docTästäkin - Farmasialiitto
download 
Report Transcription
Tästäkin - Farmasialiitto
3/2015 Työntekijä saa kieltäytyä työnantajan määräyksestä, jos kokee toiminnan moitittavaksi – tai jopa laittomaksi. s! aleno Mukana G N E N I M PUHU U T T I L L SA miehet ja kosmetiikka Neljä miesfarmaseuttia päätti rohkaistua kosmetiikkahyllyn äärellä. turvallinen lääkehoito Palveluasumisen lääkehuolto tarvitsee avukseen farmaseuttista osaamista. palkkakyselyn 2014 tulokset Farmasian alan ammattilaisten palkkaus ja palkkauksen kehittyminen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kaksivaikutteinen TERRACORT hoitaa hyönteisen pistojen, pienten haavojen, naarmujen ja palovammojen aiheuttamia ihotulehduksia. TERRACORT helpottaa nopeasti kutinaa, kirvelyä ja ärsytystä sekä hoitaa ja estää bakteerien aiheuttamaa tulehdusta. Apteekista ilman reseptiä! Kotiin, mökille ja matkoille. TERRACORT-voide on tarkoitettu ihotulehdusten lyhytaikaiseen hoitoon. Vaikuttavat aineet oksitetrasykliini ja hydrokortisoni. Älä käytä TERRACORT-voidetta jos sinulla on ihon virus- tai sieni-infektio. Jos hoito ei auta nopeasti tai ihosi ärtyy hoidon aikana kysy neuvoa lääkäriltä. Käytä lapsille tai imeväisille vain pienille ihoalueille lyhytkestoisesti. Älä käytä TERRACORTvoidetta silmiin tai silmien ympärille. Jos olet raskaana tai imetät, kysy neuvoa lääkäriltä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Markkinoija Pfizer Oy. TER_65205_1_150430_m1 3/2015 s i s ä lt ö Pääkirjoitus............................................5 Mika Leppinen Napsitut.................................................6 Hän..................................................... ....7 Lakimies vastaa......................................8 Asiakas apteekissa.................................9 Apteekin hyllyltä..................................10 Puheenjohtajalta.................................. 11 Maailmalta........................................... 13 Dosiksen toimituskunnan esittely... 14 Tieteellinen julkaisusarja Dosis kehittyy farmasian alan mukana. 16 Yhdessä potilaan parhaaksi............... 16 Osastofarmaseutti Anna Kosolalle potilasturvallisuus ei ole vain projekti. 38 "Meiltä itseltämme tarvitaan näkyvyyttä, luottamusta ja vankkaa halua kehittää farmasiaa osana terveydenhuollon moniammatillista toimintaa." osastofarmaseutti anna kosol a Laittomuuksista leikki kaukana.......20 Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää toimimaan vastoin lakeja ja määräyksiä. Työelämän polku................................ 28 Erityispätevyysjärjestelmä tukee ammatillista kehittymistä. Palkkakysely 2014............................ 24 Palkkakyselyn tulosten pohjalta päivitetään muun muassa Farmasialiiton palkkasuositukset. Ottakoon se piikin kuka on sen keksinyt......................... 42 Tutkimus internetin keskustelupalstalla esiintyvästä rokotuskielteisyydestä. Paljon parannettavaa.........................30 Yksityisten palveluasumisen yksiköiden lääkehuollossa on huolestuttavia puutteita. Tapahtumat........................................ 46 Ilmottaudu syksyn koulutuksiin. Työllisyys ja kasvu vaativat muutakin kuin palkkamalttia..............................27 Maria Löfgrenin kolumni Oman kuplan venyttäminen kannattaa...................37 Hoivakotifarmasia on vielä Suomessa melko tuntematon ala. 20 Miesten kielellä.................................. 38 Miten asiakkaan luottamuksen voi saavuttaa, jos kosmetiikasta ei tiedä riittävästi? Tai yhtään. Muistatko?.........................................50 Iilimatoja piti olla saatavilla ennen jokaisessa apteekissa. Anna palautetta lehdestä ja voita IPHONE 6 PLUS s. 50 farmasia 3/2015 3 Lapsen JÄRJESTÖSEIMA NEUVOTTEL tu jäsene TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pä ä k i r j o i t u s Suomen Farmasialiiton jäsenlehti 97. vuosikerta ISSN 1796 6116 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Julkaisija Suomen Farmasialiitto ry Mäkelänkatu 2 A, 3. krs 00500 Helsinki faksi (09) 605 112 farmasia@farmasialiitto.fi www.farmasialiitto.fi Päätoimittaja Mika Leppinen Toimitusneuvosto Mirva Fogelberg Riikka Kettunen Raili Tervola Suvi Sivula Katri Yli-Kovero Tinna Voipio Johanna Yli-Öyrä Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy Mikonkatu 8 A 00100 Helsinki puh. (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Kansikuva Istockphoto Paino NewPrint Painosmäärä 7 000 Ilmestymispäivät 2015 16.9., 4.11., 16.12. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. © Farmasialiitto Palkoista puhuminen on työntekijän etu T yö- ja virkaehtosopimusten palkkataulukot asettavat vähimmäisrajan sille, paljonko työntekijälle tulee maksaa palkkaa. Monella alalla vähimmäispalkkojen suuruisina maksettavat palkat kuitenkin lähinnä kertovat siitä, että työntekijää on viilattu linssiin. Esimerkiksi lääkäripuolella työnantajat voisivat pian heittää hyvästit hakijoille, jos yrittäisivät tarjota lähellä vähimmäispalkkaa olevaa palkkaa. Farmasian alalla palkkakehitystä estää jonkinmoinen taulukkousko, joka näyttäytyy erityisesti avoapteekeissa ja kuntasektorilla. Farmasialiittoon tultuani hämmästelin sitä, kuinka valtaosalle farmasian ammattilaisista maksettiin joko prikulleen minimipalkkaa tai vähän päälle. Vaikka alallamme on yksi maan alhaisimmista työttömyysasteista ja jopa työvoimapulaa, nämä seikat eivät näy minimiä korkeampina palkkoina. Ongelmaksi näyttää muodostuvan myös tiedonpuute toisten palkoista tai vaatimattomuus omissa palkkatavoitteissa. Liiton työmarkkinatiimi saa ajoittain pohdittavakseen jäsenten kysymyksiä siitä, millaisia palkkapyyntöjä työnantajille voi tehdä. Valtaosa pyytää huomattavasti alempaa palkkaa kuin alalla yleensä maksetaan, tai mihin työnantajalla on maksuhalua ja -kykyä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 70–80 prosenttia yleisestä ansiokehityksestä johtuu palkansaajien omasta aktiivisuudesta. Vaikka työmarkkinaosapuolten välillä sovitaan vähimmäispalkoista ja sorvataan työelämän yleisiä sääntöjä, niin henkilökohtainen ansiokehitys on pitkälti kiinni omasta uskalluksesta. Tutkimukset osoittavat myös selkeän sukupuolieron: Miesvaltaisilla aloilla käydään paljon henkilökohtaisia palkkakeskusteluja ja haetaan vertailulukuja tukemaan omaa palkkaesitystä. Naisvaltaisilla aloilla työsuhteen alussa otetaan yleensä tarjottu palkka eikä sen jälkeen pidetä palkkaasiaa esillä. Siispä kolme neuvoa, joilla farmasian alan palkat lähtevät nousuun: 1) työntekijän oikeudenmukainen palkka ei yleensä löydy mekaanisesti laadituista minimipalkkataulukoista, vaan jokaisen kannattaa pyytää sitä, minkä mielestään ansaitsee; 2) jos palkka-asiaa ei pidä pinnalla ja puheissa työnantajan kanssa, on turha odottaa, että työnantaja oma-aloitteisesti löysäisi rahapussin nyörejä; ja 3) tutustumalla liiton palkkatutkimuksiin ja keskustelemalla kollegoiden kanssa palkoista työntekijät voivat saada käsityksen siitä, mitä ainakin kannattaa pyytää – palkkatietämättömyys toimii vain työnantajan eduksi. Henkilökohtainen ansiokehitys on pitkälti kiinni omasta uskalluksesta. Mika Leppinen päätoimittaja farmasia 3/2015 5 napsitut Farmasialiiton edustajiston opiskelija edustajien vaali 2.–13.9.2015 Käytä äänesi ja vaikuta! Äänioikeutettuja vaalissa ovat kaikki toukokuun loppuun mennessä jäseneksi hyväksytyt FLOpin ja Farmasialiiton opiskelijajäsenet. Ehdokasesittelyt ja lisätietoja vaalista löydät Farmasialiiton verkkosivuilta. Samasta paikasta voit tarkastaa äänioikeutesi elokuussa. Edustajisto on Farmasialiiton ylin päättävä elin. Se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja on suoraan päättämässä muun muassa liiton hallituksen kokoonpanosta, toimintasuunnitelmasta ja strategiasta sekä jäsenmaksuista. Farmaseuttisen yhdistyksen apurahat jaettu Suomen Farmaseuttinen yhdistys on myöntänyt apurahoja yhteensä 16 henkilölle. Suurimman apurahan (9 000 euroa) saivat Lasse Karhu Helsingin yliopistosta sekä Jussi Kärkkäinen Itä-Suomen yliopistosta väitöskirjatutkimuksiaan varten. Tiedot kaikista apurahojen saajista voi käydä katsomassa yhdistyksen kotisivuilta www.pro.tsv.fi/ finpharmsociety. Lakisääteinen laiva-apteekki suomalaisille aluksille Aluksilla, pelastusveneillä ja -lautoilla on nykyään oltava lakisääteinen laiva-apteekki, joka sisältää ensiavun ja sairaanhoidon antamiseen tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Joitakin poikkeuksialukuun ottamatta laki koskee kaikkia suomalaisia aluksia, joilla työskentelee laivaväkeä. Laiva-apteekin sisältö määräytyy alusluokan ja laivaväen lukumäärän mukaan. Uudella lailla halutaan varmistaa, että aluksilla saa asianmukaista ensiapua ja sairaanhoitoa aluksilla. Laiva-apteekkien tarkemmasta sisällöstä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Lähde: stm.fi 6 farmasia 3/2015 10 Suomessa asuu noin 130 000 yli 75-vuotiasta, joilla on käytössään vähintään 10 lääkevalmistetta. Lähde: fimea.fi hän Teksti Kati jalagin I kuva vesa tyni Täysillä mukaan K aikki alkoi ylä-asteella suoritetusta työelämän tutustumisjaksosta Heinolan Keskusapteekissa. Apteekkityöstä jäi kiva kipinä, joka johdatti nuoren tytön farmasian pariin. Nykyään proviisori Minna Matikainen toimii monipuolisena vaikuttajana alan työ- ja järjestömaailmassa. Toinen kausi Farmasialiiton hallituksen jäsenenä ja lääketeollisuuden ja tukkukaupan neuvottelukunnan varapuheenjohtajana vierähti juuri käyntiin. Matikaisen työuran varrelle on kuulunut muun muassa lääketutkimusta, laajojen lääkekehitys- ja lanseerausprojektien johtamista sekä myynti- ja markkinointitehtäviä. Juuri lääketeollisuus on vienyt Matikaisen mennessään. Pienetkin jutut tuovat onnistumisen riemua. minna matikainen – Pidän lääketeollisuuden dynaamisuudesta ja monimuotoisuudesta. Lääketeollisuuden ja tukkukaupan neuvottelukunnassa minulla on mahdollisuus nähdä alaa laajasti ja saada olla mukana viemässä alaa tiettyyn suuntaan. Viihtyisä työympäristö, mukavat työkaverit, tyytyväiset asiakkaat ja onnistuminen tehtävissä tuovat iloa Matikaisen työhön. – Jatkuvat muutokset ja meno aallon harjalla on haastavaa. Toisaalta muutos on aina mahdollisuus, Matikainen pohtii. Tällä hetkellä Matikaisen aika kuluu ketterästi kahden alle kouluikäisen lapsen sekä teollisuusfarmasian jatko-opintojen parissa. Elokuussa on luvassa paluu takaisin työelämään. – Jos kaikki menee hyvin, loppuvuodesta on luvassa väitöstilaisuus, hän paljastaa. Aktiivisen arjen vastapainona on mieluisa kilpaluisteluharrastus Helsingin Luistelijoiden aikuisryhmässä. Pian edessä on perheen yhteinen aktiiviloma, joka suuntaa Etelä-Saksan Oberstdorfissa pidettävään taitoluistelukilpailuun ja tenniskilpailuun Kroatiaan. – Kun innostun jostakin työelämässä tai vapaa-ajalla, lähden siihen täysillä mukaan. Pienetkin jutut, kuten luisteluhypyn onnistuminen, tuovat onnistumisen riemua. ◊ minna matikainen, 37 •Valmistui proviisoriksi vuonna 2001 Kuopion yliopistosta. Vuodesta 2011 lähtien teollisuusfarmasian jatko-opiskelijana Helsingin Yliopistossa •Työura: 2002–2009 tutkijana ja projektipäällikkönä Orionilla, 2009–2010 tuotepäällikkönä Servierillä ja 2010 lähtien GlaxoSmithKlinella •2003 lähtien lukuisia eri luottamustoimia Farmasialiitossa ja Proviisoriliiton hallituksessa •2014 lähtien Farmasialiiton hallituksen jäsen ja lääketeollisuuden ja tukkukaupan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja •Perhe: 2- ja 3-vuotiaat lapset, aviomies ja hänen 9-vuotias lapsensa •Harrastukset: taitoluistelu, lenkkeily ja matkustelu farmasia 3/2015 7 napsitut Sähköinen myyntilupahakemus pakolliseksi 1.7.2015 Euroopan lääkeviraston (ema) ja EU:n kansallisten lääkevalvontaviranomaisten kehittämä sähköinen myyntilupahakemus tulee pakolliseksi keskitetyn menettelyn hakemuksissa 1.7.2015 sekä muiden eurooppalaisten menettelyiden hakemuksissa 1.1.2016. Sähköistä hakemuslomaketta käytetään ihmis- ja eläinlääkkeille. Uusi hakemuslomake korvaa MS Word -muotoisen, paperikäyttöön tarkoitetun myyntihakemuslomakkeen. Sähköinen lomake kattaa uusien myyntilupahakemuksien lisäksi uudistamiset ja variaatiot. Sähköisen lomakkeen tavoitteena on hallinnollisen kuorman keventäminen ja myyntilupaprosessien tehostaminen. Lähde: fimea.fi lakimies vastaa Työntekijän oikeus käyttää taukonsa ruokailuun ja lepoon T yöaikalain 28 §:n mukaan työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin lepoon työpäivän aikana. Apteekeissa nämä lepohetket kuluvat tavallisimmin ruoka- ja kahvitaukojen merkeissä. Varsinkin apteekeissa työtilanne on niin hektinen, että tauon pitäminen saattaa välillä tuntua hankalalta. Tauko on kuitenkin lakisääteinen oikeus, ja työnantajan velvollisuutena on järjestää työpaikan toiminta sellaiseksi, että työntekijöillä on mahdollisuus pitää tauot rauhassa, käyttäen ne lepäämiseen ja palautumiseen. Käytännössä ongelmia aiheutuu sellaisissa tilanteissa, jossa työnantaja pyytää tai suorastaan käskee työntekijää palaamaan töihin kesken tauon tai jättämään tauon kokonaan pitämättä. Mitkä ovat työntekijän oikeudet tällaisissa tilanteissa? Lähtökohta on, että työntekijä saa pitää taukonsa täysimääräisesti. Tauon aikana työnantajan ei tulisi kääntyä työntekijän puoleen työasioissa. Tauko on tarkoitettu henkiseen ja fyysiseen toipumiseen työrasituksesta. Näkisin, että pelkästään se, että apteekkiin saapuu tavallista suurempi määrä asiakkaita työntekijän tauon aikana, ei ole peruste tauon katkaisemiseen. Apteekkien asiakasmäärät saattavat vaihdella paljonkin; vaihtelu on osa alan luonnetta, eikä sellaisen pitäisi tulla työnantajalle yllätyksenä. 8 farmasia 3/2015 Farmasialiiton vastaava lakimies Iivari Järvinen vastaa palstalla ajankohtaisiin juridisiin kysymyksiin. Joskus yllätyksiä kuitenkin tulee vaarantaen potilas- sekä työturvallisuuden, ja silloin olosuhteet saattavat muistuttaa jonkinlaista hätätilaa. Tällöin voidaan katsoa, että työntekijän tauko keskeytyy, kunnes tilanne palautuu normaaliksi. Tämän jälkeen työntekijän on saatava pitää jäljelle jäänyt taukonsa täysimääräisenä. Hätätilanteeksi katsominen edellyttää sekä yllätyksellisyyttä että poikkeuksellisuutta. Työntekijän tauon keskeyttämiselle pitää kuitenkin aina olla todella hyvä ja perusteltu syy. Jos asiakkaita tulee kerralla apteekkiin suuri määrä, he tietävät, ettei heitä kaikkia voida palvella samalla hetkellä. Voit lähettää kysymyksesi lakimiehelle osoitteeseen iivari.jarvinen@farmasialiitto.fi asiakas apteekissa ynsisilsa on lähes ainoas taan varpaankynsissä esiintyvä sieni-infektio, jonka tyypillisin aiheuttaja on dermatofyytteihin kuuluva Trichophyton rubrum. Suomessa esiintyvyys on noin 11 prosenttia, josta vain erittäin harvat tapaukset esiintyvät lapsilla. Infektion syntymistä edesauttaa ihon ja kynsien huono kunto. Sieni-infektioita voidaan hoitaa sekä ulkoisilla että sisäisillä sienilääkkeillä. Kynsisilsan ulkoiseen hoitoon sopii lääkekynsilakkana saatava amorolfiini ja sisäiseen hoitoon puolestaan flukonatsoli, itrakonatsoli sekä terbinafiini. Kynsisilsa vaatii pitkäaikaista hoitoa, joka kestää viikoista kuukausiin joko jatkuvana tai pulssihoitona. Lääkitys Itrakonatsoli on atsolijohdoksiin luokiteltava lääkeaine, jota käytetään erilaisten sieni- ja hiivainfektioiden hoitoon. Atsolirakenteiset lääkkeet estävät ergosterolisynteesiä sienten soluseinämissä. Varpaiden kynsien infektion pulssihoidossa annostus on 200 mg kaksi kertaa vuorokaudessa viikon ajan, joka neljäs viikko. Hoitoa jatketaan 3–4 kuukautta. Jatkuvana hoitona annostus on 200 mg vuorokaudessa kolmen kuukauden ajan. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat vatsavaivat, ihottuma ja kutina. Uudet lihaskivut voivat olla seurausta punariisin ja itrakonatsolin yhteisvaikutuksesta. Enalapriili on verenpainetta alentava lääke, joka kuuluu angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjien ryhmään. ACE:n estäjät alentavat verenpainetta laajentamalla verisuonia. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat yskä, heitehuimaus ja pahoinvointi. Punariisiä on perinteisesti käytetty alentamaan korkeaa kolesterolia. Monet punariisivalmisteet sisältävät monakoliini K:ta, jonka kemiallinen rakenne on samanlainen kuin kolesterolilääke lovastatiinilla. Lovastatiini pienentää veren kolesterolipitoisuutta estämällä kolesterolisynteesiä. Samanlaisen rakenteen myötä punariisivalmisteiden haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin statiineilla. Haittoina esiintyy tyypillisesti vatsavaivoja, allergisia reaktioita ja lihaskipuja. Itrakonatsoli inhiboi CYP 3A4entsyymiä estäen lovastatiinin metaboliaa, mikä johtaa lovastatiinin (monakoliini K:n) plasmapitoisuuden nousuun. Korkeammasta pitoi- Lähteet: Duodecim -lääketietokanta. www.terveysportti.fi; Enkovaara A-L: Punariisilläkö kolesterolia vastaan? Duodecim 126(6):623-6, 2010; Heikkilä H: Ihon ja kynsien sieni-infektiot. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2014. www.terveysportti. fi; Helander I: Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito. Suom Lääkäril 57(6): 645-648, 2002; Herbalbase -tietokanta. www.terveysportti.fi; Neuvonen PJ, Jalava KM. Itraconazole drastically increases plasma concentrations of lovastatin and lovastatin acid. Clin Pharmacol Ther 60(1): 54-61 1996; Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n ja Kliiniset Mikrobiologit ry:n asettama työryhmä, Helsinki 2010. www.kaypahoito.fi suudesta seuraa haittavaikutusten lisääntyminen ja samalla harvinaisempien haittavaikutusten, kuten myopatian ja rabdomyolyysin riski kasvaa. Yhteisvaikutuksen takia punariisivalmisteiden yhtäaikaiskäyttöä tulee välttää itrakonatsolin ja muiden vahvojen CYP 3A4 -inhibiittoreiden kanssa. Asiakkaan uudet lihaskivut voivat olla seurausta punariisin ja itrakonatsolin yhteisvaikutuksesta. ◊ Asiakkaalle kerrottava • Luontaistuotteet eivät ole harmittomia. Jotkin tuotteet, kuten punariisi, voivat sisältää samoja yhdisteitä kuin lääkkeet. Lisäksi ravintolisiä eivät koske yhtä tarkat säännöt kuin lääkkeitä, joten muun muassa laadunvalvonta on täysin eri luokkaa. • Punariisi ja asiakkaan sienilääkitys eivät sovi yhteen. Punariisin käyttö on lopetettava. • Hyperkolesterolemian hoidon perustana ovat elämäntapamuutokset, joihin tulisi nyt kiinnittää huomiota. Ne auttavat myös korkeaan verenpaineeseen. • Lääkäriin, jos lihasoireet jatkuvat pitkään tai pahenevat. • Lääkärille tulisi mainita myös luontaistuotteiden käytöstä. kirjoittajina Jarna Salonen ja Mervi Toivainen K 53-vuotias mies hakee apteekista lääkärin määräämää itrakonatsolia, jota on käyttänyt jo jonkin aikaa kynsisilsaan. Kysyttäessä haittavaikutuksista mies kertoo kärsineensä selittämättömistä lihaskivuista viime aikoina. Lisäksi hänellä on käytössä enalapriili korkean verenpaineen hoitoon. Lääkäri on todennut asiakkaalla myös hieman kohonneen kolesterolipitoisuuden, mutta asiakas on kieltäytynyt statiinihoidosta kuulemiensa haittavaikutusten vuoksi ja käyttää siksi punariisiä sisältävää ravintolisää, jota pitää turvallisempana. Asiakas apteekissa -palstaa kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston farmasian opiskelijat lääkehoito-opintojakson kotitenttinä. Asiasisällön tarkistavat opintojakson opettajat FaT Kirsti Laitisen johdolla. farmasia 3/2015 9 napsitut Resepteille pidempi voimassaoloaika Vuoden 2017 alusta lääkemääräysten voimassaoloaika pitenee vuodesta kahteen vuoteen. Uudistus ei koske huumausainelääkkeiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lääkemääräyksiä eikä ammatin harjoittamista varten määrättyjen lääkkeiden lääkemääräyksiä. Niiden voimassaoloaika on yhden vuoden pituinen myös jatkossa. Samalla myös sähköisen e-reseptin käyttöikä pitenee, kun sen voi uudistaa 16 kuukauden sijasta 28 kuukauden kuluessa alkuperäisen lääkemääräyksen antamisesta. Lähde: apteekki.fi apteekin hyllyltä Apteekkien oma Mutti-gate Loppukeväällä useat apteekit ympäri Suomen kummastelivat nestemäisen salmiakin katoamista hyllyiltä. Syyksi paljastui suositun Kinuskikissa-leivontablogin some-hitiksi noussut salmiakkinen seeprakakku. Äitienpäivän ja muiden keväisten juhlien aikaan innokkaat kotileipurit tyhjensivät hyllyt salmiakkinestepulloista, ja apteekit joutuivat lopulta myymään eioota. Viimeistään ylioppilasjuhliin lainattiin pullonpohjat naapurin salmiakista, sillä valkolakkiin sointuva, mustavalkoinen kakku näytti upealta niin juhlapöydässä kuin Instagramissa. Resepti löytyy osoitteesta www.kinuskikissa.fi/seeprakakku-salmiakkiraidoilla. Onneaan voi kokeilla lähiapteekissa, josko uudet toimitukset olisivat ehtineet saapua varastoon. Hätäinen jauhopeukalo voi testata omatekoista salmiakkia liottamalla lasipullossa salmiakkikarkkeja tai esimerkiksi turkinpippureita kiuhuvaan veteen. Kuva: Kinuskikissa.fi 26.9. Olethan muistanut varata kalenteriisi tilaa Helsingissä pidettävälle TNK:n koulutuspäivälle? Luvassa on ajankohtaisia aiheita lääketeollisuutta koskevista asioista, erinomaisia puhujia sekä loistava tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa. Tarkempi kuvaus koulutuspäivän ohjelmasta ilmestyy seuraavassa Farmasia-lehdessä. Vuoden ri? Proviiso a Vuoden Ehdotuksi si otetaan Proviisorik .2015 asti. vastaan 1.8 oman Voit jättää aliiton sti Farmasi se k tu o d h e illa. verkkosivu 10 farmasia 3/2015 p u h e e n j o h ta j a lta Kirsi Kvarnström Pysy ajan tasalla! Farmasialiiton verkkosivuilta löytyy nykyään hyödyllinen uutispalvelu. “Siirry uutispalveluun” -linkki ohjaa sivulle, jossa on eri sivustoilta kerättyjä ajankohtaisia sekä arkistoituja farmasian alaan keskittyviä uutisia. Sivustolta voi myös muun muassa etsiä uutisia eri hakusanoilla ja tietyltä aikaväliltä. SANOTTUA ”Apteekkien neuvonta säästää kustannuksia muualta terveyden huollosta, kun asiakkaan vaiva hoituu apteekin ohjein ja itsehoitotuottein, eikä lääke määräystä tai lääkärikäyntiä tarvita.” Kirsi Kvarnström ja Marja Rital a Helsingin Sanomien Vieraskynä 13.5.2015 Terveysteknologia tulee, olemmeko valmiita? O nko teknologian kehitys uhka vai mahdollisuus alallemme, kysyivät ensimmäisen vuoden farmasian opiskelijat ollessani vastikään Tulevaisuuden lääkehuolto -paneelissa farmasian tiedekunnassa Helsingissä. Teknologian kehittyminen, robotisaatio ja 3D-tulostus huolettivat tulevia farmasisteja. Löytyykö meille tulevaisuudessa töitä? Teknologian kehittyminen on hyvä asia. Lääkehoito on viimeisen sadan vuoden aikana kehittynyt voimakkaasti, ja sairaudet, joihin ei ennen ollut parannuskeinoa, ovat nykyään parannettavissa. Teknologian kehittyminen vapauttaa farmaseuttien ja proviisorien työpanosta entistä enemmän farmasian asiantuntijuuden hyödyntämiseen, kun logistiset ja rutiinimaiset tehtävät voidaan hoitaa teknologian keinoin. Toisaalta teknologian kehittyminen luo myös haasteita siirtäen painopistettä erilaisten terveysteknologisten sovellusten antamien tulosten tulkintaan perinteisemmän asiakasneuvonnan sijaan. Farmasistien rooli tulee varmasti muuttumaan, mutta myös asiakkaan ja kuluttajan rooli muuttuu osana terveysteknologian kehitystä. Kuluttaja on tulevaisuudessa kuningas myös terveydenhuollon alalla, ottaen toivottavasti entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään muun muassa teknologian avulla. Jotta kuluttaja pystyy hyödyntämään terveysteknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsee hän proviisoreita ja farmaseutteja rinnalleen terveys- ja hyvinvointisovellusten tulosten tulkitsemisessa omaan tilanteeseensa sovellettuna. Työnkuvamme tulee siten varmasti muuttumaan entistä enemmän asiakkaan tulkiksi ja valmentajaksi. Eikä ehkä olisi yhtään hullumpaa, jos apteekissa voisi tulevaisuudessa tulostaa 3D-tulostimella asiakkaalle yksilöllisen lääkkeen. Tulevaisuuden terveysteknologiset ratkaisut korostavat asiantuntijarooliamme entistä enemmän, kehitystä ei kannata pelätä. Terveysteknologian kehittyminen on farmasian alalla ehdottomasti mahdollisuus – kiitos osaavien ja asiantuntevien farmaseuttien ja proviisorien. Är hälsoteknologi hot eller möjlighet för farmaceuter och provisorer, frågade första årets farmacistuderande i panelen ”Framtidens läkemedelsvård” i Helsingfors universitet. Farmacisternas roll och arbetsuppgifter kommer att ändras i framtiden bort från logistiska arbetsuppgifter till mera specialistinriktade uppgifter. Patienterna behöver oss för att få hjälp till att tolka de olika hälsoteknologiska applikationernas resultat – vad betyder det i mitt fall. Hälsoteknologins utveckling är för oss en möjlighet – tack vare kunnande farmacister. farmasia 3/2015 11 napsitut 91 % Täydellisen rotavirusrokotesarjan oli saanut 91 prosenttia vuonna 2012 syntyneistä lapsista. lähde: thl.fi Väitös: mikroanalyysisiru nopeuttaa lääkeaineiden havaitsemista Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan Nina Nordman rakensi väitöstyössään ohuen, muutaman neliösenttimetrin suuruisen mikroanalyysisirun, joka esikäsittelee ja erottelee näytteen lyhyessä ajassa ennen massaspektrometrista analyysia. Sirun avulla voidaan saada esimerkiksi virtsanäyte käsiteltyä bio- ja lääkeaineanalyysiä varten alle kymmenessä minuutissa. Mikroanalyysisiruja voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkeainemetabolian tutkimisessa tai eri proteomiikan sovelluksissa. Lähde: helsinki.fi/farmasia ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 3.8.2015 - 13.9.2015 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille 1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä 2) äskettäin (13.9.2015 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa). Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa. Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion. fi. Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi. Hakuaika päättyy 13.9.2015. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua. Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin 010 426 3034. Orionin Tutkimussäätiön hallitus 12 farmasia 3/2015 maailmalta FIP World Congress 2015: Food for thought Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) arvioinnin mukaan suuriin ibuprofeeni-annoksiin (2 400 mg/ vrk tai enemmän) liittyy hieman lisääntynyt riski saada esimerkiksi sydäninfarkti tai aivohalvaus. Lisääntynyttä riskiä sydän- ja verenkiertojärjestelmän haittoihin ei todettu pienemmillä annoksilla (korkeintaan 1 200 mg/vrk). PRAC suositteleekin, että 2 400 mg /vrk tai suurempia ibuprofeeni-annoksia pitäisi välttää potilailla, joilla on vakava sydän- tai verenkiertohäiriö. Lisäksi pitkäaikaista hoitoa etenkin suurilla ibuprofeeni-annoksilla tulee harkita myös niillä potilailla, joilla on muita sydän- ja verenkiertojärjestelmään kohdistuvia riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine tai diabetes. Lähde: fimea.fi OIKAISU Farmasian edellisessä numerossa 2/2015 julkaistun artikkelin "Onko Myrkytystietokeskuksessa?" kainalojutussa kerrotaan virheellisesti, että lääkehiilitablettien annostelu on 4 tablettia per 10 painokiloa. Oikea annostelu on 4 kappaletta jokaista painokiloa kohti, eli esimerkiksi 10-kiloiselle lapselle 40 tablettia. Pahoittelemme virhettä. W hat’s in store at this year’s World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences? For exaple this. Patients are always being told to take this medicine before food, this medicine with food or that medicine after food. But how many pharmacists actually stop to think about exactly how food impacts on the effects of medicines? A session entitled “To eat or not to eat: how does food impact on drug efficacy?” will look at the issues. Speaker Abdul Basit, from University College London, says: – Gastrointestinal physiology is dynamic and complex at the best of times and a multitude of known variables can affect overall bioavailability of drugs delivered via the oral route. Yet while the influences of food and beverage intake have been extensively documented in the wider literature, specific information on their effects remains sporadic. Fellow speaker Giovanni Pauletti, associate professor at the University of Cincinnati, will delve into how food components affect drug solubility. He says: – As many of today's drugs exhibit limited aqueous solubility, the presence, or absence, of specific food components has the potential to dramatically impact on rate and extent of absorption from the gastrointestinal tract. Consequently, patient counselling regarding the appropriate timing of prescribed drug regimens with food is vital to assure desired therapeutic responses. On the session menu will be food-drug interactions, the effect of high fat meals on oral availability of drugs with low aqueous solubility, how drug absorption is affected by nutrients and why counselling to ensure effective drug management is important. The 2015 World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences will take place in Germany. It offers 230 hours of sessions given by 220 experts from 40 different countries. There is much of interest to community pharmacists at this year's congress and if the above has whetted your appetite Düsseldorf is the place to be from 29 September to 3 October. Find out more at www.fip.org/dusseldorf2015. farmasia 3/2015 13 Text International Pharmaceutical Federation (FIP) Suosituksia ibuprofeenista Dosiksen toimituskunta esittäytyy Farmasialiiton julkaisema Dosis on ainoa suomenkielinen tieteellinen julkaisusarja farmasian alalla. Vuoden alussa Dosiksen ulkoasu päivitettiin, ja samalla julkaisu muuttui sähköiseksi. Kuva Petri Laurila A. C. B. D. Mikä on parasta järjestäytymisessä toimivaan ammattijärjestöön? Mikä on oman sektorin seuraava tärkeä ja vahvin kehityssuunta? Marja Airaksinen FaT, sosiaalifarmasian professori, Helsingin yliopisto, Dosiksen päätoimittaja A Verkostoituminen, oman alan kehitykseen vaikuttaminen. B Dosis antaa mahdollisuuden tar- kastella ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä syvällisemmin kuin muissa farmasian ammatillisissa julkaisuissa. Sisältö on pyritty suunnittelemaan siten, että se soveltuisi oman ammattitaidon ylläpitoonja tietojen päivittämiseen sekä antaisi taustoja ajankohtaisille lää- 14 farmasia 3/2015 Mikä on paras onnistumisen kokemus omalla työuralla liittyen Dosikseen? Mitä teen seuraavaksi? kehuoltoa koskettaville asioille. Dosis tarjoaa myös foorumin nuorille tutkijoille, opiskelijoille sekä erilaisia ammatillisia täydennyskoulutusohjelmia suorittaville julkaista opinnäyte- ja projektitöistä työstettyjä artikkeleita. C Dosiksen 30-vuotisjuhla numeron työstäminen. Siihen tehtiin laaja koonti meneillään olevista lääkealan tutkimushankkeista. Oli hienoa, nähdä, kuinka paljon ja kuinka monipuolista tutkimusta on käynnisssä. Olin erityisen ilahtunut siitä, että niin moni tutkimusryhmä oli valmis käyttämään aikaansa ja osallistumaan juhlanumeron tekemiseen. Toisena onnistu- misena voisin mainita Dosiksen siirtymisen Terveysportin kautta luettavaksi. Se on ratkaisevasti lisännyt lehden ja siinä julkaistun tiedon saatavuutta. Myös Dosiksen sisällyttäminen EVO-rahoituspisteitä kerryttäviin lehtiin oli hieno virstanpylväs aikanaan. D Meillä on hieno toimituskunta Dosiksessa ja haluaisin allokoida hieman enemmän aikaani lehden toimittamiseen yhteistyössä toimituskunnan kanssa. Markus Forsberg FaT, farmakologian professori, Itä-Suomen yliopisto A Farmasian ammattilaisten aseman vahvistaminen, suomalaisen farmasian kehittäminen ja verkos toituminen. B ajankohtaisena käytännöllistieteellisenä julkaisuna Dosis tar- joaa erittäin helpon tavan seurata suomalaisen farmasian tutkimuksen trendejä ja saavutuksia. Dosiksella on suuri rooli viimeisimmän tiedon siirtä- misessä jatkotutkimusideoiksi ja käytännön sovelluksiksi. Katsausten avulla myös on helppo päivittää omia tietoja. Viime vuosina Dosiksen sisältö on monipuolistunut ja luettavuus parantunut. C Paras kokemus on teemanumeron ” Translationaalinen lääketutkimus ja -kehitys (1/2012)” kokoaminen. D Kirjoitan asiantuntijalausunnon. Inka Puumalainen FaT, johtaja (koulutus, tutkimus, yhteiskuntasuhteet), YA A Ammattikunnan yhtenäisyyden ja kollegiaalisuuden edistäminen. B Ainoa suomenkielinen farma- sian tiedelehti, tärkeä julkaisukanava ajankohtaisille tieteellisille artikkeleille, mahdollisuus nostaa tärkeitä tiedepoliittisia aiheita keskusteluun. Dosis on kehittynyt alan mukana ja seurannut ajan trendejä. C Viime vuoden juhlasymposium oli hienoa tapahtuma, ja toivottavasti siitä tulee perinne! Anneli Ritala-Nurmi FaT, dosentti, johtava tutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT A Turvallisuuden tunne siitä, että sinusta ja eduistasi pidetään huolta. B Lehdestä saa hyvän läpileikkauksen farmasian alan tutkimukseen sekä koko alan kehitykseen. Mielestäni Dosis on aina ollut erittäin tasokas julkaisu ja pysynyt terävästi ajan hermolla – siitä kirjoitetaan, mistä puhutaan työpaikoilla ja alan tapahtumissa. Nina Katajavuori FaT, yliopistopedagogiikan dosentti, pedagoginen yliopistonlehtori A Voi vaikuttaa yhdessä tavoitteellisesti alan kehitykseen ja saada ammatillista tukea. B Dosis tekee näkyväksi alan vii- meisintä monipuolista tutkimusta. Lehti on uudistunut ja pysynyt ajankohtaisena vuosien aikana. C Ajankohtainen, uudistuva ja eteenpäin menevä, lukijoita kiinnostava ja puhuttava julkaisusarja. Dosiksen siirtyminen Terveysportin kautta luettavaksi. D Jatkan toimintaa ja ideointia hyvän lehden saamisen eteen. Pekka Suhonen FaT, yksikön päällikkö, Lääkevalmisteiden arviointi, Fimea A Ammatillinen tuki doissa. eri muo- B Farmasisteja kiinnostavan tiedon jakaminen. Dosis on pysynyt hyvin ajan hermolla tarjoten muuttuvan työelämän tarpeisiin hyvin sopivaa tietoa ja tukea. C Sellaisten lukukokemusten tarjoaminen Dosiksen lukijoille, joista ihmiset ovat jääneet keskustelemaan. D Rakennan perusteita valmiiksi tulevia työelämän haasteita varten! koulutuskanavana alan asiantuntijoille ja opiskelijoille sekä edistää koko farmasian alan yhtenäisyyttä. Dosiksessa julkaistaan nykyisin alkuperäisiä tutkimusraportteja, kirjallisuuskatsauksia, väitöskirjakatsauksia, asiantuntija puheenvuoroja, kokousraportteja ja kirjaesittelyjä, ja sitä käytetään myös yliopistoissa farmasian opetuksessa. Dosis on lunastanut paikkansa arvostettuna tieteellisenä farmasian alan julkaisuna. C Dosiksen 30-vuotissjuhlaseminaari viime marraskuussa oli onnistunut ja hieno tilaisuus. Oli ilo ja kunnia saada olla siinä mukana. D Tulin juuri Dosiksen toimituskunnan kokouksesta. Kokous oli todella antoisa ja innostava, niin kuin aina – kiitos ihanien toimituskuntalaisten. Joni Palmgrén FaT, eMBA, Sairaala-apteekkari, Satakunnan sairaanhoitopiiri A Ammattijärjestö julkaisee ainoaa farmaseuttista tieteellistä julkaisua Suomessa. B Farmasia tarvitsee oman tieteellisen lehden, ja lehti lisää ja ylläpitää ammatillista osaamista sekä identiteettiä. Dosis on kehittynyt suomalaisen farmasian alan mukana ja seurannut farmasian alan kehitystä. Monet Dosiksessa julkaistut tutkimukset ja katsaukset edustavat ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi teemanumerot. C Olen porukan noviisi, joten jo mukaan pääseminen toi hienon onnistumisen tunteen. Paras kokemus on ollut 30-vuotisjuhlanumeron tekeminen sekä siihen liittyvä juhlaseminaari. A Turvaverkko yllättävien tilanteiden varalle. Farmasialiitto valvoo ja vaikuttaa, jotta jäsen voi keskittyä omaan uraan. Ammatillinen ja kollegiaalinen yhteisö. C Dosis -julkaisut hyväksytään valtion tutkimusrahoituksen piste laskentaan, joten sairaanhoitopiirit tai ERVA-alueet saavat myös tutkimus pisteitä Dosis-julkaisuista. Kun sairaala-apteekin tutkimuksia on julkaistu Dosiksessa, olemme myös onnistuneet saamaan valtion tutkimusrahoitusta sairaala-apteekkiin, jonka myötä voimme toteuttaa taas lisää tutkimushankkeita. D Lähetän artikkelista saadut kommentit kirjoittajalle ja kirjoitan jutun yhdessä kollegan kanssa SmartCellprojektista. B Dosiksella on suuri merkitys farmasian alalle. Sen tavoitteena on toimia julkaisukanavana farmaseuttiselle ja lähialojen tutkimustoiminnalle, toimia D Kesän odotus on mielessä ja työt painavat, mutta viimeistelemme jo seuraavaa käsikirjoitusta – ehkä Dosikseen lähetettäväksi. ◊ Kirsi Kvarnström proviisori, Farmasialiiton puheenjohtaja farmasia 3/2015 15 Osastofarmaseutti Anna Kosola on tehnyt paljon työtä potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Yhdessä potilaan parhaaksi 16 farmasia 3/2015 – Potilasturvallisuus on yhteinen velvollisuus, painottaa osastofarmaseutti Anna Kosola. Tavoitteen saavuttamisen takana on moniammatillinen yhteistyö ja itsensä jatkuva kehittäminen. Teksti HANNA OJANPÄÄ | Kuvat VESA TYNI P otilasturvallisuuden toteutumiseksi on hyviä ja käypiä määreitä, mutta Kirkkonummen terveyskeskuksen akuuttiosastolla työskentelevälle osastofarmaseutti, sairaanhoitaja Anna Kosolalle yksi nousee yli muiden. – Ennen kaikkea potilaturvallisuus on moniammatillista yhteistyötä potilaan parhaaksi. Ilmiönä se lähtee organisaation johdosta ja henkilökunnalle annettavasta mahdollisuudesta kehittää työtään, Kosola tiivistää. Työssään paljon nähneenä Kosola ei lähde nostamaan yhtä potilasryhmää toista tärkeämmäksi. Sen sijaan hän korostaa, että potilasturvallisuus koskettaa kaikkia vauvasta vaariin koko sosiaali- ja terveydenhuollossa: – Jokaisella on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon. Suomessa on edistytty pitkälle potilasturvallisuuden kehittämisessä, ja Kirkkonummen terveyskeskus on siinä työssä maan kärkijoukkoa, Kosola iloitsee. Arvioiden mukaan joka kymmenes potilas kokee Suomessa jonkinasteista haittaa hoitonsa aikana. Kosolan mukaan sähköinen raportointi mahdollistaa vaaratapahtumien kirjaamisen anonyymisti. Kerätty ja käsitelty tieto auttaa kehittämään prosesseja ja ennaltaehkäisemään vahinkoja. Kokemansa perusteella hän painottaa, että virheitä sattuu, mutta avoin työilmapiiri ei syyllistä. – Yksilönäkökulmassa etsitään syyllistä ja kysytään kuka teki. Systeeminäkökulmassa kysymys kuuluu miksi. Ei kahta ilman kolmatta Kosola on ensimmäiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja. Valmistumisen jälkeen vuonna 1996 hän lähti Lontooseen töihin. Pari vuotta kului töissä ortopedisellä osastolla Homerton Hospitalissa, kunnes kotimaa ja farmasian opinnot kutsuivat. – Olin kuitenkin oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Suomessa työti- farmasia 3/2015 17 lanne oli tuolloin huono, ja minä puolestani olin nuori ja vapaa, Kosola naurahtaa. – Mutta sitten halusin opiskella lisää. Farmasia oli kiinnostanut minua aina ja olin päässyt läheltä seuraamaan työtä, kun olin ollut äitini apteekeissa kiire- ja kesäapulaisena. Kosola tunnustaa, että hänellä on selvä sukurasite terveydenhoitoalasta: äiti on nyt jo eläkkeellä oleva apteekkari, isä lääkäri ja mummo farmaseutti. Kotona annettiin myös ymmärtää lääkäriuran toiveet. – Olin kuitenkin uppiniskainen ja seurasin omaa haavettani. Äitini yritti saada veljenikin alalle mukaan, mutta ei onnistunut heidän kohdallaan. Valmistuttuaan farmaseutiksi Kosola vietti seuraavat kuusi vuotta avoapteekissa, viisi vuotta Espoon Leppävaarassa ja vuoden Kirkkonummella. Erikoistumisala löytyi haavahoidosta. Sairaalaympäristö kuitenkin veti puoleensa, ja Kosola suoritti osasto farmasian erikoispätevyyden työn ohella vuonna 2010. – Olin viisi vuotta HUS:ssa osasto farmaseuttina hematologian osastolla. Tuo aika opetti minulle paljon, 18 farmasia 3/2015 ja saimme luotua lääkehoitoprosessiin monia hyviä käytäntöjä, Kosola muistelee. – Minulla oli sielläkin onni työskennellä hyvässä työyhteisössä, ja kävimmekin yhdessä raskaita asioita läpi. Osastollamme oli vakavasti sairaita potilaita ja jouduimme työyhteisönäkin kohtaamaan paljon surua. Kirkkonummen terveyskeskuksessa Kosola aloitti vuonna 2013. Samaisena vuonna hän suoritti potilasturvallisuusvastaavan opinnot, jotka on tarkoitettu kaikille hoitotyötä tekeville; lääkäreille, sairaanhoitajille, farmaseuteille, proviisoreille. Vastaavaa opintokokonaisuutta ei ole tällä hetkellä tarjolla. Kosola ei halua nimittää itseään pioneeriksi, mutta myöntää olevansa aidosti innostunut työstään. – Usein sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta minä näen asian juuri päinvastoin. Minulla on itseni kehittäminen jatkuvasti mielessä. Potilasturvallisuus ei ole projekti vaan velvollisuus. Tällä hetkellä Kosola harkitsee vakavasti hakemista sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoisopintoihin. Kokonaisuus kestäisi työn ohella kolme vuotta. Lääkelogistiikasta lähemmäs potilasta Perinteisesti osastoilla on totuttu lääkäri–sairaanhoitaja-tiimiin. Kosola arvelee, että osastofarmaseuttien voi joskus olla haastavaa löytää oma paikkansa. Potilasturvallisuus ei ole projekti vaan velvollisuus. ANNA KOSOLA, 40 •Sairaanhoitaja 1996, farmaseutti 2002 •Haavahoidon erikoistumisopinnot 2007; osastofarmasian erityispätevyys 2010; potilasturvallisuusvastaavan erikoistumisopinnot 2013 •Osastofarmaseutti, Kirkkonummen terveyskeskus •Naimisissa, kaksi poikaa •Harrastukset: lenkkeily, mökkeily, veneily, puutarhanhoito Yksi tärkeä tehtävämme on olla läsnä, osastofarmaseutti Anna Kosola kertoo. – Osastofarmaseutit ovat melko uusi ammattiryhmä, eikä roolimme ole vielä kaikille selvä: mitä osaamme ja mitä lisäarvoa voimme tuoda. Osasto farmasia nähdään osittain edelleen logistisena apuna lääkkeiden tilaamisessa ja jakamisessa – mitä se toki myöskin on. Mutta tämä ei saisi estää näkemästä, että osastofarmaseutti on yksi tiimin jäsen ja voi tuoda potilaan hoitoon omaa asiantuntijuuttaan ja lääkehoidon osaamista. Yleisellä tasolla Kosola pitää farmasiaa monipuolisena ja sopivan haastavana alana. – Meiltä itseltämme tarvitaan näkyvyyttä, luottamusta ja vankkaa halua kehittää farmasiaa osana terveydenhuollon moniammatillista toimintaa, hän kiteyttää. Jatkuva itsensä kehittäjä Omaa työpaikkaansa Kosola ei voi kyllin kiittää siitä, kuinka hyvin siellä on ymmärretty moniammattilisuuden arvo. Tiivis yhteistyö kattaa koti sairaanhoidon, lääkärit, hoitajat sekä palvelutalojen ja hoivakotien työn tekijät, farmasistit, fysioterapeutit, toiminta- ja ravitsemusterapeutit ja sosiaalityöntekijät – unohtamatta potilasta itseään ja hänen omaisiaan. – Olemme myös mukana Fimean moniammatillisessa verkostossa. Moniammatillinen yhteistyö on laadukkaan hoidon perusta. Jokainen ammattiryhmä on potilaan hoidossa tärkeä tuoden omaa tietämystään ja osaamistaan yhteisen tavoitteen eli potilaan laadukkaan ja turvallisen hoidon saavuttamiseksi. Kosola itse arvioi päivittäin potilaiden lääkehoitoon liittyviä asioita yhdessä hoitajien ja lääkärien kanssa. Hänen työpaikaltaan, Kirkkonummen pääterveysasemalta, jaetaan koko kunnan lääkkeet. Työviikostaan Kosola on akuuttiosastolla kolme ja puoli päivää ja puolitoista päivää Lehmuskartanon hoivakodissa. – Aikaisemmin olin Lehmuskartanossa päivän viikossa, mutta nyt päivitämme lääkehoidon prosesseja ja olen siellä puoli päivää lisää. Keskustelemme hoitajien ja omaisten kanssa potilaan tilasta, onko lääkitys kohdallaan ja onko lääkemuoto oikea. Yksi tärkeä roolini on olla läsnä. Työn ohella Kosola on kouluttanut ja luennoinut lääkitysturvallisuudesta oman organisaation lisäksi HUS:ssa, ammattikorkeakouluissa sairaan hoidon opiskelijoille sekä lähihoidon opettajille Palmeniassa. Vuoden vaihteesta hän on toiminut myös pilottiryhmässä lääkehoidon mentorina sairaanhoitajalle. – Tarkoituksena on jakaa kokemuksia ja kehittää luottamuksellista ilmapiiriä. Tämä kaikki antaa työlleni vielä lisää imua, Kosola riemuitsee. – Tykkään työstäni kovasti! ◊ farmasia 3/2015 19 20 farmasia 3/2015 Laittomuuksista leikki kaukana Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on varmistaa apteekkien omavalvonnan toimivuus. Teksti ARI RYTSY | Kuvat istockphoto A pteekin työntekijät ovat farmasian alan ammattilaisia, joiden käsissä lepää asiakkaiden lääkitysturvallisuus. Oikeaan tarpeeseen määrättävien ja oikein annosteltujen lääkkeiden myynnissä ja valmistuksessa vaaditaan huolellisuutta, mutta entä jos apteekin toimintakulttuuriin ujuttautuu virheitä tai laittomuuksia? Onko tällaisessa tilanteessa ummistettava silmänsä ja noudatettava työnantajan käskyjä omasta ammattietiikasta huolimatta? Työntekijän on vaikea ilmoittaa apteekkarin tekemästä virheestä, koska apteekkarin oikeuksien menettäminen on suhteellisen harvinaista. Sen sijaan työntekijä joutuu tekemänsä ilmoituksen jälkeen työskentelemään saman apteekkarin alaisena. Suhteellisen pienellä alalla apteekkarit tuntevat toisensa, joten ilmoituksen tehneelle työntekijälle voi aiheutua ongelmia myös tulev i s s a työnha- uissa. Tästäkin huolimatta apteekin henkilökunnan on ymmärrettävä, että kyse on asiakkaan henkeen ja terveyteen kohdistuvasta riskistä, jota puidaan pahimmassa tapauksessa oikeussalissa asti. Syynä voivat olla esimerkiksi lopetetun lääkkeen valmistaminen tai lääkkeiden myyminen ilman reseptiä. Jos epäilet laillisuutta, älä suostu Rikostutkintaan päätyneissä tilanteissa myös toiminnan hyväksynyt henkilökunta on joutunut epäiltyjen listalle. Toisaalta työnantaja ei voi pakottaa työsuhteessa olevaa työntekijää toimimaan vastoin lakeja ja määräyksiä. Työnantaja on aina se henkilö, joka vastaa ensisijaisesti mahdollisista laittomuuksista. Työntekijän on kuitenkin muistettava, että alaisuussuhde ja sen perusteella totteleminen ei ole yleinen anteeksiantoperuste, jos laittomuudesta joudutaan oikeuteen. Työntekijälle on luvassa suurella todennäköisyydellä oikeudellinen seuraamus, vaikka hän olisi toiminut työnantajan käskyttämänä. – Työnantajalla on niin sanottu tulkintaetuoikeus asioiden laillisuuteen ja laittomuuteen liittyen. Hän tekee lopullisen päätöksen siitä, voiko jotain tehdä laillisesti vai ei. Siitä huolimatta työntekijän ei kannata suostua farmasia 3/2015 21 tekemään mitään sellaista, minkä epäilee olevan kiellettyä, vahvistaa Farmasialiiton lakimies Iivari Järvinen. Sekä työntekijät että apteekkarit tekevät virheitä, mutta apteekkarit ilmoittavat niistä työntekijöitä herkemmin. Pienet virheet kuntoon omavalvonnalla Iivari Järvinen korostaa, että esimerkiksi yksittäisen lääkkeen valmistus- ja myyntikieltoon on olemassa aina pätevää syy, jonka taustalla on lääketurvallisuudesta vastaavien viranomaisten huolellinen harkinta. Kyseisten lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset ja niiden aiheuttamat vammat ovat erityisen ikäviä tapauksia, joissa vastuukysymyksiä punnitaan tarkoin. – Omaa oikeusturvaansa voi parantaa pyytämällä työnantajan esittämän käskyn kirjallisena tai huolehtia siitä, että joku työkaveri on paikalla kuulemassa käskyn antamista. Näin työnantaja ei pysty hankalassa tilanteessa vyöryttämään syytä työntekijän niskoille, Järvinen opastaa. Sekä työntekijät että apteekkarit tekevät virheitä, mutta apteekkarit ilmoittavat niistä työntekijöitä herkemmin. Yleensä työntekijän virhe johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai jopa purkamiseen, eikä apteekkarin tarvitse työskennellä samassa työyhteisössä käräyttämänsä työntekijän kanssa. Pääsääntöisesti tällaiset tilanteet ovat lähes yhtä harvinaisia kuin työntekijöiden ilmoitukset apteekkarien vir- Reseptiepäselvyydet työllistävät Valviraa Apteekin henkilökunta voi tehdä ilmoituksen Valviraan terveydenhuollon ammattihenkilöstä, jonka toiminta on epäilyttävää ja potilasturvallisuutta vaarantavaa. Yleensä ilmoitus koskee reseptin kirjoittanutta lääkäriä, joka määrää PKV-lääkkeitä poikkeuksellisen usein tai erittäin suuria määriä monille potilaille, jotka saavat reseptejä myös muilta lääkäreiltä. Tällöin on usein syytä epäillä lääkkeiden päätymistä päihdekäyttöön tai laittomaan katukauppaan. Valviran tekemä selvitys voi johtaa lääkärin ammattioikeuksien rajoittamiseen. Lähtökohtana kuitenkin on, että apteekki 22 farmasia 3/2015 yrittää ensin itse selvittää epäselvyydet lääkärin kanssa. – Kaikkien lääkitysturvallisuutta uhkaavien epäselvyyksien ilmoittaminen tulee tehdä rohkeasti ja pää pystyssä. Perustellun ilmoituksen tehnyt farmaseutti tai proviisori ei ole huono ja hankala työntekijä, rohkaisee Valviran lääkintöneuvos Markus Henriksson. Henriksson peräänkuuluttaa alalle avointa turvallisuuskulttuuria, missä epäkohtia ja virheitä käsitellään rakentavasti omavalvonnan piirissä. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on varmistaa omavalvonnan toimivuus. heistä; yleensä molempien osapuolten yhteisenä tahtotilana on toimia määräysten ja lakien mukaisesti. Työntekijän kannattaakin keskustella havaituista epäkohdista aina ensimmäiseksi oman esimiehen kanssa. Mikäli tämä ei tuota tulosta, on hyvä olla yhteydessä Farmasialiittoon, joka tarjoaa jäsenilleen ongelmatilanteissa juridista neuvontaa sekä ammatillista tietoa alalla hyväksytyistä toimintatavoista. Toisinaan laittomaksi epäilty käytäntö saattaa osoittautua huolellisimmassa tarkastelussa juridisesti hyväksyttäväksi. – Asiaa ei kannata heti ensimmäiseksi lähteä viemään viranomaisille. Monesti pienet virheet ja väärinkäsitykset pystytään selvittämään työpaikan sisällä, uskoo Järvinen. Henkilöstön rooli tärkeä Apteekkarien ja apteekkien henkilökunnan asianmukainen toiminta ei lepää pelkän omavalvonnan varassa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea suorittaa vuosittain noin 50 apteekkitarkastusta, joiden avulla varmistetaan lääkitysturvallisuuden taso. Lisäksi Fimeassa käsitellään apteekkien toimintaa koskevia ilmoituksia, jotka voivat tulla apteekkareilta, apteekkien henkilökunnalta tai niiden asiakkailta. Tyypillisesti tapaukset liittyvät asiakkaiden ilmoituksiin huonosta palvelusta, riittämättömistä aukioloajoista tai yksittäisen lääkkeen heikosta saatavuudesta. Palautteen sisältö ratkaisee sen, millaisiin toimenpiteisiin Fimeassa ryhdytään. – Huonosta palvelusta riittää usein soitto apteekkiin. Vakavammassa tapauksessa lähetämme kirjallisen selvityspyynnön. Äärimmäisessä tilanteessa teemme erillisen tarkistuskäynnin, kertoo Fimean lääkealan toimijoiden valvontaprosessista vastaava johtaja Eija Pelkonen. Fimea korostaa järjestämissään koulutuksissa apteekkien henkilöstön roolia apteekkitoiminnan virheiden ja epäselvyyksien raportoijana. Pelkonen rohkaiseekin farmaseutteja ja proviisoreja ottamaan yhteyttä pienissäkin asioissa, sillä tällöin ongelmien vaikutusta lääkitysturvallisuuteen pystytään rajoittamaan. Ilmoituksen voi tehdä nimettömästi, mutta tämä hankaloittaa tapauksen selvittämistä. Yhden työntekijän leimautumisen estämiseksi ilmoittaminen on mahdollista tehdä myös koko työyhteisön voimin. – Vakavaksi kehittyneestä tilanteesta voi koitua apteekille hallinnollisia ja lääkelain asettamia sanktioita. Seurauksena saattaa olla esimerkiksi apteekkiluvan peruminen, mikä ei ole missään tapauksessa alueellisen lääkehuollon etu, korostaa Pelkonen. ◊ Viranomaisvalvonta on yhteistyötä • • • • • Valvira ja aluehallintovirastot valvovat, että lääkkeitä määrätään ja annetaan potilaille sosiaali- ja terveydenhuollossa asianmukaisella ja turvallisella tavalla. Fimean tehtävänä on puolestaan varmistaa, että Suomessa käytetään ja määrätään käyttötarkoitukseensa nähden riittävän turvallisia lääkkeitä. Fimea myös myöntää toimiluvat apteekeille, sairaala-apteekeille ja lääkekeskuksille sekä valvoo näiden toiminnan lainmukaisuutta, lääkevalmistuksen turvallisuutta ja lääkemarkkinointia. Valvira toimii lääkitysturvallisuusasioissa kiinteässä yhteistyössä Fimean kanssa. Valvira on muun muassa ollut mukana valmistelemassa Fimean apteekeille antamia ohjeita lääkkeiden toimittamisesta. Valviralla ja Fimealla on jatkuvia yhteistoimintatapaamisia, jotka koskevat väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä sekä erityislupavalmisteita. Fimean apteekkivalvontaan liittyvät asiat koskevat varsin usein terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa. Apteekit eivät ole terveydenhuollon keskeinen ongelmakohta. Esimerkiksi apteekkareita on viimeisen viiden vuoden aikana koskenut vain pari Valviran valvontaasiaa, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson. Toisinaan apteekkitoimintaan liittyvät epäselvyydet ovat sitä luokkaa, että niitä ei ole mahdollista selvittää lääkelain Fimealle myöntämien valtuuksien puitteissa. Tällöin asia eteen poliisitutkintaan, missä tilannetta tarkastellaan rikoslain pohjalta. Näin jykevät toimenpiteet liittyvät esimerkiksi PKV- tai huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden systemaattiseen anastamiseen ja eteenpäin myymiseen. farmasia 3/2015 23 farmasialiiton Farmasialiiton palkkakysely 2014 antoi jälleen arvokasta tietoa palkkauksesta, sen kehittymisestä sekä paikallisista kipukohdista. Teksti minna huhta, työsuhdeasiamies Farmasialiitto teki marraskuussa 2014 vuosittaisen palkkakyselyn eri sek- toreilla työskenteleville jäsenilleen. Kyselyllä pyritään selvittämään farmasian alan ammattilaisten palkkausta ja sen kehittymistä niin julkisen kuin yksityisenkin työnantajan palveluksessa. Kaikki palkkatiedot pyydettiin antamaan lokakuun 2014 palkkatietojen mukaan. Kaikki kyselyssä antamanne palautteet ja kehitysideat toimitetaan kunkin sektorin neuvottelukunnalle jatkotoimenpiteitä varten. Palkkakyselyn pohjalta päivitetään myös Farmasialiiton antamat palkkasuositukset. Kysely tehtiin uudella kyselyohjelmallamme. Palautteiden mukaan kysely oli selkeä ja nopea tehdä. Vastausprosentti oli 25 – saimme palkkakyselyyn vastauksia tänäkin vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna, hienoa! Pienimmillä sektoreilla työskentelevät jäsenemme vastasivat edelleen kyselyyn huomattavasti apteekkilaisia ahkerammin. Kaikki ilmoitetut palkkasummat ovat kokoaikatyön palkkoja (yli 34h/viikossa) ellei toisin mainita. Apteekki Kuluneen vuoden aikana apteekkisektorilla paikkakuntakalleusluokitus jäi vihdoinkin historiaan 1.4.2014 alkaen, eikä apteekkikohtaisia eriä jaettu. Apteekkikohtaiset erät herättivät edelleen paljon tunteita ja kommentteja. 24 farmasia 3/2015 Palkkakyselyssä kysyttiin taustatiedoissa farmaseutin tai proviisorin tutkinnon lisäksi olevaa muuta koulutusta. 40 prosentilla vastanneista oli farmaseuttisen tutkinnon lisäksi joku muu tutkinto tai erityispätevyys. Ylivoimaisesti eniten toistunut tutkinto oli edelleen sairaanhoitaja ja merkonomi, seuraavaksi laborantti ja kolmanneksi tradenomi. Toinen tutkinto vaikuttaa osalla vastanneista palkkaan. Useimmiten korvaus on euromääräinen summa välillä 100–500 euroa taulukkopalkan päälle, keskiarvosumma oli 188 euroa. Palkkaa on saatettu korottaa joko prosentuaalisesti tai antamalla palvelusvuosilisiä enemmän. Tämä kannattaa huomioida palkkaneuvotteluissa. Palautteista kävi ilmi, että ammatillisen osaamisen, omalla ajalla kouluttautumisen ja erityiskouluttautumisen tulisi näkyä paremmin palkassa. Epämukavat työajat ja ilta-, lauantai- ja aattolisät tulisivat olla korkeammat. Oli todella mukava huomata, että työpaikkaa vaihtaneista reilusti yli puolet, 67 prosenttia, oli saanut neuvoteltua saman suuruisen palkan sisältäen aiemmin saadut apteekkikohtaiset erät, suuremman palkan kuin aiemmin, paremmat vuosilomaetuudet tai jotain muuta parempaa. Nämä asiat kannattaa pitää mielessä ja soittaa työsuhdeneuvontaan, kun työpaikanvaihdos on ajankohtainen. Apteekkifarmaseutin kiinteä kuukausipalkka ilman työaikalisiä ja ylityökorvauksia, eli säännöllisen työajan bruttopalkka, oli 2 999 euroa ja mediaanipalkka 3 024 euroa. Apteekkiproviisorin vastaava keskikuukausipalkka oli 4 165 euroa ja mediaanipalkka 4 110 euroa. Palautteita apteekkisektorilta: "Ilta- ja viikonloppulisät tulisi olla huomattavasti isommat, perheellisille rankkoja päiviä." "Työn vastuullisuuteen nähden palkan pitäisi olla isompi. Me olemme ”paljon” vartijoina ja korjaamme myös muiden tahojen tekemiä virheitä, kun takaamme asiakkaan oikean ja tarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön. Itsehoitopuolella palvellessamme otamme huomioon muutakin kuin asiakkaan haluaman lääkkeen – mm. oiomme virheellisiä lääkkeiden käyttöön liittyviä ajatuksia. " "Yhteiskunnan pitäisi arvostaa farmaseuttista tietotaitoa enemmän ja käyttää farmaseuttisia palveluita potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon (esim. LHKA). " Lääketeollisuus ja tukkukauppa Lääketeollisuuden ja tukkukaupan palkkakyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli ylempänä toimihenkilönä tai asiantuntijatehtävissä lääketeollisuudessa. 20 prosenttia ilmoitti hoitavansa vastuunalaisen johtajan tai QP:n tehtäviä. 10 prosenttia vastanneista työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Farmaseuttien kokonaispalkat sektoreittain 2014 Työskentely sektori 25% fraktiili Keskiarvo Mediaani 75% fraktiili Apteekki 2 712 2 978 3 009 3 210 Kunta 2 599 2 843 2 799 3 023 Lääketeollisuus 3 485 4 282 4 248 5 070 Lääketukkukauppa 2 962 3 697 3 575 4 203 Valtio 2 696 3 007 2 846 3 222 41 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä ja jonkun työehtosopimuksen piiriin kuului 48 prosenttia. Selkeästi edelleen epäkohtana nouseva asia on ylitöiden tekeminen ja matka-aika. Ylityöt tehdään liukuman puitteissa, joka korvataan tunti tunnista periaatteella, ja koska matka-aikaa ei lueta työajaksi, ovat päivät kohtuuttoman pitkiä. 15 prosenttia ilmoitti saavansa korvauksen matka-ajasta joko rahana tai aikana. Tämä kannattaa huomioida palkkaneuvotteluissa, jos työ sisältää paljon matkustusta. Palautteista suoraan lainattua: ”Palkka on hyvä, mutta työaika älytön. Periaatteessa ylitöitä ei tehdä, mutta töitäkään ei saa tehtyä työajan puitteissa. Lisäksi matkustan paljon, joten kokonaistyöaikaa ei kannata edes arvailla!” Lääketeollisuuden ja -tukkukaupan alalla työskentelevän farmaseutin säännöllisen työajan palkka oli 4 837 euroa ja mediaanipalkka 3 993 euroa. Proviisorin vastaava keskipalkka oli 4 948 euroa ja mediaanipalkka 4 720 euroa. Kunta Kunnan palkkakyselyyn vastanneista reilusti yli puolet vastaajista työskenteli niin sanotussa muodollisessa jaksotyössä ja viidennes vastanneista yleistyöajassa. Palkkahinnoittelun ulkopuolella olevat proviisorit kertoivat, että alkupalkka on ollut hyvä, mutta sen jälkeen palkkakehitys on saattanut tyssätä. Osalle on tehty vain sopimuksen mukaiset korotukset. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian alalla työskentelevän farmaseutin säännöllisen työajan palkka oli keskimäärin 2 906 euroa ja mediaanipalkka 2 908 euroa. Henkilökohtaisen lisän keskiarvo oli 92 euroa. Proviisorin vastaava keskipalkka oli 4 234 euroa, mediaanipalkka 4 001 euroa. Vastaajien antaman palautteen perusteella palkkauksessa ja työnvaativuudessa on paljon tekemistä, ja erilaisille hinnoittelukoreille on tarvetta. Vastaajat toivovat enemmän painoarvoa erikoiskoulutuksille ja erityispäte- Palautteita lääketeollisuusja tukkusektorilta: "Teen ilmaiseksi suunnattomasti töitä 'liukuman' ja matkustamisen puitteissa." "Lääketeollisuudessa maksetaan tosi huonosti vaativista asiantuntijatehtävistä, joissa on iso vastuu (esim. QP). Lisäkoulutustakaan ei huomioida millään tavalla palkkauksessa, mikä ei ole kovin motivoivaa työntekijän kannalta." "En pysty vaikuttamaan palkkaani omalla työpanoksellani. Palkan esiin nostaminen keskusteluissa esimiehen kanssa on melkeinpä kiellettyä." farmasia 3/2015 25 Proviisorien kokonaispalkat sektoreittain 2014 Työskentely sektori 25% fraktiili Keskiarvo Mediaani 75% fraktiili Lääketeollisuus 4 040 4 899 4 570 5 574 Apteekki 3 625 4 124 4 076 4 551 Kunta 3 904 4 186 3 968 4 310 Valtio 4 760 5 196 5 584 5 602 Yliopisto 2 399 353 3 3 274 4 200 vyyksille. Pitkäaikaisen koulutuksen tulee näkyä palkassa, ja erityisesti hinnoittelun ulkopuolella olevien proviisoreiden palkkaukseen on saatava nostetta. Valtio, yliopisto ja kela Valtio, yliopisto ja Kela -sektorin palkkakyselyyn vastanneista 30 prosenttia Palautteita kuntasektorilta: "Lomaetuudet loistavat!" "Muodollinen jaksotyö on poistumassa 1.6.15. Odotamme jännityksellä, mitä tulee tilalle. Pienenä pelkona on, että tilalle tulee ns. yleistyöaika, joka lisää 2,5 tunnilla työhön sidonnaista aikaa/ viikko. Toivon tiedottamista neuvottelujen etenemisestä ja mahdollisesta tulevasta työaikamallista mahdollisimman aikaisin." "Kuntapuolen farmaseuttien ja proviisorien palkkoihin tulee saada korotuksia! Työ on vaativaa. Henkilökohtaisesta vastuusta osaamisesta tulee palkita. Hinnoittelukoreja tulisi olla enemmän, toisilla on vastuuta, mutta siitä ei saa lisäpalkkaa, koska näin ei ole Kvtessissä." "Sairaaloissa käytössä oleva muodollinen jaksotyö on todella huono työaikamuoto. Siinä työntekijää rankaistaan, mikäli vapaapäiviä osuu arkipyhien kanssa samaan jaksoon tai jos pitää vajaan viikon vapaata. Tähän on saatava muutos!" 26 farmasia 3/2015 työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, joita on eniten yliopistosektorilla. Vastanneista 40,4 prosenttia työskenteli valtiolla, 38,3 prosenttia yliopistolla ja 21,3 prosenttia Kelassa. Kelassa työskentelevän farmaseutin säännöllisen työajan bruttopalkka oli keskimäärin 2 901 euroa ja mediaanipalkka 2 854 euroa. Kelasektorin palautteissa kävi ilmi, että palkkaus ja tehtävien vaativuus eivät ole linjassa, vaikka muutoin työehdot ovat kunnossa vastaajien mielestä. Useita vuosia lepäämässä ollut Kelan Akavalaiset ry herätettiin henkiin helmikuussa 2014. Kannustamme teitä liittymään Kelan Akavalaisten edunvalvonnan vahvistamiseksi. Mitä suurempi akavalaisten joukko on, sitä enemmän voimme vaikuttaa. Valtiolla työskentelevän proviisorin säännöllisen työajan bruttopalkka oli keskimäärin 5 293 euroa ja mediaanipalkka 5 619 euroa. Valtiosektorin palautteista kävi ilmi, että asiantuntijuuden tulisi näkyä selkeästi palkassa, ajantasaista vaativuusluokan määrittelyä ei ole käytössä ja henkilökohtainen osuus ei toteudu niin kuin pitäisi. Yliopistolla proviisorin säännöllisen työajan bruttopalkka oli keskimäärin 3 372 euroa ja mediaanipalkka 3 274 euroa. Vastaajat huomioivat, että palkat ovat paljon alemmat kuin muilla sektoreilla, mutta toisaalta tähtäimessä saattaa olla tohtorin tutkinto. Vastauksista kävi myös ilmi, että yliopiston palkat ovat palkkauudistuksen jälkeen muuttuneet epätasa-arvoisemmiksi, sillä samoista tehtävistä voidaan maksaa eri yksiköissä aivan eri palkka. Lämmin kiitos kaikille palkkakyselyyn vastanneille! Saimme teiltä arvokasta tietoa palkkauksesta, sen kehittymisestä ja kipukohdista paikallisesti. Palkkakyselyn tulokset johdattavat meitä neuvottelukunnittain suunnittelemaan tulevia työmarkkinakierroksia, eli olette antaneet arvokasta tietoa neuvottelutavoitteiden priorisoimiseen. Kaikki palkkakyselyä koskevat palautteet on luettu, ja otamme ne huomioon seuraavaa palkkakyselyä tehdessä – tavoitteena on entistä helpompi ja osuvampi kysely. Kaikkien yhteystietojensa jättäneiden kesken arvoimme kaksi 50 euron lahjakorttia ja viisi Brumbergin lakupussia, jotka on jo postitettu. Onnea voittajille! ◊ Palautteita valtio, yliopisto ja Kela -sektorilta: "Yleisesti ottaen yliopiston palkkataso (sekä yhteiskunnan arvostus tutkimusta kohtaan) laahaa niin yleistä palkkatasoa perässä, että ulkomaille lähteminen ja jääminen on enemmän kuin kiinnostava vaihtoehto." "Kelassa farmaseuttien palkat ovat jääneet jälkeen muista aloista. Nk. rekrytointilisä on "syöty" palkasta parissa vuodessa. Nykyinen palkkausjärjestelmä ei mahdollista palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista. Farmaseuttista erityisasiantuntijuutta ei enää arvosteta kuten aiemmin." "Proviisorien palkkakehitystä valtiolla tulisi parantaa. Työnkuva laajenee, mutta peruspalkka ei nouse ja talon sisäinen ohjeisto vaativuusluokkien määrittämiseen tunnista kaikkia uusia työtehtäviä." KOLUMNI Työllisyys ja kasvu vaativat muutakin kuin palkkamalttia Maria Löfgren johtaja, työelämäasiat Akava ry V uodesta 2011 jatkuneen niukkaakin niukemman palkankorotuslinjan vasta painoksi näyttää jääneen lähinnä etukäteisusko siitä, että palkkamaltti parantaisi Suomen kilpailukykyä ja näin nousisimme jälleen kansainväliseen huippukuntoon. Valitettavasti jälkikäteistarkastelu ei kerro samaa: suomalaisten tuotteiden vetovoima laahaa, eikä markkinoillamme virtaa riittävästi investointiherkkää rahaa. Työnantajat reagoivat tuloshaasteisiin vähentämällä henkistä pääomaa – korkeakoulutettuja huippuosaajia on työttöminä jo yli 45 000 – ja taittavat näin uuden kasvun oraita. Samanaikaisesti on käynyt niin, että koulutettujen palkansaajakotitalouksien ostovoima on neljän viime vuoden aikana laskenut: palkkamaltti ja kireän progression veropolitiikka ovat himmentäneet osaamisen parantamisen ja uralla etenemisen kannustavuutta. Tältä pohjalta tulemme lähiviikkoina käymään neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jälkimmäisestä jaksosta. Akava haluaa palkkaratkaisun, joka parantaa osto voimaa ja ilmentää palkan ja tehtävän edellyttämän osaamisen, vaativuuden ja vastuun välistä yhteyttä. Palkankorotusten pelivara lienee tässä työllisyystilanteessa sangen pieni ja sen vuoksi tarvitsemme työnteon kannustavuutta tukevan pitkäjänteisen veroratkaisun. Tällainen olisi esimerkiksi inflaatiotarkistusten toteuttaminen kaikissa tuloluokissa koko hallituskauden ajan ja suuntana pitää olla ansiotuloverotuksen keventäminen kaikilla palkansaajilla. Palkkamaltti on osoitus suomalaisen palkansaajan korkeasta moraalista: se on luopumista omista tavoitteista niiden hyväksi, joilla ei ole työtä lainkaan tai jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Työllisyys ei kuitenkaan kohene pelkästään palkansaajien talkoilla eikä edes valtiovallan toimilla. Työnantajien sitoutuminen yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen ja työllisyyden nostamiseen on viime vuosina osoittautunut vaatimattomaksi niilläkin aloilla, joilla menee hyvin. Tähän linjaan ei näytä suuntautuneen vastaavaa poliittista painetta kuin palkansaajien syyllistämiseen on suuntautunut. Uudella hallituksella on oivallinen tilaisuus uudistaa talous- ja veropolitiikkansa sellaiseksi, että uralla eteneminen ja yhä vaativampien tehtävien tavoitteleminen houkuttelee palkansaajia. Hallituksella on myös tuhannen taalan paikka kääntää yhteiskunnallisen keskustelun suunta sellaiseksi, että myös työnantajien vastuusta tulee kunnia-asia ja työntekijöiden hyvästä kohtelusta suomalainen menestystuote ja kilpailuetu. Onhan jokaisen menestyvän yrityksen ja julkisyhteisön takana aina ihminen. Työllisyys ei kohene pelkästään palkansaajien talkoilla. farmasia 3/2015 27 Teksti Sanna Passi Koonnut Alisa Kettunen Erityispätevyydestä asiantuntijuutta Farmasialiiton ja Apteekkariliiton erityispätevyysjärjestelmä tukee farmasian ammattilaisen laajaa osaamista. farmasistin urapolku Farmasialiitto tuottaa jäsenilleen urapalveluja työuran kaikkiin vaiheisiin. Jäsenmaksuun kuuluva palvelu tarjoaa luottamuksellisen keskustelukumppanin omaan työhön, työtilanteeseen ja kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. 28 farmasia 3/2015 Miten voin kehittyä työssäni? T ämän päivän työelämässä tarvitaan syvällistä ja laaja-alaista erityisosaamista, joka vaatii oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja kehittämistä eri menetelmiä käyttäen. Farmasialiiton ja Apteekkariliiton ylläpitämä erityispätevyysjärjestelmä tukee osaltaan farmaseuttien ja proviisorien ammatillista kehittymistä ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda näkyväksi hankittua erityisosaamista. Järjestelmän tavoitteena on myös edistää erityisosaamista vaativien farmaseuttisten palveluiden käyttöönottoa. Vahva osaaminen takaa laadukkaan palvelun, joka on edellytys terveydenhuollossa toimimiseen. Ensimmäiset erityispätevyydet on myönnetty syksyllä 2007, ja tähän mennessä pätevyyden on saanut noin 300 farmasian ammattilaista. Neljä eri erityispätevyyskokonaisuutta – astman, diabeteksen, lääkehoidon kokonaisarvioinnin ja osastofarmasian erityispätevyys – antavat valmiu det tuottaa vaativia asiantuntijapalveluita. Jokainen kokonaisuus sisältää osaamisalueeseen liittyviä opintoja 30–35 opintopisteen verran. Kaikissa farmasian alan erityispätevyyskoulutuksissa on vahva linkki työelämään, oppimistehtäviä tehdään työpaikalla ja koulutuksiin kuuluu potilastapausten ratkaisemista. Erityispätevyys on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen sitä on haettava uudelleen erityispätevyys toimikunnalta. Erityispätevyyttä voi hakea kaksi kertaa vuodessa, ja seuraava haku on 30.9.2015 mennessä. Lisätietoa hakemisesta löydät Farmasialiiton verkkosivuilta www.farmasialiitto.fi/tyosuhdetoiminta/urapalvelut/erityispatevyysjarjestelma tai Farmasialiiton koulutus- ja työvoimapoliittiselta asiamieheltä Sanna Passilta, sanna.passi@farmasialiitto. ◊ Osaamisen kehittäminen • koulutustilaisuudet • erityispätevyysjärjestelmä • urasuunnittelu t yöel ämän polku Kokonaisuudet haltuun Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys tähtää rationaalisen lääkehoidon toteutumiseen potilaan parhaaksi. 35 opintopisteen kokonaisuus koostuu pääosin kliinisen farmasian, potilastapausten sekä moniammatillisen yhteistyön opinnoista. Tämän erityis pätevyyden suorittaneet hallitsevat lääkehoidon arvioinnin ja kokonaisarvioinnin teoreettiset tiedot ja käytännön toteuttamiseen tarvittavat taidot. Vahva kliinisen farmasian osaaminen ja kyky moniammatilliseen yhteistyöhön antavat vahvan perustan uudelle palvelulle ja toimintatavalle. 2 1 Astman erityispätevyys ohjelma pätevöittää erityisasiantuntijapalvelun, Apteekin astmapalvelun tuottamiseen. Koulutuksen kokonaisuus on 30 opintopistettä, ja sen suorittaneilla on mittavat tiedot astman ohella muista keuhkosairauksista. Pätevyyden suorittaneet voivat tarjota astmaan liittyvää elämäntapaohjausta, ja he kykenevät hallitsemaan haastaviakin ohjaustilanteita. Lisäksi kokonaisuus tarjoaa valmiudet suunnitella ja tuottaa astmapalvelua sekä kehittää astman hoitoon liittyviä toimintatapoja. Diabeteksen erityispätevyys pätevöittää erityisasiantuntija palvelun, Apteekin diabetespalvelun tuottamiseen. Koulutuksen kokonaisuus on 30 opintopistettä. Koulutuksen jälkeen osallistujalla on osaaminen diabeteksesta ja diabeteksen lisäsairauksista, niiden hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Pätevyyden suorittaneella on osaaminen voimavarakeskeisen neuvonnan ja elintapaohjauksen periaatteista ja soveltamisesta käytännön asiakastyöhön. 4 Apua työnhakuun • • • • • • • CV-konsultointi työhakemuskonsultointi työsopimuksen kirjoittamiseen liittyvä apu työhaastatteluun valmistautuminen työnhakumenetelmät palkkaneuvonta avoimet työpaikat 3 Osastofarmasian erityispätevyyden s uorittanut on pätevä toimimaan osasto- ja klinikkafarmasian asiantuntijana. Koulutuksen käynyt tuntee roolinsa moni ammatillisessa yhteistyössä lääkitysturvallisuuden takaamiseksi. Erityispätevyys tarjoaa myös taidot lääkeinformaatioon ja koulutuksen pitämiseen osastolla, lääkkeiden käsittelyyn sekä potilaskohtaiseen lääkehoidon arviointiin. Koulutus koostuu 30 opintopisteestä, ja se on suunnattu ensi sijaisesti jo osastolla työskenteleville ja siihen suuntautuville farmaseuteille ja proviisoreille. SISÄTAUTIOSASTO Palkkaneuvonta • palkkasuositukset • palkkatutkimukset Urasuunnittelu • • • • • • omat vahvuudet omat tavoitteet uravaihtoehdot jatkokoulutus työelämä ja muu elämä yrittäjyys farmasia 3/2015 29 Paljon parannettavaa Teksti MATTI VÄLIMÄKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Farmaseuttisen osaamisen lisäämisellä palveluasumiseen voitaisiin lisätä lääkehoidon turvallisuutta sekä vaikuttaa suoraan kustannusten hallintaan. Pelkkä annospussien toimittaminen apteekista palvelutaloon ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan ohjausta, koulutusta ja neuvontaa. 30 farmasia 3/2015 Palveluyksikön toiminnanjohtaja ei ole välttämättä itse sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, ja hänen voi olla vaikea itse arvioida, miten lääkehuolto yksikössä toteutuu. Palvelusasumistuottajien ja apteekkien yhteistyön kehittämiseksi tulisi luoda myös kannustimia. farmasia 3/2015 31 L Laitoshoitopaikat vähentyvät, avohoitopaikat ja erilaiset palveluasumisratkaisut yleistyvät. Vanhuksen ollessa terveyskeskuksen vuodeosastolla kunta maksaa hänen lääkkeensä. Kun vanhusta hoidetaan palveluasumisyksikössä, lääkkeet menevät tavallisesti potilaan itsensä ja Kelan piikkiin. Lääkehoidon osalta ratkaisu on talouskurimuksen keskellä kamppaileville kunnille edullinen. Laitoshoidossa lääkkeet tulevat pääosin sairaala-apteekin kautta. Sen tehtäviin kuuluu myös sellaisten lääkehuoltopalvelujen tuottaminen, joilla varmistetaan turvallinen, tehokas ja tarkoituksenmukainen lääkehoidon toteutuminen. Palveluasuntojen asukkaat hakevat tai heille toimitetaan heidän lääkkeensä yksityisistä apteekeista. Palvelutalojen lääkehuoltopalveluille ei ole kansallista mallia, vaan käytännöt ovat paikallisia. Suomen Farmasialiitto julkaisi alkukeväästä tiedotteen, jossa se huomautti palveluasuntojen ja apteekkien yhteistyössä olevan paljon parannettavaa. Palvelurakenneuudistuksessa esimerkiksi aikaisemmin sairaala-apteekin toimittama lääkkeiden annosjakelu on loppunut eikä palvelua ole välttämättä jatkettu yksityisestä apteekista. Liiton mukaan merkittäviä puutteita on myös turvallista lääkehoitoa tukevissa toimintatavoissa kuten lääkehoitosuunnitelmissa, lääkkeiden säilyttämisessä ja lääkkeiden käsittelyyn varatuissa tiloissa. Hakusessa on, kuka saa tehdä ja mitä Palveluasumisyksiköitä valvovan aluehallintoviraston kokemukset ovat samansuuntaisia. Sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi 32 farmasia 3/2015 Vainio Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että tarkastuskäynneillä noin puolesta yksiköistä on löytynyt lääkehuoltoon ja lääkehoidon toteuttamiseen liittyviä puutteita. AVI tekee yksiköihin tarkastuksia toimilupahakemusten yhteydessä sekä valitusten ja ilmoitusten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassa ”Turvallinen lääkehoito” annetaan suositukset lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lääkehoidon toiminta perustuu toimintayksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan. – Varsin yleistä on, että lääkehoidon suunnitelmissa on epätarkkuutta. Niissä ei ole esimerkiksi aina kuvattu sitä, mitkä asiat ovat kenenkin vastuulla, mitä kukin saa tehdä ja mitä kenenkin pitää hallita, Vainio tarkentaa. Yhteiskunnan vastaantulo olisi perusteltua myös muista kuin potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä. – Vaikka lääkehoidon suunnitelmissa olisikin tarkentamisen varaa, niin lääkehoitoa toteutetaan silti asianmukaisesti monissa yksiköissä. Lääkehoidon prosesseja ei vain ole kuvattu kirjallisesti. Puutteita voi olla myös vaikkapa lääkehoidon osaamisen tarkistamisessa. – Käytännössä esimerkiksi osaamista injektioiden pistämiseen ei aina riittävästi varmisteta. Tyypillistä on myös, että erilaisista tilapäisistä lääke- hoidon luparatkaisuista tulee pysyviä. Silloin kun lääkkeitä säilytetään palveluasumisyksikön yleisissä tiloissa, niin ne saattavat olla kansliassa, jonka ovet ovat auki. Avain- ja kulunseuranta ei ole aina asianmukaista. Lisäksi lääkkeiden jako tapahtuu usein rauhattomassa tilassa. Kentällä liikkuu huhupuheita vielä raflaavammista tapauksista. Esimerkiksi siitä, että palvelusasumisyksiköistä olisi kadonnut kalliita huumaavia lääkkeitä... – Kuulostaa mahdolliselta. Minulle tuollaista ei ole tullut vastaan, Vainio sanoo. Farmasian ammattilaiset apuun Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström haluaisi jalkauttaa farmasian ammattilaiset avuksi palveluasumisen yksiköihin. – Farmaseuttista ammattitaitoa tarvitaan esimerkiksi henkilökunnan koulutuksessa. Yksiköissä tarvitaan tietoa vaikkapa lääkkeiden yhteisvaikutuksista tai esimerkiksi siitä, että voiko tablettia murskata, jos potilas ei pysty nielemään. Kvarnströmin mielestä farmasian ammattilaiset voisivat auttaa myös yleisesti yksikön lääkehuollon organisoinnissa, lääkehoitosuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä sekä lääkehoitojen tarkistuksissa ja järkevöittämisessä. – Pelkkä annospussien toimittaminen apteekista palvelutaloon ei ole vielä riittävä rooli, sen rinnalle tarvitaan ohjausta, koulutusta ja neuvontaa. Tehtävään erikoiskoulutuksen saaneet farmasian ammattilaiset voisivat tehdä tarpeen mukaan eriasteisia lääkehoidon arviointeja ja kokonaisarviointeja. Näin potilaan lääkehoito saataisiin mahdollisimman järkeväksi ja tarkoituksenmukaiseksi, potilaan elämänlaatu paranisi ja terveydenhuollon kustannuksia pystyttäisiin monessa tapauksessa alentamaan. Kvarnströmin mielestä yhteistyötä tulisi kehittää niin, että apteekki on luonteva ja tiivis osa sekä potilaan että palveluasumisyksikön lääkehoitoprosessia ja potilasturvallisuuden varmistaja. Palvelukeskus Ilolansalossa lääkehuolto toimii. Eri ammattiryhmät toimivat lääkehuoltosuunnitelmassa määritellyn työnjaon mukaisesti: sairaanhoitaja Janina Somerpalo täyttää lääkehuoneessa dosetteja ja hoitaja Anniina Aakula huolehtii asukkaiden annosjakelulääkkeistä. Kannustimia tarvitaan Kvarnström sekä Farmasialiiton yhteiskuntapoliittinen asiamies Pirjo Lukkari korostavat, että palvelusasumistuottajien ja apteekkien yhteistyön kehittämiseksi tulisi luoda myös kannustimia. – Apteekit toimivat liiketaloudellisin periaattein, joten ne tarvitsevat korvauksen tekemästään työstä. Apteekkitaksaan olisi lisättävä tällaisten palveluiden maksut, Lukkari huomauttaa. Hänen mukaansa apteekkien farmaseuttisilta palveluilta pitäisi poistaa arvonlisävero. Apteekit olisi luokiteltava terveydenhuollon yksiköiksi. Lisäksi, mikäli vaikkapa lääkehuollon kokonaisarvioinnin maksajana on potilas itse, niin tämän pitäisi olla oikeutettu Kela-korvaukseen. Lukkari muistuttaa, että yhteiskunnan vastaantulo olisi perusteltua myös muista kuin potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnit tuovat usein mukanaan merkittäviä säästöjä sekä yhteiskunnalle että potilaalle. – Kun lääkkeiden käyttö järkeistetään, niin tavallista on, että potilaan kunto parantuu ja toimintakyky lisääntyy. Tällöin terveyshuollon palvelujen tarve vähentyy ja laitoshoidon aloituskin saattaa siirtyä tuonnemmaksi. Lisäksi suorat lääkekulutkin pienenevät mikäli lääkkeitä voidaan vähentää ja/tai vaihtaa halvempiin. Lukkarin mielestä tulevaisuudessa tarvittaisiin myös selkeä alueellinen toimintamalli, joka ohjaisi seulomaan säännöllisin väliajoin monilääkittyjen ja ikäihmisten lääkearsenaalin. – Toiminnan pitäisi olla julkisen puolen järjestämää, sillä yhteiskunta maksaa sairausvakuutuskorvauksen lääkkeistä. Yksityiset apteekit olisivat tällaisessa mallissa yksi palveluntarjoa jista ja osa moniammatillista yhteistyötä. Asenteiden muututtava AVI:n Päivi Vainion mielestä monissa ongelmatapauksissa taustalla on vääränlainen johtamisen kulttuuri. – Lääkitysvirheitä tapahtuu; erehtyminen on inhimillistä. Mutta syvemmälle ongelmiin ajaudutaan, jos yksikössä ei puhuta virheistä, vaan ne lakaistaan maton alle. Tällöin tapauksista ei opita eikä asioita pystytä kehittämään, Vainio sanoo. – Asenteissa olisi muiltakin osin parantamisen varaa. Varsinkin monissa pienemmissä yksiköissä vedotaan usein siihen, että lääkehoitoa ei voida käytännössä tehdä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan ja että "eiväthän itse itseään lääkitsevätkään toimi niin tarkasti". farmasia 3/2015 33 1 Lääkehoito ei ole pelkkää pillerin antoa, vaan henkilön pitää myös osata arvioida, miten se vaikuttaa potilaaseen. 34 farmasia 3/2015 Vainio huomauttaa, että varmemmalla pohjalla ollaan aina, kun lääkehoitoa toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos mahdollista, niin tämän olisi hyvä olla vielä vakituinen työntekijä. – Lääkehoito ei ole pelkkää pillerin antoa, vaan henkilön pitää myös osata arvioida, miten se vaikuttaa potilaaseen. Tämä ei onnistu, mikäli hän ei tunne ihmistä hyvin. – Myös lähihoitajakoulutusta pitäisi kehittää. Nyt siihen sisältyy huonoimmassa tapauksessa lääkehoitoa vain yhden opintoviikon verran, Vainio jatkaa. Hän muistuttaa, että koska palveluyksikön toiminnanjohtaja ei ole välttämättä itse sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, niin hänen voi olla vaikea itse arvioida, miten lääkehuolto yksikössä toteutuu. Tällöin tarvitaan rohkeutta kysyä neuvoa. Kannattaisiko kysyä neuvoa vaikkapa apteekista? – Ehdottomasti. Farmaseuttien ja proviisorien asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Pohdinnan arvoinen asia on myös koneellinen lääkejakelu, jonka yhteydessä tarkistetaan lääkkeiden kokonaisuus ja mahdolliset päällekkäisyydet. Mistä käytännöt? Myös sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Ulla Närhin mielestä ”Turvallinen lääkehoito” -oppaan suositukset voisivat toteutua kentällä nykyistä paremmin. – Ministeriöön on kiirinyt viestejä lääkehuollon ongelmista palveluasumisen yksiköissä. Ongelmallinen alue on myös lääkehoidon jatkuvuuden varmistaminen potilaan siirtyessä laitos- 1 Ilolansalossa asukkaille tarjotaan lääkehoitopalvelua, jonka nämä voivat vapaasti ostaa tai olla ostamatta. Hoitaja Essi Nikkanen hakee lääkkeet lääkehuoneen hyllyltä asukkaiden omista lääkelaatikoista. Palvelukeskus Ilolansalossa lääkehuoltoon halutaan panostaa Salolaisessa palvelukeskus Ilolansalossa lääkehuollon pelaamiseen on panostettu. Palvelukeskus Ilolansaloon kuuluu kaksi asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 175 asukasta. Asukkaat ovat vanhuksia ja toisaalta vaikeavammaisia, joista osa asuu omissa asunnoissaan ja osa vuokralla. Palvelukeskuksen suurin omistajataho Salva ry on sopinut paikallisen Kuninkaantien apteekin kanssa lääkkeiden annosjakelusta. Lisäksi Ilolansalossa järjestetään esimerkiksi säännöllisesti seniorineuvola-tapahtumia, joissa vierailee myös apteekin edustajia kertomassa asukkaille terveyteen ja lääkehoitoon liittyvistä asioista. Palvelukeskuksen lääkkeiden kanssa työskentelevät sairaanhoitajat, hoitajat sekä hoiva-avustajat suorittavat lääkehuollon teoriatentin lääkelaskuineen sekä teoriaosuuden. Lääkehuollossa eri ammattiryhmät toimivat lääkehuoltosuunnitelmassa määritellyn työnjaon mukaisesti. – Maksamme annosjakelun kustannukset, sillä näemme että se on hyvä tapa tehostaa työtämme. Vaikka kuntien kurjistuminen aiheuttaa talouspaineita myös meille, niin haluamme paikallisena yleishyödyllisenä yhdistyksenä panostaa hyvään laatuun, Salva ry:n toiminnanjohtaja Anne Juntti kertoo. Salva ry tarjoaa asukkailleen lääkehoitopalvelun, jonka nämä voivat vapaasti ostaa tai olla ostamatta. Käytännössä vaihtoehtona on, että lääkkeistä huolehtii kaupungin kotihoito, omaiset tai potilas itse. – Mutta niin ei voi olla, että kaikki yhdessä – se johtaa epäselvyyksiin ja tiedonkulun ongelmiin. Kun asukas tekee Salva ry:n kanssa sopimuksen lääkehoitopalvelusta, niin häntä hoidetaan sen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakas siirtyy koneelliseen lääkejakeluun, mikäli se hänen lääkityksensä puolesta on mahdollista. Noin puolet asukkaista on tehnyt Salvan kanssa lääkehoitopalvelusopimuksen – ja he maksavat itse palvelusta. – Kaikki eivät halua palvelua. Joillekin lääkkeistä itse huolehtiminen on kunnia-asia, josta ei tahdota luopua. Toisaalta vanhoilla ihmisillä nuukuuden hyve muuttuu usein paheeksi. Lääkäristä ja lääkkeistä ollaan valmiita maksamaan, mutta ei muista palveluista. – Maksukyky ja maksuhalu ei kulje aina käsi kädessä. Itse ajattelen, että kun näitä asioita kehitetään tulevaisuudessa, niin omavastuu ei saisi olla tabu. Yhteiskunta ei voi aina vastata kaikista kustannuksista. Juntin mielestä työsarkaa olisi myös kunnilla, silloin kun ne kilpailuttavat palveluasumisyksiköitä: – Tarjouspyynnöissä pitäisi näkyä erikseen – ja konkreettisilla kriteereillä – että ostaja arvostaa hyvää lääkehuoltoa. farmasia 3/2015 35 Ratkaisematta on, kuka maksaa nämä palvelut. hoidosta avohoitoon ja päinvastoin. Parannettavaa on lisäksi esimerkiksi potilaan lääkitystietojen kulussa avo- ja laitoshoidon välillä, Närhi luettelee. – Rajanveto avo- ja laitoshoidon välillä on ongelmallinen. Käytännössä samalla osastolla huoneen toinen potilas voi olla avohoidon ja toinen laitoshoidon puolella. He saavat tällöin lääkkeet eri tuuteista. Jos esimerkiksi yksityisen puolen potilaalla on kovia kipuja tai muu tarve äkilliselle lääkitykselle, niin juridisesti katsoen hänelle ei saisi antaa tarvittavia lääkkeitä julkiselta puolelta. Asia vaatinee lainsäädäntömuutoksia. Närhi on samaa mieltä kuin muut haastateltavat siitä, että esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioinnit parantaisivat potilasturvallisuutta ja toisivat mukanaan säästöjä. – Mutta en tiedä, onko se niinkään lainsäädäntöasia. Näen, että ennemmin pitäisi kehittää käytäntöjä ja keinoja. Ehkäpä lääkärien pitäisi löytää nämä Vastaava sairaanhoitaja Eeva-Kaarina Ikonen huolehtii seniorineuvolaan saapuneen Sirkka Kallion lääkityksen kokonaisvalvonnasta. 36 farmasia 3/2015 palvelut paremmin. Auttaisiko tilanteessa myös vaikkapa ALV-uudistus? – STM on tuonut sen esille yhtenä vaihtoehtona verohallinnon suuntaan. Närhi kertoo, että parhaillaan päivitetään esimerkiksi Turvallinen lääkehoito -opasta ja pohditaan potilasturvallisuusstrategiaa. – Käytännössä ongelmana on kuitenkin se, että kaikki tekevät sotea – väkeä ei juuri riitä muualle säädöshankkeisiin. Myös Närhin mielestä yksityisten apteekkien roolin pitäisi olla nykyistä suurempi ja farmaseuttien ja proviisorien ammattitaitoa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. – Mutta ratkaisematta on, kuka maksaa nämä palvelut. Toivottavasti asia järkeistyisi. ◊ Oman kuplan venyttäminen kannattaa Työ farmaseuttisena konsulttina moniammatillisessa yhteistyössä vaatii paljon rohkeutta, sinnikkyyttä ja hyviä sosiaalisia taitoja. Teksti Riikka leppänen V iime syksynä Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut Oy etsi farmaseutin oikeudet omaavaa harjoittelijaa kevääksi yliopiston tukemaan harjoitteluun, joka sisältäisi ikäihmisten lääkehoitojen arviointeja, hoivakotien lääkehuollon prosessien kehittämistä ja koulutusten pitämistä, sekä lisäksi markkinoinnin suunnittelua ja toteuttamista. Hoivakotifarmasia on Suomessa vielä melko tuntematon ala. Mahdollisuus koetella itseäni näin mielenkiintoisella haasteella oli hyvä syy jättää gradun tekeminen hetkeksi jäähylle. vuosina tullut paljon uusia annosmuotoja, ne saattavat jäädä apteekin hyllyyn kalliin hinnan vuoksi. On edelleen yleinen käytäntö murskata tabletit, avata kapselit ja antaa ne hilloon (ja toisiinsa) sekoitettuna. Entero- ja depotvalmisteet saattavat mennä hillon joukossa kokonaisena, tai sitten eivät, jos pitkälle edennyttä muistisairautta poteva ei ymmärrä olla pureskelematta lääkkeitään. Hoivakotien arkea on myös se, että tabletteja löytyy toisinaan lattialta, vaikka asukkaan lääkkeenottoa olisi seurattu ja fyysisiä ongelmia nielemisessä ei ole. Päivä hoitajan matkassa Farmasisteilla paljon annettavaa Perehtyminen hoivakotien arkeen, hoitajien työhön ja lääkehoidon käytännön ongelmiin on avartanut maailmaani melkoisesti. Pääsin seuraamaan sekä lähi- että sairaanhoitajan työpäivää. Opin, että sairaanhoitaja vastaa yleensä lääkehoidoista, lääkäri- ja apteekkiyhteistyöstä sekä varsinaisista sairaanhoidollisista toimenpiteistä. Sairaanhoitajilla on usein ohjaava, valvova ja neuvova asema. Lähihoitajat taas huolehtivat enemmän käytännön hoitotyöstä: he pukevat, syöttävät, pesevät ja antavat lääkkeet suun kautta. Päivä hoitajan matkassa olisi opettavainen kokemus myös osana apteekkiharjoittelua; käytännön hoitotyön näkeminen auttaisi aivan varmasti apteekkilaisia hoivakotiyhteistyön kehittämisessä. Me farmasistit olemme keskimäärin hyvin pedantteja ja tottuneita tekemään asiat tarkasti ohjeiden mukaan. Lääkehoitojen toteutuminen onnistuu lopulta kuitenkin harvoin kuin Strömsössä. Vaikka nielemisvaikeuksista kärsiviä ajatellen markkinoille on viime Perehtyessäni hoivakotien lääkehuoltoon olen kiinnittänyt huomiota myös syvempiin lääkehuollon järjestämiseen liittyviin riskikohtiin. Seurasin muun muassa vierestä, kun sairaanhoitaja vei asukkaalle huoneeseen aamulääkkeet sisältäen gramman parasetamolia. Asukas valitteli särkyä ja pöydällä olikin purkillinen grammaista parasetamolia, jota hän kertoi ottaneensa. Rouva oli hieman sekava, joten ottoajasta ei ollut mitään varmuutta. Selvisi, että hän oli käynyt itse hakemassa kipulääkkeet apteekista huolimatta palvelutalon kanssa tekemästään sopimuksesta, jonka mukaan henkilökunta huolehtii kaikista hänen lääkkeistään. Onneksi parasetamoli oli helppo tunnistaa ja ottaa pois aamulääkkeiden joukosta. Lääkehuollon prosesseja olen kehittänyt eräässä helsinkiläisessä hoivakodissa heidän tarpeidensa pohjalta. Tärkein kehittämiskohde oli huumausaineseuranta sisältäen uuden N-lääkelomakkeen suunnit- telun. Selvitin myös, millainen dosetti olisi sopiva, jotta päästäisiin eroon alalle kovin tyypillisestä kipotuskulttuurista: lääkkeet jaetaan dosettiin tai annosjakelupusseihin, siirretään niistä lääkekuppeihin ja annetaan kupista asukkaalle. Lisäksi mietin yksikkökohtaisen lääkeluvan suorittamiseen sopivia kirjallisia tenttikysymyksiä lähi- ja perushoitajille. Yleisesti ottaen farmasisteilla on erittäin paljon annettavaa lääkitysturvallisuuden parantamiseksi ja yleisen laatuajattelun kehittämiseksi iäkkäiden asumisyksiköissä. Esimerkiksi dosettien ja tabletinpuolittajien säännöllisen puhdistuksen tärkeys ei ole muille ammattiryhmille itsestään selvää. Sairaanhoitajat olivat kiitollisia, kun opastin heille ajantasaisia lääketiedonlähteitä ja kerroin sähköisen reseptin toiminnasta apteekin näkökulmasta. Keskustelimme myös lääkityspoikkeamien käsittelystä oppimismahdollisuuksina. Kullanarvoisia taitoja Työ farmaseuttisena konsulttina moniammatillisessa yhteistyössä vaatii paljon rohkeutta, sinnikkyyttä ja hyviä sosiaalisia taitoja. Tilannetajun ja viestintätaitojen kullanarvoisuutta ei voi liiaksi korostaa uusia toimintamuotoja luotaessa – kokonaisvaltaista farmaseuttista ymmärrystä unohtamatta. Muun muassa markkinointia, logistiikkaa ja työpsykologiaa sisältäneistä tuotantotalouden sivuaineopinnoistani oli varmasti myös hyötyä niin markkinoinnin suunnittelussa kuin prosessien kehittämisessäkin. Valmista sapluunaa näihin tehtäviin ei ole, mutta kokeilemalla oppii. ◊ farmasia 3/2015 37 Miesten kielellä Apteekin kosmetiikkavalikoima laajenee jatkuvasti. Miten asiakkaan luottamuksen voi saavuttaa, kun oma koulutus ja osaaminen ei kata kosmetiikkaa riittävästi? Tai no – yhtään. Y liopiston apteekin Helsingin keskustan toimipisteessä miesfarmaseutteja oli jo jonkin aikaa vaivannut tilanne, missä asiakaskohtaaminen kosmetiikkahyllyn edessä ei ollut sieltä miellyttävämmästä päästä. Pakoreaktion ohella päällimmäisenä mielessä oli, miten asiakkaan luottamuksen voi saavuttaa, jos kosmetiikan salat ovat itsellekin täysi mysteeri. Suomen kosmetologien yhdistyksen hallituksen jäsen, kosmetologi ja meikkaaja-maskeeraaja Ville Äikäs kuuli tilanteesta ja saapui toukokuussa pitämään herraväelle kosmetiikan ABC:n. Illan kuluessa kirjaimet muuttuivatkin jo muotoon BB, CC, DD. Totinen tilannekatsaus Kosmetiikan sekä muiden oheistuotteiden tulo apteekkeihin johtuu osittain reseptilääkkeiden katteen laskusuunnasta. – Lisämyynti on tarpeen ja ymmärrettävää, farmaseutti ja koulutusillan isäntä Mika Lätti kertoo. Lätti kuitenkin jakaa mieskollegoidensa kanssa lievää epävarmuutta joutuessaan myymään tuotteita, joissa oma tietämys ei ole vahvaa. – Olen ylivertainen lääkkeiden tuntija ja sitten tulee tämmöistä, hän tiivistää tuntemuksiaan. – Tulee tunne, että nyt pitäisi tietää kaikki enkä kuitenkaan tiedä. Pelkään, että jään asiakkaan edessä kiinni. Jo pelkkä termiviidakko saa minut hämilleni. Lätin kollegat, farmaseutit Eero Lounasvaara, Jari Ylä-Lahti ja Joonas 38 farmasia 3/2015 Teksti HANNA OJANPÄÄ | Kuvat VESA TYNI kysy asiakkaalta ainakin nämä • Minkälaisesta koostumuksesta pidät hoitotuotteissa? • Haluatko huuhdella ihon puhdistuksen jälkeen vedellä? • Paljonko käytät meikkiä? • Mitkä ovat ihonhoitorutiinisi? Molari tunnistavat tuskan. Päällimmäisenä on tunne, että oma epävarmuus johtaa luottamuksen menettämiseen. Lounasvaara kertoo käyneensä tuotekoulutuksissa, mutta niistä aikaa on kulunut jo tovi. Yleisellä tasolla koulutuksiin osallistumista heikentää iltapainotteisuus ja niihin käytettävä oma aika. – Hyvä asia on, että asiantuntijan vierihoito on apteekeissa lisääntynyt, Lounasvaara viittaa apteekeissa järjestettäviin tuote-esittelyihin. – Työn ohessa voi mennä kysymään neuvoa tai sitten seurata myyntitilannetta vierestä. Molari ja Ylä-Lahti ovat huomanneet, että oman epävarmuuden voi osittain peittää huomioimalla asiakkaan: kyselemällä ja olemalla aktiivinen – sekä täsmäkysymysten osuessa hakemalla apua. Kosmentologi Äikäs on samaa mieltä: asiakkaan ei tarvitse tietää, jos onkin hetken kuutamolla. Hän myös lohduttaa, että kun tarpeeksi pitkään lukee purkin kylkiä ja tutustuu tuotteisiin, sanat tulevat tutummiksi. Suomessa tuotteista löytyy onneksi paljon tietoa. – Ja ainahan voi tehdä niin, että näyttää asiakkaalle tuotteen etupuolta ja samalla lukee itse tuoteselostusta takaa, Lätti heittää. Mistä tietää, mitä millekin ihotyypille kannattaa suositella? Äikäs arvelee, että ihmisillä on käsitys, että apteekin tuotteet ovat turvallisempia ja puhtaampia kuin muualla myynnissä oleva kosmetiikka. – Kaikki tuotteet myyntipaikasta riippumatta ovat allergiatestattuja. Kaikista allergiasoivin raaka-aine on hajusteet, sitten tulevat säilöntäaineet. Suurin ero – ja apteekin etu – on, että apteekkikosmetiikassa ei käytetä hajusteita tai ainakin ne ovat vain miedosti tuoksutettuja. Ja kaikille tiedoksi, EU kielsi eläintestauksen kosmetiikkatuotteissa vuonna 2013. Äikäs kertoo, että herkän ihon tuotteet ovat yleensä pumppupullossa tai tuubissa. – Hygieniasyistä purkissa olevat tuotteet eivät ole parhaita mahdollisia herkästi reagoivalle ihotyypille, hän huomauttaa. – Ja sitten, kun voide on kuivunut purkkiin, pitää se heittää mäkeen, Äikäs jatkaa. Mutta mistä tietää, millaista tuotetta millekin ihotyypille sitten lähtee tarjoamaan? – Rich – kuiva, light – normaali- ja sekaiho, ja akneiholle löytyykin sitten omansa, Äikäs luettelee. 1 2 1 Illan kouluttajan, kosmentologi Ville Äikäksen sanoma on selvä: nämä on vaan opeteltava! 3 4 2 Purkki ei pure. Tuotteisiin kannattaa tutustua työpäivän lomassa. 3 Mika Lätti on tehnyt ratkaisevan askeleen kohti kosmetiikkaa. 4 Eero Lounasvaara (vas.), Jari YläLahti ja ahaa-elämys. farmasia 3/2015 39 Mihin kasvovettä käytetään? Seuraavaksi Äikäs testaa farmaseutteja kysymällä, miksi asiakasta pitäisi suositella käyttämään kasvovettä puhdistusaineen jälkeen. – Sulkee huokoset, Lätti ehdottaa. –Viimeistelee puhdistuksen, Molari arvaa. – Saa puhdistusjämät iholta pois, Lounasvaara arvelee. – Hyviä perusteluja, Äikäs toteaa. – Käytän usein tiskirätti-vertausta: jos kuivuneella koppuralla yrittää pyyhkiä pöytää, ei siihen tartu mitään. Mutta kun iho, tai tiskirätti, on kostea, siihen imeytyy muut tuotteet paremmin. Siksi ihon pitäisi olla vielä kostea, kun siihen laittaa voidetta. Entä pitääkö suositella silmänpuhdistusaine vedenkestävälle vai vesiliukoiselle ripsivärille? – Sitä pitää kysyä asiakkaalta, Äikäs vastaa. – Mutta tietääkö asiakas itse? kuuluu jatkokysymys. – Kyllä tietää. Kun ihonpuhdistuksessa päästään kirjaimellisesti pintaa syvemmälle eli kuorintaan, se tuntuu erityisesti olevan miehille varsin harmaata aluetta. Kenelle kuorintaa voi suositella? – Kaikille, Äikäs antaa helpottavan vastauksen. – Jälleen kerran kyse on voiteen paremmasta imeytymisestä. Kevyt pyöritys riittää, tämä ei ole hampaat irvessä hommaa. Mikä ihmeen BB-voide? Vuosien kokemuksella Äikäs tietää, että Suomessa on tapana hieman kehuskellen sanoa, että ei hoida ihoaan. – Kyllä se nyt on ihan väärä kohde kehuskella, hän huokaa. – Kun tällainen asiakas sattuu kohdalle, myydään heille vain yksi tuote ja samalla hieman vihjaistaan täydentävistä tuotteista. Aina pitää muistaa kunnioittaa asiakasta: jos vaikka näkisikin, että nyt kaipaa naama vähän jämerämpää tavaraa, kannattaa tilannetta lähestyä hyvin hienovaraisesti, Äikäs neuvoo. No, entä kun naisasiakas tulee kysymään tuotteita miehelleen? – Miesten iho on paksumpi ja happamampi kuin naisten, joten ihan 40 farmasia 3/2015 Mies kysyy kosmetiikasta Onko luonnontuote Kuvateksti. humpuukia? On ja ei, riippuu keneltä kysyy. Kun raaka-aineet ovat kasviperäisiä, todennäköisyys saada allergisia oireita kasvaa. Esimerkiksi kamomilla sopii herkkäihoisille, mutta ei mykerökukkaallergikoille. Itse lähtisin aina hakemaan tuotetta ihotyypin perusteella. Miksi miesten pitäisi käyttää edes jotakin tuotetta ja miten se kaupataan heille? Iho on ihmisen ainoa fysiologinen suoja ulkopuolelta tulevia saasteita vastaan. Jos varpaanväli on ehjä, saa uimahallin lattialla olla mitä pöpöjä tahansa ja jalkapohja kestää sen. Sama koskee kasvojen ihoa: terve iho suojelee. Itse en lähtisi myymään miehille tuotteita teknisin termein vaan faktoissa pysyen: iho pysyy ehjänä, näyttää ja tuntuu paremmalta, kun sitä hoitaa. Onko erihintaisilla kosmetiikkatuotteilla tehoeroja? Kosmetiikassa on paljon kyse mielikuvamarkkinoinnista. Luksus-tuotteissa joutuu maksamaan myös pakkauksesta. Toki suuremmilla valmistajilla on käyttää enemmän resursseja tuotekehitykseen ja tutkimukseen kuin pienemmillä. Pakkauksen tekstiin tutustuessa viisi–kuusi ylintä raaka-ainetta ovat vaikuttavimmat aineosat. Mihin hinta sitten vaikuttaa? Peruslähtökohta on, että kalliimmissa tuotteessa on enemmän vaikuttavia aineita. Halpa tuote on kuitenkin parempi kuin ei mikään. Asiantuntijana Ville Äikäs, kosmetologi, meikkaaja-maskeeraaja, Suomen kosmetologien yhdistyksen hallituksen jäsen, yrittäjä kevyttä ei kannata lähteä myymään. Perussettiin kuuluu puhdistus ja kosteutus. Jos innostusta riittää, voi myydä myös kuorintaa ja silmänympärysvoiteen. Ylä-Lahti paljastaa itse testanneensa silmänympärysvoidetta. Lounasvaara taas tunnustaa käyttäneensä parranajon jälkeen suihkutettavaa kasvovettä. Ihan noviiseja tässä ei siis olla. Molari tietää, että BB-lyhenne tulee sanoista blemish balm. – Kyse on kosteusvoiteen hoitavuudesta ja hoitavuuden laadusta. BB on kevyempi kuin CC ja niin edelleen. Voimakkuudet vaihtelevat tuotemerkeittäin, mutta ideologia on sama, Äikäs toteaa. – Toki kannattaa pitää mielessä, että kosmetiikan kanssa aina on kyse myös mielikuvamarkkinoinnista Täytyykö kaikki tuotteet osata? Äikäs kehottaa tutustumaan tuotteisiin aina, kun aika sallii. Kun oppii tunnistamaan tietyt termit, pian tietää jo, mistä tuoteryhmästä puhutaan. Sen sijaan tuotetuntemukseen ei ole oikotietä. – Olen pian neljätoista vuotta myynyt kosmetiikkaa ja vasta parin viimeisen vuoden aikana minun ei ole enää tarvinnut perustella osaamistani, Äikäs sanoo. – Eli sorry, kaikki pitää tuntea! – Pitäähän meidän osata kaikki lääkkeetkin, Ylä-Lahti myöntyy ajatukselle. Molari uskoo jo, että tärkeintä on itse rohkaistua. – Turha sitä on ennakkoon pelätä, jos ei satukaan tietämään jotain, ainahan voi myöntää tietämättömyytensä, mutta luvata etsiä vastauksen, hän miettii. – Kynnys varmasti madaltuu jo tämän oppitunnin jälkeen ja jatkossa joka kerta, kun asioista puhutaan ääneen. Lupaan opetella tuotteet vaikka sana kerrallaan. Vuoden päästä olen paljon viisaampi, Lätti lupaa. Vielä lopuksi Äikäs paljastaa hyvän myyntikikan. – Parhaiten tuotteen saa myytyä, kun laittaa tipan vasemmalle kädelle ja hieroo sen iholle, sieltä tunne sitten johtaa suoraan sydämeen. ◊ Sikainfluenssapandemian uhka vuonna 2009 toi esiin kansalaisten rokotusten turvallisuuteen liittyviä huolia ja väärinkäsityksiä, jotka saattavat uhata rokotuskattavuutta ja kansanterveyttä. Tulevien pandemioiden tiedotuskampanjoissa sosiaalisen median tarjoamaa tiedotusväylää pitäisi voida käyttää nykyistä paremmin hyväksi. Jotta kansalaisten tiedotus ja rokotuskattavuus paranisivat, terveydenhuollon ammattilaisia tulisi kouluttaa nykyistä enemmän. "Ottakoon piikin se kuka on sen keksinyt" tutkimus internetin keskustelupalstalla esiintyvästä rokotuskielteisyydestä KOONNUT MINNA PERNAA A nssi Oraviidan ja MinnaMaria Salosen sosiaalifarmasian kandidaatintutkielma Ottakoon piikin se kuka on sen keksinyt – tutkimus internetin keskustelupalstalla esiintyvästä rokotuskielteisyydestä koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä osasta, jossa tutkittiin rokotuskielteisyyttä sosiaalisessa mediassa internetin keskustelupalstoilla vuoden 2009 aikana ja sen jälkeen. Aineistona Iltalehden keskustelupalsta ja aiemmat tutkimukset Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin rokotusmyöntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välisen syy-yhteyden vaikutusta rokotusmyöntyvyyteen. Katsaus laadittiin hakemalla kan- 42 farmasia 3/2015 sainvälistä ja kansallista tutkimustietoa vuosilta 2000–2012 Medline (ovid)-, Scopus-, PubMed- ja Theseus-julkaisujen tietokannoista. Käytetyt hakusanat olivat immun*/vaccin* and compliance/acquiescence or refus*/denial, influenza/H1N1. Empiirisessä tutkimuksessa aineistoksi valikoitui Iltalehti.fi-sivuston keskustelupalstan Terveys ja hyvinvointi -osion alta löytyvän Sikainfluenssa -keskustelualueen sisältämiin keskusteluketjuihin, joita oli yhteensä 2 454. Sikainfluenssa-osiossa viestejä oli yhteensä 38 638. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi rajautui yksi keskusteluketju, ”Rokote on vaarallinen”. Löydökset näkyviksi taulukoihin Tutkimuksen kirjallisuuskatsaukseen koottiin yhteenveto aikaisemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista. Kirjallisuushaun tuloksista kerättiin taulukoihin perustietojen lisäksi keskeiset tulokset, tutkijoiden kommentteja sekä mahdolliset lisätiedot tutkimuksesta. Empiirisen tutkimuksen sisällön rokotuskielteisyyteen tai sikainfluenssapandemiaan liittyvä aines analysoitiin kvalitatiiviselle aineistolle soveltuvalla induktiivisella sisällönanalyysillä (ks. Bryman 2004). Siinä keskustelussa esiintyvistä aiheista, ilmiöistä ja uskomuksista luotiin induktiivisesti päättelemällä tiivistyksiä olennaisen sisällön mukaan lauseiksi tai yksittäisiksi termeiksi, jotka kuvaavat keskustelussa esiintyvien ilmiöiden teoreettisia merkityksiä (ks. taulukko 1). Pääteema Pelko Teema Sikainfluenssaa kohtaan Alateema Riskiryhmäläisten selviytyminen sikainfluenssan tarttuessa, esim. raskaana olevat ja lapset t u t k samalla i t t u a kertaa, jolloin Taudin leviäminen, esim. pelko, että kaikki sairastuvat kaikki eivät saa hoitoa Rokotteen aiheuttamia sivuvaikutuksia kohtaan Teho- ja turvallisuuskokeiden vähäisyys herättää epäluottamusta Narkolepsia Oma neurologinen sairaus lisää pelkoa saada vakavia haittoja Haitat saattavat ilmentyä vasta pitkän ajan jälkeen esim. vuosien kuluttua Lääkefirman syytesuoja aiheuttaa epäilyksen rokotteen turvallisuudesta Kananmuna-allergia (anafylaktinen shokki) Apuaineita kohtaan Tiomersaali AS04-adjuvantti ja sen sisältämä skvaleeni Epätietoisuus Kummassa on suuremmat riskit (sairastuminen vs. rokote) Rokotteen tarpeettomuus Rokote on tehoton Monet rokotetut joutuvat pitämään muutaman päivän sairasloman rokotuksen jälkeen Virus on mutatoitunut, eikä rokote enää tehoa siihen Rokotteesta tulee samat oireet kun itse influenssasta (lihaskivut, kuume yms.) Oma tartuntariski koetaan vähäiseksi Sikainfluenssan voi torjua ilman rokotetta Hyvä käsihygienia riittää Testattuja on vain vähän, josta seuraa epäilys, ettei pandemiaa kehittynytkään Sairautta ei pidetä vakavanat Salaliitto Epäluottamus viranomaisten toimintaan WHO:n päättäjien sidonnaisuudet Rokote on vain lääkealan yritysten voiton tavoittelua Suomessa ei uutisoida riittävästi sikainfluenssaan liittyen THL pimittää tietoa esim. sidonnaisuus Rokote on bioterrorismia Patenttihakemus on tehty yli puoli vuotta ennen ensimmäistä tautitapausta Rokotteen ottaminen ei saa olla pakollista Vaikka rokotteesta kieltäydytään, sen jälkeistä hoitoa ei silti saa evätä Terveyden huollon ammattihenkilöitä ei saa pakottaa ottamaan rokotetta Tietämättömyys Rokotetut eivät voi sairastua tai levittää tautia Kritiikki terveydenhuolto Terveydenhuollon toimipisteillä ei tehty kokeita järjestelmää sikainfluenssaan diagnosoimiseksi potilaista kohtaan Luulisi rokotevalmistajiakin kiinnostavan toimiiko rokote. Toisaalta tarvitseeko tietääkään, kun rahat on jo maksettu. Taulukko 1. Iltalehti.fi -sivuston (2012) Vaarallinen rokotus -keskusteluketjun sisältöanalyysistä tiivistetyt teemat. tutkittua Luotettavien tietolähteiden oikea sijoittuminen hakukoneiden hakutuloksissa on tärkeää oikeellisen tiedon välittämisessä kansalle. Pelkoa ja epätietoisuutta rokotteiden haittavaikutuksista Kirjallisuuskatsauksesta selviää, että terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen asema ja tehtävä rokotus informaation jaossa ja että kansalaisilla on huomattava määrä rokotuksiin liittyviä huolia, pelkoja ja väärinkäsityksiä. Pelko leimasi myös empiirisen tutkimuksen kohteena ollutta rokotekielteistä keskusteluketjua suuressa osassa kommentteja. Rokotteista myönteiseen sävyyn kirjoittaviin suhtauduttiin hyvin kriittisesti. Kommenteissa korostui erityisesti pelko sikainfluenssarokotetta ja sen mahdollisia haittavaikutuksia kohtaan. Keskustelussa esiintyi niin ikään tiedon puutteesta tai sen heikosta saatavuudesta aiheutuvaa epätietoisuutta, mikä mahdollistaa väärän ja epätarkan tiedon leviämisen, kun rokotevastaisten spekulaatiot pääsevät vaikuttamaan muiden ihmisten mielipiteisiin. Keskusteluissa nousi myös esiin epäluottamus viranomaisten ja lääkeyritysten toimintaa kohtaan. Toistuvana teemana esiintyi myös käsitys siitä, ettei rokote ole tehokas. Lisäksi osa keskustelijoista ei pitänyt sika influenssaa vakavana sairautena. Median vaikutus on suuri pandemian aikaisessa tiedottamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2010). Tutkimuksen kohteena olleen keskustelufoorumin joitain keskusteluketjuja oli luettu yli 100 000 kertaa, joka kertoo keskustelupalstojen tavoittamasta suuresta kohdeyleisöstä. Tulokset paljastivat, ettei suurin osa keskustelupalstojen kirjoittajista käyttänyt luotettavia tietolähteitä (ks. 44 farmasia 3/2015 taulukko 2) tai viitannut kyllin selkeästi käyttämiinsä lähteisiin. Luotettavien tietolähteiden oikea sijoittuminen hakukoneiden hakutuloksissa on tärkeää oikeellisen tiedon välittämisessä kansalle. Näin ei päässyt tapahtumaan sikainfluenssapandemian aikana, sillä hakusanalla ”sikainfluenssa” tehdyistä hauista 80 prosenttia päätyi lukemaan sikainfluenssa-aiheista informaatiota epävirallisilta sivustoilta, kuten Sikainfluenssa.fi- tai Wikipedian sikainfluenssasivustolta (Ruutu P, 2010). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n virallinen sikainfluenssa tietopaketti -internetsivu sai vain murtoosan hakijoista sivustolleen. Keskustelijoiden käyttämiä lähteitä ”Pyysin Iltalehteä tutkimaan sikainfluenssan vaikutuksia myös pitemmän ajan suhteen…” ”…En tiedä lukeeko Iltalehden toimitus myös näitä juttuja. Jos luette selvittäkää asia ihan perinpohjaisesti. Huomaahan tämän täällä keskustelussa, ettei kukaan tiedä mihin uskoa”. (kommentin numero 72, lisätty 30.10.2009) ”Tuttavalleni annettiin rokote ja ilmoitettiin, että on 20% mahdollisuus saada keskenmeno! Siis joka viides saa sen!!!!...” ”… Ps. jaksamista niille äideille, jotka saavat keskenmenon. Tuo 20% mahdollisuus on niin suuri riski, että aikoinaan emme antaneet tehdä lapsivesitutkimusta, jonka riski on 1-2%. Pidin sitäkin liian suurena!” (kommentin numero 64, lisätty 29.10.2009) ”…Voi vaan muistella mitä talidomidi teki aikoinaan. http://kaksplus.fi/keskustelu/ t1548739...” (kommentin numero 64, lisätty 29.10.2009) Tässä teille hyvää tekstiä aiheesta -otsikolla lähetettiin keskusteluun seuraava linkki: http://www.anttiheikkila.com/ index.php?id=2&art=140 (kommentin numero 54, lisätty 28.10.2009) ”…Esitin kyseisen asian äsken radiossa (iskelmä). Kiinnostuivat kovasti ja lupasivat tutkia asiaa. Ottavat yhteyttä johonkin terveydenhuoltoalan ammattilaiseen. Jään odottamaan suurella mielenkiinnolla asiaa. Jos sitten olisi viisaampi”. (kommentin numero 23, lisätty 27.10.2009) Taulukko 2. Esimerkkejä Vaarallinen rokotus -keskusteluketjun kommenteissa käytetyistä lähdeviittauksista (Iltalehti 2012). Ammattilaisilla ja medialla suuri vaikutus Kirjallisuuskatsauksessa vahvimpana teemana esiintyi terveydenhuollon ammattilaisten keskeinen asema ja rooli ihmisten rokotetietoisuuden muodostajana. Viestintää, koulutuksia ja tiedottamista tulisi parantaa, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voisivat poistaa hämmennystä ja epävarmuutta. Myös kansalaisia olisi koulutettava arviomaan tiedon luotettavuutta. Heitä tulisi kannustaa lähdekriittisyyteen ja samalla etsimään tietoa useammasta lähteestä sekä vertailemaan näiden tarjoamaa tietoa. Lisäksi kansalaisia olisi hyvä ohjata luotettavien tietolähteiden luo esimerkiksi tiedottamalla THL:n omista ja Terveyskirjasto.fi-sivustosta. Uusimpia medioita, joissa ihmiset viettävät aikaansa, voisi käyttää tehokkaammin hyväksi massaviestinnässä. Esimerkiksi Facebook-sivun perustaminen yksittäiselle influenssavirukselle voisi mahdollistaa luotettavan tiedon löytymisen helposti ja kootusti. Se voisi sisältää esimerkiksi tietoa oireista ja kotihoidosta, jolloin kansalaisten ei tarvitse pandemian aikana arvailla, kuinka omien oireiden ja niiden hoidon kanssa tulee menetellä. Tutkimuksessa käytetty aineisto oli kooltaan suppea ja rajoittui vain yksittäisen sivuston tarkasteluun. Vaikka sen tulokset eivät ole yleistettävissä koko väestöön, niiden pohjalta voidaan päätellä, että eri medioiden tapaa uutisoida pandemiaan liittyvistä aiheista voitaisiin ohjeistaa nykyistä tehokkaammin. Ohjeistuksilla voitaisiin lieventää median aiheuttamaa negatiivista vaikutusta ja lisätä sen positiivista vaikutusta rokotusmyöntyvyyteen. Lähteet: Bryman A: Social Reaseach Methods. Oxford University Press, 2004 Ruutu Petri: Torjuntatoimien strategiset linjaukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2010 (viitattu 29.11.2012). Saatavilla internetistä: www.stm. fi/c/document_library/get_file?folderId=147601 9&name=DLFE-11193.pdfRuutu 2010). Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten, 2012 (viitattu 30.11.2012). Saatavilla internetissä: www.stm.fi Varaa paikkasi Iloa arkeen -teemaristeilylle Tukholmaan 18.9.–20.9.2015! • • • Farmasialiitto järjestää yhteistyössä Orion Oyj:n kanssa jäsenristeilyn Tukholmaan. Ilmoittaudu vaikka heti, viimeistään 15.7.2015! Mukaan mahtuu 150 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumislomakkeen löydät verkkosivuiltamme syyskuun tapahtumakalenterista. Lähtö Helsingin Katajanokalta perjantaina 18.9.2015 Viking Line m/s Gabriella perjantai 18.9.2015 lauantaina 19.9.2015 klo (Suomen aikaa) klo (Ruotsin aikaa) 14.00–14.45 Maihinnousukorttien jako 15.00–19.00 Laivan auditoriossa: 7.00– Aamiainen 10.00 Saapuminen Tukholmaan Omaa aikaa kaupunkiin tutustumiseen 16.30 Laiva lähtee Tukholmasta 16.30–18.00 Laivan auditoriossa: Läsnäololla arjen iloon! Jokainen voi vahvistaa omaa positiivista tunnettaan tulemalla tietoiseksi omista voimavaroistaan ja siitä, kuinka niitä käyttää. Ilon tunne työssä lisääntyy, kun ihminen tuntee itsensä ja työnsä merkitykselliseksi. Kouluttajina vuorovaikutus-ja esiintymisvalmentajat Riitta Koukku ja Henna Hakkarainen Trubaduuri ja kuohujuomatarjoilu Farmasialiiton kuulumisia työmarkkinoilta ja ammatillisista asioista 20.00 Illallinen, Viking Buffet Kahvitori sunnuntaina 20.9.2015 Astmasta ja COPD:stä klo (Suomen aikaa) keuhkotautien EL, Paula Rytilä, lääketieteellinen johtaja Orion Oyj Orionin tuoteinformaatiota 7.00– Aamiainen 10.10 Saapuminen Helsinkiin 20.00 Illallinen Food Gardenissa Omavastuuosa koko lystistä on 90 euroa. Liitto osallistuu pitkämatkalaisten matkakuluihin korvaamalla matkakuluista kotipaikkakunnalta Helsinkiin ja takaisin 30 euroa ylittävän osan 150 euron ylärajaan saakka. Jos haluat yöpyä yhden hengen hytissä, laskutamme sinulta lisäksi yhden ja kahden hengen hytin hinnan erotuksen, jolloin risteilysi hinnaksi tulee 148 euroa. Ilmoittautumisajan päätyttyä saat tiedoksesi tilinumeron, jolle omavastuuosuuden suoritus maksetaan. Maksun suorittaminen on vahvistus osallistumiselle. tapahtumat Palstalla kerrotaan alan koulutuksista ja tapahtumista Paranna hyvinvointia ja työkykyä kuntoutuskurssilla Suomen Farmasialiitto, Kunnonpaikka ja Kela järjestävät yhteistyössä apteekkialan työtä tekeville jäsenille, farmaseuteille ja proviisoreille suunnatun TYK-kuntoutuskurssin. K untoutuskurssi on tarkoitettu Suomen Farmasialiiton apteekkialan työtä tekeville jäsenille, farmaseuteille ja proviisoreille, joiden työkyky on työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteistä huolimatta uhattuna tai heikentynyt, esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. Kuntoutuksessa saat tukea ja ohjausta hyvinvointisi ja työkykysi edistämiseen. Kuntoutuksen perustana on yksilöllinen valmennus-/työhyvinvointisuunnitelma, jonka suunnittelussa ja toteutuksen tukena toimii joukko terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia. Kuntoutuksessa haetaan erityisesti keinoja työssä jaksamisen tukemiseksi ja sen toteutukseen kuuluu yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Kuntoutuskurssi toteutetaan Kunnonpaikassa ja siihen sisältyy hyvinvointiohjelman lisäksi majoitus kahden hengen huoneessa täysihoidolla sekä kylpylän ja liikuntatilojen vapaa käyttö. 46 farmasia 3/2015 Hakuohjeet Kuntoutusaikataulu Selvitysjakso, a-osa: 2.–7.11.2015 ja b-osa: 29.2.–5.3.2016 1. valmennusjakso: 4.–8.4.2016 2. valmennusjakso: 29.8.–2.9.2016 3. valmennusjakso, a-osa 5.–9.12.2016 ja b-osa 13.–17.3.2017 Lisätietoja: Hyvinvointi- ja vapaa-ajankeskus Kunnonpaikka Tanja Tilles-Tirkkonen, Kuntoutuskoordinaattori, TtM p. +35840 727 9791, tanja.tillestirkkonen@kunnonpaikka.com 1) Ota yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi mahdollisimman pian. Kurssille otetaan 8 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. 2) Täytä Kelan kuntoutushakemus (lomake KU 101), ja liitä siihen työterveyshuollon ja esimiehen selvityslomakkeet (KU108 ja KU109) sekä lääkärin B-lausunto. Työterveyshuolto ohjeistaa lomakkeisiin ja liitteisiin liittyvissä asioissa. Hakemukseen kirjataan kurssinumeroksi 60969. Kuntoutushakemus liitteinen toimitetaan lähimpään Kelan toimistoon. 3) Ilmoita kurssille hakeutumisestasi myös Kunnonpaikan edustajalle (yhteystiedot vieressä). Tarvittaessa saat myös lisätietoa kurssista ja apua lomakkeiden täyttämiseen. 4) Kun hakemuksesi on käsitelty, saat Kelasta kuntoutuspäätöksen. Kuntoutus toteutetaan Kelan tuella ja sen ajalle voi joko saada palkkaa tai hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Lisäksi Kelalta voi hakea korvausta matkakuluista. 5) Ennen kuntoutuksen alkua saat Kunnonpaikasta postia mm. kuntoutuksen käytännön järjestelyihin liittyen. Valmistu pro maiste viiso vien rien 16.10 rien seminaa ja .2015 . Lisä Farmasialiit ri tiet farmasialiitto kouluttaa www.farmasialiitto.fi oj a ver k ko sivu on kalente jen FARMASIALIITON JOHTAMISKOULUTUS 17.–18.10.2015 rissa . Itsetuntemus ja johtajana kehittyminen Orion Oyj Tuohilammen koulutuskeskus, Vihti Koulutus on suunnattu proviisoreille, proviisoriopiskelijoille ja johtavassa asemassa oleville farmaseuteille. Johtamiskoulutuksen tavoitteena on antaa esimiehille käytännön työkaluja ongelmanratkaisu- ja johtamistaitojen kehittämiseen sekä oman hyvinvoinnin ja työyhteisön yhteishengen parantamiseen. Koska työyhteisön hyvä johtaminen lähtee esimiehen hyvästä itsetuntemuksesta, tämän vuoden koulutuksessa keskitytään itsetuntemuksen kehittämiseen ja tarjotaan mahdollisuus tutustua mindfullness-menetelmään. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen esimies pystyy tunnistamaan omien vuorovaikutustaitojensa vahvuudet ja olemaan työpaikallaan aidosti läsnä, kuormittavissa tilanteissa ja pahimman kiireen keskelläkin. Perinteisesti johtamiskoulutus tarjoaa myös katsauksen alan ajankohtaisiin asioihin ja antaa kollegoille mahdollisuuden rentoutua yhdessä Tuohilammen kauniissa ympäristössä. Lauantain koulutuksesta vastaa Matti Henttinen, joka on työelämävalmentaja, terapeutti ja fysioterapeutti, psykoterapiaja NLP-kouluttaja. Hän on tehnyt potilas- ja terapiatyötä vuodesta 1983 alkaen. Matti tunnetaan myös työstään yli 300 huippu-urheilijan valmentajana. Lauantai 17.10.2015 8.30 Bussikuljetus Helsingin keskustasta Tuohilammelle 9.45 Aamiainen ja tervetulotoivotus Koulutustyöryhmän puheenjohtaja Riikka Leppänen ja Myyntijohtaja Sari Pesonen, Orion Pharma 10.15 Johtajuus rakentuu itsetuntemuksesta 11.50 Orionin puheenvuoro 12.15Lounas 13.15 Mindfulness apuna johtajana kehittymisessä 14.45 Laavulla iltapäiväkahvit 15.45Vuorovaikutustaitojen hyödyntäminen Koulutuspäivien osallistumismaksu on 90 euroa Farmasialiiton jäsenille, kun ilmoittaudut 11.9.2015 mennessä ja 120 euroa, kun ilmoittaudut 4.10.2015 mennessä. Osallistumismaksu on Farmasialiittoon kuulumattomille 250 euroa, kun ilmoittaudut 11.9.2015 mennessä ja 300 euroa, kun ilmoittaudut 4.10.2015 mennessä. Osallistumismaksu sisältää johtamiskoulutuksen luennot, ateriat ja iltaohjelman, majoituksen Tuohilammella kahden/kolmen hengen huoneissa (la-su) ja bussikuljetukset Helsingin keskustasta Tuohilammelle ja takaisin. ihmisten johtamisessa 17.30 Koulutuspäivän päätös Koulutuksen materiaalit jaetaan sähköisesti. Tuohilammella on 70 yöpymispaikkaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset osoitteessa Sunnuntai 18.10.2015 www.farmasialiitto.fi/kalenteri/lokakuu-2015 4.10.2015 mennessä. 19.00 Illallinen, rentoa yhdessä oloa ja saunomista 7.20 Kuljetus Helsingin keskustasta Tuohilammelle tarvittaessa 8.00Aamiainen 9.00 Päivän avaus 9.05 Lakimiesklinikka: Esimiestyön haastavat kysymykset, Lakimies Iivari Järvinen, Suomen Farmasialiitto 10.30Kahvitauko 11.00 Ajankohtaista lääkealalla Puheenjohtaja Kirsi Kvarnström, Suomen Farmasialiitto Koulutusviikonlopun järjestää Suomen Farmasialiiton Proviisoriverkoston koulutustyöryhmä yhteistyössä Orion Pharman kanssa. Ennakkokysymykset lakimiehelle otsikolla Lakimiesklinikka: iivari.jarvinen@farmasialiitto.fi. Kysymyksiä käsitellään tilaisuudessa anonyymisti. farmasia 3/2015 47 Kokouksen lomassa osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua kollegoiden kanssa, tutustua Edinburghin mielenkiintoiseen historiaan kävelykierroksella paikallisen oppaan johdolla sekä kuulla viskien historiasta ja niiden valmistuksesta. Teollisuusfarmasistit koolla keväisessä Edinburghissa minna matikainen ja martti ahtola E uroopan teollisuusfarmasistien eli European Industrial Pharmacists Group:n (EIPG) yleiskokous järjestettiin tänä vuonna Skotlannissa 17.–19.4.2015. Suomen Farmasialiittoa ja siten lääketeollisuudessa ja tukkukaupassa työskenteleviä jäseniämme kokouksessa edustivat Minna Matikainen ja Martti Ahtola. EIPG:n yleiskokous keräsi kokoon yli kolmekymmentä teollisuusfarmasistia ympäri Eurooppaa. Ennen yleiskokousta kokousvierailla oli mahdollisuus osallistua tuotantoon liittyviä uusia ajankohtaisia teknologioita käsittelevään tieteelliseen symposiumiin, joka järjestettiin Glasgow`ssa Strathclyden yliopiston farmasian laitoksella. Symposiumin aineina oli muun muassa tulevaisuuden jakelukanavat, CMAC (continuous manufacturing and crystallization), solulääkintään liittyvät 48 farmasia 3/2015 tuotannon erityispiirteet sekä teollisuusfarmasistien osaamiseen liittyvät tulevaisuuden tarpeet bioteknologian näkökulmasta. Varsinaisessa EIPG:n yleiskokouksessa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista lääketeollisuutta koskevista aiheista sääntömääräisten asioiden lisäksi. Andrew Powrie-Smith Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestöstä (EFPIA) kertoi lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisten taloudellisten suhteiden julkistamisprosessin etenemisestä, ja Patricia Munoz toi kokoukseen terveiset Euoopan apteekkifarmasisteja edustavasta PGEU:sta. Lisäksi pienryhmissä keskusteltiin päivitetyn GMP Annex 16 -ohjeistuksen seurauksena tulevista QP:n uusista tehtävistä ja vastuista sekä pohdittiin ratkaisuja useissa maissa yleistyneisiin lääkkeiden saatavuushäiriöihin. European Industrial Pharmacists Group (EIPG) EIPG on vuonna 1966 perustettu teollisuusfarmasistien ammatillista etua ajava kattojärjestö, jonka jäsenmäärä tällä hetkellä on noin 12 000. Suomen Farmasialiitto edustaa Suomen teollisuusfarmasisteja nimenomaan tätä kautta Euroopan tasolla, ja saa siten lääketeollisuutta edustavan äänensä kuuluviin kansainvälisesti. Suomen Farmasialiitto maksaa vuosittain jäsenmaksua EIPG:lle tärkeästä edunvalvontatyöstä, jota EIPG tekee jäseniemme hyväksi Euroopan tasolla. Jäsenillämme on mahdollisuus osallistua Special Interest Group -työryhmien työskentelyyn. Lisäksi opiskelijoille järjestetään webinaareja yhteistyössä EPSA:n kanssa. Muistathan hyödyntää jäsenetusi ja käydä lukemassa muun muassa EIPG:n verkkolehteä osoitteesta http://www.industrialpharmacy.eipg. eu/ EIPG:n löydät myös Facebookista, Twitteristä ja LinkedIn:stä. si, ity asiaa t ja kesk y n n ii s e snä kun – Ole lä pponen. i Tuija Pie t muistu t n oi Fimea onen kert merkityksestä lk e P a ij htaja E utoksen Fimean jo a orgaisaatiomu e. st a saamisell o lm tekijän näköku n ö ty ja ölle työyhteis Miten selviän muuttuvassa työelämässä? teksti Nina Vuorenlinna F armasialiiton valtio-, yliopisto- ja Kela-sektorin neuvottelukunnan sekä erityisvaliokunnan yhdessä Proviisoriverkoston kanssa lauantaina 18.4. järjestämä tilaisuus kului kiinnostavien puheenvuorojen ja yhdessäolon siivittämänä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Noora Oinonen avasi tilaisuuden Lääkäriliiton tiloissa. Tuija Piepponen kertoi omalla innostavalla tyylillään vuorovaikutuksen ja oman asenteen merkityksestä urapolulla. "Ole läsnä kun esiinnyt ja keskity asiaasi", kuuluivat kokeneen esiintyjän vinkit kuuntelijoille. Fimean johtaja Eija Pelkonen kertoi organisaationsa muutosten hoitamisesta työyhteisössään vuosien varrelta: millaisin tuntein ja ideoin on vaikeita asioita hoidettu. Fimean alueellistaminen on taas tapetilla, ja vuonna 2008 aloitettu muutto Kuopioon pois Helsingistä jatkuu edelleen. Vakuutussihteeri Tarja Tukiainen puhui kokemuksistaan Kelan organisaatiomuutoksen myllerryksissä työntekijän näkökulmasta. Tukiainen muistutti, että on tärkeää olla mukana kehittämässä, saada esimiehen tuki ja avoin tiedotus. Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi STM:stä ja yrittäjä-proviisori Jukka Holappa Kasve Oy:stä pitivät kiinnostavan dialogin siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun miettii työelämänsä vaihtoehtoja: mitä oikeasti haluat, mikä on sinulle tärkeää, minkä puolesta haluat taistella? Lopuksi illastimme vielä Kaksi kanaa -ravintolassa hyvän ruoan ja stand up -koomikoiden viihdyttämänä. farmasialiiton yhteystietoja Puheenjohtaja Kirsi Kvarnström 050 368 9187 Yhteiskuntapoliittinen asiamies Pirjo Lukkari 044 722 0299 Viestintäpäällikkö Riina Law 040 822 1721 Toiminnanjohtaja Mika Leppinen 050 373 5716 Järjestöasiamies Eija Heinonen puh. 040 771 4723 Jäsenpalvelut 029 7010 1090 (arkisin klo 9–13) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies. proviisori Sanna Passi 050 466 7575 Opiskelija-asiamies Heidi Jäntti 044 777 9052 Työsuhdeneuvonta 029 7010 1091 (arkisin klo 9–13) Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@farmasialiitto.fi Kaikki yhteystiedot löydät Farmasialiiton verkkosivuilta, www.farmasialiitto.fi farmasia 3/2015 49 muistatko? Luontaishoitoa Teksti Alisa Kettunen | Kuvat istockphoto I ilimato, iili, verijuotikas, Hirudo medicinalis – rakkaalla madolla on monta nimeä. Iilimadot lienevät olleet kansanparannuskeino jo vuosisatoja sitten, ja muun muassa Pieni koti-apteekki -opas vuodelta 1901 neuvoo käyttämään iilimatoja paikallisissa verenlaskuissa, kuten hammastaudeissa ja tulehduksissa. Iilejä käytettiin myös esimerkiksi veritulppien sekä peräpukamien hoidossa. Iilimatojen säilyttämisestä ja käytöstä apteekeissa on löydettävissä tarkkoja ohjeistuksia, sillä juotikkaita piti olla saatavilla jokaisessa apteekissa. Vielä Suomen Farmakopean kuudennessa painoksessa (voimassa 1938–57) neuvottiin, kuinka iilimadoista pidetään huolta. Eri lajin juotikkaita tuli säilyttää omissa purkeissaan, aivan kuten muitakin roh- doksia – tosin apteekkitarkastajat joutuivat tämän tästä huomauttelemaan asiasta apteekkareille, jotka pistivät surutta kaikki iilit samaan purkkiin. Pienessä koti-apteekissa puolestaan opastettiin iilien käyttöön näin: Kasteltua punaisella viinillä, purevat iilimadot parhaiten. Veri on madoista hiljaa vetämällä jalkapäästä pääpuoleen puserrettava. Iiliä, joka on imenyt tarttuvatautista, ei pidä enää käyttää. – Jos joku sattuisi nielaisemaan iilin, nauttikoon heti 2 teelusikallista keittosuolaa vedessä ja ottakoon oksennusainetta. ◊ Iilimatoja eli verijuotikkaita säilytettiin ilmareiällisillä kansilla peitetyissä korkeissa lasipurkeissa. Lähteet: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1992;108(6):535 Pieni koti-apteekki: noin 50 kotilääkkeen käyttöohjetta, 1901 Kolmella markalla kanfärttiä: Kaskuja, tarinoita ja muistelmia apteekista, 2005 3/2015 Anna palautetta lehdestä ja voita iphone 6 plus ! Työntekijä saa kieltäytyä työnantajan määräyksestä, jos kokee toiminna moitittavaksi n – jopa laittomaksi.tai Mukana Galenos! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/farmasia 2. Merkitse numerosarja 785362 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 plus. 50 farmasia 3/2015 PUHUMINEN SALLITTU MIEHET JA KOSM Neljä miesfarmaseut ETIIKKA tia päätti rohkaist kosmetiikkahylua lyn äärellä. FAR_A_1_15.indd TURVALLIN EN LÄÄK EHOITO Palveluasumisen tarvitsee avuksee lääkehuolto n farmaseuttista osaamista. PALKKAKYSE LYN 2014 TULOKSET Farmasian alan ja palkkauksen ammattilaisten palkkaus ja yksityisellä kehittyminen julkisella sektorilla. 1 1.6.2015 14.32 Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syksyn lukijapalkinnon Samsung kamerakännykän voitti URA-lehden 4. numeron lukija: Marie Sandberg. Vanhat paheet vaativat uudet aseet. Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa. Siksi Nicotinell on kehittänyt seitsemän kohdan ohjelman, jonka avulla asiakkaasi voi päästä pysyvästi irti tupakanhimosta ja tupakointitavasta. Palkinnot Muista palkita itseäsi onnistumisista. Tuotteet Valitse itsellesi sopivin nikotiinikorvaustuote hallitsemaan vieroitusoireita. Motivaatio Mieti, mikä on tärkein syy tupakoinnin lopettamiselle. Tieto Hanki tietoa tupakoinnin lopettamisesta, niin olet valmiimpi selviytymään haasteista. Tilanteet Tunnista tilanteet, jotka laukaisevat tupakanhimosi. Mentori Pyydä avuksesi henkilöä, joka on jo päässyt eroon tupakasta. Lue lisää osoitteesta nicotinell.fi Tuki Tukeudu lähipiiriisi ja hae ammatillista apua selviytyäksesi vaikeista hetkistä. Mitäpä jos lopettaisit. Oikeasti. Nicotinell-nikotiinikorvaushoitovalmisteet avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Valmisteet sisältävät nikotiinia. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Ei alle 18-vuotiaille. Ei lasten ulottuville eikä näkyville. Älä tupakoi samanaikaisesti, kun käytät Nicotinellia. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteiden sisältämistä aineista, älä käytä Nicotinellia. Haittavaikutuksena voi esiintyä huimausta, päänsärkyä, maha-suolikanavan vaivoja, laastaria käytettäessä myös ihoärsytystä. Jos sinulla on sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, jokin muu sairaus tai olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärin kanssa. Novartis Finland Oy 2015. FI1503300949 Kaappaa kaveri jäseneksi! Koppaa kaveri mukaan Farmasialiiton jäseneksi! Uusi jäsen ja jäsenen suosittelija eli SINÄ, joka jo olet Farmasialiiton jäsen, saatte molemmat ilmaisliput valitsemaanne elokuvaan. Lippuja ei tarvitse käyttää samaan näytökseen. Liity nyt ja lisää liittymislomakkeen lisätietokenttään suosittelijan nimi sekä kampanjakoodi LEFFA. Eikö löydy suosittelijaa? No problem! Liity jäseneksi ja ilmoita kampanjakoodi LEFFA liittymislomakkeen lisätietosarakkeessa. Leffalippusi kolahtaa postilaatikkoosi jäsenpostin mukana. Ainutlaatuinen uraelämys! Liittymislomakkeeseen pääset alla olevasta QR-koodista tai verkossa www.farmasialiitto.fi/jasenyys/ sahkoinen-asiointi. Huomaathan, että opiskelijoille on oma jäsenlomakkeensa. Kampanja voimassa elokuun 2015 loppuun saakka. opiskelijat: Työssäkäyvät:
