Työterveyslaitoksen sisäilmakysely

Transcription

Työterveyslaitoksen sisäilmakysely
Työterveyslaitoksen
sisäilmastokysely©
Kohde: Herman Ojalan koulu
Toholampi
Kyselyn ajankohta: Helmikuu 2015
Tilaaja: Toholammin kunta
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
Työterveyslaitos
Sisäilmastokyselypalvelu
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
puh 030 474 2010, email sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi
Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/sisailmastokysely
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella
5
2 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
Tilaaja
Toholammin kunta
Työ- ja kouluterveydenhuollon yhteyshenkilöt
Työterveyshoitaja ruut.niskanen@kpshp.fi
Kouluterveydenhoitaja ulla-maj.suominen@kpshp.fi
Sisällysluettelo
1. Sisäilmastokyselyn käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa
2. Kyselyn toteutus ja tulokset
2.1
Kohteen ja ongelman kuvaus
2.2
Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus
2.3
Kyselyn tulokset
3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset
Viitteet
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
3 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
1. Sisäilmastokyselyn käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa
ja arvioinnissa
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely© on kehitetty ns. MM-40 kyselyn (1) pohjalta.
Se on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla
sellaisissa kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot. Toistaiseksi
tällaiset vertailuaineistot on julkaistu toimistotyötä (2) ja terveydenhuollon työtä (3)
vastaavista työympäristöstä.
Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemia
työympäristöhaittoja ja työhön liittyviä oireita kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden
ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja
allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen
kuormitus) voivat vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta tai sen
ratkaisukeinoihin (4, 5), kyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia ja ne
huomioidaan tulosten tulkinnassa. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään
luottamuksellisesti ja tiedot esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista
tunnistaa.
Vertailuaineistosta poikkeavana koettu haitta ja oireet viittaavat sisäilmastoongelmaan. Kyselyn perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä
koettujen haittojen ja oireiden aiheuttajasta, vaan ne on aina selvitettävä tarkemmin
rakennusteknisin menetelmin. Kyselyn perusteella voidaan arvioida käyttäjien
kokemaa haittaa, mutta sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä terveysvaarasta.
Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää riittävän laajaa
ja kokonaisvaltaista rakennusteknistä sisäilmastoselvitystä, sen perusteella tehtävää
altistumisolosuhteiden
arviointia,
työlääketieteellistä erityisosaamista
ja
eri
asiantuntijoiden yhteistyötä.
Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että
erilaiset työtilan sisäilmasto- ja sisäympäristötekijät, kuten
·
·
·
lämpöolojen ongelmat (veto, korkea, vaihteleva tai matala huonelämpötila)
huono sisäilman laatu (sisäilman tunkkaisuus, kuivuus, erilaiset hajut) ja
ilmanvaihdon riittämättömyys
tilojen meluisuus, heikko valaistus ja heijastukset, havaittava pöly tai lika
voivat aiheuttaa epäviihtyvyyttä ja erilaista epäspesifistä oireilua ilman, että
olosuhteisiin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Koettu
haitta voi tästä huolimatta olla merkittävä.
Homeen ja maakellarin hajun syy on aina selvitettävä tarkemmin, koska haju saattaa
viitata
tilojen
kosteusja
homevaurioon.
Mikäli
rakennusteknisissä
sisäilmastoselvityksissä todetaan työtiloissa merkittävä kosteus- ja homevaurio, sen
yhteys mahdollisiin hengitysteiden oireisiin, hengitystieinfektioihin tai astman
pahenemiseen on mahdollinen.
Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää sisäilmasto-ongelman
kartoituksen lisäksi myös sen vuoksi tehtyjen korjaustoimenpiteiden seurantaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt oppilaskyselylomakkeen, jolle ei
kuitenkaan ole käytettävissä vertailuaineistoa.
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
4 (9)
2 Kyselyn toteutus ja tulokset
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus
Tutkimuksen kohteena oli Herman Ojalan koulu Toholammilla. Kohteessa tehtiin
sisäilmastokyselyt sekä henkilökunnalle että oppilaille kohteesta raportoitujen
sisäympäristöongelmien
kartoittamiseksi.
Kohteessa
tehtiin
samanaikaisesti
sisäilmastoselvitystä Hannu Kääriäisen toimesta.
2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus
Sisäilmastokysely koulun henkilökunnalle
Koulun
henkilökunnalle
kysely
toteutettiin
työterveyshuollon
toimesta
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely© -lomakkeella paperikyselynä helmikuussa
2015.
Kyselyyn vastasi 24 koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Vastausprosentti oli 100 eli tulos
oli edustava. Tulokset analysoitiin työterveyslaitoksella ja lomakkeet palautettiin
työterveyshuoltoon.
Vertailuaineistona henkilökunnan vastauksia arvioitaessa käytetään suomalaisesta
terveydenhuollon työympäristöstä (3) kerättyä tausta-aineistoa, mikä edustaa
keskimääräistä kohdetta, jossa ei ole tiedossa olevia rakennettuun ympäristöön
liittyviä ongelmia. Tämän kyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitu, että
tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan vertailuympäristöstä (mm.
meluisuus, ilmanvaihdon riittävyys).
Naisten, astmaa sairastavien ja tupakoivien osuus vastaajista on huomioitava tuloksia
arvioitaessa. Nämä ryhmät ovat herkempiä ympäristötekijöille, mikä voi osaltaan
vaikuttaa tuloksiin jos näiden ryhmien osuus vastaajista on selvästi vertailuaineistoa
suurempi (2, 3). Sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös psykososiaalisen
työympäristön aiheuttamaa kuormitusta, koska tutkimusten mukaan psyykkinen
kuormitus ja työstressi voivat lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja
sisäilmaa koskevia valituksia työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmaratkaisua (4). Tässä
kyselyssä nämä taustamuuttujatiedot eivät poikenneet verrokkiaineostosta.
Sisäilmastokysely koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen (oppilaskysely)
Oppilaskysely tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alakoulujen
sisäilmakysely –lomakkeella luokkakohtaisesti. Oppilas ja hänen vanhempansa saivat
lomakkeen kotiin, jossa he yhdessä täyttivät sen ja palauttivat lomakkeen suljetussa
kirjekuoressa opettajalle. Kirjekuoret toimitettiin luokkakohtaisesti niitä avaamatta
allekirjoittaneelle. Tulokset koostettiin ja analysoitiin Työterveyslaitoksella Oulussa.
Lomakkeet eivät sisältäneet henkilötunnistetietoja.
Lomakkeen palautti 141 Herman Ojalan koulun tiloissa työskentelevästä 170
oppilaasta. Vastausprosentti oli 83% (vaihtelu 70-100%), joten tuloksia voi pitää
edustavina. Ryhmäkoko vaihteli luokkakohtaisesti 13-26 välillä. Vertailuaineistoa tälle
kyselylle ei ole olemassa, jonka vuoksi vertailulukuna kyselyssä on käytetty tämän
kyselyn keskiarvoa.
Tämän lausunnon on laatinut ylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitoksen Oulun
aluetoimipisteestä.
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
5 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
2.3 Kyselyn tulokset
Sisäilmastokysely koulun henkilökunnalle
Kyselyn tuloksena on esitetty tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat
(”haittoja joka viikko”, kuva 1) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet
(”työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana”, kuva 2).
Kuva 1. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat (”haittoja joka viikko”).
Kuva 2. Tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet (”työhön liittyviä oireita
joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana”)
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
6 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
Sisäilmastokysely koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen (oppilaskysely)
Oppilaskyselyn tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Luokkakohtaisia tuloksia
on verrattu koko koulun keskiarvoon (rivi kaikki yhdessä). Mikäli oireita (sarakkeet 15) tai haittaa (sarakkeet 6-11) raportoitiin tätä enemmän, arvo on merkitty
taulukossa punaisella.
Luokka Tila-nro N Vast%
Eskari A 2 20 70 %
Eskari B 1 18 78 %
1A
6 16 100 %
1B
5 16 88 %
2
7 16 81 %
3
4 31 77 %
4
8 22 91 %
5
3 31 84 %
KAIKKI YHDESSÄ 170 83 %
1
Flunssaa
45 %
17 %
25 %
25 %
56 %
13 %
36 %
23 %
28 %
2
3
4
5
6
7
Nuhaa Silmäoireita Väsymystä Pääkipua Huono sisäilma Liian kuuma
0%
0%
0%
5%
0%
5%
6%
6%
6%
17 %
0%
17 %
13 %
0%
0%
6%
6%
13 %
6%
6%
6%
6%
0%
6%
6%
0%
13 %
13 %
13 %
13 %
3%
6%
3%
3%
3%
3%
14 %
9%
9%
14 %
18 %
14 %
6%
3%
10 %
16 %
3%
3%
6%
4%
6%
10 %
5%
8%
8
9
10
Vetoa Homeen hajua Riittämätön iv
0%
0%
10 %
0%
6%
0%
0%
13 %
6%
0%
6%
6%
0%
0%
6%
3%
6%
0%
0%
18 %
0%
0%
3%
3%
1%
6%
4%
11
12
13
Melua Summa1 Summa2
5 % 0,85
2
22 % 1,00
3
56 % 0,94
6
13 % 0,88
2
31 % 1,38
7
29 % 0,74
3
32 % 1,68
9
26 % 0,97
2
26 % 1,04
Taulukko: Oppilaskyselyn tulokset
Sarakkeessa 1 on huomioitu vastaukset ”flunssaa tai nuhakuumetta 4-6 kertaa tai
useammin viimeisen 12 kuukauden aikana”. Sarakkeissa 2-5 on huomioitu oireet, joita
on ollut ”joka viikko viimeisen 4 viikon aikana” edellyttäen, että ”oireet ovat
pahentuneet koulussa”. Sarakkeissa 7-11 on huomioitu koettu olosuhdehaitta, jota on
koettu ”joka viikko”. Summamuuttujassa 1 (Sarake 12) on huomioitu kaikki kyselyssä
raportoidut ja sarakkeissa 1-11 huomioidut oireet ja olosuhdehaitat. Summamuuttuja
2 (sarake 13) on ko. rivillä keskiarvosta poikkeavien kohtien 1-11 lukumäärä.
Summamuuttujat kuvaavat koettujen oireiden ja haittojen kumuloitumista kyseiseen
ryhmään ja niiden avulla pyritään saamaan paremmin esille ryhmien välillä olevat
mahdolliset erot.
Kuva 3: Raportoitujen haittojen kohdentuminen kiinteistössä
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
7 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
3. Lausunto, johtopäätökset ja suositukset
Sisäilmastokysely koulun henkilökunnalle
Kyselyyn vastasivat kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat. Kouluympäristön
erityispiirteetkin huomioon ottaen tässä kyselyssä ilmoitettua työympäristöhaittaa ja
työhön liitettyä oireilua voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa
voidaan katsoa olevan sisäilmasto-ongelma.
Kysely antaa tietoa koetun ongelman laajuudesta. Pelkästään sisäilmastokyselyn
perusteella ei voida määrittää koetun sisäilmasto-ongelman syytä, mutta se voi antaa
viitteitä myös sen aiheuttajasta sekä ongelmien kohdentumisesta kiinteistössä.
Kyselyn tuloksia on tarkasteltava yhdessä muiden kohteessa tehtyjen selvitysten ja
havaintojen kanssa. Rakennetun ympäristön altistumisolosuhteiden arvioinnin on
perustuttava riittäviin rakenne- ja taloteknisin menetelmin tehtyihin tutkimuksiin ja
altistumisolosuhteiden arvioinnissa tulee käyttää sisäilmastoasiantuntijaa.
Sisäilmasto-ongelman jatkoselvittelyssä on tämän kyselyn perusteella syytä ottaa
huomioon seuraavat havainnot:
-
havainnot huonosta lämpöolojen hallinnasta, sisäilman tunkkaisuudesta ja
huonosta laadusta, ilmanvaihdon riittämättömyydestä, epämiellyttävistä hajuista
(erityisesti homeen tai maakellarin hajun syy selvitettävä), häiritsevästä melusta,
heikosta valaistuksesta, työympäristön pölystä ja liasta (Kuva 1)
-
työhön ja työympäristöön liittyvästä päänsärystä sekä silmien ja hengitysteiden
ärsytysoireista (kuva 2)
-
Kyselyssä raportoidut haitat kohdentuvat alueellisesti erityisesti keittiön, ruokalan
ja liikuntasalin alueelle (kuva 3).
Sisäilmastokysely koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen (oppilaskysely)
Oppilaat raportoivat havaintojemme mukaan yleensä ja myös tässäkin kyselyssä
(taulukko) selvästi opettajia vähemmän olosuhteisiin liittyvää haittaa ja oireita.
Oppilaskyselylle ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa yleisesti hyväksyttyä ja
käyttökelpoista verrokkiaineistoa, jonka vuoksi oppilaskyselyn tuloksista ei voi
arvioida ovatko kohteessa koetut haitat tavanomaisia vai tavanomaisesta poikkeavia.
Oppilaskyselyn tuloksia tarkasteltaessa voi havaita, että tässä kyselyssä selvästi
keskimääräistä enemmän oireita ja olosuhdehaittaa raportoitiin luokkatiloissa 6,7 ja 8
(luokat 1A, 2 ja 4). Nämä tilat sijaitsevat vierekkäin ruokailutilasta katsoen oikealle
menevän käytävän varrella (kuva 3).
Selvästi yleisimmin koettu olosuhdehaitta oli tilojen meluisuus (26% vastanneista).
Toiseksi yleisimmin ongelmaksi koettiin luokkahuoneiden liian korkea sisälämpötila
(8% vastanneista). Korkea huonelämpötila on havaintojemme mukaan usein
yhteydessä huonoksi koettuun sisäilman laatuun, josta raportoi 6% vastanneista.
Kyselyssä raportoidut oireet (pääkipu 10%, väsymys 6%, hengitysteiden ja silmien
ärsytysoireet 6%) voivat liittyä kyselyssä raportoituihin olosuhdehaittoihin (tilojen
meluisuus, lämpöolo-ongelmat, ilmanvaihdon riittämättömyys ja huono sisäilman
laatu).
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
8 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
Taulukon luokkakohtaisia tuloksia tulee tarkastella yhdessä muiden kohteessa
tehtyjen selvitysten ja havaintojen kanssa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä
tuloksista ei voi tehdä, koska luokkakohtaiset ryhmäkoot ovat pieniä ja raportoidut
haitat melua lukuun ottamatta yksittäisiä (1-2 / luokka).
Suositukset
Kyselyjen tulosten perusteella on syytä kartoittaa ja tutkia tarkemmin ilman
epäpuhtauslähteet (mineraalikuitulähteet, kosteus- ja homevauriot rakenteissa ja
näihin liittyvät riskirakenteet), mahdolliset rakenteiden epätiiveyskohdat sekä
ilmanvaihdon toimivuus ja paineolosuhteet (erityisesti mahdollinen alipaineisuus).
Myös huonelämpötiloja ja ilmanvaihdon riittävyyttä oppituntien aikana tulee selvittää
tarkemmin. Häiritsevää melua tulee pyrkiä hallitsemaan. Erityistä huomiota tulee
kiinnittää myös prosessinhallintaan, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen.
Todetun sisäilmasto-ongelman selvittelyä on siis syytä jatkaa rakenne- ja taloteknisin
menetelmin. Kaikki tutkimuksissa havaitut tekniset vauriot ja puutteet on kyselyssä
esille tulevan koetun haitan ja oireilun vuoksi syytä korjata. Mikäli kohteessa todetaan
kosteus- ja homevaurioita eikä niiden nopea korjaaminen ole mahdollista, on niiden
terveydellinen
merkitys
arvioitava.
Suosittelemme
Työterveyslaitoksen
sisäilmastokyselyn© tekemistä uudelleen ½-1 vuoden kuluttua mahdollisten
korjaustoimenpiteiden jälkeen korjaustoimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi.
Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi
löytyy osoitteesta:
http://www.ttl.fi/fi/palvelut/turvallisempi-tyoymparisto/sisailma/sivut/default.aspx
Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää
erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä
työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin
kautta www -sivuiltamme:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/hyvat_toimintatavat/toimi
ntamalli/sivut/default.aspx
Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa
työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä
koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa
mahdollisten
sisäilmasto-ongelmien
syytekijöiden
terveydellisen
merkityksen
arvioinnissa.
merk. Leena Aitto-oja
Jari Latvala
ylilääkäri
Sisäilmapalvelut
Leena Aitto-oja
erikoislääkäri
Sisäilmapalvelut
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella
5
9 (9)
Lausunto AR23-307702-30.3.2015
VIITTEET
(1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998;
Suppl. 4:32-39.
(2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: 1235-1240 ja
Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38
(3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J
Work Environ Health 2008, 4: 58-63.
(4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja
sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: 1363 - 1366.
(5) Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos,
Helsinki, 2006.
Työterveyslaitos, sisäilmastokyselypalvelu
Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman
kirjallisen luvan perusteella