
Palvelukortti
☐ Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen
☐ Haluan tilata asiakaslehden
☐ Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin
sähköpostiini
☐ Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen
☐ Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä
☐ Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä
☐ Osoitetietoni ovat muuttuneet
Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja:
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon
sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn
voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n
tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua
kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron
yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella
lehden numeroa kohden. Kysely ja
arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät
kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan
osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto
arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan
sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden
lukijapalkinnon iPhone 6 plus -puhelimen
voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa
Litzen-Linna Haapavedeltä.
Vastaanottaja maksaa
postimaksun
Nimi :
Osoite :
Sähköposti :
Postinumero :
Puhelin :
Postitmp.:
Kuntarahoitus Oyj
Tunnus: 5006528
00003
Vastaus­lähetys
­
asing
ttä le me,
y
e
t
h
im
Ota y tuntijoih e
asian kerromm
niin sää!
li
Leasing parantaa
budjetoinnin
ennustettavuutta
Kuntarahoituksesta saat ­monipuoliset ja joustavat­
leasingpalvelut niin irtaimelle­käyttöomaisuudelle
kuin rakennuksillekin.­Kunta­rahoituksen l­ easing on
­kustannuksiltaan läpi­näkyvä­ rahoitusratkaisu ja
osa ­tehokasta rahoitus­rakennetta.
Daniel Eriksson rahoituspäällikkö
050 595 8422 | daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi
Karl Lintukangas rahoituspäällikkö
050 577 1263 | karl.lintukangas@kuntarahoitus.fi