docLataa PDF
download 
Report Transcription
Lataa PDF
No 1 13.1.2015 nina yliruikka Potilastyö kutsuu lentoemäntää pieni topias sai omahoitajan kotiin kotisairaanhoito s. 14 kahden kauppa kinestetiikka s. 40 pyöröovi seis! ammatissa s. 20 12 x uusi asenne töihin UUtUUs Hoitotyön Pharmaca Fennica® nyt terveysportissa! Hoitotyön Pharmaca Fennica® on käytännön työkalu hoitotyön arkeen. Palvelussa voi mm. • tunnistaalääkkeitätablettienjakapseleidenkuvienavulla • vertaillarinnakkaislääkkeitäyhdelläsilmäyksellä • valmistaayhdenmukaistenohjeidenavullaIV-lääkkeitäkäyttökuntoon (laimennusjaannostelu) • tukeapotilaanlääkehoitoaselkeidenpotilasohjeidenavulla. Lisäksinopeajamonipuolinenlääkehakuvapauttaaaikaapotilastavarten. Hoitotyön Pharmaca Fennica®-verkkopalveluntuottaaLääketietokeskus. www.terveysportti.fi terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 1 13.1.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Jyri Manninen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 14 kansi Aina vieraana 20 kansi Ammatissa: Pyöröovi seis! 23 Kolumni 24 Meidän kylän koutsi 29 Terveys 30 Sairaus: Synnyttäjän painajainen 32 kansi Hyvinvointi: Uusi vuosi, uusi minä 36 Ensihoitoa opintojen alusta asti 38 Tutkimus: Mittari uusiksi 40 kansi Omin avuin 44 Ulkomaat: Ebolaa taltuttamassa 48 kansi Uusin siivin 52 Lisää valtaa jättiyrityksille? 72 Tieni tähän: Kasvua koko elämä 74 Ihana arki: Hupskeikkaa! tehyläinen 54 Keskustelua 56 Me kaikki 58 Tehy-uutiset hoitaja vieraalla maaperällä 14 24 44 toisen kotona Maj-Britt Tverin hoitaa potilaitaan monta vuotta. pikkukylässä Myllykankaan koulusta tuli hyvinvointikeskus. afrikassa Ebola-alueella tarvitaan lisää hoitajia. 61 Jäsentapahtumat KANNEN KUVA: PIA INBERG 63 Homma hoidossa 64 Hyöty 67 Tarkastaja 68 Ristikko Lähdemme liikkeelle siitä, mihin ihminen vielä kykenee. Ei siitä, mihin hän ei enää pysty. Fysioterapeutti Tuula Kujala sivulla 40. TEHY t 1–2015 3 Yhteistä hyvää Uudet edut 1.1.2015 alkaen Asioilla on tapana järjestyä. Tolkku, ahkeruus ja usko tulevaan vievät elämässä pitkälle. Silti maailma voi olla kova ja yllättävä. Näin oli myös 104 vuotta sitten, kun tavalliset työssäkäyvät ihmiset turvautuivat luotettavimpaan mahdolliseen tahoon: toisiinsa. Vakuuttaakseen kotinsa he perustivat yhdessä keskinäisen vakuutusyhtiön nimeltä Turva. Tuotot asiakkaiden hyväksi Etu jopa Keskinäisyys merkitsee edelleen sitä, että asiakkaat – eli vakuutuksenottajat – omistavat Tur Turvan. Ja jokaisen yrityksen tehtävä on hyödyttää omistajiaan. Meidänkin. Siksi käytämme kertyneet tuotot asiakkaidemme hyväksi. Tämä periaate näkyy kilpailukykyisinä hintoina, alennuksina, omistaja-asiakasetuina ja paranevina palveluina. -17% Avoin ja avokätinen hinnoittelu Uudistamme nyt omistaja-asiakkaan edut entistä avoimemmiksi ja avokätisemmiksi. Meillä sinun ei tarvitse pelata pinsseillä, pisteillä, bonuksilla tai kupongeilla. Emmekä pakota sinua liittymään kerhoihin, kanta-asiakasjärjestelmiin tai sullomaan lompakkoosi lisää täytettä. Pelkkä omistaja-asiakkuus ja ammattiliiton jäsenyys riittää. Tyytyväisimmät asiakkaat Ja homma toimii. Tyytyväiset asiakkaat ovat todiste siitä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhti vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1*. Emme aio kuitenkaan ylpistyä, vaan aiomme olla luottamuksen arvoisia huomennakin. Jatkamme rehdillä ja reilulla linjallamme. * 2011, 2012, 2013 ja 2014 Ammattiliiton kortti – paras etukortti Tervetuloa Turvaan. Meiltä saat henkilökohtaista palvelua. Palvelemme sinua 50 toimipaikassa ympäri SuoAmmattiliiton jäsenmen. Tavoitat meidät myös numerossa kortti onkin mitä parhain 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkosetukortti. Säästät heti sa osoitteessa turva.fi selvää rahaa jopa 17% vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Uudet edut ovat ulottuvillasi 1.1.2015 alkaen. Hymyile, olet Turvassa pääkirjoitus Äitini, sairaanhoitaja muistan kirkkauden. Muistikuvissa- ni aula oli korkea ja valoisa, ja joulun aikaan sinne koristeltiin kuusi. Paikka oli minulle pikkulapsesta saakka tuttu, tuo 1970-luvun keskisuomalainen keskussairaala. Olin tullut hakemaan isän ja veljen kanssa äitiä töistä ensiapupolilta, kuten sitä siihen aikaan kutsuttiin. Olin äidistäni hyvin ylpeä jo silloin, kouluikäisenä ja allekin. Työmekossaan hän muuttui äidistä tärkeän ja vähän jännittävänkin työn tekijäksi. Hän oli kylämme ainoita, ellei ainoa, maatilan ulkopuolella töissä käyvä äiti. Monet vuodet äiti oli kolmivuorotyössä. Kotona se tarkoitti, että olisi pitänyt olla tappelematta päivällä, kun äiti nukkui. Eipä onnistunut juuri koskaan puolitoista vuotta vanhemman veljen kanssa. leveitä käytäviä ja potilaita oikeaan osoitteeseen johtavia viivoja lattioissa, myöhemmin myös sisäilmaongelmia. Potilaiden ja sairaalan työntekijöiden määrä oli moninkertaistunut. Äidistä oli tullut päivystyspoliklinikan apulaisosastonhoitaja, sittemmin osastonhoitaja. Ajelimme yhdessä töihin mitenkuten toimivalla autonruppanallani. Eniten pidin kuitenkin arkiston iltavuoroista. Kun päivystyspoliklinikalla oli hiljaisempaa eikä sinne tarvittu potilaspapereita, jäljitin arkiston etsintälistalla olevia sairauskertomuksia ympäri sairaalaa. Työmekossaan äiti muuttui tärkeän ja jännittävän työn tekijäksi. Päätoimittaja minna hietakangas piipahdin sairaalamaailmassa yläasteen työharjoittelussa. Tiesin heti, että minusta ei olisi alalle. Kutsumus loisti poissaolollaan. Abiturienttikevään jälkeen olin vuoden töissä sairauskertomusarkistossa. 1950-luvulla Jyväskylän Kyllönmäelle rakennettu punatiilinen Keski-Suomen keskussairaala oli jo erinäköinen, remontoitu ja laajennettu pala palalta. Siellä oli Oppia ikä kaikki Tehy-lehti kertoi tammikuussa 1985, miten Tehy otti kantaa terveydenhuollon koulutuksen uudistamiseen. Kuudeksi eri erikoistumislinjaksi jaettu sairaanhoitajakoulutus tulee yhdistää yhdeksi sairaanhoitajan erikoistumislinjaksi, joka sisältää sairaanhoidon, terveydenhoidon ja äitiyshuolto-naistentautien suuntautumisalueet. --- Tehy esitti, että tutkintonimikkeet TEHY t 1–2015 olen usein sanonut, että valitsin helpon ammatin. En ole työkseni tekemisissä arvokkaimman, ihmiselämän, kanssa. Minusta tuli toimittaja. Työssäni virhe tarkoittaa vakavimmillaan sitä, että lehteen päätyy väärä tieto. Sekin voidaan oikaista. Minulle on kunnia päästä tekemään tätä lehteä teille tehyläisille yhdeksäksi kuukaudeksi, kun päätoimittaja Päivi Jokimäki on vuorotteluvapaalla. Olen näistä yhteisistä kuukausista kanssanne kiitollinen ja iloinen. Valoisaa vuotta 2015, laittakaa meille toimitukseen terveisiä, ideoita ja palautetta! 30 VUOTTA SITTEN erikoishoitaja ja perushoitaja poistetaan. Tutkintonimikkeiksi Tehy esittää opistoasteella terveydenhuollon opistoasteen tutkintoa ja kouluasteella terveydenhuollon kouluasteen tutkintoa. Nämä nimikkeet kuvaavat sekä koulutusalaa että tasoa. Lisäksi lääkintävoimistelija-nimike esitetään muutettavaksi fysioterapeutiksi ja hammashuoltaja-nimike suuhygienistiksi.” 5 itse asiassa Ikuinen oppija Elinikäistä oppimista ei pidä sotkea elinikäiseen opiskeluun, sanoo professori Jyri Manninen. teksti Tiina Suomalainen kuva Ville Kokkola 1 Heikkeneekö oppimiskyky vanhetessa? Ei heikkene, mutta muuttuu. Lyhytmuisti heikkenee iän myötä, ja se vaikeuttaa ulkoa oppimista. Tämän huomaa vaikkapa kieliä opiskellessa. Lapsilla lyhytmuisti toimii mainiosti. Eroa voit testata helposti pelaamalla muistipeliä lapsen kanssa. Et pärjää. Toisaalta aikuinen hahmottaa nuorta paremmin kokonaisuuksia, syy-seuraussuhteita ja merkityksiä. 2 Millaisia haasteita aikuisella oppijalla on nuoreen verrattuna? Aikuisen opiskelua vaikeuttavat työ sekä kodin- ja lastenhoito. Harva aikuinen voi pyhittää opiskelulle koko päivän. Aikuisen oppimista saattaa rajoittaa myös jääräpäisyys. Jos on oppinut tekemään asioita tietyllä tavalla, voi siitä olla vaikea päästä eroon. Jotkut välttelevät tilanteita, joissa joutuvat oppimaan uusia asioita, koska se vaatii ajattelua ja aikaa. Muutokset omassa arjessa tai työpaikalla voivat tuntua pelottavilta tai jopa ahdistavilta. 3 ta enemmän elämänkokemusta. Hän pystyy yhdistelemään oppimiaan asioita jo olemassa olevaan tietoon. 4 Miksi aikuinen opiskelee? Yksi opiskelee välineellisistä syistä, esimerkiksi edetäkseen urallaan. Toinen opiskelee oppimisen ilosta ja kiinnostuksesta opittavaa asiaa kohtaan. Kolmas opiskelee sosiaalisista syistä, tavatakseen toisia ja viettääkseen vapaa-aikaa mielekkäästi. 5 Kannattaako aikuisena opiskella? Kyllä. Opiskelu ja uuden oppiminen vaikuttavat laajasti aikuisen hyvinvointiin. Luottamus omaan osaamiseen kasvaa. Tulee uusia taitoja ja ystäviä. Elämänlaatu kohoaa. Jaksaminen, osaaminen ja menestyminen työelämässä paranevat. Uuden oppimisesta on hyötyä myös aivojen toiminnalle ja hyvinvoinnille. Hampaat irvessä ei kuitenkaan kannata opiskella. Mutta vaikkapa jokin kansalaisopiston kurssi kerran vuodessa ei tekisi pahaa kenellekään. Mitä etuja aikuisella oppijalla on? Aikuisella on usein vahva motivaatio opiskella. Varsinkin, jos hän opiskelee harrastuksekseen asioita, joista on kiinnostunut. Oppiminen aikuisryhmässä koetaan yleensä myös hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Aikuisella on myös nuor6 Aikuisen oppimista saattaa rajoittaa jääräpäisyys. 6 Mitä tarkoittaa elinikäinen oppiminen? Elinikäinen oppiminen voi tarkoittaa sitä luonnollista asiaa, että opimme koko elämän ajan uusia asioita. Tai se voi tarkoittaa sitä, että kaikkea koulutusta ei kannata tunkea lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan myös aikuisena voi ja pitää olla mahdollisuus opiskella. Koulutuspoliitikkojen terminä viesti on, että elinikäinen oppiminen on kansalaisen velvollisuus. Ilman sitä ihminen ei ole työmarkkinakelpoinen eikä edes kelpo kansalainen. 7 Millaisia ajatuksia elinikäinen oppiminen sinussa herättää? Ongelmallista on, jos ei oivalleta, mitä eroa on elinikäisellä oppimisella ja elinikäisellä opiskelulla. Jälkimmäisen taustalla on ajatus, että yhteiskunnan kilpailukyky vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen uudistamista. Mutta kuka jaksaa opiskella jatkuvasti? 8 Ovatko suomalaiset aikuiset innokkaita oppimaan? Suomalaiset ovat muiden pohjoismaalaisten tapaan maailman aktiivisimpia aikuisopiskelijoita. Syynä on hyvä koulutusjärjestelmä, edullinen koulutus sekä hyvä peruskoulutustaso – mitä parempi koulutus, sitä todennäköisemmin opiskelee myös aikuisena. TEHY t 1–2015 ne naiset. Suomalaiset ovat innokkaita aikuisopiskelijoita. Erityisesti naisten into opiskella ja oppia uutta hämmästyttää professori Jyri Mannista. – Ei kansanopiston kursseilla paljon miehiä näy. Jyri Manninen, 51 ► Aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. ► On tutkinut aikuisten oppimista ja opiskelua, verkko-opiskelua, oppimisympäristöjä ja elinikäistä oppimista koskevia mielikuvia. ► Julkaisuja muun muassa Elinikäisen oppimisen tuska ja kurjuus ja Omaehtoisen opiskelun vaikutukset. ► Eronnut, kaksi aikuista lasta. ► Harrastaa retkeilyä, luontoa ja matkailua. TEHY t 1–2015 7 Vauhdin hurmaa! Tehyläisten PowerPark-päivä 6.6. Alahärmässä Ilmoittautuminen alkaa 2.3. klo 12 www.tehy.fi/powerpark Kirjaudu ilmoittautumissivulle Tehyn jäsennumerolla. Seitsennumeroisen jäsennumeron löydät Tehyn jäsenkortista ja Tehy-lehden osoitekentästä. Voit ottaa tapahtumaan mukaan kolme perheenjäsentäsi. PowerPark on varattu tehyläisille klo 11 –19. Tapahtumaan mahtuu mukaan 7 000 henkilöä. Vahvistamme osallistumisen kotiin saapuvalla kirjeellä viikolla 16. 8 TEHY t 1–2015 puheenjohtajalta Tekemistä riittää marraskuun lopulla 22 ammat- Puheenjohtaja rauno vesivalo tiliittoa kolmesta keskusjärjestöstä allekirjoitti näkemyksensä yhteistyön tiivistämisestä. Lopputuloksena voi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka halukkaat liitot perustaisivat. Tavoitteena on luoda vahva vastavoima viime vuosina vahvistuneelle työnantajapuolelle. Tarvitsemme nykyistä yhtenäisemmän keskusjärjestön, sillä lähes kaikki edunvalvonta-asiat ja tavoitteet ovat yhteisiä kaikille palkansaajille. Uudistuksessa tarvitaan luottamusta ja vahvaa järjestövoimaa. Nyt on oltava rohkeutta tehdä yhdessä uutta ja ajateltava tulevaisuutta. Seuraavaksi hanketta käsitellään tammikuun puolivälissä pidettävässä valmistelukokouksessa. Uudistuksessa tarvitaan luottamusta ja vahvaa järjestövoimaa. alkuvuodesta työmarkkinajärjestöt pyrkivät saamaan aikaiseksi sopimuksen neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Tällä hetkellä työntekijä- ja työnantajapuolen tavoitteet ovat kovin kaukana toisistaan. On mahdotonta kuvitella, että tehyläisen jäsenistön järjestöllisiä tukitoimia rajattaisiin lainsäädännöllä. Tu- KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 1–2015 kitoimien järjestäminen on nykyäänkin varsin vaikeaa esimerkiksi suojelutyövaatimusten takia. Suojelutyöstä on pystyttävä neuvottelemaan tulevaisuudessakin alakohtaisesti. Työnantajan on pystyttävä esittämään neuvotteluissa perustellut tarpeet suojelutyön määrästä. Nykykäytännöllä pystytään takaamaan todellinen lakko-oikeus myös tehyläisille. Paikallista sopimista pitää kehittää siihen suuntaan, että työntekijäpuolella on mahdollisuus käyttää laillisia painostuskeinoja, jos sopimukseen ei muuten päästä. Nykyään sopiminen on usein työnantajan sanelua. tulevat eduskuntavaalit viitoittavat keskustelua alkuvuoden aikana. Ehdolla on useita Tehyn jäseniä ympäri maata. On tärkeää, että koulutetun hoitohenkilöstön ääni kuuluu ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus näkyy päätöksenteossa. Suosittelen äänestämään tehyläisiä ehdokkaita. Hyvää alkanutta vuotta! JUTTU TEHYN HALLITUSOHJELMATAVOITTEISTA SIVULLA 12. PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to–pe 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Ebolahoitajista vuoden henkilö huonoa politiikkaa. Tehyn mielestä lomautukset ovat lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa. yhdysvaltalainen Timeaikakauslehti on valinnut ebolapotilaita hoitaneet vuoden henkilöksi. Lehden mukaan ebolapotilaita hoitaneet lääkärit, hoitajat ja tutkijat ovat ottaneet työssään ison riskin. Time on valinnut vuodesta 1927 lähtien vuoden henkilön, joka on vaikuttanut eniten maailmaan. Vuoden henkilöksi valittava ei ole aina yksittäinen ihminen, eikä kyseessä ole aina kunniamaininta. rh www.time.com/time-person-of-the-yearebola-nurses Uutta tietoa Pandemrixrokotteesta suomalaistutkijat ovat sel- vittäneet todennäköisen syyn, miksi Pandemrix-rokote lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kyse on rokotteen virusproteiinien koostumuksesta. Alussa ajateltiin, että rokotteen sisältämällä adjuvantilla eli tehosteaineella olisi ollut ratkaiseva merkitys narkolepsian puhkeamisessa. –Tehosteaine vahvistaa vastaainemuodostusta, joten se on voinut toimia narkolepsian synnyssä lisätekijänä, toteaa professori Outi Vaarala. Riskiä sairastua lisäsi myös perimä. Sairastuneiden lasten vastaainetasot rokoteviruksen rakenteelle ominaista nukleoproteiinia kohtaan olivat korkeammat kuin terveillä lapsilla. Jatkotutkimuksissa selvitetään tarkemmin rokoteviruksen aiheuttamaa puolustusvastetta ja sen mahdollista reaktiota uni-valvetilaa säätelevien hermosolujen rakenteiden kanssa. rh 10 Leikkaukset lisääntyvät kuntatyönantajat leikkaavat tänä vuonna henkilöstömenojaan enemmän kuin viime vuonna. Kunnat varautuvat lähes 500 miljoonan euron säästöihin, mikä on 2,3 prosenttia henkilöstömenoista. Viime vuonna kunnat leikkasivat henkilöstömenoista keskimäärin kaksi prosenttia. Tiedot ovat peräisin KT Kuntatyönantajien selvityksestä. Valtaosa säästöistä saavutetaan luonnollisella poistumalla, töiden uudelleenjärjestelyllä sekä kehittämällä ja tehostamalla työtä. Rekrytointi tiukkenee. Talouden tasapainottamisohjelmat ja toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseksi alentavat kustannuksia. Lomautukset ja irtisanomisetkaan eivät ole poissuljettuja keinoja. –Lomautukset ovat lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa. Ne kuormittavat työssäolevia ja niiden suunnittelu ja toimeenpano henkilöstöhallintoa ja esimiehiä. Sairauspoissaolojen määrä voi lisääntyä. Lomautukset heikentävät työnantajakuvaa ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana, listaa Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. rh kuntien lomautukset 1 Tänä vuonna 23 kuntaa tai kuntayhtymää lomauttanee 3 100 henkilöä keskimäärin 11 kalenteripäiväksi. 2 Viime vuonna 29 kuntaa tai kuntayhtymää lomautti noin 14 300 henkilöä. 3 Kunnat sanoivat viime vuonna irti 369 henkilöä. Tänä vuonna ennustetaan, että irtisanomisia olisi 425. kt kuntatyönantajat TEHY t 1–2015 ajankohtaista Vakilääkäreitä terveyskeskuksiin terveyskeskuksissa on lääkärei- tä aiempaa enemmän. Viime lokakuussa lääkärivakansseista oli täyttämättä Suomen Lääkäriliiton selvityksen mukaan 5,2 prosenttia. Viime vuosina lääkärivaje on ollut noin 6 prosenttia. Vielä 2008 vaje oli jopa 11 prosenttia. Terveyskeskuksiin on onnistuttu rekrytoimaan pitkäaikaista työvoimaa: noin 63 prosentissa tehtävistä työskentelee vakituinen virkalääkäri. Kasvua on ollut erityisesti yli- Mediatähystys ► ”Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies, joka lähtee ajoissa hakemaan lastaan päivähoidosta tai kannustaa alaistaan perhevapaan pitämiseen.” opistollisten sairaanhoitopiirien isoissa kaupungeissa. Kuudessa terveyskeskuksessa kymmenestä ei ollut lääkärivajetta lainkaan. Toisaalta vajaassa kymmenesosassa oli yli 20 prosentin vaje. Näiden terveyskeskusten alueella asuu noin seitsemän prosenttia väestöstä. Heikoin tilanne oli Kainuussa. Kolmannes johtavista lääkäreistä arvioi, että lääkärintehtävien kokonaismäärä on riittämätön hoidettavan väestön tarpeisiin nähden. rh väestöliiton kehittämishankkeiden projektipäällikkö anna kokko, telma 4/2014 ► ”Ei ole oikein viisasta, että melkein kahta ja puolta miljoonaa työssä olevaa koko ajan pelotellaan huonoilla tulevaisuuden näkymillä ja annetaan se kuva, että suomalaisessa työelämässä miltei kaikki on epäonnistunutta. Kansainvälisesti arvioiden kaikki toimii kuitenkin työllisen työvoiman osalta aivan kiitettävän hyvin.” Heikoin tilanne oli Kainuussa. tutkimuspäällikkö anna-maija lehto, tieto & trendit -blogi 16.12. Kun kuolema on ovella ► ”Verorahoitteisessa palvelujärjestelmässä tulos ei ole yksikön liikevaihdon tai -voiton kasvattaminen vaan maksimaalisen hyvinvointihyödyn tuottaminen kohdeväestölle budjetin ja tasaarvorajoitteen vallitessa.” tanssi, hiljaisuus, musiikki – ja kuolema. Brysseliin sijoittuvassa elokuvassa kolme kuolemaisillaan olevaa ihmistä pohtii suhdettaan kuolemaan. Aistillinen kokemus syntyy yhdessä koreografien, näyttelijöiden ja muusikkojen kanssa. Jorge Leónin Before We Go (Belgia 2014) nähdään DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla Helsingissä. Ne tuovat valkokankaille laajan kirjon dokumentteja Suomesta ja maailmalta. vt terveyden- ja sairaanhoidon professori, emeritus martti kekomäki, erikoislääkäri 4/2014 docpoint-festivaali helsingissä 27.1.–2.2., ► ”Jos ystävän kanssa on paha olla, se ei ole kovin hyvää ystävyyttä.” http://docpoint.info DOCPOINT perheterapeutti pekka hämäläinen, yhteishyvä joulukuu 2014 ennen lähtöä. Before we go -elokuvassa yhdistyy tanssi, musiikki ja hiljaisuus. TEHY t 1–2015 11 ajankohtaista Liikaa antibiootteja eläimille runsas antibioottien käyttö eläimille edistää bakteerien muuttumista antibiooteille vastustuskykyisiksi, muistuttaa Euroopan lääkevirasto EMA. Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään viraston mukaan maltillisesti ja vastustuskykyisiä mikrobeja on vähän, mutta muualla Euroopassa käytetään laajempikirjoisia antibiootteja ja enemmän lääkerehua. Muualla Euroopassa MRSA-bakteeri on yleinen esimerkiksi sioilla. Suomessa on käynnissä hanke MRSA-bakteerin esiintyvyydestä kotieläimillä ja sen merkityksestä eläinten ja ihmisten välisiin tartuntoihin. Bakteeri ei tartu elintarvikkeesta ihmiseen. rh Kommunikaatiokeskus lopettaa afasiapotilaita ja kielellisestä erityisvaikeudesta kärsiviä lapsia ja nuoria tukenut Aivoliiton Kommunikaatiokeskus on lopettamassa. Raha-automaattiyhdistys rahoitti sen toimintaa vuodesta 1996, mutta tälle vuodelle rahaa ei myönnetty. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena tullut afasia on lähes 20000 suomalaisella. Kielellinen erityisvaikeus on jopa 7 prosentilla ikäryhmästä, eli alle 18-vuotiaissa heitä on noin 70000. Kommunikaatiokeskus on tukenut arjessa selviytymistä muun muassa tarjoamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä. Puheterapiaresurssit ovat valtakunnallisesti riittämättömät. Afasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneet joutuvat usein jonottamaan puheterapeutille pääsyä jopa vuoden. Afasiapotilaat eivät saa välttämättä puheterapiaa lainkaan. tm 12 Lupauksesta ei saa tinkiä hyvinvointiyhteiskunnan –Tehy taistelee jatkossakin naisvaltaisten alojen ja naisten työmarkkinaaseman puolesta. Miesten ja naisten palkkaerojen on kavennuttava seuraavalla hallituskaudella. Tehyn tavoitteet on koottu Neljä pointtia uudelle hallitukselle -nimiseen esitteeseen. palvelulupaukseen pitää voida luottaa myös tulevaisuudessa, toteaa Tehy, joka on julkaissut tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Tehyn puheenjohtajan Rauno Vesivalon mielestä erittäin tärkeä tulevan hallituksen ohjelmassa. esite verkossa: www.tehy.fi/ medialle/ esitteet-ja-kampanjat Tehyn neljä pointtia uudelle hallitukselle 1 2 hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaukseen pitää voida luottaa myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perustuslaillinen oikeus. Niiden taso ja toteutuminen pitää varmistaa yksiselitteisesti ja yhdenvertaisesti. Sote-päätöksenteko ei saa perustua mielipiteisiin tai tuntemuksiin, vaan tutkittuun asiantuntijatietoon päätösten vaikutuksista. 3 sosiaali- ja terveysalan haasteet eivät ratkea koulutustasoa laskemalla. Korkeatasoiseen osaamiseen on panostettava entistä enemmän ja koulutuksen pitää vastata työelämän tarpeita. Alan koulutukseen tarvitaan lisää valtakunnallista suunnitelmallisuutta ja ohjausta, vähemmän osaoptimointia. 4 tuloksellinen toiminta sosiaalija terveysalalla edellyttää hyvää johtamista. Johtamisen on uudistuttava, jotta sote-uudistus onnistuu. Alan suurin henkilöstöryhmä on koulutettu hoitohenkilöstö. Sen johtaminen ja esimiestehtävät vaativat osaamisen, koulutuksen ja työn sisällön tuntevia johtajia eri tasoilla. Kun henkilöstö on mukana päätöksenteossa ja uudistuksissa, myös tuloksellisuus paranee. työ miesten ja naisten välisen tasa-arvon puolesta yhteiskunnassa jatkuu. Miesten ja naisten palkkaerojen on kavennuttava niin, että keskimääräinen ero on enintään 10 prosenttia hallituskauden lopussa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus etenevät nostamalla koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja vastaamaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Isien osuutta perhevapaista tulee lisätä. TEHY t 1–2015 Hammashoidon Kela-korvauksen saa vain joka toinen vuosi suun ja hampaiden tutkimuksesta saatava Kela-korvaus pieneni vuoden alussa. Vastaisuudessa hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemä tarkastus korvataan enintään joka toinen vuosi. Samalla hoidosta maksettavat korvaukset pienenivät noin neljänneksellä. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa kerran kalenterivuodessa, jos tiheämpi tutkiminen on tarpeellista potilaan terveydentilan vuoksi. Hammashoidon korvausten muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, joiden mukaan sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksista säästetään yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna 2015. Säästöstä 32,9 miljoonaa euroa kohdennetaan hammashoitoon. Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton mukaan säästötoimet kohdistuvat kohtuuttomasti yhteen terveydenhuollon osa-alueeseen. Säästöt kumoutuvat kuntien kasvavina kustannuksina, kun sairastavuus lisääntyy. Samalla heikentyvät erityisesti vähävapäihteet raisten mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa. vt Korvausten muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin. uudet hammashoidon korvaustaksat: www.kela.fi/taksat 11,6 Alkoholin kokonaiskulutus litroina 15 vuotta täyttänyttä suomalaista kohti 2013. tilastokeskus UPEA TARJOUS NYT VAIN TEHYLÄISILLE! 1000 etua VAIN 20 € Tilaa CityShopparin upeat edut nyt käyttöösi! 0 € toimitukulut! www.cityshoppari.fi/kampanjat/cityshoppari-2015-kampanja-tehy/ (norm. 24 €+5 €) tai soittamalla arkisin klo 8-16 puh. 030 603 5765 CityShopparilla saat parhaat edut mm. muodista, kauneudesta, matkailusta, liikunnasta ja kulttuurista. Yli 100 ravintola- ja kahvilaetua, joista suurin osa ”kaksi yhden hinnalla” -etuja! 20 15 Ta m p NIMI Tu r k u ere / TEKST äE / Kes AT E N Koko NIMI TEHY t 1–2015 Tutustu CityShopparin kaikkiin etuihin! xtra u t 15 0 2 PK-se maa / TEKST AT E N u 2015 www.cityshoppari.fi 13 kotisairaanhoito Aina vieraana Perheessä työskentelevän hoitajan pitää olla läsnä – ja väistyä tarvittaessa. teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen 14 TEHY t 1–2015 hoitosuhde kestää. Trakeostooman kautta hengittävä Topias saattaa tarvita Maj-Britt Tveriniä vielä vuosia. TEHY t 1–2015 15 kotisairaanhoito T opias on juuri niin suloinen kuin yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat tapaavat olla. Hän katsoo valloittavasti silmiin ja hymyilee vielä hampaattomalla suullaan. Ihan tavallinen vauva Topias ei kuitenkaan ole. Hänen äänihuulensa ovat halvaantuneet, mikä estää ilman liikkumisen nenän ja suun kautta keuhkoihin. Topias hengittää trakeostooman eli hengitystieavanteen kautta. Aivojen poikkeava rakenne vaikuttaa kehitykseen ja motoriikkaan. Äskettäin puhkesi epilepsia. Ensimmäinen epilepsiakohtaus tuli yöllä. Topiaksen omahoitaja, lastenhoitaja Maj-Britt Tverin valvoi silloin vuoteen vieressä. Hän huomasi saturaatiomittarista, että vauvan pulssi kohosi korkeaksi. Topias vaikutti poissaolevalta, ja hänen silmänsä harittivat. Maj-Britt mietti, miten kertoisi kohtauksesta omissa sängyissään nukkuville vanhemmille, etteivät nämä pelästyisi. Aamuun kertominen ei voinut odottaa. –Päädyin sanomaan ensimmäiseksi, että Topias on erilainen. Epilepsialääkitys on nyt aloitettu, mutta toimivan annostuksen löytyminen ottaa aikansa. Kohtauksia voi tulla päivittäin, ja Topiaksen hoitajat kirjaavat niiden keston ja oireet ylös. Topias osaa syödä lusikasta, mutta toistaiseksi määrät ovat pieniä. Lääkkeet ja maito menevät gastrostooman kautta suoraan mahalaukkuun. Niskaa tukevassa Panda-tuolissa hän voi istua maksimissaan vartin kerrallaan. Sen lisäksi hän viihtyy vauvojen tapaan lattialla ja sylissä. Jos hän nukahtaa sikeään uneen, Maj-Britt kantaa hänet yläkertaan, jossa on saturaatiomittari ja sairaalasänky. Vieressä on nojatuoli, jossa hoitaja valvoo unta. Valvominen ei ole Maj-Brittille vaikeaa, sillä hän osaa nukkua päivisinkin. Omahoitajana hän ottaa yövuorot, koska perhe toivoo, että unta valvoo tuttu hoitaja. tie vatsaan. Maito ja lääkkeet menevät gastrostooman kautta mahalaukkuun. i ovat lähi- ja lastenhoitajia. Hoito räätälöidään kullekin perheelle sopivaksi, ja se on perheille maksutonta. Suurin osa pitkäaikaishoidon potilaista on trakeostomialapsia, mikä edellyttää hoitajan läsnäoloa vähintään öisin. Aamu- ja iltavuoroista sovitaan erikseen perheiden tarpeiden mukaan. Kun hoitaja ei ole paikalla, vanhemmat tekevät trakeostooman vaatimat toimenpiteet itse. Kanyyli pitää imeä säännöllisesti imukoneella tyhjäksi, ja sitä pitää kostuttaa keittosuolaliuoksella. Ihoa suojaavat liperit on vaihdettava kahdesti vuorokaudessa ja aina tarvittaessa. Kanyyli on vaihdettava noin kolmen viikon välein lastenlääkärin läsnäollessa. Topias pääsi sairaalasta kotiin viime toukokuussa, ja Maj-Britt on hoitanut häntä siitä asti yhtenä hoitoringin vakituisista hoitajista. Hoitosuhteesta tullee pitkä, sillä trakeostoomasta pääsee eroon aikaisintaan taaperoikäisenä. Kukaan ei vielä tiedä, miten Topias kehittyy ja hoito etenee. Edellistä potilastaan Maj-Britt hoiti kuusi vuotta, ja hengityshalvauspotilaan hoidosta hänellä on kahdeksan vuoden kokemus. Edellistä potilastaan Maj-Britt hoiti kuusi vuotta. maj-brittin työnantaja on Lasten kotisairaanhoidon yksikkö, joka on osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa. Pitkäaikaissairaiden lasten hoitajat 16 hoitajan läsnäolo vaikuttaa koko perheen elämään. Perheelle saattaa tul- Lasten kotisairaala Hyksissä ► Lasten kotisairaala tarkoittaa erikoislääkärijohtoista sairaanhoitoa lapsen kotona. ► Hoito on perheille maksutonta. ► Toimii Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen, Keravan ja Kirkkonummen alueella. ► Lähi- ja lastenhoitajia työskentelee pitkäaikaissairaan lapsen tiimeissä yhteensä 45, mikä tekee kotisairaalasta suurimman toisen asteen koulutettujen työllistäjän Hyksissä. ► Yhden lapsen hoitoringissä on kaksi hoitajaa, jos lapsi tarvitsee hoitoa vain öisin. Muutoin hoitajia on kolmesta neljään. ► Akuuttihoidossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa. ► Mukana myös fysio- ja puheterapeutti. ► Lasten kotisairaala on Hyksissä pilottihanke. Toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa vuoden 2016 jälkeen. TEHY t 1–2015 trakeostooma. Yleisin syy hengitystieavanteeseen on se, että lapsi syntyy liian varhain eikä pysty hengittämään kunnolla. TEHY t 1–2015 17 kotisairaanhoito tervetuloa kotiin! MajBritt Tverin on Topiaksen hoitaja, mutta hän ottaa huomioon myös muun perheen. Isosisko Sylvia on tullut koulusta kotiin. noo, että lapsen saaminen sairaalasta kotiin on perheille iso asia. Vieraan hyväksyminen kodin seinien sisälle ottaa oman aikansa ja vaatii luottamuksen rakentamista. Perheet ottavat osastonhoitajaan herkästi yhteyttä, jos haluavat antaa palautetta hoitajien toiminnasta. Joskus perheet haluaisivat valita kotonaan käyvät hoitajat, mutta siihen ei ole mahdollisuutta, vaan ongelmat on ratkaistava keskustelemalla. Ylivoimaisesti eniten palautetta tulee hoitajien vaihtuvuudesta. Joskus voi käydä niin, että sovittu työvuoro jää tekemättä, koska sijaista ei löydy. Tällaisessa tilanteessa lapsen voi viedä kotiosastolle sairaalaan, mutta yleensä vanhemmat eivät halua sitä tehdä. –Reilusti yli puolet puutevuoroista saadaan korvattua. Aluksi meillä oli pulaa lähihoitajista, mutta vähitellen he ovat löytäneet meidät. Työ on kolmivuorotyötä kolmen viikon jaksoissa. Työhyvinvointia ylläpitää työaika-autonomia sekä mahdollisuus vaihtaa hoitorinkiä, jos haluaa työhön vaihtelua ja uutta haastetta. –Jotkut hoitajat haluavat työskennellä pitkään saman perheen ja lapsen kanssa. pitkä hoitosuhde takaa sen, että la tunne, että kodissa pitäisi olla siistiä tai tunteita pitäisi hillitä. –Tärkeintä on muistaa, että tämä on perheen koti, eikä vieraan ihmisen päästäminen perheen arkeen ole helppoa. Tarvittaessa väistyn ja annan tilaa vanhemmille. Sopeudun perheen rytmiin ja arvomaa18 Minulla on vain omat käteni ja puhelin, jolla soittaa ambulanssi. ilmaan, enkä tyrkytä omia mielipiteitäni. Vaitiolovelvollisuus on itsestäänselvyys. Joskus hoitajan on osattava ottaa perheen paha olo puheeksi – arvostelematta ja niin, ettei lisää perheen taakkaa. Kotisairaalan osastonhoitaja Tarja Siivonen sa- hoitaja oppii tuntemaan lapsen hyvin ja tulkitsemaan hänen ilmeitään ja eleitään. Hoitoon ehtii myös paneutua riittävästi. Maj-Britt haluaa nähdä lapsen kasvot koko ajan, koska niistä huomaa, jos jokin on pielessä. Topiaksesta näkee heti, jos hänellä ei ole kivaa. Koskaan ei ole kiire, koska kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Osa hoitoa on leikkiminen ja aktivointi fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Havainnot kehityksestä kirjataan ylös, jotta edistyminen ei jää huomaamatta. Tällä hetkellä Topias opettelee kääntymistä ja silmän ja käden yhteistyötä, mikä on edellytys sille, että lapsi oppii tarttumaan esineisiin. Topiaksen kehityksestä riippuu, millaista apua hän tarvitsee tulevaisuudessa. Puheterapeutti voi esimerkiksi opettaa hänelle ja perheelle tukiviittomia, joiden avulla poika voi viestiä. TEHY t 1–2015 kaikille toisen kotona tehtävä työ ei sovi, mutta Maj-Britt viihtyy. Parhaimmillaan työ on itsenäistä – pahimmillaan yksinäistä, hetkittäin jopa tylsää. Ajoittaista toimettomuutta pitää oppia sietämään. Hoitaja on usein läsnä varmuuden vuoksi ja tekee tilaa vanhemmille silloin, kun nämä haluavat hoitaa lastaan itse. –Jonkin verran voin suunnitella työtä etukäteen, mutta jos Topiasta ei huvita tai perheellä on muita suunnitelmia, suunnitelmat saavat odottaa. Maj-Britt myöntää, että välillä olisi kiva vaihtaa ajatuksia työkaverin kanssa. Erityisesti hän kaipaa työkaveria elvytystilanteissa, joita on tullut eteen aiemmissa hoitosuhteissa hengityshalvauspotilaiden kanssa. Tarvittaessa hän voi soittaa päivystävälle lääkärille ja hätätilanteessa hätänumeroon, josta lähetään ambulanssi. Työnantaja järjestää hoitajille elvytyskoulutuksen kerran vuodessa. Elvytystä myös harjoitellaan yksikön koulutuspäivillä kahdesti vuodessa. Koulutuksessa käydään läpi, miten hoitaja toimii trakeostomialapsen kanssa silloin, kun hän on yksin. pienoissairaala. Topiaksen huoneessa on sairaalasänky, hoitovälineitä ja tarvittava lääkitys. –Sairaalassa on elvytystilanteessa tiimi ja laitteet. Minulla on vain omat käteni ja puhelin, jolla soittaa ambulanssi. topiaksen silmät lupsahtelevat kiinni, kun vatsa täyttyy maidosta. Isosisko Sylvia kotiutuu koulusta ja tulee silittämään pikkuveljen hiuksia. Äiti kattaa Sylvialle välipalan keittiön pöydän ääreen ja kehottaa syömään. –Perheen ja lapsen etu on se, että lapsi saa olla osa perheen arkea. Se on minun työni ansiota, Maj-Britt sanoo. t Henkinen tuki ei käy kaupaksi lasten kotisairaala tarjoaa perheille henkistä tukea ja keskusteluapua, mutta valtaosa perheistä ei koe tarvitsevansa niitä. Neljä perhettä viidestä kieltäytyy keskusteluavusta. Avun vastaanottavista perheistä psykiatrisen sairaanhoitajan luona käy yleensä vain äiti. –Kaksi isää on käynyt psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa keskustelemassa, osastonhoitaja Tarja Siivonen muistelee. Joillekin perheille voi riittää vertaistuki. Vammaisen tai sairaan lapsen syntymä aiheuttaa perheessä kuitenkin aina kriisin, joka on käytävä läpi. Yksi lapsen kotihoidon edellytyksistä on viime keväästä lähtien ollut pakollinen käynti psykiatrisen sairaanhoitajan luona. Ammattilaisten huoli vanhempien jaksamisesta on kova. –Päädyimme tähän käytäntöön, koska muuten perheitä ei saanut avun piiriin. Kotisairaalan hoitajat keskustelevat perheen voinnista säännöllisesti, mutta he eivät voi hoitaa vanhempien tai sisarusten mahdollista kriisiä. Tarvittaessa hoitajat ohjaavat perheen avun pariin. Apua saa myös neuvolan kautta, jos perheen muut lapset oirehtivat. Esimerkiksi tieto siitä, että kotona on yöllä vieras ihminen saattaa pelottaa muita lapsia. Henkisen tuen puute saattaa johtaa siihen, että perheen pahoinvointi suuntautuu lapsen hoitajaan. Kokenut hoitaja osaa tunnistaa tilanteen ja ottaa sen avoimesti puheeksi. Kokemattomammat saattavat kokea tilanteen liian kuormittavaksi ja vaihtavat työpaikkaa. Perhehoitotyö on kestoaihe yksikön koulutuspäivissä. –Kaikkea ei tarvitse sietää, vaan perheelle voi kertoa, missä raja kulkee. Psykiatrisen sairaanhoitajan luona käy yleensä vain äiti. TEHY t 1–2015 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ASIAKASVASTAAVA Pyöröovi seis! Asiakasvastaava Heidi Happosella on aikaa paneutua potilaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti. teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg 20 TEHY t 1–2015 H empeänpunainen ruusukimppu kaunistaa asiakasvastaava Heidi Happosen työhuoneen ikkunalautaa Vantaan Tikkurilan terveysasemalla. Kukat hän sai äskettäin potilaalta. Heidi auttaa työssään paljon palveluita käyttäviä potilaita, joilla on monia sairauksia ja jotka tarvitsevat tukea elämänhallinnassa ja omahoidossa. Asiakasvastaava suhtautuu potilaaseen kokonaisvaltaisesti, tukee ja kannustaa häntä ja antaa ihmisen itse vaikuttaa hoitoonsa. Tavoitteena on vahvistaa potilaan elämänhallintaa ja normaalia terveysasemapalveluiden käyttöä. Toiminnalla halutaan parantaa potilaan elämänlaatua ja katkaista pyöröoviilmiö: henkilö käyttää paljon terveyspalveluita, muttei tunne tulevansa autetuksi. Samalla terveydenhoitojärjestelmän kuormittuminen vääristä syistä vähenee. Rahallista säästöä syntyy, kun potilas osaa hoitaa itseään. –Haluan painottaa potilaan hyvää. Tässä se toteutuu, sillä minulla on todella aikaa paneutua potilaan asioihin. Ja se on ihanaa. Potilaat ovat kiitollisia ja tyytyväisiä siitä, että joku kuuntelee ja on kiinnostunut heidän asioistaan, sanoo Heidi. Sairaanhoitajan työtä vuodesta 1996 tehnyt Heidi aloitti asiakasvastaavana syyskuun alussa. Hän suoritti sitä ennen vuoden mittaisen ja 30 opintopisteen laajuisen asiakasvastaavan täydennyskoulutuksen Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Kurssi oli ensimmäinen laatuaan, ja siltä valmistui asiakasvastaaviksi kaikkiaan 16 hoitotyön pitkän linjan ammattilaista Helsingistä, Vantaalta, Järvenpäästä, Kotkasta, Nurmijärveltä ja perusturvakuntayhtymä Karviaisesta. Kurssiohjelma noudatti sosiaali- ja terveysministeriön laatimia perusteita ja pohjautui terveyshyötymalliin. heidi toimii asiakasvastaavan tehtävässä yhden työpäivän viikossa. Potilaat tulevat hänen vastaanotolleen muiden terveyskeskuksessa tai sosiaalitoimessa työskentelevien ammattilaisten lähettäminä. Esimerkiksi lääkäri, muistihoitaja, sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja voi huomata potilaan tarvitsevan tavallista enemmän tukea. TEHY t 1–2015 parivaljakko. Heidi Happonen ja terveyskeskuslääkäri Heidi Kokkola tekevät tiiviisti töitä yhdessä. i Tärkein kumppani Tikkurilan terveysasemalla työskentelevä terveyskeskuslääkäri Heidi Kokkola on tärkeä työpari Heidi Happoselle. Heidi tekee yhteistyötä jokaisen potilaansa omalääkärin kanssa. Hän sanoo lääkärin olevan asiakasvastaavan läheisin yhteistyökumppani ja tärkeä tuki päätöksenteossa. –Kun olen tavannut potilaan ensimmäisen kerran, pyydän audienssin lääkäriltä ja käyn kertomassa, minkälainen potilas on kyseessä ja millaisia toiveita hän on tuonut esille terveys- ja hoitosuunnitelmaa varten. Heidi käy lääkärin kanssa läpi potilaan itse täyttämän omahoitolomakkeen ja vie tiedot myös tietojärjestelmään. Tällöin lääkärin on helppo palata niihin aina tarvittaessa. Omalääkäri täydentää omalta osaltaan potilaan terveysja hoitosuunnitelmaa. Heidi on kokenut, että lääkäreitä on ollut helppo käydä konsultoimassa vaikka päivittäin potilaan yhteydenottojen mukaan. Läheskään kaikkia potilasta koskevia asioita Heidi ei vie lääkärille, vaan hän käyttää ensin hoitotyön keinoja. 21 ammatissa Ensimmäisellä, kahden tunnin mittaisella käynnillä Heidi tekee kokonaisvaltaisen alkukartoituksen potilaan tilanteesta. Hän kyselee muun muassa kotioloista ja kotona pärjäämisestä, sairauksista, lääkityksestä, liikunnasta, ravitsemuksesta, päihteiden käytöstä ja raha-asioista. Ennen tapaamista Heidi on jo kertonut potilaalle, mitä asiakasvastaavatoiminta on ja pyytänyt tätä ottamaan ensikäynnille mukaansa lääkelistan, jos hoitokäyntejä on muualla kuin Tikkurilan terveysasemalla. Heidi on myös tiedustellut potilaalta, olisiko tällä ketään läheistä, joka voisi tulla mukaan tapaamiseen. Potilaan tulee täyttää myös omahoitokaavake valmiiksi. Toisella tapaamiskerralla Heidi laatii yhdessä potilaan kanssa terveys- ja hoitosuunnitelman. –Otamme työn alle sellaisia asioita, joita potilas itse haluaa muuttaa ja joihin hän on valmis sitoutumaan. Vaikka me ammattilaiset olisimme sitä mieltä, että potilaan olisi hyödyllistä vaikkapa pudottaa painoaan, emme pureudu siihen, jollei hän itse koe asiaa tärkeäksi. moni potilas kaipaa helpotusta yksinäisyyteensä. Asian ratkominen aloitetaan laatimalla yhdessä potilaan kanssa verkostokartta, johon merkitään kaikki läheiset, joilta hän voisi saada tukea. Heidi tutustui täydennyskoulutuksen aikana myös Vantaan kolmannen sektorin toimijoihin, joilla on tarjolla muun muassa ystävä- ja kerhotoimintaa. –Esittelen eri vaihtoehtoja potilaalle ja keskustelemme siitä, kiinnostaisiko jokin niistä häntä. Joku taas kokee tarvitsevansa lisää tietoa omista sairauksistaan ja siitä, kuinka voisi hoitaa itseään paremmin. –Saatan tällaisen potilaan kanssa teemoittaa käyntikerrat. Voimme keskustella yhdellä kerralla esimerkiksi astman omahoidosta yleisesti ja toisella kerralla käydä läpi sitä, kuinka hän voisi parhaiten hoitaa itseään pahenemisvaiheessa. Marevan-hoito taas on eteisvärinäpotilaille yleinen kompastuskivi. terveyshyötymallissa suositellaan, että asiakasvastaavan ja potilaan 22 i Asva-hoitaja ► Vantaalla on yhteensä neljä asiakasvastaavaa eli asvaa. Kaksi heistä on sairaanhoitajia, yksi terveydenhoitaja ja yksi terveydenhoitaja-diabeteshoitaja. ► Asvoilla on viikossa 8 tuntia vastaanottoa. Yhdellä hoitajalla on enintään 20–30 potilasta. ► Asva tekee potilaan ja tämän omalääkärin kanssa terveysja hoitosuunnitelman sekä verkostokartan. Hän koordinoi potilaan hoitoa, hakee tukea eri toimijoilta kunkin potilaan tarpeiden mukaisesti ja päivittää terveys- ja hoitosuunnitelmaa. ► Asva saattaa potilaan takaisin peruspalveluiden piiriin. Minulla on todella aikaa paneutua potilaan asioihin. Ja se on ihanaa. hoitosuhde kestäisi maksimissaan vuoden ja kolme kuukautta. Käytännössä aika kuitenkin vaihtelee potilaan tarpeiden mukaan. Kaikki eivät tarvitse näin pitkää rinnallakulkua, mutta joku saattaa kaivata tukea pidempäänkin. –Ajatus on, että suositusajan jälkeen omahoitaja vastaa tukea tarvitsevan potilaan hoitosuhteen jatkumisesta. Tällöin potilas on jo astetta valmiimpi ottamaan vastuuta omahoidostaan. Heidillä on tällä hetkellä 10 asiakasvastaava-potilasta, jotka ovat iältään 40–75-vuotiaita. Hän on laskenut, että jos potilaita olisi 20, hän ennättäisi tavata heitä 2,5 kuukauden välein ja pirauttaa hoitosoiton viiden viikon välein. –Tapaamis- ja soittotiheys riippuu tietysti paljon potilaan tarpeista. Nyt olen esimerkiksi tavannut yhtä potilasta kahden viikon välein, sillä hänen tuen tarpeensa on suuri. Alkuun olimme puhelimitse yhteydessä päivittäin. asiakasvastaava tekee työtä hyvin moniammatillisesti. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat paitsi terveyskeskuslääkärit, myös esimerkiksi diabetes- ja depressiohoitajat, hammaslääkärit ja suuhygienistit, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit, päihdehoitajat, toimintaterapeutit ja psykiatriset sairaanhoitajat. Myös terveysaseman ulkopuolelta löytyy tärkeitä yhteistyökumppaneita, kuten sosiaalityö, kotihoito, terveyskeskuksen vuodeosastot ja kolmas sektori toimijoineen. Sekä tietysti omaiset. –Olisi tärkeää, että omaiset olisivat tiiviisti yhteistyössä mukana. Mutta on myös potilaita, joilla ei ole ketään omaisia tai läheisiä elossa. Viikon neljänä muuna työpäivänä Heidi tekee normaaleja sairaanhoitajan töitä terveysasemalla eli ottaa vastaan potilaita akuutisti jonosta, tekee hoitotarpeen arviota sekä erilaisia toimenpiteitä, kuten korvahuuhteluita tai ompeleiden poistoa. Parina päivänä kuukaudessa hän työskentelee tarkkailussa. Hän vastaa myös puheluihin ja ottaa vastaan ajanvarauspotilaita. Heidi näkisi mieluusti, että kokonaisvaltainen ajatusmalli potilaan hoidosta leviäisi kaikkeen terveydenhoitoon, sillä asiakasvastaavat kykenevät auttamaan vain pientä osaa erityistukea tarvitsevista potilaista. Hänen mielestään kokonaisvaltainen paneutuminen potilaan tilanteeseen tekee työn mielenkiintoisemmaksi ja antaa suurta tyydytystä. t TEHY t 1–2015 kolumni Säästä meitä sairaalalta synnyttäjän puoliso pelkäsi niin, Kolumnistimme laura kosonen on kätilö, toimittaja ja filosofian maisteri. että taju meinasi lähteä. Synnytys eteni hyvin, mutta puoliso säpsähti jokaista piippausta, äännähdystä ja välinettä. Hän tunsi olonsa äärimmäisen jännittyneeksi, turvattomaksi ja vieraaksi. Juttelimme. Muistutin, että hänen kauhunpaikkansa on minun arkeni. Jos synnytyshuone on hänelle leijonanluola, minulle se on kotipesä. Hänelle kalseat kaakeliseinät ja loisteputkien kelmeä hohde merkitsivät eri asioita kuin minulle. Näkökulman vaihdos rauhoitti ja väri palasi puolison kasvoille. Lapsi syntyi aikanaan, ja tuore isä käveli osastolta ulos vakain askelin. Ei häntä syntymä pelottanut, häntä pelotti sairaala. Ja se ei ole mikään ihme. Sairaala on vastenmielinen paikka. Kukaan ei sinne halua tai mene muuten kuin pakon edessä (paitsi ehkä joskus töihin). Sairaalassa ollaan elämän perusasioiden äärellä mutta oikeasta elämästä erillään. Oma, tuttu ja turvallinen on jossain kaukana, arkielämä tauolla. Sairaala on laitos, eikä laitos ole ihmisen paikka. Sairaala on koneisto, vaikka koneen osaset ovat eläviä ihmisiä. Laitoksen logiikka on olla tehokas ja toimiva, koneiston osaset palvelevat kokonaisuutta eikä siinä ole tilaa ihmetellä outoja ääniä tai tutkailla tunnelmiaan. kun terveydenhuollosta puhu- taan pelkästään tehotuotannon termeillä, ajaudutaan samalla tavalla sivuraiteelle kuin jos hyvinvointia vertaillaan pelkällä kansantulolla. YK on jo kehittänyt inhimillisen kehityksen indeksin, joka huomioi rahallisen vaurauden ohella myös henkisen pääoman. Voisiko Suomi ottaa käyttöön inhimillisen hoidon indeksin? Inhimillisen hoidon indeksi huomioisi rahan ja ruumiin ohella myös sielun. Se ymmärtäisi, ettei terveyttä huolleta ainoastaan tehokkuudella, vaan myös ihmissuhdetaidoilla. Inhimillisen hoidon indeksi ulottaisi inhimillisyyden osaksi sairaalan koneistoa, ei pelkästään yksittäisen työntekijän vastuulle. Moni hoitoalalla uupuu, koska ei pysty tekemään hoitotyötä arvojensa mukaisesti. Riittämättömyys raastaa, jos hoitaja joutuu yksin tekemään sairaalasta vähemmän sairaalaa. ”Koska tämä on sairaala” on huono peruste melkein mille tahansa. Se on huono peruste turhalle vallankäytölle tai hierarkialle. Sillä ei voi perustella joustamattomuutta tai huonoa kohtelua. Eikä sillä voi mitätöidä pelkoa ja tuen tarvetta. Kun sairaala on vähemmän sairaala, siellä on hyvä synnyttää, sairastaa, parantua tai kuolla. Verenpaine laskee luonnossa, ei valkotakkien vastaanotolla. koneisto-retoriikka on yleisin puheenparsi aina, kun puhutaan terveydenhuollosta. Järjestelmää on tehostettava ja parannettava. Prosesseja on hiottava. Tulosta on tultava halvemmalla ja nopeammin. Retoriikka on luonteva, sillä yhdestä olemme yhtä mieltä: terveys on arvokas asia, ja terveydenhuollon on oltava tehokasta, nopeaa ja vaikuttavaa. Mutta ihminenpä ei taivu ongelmitta koneiston osaksi. Potilas ei toivu määrätyllä tahdilla ja suoraviivaisesti. Sairasta- TEHY t 1–2015 minen ja parantuminen eivät ole tahdonalaista ja tehokasta toimintaa. Jos ruumistani ronkitaan, sitä ei voi tehdä pelkästään tehokkaasti. Haluan, että minua kohdellaan myös arvokkaasti. Jos ruumis on rikki, on myös sielu säröille altis. Hyvin usein sairaala on epämukava alue, vaikka ihminen elpyy vain mukavuusalueella. Ei ole sattumaa, että ennen parantolat rakennettiin luonnon keskelle. Jos päässä suhisee, pitää kuunnella puiden havinaa. Verenpaine laskee luonnossa, ei valkotakkien vastaanotolla. 23 terveystalkoot Meidän kylän koutsi Viidakkorumpu kertoo, että pieni pohjalaiskylä on palkannut personal trainerin. Mitä kylällä puuhataan? Tulevaisuutta tietenkin, sanoo idean äiti, sairaanhoitaja Marleena Kuoppa-aho. teksti Nina Sarell kuvat Juha Harju 24 TEHY t 1–2015 koululaisista eläkeläisiin. Myllykankaan kylän Koko kylä kuntoon -hanke on suunniteltu kaikille kyläläisille. – Alusta asti oli tärkeintä, että tästä tulisi meidän kaikkien yhteinen juttu, Marleena Kuoppa-aho sanoo. O n sunnuntaipäivä Alajärvellä. Piskuinen Myllykankaan kylä kietoutuu pilvisen iltapäivän hämyyn. Missään ei näy ristin sielua. Eipä tietenkään, kun kaikilla on tähän aikaan se personal trainerin tapaaminen. Väki on kokoontunut kyläkoululle. Päivän teoriaosuuden aiheena on hyvä ravitsemus. Personal trainer Samuli Mäenpään esitelmöinti katkeaa välillä yleisöstä heitettyyn kommenttiin tai yleiseen naurunhyrinään. –Olisiko järkevämpää syödä aamupala heti herättyä vai vasta myöhemmin? TEHY t 1–2015 –Olen vähentänyt perunan ja leivän syömistä, mutta painoni on vain noussut. Mistäs se johtuu? –Herään aamulla tosi aikaisin töihin ja teen rankkaa fyysistä työtä. Millainen ateriarytmi auttaisi jaksamaan? Luennon jälkeen on kaksi jumppatuntia: ensin selkäystävällistä ja lempeää keppijumppaa, ja sokerina pohjalla kunnon gymstick-hikitreeniä. Paikalla on parikymmentä henkeä, ja lisää pujahtelee ovesta. Illan viimeisessä jumpassa saa jo melkein väistellä, ettei saa osumaa naapurin jumppakepakosta. Jumppa- kansaa on kouluikäisestä eläkeläiseen – harvoinpa näin eri-ikäisillä on samat harrastukset. kylän hyvinvointishow lähti liikkeelle yhden naisen päähänpistosta. Kotisairaanhoitajana työskentelevä tehyläinen, sairaanhoitaja-terveydenhoitaja Marleena Kuoppa-aho oli muuttanut pari vuotta sitten Myllykankaan kylälle, ja kylällä haettiin ideoita Järviseutulainen kylä 2014 -ideakilpailuun. 25 terveystalkoot UUTTA! Palvelualan -työvaatemallisto TEHTY TÖIHIN Hyödyllisyyssuojattu kainalorakenne tuo työhön uudenlaista mukavuutta Joustava ja hengittävä kangas on miellyttävä fyysisissä työoloissa Laadukkaat materiaalit kestävät pesulapesun Raikkaat värivaihtoehdot: tummansininen, aniliini, turkoosi ja valkoinen OLEMME MUKANA SAIRAANHOITAJAPÄIVILLÄ MESSUKESKUKSESSA 12.-13.3.2015 MYYMÄLÄMME: ESPOO | HELSINKI | HELSINKI/VANTAA | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JOENSUU JYVÄSKYLÄ | KOKKOLA | KOTKA | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | MIKKELI OULU | PORI | PORVOO | ROVANIEMI | SAVONLINNA| SEINÄJOKI | TAMPERE | TORNIO TURKU | TUUSULA | VAASA | VANTAA | www.imagewear.eu/verkkokauppa Haluaisiko perheesi toimia erityistukiperheenä? Pelastakaa Lapset ry etsii tukiperheitä erityistukiperhetoimintaan. Haemme ammatillisen kokemuksen omaavia perheitä erityistä tukea tarvitsevien lasten tukiperheiksi. Vähintään toisella tukiperhevanhemmista tulee olla sosiaali-, terveys- tai kasvatustieteen ammatillinen koulutus. Erityistukiperhetoiminta on tarkoitettu lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi lapsille, joilla on lastensuojeluasiakkuus ja jotka tarvitsevat erityistä tukea myös tukiperheviikonloppujen aikana. Lapset käyvät tukiperheessä pääsääntöisesti yhden viikonlopun kerran kuukaudessa. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä Pelastakaa Lasten aluetoimistoon Etelä-Suomi, Helsinki Etelä-Suomi, Turku Itä-Suomi, Joensuu Keski-Suomi, Jyväskylä Länsi-Suomi, Tampere Pohjois-Suomi, Oulu puh. 010 8435 000 puh. 010 8435 101 puh. 010 8435 180 puh. 010 8435 160 puh. 010 8435 140 puh. 010 8435 120 Lisätietoja tukiperhetoiminnasta Pelastakaa Lasten nettisivuilta: www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/tukiperhetoiminta/ 26 Kilpailulla haluttiin herätellä pienten kylien asukkaita kehittelemään tulevaisuuden avaintekijöitä – ideoita, toimintoja tai tapahtumia, jotka lisäisivät kylien elinvoimaa ja menestystä. –Mietin, että jos yritykset kerran palkkaavat personal trainereita henkilökuntansa hyvinvoinnin tueksi, niin miksei meidän kylä voisi tehdä samoin? Kuoppa-aho muistelee. Idea Koko kylä kuntoon -projektista esiteltiin kyläyhdistyksen kokouksessa. Sillä lohkesi kisan voitto. Ja rahapalkinnolla sitten vain personal traineria palkkaamaan? –Eihän me siitä kisasta mitään rahaa voitettu, Kuoppa-aho nauraa. –Vaan tunnustusta, kunniaa ja viiri. Idea herätti niin paljon kiinnostusta, että se päätettiin toteuttaa käytännössä. Ajatus oli, että kaikille kyläläisille tarjottaisiin mahdollisuus tulla mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan, iästä tai terveydentilasta riippumatta. Osa personal trainerin palkasta maksettiin kyläyhdistyksen kassasta, ja loput kerättiin osallistujilta. Maksua jäi parikymppiä per lukukausi henkeä kohden. Jumppien ja luentojen lisäksi on ollut bingoa, sieniretkeä ja karaokea. kyläkoutsina on naapurikylän mies, Alajärven Kurejoelta kotoisin oleva personal trainer Samuli Mäenpää. Starttipäivän mainos jaettiin vapaaehtoisvoimin polkupyörällä. –Me uskomme henkilökohtaisuuteen, siihen, että joku kutsuu juuri sinut. Siksi pudotimme oman kutsun jokaiseen kylän 130 postilaatikkoon, kyläyhdistysaktiivi, terveydenhoitaja Tiina Särkijärvi kertoo. Osanottajien runsaus löi puuharyhmän ällikällä: paikalle saapui yli 50 henkeä. Startissa oli mahdollisuus mittauttaa verensokeria, kehon koostumusta ja verenpainetta. Joka talouteen jaettiin myös kuntokortit, joihin voi merkitä liikuntasuorituksia ja palauttaa kyläyhdistykseen. Palautetut kuntokortit toimivat arpalipukkeina myöhemmin järjestettävässä arvonnassa. Nykyisin Samuli pitää koko kylälle kerran kuussa teemapäivän, johon kuuTEHY t 1–2015 kyläkoutsi. Samuli Mäenpää antaa kyläläisille sekä yksilö- että ryhmäohjausta. luu luento ja liikuntahetki. Tämän lisäksi kerran kuukaudessa on pienryhmätapaaminen. Viimeksi Samulin johdolla mörssättiin kahvakuulalla. Myös kyläläisten riveistä löytyy monenlaista osaamista järjestää liikuntahetkiä. Suunnitteilla on jo ainakin pilatesta, koko perheen liikuntatuokioita ja tanssikurssi. –Kahden kuukausittaisen kyläkoutsi-tapaamisen lisäksi tehdään säännöllisesti jotakin ihan muuta. Jumppien ja luentojen lisäksi on ollut bingoa, sieniretkeä ja karaokea, ja tulossa on vielä ainakin joululauluilta. Tapahtumia ja tekemistä toteutetaan vapaaehtoisvoimin, sairaanhoitaja Milaja Ketonen kertoo. Tärkeä periaate toiminnassa on se, että kaikki kyläläiset yritetään saada mukaan johonkin yhteiseen. Osa liikuntatunneista on rakennettu hyvin lempeiksi, jotta myös iäkkäät pääsisivät osallistumaan. ”Mummu-pappapiiri” kokoaa yhteen senioriväkeä. Vanhusten toiminta on veloituksetonta, samoin retket. Opettaja Sari Salon luotsaamana myös kylän koulu on mukana, ja oppilaille on luvassa esimerkiksi liikuntaläksyjä. anja rantala ja Jouko Syrjälä astuvat ulos jumppasalista puna poskilla. Viimeiset toistot teettivät jo töitä. –Kyllä poltteli reisiä! Hyvä jumppa oli taas kerran, kyllä kannatti tulla, Syrjälä kehuu. Kumpikin kertoo olleensa mukana jokaisessa kyläkoutsi-tapaamisessa. –Tällaista pitäisi saada joka kylälle. Tämä on kuin lottovoitto, he intoilevat. Vaan mikä sai tänään lähtemään kotoa, vaikka ilma on harmaa ja televisiosta tulisi hyvää ohjelmaa? Terveyden edistäminen uhattuna talouden tiukentuessa houkutus säästää terveyden edistämisestä on jälleen nostamassa päätään, toteavat Sosten eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntijat Kaarina Tamminiemi, Päivi Opari ja Tuula Peltoniemi. –Kaikki tekeminen lähtee yhteisestä tahtotilasta, aivan kuten Myllykankaan kylän esimerkki osoittaa, he toteavat. –Tahto hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on kunnissakin kyllä olemassa, mutta resurssien riittämättömyys varjostaa kehittämistyötä. Mikäli sote-uudistuksessa epäonnistutaan, isoimmissa vaikeuksissa ovat todennäköisesti kaikkein haavoittuvimmat väestöryhmät. Asiantuntijaryhmän mukaan ennaltaehkäisevän työn laiminlyönti tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi, sillä se lykkää ja monimutkaistaa ongelmia ja siirtää kustannuksia sektorilta toiselle. –Näissä asioissa perinteinen kustannustarkastelu ei ole helppoa ja aina se ei edes onnistu. Kuitenkin vertailuja ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn kustannusten välillä on mahdollista tehdä. Esimerkiksi päihdetyössä yhden henkilön kuukauden tehohoidon hinnalla maksaa kahden ehkäisevän työntekijän vuosipalkan, asiantuntijat toteavat. Myös tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on huolissaan kuntien kasvavasta kuormasta terveyden edistämisessä. –Vaikka tilanne vaihtelee paljon kunnittain, pääsuuntaus on se, että terveyden edistäminen jää palvelu- ja tuottavuuskeskeisen ajattelun jalkoihin. TEHY t 1–2015 Keskimäki muistuttaa, että vastuuta ei voi loputtomiin työntää yksilölle: kun terveyttä edistävät rakenteet yhteiskunnassa heikkenevät, riittäviä edellytyksiä ja puitteita omasta terveydestä huolehtimiseen ei ehkä olekaan. Terveellisiä elintapoja toteutetaan ympäristössä, jossa ne ovat mahdollisia. Jos tätä ympäristöä ei kukaan rakenna eikä ylläpidä, raha alkaa ratkaista liikaa, kuka voi elää terveyttään edistäen ja kuka ei. keskimäki heittää käytännön esimerkkinä nuorten liikkumisen, jonka vähentymisestä ollaan hyvin huolestuneita. –Tiedetään, että alle teini-ikäiset lapset liikkuvat paljon, mutta teini-iässä liikkuminen yhtäkkiä vähenee. Harrastusmahdollisuudet eivät ole kaikille samat. Urheiluseuroissa tähdätään voimakkaasti kilpaurheilun edistämiseen, ja se suosii ennen kaikkea lahjakkaita, kilpailemaan tähtääviä nuoria. Ja vaikka olisi lahjoja, esteeksi voi nousta raha: jalkapalloharrastus voi helposti maksaa tonnin, pari vuodessa, Keskimäki kuvailee. Keskimäen mielestä yksilöllä on oma vastuunsa, mutta ensisijaisia ovat rakenteet. –Tähän uskotaan ympäri Eurooppaa ja maailmanlaajuisestikin. On vaikeaa esimerkiksi kuvitella, että tupakoinnin vähentämisessä olisi saatu samanlaisia edistysaskeleita yksilöön kohdistuvalla terveysvalistuksella kuin tupakkalainsäädäntöä kiristämällä. 27 terveystalkoot –Se on se yhteishenki. Olen itsekin ollut mukana vetämässä vanhusten ryhmiä. Keksitään mahdollisimman mukavia juttuja, että saadaan ihmiset liikkeelle. Ensi kerralla muistellaan yhdessä omia kouluaikoja. Jos joku ei pääse lähtemään kotoa, käydään hakemassa, Rantala kertoo. –Yhressä on mukavampi. Vaikka on niitä harjanvarsia kotonaki, niin eipähän siellä tule itteksensä kepin kans pelattua. Vaan täällä tuloo, kun on muitaki! Syrjälä virnistää. Elintapojen haasteet ovat kaikilla hiukan erilaisia. Juuri tähän huutoon kyläkoutsi vastaa. Kyläläisillä on mahdollisuus lähettää ruokapäiväkirjansa koutsin arvioitavaksi, käydä kuntotestissä, tutustua uusiin lajeihin sekä saada henkilökohtaista nettitukea, palautetta ja neuvoja. Viinerit on kansankielistetty voipaketeiksi ja limsapullot sokeripaloiksi. TEHYN OPISKELIJAYHDISTYS JÄRJESTÄÄ YHDYSOPISKELIJATAPAAMISEN PASILASSA 14.2.2015 • Olet kiinnostunut Tehyn toiminnasta, mutta et ole vielä löytänyt omaa tapaasi vaikuttaa. • Haluat kenties toimia yhdysopiskelijana omassa oppilaitoksessasi ja verkostoitua muiden sosiaalija terveysalan opiskelijoiden kanssa. • Onko sinulla on hyviä ideoita, miten Tehyn pitäisi näkyä opiskelijan arjessa? • Haluatko lähteä yhdessä suunnittelemaan tulevaisuuden toimintaa? HIENO JUTTU, TÄMÄ TAPAHTUMA ON JUURI SINULLE! Yhdessä suunniteltu on paremmin tehty, lähde siis ystävänpäiväksi Helsinkiin! Järjestämme ensimmäisen yhdysopiskelijatapaamisen ja suunnittelupalaverin Tehyn keskustoimistolla Pasilassa 14.2.2015 klo 10 - 16. Tehy vastaa osallistujien osallistumisja matkakuluista. Ilmoittaudu mukaan www.tehy.fi/opiskelijat >> menoa ja meininkiä >> yhdysopiskelijatapaaminen Pasilassa 28 samuli pistää tänäänkin parastaan. Vaikeat sanat on jätetty oppikirjoihin, viinerit on kansankielistetty voipaketeiksi ja limsapullot sokeripaloiksi. Kun ihmiset lähtevät kotiin, mieleen on jäänyt ainakin se, että ei ole väliä mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä – olennaista on se, mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Se kuva, jossa kerrottiin sixpackin kaljaa viikossa kerryttävän yli kolme kiloa rasvaa puolessa vuodessa, lähetettiin jo kuvaviestinä isännälle. –Satsaus kyläkoutsiin on kannattanut. Samuli tekee tätä sydämellään. Hän on saavuttanut ihmisten luottamuksen, Kuoppa-aho iloitsee. Jos luottamusta ei olisi, paikalle ei olisi ehkä ilmestynyt väkeä sinäkään päivänä, kun personal trainer sai päähänsä viedä porukan metsään tutustumaan maastopyöräilyyn. Hän ei ollut itsekään aivan varma, miten hankalalta kuulostava extreme-laji löytäisi yleisönsä, ja otti siksi varmuuden vuoksi matkaan myös kävelysauvoja. –Sauvat valitsi lopulta vain kaksi ihmistä. Sinne ne muut kiipesivät pyörän selkään, naiset ihmettelevät. –Naapurikylissä on oltu jo vähän kateellisia. Täällä on käynyt porukkaa Vimpelistä asti harmittelemassa, että miksi meillä ei ole tämmöistä. t TEHY t 1–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi HELENA SYRJÄ Aikuisten unihiekkaa matkalle 1 Tarkista matkakohteen rokotesuositukset. 2 Jos matkustat eksoottiseen maahan, aloita varautuminen jo kahdesta kolmeen kuukautta ennen matkaa. Kaikkia rokotuksia ei voida antaa kerralla. PIXMAC 3 Aikuisten tulee huolehtia rokotusten ottamisesta itse. TEHY t 1–2015 Sillä sipuli Sipulin rikkiyhdisteet ja flavonoidit voivat ehkäistä syöpää. sipuliviikko 19.–25. tammikuuta nukahtamisen käynnistää aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen erittämä melatoniini. Se laskee ruumiinlämpöä, mikä puolestaan laskee vireystilaa. Lisäksi melatoniini syventää kevyttä unta. Se myös ohjaa unisyklejä siten, että kevyet, syvät sekä unennäkövaiheet tulevat tietyssä järjestyksessä. Liian valoisassa ei kannata oleskella illalla, jotta melatoniinituotanto pääsee vauhtiin. Noin tunti ennen sänkyyn menoa kannattaa himmentää valoja. Kun pitää nukkumaanmeno- ja heräämisajat säännöllisinä, melatoniinin tuotanto pysyy säännöllisenä. Nukahtamisvaikeudet ovat tutkimusten mukaan hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä. Tavallisimpia syitä ovat ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö. Jos uni ei tule, voi kokeilla purkista otettavaa melatoniinia enintään yhden milligramman annoksena. Pitkäaikaisen käytön mahdollisista haitoista ei tiedetä, sillä luotettavia tutkimustuloksia on pisimmillään vain vuoden käytön ajalta. Nuori, muista nivelet netissä toimiva Nivelrikkopeli kannustaa nuoria ja työikäisiä pitämään huolta nivelistään jo ennen kuin ne kipeytyvät. Peli keskittyy urheiluvamman aiheuttamaan sekundaariseen nivelrikkoon. Pelaaja kokee hahmonsa välityksellä urheiluvamman ja siitä toipumisen sekä pääsee lisätiedon äärelle. Nivelrikkoa ilmenee myös nuorilla aikuisilla. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, johon ei ole löydetty parantavaa hoitoa. Tekonivelleikkausten määrän ennustetaan edelleen kasvavan. www.nivelpeli.fi, www.nivelopas.fi Jooga pienentänee sydänoireiden vaaraa yhtä hyvin kuin esimerkiksi pyöräily. Todennäköinen selitys on stressin vähentyminen. uutispalvelu duodecim 29 sairaus Synnyttäjän painajainen Lapsivuodepsykoosista toipuu yleensä nopeasti, kunhan se diagnosoidaan oikein. teksti Merja Perttula kuva Mikko Lehtimäki L apsivuodepsykoosi on pelottava sairaus, joka alkaa yleensä kolmesta kymmeneen päivän kuluessa synnytyksestä. Tyypillisiä oireita ovat äidin levottomuus, ärtymys, estottomuus ja ylivireys. Uni-valverytmi voi rikkoutua. Äiti ei tunne itseään väsyneeksi, vaikka nukkuu vain muutaman tunnin yössä. Psykoosissa olevalla äidillä on epärealistisia ja eriskummallisia lapseen liittyviä ajatuksia. Äiti voi pitää lasta erityisenä ja kokea hänen olevan esimerkiksi uusi messias tai paholainen. –Oireet voivat tulla nopeasti tai hiipimällä. Psykoosiin joutunut pitää ajatuksiaan totena, mutta lähipiiri alkaa ihmetellä, mistä on kysymys, toteaa psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä. Lapsivuodepsykoosi lisää lapsen kaltoinkohtelun riskiä. Se lisää myös riskiä itsemurhaan ja lapsensurmaan, mutta teot ovat harvinaisia. Tavallisempaa on, että lapsen ja äidin vuorovaikutus häiriintyy, kun äiti alkaa pelätä olla lapsen kanssa kahdestaan. Lapsen hoitaminen saattaa olla hätäistä ja epätarkoituksenmukaista. vaarallinen euforia. Lapsivuodepsykoosi lisää lapsensurman riskiä, mutta teot ovat harvinaisia. 30 TEHY t 1–2015 sairastuminen on kahden tekijän tulos. Äidillä tulee olla myötäsyntyinen, mahdollisesti perinnöllinen alttius sairauteen. Riskiä lisää, jos lähisukulaisella on ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, vaikka äiti itse olisi ollut terve. Psykoosi laukeaa, kun tämäntyyppiseen alttiuteen yhdistyy voimakas synnytyksen aikainen kuormitus: synnytys kestää pitkään, se ajoittuu yöaikaan ja äidille on kertynyt univajetta. Myös estrogeenitason romahtaminen synnytyksen jälkeen voi vaikuttaa. Lapsivuodepsykoosi on harvinainen. Sitä esiintyy noin yhdessä tapauksessa tuhatta synnytystä kohti eli Suomessa on noin 60 tapausta vuodessa. – Puolella tapauksista ei ole minkäänlaista edeltävää psykiatrista sairaushistoriaa, toisella puolella on samantyyppistä sairastavuutta kuin väestössä yleensä eli esimerkiksi aikaisemmin sairastettu lievä masennusjakso. Mitään tiettyä persoonallisuustyyppiä ei ole löydetty. Myöskään elinolosuhteiden ei ole todettu altistavan sairastumiselle. Lapsivuodepsykoosi voidaan sotkea myös synnytyksen laukaisemaan elimelliseen sekavuuteen, pakko-oireiseen häiriöön (OCD) tai akuuttiin stressireaktioon. Synnytys vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin elinjärjestelmiin. Joskus siitä saattaa seurata harvinaisia elimellisiä sairauksia, kuten kupariaineenvaihdunnan tai autoimmuunijärjestelmän häiriöitä, jotka laukaisevat psykoottisen tilan. Niiden jäljille päästään, kun äiti tutkitaan hyvin. Terveydenhoitajat ovat merkittävässä asemassa. lapsivuodepsykoosi on tärkeää diagnosoida oikein, sillä se voidaan sekoittaa useisiin muihin tiloihin. Diagnoosiin päädytään haastattelemalla huolellisesti äitiä, kartoittamalla oireet ja riskitekijät eli lähinnä se, onko lähisukulaisella ollut tämänkaltaista tilaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Lapsivuodepsykoosia ei pidä sekoittaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joka on huomattavasti lievempi ja tavallisempi. Siihen sairastuu noin 13 prosenttia synnyttäjistä. Masennus muuttuu hyvin harvoin psykoottiseksi. Mikäli näin käy, äidillä on ollut jo ennen synnytystä masennusta, jota synnytykseen liittyvä stressi pahentaa. – Vakava masennuskin voi oireilla rauhattomuutena, kun ihminen on niin tuskainen, ettei kykene olemaan paikallaan. Mieliala on kuitenkin täysin näköalaton ja toivoton. Lapsivuodepsykoosissa ihminen on sen sijaan ylivirittyneessä euforisessa tilassa. Hänellä saattaa olla masennusoireita, mutta ne eivät ole hallitsevia. TEHY t 1–2015 synnytysjaksot sairaa- loissa ovat lyhentyneet. Kun äidit siirtyvät lapsen kanssa pian kotiin, lapsivuodepsykoosi ei ehdi puhjeta sairaalassa. – Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat oireiden huomaamisessa merkittävässä asemassa. Vaikka neuvolassa on paljon tehtäviä, toivoisin heidän kuuntelevan äitejä ja heidän läheisiään herkällä korvalla. Äiti voi kertoa vaikka ohimennen poikkeavista tavoistaan tai rytmistään. Isä on usein läsnä kotikäynneillä, jolloin kannattaa kysellä hänenkin huoliaan. Epävarmoissa tilanteissa on syytä pyytää psykiatrian ammattilaisen mielipidettä. Hoidon suunnittelu ja aloitus kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Lapsivuodepsykoosi on kaksisuuntaisen mielialahäiriön alatyyppi. Sitä hoidetaan samoin kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuuttia maanista psykoosia. Äiti toipuu yleensä muutamassa viikossa. Eniten tietoa ja näyttöä on saatu antipsykoosilääkkeiden hyödystä. Osaa lääkkeistä voidaan käyttää imetettäessä, jos äiti siihen kykenee. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan keskusteluhoitoa sekä äidin ja lapsen vuorovaikutuksen tukemista. Myös arjen apu on kartoitettava. – Äidin kokemukset ovat hyvin pelottavia ja ahdistavia. Siksi tilanteen rauhoituttua on tärkeää käydä äidin kanssa läpi, mitä tapahtui, mitä sairastuminen tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Lapsivuodepsykoosia on hoidettu myös antamalla äidille estrogeenia. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Aivojen sähköhoidosta on tehty joitakin tutkimuksia. sairaus uusiutuu herkästi. Puolet äideistä saa sen uuden synnytyksen yhteydessä. Koska tila on hyvin ahdistava, moni äiti ei halua enää lisää lapsia. Pelon yli voidaan päästä, kun äidin kanssa laaditaan toimintasuunnitelma. Siinä esimerkiksi sovitaan, miten tiiviisti äitiin tai hänen läheiseensä pidetään synnytyksen jälkeen yhteyttä. t lähteenä käytetty: antti-jussi ämmälä: lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila. lääkärilehti 34/2014. i Samankaltaisia tiloja synnytyksen jälkeinen masennus ► Huomattavasti lapsivuodepsykoosia lievempi, harvoin psykoottinen. synnytyksen laukaisema elimellinen sekavuustila ► Sekavuuden aiheuttavat rajut yleisinfektiot, suuret leikkaukset sekä leikkauksessa käytetyt anestesia- ja kipulääkkeet. ► Tila kehittyy nopeasti, mutta siihen ei liity äidin suuruuskuvitelmia, estottomuutta eikä tunnetta ajatuksen riennosta. pakko-oireinen häiriö ► Esiintyy neljällä prosentilla synnyttäjistä kuuden viikon sisällä synnytyksestä. ► Tyypillisiä vihamieliset ja ahdistavat ajatukset vastasyntyneen vahingoittamisesta. Äidin todellisuudentaju säilyy. Ei riskiä lapsen vahingoittamisesta. traumareaktio ► Voi syntyä, jos äidin, lapsen tai molempien henki on ollut vaarassa. Äiti ymmärtää keskusteltaessa, mikä on totta ja mikä ei. Tilaan ei liity ylivireyttä. Lievittyy muutamassa päivässä. 31 hyvinvointi Uusi vuosi, uusi minä Tee työelämästäsi tänä vuonna vähän entistä parempi. Muuta yksi asia kerrallaan. teksti Emmi Oksanen kuvitus Saila Solin 32 TEHY t 1–2015 1 Tammikuu Hae voimaa viime vuodesta taasko se rankkuus alkaa? Hae voimaa viime vuoden onnistumisista! Muistele kolmea suurta onnistumistasi viime vuodelta ja kirjoita ne ylös tai leikkaa lehdestä kolme kuvaa, jotka muistuttavat sinua tilanteista, jotka sujuivat erityisen hyvin. Tilanteet voivat olla mitä tahansa töissä tapahtunutta. Esimerkiksi vaikea tilanne kiihtyneen potilaan kanssa, jonka hoidit hyvin, keskustelu pomon kanssa tai palaveri, jossa sait kerrankin suusi auki. Laita tekstit tai kuvat esille paikkaan, josta näet ne, tai kokoa ne kansioon. Lue tekstejä tai katso kuvia aina, kun tarvitset kannustusta ja rohkaisua. Niiden avulla muistat, että olet pärjännyt ja selvinnyt kinkkisistä tilanteista ennenkin. 2 3 Helmikuu Mene museoon ja urheile Kokoa kiitosten vihko taide-elämykset ja liikunta ovat mai- nioita tapoja purkaa stressiä. Älä ajattele, ettet ehdi, kun aikaa on vain puoli tuntia. Se riittää. Aloita heti, mutta älä vanno, että tästä eteenpäin urheilet viisi kertaa viikossa ja pudotat kaikki joulukilot. Valitse mieluummin, että tänään lähdet kävelylle telkkarin tuijottamisen ja netissä surffailun sijaan. Kun liikunnasta tulee hyvä olo ja muistat hyvän olon vielä ensi viikollakin, valitset saman yhä helpommin uudestaan. Jos olet kovin stressaantunut ja takana on jo rankka työvuoro, liikunnan on oltava pehmeää eikä taidenäyttelyssä voi vaatia itseään katsomaan jokaista teosta. 5 Maaliskuu ala kirjoittaa saamiasi kehuja ja kiitoksia ylös vihkoon tai kansioon. Ota myös kiitos-laput ja sähköpostit talteen. Kokoa ne tästä eteenpäin samaan paikkaan, johon olet kerännyt kertomukset tai kuvat kolmesta onnistumisestasi. Kun myönteiset palautteet ovat tallessa, et ohita ja unohda niitä yhtä helposti kuin yleensä. Ehkä alat myös hiljalleen uskoa, että ne ovat totta: olet hyvä tyyppi. Toukokuu Unelmoi ja hae oppia 4 Huhtikuu Irtisanoudu valittamisesta jos yleensä olet liittynyt työkavereiden passiiviseen valituskuoroon, älä tee niin nyt. Mieti sen sijaan, mitä asioita voi muuttaa ja miten. Et voi muuttaa toisten persoonaa tai taikoa isompia tiloja, mutta ehkä huoneita voi kalustaa aiempaa toimivammiksi. Esitä ideasi työkavereille ja kysy heiltäkin, miten tilanne heidän mielestään paranisi. Kehittämisideat voitte kertoa seuraavassa kokouksessa pomolle. TEHY t 1–2015 mieti, mistä unelmoit työelämässä. Mitä uutta haluaisit oppia syksyllä? Entä seuraavan kahden vuoden aikana? Missä haluat olla kolmen vuoden kuluttua? Jaa tavoitteesi niin pieniin osiin, että askeleet tuntuvat sopivilta ja realistisilta. Pyydä esimieheltäsi mahdollisuutta päästä täydennyskoulutukseen tai kurssille syksyllä, tai selvitä itse, mitä koulutusmahdollisuuksia on tarjolla. Se voi olla ensimmäinen askel. Älä stressaa tulevasta enempää. Suunnitelmaa voi tarkentaa ja korjata matkan varrella. 33 hyvinvointi 6 Kesäkuu Vitsaile enemmän vaikka olisit oppinut huhtikuussa kuinka kehittämismyönteiseksi tahansa, kaikkea töissä ei voi muuttaa. Tylsistä rutiinitehtävistä on vaikea innostua, eivätkä työt suju mukavasti joka päivä. Väännä vitsi siitä, mitä et voi korjata. Nauraminen luultavasti laannuttaa kiukkua tai stressiä ja parantaa oloa ainakin vähän. 7 Heinäkuu Huilaa! tee kesälomalla juuri sitä, mistä nautit itse eniten ja mitä eniten tarvitset. Jos olet väsynyt, älä lähde matkalle heti loman alettua tai lupaa tavata Pihtiputaalla asuvaa tätiä ja Kainuun setää. Kun olet levännyt ensimmäisen viikon, matka tai sukulaisvierailu voi olla jo mukavaa. Jos lataat loman täyteen ohjelmaa, voi käydä niin, että ravaat viikon sukulaisissa, toisen Lontoon nähtävyyksiä katsomassa ja kolmannen siivoat ja peset reissupyykkejä kotona. 8 Elokuu Älä lietso kiirettä loman jälkeen monella on käynnistymisvaikeuksia. Hyväksy, että töihin paluu voi tuntua ensimmäisen viikon tahmealta. Kun työt alkavat taas rullata ja kiire pukkaa päälle, älä lisää kiireen tuntua miettimällä jatkuvasti, kuinka kova kiire sinulla on tai puhumalla kiireestä muille ihmisille. Koeta keskittyä mielessäsi yhteen asiaan kerrallaan. Tee ja mieti asioita peräkkäin, älä päällekkäin. Sano työkaverillekin, että on paljon tehtävää, mutta tilanne on hallinnassa. Usein käy nimittäin niin, että se, mihin keskittyy, lisääntyy. 34 TEHY t 1–2015 9 Syyskuu mieti, mistä pidät eniten töissä. Luultavasti olet hyvä useimmiten samoissa asioissa, vai kuinka? Yritä tehdä enemmän sitä, mistä pidät ja missä olet hyvä, ja kehitä itseäsi niissä asioissa yhä paremmaksi. On helpompaa ja usein mukavampaa kehittää vahvuuksiaan kuin yrittää hampaita kiristellen korjata heikkouksiaan. Sitä paitsi: vaikeiden asioiden tekeminen sujuu entistä paremmin, jos sinulla on useimmiten sellainen olo, että hallitset hommat. 10 Marraskuu Älä tee mitään turhaa oi marraskuu, kuukausista julmin. Marraskuussa on usein kiire, pimeää ja ankea sää. Kun väsyttää, ei kannata tehdä mitään ylimääräistä. Älä vastaa sähköposteihin, joihin ei ole pakko vastata. Älä suorista lakanoiden reunoja tai tee muuta turhaa. Pyöräile sen sijaan töihin tai kävele osa työmatkasta. Raitis ilma virkistää ja työmatkaliikunta on paikallaan erityisesti nyt, kun töiden jälkeen et ehkä jaksa enää lähteä kotoa liikkumaan. Lokakuu Verkostoidu ja auta muita päätä tutustua tässä kuussa yhteen uuteen ihmiseen ja auttaa yhtä ihmistä. Jos olet aloittanut jonkin koulutuksen, tutustu kurssikaveriisi tai ala jutella työpaikalla jollekin uudelle ihmiselle. Auta myös työkaveria tai muuta tuttua – sitähän se verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa. Ihmisiin tutustuminen ja muiden auttaminen lisää yhteenkuuluvuudentunnetta ja tuntuu mukavalta, jos sitä ei tee oman jaksamisensa kustannuksella. Kun autat toista, voit pyytää itse apua joskus myöhemmin. TEHY t 11 LÄHTEET: KRISTIAN EKSTRÖM: SIMPLY WELL – NELJÄ ASKELTA TERVEYTEEN, TAMMI 2014; MARIA CARLSSON JA KATI JÄRVINEN: MIELEKÄS TYÖ, SANOMA PRO 2012; RAIJA SALMIMIES JA SIRKKU RUUTU: MYÖNTEISEN MUUTOKSEN TYÖKIRJA, WSOY PRO 2009; MEHILÄISEN TYÖPSYKOLOGI MARIA KENOLAN HAASTATTELU RADIO NOSTALGIAN TERVEYSTORSTAI-OHJELMASSA JA PSYKOLOGI ILONA RAUHALAN HAASTATTELU Tee enemmän sitä, missä olet hyvä 12 Joulukuu Mieti, mitä haluat viedä ensi vuoteen pohdi, mitkä vinkit ovat toi- mineet parhaiten ja jatka niitä myös ensi vuonna. Leiki myös, että olisit jäämässä eläkkeelle ja työkaverisi pitäisi sinulle kiitospuheen. Mitä haluaisit hänen sanovan? Siinä suuntaa seuraavalle vuodelle. Hyvää uutta vuotta! 35 koulutus Ensihoitoa opintojen alusta asti Ensihoidon, hyvinvointiteknologian ja välinehuollon koulutuskokeilut tuovat työpaikoille uudenlaista osaamista. teksti Terhi Mäkinen osa toisen asteen koulutus- kokeiluista alkoi viime syksynä, suurin osa lopuista alkaa tänä vuonna. Hakijoita on ollut mukavasti, toteaa koulutuspäällikkö Marja Veikkola. Hän työskentelee Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikössä, mutta koordinoi koko maan kokeiluja. Tehy ja Suomen Ensihoitoalan liitto puhuivat pitkään perustason ensihoidon tutkinnon tarpeellisuudesta, ja opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti koulutuskokeilun liittojen aloitteesta. Kokeilussa opiskelijat pääsevät erikoistumaan omaan alaansa heti opintojen alusta lähtien. Kun ensihoidon organisointi ja henkilöstön kelpoisuusehdot muuttuivat, hoitajilta edellytettiin syvällisempää ja osin monipuolisempaa osaamista, joihin nykyinen lähihoitaja-koulutus ei oikein riitä. Koulutukset ovat 120 opintoviikon laajuisia, ja tutkinnon voi suorittaa toisella asteella joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Ensihoidon lisäksi kokeiluja on käynnissä välinehuollossa ja hyvinvointiteknologiassa. 36 –Näppituntumani on, että perustason ensihoitajille ja välinehuoltajille on tarvetta työelämässä. Hyvinvointiteknologian koulutus hakee enemmän uomaansa, Marja Veikkola sanoo. Välinehuollon kokeilussa tutkintonimike on jo selvä: välinehuoltaja (pt). Perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kohdalla niitä vielä mietitään. kokeiluilla halutaan vasta- ta työelämän muutoksiin. Esimerkiksi välinehuoltopalvelut keskittyvät entistä suurempiin yksiköihin, jotka ovat automatisoituja ja niiden teknologia vaatii erityisosaamista. Käytössä on entistä enemmän leikkausrobotteja. Myös lainsäädäntö ja EU-standardien vaatimukset ja suositukset lisäävät välinehuoltajien osaamisvaatimuksia. Hyvinvointiteknologian hallintaa tarvitaan, kun väestö ikääntyy ja yhä useampi ikäihminen asuu kotona mahdollisimman pitkään. Jotta se olisi mahdollista, pitää olla laittei- ta, palveluja ja uusia innovaatioita, joita on osattava valmistamisen lisäksi myös huoltaa. Hyvinvointiteknologian osaajia valmistuu kokeilussa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnosta, sähköja automaatiotekniikan sekä kone- ja metallialan perustutkinnosta. Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen -niminen tutkinnon osa tuo tekniikan alan opintoihin mukaan sosiaali- ja terveysalan osaamista. joka tutkinnolla on oma jaoston- sa, joka ottaa kantaa kokeiluun. Perustason ensihoidon jaostossa on mukana Tehystä koulutuspoliittinen asiantuntija Soila Nordström ja Ensihoitoalan liitosta toiminnanjohtaja Heikki Sederholm. Hyvinvointiteknologian jaostossa on Tehystä koulutuspäällikkö Juha Kurtti. Välinehuoltoalan jaostossa on Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Nina Hahtela.t Leikkausrobotit vaativat erityisosaamista. TEHY t 1–2015 Osaan. Tiedän. Välitän. Sairaanhoitajapäivät 2015 on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka 12.–13.3.2015 Messukeskus, Helsinki Tammikuussa on kulunut 90 vuotta Sairaanhoitajaliiton perustamisesta. Sairaanhoitajapäivät 2015 on juhlavuoden päätapahtuma, kooten hoitotyön ammattilaiset yhteen kautta maan. Tule mukaan! Sessioita ja työpajoja! Sairaanhoitajapäivien luento-sessiot ja työpajat tarjoavat monipuolisia ja ajankohtaisia aiheita. Potilasohjauksen sessiosta saat hyviä työkaluja joskus kuormittaviinkin tilanteisiin. Sairaanhoitajan kliininen kehittyminen -sessiolla on tarjottavaa niin aloittelijalle kuin asiantuntijalle. Kipu-sessiota ei sairaanhoitaja voi ohittaa ja surutyön Workshopissa joudut pohtimaan vaikeita ja tunteikkaita kysymyksiä. Huomioi: Taitorata -kisaan ilmoittautuminen 31.1.2015 mennessä. Sairaanhoitajapäivien ennakko- ja ryhmäilmoittautuminen on meneillään. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Tuukka Rantanen, puhelin: 044 529 0044, tuukka.rantanen@fioca.fi Ilmoittaudu viimeistään 15.1.2015 osoitteessa: sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajapaivat Seuraa tapahtumaa Facebookissa: facebook.com/sairaanhoitajaliitto tutkimus Mittari uusiksi Hoitohenkilöstön määrää arvioidaan vanhentuneelta pohjalta. teksti Ulla Ojala T erveystieteiden maisteri Nina Fagerholm sai idean väitöskirjaan- sa poliklinikoiden henkilöstömitoituksesta, kun hän työskenteli hoitotyön johtajana. Hän huomasi, että hoitohenkilökunnan tarvetta oli vaikea perustella ilman tutkittua ja ajantasaista tietoa. Fagerholmin mukaan sairaaloiden tietojärjestelmät sisältävät runsaasti erilaista tietoa, jota voitaisiin käyttää nykyistä paremmin toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen poliklinikoilla. Kirjaamiskäytännöt eivät kuitenkaan ole sairaaloiden poliklinikoilla yhdenmukaiset, eikä yhteisesti sovittuja tunnuslukuja ole olemassa. Tietoa on niukasti, vaikka esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa hoidettiin 1,67 miljoonaa potilasta 6,55 miljoonalla erikoissairaanhoidon somaattisella avohoitokäynnillä. fagerholm esittää 38 sairaanhoitajat palau- tuvat vuorotyöstä parhaiten eteenpäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa esimerkiksi aamuvuoroa seuraa aina iltavuoro. Yksittäinen pitkä työvuoro, esimerkiksi yhdistetty aamu- ja iltavuoro, ei hidastanut palautumista sen enempää kuin kahdeksan tunnin työvuoro. susanna järvelin-pasanen: työajat ja sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla. itä-suomen yliopisto. poliklinikoiden toiminta on mul- listunut viime vuosina. Hoitokäytäntöjen ja teknologian kehittyessä potilaita hoidetaan vuodeosastojen sijaan yhä enemmän polikliinisesti. Poliklinikoiden kasvaneet potilasmäärät ja vaativat hoidot ovat muuttaneet sairaanhoitajien työnkuvia: hoitajien ja lääkäreiden keskinäinen työnjako on uudistunut. Hoitajilta vaaditaan entistä suurempaa asiantuntijuutta ja osaamista, sillä heidän roolinsa on muuttunut yhä itsenäisemmäksi. Hoitotyön henkilöstömitoituksen laskennassa Fagerholm käyttää seuraavia tunnuslukuja: asiakaskäyntien määrä vuodessa, potilaiden hoitoisuus suhteessa hoitajaresursseihin, optimaalisen hoitoisuuden arvo, hoitajien lukumäärä päivässä, hoitohenkilöstön vakanssien lukumäärä ja täyttöaste, hoitajien poissaolot suhteessa työpäiviin ja osastonsihteereiden osuus hoitohenkilökunnasta. Hoitotyön tulosta kuvaavia tunnuslukuja ovat hoitoisuuden toteutuminen suhteessa optimiin, potilastyytyväisyys, opiskelija- ja hoitajapalautteet, läheltä piti- ja vaaratapahtumailmoitukset sekä hoitotakuun ja talouden toteutuminen suhteessa budjettiin. Hoitajien rooli on muuttunut yhä itsenäisemmäksi. tutkimuksessaan uuden mallin poliklinikoiden hoitotyön henkilöstömitoituksen tunnusluvuille. Tutkimus perustuu rekisteriaineistoon, joka sisältää 192 poliklinikan tunnuslukuja yhdeksästä sairaalasta. Tämän lisäksi haastateltiin 17:ää hoitotyön johtajaa. Heidän mukaansa henkilöstömitoitus perustuu historialliseen perinteeseen, koska tarjolla ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Aamusta iltaan, illasta yöhön sairaaloiden somaattisten poliklinikoiden hoitotyön henkilöstömitoitus – tunnusluku- ja asiantuntijaperusteinen mallinnus. itä-suomen yliopisto. Triage muutti työnjakoa uusi kiireellisyysluokittelu vähensi käyntimääriä terveyskeskuspäivystyksessä ja nopeutti hoitoonpääsyä. Jarmo Kantosen väitöstutkimus osoitti myös, että triagen käyttöönotto lisäsi sairaanhoitajien työmäärää, mutta vähensi lääkärintyötä. terveyskeskuspäivystyksen abcdetriagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin. tampereen yliopisto. Lisää elinvuosia salla savela selvitti väi- töstutkimuksessaan keskiiässä harrastetun liikunnan yhteyttä elämänlaatuun, hauraus-raihnaus-oireyhtymään, telomeerien pituuteen ja kuolleisuuteen. physical activity in midlife and health-related quality of life, frailty, telomere length and mortality in old age. oulun yliopisto. TEHY t 1–2015 Tehyn jäsenmaksut 2015 Työssäkäyvän jäsenmaksu on 1,1 % päätoimen veronalaisesta kokonaisansiosta, kuitenkin vähintään 6 €/kk ja enintään 600 €/vuosi. Sivutoimen ansioista ei makseta jäsenmaksua. • Ulkomailla suomalaisen työnantajan palveluksessa oleva • Usealla työnantajalla työskentelevä (jäsenmaksu palkkojen yhteissummasta) • Palkallisella sairauslomalle oleva • Osa-aika eläkkeellä oleva Kokonaisansioon lasketaan • Tehtäväkohtainen palkka tms. • Kokemus- ja työsuhteen pituuteen liittyvät lisät • Työaikakorvaukset • Lomaraha ja lomaltapaluuraha • Syrjäseutulisä ja muut • Päätoimen palkkaukseen liittyvät korvaukset, esim. henkilökohtaiset palkanlisät Kokonaan jäsenmaksusta vapautetut ryhmät • Päätoiminen opiskelija • Ulkomailla oleva (ulkomainen työnantaja) • Tehyn kunniajäsen Vapautettuja myös ansiotyössä Jäsenmaksusta vapautetut, jotka maksavat jäsenmaksua vain työskennellessään • • • • Ansiotyössä ollessa 1,1 % Alennettua jäsenmaksua maksavat • Vuorottelu- tai virkavapaa • Muu tilapäinen töistä poissaolo Ansiotyössä ollessa 1,1 %, kuitenkin vähintään 6 €/kk Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäjäsenet • Ammatinharjoittaja • Pienyrittäjä (1–3 alaista) • Yrittäjä (yli 3 alaista) Mikäli ammatinharjoittaja työskentelee lisäksi toisen palveluksessa, tulee jäsen maksua maksaa 1,1 %, vähintään 12 €/kk. Opettajajäsenet • Päätoiminen opettaja (sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanut) Jäsenmaksu 100 €/vuosi. Jäsenyys ei sisällä työttömyyskassan jäsenmaksua. Tehyn seniorit • Eläkkeellä oleva entinen ammattiosaston jäsen Palvelumaksu 30 €/vuosi Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oleva Omaishoitaja Työtön Varusmies- tai siviilipalveluksessa oleva Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevien on ilmoitettava jäsenrekisteriin palkattoman ajan alku- ja loppupäivä. Viitelistat itse maksaville lähetetään tammi–helmikuun vaihteessa. Jäsenrekisteri lähettää listat kaikille, jotka maksavat rekisterin tietojen mukaan jäsenmaksunsa itse. Tammikuun 2015 jäsenmaksun eräpäivä on 15.2.2015. TEHY t 1–2015 Saitko turhaan jäsenmaksuviitelistat? Jos sait tänä vuonna itsellesi tarpeettomat jäsenmaksujen viitelistat, jäsenrekisterissä on väärä tieto jäsenmaksutavastasi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa www.tehy.fi tai ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@tehy.fi tai puhelimitse (09) 5422 7200. Tehyn jäsenmaksu sisältää työttömyyskassaan kuuluvien osalta jäsenmaksua 36 € vuodessa. 39 kinestetiikka Omin avuin Kinestetiikka on kahden kauppa: potilaan toimintakyky paranee ja hoitajan työ kevenee. teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg 9 6 -vuotias rouva palaa sähköpyörätuolillaan ruokasalista, jossa oli tarjolla aamupäivän kermakahvit. Seuraavaksi hän haluaa päästä vuoteeseensa lepäämään. Rouva on muuten hyvin omatoiminen, mutta jalat ovat voimattomat. Hän tarvitsee apua vuoteeseen mennessä ja noustessa, samoin vuoteessa siirtymisissä. Käsissä on vielä voimaa. Oulunkylän kuntoutussairaalassa Helsingissä käytetään kinestiikkaa potilaiden ja asiakkaiden ohjauksessa. Se on ihmisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva toimintamalli. Perusajatus on hyödyntää omia voimavaroja mahdollisimman paljon. –Lähdemme liikkeelle siitä, mihin ihminen vielä kykenee, ei siitä, mihin hän ei enää pysty, sanoo fysioterapeutti Tuula Kujala, joka on hyödyntänyt työssään kinestetiikkaa kolmen vuoden ajan. Etenkin pitkäaikaishoitolaitoksissa vanhus menettää nopeasti jäljellä olevan toimintakykynsä, jos päivittäiset toiminnot tehdään hänen puolestaan. Sen sijaan, että huoneeseensa palannut rouva nostettaisiin vuoteeseen nosturilla tai useampi hoitajaa siirtäisi häntä passiivisena pakettina, lähihoitaja Heidi Lågas auttaa rouvan vuoteeseen tämän omalla avustuksella. 40 sanallisella vuorovaikutuk- Tuula Kujala Toiset ihmiset liikkuvat suorin kaavoin ja toiset spiraalimaisesti. sella on kinestetiikassa tärkeä rooli. Sen sijaan, että puhuttaisiin potilaasta passivoivasti, käytetään aktivoivia ilmaisuja. Potilasta ei mennä nostamaan, ottamaan ylös, kääntämään tai syöttämään. Sen sijaan potilasta mennään avustamaan siirtymisissä tai ruokailussa. Myös kehollisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys: vaikka ihmisen kognitiiviset valmiudet olisivat heikentyneet, hän ymmärtää kehollista ohjausta. Vuorovaikutteisen ohjauksen myötä luottamus hoitajan tekemiseen lisääntyy. Tätä kautta esimerkiksi muistisairaan potilaan vastustelu vähenee ja aktiivisuus lisääntyy. Potilasta autetaan hyödyntämään hänelle ominaisia liikeratoja. –Itse sain koulutuksessa tähän liittyen valtavan ahaa-elämyksen, sanoo Tuula Kujala. –Toiset ihmiset liikkuvat suorin kaavoin ja toiset spiraalimaisesti. Seuraamme uuden avustettavan tavatessamme, millä tavalla hän liikuttaa kehoaan ja pyrimme sitten avustamaan liikettä siihen suuntaan. Näin hän pystyy käyttämään paremmin jäljellä olevia voimavarojaan. TEHY t 1–2015 takaisin sänkyyn. Lähihoitaja Heidi Lågas on avustanut asiakkaan pyörätuolista istumaan vuoteelle. Lågas siirtää pyörätuolin pois edestä, jotta hän kykenee auttamaan myös rouvan jalat sängylle. TEHY t 1–2015 41 kinestetiikka oulunkylän kuntoutussairaala tarjoaa jatkohoitoa ja kuntoutusta akuutin sairauden, leikkauksen tai vamman jälkeen. Potilaiden keski-ikä on noin 80 vuotta. Kuntoutussairaalassa sotainvalidit ja -veteraanit saavat laitoshoitoa sekä laitos-, päivä- ja avokuntoutusta. Heidän keski-ikänsä on noin 91 vuotta. Oulunkylässä alettiin kouluttautua kinestetiikkaan vuonna 2011. Nyt yli puolet hoitohenkilökunnasta eli seitsemisenkymmentä henkilöä on käynyt kinestetiikan nelipäiväisen peruskurssin. Osa hoitajista on käynyt myös kolmipäiväisen syventävän kurssin. Kuntoutusesimies Mia Pietilä on kouluttautunut tutoriksi, joka toimii tarvittaessa tukihenkilönä. Kinestetiikka on Oulunkylässä kaikkien ammattiryhmien asia. Peruskoulutuksessa on käynyt niin sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeutteja kuin toimintaterapeuttejakin. Viime kesänä menetelmään perehdytettiin kaikki uudet työntekijät, kesätyöntekijät ja määräaikaiset työntekijät. Näin potilaiden ja asiakkaiden ei tarvitse sopeuttaa omaa liikkumistaan kunkin hoitajan tottumusten mukaan. Oulunkylässä on huomattu, että menetelmä tuo mukanaan monia hyötyjä. –Työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt. Avustettavilla taas säilyy omatoimisuus sekä asento- ja kehontuntemus, sanoo Heidi Lågas. Hän huomauttaa myös, että moni kokee miellyttävämmäksi, että avustajana on vain yksi hoitaja. – Kinestetiikkaa käyttäen yksi hoitaja pärjää tilanteessa, jossa aikaisemmin saatettiin tarvita kolmekin henkilöä. Kun annamme aikaa ja mietimme keskenämme ja avustettavan kanssa, kuinka jokin siirtyminen onnistuisi, se saattaa mennä yllättävän helposti, sanoo Mia Pietilä. Luovuus on lisännyt työn mielekkyyttä. Hoitajat ovat rohkaistuneet kokeilemaan apuvälineinä yllättäviäkin esineitä, kuten kirjoja. Tavallisempia apukeinoja ovat terapiapallo, erilaisiksi tuiksi kierrettävät pyyhkeet sekä kinesteettisiin asentohoitoihin käytettävät rullat ja kiilat. –On palkitsevaa pystyä avustamaan toista ihmistä siten, että hän saa onnistumisen kokemuksia, sanoo Tuula Kujala. 42 Yhteistyö osastoilla ja osastojen välillä on kasvanut – kollegoilta kysytään herkästi neuvoja ja ollaan valmiita oppimaan yhdessä. Lokakuussa Oulunkylässä järjestettiin kinestetiikkapäivä, jolloin syventävän kurssin käyneet hoitajat jalkautuivat osastoille miettimään ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. kinestetiikan kehittivät 30 vuotta sitten yhdysvaltalaiset käyttäytymistieteilijät Lenny Maietta ja Frank i Kokemuksia kinestetiikasta hoitokoti eerikan toimitusjohtaja juhani kuittinen ► Työntekijöillä ei ollut vuosien 2011–13 seurantajaksolla yhtään sairauslomapäivää, joka olisi johtunut tuki- ja liikuntaelimistön rasituksesta. Työterveyshuollon kustannukset laskivat 33,8 prosenttia. turun kaupungin terveystoimen hoivaosasto ► Sairauslomat puolittuivat 545 päivästä 271 päivään vuosien 2000 ja 2001 välillä. Hartia- ja selkälihasten EMG-mittausten mukaan hoitajien toiminnassa tapahtui selkeitä muutoksia positiiviseen suuntaan. kontulan monipuolinen palvelukeskus ► Asukkaat ovat olleet paljon tyytyväisempiä ja osallistuvat enemmän. Käytöshäiriöt ovat vähentyneet minimiin. pietarsaaren kaupungin vanhuspalvelut ► Potilaat ovat alkaneet elää uudelleen: katse on kirkastunut ja ympäristö kiinnostaa jälleen. Hatch, joiden ajatuksia kehollisesta vuorovaikutuksesta sveitsiläiset sairaanhoitajat alkoivat soveltaa hoitotyöhön. Nykyään menetelmää käytetään laajasti Keski-Euroopan saksankielisissä maissa ja Pohjois-Italiassa. Suomessa kinestetiikkaa on käytetty pääasiassa vanhuksia ja vammaisia avustettaessa. Vuodesta 2009 on järjestetty kursseja myös omaishoitajille. Kinestetiikan Sveitsistä Suomeen tuonut erikoissairaanhoitaja, kouluttaja Virpi Hantikainen sanoo, että toimintamalli tulisi ulottaa koko hoitoketjuun. Akuuttisairaalat ja terveyskeskukset pitäisi saada Hantikaisen mielestä mukaan kinestetiikkaan. Bernin yliopistosairaalassa viisi vuotta työskennellyt Hantikainen on tutustunut menetelmän hyötyihin esimerkiksi leikkaussalitoiminnassa. –Siellä on havaittu, että pitkien leikkausten aikana potilaalle ei tule lainkaan ihovaurioita ja hoitajien työ on keventynyt huomattavasti. suomen kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtajana toimiva Hantikainen kouluttaa hoitohenkilökuntaa yhdessä 13 muun kinestetiikkakouluttajan kanssa. Koulutuksen on käynyt Suomessa noin 6 000 hoitajaa ja fysioterapeuttia. Sveitsissä Hantikainen työskentelee tutkijana St Gallenin ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän vetää menetelmään liittyviä kehittämisprojekteja Suomessa ja Sveitsissä. Vaasan keskussairaalassa on aloitettu kinestetiikan käyttö ortopedisellä ja traumatologisella osastolla. Vaasan keskussairaalan teho-osasto tekee yhteistyötä Baselin yliopistosairaalan kanssa, jonka tehohoidossa kinestetiikka on jo standardi. Laajoja koulutuksia on menossa parhaillaan myös Sastamalassa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Viime keväänä kinestetiikkayhdistys sertifioi Uudenkaarlepyyn sairaskodin ensimmäiseksi kinestetiikan laatuyksiköksi. Tulevaisuuden tavoitteena on saada kinestetiikka terveysalan opintosuunnitelmiin. Toiveissa on saada julkaistua myös kinestetiikan oppikirja suomeksi. t WWW.KINESTETIIKKA.FI TEHY t 1–2015 1 2 3 4 Oikeat otteet, kätevät apuvälineet 1 toiselle kyljelle. Tuula Kujala auttaa asiakasta kääntymään kyljeltä toiselle. 2 banaanilauta. Kaarevaa liukulautaa käytetään apuna, kun asiakas esimerkiksi siirtyy TEHY t 1–2015 pyörätuolista vuoteeseen. 3 paita päälle. Lähihoitaja Heidi Lågas ja fysioterapeutti Tuula Kujala avustavat kauluspaidan asiakkaan päälle. Lågas kehottaa asiakasta ottamaan kiinni hänen käsivarsistaan ja nojautumaan eteenpäin. Samalla Lågas auttaa asiakasta vetämällä häntä eteenpäin. Tällöin paidan saa pujotettua helposti takaa kohdalleen. 4 tukityyny. Kinestetiikassa käytetään apuna erilaisia tyynyjä ja kiiloja asentohoidoissa ja kehontuntemuksen uudelleenherättelyssä. 43 1 1 1. s rr a leon e ie 11. 2 0 1 4 2 1 perillä. Pientä potilasta autetaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön hoitolaitokseen Kailahunissa. 2 viikko suomessa. Piia Laitiainen palasi Sierra Leonesta marraskuun lopussa ja lähti pian Amsterdamiin. 44 TEHY t 1–2015 ulkomaat Ebolaa taltuttamassa Sierra Leonessa tarvitaan lisää hoitajia, sanoo Piia Laitiainen. teksti Terhi Mäkinen kuvat Sylvain Cherkaoui ja Pia Inberg T ilanne ebola-alueella ei ole hallinnassa, sanoo marraskuun lopussa Sierra Leonen Kailahunista palannut sairaanhoitaja Piia Laitiainen. Hän työskenteli Kailahunissa 85-paikkaisessa hoitolaitoksessa. Parhaillaan hän kouluttaa Amsterdamissa ebolaalueelle lähteviä työntekijöitä. –Paikalliset hoitavat, mutta heitä ei ole tarpeeksi. Infektion torjunta ei ole mitään rakettitiedettä. Pitää olla vain huolellinen. He osaavat nyt toimia, koska ovat saaneet koulutusta. Kun ebola lähti leviämään maassa, jossa ei ole pitkälle kehittynyttä terveydenhuoltoa, jälki oli pahaa. Ebola ei ollut ennestään tuttu, eikä paikallinen terveydenhuoltohenkilöstö osannut suojautua. Heitä kuoli paljon ja tauti pääsi suureksi. WHO:n mukaan ebolaan on kuollut noin 8 000 henkeä ja tartuntoja on yli 20 000. Lähes kaikki tapaukset ovat Guineasta, Liberiasta ja Sierra Leonesta. –Paikalliset ovat nähneet omaistensa ja kollegoidensa kuolevan ja silti he tulevat töihin. Epidemia on kuitenkin koko ajan edellä. Sairastuneiden kontaktit pitäisi jäljittää, eikä sellaiseen ole vielä resursseja. Ihmisten tietämys taudista ja sen leviämisestä on lisääntynyt selvästi viime kuukausien aikana, mutta vääriä huhuja liikkuu yhä. TEHY t 1–2015 –Tuntematon uhka on pahin. Oikea tieto lievittää tässäkin asiassa pelkoa. tartuntavaara hoitolaitoksessa on saatu hyvin kuriin. –Kailahunissa on hoidettu yli tuhat potilasta, eikä yksikään hoitaja ole sairastunut. Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä (MSF) on ollut yhteensä 800 kansainvälistä työntekijää ebola-alueella ja vain kolme on sairastunut. Kaikki ovat parantuneet. En näe, että työ Kailahunissa olisi enää sen rankempaa kuin avustustyö muuallakaan. Systeemi on mietitty niin tarkkaan, Piia sanoo. Hän kritisoi sitä, että kansainvälisen yhteisön liikkeet ebolan torjunnassa ovat hitaita. Auttamassa on lähinnä vain yksittäisiä järjestöjä. –Jo viime maaliskuussa nähtiin, että vaara paisuu suureksi. Heinä-elokuussa tilanne oli jo Guinean, Liberian ja Sierra Leonen muodostamassa kolmiossa paha. Sierra Leonessa tartuntoja ilmenee nyt maan länsiosassa ja pääkaupunki Freetownissa. Piia sanoo, että ebola on toki vaarallinen tauti ja sitä pitää kunnioittaa, mutta se ei tartu kovin herkästi, koska virus ei leviä ilmateitse. Hän on toistaiseksi ainoa suomalainen sairaanhoitaja, joka on ollut Lääkärit ilman rajoja -järjestön kautta ebolahoitajana. Järjestö ei lähetä ensikertalaisia ebola-alueelle ellei heillä ole vahvaa infektiotaustaa. Piia valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2007 ja lähti humanitaariseen työhön MSF:n kautta. Hän on ollut komennuksilla Haitissa, Malawissa, Tšadissa, Kongossa ja Etiopiassa. silmiinpistävin ebolan oire oli ää- retön väsymys. Sairastuneille metrin matka näytti olevan kilometrien pituinen. Piia kävi tavallisesti potilaiden luona kolme kertaa päivässä, korkeintaan tunnin kerrallaan. Voimia piti jättää suojavarusteiden riisumiseen, koska se on riskialtis vaihe. Kauempaa ei voinut olla senkään takia, että kasvomaski kostuu hiotessa, ja on riski, että kostuessaan liikaa se ei enää suojaa. Aidan yli potilaiden kanssa saattoi jutella paljonkin. –Emme olleet vain avaruusolioita, jotka käyvät vierailulla. Aidan yli pystyi puhumaan paljon ja oli mukavampi puhua ilman maskia. Ihmisillä oli ras- Jo viime maaliskuussa nähtiin, että vaara paisuu suureksi. 45 ulkomaat 3 GUINEA 3 ambulanssi tuli. Hoitolaitokseen saapuu potilaita pitkien matkojen takaa. SIERRA LEONE Freetown Kailahun Kenema AFRIKKA i Sierra Leone ► Sijaitsee Länsi-Afrikassa, väkiluku 5,7 miljoonaa, pääkaupunki Freetown. ► YK:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan yksi maailman vähiten kehittyneistä maista. ► Maassa käytiin vuosina 1991–2002 raskas sisällissota. ► Sierra Leonen maaperässä on timantteja, bauksiittia, titaania ja rautamalmia. Kaivoksia on sisällissodan jälkeen otettu uudelleen käyttöön. Puolet maan bruttokansantuotteesta tulee maataloudesta. ► Viime vuonna vastasyntyneen elinajanodote oli 57,4 vuotta. Lukutaitoisten osuus on kasvanut 43 prosenttiin. ► Sierra Leonessa elää 15–20 etnistä ryhmää. Jokaisella ryhmällä on oma kielensä, mutta lähes kaikki puhuvat lisäksi mendeä, temneä tai krioa. ► Muslimeja on 60 ja kristittyjä 10 prosenttia. Heimouskontoihin uskoo 30 prosenttia. ULKOASIAINMINISTERIÖ JA WORLD FACTBOOK 46 LIBERIA kaita tilanteita, kun omaisia oli kuollut. Psykososiaalisen puolen ihmiset vetivät aidan takaa lapsille leikkejä. Kierrotkin tehtiin aidan yli, jos potilaat jaksoivat kävellä sinne. Heitimme ruokaa ja juomaa. Sisälle korkean riskin alueelle ei menty turhaan. Ennen potilaiden luo menoa oli mietittävä, mitä tarvikkeita tarvitsee mukaansa ja mitä aikoo tehdä. Välillä hukkaaikaa meni esimerkiksi siihen, että joku potilas oli vaihtanut telttaa ja oli sen takia kateissa. Neulanlaitto oli riskialtista. Siksi oli harkittava tarkkaan, kelle annetaan suonensisäistä hoitoa. Jos toivoa ei ollut, annettiin vain kipulääkettä. Jos nenästä, korvista ja ikenistä alkoi vuotaa verta, viimeiset päivät tai hetket alkoivat olla käsillä. Lapsia ja joskus aikuisiakin syötettiin, koska ebola vie ruokahalut. –Sain parantuneilta kiitosta siitä, että pelastit henkeni, koska pakotin syömään. WHO on arvioinut, että ebolaan sairastuneista kuolee noin puolet. Nyt leviävän ebolan Zaire-muunnoksen kuolleisuudeksi on arvioitu jopa 80 prosenttia. Tapausmäärät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, joten kovin pitkälle meneviä päätelmiä ei niiden perusteella voi tehdä. –Meidän hoitolaitoksissamme kuolleisuus on selvästi noita lukemia alhaisempi. Emme tiedä tarkalleen, mistä se johtuu, mutta nesteytyksellä tuntuisi olevan hoidossa iso merkitys. Näen, että kuolleisuutta olisi mahdollista saada vielä alemmaksi, jos resursseja olisi enemmän. Tärkeätä on myös sen porukan työ, jotka siivoavat ja huolehtivat vainajista. Heidät on koulutettu alusta asti. Toivoa toi, että aika moni kuitenkin parani. sierra leonessa on tyypillistä, että apua sairauksiin haetaan kansanparantajilta. Kailahunissa järjestö neuvoi, miten he voivat välttyä tartunnalta. –Viestimme oli, että kuumeiseen potilaaseen kannattaa pitää kahden metrin välimatka. Silloin tauti ei tartu. Jos epäily ebolasta herää, potilasta pitää käskeä menemään heti hoitolaitokseen. Koska virus ei tartu ilmateitse, kahden metrin välimatkan pitäisi riittää siihen, etteivät sylkipisarat tai mahdollinen oksennus osu. Mitään suojaimia ei haluttu jakaa, etteivät ne antaisi väärää turvallisuuden tunnetta. Suomalaisten hoitajien kannattaa Piian mielestä vaatia koulutusta ebolan varalta. Yksittäiset tautitapaukset ovat mahdollisia, epidemia taas on hyvin epätodennäköinen. –Suojautumista ja eristyshuoneessa toimimista kannattaa harjoitella. Ebolan vaatima eristys on ehkä astetta kovempi, mutta peloissaan ei kannata olla. Ebola vaatii työvoimaa kuten eristyspotilaat yleensäkin. Emme olleet vain avaruusolioita, jotka käyvät vierailulla. TEHY t 1–2015 alun perin ajateltiin, että ebolasta selviävät ne, joilla on hyvä peruskunto. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on hoitanut useita tuhansia potilaita, ja Piia kertoo, että tiimin kesken kannatusta alkaa saada viruskuormateoria. Näyttää siltä, että jos viruskuorma heti aluksi on todella suuri, ihmisen immuunijärjestelmä ei ehdi reagoida ja tauti on kuolemaksi. Jos viruskuorma on pieni, näyttäisi siltä, että immuunijärjestelmä ehtii usein toimia. –Meille tuli hyväkuntoisia aikuisia, jotka kuolivat ja toisaalta pieniä vauvoja, jotka selvisivät. Sellaisilla oli usein heikot mahdollisuudet selvitä, jotka olivat olleet kosketuksissa sairastuneen ripulin tai oksennuksen kanssa tai jotka olivat esimerkiksi hautajaisissa koskeneet vainajaan. Eritteet ja vainajat ovat todella tartuttavia. Piia on huomannut, että myös tahto parantua auttaa. –Luemme juttuja syöpäpotilaiden ihmeparantumisista, mutta nehän vain kertovat siitä, että ihminen on ottanut omat henkiset voimavaransa käyttöön, vaikka toki aina sekään ei pelasta. Länsimaisen ihmisen ongelma on, että itse ei tarvitse tehdä mitään. Aina joku hoitaa. Näin jo Haitissa tapauksia, joissa epätodennäköinen tapahtui, ihminen parani, vaikka oli todella sairas. Monessa Afrikan maassa on tapana, että sukulaiset antavat sairaalassa perushoidon. Ebolan osalta se oli mahdollista vain silloin, kun sukulainen oli sairastanut ebolan ja parantunut siitä. Niissä tapauksissa omaiset jäivät hoitolaitokseen auttamaan. Toisaalta tauti levisi perheiden sisällä niin, ettei auttajia läheskään aina enää ollut. –Ebolan sairastaminen antaa immuniteetin, mutta vielä on epäselvää, miten pitkäksi ajaksi. Todennäköisesti se kestää vuosia, Piia sanoo. Hoitolaitoksessa paremmassa kunnossa olevat ebolapotilaat auttoivat sairaampia. Yksinäisille lapsillekin löytyi melkein aina hoitaja potilaiden joukosta. Hoitajat katsoivat veriarvoista, milloin potilas on niin parantunut, että voi päästä kotiin. Parantuneelle jää muun muassa lihaskipuja, jotka voivat kestää viikkoja, jopa kuukausia. Kun Piia lähti Sierra Leonesta, lentokentän virkailijatkin kiittivät häntä. –Monella on tunne, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. t HOITAJAKSI SIERRA LEONEEN VOI HAKEUTUA PUNAISEN RISTIN KAUTTA: WWW.PUNAINENRISTI.FI/EBOLA AVUSTUSTYÖHÖN LÄÄKÄRIT ILMAN RAJOJA –JÄRJESTÖN KAUTTA WWW.LAKAREUTANGRANSER.SE. LISÄTIETOJA VOI KYSYÄ MYÖS PIIA LAITIAISELTA PLAITIAINEN@GMAIL.COM. TEHY t 1–2015 il ilO Kuuluu Kauas! perheen* paras TalVilOma 123,50 € /VrK * Kahdelle aiKuiselle ja Kahdelle lapselle (6–14 v.) Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään ja Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 11.2. saakka, kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 47 aikuisopiskelu Uusin siivin Lentoemäntä Nina Yliruikka hallitsee turvallisuus- ja ensiaputaidot. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi hän haluaa vanhustyöhön. teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg V iikkoa aiemmin Nina Yliruikka työskenteli purserina Finnairin lennolla Tokiosta Helsinkiin, mutta nyt hän on lähdössä töihin Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan. Kello on iltakahdeksan. Hän pakkaa eväät ja raidalliset villasukat kassiin kotonaan Oulun Kellossa ja lähtee ajamaan kohti sairaalaa. Edessä on psykiatrian ja mielenterveystyön harjoittelujakson yövuoro akuuttiosastolla. –Minua on aina harmittanut, ettei minulla ole lentoemännän ammattini lisäksi mitään erityisammattitutkintoa, sanoo Finnairilla 26 vuotta lentoemäntänä työskennellyt Nina. Asia korjaantuu tulevana syksynä, kun Nina valmistuu sairaanhoitajaksi Lapin ammattikorkeakoulusta Rovaniemeltä. Hän aloitti opinnot tammikuussa 2013 työnantajan suoman opintovapaan ja Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutustuen turvin. Nina on todennut, ettei nykymaailmassa ei ole mitään mahdollisuuksia työllistyä ilman tutkintoa. Toisin oli 1980-luvulla, jolloin Nina teki hoitotyötä useita vuosia epäpätevänä. Hän aloitti kylvettäjänä Oysissa heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1984. Hän ehti työskennellä myös tutkimus-, hoito- ja sairaala-apulaisena ennen kuin 48 muutti Helsinkiin, jossa hän oli kylvettäjänä Auroran sairaalassa. Laakson sairaalasta hän sai jo virankin, mutta sitten veri veti ulkomaille – Italiaan ja Hollantiin. Vuonna 1988 lentoyhtiöt rekrytoivat kuumeisesti lentoemäntiä, ja Nina pääsi Finnairille matkustamohenkilökunnan peruskurssille. Mutta hoitotyö on ollut mielessä kaikki nämä vuodet. –Sanoin ammattikorkeakoulun pääsykoehaastattelussa, että vaikka minä lähdin hoitotyöstä, hoitajuus ei lähtenyt minusta. finnairin ja koko lentobisneksen Minä lähdin hoitotyöstä, mutta hoitajuus ei lähtenyt minusta. vuosia kestänyt syöksykierre oli osasyy siihen, että Nina alkoi miettiä muita työvaihtoehtoja. Viime kesänä näytti siltä, että ulkoistusten myötä lentoyhtiöstä katoaa noin 540 matkustamohenkilökunnan työpaikkaa. Lopulta työnantaja- ja työntekijäpuoli sopivat lokakuussa 18 miljoonan euron säästösopimuksesta. Se tarkoittaa palkanalennuksia ja lisää työtunteja sekä toisaalta turvaa ulkoistuksilta neljäksi vuodeksi ja irtisanomissuojaa kahdeksi vuodeksi. –Itselläni on hyvä olo siitä, että tutkinnon myötä minulle tulee vapaus valita. TEHY t 1–2015 palvelun ammattilainen. Tulevaisuudessa Nina Yliruikka haluaisi työskennellä vuorokuukausin lentoemäntänä ja sairaanhoitajana. – Peruspalkoissa ei ole suurtakaan eroa, sanoo purserina eli matkustamohenkilökunnan esimiehenä työskentelevä Nina. TEHY t 1–2015 49 aikuisopiskelu 24/7. Aikuisopiskelijan arki on kiireistä. Opiskelutehtävät kulkevat mukana maailmalla. Nina pystyy luettelemaan suoralta kädeltä kymmenen kollegaa, jotka kouluttautuvat parhaillaan lähi- tai sairaanhoitajiksi. –Kaikkiaan heitä on varmasti kymmeniä. En vain tunne enkä tiedä kaikkia. aikuisopiskelijan arki on ollut melkoista haipakkaa. Suunnilleen puolet vuodesta Nina on tehnyt lentoemännän töitä. Lopun aikaa hän opiskellut teoriaa Rovaniemellä sekä suorittanut harjoittelujaksoja Oulun alueella. –Jos teoriaa on ollut neljänä perättäisenä päivänä, olen yrittänyt saada sellaisen lentovuoron, josta saan kolmesta neljään päivää vapaata. Ne päivät olen ollut koulussa. Kuuden viikon mittaisiin harjoittelujaksoihin olen käyttänyt opintovapaata. Mukana maailmalla on kulkenut läppäri, jolla Nina on tehnyt opiskelutehtäviä lentojen lepoaikoina hotelleissa – sen minkä on nukkumiselta ja työn vaatimalta palautumiselta ennättänyt. Perheen kannustus ja tuki ovat olleet Ninalle korvaamattomia. Hän antaa kiitosta myös useille opettajilleen ja ohjaajilleen, joista moni itsekin on valmistunut ammattiin vasta aikuisena. Etenkin heidän kanssaan Nina on kokenut puhuvansa samaa kieltä. –Nämä rautaiset ammattilaiset ovat helmiä. Olen sanonut heille, että minusta tulee sellainen sairaanhoitaja kuin te haluatte minusta tulevan. Itse olen ihan kevätkananpoika heidän rinnallaan, vaikka lentoemäntänä hallitsenkin turvallisuusja ensiaputaidot. opinnäytetyönsä Nina tekee vanhustyöstä. –Vanhustyö on ominta itseäni, vaikka se tuntuukin olevan epämuodikasta. Pidän vanhuksista, sillä olen kasvanut mummun kanssa ja puuhannut ikäihmisten parissa muutenkin. Nina on osallistunut aktiivisesti myös vapaaehtoistyöhön Finnairin lentävän henkilökunnan järjestämissä sotaveteraanien tapahtumissa. Hän on värvännyt mukaan miehensäkin, ja he ovat ystävystyneet useiden yhdeksänkymppisten veteraanien kanssa. 50 i Nina Yliruikka, 49 ► Oululainen lentoemäntä, opiskelee sairaanhoitajaksi. ► Perheeseen kuuluu aviomies sekä 9-vuotias poika ja 11-vuotias tytär. ► Perheen kakkoskoti on Rovaniemen Ruikassa, jossa kalastetaan Kemijoesta, saunotaan, sienestetään, marjastetaan sekä retkeillään jalan, moottorikelkalla ja hiihtäen. ► Tekee vapaaehtoistyötä sotaveteraanien parissa, laittaa ruokaa, lukee ja ihmettelee elämää. Olen opettajieni rinnalla ihan kevätkananpoika. –Soittelemme puolin ja toisin. Mikä riemu ja ilo onkaan, kun tapaamme. Nina ihmettelee, miksi ihminen tuntuu muuttuvan tietyn iän saavutettuaan joidenkin silmissä epäihmiseksi, jota ei tarvitse kuunnella. –Vanhuksethan ovat vain vanhempia meitä. Meistä kaikista tulee mummoja ja pappoja. Ihmisten kohtaamisessa Nina pitää avaintekijöinä inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä. Myös sairaanhoitajan eettiset ohjeet ovat Ninalle äärimmäisen tärkeät. –Hoitajuus on muutakin kuin tiettyjen hoitotoimenpiteiden osaamista. Se on myös kuuntelemista ja kosketusta. Tämä tulisi ottaa huomioon jo pääsykokeissa. Valmistuttuaan Nina haluaisi työskennellä joka toisen kuukauden lentoemäntänä ja joka toisen hoitoalalla keikkailemalla. Ninaa saattaisi kiinnostaa myös jokin kansainvälinen projekti. Sellainen, jossa olisi hyötyä hoitotyön osaamisesta, kielitaidosta ja luontevasta suhtautumisesta monikulttuurisuuteen. Nina puhuu suomen lisäksi ruotsia, englantia, ranskaa, italiaa ja hollantia, ja lentoemäntänä hän on tottunut kohtaamaan erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. –Mutta jos vanhustenhuollosta löytyisi jokin ihana työpaikka, sinne menisin. t TEHY t 1–2015 Miten ammatit tukevat toisiaan? Lentoemäntä taitaa puhejudon Finnairin lentävä henkilökunta saa kattavan turvallisuus- ja ensiapukoulutuksen. Matkustamohenkilökunta osaa muun muassa elvyttää, käyttää defibrillaattoria ja kykenee toimimaan henkeä uhkaavissa hätätilanteissa. Emme saa antaa pistoksia emmekä reseptilääkkeitä, mutta koneessa on saatavilla esimerkiksi sidostarpeita, särky-, matkapahoinvointija ripulilääkkeitä sekä happea ensiapua vaativiin tilanteisiin. Sairastapaukset vaihtelevat lievistä vakaviin, hammassärystä sydämen rytmihäiriöön. Myös puhejudotaidot ovat hallussa. Pitkä pinna ja hermostumattomuus ovat välttämättömiä lentoemännän työssä, eivätkä ole varmaan pahitteeksi sairaanhoitajan ammatissakaan.” Hoitaja tajuaa termit puolesta sanasta Yhä iäkkäämmät ja huonokuntoisemmat ihmiset matkustavat. Matkustamohenkilökunta arvioi koneeseen nousevien ihmisten tilaa ja kuntoa, ja sairaanhoitajaopinnot antavat siihen lisää varmuutta. Jos koneessa joku sairastuu vakavasti, matkustamohenkilökunta ottaa satelliittipuhelimella yhteyden globaaliin lääkäripalveluun, joka antaa ohjeita ja arvioi tarpeen mahdolliseen välilaskuun. Sairaanhoitajaopinnoista on tällaisessa tilanteessa paljonkin hyötyä, sillä silloin puhuu samaa ammattikieltä lääkäripalvelun kanssa. Yhteys on usein huono ja rätisevä. Tuttuja termejä on helpompi ymmärtää puolesta sanasta. Jos kone joutuisi onnettomuuteen, olisi varmempi olo olla vastassa hoitoalan ammattilaisia, jotka nousisivat koneeseen. Heille osaisi antaa paremmin oleelliset tiedot.” TEHY t 1–2015 Verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Ajankohtaisia tarjouksia: Tarjoukset voimassa 28.2.2015 asti. -15 % -10 % Lysi Omega-3 Lemon -20 % Avène Couvrance Mascara, Duo Lip and Lip Contour ja Fluid Foundation Corrector Pharmacare ORAL hammaslankain ja suuvesi Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena ja tilaa tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi 51 työehdot Lisää valtaa jättiyrityksille? Vapaakauppasopimuksen pelätään heikentävän työntekijöiden oikeuksia. teksti Riitta Hankonen kansainvälinen ammattiyhdistys- liike pelkää, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus heikentäisi työntekijöiden asemaa. Huolena on, että suunnitteilla olevan TTIP-sopimuksen (Transatlantic Trade and Investment Partnership) myötä isot kansainväliset yritykset pystyisivät vaikuttamaan valtioiden demokraattiseen päätöksentekoon ja työelämään. Yhdysvallat ei ole vahvistanut kaikkia työjärjestö ILO:n sopimuksia. Vapaakauppasopimuksella on myös kannattajansa. Ulkoministeriön mukaan sopimuksella pyritään poistamaan tullit ja tarpeeton byrokratia. –Sopimuksen kannattajat uskovat, että sopimus pakottaisi Yhdysvallat ratifioimaan ILO:n sopimukset. Vastustajat puolestaan pelkäävät, että Yhdysvaltain työelämäkäytännöt leviävät sopimuksen myötä Eurooppaan, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi. Sopimusneuvotteluista on annettu julkisuuteen niukasti tietoja ja sopimukseen liittyvät asiakirjat ovat pääsääntöisesti salaisia. Jotta uhat poistuisivat, sopimuksen pitäisi sisältää Koivuniemen mielestä työelämäoikeuksiin, ympäristö- ja kuluttaja-asioihin sekä julkisiin palveluihin liittyviä säännöksiä. suomi ja pohjoismainen ammattiyhdistysliike on suhtautunut vapaa- 52 kauppasopimukseen varauksellisen myönteisesti, koska sillä arvioidaan olevan hyvä vaikutus ulkomaankauppaan ja työllisyyteen. Suomen myönteistä suhtautumista selittänee myös se, että jos Suomi vastustaa vapaakauppasopimusta, sen on turha haaveilla saavansa sopimusta sijoittajansuojasta Venäjän kanssa. Venäjän toimintaympäristö on sen verran epävarma, että sijoittajansuoja on tarpeen. Kannattajien mukaan vapaakauppasopimus takaisi sen, että EU-maiden yritykset pääsevät Yhdysvaltain julkisten palvelujen hankintamarkkinoille, joita hallitsevat tällä hetkellä sikäläiset yritykset. kansalaisjärjestöjen Esimerkiksi kansallisen lainsäädännön muutos, joka voisi heikentää ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen kannattavuutta, avaisi sijoittajalle mahdollisuuden vaatia korvauksia. Sijoittaja voisi viedä syrjiväksi katsomansa käytännön kansainväliseen välitysmenettelyyn. Tämä tarkoittaisi julkisen vallan siirtoa välityselimelle. Se muodostuisi yksityisistä juristeista, joilla saattaisi olla kaupallisia intressejä. –Jos yhdysvaltalainen yritys haastaisi Suomen valtion vapaakauppasopimuksen nojalla välimiesoikeuteen, vastaajana olisi Suomen sijasta sopimuksen solminut EU. Suomen mahdollisuudet puolustaa omaa näkökulmaansa olisivat todella huonot, Koivuniemi toteaa. Tupakkalakia ja alkoholimainontaa koskevat rajoitukset olisivat vaarassa. kritiikki kohdistuu sijoittajansuojaan. Suoja ei koskisi vain ulkomaista sijoittajaa suoraan syrjiviä käytäntöjä vaan myös sellaisia tilanteita, joissa sijoittaja on sitä mieltä, että sille annetut lupaukset on petetty. Ehkäisevän päihdetyön verkoston mukaan sijoittajansuoja voi vaikeuttaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia, jos uhkana on, että muutos tuottaa riskin korvausvaatimuksista. Esimerkiksi tupakkalakia sekä alkoholimainontaa tai rahapelien markkinointia koskevat rajoitukset olisivat vaarassa. investointisopimukset eivät ole sinänsä mikään uusi asia. Suomella on yli 60 voimassa olevaa investointisopimusta. Ne on solmittu Suomen ja kehitysmaiden välillä turvaamaan suomalaisten yritysten edut epävarmoissa olosuhteissa esimerkiksi kansallistamisen varalta. –EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppasopimus olisi tasaveroisen kumppanin kanssa neuvoteltu, joten sopimusten merkitystä ei voi suoraan verrata, Koivuniemi sanoo. t TEHY t 1–2015 jäsenten sivut tehyläinen Työharjoittelua olisi saanut olla enemmän. Petteri Tainio, 24 Leppävedellä asuva lähihoitaja, jolla on osaomistettu hevonen. Miten muuttaisit alan koulutusta? ANNIKA RAUHALA Pidin lähihoitajaopinnoistani Jyväskylän ammattiopistossa. Näin jälkeenpäin ajattelen, että työharjoittelua olisi saanut olla enemmän, jotta tunneilla opittua olisi voinut soveltaa käytäntöön. Kuuden viikon työharjoittelujaksossa ensimmäiset viikot menivät aina paikan hakemiseen ja työpaikan tavoille oppimiseen. Valmistuttuani lähihoitajaksi 2010 ajattelin, että haluan tehdä töitä ennen kuin jatkan opintoja. Nyt olen opiskellut vuoden sairaanhoitajan opintoja. tietoa & tarinoita tehyläisittäin Hoitokokouksissa jokaisen ääni on yhtä tärkeä. Koskaan ei tiedä, kenen suusta tulee se viisaus, joka loksauttaa jotakin paikalleen. Toimintaterapeutti Satu Torvinen sivulla 56. TEHY t 1–2015 54 Keskustelua 63 Homma hoidossa 56 Me kaikki 64 Hyöty 58 Tehy-uutiset 67 Tarkastaja 61 Jäsentapahtumat 68 Ristikko 53 keskustelua viime lehden 3 pidetyintä Palautetta numerosta 16/2014 Oma tyttäreni sairastui Crohnin tautiin yli 10 vuotta sitten. Muistan, millainen sokki se oli. Itsestäni tuntui, etten osaa ”hoitaa” oikein nuortani, joka oli silloin 12-vuotias. Jutusta Ei vain vessaelämää tuli sellainen tuntu, että asiat hoituvat hyvin moniammatillisen tiimin ansiosta. Myös hoitaja on varmaan hyvin empaattinen ja hyvä kohtaamaan välillä ahdistuneitakin nuoria. Ehkä tauti on kasvattanut tyttärestäni oma-aloitteisen ja tiedonhaluisen. Kyseiseen tautiin tulleista uusista lääkkeistä hän tietää usein jo ennen hoitavaa lääkäriä. Toivoisin, että kaikki tähän sairauteen sairastuneet saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa. Marika Huovinen on superhyvä hoitaja! u Joulumerkin pelastamat tarjosi mielenkiintoista historiaa – varsinkin, kun itse työskentelen sairaanhoitajana vastasyntyneiden parissa. Välillä sitä unohtaa, millaista on ennen ollut ja kuinka nopeasti hoitoalalla tapahtuu kehitystä. u Oli ihana lukea Joulumerkin pelastamat -jutusta ajasta, jolloin itse ei ole vielä elänyt. Kaikista mukavinta tietysti on kuulla tarinat suoraan heiltä, joita se on koskettanut. Huomaa, miten paljon Suomen terveydenhuolto on muuttunut, mutta edelleen tätä työtä tekevät ovat yhtä hyväsydämisiä kuin ennenkin. u 54 1. Henkilö: Isältä pojalle 2. Hoitotyön historia: Joulumerkin pelastamat 3. Hyvinvointi: Sairauden valekaavussa Isältä pojalle oli hieno kirjoitus tärkeästä asiasta. Hoitoala ei tee kenestäkään ”haavoittumatonta”. Mielestäni hienosti kirjoitettu siitä, miten hoitajasta voi tulla potilas tai omainen. u Oli mielenkiintoista lukea Isältä pojalle -artikkelista, kuinka elinsiirrot käytännössä tapahtuvat ja mikä on hoitajan osuus niiden toteutumisessa. Jännittävää työtä. u Sairauden valekaavussa oli ajankohtainen aihe sairauksien kietoutumista psyykkisen huonovointisuuden ympärille. Hyvä asia huomioitavaksi kaikille terveysalalla työskenteleville. u Tehokaksikko ilahdutti. Tätähän se tiimityö parhaimmillaan on! Soisi sen olevan yleisempää. Ristikon 16/2014 vastaus H U T I u Itseäni lehden Terveyspalstan jutun Vuorotyö tyhmentää tutkimustieto ei yllätä lainkaan. Varsinkin kolmivuorotyö on luonnotonta, eikä sen pitäisi olla yllätys kenellekään, että sillä on terveyteen haitallisia vaikutuksia. Kyseessä on osa-alue, joka vaatisi huomiota ja jota voitaisiin fiilata tekijälleen paremmaksi. u K O J O I S O H K SO Y T E Y L K I E N V A S U U K I T L A P S E P U L Y L R V E KÄ I HK ÄÄ I U I Y V E S A P U L I S A A NU T I A S T P E O L UU T A S ÄR Ä T O R E N O SOKANKA A E L I A S N E I LMA I T KU I V A E K I I RAANHO I T P A M KK E T UK E UU T I T A L U U T Ä BHU T T O T AU S U T R I L E CH U N I L A KAU A A L T K I EMURA I L MA OMM I KÄ S KÄÄ S A T O K E T U T NUO T I A T A S U U S U T O R NA I A I T L I O L RA O T B E L R E T O O T vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Marjatta Mäntylä Kauhajoelta, Leena Konkka Kaarinasta ja Tuija Korkala Jämsänkoskelta. Lukijakilpailu kerro meille 23.1. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/ tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehytuotteita. jar i ke st i lehden 16/2014 kilpailussa tehy-tuotteita voitti saija huusko jäälistä. TEHY t 1–2015 Tehyn lähihoitajapäivä ti 28.4. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere OHJELMA 8.00 Ilmoittautuminen 9.00 Päivien avaus 9.15 Työntekijänä sote-muutoksessa Luentosali 1 10.00 Mitä vanhuus on? 11.00 Hoivakoti kuntoon 12.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00 Työhyvinvointi lähihoitajan työssä 14.00 Hoitajan jaksaminen fyysisessä työssä Luentosali 2 10.00 Kun pienet lapset kiusaavat 11.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.30 Kiusaamisen ehkäisyn keinot varhaiskasvatuksessa 13.30 Tunnesäätely pitää oppia 15.00 Asenne, mitä se ratkaisee? 16.00 Päivien päätössanat ja iltapäiväkahvit Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon suorittaneille mukaan lukien muut toisen asteen opinnot mm. apu-, perus- ja lastenhoitajat. Koulutuspäivä maksaa Tehyn jäsenille 70 euroa. Hintaan kuuluu ruokailu. Tehy ei korvaa matkakustannuksia. Ilmoittaudu Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat Jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset ti 7.4. mennessä. Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Lasku lähetetään kirjeenä huhtikuun loppuun mennessä. Osallistumisen voi peruuttaa 12.4. asti kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 150 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 200 ensiksi ilmoittautunutta. TEHY t 1–2015 me kaikki Kuntoutujan tukena Keroputaalla työskennellään itsenäisesti, mutta tiiminä. 1 teksti Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali i Keroputaan mallilla ► Torniossa sijaitsevan Keroputaan psykiatrisen sairaalan kuntoutustoiminnan tiimi järjestää yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja. Töihin kuuluu myös yksilö- tai ryhmäterapiaa, ohjausta ja neuvontaa sekä toimintakyvyn arviointia. Sairaala sijaitsee Torniossa. 1 aniitta: ”Olemme hyvin työllistetty tiimi ja tiivis porukka. Työskentelemme aika itsenäisesti eikä kaikkia työkavereita välttämättä näe joka päivä. Joskus tapaamme vapaa-ajalla: viime kesänä olimme kaikki Olavin luona istumassa iltaa. Tulin Keroputaalle askartelunohjaajaksi 1974. Silloin tämä oli B-mielisairaala, jossa oli neljä osastoa ja jokaisella 40 potilasta. Tuolloin kaikkien potilaiden oli osallistuttava toimintaan. Potilaita ei siihen aikaan hoidettu yksilöinä. Nykyään onneksi on toisin ja asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Hän voi valita työntekijän, jonka kanssa henkilökemiat toimivat. Kemioiden toimivuus on tärkeää myös työntekijöiden kesken.” ► Käytössä on avoimen dialogin hoitomalli. 2 satu: ”Tulin töihin Keroputaalle 2007. Mihinkään muuhun ► Hoidon perustapahtuma on hoitokokous, jossa potilas ja hänen läheisensä ovat läsnä. Kriisitilanteessa ensimmäinen kokous järjestetään 24 tunnin kuluessa yhteydenotosta. Hoidosta sovitaan yhdessä, ja hoito voidaan toteuttaa myös kotikäynteinä. Sama työryhmä on vastuussa koko hoitoprosessista. ► Hoidolle annetaan aikaa. Kaikilla on oikeus osallistua keskusteluun, ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas. 56 porukkaan ei ole ollut yhtä helppo tulla uutena mukaan. Tässä työssä kuunnellaan ihmisiä, ja sen huomaa työkavereista. Uusia ideoita ei teilata ja tekemistä rajoittaa oikeastaan vain budjetti. Teemme hyvin erilaisia asioita. Kuntoutus voi olla asiakkaiden toiveiden mukaan vaikka kaupassakäynnin tai oman taloudenhoidon harjoittelua. Terapeutin ei tarvitse osata kaikkea. Eräs asiakas opetti minua pelaamaan shakkia. Ohjaajan opettaminen oli hänelle hyvä kokemus. Työkavereilta on helppo kysyä neuvoa johonkin tilanteeseen tai uusia ideoita työskentelyyn. Hoidon sisällöstä puhumme ja teemme päätöksiä vain, jos asiakas on läsnä. Työnohjauksessa voi puhua asiakkaisiin liittyvistä asioista. Asiakasta hoitaa työryhmä, johon jokainen tuo oman siivunsa. Ketään ei nosteta jalustalle. Hoitokokouksissa jokaisen ääni lääkäristä asiakkaan siskoon on yhtä tärkeä. Koskaan ei tiedä, kenen suusta tulee se viisaus, joka loksauttaa jotakin paikalleen.” Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: toimitus@lehti.fi TEHY t 1–2015 3 2 4 5 tekemistä ja kokemista kuntoutujille. Keroputaalla asiakasta hoidetaan yhdessä. 1 aniitta nieminen, kuntoutusohjaaja. ”Hyvä ja luotettava työkaveri.” 2 satu torvinen, toimintaterapeutti. ”Innostuu uusista asioista, hyväntuulinen ilmapiirin luoja.” 3 tiina jauhiainen, toimintaterapeutti. ”Tarkka, huolellinen ja mukava ihminen.” 4 maarit orasvuo, kuntoutuksen ohjaaja. ”Luotettava työkaveri, joka innostuu uusista asioista. Maaritin kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.” 5 olavi siivola, kuntoutusohjaaja. ”Ainoa mies porukassa, mutta tulee hyvin toimeen naisten kanssa! Olavin kanssa on helppo tulla toimeen.” Sitaateissa olevat kommentit ovat työkavereiden luonnehdintoja toisistaan. TEHY t 1–2015 57 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Luusto-oppia lähihoitajille luusto tarvitsee monipuolista ravintoa, kalsiumia, pro- ANNIKA RAUHALA teiinia ja D-vitamiinia. Luuston vihollisia ovat alkoholi, tupakka ja raju laihduttaminen. –Luuston kannalta pieni ylipaino on parempi kuin alipaino, muistutti Luustoliiton projektipäällikkö Jenni Tuomela. Tuomela esiintyi Suomen Lähihoitajat ry:n järjestämässä Lähihoitajapäivässä, joka keräsi marraskuun lopulla yli sata lähi- ja perushoitajaa Helsingin Itä-Pasilaan. Monipuoliseen ammatilliseen aihetarjontaan kuuluivat aivoinfarkti, suolen toiminta, painehaavojen hoito ja suunhoito perushoidossa. vt Ammattiosaston puheenjohtaja ja hallitus valitaan entisen kahden vuoden sijaan kolmen vuoden välein. Kokouksessa voi olla läsnä etänä ammattiosastojen mallisäännöt ja mallivaalijärjestys uudistuvat. Tehyn valtuusto hyväksyi ne marraskuun lopulla. Säännöissä otetaan vastaisuudessa huomioon sähköiset viestintämahdollisuudet. Ammattiosaston varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin ja hallituksen kokouksiin voi hallituksen päätöksellä osallistua etänä. Ammattiosaston puheenjohtaja ja hallitus valitaan entisen kahden vuoden sijaan kolmen vuoden välein. Samalla kaikki ammattiosastot siirtyvät kahden vuosikokouksen malliin. Tähän asti on ollut mahdollista pitää vain yksi vuosikokous. Aikaisemmissa mallisäännöissä vaalilautakunnan tehtävänä oli laatia vaaliluettelo äänioikeutetuista jäsenistä. Uusissa mallisäännöissä ammattiosaston jäsenluettelo toimii vaaliluettelona. Jäsenellä tulee olla mahdollisuus tarkistaa äänioikeutensa vähintään neljänä päivänä ennen valintakokousta. Äänioikeuden voi tarkistaa puhelimitse, sähköpostilla tai esillä pidettävästä vaaliluettelosta. vt 58 Muista! Tehyn työttömyyskassa vakuuttaa työttömyyden varalta. www.tehy.fi/tyottomyyskassa Yt-koulutukset saivat palkinnon vuoden välkky -palkinnon sai OP-Pohjolan Henkilöstöyhdistyksen edunvalvontatyöryhmä. Työryhmä palkittiin luottamusmiehille järjestämistään räätälöidyistä yt-koulutuksista. Palkinnon antoi Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK. Palkinnosta kilpaili kolme tehyläistä ehdokasta. vt u Vuoden syöpähoitajaksi on valittu Mikkelin keskussairaalassa työskentelevä Riitta Hänninen. u Katarina Murto aloitti vuoden alussa STTK:n edunvalvonnasta vastaavana johtajana. Hän työskenteli aiemmin SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana. Paikka STTK:ssa vapautui, kun Minna Helle valittiin valtakunnansovittelijaksi. u Tehyn puheenjohtajana vuosina 1998–2012 toiminut Jaana LaitinenPesola asettuu kokoomuksen ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirissä. u Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL valitsi kuopiolaisen Eija Rytkösen Vuoden hammashoitajaksi. Turun kaupungin pääluottamusmies, hammashoitaja Kirsti Tuomiselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi. Tunnustus myönnettiin hänen työstään suun terveydenhuollon ja alan ammattien kehittämisessä. Tuominen toimi pitkään STAL:n puheenjohtajana, ja hän on ollut Tehyn valtuuston puheenjohtaja. u TEHY t 1–2015 Vuoden lähihoitaja: Kuntouttava ote joka taloon va kohtaaminen ja kuntouttava hoito-ote. Nämä ovat asioita, joita Vuoden lähihoitajaksi valittu Sari Hakaniemi haluaa korostaa hoitotyössä. Sari on työskennellyt alalla kohta 25 vuotta. Valmistuttuaan lastenhoitajaksi hän aloitti Jämsän terveyskeskuksen vuodeosastolla ja jatkoi siitä sairaalan kirurgian osastolle. Sen jälkeen oli vuorossa kahdeksan vuotta synnytys- ja naistentautien osastolla. Kun osasto lopetettiin vuosituhannen vaihteessa, Sari halusi takaisin vanhustyöhön. Paikka löytyi vuodeosastolta 11, missä hän työskenteli 11 vuotta. Samalla Sari hankki oppisopimuskoulutuksena lähihoitajan pätevyyden. Sari antaa kiitosta silloiselle työnantajalleen siitä, että tämä panosti koulutukseen. –Kuntouttavaan hoitotyöhön kouluttivat oman talon fysioterapeutit ja kuntohoitajat sekä ulkopuoliset kouluttajat. Työ oli antoisaa ja meillä oli hyvä motivaatio. Vuonna 2011 Sari muutti Hankasalmelle. Työtä järjestyi sijaisena sairaalaosastolla, jossa on akuutti- ja pitkäaikaispotilaita. Vanhustenhoidon muuttuminen laitosmaisesta kodinomaisemmaksi näkyy nykyisessä työpaikassa. –Kuntouttava ote halutaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. ANNIKA RAUHALA ammattiylpeys, potilaan kunnioitta- arjen ahertaja. Läsnäoleva hoitaja koskettaa ihoa mutta samalla myös sydäntä, sanoo Vuoden lähihoitaja Sari Hakaniemi. känä sanana on kuntouttavan hoitotyön vihollinen, joka pitää karsia pois. –Hoitosuhteen alussa potilaan kanssa kuluu aikaa enemmän, mutta kuntoutumisen myötä potilas tarvitsee yhä vähemmän apua hoitajalta. Vuoden lähihoitaja on ilahtunut siitä, että yhä useammassa kunnassa on herätty ajattelemaan kuntouttavan hoitotyön merkitystä. Hän toivoo, että toimintamalli löytää tiensä jokaiseen hoitotyön yksikköön vanhainkodista ja palvelutalosta sairaalaan asti. –Se pitäisi aloittaa jo vanhuksen kotona, sillä siten ehkäistään sairaalaan joutumista. Kiireenkin keskellä voi olla rauhallinen. kuntouttavassa työtavassa hoitaja auttaa potilasta toimimaan itse. Työtapa vaatii molemminpuolista luottamusta. Hoitaja ja potilas asettavat yhdessä tavoitteet, joiden saavuttamisessa edetään kuin portaita kiiveten. –Onnistumisen ilo ja potilaan pääsy pois sairaalasta on kiitos, joka saa minut jatkamaan työskentelytapaani. Sari painottaa, että kiireenkin keskellä voi olla rauhallinen. Siksi kiire jo pelkTEHY t 1–2015 sari haluaa antaa kiitosta hyville työkavereilleen. Työuransa roolimalleilta – kahdelta perushoitajalta, kätilöltä ja kuntohoitajalta – hän on omaksunut etenkin potilaan kohtaamisen ja kunnioittamisen taitoja. –Nuorena hoitajana imin heistä näitä taitoja. Nykyään koetan vaalia niitä itse. Mitä kauemmin olen tätä työtä tehnyt, sitä tärkeämmiksi nämä taidot ovat tulleet. Minä olen potilasta varten ja autan häntä. Haluan potilaan tuntevan, että hänestä välitetään. Periaate pätee kaikkiin potilaisiin, mutta se korostuu muistisairaiden kanssa. –Parasta on aito läsnäolo, jossa hoitaja koskettaa ihoa mutta samalla myös sydäntä. Sarin mielestä lähihoitajat ovat hoitomaailman arjen ahertajia. Lähihoitajien pitäisikin hänen mielestään tuntea nykyistä rohkeammin ammattiylpeyttä omasta ammatistaan. vt 59 Millainen sinä olet? Osaava. Rohkea. Uudistuva. Innostava. Luotettava. Oletko rautainen ammattilainen, työpaikan innostava ilopilleri vai uudistuja ja kehittäjä? Tuotko työkavereille pullaa nimipäivänä? Olisiko sinussa rohkeutta ryhtyä työpaikkasi luottamusmieheksi? Sinä olet Tehy. 60 Tee Tehy-testi Facebook-sivuillamme tai osoitteessa tehytesti.fi ja kokeile, miten sinä taivut sote-alalle. www.tehytesti.fi TEHY t 1–2015 jäsentapahtumat Kuvaa ja voita lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt kuvateksti sähköpostitse osoitteeseen jasentapahtumat@tehy.fi. Liitä myös mukaan kuvaajan nimi ja osoite palkinnon toimittamista varten. JENNA JUVONEN talvivaaran vettä. NordLabin ammattiosasto sai pikkujouluissa eteensä nestettä sisältäviä näyteputkia. Sisältö piti tunnistaa sangen alkukantaisilla menetelmillä: katsellen, haistellen ja maistellen. Alan ammattilaisten aukoton analyysi paljasti putkista muun muassa Talvivaaran kuplavettä. ammattiosastot Tehyn ammattiosastojen ja aluetoimistojen tiedotukset ► Täytä lomake: www.tehy.fi/ tehy-lehti/ammattiosastot ► Muista ammattiosaston nimi ja numero ► Tiedotukset ovat maksuttomia Kurssitapaamiset ► Hinta 15 e/ilmoitus. Maksetaan tilille: Sampo 800018-315054. Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset. Muut tilaisuudet ► Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/pmm. Ilmoita laskutusosoite. Päättötyöilmoitukset ► Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille 60 e/ilmoitus. Ilmoita laskutusosoite. Aineisto sähköpostitse jasentapahtumat@tehy.fi. In memoriam -palsta ► Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti ja kuva sähköpostitse erillisinä liitetiedostoina jasentapahtumat@tehy.fi tai Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Aineistonjättöpäivät nähtävissä www.tehy.fi/tehy-lehti/mediatiedot. HUOM: Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista. TEHY t 1–2015 Helsinki Helsingin kaupungin ao 165 ►Pakkasbileet Jollaksen kartanolla 30.1. klo 18 alkaen. Ilta alkaa kylmän karkoituksella, jatkuu hyvällä ruualla ja juomalla. Ohjelmassa karaokea, tanssia ja tehyläistä asiaa ja seuraa. Voit tuoda yhden Tehy-kelpoisen työkaverin tutustumaan! Omavastuu 10 e/hlö. Ilmoittautumiset 21.1. mennessä ao165.tehy.fi. Tampere Pirkanmaan yksityisalojen ao 367 ►Ensihoitopalvelualan jäsentilaisuus Tampereen aluetoimistolla pe 13.2. klo 17. Paikalla lakimies Mari Aspelund. Pyydä jo nyt päivä itsellesi vapaaksi! Lisätiedot ja ilmoittautumiset ao367.tehy.fi → ensihoidon alajaosto. Tarkkaile myös alajaoston Facebook-sivua. Anonyymit kysymykset Marille voi lähettää ensihoito.367@tehy.net Svenskfinland Fa 921 för Åbolands sjukhus ►Ordinarie årsmöte hålls onsdagen den 4.2. kl. 18 på restaurant Scandic Julia, Eriksgatan 4, Åbo. Vi behandlar lagstadgade ärenden samt väljer fackföreningens nya styrelse och ordförande för åren 2015–2016. Vi bjuder på en salladsbuffé. För serveringens skull, bindande anmälan före 21.1. till tanja.kemppi@tyks.fi. Kalenteri on nyt makeimmillaan Voit tilata Tehy-kalenterin 28.2. asti osoitteessa www.tehy.fi/kalenteri. Tarkista samalla, ovatko jäsentietosi ajan tasalla. Tilaa KalenTeri nettisivuilta www.tehy.fi/kalenteri 62 Sähköpostitse kalenteri@tehy.fi Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai syntymäaikasi sekä yhteystiedot. Puhelimitse Soita numeroon (09) 5422 7754 arkisin klo 9–14. Uudet jäsenet Uudet tehyläiset saavat ensimmäisen kalenterinsa tilaamatta. 61 jäsentapahtumat Miten jaksan, ehdin ja muistan? Mistä lisää virtaa elämään ja työhön? Haluan jaksaa eläkeikään saakka TEEMU HEIKKILÄ kopterikuvauksissa. Ensihoitaja Paula Ström on yksi Polte 2015 -seinäkalenterissa poseeraavista tehyläisistä. Kalenteria myydään Hyksin Palovammakeskuksen hyväksi. www.facebook.com/ poltekalenteri Minne työnilo ja innostus katosivat? Oikeus hyvinvoinin Hae Tehyn TYK-valmennukseen! TYK-valmennus soveltuu henkilölle, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt tai sen arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä huolehtimista. Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109. Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi Siuntion Kylpylän tiloissa). Kurssijaksot, Tehy ry:n Etelä-Suomen alueen sairaanhoitajien ja lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 60661 Selvitysjakso 1 Selvitysjakso 2 Valmennusjakso 1 Valmennusjakso 2 Valmennusjakso 3 Valmennusjakso 4 24.08.2015 - 28.08.2015 26.10.2015 - 31.10.2015 04.01.2016 - 08.01.2016 09.05.2016 - 13.05.2016 15.08.2016 - 20.08.2016 12.12.2016 - 16.12.2016 Kysy lisää: Rauni Halttunen p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi Paula Kivekäs p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi 62 TEHY t 1–2015 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Pätkätyöt luupin alla Länsi-Pohja vakinaistaa kaksikymmentä määräaikaista. teksti Riitta Hankonen kuva Tuomo Ylinärä mikä oli ongelma? Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet ja niiden ketjutus ovat olleet ongelma jo vuosia. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä sijaisuudet käytiin läpi viime vuonna neljättä kertaa. mitä tehy teki? Tehyllä oli vuonna 2007 Työsuhteiden terveystarkastus -kampanja. Se antoi kimmokkeen määräaikaisuuksien tarkasteluun myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Kampanjan tavoitteena oli luoda työpaikoille käytäntö, jossa pääluottamusmies ja työnantaja käyvät läpi määräaikaisten työsuhteiden perusteet säännöllisin väliajoin. Työntekijät, joiden työsuhteita on ketjutettu, vakinaistetaan. Ensimmäisellä kerralla pitkään ketjutettuja määräaikaisuuksia löytyi 30. Sa- moihin aikoihin perustettiin myös henkilöstöpankki, johon sijoittui hakumenettelyn kautta 30 sijaista. Lisäksi neuvoteltiin 20 työntekijän vakinaistamisesta. Sittemmin käytännöksi on muodostunut, että kolme vuotta määräaikaisina olleet vakinaistetaan. Länsi-Pohjassa neuvottelut on käyty hyvässä hengessä, yhteistyössä työnantajan kanssa. –Ei ole tarvinnut vängätä siitä, vakinaistetaanko ketjutetut, pääluottamusmies Sari Auvinen sanoo. Auvinen kritisoi työnantajan ja kuntapäättäjien vanhanaikaista vakanssiajattelua. Länsi-Pohjassa työsuhdetta ei vakinaisteta ennen kuin löytyy ”vapaa vakanssi”, mikä hidastaa prosessia. –Ajattelu on perua ajalta, jolloin kaikki olivat virkasuhteessa. Työsuhde ei kuitenkaan tarvitse taustalle vakanssia, vaan työnantaja yksinkertaisesti tekee työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. kuinka asia ratkesi? Viime vuoden tarkastelussa löytyi 20 työntekijää, jotka olivat olleet yli kolme vuotta määräaikaisina. Heistä viisi vakinaistettiin vuoden lopulla ja kymmenen tämän vuoden alussa. Kahden vakinaistettavan osalta päivämäärä on vielä auki, mutta päätös vakinaistamisesta on tehty. Kolme vakinaistettavaa odottaa ”vakanssia”, joka vapautuu, kun sen haltija jää eläkkeelle. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi i Ammattiosastot 800 ja 825 3 1 2 ► Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehyläisiä. ► Ammattiosastot ovat yhdistymässä. ► Jäsenmäärä yhteensä noin 600. ► Puheenjohtajat Antti Ollila ja Petri Kotiranta. 4 5 ► Pääluottamusmies Sari Auvinen. 1 sari auvinen, pääluottamusmies, 2 antti ollila, puheenjohtaja, 3 katja kuoppala, 4 riikka oinas ja 5 eeva-maria mentilä TEHY t 1–2015 63 hyöty KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Lääkäriin saa mennä Työterveyshuoltoon voi mennä ilman esimiehen seulontaa. Y ksityissektorilla on otettu käyttöön arveluttavia sairauslomakäytäntöjä. Yritys saattaa esimerkiksi ohjeistaa, että työntekijän tulee ennen yhteydenottoa työterveyshuoltoon ilmoittaa sairaudestaan esimiehelle, joka arvioi työntekijän terveydentilaa, työkykyä ja lääkärikäynnin tarpeellisuutta. Työntekijällä on oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita ilman työnantajan seulontaa. Esimiehen asettaminen työntekijän terveydentilan arvioijaksi sisältää yksityisyyden suojaan liittyviä oikeusturvaongelmia. luotettava selvitys. Työterveyshuolto saa toimittaa sairauslomatodistuksen vain työntekijän luvalla. –Yksityiskohtaiset tiedot työntekijän terveydentilasta eivät kuulu työnantajalle. Työnantajalle kuuluu vain tieto siitä, onko työkyvyttömyyden syy sellainen, että työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan, sanoo Tehyn lakimies Sini Järvinen. Sairausajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen ja työpaikan käytäntöjen perusteella. Työnantaja edellyttää luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä, mikä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai sairaan- tai terveydenhoitajan todistusta lyhyestä poissaolosta. Joillakin työ- paikoilla riittää työntekijän oma ilmoitus parin päivän poissaolosta esimerkiksi flunssan vuoksi. terveystiedot ovat aina arka- luonteisia tietoja, joita koskevat laki yksityisyyden suojasta työelämässä sekä henkilötietolain säädökset. Muita arkaluonteisia henkilötietoja ovat esimerkiksi rotua ja etnistä alkuperää, ammattiliiton jäsenyyttä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot. Terveydentilaa koskevien tietojen luovuttaminen työnantajalle edellyttää työntekijän suostumusta. Käytännössä suostumus on voimassa silloin, kun työntekijä toimittaa työnantajalle sairauslomatodistuksen. Työterveyshuolto saa toimittaa todistuksen vain työntekijän luvalla. Työnantaja puolestaan saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos ne on saatu työntekijältä itseltään tai hänen luvallaan. työntekijää mietityttää joskus, pasi leino onko hänen luovutettava sairauslomatodistuksensa lähiesimiehelleen. Näin on toimittava, jos työnantaja on niin ohjeistanut. Työnantaja nimeää työpaikalla ne henkilöt, joiden työhön kuuluu terveystietojen käsittely. Henkilöillä on vaitiolovelvollisuus, joten he eivät saa kertoa sairausloman syytä muille. Tieto sairauslomasta ei ole arkaluonteinen henkilötieto, mutta työnantaja ei saa paljastaa sitäkään yleisesti työpaikalla. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedon sairauslomasta voi yksittäistapauksissa kertoa lähimmille työkavereille, mutta muille riittää tieto siitä, että työntekijä on ”poissa työpaikalta”. trh 64 TEHY t 1–2015 Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta.hankonen@ tehy.fi. Mirja Kinnunen lakimies ► Työskentelen yksityisessä hammashoitolassa hammashoitajana. Olin töissä lähes 11 tuntia, mutta en saanut ylityökorvausta. Työnantaja selitti, ettei viikoittainen työaikani ylittänyt 37 tuntia 55 minuuttia, joten en ole oikeutettu ylityökorvaukseen. Tämä raja ei ylity kuitenkaan ikinä, koska työsopimuksen mukaan olen työssä 6 tuntia päivässä eli 30 tuntia viikossa. Saako työnantaja teettää minulla vaikka miten pitkiä päiviä ilman ylityökorvauksia? Sinulla on oikeus ylityökorvaukseen. Osa-aikaisella työntekijällä tunnit kahdeksaan tuntiin saakka korvataan lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla, mutta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen kysymyksessä on vuorokautinen ylityö, joka on korvattava työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisesti. Se, että työehtosopimuksen mukainen viikoittainen tuntimäärä ei tule täyteen, ei vaikuta vuorokautisen ylityön korvattavuuteen. Viikoittaista ylityötä syntyy 40 tunnin jälkeen, kun taas vuorokautista ylityötä syntyy aina, kun kahdeksan tuntia päivässä ylitetään. Vaikka työskentelisit yhtenä päivänä viikossa ja ainoa työpäiväsi venähtäisi 10-tuntiseksi, kyseessä on vuorokautinen ylityö, joka pitää korvata. Työsuhteessasi noudatetaan Hammaslääkäriliiton ja Tehyn välistä työehtosopimusta. Sen mukaan ylityötä on työ, jota tehdään vuorokau- TEHY t 1–2015 Maija Wilskman edunvalvontaasiantuntija tisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Mirja Kinnunen ► Voiko keskussairaala tehdä työsopimuksen kahdelle päivälle, kun keikkalaisena teen sekä aamu- että iltavuoron peräkkäin? Yhtäjaksoinen työaika on 15 tuntia. Työnantaja selitti, että näin se välttyy lisä- ja ylityökorvauksilta. Kahden päivän palvelussuhteessa menetät seitsemän tunnin ylityökorvaukset, joista kaksi ensimmäistä tulisi korvata 50 prosenttia korotetulla tuntipalkalla ja viisi seuraavaa kaksinkertaisella palkalla. Kahden päivän työsopimuksella saat toisaalta yhden ylimääräisen päivän työkokemuslisiin oikeuttavaa aikaa. Työsuhteen pituus on ratkaiseva jaksotyössä, koska ylityöraja on jaksokohtainen. Ylityöraja katsotaan vajaalla kalenteriviikolla toistaiseksi keskeytyneen jakson taulukosta: Kahden kalenteripäivän pituisessa työsuhteessa saa teettää säännöllistä työaikaa 16 tuntia. Vasta tämän ylittävät tunnit ovat ylityötä. Mervi Flinkman työvoimapoliittinen asiantuntija Työsuhteen kesto on työsopimuksen keskeinen ehto, josta työntekijä sopii työnantajan kanssa. Päivän keikka on yksi palvelussuhdepäivä, ellei muusta ole sovittu. Ylimääräisillä päivillä voi olla vaikutusta esimerkiksi työttömyyskorvauksiin. Jaksotyöjärjestelmä uudistuu 1. kesäkuuta. Maija Wilskman ► Ystävä pyytää, että rokottaisin hänet vapaa-ajallani. Voinko tehdä niin, jos minulla on mukana adrenaliinia? Et voi rokottaa ystävääsi vapaa-ajalla. Edes omia perheenjäseniään ei saa rokottaa. Rokotteen saa antaa pistoksena vain lääkäri tai lääkärin valvonnassa esimerkiksi terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja. Lääkärin valvonta ei tarkoita sitä, että hän on rokotushetkellä läsnä. Lääkäri on kuitenkin vastuussa siitä, että rokottaja on saanut asianmukaisen koulutuksen, hänen ammattitaitonsa on ajan tasalla ja välineistö on kunnossa. Lääkäri ei voi varmistua siitä, että sinulla on vapaa-ajallasi asianmukainen välineistö. Et voi ottaa töistä rokotusvälineistöä, adrenaliinia tai muita lääkkeitä kotiisi. Et myöskään pystyisi kirjaamaan rokottamista. Rokotusta ei voi kirjata potilasasiakirjoihin jälkikäteen, koska sinulla ei ole ollut hoitosuhdetta ystävääsi. Mervi Flinkman 65 Yhdessä olemme vahvempia – liity sinäkin Tehyyn! Ammattijärjestöön kuuluminen on merkittävä teko. Vain tehyläisten tuella liitto pystyy parantamaan työoloja ja työehtoja sekä puuttumaan epäkohtiin. Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto, joka kokoaa eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhteen. Valvomme etujasi työelämässä ja neuvottelemme mm. alan palkkaukseen ja palvelusuhteisiin liittyvät työehtosopimukset. Tehyn aluetoimistoverkostot palvelevat lähelläsi eri puolilla Suomea. Opiskelijajäsenyys Tehyssä on maksuton. Opiskelijajäsen on oikeutettu samoihin jäsenetuihin, kuin ammateissaan toimivat jäsenetkin. Jäsenyyden myötä työssäsi tärkeät oikeusturva- ja vastuuvakuutukset ovat myös kunnossa. Vakuutusten on hyvä olla voimassa jo työharjoittelujaksoilla. Tehy on vakuuttanut Suomessa asuvat opiskelijajäsenensä myös vapaa-ajan tapaturmien varalle. Tehyn liittymislomakkeella voit liittyä myös omaan tulevan ammattisi mukaiseen yhteistyöjäsenjärjestöön sekä työttömyyskassaan. Yhteistyöjäsenjärjestö kokoaa oman ammattisi työntekijät yhteen ja tarjoaa ammatillista tietoa, koulutusta ja tukea urasi alkuhetkistä alkaen. Tehy maksaa myös opiskelijajäsentensä työttömyyskassan jäsenmaksun. Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsenyys mahdollistaa sinulle perusturvaa paremman ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, mikäli jäät työttömäksi. Jo opiskeluaikana tehdyt työt kerryttävät ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa. www.tehy.fi/opiskelijat 66 TEHY t 11–2014 45 TEHY t 1–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Rinnan mitalla Ne muuttuvat naisen koko elämän ajan – ja tarjoavat aineksia myös taiteeseen. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 1 2 suvussa. Äidillä ja tyttärellä on usein samanlaiset rinnat. Perimällä on suuri vaikutus, ja perimä voi toki tulla myös isän puolen suvusta. Rintojen kehityksen ensimmäiset merkit näkyvät yleensä viimeistään 13-vuotiaana. valinta. Rintasyöpäleikkauksen jälkeen monen Husissa operoidun tie vie Bulevardin klinikalle. Proteesihoitaja auttaa löytämään sopivan rinnan. Moni sanoo, että proteesin paino tuntuu hyvältä, sillä rinnan poisto vaikuttaa tasapainoon pienirintaisellakin. 3 4 maitoa. Raskausaikana rintakudos laajenee estrogeenitason nousun vuoksi. Rinnat palautuvat ennalleen (tai lähes) muutaman kuukauden kuluttua imetyksen lopettamisesta. TEHY t 1–2015 liivit. Tiina Aaltonen toteutti Kanssasi-tilataideteoksen, johon lähes viisituhatta naista lähetti rintaliivinsä. Näin kerättiin rahaa rintasyöpäpotilaiden kuntoutukseen. Teos kiersi viime syksyn Suomea. 67 ristikko @S ratkaise ristikko 16.1.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat (5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 2/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä. 68 TEHY t 1–2015 koulutus Koulutus ORTON SEMINAARIT 2015 26.3. 23.4. 7.5. Complex Regional Pain Syndrom Olkapään kuntoutus Lastenreumaa sairastavien potilaiden apuvälineet 20.5. TULES-ongelmat ikääntyneillä 20.-21.8. 16th Physiatric Summer School - The Neuropathic Pain 10.9. Lapsi ja kipu 8.10. Neurologinen kuntoutus 22.10. Kipu ja liikkumisen pelko 5.-6.11. Vaativan tekonivelkirurgian hoitotyö 19.11. Kasvuiän ortopediset ongelmat Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.invalidisaatio.fi > Koulutuskalenteri Tervetuloa Invalidisäätiö Ortonin seminaareihin! Lääkehoito ajan tasalle Keväällä 2015 kaikille avoimia Opiskele verkossa 12.1–22.2.2015: Lastensuojelulaki – verkkokoulutus Webbkurs om barnskyddslagen Terveydenhuollon tietosuoja – verkkokoulutus Potilasasiamiestoiminnan perusteet 28.–29.1. Helsinki Användning av läkemedel – kontrolleread polyfarmaci 27.1. Vasa 3.2. Mariehamn 10.2. Åbo Kuka teki ja mitä teki – hoitotyö näkyväksi kirjaamisella ja luokitettelulla 5.2. Helsinki 19.2. Oulu Uusi sosiaalihuoltolaki lastensuojelun näkökulmasta 10.2. Helsinki 17.2. Tampere 24.2. Oulu LUENTOKOULUTUKSIA Antikoagulantit ja niiden käyttöindikaatiot käyttö saattohoidossa 5.3. Helsinki • Lääkkeiden Mikrobilääkkeet – käyttö ja tulevaisuuden ongelmat • 18.3. Helsinki • Lääkityksen turvatarkastus 13.3. Helsinki, 24.4. Tampere Omaishoidon päivä Suositut lääketietoa ammattilaisille koulutukset jatkuvat keväällä, aiheina mm. iäkkäiden ja muistisairaiden lääkehoito, lääkkeiden yhteisvaikutukset, kivun lääkehoito: Helsinki 3.2., Helsinki 24.2., Turku 26.2., Pori 3.3., Tampere 4.3. KOULUTTAJINA TOIMIVAT: Asko Järvinen, LT, ylilääkäri, dosentti, HYKS Juha Hänninen, ylilääkäri, Terhokoti Jouni Ahonen, FaT, proviisori, LHKA-erityispätevyys, KYS Alli Puirava, farmaseutti, LuK, lääkehuollon lehtori, ProEdu Pauli Puirava, farmaseutti, LHKA-erityispätevyys, Mediedu Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.proedu.fi toimisto@proedu.fi puh. 050 323 3009 t1–2015 1–2015 TEHY t 3.3. Helsinki 3.3. Helsinki Osastonsihteerien koulutuspäivät 5.–6.3. Tampere Vanhusten monilääkitys 12.3. Helsinki Hyvä seksi ei harmita – seksuaalisuus ihmisen voimavarana 19.3. Helsinki FCG – Hyvän elämän tekijät FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi 69 koulutus Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry järjestää 41. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 09.–11.3.2015 laivakokouksena Helsinki–Tukholma–Helsinki Viking Mariellalla Vieritutkimuspassi Uusi verkkokoulutus vieritutkimuksia tekeville sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille Koulutuspäivien hinta on 385 € (alv 0 %) yhden hengen hytissä ja 345 € (alv 0 %) kahden hengen hytissä. Hinta sisältää koulutuksen, koulutusmateriaalin, matkan hytteineen sekä ohjelmassa mainitut ateriat. Hytit ovat kahden hengen A- tai B-luokan hyttejä ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ohjelma, tarkempia tietoja sekä ilmoittautuminen yhdistyksen kotisivuilla (www.sshy.fi) olevan Lyytilinkin kautta. Ilmoittautuja saa vahvistusviestin sähköpostiinsa. Ilmoittautuminen päättyy 30.1.2015. Tehy § LISÄTIEDOT: puh. 09 8566 8200, education@labquality.fi 93 x 122 mm Therapeia-säätiön Koulutuskeskus AIKUISTEN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUS (82 op) Tiedettä, tutkimusta ja Mahdollisuuksia uralle Turusta Hanki terveystieteen maisterin tutkinto (TtM) Hakuaika 17.3.-9.4.2015 www.utu.fi/hoitotiede Kohderyhmä: psykoanalyyttisen/psykodynaamisen viitekehyksen aikuisten yksilöpsykoterapeuttikoulutuksen päättötodistuksen saaneet, Valviran Terhikkirekisteriin merkityt psykoterapeutit. Hakuaika: 15.1.–31.3.2015 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.therapeia-saatio.inet.fi Orientoiva seminaari 11.6.2015, seminaariopetus alkaa 13.8.2015. Lisätietoja: Mervi Leijala-Marttila, koulutuksen johtaja, mervi.leijala@pp.inet.fi tai 040-769 4511. Maria Stalter, koulutussihteeri, koulutus@therapeiasaatio.inet.fi tai 09-492 866. työpaikat Tehy 1 93 x 50 mm Tervetuloa joukkoomme SAIRAANHOITAJA TAI ALAN OPISKELIJA Työavain 2-514-14 Haemme ensi kesäksi sairaanhoitajia tai hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoita eripituisiin sijaisuuksiin Espoon sairaalaan. Työyksikkömme sijaitsevat Jorvissa ja Puolarmetsässä. Tarjoamme sinulle työpaikan, jossa voit työskennellä monipuolisesti osaamistasi hyödyntäen. Työn aloitus sopimuksen mukaan. Tervetuloa Espoon sairaalaan! Katso tarkemmat hakutiedot 70 TEHY t 1–2015 työpaikat Ihmisen terveyden tähden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ihmisen terveyden tähden PA I K K O J A AV O I N N A Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri KUULONTUTKIJAN (AUDIONOMI) TOIMET (2), Korva-, nenä- ja kurkkutautien toimintayksikkö Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on laillistetun sairaanhoitajan pätevyys (laki 559/94) sekä kuulontutkijan ammatilliset erikoistumisopinnot. Toimien täytössä voidaan noudattaa koeaikaa. Tiedustelut ylihoitaja Päivi Kontkanen, puh. 06 415 4505, paivi.kontkanen@epshp.fi. Työsuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n ja sairaanhoitopiirin säännösten mukaisesti. Hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti. Hakuilmoituslomake on osoitteessa www.epshp.fi. Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen toimen vastaanottamista. Sairaanhoitopiiri on työpaikkana savuton. Kuopio on kasvava ja kehittyvä kaupunki ja Itä-Suomen vahva keskus. Tarjoamme ammatillisesti haastavia tehtäviä ja näköalapaikan Kuopion kehitykseen. Kuopiossa kaupungin eri palvelujen tuottaminen ja kehittäminen on organisoitu kuudelle palvelualueelle. Terveydenhuollon palvelualueella suun terveydenhuollon yksikössä on haettavana toistaiseksi voimassa oleva HAMMASHOITAJAN TEHTÄVÄ Lisätietoja antaa osastonhoitaja Katariina Savolainen, puh. 017 186 603, 044 718 6603 tai ylihammaslääkäri Maija Tulla, puh. 017 186 601, 044 718 6601. Hakuaika päättyy 30.1.2015 klo 12.00. Hakeminen ja lisätiedot: www.kuopiorekry.fi S AV U TO N T YÖ PA I K K A Seinäjoki 1.1.2015 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hakuaika alkaa: 01.01.2015 14:00 Hakuaika päättyy: 31.01.2015 15:00 Tehy 1 TEHY t t 1–2015 1–2015 93 x 110 mm www.tehy.fi 71 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. käännekohta. Vuonna 2005 Maarit Räisänen pyydettiin terveyskeskuksen vuodeosastolta sairaankuljettajan tehtäviin. Siitä urkeni uusi ura. Nykyään Maarit työskentelee Savonlinnan keskussairaalan päivystyksessä. Maarit Räisänen, 40 ► Sairaanhoitaja Savonlinnan keskussairaalan päivystyksessä. ► Valmistui lähihoitajaksi 1998 ja sairaanhoitajaksi 2009. ► Perheeseen kuuluvat puoliso Kai ja lapset Janne, 13, ja Jenna, 3, sekä bordercollie Tyyne. ► Harrastaa urheilua monipuolisesti, lukemista, neulomista sekä vapaaehtoistyötä VPK:ssa ja SPR:ssä. 72 Kasvua koko elämä teksti Tiina Suomalainen kuvat Jorma Hevonkoski ja Maarit Räisäsen kotialbumi Olin kuudennella luokalla, kun muutimme Hyvinkäältä Rantasalmelle isäni lapsuudenkotiin. Olihan se aikamoinen sokki joutua keskelle ei mitään, kymmenen kilometrin päähän kirkonkylästä. Onnekseni löysin jalkapallon ja ratsastuksen – niihin sain purettua teiniahdistustani. Vanhempani perustivat Rantasalmen keskustaan grillin, jossa olin usein kiireapulaisena. Grillin ympärillä pyöri paljon paikallisia nuoria. Joukossa oli yksi Kaitsu, joka oli iskenyt silmänsä grillin simpsakkaan pimuun. Olin minäkin Kaitsun huomannut. Aloimme hengata yhdessä erään diskoillan jälkeen. Kävelimme käsi kädessä TEHY t 1–2015 koko kirkonkylän ympäri, istuskelimme lämpökeskuksen rappusilla ja juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Minä olin silloin 15-vuotias ja Kaitsu 17 vuotta. minusta piti tulla ajoneuvoasentaja. Olin jo saanut opiskelupaikan Pieksämäeltä. Haaveeni kaatui atooppiseen ihoon. Piti miettiä jotain muuta. Hommasin itselleni työpaikan Juvan T-marketista ja muutin pois kotoa 16-vuotiaana. Ilmoitin vain vanhemmilleni, että menen töihin. Oli se varmasti aika hurja tilanne heille, mutta minä olin päätökseni tehnyt. Vuonna 1991 olimme Kaitsun kanssa tulossa sukulaisvierailulta, kun pysähdyimme Juvan Kesoilille. Kaitsun tankatessa autoa minä kysäisin, että mennäänkö kihloihin. ”Mennään vaan”, sanoi Kaitsu. Kävimme ostamassa sormukset kelloja kultasepänliikkeestä, ja sillä välin, kun sormuksia kaiverrettiin, joimme ilmaiset kihlajaiskahvit viereisessä kahviossa. kaksi ihmistä on vaikuttanut vah- vasti elämäni kulkuun. Toinen heistä oli Rantasalmen silloinen kotipalvelun esimies Sisko Pursiainen, joka pyysi minut juttelemaan ja tarjosi töitä kotipalvelusta. Mikä ettei, ajattelin. Kotipalvelu oli silloin ihan toista kuin nyt. Menimme koteihin aamusta, kannoimme ulos matot, lämmitimme leivinuunit, siivosimme, kylvetimme mummot ja papat. Yhdessä talossa saattoi vierähtää koko päivä. Siitä alkoi urani hoiva-alalla. Innostuin työstä ja päätin, että haluan lähihoitajaksi. Pääsin opiskelemaan ja valmistuin vuonna 1998. Opiskeluaikana olin työharjoittelussa Rantasalmen terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa minulle aukesi aivan uusi maailma. Upposin sairaalamaailmaan täysillä. Vuonna 1999 sain vuodeosastolta vakituisen paikan. Se tuntui lottovoitolta. Nyt elämä vakiintuisi, ja rahantulo olisi taattu. Esikoisemme Janne syntyi 2001, ja minusta tuli pullantuoksuinen äiti. Leivoin, söin, leivoin, söin. Painoni nousi 90 kiloon. TEHY t 1–2015 Töihin palattuani minuun iski liikuntakipinä. Aloin pelata jääkiekkoa naisjoukkueessa ja juosta. Muistan, kun seisoin peilin edessä ja sanoin, että lähden lenkille – ihan sama mitä kyläläiset ajattelevat. Alussa juoksin yhden tolpanvälin ja toisen kävelin. Karsin myös herkkuja, enkä enää santsannut ruokaa. Runsaan vuoden kuluttua olin laihtunut 30 kiloa. Johan mahtuivat jääkiekkovarusteetkin päälle. Juoksuinnostus vei minut myös kisoihin. Siellä minä juosta viipotin trikoissa ja numerolappu rinnassa. Minä, joka olin aina sanonut, että trikoita en sitten päälleni pane. toinen elämääni vahvasti vaikutta- nut henkilö oli Rantasalmen sairaankuljetuksessa työskentelevä Timo Laasonen. Sairaankuljetuksen tarvitessa sijaista hän totesi, että me ollaan jätkien kanssa mietitty, että Lukkarisen Maarit on ainut varteenotettava vaihtoehto. Minusta piti tulla ajoneuvoasentaja. Vaikka päivystyksessä tai ambulanssissa työskentely oli salainen haaveeni, silti ajattelin, että juurrun vuodeosastolle. Että tässä minun paikkani nyt on. Ehkä muut ihmiset näkevät minussa mahdollisuuksia, joita en itse näe. Otin haasteen vastaan, ja aloin päntätä ensihoidon opasta muun muassa jääkiekon pelimatkoilla. Opin työtä tekemällä. Perehdyttäjäni olivat vanhoja konkareita, kuin isähahmoja minulle. Sijaisuudet sairaankuljetuksessa saivat minut haluamaan lisää. Vuonna 2007 aloin opiskella työn ohessa sairaanhoitajaksi. Valmistuin kaksi ja puoli vuotta myöhemmin. Se oli huikeaa. Jos joku olisi sanonut minulle parikymppisenä, että työskentelen hoiva-alalla, en olisi uskonut. Valmistumisen jälkeen minuun iski totaalinen väsymys. Laboratoriokokeet näyttivät, että kilpirauhasarvoni olivat päin seiniä. Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan lääkityksellä. Väsymyksen lisäksi vajaatoiminnan oireisiin kuuluu sisäinen kylmyys. Se on kylmyyttä, johon ei auta peitto, villasukat eikä sauna. tyttäremme jenna syntyi vuonna 2011. Jennan ristiäisten yhteydessä Kaitsu ja minä menimme naimisiin. Olihan se kiva saada koko perheelle sama sukunimi. Ennen Jennan syntymää sain vakituisen paikan sairaanhoitajana vuodeosastolta. Jotta olisin voinut jatkaa ensihoidossa, minun olisi pitänyt suorittaa hoitotason tentti. En läpäissyt tenttiä ensimmäisellä kerralla, ja uusinta oli heti Jennan synnyttyä. Minua eivät siinä vaiheessa kuitenkaan mitkään tentit kiinnostaneet, minullahan oli vauva. Aloin hoitovapaan ohessa tehdä keikkaa muun muassa Savonlinnan keskussairaalassa. Tykästyin päivystykseen. Siinä on jotain samaa kuin ambulanssityössä – se on nopeatempoista eikä koskaan tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Syksyllä 2013 päivystykseen tuli paikkoja auki. Olin valittujen joukossa. Työ on totaalisen erilaista, kuin mitä olen aiemmin tehnyt. Ajattelen kuitenkin, että kysyvä ei tieltä eksy. On rohkeasti sanottava, että en osaa, neuvotko. Näinä aikoina mikään ei ole varmaa. Meilläkin päättyivät juuri yt-neuvottelut. On oltava avoimin mielin. olemme kaitsun kanssa eläneet yh- dessä kohta 25 vuotta ja nähneet toinen toisemme muuttuvan ja kasvavan. Pitkään suhteeseen mahtuu ylä- ja alamäkiä. Arki on usein aikamoista palapeliä, kun on sovitettava kahden ihmiset vuorotyöt sekä Jannen ja omat harrastukset. Urheilu on iso osa elämääni, varsinkin crossfit, johon olen hurahtanut. Viime kesänä olin ensimmäisissä crossfit-kisoissa. Jännitin niin, että olin oksentaa. Kisat menivät hienosti. Se oli minulle taas yksi itsensä voittaminen. Olen elämäni varrella lähtenyt useaan kertaan pois tutulta ja turvalliselta alueelta ja uskaltanut avata uusia ovia. Ihmiset pelkäävät turhaan sitä, että mokaavat. Mitään ei menetä, jos kokeilee.” t 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. leevi pitää hauskaa. Vauvasirkus on Kuusankoskella niin suosittua, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet Maria Hyytiäisen ohjaamiin ryhmiin. Hupskeikkaa! Maria Hyytiäisen vetämissä sirkusryhmissä kiljahdellaan riemusta. M teksti Erja Taura-Jokinen kuva Jani Sourander aria Hyytiäinen nostaa parivuotiaan Leevinsä yhden käden varassa ilmaan. Kohta pienokaista pyöritetään lentävässä matossa – kankaassa, jonka päissä aikuiset ovat tukevasti kiinni. Näin voivat tehdä kokeneet sirkustelijat, mutta aloittelevilla meno on maltillisempaa. Viehtymys temppuiluun tarttui Mariaan kouluiässä, kun hänen isänsä, bulgarialaissyntyinen Konsta Nakov, perusti Kuusankoskelle Sirkuskoulu Bravuurin. Tytär sai olla alusta lähtien toiminnassa mukana. Nyt he ovat työtovereita. Bravuuri järjestää erikoisalallaan kaupungin hyväksymää taiteen perusopetusta sekä kursseja ja koulutusta. maria alkoi pitää vauvasirkusta saatuaan vuonna 2010 Milja-esikoisensa ja perehdyttyään kirjallisuuden avulla lasten motoriikkaan. 74 Maria työskentelee sairaanhoitajana Kuusankosken terveyskeskuksen osastolla. Sirkusryhmiä hän ehtii vetämään päivittäin peräti kaksi. Vain lauantai on täydellinen lepopäivä. Yhteen ryhmään hän ottaa korkeintaan 12 aikuista ja 12 vauvaa, 4–12 kuukauden ikäisiä. –Alussa on hyvä tutustua oman lapsen temperamenttiin ja seurata hänen reaktioitaan. Joku tykkää rauhallisesta tekemisestä, kun toinen jo innoissaan tahtoo lisää vauhtia. Viehtymys temppuiluun tarttui, kun isä perusti sirkuskoulun. kolmen vartin tuokio käynnistyy alkupiirillä, jossa jokainen pari esittäytyy tekemällä jonkin mieluisan tempun. Alkulämmittelyt sujuvat tanssahdellen ja keinahdellen. Sitten laskeudutaan lattialle tekemään kiepsahduksia käsien ja jalkojen varassa. Ohjaaja näyttää, miten aikuisen pitää tukea pienokaistaan liikkeissä. Kohokohta on pääsy temppuradalle, jossa saa rakentaa ja rikkoa palikkapyramidia, kiikkua jännittävissä keinuissa vatsallaan, ryömiä tunnelissa sekä pyöriskellä erikokoisten pallojen kanssa. Lopuksi rauhoitutaan muutamaksi minuutiksi musiikin kuunteluun. –Tärkeintä on, että lapsi ja vanhempi voivat pitää keskenään hauskaa. Toissijaista on kehittää vauvan motoriikkaa ja aisteja, Maria sanoo. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: toimitus@tehy.fi TEHY t 1–2015 tehy-lehti 2 ilmestyy 3.2. seuraavassa numerossa ARI KORKALA Lappu luukulle Mäntässä Toimitus PL 40, 00060 Tehy toimitus@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro 2 3 4 Aineistot 16.1. 30.1. 20.2. TEHY t 1–2015 Ilmestymispäivä 3.2. 17.2. 10.3. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Assistentti, tiedotukset Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta 75 Nyt teemme tilaa uusille tuotteille, siksi myydään tuotteita erittäin edulliseen hintaan! Napauta loppuunmyynti-linkkiä kotisivulamme. www.inviteeurope.com Tilaa meidän ISO kuvasto! Uudenvuoden Tarjous Uutuuksia! Kaikki hinnat sisältävät alvin vähimmäistilaus on 40€. Postikulut on 13€. Yli 600€, tilaus toimiteraan ilman postikuluja. Tilatkaa ystäviesi kanssa ja jakakaa postikulut HUOM! Tarjous on voimassa 28/2 2015 asti. Tuotteissa 912 ja 920 on normaalit koot. Kyseiset tuotteemme ovat tilavia. Siksi suosittelemme, että valitset yhden koon pienemmän kuin mitä normaalisti käytät. Tuote 912 Cargoliivi Anna koodi 377 tilauksen yhteydessä. Tuote Esipestyä ja kestävää kangasta, tuotepesty. Edessä kaksi etutaskua sekä kaksi rintataskua. Rintataskussa kännykkätasku tarrakiinnityksellä ja D-lenkillä. Hieman muotoon ommeltu. Tampit painonapein takana sivuilla, vyötärönympäryksen säätöön. Neljä takataskua ja sivuhalkiot. Painonapit edessä. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen. Koot: 34/36 - 50/52 Materiaali: Kestävää 100% Ripstop -puuvillaa Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen 763 V-aukkoinen tunika, unisex V-aukkoinen unisex-pusero rintataskulla ja kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Lyhyt hiha. Pesu 85°C. 43€/kpl 764 V-aukkoinen naisten tunika V-aukkoinen naisten pusero, hieman vyötärönmyötäinen. Rintataskulla sekä kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Pesu 85 °C. Tuote. 541 Naisten tunika V-aukkoinen naisten lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, rinta-ja kännykkätasku ja avainlenkki. Säädettävä resori selässä Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä työskennellä. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen. ta! Ale hin Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / /kpl 50% polyester Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä (Normaali hinta 42€) Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€) Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin., Valk., Aqua Tuote 520 Housut, unisex Suoranmalliset housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja känykkätasku.Sivuresorit vyötärössä. Nappi ja vetoketju etuhalkiossa. Vyölenkit vyötäröllä. Kestävä raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester Väri: Aqua, Khaki, Laiv.sin, Valk., Viininpun., Musta Koot: 34 - 52 Materiaali: Kestävää 100% Ripstop-puuvillaa Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen Ale hinta! 33€/kpl (Normaali hinta 47€) Ale hinta! Tuote 29€/kpl 720 Housut unisex Suorat housut, kahdet sivutaskut, lahje- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Vyölenkit, avainpidike. Lahkeissa säädettävä kuminauhakuja. Pesu 85 ° Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Laiv.sin., Valk., Aqua, Musta, Vaal.sin. Tilaa tänään! 29€ 29€ Tuote 920 Cargohousut, Unisex Ale Koot: 2XS-4XL /kpl Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester (Normaali hinta 42€) Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä 29€ (Normaali hinta 57€) Esipestyä kestävää kangasta, tuotepesty. Suorat lahkeet. Leveä vyötärö jossa vyötärönauha lenkeillä ja kahdella painonapilla. Etuhalkio vetoketjulla. Neljä etutaskua joista yksi vetoketjulla, yksi kännykälle. Kaksi reisitaskua joissa tarrakiinnitys, D-lenkit ja kynätaskut. Päälle ommellut takataskut. Kolme lahjepituutta, kaksi säädettävää tampeilla ja painonapeilla. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen. V-aukkoinen lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, kännykkä-ja rintatasku ja avainlenkki. Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä työskennellä. Uusi parannettu malli. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen hinta! Ale hinta! Koot: 2XS-4XL /kpl Materiaali: 65% polyester / (Normaali hinta 42€) 35 % puuvilla Väri: Turkoosi, Omenan-vihreä, Punainen, Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin, Valkoinen, Aqua, Ale hinta! Tuote Tuote. 540 V-aukkoinen tunika Lähetämme tilaukset yksityishenkilöille jayrityksille / työpaikoille. Laitamme laskulle sopimuksen mukaan. Soita puh. 0303-9108 14 vrk. vaihto- ja palautusoikeus. Kaikki hinnat sisältävät alvin. Toimitusaika noin 10-14 vrk. (Normaali hinta 42€) Uusi väri Tuote 521 Housut, resoori Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€) Suoranmalliset unisex housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Kestävä raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun. Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester Väri: Laiv.sin, Valk., Viinipun. ,Musta Asiakaspalvelu: Puh: 0303-9108 • Faxi: 0303-9107 E-mail: officefi@inviteeurope.com • www.inviteeurope.com Invite Finland Oy, PL 2770, 00002 Helsinki Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€)
