docMEKIN TEEMME - Sanomapaino
download 
Report Transcription
MEKIN TEEMME - Sanomapaino
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 11 /2015 TEAMIN JÄSENKYSELYYN YLI 5000 VASTAUSTA >> 6–7 TYÖPAIKAN RIIDAT VAIKEITA RATKAISTA >> 18–19 TEAM-JAOSTOIHIN 145 JÄSENTÄ TYÖPAIKOILTA >> 22 VALTUUTETUN TOIMENKUVA >> 28 MEKIN TEEMME TYÖTÄ SUOMESSA >> 16–17 Onko mahdollista, että yt-laki syventäisi lamaa? >> 2 2 Intiim nro 11 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME K oetun perusteella Sipilän hallituksen työelämäasioiden osaaminen on kehnoa. Linjaukset muuttuvat pahimmillaan päivittäin ja valmistelu on haparoivaa. Nolo kompurointi työelämäasioissa on jo nyt syönyt hallituksen uskottavuutta. Ja Ylen gallupin perusteella kannatustakin. Tänä syksynä on kaikkinensa nähty tapahtumasarja, jolle ei löydy vertaa Suomen työmarkkinahistoriasta. Asioita tapahtuu kahdella tasolla. Palkansaajiin, työttömiin ja moniin muihinkin ryhmiin kohdistuu konkreettisia uhkia, jotka johtaisivat tulojen pienenemiseen. Sunnuntai- ja ylityölisien leikkaukset on onneksi poistettu hallituksen keinovalikoimasta. Mutta tilalle tuli uhka lomarahojen 30 prosentin alennuksesta. Pöydällä on monia muitakin ikäviä asioita. Periaatteellisella tasolla Sipilän hallitus yrittää jyrätä muutoksia, jotka raunioittavat sopimusyhteiskuntaa. Kyse on pakkolaeista. Jos ne astuvat voimaan, jäävät työehdot poliittisten suhdanteiden armoille. Siinä olisi suuria riskejä: epävarmuus johtaisi epäluottamukseen ja se selkkauksiin. Osa oikeusoppineista on sillä kannalla, että sopimusoikeuden rajaaminen on ristiriidassa perustuslain ja työelämää säätelevien kansainvälisten sopimusten kanssa. Ei ole Sipilän hallituksen perusidea on saada Suomi nousuun alentamalla työvoimakustannuksia. Taloustieteilijät ovat hyvin erimielisiä idean toimivuudesta. Osa on jopa sillä kannalla, että nykyisenkaltaisessa tilanteessa ostovoiman leikkaaminen syventää lamaa. Tai hieman toisesta näkökulmasta: ostovoiman hyytyminen siirtää laman avoimelta vientisektorilta kotimarkkinoille. Seuraus on työttömyyden paheneminen. Kolmannessa vaiheessa, vähenevien verotulojen seurauksena, lama ulottuisi myös julkiselle sektorille. Sen seuraus on työttömyyden paheneminen ja palveluiden heikentyminen. Parin vuoden sisällä on nähty kaksi suuren mittaluokan tulonsiirtoa elinkeinoelämälle, työantajien kela-maksujen poisto ja yhteisöverojen alennus. Teollisuuden vientiluvut eivät millään tavalla reagoineet kumpaankaan toimeen. Joten voi hyvin epäillä, piristääkö työvoimakusstannustenkaan leikkaaminen vientiä. Ei siitä mitään takeita ole. TL KANNATAMME Suvaitsevaisuutta kehiin ! INTIIM NRO 12 ilmestyy keskiviikkona 4.11.2015. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 23.10.2015. INTIIM NR 12 utkommer onsdagen 4.11.2015. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 23.10.2015. ISSN-0450-3163 14.10.2015 Pakkolait veisivät törmäyskurssille Ostovoima romahtamassa Suomessa käydään suorastaan raivokasta keskustelua maahanmuutosta ja pakolaisista. Some on tulvillaan mielipiteitä ja perinteinen media nostaa uutisotsikoihin kärjistyneimpiä tapauksia omien intressiensä mukaan. TEAMilla on asiasta oma näkemyksensä. Jäsenistömme edustaa liki 80:tä eri kansallisuutta ja noin tuhat jäsentä ilmoittaa kansallisuudekseen muun kuin Suomen. Sivuilla 14–17 voit tutustua neljään maahanmuuttajataustaiseen teamilaiseen. Olemme siis jäseninä monikulttuurisessa ammattiliitossa ja villi arvaus on, että monikulttuurisuus lisääntyy entisestään tulevaisuudessa. Meillä on tilaa jokaiselle jäsenelle. Onkin hyvä miettiä, miten antaumuksella osallistua muukalaisvihaa lietsoviin keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Samoin on hyvä miettiä, miten kattavan kuvan todellisuudesta antaa yksittäinen pakolaisia koskeva uutinen, jos sen päätavoite on kerätä mahdollisimman paljon klikkauksia iskevän otsikon siivittämänä. ST I ollenkaan varmaa, että hallitus pystyisi viemään pakkolait läpi. SAK on laatinut vastuuntuntoisen esityksen (tarkemmin sivuilla 8–9), jolla korvattaisiin hallituksen toimenpiteet. Esitys perustuu pakkolakien poisvetämiseen, palkkamalttiin, välillisten työvoimakustannusten alennuksiin sekä muun muassa siihen, että työlainsäädännön ja työttömyysturvan uudistuksista sovittaisiin kolmikantaisesti. Tätä kirjoitettaessa tilanne on avoinna ja neuvotteluja käydään keskusjärjestötasolla. Toivoa sopii, että niissä päästäisiin tulokseen. Jos tilanne ei purkaudu, hallitus alkaa toteuttaa pakkolakejaan. Se johtaisi törmäyskurssille. Ammattiliitot lähtisivät perimään takaisin jäsentensä menetyksiä. Tämä tapahtuisi ensi syksyn sopimusneuvotteluissa, joihin esimerkiksi TEAM on jo alkanut valmistautua hyvin perusteellisesti – kaikki mahdolliset eteen tulevat vaihtoehdot huomioiden. Sipilän hallituksen kannattaisi viimeistään nyt mieltää, ettei jyrkkä sanelupolitiikka toimi työmarkkina-asioissa. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi Syventääkö yt-laki lamaa? S uomen yksi keskeisistä ongelmista on investointien vähäisyys ja sen seurauksena vanhentuvat tuotteet, jotka eivät enää mene kaupaksi entiseen malliin. Firmoista siis näyttää puuttuvan luovuutta ja tulevaisuuden uskoa. Mistähän tällainen tilanne on syntynyt? Voisiko osasyy olla Suomen yt-laissa? Yt-laki on nimittäin kätevä tapa saada yritykset tunnusluvut näyttämään paremmilta: saneerataan, irtisanotaan ja lomautetaan. Yritysjohtajan näkökulmasta yt-laki on liiankin helppo keino parannella numeroita. Saksassa ja Ruotsissa potkujen antaminen on paljon vaikeampaa. Olennainen kysymys on, miten syviä haavoja yt jättää työyhteisöön? Miten onnistuu uuden luominen yt:n jälkeisessä apatiassa? TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 6. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Jonne Kivinen tiedottaja 09 7739 7309 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 Tytti Kettunen viestinnän assistentti 09 7739 7405 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Kölikatu 14 Sopii epäillä, että varsinkin toistuvien ytneuvottelujen vääjäämätöntä seurausta – lamaannusta – ei täysin ymmärretä. Epäilemättä yt-menettely on monissa tapauksissa perusteltu. Jos töitä ei ole, niin niitä ei ole. Työntekijöiden näkökulmasta yt-menettely on silti useimmiten uhkaava ja masentava prosessi. Ei enää jakseta uskoa, että yt:tä voisi hyödyntää toisinkin päin, positiivisesti. Tulevaisuudessa, kunhan lama hellittää, voisi yt-lain ja yt-neuvottelut ottaa perusteelliseen tutkimukseen ja sitten puntarointiin. Nyt, nykyisen hallituksen pitäessä valtaa, yt-lain avaaminen tuskin johtaisi sen parantamiseen, vaan heikentämiseen. Tuomo Lilja 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Savon Paino Oy, Varkaus 2015 Intiim nro 11 I Ajankohtaista 14.10.2015 LAURA KYNTÖLÄ ► MAAILMALTA Miten käy ammattikoulutuksen? Suomen ammattiin opiskelevien liitto (SAKKI) ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö ovat julkaisseet Amisbarometrin. mutta ongelmana on ollut niiden heikko osuvuus. Osa aloista on todella suosittuja, varsinkin sote-alalla, kun taas perinteisemmät alat, kuten metalliala, ovat menettäneet suosiotaan vuosien varrella. Tutkimuksen mukaan hieman yli 80 % opiskeli yhteishaussa ensisijaisesti valitsemaansa alaa, joten ainakin vastaajajoukosta on päästy melko hyvin opiskelemaan haluttua alaa. SAKKI ry:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Kyntölä, mitä Amisbarometrilla selvitettiin? Sipilän hallitus aikoo leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta 190 miljoonaa euroa vuonna 2017, kuinka näet tämän vaikuttavan ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen? Yksinkertaistettuna Amisbarometrilla selvitettiin ammattikoululaisten arkea ja hyvinvointia eri oppilaitoksissa. Kysymysten teemat vaihtelivat opinnoista työelämän odotuksiin. Kyselyyn vastasi lopulta hieman alle 21 000 opiskelijaa ympäri Suomen. Pyrkimyksenä oli luoda ajankohtaista tietoa ammattiin opiskelevien tilanteesta ja opinnoista. Minkälainen ammatillisen koulutuksen arvostus opiskelijoiden mielestä oli? Amisbarometrin mukaan amikset ovat ylpeitä omasta oppilaitoksestaan ja omasta ammattitaidostaan. Kyselyssä 64 % vastaajista sanoi kokevansa, että heidän ammattitaitonsa on riittävän hyvä työelämään. On tietysti hieman surullista, että vastaajista reilusti yli puolet oli sitä mieltä, että lukiota arvostetaan yhteiskunnassa enemmän. Tämä amik- ”Pelkona on, että lähiopetuksesta tingitään kovien aikojen koittaessa ja hinnansäästöistä saavat maksaa nuoret.” sen arvostuksen yhteiskunnallinen nosto on asia, jota SAKKI on vuosien varrella pitänyt paljon pinnalla. Vastaajat suhtautuivat kuitenkin optimistisesti siihen, että ammattitaidolle on kysyntää ja työpaikka alalta löytyy opintojen jälkeen. Onko opiskelupaikkoja riittänyt aiemmin kaikille halukkaille? Opiskelupaikkoja on lähtökohtaisesti ollut tarpeeksi, HESSUN HERJAT On selvää, että leikkaukset tulevat näkymään kentällä radikaalisti. Valistunut veikkaukseni on, että säästöjä ei saada aikaiseksi vain hallinnollisia elimiä yhdistämällä, vaan ne tullaan luultavasti tekemään aloituspaikkojen määrää karsimalla ja yksikköhintaa höyläämällä. Samalla oppilaitoksia tullaan yhdistämään tai sulkemaan ja on selvää, että opetushenkilökuntaa karsitaan. Ammatillisen koulutuksen laissa ei ole määrätty minimirajaa lähiopetukselle eikä sille ole esitetty erityisiä laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi pelkona on, että näistä tingitään kovien aikojen koittaessa ja hinnansäästöistä saavat maksaa nuoret. Jonne Kivinen Ilmastosopimus kiinnostaa ay-liikettä Pariisissa joulukuussa järjestettävän YK:n ilmastokokouksen tavoitteena on solmia uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus, ja päättää keinoista, joilla maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa alle kahteen asteeseen. Keskeisiä kysymyksiä ovat pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, vastuunjako kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välillä ja ilmastotoimien rahoitus. Tähän mennessä 73 maata YK:n ilmastosopimuksen 196 sopijamaasta on ilmoittanut päästövähennystavoitteensa. Maailman päästöistä sitoumukset kattavat jo 60–70 %. Esimerkiksi Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä v. 2030 mennessä sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä 32 % v. 2005 tasosta, ja hiilen osuutta energiantuotannossa nykyisestä 40 %:a 27 %:iin. Viimeisenä yksi suurimmista saastuttajista Kiina lupasi kääntää hiilidioksidipäästönsä laskuun viimeistään v. 2030 mennessä ja vähentää niitä 60–65 % henkeä kohden v. 2005 tasosta. ! Ay-liike vaatii reiluutta siirtymään Kansainvälinen ay-liike tukee ilmastoneuvotteluja. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC ja 250 ay-johtajaa eri puolilta maailmaa kokoontuivat syyskuussa keskustelemaan vaatimuksistaan ilmastokokoukselle. Ay-liike vaatii, että uuden sopimuksen pitää olla riittävän kunnianhimoinen ja osapuolia sitova. Yksi keskeinen vaatimus on, että yhteiskuntien siirtyminen kohti matalia päästötasoja tapahtuu oikeudenmukaisesti ja luo kunnollisia työpaikkoja. ITUC:n mukaan on tärkeää tiedostaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen synnyttää uusia työpaikkoja - ei pelkästään vie niitä. Uusiutuvan energian ala työllistää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 7,7 miljoonaa työntekijää, joka on 1,2 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Joidenkin arvioiden mukaan työpaikat, jotka luodaan vihreään talouteen, kuten joukkoliikenteen, uusiutuvan energian, korjausrakentamisen ja kestävän teollisuuden aloille, ylittävät menetettyjen työpaikkojen määrään. Laskua ei saa maksattaa työntekijöillä Teollisuuden työntekijät ovat huolissaan siitä, kenen maksettavaksi ilmastotoimet ja siitä johtuva teollinen muutos koituvat. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on huolestuttanut energia-alan työntekijöitä Yhdysvalloissa. Maan riippuvuus öljystä, hiilestä ja kaasusta on asettanut ammattiliitot tukalaan tilanteeseen. Yhdysvaltojen ammattiliittojen keskusjärjestö AFL-CIO onkin varovainen sellaisten sitovien säännösten suhteen, jotka voivat vaikuttaa heidän jäsentensä asemaan. Teollisuuden työntekijöiden maailmanjärjestön, IndustriALL:n mukaan ilmastotoimista johtuva teollinen muutos on jo käynnissä ja ay-liikkeen pitää ottaa johtava rooli sen toteuttamisessa. Kestävän ilmasto- ja teollisuuspolitiikan pitää sisältää myös sosiaalisen kehityksen ja kunnollisen työn edistämisen, IndustriALL vaatii. Stoorisoppi 3 4 Ajankohtaista LASIKERAAMINEN IDO:lla vältyttäneen irtisanomisilta IDO Kylpyhuone Oy:ssä käydään yt-neuvotteluja. Pääluottamusmies Rainer Timosen mukaan irtisanomisilta vältyttäneen; vapaaehtoisia eläkeputkeen menijöitä ilmoittautui seitsemän. Alunperin työnantaja arvioi, että työt olisivat loppuneet noin kymmeneltä. Jatkossa kuitenkin tuntityöntekijöitä on tehtaalla nykyistä vähemmän ja työtehtäviin on tulossa muutoksia. Kesällä tapahtuneen omistajavaihdoksen jälkeen tehtaalla osattiin odottaa yt:itä. – Ensimmäisenä periaatteena oli, että jokaisella keraamisella tehtaalla, muun muassa Saksassa ja Ruotsissa, tehtäisiin viiden prosentin säästöt. Me seuraamme perässä. Päästiin aika kivuttomasti. Yritys perustelee säästöjä myös sillä, että IDO:lla investoidaan uuteen linjaan. Yritys työllistää yli 140 teamilaista ja noin 90 toimihenkilöä. Jatkossa neuvotellaan muusta kuin henkilöstövähennyksistä. ST ! KUMIALA Marwe Oy:llä yt:t Kumituotevalmistaja Marwe Oy aloitti kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut 30.9. – Lähdemme painamaan irtisanomisten määrää mahdollisimman alas, kertoo varapääluottamusmies Pia Karvonen. Yhtiön henkilöstömäärä on 40, joista työntekijöitä noin 30. Yt-ilmoituksen mukaan mahdollisesti 15 irtisanotaan tai lomautetaan toistaiseksi tai määräaikaisesti. TL ! NOKIAN RENKAAT Suursaneeraus – 122 sai potkut KIRSI TÖRMANEN-PETMAN Nokian Renkailla väännetään nyt kättä työaikajoustoista ikävissä tunnelmissa. TUOMO LILJA Nokian Renkaat Oyj:n henkilöautopuolen yt-menettely päättyi syyskuun lopussa surkeasti: 122 henkilön vähennykseen. Heistä 79 on tuotannon työntekijöitä, siis TEAMiin kuuluvaa väkeä. Lisäksi kunnossapidosta pannan pois kymmenen, hekin teamilaisia. Toimihenkilöpuolella vähennys on 26. Nokian Renkaat työllistää Suomessa yhä noin 1 700 henkilöä. Näistä raskaiden renkaiden ja henkilöautonrenkaiden valmistuksessa on yli 700. Renkaiden yt sai laajaa julkista huomiota, koska yhtiö on taloudellisesti huippukunnossa ja se on ollut avokätinen osinkojen maksaja. Neljän viime vuoden aikana osinkoihin on käytetty 735 milj. euroa. Yt:ssä haettiin kahdeksan miljoonan euron säästöjä – ja sen hinta oli siis 122 työpaikkaa. – Nämä luvut kertovat kohtuuttomuudesta osinkojen ja työpaikkojen sekä osakkeenomistajien ja palkansaajien välillä, totesi pääluottamusmies Petri Sorvali yt:n päättyessä. Työntekijöiden esitykselle 8 milj. euron säästötavoitteen saavuttamiseksi osinkoja lievästi pienentämällä ei työnantajapuoli Sorvalin mukaan korvaansa lotkauttanut. Hän myös kertoi, että ytneuvottelut olivat täyttä teatteria ja että neuvottelijoille suorastaan valehdeltiin tietyistä avainasioista, jotka oli! TUOTANTOA VENÄJÄLLE? Työtekijöiden pelkona on, että jatkossa yhä useampi Nokian rengas valmistetaan muualla kuin Suomessa. sivat saattaneet koitua työntekijäin hyväksi. – Muun muassa yt-neuvottelujen aikana tytäryhtiössä tapahtunut kunnossapidon nopeutettu ulkoistaminen vei pohjaa työntekijäin ehdotuksilta pelastaa joitakin työpaikkoja. Jo neuvottelujen alkumetreillä kävi työntekijäpuolen neuvottelijoille selväksi, että työnantaja oli päättänyt asiat etukäteen, Sorvali totesi. Yhtiön tulehtuneesta ilmapiiristä kertoo se, että tehdas tyhjeni pari päivää ennen yt:n päättymistä. Protestiin osallistui 400 työntekijää. Tuotantoa Venäjälle Kireä tilanne Nokian tehtaalla on jatkunut yt-menettelyn jälkeen. Samoin julkinen sanailu maksetuista osingoista. Yhtiön toimitusjohtaja Ari Lehtoranta on perustellut (Kauppa- lehti 6.10.) korkeaa osinkotasoa sillä, että osingot ovat yksi keino pitää osakekurssi korkealla. Jos kurssi alenee, yhtiö voi joutua valtauksen kohteeksi. Jos niin kävisi, uusi omistaja todennäköisesti siirtäisi tuotantoa nopeasti Venäjälle: – Yritysostoissa haetaan synergioita, ja ensimmäinen 50 miljoonan euron säästö saataisiin Nokian tehtailta. Mekin säästäisimme 50 miljoonaa euroa, jos tuottaisimme kaikki renkaat Venäjällä, Lehtoranta totesi KL:ssä. Petri Sorvalin mukaan yt:n kuluessa tosiaan kävi selville, että yhtiö siirtää tuotantoa Venäjälle. Samaisen Kauppalehden jutun mukaan henkilöautonrenkaiden tuotanto vähenee Nokialla 3,0 miljoonasta renkaasta 2,5 miljoonaan renkaaseen. Parhaillaan johto pohtii, olisiko tuotantomää- rä jatkossa vain 1,5 miljoonaa rengasta. Tuotantokapasiteetti Venäjällä on 15,5 miljoonaa rengasta vuodessa, mutta se ei ole täyskäytössä. Kun kysyntä alkaa elpyä, kasvanut tuotantotarve hoidetaan Venäjällä. Nokian Renkaiden johto näyttää käyttävän valtausuhkaa ja Venäjä-korttia painostaakseen työntekijöitä joustavampiin työaikoihin. – Jos saamme joustoja tuotantoon, meidän kannattaa pitää Suomessa kapasiteettia. Jos sitä ei saada, kustannusero Venäjään verrattuna alkaa vaikuttaa, Lehtoranta totesi Kauppalehdessä. Hän ajaa Nokian tehtaalle 12 tunnin vuoroja, ainakin ruuhkahuippuhin. Pääluottamusmies Sorvali kertoo, että työntekijäpuoli olisi valmis kokeilemaan SAK:n mallin mukaisia työaikapankkeja. NIINPÄ ”Vienti ei reagoinut mitenkään yhteisöveron laskuun, joka maksaa valtiolle arviolta 800 miljoonaa euroa vuodessa, tai sitä ennen työnantajien Kela-maksun poistoon. Yrityksille on syydetty rahaa jo pidemmän aikaa - joka kerta samat lupaukset ja jälkikäteen ollaan hiljaa, kun mitään ei tapahtunutkaan.” Professori Pertti Haaparanta Minimahti.netissä 2.10.15 VAATETUSALA Kurimus jatkuu M.A.S.I Companylla Vaatevalmistaja M.A.S.I Company Oy aloitti 30.9. koko Suomen henkilöstöään koskevat yt-neuvotteluttuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yhtiö suunnittelee siirtävänsä viimeistely- ja pesulatoiminnot Keiteleeltä Viroon. Muilla osastoilla aiotaan yhdistää tehtäviä. Työnantajan alustavan arvion mukaan toi! met voisivat merkitä irtisanomisia 30–35 henkilölle, mikä on noin puolet henkilöstöstä Suomessa. Viron tehdas on ytneuvotteluiden ulkopuolella. Keiteleen toimipisteessä on noin 50 työntekijää, joista noin 30 teamilaisia. Viimeistelyssä työskentelee 20 työntekijää ja pesulassa neljä. Niiden lisäksi Keiteleellä on varasto, tuotesuunnittelua ja ylioppilaslakkiryhmä. Helsingissä on myynti- ja toimistoväkeä. Irtisanomisten kohdistumisesta ei ole vielä tietoa. PääluottamusmiesMarika Kajaan pitää kuitenkin itsestään selvänä, että jos viimeistely siirretään Viroon, isku kohdistuu pahimmin Keiteleelle. – Kukaan ei osannut arvata, että tämä iskisi näin hirveän voimakkaasti. Ihmiset ovat olleet järkyttyneitä, hän kertoo. Yhtiössä on tehty suuria muutoksia edellisten yt-neuvotteluiden jälkeen. – Vasta viime viikkoina työnteko on päässyt täysillä vauhtiin. Sen vuoksi oli yllätys, että uusi yt tuli näin äkkiä, Kajaan sanoo. ST Intiim nro 11 I Ajankohtaista 14.10.2015 VIESTINTÄALAT Viestintäaloilla musta syksy Yt-neuvottelut koettelevat Erwekon, Sanoman ja Aluemedian henkilöstöä. SIRPA TASKINEN, JONNE KIVINEN ! Painotalo Erweko Oy:ssä irtisanomisten toteutus on herättänyt paheksuntaa työntekijöiden keskuudessa. Syyskuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden lopputuloksena yhtiö irtisanoo 29 henkilöä. Ensimmäisenä irtisanomisilmoituksen sai kirjatyöntekijöiden varapääluottamusmies Emmi Mäkinen, joka oli toinen Helsingin työntekijöiden pääneuvottelijoista. – Se koettiin törkeäksi ja nöyryyttäväksi tempuksi, kuvailee pääluottamusmies Merja Ruuskanen. TEAMin neuvottelupäällikkö Toni Laiho luonnehti tuoreeltaan työnantajan menettelyä erikoiseksi ja epäkorrektiksi. Myös työehtosihteeri Jari Kosonen-Nikulainen paheksuu toimintatapaa ja pitää sitä kyseenalaisena. Irtisanottavista 21 on tuotannon työntekijöitä. Työntekijöihin kohdistuvista potkuista 18 osuu Helsinkiin ja kolme Ouluun. Helsingin toimipiste kutistuu digiyksiköksi, jonne jää kuusi työntekijää, ja myyntikonttoriksi, jonka vahvuus on viisi henkilöä. Oulun yksikköön jää 42 henkilöä. Sanoman neuvotteluissa ratkaisuja lähiviikkoina Mediakonserni Sanoman elokuun lopussa käynnistyneet yt- LASIALAT Seloy Oy aloittaa yt:n Eristyslaseja Huittisissa valmistava Seloy Oy on käynnistä- ! neuvottelut ovat loppusuoralla. Työnantaja aikoo kertoa ratkaisuista 19.10.2015 alkavalla viikolla. Yhtiö antoi heinäkuussa tulosvaroituksen, mutta yt-neuvotteluiden laajuus tuli silti yllätyksenä Sanoma Media Finland Oy:n graafisten toimihenkilöiden pääluottamusmiehelle Tuija Pircklénille. Neuvotteluiden piirissä on 1 600 henkilöä ja työnantaja on arvioinut, että työt voivat loppua jopa 280 henkilöltä. Aluemedian yt jatkuu vielä Alma Media Oyj:n alue- ja paikallislehtiyksikkö Aluemedia käynnisti 8.10. yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää 85 henkilötyövuotta. Neuvottelujen piirissä on kaikkiaan 500 henkilöä. – Grafinetilaisia yt-neuvottelujen piirissä on noin 25 henkilöä. Lapin lehdet ovat neuvotteluista ulkopuolella, samoin Alma Manu eli paino- ja jakelupuoli, pääluottamusmies Pirkko Eriksson kertoo. Hänen mukaansa yt-neuvotteluja osattiin odottaa, mutta ei näin laajoja. Alun perin pelättyjä työtehtävien ulkoistamisia ei kuitenkaan ole tulossa. – Ainoa positiivinen asia yt:ssä on se, että työnantaja suhtautuu myönteisesti eropaketteihin niiden kohdalla, jotka ovat valmiita vapaaehtoisesti jäämään pois, Eriksson sanoo. mässä yt-menettelyä. Sen piirissä on koko henkilöstö, jota on 48, heistä TEAMiin kuuluvia työntekijöitä 31. Yt:n taustalla on heikko kysyntä. Yt:n vaikutuksista ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa. TL TEAMin linjat Olemassaolon oikeutus V altakunnassamme on istunut uusi, demokraattisesti valittu eduskunta ja hallitus pian puolen vuoden ajan. Uudet melko kylmät tuulet puhaltavat ja suoraan vastaan, ainakin näin palkansaajapuolelta tarkasteltuna. Sanavarastomme on täydentynyt niin kustannusloikilla, yksikkötyönkustannuksilla kuin matemaattisella yhtälöllä 5+5+5. Mutta antaako sanavaraston laajennusoperaatio meille ymmärrystä siihen, miksi näin pitää tehdä? Hallitus puolustelee pakkolakihankettaan valtiomme historiallisen huonolla taloudellisella tilanteella. Valtion kassasta on kuulemma rahat loppu. Noh, tuota on hoettu jo niin kauan, että kyllä se kansalaisille on jo selväksi tullut. Samaan aikaan olemme kuitenkin vielä eurooppalaisittain parhaassa luottoluokituksessa kolmessa A:ssa. PAKKOLAIT. Hallituksen pakkolakiuh- kaus on tosi rajua kamaa. Ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt ovat kokeneita neuvottelukumppaneita ja sopijaosapuolia. Hallituksen uhkauksella näiltä järjestöiltä vedetään ikään kuin matto jalkojen alta. Lakien säätämisellä viedään oikeus sopia jäsenien työehdoista ja palkoista. Ammattiliitoilta siis pyritään viemään olemassaolon oikeutus. Mihin meitä enää tarvitaan, jos työelämää ja palkkoja säädellään jatkossa laeilla? Hallitus väittää, että työmarkkinat ovat jäykät ja sehän on ammattiliittojen syy. Viime kevään jälkeen on liittojen päälle käyty kyllä muualtakin kuin hallituksen suunnalta. Ei liene sattumaa, että palkansaajaliikkeen masinoimana mielenosoituspäivänä 18.9. avattiin internettiin sivusto eroaliitosta.info. Sivusto on käyttäjälle helppo ja yksinkertainen. Mutta samalla se on myös vakavasti harhaanjohtava. Siinä ei esimerkiksi mainita työttömyyskassan jäsenyydestä mitään. TEAMiin on sivuston kautta tullut kokonaista kaksi eroilmoitusta. LOIMAAN KASSA MAUTTOMANA. YTK VAATETUSALA Nanson ja Arabian yt:t loppuvat lähiviikkoina Syyskuun alkupuolella alkaneiden Nanson ja Arabian ytneuvottelujen odotetaan päättyvän tämän kuun lopulla tai ensi kuun alussa. Molemmat yt:t ovat poikkeuksellisen vakavia ja kummassakin yt on mitä ilmeisimmin johtamassa tuotannon merkittäviin siirtoihin Suomen rajojen ulkopuolelle. ! Nanson yt:ssä uhkana on, että enimmillään 200 henkilöä irtisanotaan. Arabian yt koskee 130:tä henkilöä. Omistaja, pörssiyhtiö Fiskars suunnittelee Arabian keramiikkatehtaan tuotannon siirtämistä sopimusvalmistajaverkostolle Suomen ulkopuolelle vuoden 2016 aikana. TL 5 on aktivoitunut jokavuotiseen kampanjointiin. Tällä kertaa se alkoi kontaktoimalla niitä liittojen jäseniä, jotka ovat kesken vuotta vaihtaneet YTK-jäsenyy- den ammattiliiton jäsenyyteen. Kuuleman mukaan houkuttimena on, että sinähän olet jo maksanut koko vuoden jäsenmaksun, loppuvuodesta ei siis tarvitse maksaa mitään – meillä täällä YTK:ssa. Luovaa ajattelua ja rohkeaa toimintaa – se on myönnettävä, mutta samalla myös erittäin mautonta. TEAM aloitti YTK:n vastaisen kampanjoinnin viime vuoden maaliskuussa. Kampanja-aikana jäsenkehitys nimenomaan YTK:sta meille päin on ollut positiivismerkkinen joka kuukausi. Käräjäoikeudessa tuli turpaan, mutta valitustuslupa hovioikeuteen on myönnetty. Suurin motiivi tähän kampanjointiin liiton puolelta oli se, että YTK:n jäsenmaksuperuste ja jäsenkampanjointi koettiin jäsenten keskuudessa harhaanjohtavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Prosessin aikana YTK ilmoitti esittävänsä tämän vuoden vuosikokoukselle, että muuttaisivat jäsenmaksun perusteen kuukausijäsenmaksuksi. YTK:n vuosikokous vahvisti sääntömuutoksen. Tämä on iso askel oikeudenmukaisempaan suuntaan ja se mitä TEAM tavoittelikin. Nyt jäsen voi joka kuukausi harkita vieläkö kannattaa jäsenmaksu maksaa. Eikä ns. vaihdostilanteissa tule turhaa taloudellista tappiota. En tiedä, onko YTK ollut aloitteellinen vai ovatko yksittäiset työnantajat ihan itse keksineet, että tarjoavat työntekijöilleen etua, jolla maksavat vuoden YTK:n jäsenmaksun heidän puolestaan. Työpaikkojen ilmoitustauluille on ilmestynyt mainoksia, joissa työntekijöihin vedotaan työrauhan säilymisen nimissä ja työpaikkojen Suomessa säilymisen puolesta. Ihan kuin järjestäytyneet työntekijät olisivat näiden este. Ja jonkun mielestä vielä vastakkain asettelun aika on ohi. JOS ON PAKKO. Ei muuta kuin rivit suo- riksi, meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Puolustetaan yhdessä työehtojen sopimusoikeutta, turvataan elinkelpoiset työpaikat Suomessa sellaisilla työehdoilla, joilla täällä tulee toimeen. Ihan kaikkea ei meidänkään tarvitse hyväksyä. Mielenosoitus 18.9. myös osoitti, että jäsenet yli liitto- ja keskusjärjestörajojen ovat valmiita taistoon. Jos on pakko. Merja Rinne merja.rinne@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin järjestöpäällikkö 6 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 14.10.2015 JÄSENTUTKIMUS TEAMin jäsenet: Hallituksella väärät Jäsenkyselyn mukaan työehtojen heikennykset eivät ole talouden kasvun edellytys. Sen sijaan TEAMin jäsenet kaipaavat panostuksia osaamiseen ja investointeihin. VELI-PEKKA HEINO VÄITTÄMÄT TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN VELI-PEKKA HEINO Sipilän hallitus kertoi syyskuun alussa säätävänsä niin sanottuja pakkolakeja, jotka alentaisivat työntekijöiden palkkoja ja lyhentäisivät lomia. Hallituksen tavoitteena on kustannuskilpailukyvyn parantaminen, jotta talous lähtisi kasvuun. Tavoitteensa edistämiseksi hallitus on ollut valmis uhraamaan työmarkkinoiden sopimiskulttuurin. Pakkolait ja hallituksen perustelut niille herättivät nopeasti keskustelua. Mutta mitä TEAMin jäsenet niistä ajattelevat? Liitto päätti tehdä kyselyn, johon vastasi yli 5 300 jäsentä. ! Kuviosta on jätetty selkeyden vuoksi pois ”En samaa enkä eri mieltä”-vastausvaihtoehto. Kuviosta on jätetty selkeyden vuoksi pois ”En samaa enkä eri mieltä”-vastausvaihtoehto. Mukana ei ole niiden jäsenten vastauksia, jotka eivät työskentele mainituilla aloilla. Sipilälle kylmä suihku TEAMin jäsenten viesti on selvä: työehtoasiat eivät kuulu hallitukselle (tätä mieltä on 87 % vastaajista), eikä palkkojen laskeminen tai työajan pidentäminen edes auttaisi Suomen taloustilanteeseen (79 % vastaajista). Ei ihme, että Sipilän hallituksen katsotaan ajavan enemmän työnantajien kuin työntekijöiden etua (89 % vastaajista). Pakkolakien sijaan Suomi tarvitsee tasavertaista sopimista työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen välillä (79 % vastaajista). Tätä kirjoitettaessa ovat meneillään kolmikantaiset neuvottelut niin sanotun yhteiskuntasopimuksen tekemiseksi. Sellaisen syntyminen näyttäisi olevan TEAMin jäsenten toive, vaikkei sitä suoraan kysyttykään. TYÖEHTOJEN HEIKENNYKSET Jäsenten parempi resepti Vielä kesäkuussa Sipilä puhui usein tuottavuuden parantamisesta yhtenä ratkaisuna Suomen ongelmiin. Hallitus siirtyi kuitenkin nopeasti puuhaamaan erilaisia lääkkeitä, eli työehtojen heikennyksiä. Kyselyn perusteella tuottavuutta voisi kuitenkin parantaa TEAMin aloilla nopeasti, eikä työehtoja tarvitsisi heikentää (62 % vastaajista on tätä mieltä). Vastaajat saivat valita kolme vaihtoehtoa. Jokin muu -vaihtoehtoon vastaaja sai kirjoittaa oman ehdotuksensa. Niitä tuli laidasta laitaan. Intiim nro 11 I Ajankohtaista 14.10.2015 7 ► YLI RAJOJEN lääkkeet Pakolaisista halpatyövoimaa Jordaniaan Jordaniaan on virrannut yli 600 000 syyrialaista pakolaista neljän viimeisen vuoden aikana. Maan virallinen väkiluku on kahdeksan miljoonaa, mutta siellä arvellaan oleskelevan yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Nyt pakolaiset ovat integroitumassa Jordanian työmarkkinoille. Yritykset, erityisesti tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ja rakennusalalla ovat kiinnostuneita nuorista, syyrialaisista työntekijöistä, jotka usein ovat koulutetumpia kuin paikalliset työntekijät. Edistääkseen pakolaisten työllistymistä maan hallitus puolitti syyrialaisten työ- ja oleskelulupamaksut. Maassa työskentelee myös yli miljoona siirtolaista. Pakolaiset ja siirtolaiset ovat haluttua työvoimaa, sillä he työskentelevät alhaisemmilla palkoilla ja tekevät pidempää työpäivää kuin paikalliset. 75 prosenttia maan tekstiilityöntekijöistä on siirtolaisia, sillä jordanialaiset eivät ole kiinnostuneita työskentelemään alalla alhaisten palkkojen takia. Tekstiilityöntekijät ansaitsevat noin 155 dollaria kuukaudessa, kun taas jordanialaisten keskipalkka on 490–590 dollaria. ! Joillain aloilla vastaajat näkevät erityisen paljon potentiaalista tuottavuutta. Hieman yllättäen ykköseksi nousee autonrengasala (77 % vastaajista). Seuraavina tulevat lasikeraaminen teollisuus, muovituoteja kemian tuoteteollisuus sekä kemian perusteollisuus. Herää kysymys, miksi työpaikoilla ei sitten ole käytetty kaikkia mahdollisuuksia? Yksi todennäköinen selitys liittyy useiden suomalaisten työpaikkojen perusongelmaan: työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, mutta heitä ei osata tai haluta ottaa mukaan työpaikan kehittämistyöhön. Kun jäseniltä kysyttiin, mitä asioita pitäisi edistää työehtojen heikennysten sijaan, kärkeen nousikin juuri tuottavuuden lisääminen osaamista ja työhyvinvointia parantamalla (42 % vastaajista valitsi sen). Lähes yhtä moni nosti investointien lisäämisen listan kakkoseksi. Tässä vastaajat eivät voisi osua enemmän naulan kantaan: Suomen teollisuuden investoinnit ovat olleet pitkään surkealla tasolla – sille hallituksen pitäisi tehdä jotain. Suomessa palkat ovat jo usean vuoden ajan nousseet hitaammin kuin kilpailijamaissamme, kuten Ruotsissa ja Saksassa. Vain 18 % TEAMin jäsenistä valitsisi matalat palkankorotukset, kun kysyttiin parhaita vaihtoehtoja leikkauslinjalle. Ehkä vastaajat ajattelivat, että tämä palkkamaltti jatkuu joka tapauksessa. Tai ehkä palkkoihin toivotaan jo isompaa nousua, varsinkin jos hallitus leikkaa monesta muusta. Mieluummin vapaaajasta kuin palkasta Hallitus on ehtinyt esitellä jo kaksi eri pakkolakipakettia. Niissä on ollut mukana sunnuntai- ja ylityölisien, sairauslomapalkan sekä lomarahan leikkauksia ja arkipyhäkäytäntöjen muuttamista. Kyselyssä vastaajat saivat merkitä, mitkä kolme tapaa heikentää työehtoja olisivat vähiten huonoja. Vähiten jäseniä näyttäisi kirpaisevan arkipyhien kuten loppiaisen ja helatorstain (puolet valitsi tämän) sekä pekkaspäivien tai muiden työajan lyhennysten vähentäminen (39 % va- litsi tämän). Se on ymmärrettävää, koska niiden vaikutus rahapalkkaan on lähellä nollaa. Vähiten mainintoja sai se vaihtoehto, että paikallisesti sopimalla olisi mahdollista alittaa työehtosopimuksen määräyksiä (14 % valitsi tämän), jos yritys on kriisissä. Tämä niin sanottu Saksan malli noussee tästä huolimatta tasaisesti keskustelun aiheeksi Suomessa. Jos leikkauksia kaikesta huolimatta tulee, jäsenet haluavat niiltä tasapuolisuutta (93 % vastaajista) ja sitä, että ne eivät ole pysyviä (86 % vastaajista). Jäsenpaneeli suunnitteilla Kysely lähetettiin yli 20 000 jäsenelle, joiden sähköpostiosoite on liiton tiedossa. Kymmenen onnekasta vastaajaa voitti palkintona kotimaisia lahjatavaroita. He saavat palkintonsa postitse lähiviikkoina. Kyselystä ei ehditty tiukan aikataulun vuoksi tehdä ruotsinkielistä versiota. TEAM suunnittelee jäsenpaneelin perustamista kyselyjä varten, ja siinä kielikysymykset ehditään ottaa paremmin huomioon. Syyskuun mielenilmaus sai hyvät arviot ! SAK, STTK ja Akava järjestivät 18.9.2015 mielenilmauksen, jolla vastustettiin hallituksen suunnitelmia heikentää työehtoja. Tuhannet TEAMin jäsenet osallistuivat mielenilmaukseen yli sadalla työpaikalla. Suurin tapahtuma oli Helsingin rautatientorilla, johon kokoontui yli 30 000 ihmistä. Kyselyssä jäsenet saivat kertoa, mitä ajatuksia mielenilmaus herätti. Vastauksia tuli yhteensä 4450. Niiden tekstimäärä riittäisi 200 A4-liuskaan, eikä kaikkia vastauksia ole vielä ehditty käydä läpi. Seuraavat arviot perustuvat vastauksista tehtyyn satunnaisotantaan. Jopa yleislakkoa väläyteltiin Arviolta noin 80 prosenttia vastaajista antoi hyvää palautetta mielenilmauksesta. Pääviesti näissä vastauksissa oli: tätä tarvittiin! Noin joka kymmenessä kirjoituksessa oltiin valmiita myös kovempiin toimiin, jopa yleislakkoon. Taistelutahtoa tuntuu riittävän. Hallituksen suunnitelmat saivat monet kirjoittamaan pitkiä, enemmän ja vähemmän ärtyneitä mietintöjä. Vastauksissa oli myös todella arvokasta palautetta siitä, miten tällaisten mielenilmauksien tai vaikkapa lakkojen orga- ”Vähintä, mitä tässä tilanteessa olisi voinut järjestää, kiitos siitä! Oltiin mukana!” ”Se oli tarpeellinen ja tarpeen vaatiessa pitää järjestää uudestaan. Organisointi ja aikataulutus pitäisi järjestää paremmin alueellisten tapahtumien kesken.” ”Hyvä asia. Jollain tavalla hallituksen järjettömät tavoitteet on estettävä.” ”Kylttien heiluttaminen on turhaa. Lakko on oikea ase.” nisointia voisi tulevaisuudessa parantaa. Osa epäröi, osa vastusti Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi tu rhautuneena, että mielenilmaus tuskin muuttaa mitään. Monet mainitsivat, että leikkauksia voi olla pakko tehdä. Vastauksissa kaivattiin symbolisia eleitä muilta, esimerkiksi yritysjohtajien tai kansanedustajien palkkojen leikkauksia. Mielenilmauksella oli myös vastustusta. Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi vastustavansa mielenilmauksia tai lakkoja ylipäätään. VPH Senegalissa puolet teollisuustyöntekijöistä pätkätyöläisiä Senegalin teollisuustyöntekijöitä edustavat ammattiliitot järjestivät syyskuussa mielenosoituksen maan pääkaupungissa Dakarissa. Liitot kampanjoivat pätkätyötä vastaan. Ne vaativat, että yritykset noudattavat lakia tilapäisen työvoiman käytöstä. Lain mukaan tilapäistä työvoimaa saa käyttää vain kun tarvitaan sijainen vakituisen tilalle tai kun yritys tarvitsee työvoimaa nostaakseen tuotantoaan. Tästä huolimatta valmistusteollisuudessa noin puolet työvoimasta työskentelee tilapäisesti, vaikka työn luonne on vakituinen. Tilapäiset työntekijät jäävät ilman sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa, ja heidän palkkansa ja työehtonsa ovat huonommat kuin vakituisten. ! EU:lta ehdotus sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisuun EU:n komissio ehdottaa uutta investointituomioistuinjärjestelmää meneillään oleviin ja tuleviin kauppaneuvotteluihin. Investointisuoja on hiertänyt muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä TTIP-vapaakauppaneuvotteluja. Komission uusi ehdotus pitää sisällään julkisen tuomioistuinjärjestelmän ja muutoksenhakutuomioistuimen, joihin tuomarit nimetään julkisesti. Ehdotuksessa sijoittajien mahdollisuudet oikeustoimien aloittamiseksi määritellään täsmällisemmin ja taataan maiden hallitusten oikeus sääntelyyn. Seuraavaksi komissio keskustelee ehdotuksesta neuvoston ja parlamentin kanssa, minkä jälkeen se on tarkoitus esitellä meneillään olevissa TTIP-neuvotteluissa. ! Bangladeshin The Accord valtiovallan kritiikin kohteena ”Mielenosoitus oli ehkä pakko järjestää, mutta se ei ole muuttanut hallituksen toimintaa.” ”Eihän se kansantaloudellisesti hyvä asia ole, jos lakkoillaan. Mutta tuo herätti hallituksen, eikä meillä ole juuri muita keinoja kuin mielenilmaukset.” ”Oikein hieno homma. Jos ei hallitus peräänny, sitten järjestetään niin pitkä yleislakko, että perääntyy.” Teollisuustyöntekijöitä edustava maailmanjärjestö IndustriALL tuomitsee Bangladeshin valtiovarainministerin lausunnon, jossa hän luonnehtii The Accord -sopimusta hirttosilmukaksi maan vaatetusteollisuuden kaulassa. The Accord on sopimus ammattiliittojen ja yli kahden sadan vaatebrändin välillä. Sen tarkoituksena on parantaa maan vaatetustehtaiden palo- ja rakennusturvallisuutta. The Accordin nimissä on tähän mennessä tarkastettu yli 1 600 tehdasta. Tärkeä osa toimintaa on se, että työntekijät voivat raportoida turvallisuuspuutteista pelkäämättä rangaistuksia. Stoorisoppi ! 8 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 14.10.2015 JONNE KIVINEN KUNNON TYÖ TYÖMARKKINATILANNE Työmarkkinakriisiä yritetään vielä laukaista SAK:n esitys tarjoaa mahdollisuuden välttää pakkolait. TUOMO LILJA Ihmisarvoinen työ KUNNON TYÖN PUOLESTA. Kunnon työn päivän yleisötapahtuma järjestettiin Helsingin Narinkkatorilla torstaina 7.10. Tapahtuman organisoi Operaatio Vakiduuni -kansanliike, jonka tavoitteena on päästä eroon nollatuntisopimuksista. Ne ovat liikkeen mukaan pätkätyön yksi ilmenemismuoto, jossa työntekijän perusoikeudet eivät toteudu. Tapahtumassa tuotiin esiin myös Kunnon työn päivän kansainvälistä ulottuvuutta. NEUVOTTELUT Sipilä herätti vanhan työnantajapomonkin uniltaan On kertakaikkisen tavatonta, että vanhat jo eläkkeelle siirtyneet työmarkkinajohtajat ryhtyvät neuvomaan työmarkkinoista tänä päivänä päättäviä. Näin kuitenkin kävi, kun EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kirjoitti pienen kohun herättäneen kolumninsa Aamulehteen. Demokraatti-lehden haastattelussa yli 40 vuotta työnantajajärjestöä palvellut Laatunen varoitteli leikkimästä tulella. – On niin paljon palikoita pöydässä, että nyt pitää istua neuvottelupöytään ja hieroa ratkaisu. Paljon hankalammistakin asioista on ratkaisuun päästy, Laatunen sanoi Demokraatille. Monessa liemessä keitetty Laatunen näki myös uhkaavat vaarat, jollei nyt neuvotella. – Jos ottaa huomioon riskit, neuvottelupöytään pitäisi istua nyt. Aikaa ei ole vielä menetetty. Kukaan ei vielä ole hävinnyt mitään lukuunottamatta sitä yhtä mielenosoituspäivää. Mutta jos tämä tilanne ajelehtii tämmöisenä näin, ei hyvä seuraa, Lasse Laatunen varoitti kokemuksen syvällä rintaäänellä. Järjestöt ottivatkin Laatusen neuvosta vaarin ja vetäytyivät työnantajien palatsiin neuvottelemaan muutamaksi viikoksi. ! ”Ei mahdollisuutta nopeaan ratkaisuun” Laatunen ei ollut varma, johtuuko omituinen tilanne Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kokemattomuudesta. – Tahattomasti on saattanut syntyä ristiriita. Kun on tarve tehdä nopeasti jotain, niin ei ole tunnistettu, että työmarkkinoilla ei ole mahdollista saada aikaan varsinkaan tämän kokoluokan ratkaisuja kovinkaan nopeasti, Laatunen analysoi. – Ja jos ratkaisuja halutaan nopeasti, neuvottelupöytään ei mahdu kuin pari pääneuvottelijaa, ja heillä pitää olla sellainen osaaminen ja luottamus, että muut tulevat sitten mukana, kun ratkaisu löytyy. On selvää, etteivät Sipilän hallituksen laskelmat ainakaan työvoimakustannusten kilpailukyvyttömyydestä pidä paikkaansa. Työvoimakustannuksemme eivät suinkaan ole Euroopan korkeimmat, vaan tulemme jossain EU-maiden keskikastissa ja tässä laskelmassa ovat mukana kokonaisansiot ja työvoiman sivukulut. Sivukulut ovat pääosin sosiaalivakuutusmaksuja, joilla kustannetaan eläkkeemme ja sairausvakuutuksemme. Ne ovat osa palkkaamme. Juhani Aro ! Juha Sipilän hallitus on kahdesti epäonnistunut yrityksissään rakentaa ”yhteiskuntasopimus”, jonka keskeisenä tavoitteena oli kustannuskilpailukyvyn parantaminen työvoimakustannuksia alentamalla ja tuottavuutta parantamalla. Hallitus on uhannut vievänsä pakottavalla lainsäädännöllä tahtonsa läpi. Työmarkkinajärjestöille jäi silti portin auki: Jos neuvotteluteitse saadaan riittävä kohennus kilpailukykyyn, tilannetta harkitaan uudelleen. Tällä hetkellä yhden kiintopisteen muodostaa hallituksen 28.9. tekemä linjaus, jolla tavoitellaan viiden prosentin suuruista kilpailukykyloikkaa. Linjauksessa oli yksi iso muutos verrattuna aiempaan: sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaus korvattiin pie- nentämällä lomarahaa 30 prosentilla. Lisäksi säädösten pakottavuus muutettiin määräaikaiseksi – pakkolait olisivat voimassa kolme vuotta. Hallituksen keinot ontuvat Kilpailukykyloikkaa hallitus tavoittelee seuraavilla keinoilla: 1. Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Jos työtä ei tehdä näinä päivinä, vastaavat tunnit voidaan tehdä muuna aikana, jolloin työ tulee korvatuksi tehdyn työn mukaan. Aloilla, joilla työtä tehdään kaikkina päivinä viikossa, loppiainen ja helatorstai eivät enää kuitenkaan ole sunnuntaityö-korvaukseen oikeuttavia työpäiviä, vaan niiltä työpäiviltä maksetaan yksinkertainen palkka. 2. Sairausloman palkkaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 % normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen sairausajan palkka maksetaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. 3. Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään kuusi viikkoa. Tämä merkitsee pisimpien vuosilomien lyhenemistä julkisella sektorilla sekä lisäksi joillakin yksityisen sektorin aloilla. 4. Työntekijälle säädetään lakisääteinen oikeus lomarahaan. Toimenpiteiden tasapuoliseksi kohdentamiseksi säädetään vuosilomapalkan ja lomakorvauksen lisäksi maksettaville lomarahoille enimmäismäärä. Se olisi noin 30 prosenttia vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt on. 5. Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä. SAK:n esitys työmarkkinoiden 1. Kilpailukyvyn parantaminen Sovitaan äärimaltillisista palkkaratkaisuista vuosiksi 2017–2018 ► – Työllisyys- ja kasvusopimusta jatketaan. Vuonna 2017 tehdään nollaratkaisu. Tekstimuutokset mahdollisia. Mikäli niistä ei sovita, tekstit ennallaan. – Vuonna 2018 avoin sektori määrittää palkankorotustason. Lisäksi toteutetaan tasa-arvoerä. Palkankorotuksia määrittäessä avoimen sektorin kantokykyä arvioidaan muun muassa maksettujen osinkojen perusteella. – Aiemmin eri sopimusaloilla sovitut ansiokehitysohjelmat toteutetaan. Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen 1,72%-yks. vakuutusmaksun osittainen siirto palkansaajille. Jaetaan kustannukset puoliksi. Asteittain poistetaan maksun porrastus työnantajan palkkasumman mukaan jotta maksun korotus ei rankaise yrityksiä kasvusta. Tarkoittaa palkansaajamaksuun ylimääräistä 0,83 % korotusta, jolloin molempien maksut olisivat vuonna 2016 noin 2 % (sis. sovitun korotuksen). T yö e l ä ke j ä r j e s t e l m ä n EMU-puskurin käyttäminen sopimuksen mukaisesti kahtena vuotena 0,8 % palkoista (josta työnantajan maksuun -0,4 %-yksikön alennus) 2. Muut työmarkkina-asiat ► ► Työnantajan työttömyys- ► Työlainsäädäntö – Esitykset pakottavasta lainsäädännöstä vedetään pois. – Työlainsäädäntömuutokset valmistellaan aidon kolmikantaperiaatteen mukaisesti. – Lainsäädäntömuutosten vaikutukset arvioidaan huolellisesti eikä niitä toteuteta, elleivät ne johda esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. – Määräaikaisille työsuhteille on edelleen oltava perusteet. – Rajoitetaan nollatuntisopimusten käyttöä. ► Paikallinen sopiminen – Paikallisen sopimisen osalta järjestelmän kehittämisellä ei puututa sopimusten yleissitovuu-teen ja uudistus toteutetaan työehtosopimusten paikallisen sopimisen sääntöjä ja mahdollisuuksia kehittämällä. – Järjestäytymättömien työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään ja samalla varmistetaan, että he ovat samojen velvoitteiden piirissä kuin järjestäytyneet työnantajat. – Parannetaan henkilöstön ja luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia sekä Intiim nro 11 I Ajankohtaista 14.10.2015 Lauri Lyly Tarkemmin rahoituksen rakenne ja aikataulutus, mukaan lukien mahdollinen porrastus, kuvataan kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. SAK:lta oma esitys Muutama päivä Sipilän hallituksen linjausten jälkeen SAK toi julkisuuteen oman esityksensä. Se rakennettiin yksimielisesti SAK:n hallituksessa. Esitys on kuvattu yksityiskohtaisesti alla olevassa jutussa. Tätä kirjoitettaessa keskusjärjestöt neuvottelevat tilanteen ratkaisemiseksi. TEAMia neuvotteluissa edustaa SAK. Neuvottelujen etenemisestä on oltu hyvin vaitonaisia. SAK:npuheenjohtajaLauri Lyly on painottanut koko Suomen hyötyvän, jos järjestöt saavat aikaan kilpailukyvyn lisäksi palkansaajien asemaa turvaavan ratkaisun. Hänen mukaansa kaikkien osapuolten toiveissa näyttäisi olevan, etteivät työehtoja heikentävät pakkolait tulisi voimaan. – SAK:n tekemä avaus ratkaisun pohjaksi avasi pattitilanteen ja antoi mahdollisuuden tilanteen hoitamiseksi kaikkien kannalta parhaalla tavalla, Lyly arvioi. Hänen mukaansa palkansaajapuolella ei ole minkäänlaista väärää kuvitelmaa Suomen taloustilanteesta. Työllisyyden parantamista ja investointien lisäämistä tarvitaan ehdottomasti, mutta se on Lylyn mukaan tehtävä niin, että kuorma jakautuu tasaisesti eri osapuolille. SAK:n puheenjohtajan mielestä on ollut harmillista, että kilpailukyvyn parantamisen keskeisin elementti – tuottavuus – on jäänyt takaalalle, kun pääpaino on ollut työehtojen heikentämisessä. Tämä pitäisi saada hänen mukaansa käännettyä, ja parhaiten tuottavuutta edistetään työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöllä – ei siis valtakunnallisesti palkkoja alentamalla. kriisisopimukseksi henkilöstön edustajien osallistumista hallintoon. ► Työttömyysturva – Hallituksen päättämiä työttömyysturvaleikkauksia pienennetään. Säästöt toteutetaan lyhentämällä ja porrastamalla työttömyysturvan kestoa ja pidentämällä omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Osaa aktiiviajasta ei jatkossa laskettaisi enimmäiskestoon. Jatkossa ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevat uudistukset valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. – Työttömyysvakuutusrahaston EMU-puskuria kasvatetaan ja valtio osallistuu lomautuspäivien rahoitukseen 2017 alkaen. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoa uudistetaan uusien maksuosuuksien mukaisesti. ► Muutosturva ja aikuiskoulutustuki – Vaikeassa työllisyystilanteessa nopeutetaan työttömien työllistymistä lisää- mällä palkkatuen määrärahoja ja laajentamalla työttömien omaehtoista koulutusta. – Aikuiskoulutustukea ei leikata. – Luovutaan yritysten koulutusvähennyksestä ja muiden yhteisöjen koulutuskorvauksesta. ► Yritysten vastuu – Kriisisopimuksen aikana yrityksiltä edellytetään äärimaltillisuutta ylimmän johdon palkitsemisessa ja osingoissa. – Vuoden 2018 palkkaratkaisua tehtäessä avoimen sektorin palkanmaksuvaraa tulkitaan myös maksettujen osinkojen perusteella. Äärimaltilliselle palkkaratkaisulle ei ole edellytyk-siä, jos yritykset ovat maksaneet ylisuuria osinkoja. – Tuottavuuden kehittämistä jatketaan yhteistyössä liittojen ja henkilöstön kanssa. – Harmaan talouden torjuntaa jatketaan. 9 SIRPA TASKINEN VALOISA ILMAPIIRI. Ruotsissa on toisin moni muukin asia kuin maan talous, esimerkiksi ay-lehdet ja asenne. NÄKÖKULMA Ruotsissa on toisin P ääsin hiljattain kurkistamaan ruotsalaisen ay-lehdistön maailmaan. Jo lyhyt vierailu pariin tukholmalaistoimitukseen osoitti, että Suomeen verrattuna naapurimaassa toimitaan kuin eri planeetalla. Toinen opintomatkan käyntikohteista, LO Mediehus, on viiden liittolehden keskittymä ja pitkällisten neuvotteluiden tulos. Käytännössä viisi erillistä toimitusta työskentelee yhteisissä toimitiloissa. Kukin niistä tekee omaa lehteään omalla aikataulullaan ja omilla resursseillaan. Yhteistyön taustalla on varta vasten alkuvuonna perustettu osakeyhtiö, LO Mediehus Ab, jonka toimitusjohtaja Robert Jonsson toimi tutustumiskäynnin isäntänä. Jonssonin sanoin talossa tehdään töitä itsenäisesti yhdessä. KUVAUS SAATTAA kuulostaa tylsältä hallin- nolliselta byrokratialta, mutta toimituksen käytäviä kierrellessä syntyi nopeasti kuva dynaamisesta ja elinvoimaisesta lehtitalosta. Pienimmässä toimituksessa töitä tehtiin kolmen hengen voimin, suurimmassa työskenteli 16. Yhteensä väkeä oli nelisenkymmentä, mikä tarkoittaa sitä, että pienimmänkin lehden toimittajalla oli työkavereinaan paljon eri alojen tuntijoita, eli ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa tietoja, ja joiden puoleen kääntyä pulmatilanteissa. Lehtiä toimitetaan tiukasti journalistisia periaatteita noudattaen. Omia liittojakin siis valvotaan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu media. Ehkä ammattiliitot ovat varpaillaan lehtiensä suhteen, mutta Robert Jonssonin mukaan sikäläisissä ammattiliitoissa pidetään parempana, että mahdolliset epäkohdat paljastaa oma lehti kuin, että joku ulkopuolinen pääsisi revittelemään niillä. Piste. TOINEN VIERAILUKOHTEISTA oli 11 kertaa vuodessa ilmestyvä Dagens Arbete, joka on pariin otteeseen palkittu tutkivasta journalismistaan, ja jonka kohderyhmään kuuluvat graafisen-, metalli- ja paperiteollisuu- den työntekijät. Toimituspäällikkö Gunilla Ericsson valotti toimituksen työskentelytapoja. Suurimman vaikutuksen teki kunnianhimoinen ote ja lehdenteon pitkäjänteinen suunnitelmallisuus. Tekeillä on aina useita numeroita kerrallaan. Suurimpien juttujen valmistelu ja taustatyö saattaa kestää useita vuosia ennen kuin juttu julkaistaan ja jutun kimpussa voi olla useampikin toimittaja. Yhteistyötä on tehty myös muiden medioiden kanssa ja kontakteja on luotu yli maarajojen, jotta esimerkiksi kansainvälisten yritysten toiminnasta saataisiin paremmin tietoja. Yksi palkinto Dagens Arbetelle tuli artikkelista, joka käsitteli paperittomia siirtolaisia työmarkkinoilla. Esimerkiksi valittiin eliittialueena tunnetun Stureplanin liepeillä sijaitseva pesula, jossa työntekijöille maksettiin riistopalkkoja samaan aikaan, kun lähistön klubeilla juotiin kymmenien tuhansien kruunujen arvoista samppanjaa. Suuressa skuupissa piilee suuren mokaamisen vaara, joten lehdessä käytetään paljon aikaa faktojen tarkistamiseen. Vielä viimemetreillä pesulajutun tekijät uhrasivat paljon aikaa yksittäisen detaljin selvittämiseen. Verkostojen kautta kaiveltiin esiin henkilö, joka todisti myyneensä 70 000 kruunun arvoisen samppanjapullon hienostoravintolan asiakkaalle. MITÄ JÄI KÄTEEN? Paitsi ay-lehdet myös asenne on Ruotsissa toisin. Median ahdingosta ja surkeista resursseista ei puhuttu, eikä verkkolehteä koettu pelottavana uhkana tai liian työllistävänä pakkona, vaan printtiä täydentävänä kanavana, joka toimitusjohtaja Jonssonin mukaan vieläpä tarjoaa toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ilmoitusmyynnissä. Stressiä ei edes sivuttu, paitsi tärkeänä juttuaiheena, eikä mollattu muuta mediaa, vaan korostettiin yhteistyötä. Voisimmeko ottaa tästä opiksi? Sirpa Taskinen sirpa.taskinen@teamliitto.fi 10 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 14.10.2015 PIRKKO JOENSUU UUDEN EDESSÄ. Eetu Väkiparta on TEAMin nuorisojaoston uusi jäsen. Hän liittyi ammattiliittoon jo alle parikymppisenä ja on yhä kiitollinen silloiselle luottamusmiehelleen. NUORI AKTIIVI ”Nuoria ei houkutella jaarituksilla” Eetu Väkiparta pitää nuorison mukaan saamista ay-toimintaan isona mutta mielenkiintoisena haasteena. SIRPA TASKINEN 29-vuotias raumalainen Eetu Väkiparta on ollut ammattiliiton jäsen kymmenisen vuotta. Jäsenyydestä oli hyötyä heti työuran alkumetreillä, kun vuokratyöfirma, jonka palkkalistoilla hän oli, yritti jättää lisiä maksamatta. Epäkohta hoitui sen jälkeen, kun hänen silloinen liittonsa puuttui asiaan. Sittemmin sekä työnantaja että ammattiliitto ovat vaihtuneet. Väkiparta siirtyi TEAMiin, kun aloitti työt Pilkington Automotivella yli seitsemän vuotta sitten. Hän on myös TEAMin nuorisojaoston jäsen ja mukana ammattiosaston hallituksessa. – Koitan painottaa nuorille, että liittoon kannattaa liittyä. Monesti varsinkin alle 20-vuotiaat irvistelevät jäsenmaksulle, koska eivät oikein ymmärrä verotusjuttuja, hän kertoo. ! Hyvä työilmapiiri innostaa Pilkingtonilla valmistetaan hyötyajoneuvojen tuulilaseja. Tyypillisesti kiireisintä on kesällä ja syksyllä taas hiljenee. Työpaikallaan Väkiparta arvostaa erityisesti hyvää työyhteisöä. Työkavereilla on suuri merkitys viihtyvyydelle ja jaksamiselle, sillä heidän kanssaan vietetään kahdeksan tuntia päivässä. Vastaavasti taas huono tiedonkulku on asia, joka saa hänet suivaantumaan. – Jos yksi sanoo yhtä ja toinen toista, se ottaa pannuun, hän kiteyttää. Tyytyväinen nuorisojaostolainen Väkiparta on otettu siitä, että tuli valituksi nuorisojaostoon. Hän myös haluaa olla luottamuksen arvoinen ja suhtautuu tehtävään vakavasti. Hän lupaa tehdä kaikkensa sen eteen, että esimerkiksi koulutuksiin saataisiin enemmän nuoria mukaan. Hän toimi myös ammattiosastonsa nuorisovastaavana, mutta luovutti tehtävän vieläkin nuoremmalle. Kokemuk- KUKA NIMI Eetu Väkiparta, 29 TYÖPAIKKA Pilkington Automotive Finland, Laitila TYÖTEHTÄVÄ Lasintaivuttaja HARRASTUKSET Veneily, kalastus ja bilettäminen PERHE Sinkku ”Monesti varsinkin alle 20-vuotiaat irvistelevät jäsenmaksulle, koska eivät oikein ymmärrä verotusjuttuja.” sesta hän tietää, että nuorison herätteleminen ei ole helppoa: painavan ay-asian kampanjointi on iso haaste, ja usein muut kiireet painavat nuortenkin puntarissa osaston toimintaa enemmän. – Uskon kyllä, että kiinnostuksen saa heräämään, mutta ainakin se vaatii todella paljon informointia ja markkinointia, hän sanoo. Kokemuksista on otettava opiksi Häntä kaivelee edelleen pari vuotta sitten toteutumatta jäänyt nuorten videokuvauskurssi: kurssia markkinoitiin hartiavoimin, mutta siltikään osallistujia ei ilmoittautunut riittävästi. Hänen mielestään liiton koulutuksissa on sopivassa suhteessa asiaa ja vapaata osuutta. Asiatiedon lisäksi niissä saa väistämättä uusia kavereita. – Olen aina yrittänyt kaikille kertoa, että se ei maailmaa kaada, jos on yhden viikonlopun poissa kotoa, eikä TEAMin koulutuksissa suinkaan istuta kädet ristissä pöydän ääressä, hän kertoo. Vapaa-ajallaan Väkiparta suuntaa mielellään vesille ja kalastamaan vuosi sitten hankki- mallaan veneellä. Viime kesänä sade ja viileä sää eivät harrastusta kuitenkaan suosineet, joten veneily jäi lopulta melko vähiin. – Vastapainoksi sitten harrastan kovasti bilettämistä, koska siinä ei haittaa, vaikka sataisikin, hän naurahtaa. Kuolleet ideat nousevat otsikoihin Aikaa jää myös politiikan seuraamiselle. Hallituksen tempoilu kummastuttaa häntä ja usein verenpaine kohoaa työnantajapuolen harkitsemattomista väläytyksistä lukiessa. – Se on trendi, että lehdet tekevät möläytyksistä lööppejä, vaikka moni ehdotus on jo syntyessään kuollut, hän sanoo. Nuoresta iästään huolimatta Väkipartaa huolestuttaa eläkeiän karkaaminen tämän päivän nuorten ja työikäisten ulottuvilta. Hänen mielestään työuran liiallinen pitkittäminen ei ole kenenkään etu. – Ei ole reilua, että tämän päivän nuoret vietäisiin tulevaisuudessa työelämästä suoraan arkussa hautaan. Työnantajaa taas ei hyödytä se, jos sairauspoissaolot lisääntyvät, ja nuorillehan pitäisi luoda uusia työpaikkoja, hän perustelee. Intiim nro 11 I Ajankohtaista 14.10.2015 Selänpesijä 11 GALLUP MITÄ AJATTELET SIPILÄN HALLITUKSESTA? Kysyimme TEAMin ajankohtaispäivien osallistujilta, millaisia ajatuksia Juha Sipilän hallitus on herättänyt? ? Rehellisyys maan perii U WIKIPEDIA.FI udistusten hätäinen valmiljoonalla eurolla joka ainut mistelu avaa turhauttatunti. Oikea tieto on noin 600 via sudenkuoppia. Nä000 euroa tunnissa. Sipilän samä ovat säkki päässä tehtäviä noin olemme ihan hilkulla jouhuutokauppapäätöksiä. Edessä tua liiallisen alijäämän menetteon ihan hirvittävä soppa. Kuvilyyn, jossa emme päätä leikkaot ovat suoraan sanoen sekavia. uksista itse, vaan päätökset teHämärää ja hämärämmäksi käy. kee EU:n komissio. Etlan tasoisHallituksen työehtopaketti saatten asiantuntijoiden mukaan tältaa sisältää nyt esiteltyjä toimia laista vaaraa ei lähivuosina ole. tai sitten ei; se voi korvautua työPääministerin mukaan velmarkkinajärjestöjen sopimukkaannumme Euroopan kovinsella tai sitten ei; se saattaa ylita kyytiä. Tosiasiassa tämän vuopäätään olla mahdollinen toteutden ensimmäisen neljänneksen taa tai sitten ei. aikana velkamme kasvoi EU:ssa Siinä on vain muutama asian9. nopeimmin ja Suomea veltuntija- tai poliitikkositaatti kaantuneempia EU-maita on 15. ”Järkevämpää olisi, että kuun vaihteessa. Vain neljä kuukautta nykyhallituksen valtaa ja työmarkkinat hoitavat SIPILÄ ON ILMOITTANUT, että halSuomi on ihan sekaisin. lituksen vaatimus 15 prosentin omat asiansa ja poliitikot – Hallitus tuli näihin neuvotkilpailukykyloikasta perustuu omansa.” teluihin osapuoleksi eikä ajatelSuomen Pankin selvitykseen, lut sitä, että sieltä on sitten vaijonka laati pankin johtokunnan kea päästä pois. Järkevämpää olisi, että työmarkkineuvonantaja Lauri Kalanoja. Alkajaisiksi Kalanoja nat hoitavat omat asiansa ja poliitikot omansa. Yhtoteaa selvityksen mielipiteiden olevan hänen omidessä sitten neuvotellaan, että työmarkkina- ja taaan, eivätkä ne välttämättä edusta SP:n näkemyslouspolitiikka pyrkivät samaan osoitteeseen, sanoi tä. Rehellisesti hän toteaa, ettei yksiselitteistä tietoa Lasse Laatunen, eläkkeellä oleva EK:n pitkäaikaikustannuskilpailukyvyn parantamisen tarpeesta ole. nen neuvottelija ja työmarkkinajohtaja 28.9.2015. Mielipiteenään hän esittää kyseiseksi tarpeeksi suu– Hallitus on pakkolakipaketillaan sitonut itsenrin piirtein 10–15 prosentin verran, ehkä lähempänä sä kauluksiaan myöten työmarkkinasopimisen osa10 prosenttia. Sipilä tarttuu vimmaisesti 15 prosentpuoleksi työnantajille mieluisilla esityksillään. Potiin, vaikka oikeasti työvoimakustannuksemme ovat liitikkojen sotkeutumisesta sopimus- ja palkkapolikilpailukykyisiä esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja tiikkaan ei ole hyviä kokemuksia. Keskustelu lomaSaksaan verrattuina. rahoista kertoo, miten sykkyrässä ja sotkussa taas olValtiovarainministeriön taustamuistiot kertolaan, lausui kansanedustaja ja pitkäaikainen SAK:n vat ensin kilpailukykyloikan työllisyysvaikutusten puheenjohtaja Lauri Ihalainen 30.9.2015. arvioinnin ongelmallisuudesta, mutta jo seuraava– Metallin vastaneuvottelija moitti meitä työnanna päivänä kerrotaan, että työllisyys paranee 44 000 tajaliiton neuvottelijoita usein siitä, että esitimme hengellä. Vaikka hallitus väittää huolellisesti arviasian takapuoli edellä. Sipilä antoi hyvän havaintooineensa pakkolakiesitystensä ristiriidattomuuden esimerkin, mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa, saperustuslain ja EU- tai ILO -jäsenyyden säännösnoi entinen metalliteollisuuden työnantajaliiton johten kanssa, ristiriidattomuudesta ei ole minkääntaja Kauko Parkkinen 30.9.2015. laista varmuutta. Kilpailukyvyn kannalta merkittävimmän seikan, 30 miljardia euroa vuodessa maksaPÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ on onnistunut luomaan van työpahoinvoinnin (THL:n arvio), hallitus sivuutitsestään julkikuvan rehellisenä, vain yhteiseen hytaa toimissaan tyystin. Katsehan kääntyisi ikävästi vään pyrkivänä, korkeamoraalisena poliitikkona. työnteettäjiin. Mies kuuluu lestadiolaisuuden alahaaraan, rauhansanalaisiin, jotka erityisesti korostavat omantunnon sitomista raamattuun. ”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan; Rehellisyys Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen maan perii…” avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. Sipilän mukaan valtionvelkamme lisääntyy lähes NUMEROGALLUP 75% MIELTÄ OSOITTAMAAN. Kysyimme TEAMin verkkosivujen gallupissa mielipidettä 18.9. järjestetystä palkansaajien mielenilmaisusta. 75 % vastanneista sanoo, että mielenilmaisu oli tarpeellinen. 25 %:n mielestä mielenilmaisuja saisi olla useamminkin. Kukaan ei pitänyt mielenilmaisua turhana. Lähde: TEAM-liitto ANU SAVINAINEN Työsuojeluvaltuutettu, Nanso, Nokia ”En hirveästi seuraa politiikkaa, ja tällä hetkellä luen lähinnä otsikoita. Hallituksesta tulee sellainen ajatus, että eivät ne oikeasti itsekään tiedä. Tiedetään ehkä, paljonko pitää säästää, mutta keinot ovat hakusessa. Syyskuun mielenilmauksen jälkeen tuli joitakin myönnytyksiä, mutta en tiedä, kohdentuvatko säästöt vieläkään oikein. Se on hyvä, että sunnuntailisiä ei leikata, vaikka sitten lomarahojen leikkaus koskee minua itseänikin.” SAKARI LAITINEN Ammattiosaston pj, Orion, Kuopio ”Porvarihallituksella on rikkaiden intressit. Toivottavasti ammattiliitot ovat yhä enemmän hereillä. Se, että heikot kärsivät eniten, on erittäin väärin. SAK:n ehdotukset ovat paljon tasapuolisempia. Varakkaiden pitäisi osallistua talkoisiin enemmän, mutta talkoot ovat kohdistuneet pelkästään työntekijöihin ja niihin, joilla menee heikoimmin. ” SARI MÄÄTTÄNEN Työsuojeluvaltuutettu, Comforta, Mäntsälä ”Hallituksen uskottavuus horjuu ja samalla luottamus. Linja on vaihtunut liikaa tärkeissä asioissa. Työpaikalla hallituksen tekemisistä on käyty kahvipöytäkeskusteluja. Ihmiset järkyttyivät, kun Intiimistä lukivat, miten paljon omat tulot putoaisivat, jos hallituksen toimet toteutuvat. Hyvä, että asia tuotiin konkreettisesti esille.” MARKUS HOTTA PLM, KWH Mirka Oy Ab, Oravainen ”Sipilän hallitus tekee juuri sen, mitä etukäteen oli ennustettavissa. Toivoin, että ihmiset olisivat ajatelleet huolella, mitä ja ketä äänestää, mutta näin ei käynyt. Oikeastaan sanat eivät riitä kertomaan, kuinka huonossa jamassa ollaan näiden kolmen miehen (idiootin) kanssa.” 12 På svenska PRODUKTIVITET Medlemsenkät: Produktivitet kunde snabbt förbättras utan tvångslagar 62 procent av medlemskåren ansåg att på deras arbetsplats produktiviteten snabbt kunde förbättras utan urvattning av arbetsvillkoren. TUOMO LILJA – Det är ju som en våt trasa i ansiktet för regeringen och arbetsgivarna. Deras nedskärningsprogram bygger på tanken att produktiviteten kan ökas enbart genom lönesänkningar eller förlängda arbetstider. Resultatet visar att TEAM:s medlemmar inte sväljer sådana påståenden, fastslår TEAM:s forskare Veli-Pekka Heino. Enligt rundfrågan finns den ! LÅGKONJUNKTUR Samarbetsförfarandet och lågkonjunktur Ett av Finlands mest akuta problem är bristen på investeringar, och produkter som inte finner marknad. Firmorna tycks alltså sakna skaparkraft, tro på framtiden och kanske även mod att ta risker. Hur har en sådan situation uppstått? Kan orsaken vara Finlands samarbetslag? Utan tvivel är lagen om samarbete inom företag i många fall motiverad. Finns det inte jobb så finns det inte. Å andra sidan är samarbetslagen ett enkelt sätt att bli av med folk. Ur företagsledarens synvinkel t.o.m. alltför lätt. Motses problem, så kan kostnaderna nästan när som helst skäras ned genom att minska på arbetskraften. I en del firmor förefaller det ha blivit en vana, t.o.m. i en del branscher. Man kan starkt misstänka att den ofrånkomliga följden av samarbetsförhandlingar – förlamning eller apati – inte helt inses. Vem orkar nu vara kreativ, innovativ och företagsam när välbekanta arbetskamrater försvinner? Ur de anställdas synvinkel är samarbetsförhandlingarna oftast en trist och skrämmande process. Man orkar inte längre tro att de kunde nytta också på ett annat sätt, positivt. TL ! största produktivitetspotentialen inom glaskeramiska industrin och kemiska industrin. – Våra medlemmar är verkliga arbetslivets sakkunniga som i sitt arbete ser mycket som kan utvecklas men som arbetsledningen inte vet om. De anställdas åsikter tas dock inte alltid i beaktande. Det budskapet får vi allt som oftast från våra medlemmar, säger TEAM:s ordförande Heli Puura. TEAM utmanar nu arbetsgi- varna att ta de anställda med i produktionssamtal. Det är fråga om små och stora innovationer, bättre organisering av arbetet för att göra arbetet effektivare och förbättra kvaliteten. TEAM-medlemmarna poängterar vikten av att företagen går in för investeringar och kontinuerligt satsar på att utveckla kunnandet. Enkätens resultat visar att TEAM-medlemmarna inte godkänner Sipilä-regeringens tankar om tvångslagar som skulle begränsa den fria rätten till kollektivavtal. Ca 90 procent av respondenterna anser att arbetsvillkoren fortsättningsvis ska förhandlas fram och avtalas på arbetsmarknaden. – De senaste vändningarna visar att regeringens inblandning i arbetsvillkoren skulle leda till ett förvirrande och ständigt föränderligt system för arbetsvillkoren och till växande misstroende på arbetsmarknaden. Det är viktigt att EK sätter sig vid förhandlingsbordet i uppriktig mening och att regeringen ger arbetsmarknadsparterna förhandlingsfred, fastslår Puura. Resultaten av vår medlemsenkät lyfter allvarligt fram människornas oro för sin utkomst vid arbetslöshet eller då arbetsavtalet inte garanterar någon minimiarbetstid. – Vi anser det viktigt att priset för den svåra omvälvningen i arbetslivets inte tas ut endast från den lilla människan genom att skrota arbetslöshetsskyddet och lämna 0-timarbetarna utan skydd, säger Puura. TEAM:s medlemsenkät ! Med en till hela medlemskåren riktad enkät ville TEAM fråga vilken uppfattning medlemmarna har om regeringens planer på tvångslagar och om de allmänna argumenten om arbetsmarknaden. Respondenterna räknade drygt 5 300. Resultaten insamlades 22–30.9.2015. ARBETSSKYDD Vad gör en arbetsskyddsfullmäktig? I november/ december anordnas val av arbetarskyddsfullmäktig. PEKKA SIPOLA MIKA PELTONEN/UP Varför behövs en arbetarskyddsfullmäktig, Arbetarskyddscentralens sakkunnige Jukka Mäkeläinen? En arbetarskyddsfullmäktig representerar arbetstagarna i arbetarskyddsfrågor, granskar på arbetsplatsen att arbetet är tryggt och hälsosamt, och meddelar om de brister han märkt till förmän och vid behov till arbetarskyddsmyndigheterna. Han deltar i arbetarskyddskontroller och befrämjar med förtroendemannen arbetstagarnas hälsa på arbetsplatsen. Har en arbetarskyddsfullmäktig några speciella rättigheter? Javisst. Han har rätt att få se uppgifter om arbetsgemenskapens tillstånd och uppgifter om arbetsmiljöns trygghet och hälsa, t.ex. dokument om riskbedömning. Han har också rätt att få ersättning för förlorad förtjänst på grund av skötseln av arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter. Enligt arbet- AVBROTT I ARBETET. En arbetarskyddsfullmäktig har rätt att avbryta arbetet om det medför omedelbar och allvarlig skada. savtalslagen har en arbetarskyddsfullmäktig som representant för personalen förhöjt uppsägningsskydd. På hurdana arbetsplatser måste en arbetarskyddsfullmäktige utses? Arbetsplatser med mera än 10 anställda ska utse en arbetarskyddsfullmäktig och två suppleanter. Det anförs i lagen om tillsyn över arbetarskyddet. Kan inte en arbetarskyddsfullmäktig utses på mindre arbetsplatser? Man kan lokalt komma öve- rens om det. På sådana arbetsplatser har det mera sällan utsetts en arbetarskyddsfullmäktig, men jag har aldrig träffat på situationer där arbetsgivaren skulle ha förbjudit sådant val. Ett större problem är det faktum att på många arbetsplatser med flera än tio anställda har någon arbetarskyddsfullmäktig inte utsetts. Det är skäl att i första hand satsa på den lagstadgade sidan. Varför utses inte arbetarskyddsfullmäktige fastän det vore möjligt? Det beror vanligtvis på bristande information eller så är de anställda inte organiserade. Arbetslivet är nu bara så – fast det finns 15 anställda i företaget, så kräver de inte alltid val av en arbetarskyddsfullmäktig. Vem ansvarar då för arbetarskyddet för icke-organiserade? Arbetarskyddslagen. Enligt den ska arbetsgivaren och arbetstagarna genom samverkan upprätthålla och förbättra arbetarskyddet på arbetsplatsen. Lagen tillämpas också på arbetsplatser som inte berörs av lagen om tillsyn av arbetarskyddet och dess bestämmelser om arbetarskyddssamverkan. 14 Reportaasi Intiim nro 11 REPORTAASI TYÖ MAISTUU Nordic Lightsilla Pohjanmaalla Pedersöressä valmistetaan työvaloja pääosin vientimarkkinoille ja sangen kansainvälisin voimin. Intiim-lehti vieraili modernilla tehtaalla ja tutustui neljän muualta Suomeen muuttaneen teamilaisen tarinaan. TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVAT JOHANNES TERVO I 14.10.2015 Intiim nro 11 I 14.10.2015 Reportaasi 15 VALOKEILASSA. Luong Minh Ngoc (vas.), Ann-Louice Ormiskangas ja Boonsri Byggmästar työskentelevät työ- ja ajovalojen kokoajina. P ietarsaaren naapurissa Pedersöressä sijaitsevalla Nordic Lightsin tehtaalla valmistetaan työ- ja ajovaloja raskaan teollisuuden käyttöön. Tehdas on osa Herrmans Oy Ab:tä, joka työllistää kokonaisuudessaan yli sata teamilaista. Nordic Lightsin työntekijät ovat varsin kansainvälinen joukko. Tehtaalla on edustettuna seitsemän eri kansallisuutta ja noin kolmannes työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Suomen ja ruotsin kielen lisäksi työpisteillä kuulee englantia ja vietnamia. Vietnamia puhutaan siksi, että työntekijöistä noin 20 on kotoisin Vietnamista. Kansallisuudesta riippumatta työntekijöiden järjestäytymisaste on korkea. – Melkein kaikki meillä kuuluvat liittoon, ja myös maahanmuuttajat ovat hyvin halukkaita liittymään. He tietävät hyvin, mistä on kyse, ja joskus joku on jopa tullut kysymään, onko minulla jäsenlomakkeita, kertoo työntekijöiden pääluottamusmies Ann-Louice Ormiskangas. Toiminta on tehostettu huippuunsa Tehtaalla tehdään töitä soluissa työpareittain. Työpiste vaihtuu päivittäin ja työpari aina viikon välein. Pari valmistaa lampun alusta loppuun saakka, joten jokaisen on hallittava monia eri työvaiheita. Tuotannon tiloissa on huomiotaherättävän siistiä, sillä yrityksessä otettiin muutama vuosi sitten käyttöön lean-järjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja laatua. Sen myötä toimintaa tarkkaillaan koko ajan ja tarvittaessa toimintatapoja muutetaan. Jokaisella tavaralla on oma paikkansa, käytävät ovat avarat ja valaistus erinomainen. Pääluottamusmies Ormiskangas kertoo, että tehokkuudella on myös kääntöpuolensa. Esimerkiksi se, että istumatyö vaihtui seisomatyöksi, asettaa hyväkuntoistenkin jalat koetukselle. Ensimmäinen työpaikka 11-vuotiaana Marokosta kotoisin olevan Mohamed Lahmizin mielestä työn vaihtelevuus on hyvä asia. Hän on työskennellyt työvalojen asentajana nelisen vuotta. Suomessa hän on asunut yli kahdeksan vuotta ja ruotsin kieli sujuu häneltä erinomaisesti. Suomeen hänet toi avioliitto ja nyt hänellä on kuusivuotias tytär. – Se tavallinen tarina, hän nauraa. Lahmiz on vasta 26-vuotias, mutta hänellä on takanaan pitkä työura, sillä hän meni töihin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. Kotikaupungissaan JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA >> 16 Reportaasi Intiim nro 11 I 14.10.2015 << JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA Agadirissa hän myi muun muassa matkamuistoja ja vaatteita. Suomessa hän on ehtinyt hankkia leipuri-kondiittorin koulutuksen ja työskennellä kahvilassa, hotellissa ja leipomossa. Vehnäjauhoallergia pakotti kuitenkin vaihtamaan alaa. – Tulin tänne kysymään töitä ja pääsin heti, hän kertoo. Ennakkoluuloja esiintyy joskus Mies osoittautuu varsin kielitaitoiseksi. Ruotsin lisäksi hän puhuu ranskaa, englantia, arabiaa ja Marokossa puhuttavaa berberiä. Kielet kiinnostavat häntä siinä määrin, että hän haki kaksivuotiseen tulkkikoulutukseen Vaasaan. Vähäisen hakijamäärä vuoksi koulutusta ei kuitenkaan järjestetty. Lahmiz viihtyy hyvin myös nykyisessä työssään. Työnteko sujuu jouhevasti ja tehtaalla hän on saanut lisää tuttuja. Joitakin työkavereitaan hän tapaa työn ulkopuolellakin. Silti Suomessa asuessaan hän on törmännyt myös ennakkoluuloihin. Joku on esimerkiksi olettanut hänen olevan työtön. – Minun on ollut helppo löytää töitä, enkä ole ikinä ollut työttömänä. En oikein osaa ajatella, millaista se olisi, koska minulla pitää aina olla tekemistä, ja tietysti pitää ansaita rahaakin, hän sanoo. TYYTYVÄINEN. Raqip Sherifi viihtyy rauhallisessa Pietarsaaressa. MONIOSAAJA. Kielitaitoisella Mohamed Lahmizilla on leipuri-kondiittorin koulutus, mutta allergia pakotti alan vaihtoon. tuuraa joskus myös varastossa. Alun perin työpaikka löytyi kaverin kautta. – Olin töissä samalla kaverilla rakennushommissa, mutta kun töitä oli melko vähän, hän vinkkasi tästä työpaikasta. Aiemmin oli helppoa löytää töitä, mutta nyt tilanne on ihan toisenlainen. Senkin vuoksi on hyvä olla täällä töissä, hän sanoo. melko ujoja. Myös ruoka on minusta hyvää, hän kehuu. Ilman kielitaitoa ei pärjäisi Heti Suomeen tultuaan hän opiskeli yhdeksän kuukautta ruotsia kielikurssilla. Palkkauksesta kysyttäessä Lahmizin Sittemmin kielitaito on kohentunut työelämässä. Hän korostaa vastaus on kuin oppikielen merkitystä. kirjasta: toki palkka voi– Se on välttämätönsi olla parempikin, mutTehtaalla on edustä, jotta ylipäätään saa ta yleisesti ottaen hän tettuna seitsemän töitä. Ilman yhteistä on siihen tyytyväinen. eri kansallisuutta kieltä olisi myös hyvin Hän liittyi TEAMin jävaikeaa kommunikoida seneksi heti aloitettuja noin kolmannes työkavereiden kanssa ja aan työt Nordicilla. työntekijöistä on saisi olla koko ajan pe– Se oli minulle itsesmaahanmuuttajaloissaan, onko ehkä ymtään selvää, koska ikimärtänyt asiat väärin. nä ei tiedä, mitä tapahtaustaisia. Vapaa-ajalla Sherifi tuu. Vaimonikin kuuluu käy joskus kalassa ja peammattiliittoon, joten myös sitä kautta asia oli minulle ennes- laa jalkapalloa kavereiden kanssa. Talvisin, kun tekemistä on vähemmän, hän tään tuttu, hän sanoo. Liittoon liittyminen oli itsestään selvä käy uimahallissa uimassa. Hän ei kaipaa asia myös Kosovosta kymmenisen vuot- pienestä Pietarsaaresta suuren kaupunta sitten Suomeen muuttaneelle Raqip gin melskeeseen. Suomen hieno luonto Sherifille, joka on työskennellyt Nordi- on hänelle tärkeä. – Ja suomalaiset ihmiset ovat kilttejä, cilla vuodesta 2007 lähtien. Pääasiassa hän on töissä tuotannon puolella, mutta eikä sekään haittaa, että he ovat joskus TEAMin jäseneksi totta kai PÄÄLUOTTAMUSMIES. Ann-Louice Ormiskangas tietää, että äärimmilleen tehostettu tehdas koettelee myös työntekijöiden kuntoa. Työpaikka löytyi harjoittelun kautta Tehtaalla kootaan valoja kahdessa vuorossa. Lahmiz ja Sherifi ovat tulleet töihin aamulla kello kuudelta, ja kun heidän työpäivänsä päättyy kello 14, iltavuorolaiset saapuvat tehtaalle. Boonsri Byggmästarin ja Luong Minh Ngocin iltavuoro alkaa poikkeuksellisesti haastattelulla ja valokuvauksella. Neljä vuotta Nordicilla työskennellyt Byggmästar osaa sekä suomea että ruotsia, mutta ruotsin taito on vahvempi. Hän muutti Thaimaasta Pietarsaareen avioliiton myötä. Mukana seurasi hänen tyttärensä. Suomessa asuessaan hän on hankkinut työkokemusta työharjoitteluissa. Myös nykyinen työpaikka löytyi harjoittelun kautta. – Kävin kielikoulua ja olin harjoittelussa monta kertaa. Samalla hain koko ajan töitä. Sitten tulin tänne viikon harjoitteluun ja sain jäädä. – Alkuun työnjohtaja näytti, miten töitä tehdään ja se oli hyvä asia, hän muistelee. Talvi- ja kesäpäivät hyvä kokemus Thaimaassa Byggmästar ansaitsi elantonsa ompelijana. Työ oli raskasta ja HISTORIA Herrmans Oy Ab ja Nordic Lights ! 1959 Bernhard ja Lisbeth Herrmans perustivat yhtiön ja aloittivat polkupyörien vannenauhojen valmistuksen. ! 1969 Ensimmäinen ruiskupuristuskone hankittiin pyörien kädensijatuotantoon. ! 1972 Ensimmäinen tehdas rakennettiin nykyiselle paikalleen Pedersöressä. ! 1992 Työ- ja ajovaloja valmistava Nordic Lights aloitti toimintansa. ! 2003 Nordic Lights sai uudet toimitilat. ! 2005 Caterpillar valitsi Herrmansin päätoimittajakseen työvaloissa. ! 2008 Nordic Lightsille valmistui lisärakennus. Ensimmäinen led-työvalo tuli markkinoille. ! 2012 Yhtiön liikevaihto oli noin 43 miljoonaa euroa. ! Henkilökuntaa koko Herrmansilla on tänä päivänä noin 170, joista tuotannon työntekijöitä on reilut sata, lähes kaikki teamilaisia. Tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin ja tuotteita viedään yli 50 maahan. PORUKALLA. Se, että työpari vaihtuu viikoittain, saa Nordic Lightsin työntekijöiltä kiitosta. Intiim nro 11 I Reportaasi 14.10.2015 17 Työnantaja kehuu kokemuksia Nordic Lightsille on palkattu maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vuodesta 2003 lähtien. Tuotantopäällikkö Leif Ojalammi kehuu kokemuksia hyviksi, vaikka ainakin alkuaikoina oli kieliongelmia. – He ovat olleet erittäin halukkaita tekemään töitä ja oppimaan uusia asioita. Kun kieliongelmia ilmeni, teimme sellaiset työohjeet, että kaikki ymmärtävät ne varmasti, hän kertoo. Myös kielikoulutuksiin osallistumista on pyritty helpottamaan. Kurssit järjestetään tyypillisesti iltaisin, joten yrityksessä on oltu joustavia vuorojen suhteen. Onpa koko prosessiakin muutettu, kun työntekijöissä virisi voimakas kilpailuhenki. – Kilpailtiin siitä, kuka on kovin työntekijä, jolloin työparille saattoi tulla stressiä, kun hän jäi jälkeen. Nykyään meillä ei tuotannossa enää pysty tekemään läjää toiselle, ja lisäksi meillä on selkeä sääntö, että jos toinen jää jälkeen, häntä autetaan, Ojalammi sanoo. Syksyisin Nordicilla on tyypillisesti eletty vuoden hiljaisinta aikaa. Pääluottamusmies Ormiskankaan mukaan tänä syksynä on turvauduttu pakkopekkasiinkin. Ojalammi uskoo, että tammikuussa tuotanto käy taas täydellä höyryllä: maailman tilanteeseen nähden on pärjätty varsin hyvin ja nyt yritykseen on palkattu uusia myyjiä. – Myös henkilöstön kanssa on saatu hyvin sovittua asioista. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten otettiin talvilomat joulukuussa ja hyvässä ymmärryksessä pärjättiin ilman lomautuksia, hän kertoo. ! TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ. Leif Ojalammi kertoo, että keinoja kieliongelmien selättämiseen löytyy. Nordic Lightsilla niitä on myös käytetty. työpäivät venyivät pitkiksi. Nukkumiselle jäi aikaa öisin vain muutama tunti. – Täällä ei ole ollenkaan niin raskasta. Myös vaihtelevat työajat sopivat minulle, hän vertaa. Byggmästar on ollut mukana TEAMin talvi- ja kesäpäivillä. Hyvä tunnelma jäi hänelle mieleen ja päivillä sai myös uusia tuttuja. Hänelle jäsentapahtumat ovat tärkeitä samoin kuin liiton tarjoama turva. Hän kokee kuuluvansa vahvaan ammattiliittoon. – Miehenikin sanoi, että olen jäsenenä hyvässä liitossa, ja olen ollut oikein tyytyväinen, hän kertoo. Opiskelut toivat Suomeen Luong Minh Ngocin kanssa keskustelu vaihdetaan ruotsista englanniksi. Nuori nainen muutti kymmenen vuotta sit- ten Vietnamista Suomeen markkinointiopintojen takia. Myös hänen isänsä ja veljensä asuvat Suomessa. Veli on vieläpä töissä samalla tehtaalla. Ensimmäisen Suomen vuotensa Luong vietti Savonlinnassa, minkä jälkeen hän jatkoi opiskelua Kokkolassa. Hän sai opinnot päätökseen, mutta töiden saanti oli hankalaa. – Suomessa on melko vähän työmahdollisuuksia. Mielestäni suomen kielen taitoni ei ole riittävän hyvä. Sitten hain töitä tältä alueelta ja pääsin tänne kuin vahingossa, hän kertoo. – Jonain päivänä haluan puhua suomea sujuvasti. Se on tavoitteeni, vaikka kieli onkin hyvin vaikea. Työpaikastaan hän löytää paljon hyvää sanomista. Työpaikalla saa vapaasti ilmaista mielipiteitään, järjestelmä toi- mii, muutoksia tehdään paljon ja yritys parantaa toimintaansa jatkuvasti. Myös työympäristö saa häneltä kiitosta: tehtaalla on siistiä ja ihmiset ovat mukavia. – Lamppujen kokoaminen voi kuulostaa vaikealta, mutta yritys tarjoaa todella hyvät työkalut ja kaikki toimii. Olen pienikokoinen, mutta pystyn helposti tekemään työtäni, hän sanoo. Ihmisvilinää on vielä ikävä Luong kertoo alkavansa kymmenen vuoden jälkeen tuntea olonsa Suomessa kotoisaksi. Silti syntymämaasta on ikävä ihmispaljoutta ja ruokaa. Hän vierailee Vietnamissa vuosittain aina lomillaan. – Alkuvuosina oli hieman tylsääkin, koska täällä on niin paljon vähemmän ihmisiä kuin Aasian maissa. Nyt olen oppinut pitämään siitä, että on rauhallisempaa. – Kun käyn Vietnamissa, viivyn siellä yleensä muutaman viikon kerrallaan. Sitten alan jo kaivata rauhaa. Kaipaan aina myös puhdasta ilmaa, koska siellä on paljon enemmän saasteita, hän kertoo. Kysyttäessä mielipidettä siitä, pitääkö suomalaisten itsestään vaalima mielikuva ahkerana ja työteliäänä kansana paikkansa, Luong vastaa diplomaattisesti: ihmiset ovat erilaisia. Yksi asia hänen mielestään on kuitenkin suomalaisille hyvin tyypillinen. – Täällä totellaan sääntöjä. Asioita ei tehdä vähän sinnepäin, vaan hyvin tarkasti ohjeiden mukaan. Se pitää paikkansa muuallakin kuin työssä, hän luonnehtii. 18 Työelämän arki Intiim nro 11 I 14.10.2015 SOVITTELIJA ”Jokaisella työpaikalla pitäisi olla Lait ja työehtosopimukset eivät aina auta työpaikkojen riitaisiin ihmissuhteisiin. Apu voi löytyä ratkaisukeskeisestä työyhteisösovittelusta. HARRI PAKARINEN TUOMO LILJA ! Kouvosen Leila oli aikanaan kymmenkunta vuotta töissä Kemianliitossa. Hän tuli toimitsijatehtäviin tavanomaista reittiä pitkin: Oli ensin pääluottamusmiehenä isolla tehtaalla, tuli sitten valituksi liiton hallitukseen ja muutaman vuoden kulututtua toimitsijaksi. Hän hoiti liitossa monenlaisia tehtäviä, aluksi koulutus- ja tasaarvoasioita. Viimeiset vuodet Leila oli palkkasihteeri tekstiilihuoltoalalla. Pääosa työstä oli riita-asioiden hoitamista. Niitä ratkottiin lakien ja työehtosopimusten pohjalta. Useimmat tapaukset saatiin hoidetuksi, mutta silti toimitsija-Leilaa jäi kerta toisensa jälkeen vaivaamaan ajatus, että riita kyllä ratkaistiin, mutta jäivätköhän riidan perimmäiset syyt sittenkin ratkaisematta? Sama ajatus taitaa vaivata monia nykyisiäkin liiton palkollisia ja varmaan pääluottamusmiehiäkin. – Kun liiton edustaja menee työpaikalle, riita yritetään tietenkin ratkaista asiakeskeisesti. Ongelma on siinä, että monesti riidoissa on pohjimmiltaan kyse tunteista, eikä tunteita hoideta lakien ja tessien avulla, Leila kuvailee. Vuonna 2000 hän jäi vuorotteluvapaalle, suoritti yrittäjäkurssit ja perusti toiminimen. Hän halusi päästä työyhteisöjen riitoihin kiinni ennen niiden syntymistä. Leilan konsulttifirma alkoi tuottaa koulutus- ja työnohjauspalveluja yrityksille, yhteisöille, järjestöille sekä yksityisille henkilöille. Koulutuspalveluun sisältyi erilaista työyhteisövalmennusta ja muutosvalmennusta. ”Riita voi syntyä hyvin pienestä asiasta” Nykyisin Leilan palveluihin kuuluu myös työyhteisösovittelua. Se on on ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä, jolla ratkaistaan työyhteisössä syntyneitä ristiriitoja. Sovittelu tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Tavoitteena on puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, lisätä työyhteisön vuorovaikutustaitoja, palauttaa työrauha ja parantaa työilmapiiriä. TIETOKULMA TYÖYHTEISÖSOVITTELUN KULKU LEILA SEPPÄNEN " Työyhteisösovittelussa puolueeton, ulkopuolinen sovittelija auttaa riidan osapuolia ratkaisemaan ristiriidan. Sovittelija ei ole tuomari, vaan toimii sovinnon mahdollistajana. Sovittelun kohteena voi olla kaksi kiistelevää työntekijää, esimies ja työntekijä tai vaikkapa tiimi. Intiim nro 11 I Työelämän arki 14.10.2015 19 SOLIDAARISUUS riitojen sovittelija” TUOMO LILJA SOVITTELIJAT. Leila Kouvonen (vas.) ja Hannele Puromäki ovat sovitelleet satoja riitoja työpaikoilla. Ulkopuolisen sovittelijan käytöstä Sovittelussa ei haeta syyllisiä, vaan etsitään tulevaisuuteen suuntaavia ratkai- päättää työnantaja. Jos sovitteluprosessiin lähdetään, työpaikalla järjestetään suja. – Ihmisten välinen riita saattaa syn- asianosaisille yhteinen info-tilaisuus, tyä ihan pienestä asiasta. Toinen saattaa jossa kerrotaan sovitteluprosessin alkatuntea epäreiluksi toisen antaman huo- misesta. Infossa kerrotaan sovittelupromautuksen, neuvon tai määräyksen. sessi pääpiirteittäin. Sen jälkeen työnteAsia jää vaivaamaan ja sillä voi olla vuo- kijöitä kuullaan yksitellen ja lopuksi järsia, jopa vuosikymmeniä kestäviä seura- jestetään yhteistapaaminen. Yksilöhaastattelut tehdään sovitteliuksia, Leila Kouvonen kertoo. Jos epäoikeudenmukaisuuden ko- jan kanssa kahden kesken, yhteistapaakenut ei pysty tai halua ottaa asiaa pu- misessa ovat mukana työnantajan edustaja ja kaikki yksilöhaasheeksi, riita koteloituu ja tattelussa olleet osapuolet. voi eskaloitua. Saattaa esiYhteistapaamisessa pymerkiksi olla mahdollista, Toimitsija-Leilaa ritään aikaansaamaan soettä vääryyden kärsijä al- jäi kerta toisensa kaa kerätä liittolaisia, ja jos jälkeen vaivaamaan pimus osallisten määrittelemästä ratkaisusta. Mikätoinenkin osapuoli tekee ajatus, että riita li sopimukseen päästään, niin, voi työpaikka jakau- kyllä ratkaistiin, se tehdään ja allekirjoitetua kahtia. mutta jäivätköhän taan sovittelun yhteista– Ratkaisevaa riidan riidan perimmäiset paamisessa. syntymisessä on usein säsyyt sittenkin – Sopimuksen syntymivy, siis menettelytapa, ja ratkaisematta? nen ei merkitse sitä, että sen jälkeen, ettei siitä syntapaus on hoidettu ja kätynyttä ristiriitaa osata ottaa puheeksi ajoissa. Ja seuraus on mie- sitelty loppuun. On hyvin tärkeää, että lipaha ja sen jälkeen puhumattomuus tai seurataan, pitävätkö osapuolet sovitusta kiinni, Leila sanoo. puheet selän takana. Sovitteluprosessi saattaa nopeimKun tilanne menee oikein pahaksi, työnjohdolta alkaa kulua kohtuutto- millaan kestää vain muutamia viikkomasti aikaa, kun päätöksenteossa pitää ja. Mutta jos asianosaisia on kymmeniä, alkaa huomioimaan, kuka tulee kenen- aikaa menee kauemmin. Samoin sovittelun kustannukset vaihtelevat, koska kin kanssa toimeen. – Eli tullaan tilanteeseen, jossa ih- voidaan myös neuvotella hinta suhteesmiset eivät pääse keskittymään täysillä sa osallisiin. Riitelyllä on vaikutusta sairauslomien työtehtäviinsä. Yhteisö kärsii, tekemisen laatu kärsii ja tuottavuus kärsii, Lei- määrään ja pituuteen, sillä on vaikutusta tuottavuuteen ja laatuun sekä myös la miettii. ennenaikaiseen eläköitymiseen. RiiteTavoitteena sopimus ly vaikuttaa työssä jaksamiseen ja yksiriidan ratkaisemisesta lölliseen sekä yhteisölliseen työhyvinMiten henkilöiden välinen riitatilanne vointiin. sitten puretaan? Edellisen sivun kaavio Moni esimies ei halua kuvaa sovittelun etenemisprosessia. Sovittelijan tehtävänä on toimia kes- ratkoa henkilöriitoja kustelun mahdollistajana ja olla kaikki- Kouvosen Leilan pitkäaikainen ystävä en puolella. Siksi ulkopuolisen, siis puo- ja kollega Hannele Puromäki on työslueettoman sovittelijan käyttö voi olla sään selvittänyt satoja ristiriitatilanteiviisas ratkaisu. ta. Hän oli isossa kemianalan yritykses– Oli sovittelija kuka tahansa, luotta- sä ensin pääluottamusmies, sitten sisäimus on ehdottoman tärkeää, Leila kertoo. nen kouluttaja ja myöhemmin työyhtei- sövalmentaja. Myös hiljattain eläköitynyt Hannele on viime vuosina spesialisoitunut ratkaisukeskeiseen työyhteisösovitteluun. Hannelen mukaan suomalaisille työpaikoille näyttää olevan tyypillistä, että melkein kaikki esimiehet eivät halua tai eivät osaa puuttua henkilöiden välisiin riitoihin tarpeeksi varhain. – Esimiesten työ on haasteellista ja vaativaa, ehkä myös yksinäistä. Toivoisin, että heidän työtään arvostettaisiin enemmän myös ylemmältä taholta. – Esimiehillä ja asiantuntijoilla on todella paljon palavereja. He eivät ehdi olla työssä mukana. Isoilla työpaikoilla ihmiset kuitenkin odottavat, että työnjohto informoi heitä asioista, vaikka informaatio olisi jossain valmiina. Pienissä firmoissa työnjohtajat työllistyvät ammatillisissa tehtävissä, Hannele sanoo. Monet esimiehet päättävätkin, että eivät puutu henkilöriitoihin, mutta se on väärin. On nimittäin lain mukaan esimiehen velvollisuus huolehtia, että työyhteisö voi hyvin. Työnantajalla on direktio-oikeus, johon kuuluvat esimerkiksi varoitukset, lomautus tai irtisanominen. Niitä voi käyttää esimerkiksi kiusaamistilanteissa. Leila Kouvosen mukaan työyhteisön kiusaaja ei usein ymmärrä olevansa kiusaaja. – Työyhteisösovittelussa ei kannata pohtia, miksi se kiusaa, vaan olennaista on etsiä ne keinot ja menetelmät, joilla kiusaamisen saa loppumaan. Kiusaaminen on ongelma ja ongelma pitää uskaltaa tehdä näkyväksi, Leila sanoo. ”Pitää uskaltaa tehdä ongelma näkyväksi” on lause, jonka Leila Kouvonen sanoo useampaan kertaan haastattelun aikana. Hannelen mukaan toinen suomalaisille työpaikoille tyypillinen ilmiö on se, että odotetaan. Odotetaan, että hankala henkilö lähtee eläkkeelle tai toiseen työpaikkaan. Sovittelu ja Sipilän tuottavuushyppy Suomalainen työelämä on hyvin organisoitunutta. Luottamusmiehet ja valtuutetut tekevät jatkuvaa, usein näkymätöntä työtä, jotta ristiriidat saataisiin sovituksi niin nopeasti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Todellisuudessa moni heistä hoitaa ihmissuhteitakin. Kouvosen Leila tietää varmasti, missä oloissa ja paineissa ay-väki työpaikoilla toimii. Silti hän suosittelee, että yrityksiin ja työpaikoille rakennettaisiin sovittelujärjestelmä ja koulutettaisiin sovittelijoita. Rooli voisi sopia vaikkapa työsuojeluvaltuutetulle. Jos ei sovittelijaa löydy omasta porukasta, aina voi käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua. Hän perustelee kantaansa paitsi inhimillisillä myös tuottavuuteen ja taloudellisuuteen liittyvillä tekijöillä. – Uskaltaisin sanoa, että Sipilän hallituksen asettama viiden prosentin tuottavuusloikka saavutettaisiin, jos riitoihin kuluva hukka-aika saataisiin hyötykäyttöön ja sitä kautta myös sairauspoissaolot pienemmäksi. Se on mahdollista tehokkaan sovittelun avulla, Leila sanoo. SAK: Rasismi tuomittava myös työpaikoilla SAK muistuttaa, että huolimatta Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta myös turvapaikanhakijoiden työllistymiseen on lisättävä voimavaroja. Rasismin ja muukalaisvihan lietsomisen SAK tuomitsee jyrkästi ja edellyttää, että rasismi tuomitaan myös työpaikoilla. Turvapaikanhakija voi mennä töihin nykylain mukaan kolme kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos hänellä on henkilöpaperit. Ilman henkilöpapereita aikaraja on kuusi kuukautta. SAK:n hallitus painottaa, että turvapaikanhakijoilla on oltava samat työehdot kuin muilla työntekijöillä, jottei Suomeen luoda halpatyömarkkinoita. – Kaikkia työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti, sillä maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on suurempi riski joutua hyväksikäytetyiksi kuin kantasuomalaisilla. Maahanmuutolla on myönteistä vaikutusta etenkin julkisten menojen rahoitusongelmien ratkaisemisessa. SAK:n hallitus muistuttaa, että lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa kestävyysvajeeseen kuitenkin vain, jos maahanmuuttajat työllistyvät. – Tämä edellyttää riittäviä resursseja työ- ja elinkeinotoimistoille, SAK:n hallitus huomauttaa. ! Kielitaitoa ja tehokkaampaa kotoutusta SAK arvioi, että nopeasti muuttunut pakolaistilanne edellyttää Suomelta uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä tehokkaampaa kotouttamiskoulutusta ja kotimaisten kielten opetusta. Erityisesti naisten kotoutuminen helpottaa koko perheen integroitumista yhteiskuntaan. – Maahanmuuttajan kielitaito ja aiempi koulutus on otettava huomioon nykyistä paremmin. Myös kielikoulutuksen laatuun ja saatavuuteen tulisi varata lisää rahaa. Kotouttamiskoulutukseen on jopa kahdeksan kuukauden jono, kielikoulutukseen pääsyä voi joutua odottamaan puoli vuotta. Käytännön kielitaitoa ja työelämäntietoutta tulisikin opettaa jo turvapaikanhakuvaiheessa, ei odottaa oleskelulupaa. Maahanmuuttajia ei saa jättää työelämän ulkopuolelle. Säällinen työ, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille huolimatta kansalaisuudesta tai maassaolon perusteesta, SAK toteaa kannanotossaan. SAK 20 TEAMissa tapahtuu JONNE KIVINEN YLLÄPITOA. Keravalainen Stowe Woodward Finland valmistaa telapinnoitteita paperi-, graafiseen- ja metalliteollisuuteen. Välillä kuitenkin tuotannon koneet tarvitsevat huoltoa. AJANKOHTAISPÄIVÄT Työpaikkakierrokselta ajankohtaispäiville TEAMin ajankohtaispäiviä pohjustettiin totuttuun tapaan lukuisilla työpaikkavierailuilla. JONNE KIVINEN ! Viikon 40 loppupuolella liiton väki kiersi uusimaalaisilla työpaikoilla. Vierailuja tehtiin kymmenille erikokoisille työpaikoille. Pääpaino oli kuitenkin pienilla työpaikoilla. Tänäkin vuonna työpaikkakierros edelsi 3.–4.10. Vantaalla järjestettyjä ajankohtaispäiviä. Ajankohtaispäivillä lauantain ohjelman käynnisti puheenjohtaja Heli Puuran esitys työmarkkinatilanteesta. Katauksessaan hän sivusi paitsi hallituksen ajamaa pakkolakia ja sen esittämiä leikkauksia, myös SAK:n esittämää vaihtoehtoa tuottavuuden nostamiseksi. Puuran mukaan vapaa työehtosopimusoikeus sekä työntekijän suojeluperiaate ja siten työehtosopimusten luonne vähimmäisehdoista sovittaessa ovat uhattuna. Kyse on ennen kaikkea kollektiivisen järjestäytymis-, neuvottelu- ja sopimusoikeuden ytimestä. Hallituksen esitysten toeteutuessa heikkenisivät TEAMinkin jäsenistön palkka- ja työehdot. Samalla eriarvoisuus työmarkkinoilla kasvaisi ja epävakaus ja -luottamus lisääntyisivät. RIITTA KOSKINEN JONNE KIVINEN Tiivis pakkaus ajankohtaisasiaa RENGASRUMBA. Vianor Airportilla, kuten muillakin rengasfirmoilla kiireet alkavat renkaanvaihtorumban alkaessa. Nyt on kuitenkin vielä hieman rauhallisempaa, joten kahvillekin ehtii. Marko Hartikainen on ollut tyytyväinen työskentelyynsä Talokaivo Oy:llä. Kuun alussa neuvottelupäällikkönä aloittanut Toni Laiho esitteli TEAMin edunvalvontaa sekä ajatuksia sen kehittämisestä entistä tehokkaammaksi. Järjestösihteeri Arja Salo kertoi liiton uusista säännöistä ja erityisesti ammattiosastojen uusista mallisäännöistä, jotka osastojen pitäisi hyväksyä syyskokouksessaan. Tuhdin paketin työsuojelun ajankohtaisasioista, kuten työsuojeluvaaleista ja -lainsäädännöstä, esitteli työympäristösihteeri Kari Mäkelä. Sunnuntaiaamu käynnistyi viestintäyksikön alustuksella yhteiskunnallisesta tilanteesta, yt-tiedottamisesta, ammattiosastojen sosiaalisen median käytöstä ja verkostoitumisesta sekä osastojen verkkosivuista. Tutkija Veli-Pekka Heino jatkoi omassa esityksessään muun muassa vuoden 2016 painopisteen eli ammattiosastojen verkostoitumisen esittelyä. Kassanjohtaja Arto Turusen esitys työttömyysturvan ajankohtaisaiheista päätti ajankohtaispävät. TAUKO TÖISTÄ. Pääluottamusmies Marko Haverinen (vas.) ja liiton toimitsijat Tanja Mettovaara ja Mirja Suhonen keskeyttivät juttuhetken ajaksi Jari Nyholmin (kesk.) ja Marko Hartikaisen työnteon. Intiim nro 11 I Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 14.10.2015 21 SIRPA TASKINEN TUOMO LILJA SIRPA TASKINEN RUUHKAKSI ASTI. Sokos hotel Vantaan aula vilkastui, kun teamilaiset majoittuivat. Hei, me verkostoidutaan! Vaikka ajankohtaispäivien asialista oli painava, jäi osallistujille aikaa tavata myös vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Vilkkaiden käytäväkeskustelujen perusteella teamilaiset arvostavat verkostoitumismahdollisuuksia ja yhdessä tekemistä. Onhan verkostoituminen ja yhteistyö nostettu vuoden 2016 painopisteeksikin. ST ▲ RYHMÄTÖITÄ. Ajankohtaispäivien 200 osallistujaa sai tehtäväkseen pohtia yhteistyötä. SALI TÄYNNÄ. Suuri kokoustila täyttyi lähes ääriä myöten, eikä eturivin paikkojakaan vierastettu. ► 22 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia Intiim nro 10 I 14.10.2015 JAOSTOT TEAMin tes- ja yleisjaostoihin on nimitetty 145 jäsentä TEAMin hallitus on nimittänyt hallituksen apueliminä toimivien jaostojen jäsenet. TES-JAOSTOT JAKAJAT KIRJATYÖNTEKIJÄT Eveliina Koivisto, Alma Manu Oy, jaoston puheenjohtaja Eija Lyttinen, Mediatalo Esa Oy Tuomas Mikkola, Alma Manu Oy Ritva Stenmark, Kaakon Viestintä Oy Teppo Puolakka, LounaisSuomen Tietojakelu Oy Petri Virtanen, Alma Manu Oy Timo Virtanen, Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy Marja-Leena Tyystälä, Alma Manu Oy Ari Nyman, Bookwell Oy, jaoston puheenjohtaja Heikki Heikkilä, Sanomala Oy Hannu Korhonen, Alma Manu Oy Juha Krankkala, Oy Fram Ab Tuomo Myllärinen, Salon Seudun Sanomat Oy Tarja Peräkylä, Mediasepät Oy Jarmo Ahonen, Botnia Print Oy Petri Nurmi, Salon Seudun Sanomat Oy Santtu Turtiainen, hallituksen edustaja Riitta Koskinen, toimiston edustaja KEMIAN PERUSTEOLLISUUS KUMI- JA AUTONRENGASALA Sami Hietaharju, Huntsman Pigments Oy, jaoston puheenjohtaja Janne Ikkala, Dinex-Ecocat Oy Kristo Korpela, Kemira Chemicals Oy Raimo Kylmälä, J.M.Huber Finland Oy Dennis Rönnkvist, Freeport Cobalt Oy Ville Sonninen, Yara Suomi Oy Janne Leinonen, Eastman Oy Tomi Perkola, Kemira Oyj Jouni Tissari, hallituksen edustaja Jari Kosonen-Nikulainen, toimiston edustaja Kalle Forsman, Nokian Renkaat Oyj, jaoston puheenjohtaja Sami Heikelä, Reka Kumi Oy Maire Kotala, Marwe Oy Timo-Pekka Purola, Teknikum Oy Jarmo Raudasoja, Suomen Euromaster Oy Marko Salonen, Suomen Euromaster Oy Sami Törmänen, Nokian Raskaat Renkaat Oyj Jan Hirvonen, Vianor Oy Petri Sorvali, hallituksen edustaja Paavo Salo, toimiston edustaja KENKÄ- JA NAHKASEKÄ TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS Arja Uitto, Ejendals Suomi Oy, jaoston puheenjohtaja Mika Jokela, Marimekko Oy Ritva Korhonen, Zira Oy Jyrki Kärkkäinen, Reino & Aino Kotikenkä Oy Tarja Lehtinen, Ursuk Oy Jari Mäki-Koivisto, Sukkamestarit Oy Jani Partanen, Ahlstrom Glassfibre Oy Tapani Turkki, Kuomiokoski Oy Tero Virtanen, Recticell Oy Jutta Isometsä, Nanso Group Oy Arja Klubb, K.A.Weiste Oy Marja-Kaisa Löf, Sievin Jalkine Oy Pentti Iso-Aho, hallituksen edustaja Petri Ahokas, toimiston edustaja LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS JA LASIALAT Eino Ojansuu, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, jaoston puheenjohtaja Aija Kemilä-Tuovinen, Pentik Oy Kimmo Landell, Lasiluoto Oy Mika Lehtinen, Seloy Oy Markku Nuolioja, Best Glass Oy Rainer Timonen, IDO Kylpyhuone Oy Riina Pensikkala, Pilkington Automotive Finland Oy Sari Uusivirta, Pilkington Automotive Finland Oy Timo Viitanen, hallituksen edustaja Markku Aaltovirta, toimiston edustaja MUOVITUOTETEOLLISUUS JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUS Jani Kähkönen, Medisize Oy, jaoston puheenjohtaja Kai Hagelberg, Tikkurila Oyj Janne Koivuniemi, Masa-Muovi Oy Sanna Kujala, Artekno Oy Markku Luoto, Coreplast Laitila Oy Armas Pellinen, Orion Oyj Pekka Pitkänen, Kiilto Oy Reeta Rönkkä, Orthex Finland Oy Eija Tapiala-Vanhanen, Vitabalans Oy Raija Komulainen, KWH Mirka Oy Ab Matti Poutiainen, Amerplast Oy Markku Silvonen, Orion Oyj Kettil Rautio, hallituksen edustaja Marko Rosqvist, toimiston edustaja TEKSTIILIHUOLTOALA Virpi Kosonen, Lindström Oy, jaoston puheenjohtaja Erja Haapalainen, Comforta Oy Henna Kallio, Comforta Oy Minna Liukkonen, Granlundin pesu Oy Risto Saarinen, Comforta Oy Tuula Talstila, SOL pesulapalvelut Oy Tanja Levaniemi, Lindström Oy Tomi Parkkinen, Pohjolan Tekstiilipalvelu Oy Anu Lammi, hallituksen edustaja Pirjo Rosqvist, toimiston edustaja VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT Katja Wallenius, Alma Media Kustannus Oy, jaoston puheenjohtaja Seena Ikonen, Mediatalo Esa Oy Thomas Kiviranta, Alma Manu Oy Marjaana Korhonen, Savon Media Oy Kirsi Kuokkanen, Etelä-Suomen Media Oy Heidi Piittinen, Paletti Oy Arja Nyman, Kansan Uutiset Oy Jarmo Peltomäki, Hansaprint Oy Tuija Pircklén, hallituksen edustaja Mirja Suhonen, toimiston edustaja ÖLJY-, MAAKAASUJA PETROKEMIANTEOLLISUUS Elof Juselius, Borealis Polymers Oy, jaoston puheenjohtaja Kimmo Aho, Neste Oyj Kimmo Harjula, Ashland Finland Oy Jussi Häkkinen, Gasum Tekniikka Oy Ismo Raatesalmi, Neste Oyj Tero Välimäki, Bewi Styrochem Oy Jukka Mäkelä, Neste Oyj Ville Pellinen, Borealis Polymers Oy Sami Ryynänen, hallituksen edustaja Toni Laiho, toimiston edustaja YLEISJAOSTOT JÄRJESTÖJAOSTO Jari Kauppinen, Hella Lightning Oy, jaoston puheenjohtaja Markku Haavisto, Terichem Tervakoski Tuire Härkönen, Sanoma Media Finland Oy Elina Kallioinen, Fiskars Home Oy Ab Ari Niemelä, Nokian Raskaat Renkaat Oyj Harri Saarenmaa, Suominen Kuitukankaat Oy Kaija Salminen, KWH Mirka Oy Ab Petri Selin, Neste Oy Merja Tammiluoma, Gemalto Oy Suvi Vaara, SOL pesulapalvelut Oy Vesa Kervinen, Kemira Chemicals Oy Sari Park-Björklund, Porvoon Kirjakeskus Oy Mikael Kaartoaho, hallituksen edustaja Arja Salo, toimiston edustaja KOULUTUSJAOSTO Soile Pasanen, Lindström Oy, jaoston puheenjohtaja Sturle Fjäder, Optinova Oy/Ab Sirpa Kaukonen, Otavan Kirjapaino Sari Korkee, Sidoste Oy Pirjo Kuisma, Lindström Oy Jussi Salo, Huntsman Pigments Oy Tanja Tamola, IDO Kylpyhuone Oy Riitta Viljakainen, Ahlstrom Glassfibre Oy Tuomas Vitala, Neste Oyj Kari Heino, Graham Packaging Company Oy Annika Marjamäki, Edita Prima Oy Sari Määttänen, Comforta Oy Jarmo Eskelinen, hallituksen edustaja Merja Westman, toimiston edustaja KANSAINVÄLISTEN ASIAIN JAOSTO Jarkko Kurvinen, Tikkurila Oyj, jaoston puheenjohtaja Sami Elo, Amcor Flexibles Finland Oy Maarit Lindström, IDO Kylpyhuone Oy Pasi Mäntysaari, Borealis Polymers Oy Marko Torppala, Orion Oyj Mikko Torvi, Crown Pakkaus Oy Mika Laine, Nokian Renkaat Oyj Martti Paavilainen, Aga Oy Jarno Viljakainen, hallituksen edustaja Nina Laine, toimiston edustaja NUORISOJAOSTO Anniina Pekki, Orion Oyj, jaoston puheenjohtaja Veera Hakanperä, Mia-Tuote Oy Mikko Koskinen, Huntsman Pigments Oy Otto Niinivirta, Neste Oyj Mikael Ojomaa, Lehtisepät Oy Annika Poimaa, Teknos Oy Laura Saari, Nanso Group Oy Juho Siitonen, Lumon Oy Ismo Viirimaa, Sievin Jalkine Oy Sakari Laitinen, Orion Oyj Maija Vikkula, Takon Kotelotehdas Oy Eetu Väkiparta, Pilkington Automotive Finland Oy Ronny Norrgård, hallituksen edustaja Tanja Mettovaara, toimiston edustaja TYÖYMPÄRISTÖJAOSTO Juha Björkbacka, Kemira Chemicals Oy, jaoston puheenjohtaja Eila Ilmen-Punkari, Fiskars Home Oy Ab Ari Kangasniemi, Freeport Cobalt Oy Juha Mustonen, Yara Suomi Oy Jyri Mäkinen, Alma Manu Oy Jessica Raita, Edita Prima Oy Juha-Pekka Siltala, Neste Oy Teppo Suikkari, Medisize Oy Marko Valkeinen, Yara Suomi Oy Tarja Vähäkangas, Sievin Jalkine Oy Toni Ponkiniemi, Pilkington Automotive Finland Oy Ari Raita, Hansaprint Oy Anne Hakamäki, hallituksen edustaja Kari Mäkelä, toimiston edustaja Intiim nro 10 I Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 14.10.2015 VALTUUSTO TYÖHYVINVOINTI Kemianalan järjestöille eurooppalainen RC-palkinto ! Suomen kemianteollisuuden Hyvää huomenta - Hyvää huomista -yhteistyö on voittanut eurooppalaisen Responsible Care -palkinnon. Yhteistyöllä mukana olevat työmarkkinajärjestöt TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Ammattiliitto Pro, Kemianteollisuus ry, ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry edistävät hyvinvointia kemianalan työpaikoilla yhdessä yritysten kanssa. Nyt kymmenettä kertaa jaossa olleen palkinnon jakaa kemianteollisuuden eurooppalainen kattojärjestö Cefic. Vuonna 2015 tuomariston viisi jäsentä edustavat eurooppalaista teollisuutta, kon- sultointia ja mediaa. Voittajat julkistettiin 8.10.2015 Brysselissä. Kemian haluaa olla Suomen paras toimiala työhyvinvoinnissa 2020 Hyvää huomenta - Hyvää huomista -yhteistyön tavoitteena on luoda kemianteollisuudesta työhyvinvoinnissa Suomen paras toimiala vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 startannut ohjelma aloitti kannustamalla yrityksiä työhyvinvointia parantaviin hankkeisiin. Myöhemmin mukaan ovat tulleet varhaisen välittämisen mallit sekä johtamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Liiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous – Näemme Suomessa työhyvinvoinnin osana vastuullista kehitystoimintaa. Työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä, ja se syntyy työpaikoilla. Yhdessä voimme kuitenkin kannustaa työhyvinvointityöhön ja luoda konkreettisia työkaluja, sanoo TEAMin työympäristösihteeri Kari Mäkelä. Suomessa Responsible Care -ohjelma on ohjannut kemianteollisuuden omaehtoista vastuullisuustyötä jo yli 20 vuoden ajan. Ohjelma kattaa 80 prosenttia Suomen kemianteollisuuden tuotannosta ja 60 prosenttia henkilöstöstä. TL OIKAISUJA Edellisessä Intiimissä kerrottiin TEAMin organisaatiomuutoksista. Jutussa oli erheellisesti mainittu, että Irene Hämäläisen titteli on vanhempi neuvonantaja. Oikea on vanhempi asiantuntija. ! 23 Toisessa jutussa kerrottiin, että Kemianliitto sai helatorstain ensimmäisenä ammattiliittona palkalliseksi vapaaksi vuoden 2000 lakon avulla. Tämä ei kirjaimellisesti paikkansa. Jo ennen vuotta 1992 oli esim. graafisessa teollisuudessa sovittu helatorstain lyhentävän työaikaa ansioita alentamatta. Pahoittelemme virheitä. Tuomo Lilja Valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidetään Scandic Riihimäessä (Hämeenaukio 1, Riihimäki) 26.–27.11.2015. Sääntöjen 15 §:n mukaan syyskokouksessa: ! käsitellään ja vahvistetaan hallituksen esittämä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, ! päätetään liiton jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle vuodelle, ! käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen esittämät asiat, ! käsitellään mahdolliset sääntömuutosesitykset, ! seurataan liiton toimintatavoitteiden toteutusta. Esillä on myös strategiaan liittyviä asioita. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Hallitus, Heli Puura Puheenjohtaja FULLMÄKTIGE Förbundsfullmäk-tiges staadgenliga höstmöte Fullmäktiges stadgeenliga höstmöte försiggår 26–27.11.2015 på Scandic Riihimäki (Hämeenaukio 1, Riihimäki). Enligt 15 § förbundets stadgar ska på höstmötet: ! behandlas och bekräftas den av styrelsen föreslagna verksamhetsplanen och budgeten, ! beslutas om storleken på förbundets medlemsavgift för det följande året, ! behandlas av fackavdelningarna och styrelsen förelagda ärenden, ! behandlas eventuella förslag om stadgeändring, ! följas upp hur förbundets målsättningar har förverkligats. Dessutom behandlas också ärenden i anslutning till strategin. TEAM Industribranschernas fackförbund rf, Styrelsen, Heli Puura ordförande 24 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA ETELÄ-POHJANMAA HÄME Kauhajoen Muovityöntekijät ry, 085 Forssan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7013 ! Syyskokous 14.11. klo 16.00 Kauhajoen Krouvi, Topeeka 30, Kauhajoki. Käsitellään sääntömääräiset asiat mm. 2016 toimintasuunnitelma,talousarvio sekä hallituksen henkilövalinnat. Käsitellään ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ennakkoilmoittautuminen/ erityisruokavalio 5.11. mennessä tekstiviestillä 040 8281444/Pj. ! Pikkujoulubileet 5.12., HKareena. Bileiden hinta osaston jäseniltä 45 € ja kaverilta 60 €. Sisältää buffetillallisen ja illan ohjelman. Ilmoittautumiset 25.10. mennessä Jukka Mäkelälle p. 044 593 3832. Tarkemmat tiedot osaston sivulta fky.fi ja työpaikkojen ilmoitustauluilta. Lapuan Teva ry, 567 ! Syyskokous 20.10. klo 18.00, Lapuanhovi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lehtimäen Teva ry, 576 ! Syyskokous 2.11. klo 18.00 Lehtimäen Osuuspankin kokoustila, Kirkonkyläntie 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Seinäjoen Jalkinetyöväen ammattiosasto ry, 214 ! Avanto- ja saunailta 3.11. klo 17.–19.00, Avantosauna, Tanelinlampi. Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Kaikki jäsenet rohkeasti mukaan mukavaan harrastukseen!! Ilmoittautumiset Tuulalle p. 040 539 5369. ! Syyskokous 6.11. klo 18.00, Uppalan kartano. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Ilmoittautumiset Raijalle p. 040 575 4224. ETELÄ-SAVO Mikkelin Teva ry, 550 ! Pikkujouluristeily 14.–15.11. Yövymme Tallinnassa. Hinta jäsenelle 60 € perheenjäsenelle 129 €. Lisätietoja ja ilmoittaumiset Riitalle p. 050 571 9518. Pieksämäen kirjatyöntekijät ry, 7051 ! Ehdokasasettelukokous 25.10. klo 18.00 Lehtiseppien neuvotteluhuoneessa Hallipussi 2, 76100 Pieksämäki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Savonlinnan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7027 ! Toinen ja viimeinen lopettamiskokous 25.10. klo 12.00, Pietari Kylliäinen. Esillä osaston lopettamiseen liittyvät asiat. Lounastarjoilu. Liiton edustaja paikalla. Tervetuloa. Savonlinnan Pesuosasto ry, 162 ! Syyskokous 5.11. klo 17.00, Pietari Kylliäinen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 28.10. mennessä Minnalle p. 050 518 8521 ruokailun järjestämiseksi. Tervetuloa! Nastolan Teva ry, 523 ! Ensimmäinen lopettamiskokous 24.11. klo 15.45, Sokuriina, Aurantie 11, Nastola. Käsitellään kokoukselle kuuluvat asiat, paikalla myös järjestösihteeri Arja Salo TEAM-liitosta. Ruokailu. Tervetuloa! KAAKKOIS-SUOMI Haminan Kemiantyöntekijät ry, 101 ! Syyskokous 25.11. klo 18.00, Haminan Varuskuntakerho. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Osanottajille kokouksen jälkeen ruokailu. Joutsenon Kemiantyöntekijät ry, 025 ! Syyskokous 5.11. klo 18.00 Joutsenossa, Ravintola Luhtikammarin kabinetti (2.krs), Saimantie 5. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään liittokokouksen hyväksymät uudet ammattiosaston mallisäännöt. ! Pikkujoulut 13.11. klo 18.00 Rauhassa, Holiday Clubin Saimaan tiloissa. Tilaisuus alkaa keilailulla, johon on varattu kaksi rataa, ja ilta jatkuu ruokailulla samassa rakennuksessa. Kouvolan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7015 ! Syyskokous 9.11. klo 16.30, yhdistyksen toimisto, Kauppalankatu 24 A 5. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Kouvolan tekstiili- ja muovityöntekijät ry, 544 ! Syyskokous 14.11. klo 14.00 ruokailulla Fransmannissa, jonka jälkeen kokous. Paikka: Sokos hotelli Vaakuna, Kouvola. Käsitellään sääntömääräiset asiat. lmoittautuminen Tuomakselle 5.11. tuomas.weckstrom@gmail. com tai p. 044 560 0296. KESKI-SUOMI Finn-Nauhan ammattiosasto ry, 564 ! Syyskokous 21.11. klo 15.00, Osuuspankin kerhotila. Käsitel- Intiim nro 11 I 14.10.2015 Hulluna hevosurheiluun Kimppahevonen tuo ravimaailman sisäpiirin kenen tahansa ulottuville. SIRPA TASKINEN Hevoset ovat kuuluneet vaasalaisen Timo Krankkalan elämään pienestä pitäen. Nuorempana maaseudulla asuessaan hän hoiti ja kengitti hevosia omassa tallissaan. Tuttua hänelle on myös hevosten valmentaminen ja jopa ravihevosen ohjastaminen. – Ajoin kilpaa parikymmentä vuotta sitten. Ohjastajaura loppui voittoon Tampereella. Voittoprosentti on komeat 13, hän kertoo. Sittemmin ohjastaminen on jäänyt ja hän on muuttanut maalta kaupunkiin. Ravihevosia ja hevosurheilua hän ei ole kuitenkaan jättänyt, vaan hän omistaa nykyään osuuksia useista kimppahevosista. Hevosten määrää hän ei halua kertoa tarkemmin. – On niitä, hän kuittaa. ! Kimppaomistajaksi parilla kympillä Mutta mikä ihme on kimppahevonen? Yksinkertaisesti hevonen, jolla on useita eri omistajia. Omistajajoukko, eli kimppa, taas voi koostua hyvinkin erilaisista ihmisistä. Fyysisesti hevonen voi olla sijoitettuna missä päin Suomea tahansa. Yksi kimpoista, joissa Krankkala on mukana, on 11 vuotta sitten Vaasaan perustettu Muscles Sue -yhtymä. Siihen kuuluu alueen ihmisiä aina duunareista yritysjohtajiin. Onpa mukana ollut kansanedustajakin. lään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään uudet mallisäännöt. Jyväskylän vaatetustyöntekijät ry, 562 ! Syyskokous 3.11. klo 17.00 Ravintola Ali Baba, Yliopistonkatu 21. Asialistalla uusien sääntöjen hyväksyminen. Ruokatarjoilu. Tervetuloa. ! Pikkujoulut 21.–22.11. Revontulessa Hankasalmella. Omavastuu jäseneltä 40€. Sisältää majoitukset mökissä, illallinen, aamupala ja tanssilippu. Esiintyjä Yölintu. Lisätietoja ja sitovat ilm. viimeistään 2.11. Katja Savolainen p.040 777 4309 klo 15.oo jälkeen. – Siinä verkostoituu kivasti ja oppii tuntemaan erilaista porukkaa. On myös se hyvä puoli, että kimppahevonen ei sido ketään liikaa ajallisesti tai rahallisesti, ja että ilot ja surut aina jaetaan yhdessä, hän sanoo. Hevoskimpat ovat Krankkalan mukaan yleistymään päin. Hän arvelee, että taustalla on lama, ja se, että moni suunnittelee talouttaan tavallista tarkemmin. Kun omistajia on vapaa-ajallani useita, mukaan voi päästä pienelläkin panoksella. Esimerkiksi, jos omistajia on sata, yhden omistajan kulut ovat noin 20 euroa kuussa. Tätä minä teen ”Ei ole mikään kultakaivos” Rikastumisesta haaveilevalle hevosurheilu ei kuitenkaan ole suorin tie tavoitteeseen. Talouden alamäki heijastuu myös siihen, että kustannusten noususta huolimatta hevosille maksettavat palkkiot polkevat vuoden 2009 tasolla, ja vain harva hevonen maksaa itsensä takaisin. Krankkalan mielestä palkitsevinta harrastuksessa onkin hevosten seuraaminen ylipäätään. Hän tuntee kaikki Suomen ravihevoset ja niiden suvut. Ajan tasalla pysyy, kun seuraa tiiviisti alaa Suomessa ja Ruotsissa. Hän harmittelee sitä, että Vaasassa hevosurheilu on ajettu alas. Raviradan katsomorakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2006, eikä oloihin ole sittemmin juu- Keuruun Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7060 ! Syyskokous 7.11. klo 16.00, Pisara. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu klo 15.00 samassa paikassa. LAPPI Kemian ammattiosasto ry, 001 ! Syyskokous 6.11. klo 17.00 Lahdesjärven Helmen saunatilat, Postitorvenkatu 16. Käsitelläään sääntömääräiset asiat. Tarjoilua. Kemin Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7010 ”Oikeastaan tunnen alan ihan kokonaisuudessaan ja on tullut tuttavia ihan ympäri Suomen.” ! Sääntömääräinen syyskokous 15.11. klo 14.00, PS Print Oy:n kahvio. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tornion Viestintäalan ry, 7078 ! Syyskokous 29.10. klo 15.30, Umpitunneli. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. PIRKANMAA Tampereen kemiantyöntekijät ry, 053 ! Syyskokous 31.10. klo 18.00, ravintola Plevnan Mallaskabi- Intiim nro 11 I Ammattiosastot // Tapahtumat 14.10.2015 25 MARI RITARI senetuja voi tiedustella p. 050 366 0620. Vammalan Teva ry, 538 ! Syyskokous 23.11. klo 17.30 Kahvila Tyyne, Puistokatu 6, Sastamala. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. uusien sääntöjen hyväksyminen. Ilmoittautumiset 11.11. mennessä Anneli Mäkelälle, p. 041 544 9114. Vilppulan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7080 ! Pikkujoulut 14.11. klo 18.00, Kahvila Hilma&Onni, Vla. Jäsen 10€ ja avec 25€. Sitovat ilmoittautumiset Kaijalle p. 050 573 4822 sekä ateria maksettu viimeistään 1.11. tilille FI92 1164 3000 1017 52. Tervetuloa. ! Syyskokous 25.11. klo 17.00 Aijalla, Rantaraitti 2, Vla. Käsitellään uudet ammattiosaston säännöt sekä muut sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. HARRASTUKSEN PARISSA. Timo Krankkala on aina viihtynyt hevosten keskellä. Nykyään hän omistaa osuuksia useista eri ravihevosista. ri panostettu. Myös pitkään kaavailtu uusi hevosurheilukeskus jäi pelkiksi puheiksi. – Täältä mennään raveihin esimerkiksi Seinäjoelle tai Ruotsin puolelle Uumajaan, hän sanoo. Omat hevoset ovat menestyneet Krankkala työskentelee Ilkka-yhtymässä sanomalehti Pohjalaisen toimituksen tek- nisenä taittajana ja on kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies. Hän myös kirjoitti pitkään aiheesta alueen sanomalehtiin ja Hevosurheilu-lehteen. Vuosi sitten hän lopetti kirjoittamisen periaatteellisista syistä. – Oikeastaan tunnen alan ihan kokonaisuudessaan ja on tullut tuttavia ihan ympäri Suomen, hän kertoo. Suurkilpailuja lukuun ot- netti. K äsitellään sääntömääräiset asiat ja muut esille tulevat asiat. Kokouksen jälkeen pikkujouluruokailu ravintolan puolella noin klo 18.30. Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7029 ! Syyskokous 25.10. klo 11.00 TKY:n toimiston kokoustila, Satakunnankatu 19–21 C 24. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Valitaan mm. yhdistykselle puheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2016, sekä yhdistyksen uusien sääntöjen käsittely. ! Työttömät kokoontuvat 30.10. klo 16.00 TKY:n toimis- tamatta hän ei enää juuri käy raveissa. Omien hevosten juoksut hän seuraa yleensä tv:stä. Syksy on ollut menestyksekäs. – Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki hevoset onnistuvat. Päällimmäisenä ilonaiheena on kolmevuotiaan Sue´s Photon yltäminen ikäluokkansa arvostetuimman kilpailun, Kriteriumin finaaliin, hän iloitsee. tossa. ”Mitäs nyt” -aiheesta alustaa Reijo Korhonen. Ilmoita tulostasi Jokelle p. 050 595 1255. Katsotaan saadaanko säpinää aikaan. Kokoonkutsujana Jouko Harju. Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, 054 ! Syyskokous 14.11. klo 17.00 Ravintola Herwood, Opiskelijankatu 1, Hervanta. Tarjoamme osallistujille ruoan kokouksen päätteeksi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. set asiat ja tarjolla on kakkukahvit. Kokouksen jälkeen Me&I vaate-esittely ja illan päätteeksi lämpiää sauna virvokkeiden ja pikkupurtavan kera. Tervetuloa! Tekno-Kemia Lempäälä ry, 127 ! Syyskokous 9.11. klo 15.45, V-hallin taukohuone. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston sekä työttömyyskassan uudet säännöt. Kahvitarjoilu. Tampereen TeVa ry, 529 Vammalan Muovityöntekijät ry, 093 ! Syyskokous 30.10. klo 18.00, SAK:n saunatilat, Rautatienkatu 10. Käsitellään sääntömääräi- ! Syyskokous 1.11. kello 14.00, Epsiran ruokala. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jä- le ilmoitetaan mukaan pääsystä mahdollisimman pian. Omavastuu on oltava maksettuna ennen viimeistä ilmoittautumispäivää, muuten paikka annetaan seuraavalle. Ammattiosaston tilinumero on: FI68 5770 0520 1308 54 (viite 1795). Lisätietoja: ! http://www.angrybirdsvuokatti.fi/fi ! http://joensuunmuovityontekijat.teamliitto.net/ POHJOISPOHJANMAA Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7021 ! Kokous 19.10. klo 16.15 Joutsen Media Oy:n auditorio, Lekatie 4, Oulu. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoja: www.oky.fi POHJANMAA POHJOIS-SAVO Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7033 Iisalmen kirjatyöntekijät ry, 7006 ! Syyskokous 15.11. klo 19.00, Ay-keskus, Pitkäkatu 43. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Tervetuloa. ! Syyskokous 25.10. klo 18.00, Iisalmen työväentalo. Esillä sääntömääräiset asiat ja muut asiat. Kahvitarjoilu! Vasa Bokarbetarförening rf, 7033 ! Höstmöte 15.11. kl 19.00 Ffckansli, Storalånggatan 43. På mötet behandlas regel ärende och godkännande av de ny stadgarna. Välkommen! POHJOIS-KARJALA Joensuun Kumija Lasikorjaajien osasto ry, 279 ! Syyskokous 21.10. klo 18.00 ABC marjalan kokoustilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Joensuun Muovityöntekijät ry, 128 ! Angry Birds. Ammattiosasto järjestää retken Angry Birdspuistoon Vuokattiin 7.11.2015. Retkelle on oikeutettuja osallistumaan jäsenet ja heidän alle 18-vuotiaat lapsensa. Ammattiosasto järjestää puistoon kyydityksen ja kustantaa lipun alueelle. Omavastuu tapahtumaan on 10 € aikuisilta. Lapset pääsevät ilmaiseksi. Lähtö 7.11. klo 10.00 Jukolanportista ja paluu samana päivänä Vuokatista alkanee klo 18.00. Ilmoittautuminen 14.–23.10. Ilmoittautumisia voi laittaa tekstiviestillä puhelinnumeroon p. 044 011 0807. Ilmoitathan viestissä nimesi ja lastesi määrän! Mukaan pääsee 52 henkilöä (bussi täyteen). Mukaan päässeil- Iisalmen muovityöntekijät ry, 075 ! Syyskokous 21.11. klo 17.00, Sokoshotel Koljonvirta, Iisalmi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kuopion kemialaiset ry, 138 ! Syyskokous 19.10. klo 17.00 ravintola Rosina, Puijokatu 27. Tervetuloa ideoimaan uutta ja mukaava ammattiosaston pitsan merkeissä. Samalla pidämme syykokouksen, jossa käsittelemme sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu klo 16.30. ! Pikkujoulut 28.11. klo 18.00 ravintola Käskynkä, Soikkokuja 12. Jäsenille ilmainen, avec 25e. Paikkoja rajoitetusti! Sitovat ilmoittautumiset 11.11. mennessä Anna-Maijalle, p. 040 562 5535. Kuopion Kirjatyöntekijäin yhdistys 7014 ! Syyskokous pidetään 3.11. klo 18.00 toimistolla Vuorikatu 36. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja uudet säännöt. Jäsenet tervetuloa. SATAKUNTA Nakkilan tekstiilityöntekijät ry, 515 ! Syyskokous 22.10. klo 16.10, Hotelli Amado. Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Tervetuloa. 26 Ammattiosastot // Tapahtumat ! Syyskokous pidetään 20.11. klo 18.00, lounasravintola Rosmariini. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 16.11. mennessä Teijo, p. 050 526 6753. Porin Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7023 ! Ehdokasasettelukokous 28.10. klo 16.30 yhdistyksen toimisto, Isolinnankatu 24, Herttuantori, 3. krs. Asetetaan ehdokkaat puheenjohtajaksi ja hallituksen toimikaudelle 2016. Porin Seudun muovityöntekijät ry, 076 ! Syyskokous 23.10. klo 18.00, Hotelli Amado keskusaukio 1, Pori. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Porin Seudun Sanomalehdenjakajat ry, 7205 ! Syyskokous 24.11. klo 15.30, JYTYn tiloissa Eteläpuisto 9 E (Pori). Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä uusien sääntöjen hyväksyminen. Tervetuloa. ! Ehdokasasettelu 24.11. klo 15.15, JYTYn tiloissa Eteläpuisto 9 E (Pori). Asetetaan ehdolle pääluottamusmies, varaluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu ja 2 työsuojeluvaravaltuutettua. Tervetuloa. UUSIMAA Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhditys ry, 7001 ! Syyskokous 24.11. klo 17.00 Kirjan talon kerhosali, Kirjatyöntekijänkatu 10, 3. krs. Kahvitarjoilu klo 16.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kokouksessa vieraana TEAM:n edunvalvontaosaston uusi neuvottelupäällikkö Toni Laiho. Jäsenyys tarkistetaan. Tervetuloa! ! Iltapäiväkerho kokoontuu Kirjan kerhohuoneessa parillisen viikon tiistaina klo 13.00– 15.00. Tiistaina 27.10 EKL Timo Kokko eläkeläisetuudet. ! Torstaikerhon jäsenkokous Kirjan Juhlasalissa 29.10. klo 13.00. Vieraana Presidentti Tarja Halonen. ! Torstaikerhon syyskokous Kirjan Juhlasalissa 12.11. klo 13.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen Torstaikerho ry, 7001 ! Jäsenille avoimet sökökisat Kirjan kokoushuone ykkösessä 29.10. alkaen klo 15.00. Pelataan pelimerkeillä. Tunnin alkueristä parhaat finaaliin. Osan- I 14.10.2015 TYÖTTÖMYYSKASSA TULEVIA TAPAHTUMIA Panelian lasityöntekijäin ammattiosasto ry, 415 Intiim nro 11 ottomaksu 10 euroa maksetaan pelipaikalla. Ilmoittautumiset ennen pelipäivää Aatto Koskiselle p. 041 518 8719. Parhaat palkitaan. Helsingin Painajakerho ja Graafiset Viestintekijät ! Pikkujouluristeily 22h-pikkujouluristeilyn Tallinnaan 4.– 5.12. M/S Baltic Queen -laivalla. Lähtö Länsisatamasta 4.12. klo 18.30 ja paluu Helsinkiin 5.12. klo 16.00. Risteilyn lisäksi matkaan sisältyy buffet-illallinen(1. kattaus klo 17.30) ja buffet-aamiainen lauantaina. Matkan hinta painajakerholaiselle on 70 € (avec 109 €) ja HGV-kerholaisille 50 € (avec 109 €). Sitovat ilmoittautumiset Paavo Virtaselle 26.10. mennessä; pave. virtanen@suomi24.fi tai p. 050 526 6798 klo 16.00 jälkeen. Maksu ilmoittautumisen yhteydessä Painajakerhon tilille; FI 71 1011 3500 701 601. Ilmoitathan nimen ja syntymäajan lisäksi myös kerhosi ja toivomuksen hyttikaverista. Lippuja jaetaan Länsiterminaalin toisessa kerroksessa 16.45–17.15. Ruokailu alkaa siis klo 17.30 tunti ennen laiva lähtöä! Paikkoja rajoitetusti. Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry, 009 ! Syyskokous 5.11. klo 18.00 alkaen Hotel Arthurissa (Vuorikatu 19, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla ruokaa ja juomaa. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Ilmoittautumiset viimeistään 16.10. Suville p. 050 348 8220. Ohjeita päivärahan hakijalle Jos teillä on maatalous-, metsätalous-, ammatinharjoitus- tai yritystoimintaa, ilmoittakaa tulon määrä viimeksi vahvistetun verotuksen (verovuosi 2014) verotuspäätöksellä. Lähettäkää kassalle kopio verotuspäätöksestä selvitysosineen viimeistään 1.11.2015 mennessä, jos ette ole sitä vielä toimittanut. Lähettäkää verotuspäätös vaikka tuloa ei ole ollut. Lakimuutos 58-vuotiaiden päivärahan tason suojauksesta tuli voimaan 1.8.2015 Ansiopäiväraha lasketaan yleensä uudelleen, jos ansiopäivärahan saaja työskentelee 26 viikkoa (28 kuukauden tarkastelujakson aikana) ja täyttää uudelleen ansiopäivärahan työssäoloehdon. Elokuun alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä päivärahaa ei kuitenkaan lasketa uudelleen, jos ! henkilö on vähintään 58 vuotta työssäoloehdon täyttyessä ja ! uusi päivärahan perusteena oleva palkka olisi aiempaa pienempi Lakimuutos koskee niitä henkilöitä, joiden työssäoloehto täyttyy 1.8.2015 tai sen jälkeen. Jos jää työttömäksi/ lomautetuksi, Helsingin Teva ry, 501 ! Hallituksen kokous 14.10. klo 17.00 HTY Paasivuorenkatu 5, Helsinki ! Syyskokous 11.11. klo 17.00, HTY Paasivuorenkatu 5, Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Liitosta paikalla on Hannu Siltala. Luvassa myös arpajaiset. Lisätietoja saa pj. Arja Klubb, sähköposti arja.klubb@hotmail.com tai p. 040 752 3805. Tulethan sinäkin! ! Lippuja saatavilla vielä Arena teatteriin 21.11 klo 13.00, toimi pikaisesti. Esitys on hulvaton farssi ”Ministeriä viedään”. Osoitteessa Hämeentie 2, Hakaniemi. Esityksen jälkeen jäsenillemme on varattu ruokailu. Oma vastuu on 30 €, joka maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 0005 87 (tässä nyt numerot oikein) viite 5050. Voit tulla myös pelkästään teatteriin. Sitovat ilmoittautumiset 16.10 mennessä Tuula Saastamoinen 040 524 7606 tai saatuu@hotmail.com Lohjan Tekstiili ja Vaatetustyöntekijät ry, 502 ! Syyskokous 12.11. klo 17.00, käytännön toimenpiteitä: ! Ilmoittaudu viimeistään 1. työttömyys-/lomautuspäivänä kokoaikatyönhakijaksi TE-toimistoon. Työnhaun voit aloittaa verkossa osoitteessa www. te-palvelut.fi. Lisätietoja työnhakuun saat TE-toimistoista tai osoitteesta www.te-palvelut.fi ! Hae päivärahaa päivärahahakemuksella, päivärahahakemus lomakkeita saat esim. TE-toimistoista tai kassan kotisivuilta (www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa) ! Toimita hakemus kassalle liitteineen, päivärahahakemuksen liitteitä mm.: ! työnantajan tekemä palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 26 palkalliselta viikolta ( jos olet ollut työttömänä/lomautettuna 26 viikon sisällä, lähetä palkkatodistus työssäoloajalta, joka on ollut työttömyyden/lomautuksien välissä) ! jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos olet kokonaan työtön ! jäljennös työsuhteen päättämisestä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen tehty ! jäljennös työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön ! jäljennös työsopimuksesta, jos olet lomautettu tai jos olet vastaanottanut osa-aikaisen työn tai olet määräaikaisessa työsuhteessa ! jäljennös lomautusilmoituksesta, jos olet lomautettuna Päivärahojen hakujaksot ja mitä lomaketta käytetään Onko hakemukseni jatkohakemus vai ensimmäinen hakemus? Hakemus on ensimmäinen hakemus (käytä lomaketta ”ansiopäivärahahakemus”) silloin kun haet ensimmäistä kertaa päivärahaa tai edellisestä hakemuksestasi on kulunut yli 26 viikkoa (6 kk). Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää kun olet ol- HYVINVOINTILOMAT LOMATOIMINTA Lomaosakeviikkohaku on käynnissä. Seuraavat viikot ovat tarjolla kevättalvelle 2016: Ylläs Mokko Ylläs Kuer Ylläs Viikko I Levi Kirakka Rukan Lomakylä Kuusamon Lomatropiikki Sallatunturin Kelorinne Kalajoki Lapinniemen Kylpylä Vierumäki Loma-aika Pyhäniemi Hinta 330 euroa/viikko ! palkkalaskelma työttömyyden/lomautuksen aikaisista tuloista. Osan kuukaudesta lomautetut lähettävät palkkalaskelmat palkanmaksujaksoilta joko 4 viikon tai kuukauden jaksolta hakemuksen liitteenä. Palkkalaskelma täytyy lähettää myös siinä tapauksessa, vaikka lomautus olisi kertaluontoinen. Palkkalaskelmasta tarkistetaan, että palkka on vähennetty lomautuspäiviltä. ! jäljennös henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos sinulla on yritystoimintaa, maataloutta tai metsätaloutta ! päätös sosiaalietuudesta, esim. kotihoidontukipäätös tai osatyökyvyttömyyseläkepäätös ! verokortti, jos sinulla on kuluvalle vuodelle muutosverokortti ! kopio päättötodistuksesta, jos olet kerryttänyt työssäoloehdon osittain tai kokonaan opintojen ohella. 2, 3, 8 8 9 2, 6, 7, 18 11, 12 8, 10 10 7, 10, 11, 12 8, 9, 10 10 18 Sekä Katinkulta Vuokatti: ! viikot 8 ja 11 ! Hinta 600 euroa/viikko Tutustu kohteisiin tarkemmin liiton kotisivuilla osoitteessa www.teamliitto.fi Lomaosakeviikoille hakemukset on toimitettava liiton toimistoon 1.11. mennessä. Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta 09 7739 7207. TEAM järjestää yhdessä Hyvinvointilomat ry:n kanssa teemallisia viiden vuorokauden lomaviikkoja täysihoidolla. Virkeyttä vedestä teemaviikko eläkkeellä oleville vapaajäsenille 25.– 30.1.2016 Lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä. Ohjelmassa on vesiliikunnan lisäksi myös monipuolista liikuntaa, hauskanpitoa unohtamatta. Hakemukset liiton toimistoon 6.11. mennessä. Lomatuki: Lomapakettiin sisältyy majoitus, täysihoito ja lomaohjelma. Liitto maksaa eläkkeellä olevien vapaajäsenten omavastuun. Jäsen vastaa itse loman matkakuluista. Hyvinvointilomat laskuttaa mukana tulevan puolison omavastuun, joka on 100 euroa. Hakemukset: Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi tulostaa Hyvinvointilomien kotisivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lisätietoja liitosta Annika Maunulalta 09 7739 7207. HUOM! Liiton tuetuille lomille ei voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen haun kautta. Intiim nro 11 I Ammattiosastot // Tapahtumat 14.10.2015 lut työttömänä 2 täyttä kalenteriviikkoa. Hakemus on jatkohakemus, kun edellisestä päivärahaoikeudesta on kulunut tasan tai alle 26 viikkoa (6 kk). Jatkohakemuksen voit lähettää 4 kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. (Käytä jatkohakemuslomaketta tai voit myös käyttää ansiopäivärahahakemusta, mutta rastita hakemuksesta kohta ”jatkohakemus”). Jos aloitat yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen työsuhteen, voit täyttää hakemuksen työn alkamiseen asti. Siinä tapauksessa lähetä kassalle hakemuksen liitteenä myös kopio kokoaikatyön työsopimuksesta. Tarkennuksia hakujaksoihin Kun työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta, tulee päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Täytä hakemus aina täysiltä kalenteriviikoilta maanantaista sunnuntaihin, vaikka palkanmaksujaksosi päättyisi keskellä kalenteriviikkoa. Palkkalaskelma (”tilinauha”) hakemusta vastaavalta ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on liitettävä hakemukseen mukaan. Esimerkki 1: palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.9.-20.9.2015 ja 21.9.4.10.2015, lomautusta ajalla 17.9.-23.9.2015 hakemus täytetään ajalta 7.9.-4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta 7.9.-20.9.2015 sekä 21.94.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen. Esimerkki 2: palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.1.–15.9.2015 ja 16.– 30.9.2015, lomautusta ajalla 10.–11.9.2015 ja 22.–28.9.2015 hakemus täytetään ajalta 31.8.–4.10.2015 ( sunnuntaihin saakka) palkkalaskelmat ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.9– 30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen. Merkitse päivärahahakemukseen jokaisen päivän kohdalle, oletko ollut lomautettu / koulutuksessa / työssä ja palkalliset työtunnit ko. päivänä (huom. myös arkipyhät ja lomaajat sekä muut palkalliset vapaat) / sairas / matkoilla tms). Merkitse työssäolotunnit vain työpäivien kohdalle, ei työttömille/lomautus päiville. Merkitse hakemukseen, jos olet ollut työssä toisen työnantajan palveluksessa. Liitä tällöin palkkalaskelma tehdyistä töistä hakemukseen mukaan. Täytä hakemukseen myös lauantait ja sunnuntait. Kun teet osa-aikatyötä, tulee päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Palkkalaskelma (”tilinauha”) hakemusta vastaavalta ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on liitettävä hakemukseen mukaan. HUOM! Pidä työnhakusi voimassa, jos sinulla esim. 0-40 tuntinen työsopimus, vaikka töitä olisi ”luvattu” kokoaikaisesti. Esimerkki 1: palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.–20.9.2015 ja 21.9.– 4.10.2015, hakemus täytetään ajalta 7.9.–4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta 7.– 20.9.2015 sekä 21.9.–4.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen. Esimerkki 2: palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.– 15.9.2015 ja 16.–30.9.2015, hakemus täytetään ajalta 1.– 30.9.2015 ja palkkalaskelmat ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.– 30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen. HUOM! Jäsenen tulisi tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet, ennen kuin paperit lähetetään työttömyyskassaan. Puutteelliset hakemukset viivästyttävät aina hakemusten käsittelyä. Jos kassa pyytää lisäselvityksiä, toimi lisäselvityspyynnön mukaisesti, ellet ole jo niitä lähettänyt ennen kirjeen saapumista. Etuushakemukset sekä liitteet skannataan työttömyyskassassa, siksi hakemuksia ei kannata niitata/teipata. Kassalle lähetetään paljon liitteitä sähköpostilla ja osa liitteistä otettu valokuvana, valitettavasti valokuvaliitteet ovat epäselviä ja eivät näy meidän asianhallintajärjestelmässä, joten lähettäkää liitteet joko (skannattuna) pdf-tiedostona (mielellään kassan verkkopalvelun kautta) tai postitse. Mikäli toimitat liitteet erikseen tai työnantajasi toimittaa ne meille, muista mainita asiasta hakemuksessasi, jotta vältymme turhilta lisäselvityspyynnöiltä. 27 TULEVIA TAPAHTUMIA ravintola Amarillo, Lohja. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen tarjoamme ruoan listalta. Porvoon Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7024 ! Syyskokous 14.11. klo 11.00, Sibeliuksenbulevardi 36. Käsitellään sääntöjen asiat sekä sekä yhdistyksen sääntöjä koskeva muutosesitys. Kahvitarjoilu. Porvoon Öljynjalostamon Työntekijät ry, 044 ! Syyskokous 12.11. klo 17.00 Hanna Maria, Välikatu 6, Porvoo. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hyväksytään osastolle uudet mallisäännöt. Tilaisuus alkaa klo 16.30 kahvi- ja sämpylätarjoilun merkeissä. Tervetuloa. Tikkurilan kemiantyöntekijät ry, 59 ! Syyskokous 11.11. klo 15.30, PLM toimisto. Esillä mm. sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. VARSINAIS-SUOMI Auran Kumityöntekijäin ammattiosasto ry, 231 ! Syyskokous 6.11. klo 14.00, Rekan ruokala. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7031 ! Ehdokasasettelukokous 26.10. klo 17.00, yhdistyksen toimisto, Brahenkatu 7 B 34, Turku. Asetetaan ehdokkaat yhdistyksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle vuosiksi 2016-2017. ! Perinteinen piknik-risteily 14.11. Viking Line. Tarkemmin kotisivuilta, jossa myös ilmoittautumislomake. Paikkoja rajoitetusti. Turun Seudun Kuminkorjaajain ammattiosasto ry, 225 ! Syyskokous 30.10. klo 18.00, LEAF-areena, Saunatilat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset Juha Simolalle 23.10 mennessä p. 050 444 4045. Turun Vaatetustyöntekijät ry, 509 ja Turun Kemia ry, 007 ! Työsopimus- ja työehtosopimuslaki 10.10. klo 10.–17.00 Maariankatu 6 b 6. Kouluttajana liiton lakimies Tuula Sillanpää. Osastot järjestävät koulutuksen Työsopimus-ja työehtosopimuslakien keskeisistä asioista luottamusmiesten työn kannalta käsitellään myös erimielisyysmuistion laatimista työpaikalla . Toivotaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ja heidän varahenkilöiden ja muiden jäsenten runsasta osanottoa tähän tärkeään koulutukseen. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulutuksen aikana ruokailu ja kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset Eila Hannula p. 040 523 5298 tai 022 32 9207 ja Hannu Taponen p. 040 755 6115. NUORTEN TES-PÄIVÄT Kenestä tulee vuoden 2015 teamilainen? ! Onko lähipiirissäsi henkilö, joka ansaitsisi tulla nimitetyksi vuoden 2015 teamilaiseksi? Vuoden teamilainen valitaan jäsenten joukosta neljättä kertaa. Arvonimen myöntämisellä halutaan osoittaa arvostusta ammattiosastojen puurtajille tai työpaikkojen innostajille ja kannustajille. Vuoden teamilainen voi olla kuka tahansa jäsen, joka on kunnostautunut tavalla tai toisella järjestötyössä tai työpaikkansa toiminnassa. Ehdokas voi olla henkilö, joka on esittänyt uusia ideoita ammattiyhdistystyöhön tai oman työpaikkansa kehittämiseen, tai jäsen, joka on saavuttanut jotain erityistä edunvalvonnan tai järjestötyön saralla. Hän voi myös olla sellainen, joka on tehnyt ay-toimintaa, omaa ammattiaan tai ammattikuntaansa tunnetuksi. Ehdokkaita voivat esittää yksittäiset TEAMin jäsenet, ammattiosastot, TEAMin yhteistyökumppanit ja työnantajat. Ehdokkaalta tulee kuitenkin ky- syä suostumus etukäteen. Esitykset pitää tehdä 31.12. mennessä. Lopullisen valinnan tekee liiton hallitus järjestöjaoston esityksestä. Vuoden teamilainen palkitaan 500 euron matkalahjakortilla. Vuoden teamilaista voi ehdottaa osoitteessa www.teamliitto.fi/vuodenteamilainen tai vapaamuotoisella kirjeellä, joka lähetetään osoitteeseen TEAM / Järjestöosasto, Siltasaarenkatu 2, 00530 Helsinki. ST Lisätietoja voi kysyä järjestöosastolta, jossa kysymyksiin vastaavat: Arja Salo p. 09 7739 7206 tai 040 515 2072 Tanja Mettovaara p. 09 7739 7251 tai 050 303 9280 Merja Rinne p. 09 7739 7372 tai 050 306 4437 Sähköpostilla osoitetut kysymykset: etunimi.sukunimi@teamliitto.fi TOIMINTAPÄIVÄT Työttömien toimintapäivät Jyväskylän Laajavuoressa 17.–19.11. Työttömien toimintapäivillä keskitytään voimavaroihin ja niiden lisäämiseen. Aiheesta on kouluttamassa Pipsa Härkönen TSL:stä. Myös Tatsi ry käy tuomassa tervehdyksensä ja kertomassa ajankohtaisista hankkeista ja toiminnasta. Asiasisällön lisäksi osallistujille on luvassa rentoutumista kylpylässä, keilausta, lenkkeilyä ja yhdessä pikkujoulujen viettoa. Vertaistukea unohtamatta. Liitosta mukana päivillä järjestösihteeri Tanja Mettovaara. Ilmoittaudu jäsensivuilta 29.10. mennessä. Lisätietoja: Tanja Mettovaara 050 303 9280 tai tanja.mettovaara@teamliitto.fi MAAGINEN TUNNELMA. Vuosi sitten nuorten tes-päivillä tutustuttiin asiapitoisen ohjelman lomassa taikuuden saloihin. Nuorten TES-päivät Oulussa 14.–15.11. Nuorten TES-päivät järjestetään Oulussa 14.–15.11. yhteistyössä edunvalvontaosaston kanssa. Päivien teemana pohdimme, kuinka sääntömuutokset liitossa ja ammattiosastossa vaikuttavat jäsenten paikalliseen edunvalvontaan tai miten jäsen itse pääsee vaikuttamaan TES:n sisältöön. Kouluttajina päivillä toimivat järjestösihteeri Tanja Mettovaara sekä työehtosihteeri Pirjo Rosqvist. Voit lähettää kouluttajille toiveita ja kysymyksiä käsiteltävistä asioista etukäteen sähköpostitse tanja.mettovaara@)teamliitto.fi Nuorten TES-päiville voi osallistua liiton alle 35-vuotias jäsen. Ilmoittautuminen viimeistään 29.10. Lisätietoja kurssista Tanja Mettovaara puh. 050 303 9280. 28 Oman edun valvonta TYÖSUOJELUVAALIT Mitä työsuojeluvaltuutettu tekee? Yli 6 000:lle yksityisen sektorin työpaikalle valitaan työsuojeluvaltuutettu marras–joulukuussa. Valtuutetun toimikausi on kaksi vuotta. MIKA PELTONEN/ UP-UUTISPALVELU Mihin työsuojeluvaltuutettua tarvitaan, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka Mäkeläinen? – Työsuojeluvaltuutettu edustaa työsuojeluasioissa työntekijöitä, tarkkailee työpaikalla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista esimiehille sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille. – Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja edistää yhdessä luottamusmiehen kanssa työntekijöiden työhyvinvointia. Minkälaisille ja minkä kokoisille työpaikoille työsuojelu- Vanhempi pariskunta oli vierailemassa naapurin ikätoverien luona. Kahvittelun, saatettiin siinä muutama napanderikin lääkkeeksi ottaa, jälkeen naisväki siirtyi keittiönpuolelle juttelemaan omista asioistaan miesten jäädessä olohuoneen puolelle keskustelemaan. Vierailevan pariskunnan mies totesi juttukumppanilleen. – Olimme eilen kylällä eräässä erittäin miellyttävässä ravintolassa, voin todella suositella sitä. – Minkä niminen se ravintola on, kysyy naapuri. – Hetkinen, muisti ei ole enää entisellään. Ihan tuossa kielen päällä se nimi on. Mikäs sen kukkasen nimi on, joka kukkii aikaisin keväällä? Siis se valkoinen. Ja taitaa niitä sinisiäkin olla. – Tarkoitatko vuokkoja, kysyy naapuri. – Juu, juuri niitä tarkoitin, vastaa vaari ja huutaa heti perään vaimolleen kyökin puolelle. – Vuokko, muistatko mikä oli sen ravintolan nimi, jossa eilen kävimme? – Työturvallisuuslaki. Sen mukaan työnantajan ja työntekijöiden on ylläpidettävä ja parannettava työpaikan työturvallisuutta yhteistoiminnassa. Lakia sovelletaan myös niillä työpaikoilla, joita työsuojelun valvontalain työsuojeluyhteistoiminnan säädökset eivät koske. – Yli kymmenen ihmisen työpaikalla on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Näin todetaan työsuojelun valvontalaissa. Mitä työsuojeluvaltuutetut ovat saaneet aikaan? Eikö pienemmille työpaikoille voi valita työsuojeluvaltuutettua? – Paikallisesti sopien voidaan valita. Tällaisille työpaikoille valtuutettu on valittu muita työpaikkoja harvemmin, mutta en ole koskaan törmännyt tilanteisiin, joissa työnantaja olisi kieltänyt valinnan. tä vaikka yrityksessä olisi töissä 15 ihmistä, työntekijät eivät aina vaadi työsuojeluvaltuutetun valintaa. Kuka vastaa järjestäytymättömien työntekijöiden työsuojelusta? valtuutettu on valittava? :) DEMENTIAN OIREET HARRI PAKARINEN – Pienimpiä yrityksiä pahempi ongelma on, että monelle yli kymmenen työntekijän työpaikallekaan ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua. Ensin pitäisi panostaa tähän lakisääteiseen puoleen. Miksei työsuojeluvaltuutettuja valita, vaikka se olisi mahdollista? – Kyse on yleensä tiedonpuutteesta tai siitä, että työntekijät eivät ole järjestäytyneet. Työelämä nyt on tällaista, et- – He ovat parantaneet yhdessä luottamusmiesten kanssa keskusteluyhteyttä työntekijöiden ja esimiesten välillä, toteuttaneet ja kehittäneen työnopastuskäytäntöjä sekä välittäneet työpaikoilla tietoja lainsäädäntömuutoksista. – Lisäksi he ovat arvioineet vaaroja ja puuttuneet niihin sekä toteuttaneet työsuojeluparannuksia. TÄTÄ ON TUTKITTU Siivoojalla on aina kiire Kiire on siivoojan työn perusriski, kertoo Itä-Suomen Yliopiston tuore tutkimus. Kiirettä kokevat lähes kaikki siivoojat. Myös muu työn raskaus ja altistuminen pesuaikana muodostuville epäpuhtauksille selittävät osaltaan siivoojien suurta sairastavuutta ja työkyvyn heikkenemistä. Altistumista tutkittiin työvaiheittain: moppaaminen, imurointi, vahaus, pyyhintä ja harjaus tutkittiin erikseen. Siivouksessa vapautuu ilmaan runsaasti puhdistuskemikaaleja, joille siivoojat altistuvat. Lisäksi puhdistettavilta pinnoilta kuten lattioista, seinistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista voi vapautua ilmaan uusia haitta-yhdisteitä. Mittaukset tehtiin ylläpito- ja perussiivouksessa. Alan työoloja selvitettiin myös haastattelemalla työntekijöitä riskinarviointi- ja oirekyselylomakkeilla sekä mittaamalla siivoojien altistumista pienhiukkasille ja kemiallisille altisteille. RODEO.FI ! – Siivoojien pitäisi käyttää hengityssuojainta pölyä vapauttavissa töissä. Mekaanista vahanpoistoa lukuun ottamatta siivoojat eivät kuitenkaan käyttäneet hengityssuojaimia. Ylläpitosiivouksessa ja kemiallisessa vahanpoistossa hiukkaspitoisuustaso oli tutkijoiden mukaan varsin matala. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI Ilmanvaihdosta huolehdittava Tutkijat selvittävät myös kymmenen siivouskeskuksen ilman laatua. Tutkimuksen mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat ylläpitosiivouksessa matalia, mutta kasvoivat vahan poistossa ja vahauksessa. – Pitoisuudet eivät ylitä työhygieenisiä ohjearvoja, mutta tila pitäisi silti tuulettaa vahausaikana hyvin eli tehoste- tun ilmanvaihdon pitäisi olla päällä, tutkijat toteavat. Tutkijat kertovat myös, että tutkittujen siivouskeskusten pesukoneet tuottivat isot lämpökuormat, joten siivouskeskusten poistoilmamäärien pitäisi olla tarpeeksi suuria. Hiukkaspitoisuudet nousivat yläpölyjen pyyhinnässä ja mekaanisessa vahan poistossa korkeiksi, jolloin mittaustulosten mukaan hengitetyn pölyn määrä nousi. Lisätietoja siivoustyön työterveysongelmista löydät esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta: www.ttl.fi/fi/ratkaisupankki/Sivut/default.aspx?luokka=Ergon omia&aihealue=Siivousalan%20 ergonomiaratkaisut, Itä-Suomen yliopisto sivuilta: www2.uef.fi/ documents/1299922/1299939/ Auli+Kaita+2012.pdf/74e46c583fdd-4b30-ba90-26af56650b88 ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta: www.tyoturvallisuuskeskus.fi/files/1588/Siivoojatutkimuksen_raportti_2010_juhani_ tarkkonen.pdf. Intiim nro 11 I Oman edun valvonta 14.10.2015 Pykäläpuntari TIETOA TYÖEHDOISTA Työtaistelu ja sen oikeutus V rustuu molemminpuoliseen hyötyyn ja vaiime viikkoina ilmassa on ollut vahpaaehtoisuuteen. Mikäli lakko-oikeutta ravaa protestin tuoksua. Suomen haljoitettaisiin, tämä työsuhteen perusasetellituksen ideologinen hyökkäys työma järkkyisi pahasti. Mikäli lakko-oikeus väenluokkaa vastaan sai aikaan nopean ja poistettaisiin, täytyisi tasapuolisuuden nikohtuullisen vahvan reaktion, noin 30 000 missä velvoittaa työnantajat ottamaan työhallituksen toimintaan pettynyttä palkanhön kaikki halukkaat sekä tarjoamaan heilsaajaa marssi osoittamaan mieltään Raule työtä ja palkkaa ikuisesti. tatientorille Helsingissä. Vastaavia mielenilmauksia järjestettiin myös muissa kaupungeissa ja joidenkin arvioiden mukaan ON TAVALLAAN YMMÄRRETTÄVÄÄ, että momaanlaajuisesti yli 200 000 työntekijää jäi net työntekijät ovat varsin epäileväisiä liitpois työstä tuona päivänä. tyen kaikkeen, mikä koskee lakkoa tai Tapahtumaa kutsuttiin julkisuudesmuuta työtaistelua. Monille saamatta jääsa mielenilmaukseksi. Sitähän se tietysvä yhdenkin päivän palkka saattaa olla niin ti pääasiassa olikin. Tarkoituksena oli ilmerkittävä menetys, että houkutus jäädä maista maamme hallitukselle ja heidän tatöihin on liian suuri. Monet ovat puoleskanaan naruista vetelevälle EK:lle, että työtaan meitä piirittävän porvarimedian uhretätekevä väestönosa ei anna itseään käsja ja ovat alkaneet ymmärtää työnantajan kytettävän kapitalismin kaikista kovimintressejä enemmän kuin omiaan. Ja onmalla nahkaruoskalla. Mielenilmaus osoithan lähes jokaiselle työpaikalle pesiytynyt ti myös sen, että suuretkin myös aitoja työväenluojoukot on mobilisoitaviskan vihollisia ja muita halsa varsin nopealla aikatau- ”Näinä aikoina lituspuolueiden kannattalulla. Hallituksen ja siinä jia. Eikä työnantajan paimoni työnantaja on vaikuttavien poliittisten nostustoimiakaan voi vävoimansa tunnossa ja puolueiden edustajat pyheksyä. Näinä aikoina moluulee voivansa tehdä syivät tapahtumaan liittyni työnantaja on voimansa melkein mitä tahansa en mielestäni yllättäväntunnossa ja luulee voivanpitääkseen työntekijät sa tehdä melkein mitä takin hiljaa. Kertonee säikähdyksestä ja jopa peloshansa pitääkseen työntenöyrinä.” ta, todellisten perusteiden kijät nöyrinä. puutteesta. Lakossa tai muussa työVaikka lakko-sanalla onkin ikävä kyltaistelussa on pohjimmiltaan kyse ainoasta lä kovin negatiivinen kaiku nykyisessä yhoikeasti tehokkaasta laillisesta tavasta vasteiskunnallisessa keskustelussa, ei lakostata työnantajan tai tässä tapauksessa valsa ole mitään ihmeellistä. Lakko on osa työ- tiovallan painostukseen ja jopa painostaa markkinoita lähes kaikkialla. Lakko-oikeus heitä jossain määrin. Työtaistelu on pidemon työntekijän perustuslaillinen, valtiota si- mällä tähtäimellä poliittisen vaikuttamisen toviin kansainvälisiin sopimuksiin ja perilisäksi työntekijöiden ainoa tapa pitää tuaatteisiin perustuva oikeus. Lakko-oikeulonjako yhteiskunnassa edes jollain tavalla den arvosteleminen on sama kuin arvostesäällisellä tasolla. Se on aina tapahtuessaan lisi yleistä äänioikeutta tai lasten oikeutta jotain paljon merkittävämpää kuin muutakoulutukseen. mien päivien menetetty palkka tai työnantajan ja rikkureiden irvailu. Suomessa työtaistelut ovat erittäin tiukasti säänneltyjä MITÄ MEILLÄ OLISI ilman lakko-oikeutta? verrattuna useisiin muihin sivistysmaihin Olisiko työntekijöiden pakko mennä aina ja lakkojen määräkin on varsin minimaalitöihin työnantajan käskyjen mukaan? Vai nen kansainvälisessä vertailussa. Työnanseuraisiko lakosta aina henkilökohtaisen tajilla ja hallituksella ei ole varaa arvostella työsuhteen päättäminen? Hallituksen takasuomalaisia työntekijöitä yhtään lakkoilun taskusta saattaisi löytyä vastaus näihin kymäärästä tai laadusta. Suomalainen lakkoisymyksiin. Uskon niitä mietityn enemmän lee rauhassa ja harvoin, mikä ei välttämättä kuin niitä työntekijän perustavanlaatuiole maan tapa kaikissa niissä maissa, joihin sia oikeuksia, joihin hallitus on yrittämässuomalaiset kapitalistit tuotantoa pikavoisä puuttua. Näihin hallitus lienee perehtynyt vain jonkin EK:n laatiman asenteellisen tot silmissä kiiluen siirtävät. ja yksipuolisen taustamuistion verran. Ne harvat ministerit, joilla on kokemusta oikeista töistä, näyttävän unohtaneen nämä kokemuksensa hyvin perusteellisesti ministeri-audin pehmeän nahkapenkin suloisessa syleilyssä. Työsuhteessa yksityisellä sektorilla toinen osapuoli myy työpanostaan ja aikaanJuha Juntunen sa, toinen osapuoli puolestaan maksaa niisKirjoittaja on TEAMin lakimies tä tuottaakseen itselleen maksimaalisen määrän rahallista voittoa. Tämä suhde pe- 29 Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi Maahanmuuttajat työpaikoilla – entä jos huomaat syrjintää Työsuojeluvaltuutettu Ville kyseli, miten pitää suhtautua, jos työpaikalle tulleita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä syrjitään tai kohdellaan huonosti. Kenen tehtävä on puuttua tilanteeseen ja miten vai annetaanko asioiden selvitä itsekseen, pohdiskeli Ville. ? VASTAUS: Kysymys on erittäin ajankohtainen. TEAMin sopimusaloilla työskentelee maahanmuuttajia ja todennäköisesti määrä tulee lisääntymään ainakin joillain aloilla. Työsyrjintä on Suomessa kiellettyä, ja ilman muuta tilanteeseen pitää puuttua, jos syrjintää ilmenee. Tilanteesta riippuen voi kääntyä luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työnantajan edustajan tai työsuojeluviranomaisten puoleen. Myös tutkimuspyynnön tekeminen poliisille on joskus paikallaan, koska työsyrjintä on Suomessa rikos. Yhdenvertaisuuslaissa määritellään ne seikat, minkä perusteella ei saa työssä syrjiä: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.” Sama laki kieltää häirinnän, ja jos työnantaja ei puutu häirintään, se voidaan katsoa työsyrjinnäksi. Työturvallisuuslaissa on jo vuosia ollut häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kielto: ”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.” Työantaja voidaan tuomita maksamaan syrjitylle hyvitystä. Mutta ennen kuin käräjäoikeuden ovia kolkutellaan, pitää asiaa selvittää paikallisesti ja mahdollisesti TEAM-liiton toimitsijoiden ja työnantajaliiton tuella. On hyvä olla yhteydessä toimistoon ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä. Kuinka paljon Suomessa esiintyy syrjintää, on vaikea määritellä. Aivan pieni ongelma se kuitenkaan ei ole, mikä selviää viranomaisten tutkimuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa (Työsyrjinnän seuranta Suomessa, TEM 2014) todetaan, että eniten syrjitään terveydentilan, sukupuolen ja etnisen alkuperän perusteella. Hyviä neuvoja syrjintätilanteissa toimimiseksi on internet-sivuilla www.yhdenvertaisuus.fi/neuvonta/. ! Vinkki opintovapaata hakeville Opintovapaalain mukaan opintovapaata voi saada kaksi vuotta tutkintotavoitteisiin opintoihin. Useinkaan kaksi vuotta ei riitä tutkinnon suorittamiseksi. Vapaata ei kuitenkaan ole pakko hakea yhdenjaksoisena, vaan esimerkiksi vain oppilaitoksen lukuvuosien ajaksi. Oppilaitoksen ollessa kesätauolla, voi työskennellä omassa työpaikassaan, mikä kokemusten mukaan sopii monille työnantajillekin erittäin hyvin kesälomien lomitusten vuoksi. ! 30 Vapaalla VESA KANGAS LEVYLAUTASELLE RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA KOROTTAA PANOKSII ***** Talutushihnassa " Pari vuotta sitten jo GG Caravanissa yhteistyötä tehneet Palefacena tunnettu Karri Miettinen, Don Johnson Big Bandista tuttu Tommy Lindgren sekä Redramanimen taakse kätkeytyvä Lasse Mellberg iskivät kamat kimppaan Valtteri Laurell Pöyhösen vetämän big band -orkesterin kanssa ja julkaisivat Burnaa-levyn. Yhdistelmää pidettiin rohkeana, mutta lievistä epäilyksistä huolimatta suomijazzin ja -hiphopin fuusio toimi erinomaisesti. Monet saattoivat ajatella, että kokoonpano jää vain ohimeneväksi kokeiluksi, mutta nyt se on tullut studiosta uuden Korottaa panoksii -lätyn kanssa. Ja uunituore julkaisu lunastaa lupauksensa. Erityisesti Miettinen ja Lindgren ovat profiloituneet yhteiskunnallisten asioiden ajajina. Ricky-Tick Big Band & Julkisen Sanan albumilla he kuitenkin ottavat selvästi rennommin. Burnaa-levyllä otettiin vielä selvästi kantaa muun muassa rasismiin, mutta nyt linjaa on kevennetty. Yhteiskunnalliseen keskusteluun kyllästyneille tämä on tietysti hyvä uutinen, mutta ei se ainakaan allekirjoittanutta ole haitannut. Huomattavin ero ensimmäisen albumin soundiin lienee se, että nyt artistien taustaorkesteri pääsee selkeämmin esille. Siinä missä sanoitukset ovat hieman keventyneet, on tilalle tullut hieman tummempi soundi. Sointi svengaa rennosti ja soolosuorituksiakin nostetaan kuultavaksi. Vaikka solistit tunnetaankin ennen kaikkea räppääjinä, todistavat he osaavansa myös laulaa. Varsinkin Mellbergille on albumilla soviteltu laulajan viittaa ja hän kantaakin sitä kunniakkaasti. Mellbergin ääni laskeutuu silkinpehmeästi ääniraidalle muun muassa Jos jäät ja Aikaa-raidoilla. RTBB kuljettaa kuulijoita kuin talutushihnassa. Jonne Kivinen jonne.kivinen@teamliitto.fi SUURI TYÖLLISTÄJÄ. Valtaosa Oriveden seudun teollisuustyöntekijöistä työskenteli aikoinaan kenkäteollisuudessa. HISTORIA Oriveden seudun suutarien muistot yksiin kansiin Parhaimmillaan Oriveden seudulla oli toistakymmentä jalkinetehdasta. HANNU OITTINEN ! Suomalainen kenkäkeollisuus alkoi vuonna 1898 Korkeakoskella nykyisen Juupajoen kunnan alueella, joka silloin oli osa Oriveden kuntaa. Enimmillään Oriveden seudulla oli toistakymmentä jalkinetehdasta, nykyisin enää lähinnä erikoiskenkien valmistusta, kolme tehdasta ja mallisuunnittelua. – 1910-luvun alusta alkaen aina 1970-luvulle saakka enin osa Oriveden teollisuustyöväestöstä työkenteli kenkäteollisuuden parissa, sanoo Orive- den Eräjärvellä asuva, Pirkanmaan liiton kehityspäällikön virasta eläkkeelle siirtyvä Reijo Kahelin. Hän aloittaa ensi tammikuussa Oriveden seudun kansalaisopistossa opintopiirin, jossa entiset kenkätyöläiset pääsevät kertomaan muistojaan. – Aluksi on sovittu seitsemän kolmetuntista kokoontumista, mutta katsotaan onko riittävästi kiinnostusta jatkaa syksyllä. Toiveena on saada mukaan niin työläisiä kuin omistajiakin, tai ainakin heidän läheisiään, Kahelin jatkaa. KÄSITYÖTÄ. Kenkien valmistus vaatii paljon osaamista. Hän kertoo, että jonkin verran näitä muistoja on dokumentoitu ja kerrottu Hannu Sinisalon kirjoittamassa Oriveden historiateoksessa. – Kansalaisopiston ohjelmaan on kirjoitettu, että pitemmän tähtäimen tavoite voisi olla kirja ja myöhemmin dokumettielokuva. Myös paikallinen teatteriharrastus voisi hyödyntää aineistoa, jos joku sen näytelmäksi dramatisoisi. Itse en varmaan pysty kirjaa pidemmälle, jos siihenkään. Suutarien yliopisto oli Korkeakoskella Mutta mistä idea alunperin syntyi? Kahelin arvelee, että varsinainen idea taisi putkahtaa omasta päästä, vaikka ulkoisiakin virikkeitä oli. – Ehkä ensimmäinen idea syntyi, kun olin vuosia sitten järjestämässä vappuaaton laulutilaisuutta, jossa oli mukana kenkäteollisuudessa työskennelleitä iäkkäämpiä naisia. Pirkko Saision käsikirjoittama tv-sarja Tehdas vauhditti myöhemmin ideaa eteenpäin. Kahelin palaa vielä suomalaisen jalkineteollisuuden alkuvaiheisiin, ja oikoo muutamia vääriä tietoja alan historiasta. – Kenkäteollisuuden aloittajaksi usein mainittu Emil Aaltonen perusti tehtaansa vuosi sen jälkeen, kun tuotanto Juupajoen Korkeakoskella oli alkanut. Aaltosen tehdas siirtyi Hattulasta Tampereelle vuonna 1905. Kahelin kertoo, että Korkeakosken kenkätehdasta sanotaankin suutarien yliopistoksi, sillä moni siellä työskennellyt on myöhemmin perustanut oman tehtaan. Orivedellä toimineita alan yrityksiä ovat olleet esimerkiksi Hirsilän, Oriveden, Karjalaisen ja Mantereen kenkätehtaat sekä Reune Oy, Dieter, Helen Oy ja Laitosjalkine. – Myös omakotitaloissa on ollut kenkäteollisuutta, samoin mokkasiinien punontaa. En osaa sanoa, kuinka paljon kengänteon taitoa Orivedellä on jäljellä. Mutta kyllähän oppia saa ja kysyntää on, jos vain rahoittajia löytyy, Kahelin tuumii. VERKKOVINKKI VERKKOVINKKI Opintopiiriin tulee ilmoittautua 14.1.2016 mennessä osoitteessa www.opistopalvelut.fi/orivesi ja vetäjään voi ottaa yhteyttä sähköpostilla reijo.kahelin@erajarvi.net. Myös kaikenlainen aiheeseen liittyvä materiaali on tervetullutta. Intiim nro 11 I TAS-ARVO Muistakaa tasa-arvo työpaikoilla Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt ovat päivittäneet työpaikan tasa-arvosuunnittelun tarkistuslistan ja kannustavat työpaikkoja päivittämään tasaarvosuunnitelmat ajan tasalle. Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla parantaa työn tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Se hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä, järjestöt muistuttavat. Vuoden alussa uudistetun tasa-arvolain mukaan vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan on tehtävä tasa-arvosuunnitelma ainakin joka toinen vuosi. Työpaikan on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, vaikka koko henkilöstö tai suurin osa henkilöstöstä edustaisi samaa sukupuolta. Se on myös oltava, vaikka työpaikalla ei olisi havaittu tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Työpaikan tasa-arvotilanteen järjestelmällinen seuranta tukee työpaikan yleistä henkilöstön kehittämistyötä. Sen tuloksia hyödyntämällä voidaan parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä, pidentää työuria ja lisätä organisaation houkuttelevuutta työnantajana. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma sisältää selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta, kartoituksen nais- ja miestyöntekijöiden työtehtävistä sekä palkoista. Suunnitelmassa mainitaan myös tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta ja tuloksista. ! PERHEVAPAAT Perhevapaiden tietopaketti päivitetty Pohditko isyysvapaalle tai hoitovapaalle jäämistä? Onko lapsesi sairas? SAK:n Perhevapaaopas antaa vastauksia moniin kysymyksiin. – Tämän vuoden tiedoin päivitetty opas on suunnattu työpaikkojen luottamusmiehille, mutta se sopii hakuteokseksi myös muille perhevapaista tietoa etsiville. Oppaassa on huomioitu erilaiset perhemuodot ja elämäntilanteet, opasta koonnut SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo. Oppaan selaamisen jälkeen Kaukoranta suosittelee tarkistamaan asiat vielä omalta työpaikalta, oman alan työehtosopimuksesta tai ammattiliitosta. Opas löytyy osoitteesta www. sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/perhevapaat-2015-2015-10-07. ! Vapaalla 14.10.2015 31 LUKULAMPPU Naarmuja ikoniin Marimekko ei jätä suomalaisia kylmäksi tai sanattomaksi. Designtalon polveilevaa historiaa, skandaaleja, omistajavaihdoksia, kopiointikärhämiä on seurattu sen perustamisesta 1951 lähtien. Tahti ei näytä hiipuvan. Siitä osoituksena juuri ilmestynyt kirja. Osuuskunta Sarkamedian tutkivat toimittajat Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Annina Vainio apulaisineen ovat koonneet kirjan Marimekko – Suuria kuvioita. Yli 400-sivuisessa kirjassa kerrataan polveilevasti koko Marimekon tarina perustamisesta tähän päivään saakka. Uutta tietoa menneisyydestä on kaivettu: Marimekon perustaja Armi Ratia aiheutti polkupyöräilijän kuoleman. Ihmissuhdesotkut veivät hoitoon, itsemurhan esti hovimestari. Afrikkaan lähti SPR:n kautta peräti 7 000 kilogrammaa vanhaa vaatevarastoa 1987. Jokainen niskalappu tai muu tunnistettava merkki piti tosin ensin irrottaa pois. Kirjan kiinnostavin aihepiiri on sijoitettu loppuun. Idea ulkomaille siirrettävästä ! Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto MARIMEKKO – SUURIA KUVIOITA Into kustannus, 472 s. ”Marimekko – Suuria kuvioita -kirjan parasta antia on perusteellisuus ja aiheeseen syventyminen.” tuotannosta syntyi Marimekossa jo 1985, kun Marimekko sulautettiin Ameriin. Oppirahat olivat karvaat. Lauk- SOMESSA SANOTTUA kujen ja trikoopaitojen armada saapui Kaukoidästä Suomeen 1987. Kansan Uutiset uutisoi aiheesta ensimmäisenä. Äläkkä sai Marimekon hetkeksi luopumaan ulkomaan tuotannosta. Mikä on tilanne nyt? Suomessa ommellaan yhä Marimekon kukkaroita Kiteellä. Helsingin Herttoniemessä on kangaspaino. Marimekon tuotteita valmistetaan Virossa, Liettuassa ja Portugalissa. EU:n ulkopuolella Kiinassa, Thaimaassa ja Intiassa. Kirjaa varten Marimekko antoi toimittajan ja kuvaajan vierailla Kaukoidän tehtailla keväällä 2015. Kuvat ja selostus matkasta kertovat karun arjen kaukana jossakin. Marimekko – Suuria kuvioita -kirjan parasta antia on perusteellisuus ja aiheeseen syventyminen. Toisaalta lukijaa väsytti puuduttavat yksityiskohdat johtajien elämästä. Olisin kaivannut enemmän tavallisten ompelijoiden kokemuksia työstä ja toimeentulosta Suomessa. Muistelijoita olisi ollut vielä hengissä. Sirpa Märsylä Teamilaisten kommentteja syksyn uutisaiheisiin ”Paljonkohan tää sipilöinti on jo Suomelle maksanut? Ja aikaa törttöilylle ja Suomen ryöstämiselle on vielä paljon.” Rami Luumi ”Sipilän salaiset kansiot. Niistä ei moni tiedä eikä ymmärrä.” Tuomas Weckström ”Kentällä on paljon asiantuntemusta siitä, miten juuri sitä omaa työtänsä voisi kehittää ja tehostaa. Jostain syystä työnantaja ei kuitenkaan halua maksimoida tätä kautta tulostaan. Typeryyttä ja liian isoja egoja, sanon minä!” Emmi Mäkinen LUKULAMPPU Arvot järjestyksessä ! Arjen pyörteissä harvemmin tulee mietittyä erilaisten arvojen merkitystä sen kummemmin. Ne ovat kuin varjo. ”Äänettöminä” taustalla, mutta läsnä. Aihepiiristä enemmän kiinnostuneille on kuitenkin juuri ilmestynyt mustaa valkoisella, professori, sosiaalipsykologi Klaus Helkaman Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? -kirja. Hintaa ja arvostusta alun perin tarkoittanut sana arvo on laajentunut asioiden ja esineiden ominaisuuksista ihmisten psykologisiksi ominaisuuksiksi. Arvot käsitetään toivottaviksi päämääriksi, jotka ohjaavat ihmisen valintoja. Tyypillisimpiä arvoja ovat tasa-arvo, vapaus ja maailmanrauha. Arvoja ovat myös hyveiksi nimitetyt, kuten rohkeus, kohteliaisuus ja ahkeruus. Arvot liittyvät valintoihin, ne voivat muuttua iän myötä. Meidän ja muiden arvoissa on eroja. Suomi erottuu arvotutkimuksessa siinä, että olemme maailman ainoa maa, jossa turvallisuus on Klaus Helkama SUOMALAISTEN ARVOT MIKÄ MEILLE ON OIKEASTI TÄRKEÄÄ? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2015, 252 s. miehille tärkeämpää kuin naisille. Maailmanlaajuisesti se on naisille tärkeämpää. Helkama arvelee, että suomalaisten miesten turvallisuuden arvostusta voi selittää työelämän muutos: miesvaltaisesta teollisuustyöstä on hävinnyt nopeasti työpaikko- ÄRSYTYSKYNNYS YLITTYI ja. Epävarmuus lisää turvallisuuden tärkeyttä arvona. Mitä ovat sitten meidän suomalaisten arvoja? Ahkeruus, luonto ja tasa-arvo nousevat päällimmäisiksi. Suomessa rehellisyys pitää pintansa hyveiden ykkösenä, kunnianhimon sijoittuessa listan viimeiseksi. Helkaman kirjassa vertaillaan lisäksi protestanttisten ja katolisten maiden arvokäsityksiä, ja ne poikkeavat toisistaan. Arvokirja nappaa lukijan mukaansa. Siitä löytää ammennettavaa niin pyhtääläinen karjakko kuin ruuhkajunassa Helsinkiin matkaava tietotyöläinenkin. Kirjan lopussa on vielä arvotesti. Itse kirjan sisällöstä en löytänyt puutteita. Kirjan kansi sitä vastoin muistuttaa Janne Viljamaan Pakko saada! Addiktoitunut yhteiskunta (WSOY, 2011) -kirjan kantta. Lisäksi ihmettelin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjan painopaikkaa, joka on Tallinna. Sirpa Märsylä Poimintoja lähiviikkojen otsikoista Sipilä: Kätilöt käänsivät pääni Yle A-studio 28.9.2015 Sipilä: En tiennyt, että kaikilla ei ole oikeutta lomarahaan MTV3 28.9.2015 Suomen eliitti pelottelee luottoluokittajilla ja Kreikka-kortilla perusteettomasti Kansan Uutiset 5.10.2015 Sipilä närkästyi SDP:n navettapuheista: ”Halventavaa!” Iltalehti 8.10.2015 TYÖN ILOA NORDIC LIGHTSILLA. Luong Minh Ngoc ja Boonsri Byggmästar ovat olleet työkavereita nelisen vuotta. Heidän työpaikkansa on työvaloja valmistava Nordic Lights. Luong kehuu työnantajan tarjoamia puitteita ja toimivaa systeemiä. Byggmästarin elämäntilanteeseen sopii hyvin vuorotyö. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: JOHANNES TERVO LISÄKSI Järkyttävä saneeraus Nokian Renkailla >> 4–5 ”Ei ole reilua, että nuoret vietäisiin tulevaisuudessa työelämästä suoraan arkussa hautaan.” >> 10 Krankkalan Timo on ravimiehiä >> 24–25 numero 11 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: teamkassa@teamliitto.fi • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: etunimi.sukunimi@teamliitto.fi • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
