Lataa PDF

Transcription

Lataa PDF
No 1
13.1.2015
nina yliruikka
Potilastyö
kutsuu
lentoemäntää
pieni topias sai
omahoitajan kotiin
kotisairaanhoito s. 14
kahden kauppa
kinestetiikka s. 40
pyöröovi seis!
ammatissa s. 20
12 x
uusi asenne
töihin
UUtUUs
Hoitotyön Pharmaca Fennica®
nyt terveysportissa!
Hoitotyön Pharmaca Fennica® on käytännön työkalu hoitotyön arkeen.
Palvelussa voi mm.
• tunnistaalääkkeitätablettienjakapseleidenkuvienavulla
• vertaillarinnakkaislääkkeitäyhdelläsilmäyksellä
• valmistaayhdenmukaistenohjeidenavullaIV-lääkkeitäkäyttökuntoon
(laimennusjaannostelu)
• tukeapotilaanlääkehoitoaselkeidenpotilasohjeidenavulla.
Lisäksinopeajamonipuolinenlääkehakuvapauttaaaikaapotilastavarten.
Hoitotyön Pharmaca Fennica®-verkkopalveluntuottaaLääketietokeskus.
www.terveysportti.fi
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 1
13.1.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Jyri Manninen
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
14 kansi Aina vieraana
20 kansi Ammatissa: Pyöröovi seis!
23 Kolumni
24 Meidän kylän koutsi
29 Terveys
30 Sairaus: Synnyttäjän painajainen
32 kansi Hyvinvointi:
Uusi vuosi, uusi minä
36 Ensihoitoa opintojen alusta asti
38 Tutkimus: Mittari uusiksi
40 kansi Omin avuin
44 Ulkomaat: Ebolaa taltuttamassa
48 kansi Uusin siivin
52 Lisää valtaa jättiyrityksille?
72 Tieni tähän: Kasvua koko elämä
74 Ihana arki: Hupskeikkaa!
tehyläinen
54 Keskustelua
56 Me kaikki
58 Tehy-uutiset
hoitaja vieraalla maaperällä
14 24 44
toisen kotona
Maj-Britt Tverin
hoitaa potilaitaan
monta vuotta.
pikkukylässä
Myllykankaan
koulusta tuli
hyvinvointikeskus.
afrikassa
Ebola-alueella
tarvitaan lisää
hoitajia.
61 Jäsentapahtumat
KANNEN KUVA: PIA INBERG
63 Homma hoidossa
64 Hyöty
67 Tarkastaja
68 Ristikko
Lähdemme liikkeelle siitä,
mihin ihminen vielä kykenee.
Ei siitä, mihin hän ei enää pysty.
Fysioterapeutti Tuula Kujala sivulla 40.
TEHY t 1–2015
3
Yhteistä hyvää
Uudet edut 1.1.2015 alkaen
Asioilla on tapana järjestyä. Tolkku,
ahkeruus ja usko tulevaan vievät elämässä pitkälle. Silti maailma voi olla
kova ja yllättävä. Näin oli myös 104
vuotta sitten, kun tavalliset työssäkäyvät ihmiset turvautuivat luotettavimpaan mahdolliseen tahoon: toisiinsa. Vakuuttaakseen kotinsa he
perustivat yhdessä keskinäisen vakuutusyhtiön nimeltä Turva.
Tuotot asiakkaiden
hyväksi
Etu jopa
Keskinäisyys merkitsee
edelleen sitä, että asiakkaat – eli vakuutuksenottajat – omistavat Tur
Turvan. Ja jokaisen yrityksen tehtävä on
hyödyttää omistajiaan. Meidänkin.
Siksi käytämme kertyneet tuotot
asiakkaidemme hyväksi. Tämä periaate näkyy kilpailukykyisinä hintoina, alennuksina, omistaja-asiakasetuina ja paranevina palveluina.
-17%
Avoin ja avokätinen
hinnoittelu
Uudistamme nyt omistaja-asiakkaan
edut entistä avoimemmiksi ja avokätisemmiksi. Meillä sinun ei tarvitse
pelata pinsseillä, pisteillä, bonuksilla tai kupongeilla. Emmekä pakota sinua liittymään kerhoihin, kanta-asiakasjärjestelmiin tai sullomaan
lompakkoosi lisää täytettä. Pelkkä
omistaja-asiakkuus ja ammattiliiton
jäsenyys riittää.
Tyytyväisimmät asiakkaat
Ja homma toimii. Tyytyväiset
asiakkaat ovat todiste siitä.
EPSI Rating tutkii vuosittain
suomalaisten vakuutusyhti
vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme
olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1*. Emme aio kuitenkaan ylpistyä,
vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja
reilulla linjallamme. * 2011, 2012, 2013 ja 2014
Ammattiliiton kortti
– paras etukortti
Tervetuloa Turvaan. Meiltä saat henkilökohtaista palvelua. Palvelemme
sinua 50 toimipaikassa ympäri SuoAmmattiliiton jäsenmen. Tavoitat meidät myös numerossa
kortti onkin mitä parhain
01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkosetukortti. Säästät heti
sa osoitteessa turva.fi
selvää rahaa jopa 17%
vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität
meille vakuutuksesi. Uudet edut ovat
ulottuvillasi 1.1.2015 alkaen.
Hymyile, olet Turvassa
pääkirjoitus
Äitini, sairaanhoitaja
muistan kirkkauden. Muistikuvissa-
ni aula oli korkea ja valoisa, ja joulun aikaan sinne koristeltiin kuusi. Paikka oli
minulle pikkulapsesta saakka tuttu, tuo
1970-luvun keskisuomalainen keskussairaala.
Olin tullut hakemaan isän
ja veljen kanssa äitiä töistä
ensiapupolilta, kuten sitä
siihen aikaan kutsuttiin. Olin
äidistäni hyvin ylpeä jo silloin, kouluikäisenä ja allekin.
Työmekossaan hän muuttui
äidistä tärkeän ja vähän jännittävänkin työn tekijäksi.
Hän oli kylämme ainoita,
ellei ainoa, maatilan ulkopuolella töissä
käyvä äiti.
Monet vuodet äiti oli kolmivuorotyössä. Kotona se tarkoitti, että olisi pitänyt
olla tappelematta päivällä, kun äiti nukkui. Eipä onnistunut juuri koskaan puolitoista vuotta vanhemman veljen kanssa.
leveitä käytäviä ja potilaita oikeaan osoitteeseen johtavia viivoja lattioissa, myöhemmin myös sisäilmaongelmia. Potilaiden ja sairaalan työntekijöiden määrä oli
moninkertaistunut.
Äidistä oli tullut päivystyspoliklinikan apulaisosastonhoitaja, sittemmin
osastonhoitaja. Ajelimme
yhdessä töihin mitenkuten
toimivalla autonruppanallani. Eniten pidin kuitenkin arkiston iltavuoroista.
Kun päivystyspoliklinikalla
oli hiljaisempaa eikä sinne
tarvittu potilaspapereita,
jäljitin arkiston etsintälistalla olevia
sairauskertomuksia ympäri sairaalaa.
Työmekossaan äiti
muuttui
tärkeän ja
jännittävän
työn tekijäksi.
Päätoimittaja
minna hietakangas
piipahdin sairaalamaailmassa yläasteen työharjoittelussa. Tiesin heti, että
minusta ei olisi alalle. Kutsumus loisti
poissaolollaan.
Abiturienttikevään jälkeen olin vuoden töissä sairauskertomusarkistossa.
1950-luvulla Jyväskylän Kyllönmäelle
rakennettu punatiilinen Keski-Suomen
keskussairaala oli jo erinäköinen, remontoitu ja laajennettu pala palalta. Siellä oli
Oppia ikä kaikki
Tehy-lehti kertoi tammikuussa 1985,
miten Tehy otti kantaa terveydenhuollon
koulutuksen uudistamiseen.
Kuudeksi eri erikoistumislinjaksi jaettu sairaanhoitajakoulutus tulee yhdistää
yhdeksi sairaanhoitajan erikoistumislinjaksi, joka sisältää sairaanhoidon, terveydenhoidon ja äitiyshuolto-naistentautien
suuntautumisalueet.
--- Tehy esitti, että tutkintonimikkeet
TEHY t 1–2015
olen usein sanonut, että valitsin helpon ammatin. En ole työkseni tekemisissä arvokkaimman, ihmiselämän, kanssa.
Minusta tuli toimittaja. Työssäni virhe
tarkoittaa vakavimmillaan sitä, että lehteen päätyy väärä tieto. Sekin voidaan
oikaista.
Minulle on kunnia päästä tekemään
tätä lehteä teille tehyläisille yhdeksäksi
kuukaudeksi, kun päätoimittaja Päivi Jokimäki on vuorotteluvapaalla. Olen näistä yhteisistä kuukausista kanssanne kiitollinen ja iloinen. Valoisaa vuotta 2015,
laittakaa meille toimitukseen terveisiä,
ideoita ja palautetta!
30
VUOTTA SITTEN
erikoishoitaja ja perushoitaja poistetaan. Tutkintonimikkeiksi Tehy esittää opistoasteella
terveydenhuollon opistoasteen tutkintoa ja
kouluasteella terveydenhuollon kouluasteen
tutkintoa. Nämä nimikkeet kuvaavat sekä
koulutusalaa että tasoa. Lisäksi lääkintävoimistelija-nimike esitetään muutettavaksi
fysioterapeutiksi ja hammashuoltaja-nimike
suuhygienistiksi.”
5
itse asiassa
Ikuinen oppija
Elinikäistä oppimista ei pidä sotkea elinikäiseen opiskeluun,
sanoo professori Jyri Manninen.
teksti Tiina Suomalainen kuva Ville Kokkola
1 Heikkeneekö oppimiskyky
vanhetessa?
Ei heikkene, mutta muuttuu. Lyhytmuisti
heikkenee iän myötä, ja se vaikeuttaa ulkoa oppimista. Tämän huomaa vaikkapa
kieliä opiskellessa. Lapsilla lyhytmuisti
toimii mainiosti. Eroa voit testata helposti pelaamalla muistipeliä lapsen kanssa.
Et pärjää.
Toisaalta aikuinen hahmottaa nuorta
paremmin kokonaisuuksia, syy-seuraussuhteita ja merkityksiä.
2 Millaisia haasteita aikuisella
oppijalla on nuoreen verrattuna?
Aikuisen opiskelua vaikeuttavat työ sekä
kodin- ja lastenhoito. Harva aikuinen voi
pyhittää opiskelulle koko päivän.
Aikuisen oppimista saattaa rajoittaa
myös jääräpäisyys. Jos on oppinut tekemään asioita tietyllä tavalla, voi siitä olla
vaikea päästä eroon. Jotkut välttelevät
tilanteita, joissa joutuvat oppimaan uusia
asioita, koska se vaatii ajattelua ja aikaa.
Muutokset omassa arjessa tai työpaikalla voivat tuntua pelottavilta tai jopa
ahdistavilta.
3 ta enemmän elämänkokemusta. Hän
pystyy yhdistelemään oppimiaan asioita
jo olemassa olevaan tietoon.
4 Miksi aikuinen opiskelee?
Yksi opiskelee välineellisistä syistä,
esimerkiksi edetäkseen urallaan. Toinen
opiskelee oppimisen ilosta ja kiinnostuksesta opittavaa asiaa kohtaan. Kolmas
opiskelee sosiaalisista syistä, tavatakseen toisia ja viettääkseen vapaa-aikaa
mielekkäästi.
5 Kannattaako aikuisena opiskella?
Kyllä. Opiskelu ja uuden oppiminen vaikuttavat laajasti aikuisen hyvinvointiin. Luottamus omaan osaamiseen
kasvaa. Tulee uusia taitoja ja ystäviä.
Elämänlaatu kohoaa. Jaksaminen,
osaaminen ja menestyminen työelämässä paranevat. Uuden oppimisesta
on hyötyä myös aivojen toiminnalle ja
hyvinvoinnille.
Hampaat irvessä ei kuitenkaan kannata opiskella. Mutta vaikkapa jokin kansalaisopiston kurssi kerran vuodessa ei
tekisi pahaa kenellekään.
Mitä etuja aikuisella oppijalla on?
Aikuisella on usein vahva motivaatio opiskella. Varsinkin, jos hän opiskelee
harrastuksekseen asioita, joista on kiinnostunut. Oppiminen aikuisryhmässä
koetaan yleensä myös hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Aikuisella on myös nuor6
Aikuisen oppimista
saattaa rajoittaa
jääräpäisyys.
6 Mitä tarkoittaa elinikäinen
oppiminen?
Elinikäinen oppiminen voi tarkoittaa
sitä luonnollista asiaa, että opimme koko elämän ajan uusia asioita. Tai se voi
tarkoittaa sitä, että kaikkea koulutusta ei
kannata tunkea lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan myös aikuisena voi ja pitää olla
mahdollisuus opiskella.
Koulutuspoliitikkojen terminä viesti
on, että elinikäinen oppiminen on kansalaisen velvollisuus. Ilman sitä ihminen
ei ole työmarkkinakelpoinen eikä edes
kelpo kansalainen.
7 Millaisia ajatuksia elinikäinen
oppiminen sinussa herättää?
Ongelmallista on, jos ei oivalleta, mitä
eroa on elinikäisellä oppimisella ja
elinikäisellä opiskelulla. Jälkimmäisen taustalla on ajatus, että yhteiskunnan kilpailukyky vaatii jatkuvaa
kouluttautumista ja osaamisen uudistamista. Mutta kuka jaksaa opiskella
jatkuvasti?
8 Ovatko suomalaiset aikuiset
innokkaita oppimaan?
Suomalaiset ovat muiden pohjoismaalaisten tapaan maailman aktiivisimpia
aikuisopiskelijoita. Syynä on hyvä koulutusjärjestelmä, edullinen koulutus sekä
hyvä peruskoulutustaso – mitä parempi
koulutus, sitä todennäköisemmin opiskelee myös aikuisena.
TEHY t 1–2015
ne naiset. Suomalaiset ovat
innokkaita aikuisopiskelijoita.
Erityisesti naisten into opiskella
ja oppia uutta hämmästyttää
professori Jyri Mannista.
– Ei kansanopiston kursseilla
paljon miehiä näy.
Jyri Manninen, 51
► Aikuiskasvatustieteen
professori Itä-Suomen
yliopistossa Joensuussa.
► On tutkinut aikuisten oppimista
ja opiskelua, verkko-opiskelua,
oppimisympäristöjä ja
elinikäistä oppimista koskevia
mielikuvia.
► Julkaisuja muun muassa
Elinikäisen oppimisen tuska
ja kurjuus ja Omaehtoisen
opiskelun vaikutukset.
► Eronnut, kaksi aikuista lasta.
► Harrastaa retkeilyä, luontoa ja
matkailua.
TEHY t 1–2015
7
Vauhdin hurmaa!
Tehyläisten PowerPark-päivä
6.6. Alahärmässä
Ilmoittautuminen alkaa 2.3. klo 12 www.tehy.fi/powerpark
Kirjaudu ilmoittautumissivulle Tehyn jäsennumerolla.
Seitsennumeroisen jäsennumeron löydät Tehyn jäsenkortista
ja Tehy-lehden osoitekentästä.
Voit ottaa tapahtumaan mukaan kolme perheenjäsentäsi.
PowerPark on varattu tehyläisille klo 11 –19.
Tapahtumaan mahtuu mukaan 7 000 henkilöä.
Vahvistamme osallistumisen kotiin saapuvalla kirjeellä viikolla 16.
8
TEHY t 1–2015
puheenjohtajalta
Tekemistä riittää
marraskuun lopulla 22 ammat-
Puheenjohtaja
rauno vesivalo
tiliittoa kolmesta keskusjärjestöstä allekirjoitti näkemyksensä yhteistyön tiivistämisestä. Lopputuloksena voi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö,
jonka halukkaat liitot perustaisivat.
Tavoitteena on luoda vahva vastavoima viime vuosina
vahvistuneelle työnantajapuolelle. Tarvitsemme
nykyistä yhtenäisemmän
keskusjärjestön, sillä lähes
kaikki edunvalvonta-asiat
ja tavoitteet ovat yhteisiä
kaikille palkansaajille. Uudistuksessa tarvitaan luottamusta ja vahvaa järjestövoimaa. Nyt on oltava rohkeutta tehdä yhdessä uutta ja ajateltava
tulevaisuutta.
Seuraavaksi hanketta käsitellään
tammikuun puolivälissä pidettävässä
valmistelukokouksessa.
Uudistuksessa
tarvitaan
luottamusta
ja vahvaa
järjestövoimaa.
alkuvuodesta työmarkkinajärjestöt
pyrkivät saamaan aikaiseksi sopimuksen
neuvottelujärjestelmän uudistamisesta.
Tällä hetkellä työntekijä- ja työnantajapuolen tavoitteet ovat kovin kaukana
toisistaan. On mahdotonta kuvitella, että
tehyläisen jäsenistön järjestöllisiä tukitoimia rajattaisiin lainsäädännöllä. Tu-
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 1–2015
kitoimien järjestäminen on nykyäänkin
varsin vaikeaa esimerkiksi suojelutyövaatimusten takia. Suojelutyöstä on pystyttävä neuvottelemaan tulevaisuudessakin
alakohtaisesti. Työnantajan on pystyttävä esittämään neuvotteluissa perustellut tarpeet suojelutyön
määrästä. Nykykäytännöllä
pystytään takaamaan todellinen lakko-oikeus myös
tehyläisille.
Paikallista sopimista
pitää kehittää siihen suuntaan, että työntekijäpuolella on mahdollisuus käyttää
laillisia painostuskeinoja,
jos sopimukseen ei muuten
päästä. Nykyään sopiminen
on usein työnantajan sanelua.
tulevat eduskuntavaalit viitoittavat keskustelua alkuvuoden aikana.
Ehdolla on useita Tehyn jäseniä ympäri
maata. On tärkeää, että koulutetun hoitohenkilöstön ääni kuuluu ja sosiaali- ja
terveysalan asiantuntemus näkyy päätöksenteossa. Suosittelen äänestämään
tehyläisiä ehdokkaita.
Hyvää alkanutta vuotta!
JUTTU TEHYN HALLITUSOHJELMATAVOITTEISTA SIVULLA 12.
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere,
Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki)
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Ebolahoitajista
vuoden henkilö
huonoa politiikkaa.
Tehyn mielestä lomautukset ovat lyhytnäköistä
säästöpolitiikkaa.
yhdysvaltalainen Timeaikakauslehti on valinnut ebolapotilaita hoitaneet vuoden henkilöksi.
Lehden mukaan ebolapotilaita hoitaneet lääkärit, hoitajat ja tutkijat
ovat ottaneet työssään ison riskin.
Time on valinnut vuodesta 1927
lähtien vuoden henkilön, joka on
vaikuttanut eniten maailmaan. Vuoden henkilöksi valittava ei ole aina
yksittäinen ihminen, eikä kyseessä
ole aina kunniamaininta. rh
www.time.com/time-person-of-the-yearebola-nurses
Uutta tietoa
Pandemrixrokotteesta
suomalaistutkijat ovat sel-
vittäneet todennäköisen syyn, miksi
Pandemrix-rokote lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kyse on rokotteen
virusproteiinien koostumuksesta.
Alussa ajateltiin, että rokotteen
sisältämällä adjuvantilla eli tehosteaineella olisi ollut ratkaiseva merkitys narkolepsian puhkeamisessa.
–†Tehosteaine vahvistaa vastaainemuodostusta, joten se on voinut toimia narkolepsian synnyssä
lisätekijänä, toteaa professori Outi
Vaarala.
Riskiä sairastua lisäsi myös perimä. Sairastuneiden lasten vastaainetasot rokoteviruksen rakenteelle
ominaista nukleoproteiinia kohtaan
olivat korkeammat kuin terveillä
lapsilla.
Jatkotutkimuksissa selvitetään
tarkemmin rokoteviruksen aiheuttamaa puolustusvastetta ja sen
mahdollista reaktiota uni-valvetilaa
säätelevien hermosolujen rakenteiden kanssa. rh
10
Leikkaukset lisääntyvät
kuntatyönantajat leikkaavat tänä vuonna
henkilöstömenojaan enemmän kuin
viime vuonna. Kunnat varautuvat lähes
500 miljoonan euron säästöihin, mikä on
2,3 prosenttia henkilöstömenoista. Viime
vuonna kunnat leikkasivat henkilöstömenoista keskimäärin kaksi prosenttia.
Tiedot ovat peräisin KT Kuntatyönantajien
selvityksestä.
Valtaosa säästöistä saavutetaan luonnollisella poistumalla, töiden uudelleenjärjestelyllä sekä kehittämällä ja tehostamalla
työtä. Rekrytointi tiukkenee. Talouden
tasapainottamisohjelmat ja toimenpiteet
sairauspoissaolojen vähentämiseksi
alentavat kustannuksia.
Lomautukset ja irtisanomisetkaan eivät
ole poissuljettuja keinoja.
–Lomautukset ovat lyhytnäköistä
säästöpolitiikkaa. Ne kuormittavat
työssäolevia ja niiden suunnittelu ja toimeenpano henkilöstöhallintoa ja esimiehiä.
Sairauspoissaolojen määrä voi lisääntyä.
Lomautukset heikentävät työnantajakuvaa
ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana,
listaa Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka
Maarianvaara. rh
kuntien
lomautukset
1
Tänä vuonna 23
kuntaa tai kuntayhtymää lomauttanee 3 100 henkilöä
keskimäärin 11
kalenteripäiväksi.
2
Viime vuonna 29
kuntaa tai kuntayhtymää lomautti
noin 14 300 henkilöä.
3
Kunnat sanoivat
viime vuonna irti
369 henkilöä. Tänä
vuonna ennustetaan,
että irtisanomisia
olisi 425.
kt kuntatyönantajat
TEHY t 1–2015
ajankohtaista
Vakilääkäreitä
terveyskeskuksiin
terveyskeskuksissa on lääkärei-
tä aiempaa enemmän. Viime lokakuussa lääkärivakansseista oli täyttämättä
Suomen Lääkäriliiton selvityksen
mukaan 5,2 prosenttia. Viime vuosina
lääkärivaje on ollut noin 6 prosenttia.
Vielä 2008 vaje oli jopa
11 prosenttia.
Terveyskeskuksiin on
onnistuttu rekrytoimaan pitkäaikaista työvoimaa: noin
63 prosentissa tehtävistä
työskentelee vakituinen virkalääkäri. Kasvua on ollut erityisesti yli-
Mediatähystys
► ”Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies,
joka lähtee ajoissa hakemaan
lastaan päivähoidosta tai
kannustaa alaistaan perhevapaan pitämiseen.”
opistollisten sairaanhoitopiirien isoissa
kaupungeissa.
Kuudessa terveyskeskuksessa kymmenestä ei ollut lääkärivajetta lainkaan. Toisaalta vajaassa kymmenesosassa oli yli 20
prosentin vaje. Näiden terveyskeskusten
alueella asuu noin seitsemän
prosenttia väestöstä. Heikoin
tilanne oli Kainuussa.
Kolmannes johtavista lääkäreistä arvioi, että
lääkärintehtävien kokonaismäärä on riittämätön hoidettavan väestön tarpeisiin nähden. rh
väestöliiton kehittämishankkeiden
projektipäällikkö anna
kokko, telma 4/2014
► ”Ei ole oikein viisasta,
että melkein kahta ja puolta
miljoonaa työssä olevaa koko
ajan pelotellaan huonoilla
tulevaisuuden näkymillä
ja annetaan se kuva, että
suomalaisessa työelämässä
miltei kaikki on epäonnistunutta. Kansainvälisesti arvioiden kaikki toimii kuitenkin
työllisen työvoiman osalta
aivan kiitettävän hyvin.”
Heikoin
tilanne oli
Kainuussa.
tutkimuspäällikkö anna-maija
lehto, tieto & trendit -blogi 16.12.
Kun kuolema on ovella
► ”Verorahoitteisessa
palvelujärjestelmässä tulos
ei ole yksikön liikevaihdon tai
-voiton kasvattaminen vaan
maksimaalisen hyvinvointihyödyn tuottaminen kohdeväestölle budjetin ja tasaarvorajoitteen vallitessa.”
tanssi, hiljaisuus, musiikki – ja kuolema. Brysseliin sijoittuvassa elokuvassa
kolme kuolemaisillaan olevaa ihmistä pohtii suhdettaan kuolemaan. Aistillinen
kokemus syntyy yhdessä koreografien, näyttelijöiden ja muusikkojen kanssa.
Jorge Leónin Before We Go (Belgia 2014) nähdään DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla Helsingissä. Ne tuovat valkokankaille laajan kirjon dokumentteja
Suomesta ja maailmalta. vt
terveyden- ja sairaanhoidon
professori, emeritus martti
kekomäki, erikoislääkäri 4/2014
docpoint-festivaali helsingissä 27.1.–2.2.,
► ”Jos ystävän kanssa on
paha olla, se ei ole kovin
hyvää ystävyyttä.”
http://docpoint.info
DOCPOINT
perheterapeutti pekka hämäläinen,
yhteishyvä joulukuu 2014
ennen
lähtöä.
Before we go
-elokuvassa
yhdistyy tanssi,
musiikki ja
hiljaisuus.
TEHY t 1–2015
11
ajankohtaista
Liikaa antibiootteja
eläimille
runsas antibioottien käyttö eläimille edistää bakteerien muuttumista antibiooteille vastustuskykyisiksi, muistuttaa Euroopan lääkevirasto EMA.
Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään viraston mukaan maltillisesti
ja vastustuskykyisiä mikrobeja on
vähän, mutta muualla Euroopassa
käytetään laajempikirjoisia antibiootteja ja enemmän lääkerehua.
Muualla Euroopassa MRSA-bakteeri on yleinen esimerkiksi sioilla.
Suomessa on käynnissä hanke
MRSA-bakteerin esiintyvyydestä
kotieläimillä ja sen merkityksestä
eläinten ja ihmisten välisiin tartuntoihin. Bakteeri ei tartu elintarvikkeesta ihmiseen. rh
Kommunikaatiokeskus lopettaa
afasiapotilaita ja kielellisestä
erityisvaikeudesta kärsiviä lapsia ja
nuoria tukenut Aivoliiton Kommunikaatiokeskus on lopettamassa.
Raha-automaattiyhdistys rahoitti
sen toimintaa vuodesta 1996, mutta
tälle vuodelle rahaa ei myönnetty.
Aivoverenkiertohäiriön seurauksena tullut afasia on lähes
20000 suomalaisella. Kielellinen
erityisvaikeus on jopa 7 prosentilla
ikäryhmästä, eli alle 18-vuotiaissa
heitä on noin 70000.
Kommunikaatiokeskus on tukenut arjessa selviytymistä muun
muassa tarjoamalla tietoa puhetta
tukevista ja korvaavista menetelmistä.
Puheterapiaresurssit ovat valtakunnallisesti riittämättömät.
Afasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneet joutuvat
usein jonottamaan puheterapeutille
pääsyä jopa vuoden. Afasiapotilaat
eivät saa välttämättä puheterapiaa
lainkaan. tm
12
Lupauksesta ei saa tinkiä
hyvinvointiyhteiskunnan
–Tehy taistelee jatkossakin naisvaltaisten alojen ja naisten työmarkkinaaseman puolesta. Miesten ja naisten
palkkaerojen on kavennuttava seuraavalla hallituskaudella.
Tehyn tavoitteet on koottu Neljä
pointtia uudelle hallitukselle -nimiseen
esitteeseen.
palvelulupaukseen pitää voida luottaa
myös tulevaisuudessa, toteaa Tehy, joka
on julkaissut tavoitteensa seuraavaan
hallitusohjelmaan.
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo
on Tehyn puheenjohtajan Rauno Vesivalon mielestä erittäin tärkeä tulevan
hallituksen ohjelmassa.
esite verkossa: www.tehy.fi/ medialle/
esitteet-ja-kampanjat
Tehyn neljä pointtia uudelle hallitukselle
1
2
hyvinvointiyhteiskunnan
palvelulupaukseen pitää
voida luottaa myös
tulevaisuudessa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
ovat perustuslaillinen oikeus. Niiden taso ja toteutuminen pitää varmistaa
yksiselitteisesti ja yhdenvertaisesti. Sote-päätöksenteko ei saa perustua
mielipiteisiin tai tuntemuksiin, vaan tutkittuun
asiantuntijatietoon päätösten vaikutuksista.
3
sosiaali- ja
terveysalan
haasteet eivät ratkea
koulutustasoa
laskemalla.
Korkeatasoiseen osaamiseen on panostettava
entistä enemmän ja
koulutuksen pitää
vastata työelämän
tarpeita. Alan
koulutukseen
tarvitaan lisää
valtakunnallista
suunnitelmallisuutta ja ohjausta,
vähemmän osaoptimointia.
4
tuloksellinen
toiminta sosiaalija terveysalalla
edellyttää hyvää
johtamista.
Johtamisen on uudistuttava, jotta sote-uudistus
onnistuu. Alan suurin henkilöstöryhmä on koulutettu hoitohenkilöstö. Sen
johtaminen ja esimiestehtävät vaativat osaamisen,
koulutuksen ja työn sisällön
tuntevia johtajia eri tasoilla.
Kun henkilöstö on mukana
päätöksenteossa ja uudistuksissa, myös tuloksellisuus paranee.
työ miesten ja
naisten välisen
tasa-arvon puolesta
yhteiskunnassa jatkuu.
Miesten ja naisten palkkaerojen on kavennuttava
niin, että keskimääräinen
ero on enintään 10 prosenttia hallituskauden lopussa.
Tasa-arvo ja samapalkkaisuus etenevät nostamalla
koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja vastaamaan
työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Isien osuutta perhevapaista tulee lisätä.
TEHY t 1–2015
Hammashoidon Kela-korvauksen saa
vain joka toinen vuosi
suun ja hampaiden tutkimuksesta saatava Kela-korvaus
pieneni vuoden alussa. Vastaisuudessa hammaslääkärin tai
suuhygienistin tekemä tarkastus korvataan enintään joka toinen vuosi. Samalla hoidosta maksettavat korvaukset pienenivät noin neljänneksellä.
Korvaus voidaan kuitenkin maksaa kerran kalenterivuodessa, jos tiheämpi tutkiminen on tarpeellista potilaan terveydentilan vuoksi.
Hammashoidon korvausten muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, joiden mukaan
sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksista
säästetään yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna
2015. Säästöstä 32,9 miljoonaa euroa kohdennetaan hammashoitoon.
Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton mukaan säästötoimet kohdistuvat kohtuuttomasti yhteen terveydenhuollon
osa-alueeseen. Säästöt kumoutuvat kuntien
kasvavina kustannuksina, kun sairastavuus
lisääntyy. Samalla heikentyvät erityisesti vähävapäihteet
raisten mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa. vt
Korvausten
muutokset liittyvät
hallituksen
säästöpäätöksiin.
uudet hammashoidon
korvaustaksat:
www.kela.fi/taksat
11,6
Alkoholin kokonaiskulutus litroina
15 vuotta täyttänyttä
suomalaista kohti 2013.
tilastokeskus
UPEA TARJOUS
NYT VAIN
TEHYLÄISILLE!
1000 etua
VAIN
20 €
Tilaa CityShopparin upeat edut nyt käyttöösi!
0 € toimitukulut!
www.cityshoppari.fi/kampanjat/cityshoppari-2015-kampanja-tehy/
(norm. 24 €+5 €)
tai soittamalla arkisin klo 8-16 puh. 030 603 5765
CityShopparilla saat parhaat edut mm. muodista, kauneudesta,
matkailusta, liikunnasta ja kulttuurista. Yli 100 ravintola- ja kahvilaetua,
joista suurin osa ”kaksi yhden hinnalla” -etuja!
20 15
Ta m p
NIMI
Tu r k u
ere /
TEKST
äE
/ Kes
AT E N
Koko
NIMI
TEHY t 1–2015
Tutustu CityShopparin kaikkiin etuihin!
xtra
u t 15
0
2
PK-se
maa /
TEKST
AT E N
u
2015
www.cityshoppari.fi
13
kotisairaanhoito
Aina
vieraana
Perheessä työskentelevän hoitajan pitää olla läsnä
– ja väistyä tarvittaessa.
teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen
14
TEHY t 1–2015
hoitosuhde kestää.
Trakeostooman kautta
hengittävä Topias saattaa
tarvita Maj-Britt Tveriniä
vielä vuosia.
TEHY t 1–2015
15
kotisairaanhoito
T
opias on juuri niin suloinen kuin
yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat tapaavat olla. Hän katsoo valloittavasti silmiin ja hymyilee vielä hampaattomalla suullaan.
Ihan tavallinen vauva Topias ei kuitenkaan ole. Hänen äänihuulensa ovat
halvaantuneet, mikä estää ilman liikkumisen nenän ja suun kautta keuhkoihin.
Topias hengittää trakeostooman eli hengitystieavanteen kautta. Aivojen poikkeava rakenne vaikuttaa kehitykseen ja motoriikkaan. Äskettäin puhkesi epilepsia.
Ensimmäinen epilepsiakohtaus tuli
yöllä. Topiaksen omahoitaja, lastenhoitaja Maj-Britt Tverin valvoi silloin vuoteen
vieressä. Hän huomasi saturaatiomittarista, että vauvan pulssi kohosi korkeaksi. Topias vaikutti poissaolevalta, ja hänen silmänsä harittivat. Maj-Britt mietti,
miten kertoisi kohtauksesta omissa sängyissään nukkuville vanhemmille, etteivät nämä pelästyisi. Aamuun kertominen
ei voinut odottaa.
–Päädyin sanomaan ensimmäiseksi,
että Topias on erilainen.
Epilepsialääkitys on nyt aloitettu,
mutta toimivan annostuksen löytyminen ottaa aikansa. Kohtauksia voi tulla
päivittäin, ja Topiaksen hoitajat kirjaavat
niiden keston ja oireet ylös.
Topias osaa syödä lusikasta, mutta toistaiseksi määrät
ovat pieniä. Lääkkeet ja maito
menevät gastrostooman kautta
suoraan mahalaukkuun. Niskaa tukevassa Panda-tuolissa
hän voi istua maksimissaan
vartin kerrallaan. Sen lisäksi
hän viihtyy vauvojen tapaan lattialla ja sylissä. Jos hän nukahtaa sikeään uneen, Maj-Britt
kantaa hänet yläkertaan, jossa on saturaatiomittari ja sairaalasänky. Vieressä on
nojatuoli, jossa hoitaja valvoo unta.
Valvominen ei ole Maj-Brittille vaikeaa,
sillä hän osaa nukkua päivisinkin. Omahoitajana hän ottaa yövuorot, koska perhe
toivoo, että unta valvoo tuttu hoitaja.
tie vatsaan. Maito
ja lääkkeet menevät
gastrostooman
kautta mahalaukkuun.
i
ovat lähi- ja lastenhoitajia. Hoito räätälöidään kullekin perheelle sopivaksi, ja
se on perheille maksutonta. Suurin osa
pitkäaikaishoidon potilaista on trakeostomialapsia, mikä edellyttää hoitajan
läsnäoloa vähintään öisin. Aamu- ja iltavuoroista sovitaan erikseen perheiden
tarpeiden mukaan.
Kun hoitaja ei ole paikalla, vanhemmat tekevät trakeostooman vaatimat toimenpiteet itse. Kanyyli pitää imeä säännöllisesti imukoneella tyhjäksi, ja sitä pitää kostuttaa
keittosuolaliuoksella. Ihoa
suojaavat liperit on vaihdettava kahdesti vuorokaudessa
ja aina tarvittaessa. Kanyyli
on vaihdettava noin kolmen
viikon välein lastenlääkärin
läsnäollessa.
Topias pääsi sairaalasta
kotiin viime toukokuussa, ja
Maj-Britt on hoitanut häntä
siitä asti yhtenä hoitoringin vakituisista
hoitajista. Hoitosuhteesta tullee pitkä,
sillä trakeostoomasta pääsee eroon aikaisintaan taaperoikäisenä. Kukaan ei
vielä tiedä, miten Topias kehittyy ja hoito
etenee.
Edellistä potilastaan Maj-Britt hoiti
kuusi vuotta, ja hengityshalvauspotilaan
hoidosta hänellä on kahdeksan vuoden
kokemus.
Edellistä
potilastaan
Maj-Britt
hoiti kuusi
vuotta.
maj-brittin työnantaja on
Lasten kotisairaanhoidon yksikkö,
joka on osa Helsingin yliopistollista
keskussairaalaa.
Pitkäaikaissairaiden lasten hoitajat
16
hoitajan läsnäolo vaikuttaa koko
perheen elämään. Perheelle saattaa tul-
Lasten
kotisairaala
Hyksissä
► Lasten kotisairaala
tarkoittaa erikoislääkärijohtoista sairaanhoitoa
lapsen kotona.
► Hoito on perheille
maksutonta.
► Toimii Helsingin, Espoon,
Vantaan, Kauniaisen,
Keravan ja Kirkkonummen
alueella.
► Lähi- ja lastenhoitajia
työskentelee pitkäaikaissairaan lapsen tiimeissä
yhteensä 45, mikä tekee
kotisairaalasta suurimman
toisen asteen koulutettujen
työllistäjän Hyksissä.
► Yhden lapsen hoitoringissä
on kaksi hoitajaa, jos
lapsi tarvitsee hoitoa vain
öisin. Muutoin hoitajia on
kolmesta neljään.
► Akuuttihoidossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa.
► Mukana myös fysio- ja
puheterapeutti.
► Lasten kotisairaala on
Hyksissä pilottihanke.
Toiminta on tarkoitus
vakiinnuttaa vuoden 2016
jälkeen.
TEHY t 1–2015
trakeostooma.
Yleisin syy hengitystieavanteeseen on se, että
lapsi syntyy liian varhain
eikä pysty hengittämään
kunnolla.
TEHY t 1–2015
17
kotisairaanhoito
tervetuloa
kotiin! MajBritt Tverin on
Topiaksen hoitaja,
mutta hän ottaa
huomioon myös
muun perheen.
Isosisko Sylvia on
tullut koulusta
kotiin.
noo, että lapsen saaminen sairaalasta
kotiin on perheille iso asia. Vieraan hyväksyminen kodin seinien sisälle ottaa
oman aikansa ja vaatii luottamuksen
rakentamista.
Perheet ottavat osastonhoitajaan
herkästi yhteyttä, jos haluavat antaa palautetta hoitajien toiminnasta. Joskus
perheet haluaisivat valita kotonaan käyvät hoitajat, mutta siihen ei ole mahdollisuutta, vaan ongelmat on ratkaistava
keskustelemalla.
Ylivoimaisesti eniten palautetta tulee hoitajien vaihtuvuudesta. Joskus voi
käydä niin, että sovittu työvuoro jää tekemättä, koska sijaista ei löydy. Tällaisessa
tilanteessa lapsen voi viedä kotiosastolle
sairaalaan, mutta yleensä vanhemmat eivät halua sitä tehdä.
–Reilusti yli puolet puutevuoroista saadaan korvattua. Aluksi meillä oli
pulaa lähihoitajista, mutta vähitellen he
ovat löytäneet meidät.
Työ on kolmivuorotyötä kolmen viikon jaksoissa. Työhyvinvointia ylläpitää
työaika-autonomia sekä mahdollisuus
vaihtaa hoitorinkiä, jos haluaa työhön
vaihtelua ja uutta haastetta.
–Jotkut hoitajat haluavat työskennellä pitkään saman perheen ja lapsen
kanssa.
pitkä hoitosuhde takaa sen, että
la tunne, että kodissa pitäisi
olla siistiä tai tunteita pitäisi
hillitä.
–Tärkeintä on muistaa, että
tämä on perheen koti, eikä
vieraan ihmisen päästäminen
perheen arkeen ole helppoa.
Tarvittaessa väistyn ja annan
tilaa vanhemmille. Sopeudun
perheen rytmiin ja arvomaa18
Minulla on
vain omat
käteni ja
puhelin,
jolla soittaa
ambulanssi.
ilmaan, enkä tyrkytä omia
mielipiteitäni. Vaitiolovelvollisuus on itsestäänselvyys.
Joskus hoitajan on osattava ottaa perheen paha olo
puheeksi – arvostelematta
ja niin, ettei lisää perheen
taakkaa.
Kotisairaalan osastonhoitaja Tarja Siivonen sa-
hoitaja oppii tuntemaan lapsen hyvin
ja tulkitsemaan hänen ilmeitään ja
eleitään. Hoitoon ehtii myös paneutua
riittävästi.
Maj-Britt haluaa nähdä lapsen kasvot
koko ajan, koska niistä huomaa, jos jokin
on pielessä. Topiaksesta näkee heti, jos
hänellä ei ole kivaa. Koskaan ei ole kiire,
koska kaikki tehdään lapsen ehdoilla.
Osa hoitoa on leikkiminen ja aktivointi fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Havainnot kehityksestä kirjataan ylös, jotta
edistyminen ei jää huomaamatta. Tällä
hetkellä Topias opettelee kääntymistä
ja silmän ja käden yhteistyötä, mikä on
edellytys sille, että lapsi oppii tarttumaan
esineisiin.
Topiaksen kehityksestä riippuu, millaista apua hän tarvitsee tulevaisuudessa. Puheterapeutti voi esimerkiksi opettaa hänelle ja perheelle tukiviittomia,
joiden avulla poika voi viestiä.
TEHY t 1–2015
kaikille toisen kotona tehtävä
työ ei sovi, mutta Maj-Britt viihtyy. Parhaimmillaan työ on itsenäistä – pahimmillaan yksinäistä, hetkittäin jopa tylsää.
Ajoittaista toimettomuutta pitää oppia
sietämään. Hoitaja on usein läsnä varmuuden vuoksi ja tekee tilaa vanhemmille silloin, kun nämä haluavat hoitaa
lastaan itse.
–Jonkin verran voin suunnitella työtä
etukäteen, mutta jos Topiasta ei huvita
tai perheellä on muita suunnitelmia,
suunnitelmat saavat odottaa.
Maj-Britt myöntää, että välillä olisi kiva
vaihtaa ajatuksia työkaverin kanssa. Erityisesti hän kaipaa työkaveria elvytystilanteissa, joita on tullut eteen aiemmissa
hoitosuhteissa hengityshalvauspotilaiden
kanssa. Tarvittaessa hän voi soittaa päivystävälle lääkärille ja hätätilanteessa hätänumeroon, josta lähetään ambulanssi.
Työnantaja järjestää hoitajille elvytyskoulutuksen kerran vuodessa. Elvytystä
myös harjoitellaan yksikön koulutuspäivillä kahdesti vuodessa. Koulutuksessa käydään läpi, miten hoitaja toimii
trakeostomialapsen kanssa silloin, kun
hän on yksin.
pienoissairaala.
Topiaksen
huoneessa on
sairaalasänky,
hoitovälineitä ja
tarvittava lääkitys.
–Sairaalassa on elvytystilanteessa tiimi ja laitteet. Minulla on vain
omat käteni ja puhelin, jolla soittaa
ambulanssi.
topiaksen silmät lupsahtelevat
kiinni, kun vatsa täyttyy maidosta.
Isosisko Sylvia kotiutuu koulusta ja
tulee silittämään pikkuveljen hiuksia. Äiti kattaa Sylvialle välipalan keittiön pöydän ääreen ja kehottaa syömään.
–Perheen ja lapsen etu on se, että lapsi
saa olla osa perheen arkea. Se on minun
työni ansiota, Maj-Britt sanoo. t
Henkinen tuki ei käy kaupaksi
lasten kotisairaala tarjoaa perheille henkistä tukea ja
keskusteluapua, mutta valtaosa perheistä ei koe tarvitsevansa
niitä. Neljä perhettä viidestä kieltäytyy keskusteluavusta. Avun
vastaanottavista perheistä psykiatrisen sairaanhoitajan luona käy yleensä vain äiti.
–Kaksi isää on käynyt psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa keskustelemassa, osastonhoitaja Tarja
Siivonen muistelee.
Joillekin perheille voi riittää vertaistuki. Vammaisen tai sairaan lapsen syntymä aiheuttaa perheessä kuitenkin aina kriisin, joka on käytävä läpi.
Yksi lapsen kotihoidon edellytyksistä on viime
keväästä lähtien ollut pakollinen käynti psykiatrisen sairaanhoitajan luona. Ammattilaisten huoli vanhempien
jaksamisesta on kova.
–Päädyimme tähän käytäntöön, koska muuten perheitä ei
saanut avun piiriin.
Kotisairaalan hoitajat keskustelevat perheen voinnista
säännöllisesti, mutta he eivät voi hoitaa vanhempien tai
sisarusten mahdollista kriisiä. Tarvittaessa hoitajat ohjaavat
perheen avun pariin. Apua saa myös neuvolan
kautta, jos perheen muut lapset oirehtivat.
Esimerkiksi tieto siitä, että kotona on yöllä vieras
ihminen saattaa pelottaa muita lapsia.
Henkisen tuen puute saattaa johtaa
siihen, että perheen pahoinvointi suuntautuu
lapsen hoitajaan. Kokenut hoitaja osaa
tunnistaa tilanteen ja ottaa sen avoimesti
puheeksi. Kokemattomammat saattavat kokea
tilanteen liian kuormittavaksi ja vaihtavat
työpaikkaa. Perhehoitotyö on kestoaihe yksikön
koulutuspäivissä.
–Kaikkea ei tarvitse sietää, vaan perheelle voi kertoa,
missä raja kulkee.
Psykiatrisen
sairaanhoitajan luona
käy yleensä
vain äiti.
TEHY t 1–2015
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ASIAKASVASTAAVA
Pyöröovi
seis!
Asiakasvastaava
Heidi Happosella
on aikaa paneutua
potilaan tilanteeseen
kokonaisvaltaisesti.
teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg
20
TEHY t 1–2015
H
empeänpunainen ruusukimppu
kaunistaa asiakasvastaava Heidi
Happosen työhuoneen ikkunalautaa Vantaan Tikkurilan terveysasemalla.
Kukat hän sai äskettäin potilaalta.
Heidi auttaa työssään paljon palveluita
käyttäviä potilaita, joilla on monia sairauksia ja jotka tarvitsevat tukea elämänhallinnassa ja omahoidossa. Asiakasvastaava suhtautuu potilaaseen kokonaisvaltaisesti, tukee ja kannustaa häntä ja
antaa ihmisen itse vaikuttaa hoitoonsa.
Tavoitteena on vahvistaa potilaan elämänhallintaa ja normaalia terveysasemapalveluiden käyttöä.
Toiminnalla halutaan parantaa potilaan elämänlaatua ja katkaista pyöröoviilmiö: henkilö käyttää paljon terveyspalveluita, muttei tunne tulevansa autetuksi. Samalla terveydenhoitojärjestelmän
kuormittuminen vääristä syistä vähenee.
Rahallista säästöä syntyy, kun potilas
osaa hoitaa itseään.
–Haluan painottaa potilaan hyvää.
Tässä se toteutuu, sillä minulla on todella
aikaa paneutua potilaan asioihin. Ja se
on ihanaa. Potilaat ovat kiitollisia ja tyytyväisiä siitä, että joku kuuntelee ja on
kiinnostunut heidän asioistaan, sanoo
Heidi.
Sairaanhoitajan työtä vuodesta 1996
tehnyt Heidi aloitti asiakasvastaavana
syyskuun alussa. Hän suoritti sitä ennen
vuoden mittaisen ja 30 opintopisteen laajuisen asiakasvastaavan täydennyskoulutuksen Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Kurssi oli ensimmäinen laatuaan,
ja siltä valmistui asiakasvastaaviksi kaikkiaan 16 hoitotyön pitkän linjan ammattilaista Helsingistä, Vantaalta, Järvenpäästä, Kotkasta, Nurmijärveltä ja perusturvakuntayhtymä Karviaisesta.
Kurssiohjelma noudatti sosiaali- ja
terveysministeriön laatimia perusteita ja
pohjautui terveyshyötymalliin.
heidi toimii asiakasvastaavan tehtävässä yhden työpäivän viikossa. Potilaat
tulevat hänen vastaanotolleen muiden
terveyskeskuksessa tai sosiaalitoimessa
työskentelevien ammattilaisten lähettäminä. Esimerkiksi lääkäri, muistihoitaja,
sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja voi
huomata potilaan tarvitsevan tavallista
enemmän tukea.
TEHY t 1–2015
parivaljakko.
Heidi Happonen ja
terveyskeskuslääkäri
Heidi Kokkola tekevät
tiiviisti töitä yhdessä.
i
Tärkein kumppani
Tikkurilan terveysasemalla työskentelevä terveyskeskuslääkäri Heidi Kokkola on tärkeä työpari Heidi Happoselle.
Heidi tekee yhteistyötä jokaisen potilaansa omalääkärin
kanssa. Hän sanoo lääkärin olevan asiakasvastaavan läheisin yhteistyökumppani ja tärkeä tuki päätöksenteossa.
–Kun olen tavannut potilaan ensimmäisen kerran, pyydän audienssin lääkäriltä ja käyn kertomassa, minkälainen
potilas on kyseessä ja millaisia toiveita hän on tuonut esille
terveys- ja hoitosuunnitelmaa varten.
Heidi käy lääkärin kanssa läpi potilaan itse täyttämän
omahoitolomakkeen ja vie tiedot myös tietojärjestelmään.
Tällöin lääkärin on helppo palata niihin aina tarvittaessa.
Omalääkäri täydentää omalta osaltaan potilaan terveysja hoitosuunnitelmaa.
Heidi on kokenut, että lääkäreitä on ollut helppo käydä
konsultoimassa vaikka päivittäin potilaan yhteydenottojen
mukaan. Läheskään kaikkia potilasta koskevia asioita Heidi
ei vie lääkärille, vaan hän käyttää ensin hoitotyön keinoja.
21
ammatissa
Ensimmäisellä, kahden tunnin mittaisella käynnillä Heidi tekee kokonaisvaltaisen alkukartoituksen potilaan
tilanteesta. Hän kyselee muun muassa kotioloista ja kotona pärjäämisestä,
sairauksista, lääkityksestä, liikunnasta,
ravitsemuksesta, päihteiden käytöstä ja
raha-asioista.
Ennen tapaamista Heidi on jo kertonut potilaalle, mitä asiakasvastaavatoiminta on ja pyytänyt tätä ottamaan
ensikäynnille mukaansa lääkelistan, jos
hoitokäyntejä on muualla kuin Tikkurilan terveysasemalla. Heidi on myös tiedustellut potilaalta, olisiko tällä ketään
läheistä, joka voisi tulla mukaan tapaamiseen. Potilaan tulee täyttää myös omahoitokaavake valmiiksi.
Toisella tapaamiskerralla Heidi laatii yhdessä potilaan kanssa terveys- ja
hoitosuunnitelman.
–Otamme työn alle sellaisia asioita,
joita potilas itse haluaa muuttaa ja joihin
hän on valmis sitoutumaan. Vaikka me
ammattilaiset olisimme sitä mieltä, että
potilaan olisi hyödyllistä vaikkapa pudottaa painoaan, emme pureudu siihen,
jollei hän itse koe asiaa tärkeäksi.
moni potilas kaipaa helpotusta yksinäisyyteensä. Asian ratkominen aloitetaan laatimalla yhdessä potilaan kanssa
verkostokartta, johon merkitään kaikki
läheiset, joilta hän voisi saada tukea. Heidi tutustui täydennyskoulutuksen aikana
myös Vantaan kolmannen sektorin toimijoihin, joilla on tarjolla muun muassa
ystävä- ja kerhotoimintaa.
–Esittelen eri vaihtoehtoja potilaalle
ja keskustelemme siitä, kiinnostaisiko
jokin niistä häntä.
Joku taas kokee tarvitsevansa lisää tietoa omista sairauksistaan ja siitä, kuinka
voisi hoitaa itseään paremmin.
–Saatan tällaisen potilaan kanssa teemoittaa käyntikerrat. Voimme keskustella yhdellä kerralla esimerkiksi astman
omahoidosta yleisesti ja toisella kerralla
käydä läpi sitä, kuinka hän voisi parhaiten hoitaa itseään pahenemisvaiheessa.
Marevan-hoito taas on eteisvärinäpotilaille yleinen kompastuskivi.
terveyshyötymallissa suositellaan, että asiakasvastaavan ja potilaan
22
i
Asva-hoitaja
► Vantaalla on yhteensä neljä
asiakasvastaavaa eli asvaa.
Kaksi heistä on sairaanhoitajia,
yksi terveydenhoitaja ja yksi
terveydenhoitaja-diabeteshoitaja.
► Asvoilla on viikossa 8 tuntia
vastaanottoa. Yhdellä hoitajalla
on enintään 20–30 potilasta.
► Asva tekee potilaan ja tämän
omalääkärin kanssa terveysja hoitosuunnitelman sekä
verkostokartan. Hän koordinoi
potilaan hoitoa, hakee tukea eri toimijoilta kunkin
potilaan tarpeiden mukaisesti
ja päivittää terveys- ja
hoitosuunnitelmaa.
► Asva saattaa potilaan takaisin
peruspalveluiden piiriin.
Minulla on
todella aikaa
paneutua
potilaan asioihin.
Ja se on ihanaa.
hoitosuhde kestäisi maksimissaan vuoden ja kolme kuukautta. Käytännössä aika kuitenkin vaihtelee potilaan tarpeiden
mukaan. Kaikki eivät tarvitse näin pitkää
rinnallakulkua, mutta joku saattaa kaivata tukea pidempäänkin.
–Ajatus on, että suositusajan jälkeen
omahoitaja vastaa tukea tarvitsevan potilaan hoitosuhteen jatkumisesta. Tällöin
potilas on jo astetta valmiimpi ottamaan
vastuuta omahoidostaan.
Heidillä on tällä hetkellä 10 asiakasvastaava-potilasta, jotka ovat iältään
40–75-vuotiaita. Hän on laskenut, että jos
potilaita olisi 20, hän ennättäisi tavata
heitä 2,5 kuukauden välein ja pirauttaa
hoitosoiton viiden viikon välein.
–Tapaamis- ja soittotiheys riippuu
tietysti paljon potilaan tarpeista. Nyt
olen esimerkiksi tavannut yhtä potilasta
kahden viikon välein, sillä hänen tuen
tarpeensa on suuri. Alkuun olimme puhelimitse yhteydessä päivittäin.
asiakasvastaava tekee työtä hyvin
moniammatillisesti. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat paitsi terveyskeskuslääkärit, myös esimerkiksi diabetes- ja depressiohoitajat, hammaslääkärit ja suuhygienistit, fysioterapeutit,
ravitsemusterapeutit, päihdehoitajat, toimintaterapeutit ja psykiatriset
sairaanhoitajat.
Myös terveysaseman ulkopuolelta löytyy tärkeitä yhteistyökumppaneita, kuten
sosiaalityö, kotihoito, terveyskeskuksen
vuodeosastot ja kolmas sektori toimijoineen. Sekä tietysti omaiset.
–Olisi tärkeää, että omaiset olisivat
tiiviisti yhteistyössä mukana. Mutta on
myös potilaita, joilla ei ole ketään omaisia
tai läheisiä elossa.
Viikon neljänä muuna työpäivänä Heidi tekee normaaleja sairaanhoitajan töitä
terveysasemalla eli ottaa vastaan potilaita akuutisti jonosta, tekee hoitotarpeen arviota sekä erilaisia toimenpiteitä,
kuten korvahuuhteluita tai ompeleiden
poistoa. Parina päivänä kuukaudessa hän työskentelee tarkkailussa. Hän
vastaa myös puheluihin ja ottaa vastaan
ajanvarauspotilaita.
Heidi näkisi mieluusti, että kokonaisvaltainen ajatusmalli potilaan hoidosta
leviäisi kaikkeen terveydenhoitoon, sillä
asiakasvastaavat kykenevät auttamaan
vain pientä osaa erityistukea tarvitsevista potilaista. Hänen mielestään kokonaisvaltainen paneutuminen potilaan tilanteeseen tekee työn mielenkiintoisemmaksi ja antaa suurta tyydytystä. t
TEHY t 1–2015
kolumni
Säästä meitä sairaalalta
synnyttäjän puoliso pelkäsi niin,
Kolumnistimme
laura kosonen
on kätilö, toimittaja ja
filosofian maisteri.
että taju meinasi lähteä. Synnytys eteni
hyvin, mutta puoliso säpsähti jokaista
piippausta, äännähdystä ja välinettä. Hän
tunsi olonsa äärimmäisen jännittyneeksi, turvattomaksi ja vieraaksi.
Juttelimme. Muistutin, että hänen
kauhunpaikkansa on minun arkeni. Jos
synnytyshuone on hänelle leijonanluola,
minulle se on kotipesä. Hänelle kalseat
kaakeliseinät ja loisteputkien kelmeä
hohde merkitsivät eri asioita kuin minulle. Näkökulman vaihdos rauhoitti ja väri
palasi puolison kasvoille. Lapsi syntyi aikanaan, ja tuore isä käveli osastolta ulos
vakain askelin. Ei häntä syntymä pelottanut, häntä pelotti sairaala. Ja se
ei ole mikään ihme.
Sairaala on vastenmielinen
paikka. Kukaan ei sinne halua
tai mene muuten kuin pakon
edessä (paitsi ehkä joskus töihin). Sairaalassa ollaan elämän
perusasioiden äärellä mutta oikeasta elämästä erillään. Oma,
tuttu ja turvallinen on jossain
kaukana, arkielämä tauolla.
Sairaala on laitos, eikä laitos
ole ihmisen paikka. Sairaala on
koneisto, vaikka koneen osaset
ovat eläviä ihmisiä. Laitoksen logiikka on
olla tehokas ja toimiva, koneiston osaset
palvelevat kokonaisuutta eikä siinä ole
tilaa ihmetellä outoja ääniä tai tutkailla
tunnelmiaan.
kun terveydenhuollosta puhu-
taan pelkästään tehotuotannon termeillä, ajaudutaan samalla tavalla
sivuraiteelle kuin jos hyvinvointia vertaillaan pelkällä
kansantulolla. YK on jo kehittänyt inhimillisen kehityksen
indeksin, joka huomioi rahallisen vaurauden ohella myös
henkisen pääoman. Voisiko
Suomi ottaa käyttöön inhimillisen hoidon indeksin?
Inhimillisen hoidon indeksi
huomioisi rahan ja ruumiin
ohella myös sielun. Se ymmärtäisi, ettei terveyttä huolleta
ainoastaan tehokkuudella, vaan myös
ihmissuhdetaidoilla. Inhimillisen hoidon
indeksi ulottaisi inhimillisyyden osaksi
sairaalan koneistoa, ei pelkästään yksittäisen työntekijän vastuulle. Moni hoitoalalla uupuu, koska ei pysty tekemään hoitotyötä arvojensa mukaisesti. Riittämättömyys raastaa, jos hoitaja joutuu yksin tekemään sairaalasta vähemmän sairaalaa.
”Koska tämä on sairaala” on huono peruste melkein mille tahansa. Se on huono
peruste turhalle vallankäytölle tai hierarkialle. Sillä ei voi perustella joustamattomuutta tai huonoa kohtelua. Eikä sillä voi
mitätöidä pelkoa ja tuen tarvetta.
Kun sairaala on vähemmän sairaala,
siellä on hyvä synnyttää, sairastaa, parantua tai kuolla.
Verenpaine
laskee
luonnossa,
ei valkotakkien
vastaanotolla.
koneisto-retoriikka on yleisin
puheenparsi aina, kun puhutaan terveydenhuollosta. Järjestelmää on tehostettava ja parannettava. Prosesseja on hiottava. Tulosta on tultava halvemmalla ja
nopeammin. Retoriikka on luonteva, sillä
yhdestä olemme yhtä mieltä: terveys on
arvokas asia, ja terveydenhuollon on oltava tehokasta, nopeaa ja vaikuttavaa.
Mutta ihminenpä ei taivu ongelmitta
koneiston osaksi. Potilas ei toivu määrätyllä tahdilla ja suoraviivaisesti. Sairasta-
TEHY t 1–2015
minen ja parantuminen eivät ole tahdonalaista ja tehokasta toimintaa. Jos ruumistani ronkitaan, sitä ei voi tehdä pelkästään tehokkaasti. Haluan, että minua
kohdellaan myös arvokkaasti. Jos ruumis
on rikki, on myös sielu säröille altis.
Hyvin usein sairaala on epämukava
alue, vaikka ihminen elpyy vain mukavuusalueella. Ei ole sattumaa, että ennen
parantolat rakennettiin luonnon keskelle. Jos päässä suhisee, pitää kuunnella
puiden havinaa. Verenpaine laskee luonnossa, ei valkotakkien vastaanotolla.
23
terveystalkoot
Meidän
kylän koutsi
Viidakkorumpu kertoo, että pieni pohjalaiskylä on palkannut personal trainerin.
Mitä kylällä puuhataan? Tulevaisuutta tietenkin, sanoo idean äiti,
sairaanhoitaja Marleena Kuoppa-aho.
teksti Nina Sarell kuvat Juha Harju
24
TEHY t 1–2015
koululaisista eläkeläisiin. Myllykankaan kylän Koko kylä kuntoon -hanke on suunniteltu kaikille kyläläisille.
– Alusta asti oli tärkeintä, että tästä tulisi meidän kaikkien yhteinen juttu, Marleena Kuoppa-aho sanoo.
O
n sunnuntaipäivä Alajärvellä. Piskuinen Myllykankaan kylä kietoutuu pilvisen iltapäivän hämyyn.
Missään ei näy ristin sielua.
Eipä tietenkään, kun kaikilla on tähän
aikaan se personal trainerin tapaaminen. Väki on kokoontunut kyläkoululle.
Päivän teoriaosuuden aiheena on hyvä
ravitsemus. Personal trainer Samuli
Mäenpään esitelmöinti katkeaa välillä
yleisöstä heitettyyn kommenttiin tai yleiseen naurunhyrinään.
–Olisiko järkevämpää syödä aamupala
heti herättyä vai vasta myöhemmin?
TEHY t 1–2015
–Olen vähentänyt perunan ja leivän
syömistä, mutta painoni on vain noussut.
Mistäs se johtuu?
–Herään aamulla tosi aikaisin töihin
ja teen rankkaa fyysistä työtä. Millainen
ateriarytmi auttaisi jaksamaan?
Luennon jälkeen on kaksi jumppatuntia: ensin selkäystävällistä ja lempeää
keppijumppaa, ja sokerina pohjalla kunnon gymstick-hikitreeniä. Paikalla on
parikymmentä henkeä, ja lisää pujahtelee ovesta. Illan viimeisessä jumpassa
saa jo melkein väistellä, ettei saa osumaa
naapurin jumppakepakosta. Jumppa-
kansaa on kouluikäisestä eläkeläiseen
– harvoinpa näin eri-ikäisillä on samat
harrastukset.
kylän hyvinvointishow
lähti liikkeelle yhden naisen päähänpistosta. Kotisairaanhoitajana työskentelevä tehyläinen,
sairaanhoitaja-terveydenhoitaja
Marleena Kuoppa-aho oli muuttanut pari vuotta sitten Myllykankaan kylälle, ja kylällä haettiin
ideoita Järviseutulainen kylä 2014
-ideakilpailuun.
25
terveystalkoot
UUTTA!
Palvelualan
-työvaatemallisto
TEHTY
TÖIHIN
Hyödyllisyyssuojattu kainalorakenne
tuo työhön uudenlaista mukavuutta
Joustava ja hengittävä kangas
on miellyttävä fyysisissä työoloissa
Laadukkaat materiaalit
kestävät pesulapesun
Raikkaat värivaihtoehdot:
tummansininen,
aniliini, turkoosi
ja valkoinen
OLEMME MUKANA SAIRAANHOITAJAPÄIVILLÄ
MESSUKESKUKSESSA 12.-13.3.2015
MYYMÄLÄMME: ESPOO | HELSINKI | HELSINKI/VANTAA | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JOENSUU
JYVÄSKYLÄ | KOKKOLA | KOTKA | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | MIKKELI
OULU | PORI | PORVOO | ROVANIEMI | SAVONLINNA| SEINÄJOKI | TAMPERE | TORNIO
TURKU | TUUSULA | VAASA | VANTAA | www.imagewear.eu/verkkokauppa
Haluaisiko perheesi toimia
erityistukiperheenä?
Pelastakaa Lapset ry etsii tukiperheitä erityistukiperhetoimintaan.
Haemme ammatillisen kokemuksen omaavia perheitä erityistä tukea
tarvitsevien lasten tukiperheiksi. Vähintään toisella tukiperhevanhemmista tulee olla sosiaali-, terveys- tai kasvatustieteen ammatillinen koulutus.
Erityistukiperhetoiminta on tarkoitettu lastensuojelun avohuollon
tukitoimeksi lapsille, joilla on lastensuojeluasiakkuus ja jotka tarvitsevat erityistä tukea myös tukiperheviikonloppujen aikana.
Lapset käyvät tukiperheessä pääsääntöisesti yhden viikonlopun
kerran kuukaudessa.
Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä Pelastakaa Lasten aluetoimistoon
Etelä-Suomi, Helsinki
Etelä-Suomi, Turku
Itä-Suomi, Joensuu
Keski-Suomi, Jyväskylä
Länsi-Suomi, Tampere
Pohjois-Suomi, Oulu
puh. 010 8435 000
puh. 010 8435 101
puh. 010 8435 180
puh. 010 8435 160
puh. 010 8435 140
puh. 010 8435 120
Lisätietoja tukiperhetoiminnasta Pelastakaa Lasten nettisivuilta:
www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/tukiperhetoiminta/
26
Kilpailulla haluttiin herätellä
pienten kylien asukkaita kehittelemään tulevaisuuden avaintekijöitä – ideoita, toimintoja tai
tapahtumia, jotka lisäisivät kylien
elinvoimaa ja menestystä.
–Mietin, että jos yritykset
kerran palkkaavat personal
trainereita henkilökuntansa hyvinvoinnin tueksi, niin miksei
meidän kylä voisi tehdä samoin?
Kuoppa-aho muistelee.
Idea Koko kylä kuntoon -projektista esiteltiin kyläyhdistyksen
kokouksessa. Sillä lohkesi kisan voitto.
Ja rahapalkinnolla sitten vain personal traineria palkkaamaan?
–Eihän me siitä kisasta mitään rahaa
voitettu, Kuoppa-aho nauraa.
–Vaan tunnustusta, kunniaa ja viiri.
Idea herätti niin paljon kiinnostusta,
että se päätettiin toteuttaa käytännössä. Ajatus oli, että kaikille kyläläisille
tarjottaisiin mahdollisuus tulla mukaan
terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan, iästä tai terveydentilasta riippumatta. Osa personal trainerin palkasta
maksettiin kyläyhdistyksen kassasta,
ja loput kerättiin osallistujilta. Maksua
jäi parikymppiä per lukukausi henkeä
kohden.
Jumppien
ja luentojen
lisäksi
on ollut
bingoa,
sieniretkeä ja
karaokea.
kyläkoutsina on naapurikylän mies,
Alajärven Kurejoelta kotoisin oleva personal trainer Samuli Mäenpää. Starttipäivän mainos jaettiin vapaaehtoisvoimin polkupyörällä.
–Me uskomme henkilökohtaisuuteen, siihen, että joku kutsuu juuri
sinut. Siksi pudotimme oman kutsun
jokaiseen kylän 130 postilaatikkoon, kyläyhdistysaktiivi, terveydenhoitaja Tiina
Särkijärvi kertoo.
Osanottajien runsaus löi puuharyhmän ällikällä: paikalle saapui yli 50 henkeä. Startissa oli mahdollisuus mittauttaa verensokeria, kehon koostumusta
ja verenpainetta. Joka talouteen jaettiin
myös kuntokortit, joihin voi merkitä liikuntasuorituksia ja palauttaa kyläyhdistykseen. Palautetut kuntokortit toimivat
arpalipukkeina myöhemmin järjestettävässä arvonnassa.
Nykyisin Samuli pitää koko kylälle
kerran kuussa teemapäivän, johon kuuTEHY t 1–2015
kyläkoutsi.
Samuli
Mäenpää
antaa kyläläisille sekä
yksilö- että
ryhmäohjausta.
luu luento ja liikuntahetki. Tämän lisäksi kerran kuukaudessa on pienryhmätapaaminen. Viimeksi Samulin johdolla
mörssättiin kahvakuulalla.
Myös kyläläisten riveistä löytyy monenlaista osaamista järjestää liikuntahetkiä.
Suunnitteilla on jo ainakin pilatesta, koko
perheen liikuntatuokioita ja tanssikurssi.
–Kahden kuukausittaisen kyläkoutsi-tapaamisen lisäksi tehdään
säännöllisesti jotakin ihan muuta.
Jumppien ja luentojen lisäksi on ollut
bingoa, sieniretkeä ja karaokea, ja tulossa on vielä ainakin joululauluilta.
Tapahtumia ja tekemistä toteutetaan vapaaehtoisvoimin, sairaanhoitaja Milaja
Ketonen kertoo.
Tärkeä periaate toiminnassa on se,
että kaikki kyläläiset yritetään saada mukaan johonkin yhteiseen. Osa liikuntatunneista on rakennettu hyvin lempeiksi,
jotta myös iäkkäät pääsisivät osallistumaan. ”Mummu-pappapiiri” kokoaa yhteen senioriväkeä. Vanhusten toiminta
on veloituksetonta, samoin retket. Opettaja Sari Salon luotsaamana myös kylän
koulu on mukana, ja oppilaille on luvassa
esimerkiksi liikuntaläksyjä.
anja rantala ja Jouko Syrjälä astuvat ulos jumppasalista puna poskilla.
Viimeiset toistot teettivät jo töitä.
–Kyllä poltteli reisiä! Hyvä jumppa oli
taas kerran, kyllä kannatti tulla, Syrjälä
kehuu.
Kumpikin kertoo olleensa mukana jokaisessa kyläkoutsi-tapaamisessa.
–Tällaista pitäisi saada joka kylälle.
Tämä on kuin lottovoitto, he intoilevat.
Vaan mikä sai tänään lähtemään kotoa, vaikka ilma on harmaa ja televisiosta
tulisi hyvää ohjelmaa?
Terveyden edistäminen uhattuna
talouden tiukentuessa houkutus säästää terveyden
edistämisestä on jälleen nostamassa päätään, toteavat Sosten
eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntijat Kaarina
Tamminiemi, Päivi Opari ja Tuula Peltoniemi.
–Kaikki tekeminen lähtee yhteisestä tahtotilasta, aivan kuten Myllykankaan kylän esimerkki osoittaa, he toteavat.
–Tahto hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on kunnissakin kyllä olemassa, mutta resurssien riittämättömyys varjostaa kehittämistyötä. Mikäli sote-uudistuksessa epäonnistutaan, isoimmissa vaikeuksissa ovat todennäköisesti kaikkein
haavoittuvimmat väestöryhmät.
Asiantuntijaryhmän mukaan ennaltaehkäisevän työn laiminlyönti tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi, sillä se lykkää ja monimutkaistaa ongelmia ja siirtää kustannuksia sektorilta toiselle.
–Näissä asioissa perinteinen kustannustarkastelu ei ole
helppoa ja aina se ei edes onnistu. Kuitenkin vertailuja ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn kustannusten välillä on mahdollista tehdä.
Esimerkiksi päihdetyössä yhden henkilön kuukauden tehohoidon hinnalla maksaa kahden ehkäisevän työntekijän vuosipalkan, asiantuntijat toteavat.
Myös tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on huolissaan kuntien kasvavasta kuormasta terveyden edistämisessä.
–Vaikka tilanne vaihtelee paljon kunnittain, pääsuuntaus on
se, että terveyden edistäminen jää palvelu- ja tuottavuuskeskeisen ajattelun jalkoihin.
TEHY t 1–2015
Keskimäki muistuttaa, että vastuuta ei voi loputtomiin
työntää yksilölle: kun terveyttä edistävät rakenteet
yhteiskunnassa heikkenevät, riittäviä edellytyksiä ja
puitteita omasta terveydestä huolehtimiseen ei ehkä
olekaan.
Terveellisiä elintapoja toteutetaan ympäristössä, jossa ne
ovat mahdollisia. Jos tätä ympäristöä ei kukaan rakenna eikä
ylläpidä, raha alkaa ratkaista liikaa, kuka voi elää terveyttään
edistäen ja kuka ei.
keskimäki heittää käytännön esimerkkinä nuorten liikkumisen, jonka vähentymisestä ollaan hyvin
huolestuneita.
–Tiedetään, että alle teini-ikäiset lapset liikkuvat paljon, mutta teini-iässä liikkuminen yhtäkkiä vähenee. Harrastusmahdollisuudet eivät ole kaikille samat. Urheiluseuroissa tähdätään voimakkaasti kilpaurheilun edistämiseen, ja se suosii ennen kaikkea lahjakkaita, kilpailemaan tähtääviä nuoria. Ja vaikka olisi
lahjoja, esteeksi voi nousta raha: jalkapalloharrastus voi helposti
maksaa tonnin, pari vuodessa, Keskimäki kuvailee.
Keskimäen mielestä yksilöllä on oma vastuunsa, mutta ensisijaisia ovat rakenteet.
–Tähän uskotaan ympäri Eurooppaa ja maailmanlaajuisestikin. On vaikeaa esimerkiksi kuvitella, että tupakoinnin vähentämisessä olisi saatu samanlaisia edistysaskeleita yksilöön
kohdistuvalla terveysvalistuksella kuin tupakkalainsäädäntöä
kiristämällä.
27
terveystalkoot
–Se on se yhteishenki. Olen itsekin ollut mukana vetämässä vanhusten ryhmiä. Keksitään mahdollisimman mukavia juttuja, että saadaan
ihmiset liikkeelle. Ensi kerralla
muistellaan yhdessä omia kouluaikoja. Jos joku ei pääse lähtemään
kotoa, käydään hakemassa, Rantala
kertoo.
–Yhressä on mukavampi. Vaikka
on niitä harjanvarsia kotonaki, niin
eipähän siellä tule itteksensä kepin
kans pelattua. Vaan täällä tuloo, kun
on muitaki! Syrjälä virnistää.
Elintapojen haasteet ovat kaikilla
hiukan erilaisia. Juuri tähän huutoon
kyläkoutsi vastaa. Kyläläisillä on mahdollisuus lähettää ruokapäiväkirjansa
koutsin arvioitavaksi, käydä kuntotestissä, tutustua uusiin lajeihin sekä saada
henkilökohtaista nettitukea, palautetta
ja neuvoja.
Viinerit on
kansankielistetty
voipaketeiksi ja
limsapullot
sokeripaloiksi.
TEHYN OPISKELIJAYHDISTYS
JÄRJESTÄÄ
YHDYSOPISKELIJATAPAAMISEN
PASILASSA 14.2.2015
• Olet kiinnostunut Tehyn toiminnasta, mutta et ole
vielä löytänyt omaa tapaasi vaikuttaa.
• Haluat kenties toimia yhdysopiskelijana omassa
oppilaitoksessasi ja verkostoitua muiden sosiaalija terveysalan opiskelijoiden kanssa.
• Onko sinulla on hyviä ideoita, miten Tehyn pitäisi
näkyä opiskelijan arjessa?
• Haluatko lähteä yhdessä suunnittelemaan
tulevaisuuden toimintaa?
HIENO JUTTU,
TÄMÄ TAPAHTUMA ON JUURI SINULLE!
Yhdessä suunniteltu on paremmin tehty,
lähde siis ystävänpäiväksi Helsinkiin!
Järjestämme ensimmäisen
yhdysopiskelijatapaamisen ja suunnittelupalaverin Tehyn keskustoimistolla Pasilassa
14.2.2015 klo 10 - 16.
Tehy vastaa osallistujien osallistumisja matkakuluista.
Ilmoittaudu mukaan www.tehy.fi/opiskelijat
>> menoa ja meininkiä
>>
yhdysopiskelijatapaaminen Pasilassa
28
samuli pistää tänäänkin parastaan.
Vaikeat sanat on jätetty oppikirjoihin,
viinerit on kansankielistetty voipaketeiksi ja limsapullot sokeripaloiksi. Kun
ihmiset lähtevät kotiin, mieleen on jäänyt
ainakin se, että ei ole väliä mitä syö joulun
ja uudenvuoden välissä – olennaista on se,
mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä.
Se kuva, jossa kerrottiin sixpackin kaljaa
viikossa kerryttävän yli kolme kiloa rasvaa
puolessa vuodessa, lähetettiin jo kuvaviestinä isännälle.
–Satsaus kyläkoutsiin on kannattanut. Samuli tekee tätä sydämellään. Hän
on saavuttanut ihmisten luottamuksen,
Kuoppa-aho iloitsee.
Jos luottamusta ei olisi, paikalle ei
olisi ehkä ilmestynyt väkeä sinäkään päivänä, kun personal trainer sai päähänsä viedä porukan metsään tutustumaan
maastopyöräilyyn. Hän ei ollut itsekään
aivan varma, miten hankalalta kuulostava extreme-laji löytäisi yleisönsä, ja otti
siksi varmuuden vuoksi matkaan myös
kävelysauvoja.
–Sauvat valitsi lopulta vain kaksi ihmistä. Sinne ne muut kiipesivät pyörän
selkään, naiset ihmettelevät.
–Naapurikylissä on oltu jo vähän
kateellisia. Täällä on käynyt porukkaa
Vimpelistä asti harmittelemassa, että
miksi meillä ei ole tämmöistä. t
TEHY t 1–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
HELENA SYRJÄ
Aikuisten
unihiekkaa
matkalle
1
Tarkista matkakohteen rokotesuositukset.
2
Jos matkustat eksoottiseen
maahan, aloita
varautuminen jo
kahdesta kolmeen
kuukautta ennen
matkaa. Kaikkia
rokotuksia ei voida
antaa kerralla.
PIXMAC
3
Aikuisten tulee
huolehtia rokotusten
ottamisesta itse.
TEHY t 1–2015
Sillä
sipuli
Sipulin rikkiyhdisteet
ja flavonoidit voivat
ehkäistä syöpää.
sipuliviikko 19.–25.
tammikuuta
nukahtamisen käynnistää aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen erittämä melatoniini. Se laskee
ruumiinlämpöä, mikä puolestaan laskee vireystilaa.
Lisäksi melatoniini syventää kevyttä unta. Se myös
ohjaa unisyklejä siten, että kevyet, syvät sekä unennäkövaiheet tulevat tietyssä järjestyksessä.
Liian valoisassa ei kannata oleskella illalla, jotta
melatoniinituotanto pääsee vauhtiin. Noin tunti ennen
sänkyyn menoa kannattaa himmentää valoja. Kun pitää nukkumaanmeno- ja heräämisajat säännöllisinä,
melatoniinin tuotanto pysyy säännöllisenä.
Nukahtamisvaikeudet ovat tutkimusten mukaan
hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä. Tavallisimpia syitä ovat ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö.
Jos uni ei tule, voi kokeilla purkista otettavaa melatoniinia enintään yhden milligramman annoksena.
Pitkäaikaisen käytön mahdollisista haitoista ei tiedetä, sillä luotettavia tutkimustuloksia on pisimmillään
vain vuoden käytön ajalta.
Nuori, muista nivelet
netissä toimiva Nivelrikkopeli kannustaa nuoria
ja työikäisiä pitämään huolta nivelistään jo ennen
kuin ne kipeytyvät. Peli keskittyy urheiluvamman
aiheuttamaan sekundaariseen nivelrikkoon. Pelaaja
kokee hahmonsa välityksellä urheiluvamman ja siitä toipumisen sekä pääsee lisätiedon äärelle.
Nivelrikkoa ilmenee myös nuorilla aikuisilla. Nivelrikko on maailman yleisin
nivelsairaus, johon ei ole löydetty parantavaa hoitoa. Tekonivelleikkausten määrän
ennustetaan edelleen kasvavan.
www.nivelpeli.fi, www.nivelopas.fi
Jooga pienentänee sydänoireiden
vaaraa yhtä hyvin kuin
esimerkiksi pyöräily.
Todennäköinen selitys on
stressin vähentyminen.
uutispalvelu duodecim
29
sairaus
Synnyttäjän
painajainen
Lapsivuodepsykoosista toipuu yleensä nopeasti,
kunhan se diagnosoidaan oikein.
teksti Merja Perttula kuva Mikko Lehtimäki
L
apsivuodepsykoosi on pelottava
sairaus, joka alkaa yleensä kolmesta kymmeneen päivän kuluessa
synnytyksestä.
Tyypillisiä oireita ovat äidin levottomuus, ärtymys, estottomuus ja ylivireys.
Uni-valverytmi voi rikkoutua. Äiti ei
tunne itseään väsyneeksi, vaikka nukkuu
vain muutaman tunnin yössä. Psykoosissa olevalla äidillä on epärealistisia ja
eriskummallisia lapseen liittyviä ajatuksia. Äiti voi pitää lasta erityisenä ja kokea
hänen olevan esimerkiksi uusi messias
tai paholainen.
–Oireet voivat tulla nopeasti tai
hiipimällä. Psykoosiin joutunut pitää
ajatuksiaan totena, mutta lähipiiri alkaa ihmetellä, mistä on kysymys, toteaa
psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi
Ämmälä.
Lapsivuodepsykoosi lisää lapsen
kaltoinkohtelun riskiä. Se lisää myös
riskiä itsemurhaan ja lapsensurmaan,
mutta teot ovat harvinaisia. Tavallisempaa on, että lapsen ja äidin vuorovaikutus häiriintyy, kun äiti alkaa pelätä
olla lapsen kanssa kahdestaan. Lapsen hoitaminen saattaa olla hätäistä ja
epätarkoituksenmukaista.
vaarallinen euforia. Lapsivuodepsykoosi lisää lapsensurman riskiä, mutta
teot ovat harvinaisia.
30
TEHY t 1–2015
sairastuminen on kahden tekijän
tulos. Äidillä tulee olla myötäsyntyinen,
mahdollisesti perinnöllinen alttius sairauteen. Riskiä lisää, jos lähisukulaisella
on ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön
oireita, vaikka äiti itse olisi ollut terve.
Psykoosi laukeaa, kun tämäntyyppiseen alttiuteen yhdistyy voimakas synnytyksen aikainen
kuormitus: synnytys kestää
pitkään, se ajoittuu yöaikaan
ja äidille on kertynyt univajetta. Myös estrogeenitason
romahtaminen synnytyksen
jälkeen voi vaikuttaa.
Lapsivuodepsykoosi on
harvinainen. Sitä esiintyy
noin yhdessä tapauksessa tuhatta synnytystä kohti eli Suomessa on noin 60 tapausta vuodessa.
– Puolella tapauksista ei ole minkäänlaista edeltävää psykiatrista sairaushistoriaa, toisella puolella on samantyyppistä
sairastavuutta kuin väestössä yleensä eli
esimerkiksi aikaisemmin sairastettu lievä masennusjakso.
Mitään tiettyä persoonallisuustyyppiä
ei ole löydetty. Myöskään elinolosuhteiden
ei ole todettu altistavan sairastumiselle.
Lapsivuodepsykoosi voidaan sotkea myös synnytyksen laukaisemaan
elimelliseen sekavuuteen, pakko-oireiseen häiriöön (OCD) tai akuuttiin
stressireaktioon.
Synnytys vaikuttaa voimakkaasti
kaikkiin elinjärjestelmiin. Joskus siitä
saattaa seurata harvinaisia
elimellisiä sairauksia, kuten
kupariaineenvaihdunnan tai
autoimmuunijärjestelmän
häiriöitä, jotka laukaisevat
psykoottisen tilan. Niiden
jäljille päästään, kun äiti tutkitaan hyvin.
Terveydenhoitajat
ovat
merkittävässä
asemassa.
lapsivuodepsykoosi on tärkeää
diagnosoida oikein, sillä se voidaan sekoittaa useisiin muihin tiloihin.
Diagnoosiin päädytään haastattelemalla huolellisesti äitiä, kartoittamalla
oireet ja riskitekijät eli lähinnä se, onko
lähisukulaisella ollut tämänkaltaista tilaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Lapsivuodepsykoosia ei pidä sekoittaa
synnytyksen jälkeiseen masennukseen,
joka on huomattavasti lievempi ja tavallisempi. Siihen sairastuu noin 13 prosenttia synnyttäjistä. Masennus muuttuu
hyvin harvoin psykoottiseksi. Mikäli näin
käy, äidillä on ollut jo ennen synnytystä
masennusta, jota synnytykseen liittyvä
stressi pahentaa.
– Vakava masennuskin voi oireilla rauhattomuutena, kun ihminen on niin tuskainen, ettei kykene olemaan paikallaan.
Mieliala on kuitenkin täysin näköalaton
ja toivoton. Lapsivuodepsykoosissa ihminen on sen sijaan ylivirittyneessä euforisessa tilassa. Hänellä saattaa olla masennusoireita, mutta ne eivät ole hallitsevia.
TEHY t 1–2015
synnytysjaksot sairaa-
loissa ovat lyhentyneet. Kun
äidit siirtyvät lapsen kanssa
pian kotiin, lapsivuodepsykoosi ei ehdi
puhjeta sairaalassa.
– Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat
oireiden huomaamisessa merkittävässä
asemassa. Vaikka neuvolassa on paljon
tehtäviä, toivoisin heidän kuuntelevan
äitejä ja heidän läheisiään herkällä korvalla. Äiti voi kertoa vaikka ohimennen
poikkeavista tavoistaan tai rytmistään.
Isä on usein läsnä kotikäynneillä, jolloin
kannattaa kysellä hänenkin huoliaan.
Epävarmoissa tilanteissa on syytä pyytää psykiatrian ammattilaisen mielipidettä. Hoidon suunnittelu ja aloitus kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
Lapsivuodepsykoosi on kaksisuuntaisen mielialahäiriön alatyyppi. Sitä hoidetaan samoin kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuuttia maanista psykoosia.
Äiti toipuu yleensä muutamassa viikossa.
Eniten tietoa ja näyttöä on saatu antipsykoosilääkkeiden hyödystä. Osaa lääkkeistä voidaan käyttää imetettäessä, jos
äiti siihen kykenee. Lääkehoidon lisäksi
tarvitaan keskusteluhoitoa sekä äidin
ja lapsen vuorovaikutuksen tukemista.
Myös arjen apu on kartoitettava.
– Äidin kokemukset ovat hyvin pelottavia ja ahdistavia. Siksi tilanteen rauhoituttua on tärkeää käydä äidin kanssa
läpi, mitä tapahtui, mitä sairastuminen
tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita.
Lapsivuodepsykoosia on hoidettu
myös antamalla äidille estrogeenia. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Aivojen sähköhoidosta on tehty joitakin tutkimuksia.
sairaus uusiutuu herkästi. Puolet
äideistä saa sen uuden synnytyksen yhteydessä. Koska tila on hyvin ahdistava,
moni äiti ei halua enää lisää lapsia. Pelon yli voidaan päästä, kun äidin kanssa
laaditaan toimintasuunnitelma. Siinä
esimerkiksi sovitaan, miten tiiviisti äitiin
tai hänen läheiseensä pidetään synnytyksen jälkeen yhteyttä. t
lähteenä käytetty: antti-jussi ämmälä:
lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta
vakava tila. lääkärilehti 34/2014.
i
Samankaltaisia
tiloja
synnytyksen jälkeinen
masennus
► Huomattavasti lapsivuodepsykoosia lievempi, harvoin
psykoottinen.
synnytyksen laukaisema
elimellinen sekavuustila
► Sekavuuden aiheuttavat rajut
yleisinfektiot, suuret leikkaukset sekä leikkauksessa käytetyt
anestesia- ja kipulääkkeet.
► Tila kehittyy nopeasti, mutta
siihen ei liity äidin suuruuskuvitelmia, estottomuutta eikä
tunnetta ajatuksen riennosta.
pakko-oireinen häiriö
► Esiintyy neljällä prosentilla
synnyttäjistä kuuden viikon
sisällä synnytyksestä.
► Tyypillisiä vihamieliset ja
ahdistavat ajatukset vastasyntyneen vahingoittamisesta.
Äidin todellisuudentaju säilyy.
Ei riskiä lapsen vahingoittamisesta.
traumareaktio
► Voi syntyä, jos äidin, lapsen
tai molempien henki on ollut
vaarassa. Äiti ymmärtää keskusteltaessa, mikä on totta ja
mikä ei. Tilaan ei liity ylivireyttä.
Lievittyy muutamassa päivässä.
31
hyvinvointi
Uusi vuosi,
uusi minä
Tee työelämästäsi tänä vuonna vähän entistä parempi.
Muuta yksi asia kerrallaan.
teksti Emmi Oksanen kuvitus Saila Solin
32
TEHY t 1–2015
1
Tammikuu
Hae voimaa
viime vuodesta
taasko se rankkuus alkaa? Hae voimaa
viime vuoden onnistumisista!
Muistele kolmea suurta onnistumistasi viime vuodelta ja kirjoita ne ylös
tai leikkaa lehdestä kolme kuvaa, jotka
muistuttavat sinua tilanteista, jotka sujuivat erityisen hyvin. Tilanteet voivat
olla mitä tahansa töissä tapahtunutta.
Esimerkiksi vaikea tilanne kiihtyneen
potilaan kanssa, jonka hoidit hyvin, keskustelu pomon kanssa tai palaveri, jossa
sait kerrankin suusi auki.
Laita tekstit tai kuvat
esille paikkaan, josta
näet ne, tai kokoa ne
kansioon.
Lue tekstejä tai
katso kuvia aina, kun
tarvitset kannustusta
ja rohkaisua. Niiden
avulla muistat, että
olet pärjännyt ja selvinnyt kinkkisistä tilanteista ennenkin.
2
3
Helmikuu
Mene museoon
ja urheile
Kokoa
kiitosten vihko
taide-elämykset ja liikunta ovat mai-
nioita tapoja purkaa stressiä. Älä ajattele,
ettet ehdi, kun aikaa on vain puoli tuntia.
Se riittää.
Aloita heti, mutta älä vanno, että tästä
eteenpäin urheilet viisi kertaa viikossa ja
pudotat kaikki joulukilot. Valitse mieluummin, että tänään lähdet kävelylle telkkarin
tuijottamisen ja netissä surffailun sijaan.
Kun liikunnasta tulee hyvä olo ja muistat
hyvän olon vielä ensi viikollakin, valitset saman yhä helpommin uudestaan.
Jos olet kovin stressaantunut ja takana
on jo rankka työvuoro, liikunnan on
oltava pehmeää eikä
taidenäyttelyssä voi
vaatia itseään katsomaan jokaista teosta.
5
Maaliskuu
ala kirjoittaa saamiasi kehuja ja kiitoksia ylös vihkoon tai
kansioon. Ota myös kiitos-laput
ja sähköpostit talteen. Kokoa ne
tästä eteenpäin samaan paikkaan, johon olet kerännyt kertomukset tai kuvat kolmesta onnistumisestasi. Kun myönteiset palautteet ovat tallessa, et ohita ja
unohda niitä yhtä helposti kuin
yleensä. Ehkä alat myös hiljalleen
uskoa, että ne ovat totta: olet hyvä
tyyppi.
Toukokuu
Unelmoi ja hae oppia
4
Huhtikuu
Irtisanoudu valittamisesta
jos yleensä olet liittynyt työkavereiden passiiviseen
valituskuoroon, älä tee niin nyt. Mieti sen sijaan, mitä
asioita voi muuttaa ja miten.
Et voi muuttaa toisten persoonaa tai taikoa isompia tiloja, mutta ehkä huoneita voi kalustaa aiempaa toimivammiksi. Esitä ideasi työkavereille ja kysy heiltäkin, miten
tilanne heidän mielestään paranisi. Kehittämisideat voitte
kertoa seuraavassa kokouksessa pomolle.
TEHY t 1–2015
mieti, mistä unelmoit työelämässä. Mitä uutta haluaisit oppia
syksyllä? Entä seuraavan kahden vuoden aikana? Missä haluat olla kolmen vuoden
kuluttua?
Jaa tavoitteesi niin pieniin osiin,
että askeleet tuntuvat sopivilta ja
realistisilta. Pyydä esimieheltäsi mahdollisuutta päästä
täydennyskoulutukseen tai
kurssille syksyllä, tai selvitä
itse, mitä koulutusmahdollisuuksia on tarjolla. Se voi
olla ensimmäinen askel.
Älä stressaa tulevasta
enempää. Suunnitelmaa voi tarkentaa
ja korjata
matkan
varrella.
33
hyvinvointi
6
Kesäkuu
Vitsaile enemmän
vaikka olisit oppinut huhtikuussa
kuinka kehittämismyönteiseksi tahansa,
kaikkea töissä ei voi muuttaa. Tylsistä rutiinitehtävistä on vaikea innostua, eivätkä työt suju mukavasti joka päivä. Väännä
vitsi siitä, mitä et voi korjata. Nauraminen luultavasti laannuttaa kiukkua tai
stressiä ja parantaa oloa ainakin vähän.
7
Heinäkuu
Huilaa!
tee kesälomalla juuri sitä, mistä
nautit itse eniten ja mitä eniten tarvitset.
Jos olet väsynyt, älä lähde matkalle heti
loman alettua tai lupaa tavata Pihtiputaalla asuvaa tätiä ja Kainuun setää. Kun
olet levännyt ensimmäisen viikon, matka
tai sukulaisvierailu voi olla jo mukavaa.
Jos lataat loman täyteen ohjelmaa, voi
käydä niin, että ravaat viikon sukulaisissa, toisen Lontoon nähtävyyksiä katsomassa ja kolmannen siivoat ja peset reissupyykkejä kotona.
8
Elokuu
Älä lietso kiirettä
loman jälkeen monella on käynnistymisvaikeuksia.
Hyväksy, että töihin paluu voi tuntua ensimmäisen viikon
tahmealta. Kun työt alkavat taas rullata ja kiire pukkaa päälle,
älä lisää kiireen tuntua miettimällä jatkuvasti, kuinka kova
kiire sinulla on tai puhumalla kiireestä muille ihmisille. Koeta
keskittyä mielessäsi yhteen asiaan kerrallaan.
Tee ja mieti asioita peräkkäin, älä päällekkäin. Sano työkaverillekin, että on paljon tehtävää, mutta tilanne on hallinnassa.
Usein käy nimittäin niin, että se, mihin keskittyy, lisääntyy.
34
TEHY t 1–2015
9
Syyskuu
mieti, mistä pidät eniten töissä. Luultavasti olet hyvä useimmiten samoissa
asioissa, vai kuinka? Yritä tehdä enemmän sitä, mistä pidät ja missä olet hyvä,
ja kehitä itseäsi niissä asioissa yhä paremmaksi. On helpompaa ja usein mukavampaa kehittää vahvuuksiaan kuin
yrittää hampaita kiristellen
korjata heikkouksiaan.
Sitä paitsi: vaikeiden asioiden
tekeminen
sujuu entistä
paremmin,
jos sinulla on
useimmiten sellainen olo, että hallitset
hommat.
10
Marraskuu
Älä tee mitään turhaa
oi marraskuu, kuukausista julmin. Marraskuussa on
usein kiire, pimeää ja ankea sää. Kun väsyttää, ei kannata
tehdä mitään ylimääräistä.
Älä vastaa sähköposteihin, joihin ei ole pakko vastata.
Älä suorista lakanoiden reunoja tai tee muuta turhaa. Pyöräile sen sijaan töihin tai kävele osa työmatkasta. Raitis
ilma virkistää ja työmatkaliikunta
on paikallaan erityisesti nyt,
kun töiden jälkeen et ehkä
jaksa enää lähteä kotoa
liikkumaan.
Lokakuu
Verkostoidu
ja auta muita
päätä tutustua tässä kuussa yhteen uuteen ihmiseen ja auttaa yhtä ihmistä. Jos
olet aloittanut jonkin koulutuksen, tutustu kurssikaveriisi tai ala jutella työpaikalla jollekin uudelle ihmiselle. Auta myös
työkaveria tai muuta tuttua – sitähän se
verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa.
Ihmisiin tutustuminen ja muiden
auttaminen lisää yhteenkuuluvuudentunnetta ja tuntuu mukavalta, jos sitä
ei tee oman jaksamisensa kustannuksella. Kun autat toista, voit
pyytää itse apua joskus
myöhemmin.
TEHY t
11
LÄHTEET: KRISTIAN EKSTRÖM: SIMPLY WELL – NELJÄ ASKELTA TERVEYTEEN, TAMMI 2014; MARIA CARLSSON JA KATI JÄRVINEN: MIELEKÄS TYÖ, SANOMA PRO 2012; RAIJA SALMIMIES JA SIRKKU RUUTU: MYÖNTEISEN
MUUTOKSEN TYÖKIRJA, WSOY PRO 2009; MEHILÄISEN TYÖPSYKOLOGI MARIA KENOLAN HAASTATTELU RADIO NOSTALGIAN TERVEYSTORSTAI-OHJELMASSA JA PSYKOLOGI ILONA RAUHALAN HAASTATTELU
Tee enemmän sitä,
missä olet hyvä
12
Joulukuu
Mieti, mitä haluat
viedä ensi vuoteen
pohdi, mitkä vinkit ovat toi-
mineet parhaiten ja jatka niitä
myös ensi vuonna. Leiki myös,
että olisit jäämässä eläkkeelle ja työkaverisi pitäisi sinulle
kiitospuheen. Mitä haluaisit
hänen sanovan? Siinä suuntaa
seuraavalle vuodelle. Hyvää uutta
vuotta!
35
koulutus
Ensihoitoa
opintojen
alusta asti
Ensihoidon, hyvinvointiteknologian ja välinehuollon koulutuskokeilut
tuovat työpaikoille uudenlaista osaamista.
teksti Terhi Mäkinen
osa toisen asteen koulutus-
kokeiluista alkoi viime syksynä, suurin
osa lopuista alkaa tänä vuonna. Hakijoita on ollut mukavasti, toteaa koulutuspäällikkö Marja Veikkola. Hän työskentelee Oulun seudun ammattiopiston
Kontinkankaan yksikössä, mutta koordinoi koko maan kokeiluja.
Tehy ja Suomen Ensihoitoalan liitto
puhuivat pitkään perustason ensihoidon
tutkinnon tarpeellisuudesta, ja opetus- ja
kulttuuriministeriö käynnisti koulutuskokeilun liittojen aloitteesta. Kokeilussa
opiskelijat pääsevät erikoistumaan omaan
alaansa heti opintojen alusta lähtien. Kun
ensihoidon organisointi ja henkilöstön
kelpoisuusehdot muuttuivat, hoitajilta
edellytettiin syvällisempää ja osin monipuolisempaa osaamista, joihin nykyinen
lähihoitaja-koulutus ei oikein riitä.
Koulutukset ovat 120 opintoviikon laajuisia, ja tutkinnon voi suorittaa toisella
asteella joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.
Ensihoidon lisäksi kokeiluja on käynnissä välinehuollossa ja
hyvinvointiteknologiassa.
36
–­Näppituntumani on, että perustason
ensihoitajille ja välinehuoltajille on tarvetta työelämässä. Hyvinvointiteknologian koulutus hakee enemmän uomaansa,
Marja Veikkola sanoo.
Välinehuollon kokeilussa tutkintonimike on jo selvä: välinehuoltaja (pt). Perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian
kohdalla niitä vielä mietitään.
kokeiluilla halutaan vasta-
ta työelämän muutoksiin. Esimerkiksi välinehuoltopalvelut keskittyvät
entistä suurempiin yksiköihin, jotka
ovat automatisoituja ja niiden teknologia vaatii erityisosaamista. Käytössä on
entistä enemmän leikkausrobotteja. Myös lainsäädäntö ja EU-standardien
vaatimukset ja suositukset
lisäävät välinehuoltajien
osaamisvaatimuksia.
Hyvinvointiteknologian
hallintaa tarvitaan, kun väestö
ikääntyy ja yhä useampi ikäihminen asuu
kotona mahdollisimman pitkään. Jotta
se olisi mahdollista, pitää olla laittei-
ta, palveluja ja uusia innovaatioita, joita
on osattava valmistamisen lisäksi myös
huoltaa.
Hyvinvointiteknologian osaajia valmistuu kokeilussa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnosta, sähköja automaatiotekniikan sekä kone- ja
metallialan perustutkinnosta. Asiakkaan
toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen -niminen tutkinnon osa tuo tekniikan alan opintoihin mukaan sosiaali- ja
terveysalan osaamista.
joka tutkinnolla on oma jaoston-
sa, joka ottaa kantaa kokeiluun. Perustason ensihoidon
jaostossa on mukana Tehystä
koulutuspoliittinen asiantuntija Soila Nordström
ja Ensihoitoalan liitosta
toiminnanjohtaja Heikki
Sederholm. Hyvinvointiteknologian jaostossa on
Tehystä koulutuspäällikkö
Juha Kurtti. Välinehuoltoalan jaostossa on Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Nina
Hahtela.t
Leikkausrobotit
vaativat
erityisosaamista.
TEHY t 1–2015
Osaan.
Tiedän.
Välitän.
Sairaanhoitajapäivät 2015
on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka
12.–13.3.2015 Messukeskus, Helsinki
Tammikuussa on kulunut 90 vuotta Sairaanhoitajaliiton perustamisesta. Sairaanhoitajapäivät 2015
on juhlavuoden päätapahtuma, kooten hoitotyön ammattilaiset yhteen kautta maan. Tule mukaan!
Sessioita ja työpajoja!
Sairaanhoitajapäivien luento-sessiot ja työpajat tarjoavat
monipuolisia ja ajankohtaisia aiheita. Potilasohjauksen
sessiosta saat hyviä työkaluja joskus kuormittaviinkin
tilanteisiin. Sairaanhoitajan kliininen kehittyminen
-sessiolla on tarjottavaa niin aloittelijalle kuin asiantuntijalle.
Kipu-sessiota ei sairaanhoitaja voi ohittaa ja surutyön
Workshopissa joudut pohtimaan vaikeita ja tunteikkaita
kysymyksiä.
Huomioi:
Taitorata -kisaan ilmoittautuminen 31.1.2015 mennessä.
Sairaanhoitajapäivien ennakko- ja ryhmäilmoittautuminen on meneillään.
Lisätietoja:
koulutuspäällikkö Tuukka Rantanen,
puhelin: 044 529 0044, tuukka.rantanen@fioca.fi
Ilmoittaudu viimeistään 15.1.2015 osoitteessa:
sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajapaivat
Seuraa tapahtumaa Facebookissa:
facebook.com/sairaanhoitajaliitto
tutkimus
Mittari
uusiksi
Hoitohenkilöstön määrää arvioidaan
vanhentuneelta pohjalta.
teksti Ulla Ojala
T
erveystieteiden maisteri Nina
Fagerholm sai idean väitöskirjaan-
sa poliklinikoiden henkilöstömitoituksesta, kun hän työskenteli hoitotyön
johtajana. Hän huomasi, että hoitohenkilökunnan tarvetta oli vaikea perustella
ilman tutkittua ja ajantasaista tietoa.
Fagerholmin mukaan sairaaloiden tietojärjestelmät sisältävät runsaasti erilaista tietoa, jota voitaisiin käyttää nykyistä
paremmin toiminnan suunnitteluun ja
johtamiseen poliklinikoilla. Kirjaamiskäytännöt eivät kuitenkaan ole sairaaloiden
poliklinikoilla yhdenmukaiset, eikä yhteisesti sovittuja tunnuslukuja ole olemassa.
Tietoa on niukasti, vaikka esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa hoidettiin 1,67
miljoonaa potilasta 6,55 miljoonalla erikoissairaanhoidon somaattisella avohoitokäynnillä.
fagerholm esittää
38
sairaanhoitajat palau-
tuvat vuorotyöstä parhaiten
eteenpäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa esimerkiksi aamuvuoroa seuraa
aina iltavuoro. Yksittäinen
pitkä työvuoro, esimerkiksi
yhdistetty aamu- ja iltavuoro,
ei hidastanut palautumista sen
enempää kuin kahdeksan tunnin työvuoro.
susanna järvelin-pasanen: työajat ja
sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla. itä-suomen
yliopisto.
poliklinikoiden toiminta on mul-
listunut viime vuosina. Hoitokäytäntöjen
ja teknologian kehittyessä potilaita hoidetaan vuodeosastojen sijaan yhä enemmän polikliinisesti. Poliklinikoiden kasvaneet potilasmäärät ja vaativat hoidot
ovat muuttaneet sairaanhoitajien työnkuvia: hoitajien ja lääkäreiden keskinäinen työnjako on uudistunut. Hoitajilta
vaaditaan entistä suurempaa asiantuntijuutta ja osaamista, sillä heidän roolinsa
on muuttunut yhä itsenäisemmäksi.
Hoitotyön henkilöstömitoituksen laskennassa Fagerholm käyttää seuraavia
tunnuslukuja: asiakaskäyntien määrä
vuodessa, potilaiden hoitoisuus suhteessa hoitajaresursseihin, optimaalisen
hoitoisuuden arvo, hoitajien
lukumäärä päivässä, hoitohenkilöstön vakanssien lukumäärä ja täyttöaste, hoitajien poissaolot suhteessa työpäiviin
ja osastonsihteereiden osuus
hoitohenkilökunnasta.
Hoitotyön tulosta kuvaavia
tunnuslukuja ovat hoitoisuuden toteutuminen suhteessa
optimiin, potilastyytyväisyys,
opiskelija- ja hoitajapalautteet,
läheltä piti- ja vaaratapahtumailmoitukset sekä hoitotakuun ja talouden toteutuminen suhteessa budjettiin.
Hoitajien
rooli on
muuttunut
yhä
itsenäisemmäksi.
tutkimuksessaan uuden mallin poliklinikoiden hoitotyön henkilöstömitoituksen
tunnusluvuille.
Tutkimus perustuu rekisteriaineistoon, joka sisältää 192
poliklinikan tunnuslukuja yhdeksästä sairaalasta. Tämän lisäksi haastateltiin 17:ää hoitotyön johtajaa. Heidän
mukaansa henkilöstömitoitus perustuu
historialliseen perinteeseen, koska tarjolla ei ole riittävästi tutkittua tietoa.
Aamusta iltaan,
illasta yöhön
sairaaloiden somaattisten poliklinikoiden hoitotyön henkilöstömitoitus – tunnusluku- ja asiantuntijaperusteinen mallinnus. itä-suomen yliopisto.
Triage muutti
työnjakoa
uusi kiireellisyysluokittelu
vähensi käyntimääriä terveyskeskuspäivystyksessä ja
nopeutti hoitoonpääsyä. Jarmo
Kantosen väitöstutkimus
osoitti myös, että triagen käyttöönotto lisäsi sairaanhoitajien
työmäärää, mutta vähensi lääkärintyötä.
terveyskeskuspäivystyksen abcdetriagen ja kehittämistoimenpiteiden
vaikutukset potilasvirtoihin.
tampereen yliopisto.
Lisää elinvuosia
salla savela selvitti väi-
töstutkimuksessaan keskiiässä harrastetun liikunnan
yhteyttä elämänlaatuun,
hauraus-raihnaus-oireyhtymään, telomeerien pituuteen ja
kuolleisuuteen.
physical activity in midlife and
health-related quality of life, frailty,
telomere length and mortality in old
age. oulun yliopisto.
TEHY t 1–2015
Tehyn jäsenmaksut 2015
Työssäkäyvän jäsenmaksu on 1,1 % päätoimen veronalaisesta
kokonaisansiosta,
kuitenkin vähintään
6 €/kk ja enintään
600 €/vuosi. Sivutoimen
ansioista ei makseta
jäsenmaksua.
• Ulkomailla suomalaisen työnantajan
palveluksessa oleva
• Usealla työnantajalla työskentelevä
(jäsenmaksu palkkojen yhteissummasta)
• Palkallisella sairauslomalle oleva
• Osa-aika eläkkeellä oleva
Kokonaisansioon lasketaan
• Tehtäväkohtainen palkka tms.
• Kokemus- ja työsuhteen pituuteen
liittyvät lisät
• Työaikakorvaukset
• Lomaraha ja lomaltapaluuraha
• Syrjäseutulisä ja muut
• Päätoimen palkkaukseen liittyvät
korvaukset, esim. henkilökohtaiset
palkanlisät
Kokonaan jäsenmaksusta
vapautetut ryhmät
• Päätoiminen opiskelija
• Ulkomailla oleva (ulkomainen työnantaja)
• Tehyn kunniajäsen
Vapautettuja myös ansiotyössä
Jäsenmaksusta
vapautetut, jotka
maksavat jäsenmaksua
vain työskennellessään
•
•
•
•
Ansiotyössä ollessa 1,1 %
Alennettua jäsenmaksua
maksavat
• Vuorottelu- tai virkavapaa
• Muu tilapäinen töistä poissaolo
Ansiotyössä ollessa 1,1 %,
kuitenkin vähintään 6 €/kk
Sosiaali- ja terveysalan
yrittäjäjäsenet
• Ammatinharjoittaja
• Pienyrittäjä (1–3 alaista)
• Yrittäjä (yli 3 alaista)
Mikäli ammatinharjoittaja työskentelee
lisäksi toisen palveluksessa, tulee jäsen
maksua maksaa 1,1 %, vähintään
12 €/kk.
Opettajajäsenet
• Päätoiminen opettaja (sosiaali- ja
terveysalan tutkinnon suorittanut)
Jäsenmaksu 100 €/vuosi. Jäsenyys ei
sisällä työttömyyskassan jäsenmaksua.
Tehyn seniorit
• Eläkkeellä oleva entinen
ammattiosaston jäsen
Palvelumaksu 30 €/vuosi
Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oleva
Omaishoitaja
Työtön
Varusmies- tai siviilipalveluksessa oleva
Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevien
on ilmoitettava jäsenrekisteriin palkattoman ajan
alku- ja loppupäivä.
Viitelistat itse maksaville lähetetään tammi–helmikuun
vaihteessa. Jäsenrekisteri lähettää listat kaikille, jotka
maksavat rekisterin tietojen mukaan jäsenmaksunsa itse.
Tammikuun 2015 jäsenmaksun eräpäivä on 15.2.2015.
TEHY t 1–2015
Saitko turhaan jäsenmaksuviitelistat? Jos sait tänä
vuonna itsellesi tarpeettomat jäsenmaksujen viitelistat,
jäsenrekisterissä on väärä tieto jäsenmaksutavastasi.
Muutoksen voit tehdä kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa
www.tehy.fi tai ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@tehy.fi tai puhelimitse (09) 5422 7200.
Tehyn jäsenmaksu sisältää työttömyyskassaan kuuluvien
osalta jäsenmaksua 36 € vuodessa.
39
kinestetiikka
Omin avuin
Kinestetiikka on kahden kauppa: potilaan
toimintakyky paranee ja hoitajan työ kevenee.
teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg
9 6
-vuotias rouva palaa sähköpyörätuolillaan ruokasalista,
jossa oli tarjolla aamupäivän
kermakahvit. Seuraavaksi hän haluaa
päästä vuoteeseensa lepäämään.
Rouva on muuten hyvin omatoiminen, mutta jalat ovat voimattomat. Hän
tarvitsee apua vuoteeseen mennessä ja
noustessa, samoin vuoteessa siirtymisissä. Käsissä on vielä voimaa.
Oulunkylän kuntoutussairaalassa
Helsingissä käytetään kinestiikkaa potilaiden ja asiakkaiden ohjauksessa. Se on
ihmisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja
kuntoutumista tukeva toimintamalli. Perusajatus on hyödyntää omia voimavaroja
mahdollisimman paljon.
–Lähdemme liikkeelle siitä, mihin ihminen vielä kykenee, ei siitä, mihin hän
ei enää pysty, sanoo fysioterapeutti Tuula
Kujala, joka on hyödyntänyt työssään kinestetiikkaa kolmen vuoden ajan.
Etenkin pitkäaikaishoitolaitoksissa
vanhus menettää nopeasti jäljellä olevan
toimintakykynsä, jos päivittäiset toiminnot tehdään hänen puolestaan. Sen
sijaan, että huoneeseensa palannut rouva
nostettaisiin vuoteeseen nosturilla tai
useampi hoitajaa siirtäisi häntä passiivisena pakettina, lähihoitaja Heidi Lågas
auttaa rouvan vuoteeseen tämän omalla
avustuksella.
40
sanallisella vuorovaikutuk-
Tuula Kujala
Toiset ihmiset
liikkuvat
suorin kaavoin
ja toiset
spiraalimaisesti.
sella on kinestetiikassa tärkeä rooli.
Sen sijaan, että puhuttaisiin potilaasta passivoivasti, käytetään aktivoivia
ilmaisuja. Potilasta ei mennä nostamaan, ottamaan ylös, kääntämään
tai syöttämään. Sen sijaan potilasta
mennään avustamaan siirtymisissä tai
ruokailussa.
Myös kehollisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys: vaikka ihmisen kognitiiviset valmiudet olisivat
heikentyneet, hän ymmärtää kehollista
ohjausta.
Vuorovaikutteisen ohjauksen myötä luottamus hoitajan tekemiseen
lisääntyy. Tätä kautta esimerkiksi
muistisairaan potilaan vastustelu vähenee ja aktiivisuus lisääntyy.
Potilasta autetaan hyödyntämään hänelle ominaisia liikeratoja.
–Itse sain koulutuksessa tähän liittyen
valtavan ahaa-elämyksen, sanoo Tuula
Kujala.
–Toiset ihmiset liikkuvat suorin kaavoin ja toiset spiraalimaisesti. Seuraamme uuden avustettavan
tavatessamme, millä tavalla hän liikuttaa
kehoaan ja pyrimme sitten avustamaan
liikettä siihen suuntaan. Näin hän pystyy käyttämään paremmin jäljellä olevia
voimavarojaan.
TEHY t 1–2015
takaisin sänkyyn.
Lähihoitaja Heidi Lågas
on avustanut asiakkaan
pyörätuolista istumaan
vuoteelle. Lågas siirtää
pyörätuolin pois edestä,
jotta hän kykenee auttamaan
myös rouvan jalat sängylle.
TEHY t 1–2015
41
kinestetiikka
oulunkylän kuntoutussairaala tarjoaa jatkohoitoa ja kuntoutusta akuutin
sairauden, leikkauksen tai vamman
jälkeen. Potilaiden keski-ikä on noin 80
vuotta. Kuntoutussairaalassa sotainvalidit ja -veteraanit saavat laitoshoitoa sekä
laitos-, päivä- ja avokuntoutusta. Heidän
keski-ikänsä on noin 91 vuotta.
Oulunkylässä alettiin kouluttautua kinestetiikkaan vuonna 2011. Nyt yli puolet
hoitohenkilökunnasta eli seitsemisenkymmentä henkilöä on käynyt kinestetiikan nelipäiväisen peruskurssin. Osa
hoitajista on käynyt myös kolmipäiväisen
syventävän kurssin. Kuntoutusesimies
Mia Pietilä on kouluttautunut tutoriksi,
joka toimii tarvittaessa tukihenkilönä.
Kinestetiikka on Oulunkylässä kaikkien ammattiryhmien asia. Peruskoulutuksessa on käynyt niin sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja kuin
toimintaterapeuttejakin. Viime kesänä
menetelmään perehdytettiin kaikki uudet työntekijät, kesätyöntekijät ja määräaikaiset työntekijät. Näin potilaiden ja
asiakkaiden ei tarvitse sopeuttaa omaa
liikkumistaan kunkin hoitajan tottumusten mukaan.
Oulunkylässä on huomattu, että menetelmä tuo mukanaan monia hyötyjä.
–€Työn fyysinen kuormittavuus on
vähentynyt. Avustettavilla taas säilyy
omatoimisuus sekä asento- ja kehontuntemus, sanoo Heidi Lågas.
Hän huomauttaa myös, että moni kokee miellyttävämmäksi, että avustajana
on vain yksi hoitaja.
– Kinestetiikkaa käyttäen yksi hoitaja
pärjää tilanteessa, jossa aikaisemmin
saatettiin tarvita kolmekin henkilöä. Kun
annamme aikaa ja mietimme keskenämme ja avustettavan kanssa, kuinka jokin
siirtyminen onnistuisi, se saattaa mennä
yllättävän helposti, sanoo Mia Pietilä.
Luovuus on lisännyt työn mielekkyyttä. Hoitajat ovat rohkaistuneet kokeilemaan apuvälineinä yllättäviäkin esineitä,
kuten kirjoja. Tavallisempia apukeinoja ovat terapiapallo, erilaisiksi tuiksi
kierrettävät pyyhkeet sekä kinesteettisiin asentohoitoihin käytettävät rullat ja
kiilat.
–€On palkitsevaa pystyä avustamaan
toista ihmistä siten, että hän saa onnistumisen kokemuksia, sanoo Tuula Kujala.
42
Yhteistyö osastoilla ja osastojen välillä
on kasvanut – kollegoilta kysytään herkästi neuvoja ja ollaan valmiita oppimaan
yhdessä. Lokakuussa Oulunkylässä järjestettiin kinestetiikkapäivä, jolloin syventävän kurssin käyneet hoitajat jalkautuivat osastoille miettimään ratkaisuja
erilaisiin tilanteisiin.
kinestetiikan kehittivät 30
vuotta sitten yhdysvaltalaiset käyttäytymistieteilijät Lenny Maietta ja Frank
i
Kokemuksia
kinestetiikasta
hoitokoti eerikan
toimitusjohtaja juhani
kuittinen
► Työntekijöillä ei ollut vuosien
2011–13 seurantajaksolla
yhtään sairauslomapäivää,
joka olisi johtunut tuki- ja
liikuntaelimistön rasituksesta.
Työterveyshuollon
kustannukset laskivat 33,8
prosenttia.
turun kaupungin
terveystoimen
hoivaosasto
► Sairauslomat puolittuivat 545
päivästä 271 päivään vuosien
2000 ja 2001 välillä. Hartia- ja
selkälihasten EMG-mittausten
mukaan hoitajien toiminnassa
tapahtui selkeitä muutoksia
positiiviseen suuntaan.
kontulan monipuolinen
palvelukeskus
► Asukkaat ovat olleet paljon
tyytyväisempiä ja osallistuvat
enemmän. Käytöshäiriöt ovat
vähentyneet minimiin.
pietarsaaren kaupungin
vanhuspalvelut
► Potilaat ovat alkaneet
elää uudelleen: katse on
kirkastunut ja ympäristö
kiinnostaa jälleen.
Hatch, joiden ajatuksia kehollisesta vuorovaikutuksesta sveitsiläiset sairaanhoitajat alkoivat soveltaa hoitotyöhön.
Nykyään menetelmää käytetään laajasti Keski-Euroopan saksankielisissä
maissa ja Pohjois-Italiassa.
Suomessa kinestetiikkaa on käytetty
pääasiassa vanhuksia ja vammaisia avustettaessa. Vuodesta 2009 on järjestetty
kursseja myös omaishoitajille. Kinestetiikan Sveitsistä Suomeen tuonut erikoissairaanhoitaja, kouluttaja Virpi Hantikainen sanoo, että toimintamalli tulisi
ulottaa koko hoitoketjuun.
Akuuttisairaalat ja terveyskeskukset pitäisi saada Hantikaisen mielestä mukaan kinestetiikkaan. Bernin
yliopistosairaalassa viisi vuotta työskennellyt Hantikainen on tutustunut
menetelmän hyötyihin esimerkiksi
leikkaussalitoiminnassa.
–€Siellä on havaittu, että pitkien leikkausten aikana potilaalle ei tule lainkaan
ihovaurioita ja hoitajien työ on keventynyt huomattavasti.
suomen kinestetiikkayhdistyksen
puheenjohtajana toimiva Hantikainen
kouluttaa hoitohenkilökuntaa yhdessä 13
muun kinestetiikkakouluttajan kanssa.
Koulutuksen on käynyt Suomessa noin
6 000 hoitajaa ja fysioterapeuttia.
Sveitsissä Hantikainen työskentelee
tutkijana St Gallenin ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän vetää menetelmään
liittyviä kehittämisprojekteja Suomessa
ja Sveitsissä. Vaasan keskussairaalassa
on aloitettu kinestetiikan käyttö ortopedisellä ja traumatologisella osastolla.
Vaasan keskussairaalan teho-osasto
tekee yhteistyötä Baselin yliopistosairaalan kanssa, jonka tehohoidossa kinestetiikka on jo standardi.
Laajoja koulutuksia on menossa parhaillaan myös Sastamalassa, Helsingissä,
Tampereella ja Oulussa.
Viime keväänä kinestetiikkayhdistys sertifioi Uudenkaarlepyyn sairaskodin ensimmäiseksi kinestetiikan
laatuyksiköksi.
Tulevaisuuden tavoitteena on saada kinestetiikka terveysalan opintosuunnitelmiin. Toiveissa on saada julkaistua myös
kinestetiikan oppikirja suomeksi. t
WWW.KINESTETIIKKA.FI
TEHY t 1–2015
1
2
3
4
Oikeat otteet, kätevät apuvälineet
1 toiselle
kyljelle. Tuula Kujala auttaa
asiakasta kääntymään kyljeltä
toiselle.
2 banaanilauta.
Kaarevaa liukulautaa käytetään
apuna, kun asiakas
esimerkiksi siirtyy
TEHY t 1–2015
pyörätuolista
vuoteeseen.
3 paita päälle.
Lähihoitaja Heidi
Lågas ja fysioterapeutti Tuula
Kujala avustavat
kauluspaidan
asiakkaan päälle.
Lågas kehottaa
asiakasta ottamaan
kiinni hänen
käsivarsistaan
ja nojautumaan eteenpäin.
Samalla Lågas
auttaa asiakasta
vetämällä häntä
eteenpäin.
Tällöin paidan
saa pujotettua
helposti takaa
kohdalleen.
4 tukityyny.
Kinestetiikassa
käytetään apuna
erilaisia tyynyjä
ja kiiloja asentohoidoissa ja kehontuntemuksen
uudelleenherättelyssä.
43
1
1 1.
s
rr a leon
e
ie
11. 2 0 1 4
2
1 perillä. Pientä
potilasta autetaan
Lääkärit ilman
rajoja -järjestön
hoitolaitokseen
Kailahunissa.
2 viikko suomessa.
Piia Laitiainen palasi
Sierra Leonesta
marraskuun lopussa ja
lähti pian Amsterdamiin.
44
TEHY t 1–2015
ulkomaat
Ebolaa
taltuttamassa
Sierra Leonessa tarvitaan lisää hoitajia,
sanoo Piia Laitiainen.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Sylvain Cherkaoui ja Pia Inberg
T
ilanne ebola-alueella ei ole hallinnassa, sanoo marraskuun lopussa
Sierra Leonen Kailahunista palannut sairaanhoitaja Piia Laitiainen.
Hän työskenteli Kailahunissa 85-paikkaisessa hoitolaitoksessa. Parhaillaan
hän kouluttaa Amsterdamissa ebolaalueelle lähteviä työntekijöitä.
–Paikalliset hoitavat, mutta heitä ei
ole tarpeeksi. Infektion torjunta ei ole
mitään rakettitiedettä. Pitää olla vain
huolellinen. He osaavat nyt toimia, koska
ovat saaneet koulutusta.
Kun ebola lähti leviämään maassa,
jossa ei ole pitkälle kehittynyttä terveydenhuoltoa, jälki oli pahaa. Ebola ei ollut
ennestään tuttu, eikä paikallinen terveydenhuoltohenkilöstö osannut suojautua.
Heitä kuoli paljon ja tauti pääsi suureksi.
WHO:n mukaan ebolaan on kuollut noin 8 000 henkeä ja tartuntoja on
yli 20 000. Lähes kaikki tapaukset ovat
Guineasta, Liberiasta ja Sierra Leonesta.
–Paikalliset ovat nähneet omaistensa
ja kollegoidensa kuolevan ja silti he tulevat töihin. Epidemia on kuitenkin koko
ajan edellä. Sairastuneiden kontaktit
pitäisi jäljittää, eikä sellaiseen ole vielä
resursseja.
Ihmisten tietämys taudista ja sen leviämisestä on lisääntynyt selvästi viime
kuukausien aikana, mutta vääriä huhuja
liikkuu yhä.
TEHY t 1–2015
–Tuntematon uhka on pahin. Oikea tieto lievittää tässäkin asiassa pelkoa.
tartuntavaara hoitolaitoksessa on
saatu hyvin kuriin.
–Kailahunissa on hoidettu yli tuhat
potilasta, eikä yksikään hoitaja ole sairastunut. Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä (MSF) on ollut yhteensä 800 kansainvälistä työntekijää ebola-alueella ja
vain kolme on sairastunut. Kaikki ovat
parantuneet. En näe, että työ Kailahunissa olisi enää sen rankempaa kuin
avustustyö muuallakaan.
Systeemi on mietitty niin
tarkkaan, Piia sanoo.
Hän kritisoi sitä, että kansainvälisen yhteisön liikkeet
ebolan torjunnassa ovat hitaita. Auttamassa on lähinnä
vain yksittäisiä järjestöjä.
–Jo viime maaliskuussa
nähtiin, että vaara paisuu
suureksi. Heinä-elokuussa tilanne oli jo Guinean, Liberian
ja Sierra Leonen muodostamassa kolmiossa paha. Sierra
Leonessa tartuntoja ilmenee nyt maan
länsiosassa ja pääkaupunki Freetownissa.
Piia sanoo, että ebola on toki vaarallinen tauti ja sitä pitää kunnioittaa, mutta
se ei tartu kovin herkästi, koska virus ei
leviä ilmateitse.
Hän on toistaiseksi ainoa suomalainen sairaanhoitaja, joka on ollut Lääkärit
ilman rajoja -järjestön kautta ebolahoitajana. Järjestö ei lähetä ensikertalaisia ebola-alueelle ellei heillä ole vahvaa
infektiotaustaa.
Piia valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2007 ja lähti humanitaariseen työhön
MSF:n kautta. Hän on ollut komennuksilla Haitissa, Malawissa, Tšadissa, Kongossa ja Etiopiassa.
silmiinpistävin ebolan oire oli ää-
retön väsymys. Sairastuneille
metrin matka näytti olevan kilometrien pituinen.
Piia kävi tavallisesti potilaiden luona kolme kertaa
päivässä, korkeintaan tunnin
kerrallaan. Voimia piti jättää
suojavarusteiden riisumiseen,
koska se on riskialtis vaihe.
Kauempaa ei voinut olla senkään takia, että kasvomaski
kostuu hiotessa, ja on riski, että kostuessaan liikaa se ei enää
suojaa.
Aidan yli potilaiden kanssa saattoi jutella paljonkin.
–Emme olleet vain avaruusolioita,
jotka käyvät vierailulla. Aidan yli pystyi puhumaan paljon ja oli mukavampi
puhua ilman maskia. Ihmisillä oli ras-
Jo viime
maaliskuussa
nähtiin,
että vaara
paisuu
suureksi.
45
ulkomaat
3
GUINEA
3 ambulanssi
tuli. Hoitolaitokseen saapuu
potilaita pitkien
matkojen takaa.
SIERRA LEONE
Freetown
Kailahun
Kenema
AFRIKKA
i
Sierra Leone
► Sijaitsee Länsi-Afrikassa,
väkiluku 5,7 miljoonaa,
pääkaupunki Freetown.
► YK:n inhimillisen kehityksen
indeksin mukaan yksi maailman vähiten kehittyneistä
maista.
► Maassa käytiin vuosina
1991–2002 raskas sisällissota.
► Sierra Leonen maaperässä on
timantteja, bauksiittia, titaania ja rautamalmia. Kaivoksia
on sisällissodan jälkeen otettu
uudelleen käyttöön. Puolet
maan bruttokansantuotteesta
tulee maataloudesta.
► Viime vuonna vastasyntyneen
elinajanodote oli 57,4 vuotta.
Lukutaitoisten osuus on
kasvanut 43 prosenttiin.
► Sierra Leonessa elää 15–20
etnistä ryhmää. Jokaisella
ryhmällä on oma kielensä,
mutta lähes kaikki puhuvat
lisäksi mendeä, temneä tai
krioa.
► Muslimeja on 60 ja kristittyjä
10 prosenttia. Heimouskontoihin uskoo 30 prosenttia.
ULKOASIAINMINISTERIÖ JA
WORLD FACTBOOK
46
LIBERIA
kaita tilanteita, kun omaisia oli kuollut.
Psykososiaalisen puolen ihmiset vetivät
aidan takaa lapsille leikkejä. Kierrotkin
tehtiin aidan yli, jos potilaat jaksoivat kävellä sinne. Heitimme ruokaa ja juomaa.
Sisälle korkean riskin alueelle ei menty
turhaan.
Ennen potilaiden luo menoa oli mietittävä, mitä tarvikkeita tarvitsee mukaansa ja mitä aikoo tehdä. Välillä hukkaaikaa meni esimerkiksi siihen, että joku
potilas oli vaihtanut telttaa ja oli sen
takia kateissa.
Neulanlaitto oli riskialtista. Siksi oli
harkittava tarkkaan, kelle annetaan suonensisäistä hoitoa. Jos toivoa ei ollut,
annettiin vain kipulääkettä. Jos nenästä, korvista ja
ikenistä alkoi vuotaa verta,
viimeiset päivät tai hetket
alkoivat olla käsillä.
Lapsia ja joskus aikuisiakin syötettiin, koska ebola
vie ruokahalut.
–Sain parantuneilta
kiitosta siitä, että pelastit
henkeni, koska pakotin syömään.
WHO on arvioinut, että ebolaan sairastuneista kuolee noin puolet. Nyt leviävän ebolan Zaire-muunnoksen kuolleisuudeksi on arvioitu jopa 80 prosenttia.
Tapausmäärät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, joten kovin pitkälle meneviä
päätelmiä ei niiden perusteella voi tehdä.
–Meidän hoitolaitoksissamme kuolleisuus on selvästi noita lukemia alhaisempi. Emme tiedä tarkalleen, mistä se
johtuu, mutta nesteytyksellä tuntuisi
olevan hoidossa iso merkitys. Näen, että
kuolleisuutta olisi mahdollista saada vielä alemmaksi, jos resursseja olisi enemmän. Tärkeätä on myös sen porukan työ,
jotka siivoavat ja huolehtivat vainajista.
Heidät on koulutettu alusta asti.
Toivoa toi, että aika moni kuitenkin
parani.
sierra leonessa on tyypillistä, että
apua sairauksiin haetaan kansanparantajilta. Kailahunissa järjestö neuvoi, miten
he voivat välttyä tartunnalta.
–Viestimme oli, että kuumeiseen potilaaseen kannattaa pitää kahden metrin
välimatka. Silloin tauti ei tartu. Jos epäily
ebolasta herää, potilasta pitää käskeä menemään heti
hoitolaitokseen.
Koska virus ei tartu ilmateitse, kahden metrin
välimatkan pitäisi riittää
siihen, etteivät sylkipisarat
tai mahdollinen oksennus
osu. Mitään suojaimia ei
haluttu jakaa, etteivät ne
antaisi väärää turvallisuuden tunnetta.
Suomalaisten hoitajien kannattaa
Piian mielestä vaatia koulutusta ebolan
varalta. Yksittäiset tautitapaukset ovat
mahdollisia, epidemia taas on hyvin
epätodennäköinen.
–Suojautumista ja eristyshuoneessa
toimimista kannattaa harjoitella. Ebolan
vaatima eristys on ehkä astetta kovempi,
mutta peloissaan ei kannata olla. Ebola
vaatii työvoimaa kuten eristyspotilaat
yleensäkin.
Emme olleet
vain avaruusolioita,
jotka käyvät
vierailulla.
TEHY t 1–2015
alun perin ajateltiin, että ebolasta selviävät ne,
joilla on hyvä peruskunto.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on hoitanut useita
tuhansia potilaita, ja Piia kertoo, että tiimin kesken
kannatusta alkaa saada viruskuormateoria. Näyttää siltä, että jos viruskuorma heti aluksi on todella
suuri, ihmisen immuunijärjestelmä ei ehdi reagoida ja tauti on kuolemaksi. Jos viruskuorma on
pieni, näyttäisi siltä, että immuunijärjestelmä ehtii
usein toimia.
–Meille tuli hyväkuntoisia aikuisia, jotka kuolivat
ja toisaalta pieniä vauvoja, jotka selvisivät. Sellaisilla
oli usein heikot mahdollisuudet selvitä, jotka olivat
olleet kosketuksissa sairastuneen ripulin tai oksennuksen kanssa tai jotka olivat esimerkiksi hautajaisissa koskeneet vainajaan. Eritteet ja vainajat ovat
todella tartuttavia.
Piia on huomannut, että myös tahto parantua
auttaa.
–Luemme juttuja syöpäpotilaiden ihmeparantumisista, mutta nehän vain kertovat siitä, että
ihminen on ottanut omat henkiset voimavaransa
käyttöön, vaikka toki aina sekään ei pelasta. Länsimaisen ihmisen ongelma on, että itse ei tarvitse
tehdä mitään. Aina joku hoitaa. Näin jo Haitissa
tapauksia, joissa epätodennäköinen tapahtui, ihminen parani, vaikka oli todella sairas.
Monessa Afrikan maassa on tapana, että sukulaiset antavat sairaalassa perushoidon. Ebolan osalta se oli mahdollista vain silloin, kun sukulainen
oli sairastanut ebolan ja parantunut siitä. Niissä
tapauksissa omaiset jäivät hoitolaitokseen auttamaan. Toisaalta tauti levisi perheiden sisällä niin,
ettei auttajia läheskään aina enää ollut.
–Ebolan sairastaminen antaa immuniteetin, mutta vielä on epäselvää, miten pitkäksi ajaksi. Todennäköisesti se kestää vuosia, Piia sanoo.
Hoitolaitoksessa paremmassa kunnossa olevat
ebolapotilaat auttoivat sairaampia. Yksinäisille
lapsillekin löytyi melkein aina hoitaja potilaiden
joukosta.
Hoitajat katsoivat veriarvoista, milloin potilas on
niin parantunut, että voi päästä kotiin. Parantuneelle jää muun muassa lihaskipuja, jotka voivat kestää
viikkoja, jopa kuukausia.
Kun Piia lähti Sierra Leonesta, lentokentän virkailijatkin kiittivät häntä.
–Monella on tunne, että heidät on jätetty oman
onnensa nojaan. t
HOITAJAKSI SIERRA LEONEEN VOI HAKEUTUA PUNAISEN RISTIN KAUTTA:
WWW.PUNAINENRISTI.FI/EBOLA
AVUSTUSTYÖHÖN LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA
–JÄRJESTÖN KAUTTA WWW.LAKAREUTANGRANSER.SE.
LISÄTIETOJA VOI KYSYÄ MYÖS PIIA LAITIAISELTA
PLAITIAINEN@GMAIL.COM.
TEHY t 1–2015
il
ilO
Kuuluu
Kauas!
perheen* paras
TalVilOma
123,50 € /VrK
*
Kahdelle aiKuiselle ja
Kahdelle lapselle (6–14 v.)
Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen
aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja
päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään ja
Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 11.2. saakka,
kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen.
Levintie 1590, Levi
016 646 301
hotelli@hotellilevitunturi.fi
www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut
47
aikuisopiskelu
Uusin siivin
Lentoemäntä Nina Yliruikka hallitsee turvallisuus- ja ensiaputaidot.
Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi hän haluaa vanhustyöhön.
teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg
V
iikkoa aiemmin Nina Yliruikka
työskenteli purserina Finnairin
lennolla Tokiosta Helsinkiin, mutta nyt hän on lähdössä töihin Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.
Kello on iltakahdeksan. Hän pakkaa
eväät ja raidalliset villasukat kassiin kotonaan Oulun Kellossa ja lähtee ajamaan
kohti sairaalaa. Edessä on psykiatrian ja
mielenterveystyön harjoittelujakson yövuoro akuuttiosastolla.
–Minua on aina harmittanut, ettei
minulla ole lentoemännän ammattini
lisäksi mitään erityisammattitutkintoa,
sanoo Finnairilla 26 vuotta lentoemäntänä työskennellyt Nina.
Asia korjaantuu tulevana syksynä, kun
Nina valmistuu sairaanhoitajaksi Lapin
ammattikorkeakoulusta Rovaniemeltä.
Hän aloitti opinnot tammikuussa 2013
työnantajan suoman opintovapaan ja
Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutustuen turvin.
Nina on todennut, ettei nykymaailmassa ei ole mitään mahdollisuuksia
työllistyä ilman tutkintoa.
Toisin oli 1980-luvulla, jolloin Nina teki hoitotyötä useita vuosia epäpätevänä.
Hän aloitti kylvettäjänä Oysissa heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1984.
Hän ehti työskennellä myös tutkimus-,
hoito- ja sairaala-apulaisena ennen kuin
48
muutti Helsinkiin, jossa hän oli kylvettäjänä Auroran sairaalassa. Laakson
sairaalasta hän sai jo virankin, mutta
sitten veri veti ulkomaille – Italiaan ja
Hollantiin.
Vuonna 1988 lentoyhtiöt rekrytoivat
kuumeisesti lentoemäntiä, ja Nina pääsi
Finnairille matkustamohenkilökunnan
peruskurssille.
Mutta hoitotyö on ollut mielessä kaikki nämä vuodet.
–Sanoin ammattikorkeakoulun pääsykoehaastattelussa, että vaikka minä
lähdin hoitotyöstä, hoitajuus ei lähtenyt
minusta.
finnairin ja koko lentobisneksen
Minä lähdin
hoitotyöstä,
mutta
hoitajuus
ei lähtenyt
minusta.
vuosia kestänyt syöksykierre oli osasyy
siihen, että Nina alkoi miettiä muita
työvaihtoehtoja.
Viime kesänä näytti siltä, että ulkoistusten myötä lentoyhtiöstä katoaa noin
540 matkustamohenkilökunnan työpaikkaa. Lopulta työnantaja- ja työntekijäpuoli sopivat lokakuussa 18 miljoonan
euron säästösopimuksesta. Se tarkoittaa
palkanalennuksia ja lisää työtunteja sekä
toisaalta turvaa ulkoistuksilta neljäksi
vuodeksi ja irtisanomissuojaa kahdeksi
vuodeksi.
–Itselläni on hyvä olo siitä, että tutkinnon myötä minulle tulee vapaus valita.
TEHY t 1–2015
palvelun ammattilainen.
Tulevaisuudessa Nina
Yliruikka haluaisi työskennellä
vuorokuukausin lentoemäntänä ja
sairaanhoitajana.
– Peruspalkoissa ei ole
suurtakaan eroa, sanoo purserina
eli matkustamohenkilökunnan
esimiehenä työskentelevä Nina.
TEHY t 1–2015
49
aikuisopiskelu
24/7. Aikuisopiskelijan
arki on kiireistä.
Opiskelutehtävät kulkevat
mukana maailmalla.
Nina pystyy luettelemaan suoralta kädeltä kymmenen kollegaa, jotka
kouluttautuvat parhaillaan lähi- tai
sairaanhoitajiksi.
–Kaikkiaan heitä on varmasti kymmeniä. En vain tunne enkä tiedä kaikkia.
aikuisopiskelijan arki on ollut melkoista haipakkaa.
Suunnilleen puolet vuodesta Nina on
tehnyt lentoemännän töitä. Lopun aikaa
hän opiskellut teoriaa Rovaniemellä sekä suorittanut harjoittelujaksoja Oulun
alueella.
–Jos teoriaa on ollut neljänä perättäisenä päivänä, olen yrittänyt saada sellaisen lentovuoron, josta saan kolmesta
neljään päivää vapaata. Ne päivät olen
ollut koulussa. Kuuden viikon mittaisiin harjoittelujaksoihin olen käyttänyt
opintovapaata.
Mukana maailmalla on kulkenut läppäri, jolla Nina on tehnyt opiskelutehtäviä lentojen lepoaikoina hotelleissa – sen
minkä on nukkumiselta ja työn vaatimalta palautumiselta ennättänyt.
Perheen kannustus ja tuki ovat olleet
Ninalle korvaamattomia. Hän antaa kiitosta myös useille opettajilleen ja ohjaajilleen, joista moni itsekin on valmistunut ammattiin vasta aikuisena. Etenkin
heidän kanssaan Nina on kokenut puhuvansa samaa kieltä.
–Nämä rautaiset ammattilaiset ovat
helmiä. Olen sanonut heille, että minusta
tulee sellainen sairaanhoitaja kuin te haluatte minusta tulevan. Itse olen ihan kevätkananpoika heidän rinnallaan, vaikka
lentoemäntänä hallitsenkin turvallisuusja ensiaputaidot.
opinnäytetyönsä Nina tekee
vanhustyöstä.
–Vanhustyö on ominta itseäni, vaikka se tuntuukin olevan epämuodikasta.
Pidän vanhuksista, sillä olen kasvanut
mummun kanssa ja puuhannut ikäihmisten parissa muutenkin.
Nina on osallistunut aktiivisesti myös
vapaaehtoistyöhön Finnairin lentävän
henkilökunnan järjestämissä sotaveteraanien tapahtumissa. Hän on värvännyt
mukaan miehensäkin, ja he ovat ystävystyneet useiden yhdeksänkymppisten
veteraanien kanssa.
50
i
Nina Yliruikka,
49
► Oululainen lentoemäntä,
opiskelee sairaanhoitajaksi.
► Perheeseen kuuluu
aviomies sekä 9-vuotias
poika ja 11-vuotias tytär.
► Perheen kakkoskoti on
Rovaniemen Ruikassa,
jossa kalastetaan
Kemijoesta, saunotaan, sienestetään,
marjastetaan sekä
retkeillään jalan,
moottorikelkalla ja
hiihtäen.
► Tekee vapaaehtoistyötä
sotaveteraanien parissa,
laittaa ruokaa, lukee ja
ihmettelee elämää.
Olen
opettajieni
rinnalla
ihan kevätkananpoika.
–Soittelemme puolin ja toisin. Mikä riemu ja ilo onkaan,
kun tapaamme.
Nina ihmettelee, miksi ihminen tuntuu muuttuvan tietyn iän saavutettuaan joidenkin silmissä epäihmiseksi, jota
ei tarvitse kuunnella.
–Vanhuksethan ovat vain
vanhempia meitä. Meistä kaikista tulee mummoja ja pappoja.
Ihmisten kohtaamisessa Nina pitää
avaintekijöinä inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä. Myös sairaanhoitajan eettiset ohjeet ovat Ninalle äärimmäisen tärkeät.
–Hoitajuus on muutakin kuin tiettyjen
hoitotoimenpiteiden osaamista. Se on
myös kuuntelemista ja kosketusta. Tämä
tulisi ottaa huomioon jo pääsykokeissa.
Valmistuttuaan Nina haluaisi työskennellä joka toisen
kuukauden lentoemäntänä ja joka toisen hoitoalalla
keikkailemalla.
Ninaa saattaisi kiinnostaa
myös jokin kansainvälinen
projekti. Sellainen, jossa olisi
hyötyä hoitotyön osaamisesta, kielitaidosta ja luontevasta suhtautumisesta monikulttuurisuuteen. Nina puhuu suomen lisäksi ruotsia,
englantia, ranskaa, italiaa ja hollantia,
ja lentoemäntänä hän on tottunut kohtaamaan erilaisista kulttuureista tulevia
ihmisiä.
–Mutta jos vanhustenhuollosta
löytyisi jokin ihana työpaikka, sinne
menisin. t
TEHY t 1–2015
Miten ammatit
tukevat
toisiaan?
Lentoemäntä taitaa puhejudon
Finnairin lentävä henkilökunta saa kattavan turvallisuus- ja ensiapukoulutuksen.
Matkustamohenkilökunta osaa muun
muassa elvyttää, käyttää defibrillaattoria
ja kykenee toimimaan henkeä uhkaavissa hätätilanteissa. Emme saa antaa
pistoksia emmekä reseptilääkkeitä,
mutta koneessa on saatavilla esimerkiksi
sidostarpeita, särky-, matkapahoinvointija ripulilääkkeitä sekä happea ensiapua
vaativiin tilanteisiin. Sairastapaukset
vaihtelevat lievistä vakaviin, hammassärystä sydämen rytmihäiriöön.
Myös puhejudotaidot ovat hallussa.
Pitkä pinna ja hermostumattomuus ovat
välttämättömiä lentoemännän työssä,
eivätkä ole varmaan pahitteeksi sairaanhoitajan ammatissakaan.”
Hoitaja tajuaa termit puolesta sanasta
Yhä iäkkäämmät ja huonokuntoisemmat ihmiset matkustavat. Matkustamohenkilökunta arvioi koneeseen
nousevien ihmisten tilaa ja kuntoa, ja
sairaanhoitajaopinnot antavat siihen lisää varmuutta.
Jos koneessa joku sairastuu vakavasti, matkustamohenkilökunta ottaa satelliittipuhelimella yhteyden globaaliin
lääkäripalveluun, joka antaa ohjeita ja
arvioi tarpeen mahdolliseen välilaskuun. Sairaanhoitajaopinnoista on
tällaisessa tilanteessa paljonkin hyötyä,
sillä silloin puhuu samaa ammattikieltä
lääkäripalvelun kanssa. Yhteys on usein
huono ja rätisevä. Tuttuja termejä on
helpompi ymmärtää puolesta sanasta.
Jos kone joutuisi onnettomuuteen, olisi varmempi olo olla vastassa hoitoalan
ammattilaisia, jotka nousisivat koneeseen. Heille osaisi antaa paremmin oleelliset tiedot.”
TEHY t 1–2015
Verkkokauppa terveydenhuollon
ammattilaisille ja opiskelijoille.
Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista,
ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista.
Ajankohtaisia tarjouksia:
Tarjoukset voimassa 28.2.2015 asti.
-15 %
-10 %
Lysi Omega-3
Lemon
-20 %
Avène Couvrance
Mascara, Duo Lip and Lip
Contour ja Fluid Foundation
Corrector
Pharmacare ORAL
hammaslankain ja suuvesi
Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena
ja tilaa tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä!
Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku.
Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme.
Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi
puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi
51
työehdot
Lisää valtaa
jättiyrityksille?
Vapaakauppasopimuksen pelätään heikentävän työntekijöiden oikeuksia.
teksti Riitta Hankonen
kansainvälinen ammattiyhdistys-
liike pelkää, että Euroopan unionin ja
Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus heikentäisi työntekijöiden asemaa.
Huolena on, että suunnitteilla olevan
TTIP-sopimuksen (Transatlantic Trade
and Investment Partnership) myötä isot
kansainväliset yritykset pystyisivät vaikuttamaan valtioiden demokraattiseen
päätöksentekoon ja työelämään. Yhdysvallat ei ole vahvistanut kaikkia työjärjestö ILO:n sopimuksia.
Vapaakauppasopimuksella on myös
kannattajansa. Ulkoministeriön mukaan
sopimuksella pyritään poistamaan tullit
ja tarpeeton byrokratia.
–„Sopimuksen kannattajat uskovat,
että sopimus pakottaisi Yhdysvallat ratifioimaan ILO:n sopimukset. Vastustajat
puolestaan pelkäävät, että Yhdysvaltain
työelämäkäytännöt leviävät sopimuksen myötä Eurooppaan, sanoo Tehyn
kansainvälisten asioiden päällikkö Sari
Koivuniemi.
Sopimusneuvotteluista on annettu
julkisuuteen niukasti tietoja ja sopimukseen liittyvät asiakirjat ovat pääsääntöisesti salaisia.
Jotta uhat poistuisivat, sopimuksen
pitäisi sisältää Koivuniemen mielestä
työelämäoikeuksiin, ympäristö- ja kuluttaja-asioihin sekä julkisiin palveluihin
liittyviä säännöksiä.
suomi ja pohjoismainen ammattiyhdistysliike on suhtautunut vapaa-
52
kauppasopimukseen varauksellisen
myönteisesti, koska sillä arvioidaan olevan hyvä vaikutus ulkomaankauppaan ja
työllisyyteen. Suomen myönteistä suhtautumista selittänee myös se, että jos
Suomi vastustaa vapaakauppasopimusta,
sen on turha haaveilla saavansa sopimusta sijoittajansuojasta Venäjän kanssa. Venäjän
toimintaympäristö on sen verran epävarma, että sijoittajansuoja on tarpeen.
Kannattajien mukaan vapaakauppasopimus takaisi
sen, että EU-maiden yritykset
pääsevät Yhdysvaltain julkisten palvelujen hankintamarkkinoille, joita hallitsevat tällä
hetkellä sikäläiset yritykset.
kansalaisjärjestöjen
Esimerkiksi kansallisen lainsäädännön muutos, joka voisi heikentää ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen
kannattavuutta, avaisi sijoittajalle mahdollisuuden vaatia korvauksia. Sijoittaja
voisi viedä syrjiväksi katsomansa käytännön kansainväliseen välitysmenettelyyn. Tämä tarkoittaisi julkisen vallan siirtoa
välityselimelle. Se muodostuisi yksityisistä juristeista,
joilla saattaisi olla kaupallisia
intressejä.
–„Jos yhdysvaltalainen yritys haastaisi Suomen valtion
vapaakauppasopimuksen
nojalla välimiesoikeuteen,
vastaajana olisi Suomen sijasta sopimuksen solminut EU.
Suomen mahdollisuudet puolustaa omaa näkökulmaansa olisivat todella huonot, Koivuniemi
toteaa.
Tupakkalakia ja
alkoholimainontaa
koskevat
rajoitukset
olisivat
vaarassa.
kritiikki kohdistuu sijoittajansuojaan.
Suoja ei koskisi vain ulkomaista sijoittajaa suoraan syrjiviä käytäntöjä vaan myös
sellaisia tilanteita, joissa sijoittaja on sitä
mieltä, että sille annetut lupaukset on
petetty.
Ehkäisevän päihdetyön verkoston
mukaan sijoittajansuoja voi vaikeuttaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä
lainsäädäntömuutoksia, jos uhkana on,
että muutos tuottaa riskin korvausvaatimuksista. Esimerkiksi tupakkalakia sekä
alkoholimainontaa tai rahapelien markkinointia koskevat rajoitukset olisivat
vaarassa.
investointisopimukset eivät ole
sinänsä mikään uusi asia. Suomella on yli
60 voimassa olevaa investointisopimusta.
Ne on solmittu Suomen ja kehitysmaiden
välillä turvaamaan suomalaisten yritysten edut epävarmoissa olosuhteissa esimerkiksi kansallistamisen varalta.
–„EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppasopimus olisi tasaveroisen kumppanin kanssa neuvoteltu, joten sopimusten
merkitystä ei voi suoraan verrata, Koivuniemi sanoo. t
TEHY t 1–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Työharjoittelua
olisi saanut olla
enemmän.
Petteri
Tainio, 24
Leppävedellä asuva
lähihoitaja, jolla on
osaomistettu hevonen.
Miten muuttaisit alan koulutusta?
ANNIKA RAUHALA
Pidin lähihoitajaopinnoistani Jyväskylän ammattiopistossa. Näin jälkeenpäin ajattelen, että
työharjoittelua olisi saanut olla enemmän, jotta
tunneilla opittua olisi voinut soveltaa käytäntöön.
Kuuden viikon työharjoittelujaksossa ensimmäiset viikot menivät aina paikan hakemiseen ja työpaikan tavoille oppimiseen.
Valmistuttuani lähihoitajaksi 2010 ajattelin,
että haluan tehdä töitä ennen kuin jatkan opintoja. Nyt olen opiskellut vuoden sairaanhoitajan
opintoja.
tietoa & tarinoita tehyläisittäin
Hoitokokouksissa jokaisen
ääni on yhtä tärkeä. Koskaan ei tiedä,
kenen suusta tulee se viisaus, joka
loksauttaa jotakin paikalleen.
Toimintaterapeutti Satu Torvinen sivulla 56.
TEHY t 1–2015
54 Keskustelua
63 Homma hoidossa
56 Me kaikki
64 Hyöty
58 Tehy-uutiset
67 Tarkastaja
61 Jäsentapahtumat
68 Ristikko
53
keskustelua
viime lehden 3 pidetyintä
Palautetta numerosta 16/2014
Oma tyttäreni sairastui
Crohnin tautiin yli 10
vuotta sitten. Muistan,
millainen sokki se oli. Itsestäni tuntui, etten osaa
”hoitaa” oikein nuortani,
joka oli silloin 12-vuotias.
Jutusta Ei vain vessaelämää tuli sellainen
tuntu, että asiat hoituvat
hyvin moniammatillisen
tiimin ansiosta. Myös
hoitaja on varmaan
hyvin empaattinen ja
hyvä kohtaamaan välillä
ahdistuneitakin nuoria.
Ehkä tauti on kasvattanut tyttärestäni
oma-aloitteisen ja
tiedonhaluisen. Kyseiseen
tautiin tulleista uusista
lääkkeistä hän tietää
usein jo ennen hoitavaa
lääkäriä. Toivoisin, että
kaikki tähän sairauteen
sairastuneet saisivat
mahdollisimman hyvää
hoitoa. Marika Huovinen
on superhyvä hoitaja!
u
Joulumerkin pelastamat tarjosi mielenkiintoista historiaa – varsinkin,
kun itse työskentelen
sairaanhoitajana vastasyntyneiden parissa.
Välillä sitä unohtaa,
millaista on ennen ollut ja
kuinka nopeasti hoitoalalla tapahtuu kehitystä.
u
Oli ihana lukea Joulumerkin pelastamat -jutusta ajasta, jolloin itse ei
ole vielä elänyt. Kaikista
mukavinta tietysti on
kuulla tarinat suoraan
heiltä, joita se on koskettanut. Huomaa, miten
paljon Suomen terveydenhuolto on muuttunut,
mutta edelleen tätä työtä
tekevät ovat yhtä hyväsydämisiä kuin ennenkin.
u
54
1. Henkilö: Isältä pojalle
2. Hoitotyön historia: Joulumerkin pelastamat
3. Hyvinvointi: Sairauden valekaavussa
Isältä pojalle oli
hieno kirjoitus tärkeästä
asiasta. Hoitoala ei tee
kenestäkään ”haavoittumatonta”. Mielestäni
hienosti kirjoitettu siitä,
miten hoitajasta voi tulla
potilas tai omainen.
u
Oli mielenkiintoista
lukea Isältä pojalle -artikkelista, kuinka elinsiirrot
käytännössä tapahtuvat
ja mikä on hoitajan osuus
niiden toteutumisessa.
Jännittävää työtä.
u
Sairauden valekaavussa oli ajankohtainen aihe
sairauksien kietoutumista
psyykkisen huonovointisuuden ympärille.
Hyvä asia huomioitavaksi
kaikille terveysalalla
työskenteleville.
u
Tehokaksikko ilahdutti. Tätähän se tiimityö
parhaimmillaan on! Soisi
sen olevan yleisempää.
Ristikon 16/2014 vastaus
H
U
T
I
u
Itseäni lehden Terveyspalstan jutun Vuorotyö
tyhmentää tutkimustieto ei yllätä lainkaan.
Varsinkin kolmivuorotyö
on luonnotonta, eikä
sen pitäisi olla yllätys
kenellekään, että sillä
on terveyteen haitallisia
vaikutuksia. Kyseessä
on osa-alue, joka vaatisi
huomiota ja jota voitaisiin
fiilata tekijälleen paremmaksi.
u
K
O
J
O
I
S
O
H
K
SO
Y
T E
Y L
K I
E N
V
A
S
U
U
K
I
T
L
A
P
S
E
P U L
Y
L
R V E
KÄ
I HK
ÄÄ
I
U
I
Y
V
E
S
A
P
U
L
I
S A
A
NU
T I
A S
T
P E
O L
UU
T
A
S
ÄR
Ä
T O
R
E
N
O
SOKANKA
A
E L I A S
N E I LMA I
T
KU I V A
E
K
I
I RAANHO I
T
P
A M
KK E
T UK E
UU T
I T A L
U
U
T Ä
BHU T T O
T AU S
U T R
I
L E CH
U
N I L A
KAU
A
A L T
K I EMURA
I L MA OMM
I KÄ S
KÄÄ
S A T O K E T
U T
NUO T I
A T
A
S U
U S
U
T O
R
NA
I A
I T
L
I O
L
RA
O T
B
E L
R E
T O
O T
vastanneiden
kesken arvottiin
Tehy-tuotteita.
Voittajat ovat
Marjatta Mäntylä
Kauhajoelta, Leena
Konkka Kaarinasta ja Tuija Korkala
Jämsänkoskelta.
Lukijakilpailu
kerro meille 23.1. mennessä,
mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun
voi osallistua netissä www.tehy.fi/
tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu,
postikortilla Tehy-lehti, PL 40,
00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557.
Vastanneiden kesken arvomme Tehytuotteita.
jar
i ke
st
i
lehden 16/2014 kilpailussa
tehy-tuotteita voitti saija
huusko jäälistä.
TEHY t 1–2015
Tehyn lähihoitajapäivä
ti 28.4. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere
OHJELMA
8.00 Ilmoittautuminen
9.00 Päivien avaus
9.15 Työntekijänä
sote-muutoksessa
Luentosali 1
10.00 Mitä vanhuus on?
11.00 Hoivakoti kuntoon
12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
13.00 Työhyvinvointi lähihoitajan työssä
14.00 Hoitajan jaksaminen fyysisessä työssä
Luentosali 2
10.00 Kun pienet lapset kiusaavat
11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
12.30 Kiusaamisen ehkäisyn keinot varhaiskasvatuksessa
13.30 Tunnesäätely pitää oppia
15.00 Asenne, mitä se ratkaisee?
16.00 Päivien päätössanat ja iltapäiväkahvit
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon suorittaneille mukaan lukien muut
toisen asteen opinnot mm. apu-, perus- ja
lastenhoitajat. Koulutuspäivä maksaa Tehyn
jäsenille 70 euroa. Hintaan kuuluu ruokailu.
Tehy ei korvaa matkakustannuksia.
Ilmoittaudu Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi
> Jäsensivut > Omat Jäsentiedot > Kurssit
> Kurssitarjonta.
Sitovat ilmoittautumiset ti 7.4. mennessä.
Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.
Lasku lähetetään kirjeenä huhtikuun loppuun
mennessä.
Osallistumisen voi peruuttaa 12.4. asti kuluitta.
Sen jälkeen veloitamme 150 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi
ilmoittautunutta.
TEHY t 1–2015
me kaikki
Kuntoutujan
tukena
Keroputaalla työskennellään
itsenäisesti, mutta tiiminä.
1
teksti Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali
i
Keroputaan
mallilla
► Torniossa sijaitsevan
Keroputaan psykiatrisen
sairaalan kuntoutustoiminnan tiimi järjestää
yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä
sopeutumisvalmennus- ja
kuntoutuskursseja. Töihin
kuuluu myös yksilö- tai
ryhmäterapiaa, ohjausta
ja neuvontaa sekä toimintakyvyn arviointia. Sairaala sijaitsee Torniossa.
1 aniitta: ”Olemme hyvin työllistetty tiimi ja tiivis porukka.
Työskentelemme aika itsenäisesti eikä kaikkia työkavereita välttämättä näe joka päivä. Joskus tapaamme vapaa-ajalla:
viime kesänä olimme kaikki Olavin luona istumassa iltaa.
Tulin Keroputaalle askartelunohjaajaksi 1974. Silloin tämä
oli B-mielisairaala, jossa oli neljä osastoa ja jokaisella 40 potilasta. Tuolloin kaikkien potilaiden oli osallistuttava toimintaan. Potilaita ei siihen aikaan hoidettu yksilöinä. Nykyään
onneksi on toisin ja asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Hän voi valita työntekijän, jonka kanssa henkilökemiat toimivat. Kemioiden toimivuus on tärkeää myös työntekijöiden
kesken.”
► Käytössä on avoimen
dialogin hoitomalli.
2 satu: ”Tulin töihin Keroputaalle 2007. Mihinkään muuhun
► Hoidon perustapahtuma
on hoitokokous,
jossa potilas ja hänen
läheisensä ovat läsnä.
Kriisitilanteessa ensimmäinen kokous järjestetään 24 tunnin kuluessa
yhteydenotosta. Hoidosta
sovitaan yhdessä, ja hoito
voidaan toteuttaa myös
kotikäynteinä. Sama
työryhmä on vastuussa
koko hoitoprosessista.
► Hoidolle annetaan
aikaa. Kaikilla on oikeus
osallistua keskusteluun,
ja jokaisen mielipide on
yhtä arvokas.
56
porukkaan ei ole ollut yhtä helppo tulla uutena mukaan. Tässä työssä kuunnellaan ihmisiä, ja sen huomaa työkavereista.
Uusia ideoita ei teilata ja tekemistä rajoittaa oikeastaan vain
budjetti. Teemme hyvin erilaisia asioita. Kuntoutus voi olla
asiakkaiden toiveiden mukaan vaikka kaupassakäynnin tai
oman taloudenhoidon harjoittelua.
Terapeutin ei tarvitse osata kaikkea. Eräs asiakas opetti
minua pelaamaan shakkia. Ohjaajan opettaminen oli hänelle
hyvä kokemus.
Työkavereilta on helppo kysyä neuvoa johonkin tilanteeseen tai uusia ideoita työskentelyyn. Hoidon sisällöstä
puhumme ja teemme päätöksiä vain, jos asiakas on läsnä.
Työnohjauksessa voi puhua asiakkaisiin liittyvistä asioista.
Asiakasta hoitaa työryhmä, johon jokainen tuo oman siivunsa.
Ketään ei nosteta jalustalle.
Hoitokokouksissa jokaisen ääni lääkäristä asiakkaan siskoon on yhtä tärkeä. Koskaan ei tiedä, kenen suusta tulee se
viisaus, joka loksauttaa jotakin paikalleen.”
Tiedätkö
kiinnostavan
työ- tai opiskeluporukan?
Kerro se meille:
toimitus@lehti.fi
TEHY t 1–2015
3
2
4
5
tekemistä ja kokemista kuntoutujille. Keroputaalla asiakasta hoidetaan yhdessä. 1 aniitta nieminen, kuntoutusohjaaja.
”Hyvä ja luotettava työkaveri.” 2 satu torvinen, toimintaterapeutti. ”Innostuu uusista asioista, hyväntuulinen ilmapiirin luoja.”
3 tiina jauhiainen, toimintaterapeutti. ”Tarkka, huolellinen ja mukava ihminen.” 4 maarit orasvuo, kuntoutuksen ohjaaja.
”Luotettava työkaveri, joka innostuu uusista asioista. Maaritin kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.” 5 olavi siivola, kuntoutusohjaaja. ”Ainoa mies porukassa, mutta tulee hyvin toimeen naisten kanssa! Olavin kanssa on helppo tulla toimeen.” Sitaateissa olevat
kommentit ovat työkavereiden luonnehdintoja toisistaan.
TEHY t 1–2015
57
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Luusto-oppia lähihoitajille
luusto tarvitsee monipuolista ravintoa, kalsiumia, pro-
ANNIKA RAUHALA
teiinia ja D-vitamiinia. Luuston vihollisia ovat alkoholi, tupakka ja raju laihduttaminen.
–Luuston kannalta pieni ylipaino on parempi kuin
alipaino, muistutti Luustoliiton projektipäällikkö Jenni
Tuomela.
Tuomela esiintyi Suomen Lähihoitajat ry:n järjestämässä Lähihoitajapäivässä, joka keräsi marraskuun lopulla yli
sata lähi- ja perushoitajaa Helsingin Itä-Pasilaan. Monipuoliseen ammatilliseen aihetarjontaan kuuluivat aivoinfarkti,
suolen toiminta, painehaavojen hoito ja suunhoito perushoidossa. vt
Ammattiosaston puheenjohtaja ja hallitus
valitaan entisen kahden vuoden sijaan kolmen
vuoden välein.
Kokouksessa voi olla
läsnä etänä
ammattiosastojen mallisäännöt ja
mallivaalijärjestys uudistuvat. Tehyn valtuusto hyväksyi ne marraskuun lopulla.
Säännöissä otetaan vastaisuudessa
huomioon sähköiset viestintämahdollisuudet. Ammattiosaston varsinaisiin ja
ylimääräisiin kokouksiin ja hallituksen
kokouksiin voi hallituksen päätöksellä
osallistua etänä.
Ammattiosaston puheenjohtaja ja hallitus valitaan entisen kahden vuoden sijaan kolmen vuoden välein. Samalla kaikki ammattiosastot siirtyvät kahden vuosikokouksen malliin. Tähän asti on ollut
mahdollista pitää vain yksi vuosikokous.
Aikaisemmissa mallisäännöissä vaalilautakunnan tehtävänä oli laatia vaaliluettelo äänioikeutetuista jäsenistä.
Uusissa mallisäännöissä ammattiosaston
jäsenluettelo toimii vaaliluettelona. Jäsenellä tulee olla mahdollisuus tarkistaa
äänioikeutensa vähintään neljänä päivänä ennen valintakokousta. Äänioikeuden
voi tarkistaa puhelimitse, sähköpostilla
tai esillä pidettävästä vaaliluettelosta. vt
58
Muista!
Tehyn työttömyyskassa
vakuuttaa työttömyyden
varalta.
www.tehy.fi/tyottomyyskassa
Yt-koulutukset saivat
palkinnon
vuoden välkky -palkinnon sai
OP-Pohjolan Henkilöstöyhdistyksen
edunvalvontatyöryhmä. Työryhmä
palkittiin luottamusmiehille järjestämistään räätälöidyistä yt-koulutuksista. Palkinnon antoi Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS, jonka
jäseniä ovat Akava ja STTK.
Palkinnosta kilpaili kolme tehyläistä ehdokasta. vt
u Vuoden syöpähoitajaksi on
valittu Mikkelin keskussairaalassa
työskentelevä Riitta Hänninen.
u Katarina Murto aloitti vuoden
alussa STTK:n edunvalvonnasta vastaavana johtajana. Hän
työskenteli aiemmin SAK:n
vastaavana työehtoasiantuntijana.
Paikka STTK:ssa vapautui, kun
Minna Helle valittiin valtakunnansovittelijaksi.
u Tehyn puheenjohtajana vuosina
1998–2012 toiminut Jaana LaitinenPesola asettuu kokoomuksen
ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirissä.
u Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL valitsi kuopiolaisen
Eija Rytkösen Vuoden hammashoitajaksi.
Turun kaupungin pääluottamusmies, hammashoitaja Kirsti
Tuomiselle on myönnetty Suomen
Valkoisen Ruusun ritarikunnan
ansioristi. Tunnustus myönnettiin
hänen työstään suun terveydenhuollon ja alan ammattien
kehittämisessä. Tuominen toimi
pitkään STAL:n puheenjohtajana,
ja hän on ollut Tehyn valtuuston
puheenjohtaja.
u
TEHY t 1–2015
Vuoden lähihoitaja:
Kuntouttava ote joka taloon
va kohtaaminen ja kuntouttava hoito-ote.
Nämä ovat asioita, joita Vuoden lähihoitajaksi valittu Sari Hakaniemi haluaa
korostaa hoitotyössä.
Sari on työskennellyt alalla kohta 25
vuotta. Valmistuttuaan lastenhoitajaksi hän aloitti Jämsän terveyskeskuksen
vuodeosastolla ja jatkoi siitä sairaalan
kirurgian osastolle. Sen jälkeen oli vuorossa kahdeksan vuotta synnytys- ja naistentautien osastolla.
Kun osasto lopetettiin vuosituhannen
vaihteessa, Sari halusi takaisin vanhustyöhön. Paikka löytyi vuodeosastolta 11,
missä hän työskenteli 11 vuotta. Samalla
Sari hankki oppisopimuskoulutuksena
lähihoitajan pätevyyden. Sari antaa kiitosta silloiselle työnantajalleen siitä, että
tämä panosti koulutukseen.
–Kuntouttavaan hoitotyöhön kouluttivat oman talon fysioterapeutit ja
kuntohoitajat sekä ulkopuoliset kouluttajat. Työ oli antoisaa ja meillä oli hyvä
motivaatio.
Vuonna 2011 Sari muutti Hankasalmelle. Työtä järjestyi sijaisena sairaalaosastolla, jossa on akuutti- ja pitkäaikaispotilaita. Vanhustenhoidon muuttuminen laitosmaisesta kodinomaisemmaksi näkyy nykyisessä työpaikassa.
–Kuntouttava ote halutaan osaksi jokapäiväistä
toimintaa.
ANNIKA RAUHALA
ammattiylpeys, potilaan kunnioitta-
arjen ahertaja. Läsnäoleva hoitaja koskettaa ihoa mutta samalla myös sydäntä,
sanoo Vuoden lähihoitaja Sari Hakaniemi.
känä sanana on kuntouttavan hoitotyön
vihollinen, joka pitää karsia pois.
–Hoitosuhteen alussa potilaan kanssa
kuluu aikaa enemmän, mutta kuntoutumisen myötä potilas tarvitsee yhä vähemmän apua
hoitajalta.
Vuoden lähihoitaja on
ilahtunut siitä, että yhä
useammassa kunnassa
on herätty ajattelemaan
kuntouttavan hoitotyön
merkitystä. Hän toivoo,
että toimintamalli löytää
tiensä jokaiseen hoitotyön yksikköön
vanhainkodista ja palvelutalosta sairaalaan asti.
–Se pitäisi aloittaa jo vanhuksen kotona, sillä siten ehkäistään sairaalaan
joutumista.
Kiireenkin
keskellä
voi olla
rauhallinen.
kuntouttavassa työtavassa hoitaja auttaa potilasta
toimimaan itse. Työtapa vaatii
molemminpuolista luottamusta. Hoitaja
ja potilas asettavat yhdessä tavoitteet,
joiden saavuttamisessa edetään kuin portaita kiiveten.
–Onnistumisen ilo ja potilaan pääsy
pois sairaalasta on kiitos, joka saa minut
jatkamaan työskentelytapaani.
Sari painottaa, että kiireenkin keskellä
voi olla rauhallinen. Siksi kiire jo pelkTEHY t 1–2015
sari haluaa antaa kiitosta hyville työkavereilleen. Työuransa roolimalleilta –
kahdelta perushoitajalta, kätilöltä ja kuntohoitajalta – hän on omaksunut etenkin
potilaan kohtaamisen ja kunnioittamisen
taitoja.
–Nuorena hoitajana imin heistä näitä
taitoja. Nykyään koetan vaalia niitä itse.
Mitä kauemmin olen tätä työtä tehnyt,
sitä tärkeämmiksi nämä taidot ovat tulleet. Minä olen potilasta varten ja autan
häntä. Haluan potilaan tuntevan, että hänestä välitetään.
Periaate pätee kaikkiin potilaisiin,
mutta se korostuu muistisairaiden
kanssa.
–Parasta on aito läsnäolo, jossa hoitaja koskettaa ihoa mutta samalla myös
sydäntä.
Sarin mielestä lähihoitajat ovat
hoitomaailman arjen ahertajia.
Lähihoitajien pitäisikin hänen
mielestään tuntea nykyistä rohkeammin
ammattiylpeyttä omasta ammatistaan.
vt
59
Millainen
sinä olet?
Osaava.
Rohkea.
Uudistuva.
Innostava.
Luotettava.
Oletko rautainen ammattilainen, työpaikan innostava ilopilleri
vai uudistuja ja kehittäjä? Tuotko työkavereille
pullaa nimipäivänä? Olisiko sinussa rohkeutta ryhtyä
työpaikkasi luottamusmieheksi?
Sinä
olet
Tehy.
60
Tee Tehy-testi Facebook-sivuillamme tai
osoitteessa tehytesti.fi ja kokeile,
miten sinä taivut sote-alalle.
www.tehytesti.fi
TEHY t 1–2015
jäsentapahtumat
Kuvaa
ja voita
lähetä meille
kuva ammattiosastosi
tapahtumasta tai muusta
tehyläisestä toiminnasta.
Julkaistut kuvat palkitaan
Tehy-tuotteella. Lähetä
kuva ja lyhyt kuvateksti
sähköpostitse osoitteeseen
jasentapahtumat@tehy.fi.
Liitä myös mukaan kuvaajan
nimi ja osoite palkinnon
toimittamista varten.
JENNA JUVONEN
talvivaaran
vettä.
NordLabin
ammattiosasto sai
pikkujouluissa eteensä
nestettä sisältäviä
näyteputkia. Sisältö
piti tunnistaa sangen
alkukantaisilla
menetelmillä:
katsellen, haistellen
ja maistellen. Alan
ammattilaisten
aukoton analyysi
paljasti putkista muun
muassa Talvivaaran
kuplavettä.
ammattiosastot
Tehyn ammattiosastojen ja
aluetoimistojen tiedotukset
► Täytä lomake: www.tehy.fi/
tehy-lehti/ammattiosastot
► Muista ammattiosaston nimi
ja numero
► Tiedotukset ovat maksuttomia
Kurssitapaamiset
► Hinta 15 e/ilmoitus. Maksetaan
tilille: Sampo 800018-315054.
Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset.
Muut tilaisuudet
► Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä
niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/pmm. Ilmoita
laskutusosoite.
Päättötyöilmoitukset
► Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille
60 e/ilmoitus. Ilmoita laskutusosoite. Aineisto sähköpostitse
jasentapahtumat@tehy.fi.
In memoriam -palsta
► Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti ja kuva sähköpostitse erillisinä liitetiedostoina
jasentapahtumat@tehy.fi tai
Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Aineistonjättöpäivät nähtävissä
www.tehy.fi/tehy-lehti/mediatiedot.
HUOM: Emme vastaa myöhästyneistä
ilmoituksista tai jälkeenpäin tehdyistä
muutoksista.
TEHY t 1–2015
Helsinki
Helsingin kaupungin ao 165
►Pakkasbileet Jollaksen kartanolla 30.1. klo 18 alkaen. Ilta
alkaa kylmän karkoituksella,
jatkuu hyvällä ruualla ja juomalla.
Ohjelmassa karaokea, tanssia ja
tehyläistä asiaa ja seuraa. Voit
tuoda yhden Tehy-kelpoisen työkaverin tutustumaan! Omavastuu
10 e/hlö. Ilmoittautumiset 21.1.
mennessä ao165.tehy.fi.
Tampere
Pirkanmaan yksityisalojen ao 367
►Ensihoitopalvelualan jäsentilaisuus Tampereen aluetoimistolla
pe 13.2. klo 17. Paikalla lakimies
Mari Aspelund. Pyydä jo nyt päivä
itsellesi vapaaksi! Lisätiedot ja
ilmoittautumiset ao367.tehy.fi →
ensihoidon alajaosto. Tarkkaile
myös alajaoston Facebook-sivua.
Anonyymit kysymykset Marille voi
lähettää ensihoito.367@tehy.net
Svenskfinland
Fa 921 för Åbolands sjukhus
►Ordinarie årsmöte hålls onsdagen den 4.2. kl. 18 på restaurant Scandic Julia, Eriksgatan 4,
Åbo. Vi behandlar lagstadgade
ärenden samt väljer fackföreningens nya styrelse och ordförande
för åren 2015–2016. Vi bjuder på
en salladsbuffé. För serveringens
skull, bindande anmälan före 21.1.
till tanja.kemppi@tyks.fi.
Kalenteri on nyt
makeimmillaan
Voit tilata Tehy-kalenterin 28.2. asti osoitteessa
www.tehy.fi/kalenteri.
Tarkista samalla, ovatko jäsentietosi ajan tasalla.
Tilaa
KalenTeri
nettisivuilta
www.tehy.fi/kalenteri
62
Sähköpostitse
kalenteri@tehy.fi
Ilmoita viestissä
jäsennumerosi
tai syntymäaikasi
sekä yhteystiedot.
Puhelimitse
Soita numeroon
(09) 5422 7754
arkisin klo 9–14.
Uudet jäsenet
Uudet tehyläiset
saavat ensimmäisen
kalenterinsa tilaamatta.
61
jäsentapahtumat
Miten
jaksan, ehdin
ja muistan?
Mistä lisää
virtaa elämään
ja työhön?
Haluan jaksaa
eläkeikään
saakka
TEEMU HEIKKILÄ
kopterikuvauksissa.
Ensihoitaja
Paula Ström on
yksi Polte 2015
-seinäkalenterissa
poseeraavista
tehyläisistä.
Kalenteria myydään
Hyksin Palovammakeskuksen hyväksi.
www.facebook.com/
poltekalenteri
Minne työnilo
ja innostus
katosivat?
Oikeus hyvinvoinin
Hae Tehyn TYK-valmennukseen!
TYK-valmennus soveltuu henkilölle, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman
vuoksi heikentynyt tai sen arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän.
Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia
elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja
psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa
ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat
tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä
huolehtimista.
Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä
työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta
kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi
tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden
ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109.
Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi
Siuntion Kylpylän tiloissa).
Kurssijaksot, Tehy ry:n Etelä-Suomen alueen sairaanhoitajien ja lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 60661
Selvitysjakso 1
Selvitysjakso 2
Valmennusjakso 1
Valmennusjakso 2
Valmennusjakso 3
Valmennusjakso 4
24.08.2015 - 28.08.2015
26.10.2015 - 31.10.2015
04.01.2016 - 08.01.2016
09.05.2016 - 13.05.2016
15.08.2016 - 20.08.2016
12.12.2016 - 16.12.2016
Kysy lisää:
Rauni Halttunen
p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi
Paula Kivekäs
p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi
Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi
www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi
Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi
62
TEHY t 1–2015
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Pätkätyöt luupin alla
Länsi-Pohja vakinaistaa kaksikymmentä määräaikaista.
teksti Riitta Hankonen kuva Tuomo Ylinärä
mikä oli ongelma?
Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet
ja niiden ketjutus ovat olleet ongelma jo
vuosia. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä sijaisuudet käytiin läpi viime vuonna
neljättä kertaa.
mitä tehy teki?
Tehyllä oli vuonna 2007 Työsuhteiden
terveystarkastus -kampanja. Se antoi
kimmokkeen määräaikaisuuksien tarkasteluun myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Kampanjan tavoitteena oli luoda
työpaikoille käytäntö, jossa pääluottamusmies ja työnantaja käyvät läpi määräaikaisten työsuhteiden perusteet säännöllisin väliajoin. Työntekijät, joiden työsuhteita on ketjutettu, vakinaistetaan.
Ensimmäisellä kerralla pitkään ketjutettuja määräaikaisuuksia löytyi 30. Sa-
moihin aikoihin perustettiin myös henkilöstöpankki, johon sijoittui hakumenettelyn kautta 30 sijaista. Lisäksi neuvoteltiin 20 työntekijän vakinaistamisesta.
Sittemmin käytännöksi on muodostunut,
että kolme vuotta määräaikaisina olleet
vakinaistetaan.
Länsi-Pohjassa neuvottelut on käyty
hyvässä hengessä, yhteistyössä työnantajan kanssa.
–­Ei ole tarvinnut vängätä siitä, vakinaistetaanko ketjutetut, pääluottamusmies Sari Auvinen sanoo.
Auvinen kritisoi työnantajan ja kuntapäättäjien vanhanaikaista vakanssiajattelua. Länsi-Pohjassa työsuhdetta ei
vakinaisteta ennen kuin löytyy ”vapaa
vakanssi”, mikä hidastaa prosessia.
–­Ajattelu on perua ajalta, jolloin kaikki olivat virkasuhteessa. Työsuhde ei
kuitenkaan tarvitse taustalle vakanssia,
vaan työnantaja yksinkertaisesti tekee
työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa
olevan työsopimuksen.
kuinka asia ratkesi?
Viime vuoden tarkastelussa löytyi 20
työntekijää, jotka olivat olleet yli kolme
vuotta määräaikaisina. Heistä viisi vakinaistettiin vuoden lopulla ja kymmenen
tämän vuoden alussa. Kahden vakinaistettavan osalta päivämäärä on vielä auki,
mutta päätös vakinaistamisesta on tehty.
Kolme vakinaistettavaa odottaa ”vakanssia”, joka vapautuu, kun sen haltija jää
eläkkeelle.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
Ammattiosastot
800 ja 825
3
1
2
► Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän tehyläisiä.
► Ammattiosastot ovat
yhdistymässä.
► Jäsenmäärä yhteensä noin
600.
► Puheenjohtajat Antti Ollila ja
Petri Kotiranta.
4
5
► Pääluottamusmies
Sari Auvinen.
1 sari auvinen, pääluottamusmies, 2 antti ollila,
puheenjohtaja, 3 katja kuoppala, 4 riikka oinas
ja 5 eeva-maria mentilä
TEHY t 1–2015
63
hyöty
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Lääkäriin saa mennä
Työterveyshuoltoon voi mennä ilman esimiehen seulontaa.
Y
ksityissektorilla on otettu käyttöön arveluttavia sairauslomakäytäntöjä. Yritys saattaa esimerkiksi
ohjeistaa, että työntekijän tulee ennen
yhteydenottoa työterveyshuoltoon ilmoittaa sairaudestaan esimiehelle, joka
arvioi työntekijän terveydentilaa, työkykyä ja lääkärikäynnin tarpeellisuutta.
Työntekijällä on oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita ilman työnantajan seulontaa. Esimiehen asettaminen
työntekijän terveydentilan arvioijaksi
sisältää yksityisyyden suojaan liittyviä
oikeusturvaongelmia.
luotettava selvitys.
Työterveyshuolto saa
toimittaa sairauslomatodistuksen vain
työntekijän luvalla.
–Yksityiskohtaiset tiedot työntekijän
terveydentilasta eivät kuulu työnantajalle. Työnantajalle kuuluu vain tieto siitä,
onko työkyvyttömyyden syy sellainen,
että työntekijä on oikeutettu sairausajan
palkkaan, sanoo Tehyn lakimies Sini
Järvinen.
Sairausajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen ja työpaikan käytäntöjen
perusteella. Työnantaja edellyttää luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä, mikä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta
tai sairaan- tai terveydenhoitajan todistusta lyhyestä poissaolosta. Joillakin työ-
paikoilla riittää työntekijän oma ilmoitus
parin päivän poissaolosta esimerkiksi
flunssan vuoksi.
terveystiedot ovat aina arka-
luonteisia tietoja, joita koskevat laki
yksityisyyden suojasta työelämässä sekä
henkilötietolain säädökset. Muita arkaluonteisia henkilötietoja ovat esimerkiksi
rotua ja etnistä alkuperää, ammattiliiton
jäsenyyttä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot.
Terveydentilaa koskevien tietojen
luovuttaminen työnantajalle edellyttää
työntekijän suostumusta. Käytännössä
suostumus on voimassa silloin, kun työntekijä toimittaa työnantajalle sairauslomatodistuksen. Työterveyshuolto saa
toimittaa todistuksen vain työntekijän
luvalla. Työnantaja puolestaan saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos
ne on saatu työntekijältä itseltään tai hänen luvallaan.
työntekijää mietityttää joskus,
pasi leino
onko hänen luovutettava sairauslomatodistuksensa lähiesimiehelleen. Näin on
toimittava, jos työnantaja on niin ohjeistanut. Työnantaja nimeää työpaikalla ne
henkilöt, joiden työhön kuuluu terveystietojen käsittely. Henkilöillä on vaitiolovelvollisuus, joten he eivät saa kertoa
sairausloman syytä muille.
Tieto sairauslomasta ei ole arkaluonteinen henkilötieto, mutta työnantaja ei
saa paljastaa sitäkään yleisesti työpaikalla. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedon
sairauslomasta voi yksittäistapauksissa
kertoa lähimmille työkavereille, mutta
muille riittää tieto siitä, että työntekijä
on ”poissa työpaikalta”. trh
64
TEHY t 1–2015
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat vastaavat
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Lähetä kysymyksesi sähköpostilla
osoitteeseen riitta.hankonen@
tehy.fi.
Mirja Kinnunen
lakimies
► Työskentelen yksityisessä
hammashoitolassa hammashoitajana. Olin töissä lähes 11 tuntia,
mutta en saanut ylityökorvausta.
Työnantaja selitti, ettei viikoittainen työaikani ylittänyt 37 tuntia 55
minuuttia, joten en ole oikeutettu
ylityökorvaukseen. Tämä raja ei
ylity kuitenkaan ikinä, koska
työsopimuksen mukaan olen työssä
6 tuntia päivässä eli 30 tuntia
viikossa. Saako työnantaja teettää
minulla vaikka miten pitkiä päiviä
ilman ylityökorvauksia?
Sinulla on oikeus ylityökorvaukseen.
Osa-aikaisella työntekijällä tunnit
kahdeksaan tuntiin saakka korvataan
lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla, mutta kahdeksan tunnin
työskentelyn jälkeen kysymyksessä on vuorokautinen ylityö, joka on
korvattava työehtosopimuksen ja
työaikalain mukaisesti.
Se, että työehtosopimuksen mukainen viikoittainen tuntimäärä ei tule täyteen, ei vaikuta vuorokautisen
ylityön korvattavuuteen. Viikoittaista
ylityötä syntyy 40 tunnin jälkeen,
kun taas vuorokautista ylityötä
syntyy aina, kun kahdeksan tuntia
päivässä ylitetään. Vaikka työskentelisit yhtenä päivänä viikossa ja ainoa
työpäiväsi venähtäisi 10-tuntiseksi,
kyseessä on vuorokautinen ylityö,
joka pitää korvata.
Työsuhteessasi noudatetaan
Hammaslääkäriliiton ja Tehyn välistä
työehtosopimusta. Sen mukaan ylityötä on työ, jota tehdään vuorokau-
TEHY t 1–2015
Maija Wilskman
edunvalvontaasiantuntija
tisen, viikoittaisen, keskimääräisen
vuorokautisen ja viikoittaisen työajan
lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä
maksetaan kahdelta ensimmäiseltä
tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta
tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä
maksetaan viideltä ensimmäiseltä
tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta
tunneilta 100 prosentilla korotettu
palkka.
Mirja Kinnunen
► Voiko keskussairaala tehdä
työsopimuksen kahdelle päivälle, kun keikkalaisena teen sekä
aamu- että iltavuoron peräkkäin?
Yhtäjaksoinen työaika on 15 tuntia.
Työnantaja selitti, että näin se
välttyy lisä- ja ylityökorvauksilta.
Kahden päivän palvelussuhteessa
menetät seitsemän tunnin ylityökorvaukset, joista kaksi ensimmäistä
tulisi korvata 50 prosenttia korotetulla tuntipalkalla ja viisi seuraavaa
kaksinkertaisella palkalla. Kahden
päivän työsopimuksella saat toisaalta yhden ylimääräisen päivän työkokemuslisiin oikeuttavaa aikaa.
Työsuhteen pituus on ratkaiseva jaksotyössä, koska ylityöraja on
jaksokohtainen. Ylityöraja katsotaan
vajaalla kalenteriviikolla toistaiseksi keskeytyneen jakson taulukosta:
Kahden kalenteripäivän pituisessa
työsuhteessa saa teettää säännöllistä työaikaa 16 tuntia. Vasta tämän
ylittävät tunnit ovat ylityötä.
Mervi Flinkman
työvoimapoliittinen
asiantuntija
Työsuhteen kesto on työsopimuksen keskeinen ehto, josta työntekijä sopii työnantajan kanssa. Päivän
keikka on yksi palvelussuhdepäivä,
ellei muusta ole sovittu. Ylimääräisillä
päivillä voi olla vaikutusta esimerkiksi
työttömyyskorvauksiin.
Jaksotyöjärjestelmä uudistuu
1. kesäkuuta.
Maija Wilskman
► Ystävä pyytää, että rokottaisin
hänet vapaa-ajallani. Voinko
tehdä niin, jos minulla on mukana
adrenaliinia?
Et voi rokottaa ystävääsi vapaa-ajalla. Edes omia perheenjäseniään ei
saa rokottaa.
Rokotteen saa antaa pistoksena
vain lääkäri tai lääkärin valvonnassa
esimerkiksi terveydenhoitaja, kätilö
tai sairaanhoitaja. Lääkärin valvonta
ei tarkoita sitä, että hän on rokotushetkellä läsnä. Lääkäri on kuitenkin
vastuussa siitä, että rokottaja on
saanut asianmukaisen koulutuksen,
hänen ammattitaitonsa on ajan
tasalla ja välineistö on kunnossa.
Lääkäri ei voi varmistua siitä,
että sinulla on vapaa-ajallasi asianmukainen välineistö. Et voi ottaa töistä rokotusvälineistöä, adrenaliinia tai
muita lääkkeitä kotiisi. Et myöskään
pystyisi kirjaamaan rokottamista.
Rokotusta ei voi kirjata potilasasiakirjoihin jälkikäteen, koska sinulla ei ole
ollut hoitosuhdetta ystävääsi.
Mervi Flinkman
65
Yhdessä olemme
vahvempia –
liity sinäkin Tehyyn!
Ammattijärjestöön kuuluminen on merkittävä teko.
Vain tehyläisten tuella liitto pystyy parantamaan työoloja
ja työehtoja sekä puuttumaan epäkohtiin.
Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto, joka kokoaa eri sosiaali- ja
terveysalan ammattilaiset yhteen.
Valvomme etujasi työelämässä ja neuvottelemme mm. alan palkkaukseen ja palvelusuhteisiin
liittyvät työehtosopimukset. Tehyn aluetoimistoverkostot palvelevat lähelläsi eri puolilla Suomea.
Opiskelijajäsenyys Tehyssä on maksuton. Opiskelijajäsen on oikeutettu samoihin jäsenetuihin,
kuin ammateissaan toimivat jäsenetkin. Jäsenyyden myötä työssäsi tärkeät oikeusturva- ja vastuuvakuutukset ovat myös kunnossa. Vakuutusten on hyvä olla voimassa jo työharjoittelujaksoilla.
Tehy on vakuuttanut Suomessa asuvat opiskelijajäsenensä myös vapaa-ajan tapaturmien varalle.
Tehyn liittymislomakkeella voit liittyä myös omaan tulevan ammattisi mukaiseen yhteistyöjäsenjärjestöön sekä työttömyyskassaan. Yhteistyöjäsenjärjestö kokoaa oman ammattisi työntekijät yhteen ja tarjoaa ammatillista tietoa, koulutusta ja tukea urasi alkuhetkistä alkaen.
Tehy maksaa myös opiskelijajäsentensä työttömyyskassan jäsenmaksun. Terveydenhuoltoalan
työttömyyskassan jäsenyys mahdollistaa sinulle perusturvaa paremman ansiosidonnaisen
työttömyyspäivärahan, mikäli jäät työttömäksi. Jo opiskeluaikana tehdyt työt kerryttävät
ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa.
www.tehy.fi/opiskelijat
66
TEHY
t 11–2014
45
TEHY t 1–2015
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Rinnan mitalla
Ne muuttuvat naisen koko elämän ajan – ja tarjoavat aineksia myös taiteeseen.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala
1
2
suvussa. Äidillä ja tyttärellä on usein samanlaiset rinnat.
Perimällä on suuri vaikutus, ja perimä voi toki tulla myös isän
puolen suvusta. Rintojen kehityksen ensimmäiset merkit näkyvät
yleensä viimeistään 13-vuotiaana.
valinta. Rintasyöpäleikkauksen jälkeen monen Husissa operoidun tie vie Bulevardin klinikalle. Proteesihoitaja auttaa löytämään
sopivan rinnan. Moni sanoo, että proteesin paino tuntuu hyvältä,
sillä rinnan poisto vaikuttaa tasapainoon pienirintaisellakin.
3
4
maitoa. Raskausaikana rintakudos laajenee estrogeenitason
nousun vuoksi. Rinnat palautuvat ennalleen (tai lähes) muutaman
kuukauden kuluttua imetyksen lopettamisesta.
TEHY t 1–2015
liivit. Tiina Aaltonen toteutti Kanssasi-tilataideteoksen, johon
lähes viisituhatta naista lähetti rintaliivinsä. Näin kerättiin rahaa
rintasyöpäpotilaiden kuntoutukseen. Teos kiersi viime syksyn
Suomea.
67
ristikko










































































 
 
 

















































@S
ratkaise ristikko 16.1.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 2/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
68
TEHY t 1–2015
koulutus
Koulutus ORTON
SEMINAARIT 2015
26.3.
23.4.
7.5.
Complex Regional Pain Syndrom
Olkapään kuntoutus
Lastenreumaa sairastavien
potilaiden apuvälineet
20.5.
TULES-ongelmat ikääntyneillä
20.-21.8. 16th Physiatric Summer School
- The Neuropathic Pain
10.9.
Lapsi ja kipu
8.10.
Neurologinen kuntoutus
22.10.
Kipu ja liikkumisen pelko
5.-6.11. Vaativan tekonivelkirurgian
hoitotyö
19.11.
Kasvuiän ortopediset
ongelmat
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
www.invalidisaatio.fi > Koulutuskalenteri
Tervetuloa Invalidisäätiö Ortonin
seminaareihin!
Lääkehoito ajan tasalle
Keväällä 2015 kaikille avoimia
Opiskele verkossa 12.1–22.2.2015:
Lastensuojelulaki – verkkokoulutus
Webbkurs om barnskyddslagen
Terveydenhuollon tietosuoja – verkkokoulutus
Potilasasiamiestoiminnan perusteet
28.–29.1. Helsinki
Användning av läkemedel – kontrolleread
polyfarmaci
27.1. Vasa
3.2. Mariehamn
10.2. Åbo
Kuka teki ja mitä teki – hoitotyö näkyväksi
kirjaamisella ja luokitettelulla
5.2. Helsinki
19.2. Oulu
Uusi sosiaalihuoltolaki lastensuojelun
näkökulmasta
10.2. Helsinki
17.2. Tampere
24.2. Oulu
LUENTOKOULUTUKSIA
Antikoagulantit ja niiden käyttöindikaatiot
käyttö saattohoidossa 5.3. Helsinki
• Lääkkeiden
Mikrobilääkkeet – käyttö ja tulevaisuuden ongelmat
• 18.3.
Helsinki
• Lääkityksen turvatarkastus 13.3. Helsinki, 24.4. Tampere
Omaishoidon päivä
Suositut lääketietoa ammattilaisille koulutukset jatkuvat
keväällä, aiheina mm. iäkkäiden ja muistisairaiden lääkehoito,
lääkkeiden yhteisvaikutukset, kivun lääkehoito:
Helsinki 3.2., Helsinki 24.2., Turku 26.2.,
Pori 3.3., Tampere 4.3.
KOULUTTAJINA TOIMIVAT:
Asko Järvinen, LT, ylilääkäri, dosentti, HYKS
Juha Hänninen, ylilääkäri, Terhokoti
Jouni Ahonen, FaT, proviisori, LHKA-erityispätevyys, KYS
Alli Puirava, farmaseutti, LuK, lääkehuollon lehtori, ProEdu
Pauli Puirava, farmaseutti, LHKA-erityispätevyys, Mediedu
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
www.proedu.fi
toimisto@proedu.fi
puh. 050 323 3009
t1–2015
1–2015
TEHY t
3.3. Helsinki
3.3. Helsinki
Osastonsihteerien koulutuspäivät
5.–6.3. Tampere
Vanhusten monilääkitys
12.3. Helsinki
Hyvä seksi ei harmita – seksuaalisuus ihmisen
voimavarana
19.3. Helsinki
FCG – Hyvän elämän tekijät
FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi
69
koulutus
Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry järjestää
41. Valtakunnalliset
Sairaalahygieniapäivät
09.–11.3.2015
laivakokouksena
Helsinki–Tukholma–Helsinki
Viking Mariellalla
Vieritutkimuspassi
Uusi verkkokoulutus vieritutkimuksia tekeville
sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille
Koulutuspäivien hinta on 385 € (alv 0 %)
yhden hengen hytissä ja 345 € (alv 0 %) kahden
hengen hytissä. Hinta sisältää koulutuksen,
koulutusmateriaalin, matkan hytteineen sekä
ohjelmassa mainitut ateriat. Hytit ovat kahden
hengen A- tai B-luokan hyttejä ja ne jaetaan
ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ohjelma, tarkempia tietoja sekä ilmoittautuminen
yhdistyksen kotisivuilla (www.sshy.fi) olevan Lyytilinkin kautta. Ilmoittautuja saa vahvistusviestin
sähköpostiinsa. Ilmoittautuminen päättyy 30.1.2015.
Tehy §
LISÄTIEDOT:
puh. 09 8566 8200,
education@labquality.fi
93 x 122 mm
Therapeia-säätiön Koulutuskeskus
AIKUISTEN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUS (82 op)
Tiedettä, tutkimusta ja
Mahdollisuuksia uralle Turusta
Hanki terveystieteen maisterin tutkinto (TtM)
Hakuaika 17.3.-9.4.2015
www.utu.fi/hoitotiede
Kohderyhmä: psykoanalyyttisen/psykodynaamisen viitekehyksen aikuisten
yksilöpsykoterapeuttikoulutuksen päättötodistuksen saaneet, Valviran Terhikkirekisteriin merkityt psykoterapeutit.
Hakuaika: 15.1.–31.3.2015
Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.therapeia-saatio.inet.fi
Orientoiva seminaari 11.6.2015, seminaariopetus alkaa 13.8.2015.
Lisätietoja:
Mervi Leijala-Marttila, koulutuksen johtaja, mervi.leijala@pp.inet.fi
tai 040-769 4511.
Maria Stalter, koulutussihteeri, koulutus@therapeiasaatio.inet.fi tai 09-492 866.
työpaikat Tehy 1
93 x 50 mm
Tervetuloa joukkoomme
SAIRAANHOITAJA TAI ALAN OPISKELIJA
Työavain 2-514-14
Haemme ensi kesäksi sairaanhoitajia tai hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoita eripituisiin
sijaisuuksiin Espoon sairaalaan. Työyksikkömme sijaitsevat Jorvissa ja Puolarmetsässä.
Tarjoamme sinulle työpaikan, jossa voit työskennellä monipuolisesti osaamistasi hyödyntäen.
Työn aloitus sopimuksen mukaan.
Tervetuloa Espoon sairaalaan!
Katso tarkemmat hakutiedot
70
TEHY t 1–2015
työpaikat
Ihmisen terveyden tähden
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Ihmisen terveyden tähden
PA I K K O J A AV O I N N A
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
KUULONTUTKIJAN (AUDIONOMI) TOIMET (2),
Korva-, nenä- ja kurkkutautien toimintayksikkö
Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on laillistetun sairaanhoitajan
pätevyys (laki 559/94) sekä kuulontutkijan ammatilliset erikoistumisopinnot.
Toimien täytössä voidaan noudattaa koeaikaa.
Tiedustelut ylihoitaja Päivi Kontkanen, puh. 06 415 4505,
paivi.kontkanen@epshp.fi.
Työsuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n ja sairaanhoitopiirin
säännösten mukaisesti.
Hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti. Hakuilmoituslomake on
osoitteessa www.epshp.fi.
Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen toimen
vastaanottamista.
Sairaanhoitopiiri on työpaikkana savuton.
Kuopio on kasvava ja kehittyvä kaupunki ja Itä-Suomen vahva
keskus. Tarjoamme ammatillisesti haastavia tehtäviä ja näköalapaikan Kuopion kehitykseen. Kuopiossa kaupungin eri palvelujen tuottaminen ja kehittäminen on organisoitu kuudelle
palvelualueelle.
Terveydenhuollon palvelualueella suun terveydenhuollon yksikössä on haettavana toistaiseksi voimassa oleva
HAMMASHOITAJAN TEHTÄVÄ
Lisätietoja antaa osastonhoitaja Katariina Savolainen, puh. 017 186
603, 044 718 6603 tai ylihammaslääkäri Maija Tulla, puh. 017 186
601, 044 718 6601.
Hakuaika päättyy 30.1.2015 klo 12.00.
Hakeminen ja lisätiedot: www.kuopiorekry.fi
S AV U TO N T YÖ PA I K K A
Seinäjoki 1.1.2015
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Hakuaika alkaa: 01.01.2015 14:00
Hakuaika päättyy: 31.01.2015 15:00
Tehy 1
TEHY t
t 1–2015
1–2015
93 x 110 mm
www.tehy.fi
71
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
käännekohta. Vuonna 2005 Maarit Räisänen pyydettiin terveyskeskuksen vuodeosastolta sairaankuljettajan tehtäviin. Siitä urkeni uusi ura. Nykyään Maarit työskentelee
Savonlinnan keskussairaalan päivystyksessä.
Maarit
Räisänen, 40
► Sairaanhoitaja Savonlinnan
keskussairaalan
päivystyksessä.
► Valmistui lähihoitajaksi
1998 ja sairaanhoitajaksi
2009.
► Perheeseen kuuluvat
puoliso Kai ja lapset
Janne, 13, ja Jenna, 3, sekä
bordercollie Tyyne.
► Harrastaa urheilua
monipuolisesti, lukemista,
neulomista sekä
vapaaehtoistyötä VPK:ssa ja
SPR:ssä.
72
Kasvua koko
elämä
teksti Tiina Suomalainen kuvat Jorma Hevonkoski ja Maarit Räisäsen kotialbumi
Olin kuudennella luokalla,
kun muutimme Hyvinkäältä
Rantasalmelle isäni lapsuudenkotiin. Olihan se aikamoinen sokki
joutua keskelle ei mitään, kymmenen
kilometrin päähän kirkonkylästä.
Onnekseni löysin jalkapallon ja
ratsastuksen – niihin sain purettua
teiniahdistustani.
Vanhempani perustivat Rantasalmen
keskustaan grillin, jossa olin usein kiireapulaisena. Grillin ympärillä pyöri paljon
paikallisia nuoria. Joukossa oli yksi Kaitsu, joka oli iskenyt silmänsä grillin simpsakkaan pimuun. Olin minäkin Kaitsun
huomannut.
Aloimme hengata yhdessä erään diskoillan jälkeen. Kävelimme käsi kädessä
TEHY t 1–2015
koko kirkonkylän ympäri, istuskelimme
lämpökeskuksen rappusilla ja juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä.
Minä olin silloin 15-vuotias ja Kaitsu 17
vuotta.
minusta piti tulla ajoneuvoasentaja.
Olin jo saanut opiskelupaikan Pieksämäeltä. Haaveeni kaatui atooppiseen
ihoon.
Piti miettiä jotain muuta. Hommasin
itselleni työpaikan Juvan T-marketista ja
muutin pois kotoa 16-vuotiaana. Ilmoitin
vain vanhemmilleni, että menen töihin.
Oli se varmasti aika hurja tilanne heille,
mutta minä olin päätökseni tehnyt.
Vuonna 1991 olimme Kaitsun kanssa
tulossa sukulaisvierailulta, kun pysähdyimme Juvan Kesoilille. Kaitsun tankatessa autoa minä kysäisin, että mennäänkö kihloihin. ”Mennään vaan”, sanoi
Kaitsu.
Kävimme ostamassa sormukset kelloja kultasepänliikkeestä, ja sillä välin, kun
sormuksia kaiverrettiin, joimme ilmaiset
kihlajaiskahvit viereisessä kahviossa.
kaksi ihmistä on vaikuttanut vah-
vasti elämäni kulkuun. Toinen heistä oli
Rantasalmen silloinen kotipalvelun esimies Sisko Pursiainen, joka pyysi minut
juttelemaan ja tarjosi töitä kotipalvelusta. Mikä ettei, ajattelin.
Kotipalvelu oli silloin ihan toista kuin
nyt. Menimme koteihin aamusta, kannoimme ulos matot, lämmitimme leivinuunit, siivosimme, kylvetimme mummot
ja papat. Yhdessä talossa saattoi vierähtää koko päivä.
Siitä alkoi urani hoiva-alalla. Innostuin työstä ja päätin, että haluan lähihoitajaksi. Pääsin opiskelemaan ja valmistuin vuonna 1998.
Opiskeluaikana olin työharjoittelussa
Rantasalmen terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa minulle aukesi aivan uusi
maailma. Upposin sairaalamaailmaan
täysillä. Vuonna 1999 sain vuodeosastolta
vakituisen paikan. Se tuntui lottovoitolta.
Nyt elämä vakiintuisi, ja rahantulo olisi
taattu.
Esikoisemme Janne syntyi 2001, ja
minusta tuli pullantuoksuinen äiti. Leivoin, söin, leivoin, söin. Painoni nousi 90
kiloon.
TEHY t 1–2015
Töihin palattuani minuun iski liikuntakipinä. Aloin pelata jääkiekkoa naisjoukkueessa ja juosta. Muistan, kun seisoin peilin edessä ja sanoin, että lähden
lenkille – ihan sama mitä kyläläiset ajattelevat. Alussa juoksin yhden tolpanvälin
ja toisen kävelin. Karsin myös herkkuja,
enkä enää santsannut ruokaa.
Runsaan vuoden kuluttua olin laihtunut 30 kiloa. Johan mahtuivat jääkiekkovarusteetkin päälle.
Juoksuinnostus vei minut myös kisoihin. Siellä minä juosta viipotin trikoissa
ja numerolappu rinnassa. Minä, joka olin
aina sanonut, että trikoita en sitten päälleni pane.
toinen elämääni vahvasti vaikutta-
nut henkilö oli Rantasalmen sairaankuljetuksessa työskentelevä Timo Laasonen.
Sairaankuljetuksen tarvitessa sijaista
hän totesi, että me ollaan jätkien kanssa
mietitty, että Lukkarisen Maarit on ainut
varteenotettava vaihtoehto.
Minusta
piti tulla
ajoneuvoasentaja.
Vaikka päivystyksessä tai ambulanssissa työskentely oli salainen haaveeni,
silti ajattelin, että juurrun vuodeosastolle. Että tässä minun paikkani nyt on. Ehkä muut ihmiset näkevät minussa mahdollisuuksia, joita en itse näe.
Otin haasteen vastaan, ja aloin päntätä
ensihoidon opasta muun muassa jääkiekon pelimatkoilla. Opin työtä tekemällä.
Perehdyttäjäni olivat vanhoja konkareita,
kuin isähahmoja minulle.
Sijaisuudet sairaankuljetuksessa saivat minut haluamaan lisää. Vuonna 2007
aloin opiskella työn ohessa sairaanhoitajaksi. Valmistuin kaksi ja puoli vuotta
myöhemmin. Se oli huikeaa. Jos joku
olisi sanonut minulle parikymppisenä,
että työskentelen hoiva-alalla, en olisi
uskonut.
Valmistumisen jälkeen minuun iski
totaalinen väsymys. Laboratoriokokeet
näyttivät, että kilpirauhasarvoni olivat
päin seiniä. Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan lääkityksellä. Väsymyksen lisäksi vajaatoiminnan oireisiin kuuluu sisäinen kylmyys. Se
on kylmyyttä, johon ei auta peitto, villasukat eikä sauna.
tyttäremme jenna syntyi vuonna
2011. Jennan ristiäisten yhteydessä Kaitsu
ja minä menimme naimisiin. Olihan se kiva saada koko perheelle sama sukunimi.
Ennen Jennan syntymää sain vakituisen paikan sairaanhoitajana vuodeosastolta. Jotta olisin voinut jatkaa ensihoidossa, minun olisi pitänyt suorittaa
hoitotason tentti. En läpäissyt tenttiä
ensimmäisellä kerralla, ja uusinta oli heti
Jennan synnyttyä. Minua eivät siinä vaiheessa kuitenkaan mitkään tentit kiinnostaneet, minullahan oli vauva.
Aloin hoitovapaan ohessa tehdä keikkaa muun muassa Savonlinnan keskussairaalassa. Tykästyin päivystykseen. Siinä
on jotain samaa kuin ambulanssityössä –
se on nopeatempoista eikä koskaan tiedä,
mitä päivä tuo tullessaan.
Syksyllä 2013 päivystykseen tuli paikkoja auki. Olin valittujen joukossa. Työ
on totaalisen erilaista, kuin mitä olen
aiemmin tehnyt. Ajattelen kuitenkin, että
kysyvä ei tieltä eksy. On rohkeasti sanottava, että en osaa, neuvotko.
Näinä aikoina mikään ei ole varmaa.
Meilläkin päättyivät juuri yt-neuvottelut.
On oltava avoimin mielin.
olemme kaitsun kanssa eläneet yh-
dessä kohta 25 vuotta ja nähneet toinen
toisemme muuttuvan ja kasvavan. Pitkään suhteeseen mahtuu ylä- ja alamäkiä. Arki on usein aikamoista palapeliä,
kun on sovitettava kahden ihmiset vuorotyöt sekä Jannen ja omat harrastukset.
Urheilu on iso osa elämääni, varsinkin
crossfit, johon olen hurahtanut. Viime
kesänä olin ensimmäisissä crossfit-kisoissa. Jännitin niin, että olin oksentaa.
Kisat menivät hienosti. Se oli minulle
taas yksi itsensä voittaminen.
Olen elämäni varrella lähtenyt useaan
kertaan pois tutulta ja turvalliselta alueelta ja uskaltanut avata uusia ovia. Ihmiset pelkäävät turhaan sitä, että mokaavat.
Mitään ei menetä, jos kokeilee.” t
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
leevi pitää hauskaa.
Vauvasirkus on Kuusankoskella niin suosittua,
etteivät kaikki halukkaat
ole mahtuneet Maria
Hyytiäisen ohjaamiin
ryhmiin.
Hupskeikkaa!
Maria Hyytiäisen vetämissä sirkusryhmissä kiljahdellaan riemusta.
M
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Jani Sourander
aria Hyytiäinen nostaa parivuotiaan Leevinsä yhden käden
varassa ilmaan. Kohta pienokaista pyöritetään lentävässä matossa
– kankaassa, jonka päissä aikuiset ovat
tukevasti kiinni.
Näin voivat tehdä kokeneet sirkustelijat, mutta aloittelevilla meno on
maltillisempaa.
Viehtymys temppuiluun tarttui
Mariaan kouluiässä, kun hänen isänsä,
bulgarialaissyntyinen Konsta Nakov, perusti Kuusankoskelle Sirkuskoulu Bravuurin. Tytär sai olla alusta lähtien toiminnassa mukana. Nyt he ovat työtovereita.
Bravuuri järjestää erikoisalallaan kaupungin hyväksymää taiteen perusopetusta sekä kursseja ja koulutusta.
maria alkoi pitää vauvasirkusta
saatuaan vuonna 2010 Milja-esikoisensa
ja perehdyttyään kirjallisuuden avulla
lasten motoriikkaan.
74
Maria työskentelee sairaanhoitajana
Kuusankosken terveyskeskuksen osastolla. Sirkusryhmiä hän ehtii vetämään
päivittäin peräti kaksi. Vain lauantai on
täydellinen lepopäivä.
Yhteen ryhmään hän ottaa korkeintaan 12 aikuista ja 12 vauvaa, 4–12 kuukauden ikäisiä.
–ƒAlussa on hyvä tutustua oman lapsen
temperamenttiin ja seurata hänen reaktioitaan. Joku tykkää rauhallisesta tekemisestä, kun toinen jo innoissaan tahtoo
lisää vauhtia.
Viehtymys
temppuiluun
tarttui, kun
isä perusti
sirkuskoulun.
kolmen vartin tuokio käynnistyy
alkupiirillä, jossa jokainen pari esittäytyy
tekemällä jonkin mieluisan tempun.
Alkulämmittelyt sujuvat tanssahdellen ja keinahdellen. Sitten laskeudutaan
lattialle tekemään kiepsahduksia käsien
ja jalkojen varassa. Ohjaaja näyttää, miten aikuisen pitää tukea pienokaistaan
liikkeissä.
Kohokohta on pääsy temppuradalle,
jossa saa rakentaa ja rikkoa palikkapyramidia, kiikkua jännittävissä keinuissa
vatsallaan, ryömiä tunnelissa sekä pyöriskellä erikokoisten pallojen kanssa.
Lopuksi rauhoitutaan muutamaksi
minuutiksi musiikin kuunteluun.
–ƒTärkeintä on, että lapsi ja vanhempi
voivat pitää keskenään hauskaa. Toissijaista on kehittää vauvan motoriikkaa ja
aisteja, Maria sanoo. t
mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa?
kerro se meille: toimitus@tehy.fi
TEHY t 1–2015
tehy-lehti 2 ilmestyy 3.2.
seuraavassa numerossa
ARI KORKALA
Lappu luukulle
Mäntässä
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
toimitus@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro
2
3
4
Aineistot
16.1.
30.1.
20.2.
TEHY t 1–2015
Ilmestymispäivä
3.2.
17.2.
10.3.
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Assistentti, tiedotukset
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
75
Nyt teemme tilaa uusille tuotteille,
siksi myydään tuotteita erittäin edulliseen
hintaan! Napauta loppuunmyynti-linkkiä
kotisivulamme. www.inviteeurope.com
Tilaa meidän
ISO kuvasto!
Uudenvuoden Tarjous
Uutuuksia!
Kaikki hinnat sisältävät alvin vähimmäistilaus on 40€.
Postikulut on 13€. Yli 600€, tilaus toimiteraan ilman postikuluja.
Tilatkaa ystäviesi kanssa ja jakakaa postikulut
HUOM! Tarjous on voimassa 28/2 2015 asti.
Tuotteissa 912 ja 920 on normaalit koot.
Kyseiset tuotteemme ovat tilavia. Siksi suosittelemme, että
valitset yhden koon pienemmän kuin mitä normaalisti käytät.
Tuote
912 Cargoliivi
Anna koodi 377 tilauksen yhteydessä.
Tuote
Esipestyä ja kestävää kangasta, tuotepesty. Edessä kaksi etutaskua sekä kaksi rintataskua. Rintataskussa kännykkätasku
tarrakiinnityksellä ja D-lenkillä. Hieman muotoon ommeltu.
Tampit painonapein takana sivuilla, vyötärönympäryksen
säätöön. Neljä takataskua ja sivuhalkiot. Painonapit edessä.
Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen.
Koot: 34/36 - 50/52
Materiaali: Kestävää 100% Ripstop -puuvillaa
Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen
763 V-aukkoinen tunika, unisex
V-aukkoinen unisex-pusero rintataskulla ja
kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja
kännykkätasku. Lyhyt hiha. Pesu 85°C.
43€/kpl
764 V-aukkoinen naisten tunika
V-aukkoinen naisten pusero, hieman
vyötärönmyötäinen. Rintataskulla sekä
kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja
kännykkätasku. Pesu 85 °C.
Tuote. 541 Naisten tunika
V-aukkoinen naisten lyhythihainen tunika. Kaksi
sivutaskua, rinta-ja kännykkätasku ja avainlenkki.
Säädettävä resori selässä Silittämättä siistiä,
kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä
työskennellä. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen.
ta!
Ale hin
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla /
/kpl
50% polyester
Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä (Normaali hinta 42€)
Ale hinta!
29€/kpl
(Normaali hinta 42€)
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla
Väri: Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin., Valk., Aqua
Tuote 520 Housut, unisex
Suoranmalliset housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja
känykkätasku.Sivuresorit vyötärössä. Nappi ja vetoketju
etuhalkiossa. Vyölenkit vyötäröllä. Kestävä raitakuosi kangas.
Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester
Väri: Aqua, Khaki, Laiv.sin, Valk., Viininpun., Musta
Koot: 34 - 52
Materiaali: Kestävää 100% Ripstop-puuvillaa
Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen
Ale hinta!
33€/kpl
(Normaali hinta 47€)
Ale hinta!
Tuote
29€/kpl
720 Housut unisex
Suorat housut, kahdet sivutaskut, lahje- ja
kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja
nauhakiinnitys. Vyölenkit, avainpidike.
Lahkeissa säädettävä kuminauhakuja. Pesu 85 °
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla
Väri: Laiv.sin., Valk., Aqua, Musta, Vaal.sin.
Tilaa tänään!
29€
29€
Tuote
920 Cargohousut, Unisex
Ale
Koot: 2XS-4XL
/kpl
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla /
50% polyester
(Normaali hinta 42€)
Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä
29€
(Normaali hinta 57€)
Esipestyä kestävää kangasta, tuotepesty. Suorat lahkeet.
Leveä vyötärö jossa vyötärönauha lenkeillä ja kahdella
painonapilla. Etuhalkio vetoketjulla. Neljä etutaskua joista
yksi vetoketjulla, yksi kännykälle. Kaksi reisitaskua joissa
tarrakiinnitys, D-lenkit ja kynätaskut. Päälle ommellut takataskut. Kolme lahjepituutta, kaksi säädettävää tampeilla ja
painonapeilla. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen.
V-aukkoinen lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, kännykkä-ja rintatasku ja avainlenkki.
Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas,
jossa on miellyttävä työskennellä. Uusi parannettu
malli. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen
hinta!
Ale hinta!
Koot: 2XS-4XL
/kpl
Materiaali: 65% polyester /
(Normaali
hinta
42€)
35 % puuvilla
Väri: Turkoosi, Omenan-vihreä, Punainen,
Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin, Valkoinen, Aqua,
Ale hinta!
Tuote
Tuote. 540 V-aukkoinen tunika
Lähetämme tilaukset yksityishenkilöille
jayrityksille / työpaikoille. Laitamme laskulle
sopimuksen mukaan. Soita puh. 0303-9108
14 vrk. vaihto- ja palautusoikeus.
Kaikki hinnat sisältävät alvin.
Toimitusaika noin 10-14 vrk.
(Normaali hinta 42€)
Uusi väri
Tuote 521 Housut, resoori
Ale hinta!
29€/kpl
(Normaali hinta 42€)
Suoranmalliset unisex housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja
kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Kestävä
raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun.
Koot: 2XS-4XL
Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla /
50% polyester
Väri: Laiv.sin, Valk., Viinipun. ,Musta
Asiakaspalvelu: Puh: 0303-9108 • Faxi: 0303-9107
E-mail: officefi@inviteeurope.com • www.inviteeurope.com
Invite Finland Oy, PL 2770, 00002 Helsinki
Ale hinta!
29€/kpl
(Normaali hinta 42€)