docNOKIAN RENKAIDEN IRTISANOTUT
download 
Report Transcription
NOKIAN RENKAIDEN IRTISANOTUT
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 13 /2015 ARABIAN TEHDAS HISTORIAAN >> 2, 4– 4–5 SUOMI-FARKKUJA EI ENÄÄ SAA KAUPOISTA >> 5 TEAM-TOIMISTON HENKILÖKUNTA ESITTELYSSÄ >> 16 16– –17 TYÖNVÄLITYSTÄ YKSITYISTETÄÄN >> 26 NOKIAN RENKAIDEN IRTISANOTUT UUDEN EDESSÄ >> 14–15 Intiim esittelee kolme tyypillistä TEAM-perhettä >> 20– –21 2 Intiim nro 13 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME Bye bye, Avainlippu? Oikeutettu postilakko T ämä syksy on ollut ankeaa aikaa varsinkin käsityövaltaisille TEAM-aloille. Eräät Suomen tunnetuimmista tehtaista ovat tulleet tiensä päähän. Dramaattisin yksittäinen menetys on 142 vuotta Helsingissä toimineen Arabian tehtaan alasajo. Arabia jatkaa vielä pari kuukautta, sitten maan merkittävin keramiikkatehdas siirtyy historiaan. 130 ihmistä menettää työnsä. Maan toiseksi merkittävimmällä keramiikkatehtaalla, Posiolla toimivalla Pentikillä käydään yt-menettelyä. Sen lopputulema on avoinna. Suomen ja Pohjoismaiden ainoa farkkutehdas, Keiteleellä toimiva M.A.S.I Company on lopettanut farkkujen tekemisen. Suomessa tehtyjä Lee Coopereita, Basic- tai Warric- farkkuja ei enää kaupoista saa. Graafisella alalla isoja menetyksiä ovat Sanoman Forssan painon ja Forssan Kirjapainon Tampereen yksikön lopetukset. Erwekon Helsingin tehdas supistuu ja avoinna on Suomen suurimman kirjanpainajan Bookwellin jatko. Kuluttajat ostavat jatkossakin keramii- INTIIM NRO 14 ilmestyy keskiviikkona 16.12.2015. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 4.12.2015. INTIIM NR 14 utkommer onsdagen 16.12.2015. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 4.12.2015. ISSN-0450-3163 kaa, vaatteita, farkkuja, lehtiä ja kirjoja, mutta yhä useammin ne on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Kulutustavarateollisuuden ulosliputukset lisäävät työttömyyttä ja heikentävät vaihtotasetta. Samalla menetämme palasia kansallisesta identiteetistämme. TYÖMARKKINATILANNE on tätä kirjoitettaes- sa täysin avoinna. Käytävillä neuvotteluilla on varmasti merkitystä myös sille, miten Suomen kulutustavarateollisuudella jatkossa menee. Järkevä ratkaisu toisi yrityksille ennustettavuutta ja vakautta. Samalla olisi kulutustavarateollisuudenkin etu, kun palkansaajia ei ajettaisi niin ahtaalle, että he ovat pakotettuja lopettamaan kaiken ylimääräisen kuluttamisen. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi Kiinnostus ay-työhön nousussa V anhan nyrkkisäännön mukaan joka viides teollisuuden ammattiliiton jäsen on ollut jossain luottamustehtävässä ja joka kymmenes on parhaillaan. Noin on tälläkin hetkellä. Innostus paikalliseen edunvalvontaan on jopa nousussa. 24 % teollisuuden työntekijöistä on kiinnostunut luottamustehtävästä työpaikallaan. Ay-koulutukseen tuntee vetoa vieläkin useampi. Erityisen huomionarvoista ja tulevaisuuden kannalta myönteistä on, että alle kolmekymppiset ovat kiinnostuneempia yhteisten asioiden hoitamisesta kuin yli viisikymppiset. Tiedot ovat peräisin SAK:n järjestötutkimuksesta, joka julkistettiin hiljattain. Kiinnostuksen nousu ei ole dramaattista, mutta nousua kuitenkin. Joka tapauksissa tieto sotii sitä yleistä hokemaa vastaan, että ay-toiminta olisi hiipumassa ja edunvalvonta olisi yhä harvempien vastuulla. SAK:n tutkimus on varsin luotettava, sillä siihen osallistui noin 2 000 liittojen, myös TEAMin, jäsentä. Valtion omistama Posti on voittoa tuottava yhtiö, joka on toteuttanut härskejä irtisanomisia. Yhtiö ulkoistaa ja ajaa postipalveluja systemaattisesti alas, ja sen henkilöstöpolitiikka on ollut surkeaa. Viime vuonna Postista hävisi lähes 2 000 työpaikkaa. Tänä vuonna on ilmoitettu massairtisanomisten jatkuvan. Ei ihme, että postilaisten ammattiliiton PAU:n mitta täyttyi ja liitto käynnisti lailliset työtaistelutoimet. Liiton tavoitteena on työntekijöille tärkeän muutosturvasopimuksen jatkaminen, kokoaikatyön turvaaminen ja osa-aikaisten sekä määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen. PAU ei hyväksy myöskään vuokratyöntekijöiden palkkaamista vakituisen työntekijän tilalle. Näyttää siltä, että Postin johto hyödyntää sitä, että Suomessa on porvarihallitus. Johto tietää, että hallituksella ei ole mitään sitä vastaan, että yhtiössä toteutetaan ”tuottavuushyppy” palkkoja leikkaamalla ja pätkätöitä lisäämällä. TL ! 1.12.2015 Tunnettuja tehtaita menetetään Suosi suomalaista on slogan, joka on iskostunut monien selkäytimeen. Kotimaisen suosiminen vain alkaa olla yhä monimutkaisempaa, kun sekä tuotantoa että omistusta siirtyy vinhaa vauhtia ulkomaille. Teamilaisten kannalta tämä joulu on harvinaisen synkkä. Loppuvuonna moni tunnettu suomalaisyritys on ilmoittanut siirtävänsä tuotantoaan pois Suomesta. Lopputulos on tyly: työntekijät menettävät työnsä ja kuluttajalle jää vähemmän kotimaisia vaihtoehtoja. Jouluostoksilla ostoskoriin saattaa lipsahtaa ulkomainen tuote ihan vahingossakin, sillä harva yritys kertoo avoimesti, kun siirtää osan valmistuksesta ulkomaille. Jos sama logo komeilee tuotteen kyljessä, olipa se valmistettu Suomessa tai Thaimaassa, moni ostaja tulee sumutetuksi, niin kuin tietysti on tarkoituskin. Surullisinta on se, että harvalle tuotteelle käy kuin Turun sinapille, jonka tuotanto siirrettiin vuonna 2003 ulkomaille, mutta palautettiin viime vuonna takaisin Suomeen. ST KANNATAMME I TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 6. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg Jonne Kivinen tiedottaja 09 7739 7309 TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Tytti Kettunen viestinnän assistentti 09 7739 7405 Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Kölikatu 14 Kysymykseen, miksi ay-innostus on nosteessa, ei tutkimus anna suoraa vastausta. Ehkäpä pitkäksi venyvä lama panee ihmiset miettimään, josko minäkin voisin tehdä jotain paremman tulevaisuuden eteen. Aiemminkin on huomattu, että ay-aktiivisuus nousee vaikeina aikoina. Mikään ihme se ei ole, sillä koko ay-liike on syntynyt tarpeesta parantaa työntekijöiden oloja. TUTKIMUS ANTAA muutakin merkittävää informaatiota. Teollisuuden työntekijät näyttävät olevan hyvinkin valmiita voimatoimiin, jos työnantaja tai valtiovalta yrittäisi heikentää elämisen ehtoja. Jos valtiovalta (kuten tällä hetkellä näyttää) muuttaisi sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai esimerkiksi työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti, olisi voimatoimia kannattavia huomattavasti enemmän kuin niitä vastustavia. Tuomo Lilja 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Savon Paino Oy, Varkaus 2015 Intiim nro 13 I Ajankohtaista 1.12.2015 TUULA KARIVESI Arabian tehdas jää historiaan Keramiikan tekeminen Arabian tehtaalla loppuu ensi keväänä. yrittänyt monia kertoja sanoa työnantajan edustajille, että yhteistoiminta henkilöstön kanssa on ollut vajavaista. Ei minua juuri ole kuunneltu. Nyt kuunnellaan, kun olen meuhkannut, että pitäkää henkilöstöstä huolta edes nyt. Pääluottamusmies Tuula Karivesi, miten suhtaudut niihin, jotka sanovat, etteivät ikinä enää osta Arabian tuotteita? Olisiko parempi yhteistoiminta pelastanut tehtaan? Ymmärrän täysin heitä, jotka nyt ajattelevat, etteivät osta Arabian tai Arabia-brändin tuotteita, koska ne valmistetaan muualla, esimerkiksi Thaimaassa. Ostatko itse? Ei ole kovasti tarvetta tehdä keramiikkaostoksia. Kotimaisuusajattelu on minulla kyllä ollut selkärangassa lapsuudenkodista asti. Kestävää Arabiaa ostettiin, vaikkei aina ollut niin varaakaan. Jatkossa varmaan mietin enemmän hintaja laatusuhdetta ja huomioin sen, millaisissa oloissa tuote on tehty. Voidaanko määrittää, mikä on jatkossa Arabian tuotteiden kotimaisuusaste? Suomalaisuus on suunnittelussa. Millainen leima muualla tehdyissä tuotteissa tulee olemaan? Pohjassa on Arabian leima ja ilmeisesti merkintä, että suunniteltu Suomessa. Valmistusmaaksi on merkitty Thaimaa tai joku muu maa. Fiskarsin yritysostojen myötä on konsernissa ► MAAILMALTA ”Ymmärrän heitä, jotka nyt ajattelevat, etteivät osta Arabian tuotteita, perusteella, että ne valmistetaan muualla, esimerkiksi Thaimaassa.” useampia keramiikkabrändejä. Missä vaiheessa Arabia alkoi siirtää tuotantoa muualle? Pikkuhiljaa sitä on siirretty sopimusvalmistajille, aluksi täydentämään Arabian tuotantoa, sitten niitä tuotteita, mitä ei meillä voitu tehdä. Millaisia tuntemuksia Sinulla pääluottamusmiehenä on ollut, kun olet joutunut seuraamaan Arabian alasajoa. Fiilikset ovat huonoja. Olen HESSUN HERJAT Kyllä henkilöstöllä oli ideoita, jotka jäivät hyödyntämättä,. Mutta tehtaan jatko olisi edellyttänyt huomattavia uuni- ja muitakin investointeja. Uuniinvestointi meille jo luvattiinkin, mutta se vedettiin takaisin. Rahaa olisi tarvittu kymmeniä miljoonia, jotta jatko olisi turvattu. Mikä tilanne tehtaalla on tällä hetkellä? Tuotanto päättyy maaliskuun 2016 loppuun mennessä. 130 ihmistä menettää työpaikkansa. Valtaosa on jo irtisanottu. Vain kunnossapidon väki, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, yhteensä 12 henkilöä, on irtisanomatta. Myöskään äitiys- tai perhevapailla olevia ei vielä ole irtisanottu. Miten sinulle käy? Minut irtisanotaan jossain vaiheessa, mutten tiedä, milloin. Tulevaisuutta en ole ehtinyt miettiä. Tämä tapaus katsotaan ensin loppuun saakka. Tuomo Lilja Lisää Arabian tilanteesta s. 4–5. Orjuuttaminen on hyvä bisness Maailmassa työskentelee yli 21 miljoonaa ihmistä pakkotyössä, arvioi kansainvälinen työjärjestö ILO. Heitä kutsutaan moderneiksi orjiksi, ja heitä on kaikkialla: puuvillapelloilla Uzbekistanissa, karjatiloilla Paraguayssa, kalataloudessa Filippiineillä, rakentajina jalkapallon MM-kisojen kisatyömailla Qatarissa ja kotiapulaisina Lähi-idässä. Modernin orjuuden muodoiksi määritellään muun muassa pakkotyö, velkaorjuus, ihmiskauppa, pakkoavioliitot ja lapsityövoima. Ilmiön mielletään usein liittyvän vain seksikauppaan, mutta valtaosa, lähes 70 % työskentelee maataloudessa, rakennus- ja valmistusteollisuudessa ja kotiapulaisina, viidennes seksikaupassa. Moderneista orjista naisia ja tyttöjä on 55 %, miehiä ja poikia 45 %. Aikuisia, yli 18-vuotiaita on 74 %, ja lapsiuhreja 26 %. Yhteistä kaikille on se, että orjaksi joutuneen liikkumista ja vapautta rajoitetaan, ja hänellä on työpakko. Orjuuteen johtavia syitä ovat köyhyys, työttömyys ja kasvavat varallisuuserot sekä alhainen koulutustaso ja tiedon puute. Orjuus tuottaa vuosittain 150 miljardin dollarin, eli 132 miljardin euron voitot. Summa on saman verran kuin neljän maailman tuottoisimman yrityksen tuotot yhteensä. Samalla valtiot menettävät verotuloja, jotka voitaisiin käyttää esim. koulutukseen, terveydenhoitoon ja julkiseen liikenteeseen. ! Kampanja modernin orjuuden lopettamiseksi Kansainvälinen työjärjestö ILO kumppaneineen kampanjoi orjuuden lopettamiseksi. Se kerää nimiä vetoomukseen (50forfreedom.org), jossa valtioiden hallituksia, lähinnä työministereitä, painostetaan ratifioimaan ILO:n kansainvälisen pakkotyön kieltävän yleissopimuksen lisäpöytäkirja, joka takaa ihmiskaupan ja pakkotyön uhreille uusia oikeuksia. Alkuperäinen ILO:n pakkotyön vastainen sopimus on vuodelta 1930. Viime vuonna ILO:n jäsenmaat sopivat lisäpöytäkirjasta, joka päivittää sopimuksen nykypäivään sopivaksi. Sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään kaksi maata. Tähän mennessä vasta Niger on ratifioinut sen. Kampanjan tavoitteena saada vuoteen 2018 mennessä 50 maata ratifioimaan se. Lisäpöytäkirjan ratifioivien maiden on muun muassa varmistettava, että pakkotyön kieltävä lainsäädäntö suojelee kaikkia työntekijöitä talouden eri sektoreilla, ja että lain toteuttamisesta vastuussa olevien viranomaisten voimavaroja vahvistetaan. Lisäksi niiden on suojeltava työntekijöitä, erityisesti siirtolaisia loukkaavista rekrytointikäytännöistä. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC pitää merkittävänä sitä, että sopimus on ensimmäinen, joka sitoo. Se edellyttää yrityksiltä asianmukaista huolellisuutta pakkotyön torjumiseksi sekä omassa että koko tuotantoketjunsa toiminnassa. Sopimuksessa on sovittu myös korvausten maksamisesta pakkotyön uhreille sekä siitä, että uhreja ei syytetä rikoksista. Stoorisoppi 3 4 Ajankohtaista TUOMO LILJA KUMIALA Nokian Renkaat suunnittelee kolmatta tehdasta Rengasvalmistaja Nokian Renkaat on ilmoittanut suunnittelevansa kolmannen tehtaan rakentamista. Yhtiön mukaan lopullinen päätös rakentamisesta ja sijaintipaikasta on määrä tehdä ensi syksyyn mennessä. Tällä hetkellä Nokian Renkailla on tehtaat Nokialla ja Venäjällä Pietarin lähellä sijaitsevassa Vsevolozhskissa. Yhtiö perustelee uuden tehtaan rakentamista vahvalla asemalla ydinmarkkinoilla, laajenevalla jakeluverkostolla, parantuneella kustannusrakenteella ja testivoittajatuotteilla, jotka antavat mahdollisuuden kasvuun. Nokian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Petri Sorvali ei hätkähtänyt työnantajan ilmoituksesta. – Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että paljon melua tyhjästä. Nytkin on kaksi tehdasta, jotka toimivat vajaalla kapasiteetilla. Tämä taitaa olla ainakin viides kerta, kun puhutaan kolmannen tehtaan rakentamisesta, eikä edelleenkään mitään valmista ole olemassa, hän kommentoi. ST ! NIINPÄ SUOMALAISUUDEN IKONI. Arabian tehtaan työntekijät ovat vuosikymmeniä tapelleet työpaikkojensa puolesta. Kuva on vuodelta 2012. GLOBALISAATIO Arabian tuotteiden valmistus Suomessa loppuu Vielä pari kuukautta, sitten loppuu 142-vuotinen teollinen perinne. TUOMO LILJA Pakkolakien kustannusvaikutuksista ei hevin ota selvää. Mielenkiintoista olisi nähdä se virkamies, joka nimellään ja naamallaan tulee esittelemään ne suurelle yleisöille tai edes poimitulle toimittajajoukolle. Pakkolakien vienti eduskuntaan on kuin lottoarvontaan lähtisi. Perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyt, jos siellä hallituspuolueiden äänin tehdään pakkolaille perustuslain mentävä aukko talouskriisin varjolla. Toimittaja Kaija Ahtela Kauppalehdessä 5.11.2015 Marraskuun alussa kuultiin todellinen suru-uutinen: Arabian tehtaan tuotanto ajetaan alas. Jatkossa maineikkaan yrityksen keramiikka valmistetaan Thaimaassa ja Romanissa. Päätös oli kova paikka myös TEAMille. Tehtaalla on työskennellyt satakunta liiton jäsentä. Yhteensä tehtaalta irtisanotaan tuotannon alasajon takia 130 henkilöä. – Arabia on yksi tunnetuimmista tehtaistamme ja nyt tuntuu siltä, että sen lopetusuhka symboloi monella tavalla Suomen teollisuuden tilaa, on TEAMin puheenjohtaja Heli Puura kommentoinut suruuutista. ! – Suomen teollisuudesta on hävinnyt vuosikymmenen aikana 100 000 työpaikkaa. Teollisuus on samalla yksipuolistunut. Erityisen suurissa vaikeuksissa on ollut juuri lasikeraaminen teollisuus. Parin vuoden sisällä on Suomesta lopetettu tasolasituotanto ja lasikuitutuotanto. Lopetuksista on seurannut vaikeuksia esimerkiksi autonlasi- ja veneteollisuudelle. Näin on omilla päätöksillä heikennetty kilpailukykyä, menetetty osaamista ja aiheutettu negatiivista kierrettä koko teollisuuteen, Puura totesi. Ei yllätys työntekijöille Arabian teamilaiset ovat hyvin kokenutta väkeä, monilla on takanaan 30 tai jopa 40 vuoden työura Arabialla. Nyt heidän osaamiselleen ei juurikaan ole käyttöä. Isoja keramiikkatehtaita ei Suomessa kovin monia ole. Posiossa toimivalla Pentikilläkin on menossa yt-menettely, joka saattaa johtaa irtisanomsiiin. ”Fiskarsin tapaisille teollisuusyrityksille ei enää näytä olevan tärkeää suomalaisten työllisyys.” Arabian tehtaan teamilaisten pääluottamusmies Tuula Karivesi kertoo, että tunnelma tehtaalla oli lopettamispäätäksen jälkeen ankea. Siltikään yt:n lopputulos ei tullut teh- taan väelle yllätyksenä. – Yt:n ennakkoilmoitus oli niin kova, että tätä tiesi odottaa. Ja nähtiinhän täällä matkan varrella, ettei mitään ollut tehtävissä, kun Fiskars-konserni hankki maailmalta kaksi keramiikkatehdasta, Tuula kertoo. Fiskars ilmoitti jo syyskuussa pahaenteisesti, että yhtiö ”suunnittelee Helsingin keramiikkatehtaan tuotannon siirtämistä sopimusvalmistajaverkostolle Suomen ulkopuolelle vuoden 2016 aikana”. Tuotantotapa muuttuu Fiskars ei keramiikasta luovu, mutta se muuttaa tuotantotapaansa. Tuotekehitys, valikoimanhallinta, muotoiluun ja brändeihin liittyvät päätökset tehdään jatkossakin Suomessa. Eli Fiskars toimii jatkossa vähän samaan tapaan kuin urheiluvaateyhtiöt Nike ja Adi- Intiim nro 13 I Ajankohtaista 1.12.2015 5 TEAMin linjat das tai kuten H&M. Pääbisnes on brändi, siis tuotemerkki eikä varsinaisen teollisen tuotannon kotimaisuus ole kovin merkittävä asia. Tuotanto Arabian tehtaalla päättyy maaliskuun 2016 loppuun mennessä. Taloudellisen pakon takia ei Arabiaa lopetettu. Fiskars ei nimittäin ole mikään kriisiyhtiö, vaan yksi Suomen teollisuuden lippulaivoista, joka on hyvin vakaa ja erityisen tunnettu runsaiden osinkojen tasaisena maksajana. – Fiskarsin tapaisille teollisuusyrityksille ei enää näytä olevan tärkeää suomalaisten työllisyys tai tuotanto Suomessa. Näiden yhtiöiden toiminta osoittaa jälleen kerran, että pääomalla ei ole isänmaata, Heli Puura sanoi yt:n alkaessa. Pelkoa meillä ja muualla T ► TYÖT LOPPUVAT. Pitkän uran Arabian tehtaalla tehnyt pääluottamusmies Tuula Karivesi suree tehtaan lopettamista. KOTIMAISUUS Suomessa ei enää tehdä farkkuja Suomen ja Pohjoismaiden viimeinen farkkuvalmistaja M.A.S.I Company Oy on kuluneen syksyn aikana kaikessa hiljaisuudessa siirtänyt farkkujen valmistuksen Viroon. Viimeinen niitti iskettiin marraskuun puolivälissä, kun Keiteleen tehtaan yt päättyi 28 henkilön irtisanomiseen. Heistä 20 on tuotannon työntekijöitä, siis TEAMin jäseniä. Jatkossa yhtiön palveluksessa Suomessa työskentelee yhteensä 40 henkilöä. Heistä 24 työskentelee Keiteleellä, kahdeksan myymälöissä ja kahdeksan Helsingissä. ! Keiteleelle jää edelleen varasto, yo-lakkiryhmä ja pesulatoiminnot sekä toimihenkilöitä. Helsingissä yhtiöllä on myynti- ja toimistohenkilöstöä. Työntekijöiden pääluottamusmies Marika Kajaan kertoi yt:n päätyttyä, että vaikka työnantajan ilmoitusta farkkujen viimeistelytoimintojen siirrosta Viroon oli saatu sulatella kaksi viikkoa, on henkilöstö edelleen järkyttynyt. – Aika sanaton fiilis on, hän kommentoi. M.A.S.I:n juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun. Yhtiön nimi oli aluksi Blueman. Farkku- muoti oli nousussa ja vuonna 1974 Blueman alkoi valmistaa Suomessa lisenssillä englantilaisia Lee Cooper -farkkuja. 1980-luvun lopulla Blueman meni konkurssiin ja seuraajaksi tuli M.A.S.I Jeans Oy, joka muuttui M.A.S.I Companyksi vuonna 2001. Parhaimmillaan yhtiö valmisti Lee Coopereita, Basic ja Warric -farkkuja yli puoli miljoona paria vuodessa. Väkeä yhtiö työllisti enimmillään 350 henkilöä. Keiteleen lisäksi yhtiöllä oli tehdas Viitasaarella, josta farkkutuotanto siirrettiin Viroon jo v. 2004. TL, ST TUOMO LILJA aannoiset raukkamaiset terroriteot Pariisissa toivat ikävästi mieleen syyskuun 11. päivän terrori-iskut 2001 Word Trade Centeriin New Yorkissa. Tuolloin käynnistyi länsimaissa ennen näkemätön ajojahti iskun tekijöitä kohtaan. USA:n Guantanamon tukikohtaan Kuubassa raahattiin satoja terroristeiksi epäiltyjä ympäri maailmaa. Talibanjohtaja Osama bin Ladenkin teloitettiin vuosia kestäneen ajojahdin jälkeen. Olemattomia joukkotuhoaseita etsittäessä Irak valloitettiin ja Saddam Hussein pääsi hengestään. Näin syntyi valtatyhjiö Irakiin ja perusta Isisin valtaannousulle. Maailma ei ole muuttunut yhtään rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi. Päinvastoin, siitä on osoituksena yhä radikaalimpien terroristiryhmien nousu ja valtavat pakolaisvirrat Afrikasta, Lähi-idästä ja Afganistanista Eurooppaan. Ihmiset ovat henkensä kaupalla lähteneet sotaa pakoon sekasortoisista ja turvattomista kotimaistaan. Pakolaisten hätää käytetään hyväksi: ihmiskauppa rehottaa, tuhannet ovat hukkuneet Välimereen ja rasismi saanut jalansijaa ja kannattajia Suomea myöten. Tästä kaikesta pitäisi oppia, ettei länsimaista demokratiaa sellaisena kuin me sen käsitämme, pystytä viemään väkivalloin maihin, joiden poliittisessa, uskonnollisessa ja kulttuuriperinteessä ei sellaisesta ole ollut tietoakaan. Jotain olisi kuitenkin tehtävä. YK on usein voimaton, koska aina jonkin turvallisuusneuvoston jäsenmaan veto-oikeudella saadaan estettyä yhteiset tehokkaat toimet. Yksi ja toinen valtio huseeraa kriisialueilla omien intressiensä puolesta. Asekauppaa, huumekauppaa tai öljynvientiä, joilla terroristit rahoittavat toimintansa, ei saada loppumaan. Aina ovat jonkun omat intressit tärkeämpiä kuin ihmisoikeudet ja vapaus. Ei tämä homma voi loputtomasti näin jatkua. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisrintamaa asioiden ratkaisemiseksi kriisialueilla. Kotimaassa Sipilän hallituksen ”uroteot” ovat saaneet koko maan ja työmarkkinat sekaisin ja palkansaajat puolustuskannalle. Ihmettelen, miksi Sipilän yritystaustaa ja johtamista ovat jotkut ihailleet. Yritysmäinen poliittinen johtajuus on ollut pelolla, uhkailulla ja sanktioilla johtamista. Se on äkkinäisten ja huonosti taustoitettujen lainvalmistelujen vuoksi johtanut vastarintaan muun muassa ay-liikkeen, eläkeläisten, työttömien, perheiden, opiskelijoiden ja opposition keskuudessa. Siihen yhdistettynä hallituksen kannatuksen dramaattinen lasku puolueiden kannatusmittauksissa on saanut hallituksen vetämään ennätysmäärän valmistelemistaan asioista takaisin tai luopumaan suurimmista heikennyksistä. Sipilä on luopunut muun muassa ylityö- ja sunnuntaityön korotusten ja eläkeläisten asumistuen leikkauksista. Lääkekorvausten leikkausta on pienennetty, harmaan talouden torjuntaan palautettiin 6,7 miljoonaa euroa, arvopapereiden piilotuslaki ja veropakolaisten armahduslaki peruttiin. Toivottavasti lista saa jatkoa, jotta loputkin pakkolait perutaan ja hallitus lakkaa huseeraamasta työmarkkinajärjestöjen sopimuskentällä. Hannu Siltala hannu.siltala@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin kehittämispäällikkö HISTORIAA. Parhaimmilaan Keiteleen tehtaalla tehtiin 550 ooo farkkuparia vuodessa. 6 Ajankohtaista HENKILÖSTÖ I 1.12.2015 GRAAFINEN ALA TEAMissa aloittaa uusia työntekijöitä Anna Tapio työehtosihteeriksi Kauppatieteiden maisteri Anna Tapio, 27, valittiin edunvalvontaosastolle työehtosihteeriksi. KTM-opinnoissaan hänellä oli pääaineena yritysjuridiikka ja työoikeus. Tapio on lähikuukausina valmistumassa myös oikeustieteen maisteriksi ja viimeistelee työoikeuteen liittyvää gradua. Tapio on osalle TEAMin väestä ennestään tuttu, sillä hän on toiminut liitossa lakimiesharjoittelijana ja edunvalvontaosaston assistenttina sekä Teollisuusalojen työttömyyskassassa etuuskäsittelijänä. Hän on osallistunut TEAMissa laajaalaisesti edunvalvontatyöhön, työsuhdeneuvontaan, tessien kehittämistyöhön sekä hoitanut erimielisyysasioita. Tällä Intiim nro 13 ! Bookwellille uusi omistaja WILMA HURSKAINEN Uusi omistaja käy samaan aikaan yt-neuvotteluja Saarijärven Offset Oy:ssä. JONNE KIVINEN Sanoma myy enemmistöosuutensa suomalaisesta kirjapaino-yhtiö Bookwellista Spektri Productionille. Spektri Production ostaa samanaikaisesti Bookwellin vähemmistöosuudet Gummerukselta ja Karistolta. Kaupan jälkeen Spektri Productionin omistusosuus Bookwellista on 100 prosenttia. Pääluottamusmies Ari Nymanin mukaan kaupan vaikutuksia on vaikea arvioida. – Kauppa vaikuttaa hyvältä asialta. Jatko on kuitenkin edelleen avoinna sillä yt! hetkellä Tapio työskentelee Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:ssä osa-aikaisena työsuhdeasiamiehenä. Tapio aloittaa työt 1.12.2015. AHDINKO. Pudotuspeli kirjapainoalalla on jatkunut jo pitkään. neuvottelut jatkuvat edelleen. Toivottavasti jonkinlainen varmuus saadaan vuoden loppuun mennessä, hän toteaa. Bookwell aloitti yt-neuvottelun ennen kauppaa. Niiden piirissä on 136 teamilaista Porvoon ja Juvan painoissa. Uusi omistaja käy yt:tä myös Saarijärven Offset Oy:ssä,ja ne koskevat 30 työntekijää. Yt:n lopputulos riippuu paljolti Bookwellin neuvottelujen tuloksesta. Edellinen Offsetin yt päättyi kymmenen irtisanomiseen. GRAAFINEN ALA Emmi Mäkinen viestintäyksikön sihteeriksi TEAMin valtuuston varapuheenjohtaja ja suurimman ammattiosaston HKY:n puheenjohtaja Emmi Mäkinen, 39, on valittu viestintäyksikön sihteeriksi. Mäkinen on peruskoulutukseltaan mekaanikko ja hän on työskennellyt useissa graafisen alan yrityksissä, viimeksi Erweko Oy:ssä. Mäkisellä on laajat yhteistyöverkostot ja hän tuntee aytoimintaa työpaikka-, ammattiosasto- ja liittotasolla. Mäkisen työtehtävät liittyvät myös sosiaaliseen mediaan, kotisivuihin sekä muihin viestinnän avustaviin tehtäviin. Hän saa myös päävastuun TEAM-uutiskirjeestä, joka lanseerataan vuodenvaihteessa. Valinnan myö! Takon Kotelotehtaalla yt-neuvottelut Pyrollgroupiin kuuluvan Takon Kotelotehdas Oy:n Tampereen tehtaalla käynnistyi 9.11.2015 yt-menettely. Neuvottelujen perusteet ovat taloudellisia ja tuotannollisia. Työnantaja ilmoitti, että heikentyneellä markkinatilanteella ja toimintaympäristön muutoksella voi olla henkilöstövaikutuksia, ja että toimenpiteet saattavat johtaa henkilöstön lomautuksiin, irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin ja ulkoistamisiin. Toimien arvioidaan kohdistuvan enintään 9 henkilöön, jotka jäävät ilman työtä tai joi! tä Mäkinen luopuu TEAM-valtuuston jäsenyydestä ja HKY:n puheenjohtajuudesta. Hän aloittaa työt 1.12.2015. den työt vähenevät. Tehtaalla työskentelee noin 60 TEAMin jäsentä. Mahdolliset lomautukset kestävät enintään 90 päivää. Neuvotteluaika on vähintään kaksi viikkoa. Toimenpiteet tarkentuvat neuvottelujen aikana ja ne suunnitellaan toteutettavaksi heti neuvotteluiden jälkeen. Teamilaistenpääluottamusmies Marko Lähteenmäki kertoo, että tehtaan tilauskanta on heikonlainen. – Edellisten yt-neuvottelujen lomautukset vasta alkoivat maaliskuussa ja jatkuvat maaliskuun puoliväliin. Lomautettuna ollaan päivä per viikko, hän sanoi ennen yt:n käynnistymistä. Yhtiö on ilmoittanut halustaan neuvotella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, joilla vaikutetaan tehtaan toimintamalliin, kulurakenteeseen, toiminnan joustavuuteen, työaikaan, työtehtäviin, toiminnan uudelleen järjestelyyn, henkilöstön asemaan ja työsuhteen ehtoihin. Takon päätuotteet ovat erilaiset kartongista tai miniaaltopahvista valmistetut elintarvikekotelot. TL GRAAFINEN ALA Minna Kaijanranta puhelinvaihteen hoitajaksi Minna Kaijanranta, 37, on valittu puhelinvaihteen hoitajaksi. Hän siirtyy TEAMin palvelukseen Securitas Oy:stä, jossa hän on toiminut palvelukeskuspäivystäjänä. Kaijanrannalla on muun muassa virastomestarin ja turvallisuusvalvojan ammattitutkinnot. Hänellä on myös pukuompelijan koulutus. Kaijanranta on toiminut aktiivisesti ammattiyhdistystehtävissä, Helsingin Teva ry:ssä ja PAM:n ammattiosaston puheenjohtajana. Kaijanranta aloittaa työt joulukuun alkupuolella. ! Alma Aluemedian yt:n tulos täsmentyi Alma Aluemedian kustannustoiminnassa käytyjen ytneuvottelujen tulos tarkentui, mutta tilanne on yhä osittain avoinna. Työnantajan vähennystavoitteet ovat pienentyneet 85 henkilötyövuodesta 70 henkilötyövuoteen. Tähän mennessä tehdyt päätökset johtavat 52–58 henkilötyövuoden vähennykseen. Irtisanottavia työsuhteita on yhteensä 19, joista neljä kohdistuu teamilaisiin toimihenkilöihin. Pääluottamusmies Pirkko Erikssonin mu! kaan mainostuotannossa neuvotteluja jatketaan ensi vuoden alkupuoliskolla. – Tuntuu siltä, että jäämme roikkumaan löysään hirteen, hän sanoo. Lisää vähennyksiä on tulossa Jatkoneuvotteluissa työnantajan ilmoittama vähennysten enimmäismäärä on 12 henkilötyövuotta. Irtisanomisten lisäksi on toteutettu 29 henkilötyövuoden vähennys eläkepäätöksillä ja irtisanoutumisilla. Eropa- ketin myötä väheni 25 henkilötyövuotta. Lisäksi kuudelle työntekijälle tarjotaan työtä uusilla toimenkuvilla. Noin puolet vähennyksistä kohdistuu Aamulehden, Satakunnan Kansan ja paikallislehtien toimituksiin. Maakuntalehdissä työtä organisoidaan uudelleen, ja neljän lehden ilmestymistiheys muuttuu. Loput vähennyksistä kohdistuvat lehtien muihin toimintoihin. Neuvotteluiden ulkopuolelle jäivät Aluemedian Lapin lehtiliiketoiminta sekä Alma Manu. JK Intiim nro 13 I Ajankohtaista 1.12.2015 TYÖTURVALLISUUS Euroopan ay-liike tylynä EU:n komissiolle Työsuojelun säännöstön purkamiselle jyrkkä ”Ei”. JUKKA VÄYRYNEN Euroopan ammattiyhdistysliike on ajautunut napit vastakkain EU:n komission kanssa työsuojelusäädöksiä koskevassa kiistassa. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n kongressi osoitti asiasta tiukkasanaisen vetoomuksen komissiolle. EAY tuomitsee vetoomuksessaan EU:n komission tavan kyseenalaistaa unionin nykyinen työhyvinvointiin liittyvä säädösrakenne. Euroopan unionin komissio on käynnistänyt eurooppalaista työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä koskevan uudelleenarvioinnin. Sen tavoitteena on komission mukaan alan parempi sääntely. EAY:n mukaan vakavana uhkana on kuitenkin nykyisenkaltaisen velvoittavan lainsäädännön reivaaminen kohti vähemmän sitovia suosituksia. ! Työsuojelun taso määräytyisi työpaikan koosta? SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki sanoo, että kyse ei ole vain säädöstön virtaviivaistamisesta. Samalla puututaan perustuslaillisiin oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. EAY:n vetoomus on kannanotto siihen, että taloudellisella kasvulla ja globaalilla kriisillä ei voi perustella EU:n kansal- KUMITEOLLISUUS 11 sai potkut Marwe Oy:stä Hyvinkäällä kumituotteita valmistavan perheyhtiö Marwe Oy:n yt päättyi kahdeksan työntekijän, kahden toimihenkilön ja yhden ylemmän toimihenkilön irtisanomiseen. Yt oli suhteessa varsin raju, sillä Marwen koko henkilöstömäärä oli ennen yt:tä 40, joista työntekijöitä 30. Yt:n taustalla oli taloudellisia syitä, mm. heikko tilauskanta. Alun perin yhtiö ilmoitti, että pahimmillaan 15 irtisanotaan. Muutama työpaikka saatiin siis yt:ssä pelastetuksi. Varapääluottamusmies Pia Karvonen on silti apealla mielellä: ! Christa Sedlatschek on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja. lisen lainsäädännön minimitason asettavan direktiivistön vesittämistä. – Siellä on myös esityksiä, jotka eriarvostaisivat ihmisiä. Esimerkiksi, että työsuojelun taso määräytyisi työpaikan koosta, Perimäki sanoo. Vetoomuksessa EAY vaatii EU:n komissiota varmistamaan, että Euroopan tason työterveys- ja työturvallisuusmääräykset koskevat kaikkia yrityksen koosta riippumatta. Pääasiallisesti Perimäki pitää EU:n nykyistä lainsäädäntöä hyvänä. Nyt kuitenkin esimerkiksi syöpää aiheuttavia aineita koskeva lainsäädäntötyö on tyssännyt komissioon. – Ongelma meillä on olemassa olevan lainsäädännön vieminen työpaikkatasolle. Meiltä puuttuu Suomesta yksi linkki: meillä ei ole lakisääteistä vel- – Porukalla on suru puserossa. Irtisanomislaput on jo jaettu, Pia kertoo. Kaikilla irtisanotuilla on työntekovelvoite. Marwella oli edellinen yt runsas vuosi sitten. Tuolloin irtisanottiin viisi ja kaksi pantiin eläkkeelle. TL LASIKERAAMINEN Pentik aloitti yt:n Mm. keramiikkaa tuottava perheyhtiö Pentik Oy aloitti 25.11. yhteistoimintaneuvottelut kaikissa Suomen toimipisteissään. – Ensi vuoden myynnin kehityksen arvioidaan olevan negatiivinen. Pentik joutuu suunnittelemaan sopeuttamistoimenpiteitä toimipisteissään, toimi! voitetta työnantajan työsuojeluosaamiseen. – Suomessa ei ole myöskään sitovaa lainsäädäntöä kahden eniten työstäpoissaoloja aiheuttavaan työsuojeluongelman, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psykososiaalisten riskien, ehkäisyyn. EU:n komissiolle osoittamassaan vetoomuksessa EAY muistuttaa, että nykylinjaukset eivät myöskään vastaa 28 jäsenmaan hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden yhteisen työelämän neuvoa-antavan komitean yksimielisesti hyväksymää kantaa. Sen mukaan työterveyttä ja työturvallisuutta säätelevien direktiivien täydelliselle muuttamiselle ei ole mitään tarvetta. Käytännön työhyvinvointityön keskeinen toimija EU:ssa on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto. Viraston johtajan Christa Sedlatschekin mielestä on hyvä, että EAY pitää kiinni työsuojelun tasosta ja pyrkii sitä parantamaan. – Kyse on ehkä byrokratian purkamisesta joissakin jäsenmaissa. Esimerkiksi Pohjoismaissa kymmenen, enintään 20 % yrityksistä pitää nykyisen lainsäädännön toteuttamista monimutkaisena, mutta sen sijaan esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa noin 80 % yrityksistä pitää lainsäädäntöä liian monimutkaisena. Tehtiinpä mitä hyvänsä on Sedlatschekin mukaan pidettävä huoli, että työterveys ja työturvallisuus pysyvät tärkeysjärjestyksen kärjessä kaikissa EU:n jäsenmaissa. tusjohtaja Pasi Pentikäinen kertoi 17.11. Koillissanomissa. Hänen mukaansa kaavaillut muutokset vaikuttavat henkilöstön asemaan töiden uudelleen järjestelyinä ja siirtoina tehtävästä toiseen. Hän pitää myös mahdollisena, että tulisi lomautuksia tai irtisanomisia. Lomautuksien kestoksi on alustavasti suunniteltu alle 180 päivää. Irtisanottavien määrä voi Koillissanomien mukaan nousta 30 henkilöön. 30 irtisanottua olisi raju juttu, sillä Posion tehtaan tuotannossa on n. 50 henkilöä. Tehtaan TEAM-pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen toivoo, että yt:stä selvittäisiin lomautuksilla. – Siitä lähdetään yt-neuvottelemaan, että meiltä keneltäkään ei loppuisi työt, Aija sanoo. TL ► YLI RAJOJEN Iso-Britanniassa uusi laki uhkaa lakko-oikeutta Ammattiyhdistysliike Iso-Britanniassa vastustaa hallituksen esitystä uudeksi ay-laiksi, joka uhkaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Esityksessä helpotetaan työnantajien mahdollisuutta murtaa lakko sallimalla vuokratyövoiman käyttö lakon aikana, mikä nykylaissa on kiellettyä. Samalla ammattiyhdistyksen on annettava työnantajalle ja viranomaisille yksityiskohtainen suunnitelma työtaistelutoimista, esimerkiksi mielenosoitusten ajoista, paikoista ja osallistujamääristä, ja jopa suunnitelluista Facebook-julkaisuista. Ay-keskusjärjestö TUC pitää uusia määräyksiä ylibyrokraattisina ja niiden rikkomisesta koituvia sanktioita suhteettomina. Uusi laki horjuttaa vallan tasapainoa työpaikoilla. Järjestön mukaan jatkossa työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan. ! Pakkolakeja esillä myös Indonesiassa Indonesian hallitus on esitellyt lain, jonka mukaan jatkossa vähimmäispalkoista päätetään ilman työmarkkinajärjestöjä. Esityksessä korotus perustuisi inflaation tasoon ja talouskasvuun. Tähän asti palkoista on neuvoteltu alueellisesti kolmikannassa ja niissä on huomioitu myös elinkustannusten nousu. Ay-liike vastustaa esitystä ja vaatii 22 prosentin korotusta vähimmäispalkkoihin. Sen mukaan maan palkkakehitys on jäänyt jälkeen muista Kaakkois-Aasian maista. Ay-liike on järjestänyt mielenosoituksia presidentin palatsin edustalla Jakartassa. 30. lokakuuta järjestetyssä mielenosoituksessa poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua hajottaakseen väkijoukon ja pidätti 25 henkilöä. Poliisin toiminta on poikkeuksellista sitten itsevaltaisen presidentti Suharton valtakauden jälkeen. Teollisuutta edustava maailmanjärjestö IndustriALL pitää kehitystä erittäin huolestuttavana. ! Vaatejätti H&M allekirjoitti raamisopimuksen Teollisuutta edustava maailmanjärjestö IndustriALL ja ruotsalainen vaatejätti H&M solmivat marraskuun alussa raamisopimuksen, joka koskee 1,6 miljoonaa vaatetustyöntekijää 1 900 tehtaassa eri puolilla maailmaa. Sopimuksessa H&M lupaa toimitusketjunsa työntekijöille yhdistymisvapauden, oikeuden kollektiiviseen sopimiseen ja oikeuden kieltäytyä työskentelemästä vaarallisissa olosuhteissa. IndustriALL pitää sopimusta hyvin merkittävänä. ! TTIP neuvottelut edistyvät, mutta suljetuin ovin EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvottelut edistyivät lokakuisessa tapaamisessa. Osapuolet mm. tekivät uudet ehdotuksensa tuontitavaroiden tullimaksujen poistamisesta. Tullien poistaminen kattaisi 97 prosenttia nykyisistä tullinalaisista tuotteista. Lisäksi EU esitti ehdotuksensa työ- ja ympäristöaiheet sisältävästä kestävän kehityksen luvusta. Ehdotus ei ollut julkinen, mutta sanomalehti Guardian julkaisi siitä vuodetun luonnoksen. Ympäristöjärjestöt kauhistuivat ehdotuksen sisältöä, ja syyttävät nyt EU:ta ympäristölupausten pettämisestä. Ehdotuksen vuotaminen julkisuuteen nosti jälleen esille huolen TTIP-neuvotteluiden salaisesta luonteesta. ! Stoorisoppi 7 Ajankohtaista 8 Intiim nro 13 I 1.12.2015 LUOTTAMUSMIEHET Maalinvalmistaja Tikkurila Oyj siivoaa ulos kokeneita ay-aktiiveja Kolme entistä pääluottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtaja ovat saaneet lähteä Tikkurilasta. TUOMO LILJA Pörssiyhtiö, maalinvalmistaja Tikkurila irtisanoi muutama viikko sitten 41 henkilöä. Heistä 25 oli työntekijöitä ja 16 toimihenkilöitä. Käytännössä joka kymmenes työntekijä sai potkut, sillä yhtiön työntekijävahvuus oli ennen yt-menettelyä 250. Firma on TEAMin näkökulmasta iso työnantaja. Yksi poispotkituista oli Jorma Pyykölä, joka on varsin tunnettu hahmo ainakin entisten kemianliittolaisten keskuudessa. Pyykölä, 50, oli 30 vuotta Tikkurilan palveluksessa, niistä 20 vuotta erilaisissa luottamustehtävissä, muun muassa ammattiosaston puheenjohtajana ja kuusi vuotta pääluottamusmiehenä. Kemianliitossa hän toimi niinkin keskeisessä tehtävässä kuin työehtosopimusjaoston puheenjohtajana. Viime vuodenvaihteessa, sen jälkeen kun luottamiesalueet oli pantu uusiksi, hän joutui lopettamaan työosastonsa luottamusmiehenä. Siten Pyykölän kuuden kuukauden mittainen luottamusmiessuoja päättyi kesäkuun lopussa. Kun viimeisin yt syyskuussa alkoi, Jorma osasi olla varuillaan, sillä hänen edeltäjänsä pääluottamusmiehenä, Teuvo Virtala, oli irtisanottu edelli! IRTISANOTTU. Pyykölän Joren kiireet ovat ohi 20 vuoden ay-uran jälkeen. sen yt-menettelyn yhteydessä. Myös Virtalalla oli pitkä ja ansiokas ay-ura paitsi pääluottamusmiehenä myös muun muassa Kemianliiton hallituksen jäsenenä. Pyykölän seuraaja, eli Teijo Småträsk, saatiin puolestaan pääluottamusmiehen tehtävästä pois, kun Tikkurila ulkoisti kiinteistöhuollon ja muita toimintoja vuonna 2012. Kiinteistöhuollossa työskennellyt Småträsk oli ulkoistettavien joukos- sa eikä siis voinut jatkaa pääluottamusmiehenä. Neljäskin poissiivottu ay-aktiivi löytyy. Ammattiosaston puheenjohtajana toiminut Juha Karekivi sai potkut samaan aikaan kuin Pyykölä. Sattumaako? Voi olla, että kolmen peräkkäisen pääluottamusmiehen ja yhden puheenjohtajan pelaaminen ulos on sattumaa, tai sitten ei. Kaikissa tapauksissa Tikkurila on toiminut taitavasti. Sen tekemisiin on hankala päästä käsiksi oikeustoimin. Pyykölän tapauksessa esimerkiksi riitautus irtisanomisjärjestykseen vedoten voisi tulla kyseeseen. Hän oli työosastollaan ainoa, jolla on alaikäisiä lapsia. 30 vuoden monipuolinen kokemus maalinvalmistamisesta, vieläpä useissa eri työtehtävissä sekä kemianalan ammattitutkinto viittaavat siihen, että hänen ammattitaitonsa on ollut poikkeuksellisen korkea. Mutta riitautuksessa olisi riskinä 10 000 euron erorahan menettäminen. Erorahan saannin edellytyksenä on nimenomaan, ettei potkuista aleta riitelemään. Pyykölä itse sanoo osanneensa odottaa potkuja. Hän tietysti tunsi Virtalan ja Småträskin tapaukset ja on vanhana ay-aktiivina seurannut, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. – Onhan kaikkien nähtävissä, miten ay-liikettä halutaan ajaa alas mitä erilaisimmin keinoin. Omalta osaltani olin 90-prosenttisen varma, että lähtö on edessä, kun yt päättyy. Siihen vaikutti kaksi tekijää, toimintani luottamustehtävissä ja sairastelut, fifty-fiftysuhteessa, Pyykölä miettii. Hän oli varsin pitkällä sairaslomalla muun muassa työmatkalla tapahtuneen tapaturman takia. Tikkurila oli pitkään osa Kemira-konsernia. Kemiralaiseen perinteeseen kuului luottamushenkilöiden kunnioittaminen. – Tikkurilakin oli aikanaan helvetin hyvä firma, suorastaan edelläkävijä esimerkiksi paikallisessa sopimisessa. Nyt on suuri osa aiemmin tehdyistä sopimuksista nollattu siitäkin huolimatta, että yhtiö on tehnyt hyvää tulosta. Ennen ensimmäisiä yt-neuvotteluja työntekijöitä oli noin 400. Siitä on pudotus ollut melkoinen eikä se missään nimessä korreloi taloudellisten realiteettien kanssa, Pyykölä sanoo. – Jos tästä juttua kirjoitat, niin minulla olisi hyvä otsikkoehdotus: Tikkurila, entinen edelläkävijä. Mielipide Suomalaisen työn arvostus ja ay-liikkeen tulevaisuus S uomessa on pitkään osattu arvostaa suomalaisten käden jälkeä. Suomi on brändinä ollut oiva neuvottelukeino useissa tilanteissa. Mitä brändille on tapahtunut? Onko se kadonnut? Nykymaailmassa pikkuinen Suomi on osa Euroopan suurvaltoja. Euroopan nykytila on hankaloittanut markkinoita Suomen teollisuuden rintamalla. Suomalaiset yritykset pitäisi laittaa veroporkkanan alle. Se syntyisi realistisia investointeja tekemällä. Innovatiivisia ideoita pitäisi nyt ruokkia sen sijaan, että vähennetään tukia koulutuksesta. Nuorissa elää Suomen tulevaisuuden toivo. Paljon puhuttu yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on pitkälti yritetty kaataa ay-liikkeen niskaan. Trion viimeiset vatulointikäännökset sote-asioissa ovat tuoneet lisää epäuskoa hallitusta kohtaan. Ei yritysjohdon taidoilla tai sanelemalla hoideta Suomea, vaan neuvottelemalla. Viime vuosina Suomen kilpailukyky on parantunut suurimpiin kilpailijoihin verrattuna teollisuuden aloilla, vaikka EK:n ja muiden työnantajapuolen tahojen osalta on toisin annettu ymmärtää. Viime vuosien liki nollatason palkankorotukset alkavat näkyä positiivisesti kilpailukyvyssä. Työajan pidentämisellä olisi kohtalokkaat seuraamukset. Se näkyisi sairauspoissaoloina, työtapaturmina ja stressin lisääntymisenä. Siihen Suomella ei ole varaa. Mihin katosivat työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen eteenpäin vienti? Nykyhallituksen linjauksilla nämä ajatukset romutetaan. Ay-liike on uudistusvaiheessa, mutta tulee aina pitämään kiinni työtekijöiden edunvalvonnan laadusta. Nuorempi sukupolvi on astumassa suurten ikäpolvien saappaisiin, eikä eduista ihan noin vain luovuta. Tuomas Weckström Kouvolan tekstiili ja muovityöntekijät ry.os.544 TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuuston jäsen (sd.) Intiim nro 13 I Ajankohtaista 1.12.2015 9 OIKEUSTAPAUKSET Eila ja Arja voittivat myös hovioikeudessa Turkulaiset ex-luottamusmiehet Eila Hannula ja Arja Pääkkö ovat voittaneet irtisanomisjuttunsa myös Turun hovioikeudessa. Vaatetusalan yritys Mira-Tex Oy oli vaatinut hovioikeutta kumoamaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden vajaa vuosi sitten tekemän ratkaisun, jonka mukaan Hannula ja Pääkkö oli vuonna 2012 irtisanottu yleissopimuksen vastaisesti. Kyseessä oli paitsi periaatteellisesti myös taloudellisesti iso asia, sillä TEAMin jäsenetHannula ja Pääkkö saivat käräjäoikeuden ratkaisun perusteella kumpikin yli 20 000 euron korvaukset ja lisäksi Mira-Tex määrättiin maksamaan isot oikeudenkäyntikulut. Nyt korvauksille tuli maksettavaksi korot ja lisäksi Mira-Tex velvoitettiin maksamaan TEAMille Hannulan ja Pääkön oikeusprosessien kustannukset, n. 9000 euroa. Kaikkinensa Mira-Tex Oy:n kulut nousevat yli 50 000 euron. Juttu sai alkunsa vuoden 2012 alussa, kun Mira-Tex irtisanoi kaikki 13 työntekijäänsä. Sittemmin, runsaan puolen vuoden kuluttua, firman tilan! TUOMO LILJA OIKEUSVOITTO. Myös Turun hovioikeus oli Eila Hannulan ja Arja Pääkön kannalla irtisanomisriidassa Mira-Tex Oy:tä vastaan. ne muuttui paremmaksi ja yhtiö kutsui takaisin töihin yhdeksän työntekijäänsä. Pääluottamusmies Hannula ja varapääluottamusmies Pääkkö eivät kuitenkaan olleet kutsuttujen joukossa. Yhtiö perusteli heidän sivuuttamistaan mm. riittämättömällä ammattitaidolla vaikka Hannula oli tehnyt ompelutöitä 35 ja Pääkkö yli 40 vuotta. TEAM käynnisti oikeustoimet mm. perusteilla, että potkut johtuivat heidän luottamusmiestoiminnastaan ja työsuhteet oli päätetty perusteettomasti. Juttu voitettiin käräjäoikeudessa ja nyt myös hovioikeudessa. Hovioikeuden päätös oli yksimielinen ja perustelu ytimekäs: ”Ei ole ilmennyt aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt”. Vuosikymmeniä aktiivisesti ay-toimintaan osallistunut Eila Hannula on tietysti tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun: – Tällaisilla ratkaisuilla on aina yleistä merkitystä. Työntekijöiden oikeuksia voidaan puolustaa ja liitto suojaa luottamusmiehiä, jotka niitä oikeuksia puolustavat. Toivon, et- tä ratkaisu kannustaa ihmisiä kuulumaan ja liittoon ja valitsemaan työpaikalleen luottamusmiehen, jos sellaista ei ole. – On tämä voitto myös TEAM-liitolle. Olen ylpeä omasta liitosta, joka hoiti asian hyvin. Julkisestikin kiitokset Juntusen Juhalle, Heikkerön Jukalle ja Ruokosen Tuulalle, Eila sanoo. Hän hieman suree sitä, että tapaus meni oikeusprosessiin. – Mira-Tex ei kuulu työnantajaliittoon. Jos olisi kuulunut, TEAM ja työantajaliitto olisivat luullakseni asian pystyneet ratkaisemaan ilman oikeudenkäyntejä. Nyt prosessi tuli Mira-Texille kalliiksi. Oikeutta käytiin liki kolme vuotta, mutta Eila kertoo, että ihmissuhteet eivät prosessin aikana ihan hirveästi rasittuneet. – En minä toimitusjohtajalle kaunaa kanna ja hän on sanonut minusta, että olen aina toiminut rehdisti. Mira-Tex on edelleen toiminnassa. Turussa sijaitsevalla tehtaalla valmistetaan varusteita raviohjastajille. Tuomo Lilja 10 Ajankohtaista Intiim nro 13 I 1.12.2015 VEERA HAKANPERÄ RAUTALANKAMALLEILLE TARVETTA. Veera Hakanperä tietää, että nuorten työelämän tuntemusta ei saa pitää itsestäänselvyytenä. NUORI AKTIIVI ”Ammattiliitoista pitää puhua nuorille” Veera Hakanperä innostui ammattiosaston toiminnasta reilu vuosi sitten. Nyt häntä kiinnostaa työelämätiedottaminen ammatillisissa oppilaitoksissa. SIRPA TASKINEN 31-vuotias Veera Hakanperä työskentelee leikkaajana ja mallimestarina tanssi- ja liikuntavaatteita valmistavalla Mia-Tuotteella. Koulutustausta on vahva, sillä hänellä on vaatetusalalta sekä artesaanin että artenomin tutkinto. Yksi asia, minkä Hakanperä muistaa omilta valmistumisajoiltaan, on se, että hän ei tiennyt ammattiliitoista juuri mitään. Työelämässä on käynyt ilmi, että tilanne on sama monen muunkin vastavalmistuneen nuoren kohdalla. – Minulta on tultu kysymään, että mikä se ammattiliitto on. Ammattiin opiskelevat ainakin haaveilevat työskentelevänsä sillä alalla, mitä he opiskelevat. Silloin on tietysti olennaista tietää, miten asiat työelämässä toimivat, hän sanoo. ! Luvassa on amistiedottamista Jatkossa Hakanperä haluaa omalta osaltaan paikata nuorten ammattiin opiskelevien tiedonpuutetta. Hän aikoo osallistua SAK:laisten liittojen yhteiselle amistiedottamisen kurssille. Ensimmäinen oppilaitoskäynti on jo alustavasti sovittu ja toinenkin kohde on tiedossa. – Jos pystyn yhtään avaamaan jonkun silmiä sille, miten homma pyörii, olen tyytyväinen. Omalla työpaikallaan hän on kunnostautunut myös jäsenhankinnassa. Vielä vuosi sitten marraskuussa hän oli ainoa, joka kuului TEAMiin. – Sittemmin on tullut uutta henkilökuntaa, joista muutamat ovat liittyneet ja muutamat vielä suunnittelevat liittyvänsä, hän kertoo. KUKA NIMI Veera Hakanperä, 31 TYÖPAIKKA Mia-Tuote, Tampere TYÖTEHTÄVÄ Leikkaaja, mallimestari HARRASTUKSET Ay-toiminta, remontointi, pihatyöt PERHE Avomies ”Minulta on tultu kysymään, että mikä se ammattiliitto on.” Sopiva kiire tuntuu hyvältä Hakanperä viihtyy hyvin työssään. Hänen aikanaan yrityksen työntekijämäärä on kasvanut kolmesta kahdeksaan. Liikuntavaatteiden valmistus on hyvin sesonkiluonteista, ja välillä tekemistä on niin paljon, että ilman pitkäjänteistä suunnittelua ei pärjäisi. – Hiljattain päästiin nauttimaan kunnon kiirekaudesta. Töitä oli niin paljon, että oli pakko miettiä tarkkaan, missä järjestyksessä kaiken tekee, jotta ne saadaan myös ajoissa valmiiksi. – Meillä on tosi monipuolisia vaatteita, eli välillä joutuu myös oikeasti pähkäilemään, miten ne toteutetaan, hän kertoo. ”Palkalla pitää oikeasti tulla toimeen” Vaatetusalan palkkaus sen sijaan on asia, joka Hakanperän mielestä kaipaisi ehdottomasti kohennusta. Palkkauksen vuoksi hän on harkinnut alan vaihtoa ja on hakenut opiskelupaikkaakin. Tänä syksynä hakeminen kuitenkin jäi. – Haluan olla tällä alalla, koska haluan kuulua TEAMiin. Aytoiminta on ollut sen verran lähellä sydäntä viime aikoina, etten edes hakenut kouluun. Vuodessa on tapahtunut paljon Alun perin innostus ay-toimintaan heräsi, kun Hakanperä kuunteli kaverinsa juttuja tämän oman liiton kokousja koulutusmatkoista. Tuli tunne, että reissuilla oli suunnattoman hauskaa, ja että samalla porukka sai aikaan oikeasti tärkeitä asioita. Reilu vuosi sitten hän osallistui ensimmäisen kerran oman ammattiosastonsa, Tampereen Tevan kokoukseen. Sittemmin kokouksia ja reissuja on kertynyt, ja nyt Hakanperä on mukana osastonsa hallituksessa ja on myös TEAMin nuorisojaostossa. Hän kokee, että vastaanotto on ollut erinomainen. – Kaikki on ollut positiivista ja hyödyllistä toimintaa. Kyllähän aina voi hankkia itselleen harrastuksen, mutta minusta myös sisällön pitää tuntua tärkeältä, hän tuumii. Intiim nro 13 I Ajankohtaista 1.12.2015 Selänpesijä 11 GALLUP MITEN KÄY SOTEPALVELUILLE? Kysyimme teamilaisilta, mitä he arvelevat tapahtuvan sosiaali- ja terveyspalveluille sote-uudistuksessa? ? Jos tääll’ ois mies, jos yksikin… J EDUSKUNTA Uskon, että Eino Leinon ruuha Sipilä on historiamno Kun kello seisoo, on hänelle me ensimmäinen enemhyvin tuttu: ”Tää kansa on kuin mistöhallituksen päämikaupunki, min tornin kello seinisteri, joka julkisesti suorassa sovi... Jos tääll’ ois mies, jos yksitv-lähetyksessä, uhkaa hallituskin, niin vihdoin itse nousis torkumppaniaan eroamisella, jos nihin ja voiman oikeudella hän se ei yksiselitteisesti taivu hänen sen kellon vetäis käymähän. Ja tahtoonsa. huutais: ’Näin on aika maan!’ Ja Sipilä on nykyajan ensimoman päänsä mukaan vaan hän mäinen pääministeri, joka pakajan kellon asettais ja kaikki uskolainsäädännöllä puuttuu työkoa sen sais.” markkinajärjestöjen sopimusvapauteen ja niiden tekemiin työSIPILÄÄ ON LAAJALTI KIITELTY taehtosopimuksiin, jopa takautuvoitteellisesta ja aikataulutetusvasti. Sen hän tekee vain yritysta prosessijohtamisesta, jossa ei vallan intressejä kuunnellen. vatuloida. Mitä periaatteellisesJuha Sipilä lienee historiamti tai käytännöllisesti merkittäme ensimmäinen pääministeri, Hän selvästi kuvittelee vämmästä ratkaisusta on kyse, joka on ilmoittanut haluavansa omistavansa Ainoan sitä nopeammin se on tehtävä! tehdä tarvittavat päätökset jopa Totuuden. Sipilä ei kiireeseen vedoten ilman niiden seurausten asiansuostunut antamaan kokoomukaista etukäteisarviointia. mukselle edes kahta vuorokautAsiantuntijoiden moni- ja erita aikaa harkita hänen viime tingassa esiin vetämänmielinen rivistö seisoo Sipilän edessä vain yhdessä maakuntamallin toteuttamista sote-uudistuksen tä syystä: jotta Sipilä voisi poimia joukosta sen näkesiivellä. Puhumattakaan nyt siitä, että vuosikymmen myksen, joka tukee hänen jo etukäteen päättämäänsuurinta uudistusta käsiteltäisiin parlamentaarisessä kantaa. ti, kuten edellinen hallitus Sipilänkin vaatimuksesta Ainakaan lähihistoriasta ei löydy Sipilän lisäksi teki. Juuri pakotetun kiireen vuoksi hallitus on rämtoista pääministeriä, joka valehtelisi suorassa tv-pupinyt kaikessa tekemisessään. heessaan kansakunnalle. Siinä hän muun muassa Kiire ei ole Sipilälle vain keino saada päätöksiä aiväitti Suomen velkaantumistahdin lähes kaksi kerkaan. Se on harkittu väline päätösten sisällön muoktaa todellista nopeammaksi. Nettovelkaa Suomen kaamiseen. Kun vatuloinnilta otetaan jopa hallitusjulkisella sektorilla on muuten vähemmän kuin milkriisin uhalla tila ja aika pois, Sipilän tahto toteutuu lään muulla EU-maalla. IMF:n datan mukaan Suomi varmemmin kuin ilman kiirettä. on julkisen sektorin nettovelalla mitaten koko maaHedelmistään puu tunnetaan. On aika nähdä Siilman seitsemänneksi varakkain maa. Euroopassa pilän todelliset kasvot. Hän on kaikkea muuta kuin edellä on vain Norja. lempeä, rahellinen tai jopa henkistynyt asiajohtaja, jollaisena esimerkiksi professori Tuomo PeltoSIPILÄ JOHTAA MAATA pelottelemalla ja uhkailemalnen hänet aluksi näki. Vaan eipä näe enää, kuten la. Hän selvästi kuvittelee omistavansa Ainoan To13.11.2015 ilmestynyt Suomen Kuvalehti kertoo. tuuden ja olevansa sen vuoksi oikeutettu melkein mihin tahansa. Hän väittää saaneensa valtakirjansa kansalta kevään eduskuntavaaleissa, vaikka hän niitä ennen pimitti sittemmin ilmi tulleet todelliset poliittiset tavoitteensa lähes kokonaan. Jopa omassa puolueessa kytee kapinaa: emme ymmärtäneet saavamme tällaisia agendoja ajavan pääministerin. Sipilän rauhallisen, näennäisen rehellisen ja kiltin kuoren alta on paljastunut luonteenrakenteeltaan ainakin osin omnipotentti, suuruusharhainen kaikkivaltias. Hän on ideoinut itselleen kutsumustehtävän, Suomen pelastamisen, eikä omien sanojenKirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen sa mukaan voisi koskaan antaa itselleen anteeksi, jos avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. nyt jättäisi tekemättä. NUMEROGALLUP 71% KOTIMAISUUS MERKITSEE. Kysyimme TEAMin verkkosivujen gallupissa suosivatko teamilaiset kotimaista joulostoksia tehdessään. 71 % vastanneista sanoi, haluavansa tukea kotimaista työtä. 17 % vastenneista asettaa oikean lahjan valmistusmaan edelle ja 12 % haluaisi suosia kotimaista, mutta hinta vaikuttaa valintaan. Lähde: TEAM-liitto MARKKU NUOLIOJA Pääluottamusmies, Best Glass Oy, Nivala ”Asun Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kajaanista ja Kokkolasta suljetaan jatkuva päivystys. Pelkona on, että matkat pitenevät ja liukuhihnamaisuus lisääntyy. Käytännössä se tarkoittaa siis palveluiden heikkenemistä. Merkittävien säästöjen syntymiseen en usko. Luulenpa, että yksityiselle sektorille saattaa siirtyä porukkaa, varsinkin nuoria, mikäli heillä vain suinkin on rahaa.” VIRVE SAVIRANTA Ompelija, Accon Suomi Oy, Kokkola ”Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Meillä Kokkolassa keskussairaalaan on panostettu ja sitä on laajennettu tosi paljon. Siellä on esimerkiksi hyvä sydänyksikkö, jossa pystytään mainiosti hoitamaan sydänpotilaita. Olisihan se kurjaa, jos sairaalapalvelut supistuisivat meiltä, koska sairaalan vieressä on myös terveydenhuolto-oppilaitos, josta taas käydään työharjoittelussa sairaalassa. Arvailujen varassa kuitenkin vielä ollaan.” MATTI EROAHO Työtön kirjatyöntekijä, aikuisopiskelija, Hämeenlinna ”On pelottavia merkkejä: loppuuko esimerkiksi Kanta-Hämeen alueella synnytysosasto, kun kattava päivystys katoaa. Jos jotain hyvää pitää nähdä, talousvaikeuksissa kärvistelevät kuntayhtymät lienevät tyytyväisiä. Sekin on sanottava, että tuskinpa yksityinen terveydenhoito kohtaa montaakaan työtöntä tai pienipalkkaista.” VIRPI KOSONEN Pääluottamusmies, Lindström Oy, Taavetti ”Jos palveluiden käyttäjän valinnanvapaus lisääntyy, se on hyvä juttu. Vaarana voi kuitenkin olla, että julkisen puolen kehittäminen pysähtyy. Puhutaan liikaa vain terveyspalveluista. Sosiaalipalvelut ovat siis jääneet ihan liian vähäiselle huomiolle.” 12 På svenska A-KASSA Om skattekort och förhandsinnehållning Kassan rekommenderar medlemmarna att följa upp sina egna inkomster samt årsgränsen på skattekortet. Mången gång har man vid ansökan om skattekort uppskattat alltför låg årsgräns, så att vid utbetalning av dagpenning i november/december innehålls extra procent. De egna inkomsterna kan följas upp i kassans webbtjänst under rubriken ”betalningar, beslut och influtna belopp > skatteuppgifter” Skattekorten för 2015 gäller ännu i januari 2016. Uppföljningen av årsgränsen för beskattning börjar från början 1.1.2016. Om du ansöker om ändringsskattekort, sök det för förmån och skicka det i original till kassan. Att minnas vid årsskiftet Du kommer väl ihåg att spara det sista betalningsmeddelandet år 2015, du kanske behöver det i dina kontakter med myndigheterna och vid granskning av beskattningen. Har du jordbruks-, skogsbruks- eller företagsverksamhet eller är yrkesutövare, uppge då din inkomst enligt senaste fastställda beskattningsbeslut (skatteåret 2014). Skicka kassan kopia av beskattningsbeslutet och specifikationsdelen om du inte redan gjort det. Skicka beslutet även om du inte haft någon inkomst. Har du någon social förmån som påverkar dagpenningens storlek (t.ex. pension, hemvårdsstöd) och vars belopp ändras vid årsskiftet, ska du tillställa kassan beslutet om det nya förmånsbeloppet som bilaga till din första ansökan om dagpenning år 2016. VÄRLDEN Slavarbetare en lönsam business REUTERS/LEHTIKUVA Gemensamt för moderna slavarna är att de har begränsad rörelsefrihet och de har arbetstvång. STOORISOPPI Mer än 21 miljoner människor i världen tvångsarbetar, beräknar den internationella arbetsorganisationen ILO. De kallas den moderna tidens slavar och de finns överallt: på bomullsfälten i Uzbekistan, på boskapsfarmar i Paraguay, inom fiskeriindustrin på Filippinerna, som byggarbetare på VM-tävlingarnas arbetsplatser i Qatar och som hembiträden i Mellanöstern. Som modernt slaveri betecknas bl.a. tvångsarbete, skuldslaveri, människohandel, tvångsäktenskap och barnarbetskraft. Man tror ofta att slaveri hänför sig enbart till sexhandeln, men den övervägande delen, nästan 70 procent arbetar inom jordbruk, byggnads- och produktionsindustrin och som hembiträden; på femte plats kommer sexhandeln. Av de moderna slavarna är 55 procent kvinnor och flickor, 45 procent män och pojkar. Vuxna dvs. över 18 år finns det 74 procent och barn 26 procent. Gemensamt för dem alla är att de som blivit slavar har begränsad rörelsefrihet och de har arbetstvång. Orsaker som leder till slaveri är fattigdom, arbetslöshet och växande förmögenhetsskill! SLAVARBETE. Genom slavarbete uppnås årligen 150 miljarder dollar eller 132 miljarder euro i vinst. Beloppet motsvarar summan av fyra av världens mest produktiva företags årsvinst. nader samt låg utbildningsnivå och bristande kunskap. Genom slavarbete uppnås årligen 150 miljarder dollar eller 132 miljarder euro i vinst. Beloppet motsvarar summan av fyra av världens mest produktiva företags årsvinst. Samtidigt går staterna miste om ytterst behövliga skatteintäkter som hade kunnat användas t.ex. för utbildning, hälsovård och offentlig trafik. Kampanj för att få slut på det moderna slaveriet Den internationella arbetsorganisationen ILO och dess kamratorganisationer för en kampanj för att få ett slut på detta moderna slaveri. ILO samlar namn för en vädjan (50forfreedom.org) i vilken staternas regeringar, främst arbetsministrar, uppmanas att ratificera tilläggsprotokollet till ILO:s internationella konvention som förbjuder tvångsarbete och garanterar offer för människohandel och tvångsarbete nya rättigheter. ILO:s ursprungliga konvention mot tvångsarbete är från år 1930. Förra året kom ILO:s medlemsländer överens om ett tilläggsprotokoll som uppdaterar konventionen för att bättre lämpa sig för nutiden. Konventionen träder i kraft då den ratificerats av minst två länder. Hittills har endast Nigeria ratificerat den. Målet med kampanjen är att få 50 länder att göra det senast år 2018. De länder som ratificerar tilläggsprotokollet ska bl.a. garantera en lagstiftning som förbjuder tvångsarbete skyd- dar alla arbetstagare inom olika ekonomiska sektorer och vidare att de myndigheter som ansvarar för lagens genomförande får tilläggsanslag, samt att arbetstagare, i synnerhet immigranter skyddas mot kränkande rekryteringsmetoder. Fackföreningsrörelsens världsorganisation ITUC anser det betydelsefullt att konventionen är den första bindande överenskommelsen som av företagen förutsätter vederbörlig noggrannhet för att motarbeta tvångsarbete såväl i sin egen som i sin produktionskedjas verksamhet. Konventionen stadgar också om utbetalning av ersättningar åt offren för tvångsarbete och om att offren inte får anklagas för brotten. TEAMARE Vem blir Årets Teamare 2015? Finns det i din närmaste omgivning någon som förtjänar att bli utsedd till Årets Teamare? Årets Teamare väljs nu bland förbundets medlemmar för fjärde gången. På detta sätt vill man visa sin uppskattning av någon som jobbar för fackavdelningen eller som inspirerar och sporrar på arbetsplatsen, och samtidigt göra deras insatser kända. Årets Teamare kan vara vilken som helst medlem som på ! ett eller annat sätt utmärkt sig i organisationsarbetet eller i verksamheten på arbetsplatsen. Kandidaten kan vara någon som kommit med nya idéer för fackföreningsarbetet eller för att utveckla den egna arbetsplatsen eller en medlem som har uppnått något speciellt inom intressebevakningen eller organisationsarbetet. Årets Teamare kan också va- ra någon som har gjort fackföreningsverksamheten, sitt eget yrke eller sin egen yrkeskår bättre kända. Kandidater kan uppställas av enstaka TEAM-medlemmar, fackföreningarna, TEAM:s samarbetsparter och arbetsgivarna. Kandidaternas samtycke måste dock inhämtas på förhand. Förslagen ska göras före 31.12.2015. Det slutliga valet görs av för- bundets styrelse på framställning av organisationsavdelningen. Årets Teamare belönas med ett 500 euros resepresentkort. Förslag till Årets Teamare kan ges på nätet på adressen www.teamliitto.fi/vuodenteamilainen eller med ett fritt avfattat brev till adressen TEAM / Organisationsavdelningen, Broholmsgatan 2, 00530 Helsingfors. Närmare uppgifter kan fås av organisationsavdelningen där följande personer svarar på frågorna: ! Arja Salo tel. 09 7739 7206 eller 040 515 2072 ! Tanja Mettovaara tel. 09 7739 7251 eller 050 303 9280 ! Merja Rinne tel. 09 7739 7372 eller 050 306 4437 ! E-postadresser: förnamn.tillnamn@teamliitto.fi ILMOITUSPAIKKA 14 Reportaasi Intiim nro 13 I 1.12.2015 ASIAT UUDELTA KANTILTA. Työn menettäminen voi kääntää elämän ylösalaisin tai olla helpotus. Ville Nokelainen, Tiina Helassalo ja Mika Laine eivät aio jäädä potkujen jälkeen tuleen makaamaan, vaan jokaisella on jo ajatuksia tulevaisuudesta. ”Mietin jo aiemminkin, että mieli tekee koulun penkille. Tämä on hyvä väli siinäkin mielessä, että jos pääsisin opiskelemaan vaikka lähihoitajaksi, olisin 40, kun valmistuisin.” K un Tiina Helassalon, 48, Mika Laineen, 41, ja Ville Nokelaisen, 37, työvuodet Nokian Renkailla lasketaan yhteen, tulee tulokseksi tasan 50 vuotta. 29.9.2015 heidät kaikki irtisanottiin. – Minulla oli työvuoro, ja työnjohtaja tuli koneelle sanomaan, että sinun täytyy tulla mukaan. Tiesin heti, että se on lähtö nyt. Sitten mentiin osastoinsinöörin pakeille. Hän löi irtisanomispaperin eteen ja totesi vain, että tämä on tämmöistä. Minulle sanottiin, että ei tarvitse olla loppupäivää töissä, joten lähdin suihkun ja saunan kautta kotiin, muistelee 20 vuotta tehtaalla työskennellyt Laine. ”Irtisanomiset voisi hoitaa siistimminkin” Jokainen heistä suhtautuu asiaan omalla tavallaan. Lainetta jotkut asiat suututtavat edelleen. Helassalo etsi alkuun syitä ja mietti, mitä tuli tehtyä väärin. Kaupassa käydessään hänestä tuntui, että ihmiset tuijottavat. Nokelainen taas ei ota asiaa henkilökohtaisesti ja on helpottunut, sillä hän oli jo pidempään tuntenut työskennelleensä kumitehtaalla riittävän kauan. Siitä kolmikko on yhtä mieltä, että työnantaja olisi voinut hoitaa irtisanomiset toisinkin. Allekirjoitettavaksi tarjottiin muutakin kuin pelkkää irtisanomispaperia, ja sisällön selvittämiseen tarvittiin pääluottamusmies Petri Sorvalin apua. Työvelvoitteen kanssa venkoiltiin, vaikka lopulta se ilmoitettiin päättyväksi kaikkien osalta joulukuun 1. päivä. Julkisuudessa työnantaja on pitänyt kauniita juhlapuheita, mutta monille irtisanotuille todellisuus on ollut jotain muuta. Laine kokee, että työehtosopimusta ei irtisanomisessa noudatettu ainakaan hänen kohdallaan. – Välillä olen yhä vihainen. Kyllä tessistä pitäisi lähteä liikkeelle. Puhuttiin myös, että osaaminen on tosi tärkeää, ja että töihin pitää jäädä moniosaajia. Oletin, että olisin saanut jäädä, koska osasin IRTISANOMISET Potkuissa piilee uuden alku Nokian Renkaat irtisanoi syyskuun lopussa 122 ihmistä. Intiim-lehti kysyi kolmelta heistä, miten elämä muuttui, ja miten se tästä jatkuu. TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVA ARI KORKALA Intiim nro 13 I Reportaasi 1.12.2015 15 ”Varsinkin työn hakeminen internetin välityksellä tuntuu ihan ihmeelliseltä. On vain jotain Monstereita ja vuokrafirmoja, jotka tarjoavat kympin tuntipalkkoja ja kutsuttaessa töihin -sopimuksia.” ”Työnantajan lopullinen päätös työvelvoitteen päättymisestä oli suuri helpotus, sillä nyt asioita voi suunnitella paremmin eteenpäin.” – Laitoin nimen listaan, kun kyseltiin kiinnostuneita, mutta saa nähdä, toteutuuko se. Pää tuntuu vielä aika tyhjältä, enkä tiedä, mitä tekisin, hän sanoo. Lähihoitajakoulutus kiinnostaisi myös Nokelaista, jolle opiskelemaan lähtö on pääsuunnitelma. Silti hän ei halua lukkiutua vain yhteen vaihtoehtoon. – Mietin jo aiemminkin, että mieli tekee koulun penkille. Tämä on hyvä väli siinäkin mielessä, että jos pääsisin opiskelemaan vaikka lähihoitajaksi, olisin 40, kun valmistuisin. Toki, jos vastaan tulee hyvä työpaikka, sekin kiinnostaa, mutta ei työpaikkoja puista tipu tässä maassa tällä hetkellä, hän sanoo. Työnhaku on nykyään toisenlaista kaikki osaston työt yhtä tehtävää lukuun ottamatta. Niin ei kuitenkaan käynyt ja se oli vähän katkeraakin, sanoo Laine. Yksi asia, mikä erityisesti koettelee hänen ymmärrystään, on se, että tehtaalla käytetään koko ajan ulkopuolista työvoimaa, ja että töitä näyttää kyllä riittävän nollasopimuslaisille. Helassalo suivaantui, kun sai tekstiviestillä kutsun ylitöihin. – Se loukkasi. Ensin oli kova tarve saada työntekijät pihalle ja sitten halutaan vielä ylitöitä tekemään, hän puuskahtaa. Vaihteeksi on taas aikaa harrastuksille Nokelainen on ollut Nokian Renkailla töissä 18 vuotta. Omien sanojensa mukaan hän on syntynyt tehtaan tiiliseinän varjossa ja moni hänen lähisukulaisistaankin on ollut siellä töissä pitkään. Hän ei kuitenkaan ole irtisanomisesta vihainen, sillä se olisi hänen mielestään vain voimien tuhlausta. Hän ei myöskään ole koskaan määritellyt itseään kumitehtaalaisuuden kautta, vaan pikemminkin harrastusten. – Ehkä nyt ehtii taas harrastaa, kun näyttää, että vuorotyöhön tulee hetkeksi katko. Harrastuksiani ovat esimerkiksi soittaminen, moottoripyöräily ja kalastus ja luen myös kirjallisuutta, hän kertoo. Laineen vapaa-ajan täyttää ammattiyhdistystoiminta. Hän on ollut viitisen vuotta osaston toimikunnassa varajäsenenä ja on osallistunut aktiivisesti sitä kautta tarjottuihin koulutuksiin. Vuosien aikana kaveripiirikin on muotoutunut ay-touhujen kautta. Helassalo ei ole ollut töissä irtisanomisen jälkeen. Työnantajan lopullinen päätös työvelvoitteen päättymisestä oli suuri helpotus, sillä nyt asioita voi suunnitella paremmin eteenpäin. Läheiset ovat kehottaneet häntä antamaan itselle aikaa. – Olkapää rajoittaa tällä hetkellä tekemisiä, mutta minulla on kaksi koiraa, joita kuljetan lenkillä. Parhaillaan niitä on neljäkin, kun hoidan tyttären koiria, hän kertoo. Ajatukset avoinna uusille vaihtoehdoille Tulevaisuuttakin kolmikko on ehtinyt miettiä melko lailla. Laine on jo heittänyt verkkoja vesille. Hänen tavoitteenaan on, että uusi työ tai koulutuspaikka löytyy ennen maaliskuun loppua, jolloin nykyinen työsuhde virallisesti päättyy. Pitkän linjan tavoitteena taas on päästä töihin ammattiliiton palvelukseen. 12 vuotta Nokian Renkaiden kokoonpanossa työskennellyt Helassalo teki aiemmin myyjän töitä, mutta ei ainakaan toistaiseksi suunnittele palaavansa kaupan alalle. Sen sijaan hän odottaa, toteutuuko lähihoitajakoulutus, jota Nokian Renkaiden tehtaalta irtisanotuille on lupailtu räätälöidä. Kaikki kolme pääsivät aikoinaan kumitehtaalle töihin verraten mutkattomasti: tarvittiin vain hakemus ja haastattelu. Tehtaalla oli henkilö, joka työkseen vastasi uusien työntekijöiden rekrytoinnista. Pitkien työurien aikana työnhakuprosessi on kuitenkin muuttunut paljon. Helassalo uskoo, että työnhaku pitää opetella nyt alusta alkaen uusiksi. Laine on samoilla linjoilla. – Varsinkin työn hakeminen internetin välityksellä tuntuu ihan ihmeelliseltä. On vain jotain Monstereita ja vuokrafirmoja, jotka tarjoavat kympin tuntipalkkoja ja kutsuttaessa töihin -sopimuksia. Ei sellaisia normaaleja työsuhteita tulla enää tarjoamaan ikinä, hän arvioi. Työnhakuun on luvassa apua TE-toimistosta, henkistä olkapäätä itse kullekin on tarjonnut oma perhe. Laineen avovaimo on patistanut miestään työnhakuun ja olemaan miettimättä liikaa menneitä. Helassalon lapset ovat olleet äitinsä tukena. Nokelaisen vaimo on ollut miehensä irtisanomisesta yhtä lailla helpottunut. Poikansa kanssa hänellä on yhteisiä harrastuksia. – Vaimon mielestä on jopa ihan tervettä katsoa välillä jotain muutakin ja pojalle sanoin, että ensi talvena ehditään pilkille. 16 Henkilökunta Intiim nro 13 I 1.12.2015 TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton HALLINTO-OSASTO Faksi: 09 753 8040 ! ! ! ! ! ! ! ! hallinto kansainväliset asiat solidaarisuustoiminta strategia liiton kehittäminen henkilöstö tilastot yhteiskuntavaikuttaminen Heli Puura puheenjohtaja 09 7739 7321 050 525 2673 Veli-Pekka Heino tutkija 09 7739 7342 040 486 0655 Irene Hämäläinen vanhempi asiantuntija 09 7739 7243 0400 602 701 Nina Laine kv-sihteeri 09 7739 7318 050 303 9270 Sari Kettunen puheenjohtajan sihteeri 09 7739 7313 050 303 9267 Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 050 303 9278 Jonne Kivinen tiedottaja 09 7739 7309 050 303 9266 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 040 774 0117 Tytti Kettunen viestinnän assistentti 09 7739 7405 Emmi Mäkinen viestinnän sihteeri 09 7739 7326 1.12.2015 alkaen Riitta Karjalainen talouspäällikkö 09 7739 7201 050 303 9269 Annika Maunula palkanlaskija, lomatoiminta 09 7739 7207 050 303 9285 Tarja Timonen kirjanpitäjä 09 7739 7375 Marja Genral-Wikstedt atk-vastaava 09 7739 7323 050 306 4431 Hannu Weckman toimistonhoitaja, atk-vastaava 09 7739 7395 040 486 5439 Sari Ahokas toimistosihteeri 09 7739 7334 Minna Kaijanranta puhelinvaihteenhoitaja 7.12.2015 alkaen. Pirjo Mustanen puhelinvaihteenhoitaja 09 7739 7399 Tarja Saariniemi toimistosihteeri 09 7739 7354 Leena Sämpi toimistopalvelut (t-kassa) 09 7739 7256 Merja Rinne järjestöpäällikkö 09 7739 7372 050 306 4437 Tanja Mettovaara järjestösihteeri 09 7739 7251 050 303 9280 Arja Salo järjestösihteeri 09 7739 7206 040 515 2072 Merja Westman koulutussihteeri 09 7739 7335 050 306 4435 Mari Kivi sihteeri, arkistonhoitaja 09 7739 7347 050 303 9277 VIESTINTÄYKSIKKÖ Faksi: 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi kotisivut@teamliitto.fi tiedotus@teamliitto.fi ! ! ! ! ! Intiim kotisivut ulkoinen viestintä some-asiat painotuotteet TALOUSYKSIKKÖ Faksi: 09 739 995 TOIMISTOPALVELU Faksi: 09 739 995 Tilaukset: keskus@teamliitto.fi JÄRJESTÖOSASTO Faksi: 09 7739 7250 koulutuspalvelut @teamliitto.fi ! järjestöpalvelut ! ay-koulutus Mailis Svahn sihteeri 09 7739 7365 050 303 9293 Intiim nro 13 I Henkilökunta 1.12.2015 yhteystiedot TYÖTTÖMYYSKASSA Teollisuusalojen työttömyyskassa JÄSENREKISTERI Siltasaarenkatu 4, Helsinki PL 291, 00531 Helsinki Faksi: 09 7739 7250 Puhelinvaihde: 09 773 971 Faksi: 09 876 4594 S-posti: teamkassa@teamliitto.fi, etunimi.sukunimi@teamliitto.fi Päivystys: 09 7739 7455 klo 8.30–16.00 jasenrekisteri@teamliitto.fi Ritva Kinnunen jäsenyysasioiden neuvoja 09 7739 7338 Taina Lamervo jäsenyysasioiden neuvoja 09 7739 7357 Päivystys: 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 Tarja Nilosaari jäsenyysasioiden neuvoja 09 7739 7329 Arto Turunen, kassanjohtaja 09 7739 7340, 050 373 3723 Raisa Rasilainen, sihteeri 09 7739 7265, 050 303 9274 EDUNVALVONTAOSASTO Faksi: 09 753 8040 Tarja Dolk, kassanhoitaja 09 7739 7211, 050 303 9292 Päivystys: 09 7739 7383 klo 8.30–16.0 Tarja Skytten, kassanhoitaja 09 7739 7406 edunvalvonta@teamliitto.fi Sari Halttunen, etuuskäsittelijä 09 7739 7403 ! ! ! ! ! 17 Toni Laiho neuvottelupäällikkö 09 7739 7320 050 303 9272 riita-asiat neuvottelut tes-valmistelu lakiasiat yhteiskuntavaikuttaminen Markki Aaltovirta työehtosihteeri 09 7739 7358 050 303 9294 Petri Ahokas työehtosihteeri 09 7739 7367 050 306 4430 Juha Juntunen lakimies 09 7739 7361 050 303 9284 Krista Hirn, etuuskäsittelijä 09 7739 7231 (vuorotteluvapaa 17.8.2015–3.7.2016) Susanna Huttunen, etuuskäsittelijä 09 7739 7345 Heidi Kotaviita, etuuskäsittelijä 09 7739 7219 Kati Lavikka, etuuskäsittelijä 09 7739 7402 Kirsi Leskinen, etuuskäsittelijä 09 7739 7209 Jari Kiviharju lakimies 09 7739 7356 040 736 7938 Reijo Korhonen työehtosihteeri 09 7739 7245 0500 779 982 Riitta Koskinen työehtosihteeri 09 7739 7401 044 530 5532 Jari KosonenNikulainen työehtosihteeri 09 7739 7217 0500 712 793 Marko Rosqvist työehtosihteeri 09 7739 7373 050 303 9275 Pirjo Rosqvist työehtosihteeri 09 7739 7371 050 303 9281 Heli Lipponen, etuuskäsittelijä 09 7739 7346 Hanna-Leena Nikko, etuuskäsittelijä 09 7739 7344 Taina Oksanen, etuuskäsittelijä 09 7739 7214 Marika Roisko, etuuskäsittelijä 09 7739 7210 Heidi Röksä, etuuskäsittelijä 09 7739 7408 Kari Rämö työehtosihteeri 09 7739 7205 040 549 5361 Paavo Salo työehtosihteeri 09 7739 7332 050 303 9276 Mirja Suhonen työehtosihteeri 09 7739 7343 040 536 4336 Anna Tapio työehtosihteeri 09 7739 7208 1.12. 2015 alkaen Nina Lökström sihteeri 09 7739 7404 050 322 0064 Salla Sippola sihteeri 09 7739 7409 050 439 8060 EDUNVALVONTAOSASTO Päivi Seeck, etuuskäsittelijä 09 7739 7379 Mimma Sopanen, etuuskäsittelijä 09 7739 7212 Christa Syrjäläinen, etuuskäsittelijä 09 7739 7260 Irmeli Syrjänen, etuuskäsittelijä 09 7739 7215 ! ammatillinen koulutus ! työturvallisuus- ja työympäristöasiat ! tasa-arvoasiat ! sosiaalipolitiikka Tanja Tynkkynen, etuuskäsittelijä 09 7739 7235 Heidi Virtanen, etuuskäsittelijä 09 7739 7380 Hannu Siltala kehittämispäällikkö 09 7739 7317 040 579 6306 Marja Karmala työehtosihteeri 09 7739 7360 050 303 9282 Kari Mäkelä työympäristösihteeri 09 7739 7319 050 303 9271 Tuula Sillanpää lakimies 09 7739 7241 040 828 1100 Leena Sämpi, toimistopalvelut 09 7739 7256 18 Turun Haalarituote Intiim nro 13 I 1.12.2015 PIAN ELÄKKEELLE. Anne Turunen ompelee taskuja ja heijastimia työhaalareihin. TYÖNTEKIJÖISTÄÄN YLPEÄ. Turun Haalarituote Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Akolahti vaihtoi totaalisesti alaa ja sai parhaan opin uudessa yrityksessään kokeneilta työntekijöiltä. VUOSIKYMMENTÄ. Turun Haalarituote Oy täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Siitä kiitos kuuluu pitkälti uskollisille ja pitkäaikaisille työntekijöille. ► KOLME REPORTAASI Liedossa ommellaan haalareita rinta Turun Haalarituotteella on menossa vuoden kiireisin aika. Haalareita lähtee Liedosta niin opiskelijoille kuin duunareillekin. T urun naapurikunnassa Liedossa Pääskykalliontiellä Turun Haalarituote Oy:ssä ommellaan työhaalareita tavallista enemmän kesän jälkeen. – Isommat asiakkaat tekevät talvihaalaritilauksia. Opiskelijat ovat aloittaneet ja he tarvitsevat opiskelijahaalareita. Niitä on mennyt jo tuhansia, kertoo toimitusjohtaja Pirjo Akolahti. Turun Haalarituotteen haalarit, kuten palosuojatut työhaalarit, ovat suosittuja läheisen telakan ja sen alihankkijoiden parissa. Haalareita lähtee lisäksi keikkatyöntekijöille ulkomaille asti ja ammat- TEKSTI JA KUVAT SIRPA MÄRSYLÄ tikoulujen maalari-, autopuolen ja sisustusalan opiskelijoille. – Kotimaista työtä arvostetaan. Nämä ovat sataprosenttisesti kotimaassa tehtyjä haalareita. Etumme on nopea toimitus. Teemme vaikkapa kahden miehen konepajalle neljät haalarit. Pääosin kuitenkin työhaalarit menevät raskaaseen kone- ja laivarakennusteollisuuteen, Akolahti tiivistää. Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Turun Haalarituote Oy on nyt kolmannen omistajan käsissä. Vuosi sitten yrityksen nimiinsä ottanut Pirjo Akolahti teki hyppäyksen tuntemattomaan; Linnan Vartijat Oy:n toimitusjohtaja vaihtoi to- taalisesti alaa. Edessä oli myös muutto Kuula on työskennellyt HaalarituotteelHämeenlinnasta takaisin kotiseudulle. la vuodesta 1992 lähtien. Uusi omistaja – Tämä oli uusi aluevaltaus. Olen saa kiitosta. täällä nöyränä oppityttönä. Rouvat ovat – Pirjon aikana tilauskanta on kasvaopettaneet. Uskon suomalaiseen työ- nut. Nyt on mukavaa, kun töitä on palhön. Olen ollut palvelualalla melkein ko- jon. Olin Lehtisen omistajaperheen aiko ikäni. kana yhteyshenkilönä Pirjo Akolahden aikaammattiliittoon. Meillä ”Pirjon aikana na työpaikalla on tapahon tällä hetkellä kahdektunut: haalarituotteelsan teamilaista. tilauskanta on le on palkattu vuoden siMarjo Hurmekin on kasvanut. Nyt sällä yksi kokoaikainen työskennellyt pitkän toon mukavaa, kun vin samassa työpaikassa, työntekijä sekä kiireapulainen silkkipainoon. Nyt töitä on paljon.” 22 vuotta. Hän tuli aluktyötekijöitä on yhteensi työllistettynä. Hänelsä 12 aiemman 10 sijaan. le mieluisin haalari omTyöntekijät ovat lisäksi saaneet yleislää- mella on opiskelijahaalari. Hänkin kekäritasoisen työterveyshuollon työsuh- huu työpaikkaansa. Porukkahenki on de-etuna. Työaika on kello 7–15 maa- hyvä, mutta... nantaista perjantaihin. – Teva-alalla yleensä palkan pitäisi olla yli kaksi tuhatta euroa kuukaudessa. Samassa veneessä Anne Turunen ompelee taskuja ja Tehdassalin puolella ompelukoneet hu- heijastimia. 20 vuotta samassa työpairahtelevat tuon tuosta. Työnjohtaja Erja kassa lähestyy kohta loppuaan. Nuo- Intiim nro 13 I Turun Haalarituote 1.12.2015 19 MONIPUOLINEN OSAAJA. Tuula Kaikkonen voisi olla yrittäjä, mutta viihtyy myös toisen palveluksessa. TUHANSIA HAALAREITA. Lappuja menee haalareihin kuin häkää. TYÖTÄ RIITTÄÄ. Työnjohtaja Erja Kuula iloitsee työtilauksien lisääntymisestä. rottingilla rekkaan Annen on vaikea kuvitella olevan jo eläkeiässä. Inkerinsuomalainen Elena Kubareva taas muutti Suomeen vuonna 1995 ja tuli Haalarituotteelle vuonna 1998. Työkokemusta Elenalla on myös Pietarissa naisten ja lasten ompelimosta kuin Palotron Oy:ssä varastotöistä. Pakkoloma toi hänet takaisin ja yllätys odotti. – Täällä oli sama porukka töissä. Ihmeellistä, hän hymyilee. Laakaaja-leikkaaja Tuula Kaikkonen katselee tyytyväisenä nipussa olevia haalarinosia. Sata osaa päällekkäin, välipaperi ja numerointi kertovat, milloin asiakas vaihtuu. Hänkin on viihtynyt alalla pitkään, 20 vuotta. Hän on käynyt myös alan yrittäjäkurssin ja toiminut työntutkijana toisessa työpaikassa. – Koin, että työntutkijana olin puun ja kuoren välissä. Olen tehnyt vaatetusalalla kaikkea: prässännyt, ommellut, työskennellyt varastossa. Olen enemmänkin luova ihminen. Silkkipainaja Teija Korpelan työpisteessä ei tule kylmä. Kankaiden kuviot kovetetaan 180 asteessa. Pian yhdeksän vuotta samassa työpaikassa ollut Teija on koulutukseltaan ompelija. Vastapainona työlle vapaa-aikaa vauhdittaa koiraharrastus. – Jos ei ole painettavaa, teen myös ompelua ja leikkuuta. Toimitusjohtaja Pirjo Akolahti neuvottelee puhelimessa tilaajaan kanssa. Haalarit tekevät kauppaansa. Tilanne näyttää juuri nyt hyvältä. – Turun Haalarituotteen liikevaihto on noussut yli 25 prosenttia tämän vuoden aikana. Täällä on ollut viimeksi viime keväänä lomautuksia. Tavoitteena on, ettei ensi keväänä niitä olisi yhtään. Vuosi on vierähtänyt. Olen todella ylpeä ihmisistäni, Haalarituotteesta. Pystymme sopimaan keskenämme. TYÖKOKEMUSTA ULKOMAILTA. Inkerinsuomalainen Elena Kubareva on ommellut myös Pietarissa. 20 TEAMissa tapahtuu OMA RAHA Intiim esittelee: TEAM-perheet Kolmen kuvitteellisen perheen tarinat kertovat, kuinka verot, inflaatio ja tuet vaikuttavat tuloihin. Palaamme perheiden tarinoihin tulevissa lehdissä. VELI-PEKKA HEINO, MIRJA SUHONEN VIISIHENKINEN UUSPERHE Tiinan ja Taiston uusperhe asuu lähiössä pääkaupunkiseudulla, missä lapsiperheiden asiat ja kouluverkko on hoidettu hyvin. Perheen lapsia ovat 13-vuotias Vera, joka on Taiston tytär edellisestä avioliitosta, sekä 2-vuotias Tero ja 5-vuotias Taina. Nuorimmat ovat hoitovapaalla olevan äidin kanssa kotona. Hoitoraha nuorimmasta ja osittainen hoitoraha toisesta kotona olevasta lapsesta mahdollistavat niukin naukin perheen pärjäämisen. Työssä ollessa päivähoitomaksut olisivat niin suuret, että pienipalkkainen Tiina ei pidä järkevänä töihin menoa molempien pikkuisten ollessa alle kouluikäisiä. Vera on yläkoululainen, ja tapaa silloin tällöin työtöntä äitiään. Kela maksaa elatustuen ennakon, mikä kattaa osan Veran luistelumenoista. Vera on tyytyväinen omaan huoneeseensa perheen 171-neliöisessä omakotitalossa, josta vanhempien harmiksi on vielä velkaa 200 000 euroa. Tulonsiirto" jen, isän palkan ja kolmen lapsen lapsilisien avulla pärjätään, joskaan mihinkään ylellisyyteen ei ole varaa. Asuntolainan korot ovat onneksi kohtuulliset alhaisen korkotason ja lainan korkojen vähennysoikeuden ansiosta. Vähennysoikeus kuitenkin alenee perheen harmiksi ja asuminen on kallistunut kiinteistö- ja energiaveron nousun takia. Yle-verokin koetaan rasittavaksi. Taisto on töissä muovituotealalla naapurikaupungissa. Työmatka sujuu omalla autolla, mutta koska julkisilla kulkuneuvoillakin pääsisi, ei verovähennystä työmatkoista saa. Aamukahvin äärellä Taisto ja Tiina muistelevat kuulleensa ajasta, jolloin verotuksessa asuntolainan korot sai vähentää täysimääräisenä. Tiina ja Taisto ovat päättäneet pärjätä. Ennen yhteisten lasten syntymää hankittu omakotitalo halutaan pitää ja lapsille turvata tuttu koti. HARRI PAKARINEN 3 % VÄHEMMÄN KÄTEEN KUIN VUONNA 2006 ! Esimerkkiperheessä on kaksi aikuista, 35-vuotiaat Tiina ja Taisto sekä 2-vuotias Tero , 5-vuotias Taina ja 13-vuotias Vera. Tiina on työtön ja hoitaa nuorimmaisiaan hoitovapaan turvin. Taisto on töissä muovitehtaassa. ! Tämänkaltaisen perheen käteen jäävät tulot ovat laskeneet 3 % vuodesta 2006, kun inflaatio otetaan huomioon. ! Vuonna 2015 perheen bruttotulot ovat 4 009 €/kk. Se sisältää Taiston palkan ja lomarahat (3 030 €/kk), Tiinan kotihoidon tuen (487 €/kk), lapsilisät (337 €/kk) ja elatustuen (155 €/kk). ! Veroihin heillä menee 23,1 % tuloista. Veroja pienentää asuntolainan korkovähennys. ! Verojen jälkeen käteen jää 3 197 €/kk. ! Vuonna 2016 perheellä käteen jää 13 €/kk vähemmän. Ennusteessa verotus laskee 23,3 %:iin, nettotulot kasvavat 0,6 % ja elinkustannukset kallistuvat 1 %. KALLE YKSINHUOLTAJA " Kalle elää kaksin neljävuotiaan tyttärensä Minnan kanssa pirkanmaalaisessa kaupungissa. Minnan ruokakaupassa työskentelevä äiti asuu lähellä, joten tapaaminen äidin kanssa sujuu vaivatta. Lasitusalalla työskentelevän Kallen työmatka on pitkä, useita kymmeniä kilometrejä, mutta matka sujuu mukavasti omalla autolla. Julkista liikennettä ei ole, joten työmatkakulut voi vähentää oman auton käytön mukaan. Muuten ei työssäkäynti tuntuisikaan kannattavalta. Alansa huippuammattilaisena Kalle myös pitää työstään, ja aikoo pysyä samassa yrityksessä eläkeikään saakka. Minnan päivistä päivähoidossa tulee pitkiä, mutta onneksi isovan- hemmat ja Minnan äiti voivat hakea Minnan silloin tällöin jo heti päiväunien jälkeen. Kalle on kiitollinen siitä, että päivähoitomaksu on samansuuruinen riippumatta siitä, onko Minna hoidossa 8 tai 11 tuntia päivässä, mihin Kallen työpäivä matkoineen venyy. Hoitomaksu tosin tuntuu yksinhuoltajan kukkarossa enemmän kuin kahden huoltajan perheissä. Minnan pienipalkkainen äiti ei pysty maksamaan kuin muutaman kympin elatusmaksua. Onneksi Kela maksaa Kallelle elatustuen ennakon, ja muutaman kympin lapsilisän yksinhuoltajakorotuskin on hänelle tarpeen. Myös vuokra nousi, eikä pienempään asuntoon ole mahdollista muuttaa, sillä Minna tarvitsee oman huoneen ja isäkin omaa tilaa. Tervetullutta on tuloverotuksen keveneminen, sillä asumiskustannusten nousu tuntuu kukkarossa. Pohdinnassa on ollut muutto lähemmäksi työpaikkaa. Kodin vuokra on 800 euroa – tuskin se siitä pienenisi. Tärkeää on, että äiti ja tytär tapaavat toisiaan ja Minna äidin uutta perhettä. Onneksi päivähoitomaksut jäävät muutaman vuoden kuluttua menoista pois. Kallesta tuntuu silti siltä, että millään ei meinaa pärjätä, ja että perheen tuloilla ei saa kaikkea sitä, mitä aikaisemmin sai. ENSI VUONNA 4 €/KK ENEMMÄN ! Esimerkkiperheessä on yksi aikuinen, 29-vuotias Kalle ja 4-vuotias Minna. Kalle on töissä lasiteollisuudessa. ! Tämänkaltaisen perheen käteen jäävät tulot ovat kasvaneet 4 % vuodesta 2006, kun inflaatio otetaan huomioon. ! Vuonna 2015 perheen bruttotulot (eli tulot ennen veroja) ovat 2 898 €/kk. Se sisältää Kallen palkan ja lomarahat (2 599 €/kk), lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella (144 €/kk) sekä elatustuen (155 €/kk). ! Veroihin menee 17,4 % tulois- ta. Veroprosenttia laskee työmatkakulut, joista Kalle saa tulonhankkimisvähennystä. ! Vuonna 2016 perheellä käteen jää 4 €/kk enemmän. Ennusteessa verotus laskee 17,3 %:iin, nettotulot kasvavat 1,2 % ja elinkustannukset kallistuvat 1 %. Intiim nro 13 I Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 1.12.2015 21 JÄSENEDUT Turvallisin mielin matkalle TEAMin jäsenkortin kanssa Teollisuusalojen ammattiliitto on ottanut jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen vapaa-ajan matkoille. TEAMin jäsenvakuutuksessa ovat vakuutettuna myös mukana matkustavat alle 18-vuotiaat omat ja samassa taloudessa asuvat lapset. Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus. Vakuutus ei ole voimassa ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa. Muista ottaa matkalle mukaan jäsenkorttisi, joka on myös matkavakuutuskortti. Näin hoitava laitos voi todeta, että sinulla on voimassa oleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Matkavakuutuskortti ei kuitenkaan ole maksukortti, joten on hyvä varautua siihen, että kulut joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöstä. " TULOT OVAT KASVANEET 24 % VUODESTA 2006 ! Esimerkkiperheessä on kaksi aikuista, 53-vuotias Anja ja 55-vuotias Pera. Anja on töissä tekstiilitehtaassa. Pera on työtön ja oman isänsä omaishoitajana. ! Tämänkaltaisen perheen käteen jäävät tulot ovat kasvaneet 24 % vuodesta 2006, kun inflaatio otetaan huomioon. ! Vuonna 2015 perheen bruttotulot ovat 3 121 €/kk. Se sisältää Anjan palkan lomarahoineen (2 074 €/kk) sekä Peran työttömyyspäivärahan (663 €/kk) ja omaishoidontuen (385 €/kk). ! Veroihin ja heillä menee 21 % tuloista. ! Verojen jälkeen käteen jää 2 464 €/kk. ! Vuonna 2016 perheellä käteen jää 7 €/kk enemmän. Ennusteessa verotus laskee 20,7 %:iin, nettotulot kasvavat 1,3 % ja elinkustannukset kallistuvat 1 %. KESKI-IKÄINEN PARISKUNTA Anja ja Pera ovat aina pitäneet maaseutumaisesta asumisesta. Pieni kaupunki itäisessä Suomessa sopii heille hyvin asuinpaikaksi. Marjametsään pääsee helposti, samoin sieneen. Lapsenlapsia, Mattia ja Tarjaa, olisi etenkin Peran mielestä mukava tavata useammin. Kalamiestaidot ovat kulkeneet suvussa ja pikkuisille olisi hienoa opettaa perinteisiä taitoja. Jälkikasvua on tullut autettua myös lastenhoidossa ja taloudellistikin. Anja on työskennellyt tekstiiliteollisuudessa lähes koko työuransa ajan. Onneksi, tuumii Anja, sillä moni ystäväperhe on joutunut muuttamaan Etelä-Suomeen ja kauemmaksikin. Anja ei muutos" ta kaipaa, kunhan saa kotoisissa maisemissa elää ja syysihmisenä kuljeksia luonnossa. Laskut toki pitää saada maksettua ja asuntoa pitää välillä remonteerata. Asumiseensa he ovat tyytyväisiä: kerrostaloasunto on ok, kun molemmille rakkaaseen erämaahankin pääsee melkein kotiovelta. Vastikettakaan ei ole nostettu aikoihin, vaikka kiinteistöveroa on nostettu. Pera menetti harmikseen työpaikan, mitä oli alkuun vaikea kestää. Työttömänä ei tarvitsisi olla, jos antaisi periksi ja lähtisi vaikka Ruotsiin, minne serkkupojat ovat jääneet muutettuaan sinne 1980-luvulla. Peran isä on kuitenkin sairastunut. Pitkäaikaispotilaa- na vaari ei pärjäisi millään yksin: niinpä Pera ryhtyi isänsä omaishoitajaksi. Onneksi Pera on harrastanut urheilua, sillä fyysisestä kunnosta on nyt hyötyä. Työmarkkinatuki ei Peralla meinaa riittää omiinkaan menoihin, saati perheen yhteiseen kassaan, mutta yhdessä perhe pärjää hyvin. Velkaa ei ole eikä kumpikaan puolisoista ole sairastellut vakavasti. Anja ja Pera ovat tyytyväisiä, että saivat lainansa maksettua korkean inflaation aikana ja ennen kuin asuntolainan verovähennysoikeutta alettiin rajata. Tiukkaa tulee myös olemaan, jos jompikumpi sairastuu. Verrattuna lastensa perheisiin, pariskunta kokee pärjäävänsä hyvin. Näin perheiden tulot laskettiin ! Vaikka tässä jutussa esitellyt kolme TEAMperheet eivät ole todellisia vaan kuvitteellisia esimerkkejä, niiden tulot ja menot on laskettu tieteellisesti. Laskelmat on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksessa (PT:ssä) Jutta-mikrosimulaatiomallilla. ! Työntekijäperheessä palkka muodostaa isoimman osan tuloista. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksesta saatuja keskiansioita kullekin ammatille. Vuosien 2015 ja 2016 luvut perustuvat PT:n ennusteeseen palkkojen noususta. ! Ansiotuloista valtio ja kunnat muistavat joka vuosi ottaa veronsa. Laskelmissa on huomioitu muun muassa valtion tulovero, kunnallisvero, Yle-vero sekä sairaus-, työttömyys- ja työeläkevakuutusmaksut, jotka ovat pääsääntöisesti nousseet useita vuosia. Veroja vähentävät mm. ay-jäsenmaksut sekä asuntolainan korot. Pienituloisten verotusta vähentävät työtulovähennys sekä kunnallisveron perusvähennys. ! Lapsiperheet saavat tulonsiirtona lapsilisiä, joista ei makseta veroa, ja mahdollisesti myös elatustukea. Lapsilisien taso on jäänyt yleisestä tulokehityksestä jälkeen. Lapsiperheelle menoja tulee päivähoitomaksuista. ! Inflaatiolla eli hintojen kohoamisella on suuri vaikutus. Esimerkiksi vuosina 2011 ja 2012 inflaatio nosti elinkustannuksia niin, että monilla palkansaajilla jäi käteen rahaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka palkat nousivat. Laskelmissa inflaatio on saatu mm. elintarvikkeiden, alkoholin, vaatteiden, asumisen, liikenteen ja kännykkäliittymien hintojen kehityksen mukaan. Mitä korvataan? Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamia hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut ja lääkärin määräämät lääkkeet. Ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Tällaiseen sairauteen liittyen korvataan ainoastaan ensiapuhoito matkakohteessa. Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumisen tai keskeytymisen kuluja, mikäli se johtuu äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Matkan peruuntuminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtö estyy. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen matkan muuttumista. Matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä korvataan kuluja, joista matkan järjestäjä ei lain tai matkaehtojen mukaan ole vastuussa. Näitä kuluja voivat olla esimerkiksi matka- tai majoituskulut. Matkatavarat on vakuutettava erikseen Jäsenvakuutukseen ei sisälly matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen. Kun otat laajan tason kotivakuutuksen Turvasta, korvaa se myös ulkomaan matkoilla mukana oleville matkatavaroille aiheutuneita vahinkoja 4 500 euroon asti. SOS auttaa apua tarvitsevia matkaajia SOS International on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen ”hälytyskeskus”, josta voit saada apua, jos sairastut ja tarvitset lääkäriä tai sairaalahoitoa. SOS:issa on ympärivuorokautinen päivystys suomen kielellä ja siellä tunnetaan myös TEAMin vakuutus. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voivat esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin. Lisätietoja jäsenvakuutuksesta Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan tekemiltä palvelusivuilta www. turva.fi/team. Tutustu vakuutusehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä. Lisätietoja vakuutuksesta saat Turvan toimipaikoista, asiamiehiltä tai palvelunumerosta 01019 5110. Toimipaikkojen yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoitteesta turva.fi. Turva/Kati Iharanta 22 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA ETELÄ-SAVO Mikkelin Kirjatyöntekijät ry, 7020 ! Eloset-kerhon pikkujoulua vietetään 9.12. klo 13.00 osaston toimistolla. Ateriamaksu jäseniltä on 10 € ja avecilta 20 €. Arpajaisia varten jokainen osallistuja tuo mukanaan 3–5 € arvoisen lahjapaketin, jotka arvotaan arpojen ostaneiden kesken. Sitovat ilmoittautumiset juhlaan Risto Narvannolle p. 050 525 6142. ! Vuoden 2016 vuosikokous on 4.1.2016 klo 13.00 osaston toimistolla. Tervetuloa. Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, 054 ! Talvipäivät 19.–20.3.2016 Holiday Club Katinkullassa Vuokatissa. Ilmoittautumiset Anu Lammille ja 100 euroa omavastuun maksu 3.1.2016 ammattiosaston tilille. POHJOIS-KARJALA Joensuun Muovityöntekijät ry, 128 HÄME ! Perinteinen vapaajäsenten joululounas 15.12. klo 13.00, Hotelli Aada. Ilmoittautumiset mielellään tekstiviestillä numeroon 044 0110 807. Laita tekstiviestiin oman nimesi! Ilmoittautumiset 11.12. mennessä. Lahden Lasityöntekijäin Ammattiosasto ry, 406 SATAKUNTA ! Vapaajäsenten ruokailu 12.12. klo 14.00 Ravintola Lokkissa, Jalkarannantie 19, Lahti ruokailun ja seurustelun merkeissä. Juhlimme samalla merkkipäiväänsä viettäviä jäseniä. Ilmoittautumiset Merja Nevalaiselle p. 040 5558 690 tai merjanevalainen@gmail.com. Ilmoitathan samalla, jos sinulla on erikoisruokavalio. KAAKKOIS-SUOMI Lappeenrannan Vaatetustyöntekijät ry, 543 ! Lopettamiskokoukset pidetään ensimmäinen 16.12. klo 16.00 ja toinen 7.1.2016 klo 16.00 Ravintola Amarillossa. PIRKANMAA Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7029 ! Perinteiset joulukahvit 16.12. klo 13.–17.00 yhdistyksen toimistolla Satakunnankatu 19–21 C 24. Tervetuloa! ! Kirjallisuuskerho pikkujoulut 11.12. alkaen 15.00 Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen toimistolla. Vieraana kirjailija Kalevi Kalemaa. Kankaanpään Jalkinetyöväen ammattiosasto ry, 255 ! Syyskokous 9.12. klo 18.00 Vatajankosken Sähkön kerhotiloissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja osaston uudet mallisäännöt. Kokouksen jälkeen sauna- ja uintimahdollisuus. Porin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7023 ! Veteraanit jouluruokailu 2.12. klo 15.00, Viikkarin Valkamassa ravintola Ailav, Juhana Herttuankatu 17. Ruokailun hinta seuralaiselta 27 €, jäsenelle ilmainen. Ilmoittautumiset 26. 11. mennessä Ritva Söderling p. 044 018 0252. (Kysy vielä paikkoja) ! HUOM! PKY:n Veteraanien vuoden 2016 ensimmäinen kokoontuminen loppiaisesta johtuen 13. 1. klo 12.00 Herttuantorilla, Isolinnankatu 24, 3. krs. VARSINAIS-SUOMI Turun vaatetustyöntekijät ry, 509 ! Perinteinen joulukahvi 8.12. klo 11–17.00, Maariankatu 6B, 6. krs. Samalla toivotamme kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. KURSSI TUNNE LIITTOSI -koulutus tulee!! Pirkanmaan alueen väelle 30.1.2016 klo 14.00 alkaen SAK:n saunatilalla, Rautatiekatu 10. Ohjelmassa on Salon Arjan vetämä noin kolmen tunnin mittainen koulutus edunvalvonnan perusasioista: ! Mitä tarkoittaa työehtosopimus ja mitä käytännössä tarkoit- taa yleissitovuus. ! Millaista ammattiliiton toiminta on ja millaisena se näkyy jäsenelle. Koulutuksen jälkeen saunomista. Omat saunajuomat mukaan, pientä syömistä tarjolla. Ilmoittautuminen: Lammi Anu p. 050 324 6804 (tekstarikin käy). Intiim nro 13 I 1.12.2015 Mestaritason karateka Karaten Suomen mestarille laji on opettanut toisten ihmisten oikeanlaista kohtelua. JONNE KIVINEN Heinäveden Bernerillä työskentelevä Ville Juuti on karaten Suomen mestari vuosilta 2011 ja 2014. Kultaa hän on voittanut kumitessa eli ottelussa, muita mitaleita on tullut myös liikesarjoista eli katasta. Lisäksi hän on saanut aiemmin satakunta mitalia pääasiassa yleisurheilun puolelta. – Ensimmäinen mitali karatessa irtosi alemmissa vyöarvoluokissa 2006, kultaa tuli sitten ylemmissä luokissa nimenomaan ottelusta, Ville toteaa vaatimattomasti. Vaatimattomuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen onkin hänelle tunnusomaista ja yksi niistä opeista, jonka hän on karatesta ammentanut. Tänä vuonna Ville otti SM-kilpailut oppimiskokemuksena eikä osallistunut niihin kilpailijana, sillä hän tuomaroi niissä. Veri kuitenkin vetää tatamille. – Kun juttelin kisoissa kilpailijoiden kanssa, totesin, että ensi vuonna aion olla taas sadan neliön alalla touhuamassa kilpailijana. Pääsen sinne sitten taas ryskäämään, hän naurahtaa. ! Jatkuvaa oppimista Alun perin Ville aloitti karaten jo alakouluikäisenä, mutta tuolloin harrastus jäi kouluhommien vuoksi pois. Uudelleen harrastus alkoi vuonna 2004. Urheilemista hän ei kuitenkaan missään vaiheessa jättänyt. – Koko pievapaa-ajallani nen ikäni olen urheillut, lähimpänä sydäntäni ovat olleet heittolajit. Ne kuitenkin jäivät, kun olkapää hajosi keihäänheitossa. Urheilutaustan vuoksi kynnys kilpakarateen oli hänelle matalampi kuin se muutoin olisi ollut. – Aloitin kilpailemisen vuonna 2006. Uskoakseni pystyin aloittamaan hieman normaalia aiemmin koska urheilemisen vuoksi olin hyvässä kunnossa jo valmiiksi. Villen edustamassa tyylisuunnan Kokusai Shorinjiryu Karatedo korkein aste on kahdeksannen danin ”Kun salilla musta vyö. Sellainen on tälopetellaan jokin lä hetkellä vain yhdellä henkilöllä, Suomessa asuvalla asia, sitten niitä japanilaisella pääopettajalla hyviä toimintaSoshi Yuji Matsuoilla. tapoja siirretään – Itselläni on nyt kolmannen danin musta vyö, mutta sen ulkopuolelle pikku hiljaa taaperran kohti ja hyödynneneljännen danin vyötä, hän tään omassa kertoo. Tyylilajin erottaa muiselämässä.” ta tyyleistä pystymmistä ja kapeammista asennoista, ja siinä toimitaan pitkälti oman kehon keskiakselin ympärillä luoden pyörivämpää tekniikkaa. Harjoittelussa kiinnitetään erityistä Tätä minä teen HYVINVOINTILOMAT TEAM järjestää jäsenilleen yhdessä Hyvinvointilomat ry:n kanssa teemallisia viiden vuorokauden mittaisia lomaviikkoja. Kaikki viikot sisältävät täysihoidon. Kylpylän poreissa voi viihtyä tiistaista sunnuntaihin. Lapsille on varattu omaa ohjelmaa, mm. askartelua ja pelejä. PUHTIA ARKEEN Lomatuki ! 23.–28.5.2016 ! Lomaviikko työttömille jäsenille Lomakeskus Huhmarissa Ohjelmassa: vesijumppaa, pihapelejä, luentoja hyvinvoinnista, nuotioretki, tietovisailua, leikkimielisiä kilpailuja yms. Hakemukset liiton toimistoon 23.2.2016 mennessä. Liitto maksaa työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Mukana tulevan puolison osuus on 50 euroa ja lapset alle 16 vuotta veloituksetta. Jäsen vastaa itse loman matkakuluista. Hakemukset Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihake- muksella. Hakemuksen voi tulostaa liiton tai Hyvinvointilomien kotisivuilta, tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat hyväksytyistä ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta 09 7739 7207. HUOM! Liiton tuetuille lomille ei voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen haun kautta! Intiim nro 13 I Ammattiosastot // Tapahtumat 1.12.2015 23 VILLE JUUTI AMMATTIOSASTON TOIMIJAT ! 23.–24.1.2016 Hotelli Scandic, Riihimäki Kohderyhmä: Ammattiosaston puheenjohtajat, sihteerit ja muut osaston toiminnassa mukana olevat. Tavoite: Kurssi antaa valmiuksia ammattiosastoissa toimimiseen ja toiminnan kehittämiseen. Perehdytään yhdistystoiminnan perusasioihin, lainsäädäntöön, sääntöihin, kokoustekniikkaan ja toiminnan kehittämiseen. Ilmoittautuminen: Kurssille ilmoittautuminen 8.1.2016 mennessä. TYÖELÄMÄN TIETOTEKNIIKKA – PERUSKURSSI ! 6.–7.2.2016, Helsinki Kohderyhmä: Kaikki jäsenet Tavoitteet Oppia hyödyntämään omassa työssä ja yhdistystoiminnassa sujuvasti yleisimpiä työvälineohjelmia ja tiedonhankintaa Internetistä. Kurssilla käytettävät ohjelmat ovat Word-tekstinkäsittely, ja Internet-selain. Kurssin jälkeen pystyt tekemään tyylikkäitä tekstiasiakirjoja,käyttämään internetin palveluita turvallisesti ja saat kokonaiskäsityksen sosiaalisen median sovelluksista. Kurssin sisältöön kuuluu runsaasti harjoituksia. Hakuaika päättyy 22.1.2016. OPISTOKURSSIT TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN KURSSI TODELLISUUS. Toisin kuin elokuvissa, karate opettaa pärjäämään oikeassa elämässä. huomiota käytännönläheisyyteen eli siihen kuinka lajia voisi soveltaa esimerkiksi itsepuolustukseen. – Jokaisen tehtävän suorituksen pitää olla toimiva, Ville kuvaa harjoittelua. Sijansa oppimisessa on myös opettajana toimimisella. Viimeksi hän oli opettajan roolissa kolmipäiväisellä leirillä Italiassa. Hyötyä työelämässä Karate on ollut Villelle myös kuntouttava laji, sillä siinä on suuri merkitys kehonhuollolla ja terveellisillä elämäntavoilla. – Harjoittelemme ja elämme terveellisesti, jotta voisimme jatkaa karatea mahdollisimman pitkään ja täysipainoisesti, hän kertoo. Ilmeisten terveyshyötyjen lisäksi karatesta on ollut muutakin hyötyä työelämässä. Ville kertoo esimerkkinä, että kehonhallinnan avulla voi oppia nostamaan tavaroita oikein. – Karatessa kaikki koetaan oman kehon kautta ja se auttaa tekemään oikeaoppisen suorituksen. Hänen mukaansa moraalinen kasvaminen on lajissa tärkeintä. Varsinkin ka- raten perinteisellä puolella asiaa korostetaan ja opittu pyritään siirtämään arkielämään. Hän nostaa esille ihmisten asiallisen kohtelun ja asioihin suhtautumisen. – Sääntönä voisi sanoa, että kun dōjōssa eli salilla opetellaan jokin asia, sitten niitä hyviä toimintatapoja siirretään sen ulkopuolelle ja hyödynnetään omassa elämässä. Lopuksi Ville vinkkaa karatesta kiinnostuneille, että kannattaa käydä tutustumassa siihen netissä esimerkiksi osoitteessa www.shorinjiryu.fi. VIIKONLOPPUKURSSIT UUSIEN LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI ! 23.1.2016 Cumulus Koskikatu 5, Tampere ! 6.2.2016 Liiton toimisto, Helsinki Kohderyhmä: Luottamusmiehet, jotka on valittu juuri tehtäväänsä tai jotka eivät ole luottamusmiesten peruskurssia koskaan käyneet. Tavoite: Kurssin tavoitteena on selvittää luottamusmiehen keskeisiä tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Pohtia yh- dessä luottamusmiehen roolia ja kehittämistarpeita omassa työssä ja työpaikalla. Verkostoitua muiden luottamusmiesten kanssa Ilmoittautuminen: ! 8.1.2016 mennessä Tampereen kurssille. ! 22.1.2016 Helsingin kurssille. UUSIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA ASIAMIESTEN STARTTIKURSSI ! 23.1.2016 Cumulus Koskikatu 5, Tampere ! 6.2.2016 Liiton toimisto, Helsinki Kohderyhmä: Tehtävässä aloittavat uudet työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet sekä sellaiset, jotka eivät ole koulutusta tehtävään saaneet. PUHEENJOHTAJA- JA SIHTEERIKURSSI ! 1.–3.2.2016 Kiljava ! 8.–12.2.2016 Kiljava Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perus- ja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille. Kohderyhmä: Ammattiosastojen puheenjohtajat, sihteerit ja hallitusten jäsenet Tavoite: Kurssin tavoitteena on muodostaa opiskelijalle käsitys työsuojelun normeista ja niiden valvonnasta työpaikalla. Ilmoittautuminen 31.12.2015 mennessä. PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN TÄYDENNYSKURSSI ! 1.–3.1.2016 Kiljava Kohderyhmä: Pääluottamusmiehet, jotka eivät ole muutamaan vuoteen käyneet kursseilla tai joilla on vaikeuksia tehtäviensä tärkeysjärjestyksen, oman jaksamisen ja ajankäytön kanssa. Tavoite: Tavoitteena on uuden lainsäädännön aukkojen paikkaaminen ja niiden mahdollisuuksien näkeminen sekä uuden toimintainnon ja pääluottamusmiehen roolin ymmärtäminen tulevaisuuden näkökulmasta. Ilmoittautuminen 31.12.2015 mennessä. Tavoite: Auttaa uusia työsuojeluvaltuutettuja ja asiamiehiä tehtävän alkuun, ohjata löytämään tiedonsaanti ja koulutusmahdollisuudet KOULUTUSESITE Ilmoittautuminen: ! 8.1.2016 mennessä Tampereen kurssille. ! 22.1.2016 Helsingin kurssille. Joissain tämän lehden mukana lähetetyissä TEAM kouluttaa -esitteissä lukee virheellinen vuosiluku viimeisen sivun kalen- Tavoite: Kurssi antaa valmiuksia yhdistysten kokous- ja järjestötoiminnan hoitamiseen ja kehittämiseen sekä avaa järjestöjohtamisen periaatteita ja haasteita nykyajassa. Kokoustekniikan ja yhdistyslain hallinta sekä vapaaehtoistoiminnan motivointi ja johtamistaidot. Ilmoittautuminen 8.1.2016 mennessä. TALOUDENHOITAJIEN PERUSKURSSI (KIMPPAKURSSI) ! 8.–12.2.2016 Kiljava Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille ja hallituksen jäsenille Tavoite: Kurssilaisille annetaan perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon. Ilmoittautuminen 8.1.2016 mennessä. Koulutuskalenteri on vuodelle 2016 terissa. Oikea vuosiluku on 2016. Varsinaiset päivämäärät ovat joka tapauksessa oikein. 24 Ammattiosastot // Tapahtumat Intiim nro 13 I 1.12.2015 TYÖTTÖMYYSKASSA Valmistautukaa joulun aikaan sekä vuodenvaihteeseen Vältä postimaksut ja postin kulkuun menevä aika, käytä työttömyyskassan sähköistä verkkopalvelua. Verkkopalvelussa voit mm. ! lähettää ansiopäiväraha- tai vuorottelukorvaushakemuksen kassalle ! lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina ! tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen ja seuraavan maksupäivän ! tilata ilmoituksen päivärahan maksusta matkapuhelimeesi ! tilata työttömyyskassan lähettämät kirjeet ja viestit vain sähköisinä verkkopalveluun ! tilata muistutuksen saamistasi viesteistä ja kirjeistä omaan sähköpostiisi ! tarkastella ja muuttaa yhteystietojasi ! arvioida päivärahan suuruutta päivärahalaskurilla ! lähettää viestejä työttömyyskassalle Sähköisen palvelun käyttäminen on jäsenelle ilmaista. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. Verkkopalvelun käyttöohjeet löytyvät sivuilta : ! http://www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa/verkkopalvelu/ Lisäksi verkkopalvelun ohjeita ”kassa tiedottaa”-osiossa. ! Asiointi: www.teamliitto.fi/ tyottomyyskassa. Valmis linkki työttömyyskassan etusivun oikeassa laidassa kohdassa ! ”työttömyyskassan verkkopalvelu”, josta pääsee kirjautumissivulle josta kuva ohessa. Näin kirjaudut 1. kertaa: ! Kirjoita käyttäjätunnukseksi oma henkilötunnuksesi (kokonaisuudessaan), ! salasana 1. kerralla on oma postinumero. ! Muuta salasanasi, kun järjestelmä sitä vaatii. Uuden salasanan on oltava 6-12 merkkiä pitkä, se voi sisältää numeroita (väliltä 2-9) sekä kirjaimia, ei kuitenkaan skandinaavisia merkkejä (Ä,Ö,Å) eikä erikoismerkkejä. Huomaa, että salasanassa isot ja pienet kirjaimet ovat eri merkkejä. Mikäli unohdat salasanan, saat sen tilattua sisäänkirjautumisnäytöltä kohdasta "Jos olet unohtanut salasanan klikkaa tästä". Jotta salasanan toimitus onnistuu, edellyttää se sen, että sinun sähköpostiosoite sekä puhelinnumerotietosi ovat ajantasalla. Verokorteista ja ennakonpidätyksestä Kassa suosittelee jäseniä seuraamaan omia maksukertymiä sekä verokortin vuosirajoja, koska monesti verokorttia haettaessa on vuosiraja saatettu arvioida liian alhaiseksi, jolloin marras- ja/tai joulukuussa maksussa olevat päivärahat pidätetään lisäprosentilla. Omia tulokertymiä voi seurata kassan verkkopalvelussa kohdassa ”maksut, päätökset ja kertymät” -> ”verotiedot”. Vuoden 2015 verokortit ovat voimassa myös tammikuussa 2016. Verotuksen vuosirajan seuranta alkaa alusta 1.1.2016. Mikäli haet muutosverokorttia, hae se etuutta varten ja toimita se kassalle alkuperäisenä. Muistettavaa vuodenvaihteessa Muistathan säilyttää ainakin vuoden 2015 viimeisimmän maksuilmoituksen, koska voit tarvita sitä asioidessasi viranomaisten kanssa sekä verotuksen tarkistamisessa. Jos sinulla on maatalous-, metsätalous-, ammatinharjoitus- tai yritystoimintaa, ilmoita tulon määrä viimeksi vahvistetun verotuksen (verovuosi 2014) verotuspäätöksellä. Lähetä kassalle kopio verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos et ole sitä vielä toimittanut. Lähetä verotuspäätös myös siinä tapauksessa, että tuloa ei ole ollut. Jos saat jotain päivärahan tasoon vaikuttavaa sosiaalietuutta (esimerkiksi eläkettä, kotihoidon tukea), jonka määrä muuttuu vuoden vaihtuessa, lähetä kassalle päätös uudesta etuuden määrästä vuoden 2016 ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteenä. Mielipide Nesteen piiput väreilevät Naantalissa N este on nyt noin vuoden ajan rukannut toimintojaan Naantalissa siihen tapaan, että olemme osa Porvoon jalostamoa. Rukkaamiseen kuuluu myös työsuojelutoiminnot sellaisella ajatuksella, että Naantalin ja Porvoon jalostamot muodostavat yhden työpaikkakokonaisuuden. Tästä esimerkkinä mainittakoon työnantajan edustajalta saamani työsuojeluvaaleihin liittyvä ilmoitus, jossa muun muassa kerrotaan, että Neste on siirtynyt työsuojelulain mukaiseen yhden työpaikan malliin. Tämä yhtiön lailliseksi tulkitsema malli on ajettu läpi konsernin henkilöstön edustajille, myös molemmissa tuotantolaitoksissa Naantalissa ja Porvoossa. Naantalin jalostamon työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun nimi tosin puuttuu allekirjoitettavaksi tarjotusta sopimuksesta, koska hän rupesi aiheellisesti epäilemään, että työpaikkamme työsuojeluasiat eivät ole oikealla tolalla, eivätkä ne tule kehittymään esitetyllä tavalla oikeaan suuntaan. Sillä, että nimi puuttuu sopimukseksi nimetystä paperista, ei ole yhtiön edustajan minulle antaman näkemyksen mukaan käytännössä mitään merkitystä. Näkemyksessään hän viittaa yhtiön lakimiehiltä saamiinsa mielipiteisiin. Näin meillä viitoitetaan tietä työnantajien ja perusporvarihallituksen valtakunnan tasolla kovasti hehkuttamaan paikallisen sopimisen lisäämiseen, vaikka konsernitasoista sanelua tämä mielestäni paremminkin kuvaa. Näin maailma muuttuu. Vuosikymmeniä kestänyt toimintojen kehittäminen erityisesti työturvallisuuden saralla yhteistyössä Naantalin jalostamon henkilöstön ja sen suurimman henkilöstöryhmän kanssa vedetään vessanpöntöstä alas. Syntynyt epäilyksemme työsuojelutoimintojen organisoinnin lain hengen, ehkä jopa kirjaimenkin rikkomisesta kuullaan täysin kuuroin korvin. Naantalin työntekijöiden keskusteluissa on syntynyt vahva näkemys, että työpaikallamme, jossa työskentelee palavien ja räjähdysherkkien nesteiden parissa tuotanto-, valmistus-, käyttöhyödyke-, kunnossapito-, satama- ja terminaalitoiminnoissa Nesteen omaa henkilöstöä noin 350, ulkopuoliset tähän päälle ja toimintojen ollessa käynnissä 24/7, täyttyy työsuojelulain kannalta sellainen työpaikkakokonaisuus, jossa pitää olla tavalla tai toisella oma paikallinen ja aktiivisesti toimiva työsuojeluorganisaatio. Naantalin ja Porvoon jalostamokokonaisuuksien välissä on reilut 200 kilometriä, eikä sitä saada häivytettyä mitenkään, vaikka johtajat miten hokevat yhden jalostamon mantraa. Työsuojelutoiminta on oikein ymmärrettynä iso osa kokonaisturvallisuutta ja sen kehittämistä, varsinkin tällaisessa meidän kaltaisessamme toimintaympäristössä. Siksi on hämmästyttävää, että Neste Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden joukkoon kuuluvana etsii lakimiesarmeijan voimin mahdolli- suutta täyttää lain edellyttämät työsuojelutehtävät mahdollisimman pienin käytännön panostuksin ja siten, että paperille piirrettyjä kuvia katsomalla voi kaikki näyttää olevan kunnossa, vaikka käytännössä työsuojelutoiminta Naantalin jalostamolla onkin lähes lopetettu. Se tulee ennen pitkää väistämättä heijastumaan suoraan täällä työskentelevien työturvallisuuteen, eikä luotu toimintatapa mielestäni voi olla merkityksetön turvallisuusmielessä myöskään ympärillämme olevaan yhteiskuntaan. Näitä ja monia muita yhtiön johdon toimia ihmetellessä minua pääluottamusmiehenä kehotetaan osoittamaan johtajuutta ja puhumaan työntekijät näiden huuhaajuttujen kannalle, mutta pahoin pelkään, että Naantalin jalostamon työntekijöiden pinna pian naksahtaa ja palataan aikaan, jolloin piiput aika ajoin kylmenivät seurauksista ja toiminnan lopettamisen peloista piittaamatta. Voin vain toivottaa johtajat tervetulleiksi katsomaan kanssani johtajuutensa toimivuutta väen marssiessa jalostamon portista ulos. Ellei sitten pelkoni realisoituminen olekin yhtiön johdon todellinen päämäärä toiminnan alas ajamisen yhdeksi perusteeksi Kimmo Aho Työntekijöiden pääluottamusmies Neste Oyj, Naantalin jalostamo 25 25 26 Oman edun valvonta TYÖNVÄLITYSPALVELUT Työnvälitystä myllätään uusiksi miljoonilla RODEO.FI Valtio ostaa yksityisiltä yrityksiltä työnvälityspalveluja kymmenellä miljoonalla eurolla. Lisäksi te-toimistojen työntekijöille kaavaillaan bonuspalkkioita. TARJA AHOKAS Hallituksen kärkihankkeiden merkittävimpiin reformeihin kuuluva työvoimahallinnon uudistaminen on edennyt vauhdilla työ- ja elinkeinoministeriössä. Suomen oloissa mullistavilta kuulostavat suunnitelmat toteutuvat ensi vuonna ja niihin on jo varattu rahaa yhteensä kymmenen miljoonaa euroa. Tähän asti tiukasti te-toimistojen vastuulle kuulunutta työnvälitystä ryhdytään ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta eli käytännössä rekrytointiyrityksiltä. Tem ja Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry ovat jo sopineet asiasta. Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvalla HPL:lla on tällä hetkellä yli 200 erilaisia työpaikkoja tarjoavaa jäsenyritystä ja sen ! :) TYÖPAIKKAVIIHTYVYYS Eräässä mobiilialan yrityksessä päätettiin panostaa viihtyvyyteen. Yrityksen tilat remontoitiin muistuttamaan trooppista viidakkoa. Väki oli tyytyväistä, mutta kuten usein käy, nälkä kasvaa syödessä, joten yritys päätti autenttisen tunnelman vuoksi hankkia myös tiikerin. Tiikeri hankittiin, mutta pian huomattiin, ettei tiikeri voinut hyvin. Asiaa selvittänyt toimikunta totesi tiikerin olevan yksinäinen, joten sille piti saada toveri. Hankittiin toinen tiikeri. Eipä aikaakaan kun yrityksessä havahduttiin uuteen ongelmaan. Paikat olivat epäsiistit ja roskakorit tyhjentämättä, sillä siivooja oli kadonnut. Pian löydettiin siivoojan työvaatteet riekaleina toisen tiikerin makuupaikan lähistöltä. Tiikereistä päätettiin hankkiutua eroon ja ne luovutettiin läheiseen eläintarhaan. Matkalla eläintarhaan ensin taloon tullut tiikeri moitti toista. – Miksi sinä sen siivoojan söit? Minä olen syönyt yhden insinöörin aina kahden viikon välein, eikä kukaan ole huomannut mitään. mukaan HPL ja tem ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla tiivistetään yhteistyötä työnvälityksessä. Yhteisenä tavoitteena on löytää työttömille töitä ja työnantajille hyviä työntekijöitä. – Neuvottelemme vielä tarkemmin toimintamalleista, mutta tavoitteena on, että yrityksiä kilpailutetaan ja käytetään jo ensi vuonna. Mallia on otettu muun muassa Iso-Britanniasta, missä töitä välittävät sekä julkinen sektori että yksityiset yritykset. Rahaa työnvälityksen ulkoistamiseen on varattu viisi miljoonaa euroa ensi vuotta varten ja saman verran vuodelle 2017, työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. Työnvälityksen ulkoistamista on kokeiltu kahdella pilottihankkeella Uudenmaan ja Pir- TYÖNVÄLITYS. Työnvälitys siirtyy enenevässä määrin yrityksille. kanmaan te-toimistoissa. 1,8 miljoonaa euroa maksavat kokeilut alkoivat vuoden alussa ja niiden onnistumista selvittävä, marraskuussa alkanut seurantatutkimus valmistuu tammi– helmikuussa. Saako olla seteli vai julkista palvelua? Kimmo Ruthin mukaan ministeriö määrittelee ulkoisen työnvälityksen raamit ja maan 15 ely-keskusta hoitavat käytännön kilpailutukset. Viidentoista te-toimiston 105 alueellisessa toimipisteessä puolestaan käytetään palveluja tarpeen mukaan kohderyhmittäin. Kaikkiin toimipisteisiin työnvälityksen ulkoistaminen ei kuitenkaan ulotu vielä automaattisesti, vaan te-toimistot esittävät ovat kokeiluehdotuksensa ensin ministeriölle. – Alustavan suunnitelman mukaan työllistämispalvelut hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta palveluseteleillä. Työnhakija voisi itse valita haluaako hän hankkia töitä julkiselta puolelta vai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Jos hän valitsee yksityisen yrityksen, hän saa käyttöönsä palvelusetelin, jonka turvin asioi, kehitysjohtaja Elisabet Heinonen ministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta selventää. Työnhakijoiden kohderyhmillä tarkoitetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, akateemisten työttömien tai ikääntyneiden työttömien muodostamia ryhmiä. Työnvälitystä tehostetaan myös te-toimistoissa. Niissä työskenteleville 2 400 työntekijälle suunnitellaan tulospalkkausta. Porkkanana olisi provisio jokaisesta pysyvämmästä työpaikasta, jonka he onnistuvat tarjoamaan työnhakijalle. Tem ja KEHA eli ely-keskusten sekä te-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus valmistelevat asiaa. – Selvitämme parhaillaan sitä, kuinka palkkiojärjestelmä käytännössä voitaisiin toteuttaa, ja mikä on mahdollista määrärahojen puitteissa, neuvotteleva virkamies Mikko Kuoppala tem:stä vahvistaa. TÄTÄ ON TUTKITTU Jäte voi olla kannattava bisnes Jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta niiden muodostuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Asia ilmenee Nina Aarraksen tuoreesta väitöstutkimuksesta. Hänen mukaansa jätteen hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin laatu ja sen prosessoinnin tarve, myös materiaalin maantieteellinen sijainti. – Jätemateriaalit tulevat yritykseen usein monesta eri lähteestä ja niitä kuljetetaan pitkiä matkoja. Kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavaa jätteen hyödyntäminen on. Laadukasta materiaalia on kannattavaa Aarraksen mukaan hakea kauempaakin. Pitkät kuljetusmatkat heikentävät kuitenkin toiminnasta saatavaa ympäristöhyötyä. RODEO.FI ! Keskittäminen kannattaa Jätemateriaalin hyödyntäminen on Aarraksen mukaan yk- KIERRÄTYS. Jätemateriaalin hyötykäyttö aiheuttaa huomattavasti vähemmän päästöjä kuin neitseellisten raaka-aineitten käyttö. si mahdollisuus vaikuttaa sekä talouden tarvitseman materiaalin kulutukseen että päästöjen ja kaatopaikkajätteen syntymiseen. Vaikka jätemateriaalin hyödyntäminen ei ole päästövapaata, aiheuttavat kierrätys ja uudelleenvalmistus pääsääntöisesti huomattavasti pienempiä ympäristöhaittoja kuin vastaavanlaisen tuotteen tai materiaalin valmistus neit- seellisistä raaka-aineista. Tutkimuksen mukaan paikallisia tai alueellisia jätevirtoja hyödyntävä kierrätysliiketoiminta voi tukea alueellista kestävyyttä, mutta toisinaan myös keskitetty hyödyntäminen voi olla järkevä vaihtoehto. Kierrätysliiketoiminnan kestävyyden arvioiminen edellyttää Aarraksen mukaan yritysnäkökulmaa laajempaa perspektiiviä: jätemateriaali- en hyödyntämisen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia sekä toiminnan suhdetta kestävyyteen on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti myös yritysten välisellä, alueellisella ja globaalilla tasolla. – Tutkimus antaa viitteitä siitä, että kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten on mahdollista luoda toimintamalleja, joilla on edellytyksiä vahvistaa paikallisyhteisön ja koko yhteiskunnan kestävämpää tulevaisuutta. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI Lisätietoa jätebisneksestä löydät Sitran sivuilta: www.sitra.fi/uutiset/jatteenpoltto-ei-ole-ratkaisujateongelmaan, ympäristöministeriön sivuilta: www.ym.fi/fi-FI/ Ajankohtaista/Julkaisut/Ymparistolehti/2014/Lempivaatteesta_energiajatteeksi(32131) tai Oulun yliopiston sivuilta: www. oulu.fi/yliopisto/rajat/12. Intiim nro 13 I Oman edun valvonta 1.12.2015 Pykäläpuntari TIETOA TYÖEHDOISTA Henkilöstöryhmien edustajan asema yt-neuvotteluissa Y hteistoimintalain mukaan yrityktajan valintaan. Mikään henkilöstöryhmän sen henkilöstö koostuu henkilöstövähemmistö ei siis voi saada edustajaa ytryhmistä. Yrityksen henkilöstöryhneuvotteluihin. Henkilöstöryhmän enemmiä ovat yleensä työntekijät, toimihenkimistökään ei voi saada yhteistoimintaneulöt ja ylemmät toimihenkilöt. Ryhmät ovat votteluihin edustajaa vain siitä työnantajallaissa tarkoitettuja henkilöstöryhmiä siinäle ilmoittamalla. Edustajan saaminen yhkin tapauksessa, että työnantaja on sidottu teistoimintaneuvotteluihin edellyttää ensin useampaan samaa henkilöstöryhmää kosasianmukaisen valinnan järjestämistä. kevaan työehtosopimukseen. Jos tästä ryhJos yhteistoimintaneuvotteluissa käsimittelystä halutaan poiketa, on siitä työnteltävä asia koskee työntekijöiden turvalantajan kanssa erikseen sovittava. Kun yhlisuutta ja terveyttä, henkilöstöryhmän teistoimintaneuvottelut käydään yrityksen edustajana on myös työsuojeluvaltuutetorganisaation mukaisesti, on sellaisen titu. Tällainen tilanne voi syntyä, kun varlanteen syntyminen mahdollista, että esisinaisten työsuojeluasioiden ulkopuolelmiesasemassa oleva työnantajan edustaja la käsitellään vaikkapa toimitilan olennaion myös omaan henkilöstöryhmään kuusia muutoksia ja järjestelyitä, joissa yhtenä luva työntekijä. Yritysjohtoa koskevat asiat asiana ovat työpaikan turvallisuus- ja tereivät kuulu yhteistoiminveellisyysasiat. Varsinaiset tamenettelyn piiriin, jotyösuojeluasiat käsitellään ”Luottamusmiehellä ja työsuojelun valvonnasta ten yritysjohdon edustajat eivät voi osallistua neu- luottamusvaltuutetulja työpaikan työsuojeluyhvotteluihin henkilöstöryh- la on työsopimuslakiin teistoiminnasta annetun män edustajina. ja työehtosopimukseen lain mukaisesti. Henkilöstöryhmän perustuva erityinen JOS LUOTTAMUSMIESTÄ, edustaja on joko työnanirtisanomissuoja.” luottamusvaltuutettua tai tajaa sitovan työehtosopiyhteistoimintaedustajaa muksen perusteella valittu ei ole lainkaan valittu, voi henkilöstöryhluottamusmies tai työsopimuslain perusmä valita edustajan yksittäiseen yhteistoiteella valittu luottamusvaltuutettu. Työsomintaneuvotteluun, jotta työnantaja voisi pimuslain mukainen luottamusvaltuutettu täyttää neuvotteluvelvoitteensa. Tällainen voidaan valita työpaikalle, jossa ei ole työedustaja ei kuitenkaan ole laissa tarkoitettu ehtosopimuksen mukaista luottamusmiesyhteistoimintaedustaja. Hänellä ei ole luottä. Jos työntekijöillä, toimihenkilöillä tai ylemmillä toimihenkilöillä on jo työpaikalla tamusmiehelle tai yhteistoimintaedustajaltyöehtosopimuksen perusteella valittu oma le kuuluvaa erityistä irtisanomissuojaa. Jos yksittäistäkään edustajaa ei ole valuottamusmies, ei kyseisen henkilöstöryhmän järjestäytymättömät edustajat voi vali- littu, voi työnantaja neuvotella yhdessä kaikkien henkilöstöryhmän työntekita keskuudestaan luottamusvaltuutettua. jöiden kanssa täyttääkseen lain mukaisen Pääsäännön mukaan työehtosopimukneuvotteluvelvoitteen. sen perusteella valittu luottamusmies Luottamusmiehellä ja luottamusvaltuuedustaa kaikkia työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä työehtosotetulla on työsopimuslakiin ja työehtosopipimuksen solmineeseen työntekijäliittoon. mukseen perustuva erityinen irtisanomissuoja. Työnantaja saa irtisanoa työntekijöiTIETYISSÄ TILANTEISSA henkilöstöryhmän den edustajan työntekijän henkilöön liitenemmistö voi kuitenkin valita keskuudestyvillä syillä vain, jos niiden työntekijöiden taan oman yhteistoimintaedustajan. Kosenemmistö, joita hän edustaa, antaa siihen ka luottamusmiesvaalissa saavat äänestää suostumuksen. Jos irtisanominen tapahvain työnantajaa sitovan työehtosopimuktuu taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, sen osapuolena olevan työntekijäliiton jäon työn päätyttävä kokonaan. Jos työnansenet, työntekijöiden järjestäytyminen tai tajalla on työsopimuksen purkuperuste, ei työehtosopimuksen soveltamisala voi johmitään erityissuojaa ole. taa tilanteeseen, jossa jonkin henkilöstöryhmän enemmistö ei voi olla valitsemassa luottamusmiestä. Tällainen henkilöstöryhmän enemmistö ja vain enemmistö voi niin halutessaan valita keskuudestaan enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan erityisen yhteistoimintaedustajan. Tällöin enemmistön on ensin päätettävä yhteistoimintaedustajan valinnasta ja järjestettävä vaali tai muu Jari Kiviharju valintamenettely. Vaali on järjestettävä Kirjoittaja on TEAMin lakimies niin, että kaikilla tähän ryhmään kuuluvilla on tilaisuus osallistua yhteistoimintaedus- 27 Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi Liukuva työaika ja ylityö Helsinkiläistä Seppoa kiinnostaa, miten ylityö määräytyy, kun käytössä on liukuva työaika. Toinen kysymys Sepolla on, että onko pakko liukua, kun työpaikalla on menossa kiireinen aika. ? VASTAUS: Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijä itse voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvasta työajasta sovittaessa on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alistusten enimmäiskertymästä. Työaikalain 13 §:n 2 momentin mukaan liukumaaika, joka lyhentää tai pidentää säännöllistä vuorokautista työaikaa, saa olla enintään kolme tuntia. Työntekijä siis itse päättää, käyttääkö liukuvaa työaikaa vai ei. Työntekijä voi tehdä esim. alkuviikosta työajan pidempää työpäivää, ja loppuviikosta tasata säännölliseen viikkotyöaikaansa, useimmiten kahdeksaan tai 7,5:n tuntiin päivässä. Ylityön kertymiseen liukuvassa työajassa ei laki anna suoraa vastausta. Työneuvosto on lausunnossaan 1393 -04 käsitellyt asiaa, ja päätynyt kantaan (äänestyspäätöksellä tosin, mutta selvällä enemmistöllä), että liukuvan työajan järjestelmässäkin ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan pyynnöstä päivittäisen työajan lisäksi. Joissain työehtosopimuksissa ylityökorvausta aletaan maksaa siitä alkaen, kun säännöllinen työaika (esim. 7,5 tuntia) päättyy, joissain sopimuksissa taas yli kahdeksan tunnin tehtävä työ korvataan ylityönä, ja lisätyötä on päivittäisen työajan ja kahdeksan tunnin välinen työaika. On hyvä muistaa, että laki ei salli jättää saldopankkiin (eli säästää liukumia) enempää, kuin 40 tuntia. Aloilla, missä on sovittu työaikapankista työehtosopimuksella, voidaan saldoa kuitenkin siirtää työaikapankkiin. Liukuvaa työaikaa ei ole tarkoitettu ylityömääräysten kiertämiseen. Toki moni kokee liukuvan työajan mielekkääksi: saahan sitä käyttäen hyödyntää plus-saldoa omien menojensa tarpeisiin. Yleensä kiistaa tulee siinä vaiheessa, kun saldovapaata ei pystytä käyttämään työkiireiden vuoksi, kuten kysymyksen esittäneen Sepon työpaikalla. On huomattava, että jos käytössä on keskimääräinen säännöllinen työaika tasoittumisjaksoineen, alkaa ylityö ajankohdasta, jolloin päivittäinen sovittu työaika täyttyy. Kirjatyöntekijöillä tästä on työehtosopimuksessa muista aloista poikkeava määräys, joten erimielisyystapauksessa kannattaa kysyä tulkintaa liiton työehtosihteereiltä tai lakimiehiltä. ! Vuosiloman sijoittelu Irtisanottu Tiina laittoi liiton edunvalvontaan viestin, jossa kyseli, voiko työnantaja sijoittaa 1.4.2015 jälkeen ansaittua vuosilomaa irtisanomisajalle. Työsuhde on ilmoitettu päättyväksi lokakuussa, ja se päättyy huhtikuussa 2016. ? VASTAUS: Uutta kertyvää vuosilomaa ei voida työnantajan päätöksellä sijoittaa Tiinan irtisanomisajalle, joka kestää huhtikuulle. Jos Tiina sopii työnantajan kanssa, lomaa voi sijoittaa vuoden 2016 puolelle, mutta se edellyttää sopimista. ! Palkkataulukot 28 Intiim nro 13 I 1.12.2015 Talven 2016 palkantarkistukset AUTONRENGASALA Sopimuskausi 1.3.2014–31.1.2017 5. palkkaryhmä 11,47 €/t Nuorempi puhaltaja 12,12 €/t Vanhempi puhaltaja 12,59 €/t Yleiskorotus Paikkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia. Palkkaryhmä 1 1043 Palkkaryhmä 2 1131 Palkkaryhmä 3 1226 Lisät 1.1.2016 Aikatyölisä 69 snt Ulkotyölisä 41 snt Raskaan renkaan lisä 38 snt Iltatyölisä/-vuorolisä 97 snt Yötyölisä 183 snt Nuoret työntekijät 15-vuotiaat 778 16-vuotiaat 808 17-vuotiaat 830 IITTALA GROUP OY AB Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2016 Työntekijän henkilökohtaista palkkaa, mutta ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta kuitenkin vähintään 0,39 %. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Ohjetuntipalkat 1.1.2016 1439 2331 tvl 5 1556 2522 Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus: Puhaltajamestari 12,88 €/t Alle 17 -vuotiaat 9,24 €/t 1.1.2016 snt/tunti €/kk 17 -vuotiaat 9,28 €/t Työhöntulopalkka 18 v. täyttäneet 991 1602 tvl 1 1043 1691 1,14 €/t tvl 2 1123 1818 2,00 €/t tvl 3 1209 1954 tvl 4 1301 2104 tvl 5 1403 2264 tvl 6 1509 2437 Vuorolisät 1.1.2016 Iltavuorolisä Yövuorolisä OHJETUNTIPALKAT 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ohjetuntipalkat ovat seuraavat senttiä/tunti tvl 4 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantain aamu-, ilta- ja yövuoron aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus lähinnä 1.1.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta on 130 senttiä tunnilta. Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden ryhmäohjepalkat 1.1.2016 KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 Yleiskorotus Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 %. OHJETUNTIPALKAT Ohjetuntipalkat 1.1.2016 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta: Palkkaryhmä 1 €/kk 2191 2 2029 Palkkaryhmä 1 865 snt/t 3 1925 2 891 snt/t 4 1827 3 926 snt/t KEMIAN PERUS5 TEOLLISUUS, MUOVITUOTETEOLLISUUS Korotusten toteuttamiVuorolisät JA KEMIAN TUOTEnen yrityskohtaisissa TEOLLISUUS SEKÄ Vuorolisät palkkausjärjestelmissä ÖLJY-, MAAKAASUEllei toisin sovita, yrityskohtais- iltavuoro JA PETROKEMIANTE- ten palkkausjärjestelmien mu- yövuoro kaisia työnvaativuusluokkapalkOLLISUUS 5 koja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 PALKANTARKISTUKSET 2016 Työntekijän henkilökohtaista palkkaa, mutta ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 0,39 %. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. TVL palkat 1.1.2016 Kemian perusteollisuus: 1.1.2016 snt/tunti 1761 €/kk Työhöntulopalkka 1. palkkaryhmä 9,54 €/t 18 v. täyttäneet 2. palkkaryhmä 9,79 €/t tvl 1 1133 1835 3. palkkaryhmä 10,20 €/t tvl 2 1227 1988 4. palkkaryhmä 10,79 €/t tvl 3 1327 2149 • tuntipalkat: jokaista palkkataulukon lukua enintään 9 senttiä tunnilta • kuukausipalkat: jokaista palkkataulukon lukua enintään 15 euroa kuukaudessa. Nuorten ohjetuntipalkat 1.1.2016 snt/tunti €/kk 15 v. täyttäneet 834 1409 16 v. täyttäneet 847 1432 17 v. täyttäneet 855 1448 Vuorolisät Kemian perusteollisuus sekä muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus: Iltavuorolisä 1,15 €/t Yövuorolisä 2,16 €/t Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden yölisää korotetaan 1 senttiä tunnilta. 4 954 snt/t 1000 snt/t snt/t 89 166 Kotityöntekijät Kotityöntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,39 %. PALKANKOROTUSTEN TOTEUTTAMINEN Aikapalkat Käytännössä maksettuun henkilökohtaiseen tuntipalkkaan lisätään 1.1.2016 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 %. Urakkapalkat Urakkahinnoittelun yksikköhintoihin korotus lisätään 1.1.2016 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti: Lasketaan käytännössä olevien urakkahinnoittelujen osalta muodostunut urakka-ansio esimerkiksi viimeiseltä normaalilta palkanmaksukaudelta tai, ellei tältä ajalta saada luotettavaa kuvaa keskituntiansiosta, jol- takin pidemmältä ajanjaksolta. Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään koko se työntekijäryhmä (osasto tms.), johon kuuluvien työntekijöiden urakkaansiot muodostuvat pääasiallisesti samojen urakkahintojen nojalla. Jos tällaisen työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio yleiskorotuksella korotettuna ei täytä uutta korotettua urakkatyön ohjepalkkaa, on suoritettava urakkahinnoittelujen ylimääräinen korotus siten, että ko. työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio samalla urakkatyövauhdilla kuin korotusta edeltäneenäkin, korotuksen laskennan pohjana olevana palkanmaksukautena täyttää uuden urakkatyön ohjepalkan. Samaa korotusperiaatetta käytetään myös muiden suorituspalkkojen (TES 10§ 5. kohta) korottamisessa. KUMITEOLLISUUS Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 Yleiskorotus Työntekijän henkilökohtaista palkkaa, mutta ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 0,39 %. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Palkkataulukot 1.1.2016 Palkkataulukot 1.1.2016 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta: Työkohtaiset tuntipalkat Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (euroa/tunti) ovat seuraavat: Alkupalkka 8,77 1. palkkaluokka 9,48 2. palkkaluokka 9,73 3. palkkaluokka 10,00 4. palkkaluokka 10,35 5. palkkaluokka 10,68 6. palkkaluokka 11,04 7. palkkaluokka 11,39 Intiim nro 13 Oman edun valvonta I 1.12.2015 Kirjatyöntekijöiden, toimihenkilöiden ja jakajien palkankorotukset/ -tarkistukset tulevat voimaan 1.2.2016. 8. palkkaluokka 11,68 Nuorten alle 18 -vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti) Alle 17-vuotiaat 8,42 17 vuotta täyttäneet 8,56 Vuorotyölisät Erittäin vaativat työt (euroa/tunti) 9. palkkaluokka 11,92 10. palkkaluokka 12,11 11. palkkaluokka 12,30 12. palkkaluokka 12,52 13. palkkaluokka 12,73 Urakkatyön hinnoittelupalkat (euroa/tunti) 1. palkkaluokka 11,38 2. palkkaluokka 11,68 3. palkkaluokka 12,00 4. palkkaluokka 12,42 5. palkkaluokka 12,82 6. palkkaluokka 13,25 7. palkkaluokka 13,67 8. palkkaluokka 14,02 Korjauspajojen ammattityöntekijät (euroa/tunti) Ns. nuoremmat ammattityöntekijät on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. 10,94 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 11,66 Erikoisammattityöt 12,15 Vuorotyölisien määrät 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: Iltavuorolisä 120 snt/t Yövuorolisä 209 snt/t Vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta palkankorotuksen 1.1.2016 yhteydessä. Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä Palkkaryhmä 1 953 Palkkaryhmä 2 979 Palkkaryhmä 3 1021 Ellei toisin sovita, yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien • tuntipalkat: jokaista palkkataulukon lukua enintään 9 senttiä tunnilta • kuukausipalkat: jokaista palkkataulukon lukua enintään 15 euroa kuukaudessa. Palkkaryhmä 4 1080 Palkkaryhmä 5 1147 Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 PALKANKOROTUKSET 2016 Palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus Palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Ammattityötä aikapalkalla suorittavat puhaltajat Nuorempi puhaltaja 1215 Vanhempi puhaltaja 1261 Puhaltajamestari 1290 Nuoret työntekijät 927 931 Korjauspajojen ammattityöntekijät Tvl1 1023 Tvl2 1068 Tvl3 1241 Tvl4 1377 Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden luokkapalkat: Harjoittelija 934 1668 1 1032 1842 2 1062 1896 3 1111 1984 4 1181 2108 5 1245 2223 Vuorotyölisien määrät 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: iltavuoro 1,17 €/h ja yövuoro 1,90 €/h. Lauantailisä (TES 6 § 5. kohta) Lisän suuruus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 121 senttiä tunnilta. TEKSTIILIHUOLTOALA Sopimuskausi 1.3.2014–31.12.2016 Yleiskorotus 1.1.2016 Palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnilta tai 16 € kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 %. 5. pr 10,02 €/t Urakkapalkat 1. pr 10,70 €/t snt/tunti €/kk Työhöntulopalkka 18 v. täyttäneet 944 1594 tvl 1 971 1640 4. pr 11,60 €/t tvl 2 1010 1706 5. pr 12,02 €/t tvl3 1049 1773 tvl4 1101 1859 tvl5 1169 1975 tvl6 1237 2089 Nuorten ohjetuntipalkat snt/tunti snt/t ! Tekstiilihuoltoalan työnvaativuusluokkapalkat 1.1.2016 15 v. täyttäneet Vuorotyölisät Ohjetuntipalkat LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Yleiskorotus 1.1.2016 Palkkaryhmä Taulukot 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti) 17-vuotiaat Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 Minimipalkat Lisän suuruus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 128 senttiä työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta. Alle 17-vuotiaat LASITUS-, RAKENNUSLASITUSJA LASINJALOSTUSALA 29 €/kk 856 2. pr 10,99 €/t 3. pr 11,29 €/t Työnarviointijärjestelmä 9-portaiset palkat Tvl1 8,92 €/t Tvl2 9,32 €/t Tvl3 9,75 €/t Tvl4 10,22 €/t Tvl5 10,69 €/t 1446 Tvl6 11,21 €/t Tvl7 11,73 €/t 16 v. täyttäneet 866 1463 17 v. täyttäneet 875 1478 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS SEKÄ TEKSTIILITEOLLISUUDEN LAITOSMIEHET Tvl8 12,28 €/t Tvl9 12,86 €/t Kunnossapito-osastojen ompelukonemekaanikkojen ja autonkuljettajien palkat 1. pr 9,47 €/t 2. pr 9,92 €/t 3. pr 10,94 €/t Sopimuskausi 1.3.2014–30.11.2016 4. pr 11,48 €/t 5. pr 12,05 €/t 6. pr 12,64 €/t Yleiskorotus 7. pr 13,27 €/t 8. pr 13,93 €/t Palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Vuorolisät: iltavuoro 102 snt/t ja yövuoro 177 snt/t. Tekstiiliteollisuuden laitosmiehet Laitosmiesoppilaat Palkankorotusten toteuttaminen 1. oppivuonna 9,53 €/t 2. oppivuonna 9,82 €/t Uusien urakoiden laskenta-aikaa varataan helmikuun 2016 loppuun asti. 3. oppivuonna 10,14 €/t 4. oppivuonna 10,35 €/t Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Aikatyö 1. pr 8,92 €/t 2. pr 9,16 €/t 3. pr 9,41 €/t 4. pr 9,67 €/t Nuoremmat laitosmiehet 5. oppivuonna 10,70 €/t 6. oppivuonna 10,97 €/t Laitosmiehet: 1921 €/kk, osalla olevat laitosmiehet 2029 €/kk ja vanhemmat osalla olevat laitosmiehet 2052 €/kk. Laitosmiesten vuorolisät: iltavuoro 103 snt/t ja yövuoro 182 snt/t. 30 Vapaalla LEVYLAUTASELLE SAIMAA MATKA MIELEN YTIMEEN Etenee Records **** Happoa Saimaalla ! Saimaa kaivoi viime vuonna Pepe Willbergin pölyyntymästä pikkulavojen takahuoneista takaisin parrasvaloihin. Lokakuun lopussa yhtye julkaisi oman Matka Mielen ytimeen -albumin. Entisen Tehosekoitin-kitaristin Matti Mikkolan luotsaama Saimaa soutaa niin syvissä vesissä, että välillä on vaikea käsittää mistä on kyse. Osassa kappaleista huokuu niin syvä ironian kaiku, että Helsingin Kalliossa hymistellään tyytyväisinä viiksiin. Kun yhtye versioi Joutsenlaulua vetävänä orkestraationa huiluineen kaikkineen, pilkahtaa mielessä 80-luvun huoltoasemilta ostetut c-kasetit, joille jokin studiokokoonpano oli raahattu tulkitsemaan tunnettuja teoksia. Täydellinen ironiapläjäys siis. Myrskyluodon Maija on saanut ylleen värikkyyttä, jota tuskin edes uloimmasta saaristosta löytyy, Lasse Mårtensonin teosta kuitenkaan loukkaamatta. Albumin punaisena lankana voisi pitää jammailevaa hyväntuulisuutta. Mikkola kumppaneineen tuntuu nauttivan soittamisesta. Yhdeksänhenkinen orkesteri on päästänyt luovan hulluuden positiivisimman muodon esiin. Toivo Kärjen yli kymmenminuuttiseksi venytetty Lentävä kalakukko on tästä oiva esimerkki. Saimaa ei ole tuntenut armoa myöskään Dingon Levotonta Tuhkimoa tulkitessaan. Yli vartiksi syleilyynsä sulkeva fiilistely korvaa alkuperäisen mennen, tullen ja vielä palatessakin. Happopäistä psykedeliarockia Saimaa tulkitsee albumin nimiraidalla, Ted Nugentin Journey to the Center of the Mind -tulkinnalla, joka voisi olla suoraan jonkin 60-lukulaisen musikaalin hieman haparoivasta suomiversiosta. Jos kaipaat marraskuun harmauteen piristystä, kannattaa tähän albumiin tarttua. Jonne Kivinen jonne.kivinen@teamliitto.fi KOTIMAISIA VALINTOJA. Liitot kannustavat kuluttajia miettimään joulun ajan ostopäätöksiään ja suosimaan suomalaista työtä. JOULUKAMPANJA Ammattiliitot kampanjoivat kotimaisen joulun puolesta Minun jouluni on aidosti kotimainen -tapahtuma elää Facebookissa. Osallistumalla tapahtumaan voit osoittaa arvostavasi kotimaista työtä. SIRPA TASKINEN " TEAM ja Ammattiliitto Pro lanseerasivat marraskuun puolivälissä yhteisen Facebook-kampanjan. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota kulutusvalintoihin joulun alla ja tekemään sinivalkoisia valintoja aina, kun se vain suinkin on mahdollista. Sittemmin myös Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL liittyi kampanjan tueksi. – Suomalainen joulu ansaitsee kotimaista laatua. Tie- sitkö, että monet suomalaiseksi brändätyt yritykset ovat kuitenkin siirtäneet tai siirtämässä tuotantoaan halpamaihin? Mielestämme vain Suomessa tehty on aidosti kotimainen. Äänestä suomalaisen laadun puolesta ostovalinnoillasi, kampanjasivulla muistutetaan. Kampanjan myötä nostetaan esiin muutamia tunnettuja suomalaisyrityksiä, jotka suunnittelevat parhaillaan siirtävänsä tai ovat juuri päättäneet siirtää tuotantoaan ulkomaille. Esimerkkiyrityksinä on käytetty Fiskarsin omistamaa Helsingin keramiikkatehdasta (Arabian tehdas), vaatevalmistaja M.A.S.I Companya ja Nansoa, joilla kaikilla työskentelee TEAMin jäseniä. Teamilaiset ovat olleet aktiivisia Kampanjasivulla voi antaa kotimaisia joululahjavinkkejä tai muita ideoita joulunviettoon. Myös teamilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti ideointiin ja kommentointiin. Yksi oman työpaikkansa tuotannosta vinkanneista jäsenistä on Aija Kemilä-Tuovinen, joka työskentelee Pentikin keramiikkatehtaalla Posiolla. – Pentikin keramiikka ja kynttilät on tehty Posiolla. Ne ovat aika hintavia, mutta kestävät kyllä kovaakin kulutus- ta ja ajan hammasta. Meitä on tehtaalla tai tuotannossa vielä reilut 50 henkeä ja siihen päälle toimiston ja myymälöiden väki. Suosittelen lämmöllä, hän kannustaa. Myös Bernerillä Heinävedellä työskentelevä TEAMin jäsen Eeva Kasanen havaitsi markkinointimahdollisuuden. – Käärikää joulupakettiin kotimaisia Bernerin tuotteita! XZ, LV, Herbina: löytyy jokaiseen hiuslaatuun sopivia shampoita, hoitoaineita ja muita hiusten hoitotuotteita. Autoilijoille Lasol lasinpesua, Korrekin autonhoitotuotteita ja jouluruokien valmistukseen Rajamäen etikan monta erilaista variaatiota. Vain muutamia tuotteita mainitakseni ja kaikki on tehty Heinävedellä, Kasanen kirjoittaa. TÄSTÄ ON KYSE ! Minun jouluni on aidosti kotimainen -tapahtuma Facebookissa ! Osallistujia ja kiinnostuneita on jo yli 600. ! Tapahtuman takana ovat TEAM, Ammattiliitto Pro ja Suomen Elintarviketyöntekijäin Liitto SEL. Tervetuloa mukaan kampanjaan! Kutsuthan myös ystäväsi. Intiim nro 13 I Vapaalla 1.12.2015 31 LUKULAMPPU Näin kaatui demarilehdistö ! Reijo Hämäläisen kirjan Työväenlehden arktinen taival olisi voinut nimetä myös demarilehdistön nousuksi ja tuhoksi. Hämäläinen lähtee liikkeelle 1960-luvulta, ja etsii ja selittää syitä, miten, miksi ja millä avuin lehtiryhmä lähti nousuun, ja miksi sitten kävi niin kuin kävi. Suurimmillaan demarilehdistö oli vuonna 1984. Lehtiä oli toistakymmentä ja niiden levikki yhteensä 170 000. Enää lehtiä on kolme, Demokraatti, Uusi Aika ja Pohjois-Karjala, joiden yhteinen levikki on noin 20 000. Demarilehdet saivat nostetta 1970-luvun taitteessa ay-liikkeen yhdistymisestä ja SAK:n liittojen lehtiseteleistä. Lehdillä oli tärkeä rooli myös SAK:n viestinnässä. Lisäksi nousua vauhdittivat valtion lehtituki, josta osalliseksi pääsivät toki myös muut lehdet, ajan ilmapiiri ja SDP:n vankka kannatus. Tuhon syistä esille nousevat taloudelliset vaikeudet, jotka pahenivat 1990-luvun lamassa punapääoman romahtaessa, lukijatottumusten muuttuessa sekä kunnallisten ilmoitusten ja lehdistötuen hiipuessa ja muuttuessa lopulta puolueiden viestintätueksi. Demarileiri omisti myös mo- Reijo Hämäläinen TYÖVÄENLEHDEN ARKTINEN TAIVAL Kellastupa, 240 s. ”Haastateltavat puhuvat avoimesti, eikä jälkiviisautta tai hymistelyä pahemmin esiinny.” nia painoja. Ne olivat virheinvestointeja ja vetivät lehtiä syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Yleinen käsitys lienee ollut päinvastainen, eli että painot porskuttivat ja tekivät tulosta, ja että lehdet olivat talou- dellinen riippa. Lopullisen niitin sosialidemokraattisten lehtien kamppailulle iski puolue Jutta Urpilaisen ja Mikael Jungerin johdolla kesäkuussa 2011. Rahaa ei annettu enää lehdille, vaan se päätettiin käyttää muuhun viestintään. Kirjassa muun muassa Eero Heinäluomaa kritisoi sitä, että päätöstä tehtäessä ei ollut ajatusta siitä, mitä muu viestintä olisi ollut. Työväenlehden arktinen taival kertoo demarilehtien journalismista, tavoitteista ja suhteesta puolueeseen ja ympäröivään maailmaan. Esille nousevat myös Suomen viestintärahoituksen rooli, painojen ongelmat, työnteko lehdissä ja yritykset uudistaa lehtiä. Hämäläinen käy läpi myös maakuntien sosialidemokraattisten lehtien vaiheita. Ne vahvistavat ja värittävät tarinaa ja avaavat sitä, miten ja millä resursseilla lehtiä maakunnissa tehtiin ja mikä oli niiden rooli. Kirjaansa varten Hämäläinen on käynyt läpi arkistoja ja haastatellut pariakymmentä lehtien entistä päätoimittajaa ja muuta vaikuttajaa. Haastateltavat puhuvat avoimesti, eikä jälkiviisautta tai hymistelyä pahemmin esiinny. Sen sijaan erilaisia mielipiteitä ja kriitti- SOMESSA SANOTTUA siä äänenpanoja tehdyistä valinnoista ja päätöksistä nousee pintaan. Haastateltavat on valittu hyvin ja he tuovat olennaisia näkemyksiä lehtien taipaleeseen. Yhtä tärkeää haastattelua kirja jää kuitenkin vajaaksi. Olisin kaivannut Mikael Jungerin näkemyksiä lehtipäätöksen taustoista ja perusteluista. Puoluesihteerinä lehtien alasajon aikana toimineella ja demarien viestintää vauhdilla verkkoon ajaneena hänellä olisi ollut aiheesta varmasti mielenkiintoista sanottavaa. Työväenlehden arktinen taival on kokonaisuutena ja kriittisyydestään huolimatta lämminhenkinen tarina sos.dem. lehtien ja lehdistön vaiheista. Sen kirjoittaja on toiminut mm. Viikko Eteenpäin -lehden päätoimittajana, ja on siten itsekin osa tarinaa. Suhteen läheisyys ei haittaa, mutta se on hyvä pitää mielessä. Kokonaisuus on elämänmakuinen ja teksti on kokeneen journalistin hyvää työtä. Siinä lähihistoria elää ja maakuntien ääni kuuluu. Asiasta kiinnostuneille mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja. Arto Jokela SUOMALAINEN VELKAKIRJA. IHMISTEN ELÄMÄ VELKAANTUVASSA MAASSA. Into, 190 s. teilla. Velkaantuminen alkaa vaivihkaa. Erilaisia luottoja tarjotaan ja niihin tartutaan. Toimeentulotukea ei hevin haeta, koska käsittelyajat ovat pitkät ja nöyryyttävät selvitykset otta- ”Aivan oikea teko SAK:lta. Valtionyhtiö Posti sikailee eikä omistajanohjauksesta vastaavaa pääministeri Sipilää kiinnosta vatuloinneiltaan edes reagoida mitenkään asiaan. Kaikki tuki postilaisille!” Toni Mäkinen ”Eilen tpo:n syyskokous ja Housut pois! -näytelmä Kuopion teatterissa, tänään työporukalla Kaamoksen kaatajaiset ja ilta lierihellehattu päässä. Huomenna Elämä on punk -tapahtuma kera miehen ja serkkujen puolisoineen. Rikkautta on erilaiset ihmiset ja yhteisöt, ja onni olla osana.” Marjaana Korhonen ”Mahtaa se tuo raha olla laumasieluista materiaa, kun näyttää mielellään rypästyvän harvojen lakkareihin.” Velan viemät Jera Hänninen, Jyri Hänninen Veera Hakanperä arto.jokela@gmail.com LUKULAMPPU ! Omista raha-asioista puhuminen on yhä jonkinlainen tabu. Jos joku on elää yli varojensa, hän harvemmin siitä julkisesti ääneen nimellään huutelee. Velka sinänsä ei ole ongelma, vaan maksukyvyttömyys. Ylivelkaantuminen on kuitenkin jo monelle arkipäivää. Velka-asioista kiinnostunut voi perehtyä Jera Hännisen ja Jyri Hännisen Suomalainen velkakirja. Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa. Kansakuntana ja yksittäisinä kansalaisina suomalaiset eivät ole holtittomia velalla eläjiä. Viime vuoden lopussa velkaantumisasteemme huiteli yli 120 prosentissa. Suomalaisilla on keskimäärin velkaa yli vuoden ansioiden verran. Esimerkiksi Irlannissa sama luku on yli 200 prosenttia. Matkaa 250 prosentin kipurajalle on vielä. Velkaantumisastetta nostavat eniten asuntolainat. Osansa velkakakkuun tuovat monet luottokortit. Maksut tapahtuvat kohta pääosin muovikor- ”Koska ne tajuu, ettei tää maa nouse koskaan, jos kaikki työt viedään ulkomaille. Rikkaatkin muuttaa ulkomaille veroja pakoon, eikä tänne jää ku työttömät ja niiden lapset. Onko sitte kiva?” Pentti Iso-Aho vat kunnian päälle. Muutamassa minuutissa myönnetty pikavippi on mukavampi tapa paikata taloutta. Keväällä 2015 Suomessa oli melkein 400 000 maksuhäiriömerkittyä kansalaista. Arjessa se tarkoittaa olemattomia mahdollisuuksia vuokraasuntomarkkinoilla, lainaa ei tipu pankeista. Osa pankeista ei myönnä edes verkkopankkitunnuksia. Luottotiedotonta ei hevillä palkata edes simppeleihin töihin. Perintätoimistot elävät kultakautta. Kirjassa esitellään muutamien häikäilemätöntä toimintaa, joiden jäljet johtavat veroparatiiseihin. Perintätoimistojen kukot tunkiolla ovat Lindorff, Intrum Justitia, OK Perintä ja Svea Perintä. Mahtavista rahavirroista annetaan kuvaava esimerkki: Pelkästään Suomessa Intrum Justitian liikevaihto viime vuonna oli lähes 70 miljoonaa euroa. Julkinen sektori käyttää perintätoimistoja, koska niiden työ on halpaa tai ilmaista. Maksajina ovat velalliset. Suuret asiakasmäärät takaavat rahavirrat. Missä moraali, jos perintätoimistot välttelevät veroja, toimivat veroparatiiseista käsin? Ylivelkaantuneita on helppo syytellä ja paheksua. Velkaantuminen lähtee usein liikkeelle henkilökohtaisesta katastrofista kuten työttömyydestä tai avioerosta. Kirjan sanoma on, ettei ihmisarvoa mitata rahalla. Oikeus perusasioihin säilyy, vaikka raha-asiansa olisi sotkenut pahemman kerran. Suomalainen velkakirja lähtee rapakon takaa subprime-lainoista ja niiden opetuksesta. Tulottomille, työttömille tai ilman varallisuutta eläville ihmisille syötetyt asuntolainat tekivät tunnettua tuhoaan. Suomalainen velkakirja on hyvä ja opettavainen luotaus velkojen maailmaan. Tie kukkaron herraksi on yllättävän vaikea. Sirpa Märsylä ”Sotesta kertoo kaiken tarpeellisen se, että heti viikonlopun jälkeen yksityisiä terveyspalveluja tarjoavien veronkiertofirmojen osakekurssit lähtivät nousuun. Fantastista! Ja kaupan päälle kepulien vallanhimo maakunnissa – ai että tätä vatuloinnin juhlaa!” Juha Ruotsalainen ”Voin sieluni silmin nähdä, miten autoton Mirkkumummo tönöttää lapsuudenaikaisen kotikuntansa Enon (nyk. Joensuu) raitilla ja arpoo, meniskö kunnalliseen, yksityiseen vai yleishyödyllisen yhdistyksen ylläpitämään terveyskeskukseen. Kun saa valita.” Mirja Suhonen UUTEEN TYÖHÖN VAI OPISKELEMAAN? Kannen kuvassa olevat Ville Nokelainen, Mika Laine ja Tiina Helassalo irtisanottiin Nokian Renkailta syyskuun lopussa. Potkuihin on kuulunut helpotusta, suuttumusta ja syiden etsimistä. Pitkien työurien jälkeen he kaikki puntaroivat nyt uusia kuvioita. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: ARI KORKALA LISÄKSI Yhä useampi haluaa tehdä ay-työtä >> 2 ”Minulta on tultu kysymään, että mikä se ammattiliitto on? ” >> 10 Liitoilla Kotimainen Joulu -kampanja >> 30 numero 13 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: teamkassa@teamliitto.fi • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: etunimi.sukunimi@teamliitto.fi • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
