Lue lehti - Metsälehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. MAALISKUUTA 2015 • Nro 5 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933
Arttu Lamminmäki
sai julkisuutta
puhtaammin
syttyvillä klapeillaan.
Kauppaa keksintö ei
vilkastuttanut.
Sivut 18–19
Kuva Mikko Riikilä
Kuoret pois
klapeista
Uutinen: Lunastuslaki suututtaa ›› sivut 2–3 Puukauppa: Talvileimikoita jää taas rästiin ›› sivut 12–13
Metsänhoito: Metsänomistajan sovellukset ›› sivut 14–15 Palstalla: Hiekkalaatikot takaisin ›› sivu 19
2
a
j
a
s
s
a
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
LYHYET
Hakelaki läpi
eduskunnassa
Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen hakesähkön tuotantotuen
muutoksesta sekä mietintöön liittyvät lausumaehdotukset. Lakiesityksen mukaan tuotantotuki jää 60
prosenttiin, mikäli hake on valmistettu jalostukseen soveltuvasta puusta. Muuten tukea maksetaan kuten
ennenkin.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtaosa hakkeella tuotetusta
sähköstä saa tuotantotuen täysimääräisenä lakimuutoksesta huolimatta.
Laki tulee voimaan, jahka EU:n
komissio on sen käsitellyt. Käsittelyn odotetaan vievän vuoden päivät.
Kantorahatulot
kohenivat
Yksityismetsien kantorahatulot olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan
viime vuonna 1,64 miljardia euroa,
mikä on reaalisesti kaksi prosenttia
enemmän kuin edellisvuonna. Havutukkien ja energiapuun tulot nousivat, mutta lehtipuutukin ja kuitupuiden laskivat. Hehtaarikohtainen
liiketulos laski 99 euroon.
Kartellimies pyrkii
eduskuntaan
Metsäyhtiöiden puukauppakartellin
korvauskanteiden puuhamies, muuramelainen Reijo Lahtonen lähtee
ehdolle eduskuntavaaleihin. Lahtonen on perussuomalaisten ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä.
Ehdokkaaksi hänet innosti puukartellin korvauksia peräävä Suuri
Savotta -hanke.
Hirvikorvaukset liki
puolittuivat
Viime vuonna hirvien aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin tuntuvasti vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen metsäkeskuksen
mukaan korvauksia maksettiin kaikkiin 460 000 euroa, mikä on reilut
400 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tuhoja arvioitiin yhteensä liki 1 300 hehtaarilla.
Korvausten laskua selittää vahingoittuneiden alueiden määrän lasku.
Lisäksi laskuun vaikuttaa korvausten määrittelyn muutos.
Puun tuonti väheni
Suomeen tuotiin puuta viime vuonna reilut 10 miljoonaa kuutiota, 10
prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen
mukaan määrä on peräti kolmanneksen pienempi kuin 10 viime vuoden keskiarvo.
Valtaosa tuonnista oli kuitupuuta
tai haketta. Eniten tuotiin koivukuitua, vajaat viisi miljoonaa kuutiota
ja toiseksi eniten haketta, noin 2,5
miljoonaa kuutiota. Tukkia tuotiin
600 000 kuutiota. Tuontipuusta 80
prosenttia oli peräisin Venäjältä.
Lunastuslaki
kaipaa
remonttia
Korvausten pitää olla kohdallaan, kun metsää pakkolunastetaan.
MTK:n mukaan nykyinen laki ei tätä takaa.
MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva
J
uvalainen metsänomistaja
Simo Kuuva seisoo laajan
johtoaukean keskellä. Kaksi massiivista voimalinjaa hallitsee näkymää.
Ollaan Huutokoski–Yllikkälä-linjalla, joka halkoo 150 kilometrin
pitkän, vähintään 70 metriä leveän railon Lappeenrannan ja Joroisten välille.
”Meidän maita jäi voimalinjojen
alle suojavyöhykkeineen seitsemisen hehtaaria”, Kuuva harmittelee.
Pääosa johtoaukeasta tehtiin
vuosikymmeniä sitten, kun ensimmäinen voimalinja rakennettiin.
Linjan kiistelty laajennusosa valmistui äskettäin. Linjan rakennutti Fingrid Oy
Kuuvalta lunastettiin 1,5 hehtaaria metsää uuden voimalinjan tarpeisiin. Tarkalleen ottaen kyse oli
käyttöoikeuden rajoituksesta. Johtoaukea jäi Kuuvan omistukseen,
mutta se ei paljon lämmitä.
”Sama koskee suojavyöhykettä. Siellä ei voi kasvattaa kuin kuitupuita.”
”Vuokra olisi reilu korvaus”
Korvaukset määriteltiin lunastusmenettelyssä samoin perustein
johtoaukealle ja suojavyöhykkeelle. Korvaus lasketaan erikseen maa-
pohjalle ja kasvatusmetsien odotusarvolle, jolla katetaan linja-alueelta
saamatta jäävä, tuleva puuntuotto.
Johtokäytävän puut metsänomistajat myivät yhteishankkeena.
”Maapohjasta Fingrid maksoi
korvauksen puolitoistakertaisena Maanmittauslaitoksen ohjearvoihin verrattuna”, Kuuva kertoo.
Maapohjasta kertyi korvauksia
715,7 euroa ja puuston odotusarvoista 2 811,6 euroa, siis yhteensä
3 527 euroa eli 2 350 euroa hehtaarilta. Kuuden prosentin korko
yli neljä vuotta kestäneen prosessin ajalta nosti korvauksen 4 500
euroon.
”Metsätalouden
harjoittamiseen
sitoutuneelle
korvaus on
riittämätön.”
Kertakorvaus ei Kuuvan mielestä
kata suvun omistuksessa 1600-luvulta asti olleen tilan maiden menetystä. Hänen mukaansa korvaus
pitäisi laskea metsän laskennallisen tuoton mukaan ja maksaa määräajoin vuokrana.
Verottajan arvioima metsähehtaarin keskituotto Juvalla on noin 140
euroa. Kerran 10 vuodessa maksettava korvaussumma olisi 1 400 euroa.
”Näin maalla olisi arvoa myös silloin, kun metsänomistaja olisi myymässä tilaansa.”
MTK remontoisi
lunastuslakia
Metsänomistajien etujärjestö MTK
vaatii korjauksia lunastuslakiin.
Se on laatinut oman ehdotuksensa
pohjapaperiksi tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle.
”Nykyinen laki on vuodelta 1978.
Se ei enää vastaa ajan tarpeita. Esimerkiksi koko ympäristöoikeuden lainsäädäntö, jota lunastuslaki palvelee, on muuttunut”, toteaa
metsäasiantuntija Hannu Ripatti
MTK:n metsälinjalta.
Myös MTK kannattaa määrävälein maksettavia korvauksia. Niitä
voitaisiin tarkentaa tosiasiallista
haittaa vastaaviksi, kun olosuhteet
muuttuvat. Kertakorvauksia ei myöhemmin tarkentaa.
Järjestö haluaisi maanomistajille oikeuden osuuteen tuotosta, jonka lunastettu kohde tuottaa. Merkittävä osa lunastuksista palvelee
yksityisten yritysten liiketoimintaa.
Lisäksi MTK esittää Ruotsin mallia, jossa lunastuskorvausta korotetaan 25 prosentilla kohteen markkina-arvosta. Vasten tahtoaan maasta
luopuvan pitäisi pystyä korvaussummalla hankkimaan vastaavan
arvoinen maa- tai metsäpalsta.
ajassa
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
Jättivoimala alkaa
nousta Naantaliin
MIKKO HÄYRYNEN
FA KTA
Verolle menee
»»Lunastuslain mukaan
maksettavat korvaukset
ovat metsänomistajalle
veronalaista tuloa.
»»Maapohjasta maksettava
korvaus verotetaan
luovutusvoittona.
Hankintameno-olettamana
voi vähentää 80 prosenttia
luovutushinnasta, joten
veronalaista voittoa jää 20
prosenttia.
»»Puustosta maksettava
odotusarvokorvaus
verotetaan metsätalouden
pääomatulona kuten
puunmyyntitulot. Korot
verotetaan muina
pääomatuloina.
AJASSA
Metsäneuvojan kiire
alkaa jo helpottaa
Sivu 5
Bastman ennakoi, että alueen lämpölai­
tokset voivat jatkossakin maksaa metsä­
energiasta Naantalin jättilaitosta parem­
min, koska ne eivät voi vaihtaa kivihiileen.
”Joka tapauksessa kilpailu kiristyy ja
yleensä kysyntä luo tarjontaa.”
UPM ei kauppaa
metsiään etelässä
Sivu 6
Traktorilupa vai ei?
– siinäpä kysymys
Vaikutus tuntuu hankinta-alueen
laidalla
Sivu 8
Energiapuun tilastoitu käyttöpaikkahin­
ta on vähän yli 20 euroa megawattituntia
kohti. Tilastohinnan perusteella Naantalin
laitos toisi hankintaketjuun rahaa noin 20
miljoonaa euroa vuodessa. Määrä on run­
sas prosentti suhteessa koko maan liki kah­
den miljardin euron kantorahasummaan.
Naantalin laitoksen hankintasäteeksi ar­
vioidaan 100–130 kilometriä. Metsänhoito­
yhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja
Harri Tasanen näkee, että Naantalin lai­
toksen suurin vaikutus metsäenergian me­
nekkiin ja hintaan on paitsi laitoksen lähei­
syydessä, myös siellä missä hankintaympyrä
leikkaa Porin, Nokian ja Tampereen iso­
jen laitosten hankintaympyröiden kanssa.
Tasanen vakuuttaa, että metsäenergia­
varojen puolesta Naantalin uuninpesä py­
syy lämpimänä.
”Suurimmat energiareservit ovat nuor­
ten metsien kunnostuksissa.”
Samalla hän on hyvin huolissaan, että hal­
van kivihiilen vuoksi laitoksen biopolttoai­
neiden kysyntä voi olla epätasaista, mikä te­
kee metsäenergian toimittamisesta vaikeaa.
Mitä teollisuuden
veroesitys tarkoittaa?
Sivu 9
Metsärahaa virtaa
ilman lisäverojakin
Metsälehti listasi omat esityksensä uuden hallituksen
ohjelmaan.
Sivut 10–11
METSÄSTÄ
Riekko jää
ansalankaan
Sivut 16–17
Hirsiteollisuudella
iloa itkun keskellä
50-luvun liito-oravaa
ei viitsinyt edes kuvata
MIKKO HÄYRYNEN
Sivu 20
Hirsitaloteollisuuden liikevaihto on
lasketellut alaspäin useita vuosia, mutta
tunnelmat ovat silti toiveikkaat.
Finanssikriisiä edeltäneinä vahvoina
vuosina alan liikevaihto liikkui 350 miljoo­
nan euron tasolla. Viime vuonna kertyi 230
miljoonaa euroa, ja markkinoiden ennus­
tetaan supistuvan tänä vuonna vielä paril­
la kymmenellä miljoonalla.
Suurin tekijä on tärkein vientimaa Ve­
näjä ja ruplan kurssi romahdus. Hirsitalo­
teollisuuden liikevaihdosta noin 40 pro­
senttia tulee viennistä.
Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohta­
ja, Finnlamelli Oy:n toimitusjohtaja Esko
Rintamäki on toiveikas, että joskus uusi
kasvu alkaa.
”Hirsi on tullut mukaan julkiseen raken­
tamiseen. On tehty päiväkoteja ja kouluja,
joissa hirren hyvät ominaisuudet ovat saa­
neet ansaitsemansa arvon. Volyymit ovat
vielä pieniä, mutta ne ovat hyviä referens­
sikohteita.”
Hirsitaloteollisuus käyttää nykytuotan­
nolla vajaa 400 000 kuutiometriä sahatava­
raa. Keskimääräisellä kertoimella laskettu­
na määrä tekee noin 800 000 kuutiometriä
tukkia, mutta järeän tavaran sahauksessa
saanto on parempi.
Benjam Pöntinen
”Lakiin on tuotava myös kumu­
latiivisen haitan periaate. Sitä so­
vellettaisiin kun tilaan kohdistuu
useita käytön rajoituksia, varsin­
kin jos korvauskynnys ei yksittäi­
sinä tapauksina ylity. Yhteisvaiku­
tus omistusoikeuteen on otettava
huomioon, vaikka yksittäisten ra­
joitusten vaikutus jäisi vähäisek­
si”, Ripatti korostaa.
tässä numer ossa
Valkealasta löytyy
metsäyhteistyöalue
Sivu 22
Pohjoisen kasvuluvut
saivat päivityksen
Suositusten mukainen metsänhoito jopa tuplaa kasvun.
Sivu 23
Ismo Pekkarinen / Lehtikuva
Metsänomistaja Simo Kuuvalta
jäi seitsemän hehtaaria
maata Yllikkälä–Huutokoskivoimalinjan alle. Lunastuksessa
maksettu kertakorvaus ei
miestä tyydytä.
Naantalin jättivoimalan rakentaminen
alkaa kevään aikana. Laitoksen on määrä
valmistua vuoden 2017 syksyllä. Alkuvai­
heessa biopolttoaineita palaa puoli miljoo­
naa kuutiometriä.
Voimala on yli 400 megawatin tehol­
laan huomattavan iso. Laitos tuottaa säh­
köä ja lämmittää Turun, Naantalin, Raision
ja Kaarinan. Investoinnin arvo on 260 mil­
joonaa euroa.
Hankkeen takana on Turun Seudun Ener­
giantuotanto Oy (TSE), jonka suurimmat
omistajat ovat Fortum ja Turku Energia.
Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit
ovat mukana pienillä osuuksilla.
Käyttövoimaksi tulevat metsäperäinen
energia, olki, turve ja kivihiili. Neuvotteluja
hakkeen toimituksista käydään parhaillaan.
”Tavoite on, että ensin biopolttoaineiden
osuus on 35–40 prosenttia, mutta osuus py­
ritään nostamaan 60–70 prosenttiin”, toi­
mitusjohtaja Tapani Bastman sanoo.
Valtaosa biopolttoaineista on metsäpe­
räistä. Suoraan hakkeeksi muutettuna bio­
polttoaineiden käyttö olisi alkuvaiheessa
500 000 kiintokuutiometrin tuntumassa,
mikä nostaisi koko maan hakkeen käyttö­
määrää kuutisen prosenttia.
”Ostamme metsäenergian perille toimi­
tettuna. Toimitusten kilpailutus on meneil­
lään, ja sopimukset pyritään tekemään en­
si syksynä.”
Hirsiteollisuuden liikevaihdosta kaksi
viidesosaa kertyy viennistä.
Suunta on, että vahvoja hirsiä käytetään
aikaisempaa enempää. Hirsiaihioiksi tar­
vitaan järeää, 63–75 millimetriä paksua ja
150–225 millimetriä leveää sahatavaraa.
”Puutavaraa riittää, siitä ei kiikasta.”
Hirsitaloteollisuus ry:ssä on 17 jäsentä.
Suurimmat yritykset ovat Kontiotuote ja
Honkarakenne.
3
PILKKEITÄ
Lukijalta: Ei johtoja
turhaan maan alle
Sivu 24
Norppa on vetisen
elementin eläin
Sivu 25
Kun Laatokan Karjalan
metsät houkuttelivat
Sivu 26
Norjan nimikkopuu
– englannin kielellä
Sivu 30
4
ajassa
ME TSALEHTI.FI
VERKKOKESKUSTELU
”Kertokaapa minulle,
tyhmä kun olen, miksi
(kemera)tuki pitää hakea
etukäteen ja sitten taas
tehdä toteutusselvitys?
Minä en keksi muuta
syytä kuin sen, että on
halu lisätä pyrogratiaa.”
Korpituvan Taneli
”On kuulemma unionin
kaikessa hankerahoituksessa
semmoinen sääntö, että
jälkikäteen ei saa myöntää. Se
taas kaiketi johtuu siitä, että
EU:n kaikki rahoitussysteemit
suunnitellaan semmoisiksi,
että italialaisten olisi niitä
vaikeampi huijata.”
Roisto Reipas
”Ollaan tämän uudistuksen
jälkeen metsäpuolella vielä
sentään valovuoden päässä
EU:n maatalousbyrokratiasta,
mutta suunta on jo selvä.”
Puun takaa
”On se vaan hyvä, että
tuosta metsänuudistamisen
tukemisesta luovutaan.
Tahallaan noita vajaatuottoisia
alueita tehtiin PohjoisSuomessa, että saatiin tuet.”
Pihkatappi
”Jos puuta aiotaan tuottaa
Oulun yläpuolella, on metsän
uudistamistuki välttämätön.
Tarkoitus ilmeisesti olikin
valtion toimesta tappaa
metsäelinkeino PohjoisSuomesta, mutta nyt tulevat
sellutehtaat sekoittivat
kuvioita pahasti.” Pitkäparta
”Pihkatappi on kyllä
tuossa oikeassa, että
uudistustukea on käytetty
monin paikoin härskisti
hyväksi jopa etelämpänä.
Jotkut ovat harvennelleet
hieskoivikoita, joissa on ollut
havutukkia seassa.” Kepa
gallup
Oletko hyödyntänyt
älypuhelinsovelluksia
metsätaloudessasi?
213
ajia
sta
va
Kyllä
38%
Ei
62%
Uusi kysymys:
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
PÄÄK IRJ OIT US
Puukauppaan ei
tarvita verovipua
Kymmenen vuotta on kohta kulunut
siitä, kun Suomessa siirryttiin puun
myyntitulojen verotukseen. Verojärjestelmän muutokseen varattu pitkä
siirtymäkausi päättyi vuoden 2005 lopussa, ja pinta-alavero jäi historiaan.
Kovin kauan ei ehtinyt kulua, kun
verotusta jo haluttiin muuttaa. Vuosien varrella useat tahot ovat esittäneet metsäverotukseen uusia ideoita.
Viimeksi niistä keskusteltiin maa- ja
metsätalousministeriön työryhmässä, jonka varsinainen tarkoitus oli etsiä keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Varsinkin metsäteollisuus toivoo entistä kannustavampaa veropolitiikkaa.
Nykyisille tehtaille puuta riittää,
mutta entä sitten, kun raaka-ainetta tarvitaan miljoonia kuutiometrejä
lisää? Suomessa on yllättävän paljon
talousmetsää, josta puuta ei ole myyty 30 viime vuoden aikana lainkaan.
Metsäteollisuus laskee, että metsien
tuottoon perustuva verotus olisi metsänomistajille hyvä kannustin hakkuisiin. Sen avulla puuvirta pysyisi
tasaisena myös laskusuhdanteessa.
Metsäteollisuus ei puhunut piiskasta, mutta sellaiseksi keskusteluun noussut veroehdotus on metsänomistajapuolella tulkittu.
Verotus on suosittu politiikanteon
väline, vaikka periaatteessa sen tulisi
olla mahdollisimman neutraalia. Jos
yhteiskunta haluaa tukea tai edistää, siihen muut keinot ovat yleensä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia.
Metsäverotusta on tarpeen yksinkertaistaa ja kohtuullistaa, mutta tässä vaiheessa hienosäätö riittää. Siitä
kerromme lisää sivuilla 10–11.
♦♦♦
Ison veroremontin sijaan kannattaa ensin selvittää, mitä muuta puu-
kaupan edistämiseksi voitaisiin
tehdä.
Valtio saa lähivuosina joka tapauksessa metsistä lisää verotuloja.
On kohtuullista edellyttää, että osa
miljoonista ohjataan takaisin metsätalouden edistämiseen.
Hyvä kohde on muun muassa
metsäntutkimus. Lisää tietoa tarvitaan niin metsäverotuksen vaihtoehdoista kuin metsänomistajien
tavoitteista.
ELIISA
KALLIONIEMI
päätoimittaja
eliisa.kallioniemi@
metsalehti.fi
NÄKÖKUL MA
S I TAAT T I
Ympäristötuen ahdinko
Viime vuonna Metso-ohjelmassa
tehtiin ennätys, suojeluun saatiin
yli 8 000 hehtaaria. Myönteistä oli
sekin, että metsäkeskuksen myöntämällä kemeran ympäristötuella suojeltiin runsaat 4 000 hehtaaria, tuplasti enemmän kuin edellisvuonna.
Jälkimmäisessä luvussa masentavaa on tosin se, että reippaasta kasvusta huolimatta jäätiin huippuvuosista selvästi jälkeen.
Ympäristötuen käyttö on kärsinyt niin valtion kukkaron kiristyk-
sestä kuin alan organisaatioiden
muutoksista, erityisesti metsäkeskuksen myllerryksestä. Lisäksi metsänomistajien kiinnostus määräaikaista tukea kohtaan väheni, kun se
muuttui verolliseksi.
Ympäristötuen Metso-tavoitteita onkin jouduttu muokkaamaan.
Hehtaaritavoite – 82 000 – on ennallaan, mutta määräaika nostettiin
vuoteen 2025.
Raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on
tärkeää saada metsänomistajat
kattavasti mukaan biotalouden
rakentamiseen. Kehitystyössä
kannattaa käydä läpi myös puun
tarjontaa vahvistavat veroratkaisut. Tavoitteena tulisi olla aktiivisen metsänomistajan verotuksen keventäminen veropohjaa
laajentamalla.”
Metsäteollisuus ry:n
metsäjohtaja
Tomi Salo
JUSSI COLLIN
LUK IJAKUVA
Pala mennyttä aikaa
”Metsälaidunnus kotipalstalla
loppui 1950-luvun alkupuolella.
Kuvan aita on tehty luultavasti
40-luvulla. Tällaista aitaa on
aikoinaan ollut 6–8 kilometriä.”
Juuso 8
Lukijoiden kuvat osoitteessa
metsalehti.fi/Metsalehti/
Lukijoiden-kuvat.
Aiotko äänestää?
Osallistu kyselyyn osoitteessa
www.metsalehti.fi
Voit myös lähettää kuvasi
sähköpostilla osoitteeseen
lukijoilta@metsalehti.fi.
Julkaistuista kuvista maksamme
50 euroa.
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio
p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi
ajassa
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
AJA N KOHTA I N EN
5
FA KTA
Kati Häkkinen neuvoo
metsänomistajia
Maalaistentalossa
Helsingin keskustassa.
Metsänomistajien
palvelutoimisto
»»Palvelutoimiston kaksi
metsäneuvojaa neuvovat
metsänomistajia
valtakunnallisesti
puhelimessa ja
pääkaupunkiseudulla
asuvia metsänomistajia
toimistollaan Helsingissä.
»»Palvelutoimisto kuuluu
Metsänhoitoyhdistysten
Palvelu Oy:hyn
(MHYP), joka hoitaa
metsänhoitoyhdistysten
yhteisiä asioita.
»»Kaikki metsänomistajat
saavat palvelutoimistosta
yleisluontoisia neuvoja.
Yksityiskohtaisen ja osin
maksullisen neuvonnan
kohdalla kysytään metsänhoitoyhdistysjäsenyyttä.
Metsänomistusta keskellä Stadia
Metsäneuvojan mukaan metsänomistajat
miettivät nyt metsänhoitoyhdistyksen
jäsenmaksulla saatavia palveluja, kuten
metsien sertifiointia.
VALTTERI SKYTTÄ
teksti ja kuva
M
etsäneuvoja Kati Häkkisen pöydällä on iso pino
paperia. Vuoden kiireisin aika Metsänomistajien palvelutoimistolla on ohi.
Häkkinen on auttanut tänäkin vuonna yli sataa arvonlisäverovelvollista kaupunkilaismet-
sänomistajaa veroilmoituksen
täytössä.
”Osalla on vain yksi puukauppa merkittäväksi, toisilla on pitkä
lista kuitteja ja hankintahakkuutöitä. Arvonlisävero on hankala asia niille metsänomistajille,
joille metsätalous on vain sivutoimi”, Häkkinen kertoo.
Neljän vuoden ajan metsänomistajia Helsingissä neuvonut
Häkkinen sanoo, että kaupunkilaismetsänomistajista erottuu
ainakin neljä erilaista metsänomistajatyyppiä.
”On niitä, joille metsä on sijoitus, ja metsätyöt teetätetään
usein ulkopuolisilla. Sitten on
metsään sijoittavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä metsätöitä itse. Kolmas tyyppi ovat metsänomistajat, joille peritty metsä
on taakka ja he suunnittelevat
siitä luopumista. Neljäs ryhmä
on sellainen, jossa metsää halutaan omistaa vain omistamisen
vuoksi ja siellä käydään esimerkiksi marjassa.”
Mitä jäsenmaksulla saa?
Kevään verokauden jälkeen metsänomistajia alkavat Häkkisen
mukaan kiinnostaa käytännön
metsätoimet. Apua kysytään
niin piha- ja tonttipuiden kaatoon kuin taimien hankintaan.
”Soittajat kysyvät perusjuttuja: paljonko puusta maksetaan
ja mitä jonkin paperin allekirjoitus merkitsee. Lisäksi halutaan tietoa sukupolvenvaihdoksista ja metsätilakaupoista”,
verotukseen ja omistajanvaihdoksiin erikoistunut Kati Häkkinen sanoo.
Tänä keväänä metsänomista-
jia on mietityttänyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys.
Moni on jo saanut jäsenmaksulapun uudesta vapaaehtoisesti
jäsenmaksusta.
”Sertifiointi on selkeästi asia,
josta kysellään. Metsänhoitoyhdistyksillä sertifiointi tulee
jäsenmaksuun kuuluvana palveluna. Lisäksi kysytään muista palveluista, joita jäsenmaksulla saa.”
PEFC-sertifioinnin lisäksi
moni metsänhoitoyhdistys tekee jäsenmaksun hinnalla puunmyyntisuunnitelman ja uusien
jäsenien tiloille metsäkäynnin.
KOLU MN I
www.metsään.fi
Suomen metsäkeskuksen tarjoama metsään.fi-palvelu
on ollut metsänomistajien käytettävissä jo parin vuoden
ajan. Käyttöönoton jälkeen palvelu oli maksullinen.
Palvelun ostajia ei näyttänyt siunaantuvan tarpeeksi,
joten metsään.fi päätettiin muuttaa maksuttomaksi ja
jo maksaneet saavat rahansa takaisin.
Metsään.fi perustuu laserkeilausmenetelmällä tehtyyn
puustoarvioon ja maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyössä rakennettuihin tilojen omistus- ja pinta-alatietoihin. Palveluun liittyy myös valinnaisia tietojenluovutus- ja yhteistyövaltuutuksia, joita jokaisen tykönään
on tietenkin pohdittava tarkasti.
♦♦♦
Päätin viimein tutustua tuohon niin paljon esillä olleeseen järjestelmään. Metsätalouteni perustuu vanhanaikaiseen paperiseen metsässä kävellen suunniteltuun
metsäsuunnitelmaan, johon luotan ja jonka tunnen.
Metsään.fi näytti ensin selkeältä, mutta osoittautui
sitten mutkikkaaksi. Tilatiedot ja niihin liittyvät kartat
ja ilmakuvat löytyvät helposti. Metsikkökuviot eivät
tietenkään ole yhteneväisiä paperisuunnitelman kanssa.
Inhimilliset seikat ja töiden suunnittelu ovat vaikuttaneet
maan pinnalla laaditun suunnitelman kuviointiin.
Listaus kiireellisistä metsänhoitotöistä oli yllättävän
pitkä. Tarkemmin listaa miettiessäni ja ilmakuvia
zoomaillessani se oli herättävä. Viiden vuoden kuluessa
tehtävien hakkuiden puukauppatulot saivat minut
hämmennyksen valtaan. Vilkaisulla hakkuuehdotusten
karttoihin asia selvisi nopeasti.
Rantametsissä, joissa on laajalti ranta-asemakaavoitettua aluetta, on säilytetty vanhaa puustoa maiseman,
käsittelyn luvanvaraisuuden, metsänkäsittelyohjeiden
ja omaehtoisen suojelun vaatimusten kahlitsemana.
Metsään.fi ei tuntenut eikä tunnistanut samoin, vaikka
ranta-alueet kartoilla näkyvät selkeästi. Motteja kertyi
kylmistä aukkohakkuista, jotka ovat teoriaa ehdotetuilla
kuvioilla.
♦♦♦
Mielikuvitukseni alkoi lennellä hakkuulistan innoittamana. Mitä sitten jos jossain vaiheessa tätä laserkeilausaineistoa aletaan pitää ainoana oikeana ja virallisena
tietona? Mitä sitten jos verotus muuttuu ja muodostuu
metsänomistajan kannalta kohtuuttomaksi metsässä
olevan keilatun puuvarannon pohjalta? Myytävien
metsätilojen hakkuumahdollisuudet saattavat olla
ylioptimistisia.
Jäin myös kaipaamaan ikäluokkajakaumien
grafiikkaa. Liian nuoret, ei vielä ensiharvennusikäiset,
kuviot oli tulkittu kehitysluokkaan 03. Ikäluokkajakaumia en sovelluksesta löytänyt. En löytänyt myöskään
kokonaispuumäärien yhteenvetoa ja puulajisuhteita.
Tämä johtunee siitä, että tiedot rekisteritilakohtaisia.
Metsään.fi-palvelun avulla sain nuoren polven
tietokoneen ääreen. ”Nerokas systeemi!” huudahti
tyttäreni, nuori maisteri ja metsätieteen ylioppilas, ja
halusi nähdä ilmakuvia lisää ja lähempää.
Metsään.fi on nerokas systeemi ja auttaa monia, jotka
eivät tunne metsiään eivätkä niiden sijaintia.
Palvelussa on viilaamista varsinkin erityisalueiden
hakkuumahdollisuuksien osalta. Metsänkäsittelyä
rajoittavat kaavat pitää saada sisällytettyä palveluun.
Metsään.fi tarjoaa suuntaa antavan aineiston, jota on
kuitenkin verrattava metsässä tehtäviin arvioihin.
Riitta
Alestalo
Kirjoittaja on
iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä
12 ajassa
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
p uukaup pa
287 900 m3
Puun ostomäärä koko
maassa viikolla 9
Kemera
kimmokkeena
pohjoisessa
LIINA KJELLBERG
Pohjois-Suomessa on kaupattu tänä talvena paljon päätehakkuukypsiä vajaatuottoisia
metsiköitä. Taustalla on kemeralain uudistus. Uusi kemeralaki, joka pyritään saamaan voimaan heinäkuuhun mennessä,
ei enää sisällä metsänuudistamisen tukea.
Vajaatuottoisten metsiköiden kauppa on sujunut nihkeästi, kertoo metsänhoitoyhdistys
Kuusamon toiminnanjohtaja
Maunu Kilpivaara.
”Kohteet ovat usein kuitupuuvaltaisia, vaikka päätehakkuita ovatkin. Havukuidusta on
pohjoisessa pysyvä ylitarjonta”,
hän sanoo.
Hakkuilla ei Kilpivaaran mukaan ole kiire, sillä tuen saamiseksi riittää, että kauppakirja ja kemerahakemus on tehty
17. huhtikuuta mennessä. Metsänuudistamiselle on aikaa vuoden 2019 loppuun asti.
Puunostajat eivät Kilpivaaran mukaan kuitenkaan halua
ostaa leimikkoa monen vuoden korjuuajalla. Samaa sanoo
metsänhoitoyhdistys Sodankylän toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen.
Uudistamistuen lopullinen
kohtalo selviää myöhemmin.
Eduskunta edellytti kemeralakia
koskevassa lausunnossaan, että
Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien uudistamista tue­
taan jatkossakin.
Routa oli sulanut Sievissä leimikosta, kun korjuuesimies Erkki Tölli kävi paikalla maaliskuun alussa.
Leuto talvisää
haastaa korjuun
Talvileimikoita jää tältäkin talvelta rästiin.
LIINA KJELLBERG, teksti
ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, kuva
P
oikkeuksellisen lauha sää vaikeuttaa talvileimikoiden korjuuta ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Tilanne on haastava varsinkin
lähellä rannikkoa.
”Korjuu on menossa, mutta korjattavat kohteet joudutaan valitsemaan
koko ajan tarkemmin. Esimerkiksi
soille ei ole viimeisten sateiden jälkeen enää menemistä. Jos pakkasia
ei tule, hakkuut lopetetaan viikon
parin sisällä”, sanoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnan-
johtaja Markku Vaario.
Korjuukohteet valitaan tarkasti
myös Varsinais-Suomessa toimivan
metsänhoitoyhdistys Lounametsän
alueella. Metsänpohjan lisäksi myös
tiestön pitää kestää.
”Kaadetut puut pitää saada sellaisten teiden varsille, joilta ne saadaan
Raakapuun hintatilastot ovat Metsäteollisuus ry:n teknisten ongelmien vuoksi poikkeuksellisesti viikolta 9
Koko maa
Etelä-Suomi
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
Tukkipuu
Pikkutukki
MÄNTY
Kantohinnat
54,31 ▼
53,95 ▲ 41,48 ▼ 15,61 ▲ 16,76 ▲ 15,41 ▼ 23,21 ▼ 22,83 ▼
Kantohinnat
54,50 ▼ 54,24 ▼ 40,40 ▼ 15,42 ▼ 17,04 ▲ 15,35 ▲ 21,85 ▼
Uudistushakkuu
55,73 ▼
54,83 ▲ 42,92 ▼ 17,26 ▼ 17,93 ▲ 17,06 ▼ 25,06 ▼ 23,57 ▼
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
▲ nousussa
Kuitupuu
▲ nousussa
▼ laskussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Uudistushakkuu
55,86 ▼ 55,06 ▼ 41,53 ▼ 16,46 ▼ 18,22 ▲ 16,67 ▲
Harvennushakkuu 48,45 ▼ 47,03 ▼ 37,88 ▲ 14,67 ▲ 14,72 ▲ 14,13 ▲ 19,55 ▼
Harvennushakkuu
50,38 ▲ 48,29 ▲
14,92 ▲ 14,90 ▼ 14,19 ▲
Ensiharvennus
45,13 ▼
44,48 ▼ 33,66 ▲ 13,61 ▼ 13,77 ▲ 13,30 ▲ 20,58 ▲
Ensiharvennus
45,06 ▼ 44,43 ▼
14,17 ▲ 14,86 ▲ 13,88 ▲
Hankintahinnat
56,93 ▲
55,15 ▲ 46,91 ▲ 27,44 ▼ 30,15 ▲ 29,31 ▲ 34,30 ▲
Hankintahinnat
59,45 ▲ 56,91 ▼ 43,89 ▼ 27,89 ▼ 31,23 ▲ 28,54 ▲
KYMI-SAVO
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
ETELÄ-POHJANMAA
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
55,63 ▲ 54,91 ▲ 43,30 ▼ 15,35 ▲ 16,89 ▲ 15,55 ▼ 21,40 ▲
Kantohinnat
55,20 ▲ 53,25 ▲
17,04 ▲ 17,34 ▼ 16,42 ▼ 24,80 ▲ 24,87 ▼
Uudistushakkuu
56,96 ▲ 55,64 ▲ 44,51 ▼ 16,92 ▲ 17,96 ▲ 17,24 ▼
Uudistushakkuu
56,37 ▲ 53,89 ▲
18,35 ▲ 17,85 ▼ 17,74 ▲ 26,30 ▼ 25,21 ▼
Harvennushakkuu
49,49 ▼ 47,50 ▲ 38,75 ▲ 14,86 ▲ 14,82 ▲ 14,52 ▼
Harvennushakkuu
46,29 ▼
14,33 ▼ 14,11 ▼ 13,94 ▼
Ensiharvennus
46,17 ▲ 45,31 ▼
Ensiharvennus
45,77 ▲
14,64 ▲
Hankintahinnat
57,12 ▼ 55,31 ▼ 49,08 ▲ 28,68 ▼ 29,79 ▼ 29,75 ▼
Hankintahinnat
53,42 ▲ 50,77 ▲
27,25 ▼ 27,89 ▲ 28,19 ▲ 33,81 ▼
13,53 ▲ 13,89 ▲ 12,99 ▲
14,05 ▼ 21,63 ▼
ajassa 13
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
Routaa vain nimeksi
Roudan syvyyden ja paksuuden
vaihtelut Kouvolan Anjalassa
Kymenlaaksossa sijaitsevassa metsässä.
Cm
70
60
50
40
30
20
10
0
-10
-20
-30
-40
-50
-60
-70
-80
11.
6.
1
5
5
5
15
14
14
15
01
01
01 .20
.2
.2
20 2.20 1.20
.2
.5
.
.2 16.3 16.4
1
.
6
6
6
1
1
1
16
Lunta enimmillään 1971–2000
Lunta keskimäärin 1971–2000
Lunta 2014-2015
Routaa 2014–2015
Routaa keskimäärin 1971–2000
Routaa enimmillään 1971–2000
Lähde: Suomen ympäristökeskus
haettua kelirikonkin aikana. Metsäautotiet ovat tähän asti olleet jäässä mutta alkavat nyt sulaa”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Tasanen.
Hänen mukaansa jo viikon yöpakkaset auttaisivat. Maa jäätyy helposti, kun eristävä lumikerros on sulanut
ja maa on entuudestaan kylmä. Säätiedotteet eivät yöpakkasia kuitenkaan lupaile.
Routaa vähän
Kulunut talvi on Ilmatieteen laitoksen
mukaan ollut paitsi poikkeuksellisen
leuto myös vähäluminen. Talvileimikoiden korjuun kannalta lumipeitteen
paksuutta merkittävämpää on kuitenkin se, että lumi satoi ennen pakkasia,
joten maa ei mennyt kunnolla routaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että maa on lumen alla monin paikoin sula.
”Lumi tasaa ja kantaa, mutta roudassa oleva maa on talvikorjuun kannalta paras. Metsämiehen toiveuni on,
että maa menee kunnolla routaan viimeistään marraskuussa ja että lumi sataa roudassa olevan maan päälle”, Tasanen sanoo.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella alkuvuosi pärjättiin kuitenkin lumen avulla.
”Lunta tuli sen verran, että se polkeentui metsäkoneiden alla kantavak-
si. Nyt talvileimikoiden korjuu alkaa
kuitenkin olla ohi”, sanoo yhdistyksen
toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa.
Tilanne on sama Pohjois-Pohjanmaan eteäosissa toimivan metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. Sielläkin lumipeite on helpottanut
korjuuta ja talvileimikoita korjataan
yhä, mutta korjuuaika uhkaa lumien
huvetessa jäädä lyhyeksi.
”Vaikeimmat leimikot jäävät korjaamatta. Roudan puuttuminen vaikuttaa eniten metsissä, tiepohjan pitää pienikin pakkanen jäässä”, sanoo
yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha
Rautakoski.
Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys
Lounametsän alueella roudan puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, että maa alkaa jo kuivua. Kun maa ei ole
roudassa, ovat sulamisvedet paikoin
painuneet maanpinnan läpi.
”Jos ei tule kovia sateita, maa voi
kuivua nopeastikin. Sitten alkavat taas
paremmat korjuukelit”, Tasanen sanoo.
Ostomäärät viikolla 9 metsäkeskuksittain
Metsäkeskus
Määrä m3
Koko maa
287 900
Etelärannikko
15 579
Pohjanmaa
7 411
Lounais-Suomi
2 2258
Häme-Uusimaa
26 968
Kaakkois-Suomi
26 602
Pirkanmaa
15 021
Etelä-Savo
24 941
Etelä-Pohjanmaa
25 932
Keski-Suomi
14533
Pohjois-Savo
27 789
Pohjois-Karjala
30 384
10,2
miljoonaa m3
7 314
Puun tuonti 2014
(11,4 miljoonaa m3
vuonna 2013)
Pohjois-Pohjanmaa
22 357
Lähde: Luke
Lappi
20 808
Kainuu
Kantohintojen kehitys Lapissa
Euroa m3
Katse tulevaan
60
Maan sisäosissa talven korjuukelejä
pidetään kohtuullisina.
”Routaa saisi olla enemmän, mutta kaikkiaan metsäkoneet ovat olleet
täydessä vauhdissa”, sanoo Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta.
Hänkin tosin ennakoi talven korjuukauden jäävän lyhyeksi. Jos sää ei
kylmene, jatkuu talvileimikoiden korjuu alueella parisen viikkoa.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella lumipeite sen sijaan vielä
kantaa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja
Pekka Nuutinen onkin huolestuneempi tiestön kantavuudesta kuin metsänpohjan kantavuudesta.
”Metsäautoteille on kerääntynyt
paljon polannetta. Se pettää, jos sää
ei kylmene”, hän sanoo.
Myös edellistalvi oli poikkeuksellisen leuto, joten ympäri maata on nyt
korjattu sekä tänä talvena ostettuja että edellis- ja toissatalvena rästiin jääneitä talvileimikoita. Talvileimikoita
jää rästiin myös tänä vuonna.
Katseet alkavat puukaupassa suuntautua kesä- ja kelirikkoleimikoihin.
Talvileimikoita ei enää kaupaksi saa
ja vaikka talvileimikon vielä saisi myytyä, puuta sieltä tuskin tänä talvena
enää korjataan.
Mäntytukki
Kuusitukki
50
40
30
Kuusikuitu
Mäntykuitu
Koivukuitu
20
10
2010
2011
2012
Viikko-ostojen määrä
2013
2013
Miljoonaa m3
2014
2014
2015
viikot 1–9, 2015
1,5
1,2
0,9
0,6
0,3
0
vko 1-2
5
10
15
20
25
30
35
40
Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat
eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana
on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen
vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät
sisällä arvonlisäveroa.
45
50
LAPPI
KAINUUPOHJANMAA
SAVOKARJALA
ETELÄPOHJANMAA
KESKISUOMI
KYMISAVO
ETELÄSUOMI
KESKI-SUOMI
▲ nousussa
▼ laskussa
SAVO-KARJALA
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
55,22 ▲ 54,47 ▲ 40,99 ▲ 15,68 ▲ 17,15 ▲ 15,56 ▼
Kantohinnat
53,92 ▲ 52,35 ▼ 40,74 ▼ 14,77 ▲ 15,55 ▼
14,79 ▲
20,39 ▲
Uudistushakkuu
56,91 ▲ 55,41 ▲ 42,92 ▲ 17,24 ▲ 18,17 ▲ 17,57 ▲
Uudistushakkuu
55,66 ▲ 53,49 ▲ 42,79 ▼ 16,83 ▲ 17,10 ▼
16,88 ▲
22,28 ▲
Harvennushakkuu 47,96 ▼ 46,71 ▼
15,25 ▲ 15,19 ▲ 14,04 ▼
Harvennushakkuu 46,66 ▲ 45,61 ▲ 37,71 ▲ 14,55 ▲ 14,41 ▲ 14,50 ▲
Ensiharvennus
45,98 ▼ 45,19 ▲
14,50 ▼ 14,55 ▲ 14,03 ▲
Ensiharvennus
44,99 ▲ 43,49 ▼
12,87 ▲ 10,91 ▲
12,76 ▲
19,57 ▲
Hankintahinnat
55,98 ▲ 54,68 ▼ 46,44 ▼ 28,71 ▲ 29,70 ▼ 29,35 ▲
Hankintahinnat
55,00 ▲ 53,43 ▲ 45,55 ▼ 27,99 ▲ 28,67 ▼
30,52 ▲
34,91 ▲
KOIVU
MÄNTY
KAINUU-POHJANMAA
▲ nousussa
▼ laskussa
LAPPI
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Pikkutukki
Kantohinnat
50,42 ▼ 50,12 ▲
15,76 ▼ 14,33 ▼ 15,31 ▲ 21,97 ▼
Kantohinnat
45,68 ▼ 42,86 ▼
Uudistushakkuu
51,63 ▼ 50,94 ▼
17,55 ▼ 16,42 ▼ 16,85 ▼ 23,78 ▼
Uudistushakkuu
46,49 ▼ 43,11 ▼
Harvennushakkuu 46,13 ▼
13,66 ▼
12,20 ▲
Harvennushakkuu
13,00 ▲
Ensiharvennus
43,93 ▲
12,67 ▲
12,56 ▼ 18,34 ▼
Ensiharvennus
12,46 ▼
12,73 ▼
Hankintahinnat
53,87 ▼ 52,69 ▼
26,04 ▲ 25,19 ▲ 28,56 ▼
Hankintahinnat
26,23 ▼
29,51 ▲
15,45 ▼ 12,69 ▲ 14,40 ▼ 20,70 ▲
16,78 ▲
15,05 ▼ 21,74 ▼
KUUSI
14
tuvat myös kaksijalkaisille maastossa
liikkujille. Sovellukset sisältävät
maastokartat, ilmakuvakartat ja tilarajat kiinteistötunnuksineen. Ne
mahdollistavat paikannuksen, paikan ja kuljetun reitin merkitsemisen
sekä kuljetun matkan mittauksen.
Sovelluksia voi käyttää esimerkiksi pyykkien etsimiseen tai rajalinjojen merkitsemiseen.
Sports Tracker on tunnetumpi urheilupuolelta, mutta sopii myös metsälliseen käyttöön. Sovellus osoittaa
lenkin reitin, pituuden ja korkeuserot. Reitiltä voi ottaa kuvia ja sovellus paikantaa ne reitille.
Navigointisovellukset
Navigointisovellukset sopivat hyvin
tien päällä liikkumiseen, mutta metsässä eteneminen onnistuu parhaiten joko ladattavan karttasovelluksen
avulla tai erillisellä GPS-laitteella.
Bing Maps, Google Maps, Here Maps ja iOS Maps ovat jokseenkin samanlaisia reitinnäyttäjiä. Ne
tuntevat ison joukon paikannimiä
ja ajattavat niin lähelle kuin metsäteitä myöten pääsee. Jalkamiestä ne
eivät paljonkaan auta, koska kartat
eivät ole lähelläkään maastokarttatasoa. Maastossa ainoa hyöty lienee,
että sovellus osoittaa sijainnin ja tarvittaessa suunnan kotiin.
Puustonmittaussovellukset
Metsälehti
selvitti, mitä
älysovelluksia
kannattaa viedä
metsään.
Sovellus mukaan
ja metsään
MIKKO HÄYRYNEN
M
etsän kasvu on työtä ja biologiaa, mutta saattaa olla myös
informaatioteknologiaa.
Sovelluksilla tarkoitetaan kannettavien laitteiden, lähinnä älypuhelinten ja tablet-laitteiden, erilaisia
ohjelmia. Ne haetaan laitteella olevasta kaupasta, joka itse asiassa on
sovellus sekin.
Osa sovelluksista on ilmaisia, osa
puolestaan maksullisia. Osassa perusversio on ilmainen mutta herkkuversiosta pitää maksaa. Osassa on ilmainen koekäyttöaika, jonka jälkeen
sovellus muuttuu maksulliseksi.
Metsälliset hyötysovellukset voidaan karkeasti luokitella kartta- ja
paikannus-, navigointi- ja puustonmittaussovelluksiin.
Kartta- ja
paikannussovellukset
Sports Trackeria lukuun ottamatta kartta- ja paikannussovellukset
käyttävät Maanmittauslaitoksen
maastokarttoja.
Karttaselain-sovelluksessa on
maastokartat, ilmakuvat ja kiinteistötiedot sekä liikenneviraston merikartat. Karttaselaimella voi paikan-
Anna Back
M
E
T
S
ä
s
t
ä
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
taa oman sijainnin ja sovellukseen
voi tallentaa omia paikkoja muistiin – vaikka marjapaikkoja. Ilmaisversion kartat eivät ole kovin tarkkoja, mutta maksullisessa versiossa
on tasokkaat kartat, tilanrajat ja tilanumerot.
Maastokartat-sovelluksesta löytyvät maastokartat, ja muutamilla euroilla saa lisätoimintoja kuten sellaisen, että valitut kaverit näkevät
toistensa sijainnit – näin marjastajat eivät eksy toisistaan.
Ultrapoint Maasto- ja B-bark-karttaohjelmat on kehitetty metsästyskoirien paikannukseen, mutta sovel-
Puustonmittaukseen tarkoitettuja sovelluksia on muutamia. iHypsometer ja iBitterlich ovat maksuttomia sovelluksia, joiden avulla
voidaan mitata puun pituutta ja pohja-pinta-alaa.
Sovellukset toimivat kuin hypsometri ja digitaalinen relaskooppi. Kerätyt tiedot näkyvät suoraan
älypuhelimen näytöllä.
Relasphone on VTT:n kehittämä
ilmaissovellus, joka toimii kuten relaskooppi. Sovellusta voidaan hyödyntää kuvioittaisessa arvioinnissa.
Mittausten jälkeen sovellus laskee
puuston tilavuuden puulajeittain ja
metsikön kantoraha-arvon käyttäjän
syöttämien hintatietojen perusteella.
Trestima on alun perin tehty ammattilaisille ja se on puustonmittaussovelluksista kehittynein. Metsätilan
tiedot voidaan siirtää metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta Trestimaan.
Windows Phonelle ladattava versio sisältää yksittäisten puustotunnusten mittaamiseen tarvittavat työkalut sekä puuston pohjapinta-alan
mittaustoiminnon. Android-ver­
siossa on lisäksi mahdollisuus syöttää kasvupaikkatietoja ja hakkuu- ja
hoitoehdotuksia sekä monimuotoisuuteen liittyviä tietoja.
Trestimassa otetaan kuva, joka
siirtyy automaattisesti analysoitavaksi jonnekin, jota kutsutaan pilvipalveluksi, ja paluupostissa tulee
kooste puustotiedoista. Metsänomistajaversio on maksuton, mutta jokaisesta lähetetystä kuvasta menee maksu.
Jutun lähteenä on käytetty Virpi Stenmanin opinnäytetyötä ”Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä”.
METSÄSTÄ 15
12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5
Metsäkeskuksen koulutusasiantuntijalle Sonja Niemenmaalle, metsäneuvoja Lilli Kerolle ja metsäneuvoja Anne
Niittylahdelle sovellukset ovat
tuttuja.
”Trestiman puustonmittaustiedot ovat tarkkoja, tutkitusti
yksi yhteen perinteisen relaskooppimittauksen kanssa”, Kero sanoo. Toisaalta Trestima on
tarkka otetun kuvan laadusta,
mikä vaatii aluksi opettelua.
”Kokeilin myös Relasphonea.
Relaskooppi on kätevä; puhelimen kamerassa on relaskooppihahlo, jolla tähdätään.”
Niemenmaa uskoo, että sovellukset auttavat nuorempaa
sukupolvea kiinnostumaan
metsäasioista. ”Perijäpolvella
saattaa olla tieto hukassa, että missä perintöpalsta edes sijaitsee. Siihen sovelluksista on
paljon apua.”
Niemenmaa on itse käyttänyt eniten Ultrapointia.
”Siinä on kätevä reitin tallennus ja matkalaskuri. Perusversio on maksuton, eivätkä lisäominaisuudetkaan ole kalliita.”
Niittylahti uskoo samoin,
että ainakin niillä, joita pelottaa mennä metsään, sovellukset madaltavat kynnystä.
Niittylahden oma suosikki on
Sports Tracker.
”Esimerkiksi metsälakikohteet voi tallentaa kuvina.”
Säästät akkua kun et pidä
päällä useita sovelluksia.
Säänkesto vaihtelee laitteen
mukaan. Muutamilla valmistajilla on vaativiin olosuhteisiin
suunniteltuja laitteita. Saatavilla
on kosteudelta suojaavia suojataskuja.
Käyttöjärjestelmä ratkaisee tarjonnan
Metsään sopivia sovelluksia ja niiden käyttöjärjestelmät
AndroidWindows iOS
Kartta- ja paikannussovellukset
B-bark
x
x
x perusversio ilmainen
Karttaselain
x
x
x ilmainen tutustumisjakso
Ultrapoint Maasto x
x ilmainen tutustumisjakso
Maastokartta
x
x
x perusversio ilmainen
Sports Tracker
x
x
x ilmainen
Navigointisovellukset
Google Maps
x
x ilmainen
Bing Maps
x
x ilmainen Here Maps
x
x
x ilmainen
iOS Maps
x ilmainen
Puustonmittaussovellukset
Relasphone
xilmainen
iHypsometer
x
x perusversio ilmainen
iBitterlich
x
x perusversio ilmainen
Trestima
x
x ilmainen, puustotunnusten analysointi maksullista
Akut ovat herkkiä pakkaselle.
Ulkopuolinen virtalähde kulkee
kätevästi taskussa.
Erittäin kirkkaassa auringonpaisteessa näyttö toimii parhaiten suuren kirkkauden tilassa,
mutta kuluttaa enemmän akkua.
Kerää kuviotietoja
Mikko Riikilä
Nuoret
saavat
apua
Vinkit älypyhelimelle
Kehittyneimmissä sovelluksissa on kuvioittaiset puustotiedot.
Kuvien laatuun vaikuttaa megapikselien lisäksi kuvanvakain
ja salama.
Sovellusmaailmassa
tapahtuu
Moni karttasovellus vaatii
toimiakseen, että laitteessa on
sisäänrakennettu kompassi.
Käsi vakaana
Mikko Riikilä
Sovellusmaailmassa tapahtuu
nopeasti ja mikä on uusinta
hottia tänään, joutuu luovuttamaan asemansa uudelle tulokkaalle piankin.
Metsä Groupin Metsäverkon
mobiilisovellus, joka tuo metsäsuunnitelman kännykkään,
esiteltiin viime vuonna. Koska
sovellus on vain Metsäliiton jäsenille, niin sitä ei tässä esitellä tarkemmin. UPM:lla ja Stora Ensolla lienee kiire kehittää
omat vastaavansa.
Metsänhoitoyhdistysten
Metsäselain-sovellus perustuu Karttaselain-sovellukseen.
Metsäselain on tällä hetkellä
asiakkaiden saatavilla seitsemässä eri metsänhoitoyhdistyksessä.
Tammikuussa mikkeliläinen
MHG Systems julkaisi Metsänomistaja Mobile -metsäsuunnitelmasovelluksen, joka valmistajan mukaan toimii kaikissa
älypuhelimissa ja kännyköissä.
Puustonmittaussovelluksissa kameraan ilmestyy hahlo relaskoopin tapaan.
Tarkastele
talvikuvaa
Ilmakuvat antavat puustoisuudesta ja
hoitotarpeista yleistuntuman.
Navigoi metsäteillä
Navigointisovellukset tuntevat
metsätiet.
Tarkista tilarajat
Karttaselainten maastokartat ovat
tasokkaita.