docMaaseudun Tulevaisuus
download 
Report Transcription
Maaseudun Tulevaisuus
6 Keskiviikkona 16. syyskuuta 2015 MIELIPIDE Lähetä mielipidekirjoitus Toivomme napakoita, enintään yhden liuskan pituisia kirjoituksia (alle 2 000 merkkiä välilyönteineen). Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. Lähetä kirjoitus osoitteeseen lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Liitä mukaan yhteystietosi. YLIÖ VERKOSSA SANOTTUA Ruuan alkuperä ei ole selvä suomalaislapsille Turun yliopiston Ruokaepelihankkeessa toteutettiin tänä keväänä noin 10–11-vuotiaille suomalaislapsille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää lasten ruokaan liittyviä mielipiteitä ja tottumuksia. Kartoituksessa selvitettiin lähinnä lasten näkemyksiä ruuan alkuperästä ja terveellisyydestä. Kyselylomakkeilla toteutettuun selvitykseen osallistui yhteensä noin 500 koululaista 25 luokalta ympäri Suomea. Kyselyn perusteella ruoan alkuperä ei ole enää lapsille itsestään selvää. Yli 90 prosentin enemmistö lapsista tunnisti perunan, maidon, ohran ja kananmunat kotimaisiksi tuotteiksi, mutta joka kolmas kuvitteli myös riisin ja bataatin suomalaisen maatilan tuotteiksi. Noin viisi prosenttia lapsista piti jopa banaania kotimaisena. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet oppilaat tunnistivat sikalan, navetan ja kanalan osaksi kotimaista maatilaa, mutta siitä huolimatta noin joka viides lapsista ei osannut mieltää lihaa kotimaisen maatilan tuotteeksi. Vastaavasti myös punajuuren kotimaisuus oli yllätys noin 40 prosentille vastaajista. Lähiruoka kokonaisuutena oli lapsia jossain määrin sekoittava termi, sillä kyselyn perusteella noin joka viides lapsi kuvitteli lähiruuan tarkoittavan hampurilaisravintolasta haettua ruokaa. Noin 60 prosenttia lapsista kuitenkin ymmärsi lähiruuan lähellä tuotetuksi ruoaksi. Luomu-käsitteen lapset taas liittivät vahvasti terveellisyyteen ilman, että he pystyivät selkeästi kertomaan, mistä on kyse. Noin 60 prosenttia yhdisti luomun lisäaineettomuuteen ja noin kolmannes torjunta- aineettomuuteen. Ruokailutottumuksia koske Yli 90 prosenttia lapsista tunnisti perunan, maidon, ohran ja kanan munat kotimaisiksi, mutta joka kolmas kuvitteli myös riisin ja bataatin suomalaisen maatilan tuotteiksi. vissa kysymyksissä kävi selväksi, että lapset syövät omasta mielestään melko terveellisesti, ja jopa 93 prosenttia kyselyyn vastanneista piti ruuan terveellisyyttä tärkeänä asiana. Tästä huolimatta lapset kertoivat, etteivät aina valitsisi terveellistä tuotetta epäterveellisemmän mutta maukkaammaksi koetun vaihtoehdon rinnalta. Lähes kaikki lapset tiesivät kaurapuuron terveellisemmäksi kuin riisimurot, mutta siitä huolimatta puolet valitsisi mieluummin muroja. Vastaavasti lähes kaikki oppilaat tiesivät keitetyt perunat terveellisemmiksi kuin ranskalaiset perunat, mutta siitä huolimatta noin kaksi kolmasosa lapsista valitsisi omalle lautaselleen ranskalaiset. Suosikki-kouluruuakseen lapset nimesivät makaronilaatikon, tortillan, pinaatti ohukaiset, spagetin, lasagnen ja uunimakkaran. Vähiten pidettyjen ruokien listalle puolestaan pääsivät hernekeitto, pinaattikeitto, kaalilaatikko ja maksalaatikko. Lasten mukaan äideillä on edelleen ratkaiseva rooli perheiden ruokaan liittyvien valintapäätösten tekijöinä. Kolmasosassa perheistä äidit päättävät lasten mielestä yksi nään mitä syödään. Toisessa kolmanneksessa vanhemmat tekevät päätökset yhdessä, ja viimeisessä kolmanneksessa koko perhe päättää ruokavalinnoista yhdessä. Lapset itse kertoivat osallistuvansa ruokaan liittyviin koti töihin ahkerasti. Jopa kolme neljästä lapsesta osallistuu perheensä kanssa ruokaostoksilla käymiseen tai leipomiseen, ja lähes puolet ruuan laittamiseen. Erityisen taitaviksi lapset kokivat itsensä muun muassa marjojen poimimisessa, leipomisessa, salaatin pilkkomisessa sekä pöydän kattamisessa. Ruokaepeli on Turun yli opiston Brahea-keskuksen toteuttama kehittämishanke, jossa kehitetään alakoulu ikäisille lapsille soveltuva tietokoneella tai tabletilla pelattava ruokakasvatuspeli. Pelin tarkoituksena on ohjata lapsia miettimään ruuan ja terveyden välistä yhteyttä sekä ruoantuotannon ympäristöön ja aluetalouteen heijastuvia vaikutuksia. Samalla kasvatetaan lasten valmiuksia toimia ruoan kriittisinä sekä tiedostavina kuluttajina. Hankkeeseen osallistuvat koulut ovat seuraavilta paikkakunnilta; Turku, Rantasalmi, Kuusamo, Jokioinen, Konnevesi, Jyväskylä, Joensuu, Lahti, Rauma, Espoo, Nurmijärvi, Kaarina, Paimio, Raisio, Salo ja Sauvo. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ruokaketjun kehittämisen määrärahoista, Tieteen tiedotus ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto ry. Sanna Vähämiko Projektipäällikkö LounaFood, Brahea-keskus, Turun yliopisto Solidaaristen vai itsekkäiden lakko? MTK:n johtokunnan jäsen, lehtori Kati Partanen kertoi MT:n nettisivulla julkaistussa uutisessa maanantaina, että hän on aikeissa erota opettajien ammattijärjestön OAJ:n jäsenyydestä. Partasen ratkaisu on vastaus järjestön suositukselle, että virkasuhteessa olevat opettajat jäävät perjantaina töistä ja osallistuvat näin laittomaan lakkoon. Aivan samaa mieltä ja saattaa olla, että eroan itsekin, kunhan löydän työttömyysturvan varalta jotakin. OAJ, jolla ei ole edes pahemmin menetettävää uhoaa tuolla tavalla ja käyttää rahojamme tuollaiseen. Menettävätkö opettajat OVTESSIn puolella lomiaan? He eivät tee vuorotyötä eivätkä sunnuntaityötä – jotkut harvat ehkä iltaa, mutta eivät ylitöitäkään! Toki sairastavat niinkuin muutkin. Marja-Leena Laine Maaseudulla on elämää Aika itsekeskeistä ajattelua. LUKIJAN KUVA Seppo Vehviläinen ESA JUNTUNEN Tuntuu ihmeelliseltä tuo vihreiden kaipuu pelkkään kaupunkiasumiseen. Luontoa olisi vain se, missä karhut ja sudet asuvat. Kaikki rakentaminen ja teiden hoito pitäisi keskittää pääkaupunkiseudulle. Tuntuu, että elämää on heidän mielestään vain kehä kolmosen sisällä. Olisi toivottavaa, että he joskus kävisivät maalla ja koskisivat ruohoa asvaltin sijasta. Haistaisivat maaseudun tuoksun, lannan, puhtaan viljan, ja mäntymetsän tuoksun bensan sijasta. Kuuntelisivat lintujen laulua ja lasten ilakointia talojen pihalla. Katsoisivat, kuinka isäntä ajelee traktorilla pellolla, emäntä kävelee pihan poikki navettaan sen sijaan, että väistelevät raitiovaunua ja kiroavat autoilijoita. Bensaa vihreät kuluttavat vain, kun heidän pitää päästä maalle sabotoimaan jonkun yrittäjän yritystoimintaa ja saastuttamaan maita ja metsiä. Voisi olla ihmeellinen kokemus, kun kuulisi elämänsä ensi kerran käen kukunnan. Vesilinnun rääkäisy voisi olla jo liian kova järkytys. Suomi on pitkä maa ja monia erilaisia kasvualustoja. Helsinki on yksi niistä. Harmi vaan, että se on niin syrjässä. Paalausta syysillassa Aleksi Juntunen paalasi viime sunnuntaina olkia Polvijärven Ruvaslahdella auringon jo laskettua. Sumun vaalea peitto alkoi muovata maisemaa. Seuraavaksi päiväksi ennustettu sade esti olkien kuivattamisen. Niinpä paalaus tapahtui heti puinnin jälkeen. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Lähetä kuvaehdokkaasi osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvan tapahtumista. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Mauri Moilanen Oulu LSO Osuuskunnan avoin kirje MTK:n johtokunnalle LSO Osuuskunta suomalaisen lihantuottajan yhteisönä mahdollistaa jäsentensä toimintaedellytyksiä olemalla liha-alan omistaja ja alkutuotannon kilpailukyvyn kehittäjä. Jäseneksi voi hakea tuottaja, jolla on voimassa oleva tuotantosopimus Suomessa HK Scanin tai Länsi-Kalkkunan kanssa. LSO puolustaa ja ajaa tasavertaisesti kaikkien jäsentensä lihantuotannon toimintaedellytyksiä sekä tulonmuodostusta. Tuotantosopimukset ovat yhtiön ja tuottajan välinen asia, joita LSO Osuuskunta ei, varsinkaan yksittäisten tuotantosopimusten osalta, julkisuudessa kommentoi. Yhtiön sopimuksissa kuitenkin käytetään yleisesti toimialan pisintä, 12 kuukauden, irtisanomisaikaa. MTK on itse vaatinut sopimuksiin lyhempiä irtisanomisaikoja. Nyt on julkisuuteen nostettu yksi irtisanominen, vaikka puolin tai toisin irtisanoutumisia on toimialalla meneillään koko ajan. Osuuskunta uskoo molemminpuoliseen pitkäjänteiseen yhteistyöhön sopimustuotannossa ja alkutuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen. LSO tekee HK Scanin kanssa pitkäjänteistä työtä koko pitkän arvoketjun tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työ jatkuu kaikki tuotantosuunnat kattavissa kehitysryhmissä, joissa pyritään löytämään parhaat käytännöt ja ratkaisut. Näin on myös sianlihantuotannossa, jossa viime vuosina emakkotilojen tuottavuus on noussut merkittävästi. Suomen maatalousyrittäjät ja elintarviketeollisuus ovat tahto mattaan joutuneet kansainvälisen poliittisen konfliktin, kauppapolitiikan ja EU:n maatalouspolitiikan maksumiehiksi. Tämä on tuntunut erityisen pitkään siantuotannossa, jossa Venäjän rajoittavat toimet alkoivat jo vuonna 2013. Helmikuussa 2014 sianlihan tuonti Venäjälle päättyi käytännössä kokonaan ja elokuussa 2014 vastapakotelistalle lisättiin muut lihatuotteet sekä muita elintarvikkeita. Lihantuottajat ja koko toimi ala Suomessa ovat suoraan ja välillisesti kärsineet mittavat taloudelliset vahingot ilman todellisia korvauksia ulkopoliittisten päätösten seurauksista. Ahdinkoa on lisännyt heikko kotimainen ostovoiman kehitys Avoin kirje Agronomiliiton ja Akavan johdolle Me allekirjoittaneet Agronomiliiton ja sitä kautta myös Akavan jäsenet olemme pettyneitä Akavan aikeisiin osallistua SAK:n masinoimiin, Suomen hallitusta vastaan suunnattuihin mielenosoituksiin ja lakkoihin. Erityisen pettyneitä olemme siksi, että maan hallitus ei ole syypää yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Yhteiskunta sopimus olisi käynyt Akavalle, mutta ei SAK:lle. Mielestämme Akavan olisi kohdistettava mielenilmauksensa aivan muualle kuin valtioneuvoston suuntaan. Maassamme järjestettiin eduskuntavaalit vain muutama kuukausi sitten. Vaalien alla miltei jokainen puolue ilmoitti, että seuraava hallitus joutuu kokoonpanosta riippumatta tekemään vaikeita ratkaisuja, joilla tasapainotetaan talous ja parannetaan kilpailukykyä. Nyt, viisi kuukautta vaalien jälkeen, ei Suomen taloudessa ole tapahtunut mitään sellaista, mikä vapauttaisi hallituksen niistä ratkaisuista, jotka tiedettiin välttämättömiksi vaalien alla. Hallituksen tarjoamat lääkkeet velkaantumisen hillitsemiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja kansainvälisen kilpailukykymme parantamiseksi ovat ikäviä kaikille meille, joihin ne tavalla tai toisella kohdistuvat. Samanaikaisesti ne ovat kuitenkin välttämättömiä ja tuskin edes riittäviä. Edellistä hallitusta syytettiin toimettomuudesta. Poliitikot, etujärjestöt ja toimittajat vaativat aktiivisuutta ongelmien ratkaisuun. Monelta taholta ilmaistiin, että huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä. Nyt, kun meillä on hallitus, joka kykenee päätöksiin, emme voi ymmärtää, että akateemisten alojen ammattijärjestö toimii estääkseen päätökset. Tilanteessa, jossa Suomessa ja maailmassa on oikeasti vaikeassa asemassa olevia ihmisiä, tällainen hyväosaisten kapina on vaikea ymmärtää ja mahdoton hyväksyä. Etujärjestön tehtävä on ajaa jäsenistönsä etua. Meidän mielestämme tasapainoinen valtiontalous, korkea työllisyys ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Agronomiliiton jäsenten ja kaikkien akavalaisten etu. Agronomiliiton toiminnan johtajalla on Akavan hallituksen varapuheenjohtajana suuri vastuu siitä, että jäsenistön etua toteutetaan tavalla, joka turvaa talouden, työllisyyden ja kilpailukyvyn. Myös Agronomiliiton halli tuksella on vastuu siitä, että jäsenmaksujamme ja jäsenyytemme antamaa painoarvoa käytetään oikeiden päämäärien saavuttamiseen. Kansan enemmistön tuella kootun hallituksen kaataminen ei ole sitä, ei liioin mielen osoittaminen tasapainoista taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä vastaan. Juho Korvenoja Salo Jari Lahtinen Pöytyä Mikko Lassila Kuusankoski Tero Mikkola Kisko Karri Ollila Askola Teppo Raininko Kärkölä Isto Virasoja Espoo ja rajalliset vientimahdollisuudet. Vähittäiskaupan tiukka hintakilpailu on johtanut vääristyneeseen hintamielikuvaan monissa elintarvikkeissa. Edellä kuvattu hintataso ei mahdollista suomalaisen lihantuotannon jatkuvuutta ja kehittymistä. Sianlihan kansainvälinen markkinatilanne on vaikea. Ylitarjonnasta johtuen maahamme tuodaan halpaa sianlihaa, joka ei täytä suomalaiselle tuotannolle kansallisesti asetettuja vaatimuksia. Julkisissa verovaroin tuotetuissa ruokapalveluissa käytetään yleisesti edellä mainittua halvempien tuotantokustannusten tasoista sianlihaa. Suomalainen lihantuotanto on kriisissä, josta poispääsemiseksi vaaditaan poliittista rohkeutta purkaa kansallinen kustannuksia lisäävä sääntely, sitoutumista uusien vientimarkkinoiden avaamiseen ja ennen kaikkea tahtoa ostaa kansallisen vaatimustason mukaan tuotettua suomalaista lihaa työllistäen suomalaisia. Jari Mäkilä hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Murto hallituksen puheenjohtaja Kauko Manner Kokkola Biomassan kaasutus tekniikka on valmis. Hannu Ruotsalainen Opettajuuteen ei kuulu lakkoilu. Hyvä Kuopion oay ja pj. Tiina Karjalainen, teitte ryhdikkään päätöksen. Lapset ensin. Oaj:n entinen valtuutettu. Anja Lehtonen Minulle on jäänyt hieman epäselväksi mitä OAJ ajaa lakkoilulla. Pyrkiikö järjestö samalle viivalle kustantaja tahon kanssa eduissaan. Loma 4 viikkoa ja työviikko 40–50 tuntia. Ari Pitkäranta Laiton se on opettajilla, jotka on virkaehtoisia, eikä parempaa jopia ole kuin opettajilla, palkka- ja eläkedut on hyvät, lomaa täydellä palkalla kaksi kolme kuukautta vuodessa. Veikko Lehto Tehkääpä joskus vuorotyötä niin sitten ymmärtää mistä nyt ihmiset puhuu ja vaatii. Aarne Määttä Matti Teittinen Miten se solidaarisuus heitä kohtaan joilta nyt koh tuuttomasti ollaan leikkaamassa? Raili Vuorinen Kommentoi juttuja osoitteessa facebook.com/maaseuduntulevaisuus TEKSTIVIESTIT Puinnit Ei voi puida ennen kuin vilja on valmista. Myöhään päästiin tänä keväänä kylvöille. Katokorvauksia ei enää ole. Myös eläkeläinen Hallinto Laskeeko Vipu korvauskelvottoman nurmilohkon kasvipeitteisyysalaan? Keväällä laski. Entä jos tarkastaja ei laskekaan? Lakkoilemalla ei ylivelkaantuneen Suomen liian suurta ja lahoa julkista taloutta pelasteta, vaan leikkaukset ovat välttämättömiä. Uusi hallinto Kun perjantaina koko Suomi on lakossa, niin katkaistaan myös sähköt. Alkaisi työläisellä tuntumaan. Ei nimimerkkiä Yksityinen päivätyö. Väkeä on, ylitöitä ei. Palkka 71000 e/v. Hip hei, ei leikata mitään! Jess! Hallitus Kyllä Sipilällä riittää rohkeus ay-liikettä ärsyttää, vaan eipä viljelijän hätä näytä painavan. EU:n takana ollaan kyyryssä. Ei nimimerkkiä Sipilälle, Soinille ja Stubbille voimia. Pitäkää pintanne. Koette kovia, mutta olette oikealla tiellä. Krapula maanantai ei ole sairaus. Ex-yrittäjä Miksi työläiset äänestävät Kepua, joka on heidän suurin vihollinen? Aho, Vanhanen ja Sipilä ynnä muut. Sole voidaan joustavasti tuottaa sähköä tarpeen mukaan. Kun valmistetaan sarja tuotantona muutamia standardikokoja, voimaloiden kustannus tehoyksikköä kohti saadaan kilpailukykyiseksi. Muutama tuhat 0,1–10 mega watin pienvoimalaa älykkään sähköverkon ohjauksessa tukee Suomen energiahuoltoa paremmin ja turvallisemmin kuin suurvoimalat. Jouni Jääskeläinen Hyvä! Nyt löytyy sitä selkärankaa jota olen OAJ:lta kaivannut! Kreikan tiellä ollaan... olisi parempi tehdä myönnytyksiä nyt eikä pitää härkäpäisesti saavutetuista eduista hinnalla millä hyvänsä. Kun ollaan tarpeeksi pahassa liemessä niin kuin Kreikassa ollaan niin sitten enää turha vikistä sunnuntai/ylityöleikkauksille. Ja yrittäjä ei muuten saa ylitoistä/ sunnuntaityöstä sen parempaa liksaa kuin arkenakaan... Hannes Lampimäki 80 prosentin tavoittelija Suomi nousuun lähienergialla Tuoreen ennusteen mukaan maaseutu tyhjenee useilla sadoillatuhansilla asukkailla 15 vuoden aikana. Jotta näin ei kävisi, maaseudulle on saatava lisää työmahdollisuuksia. Hajautettu energian tuotanto pienvoimaloilla on lupaava mahdollisuus. Maaseudulla biomassan käyttöä energian tuotantoon voidaan lisätä kahdenkin ydinvoimalan verran. Jotta tämä energiavara saadaan tehokkaasti käyttöön, maaseudulla on oltava riittävästi asukkaita. Biomassan kaasutustekniikka on valmis. Pyrolyysikaasulla tai metaanilla voidaan tuottaa sähköä ja sivutuotteena lämpöä. Tällaisilla pienvoimaloilla Seppo Vehviläinen, tarkoitat kai ay-liikkeen toimintaa. Täysin itsekeskeiseltä ja ennen kaikkea itsekkäältä vaikuttaa minustakin. Ei taida pyhälisien leikkaukset koskea Partasta itseään... Tai sitten on jo muutenkin niin muhkea tilipussi että leikkaukset ei tunnu missään. Julkisen alan etuisuuksien leikkaaminen ei auta, kun suurin ongelma on liian suuri virkamiesten määrä. Tukien maksu Keskusta ei hyväksy maa taloustukien maksun siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Älkää antako periksi Maville. Mv. tarvii nyt heti tuet Kannattavuus Eivät sukella kaikki viljatilat miinukselle, kuten otsikko väitti. Ei ainakaan minun. Jos sukeltaisi, myisin pois ja eläisin koroilla. Laskutaitoinen Viinirypäle Kuka neuvoisi, miten ja koska leikataan viinirypäle. On istutettu 2013, ja nyt on aika runsaasti satoa. Entä syyslannoitus? Kiitos etukäteen. Mikä rakenneuudistus? Ja taasko hallitus uskoo ja toivoo. Stubb laskee 1,2,3, jopa 4:ään. Laskutaito ei riitä vitoseen asti. Ei nimimerkkiä Viherpeukalo Reilua kauppaa Pyysin ostaa S-kaupasta Reilun kaupan lihaa ja maitoa. Ei ollut myyrä. Ei nimimerkkiä Lakot Lakkoilemalla käy niin kuin Venäjän pakotteissa: sattuu enemmän omaan nilkkaan kuin kuviteltuun vastustajaan. Pakolaiset Suomen sodanajan evakoita ja Suomeen tulevia pakolaisia ei voi mitenkään verrata toisiinsa. Huomionti Tekopeliä Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Lähetä enintään 160 merkkiä pitkä viesti numeroon 173 172. Kirjoita viestin alkuun tunnusteksti MT LU (huomaa tyhjät välilyönnit). Viestin hinta on 50 senttiä.
