docTiina Suomalainen
download 
Report Transcription
Tiina Suomalainen
No 11 1.9.2015 lastenhoitaja elina huusko Vihreä työsarka sydämen asialla ohitusleikkaus s. 14 pomo peloton ammatissa s. 20 pitääkö mun aina innostua? hyvinvointi s. 26 5 portaan uramalli terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 11 1.9.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Johtajatyyppi 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Itsemurhan voi ehkäistä 14 kansi Sydämen asialla 20 kansi Ammatissa: Pomo peloton 23 Kolumni 24 Sairaus: Muurahaisia sängyssä 26 kansi Hyvinvointi: Pitääks mun aina? 30 Osat vaihtuivat yössä 36 kansi Ihme ja kumma 39 Terveys 40 kansi Portaita ylöspäin 45 Kirjat 46 Ulkomaat: Tansania kutsuu eläkkeelläkin tehyläinen 52 Työnkuva 54 Voittaja 56 Tarkastaja 57 Ensiapu 59 Tehyn tekijät 60 Tieni tähän 62 Keskustelua 14 leikkurissa Ohitusleikkaus voidaan tehdä myös biologisesti. joka paikan hoitajat 36 54 pihalla Puutarha tuo vaihtelua lastenhoitajan päivään. autossa Ensihoitajille kertyi kohtuuton määrä ajokilometrejä. KANNEN KUVA: LIISA TAKALA 64 Tehy-uutiset 65 Jäsentapahtumat 73 Krypto 74 Ihana arki Teho on aloittelijalle siinä mielessä hyvä paikka, että täällä ei ole koskaan yksin. Sairaanhoitaja Heikki Kaisto sivulla 40. TEHY t 11–2015 3 ILMOITUS Mikko Haapalaisen mielestä pienillä uhrauksilla saa paljon aikaan – ja hyvää mieltä myös itselle. Kosketus jättää jäljen Vapaaehtoistyö ikäihmisten parissa voi opettaa, millainen merkitys on toisen ihmisen koskettamisella. A iemmin media-alalla työskennellyt Mikko Haapalainen, 39, opiskelee ammattikorkeakoulussa vanhustyön koulutusohjelmassa geronomiksi. Alan vaihto tuli eteen, kun kuvaus- ja valoalan työmahdollisuudet kävivät niukoiksi. Haapalainen tutustui Seniori-Vamoksen vapaaehtoistyöhön koulutukseen kuuluvan kurssin myötä. 84-vuotiaalle Väinölle etsittiin seuraa ja juttukaveria Helsingin Vallilaan. Kun pakollinen kurssi loppui, Haapalainen jatkoi tapaamisia. – Juttelemme, keittelemme ja juomme kahvia. Yritän myös aktivoida häntä puuron- ja kahvinkeitossa, ettei toimijuus pääse katoamaan. Väinö potee lievää muistisairautta, eikä alkuun muistanut edes Haapalaista. Kunnes tapahtui jotain. – Hän tykkäsi jutella, mutta koskea ei saanut. Kerran hän kuitenkin kysyi, että ”kukahan pitäisi minua kädestä, kun se tuntuu niin hyvälle”. Minä pidin, ja sen jälkeen hän on aina muistanut minut. Kosketus on pieni asia, jonka suuruutta ei tajua, ennen kuin se tulee kohdalle. Haapalainen pyrkii käymään Väinön luona kerran pari viikossa. Aikatauluja joutuu sovittelemaan, sillä koulun lisäksi Haapalainen käy töissä, ja on kahden pojan isä kotikiireineen. Mutta pienillä uhrauksilla saa paljon aikaan – ja hyvää mieltä myös itselle. – Kyllä tähän käytetty parituntinen on paljon hyödyllisempää kuin roskaohjelmien katsominen sohvalla. Vapaaehtoistyö antaa uusia näkökulmia ja kokemuksia. Seniori-Vamoksen toiminta on tietysti merkityksellistä myös toiselle osapuolelle. – Tärkeintä on varmaan yksinäisyyden lievitys. Väinöllä on huonot jalat ja hissitön talo, joten hän ei pääse ulkoilemaan, eikä kukaan muu ehdi hänen kanssaan juttelemaan. Haapalainen kehuu vapaaehtoistyön aloittamisen helppoutta, mutta hän myös tietää, että se vaatii sitoutumista. Motivaatiota häneltä löytyy. – Onhan se pysäyttävää, kun Väinö sanoo että ”ethän hylkää minua koskaan.” Väinön nimi on muutettu. APUA IKÄÄNTYVÄÄN ARKEEN • Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma vuosille 2012–2017. Se kokoaa yhteen sosiaalija terveysalan järjestöjen hankkeita, joissa järjestetään ikäihmisille yhteisöllistä toimintaa, vahvistetaan heidän hyvinvointiaan ja autetaan arjen ongelmissa ajoissa ja ennakoivasti. www.eloisaika.fi • Ohjelmaa koordinoiva järjestö on Vanhustyön keskusliitto. www.vtkl.fi • Useissa Eloisa ikä -ohjelman osahankkeissa on tarjolla vertaisja vapaaehtoistoimintaa, myös keikkavapaaehtoisille. Helsingin Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos on yksi hankkeista. Sen tavoitteena on tukea ikääntyneiden mielekästä ja ihmisarvoista kotona asumista. www.hdl.fi/seniori-vamos pääkirjoitus Vilkku päälle uratielle asioiden laita valkeni nopeasti. Ensimmäinen luentokerta taloustieteen peruskurssilla Tampereen yliopistossa riitti. Taululle piirtyviä käppyröitä tuijottaessani tajusin, että minusta voisi tulla mihin tahansa muuhun erikoistunut toimittaja, muttei taloustoimittajaa. Onneksi oli mahdollisuus lukea muita oppiaineita mielenkiinnon mukaan: ahmin oman alan opintojen lisäksi kansainvälistä politiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja kehitystutkimusta. Elettiin 1990-luvun alkua. Työuran alkupuolella sain rauhassa kasvattaa siipiä, vaikka työ oli hektistä ja stressaavaa. Taitavien kollegojen ja kokeneiden esimiesten vanavedessä kokosin eväitä. Sain vapautta etsiä omaa tekemisen tapaani ja hoksasin vahvuuksiani: uutistoimittajana en ollut hääppöinen, mutta aikakauslehtien tekemisestä löysin kotini. Haastatellut listaavat tärkeitä asioita, kuinka malli auttaa kasvamaan vaativan työn ammattilaiseksi. Toisella portaalla oleva perehtyjä Heini Kontsas pohtii, ettei tarvitse stressata ensimmäisenä vuonna, kun tietää, että kaikkea ei tarvitse oppia heti. Voi pohtia ääneen ja kysyä, jotta asiat menevät varmasti oikein. Saa myöntää, kun uusi asia jännittää. Ei tarvitse pelätä, että jää yksin. Neljännelle tasolle edennyt, omaa osaamistaan eteenpäin jakava Susan Laine puolestaan sanoo sen tärkeän asian, ettei työssä ole koskaan valmis. Tärkeää on työyhteisön innostava, kehittymiseen panostava ilmapiiri. Kaikkea ei tarvitse oppia heti. Päätoimittaja minna hietakangas viisi hoitoalan ammattilaista kertoo tässä lehdessä Husin Aura-ammattiuramallista. Sen sijaan, että päätyisi urapolulla osastonhoitajaksi tai ylihoitajaksi tai siirtyisi opettajaksi, voi edetä myös kliinisessä hoitotyössä. Aloittelija saattaa varttua vuosien mittaan viisiportaisessa mallissa jopa asiantuntijaksi. Terveys edellä Tehy-lehdessä 17/1985 pohdittiin, että Suomessa terveyskasvatuksessa olisi vielä paljon työsarkaa. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tapaavat ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa. Heillä on oikeastaan opetusoikeus. TEHY t 11–2015 muistia virvoittaakseni kaivoin esiin Husin kehittämispäällikön Riitta Meretojan haastattelun, joka ilmestyi meillä kesäkuun alussa. Aura-mallia luomassa ollut palkittu pomo muistutti, että mahdollisuuksia urakehitykseen on yhä liian vähän. Kun esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kymmenes sairaanhoitaja on asiantuntijahoitaja, Suomessa heitä on 50. Uramallia on käytetty Husissa jo kaksikymmentä vuotta. Minua ihmetyttää enää vain yksi asia. Miksei se ole laajasti käytössä muuallakin? 30 Miksi he eivät käyVUOTTA SITTEN tä sitä? – – Terveyskasvatuksella voidaan kuitenkin parantaa potilaan elämänlaatua, korostamalla positiivista terveyttä.” 5 itse asiassa Johtajatyyppi Hoitoalalla tarvitaan uutta draivia, sanoo toimitusjohtaja, kätilö Helena Pettersson. teksti Minna Ruotsalainen kuva Annika Rauhala 1 Toimit Suomen maajohtajana SCAyrityksessä, joka valmistaa muun muassa inkontinenssisuojia. Onko työssäsi apua kätilön ja terveystieteiden opinnoistasi? Koulutuksistani on etua. Koska tunnen asiakaskuntani terveydenhuollon sektorilta, osaan samaistua asiantuntija-asiakkaiden tarpeisiin. Sekä nykyisessä tehtävässäni että kätilön työssä on ymmärrettävä asiakkaiden tarpeet. 2 Olet harvoja tulosvastuussa olevia naisjohtajia Suomessa. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Kuinka uralla edetään näin pitkälle? On tärkeää tarttua rohkeasti mahdollisuuksiin ja uskoa itseensä. Epäonnistumisia ei pidä pelätä. Naisilla on joskus käsitys, etteivät he ole hyviä äitejä ja puolisoja, jos luovat uraa. Ne eivät sulje toisiaan pois, täytyy olla terveesti itsekäs. 3 Millainen on hyvä johtaja? Hän käyttää työkaluna koko persoonaansa. Johtaja luo organisaatiossa tavoitteet, antaa ikään kuin purjeveneelle suunnan. Avainasioita ovat rehellisyys, vastuullisuus ja esimerkillisyys. Täytyy osata myös koutsata ja hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia. Haasteita 6 5 Mistä tunnistaa hyvän innovaation? Äitiys ja ura eivät sulje toisiaan pois. pitää antaa sopivasti. Numeeristen tavoitteiden lisäksi on tärkeää saada henkilöstö viritetyksi win-win-tilaan, jossa he kokevat saavansa työstään jotain. Käytän usein sanontaa ”business is people”, sillä kaikki lähtee ihmisestä ja tahtotilasta. 4 Millaisia hygienia- ja terveystuotteet ovat tulevaisuudessa? Sensoriteknologia tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Uusimpia tuotteitamme on vaippaan asetettava testi, joka pystyy havaitsemaan virtsatieinfektion ilman turhia katetrointeja. Toinen markkinoille tuomamme älyvaippa mittaa kolmen vuorokauden aikana käyttäjän virtsaamisrytmin ja määrän. Tiedon avulla voidaan tukea omatoimisuutta ja yksilöllistä hoitorytmiä. Hoitohenkilökunnan ei tarvitse vaihtaa vaippoja turhaan. Henkilö voidaan viedä oikeaan aikaan vessaan, jolloin vaipat jäävät parhaimmillaan tarpeettomiksi. Työaikaa säästyy huomattavasti. Isoissa yrityksissä yksi idea sadasta tulee markkinoille. Joskus idea voi olla hyvä, mutta ajoitus huono. Teknologia ei vielä kehittynyt tarpeeksi tai on vielä liian kallista. 6 Miten brändäisit hoitoalaa? Työstä pitäisi tehdä jotenkin mielekkäämpää. Se, mikä minussa syttyi nuorena kätilönä, ei syttyisi enää nykyään. Kun jatkuvasti otetaan juustohöylällä pois, tehdään vain pakollinen. Alan arvostus on kärsinyt eikä ole sitä, mitä sen kuuluisi. Alalla, jolla työtä tehdään työtä koko persoonalla, korostaisin vahvaa johtajuutta. Olen vieraillut esimerkiksi hoivakodeissa, joissa on ollut aistittavissa hyvää draivia, kun johtaja on kehittänyt hoitorutiineja ja uusia tapoja tehdä asioita. 7 Jäävätkö työt työpaikalle? Työt eivät kulje mukana viikonloppuisin mukana maalle – ja harvoin nykyään enää kotiinkaan. Haluan käyttää vapaa-aikaani virkistäytymiseen pysyäkseni kunnossa. Latautuminen on yhtä tärkeää kuin työ. HELENA PETTERSSON ESIINTYY KÄTILÖLIITON OLE HYVÄ, ESIMIES -KOULUTUSPÄIVILLÄ TAMPEREELLA 29.10. TEHY t 11–2015 koutsi. Hyvä johtaja antaa sopivasti haasteita, sanoo Helena Pettersson. Helena Pettersson, 56 ► SCA Hygiene Products Finlandin toimitusjohtaja. ► MBA, kätilö. ► Terveydenhoidon tuotteiden Itä-Euroopan aluejohtaja, innovaatioprosessien johtaja ja hygieniatuotteiden kehitysjohtaja Euroopassa. Kaikkiaan johtotehtävissä SCA:lla 20 vuotta, josta puolet ulkomailla. ► Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä, abiturienttipoika ja kaksi lastenlasta. ► Harrastukset: golf, kokkailu, ulkoilu ja lukeminen. TEHY t 11–2015 7 AIN D AE U S LLI E IN H T T! A N Lue uusin tarjouslehti verkkokaupasta Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt syyskuun etusi? Rekisteröidy heti ja hyödynnä tarjoukset Tarjoukset voimassa 30.9.2015 saakka. Biorion 120 kaps. ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Biorion-shampoo Lysi Omega-3 Forte kampanjapakkaus 64+16 kaps +25% Multivita Forte 120 tabl, Juniori 200 tabl ja Magnesiumsitraatti+B6 puru ja nieltävä tabl. -15% REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA, jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi, puh. 020 33 4242 ke–pe 10.00–14.00 www.oriolashop.fi puheenjohtajalta Päätöksiä ilman tietoa hoitotyö kärsii resurssipulasta, ei- vätkä hoitotyön johtajat ole päättämässä resursseista. Nämä hoitotyön johtajien arvioihin perustuvat lauseet pistivät silmääni edellisestä Tehy-lehdestä. Vain paria tuntia aikaisemmin olin keskustellut samasta aiheesta erään esimiehen kanssa ruokalassa. Hänen yksikössään ei ollut myönnetty täyttölupaa sairaanhoitajan toimeen. Ja vasta eilen ylihoitajat puhuivat, että joka yksikköön on täytynyt esittää työntekijöiden määrän karsimista. Tehyn valtuuston 2. varapuheenjohtaja sari auvinen Miten resursseja voi yhtäkkiä vähentää ilman, että hoito kärsii? osastonhoitajat kantavat vastuuta paitsi yksiköittensä taloudesta myös potilaiden hoidosta, työturvallisuudesta ja alaisten työhyvinvoinnista. Heidän mielestään asiat eivät suju vähemmällä väellä. Ylihoitajien ongelmana on miettiä, mihin toimiin vakinaistetaan pitkään työskennelleet sijaiset ja miten saadaan tuoreemmat sijaiset pysymään talossa, koska eläkebuumi pahenee koko ajan. Sijaisten palkkaaminen harkitaan tarkkaan. Äkillisiin poissaoloihin KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi TEHY t 11–2015 pyritään käyttämään varahenkilöitä eli sisäisiä sijaisia. Ulkopuolisia palkataan vain jos on pakko. Jos tilanne sallii, toimitaan vajaalla miehityksellä. Jos ei salli eikä sijaista ole saatavilla, vaihdetaan vuoroja tai tehdään monta vuoroa putkeen. Vakinaistamislistalta löytyy joka vuosi sijaisia, jotka ovat olleet talossa kolme vuotta yhtäjaksoisesti tai vain lyhyin katkoksin. Tätä yhtälöä on vaikea ymmärtää. Jos viimeiset kolme vuotta on tarvittu jatkuvasti sijaisia, joiden palkkaaminen on ollut tarkkaan harkittua, miten resursseja voi yhtäkkiä vähentää ilman, että potilaiden hoito kärsii? budjetista vastaavat kuntapäättäjät edellyttävät resurssien vähentämistä. Päätöksiin ei näytä vaikuttavan se, mitä mieltä arjen tuntevat esimiehet ja työntekijät ovat tilanteesta. Pitäisiköhän taloudesta vastaavien ja kuntapäättäjien kuunnella myös sitä arkea pyörittävää esimiestä? PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Tietoa nuorten kuntoutuksesta kelan uusi verkkosivusto esit- nuortenkuntoutus.kela.fi kela.fi/kuntoutuskurssihaku Stressiä päiväkodissa? dagis-tutkimuksessa selvite- tään 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten ravitsemusta, liikkumista ja stressiä. Lisäksi tutkitaan kodin ja päiväkodin vaikutusta elintapoihin. Elintapojen ja stressin yhteyttä on tutkittu lapsilla vain vähän. Tavoitteena on kaventaa lasten terveyseroja. Tutkimus toteutetaan viidessä Etelä-Suomen kunnassa. Tutkimukseen rekrytoidaan 800 perhettä. Lasten stressiä mitataan sylki- ja hiusnäytteistä. rh Kuvavaroitukset tupakkaan tupakka-askeihin tulee teksti- ja kuvavaroitukset. Makutupakat kielletään ja sähkösavukkeet siirtyvät tupakkalainsäädännön piiriin, jos tupakkalakia uudistetaan lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaisesti. Taloyhtiöt voisivat kieltää tupakoinnin parvekkeella, jos terveysviranomainen on todennut hajuhaitan. rh 10 tärkeä erävoitto. Etelä-Karjalan käräjäoikeus asettui Tehyn kannalle Mikeva-kotia koskevassa kiistassa. MIKKO NIKKINEN telee kattavasti nuorten ammatillista ja mielenterveyskuntoutusta. Sivuilla on videoita ja ohjeita kuntoutukseen hakeutumiseen. Nuoret hakeutuvat Kelan kuntoutukseen yleisimmin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Häiriöistä yleisin on masennus. Kuntoutusmuodoista nopeimmin kasvaa kuntoutuspsykoterapia. vt Irtisanotuille korvauksia etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Mikeva Oy joutuvat maksamaan korvauksia lappeenrantalaisen Mikevakodin 18 entiselle työntekijälle. Osa heistä on tehyläisiä. Eksoten ja Mikevan välinen ostopalvelusopimus päättyi vuoden 2013 lopussa, jolloin Eksote otti palvelukotitoiminnan takaisin itselleen. Eksote ei kuitenkaan suostunut ottamaan työntekijöitä palvelukseensa vanhoina työntekijöinä, joten Mikeva sanoi työntekijät irti. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä oli liikkeenluovutus, joten työntekijöitä olisi pitänyt kohdella vanhoina työntekijöinä. Tehyn juristi Mirja Kinnunen muistuttaa, että työnantaja ei voi liikkeenluovutuksen kriteereitä arvioitaessa päättää yksin, onko kyse liikkeenluovutuksesta vai ei. – Jos työnantaja voisi valita, työsuhteet päättyisivät aina ja uusi työnantaja palkkaisi uudet työntekijät halvemmalla. Käräjäoikeus antoi tuomionsa elokuussa. Yle Uutisten mukaan työnantajat aikovat valittaa tuomiosta. rh liikkeenluovutus 1 Työsopimuslaki säätelee liikkeenluovutusta. 2 Liikkeenluovutus voi tapahtua julkiselta yksityiselle tai päinvastoin. Sovellettava työehtosopimus saattaa vaihtua. 3 Työntekijän työsuhde jatkuu, eikä työsopimuksia tarvitse uusia. Kertyneitä vuosilomia ei makseta pois lomakorvauksena. TEHY t 11–2015 ajankohtaista Rahat soteen valtiolta sopiva sosiaali- ja terveysalueiden määrä on yhdeksästä kahteentoista, toteaa uusimman sote-selvityksen tehnyt työryhmä. Alueiden väestömäärän, sote-infrastruktuurin ja taloudellisen kantokyvyn pitää olla riittävän iso kattavien palvelujen järjestämiseen. Palvelut rahoittaisi ensisijaisesti valtio. Järjestämisvastuu poistuisi kunnilta, mutta kunnat huolehtisivat edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä. Mediatähystys ► ”Selvästikin menestys syntyy siitä, että mahdollisimman moni tekee mahdollisimman tuottavaa työtä, ei siitä, että suhteellisen harva hikoilee pitkiä päiviä.” Edellinen yritys uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa kaatui juuri ennen kevään eduskuntavaaleja. Uuden hallituksen pitäisi tehdä ensi vuoden alussa linjaukset rahoitusmallista. Asiantuntijaselvityksen teettivät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö. Selvitysryhmään kuuluivat pääjohtaja Tuomas Pöysti, professori Arto Haveri ja apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen. rh akavan pääekonomisti eugen koev, akavan uutishuoneen blogi 7.8. Edellinen yritys kaatui juuri ennen kevään eduskuntavaaleja. ► ”Tiedän, että Satakunnassa ei ole kauheasti totuttu siihen, että olisi maahanmuuttajia tai pakolaisia. Maailma on muuttunut kuitenkin sellaiseksi, että en usko, että mikään paikkakunta voi ajatella sillä tavalla, että ei tänne. Että viereiseen maakuntaan voi tulla, mutta ei tänne.” stm.fi/sote-uudistus kansanedustaja jaana laitinenpesola, satakunnan kansa 11.8. Tietopaketti kouluterkkarille ► ”Pelko hoitovirheistä ja riittämättömästä hoidosta johtaa turhiin tutkimuksiin ja ylidiagnostiikkaan, joilla ei paranneta potilasta, vaan lääkärin riittämättömyyden tunnetta, omaisten tuskaa tai byrokraattiseksi kehittynyttä terveydenhuoltojärjestelmää.” ► ”Vanha sanonta ’riitaan tarvitaan aina kaksi’ ei pidä paikkaansa. Jos ihminen haluaa, hän osaa kehitellä riidan aivan omassa päässään. Kiusaamisessa ei edes ole kyse riitelystä vaan johdonmukaisesta alistamisesta.” psykologi vesa nevalainen, kodin kuvalehti 13.8. KOULUKIUSAAJAA EI PIDÄ PAAPOA VAIKEASTA LAPSUUDESTA SELVINNYT ANTTI RAIVIO VAIN 95 ”TREENAAN MUISTIANI 12 TUNTIA PÄIVÄSSÄ” 6 RUOKAA, JOTKA PARANEVAT VANHETESSAAN 3 kuvalehti 16/ 16 13.8.2015 7,90 ”Pohjamudasta on hidasta nousta” Tyhjä pesä ON UUSI ALKU nnellinen OELOKUU MARIA MYI KAIKEN JA RYHTYI HYVÄNTEKIJÄKSI Onnellinen elokuu www.toissaterveena.fi lääketieteen kandidaatti elina karppa, www.nly.fi 14.8. Suomen suurin naistenlehti minustako raksamies? Töissä terveenä -sivustolla kerrotaan eri ammattien astma- ja allergiariskeistä. sivut ammatinvalintaa pohtiville nuorille. Töissä terveenä -sivustolle on koottu tiedot yli 50 ammatin astma- ja allergiariskeistä sekä siitä, miten ongelmia voidaan ehkäistä. Sivusto on tarkoitettu nuorten lisäksi opinto-ohjaajille, ammatinvalinnanohjaajille, kouluterveydenhoitajille ja vanhemmille. –Monessa työssä joutuu kosketuksiin käryjen ja pölyjen kanssa, jotka saattavat pahentaa astmaa, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitokselta. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi kampaaja, kokki, leipuri, hitsaaja, eläintenhoitaja ja rakennusmies. tm K O D I N K U VA L E H T I 1 6 / 2 0 1 5 PIXMAC työterveyslaitos on julkaissut netti- ättömän emin Häpeäm krysante pörheä hempeän takaa kurkkii neilikka. vihreä yllätys: TYÖNHAUSSA? Näin jäät mieleen IHANAT KATTAUSIDEAT RENTOON PIHAJUHLAAN RUUSUNMARJAMUFFINIT JA MUUT HERKUT KAUPUNKIMARJOISTA VAU! TYYLIKKÄÄNÄ TÖIHIN 1 Kodin Kuvalehti 1 5 / 2 0 1 5 TEHY t 11–2015 11 ajankohtaista suomessa käynnistyy psykoosi- sairauksien periytyvyyttä selvittävä laaja kansainvälinen tutkimus. Tavoitteena on saada tutkimukseen vähintään 10 000 suomalaista potilasta. Tutkittavien rekrytointi on jo käynnistynyt. Tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Näytteet tallennetaan THL Biopankkiin. vt www.superfinland.fi Kotihoidon vanhukset aliravittuja yhdeksän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä kotihoidon asiakkaasta on aliravittuja tai riskissä jäädä aliravituiksi, havaittiin ItäSuomen yliopiston tutkimuksessa. Suurin riski huonoon ravitsemukseen oli niillä, joilla oli paljon lääkkeitä sekä alentunut kognitiokyky tai masennusoireita. Tutkimukseen osallistui 275 henkilöä. Heistä 73 prosenttia oli naisia. vt Hoitosuositus painehaavoista painehaavojen tunnistamisesta ja ehkäisystä julkaistaan hoitotyön suositus lokakuussa. Nykyään haavojen ehkäisyyn käytetään rahaa vain kymmenesosa siitä, mitä kuluu niiden hoitoon. Jopa 60 prosenttia painehaavoista jää huomaamatta. vt www.hotus.fi/hotus-fi/ painehaavojen-ehkaisy 12 Vesivalo: Työnantaja levitti palkankorotukset kaikille tehyn vuoden 2007 palkkataistelu on noussut julkisuuteen yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja heikon taloustilanteen myötä. Tuolloin saavutettuja palkankorotuksia on pidetty yhtenä syynä julkisen talouden huonoon tilaan. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo muistuttaa, että tavoitteena oli korjata hoitoalan palkkakuoppaa, mutta palkankorotukset levisivät koko kuntasektorille työnantajan aloitteesta. –Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkojen korottamista tuettiin hallitusohjelmassa ja poliittiset päättäjät olivat asian puolella. Ei varmastikaan ole Tehyn vika, että alkuperäinen tavoite valui hiekkaan työnantajan toimesta, Vesivalo sanoo. Vaikka palkkataso nousi Tehyn työtaistelun tuloksena tyydyttävästi, palkat eivät ole edelleenkään korkeat. Esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2 548 euroa ja lähihoitajan 2 155 euroa. –llmeisesti naisvaltaisen alan ei ole sallittua nousta palkkakuopasta. Koulutetusta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä haetaan nyt syntipukkia tilanteelle, Vesivalo sanoo. vt 25 % yli 55-vuotiaista pitää fyysistä työkykyään korkeintaan kohtalaisena. TYÖOLOBAROMETRI 2014, TEM Kävele naiselle ammatti naisten pankki kutsuu tehyläisiä kävelemään 13. syyskuuta. Kävele naiselle ammatti -tapahtumalla kerätään lahjoituksia kehitysmaiden naisten koulutuksen, toimeentulon ja yrittäjyyden hyväksi. Lahjoitukset kerätään ilmoittautumisten yhteydessä. Tapahtumassa kävellään yhdessä muutaman kilometrin matka ja pidetään hauskaa. Mukaan voi tulla yksin tai ryhmässä – vaikka koko perheen voimin. www.naistenpankki.fi/kävely kävellen hyvää. Yhteiskävely järjestetään Suomessa parillakymmenellä paikkakunnalla. Tule mukaan tai järjestä oma kävelysi, kehottaa vapaaehtoisyhteisö Naisten Pankki. KRISTIINA KONTONIEMI Laaja tutkimus psykoosista TEHY t 11–2015 ajankohtaista Itsemurhan voi ehkäistä Mitä terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä, kun kohtaa itsemurhaa yrittäneen potilaan? teksti Terhi Mäkinen kuva Pixmac 1 Tulkitse epätoivo oikein. Muista, että itsemurhaa yrittävä ei välttämättä halua kuolla. Hän yrittää ennen kaikkea poistaa kokemansa kovan ahdistuksen ja tuskan. 10.9. 2 Syyskuussa vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää, Älä kysy miksi, äläkä odota selitystä. Vastoin yleistä luuloa ihminen ei toimi itsemurhaa yrittäessään tietoisesti, vaan on tiedostamattomassa kriisitilassa. Miksi-kysymykseen ei ole yleensä vastausta. 3 Kysy elämäntilanteesta. Minkä ongelman itsemurha olisi ratkaissut? Olisiko ongelman voinut ratkaista jotenkin muuten? Nämä kysymykset auttavat ihmistä hahmottamaan, että ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa muita keinoja kuin itsemurha. 4 Muista jatkohoito. Ohjaa itsemurhaa yrittänyt aina jatkohoitoon. Erityisen tärkeää se on niille, jotka eivät tarvitse varsinaista psykiatrista hoitoa. Jos itsemurha-alttius jää purkamatta, riski uusimiseen kasvaa. Kartoita myös omaisten tuen tarve. Vuosittain itsemurhaa yrittää arviolta kymmenentuhatta suomalaista. Uusintariski on olemassa vielä vuosikymmeniä yrityksen jälkeen. lähde: jutta kajander ja marena kukkonen, suomen mielenterveysseura. mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää numerossa 010195202, arkisin klo 9–7 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7. TEHY t 11–2015 WWW.MIELENTERVEYSSEURA.FI i Itsemurhan riskitekijöitä ► Aikaisemmat itsemurhayritykset ja riittämätön apu ► Mielenterveyden häiriöt, etenkin masennus ► Lähipiirissä tapahtuneet itsemurhat ja läheisten sairastamat mielenterveyden häiriöt ► Päihdeongelmat ► Pitkäaikaiset, etenkin kipua aiheuttavat sairaudet ► Yhteiskunnan arkielämästä syrjäytyminen ► Elämän kriisit, kun niihin liittyy näköalattomuutta, toivottomuutta tai impulsiivisuutta 13 happea sydämelle. Ohitusleikkauksessa veri ohjataan kulkemaan siirresuonta pitkin ahtauman tai tukoksen alajuoksulle. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehitetään parhaillaan myös geenihoitoa sepelvaltimotautiin. 14 TEHY t 11–2015 ohitusleikkaus Sydämen asialla Ohitusleikkauksessa ahtautuneet suonet korvataan potilaan omilla varaosilla. Tulevaisuudessa leikkauksia tehdään ehkä myös biologisesti geenihoidolla. teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen TEHY t 11–2015 15 ohitusleikkaus S ydänkirurgi Ensio Berg viiltää pitkittäisen haavan potilaan rintakehän iho-, rasva- ja lihaskerroksiin. Sitten hän sahaa auki rintalastan. Tarvittaessa rintakehän saa auki kahdessa minuutissa, mutta nyt ei tarvitse kiirehtiä. Seuraavaksi sydänkirurgi alkaa irrottaa sisempää rintavaltimoa. Avustava kirurgi Harri Tulla irrottaa jo potilaan vasemmasta käsivarresta värttinävaltimoa. Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkauspöydällä makaa 73-vuotias nainen, joka sairastaa sepelvaltimotautia. Hänelle on tehty pallolaajennus vuonna 2004, mutta kuten usein käy, sepelvaltimotauti on edennyt. On ohitusleikkauksen vuoro. Tunnelma on rauhallinen ja henkilökunta jutustelee rennosti. Leikkaussalissa on kirurgien lisäksi kaksi leikkaussalihoitajaa, anestesialääkäri, anestesiahoitaja ja perfuusiohoitaja. Berg saa valtimosiirteen irti. Verenpunainen matomainen lonkero jätetään hetkeksi muhimaan suonta laajentavaan lääkehauteeseen. Ohitusleikkauksessa veri ohjataan kulkemaan siirresuonta pitkin ahtauman tai tukoksen alajuoksulle. Varjoainekuvasta lääkärit ovat nähneet, että potilaan oikea sepelvaltimo on kroonisesti tukossa. Suonet ovat niin pieniä, ettei niihin voi tehdä ohituksia. Ohitukset tehdään siis vasempaan sepelvaltimoon. Berg on piirtänyt leikkaussuunnitelmasta kuvan: rintavaltimo liitetään sepelvaltimon eteen alas laskevaan sepelvaltimohaaraan. Sen tyvi jätetään kiinni solisvaltimoon. Värttinävaltimon toinen pää liitetään nousevaan aorttaan ja toinen pää kiertävän sepelvaltimon kahteen eri haaraan. toa, niin sanottua biologista ohitusleikkausta. Geenihoidon kehitystyö on tehty A.I. Virtanen -instituutissa. Geenihoidossa sydämeen ruiskutetaan tiettyä geeniä, verisuonen sisäkerroksen eli endoteelin kasvutekijää. – Joillakin potilailla tukkeutuneen sepelvaltimon alueelle kasvaa uusia sepelvaltimoita, kollateraalisuonia. Näillä potilailla luonto siis tekee ohitusleikkauksen. Sittemmin on havaittu, että kollateraalisuonia kasvavilta alueilta löytyy endoteelin kasvutekijää ja muitakin kasvutekijöitä, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen johtaja, professori Juha Hartikainen. Ensio Berg Kaneille ja porsaille tehdyissä eläinkokeissa on todettu, että kasvutekijä aukaisee hiuksenhienoja verisuonia ja suurentaa niitä. Viime keväänä saatiin päätökseen tutkimuksen ensimohitusleikkaus on pallolaajennusta mäinen vaihe, jossa selvitettiin geenihoidon tehoa ja turvallisuutta ihmisillä. Tuttehokkaampi hoito laaja-alaiseen ja vaikimusjoukossa oli 30 vaikeaa sepelvaltikeaan sepelvaltimotautiin. Potilaat saamotautia sairastavaa, joiden ikähaarukka vat pitkäaikaisen avun ja pääsevät eroon ulottui 50 vuodesta 80 vuoteen. nitroista. Ensimmäiset tutkimustulokset ovat On kuitenkin yhä enemmän potilaita, lupaavia. joiden sydämen kaikki verisuonet ovat ohuita rihmoja tai suonet ovat kokonaan tuhoutuneet. Silloin ei voida tehdä leikkaussalissa sydänkeuhkokone pallolaajennusta eikä ohitusleikkausta. piipittää ja nakuttaa. Kohta sitä tarviJoillekin on jo tehty ohitusleikkaus, ehkä taan. Berg leikkaa auki sydänpussin, ja kaksikin. Kynnys uuden ohitusleikkaukpotilaan sydän paljastuu. Se pumppaa sen tekemiseen on aina korkeampi. tasaisesti. Tällaisia potilaita varten Kuopiossa on Berg tutkii ultraäänellä aortan varmiskehitetty sepelvaltimotautiin geenihoitaakseen, ettei se ole valtimokovettuma- Geenihoidossa sydämeen ruiskutetaan verisuonen sisäkerroksen kasvutekijää. Sepelvaltimotaudin hoito 1950-luku ► Ensimmäiset ohitusleikkaukset tehdään maailmalla. 16 1973 1980-luvun loppu ► Ohitusleikkaukset alkavat Suomessa. ► Ohitusleikkaus kehittyy nykyiseen muotoonsa. TEHY t 11–2015 rauhassa. Leikkaukseen valmistaudutaan kiirehtimättä. 1985 1995 1996 2000 ► Ensimmäinen pallolaajennus Suomessa. ► Geenihoidon kehittäminen alkaa Kuopiossa. ► Ensimmäinen ohitusleikkaus lyövän sydämen tekniikalla Suomessa. ► Pallolaajennusten määrä ohittaa ohitusleikkausten määrän. TEHY t 11–2015 17 ohitusleikkaus taudin vaurioittama. Jos nousevassa aortassa olisi kalkkeutumia, on vaarana, että seinämäplakkia irtoaa ja ajautuu veren mukana tukkimaan aivovaltimoita. Tämän potilaan aortta näyttää aika hyvältä. Seinämänmyötäistä plakkia on vain vähän. Useimmiten leikkaus tehdään perfuusiokoneen eli sydänkeuhkokoneen avulla. Ohitusleikkaus voidaan tehdä myös lyövän sydämen tekniikalla, jossa sydäntä ei pysäytetä leikkauksen aikana lainkaan. Sydänkeuhkokone hapettaa onttolaskimoita pitkin elimistöstä palaavan veren ja pumppaa sen takaisin verenkiertoon nousevan aortan kautta. Perfuusiokoneen ansiosta kirurgi voi tehdä leikkauksen verettömään ja liikkumattomaan sydämeen. Sydänkeuhkokoneen letkut kiinnitetään sydämeen ja nousevaan aorttaan. Ennen letkujen liittämistä potilaalle annetaan hepariinia, joka estää veren hyytymisen. Perfuusiohoitaja käynnistää sydänkeuhkokoneen. Berg laittaa paikoilleen aorttapihdin, joka pysäyttää veren pääsyn sydämeen. Kanyylin kautta sydämeen ruiskutetaan kardioplegialiuosta, jolla sydän saadaan pysähtymään. EKG oikenee suoraksi viivaksi. potilaan sepelvaltimot ovat hyvin ohuet. Leikkaussali hiljenee, kun kirurgit etsivät keskittyneesti ohituskohtia. Bergillä on otsavalo sekä kolme ja puoli kertaa suurentavat linssit. Paljaalla silmällä työtä olisi mahdoton tehdä. Kun kohdesuoni löytyy, Berg alkaa liittää siihen rintavaltimoa. Instrumenttihoitaja Kati Vaara työskentelee rauhallisesti ja varmoin ottein. Hän ojentaa Bergille teräväpäisen pistoveitsen, jolla Berg tekee avauksen suonen seinään. Sitten Vaara ojentaa kulmasakset, joilla avaus leikataan sopivan mittaiseksi. Lopuksi hän antaa koronaaripinsetin, neulankuljettimen sekä lankaa ompeluun. Ompeleet tehdään puolen millimetrin välein seitinohuella langalla, joka ei sula, mutta ei myöskään aiheuta reaktioita elimistössä. Ajan myötä siirre kasvaa suoneen kiinni. Berg päättelee ompelun tekemällä rimpsun tavallisia solmuja vas18 takkaisiin suuntiin. Ennen solmimista Berg varmistaa sondilla, että ohituskohdan molemmat suunnat ovat auki. Värttinävaltimosiirre liitetään aorttaan ja sepelvaltimohaaroihin samalla tavalla. Kun siirteet ovat valmiit, Berg avaa aorttapihdin. Veri alkaa virrata sydämeen siirteitä pitkin, ja sydän heräilee hiljalleen. geenihoidolla tehtävä ohitusleik- katse. Instrumenttihoitaja Kati Vaara on tarkkana. i Yleisin sydänsairaus ► Sepelvaltimotauti johtuu sydämen sepelvaltimoiden ahtautumisesta. ► Taudin syynä on valtimoiden rasvoittuminen ja kovettuminen eli ateroskleroosi. ► Valtimoiden ahtautuminen vaikeuttaa verenkiertoa ja aiheuttaa hapenpuutteen sydämessä. ► Sepelvaltimotautiin sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia. ► Tärkeintä hoitoa on ennaltaehkäisy. ► Sepelvaltimotautia hoidetaan lääkkeillä, pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella. ► Ohitusleikkaus maksaa 10 000 euroa. Geenihoidon hinta on noin 7 000 euroa plus geenilääkkeen hinta. ► Pallolaajennuksia tehdään Suomessa noin 11 000 vuodessa. ► Ohitusleikkauksia tehdään noin 1 700 vuodessa. kaus on toimenpiteenä paljon kevyempi kuin kirurginen ohitusleikkaus. Siksi se sopii myös huonokuntoisille potilaille. Geenihoidossa sydämeen mennään nivustaipeesta 2,3-millisellä erikoiskatetrilla. Katetri ohjataan nivusista suonta pitkin sydämen vasempaan kammioon. Kun oikea kohta sydämestä löytyy, neula työnnetään katetrista ulos ja geenivalmistetta ruiskutetaan haluttuihin kohtiin sydämessä. – Geeni menee sydänlihassolujen sisälle, jossa se ohjaa solun tuottamaan sellaista valkuaisainetta, jota geeni koodaa. Sydänlihassolut tekevät siis itse paikallisesti lääkeaineen, Hartikainen kertoo. Vastaavaa sydämeen kohdistuvaa geenihoitoa ei kehitetä tiettävästi missään muualla päin maailmaa. Suomalainen geenihoito onkin Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan mukaan vuosia edellä esimerkiksi Yhdysvaltoja, koska kansallinen tutkimusyhteistyö toimii Suomessa hyvin. – Näin pitkälle päästäksemme olemme tarvinneet monenlaista tutkimusta. Geenikuljetinten tutkimus on edennyt huimasti. Tässä tapauksessa geeni viedään sydämeen viruksessa, josta on jäljellä vain kuori. Oikeaa hoitogeeniä olemme selvittäneet useissa eläinkokeissa, joissa on tutkittu sitä, mitä eri geenejä osallistuu uusien verisuonten muodostumiseen, Ylä-Herttuala kertoo. leikkaussalin seinällä oleva kello näyttää yhtätoista. Pari tuntia on kulunut leikkauksen alkamisesta. Potilaan sydämen toiminta käynnistyy kammiovärinällä, mikä on melko tavallista. Joskus sydän löytää oikean rytmin itse, mutta tällä kertaa Berg synkronoi sydänlihasten rytmin tasavirtashokilla. TEHY t 11–2015 elämän käyrä. Sydämen ohitusleikkaus voidaan tehdä sydän pysäytettynä tai lyövän sydämen tekniikalla. EKG alkaa piirtää rytmikästä viivaa. Berg varmistaa virtausmittarilla, että veri virtaa siirteissä niin kuin pitääkin. Sydänkeuhkokoneen virtausta pienennetään asteittain nollaan ja kone irrotetaan potilaasta. Hepariinin vaikutus kumotaan protamiinilla, jolloin veri alkaa taas hyytyä. Vielä hetki odotellaan tihkuvuotojen hyytymistä ja tarkkaillaan mahdollisia tukittavia vuotokohtia. Sitten on aika asentaa laskuputket leikkauksen jälkeisen vuodon poistamiseksi ja sulkea rintalasta. Berg kiristää rintalastan kiinni kuudella rautalangalla, jotka ovat ruostumatonta terästä. Sitten hän ompelee lihas-, rasva- ja ihokerrokset. Potilas siirretään teho-osastolle, jossa hän viipyy yön yli. Sairaalajakso kestää noin viikon ja toipilasaika kolmisen kuukautta. Parhaimmillaan potilaalla on edessään vielä monta aktiivista elinvuotta. mutta entä ne potilaat, joita ei voida auttaa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella? Löytyykö geenihoidosta tulveisuudessa heille apu? Alustavien tulosten mukaan kyllä. Potilaat ovat voineet toimenpiteen jälkeen hyvin. Geenihoito todettiin myös turvalliseksi. Yhden vuoden seurannan tulokset julkistetaan kansainvälisessä kongressissa, joka pidetään syyskuussa Helsingissä. Hoidon tehoa ja turvallisuutta on tutkittu muun muassa PET- ja magneettikuvauksilla, ultraäänitutkimuksella ja rasituskokeella. – Osa potilaista kokee selvästi hyötyneensä geenihoidosta. Puuhailu ja aktiivisuus ovat lisääntyneet. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että osalla sydämen verenkierto on selvästi parantunut, Hartikainen kertoo. Tutkimukseen osallistuneista joka viides sai lumelääkettä, jotta lumevaikutus voitaisiin sulkea pois. Suomalainen geenihoito on vuosia edellä esimerkiksi Yhdysvaltoja. TEHY t 11–2015 Juha Hartikainen – Tällaisessa toimenpiteessä, jossa mennään sydämeen ja työskennellään siellä pari tuntia, on valtavat plasebovaikutukset, Hartikainen huomauttaa. Tutkimusta jatketaan kakkosvaiheella, johon osallistuu 150 potilasta. Suunnitteilla on, että mukaan tulee viisi muutakin eurooppalaista sydänkeskusta. Tutkimuksen jatkamiseksi on hankittava rahoitus ja luvat, mikä vie aikaa. – Suomessa kroonista mutta vakaata sepelvaltimotautia sairastavat tuhannet ja Euroopassa noin satatuhatta ihmistä, eikä heidän auttamisekseen voida tehdä tällä hetkellä mitään. Hapenpuute rajoittaa heidän elämäänsä monin tavoin. Jos onnistumme geenihoidon kehittämisessä, on kyseessä todella merkittävä asia, Ylä-Herttuala sanoo. TUTKIMUKSEN TULOKSET JULKISTETAAN HELSINGISSÄ FINLANDIA-TALOLLA PIDETTÄVÄSSÄ EUROOPAN GEENI- JA SOLUTERAPIAYHDISTYKSEN KONGRESSISSA 17.–20. SYYSKUUTA. 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: KÄTILÖ kampanjan äiti. Millariikka sai vuosi sitten idean matkasynnytyspäivästä, jolla vastustettiin synnytysosastojen lakkauttamista. Pomo peloton Kätilö ja osastonhoitaja Millariikka Rytkönen ei ole hiljaa käskystä. teksti Laura Kosonen kuvat Annika Rauhala 20 TEHY t 11–2015 M illariikka Rytkönen makaa leikkauspöydällä, tällä kertaa potilaana. Kirkkaat valot paistavat silmiin, ympärillä häärii iso joukko sairaalan henkilökuntaa. On kiire, vauva on saatava syntymään hätäsektiolla. Juuri ennen uneen vaipumista Millariikka ehtii miettiä: hyvin tässä käy, mutta prosessia voisi vähän kehittää. –Kätilö on ammattilainen myös omassa synnytyksessään, hän nauraa. Hätäsektiosta on neljä vuotta, ja sekä kuopus että äiti voivat hyvin. Töissä Millariikka on samassa Porvoon sairaalassa. Hätäsektion toimintamallia käsittelevän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönsä hän on saanut valmiiksi jo ajat sitten. Porvoon sairaalan kätilöt ovat saaneet esimiehekseen osastonhoitajan, joka ei pelkää tarttua toimeen tai avata suutaan. viime vuoden heinäkuussa Millariikka vetäisi kesälomalla kahvit väärään kurkkuun aamiaispöydässä. Hän luki lehdestä, että Husin toimitusjohtaja Aki Lindén kaavailee Porvoon sairaalan synnytysosaston sulkemista nopealla aikataululla. Viime vuosina useita pieniä synnytysosastoja eri puolilla Suomea on suljettu. Päivystysasetuksen myötä synnytysten hoitoa halutaan keskittää isompiin yksiköihin. Keskittämistä on perusteltu muun muassa turvallisuudella. –Peruste on jo aikaa sitten kumottu. Kaikki tutkimukset ja tilastot osoittavat, että pienissä sairaaloissa on yhtä turvallista synnyttää kuin suurissa, Millariikka toteaa. Millariikalle ominaiseen tapaan tulistuminen johti toimintaan. Syntyi idea matkasynnytyspäivästä. Lokakuussa teiden varsille ja bussipysäkeille perustettiin ravintolapäivää mukaellen pop up -synnytysyksiköitä. Kätilöliiton tukeman tempauksen tarkoituksena oli vastustaa synnytysosastojen sulkemista. Suomalainen synnytyskulttuuri ja sairaalapolitiikka nousivat näkyvästi otsikoihin. Porvoossa synnytetään toistaiseksi poikkeusluvan turvin. Se on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. TEHY t 11–2015 lämmöllä. Jokainen Porvoossa synnyttänyt perhe saa muistoksi painetun kuvan vauvan jalkapohjasta. i Kohtaamiset säilyttävät nöyryyden Olin tuore kätilö ja vastasin puhelimeen kotona. Lehtimyyjämies yritti kaupata Vauva-lehteä ja vastasin hänelle kohteliaasti ”Ei kiitos, minulla on mahdollisuus lukea lehti töissä”. Hetken päästä olin kuullut hänen vaimonsa synnytyksen, imetyksen onnistumistarinan alun hankaluuksien jälkeen sekä sen, että isyys oli parasta, mitä hänelle oli tapahtunut. Kerran olin automarketin jogurttihyllyn edessä, kun joku otti olkapäästäni ja huudahti ”Se on parantunut tosi hyvin!” Edessäni seisoi nainen, vauva ostoskärryjen kaukalossa. Pääni löi tyhjää. Nainen huomasi sen ja naurahti: ”Sä harmittelit, kun sun piti leikata se eppari (episiotomia), mutta se on parantunut tosi hyvin!” Minuakin hymyilytti. Samoin kuin sytyttäessäni Iittalan Kivi-tuikkuun tulen. Sen mukana tulleessa kortissa luki: ”Kiitos Milla kaikesta, hyvästä hoidosta ja hyvin parantuneesta pyrstöstä!” Olen saanut kohdata lähes kahdenkymmenen vuoden ajan naisia ja miehiä heidän elämänsä merkityksellisimpien hetkien äärellä. Joka kohtaamisen jälkeen minut valtaa suuri kiitollisuus ja nöyryys. Kiitollisuus siitä, että olen saanut olla mukana jakamassa jotakin merkityksellistä. Ja nöyryys, että synnytyskokemukset kulkevat mukana läpi elämämme.” 21 ammatissa millariikka ei ole noussut taisteluun ensisijaisesti oman työpaikkansa vuoksi. Henkilökunnastaan hän kantaa vastuuta, mutta eniten huolestuttaa suomalaisen synnytyskulttuurin tulevaisuus. –Tehostamisen ja keskittämisen tuoksinassa unohdetaan synnyttäjä, hän puuskahtaa. –Esimerkiksi synnytysvalmennusten lopettaminen pääkaupunkiseudun suurissa sairaaloissa ei ole asiakaslähtöistä ajattelua. Se lähettää viestin, että älkää vain tulko tänne meidän sairaalaan häiritsemään meitä. Porvoossa asiat on tehty toisin: perinteinen synnytysvalmennus tekee sairaalan ja hoitokäytännöt perheille tutuiksi. Imetyspoliklinikka on avoin kaikille äideille eikä lähetettä kysellä. Porvoo avasi myös ensimmäisenä synnytysosastona omat Facebook-sivut. Nämä kaikki on voitu tehdä kustannustehokkaasti tai -neutraalisti. Millariikka korostaa, ettei pienten synnytysosastojen puolustaminen tarkoita suurten sairaaloiden väheksymistä. –Molempia tarvitaan, ja isot ja pienet yksiköt voivat tehdä yhteistyötä. Hommia voi tehdä asiakaslähtöisesti talon koosta riippumatta, jos vain halutaan. osastonhoitajana Millariikka on harvinaisuus. Hän uskaltaa tarvittaessa kritisoida työnantajaansa ja käydä keskustelua julkisuudessa. –En ymmärrä, miksi asioista ei voisi keskustella. Mielestäni Hus on hyvä työnantaja, olen viihtynyt saman putiikin leivissä jo 14 vuotta. Hän kehuu esimiehiään vuosien varrelta. Luottamusta ja toimintavapautta on löytynyt. Toki näkyvyys on tuonut myös kritiikkiä, suurimmaksi osaksi asiallista, mutta eniten ovat satuttaneet yksittäisiltä kätilökollegoilta saadut asiattomat haukut. ”Tyttöä” on käsketty olemaan hiljaa. –Mutta tyttöhän ei ole hiljaa. Ei ainakaan käskystä. Hän ihmettelee terveydenhuollossa vallitsevaa vaikenemisen kulttuuria ja turhaa hierarkiaa. Millariikan mielestä kätilöt voisivat ottaa paljon rohkeammin kantaa esimerkiksi perhepolitiikkaan. 22 i Päivystysasetus karsii synnytysosastoja ► Synnytysten hoitoa keskitetään Suomessa suurempiin yksiköihin. Rajana pidetään tuhatta synnytystä vuodessa. Samalla matkat synnytyssairaalaan pitenevät. ► Kajaanin, Kemin, Mikkelin, Porvoon ja Salon synnytysosastot toimivat tällä hetkellä poikkeusluvilla. ► Vuodesta 1999 synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt kahdellatoista yksiköllä. En ymmärrä, miksi asioista ei voisi keskustella. Sairaalamaailma on kiehtonut Millariikkaa aina. Pienen tytön haaveammatti oli ”pelastajalääkäri”, ja hoitoala viehätti myös teini-iässä. Kun ruotsista tuli abivuonna ehdot, Millariikka lopetti lukion ja opiskeli lähihoitajaksi. Parikymppiselle vastavalmistuneelle työ lastenkodissa oli pysähdyksen paikka. –En kestänyt nähdä niin pahoin kaltoinkohdeltuja lapsia. Eräässä erittäin rankassa tilanteessa löin hanskat tiskiin ja ajattelin, että täytyy olla työ, jossa on kivaa eikä aina tällaista paskaa. Hakuoppaasta löytyi kätilön ammatti. Mutta aikanaan valmista kätilöä odottivat työelämässä ne samat äidit ja vaikeat asiat, joita hän oli lähtenyt karkuun. Ei auttanut muu kuin katsoa kohti. Niinpä Millariikka päätyi kätilönä hoitamaan esimerkiksi päihteitä käyttäviä äitejä. –Jälkikäteen ajateltuna monella kipuilulla on tarkoituksensa. Sitä kautta oma ammatillisuus kehittyy. millariikka kasvoi kätilöksi Hyvinkään sairaalassa. Hänen tapanaan on ollut aina sanoa ”kyllä”, kun jotakin uutta on ehdotettu. Niinpä koko kätilön työn kenttä synnytyksistä gynekologisiin syöpiin on tullut tutuksi. Porvooseen Millariikan houkutteli alun perin eräs herra Rytkönen. Rakkauden perässä lähteminen on osoittautunut loistavaksi päätökseksi myös ammatillisesti. –Olen ymmärtänyt, että osastonhoitajana minulla on paljon paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin kuin rivikätilönä. Monen osastonhoitajan työaika kuluu päivittäisten rutiinien pyörittämiseen, eikä paukkuja jää kehitystyöhön. Millariikka haluaa jakaa vastuuta mahdollisimman paljon alaisilleen. Samalla hän opettelee kasvattamaan suurempia korvia ja pienempää suuta. –Olen käänteissäni nopea. Esimiehenä on täytynyt opetella miettimään kahdesti. Porvoossa on tapana valita leikkimielisessä äänestyksessä vuoden työkaveri. Viime vuonna henkilökunta äänesti voittajaksi esimiehensä. –Voitko kuvitella, pomo palkittiin. Olen siitä valtavan otettu, Millariikka nauraa. Parhaita hetkiä pomon mielestä ovat ne, kun porukka innostuu. Silloin mikä tahansa on mahdollista. t TEHY t 11–2015 kolumni Asfaltti-ihottumaa yritän aina tehdä parhaani, olla tun- Kolumnistimme johanna jalonen on sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja ja erityisperheen äiti. nollinen ja äärimmäisen tarkka. Yritän olla hyvä työssäni, paras äiti lapsilleni ja olkapäänä ystävilleni. Yrityksistäni huolimatta kotini on aina sekaisin, kaktuskin kuolee veden puutteeseen ja kalenterissani on taas päällekkäisyyksiä. Kuulostaako tutulta? Kaikkea on mahdotonta hallita täydellisesti. Kun yrittää venyä liikaa joka suuntaan, tulee väistämättä epäonnistumisia. Teen töissä kauhukseni hoitovirheen. Hartaista toiveistani huolimatta kehitysvammainen tyttäreni ei kykene koskaan elämään itsenäisesti. Tai sitten yksi mitätön puhelinsoitto tai sähköposti riittää katkaisemaan kamelin selän. Pettymys vie syvälle kuopan pohjalle ja hetkeen horisonttia ei näy. patuntemus on eduksi. On vaikeaa kuvitella, miltä asiakkaasta tuntuu, ellei ole omakohtaista kokemusta. Se on eduksi, muttei suinkaan välttämätöntä. Ammatillisen kokemuksen vuoksi ei tarvitse kaatuilla, sillä peruskoulutuksemme antaa meille tarvittavat valmiudet. Rinnallakulkijoina ohjaamme kanssamatkustajia turvallisemmille poluille ja autamme valitsemaan paremmat, ne vähemmän kuoppaiset reitit. Tuemme tarvittaessa ja annamme vinkkejä vaikeiden kuoppien väistämiseen. Tehtävämme kuopan reunalla on ojentaa auttavat kätemme sille, joka niitä tarvitsee. Enempään emme pysty. Jos kaadutaan, niin kaadutaan sitten porukalla. kuvitellaan, että jokainen ongel- ma ja pettymys on kuoppa matkamme varrella. Toisilla niitä on enemmän ja toisilla vähemmän. Isoja ja leveitä, pieniä ja olemattomia. Kaikki me olemme joskus ottaneet tuntumaa niihin ja tiedämme, miltä se tuntuu. Itse kuulun siihen ihmistyyppiin, joka kompastelee tasaisesti päivästä toiseen. Vatsanahkani vaan sattuu raapimaan asfalttia muita useammin. Ei siinä mitään, sillä hyvän harjoituksen ansiosta osaan mielestäni nousta ylös keskivertoa nopeammin. Toisinaan kaadun heti uudelleen, mutta mitä väliä? Virheiden ja haasteiden tarkoitus on opettaa. Jos elämässä saisi kaiken sellaisena kuin haluaa, oppisimmeko ikinä mitään? TEHY t 11–2015 terveydenhuoltoalalla kuop- meidän ammattilaisten on hyväksyttä- vä, ettei toisen ihmisen ihon alle pääse, vaikka kuinka haluaisimme. Tästä syystä elämänpoluilla parasta matkaseuraa ovat toiset asfaltti-ihottumasta kärsivät kulkijat. Vertaistuki on korvaamatonta elämän tiukissa mutkissa ja pohjattomien kuoppien reunalla. On tärkeää, että toinen ymmärtää sanoitta. Jos kaadutaan, niin kaadutaan sitten porukalla. Kuopanreunaa on mukavampaa ryömiä ylös, kun vieressä mönkii toinen samanlainen. Hyvässä seurassa matkakaan ei tunnu liian pitkältä. Jos hyvin käy, matkakumppani huomaa vaanivan kuopan ajoissa ja auttaa väistämään sen. Ja sitä paitsi: asfaltti-ihottuman jälkiä on aina mukava vertailla toisen samanlaisen kanssa. 23 sairaus Muurahaisia sängyssä Levottomat jalat häiritsee unta. Lievissä vaivoissa auttaa omahoito, mutta lääkkeitä ei kannata pelätä. teksti Merja Perttula kuva Pixmac i Nämä vinkit voivat auttaa Kylmäpakkaukset Reipas mutta ei liian rasittava liikunta Avantouinti Hieronta i Katse ruokavalioon ► Terveellinen ja monipuolinen ravinto Alaraajojen suihkuttelu lämpimällä vedellä tai lämmin kylpy Lämpimät ja väljät yösukat Jalkaterapeutin antama otsoniporeilukylpy 24 ► Lisäravinteet, kuten rauta, foolihappo, E-vitamiini ja magnesium ► Kahvin, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen ► Melatoniinitabletit tai yömaito TEHY t 11–2015 K ihelmöi, pistelee, polttelee. Juuri kun olet mukavasti vuoteessa ja haluaisit nukahtaa, sääret, pohkeet tai jalkaterät alkavat oireilla. Toisten mielestä vaiva tuntuu siltä kuin työntäisi jalkansa muurahaispesään. Joskus jaloissa tuntuu omituisen syvää kipua. Oireet ovat niin epämiellyttäviä, että jalkoja on pakko liikutella. Joidenkin on pakko nousta kävelemään. Pahimmillaan oireet ovat myöhään illalla, mutta ne voivat herättää myös yöllä. Tuntemuksia saattaa tulla pitkään istuttaessa. Levottomat jalat on oireyhtymä, joka kiusaa joka kymmenettä suomalaista. Oireet voivat alkaa missä iässä tahansa, mutta tavallisimmin vasta aikuisena. Valtaosalla oireet ovat lieviä ja ajoittaisia. Kahdesta kolmeen prosenttia aikuisväestöstä kärsii vaivasta useana iltana viikossa. Vaiva pahenee yleensä iän myötä. Naisilla se on tavallisempi kuin miehillä. Raskauden loppuvaiheessa levottomista jaloista kärsii noin joka viides nainen, mutta vaiva menee ohi muutamassa viikossa raskauden jälkeen. Oireyhtymä kulkee usein suvuittain: kun toisella vanhemmista on oireita, niitä esiintyy noin puolella lapsista. oireyhtymää ei aina tunnisteta, kos- ka oireita on monenlaisia. Tuntemuksia saatetaan pitää psyykkisenä oireiluna. Vaiva voi heikentää elämänlaatua huomattavasti. Kun nukahtaminen on vaikeaa ja unen laatu kärsii, päivällä väsyttää. Tekeminen ja ajattelu takkuavat. Ihminen uupuu ja masentuu. Oireyhtymän tarkkaa syytä ei tunneta. Sen arvioidaan johtuvan keskushermoston dopamiini-nimisen välittäjäaineen häiriintyneestä toiminnasta. Alkuvuonna väitellyt filosofian tohtori Aaro Salminen löysi uuden näkökulman oireyhtymän mekanismeihin. Hän osoitti, että levottomista jaloista kärsivillä potilailla on jaloissaan matalammat happipitoisuudet kuin terveillä kontrollihenkilöillä. Vaivan syy saattaa olla jalkojen hapenpuutteessa. Teoria vaatii Salmisen mukaan lisää tutkimuksia. TEHY t 11–2015 levottomien jalkojen oireet voivat liittyä raudanpuutenanemiaan, alaraajojen heikkoon verenkiertoon, hermostollisiin ongelmiin, lihassairauksiin, alkoholismiin sekä vitamiinien ja mineraalien puutostiloihin. Vaikeaa munuaissairautta sairastavilla on usein levottomien jalkojen oireita. Vaivasta kärsivät myös diabetes-, reuma- ja fibromyalgiapotilaat. – Levottomia jalkoja voi esiintyä myös vammojen, umpierityssairauksien, MStaudin ja ADHD:n yhteydessä. On kuitenkin vaikea arvioida, onko sairauksilla ja levottomilla jaloilla yhteyttä, sillä sen oireet ovat niin tavallisia, toteaa Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Christer Hublin. Oireita voivat lisätä trisykliset masennuslääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät, neuroleptit ja beetasalpaajat. Myös antihistamiinien aloittaminen tai Vaivan syy saattaa olla jalkojen hapenpuutteessa. rauhoittavien lääkkeiden lopettaminen voivat pahentaa oireita, samoin pahoinvointilääke metoklopramidi. Lääkkeiden vaihto toiseen voi auttaa. jos oireet ovat lieviä, kannattaa kokeilla omahoitoa ennen lääkehoitoon turvautumista, kehottaa terveystieteiden tohtori, yliopisto-opettaja ja jalkaterapeutti Minna Stolt Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. – Pitää vain löytää itselleen sopivin keino. Se mikä auttaa naapuria, ei ehkä auta minua. Lääkkeettömillä hoidoilla pyritään vilkastuttamaan jalkojen ääreisverenkiertoa. Verenkiertoa voi elvyttää esimerkiksi erilaisilla lämpö- ja kylmähoidoilla sekä hieronnoilla. Toiset potilaat saattavat huomata, että kuumassa oleskelu laukaisee oireita. Toiset eivät puolestaan siedä kylmyyttä. Jalkaterapeutit hoitavat levottomia jalkoja otsoniporeilukylvyillä. Siinä jalat upotetaan polvia myöten lämpimään veteen, johon lisätään otsonia vapauttavaa poretta. Kohtuullisen reipas liikunta lievittää oireita, mutta liian kuormittava voi pahentaa niitä. Minna Stolt neuvoo venyttelemään liikunnan jälkeen, jolloin supistunut lihas palautuu normaalipituuteen. Näin veri ja happi pääsevät kulkemaan esteettä lihaksiin. jos vaiva on hankala, kannattaa men- nä yleislääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii alaraajojen verenkierron ja hermojen toiminnan. Verinäytteistä tarkistetaan, että veriarvot ovat kunnossa. Ensisijaisia lääkkeitä ovat keskushermoston dopamiinitoimintaa lisäävät dopamiiniagonistit, joista yleisimmin käytetään pramipeksolia ja ropinirolia. Samoilla lääkkeillä hoidetaan Parkinsonin tautia, mutta silloin lääkeannokset ovat huomattavasti suurempia. Lääkehoitona voidaan kokeilla myös tiettyjä verenpaine- ja epilepsialääkkeitä. – Kun levottomien jalkojen oirekuva on epätyypillinen tai lääkkeiden tavanomaiset annokset eivät tehoa, tarvitaan asiaan perehtyneen neurologin arvio. Joissakin tapauksissa on käytettävissä muitakin lääkevaihtoehtoja, Christer Hublin kertoo. Jos itsehoitokeinoista ei löydy apua, lääkkeitä ei kannata pelätä. Ne helpottavat oireita huomattavasti. Sivuvaikutukset ovat lieviä. Levottomat jalat eivät yleensä parane, vaan lääkitystä joudutaan käyttämään loppuelämä. Lääkkeisiin voi turvautua ennalta, kun tietää jalkojen alkavan oireilla esimerkiksi pitkän lennon aikana. t LÄHTEENÄ KÄYTETTY: DUODECIMIN TERVEYSKIRJASTON, UNILIITTO RY:N JA UNESTA OY:N ARTIKKELIT. AARO SALMISEN VÄITÖS: PERIFERINEN HYPOKSIA JA AUTONOMISET VASTEET LEVOTTOMAT JALAT -OIREYHTYMÄSSÄ, TAMPEREEN YLIOPISTO 2015. 25 26 TEHY t 11–2015 hyvinvointi Pitääks mun aina? Vaatimus jatkuvasta intoilusta voi kääntyä raskaaksi taakaksi. teksti Tiina Suomalainen kuvitus Pia Holm H e innostuvat, säntäilevät ja saavat hepuleita. He syöksyvät uusiin seikkailuihin ja väsyvät. He ovat energisiä ja yltiösosiaalisia. Näin kuvaillaan tohkeisia ihmisiä kirjassa Prekarisaatio ja affekti. Tohkeisuus tarkoittaa joukossa innostumista ja mehenkisyyttä. Kirjassa todetaan, että tohkeisuus on aikamme vallitseva tunnesävy. Se ulottuu kaikkialle – vapaa-aikaan, politiikkaan, työelämään. Aiemmin hyvä työntekijä oli sellainen, joka hoiti hommansa asiallisesti eikä pöhissyt ympäriinsä. Nykyään hyvä työntekijä kohkaa ja keksii. Tyypillisesti tohkeinen työntekijä on nuori nainen. Hän ei ole suorittaja eikä kympin tyttö vaan peloton supernainen. –Mutta kyllä tohkeisia työntekijöitä on kaikenikäisissä ja molemmissa sukupuolissa, huomauttaa yksi kirjan kirjoittajista, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen. TEHY t 11–2015 Tohkeisuudelle mehevää kasvualustaa on erityisesti media- ja digiteknologia-alalla. Mutta löytyy sitä sosiaali- ja terveysalaltakin. Tohkeisuutta ilmenee erityisesti silloin, kun palvelurakennetta ja työn tekemisen tapoja uudistetaan vauhdikkaasti. –On vaikea nähdä, miten tohkeisuus asettuisi terveyskeskustyöskentelyyn, mutta esimerkiksi asiantuntijatyössä sitä on. Tohkeisuus liittyy muun muassa pinnalla olevaan lean-ajatteluun, jossa korostetaan työntekijöiden joustavuutta ja avoimuutta muutoksille sekä tuotantoprosessin vauhtia. Jokinen korostaa, että tohkeisuus voi ilmetä positiivisena tai negatiivisena. Se voi olla vaaleaa ja keveää tai tummaa ja uhkaavaa. Se voi antaa energiaa tai imeä kaikki voimat. Parhaimmillaan syntyy hienoja ideoita ja aito yhdessä tekemisen meininki. Pahimmillaan uuvutaan. –Esimerkiksi projekti-ihminen saattaa saada muut kerta toisensa jälkeen innostumaan uudesta virityksestä. Toi- saalta pyörä voi jäädä päälle ja projektiihminen palaa loppuun. aktiivisessa ja iloisessa työot- teessa ei ole mitään pahaa: tohkeinen työntekijä on yleensä tyytyväinen työntekijä. Tohkeisuus on myös työnantajan kannalta hyödyllinen ominaisuus, sillä tohkeissaan olevat voivat keksiä myyviä ideoita ja tehdä onnistuneita innovaatioita. Tohkeisuuden tummalla puolella piilee se, että sitä vaaditaan työelämässä nykyään kaikilta. Jokaisen pitäisi pystyä tohkeilemaan. –Jos et ole sellaista sorttia, mitä nykyaika vaatii, sinut herkästi suljetaan työyhteisön tai koko työelämän ulkopuolelle, Jokinen huomauttaa. Hän korostaa, että aina pitäisi olla mahdollisuus kieltäytyä innostumasta yhdessä. Jos valinnanvaraa ei ole, jokin on perusteellisesti pielessä. Sopivan tohkeisuuden puuttuminen saattaa siis muodostua myös työmarkkinoilla riskiksi. Tohkeisuus voi antaa energiaa tai imeä kaikki voimat. 27 hyvinvointi i Flegmaattisen tehokkaasti Lähes jokaisella työpaikalla on ”enemmän intoa kuin älyä” -tyyppi, joka näyttelee innokasta kerätäkseen pisteitä ja nuollakseen esimiehiä. Hyvin usein tehokkain työntekijä on se hieman flegmaattisen oloinen kaveri, joka ei pidä meteliä tekemästään työstä. Hän tekee oleellisen ja ottaa muuten lungisti. Hän ei kehitä eikä uudista, ei saa bräniköitä eikä kunniamainintoja, mutta tekee sen tärkeän perustyön.” Aidosti asiastaan innostuneet ihmiset ovat voimavara. Sitten on henkilöitä, jotka vievät muilta voimavaroja, koska eivät aidosti innostu mistään, mutta haluavat hämmentää joka sopassa. Lisäksi on henkilöitä, jotka eivät ikinä innostu mistään.” Kyllähän jokaisen pitäisi edes jollakin lailla olla innostunut ja tohkeissaan omasta työstään. Sitä varten on kuitenkin opiskeltu ja haettu työpaikkaa.” Jokaisesta uudesta asiasta ei tarvitse innostua vain sen takia, että se on jotakin uutta. Pitäisi ajatella etukäteen hyödyt ja haitat ja olla tohkeissaan vasta sitten. Aika nopeasti työyhteisössä tunnistaa ne turhasta intoilevat. Heillä on aina auringonpaisteinen päivä ja kehitteillä uusia juttuja. Halutaan kokeilla uutta, vaikkei osata edes oman toimipaikan tapoja eikä välttämättä oman työn perusasioitakaan. Asioita ei välttämättä saada tehtyä kokonaan. Ne jäävät kesken, kun uusi idea tulee.” KOMMENTIT ON POIMITTU HOITAJAT.NET-KESKUSTELUFOORUMILTA. 28 Osan työstä voi tehdä puolivillaisesti. –Olen huolissani työmarkkinoille yrittävien nuorten puolesta. Jos silmistäsi ei hehku into ja jos et ole valmis joustamaan ja venymään, sinulle ei ole paikkaa, sanoo kasvatustieteen professori Juha T. Hakala Jyväskylän yliopistosta. Murroksessa oleva työelämä rakastaa tohkeisia työntekijöitä. Mutta lopulta voi käydä hassusti. –Kun mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos, se kasvattaa työntekijöissä pelkoa ja epävarmuutta. Ihminen painuu kyyryyn, ja silloin intomieli haihtuu, Hakala huomauttaa. ihannetilanteessa valoisa tohkeisuus ja sen jalostuneempi muoto innos- tus kukoistavat työpaikalla, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Tällaisen ideaalin työpaikan resepti rakennettiin Sitran Kohti innostunutta työyhteisöä -hankkeessa. Hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että työn tuottavuutta voidaan lisätä innostumisen kautta. Tavoitteena oli win–win–win-tilanne, jossa kaikki voittavat: työntekijät, työorganisaatio ja yhteiskunta. Innostavan työpaikan resepti ei syntynyt asiantuntijavetoisesti, vaan ainekset kerättiin työyhteisöistä eri puolilta Suomea. –Ydinajatus on se, että innostuksen edellytyksenä on toimiva arki. Roolien on oltava selkeät, työn sisällön mielekästä, työn jakaantumisen reilua ja johtamisen asiantuntevaa ja mahdollistavaa, kertoo yksi Kohti innostunutta työyhteisöä -verkkokirjan kirjoittajista, organisaation kehittäjä Heli Vähätiitto Dazzle Oy:stä. Vähätiitto korostaa, että työntekijä on itse työnsä paras asiantuntija. Aito innostus syntyy, kun on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Innostumisen vaatimaa me-henki ja sitoutuminen edellyttävät myös työrauhaa. –Sellaista ei ole, jos jatkuvat muutokset mylläävät työpaikkaa – jos esimerkiksi lähityöyhteisö menee koko ajan uusiksi organisaatiomuutosten takia. Mutta jos puitteet ovat kunnossa, työssä innostumisen vastuu siirtyy myös työntekijälle. Vähätiitto uskoo, että työssä kuin työssä voi innostua. Paljon on kiinni asenteesta. –Roskakuskikin voi löytää työstään innostavuutta. Jos ei mikään viisari koskaan värähdä, on peiliin katsomisen paikka. mutta tarvitseeko aina olla into pinkeänä? Luova laiskuus -kirjan kirjoittanut Juha T. Hakala vastaa, että ei. Rentoilu ja laiskottelu ovat sallittuja. Itse asiassa sellaisessa ilmapiirissä itää myös luovuuden siemen. –Luovuus edellyttää luppoaikoja. Parhaat ideat syntyvät tauoilla. Pinnistely ja kaikenlainen äärirajoilla meneminen vie voimat. Hakala huomauttaa, että työelämässä on liikaa pelon ja huolen sävyttämää suorittamista. Kyvyttömyys pysähtyä on TEHY t 11–2015 yleinen sairaus. On muodikasta pysyä liikkeessä, olla kiireinen ja tohkeissaan, mutta se ei välttämättä tuota mitään muuta kuin kasan väsymystä. Yksi Hakalan väittämistä kuulostaa hyvin radikaalilta: seiskan taso riittää. Hakala ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki työ pitäisi tehdä puolivillaisesti. Mutta osan voi. –Kannattaa arvioida kriittisesti omia töitään. Aina ei tarvitse mennä ohjekirjan mukaan. Kun oppii näkemään kunkin työtehtävän riittävän laadun, säästää aikaa ja alkaa voida paremmin. Jos asettaa kympin tavoitteekseen aina, ei voi koskaan olla tyytyväinen itseensä. vastareaktio tulee yleensä kaikille ilmiöille. Niin myös tohkeisuudelle. Eeva Jokinen huomauttaa, että sellainen elämäntapahan on jo syntynyt. Ihmiset hidastavat ja leppoistavat. –Aivan varmasti tahdin hiljentäminen laajenee myös työelämään. Jokinen pohtii, että työpaikoilla voi syntyä esimerkiksi filosofia, jossa työt tehdään arvokkaasti ja rauhallisesti. –Pannaan tietokoneet pois, jätetään tehostaminen sikseen. Ei juosta koko ajan määrittämässä tavoitteita ja mittaamassa niiden saavuttamista. Keskityttäisiin vain olennaiseen eli vaikkapa potilaiden hoitamiseen. Kuulostaa oikeastaan aika ihanalta. t LUETTAVAA: PREKARISAATIO JA AFFEKTI, NYKYKULT TUURIN TUTKIMUSKESKUS 2015; LUOVA LAISKUUS, GUMMERUS 2013; KOHTI INNOSTUNUTTA TYÖYHTEISÖÄ, TTL 2011. TEHY t 11–2015 C M Y CM MY CY CMY K henkilö 30 TEHY t 11–2015 Osat vaihtuivat yössä Sairaanhoitajan työstä eläkkeelle jäänyt Sanna-Kaisa Patjas puolustaa vammaisten oikeuksia. teksti Vesa Turunen kuvat Pia Inberg yhdessä matkaillen. Hannupuoliso on innokas rakentamaan erilaisia kulkupelejä. Vanhasta poliisiautosta syntyi omaperäinen matkailuauto. Avustajakoira Orvokki odottaa ohjeita emännältään SannaKaisalta, kun seurakoira Zina on jo valmiina matkaan. TEHY t 11–2015 31 henkilö V uf vuf. Ovikellon soitto saa vastakaikua. Ovi avautuu, mutta vastassa ei olekaan Sanna-Kaisa Patjas, jota olen tullut tapaamaan, vaan hänen henkilökohtainen avustajansa Kirsi Talonen. Kirsi ohjaa makuuhuoneeseen korotetun sängyn viereen. Sängyn vierellä valvoo avustajakoira Orvokki. Sanna-Kaisa makaa käpertyneenä, tuskainen ilme kasvoillaan. –Kohtaus alkoi vartti sitten, hän pusertaa sana sanalta. Sanna-Kaisa on entinen sairaanhoitaja, joka on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2011 lähtien. Rajut kipukohtaukset johtuvat kipuoireyhtymä CRPS:stä ja sidekudossairaus EDS:stä. –Tiedätkö suonenvedon? Minulla vastaava kipu voi olla kymmenkertaisena joka puolella kehoa. Sanna-Kaisa muistaa nähneensä sairauksiinsa kuuluvia oireita jo lapsuudessa lähisukulaisillaan, vaikka sairaudet olivat silloin tuntemattomia. Nivelten sijoiltaanmenoille ja murtumille vain naureskeltiin. Siitä tiesi kuuluvansa poromiesten sukuun. –Meillä naksuivat nivelet niin kuin poroilla sorkat. valmistuttuaan vuonna 1998 Sanna-Kaisa aloitti työt anestesiasairaanhoitajana Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Pian hän pääsi silmäkirurgian anestesia-asioista vastaavaksi hoitajaksi. Pitkissä lonkkaleikkauksissa hän oli kuin kotonaan. Kliininen silmä kehittyi nopeasti ja Sanna-Kaisa tunsi olevansa oikeassa paikassa. Lapset Sanna-Kaisa halusi tehdä nuorena. Ja niin hän tekikin. Nyt lapset ovat parikymppisiä ja muuttaneet omilleen. –Ajattelin, että kun lapset ovat isoja, voin sitten matkustella oman mieleni mukaan. Ensimmäiselle pitkälle sairauslomalle Sanna-Kaisa joutui keväällä 2000. Käsi oli herätessä täysin tunnoton. Vikaa ei tutkittu sen tarkemmin, ja käsi parani pikkuhiljaa. Seuraavana vuonna iskivät rajut selkäkivut. Välilevyn pullistuma aiheutti halvauksen navasta alaspäin. Oikea jalka kääntyi niin, että jalkaterä sojotti taak32 –Lapissa vallitsi asenne, ettei kipu ole sairaus. Vain kaksi anestesialääkäriä ajatteli toisin, mutta kukaan ei ottanut hoidostani kokonaisvastuuta. Vasta muutettuaan Hyvinkäälle neljä vuotta sitten Sanna-Kaisa sai tietää, että selkäleikkauksen viivästyminen oli aiheuttanut pysyvän selkäydinvamman. EDS diagnosoitiin vuosi sitten. hopeaa ja nahkaa. Sanna-Kaisa tekee käsitöitä hopeasta, nahkasta ja kankaasta. Meillä naksuivat nivelet niin kuin poroilla sorkat. sepäin. Halvauksen takia Sanna-Kaisa ei tuntenut tarvetta virtsata. Kesti kuitenkin vuorokauden, ennen kuin hän pääsi leikkauspöydälle. –Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Osat hoitajasta hoidettavaksi vaihtuivat yhdessä yössä. Leikkauksen jälkeistä aikaa SannaKaisa kutsuu lopun aluksi. Toipuminen oli hidasta ja terveys sahasi ylös alas. Hän ei pystynyt enää työskentelemään anestesiasairaanhoitajana vaan hakeutui terveydenhuollon suunnittelijaksi Punaiselle Ristille. Diagnoosi CPRS:tä tuli 2006, kun hän oli kuntoutuksessa Etelä-Suomessa. kivut yltyvät. Lause katkeaa kesken, mutta Sanna-Kaisa kuiskaa sitkeästi. –Jatka. Se on tarkoitettu avustaja-Kirsille, joka on kulkenut Sanna-Kaisan rinnalla pari vuotta ja oppinut tulkitsemaan avustettavaansa pienistäkin vihjeistä. Elämä ilman avustajaa olisi mahdotonta, mutta välillä jatkuva läsnäolo koettelee kumpaakin. –Avustaja pääsee kuitenkin välillä kotiin, mutta minulle tulee silloin uusi avustaja. Tai sitten rinnalle palaa Hannu-puoliso päivätyöstä Hyvinkään sairaalasta. Hannu on vaimonsa omaishoitaja. SannaKaisa pitää miestään elämänsä pelastuksena – ihmisenä, joka osaa ottaa vastaan huononkin tuulen. –Hannu keksii aina jotain kivaa, joka saa minut hyvälle mielelle. Viime huhtikuusta lähtien rinnalla on kulkenut myös kauan odotettu tuki, kaksivuotias labradorinnoutaja Orvokki. Se auttaa arkisissa askareissa: vaatteiden riisumisessa, pudonneiden tavaroiden nostamisessa ja valojen sytyttämisessä ja sammuttamisessa. Jos avustaja on keittiössä ja Sanna-Kaisa makuuhuoneessa, Orvokki käy tarvittaessa hakemassa avustajan paikalle. Orvokin ansiosta Sanna-Kaisa on saanut itsenäisyyttään takaisin. –Voin ottaa sähkärin ja käydä Orvokin kanssa vaikka kaupassa. sairaudet ovat tehneet Sanna- Kaisasta ahkeran järjestöaktiivin. Tärkeimmät vaikutuskanavat ovat Invalidiliitto ja Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto (Heta). Tämän vuoden hän on toiminut Hetan puheenjohtajana. –Kun oikein innostun, yhdistyksen asioissa voi mennä kahdeksasta kahteentoista tuntia päivässä. TEHY t 11–2015 apuna ja tukena. Sanna-Kaisa lähtee kotiin kipulääkäri Seija Kalvaksen vastaanotolta. Henkilökohtaisena avustajana on tällä kertaa Laura Hyvärinen (takana vas.). TEHY t 11–2015 33 henkilö Turussa sijaitsevassa Hetan toimistossa työskentelee seitsemän työntekijää, joista neljä on lakimiehiä. Lokakuussa juhlitaan kymmenettä toimintavuotta. Työsarkaa riittää, sillä yli 17 000 henkilöllä on Suomessa henkilökohtainen avustaja. Työnantajana heistä toimii noin 14 000. Sanna-Kaisa törmää jatkuvasti ihmisiin, joilta kunta evää heille kuuluvat palvelut esimerkiksi kotisairaanhoidossa. –Monilla vammaisilla ei ole voimia puolustaa oikeuksiaan. He myöntyvät siihen, mitä kunta päättää lainvastaisesti. Ongelmia on myös avustajakoirien saamisessa. Omaa Orvokkiaan SannaKaisa odotti kuusi vuotta. Avustajakoiria on Suomessa vain 68, mutta tarvetta olisi moninkertaiselle määrälle. Koiran voi saada fyysisesti toimintarajoitteinen täysi-ikäinen henkilö, jonka kädet toimivat auttavasti. Koiran hyvinvoinnista pitää pystyä huolehtimaan itsenäisesti. Sanna-Kaisa arvelee, että sairaanhoitopiirit kitsastelevat avustajakoirien hankkimisessa osittain rahan takia. Koiran koulutus maksaa 20 000 euroa. –Mutta koiran tarvitsija ei voi mitata arvoa rahassa. En voinut kuvitellakaan, miten paljon Orvokista on minulle hyötyä. kipukohtauksen uuvuttama Sanna- Kaisa jää lepäämään Orvokki rinnallaan, kun Kirsi lähtee keittiöön laittamaan kahvia. Kirsi on ollut virkavapaalla varsinaisesta työstään koulunkäyntiavustajana, mutta tänä syksynä hän palaa koulumaailmaan. Laatiessaan työpaikkailmoitusta seuraajastaan Sanna-Kaisan kanssa hän on joutunut pohtimaan hyvän avustajan kriteereitä. Yhteinen johtopäätös oli, että koulutus ja taidot ovat loppujen lopuksi Monilla vammaisilla ei ole voimia puolustaa oikeuksiaan. TULE MYYMÄÄN VALLOITTAVAA SYYSMUOTIA! Saat malliston lainaksi 1-2 viikon tai 2 kk:n ajaksi! Saat itse vaatteita edullisemmin sekä lisäansioita! Kysy lisää: 02-284 2888 tai info@friendtex.fi www.friendtex.fi Friendtex Finland 34 toissijaisia. Tärkeämpää on, että osaa samaistua ja lukea toista. Lisäksi tarvitaan paineensietokykyä. –Mutta ennen kaikkea olen ollut Sanna-Kaisan muistina. Kirsi kirjaa menoja ja pitää huolta, että Sanna-Kaisa pysyy aikataulussa. Tarvittaessa hän kirjoittaa avustettavansa puolesta teksti- ja sähköpostiviestejä ja vastaa puhelimeen. Lisäksi hän auttaa arkisissa kodinhoitoon liittyvissä asioissa. Jakku 95€ Neule 55€ Farkut 79€ sanna-kaisan sairauksien luonteeseen kuuluu, että hän joutuu välillä sairaalahoitoon. Vastaanotto on vaihtelevaa. Yllättävintä SannaKaisasta on se, kuinka vähän hoitohenkilöstö tietää EDS:stä. Yleensä kukaan ei tiedä mitään – paitsi hammaslääkärit. –Sairaus heikentää leukaniveliä ja hampaita. Siksi he tietävät siitä. Sanna-Kaisa pitää kummallisena, ettei hoitohenkilökunta konsultoi asiasta tietäviä lääkäreitä, vaikka hän pyytäisi. Myös lähetteiden saaminen asiantuntijoille on vaikeaa. Huonokin kohtelu on tuttua. On ollut tilanteita, jolloin Sanna-Kaisa on tuotu sairaalaan tajuttomana. Ilman henkilökohtaista avustajaa hoitohenkilöstö olisi saattanut syyllistyä hoitovirheeseen ja jopa kuolemantuottamukseen. –Kamalin kokemus oli, kun hoitaja käski lopettaa värkkäämisen, kun minulla oli kipukohtaus. Mieheni tuli apuun ja ajoin seitsemän kilometrin matkan sähkötuolilla kotiin. Itsemurha kävi sen matkan aikana monesti mielessä. Sanna-Kaisa muistuttaa, että hoitohenkilöstön täytyy pitää mieli avoimena. Vastaan voi tulla aina se ihminen diagnooseineen, joita on Suomessa vain yksi. Diagnoosi voi myös olla väärä. Esimerkiksi EDS:stä on kuusi eri muotoa, joista yhdessä on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan. Neurologisiin sairauksiin liittyy myös arvoituksellisuus. Sairauden luonne ei avaudu yhden rutiinitutkimuksen avulla. Mitä harvinaisemmasta sairaudesta on kyse, sitä varmemmin tarvitaan kalliita tutkimuksia. TEHY t 11–2015 nyt sanna-kaisa on mielestään elämänvaiheessa, jolloin pitää tehdä paljon töitä. Vaikka muisti joskus heittää, hän haluaa tehdä parhaansa. Kannustavina esikuvina ovat entinen kansanedustaja Kalle Könkkölä ja Hetassa työskentelevä Jukka Kumpuvuori. –Vammaiset ovat pieni vähemmistö, joten meidät on edelleen helppo ohittaa. En halua eduskuntaan mutta vaikuttaa haluan. Mikä saa Sanna-Kaisan jaksamaan? Silmiin syttyy kirkas tuike ja suu sulaa hymyyn. –Oma puoliso. Jos Hannu ei muuta keksi, hän alkaa kertoa jotain juttua ja saa minut lopulta nauramaan. Nauruni muistuttaa kuulemma koppelon ääntä. t Sisätossut ja kerhoreput i Tunnetko taudit? eds ► Ehlers–Danlosin syndrooma johtuu kromosomivirheestä. ► Oireisiin kuuluu muun muassa kipuja nivelissä, lihaksissa ja luissa sekä laaja-alaista kroonista kipua. Yliliikkuvat nivelet aiheuttavat nyrjähdyksiä ja nivelten sijoiltaanmenoja. Oireet saattavat voimistua iän myötä. ► Parantavaa hoitoa ei ole. Sairauden aiheuttamia ongelmia hoidetaan tuki- ja apuvälineillä sekä kipulääkkeillä. POTILASYHDISTYS: WWW.EHLERS-DANLOS.FI crps ► CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, joka voi heikentää elämänlaatua huomattavasti. ► Jaetaan kahteen tyyppiin: ykköstyypissä ei ole merkittävää hermovauriota, kakkostyypissä sellainen löytyy. ► Oireyhtymän perimmäistä syytä ei tunneta. TEHY t 11–2015 Alekoodilla -20% kaikista tuotteista! Tilaa tossut osoitteesta: www.tohvelisankari.fi Syötä alennuskoodi 9504430 ostoskorivaiheessa ja saat 20% alennuksen kaikista tuotteista! päiväkoti jee, mikä paikka! Mimosa ja Anni keksivät puutarhassa aina kivaa tekemistä. Ihme ja kumma Aistipuutarhassa riittää hämmästeltävää lapsille ja aikuisille. teksti Riitta Hankonen kuvat Liisa Takala 36 TEHY t 11–2015 tärkeä hoiva. Soila pääsee halutessaan lastenhoitaja Elina Huuskon syliin. T ummanvihreiden lehtien kätköistä pilkottaa vielä yksi kypsä mansikka. Marjan löytäneet Ada ja Mimosa jakavat sen keskenään. Onni ja Arvi kuskaavat kottikärryillä rikkaruohoja kompostiin. Porukan pienin Soila kaataa kastelukannusta vettä kasveille, jotka edellisen yön sade on jo kastellut. Mutta ei se haittaa. Vantaalaisessa Siimapuiston päiväkodissa kasvilavoja hoidetaan lasten ehdoilla. Kieltämisen sijaan aikuiset kannustavat. Lastenhoitajat Elina Huusko ja Eva Enberg kitkevät lasten kanssa rikkaruohoja. Yhdessä tekeminen vähentää kahnauksia ja kiusaamista. Aistipuutarha ja lähimetsä lisäävät liikkumisen riemua ja auttavat solmimaan uusia kaverisuhteita. Isot auttavat pieniä. –Aratkin lapset pääsevät puutarhassa ja metsässä paremmin ryhmään, Elina kertoo. siimapuisto on Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen päiväkoti. Päiväkodissa on 130–150 lasta, ja se on jaettu seitsemään kotialueeseen. TEHY t 11–2015 37 päiväkoti 1 yksipuolinen kuva. Julkisuudessa korostuvat usein päivähoidon ongelmat. Laadukas varhaiskasvatus ja hoiva jäävät vähemmälle huomiolle. 1 2 2 marjat maistuvat. Lapset saavat syödä marjoja puutarhassa niin paljon kuin haluavat. Arvi on löytänyt punaisia viinimarjoja. 3 mustikkamaa. Päiväkodin takana on metsä, jossa retkeillään säännöllisesti. Tänä kesänä sieltä on saatu runsaasti mustikoita. Elina on työskennellyt Siimapuistossa neljä vuotta ja viihtyy hyvin. Puutarhatyöt tuovat vaihtelua työpäivään. Henkilökunta ideoi uutta ja opettelee tekemään käsillään. Pihassa kasvavien pajujen tyvessä näkyvä punonta on majan alku. –Ihan itse on kirjoista katsottu, miten se tehdään. Tänä kesänä puutarhassa kasvaa muun muassa kurpitsaa, porkkanaa, punajuurta, persiljaa, hernettä ja retiisejä. Puutarhassa on myös marjapensaita ja omenapuita. Perunaa tuli viime vuonna niin paljon, että sitä riitti lasten perheille asti. Talven aikana aikuiset ja lapset suunnittelevat yhdessä, mitä kasveja lavoille laitetaan keväällä. Siemenet lapset kylvävät jo kevättalvella. Kun lämpö riittää, taimet istutetaan ulos. –Kasvun ihmettä on hauska seurata lasten kanssa. t Isot auttavat pieniä. 38 3 4 omenapuu. Lapset pääsevät leikkaamaan myös oksia, mikä kehittää hienomotoriikkaa. Kunnolliset työvälineet on saatu lahjoituksena alan yritykseltä. 4 TEHY t 11–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Päässä soi fiksu ottaa mukaan korvatulpat, kun lähtee keikalle musiikkia kuuntelemaan. Tulpat voivat ehkäistä kiusallisen tinnituksen. Tinnituksen aiheuttaa ihmisen kuuloradaston kohina. Toisilla korvat soivat; toisilla ne piipittävät tai vinkuvat. Kroonisesta tinnituksesta kärsii noin puoli miljoonaa suomalaista ja ohimenevästä huomattavasti useampi. Tinnitus voi alkaa yhtäkkiä kovasta melusta tai iskusta. Kenenkään korvaan ei saa koskaan huutaa. Vaiva voi alkaa myös pikkuhiljaa, jolloin ääni voimistuu asteittain häiritseväksi. Ulkoilmakonserttien melutasot ovat laskeneet merkittävästi koko 2000-luvun ajan. Nykyään festivaaleilla soitetaan keskimäärin 92–96 desibelin voimakkuudella. Liveklubeilla ja ravintoloissa äänenpaineet ovat edelleen usein korkeita. Ulkoilmatilaisuuksien äänenvoimakkuuksia säätelee asumisterveysohje. Jos siinä määritellyt desibelirajat ylittyvät, tapahtuman järjestäjällä on velvollisuus tarjota tai myydä korvatulppia. HELENA SYRJÄ Korvaan ei saa koskaan huutaa. www.kuulotekniikka.com, www.kuuloliitto.fi lääkkeitä närästykseen 1 Mahahappoa neutraloiva antasidi helpottaa lieviä ja satunnaisia oireita. 2 Alginaatti auttaa happamiin röyhtäisyihin, sillä se estää mahan sisällön nousua ruokatorveen. 3 H2-salpaaja estää hapon eritystä 12 tuntia. Protonipumpun estäjä vaikuttaa peräti vuorokauden. yliopiston apteekki Hyväkuntoisen ihmisen solut saattavat elää pitempään kuin huonokuntoisen. Havainto selittää osaltaan, miksi liikunta pidentää elinikää. uutispalvelu duodecim Suomalainen syö luonnonmarjoja keskimäärin kahdeksan kiloa vuodessa. arktiset aromit Hiusväri voi lisätä rintasyövän riskiä hiuksiaan värjänneillä suomalaisilla naisilla on havaittu 23 prosenttia suurempi riski sairastua rintasyöpään kuin naisilla, jotka eivät värjää hiuksiaan. –Yksilölle riski on pieni, mutta väestötasolla vaikutus voi olla merkittävä, sanoo tutkija Sanna Heikkinen Suomen Syöpärekisteristä. Syöpäriskin kasvaminen saattaa johtua hiusväreissä käytetyn parafenyleenidiamiinin (PPD) sisältämistä epäpuhtauksista. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n työryhmän mukaan värien karsinogeenisuudesta ei ole toistaiseksi riittävästi tieteellistä näyttöä. Suomalaistiedot pohjautuvat vuonna 2009 tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 6 500 rintasyövän sairastanutta naista ja 21 600 tervettä. Takautuvasti tehdyssä kyselyssä on mahdollista, että ihmiset muistavat värien käytön väärin. rh syöpäjärjestöt TEHY t 11–2015 8 kg urakehitys tasolla 1. Akuuttipuoli kiinnostaa Reija Luomaa, sillä opittava ei lopu koskaan. tasolla 2. Tuntuu mukavalta, kun kollegat Jorvin teholla uskaltavat antaa jo vähän vaativampia tehtäviä, sanoo Heini Kontsas. Portaita ylöspäin Husin uramalli auttaa hoitajaa kasvamaan aloittelijasta jopa asiantuntijaksi. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 40 TEHY t 11–2015 tasolla 3. Heikki Kaisto on työskennellyt traumateholla kuusi vuotta. Hän alkaa olla jo se, jolta kysytään neuvoa. 1 Aloittelija Reija Luoma, Töölön sairaala, Palovammakeskus ”Valmistuin sairaanhoitajaksi Metropoliasta viime joulukuussa ja pääsin heti palovammaosastolle töihin. Olin ollut osastolla jo seitsemän viikkoa harjoittelussa. Aluksi työskentelin pari kuukautta toisen hoitajan työparina. Minulle on nimetty perehdyttäjät, mutta voin kysyä neuvoa kaikilta. Akuuttipuoli kiinnostaa minua, sillä joka päivä oppii uutta. Välillä uuvuttaakin, kun huomaa, miten vähän tietää. Osaamisen karttuminen riippuu TEHY t 11–2015 itsestä, mutta myös siitä, millaisia potilaita osuu kohdalle. Kokeneillekin tulee eteen uusia tilanteita. Isot haavahoidot voivat kestää viidestä kuuteen tuntia. Ne ovat raskaita fyysisestikin, sillä potilaat ovat lämpökatoksen alla, jottei kehon lämpötila laske liikaa. Hoitajalle taas voi tulla tukalat olot suojavaatteissa. Haavahoidon rinnalla kulkee koko ajan tehohoito, hengityskoneet ja verenkierron tukeminen. Työ on henkisesti vaativaa, koska monelta potilaalta on palanut koti ja esimerkiksi sokkasvojen palaminen on sok ki. Kehonkuva voi muuttua suurestikin.” 2 Perehtyjä Heini Kontsas, Jorvin sairaala, teho-osasto ”Aloitin työt Jorvin teholla maaliskuussa. Mielestäni Aura-malli auttaa luomaan realistisen perehtymissuunnitelman. Kun aloittaa uudessa paikassa, ”täytyy oppia” -listalle tulee paljon asioita. Auran avulla ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse oppia ensimmäisenä vuonna. Se lievittää stressiä. Esimerkiksi dialyysihoito tulee eteen myöhemmin. Minulla oli kokemusta hoitotyöstä jo ennen kuin opiskelin sairaanhoitajaksi. Valmistuin 2009 lähihoitajaksi, ja työskentelin muun muassa lähes kolme vuotta Oysin päivystyksessä. 41 urakehitys tasolla 4. Susan Laine sanoo, että vuoden kestänyt Taitava tehohoitaja -koulutus vaati sitoutumista ja omaa kiinnostusta, mutta oli palkitseva. Potilaalle aloitetaan dialyysia. Teholla vastuullani on useimmiten yksi potilas. Vastaan hänen tarkkailustaan, hoitotoimenpiteistä, lääkehoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja omaisten kanssa. Olen luonteeltani sellainen, että tykkään pohtia ääneen ja varmistaa kysymällä, että asiat menevät oikein. Täällä saa myöntää, jos uudet asiat jännittävät eikä tarvitse pelätä, että jää yksin. Olin täällä harjoittelussa ennen valmistumistani ja silloinen ohjaajani jatkoi perehdyttäjänä. Perehdytykseen kuuluu myös verkkokoulutuksia, jotka olen kokenut hyviksi, sillä asioihin saa perehtyä itselle sopivana ajankohtana.” 3 Pätevä Heikki Kaisto, Töölön sairaala, traumateho ”Ensimmäisen vuoden jälkeen alkoi tuntua siltä, että hommat 42 tasolla 5. Marita Ritmala-Cástren tekee paljon yhteistyötä Taitava-tasolla olevien sairaanhoitajien kanssa. Hän on käväisemässä teho-osasto 20:llä Pasi Kyllösen luona. ovat jotenkin näpeissä. Aina ei tarvinnut kysyä neuvoa. Teho on aloittelijalle siinä mielessä hyvä paikka, että täällä ei ole koskaan yksin. Jäin tänne töihin viimeisen harjoittelun jälkeen. Jouluna siitä tulee kuusi vuotta. Suuri osa potilaista tulee meille tapaturma-aseman kautta. Moni on ollut liikenneonnettomuudessa tai pudonnut. Moottoripyöräkolarit ovat kesällä tavallisia. Tavallisesti vastaan yhden potilaan hoidosta. Joskus yövuorossa vastuullani voi olla kaksi potilasta, mutta silloin toinen heistä on jo yleensä niin hyvässä kunnossa, että odottelee pääsyä vuodeosastolle. Osastollamme on Töölön sairaalan elvytysvastuu. Se siirtyi meille pari vuotta sitten leik leikkurista. Kokenein vuorossa oleva sairaanhoitaja vastaa elvytyspuhelimeen ja johtaa elvytystä. Tarvittaessa toimin myös vuoron vastaavana hoitajana. Vastuualuettani ovat HaiPro-ilmoitukset. Käsittelen ne toisen hoitajan kanssa, teemme yhteenvedot ja mietimme, miten toimintaamme voisi kehittää vielä turvallisemmaksi.” 4 Taitava Susan Laine, Meilahden sairaala, teho-osasto 20 ”Potilashoidon lisäksi työhöni kuuluu hoitotyön kehittämistä, kouluttamista ja potilasturvallisuutta. Vastuualueeni on hengityksen tukeminen. Osastollamme on käynnissä siitä osaamiskartoitus ja sen perusteella suunnittelemme koulutusta. Syksyllä aloitan HaiPro-ilmoitusten käsittelyn ja TEHY t 11–2015 i potilasturvallisuussuunnitelman tekemisen uudella teho-osastolla. Valmistuin viime jouluna Taitava tehohoitaja -koulutuksesta. Se vaati sitoutumista, mutta oli palkitseva. Ryhmän voima oli innostava. Parasta antia oli verkostoituminen yli osastorajojen. Kun vaihtaa työpaikkaa, astuu hetkeksi noviisin saappaisiin. Työskentelin 12 vuotta Lastenklinikan päivystyspoliklinikalla ennen kuin siirryin vuonna 2006 aikuisten tehohoitoon. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1994. Myöhemmin täydensin opistotutkinnon amktutkinnoksi. Tänä syksynä alan opiskella ylempää amk-tutkintoa. Jaan mielelläni osaamistani vaikka laitteen käyttöönotossa, haavan hoidossa tai lääkkeen annostelussa, jos sitä suinkin on. Osastonhoitajaani kiitän siitä, että meillä tuetaan opiskelua ja on innostava ja kehitysmyönteinen ilmapiiri. Tässä ammatissa ei ole koskaan valmis.” 5 Asiantuntija Marita Ritmala-Castrén, Hyksin tehohoitotyö ”Olen työskennellyt erilaisilla teho-osastoilla vuodesta 1980 lähtien. Se auttaa työssäni, sillä asiantuntijalla pitää olla pohjana vahva kliininen osaaminen. Erikoistuin Kuopiossa, sen lisäksi olen ollut tehoilla Helsingissä, Lahdessa ja kahdeksan vuotta Floridassa. Maisteriksi valmistuin Turun yliopistossa. Tohtoriksi väittelin loppukesällä. Vastuullani on tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön ja tehohoitajien tukeminen hoitotyön kehittämisessä. Eniten aikaani vievät Taitava tehohoitaja -koulutuksen ja syventävän tehohoitotyön perehdytyksen suunnittelu. Syventävä perehdytys on herättänyt kiinnostusta Husin ulkopuolella, ja sitä ruvetaan tänä syksynä tarjoamaan muillekin. En juurikaan opeta, mutta olen apuna koulutusten sisällön ja menetelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Potilastyötä en ole tehnyt kymmeneen vuoteen, mutta työssäni olen lähellä hoitajien arkea. Työskentelen paljon muun muassa Taitavakoulutuksen käyneiden hoitajien kanssa ja olen asiantuntijana kehittämisprojekteissa. Potilastyössä oli parasta, kun näki potilaan toipuvan ja vakavan sairauden takaa löytyi persoona. Saman onnistumisen tunteen saan nykyään siitä, kun näen hoitajan kasvavan ammatillisesti.” t uloa ssuille! t e v r e Te m 5 01 2 e n i äl Apuv RAKENNETAAN YHDESSÄ 5.-7.11.2015 TAMPERE Esillä monipuolisesti esteettömyys, asuminen, apuvälineet, kuntoutus, hoivatyön ergonomia www.apuvaline.info TEHY t 11–2015 ► Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ammattiuramalli Aura täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Perinteisesti hoitotyössä on voinut edetä osastonhoitajaksi ja ylihoitajaksi tai siirtyä opettajaksi, mutta Aura tukee etenemistä myös kliinisessä hoitotyössä. ► Mallissa ovat mukana sairaanhoitajat (Aura), bioanalyytikot (Laura), röntgenhoitajat (Raura) ja fysioterapeutit (Faura). ► Pääosa Husin 8 000 hoitajasta on tasolla 3 eli päteviä. Päteväksi etenee noin kahdessa työvuodessa ja tarkoitus on, että kaikki saavuttavat tason. Pätevästä eteenpäin edellytetään lisäkoulutusta. ► Taitavia Husissa on 280. Halukkaat voivat hakea Husin sisäiseen Taitavakoulutukseen vähintään kolmen vuoden työskentelyn jälkeen. ► Kliinisiä asiantuntijoita Husissa on 22. Toimeen edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja siihen haetaan normaalin hakumenettelyn kautta. ► Uramallissa etenemisestä puhutaan kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. ► Kehittyminen näkyy asiantuntijoilla palkassa ja taitavilla henkilökohtaisissa palkanlisissä. APUVÄLINE 2015 ESTEETÖN SUOMI Kokeile, vertaile, kerää tietoa Tukea hoitajan urakehitykseen Hyödynnä koulutuspäivänä! Mukana myös Liikuntamaa, täynnä vammaisurheilun lajeja! Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä 43 SOTE JOHTAMINEN TOIMINTAKYKY VAIKUTTAVUUS Onko työsi vaikuttavaa? FT, ft OMT Hannu Luomajoki 7.-8. lokakuuta 2015 TtT Elina Viitanen FYSIOTERAPIA- Hyvä johtaminen, KONGRESSI tuloksellinen työ! Paasitorni • Helsinki FT Lauri Järvilehto twitter.com/Fysioterapia15 ¦ @Fysioterapia15 www.facebook.com/fysioterapiakongressi Innostu www.fysioterapiakongressi.fi työssä! Ole mukana Suomen suurimmassa kaikkien fysioterapeuttien yhteisessä tapahtumassa! Fysioterapiakongressin ohjelma koostuu työelämän kehittämishankkeista sekä pyydetyistä asiantuntijapuheenvuoroista. Tule kuulemaan ajankohtaisia esityksiä mm. fysioterapiasuosituksista, kivunhoidosta, johtamisesta, ICF-luokituksesta sekä rakenteisesta kirjaamisesta. Tapahtuma kokoaa yhteen mm. fysioterapian ammattilaiset, asiantuntijat, työnantajat, opiskelijat, tutkijat sekä palveluntarjoajat. Osallistumismaksut 2 päivää 1 päivä SUOMEN FYSIOTERAPEUTTIEN JÄSENET OPISKELIJAJÄSENET EI JÄSENET 350 € 150 € 420 € 230 € 100 € 300 € Osallistumismaksu sisältää lounaan ja kahvit sekä samaan aikaan järjestettävän tutkijasymposiumin. Koulutus on arvonlisäveroton. 44 TEHY t 11–2015 kirjat KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM Onnen ohjeet Mitä tapahtuu, kun työhyvinvoinnin professorin verenpaine on reippaasti koholla, sydän hakkaa villisti ja työterveyslääkäri varoittelee työuupumuksesta? Syntyy kirja stressistä: mitä se on ja miten voisi välttyä sen negatiivisilta seurauksilta. Asian ytimeen iskevät Stressikirjan lopusta löytyvät onnen ohjeet: 1. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiin ja anna heille aikaa. 2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa. 3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen. 4. Opi joka päivä: kokeile uutta. 5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi tai ventovieraalle. marja-liisa manka: stressikirja. mistä virtaa? talentum 2015. katri kanninen ja liisa uusitalo-arola: lyhytterapeuttinen työote. ps-kustannus 2015. etenkin uusien molekyyligeneettisten menetelmien ja täsmähoitojen esiinmarssi on alkanut ja jatkuu yhä. Veritauditkirja onkin valtaosin uudelleen kirjoitettu. kimmo porkka, riitta lassila, kari remes ja eeva-riitta savolainen (toim.): veritaudit. duodecim 2015. kirja on tarkoitettu oppaaksi terveydenhuolto- ja pelastushenkilöstölle sekä kaikille niille toimijoille, joiden tulisi varautua suuronnettomuuden pelastustoimintaan. maaret castrén, simo ekman, rami ruuska ja tom silfast (toim.): suuronnettomuusopas. duodecim 2015. Tietopaketti lyhytterapiasta Pitkät asiakassuhteet ovat terapiatyössä yhä harvinaisempia. Siksi lyhytterapeuttista työotetta ja siinä käytettäviä työmenetelmiä esittelevä kirja tulee enemmän kuin tarpeeseen. Kirjoittajien mukaan lyhyt työskentely riittää monessa tilanteessa. Tekijöiden terveiset Parhaimmillaan kolmasosa terapia-asiakkaista saa tarvitsemansa avun jo viidellä käynnillä.” pia inberg Hankala tyyppi? Onko sinulla työkaveri, joka suuttuu tyhjästä, tietää kaikesta kaiken, kylvää riitaa tai suhtautuu kielteisesti joka asiaan? Kirjoittajakaksikko Satu Kaski ja Vesa Nevalainen nimeää tällaiset ihmiset hankaliksi tyypeiksi. Nämä ihmiset saavat muut epäilemään omaa mielenterveyttään ja tuntemaan itsensä jyrän alle jääneiksi. Kirja kannustaa esimiehiä selvittämään solmut. Ikävään käytökseen puuttumista ei kannata yleensä ulkoistaa ulkopuolisille konsulteille. Silloin työpaikalla ei luultavasti opita käsittelemään vaikeita tilanteita itse. Toisaalta ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa näkemään sellaista, mille työyhteisö on jo sokeutunut. Joskus tarvitaan vieras ihminen sanomaan, ettei epäasiallista käytöstä tarvitse sietää. satu kaski ja vesa nevalainen: ikävät ihmiset. kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa? kirjapaja 2015. TEHY t 11–2015 45 ulkomaat Tansania kutsuu eläkkeelläkin Fysioterapeutti Irma Tarvainen kuntouttaa vammaisia lapsia. teksti ja kuvat Hanna Koivisto S ilmät kostuvat, kun fysioterapeutti Irma Tarvainen ajattelee kuntouttamiaan tansanialaislapsia. Ensimmäisen kerran Irma kävi Lounais-Tansaniassa viisi vuotta siten, minkä jälkeen hän on palannut maahan jo neljä kertaa palkattomaan työhön. Viimeisimmältä matkaltaan Irma palasi huhtikuun lopussa. Kuuden viikon reissu oli jälleen palkitseva, sillä vammaisissa lapsissa näkyi selvää kehitystä. Irma työskenteli Ilembulan luterilaisessa sairaalassa ja läheisen Inukan kuntoutuskeskuksessa. Aiemmilla matkoillaan hän on tehnyt töitä myös Inukaan kuuluvassa lähikuntoutuskeskuksessa, jossa toimii maallikko-ohjaajia. –Enää en ehdi sinne yhtä paljon, mutta on hienoa nähdä, miten maallikko-ohjaajat ja heidän harjoitteensa ovat kehittyneet. Maallikko-ohjaajat ovat tärkeitä, sillä monet äidit asuvat hankalien liikenneyhteyksien päässä eivätkä pysty kuljettamaan jo isoiksi kasvaneita lapsiaan kun- toutuskeskukseen. Koulutusta maallikot ovat saaneet muun muassa Irmalta ja kuntoutuskeskuksessa toimivilta fysioterapeuteilta. –Kotiäitien ryhtyminen maallikkoohjaajiksi on aivan upeaa. Äidit tekevät kaikkensa lastensa eteen. kiinnostuksen Tansaniaan herätti alun perin Ulla Maija Äidit Ritanen, jolla oli maasta jo kymmenen vuoden kokemus. Hän tekevät on lastentautien ja lastenneurokaikkensa logian erikoislääkäri ja Irman pitkäaikainen työtoveri Päijätlastensa Hämeen keskussairaalan lasten eteen. neurologian poliklinikalla. 46 –Olin kyllä usein ajatellut vapaaehtoistöitä, mutta se oli enemmänkin kaukainen haave. Ensimmäisen kerran tulin Ulla Maijan mukana omalla kustannuksella. Sen jälkeen olen ollut hänen parinaan Rotaryn Lääkäripankin kautta, Irma kertoo. Hoitajat eivät ole voineet yleensä lähteä Lääkäripankin töihin, mutta Irma on päässyt matkaan erityisjärjestelyin. 1 tulkki tarpeen. Irma Tarvainen ohjeistaa potilaan äitiä. Monet vanhemmat puhuvat vain swahilia, joten tulkkina on usein paikallinen työntekijä. 2 suuri sairaala. Ilembulan luterilainen sairaala on alueen arvostetuimpia. 3 kenkiä suomesta. Vanhat tukikengät saavat Inukan kuntoutuskeskuksessa uudet omistajat. Lahjoitusvaroin on hankittu myös esimerkiksi kiilatyynyjä asentohoitoa varten ja erilaisia tukia. TEHY t 1 n sa nia 2 14 ta .0 4 . 2 0 15 3 TEHY t 11–2015 47 ulkomaat 4 TANSANIA Dar es Salaam Ilembula i Tansania ► Väkiluku lähes 50 miljoonaa. ► Yksi maailman köyhimmistä maista. ► Viralliset kielet swahili ja englanti. Lisäksi paljon paikalliskieliä. ► Eliniänodote syntyessä runsaat 61 vuotta. ► Tartuntataudit yleisiä: esimerkiksi hiv, ripuli, hepatiitti A, lavantauti, malaria ja dengue. LÄHDE: WORLD FACTBOOK Irma on kokenut työparina työskentelyn antoisaksi. Aluksi Ulla Maija tutki potilaat itsenäisesti, jonka jälkeen he saivat lähetteen fysioterapeutille. Kun kaksikko alkoi tutkia poliklinikalle tulevat lapset yhdessä, työskentely helpottui ja nopeutui. –Molempien ei tarvitse kirjata erikseen potilastietoja ja antaa ohjeita. Sillä aikaa, kun Ulla Maija kirjaa, minä opastan. 4 matkojen takaa. Sairaalassa on muun muassa synnytysosasto ja useita vuodeosastoja. Potilaita tulee kaukaakin. rahoituksella Inukan kuntoutuskeskus vammaisille lapsille. Myös sinne palkattiin vastavalmistunut fysioterapeutti. Avustamassa oli myös kaksi italialaista fysioterapeuttia. –Siitä on vain noustu ylöspäin. Ilembulan ympärillä on nyt seitsemän kuntoutuskeskusta, joista maallikko-ohjaajat vastaavat. Inukassa on lääkäriä korvaavana työntekijänä niin sanottu clinical officer sekä fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti ja kuntoutustyöntekijä, joka antaa muun muassa puhetta tukevaa ohjausta. Työskentelykielenä on englanti, mutta useimmat vanhemmat puhuvat vain Tansanian toista virallista kieltä swahilia. Siksi Irmalla on tulkkina yleensä joku paikallinen työntekijä. –Toisaalta ohjaus on pitkälti käsityötä, johon vanhemmat osallistuvat, joten kyllä se jää vanhemmille näppeihin. Kengät ovat vammaiselle lapselle todella tärkeät. fysioterapia ei ole Tansaniassa itsestäänselvyys. Kun Irma matkusti maahan ensimmäisen kerran, Ilembulassa, yhdessä alueen parhaimmista sairaaloista, ei ollut lainkaan fysioterapeuttia. Ensimmäinen, vastavalmistunut fysioterapeutti palkattiin sairaalaan vasta seuraavana vuonna. Samana vuonna 15 kilometrin päähän, Wanging’ombeen, avattiin katolisen kirkon ja italialaisen kansalaisjärjestön 48 irma ja ulla maija ovat ottaneet jokaiselle matkalleen jonkin teeman. Tänä vuonna se oli kuntoutussuunnitelman järkeistäminen. Tulevaisuudessa perheet tulevat kuntoutusjaksolle järjestelmällisesti kolmen, kuuden tai kahdentoista kuukauden välein. Muutaman päivän kestävillä kuntoutusjaksoilla seurataan lasten kehittymistä, ohjataan vanhempia ja etsitään lapsille sopivia apuvälineitä. Yleensä perheitä on paikalla noin kymmenen ja ohjausta annetaan samanaikaisesti kaikille. Vanhemmat jumppaavat omia lapsiaan, ja fysioterapeutit kiertävät potilaan luota toiselle. Lääkärin tutkimusta ja puheterapiaa varten perheet kutsutaan yksityishuoneisiin. irmaa harmittaa, että monet van- hemmat joutuvat tosissaan miettimään, onko heillä varaa apuvälineisiin. Käytäntönä on ollut, että perhe saa maksaa osan hinnasta rahana ja loput luontaisTEHY t 11–2015 verkkomaailma poimintoja netistä. tuotteina, joita saa esimerkiksi omasta maasta. Nykyisin apuvälineet on maksettava kokonaan omalla rahalla. Monet apuvälineistä tehdään käsin kuntoutuskeskuksessa. Puuseppä nikkaroi välineitä muun muassa Suomesta tuotuja malleja mukaillen. –Puuseppä on kehittynyt aivan valtavasti. Erityisesti hänen suunnittelemansa seisomatelineen ja tuolin yhdistelmä on auttanut perheitä valtavasti, Irma kehuu. Kuntoutuskeskuksen tukikenkävarasto pohjautuu Suomesta lahjoitettuihin vanhoihin ja poistettuihin kenkiin. Lahjoitusvaroin on hankittu myös esimerkiksi kiilatyynyjä asentohoitoa varten ja erilaisia tukia. Lisäksi Tansaniaan on viety ja lähetetty leluja ja vaatteita. Usein Irma on lisännyt lahjoituksiin myös omasta pussistaan. Kun Ulla Maija ja Irma ovat Tansaniassa, kenkien tarpeessa olevat lapset saavat Suomesta tuodut vanhat kengät ilmaiseksi. Myöhemmin kenkiä myydään parilla eurolla. –Kengät ovat vammaiselle lapselle todella tärkeät. Vanhemmat ovat valmiita laittamaan niihin rahaa, mutta kaikilla ei vain ole. seuraavasta Tansanian matkasta Irmalla ei vielä ole tietoa, mutta hän toivoo pääsevänsä lähtemään viimeistään ensi vuonna. –Ulla Maija menee jo tänä syksynä, mutta siihen minä en taida ehtiä mukaan. Mukaan lähtee mahdollisesti ensi kertaa myös apuvälineteknikko. Vastaisuudessa Irman ei tarvitse käyttää vapaaehtoistyöhön lomiaan ja virkavapaitaan, sillä hän jäi alkuvuodesta eläkkeelle. Sekä Irman että Ulla Maijan eläkekeräykset käytettiin luonnollisesti Tansaniaan meneviin apuvälineisiin. Irma toivoo, että sitten kun hän ei enää lähde Tansaniaan, työlle löytyisi jatkaja. –Olisi todella sääli, jos paikallisten kanssa tehtävä kehitystyö loppuisi. t TEHY t 11–2015 pelätty tauti ► Lepra leviää Floridassa. Tautia levittävät rakennusprojektien liikkeelle saamat vyötiäiset, jotka kuuluvat alueen luontoon. Ihmiset saavat tartunnan ulkona työskennellessään. Lepraa hoidetaan antibiooteilla, ja se leviää vain harvoin ihmisestä toiseen. Tartuntoja on vuosittain kymmenkunta. Maailmassa on noin kaksi miljoonaa lepran pysyvästi vammauttamaa ihmistä. WWW.WASHINGTONPOST.COM pilveä polveen ► Kannabiksen lääkinnällisistä hyödyistä on saatu uutta näyttöä. Tel Avivin yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kannabidioli (CBD) nopeuttaa luunmurtumien parantumista. Kannabis saattaa ehkäistä myös osteoporoosia. Aiemmin kannabiksen on tiedetty lievittävän Parkinsonin ja MS-taudin oireita. WWW.SCIENCEDAILY.COM houkutteleva tarjous ► Tekisitkö osapäivätyötä täydellä palkalla? Ruotsissa Karlskogan kunnan vanhustenhuollossa osa sairaanhoitajista on tehnyt pelkästään päivätyötä klo 7–16. Ilta- ja yövuoroissa on käytetty sijaisia ja tuntityöntekijöitä. Nyt kunta tarjoaa halukkaille työtä edullisin ehdoin: tee 75-prosenttista työaikaa, mutta täydellä palkalla. Ehtona on, että työajasta 40 prosenttia on iltatyötä. WWW.VARDFORBUNDET.SE tiimityö ontuu ► Ammattiryhmien välinen yhteistyö ontuu edelleen, totesivat paneelikeskustelijat Suomi-Areenaa vastaavalla Ruotsin Almedalsveckanilla. Mikä estää muutosta? Peitellyt hierarkiat, vanhentuneet käsitykset hoitoalan ammattilaisten taidoista sekä lääketieteen oppirakennelma, vastasivat paneeliin osallistuneet ammattiryhmien edustajat. WWW.VARDFORBUNDET.SE sairaalapaikat kortilla ► Mielenterveyspotilaiden sairaalapaikkapula puhuttaa Englannissa. Sairaalapaikkojen käyttöaste on keskimäärin 104 prosenttia, joissakin sairaaloissa jopa 147. Lääkäreiden mukaan sairaaloissa hoidetaan potilaita, joiden ei pitäisi olla osastolla. Kotiutuminen viivästyy puutteellisten asuinolojen vuoksi. WWW.NURSINGTIMES.NET seksiä täysi-ikäisenä ► Olivatko nuoret 25 vuotta sitten kiinnostuneempia seksistä? Tältä vaikuttaa, jos tarkastelee asiaa Yhdysvaltojen terveysvirasto CDC:n tilaston perusteella. Nykyään 15–19-vuotiaista tytöistä 44 prosenttia on ollut yhdynnässä. Neljännesvuosisata sitten yhdynnässä oli ollut 58 prosenttia. Poikien vastaavat luvut ovat 47 ja 69 prosenttia. WWW.CDC.GOV koonnut Soile Tammisto 49 Opiskelija + 9 1 1 2 Tehy on Suomen suurin sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattijärjestö, johon kuuluu 160 000 koulutettua alan ammattilaista. Yhdessä olemme vahvoja! Voit kuulua Tehyyn maksutta, kun opiskelet päätoimisesti sosiaalija terveysalan tutkintoa. 3 Saat käyttöösi heti kaikki jäsenedut. Eduista tärkeimpiä ovat oikeusturva- ja vastuuvakuutukset, jotka ovat välttämättömiä jo työharjoittelussa ja keikkatyössä. 4 Vakuutusturva on voimassa myös ulkomailla, jos harjoittelujakso kestää enintään vuoden. Suomessa asuessasi jäsenetuihin kuuluu myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. 5 50 Saat alennuksia risteilyistä, majoituksesta ja muista palveluista. Voit käyttää myös satoja Jäsenedut.fi-tarjouksia. hyvää syytä liittyä Tehyyn 6 Tehyn opiskelijayhdistyksessä voit vaikuttaa hoitoalan tulevaisuuteen, tavata muita opiskelijoita – ja pitää hauskaa! 7 Jos harjoittelupaikassa tulee mutkia matkaan, saat apua Tehyn luottamusmieheltä ja tarvittaessa vaikkapa lakimieheltä. 8 Tietoa ja koulutusta omaan ammattiisi saat Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöstä. Työttömyyden varalta antaa turvaa Tehyn työttömyyskassa. 9 Uudet jäsenet osallistuvat kuukausittain palkinnon arvontaan. Liittymislahjana saat näppärät taittosakset ja Tehy-pinssin. 10 Tehy-lehti tulee suoraan kotiisi. liity jäseneksi: www.tehy.fi/opiskelijat TEHY t 11–2015 jäsenten sivut tehyläinen Silloin ei tarvitse innostua, jos idea sotii omia periaatteita vastaan. Heli Renko, 34 Hämeenlinnalainen bioanalyytikko, joka on saanut kipinän valokuvaukseen. Pitääkö aina innostua? LIISA TAKALA Innostun helposti uusista asioista sen enempää miettimättä, mutta kun pohdin tarkemmin, saatan muuttaa mieltäni. Vanhoihinkin harrastuksiin voi löytää uutta intoa. Tänä syksynä jatkan espanjan opintoja ja pilatesta kansalaisopiston kursseilla. Aina ei tarvitse innostua. Ei ainakaan silloin, jos on väsynyt tai idea sotii omia periaatteita vastaan. Yleensä innostus antaa voimaa viedä omia tavoitteita eteenpäin. juttu innostumisesta sivulla 26. 62 Keskustelua 52 Työnkuva 54 voittaja 59 Tehyn tekijät En saanut kaikkia ymmärtämään, että meillä on oikeus näihin rahoihin. 60 Tieni tähän Luottamusmies Unto Pietsalo sivulla 52. 56 Tarkastaja 57 Ensiapu TEHY t 11–2015 64 Tehy-uutiset 65 Jäsentapahtumat 73 Krypto 74 Ihana arki 51 työnkuva 52 TEHY t 11–2015 30.7. klo 10.25 tyksin t-sairaalan röntgen, turku Röntgenhoitaja Mirja Litjo opastaa opiskelija Inka Kyröä asettelemaan potilaan kuvantamista varten. kuvaaja pasi leino TEHY t 11–2015 53 voittaja SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ. Kikkailua listoilla Ensihoitaja Unto Pietsalo taisteli työaikojen ja palkkojen puolesta vuosikausia. teksti Riitta Hankonen kuva Tuomo Ylinärä T öitä kaksi ja puoli vuorokautta samoilla silmillä. Ajokilometrejä 1 200 vuorokaudessa. Aktiivisia työtunteja 130 viikossa. Jotain taitaa olla pielessä? Välillä hoitajat pesivät kasvojaan lumella ja ajoivat ambulanssin ikkunat auki pysyäkseen hereillä. Joskus potilaatkin tarjoutuivat vaihtamaan paikkaa hoitajansa kanssa. Näin villisti elettiin Pellon, Kemijärven ja Savukoski-Pelkosenniemen kuntien alueen sairaankuljetuksessa 2000-luvun alussa. Työtahti alkoi muuttua vasta, kun Tehyn edunvalvontatilaisuuksissa käynyt ensihoitaja Unto Pietsalo alkoi ihmetellä työnantajansa käytäntöjä. hurjat työmäärät johtuivat työvuorolistoilla kikkailusta. Toisella kolmen viikon listalla saattoi olla vain 35 ja toisella 75 aktiivityötuntia, vaikka työajan olisi pitänyt olla kuuden viikon jaksolla 229,5 tuntia. Listan edetessä työnantaja täytti vajaatunnit aktiivityöllä, jota muodostui varallaolosta. Työnantaja myös muutti varallaolokorvauksen aikakorvaukseksi. Varallaolosta ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa, joten työnantaja säästi tällä keinolla, vaikka työajat ylittyivät jatkuvasti. Unton selvitellessä asiaa kävi ilmi, ettei työnantaja noudattanut työehtosopimusta myöskään vuosilomapalkoissa. Ne määräytyivät vain peruspalkan mukaan. Niihin olisi pitänyt ottaa mukaan lasken54 nallinen lisäys, joka muodostuu ilta-, yöja viikkolopputyön perusteella. Ongelmat koskivat kymmeniä sairaankuljetuksen työntekijöitä, ja virheellisiä käytäntöjä oli noudatettu useita vuosia. –Osa alueen yksityisistä sairaankuljetusyrityksistä maksoi työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisesti, mikä vääristi kilpailua. Kun Unto otti ongelmat puheeksi, työkaverit valitsivat hänet luottamusmiehekseen. Tämän jälkeen hän yritti useaan kertaan neuvotella työnantajan kanssa, mutta tuloksetta. Tehy otti yhteyttä Terveyspalvelualan liittoon lokakuussa 2012, mutta sekään ei saanut työnantajaa muuttamaan käytäntöjä. Unton työnantaja ei ollut suinkaan ainoa, joka kikkaili työvuorolistojen kanssa. Käytäntö oli yksityisessä sairaankuljetuksessa yleinen. Se loppui vasta, kun Tehy vei asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Marraskuussa 2012 työtuomioistuin määräsi työnantajat suunnittelemaan listat täyteen. Hoksottimet pelaavat nopeasti, kun ei ole lopen uupunut. vaikka unton työnantaja lopetti listojen vajaasuunnittelun, varallaolokorvaukset ja vuosilomapalkan laskennalliset lisät jäivät edelleen maksamatta. Unto pyysi tehyläisiä laskemaan saatavansa palkkakuittien perusteella siltä varalta, että he joutuisivat nostamaan käräjäoikeudessa kanteen työnantajaa vastaan. Unton lisäksi viisi muuta työntekijää noudatti Tehyn ohjeita ja toimitti palkkakuittinsa ammattiliittoon. Hanke ei saanut pelkästään myönteistä vastakaikua, sillä kaikki eivät uskaltaneet puolustaa oikeuksiaan. Joitakin pelotti maineen menetys ja tulevan työnhaun vaarantuminen. –Yksi onneksi muutti mielensä viime tingassa ja ehti mukaan kanteeseen. Unto päätti olla hermostumatta vastustuksesta. Hän oli sitä mieltä, että työntekijöiden pitää olla solidaarisia toisilleen – ei työnantajalle, joka ei noudata työehtosopimusta. Työpaikan ilmapiiri heikkeni, kun väki jakaantui kahteen leiriin. kanne oli vielä vireillä oikeudessa, kun työnantaja ilmoitti maksavansa palkkasaatavat. Kanteen nostaneet saivat rahansa viime vuoden lopussa. Summat vaihtelivat 5 000–20 000 euron välillä. Untoa harmittaa niiden tehyläisten työkavereiden puolesta, jotka eivät uskaltaneet lähteä mukaan. –En saanut kaikkia ymmärtämään, että meillä on oikeus näihin rahoihin. Yksityisen sairaankuljetuksen hurja TEHY t 11–2015 jokimaisema. Tornionjoki hallitsee maisemaa ensihoitaja Unto Pietsalon kotiseudulla. meno kilpailutuksineen päättyi, kun ensihoito siirtyi kunnilta Lapin sairaanhoitopiirille tammikuussa 2014. Nykyään Unto työskentelee tyytyväisenä sairaanhoitopiirin palveluksessa. Hän tekee töitä vuorokauden putkeen. Sen jälkeen on lepopäivä ja kaksi vapaapäivää. Potilasturvallisuus on parantunut, kun työtä ei tehdä umpiväsyneenä. –Hoksottimet pelaavat nopeasti, kun ei ole lopen uupunut. Olen nyt 62-vuotias ja jaksan jatkaa työssä vaikka 65-vuotiaaksi. t TEHY t 11–2015 Mitä sanoo työehtosopimus? ► Työvuoroluetteloon on merkittävä työsopimuksen mukaiset säännöllisen työajan tunnit, todetaan Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa. ► Kun käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso, kokoaikaisen työntekijän työvuoroluetteloon on merkittävä työaikaa 114 tuntia ja 45 minuuttia. ► Luettelo on annettava työntekijälle tiedoksi viimeistään viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua. ► Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan korvaus, joka on 26–31 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta. Varallaoloa ei voi korvata vapaana. ► Vuosilomapalkkaan on laskettava mukaan ilta-, yö-, lauantaitai sunnuntaityön perusteella määräytyvä lisäys. 55 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Lepohetkiä Omaiset tarvitsevat torkkuja, jotta jaksavat tukena ja turvana. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala ja Harri Virta 1 hiljainen soppi. Husin syöpäklinikan päivähuoneessa on kokeiltu lentokentiltä tuttua majoitusmoduulia. Äänieristetty, sähköisellä ovella toimiva unisoppi on saanut omaisilta hyvää palautetta. 3 tilaihme. Satakunnan keskussairaalan uudessa lasten- ja naistentalossa lastenosaston huoneet on suunniteltu perheitä ajatellen. Jokaisessa huoneessa on yksi laivasänky vanhempien vuoteena. Näppärä ja yksinkertainen peti nousee seinälle. 56 2 kodinomaista. Kauempaa tulevat pitkäaikaissairaiden lasten perheet voivat asua Ronald McDonald Talossa rauhallisessa miljöössä Helsingin Meilahdessa. Yli kymmenen vuotta toimineessa talossa yöpyy vuosittain noin 500 perhettä. 4 ahtaalla. Husin lasten sydänosastolla K4 hoidetaan lapsia ja nuoria koko Suomesta. Patjalla lapsensa vieressä yöpyy viikoittain parisenkymmentä vanhempaa. Uutta lastensairaalaa odotetaan jo kipeästi. TEHY t 11–2015 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Pulla uunissa Määräaikainen työsuhde ja raskaus on riskialtis yhdistelmä. Syrjintä raskauden perusteella on yleistä. määräaikaisen työntekijän pitää olla tarkka- na oikeuksistaan tullessaan raskaaksi. Liian moni kuntatyönantaja ilmoittaa raskaudesta kuultuaan, että tervetuloa takaisin, kun perhevapaat on pidetty. Kyseessä on selvä syrjintä. –Työntekijää ei saa sanoa irti eikä työsopimusta saa olla jatkamatta raskauden perusteella, sanoo Tehyn lakimies Niina Nurminen. Jos työntekijä epäilee syrjintää ja riitauttaa työsopimuksen, todistustaakka on työnantajalla. Se joutuu todistamaan, että irtisanominen johtui muusta kuin raskaudesta. Laki on selkeä, mutta käytännössä ketjutuksen pituus ratkaisee: mitä useampia peräkkäisiä työsuhteita, sitä kiistattomammalta syrjintä näyttää. Merkitystä on myös sillä, miten työnantaja järjestää määräaikaisen tekemät työt. Syrjintä on entistä selvempää, jos työnantaja palkkaa uuden määräaikaisen samoihin tehtäviin. Nurminen kannustaa pätkätyöläisiä pitämään kiinni oikeuksistaan. Tehyyn tulee vuosittain kymmeniä yhteydenottoja, jotka koskevat raskauden vuoksi katkaistuja työsuhteita. Oikeuteen niistä päätyy vain neljästä viiteen. Osa tapauksista ratkeaa paikallisesti Tehyn luottamusmiesten avustuksella. Osa jää sikseen, koska työntekijä ei halua viedä asiaa eteenpäin. Syrjintää epäillessä pitää olla nopea. –Jos epäilee tulleensa syrjityksi raskauden vuoksi, ei kannata jäädä pohtimaan asiaa itsekseen, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä luottamusmieheen. rh t TEHY t 11–2015 Viisi faktaa äitiysvapaan palkasta 1 Kolmelta kuukaudelta Kuntasektorilla on oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen. Varsinaisen palkan saa ehtojen täyttyessä 72 arkipäivältä. Myös määräaikainen työntekijä voi saada palkkaa. 2 Kahden kuukauden ehto Äitiysvapaan palkan ehtona on, että työsuhde tai virka on kestänyt vähintään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkua. Äitiysvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaata. Lisäksi on esitettävä todistus raskauden kestosta ja lasketusta ajasta. Todistuksen saa äitiysneuvolasta tai lääkäriltä. 3 Vain työsuhteen ajalta Jos määräaikainen työsuhde päättyy kesken äitiysvapaata, myös äitiysvapaan palkan maksaminen keskeytyy. Lopulta ajalta saa Kelan päivärahaa, jota on haettava erikseen. 4 Määräykset eivät jousta Äitiysvapaan palkan saattaa menettää, jos ei esimerkiksi muista hakea sitä. Työehtosopimuksen määräykset ovat ehdottomia, eivätkä työnantajat yleensä halua joustaa. Palkkaa ei voi hakea jälkikäteen. 5 Myös yksityisellä puolella Yksityissektorin työehtosopimuksissa on määräykset palkallisesta äitiysvapaasta. 57 Hyvä kysymys Tehyn asiantuntijat vastaavat edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen riitta. hankonen@tehy.fi. Anna Kukka työympäristöasiantuntija ► Olenko velvollinen käyttämään tupakoivia asiakkaita tupakalla? Asiakkaat ovat niin huonossa kunnossa, ettei heitä voi jättää valvomatta. torstaihin. Työvuorolistassa maanantai ja tiistai olivat vapaapäiviä ja keskiviikko ja torstai työpäiviä. Jäin ilman palkkaa yhdeltä päivältä. Menikö tämä oikein? Useimmat sairaalat ovat jo savuttomia. Potilaiden tupakointi on sallittua niissä vain erikseen rajatulla alueella. Potilaslain mukaan hoidon pitää kuitenkin tapahtua yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Laitoshoidossa, palvelutaloissa tai kotihoidossa hoito pitää pyrkiä toteuttamaan niin, ettei itsemääräämisoikeutta rajoiteta. Esimerkiksi kotihoidossa tupakointia voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Toisaalta lyhytaikaisessa hoidossa asiakkaiden tupakoinnin tarvetta on vaikea perustella. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia, etteivät työntekijät altistu tupakansavulle työpaikan sisätiloissa. Työnantajan on arvioitava tupakansavulle altistumisen riskit: onko altistuminen jatkuvaa vai satunnaista, kauanko se kestää ja kuinka voimakasta se on. Altistuminen tupakansavulle pitää pyrkiä minimoimaan. Anna Kukka työympäristöasiantuntija Työnantajasi on toiminut kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti. Sen mukaan tilapäistä hoitovapaata voi saada kerralla enintään neljä työpäivää, kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään kolmelta kalenteripäivältä. Päivien laskenta aloitetaan siitä hetkestä, kun lapsi sairastuu. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä työvai vapaapäivä. Riikka Laakso lakimies ► Jouduin jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta maanantaista 58 Riikka Laakso lakimies ► Miten sijaiset voivat suorittaa lääkehoidon tentit? Työnantaja ei maksa lyhytaikaisten sijaisten tenttejä. Lääkehoidon osaaminen voidaan varmistaa verkko-opinnoilla, joiden laajuus vaihtelee ammattiryhmittäin. Opiskeluun saa käyttää palkallista työaikaa usein yhden työpäivän verran. Kun kurssimateriaali on opiskeltu, työntekijä suorittaa sähköisen tentin. Lääkehoitoon liittyvät usein myös näytöt. Esimerkiksi terveydenhoitaja rokottaa viisi kertaa kokeneen am- Mervi Flinkman työvoimapoliittinen asiantuntija mattihenkilön valvonnassa ja saa sen jälkeen kirjallisen luvan rokottaa yksikössä. Lähihoitajilta työyksikkö voi edellyttää näyttöä esimerkiksi lääkkeiden jakamisessa. Perehdytettävän tulee jakaa lääkkeet oikein perehdyttäjän valvonnassa kahdesta viiteen kertaa, ennen kuin hän saa oikeuden jakaa lääkkeitä. Myös iv-lääkehoitoon liittyy usein näyttö. Lääkeluvat eivät siirry työyksiköstä toiseen, vaan ne pitää hyväksyä tai päivittää, kun työntekijä vaihtaa yksikköä. Lääkehoitoon perehdyttäminen kuuluu työnantajalle. Perehdyttämisvaiheen aikana esimiehen tai perehdytyksestä vastaavan henkilön pitää varmistaa, että työntekijällä on peruskoulutuksen antamat valmiudet lääkehoitoon. Työtä hakiessa kannattaa neuvotella, voisiko suorittaa lääkehoidon täydennyskoulutuksen ja mahdollisen tentin osana perehdytystä. Jos tämä ei onnistu, joistakin lääkehoidon täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä myös yksityishenkilö pystyy tilaamaan maksulliset tunnukset verkko-opintoihin. Tentin valvonta, näytöt ja lupien myöntäminen jäävät tulevan työantajan vastuulle. Täydennyskoulutusta voi tiedustella myös lähimmästä ammattikorkeakoulusta. Mervi Flinkman työvoimapoliittinen asiantuntija TEHY t 11–2015 tehyn tekijät Työmaana Hus Kesädrinkkejä, sisäilmaseurantaa ja pelastusharjoitus. Niitä kaikkia mahtui työsuojeluvaltuutettu Helena Leppäsen työviikkoon ennen kesälomaa. teksti Vesa Turunen kuva Pasi Autio Viikko 22, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Helena Leppänen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Maanantai 8 15 Husin työsuojelun kampanjointi savuttomuuden, päihteettömyyden ja terveellisen ruokavalion puolesta jatkuu. Ständillä työsuojelupäällikkö Susanna Puumin kanssa Läntisessä silmäsairaalassa Helsingin Lauttasaaressa. Jaamme porkkanoita ja alkoholittomia kesädrinkkejä. Paikalla käy melkein 30 henkeä, mikä on hyvä määrä yksikön kokoon nähden. Työhuoneella: sähköposteja ja muita toimistotöitä. Repun pakkaaminen kahta seuraavaa päivää varten. Tiistai 8.30 9.30 Työsuojeluvaltuutettujen varsinainen kokous. Sovimme, kuka on kenenkin henkilökohtainen varavaltuutettu. Husissa on 18 päätoimista työsuojeluvaltuutettua. Varavaltuutetut mukaan lukien heitä on 54. Keskiviikko 8 150 saapunutta sähköpostia viikossa Kampanjointi jatkuu Silmäja korvasairaalassa. Torstai 8 Sisäilmaseurantaa. Tarkastamme ongelmallisimpia huoneita. Voisiko pariin huoneeseen saada jäähdytystä? 12 Työsuojeluvaltuutettujen intranetin muokkausta. 15 Siivousta ja sähköposteja. TEHY t 11–2015 Etätöitä kotona: sähköposteja, työlistan koonti kesälomasijaiselle ja kuvien muokkausta raporttiin. Perjantai 8.30 Tarkkailijana Meilahden tornisairaalassa pidettävissä pelastusharjoituksissa. 15.30 Tervetuloviesti sijaiselle. Sitten kotiin ja kesälomalle. 59 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA. hymytyttö. Vastoinkäymisissäkään Saara Niemi ei ole luopunut positiivisesta asenteestaan. Kun kaikki muuttui teksti Tiina Suomalainen kuvat Jukka Koskinen ja Saara Niemen kotialbumi Saara Niemi, 23 ► Lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Sairauslomalla. ► Asuu Kotkassa avomiehensä Samuli Kärkkäisen ja kolmen kissan kanssa. ► Harrastaa kirjoittamista. Blogi osoitteessa kauriinsilma.blogspot.fi 60 Elin onnellisen ja iloisen lapsuuden kotkalaisessa kerrostalolähiössä. Vanhempani erosivat, kun olin viisivuotias. Jäin siskoni kanssa äidin luokse asumaan. Isä ja hänen uusi perheensä ovat kuitenkin aina olleet minulle hyvin läheisiä. Oli itsestään selvää, että lähden peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoi- tajaksi. Olen luonteeltani hoivaava, jo pikkuisena syötin ensin nukkeni ennen kuin söin itse. Hoitoala kulkee meillä suvussa: äitini on sairaanhoitaja, mummoni lastenhoitaja ja myös sisaruksissani on hoitoalan ihmisiä. Kihlattuni Samulin tapasin klassisesti ravintolassa viisi vuotta sitten. Ensihetkestä oli selvää, että meistä tulee pari. TEHY t 11–2015 Elämä oli mallillaan, kun elokuussa 2013 lopetin kesätyöt kotihoidossa ja pääsin lomalle. Pian alkaisi sairaanhoitajaopintojeni viimeinen vuosi. vatsakivut tulivat aivan yllättäen. Ensin ajattelin, että olen syönyt jotakin sopimatonta. Kivut kuitenkin yltyivät niin rajuiksi, että makasin vessan lattialla, oksensin ja huusin kuolevani. Kipukohtaus meni ohi, mutta palasi uudestaan. Minulla todettiin sappikivitauti ja sappirakkoni päätettiin poistaa. Kun heräsin leikkauksesta, vointini oli todella huono. Minut kiikutettiin uudestaan leikkaussaliin. Haava avattiin ja varmistettiin, että kaikki oli niin kuin pitikin. Silti kivut vain jatkuivat. Kipua on kahdenlaista: repivää ja syvää taustakipua ja kohtauksia, jotka ovat peruskipua rajumpia ja voivat kestää tunteja. Kipu tuntuu siltä kuin joku alien yrittäisi repiä tietään ulos ylävatsastani. Alussa oksentelin paljon ja laihduin rajusti. Vuoden päivät ramppasin päivystyksessä. Välillä olin osastolla. Minua ultrattiin ja otettiin magneettikuvia, tehtiin gastroskopia, kolonoskopia ja hermoratatutkimus. Mitään syytä kivulle ei kuitenkaan löydetty. Vaikka olin todella huonossa kunnossa, olin päättänyt puristaa opintoni kasaan. Valmistuin sairaanhoitajaksi keväällä 2014. Tulevaisuudensuunnitelmilta oli kuitenkin vedetty matto alta – olin toimintakyvytön ja sairauslomalla. sairastuttuani olen päässyt nä- kemään sairaalamaailmaa potilaan silmin. Eikä se aina näytä kauniilta. Pahinta on se, että lääkärit ja hoitajat epäilevät, onko kipuni aitoa. Minulle on sanottu, etten voi olla sairas, koska olen niin nuori tai koska näytän niin terveeltä. Erityisesti mieleeni on jäänyt erään päivystyksessä työskentelevän hoitajan kommentti: ”Taas yksi sairaanhoitaja hakemassa lääkkeitä.” Kipu on yksilöllinen kokemus. Sitä ei voi mitata eikä todentaa mitenkään. On vain uskottava potilaan tuntemukseen. Kukaan ei voi sanoa kipupotilaalle, että sinä et tunne noin. Jossakin vaiheessa päätin, että ei minun tarvitse todistella kenellekään mitään. Ei minun tarvitse TEHY t 11–2015 alkaa näyttää sairaammalta saadakseni parempaa kohtelua. En ole tätä sairautta toivonut, ei tämä ole minun vikani. Paljon on myös hyviä kokemuksia. Minulla on esimerkiksi ollut loistava kipulääkäri ja minulla on aivan ihanat kipuhoitaja ja fysioterapeutti. Mutta kun ihminen on herkillä, ne ajattelemattomat kommentit jäävät kaivertamaan mieltä. vointini alkoi kohentua, kun kipu- lääkärini paneutui asiaani ja sääti lääkitystä. Kipu hellitti hieman, ja painokin nousi. Maaliskuussa 2015 olin jo sen verran hyvässä kunnossa, että olin aloittamassa työkokeilua. Mutta sitten migreeni, jota olen sairastanut pikkutytöstä asti, äityi todella pahaksi. Kun päänsäryn rinnalle nousi korkea kuume, jouduin osastolle. Kipu tuntuu siltä kuin alien yrittäisi ulos ylävatsastani. Minulta päätettiin ottaa selkäydinnestenäyte sen selvittämiseksi, etteivät oireeni vain johdu aivokalvontulehduksesta. Kun lääkäri oli työntänyt neulan selkääni, tapahtui jotakin, joka on edelleen mysteeri. Tuntui kuin olisin jäänyt kiinni sähköaitaan. Tunne oli hirveä. Makasin vasemmalla kyljelläni ja aloin huutaa, että ottakaa neula pois! Vasen jalkani oli mennyt tunnottomaksi eikä enää liikkunut. Minut autettiin ylös ja yritin kävellä, mutta turhaan. Itkin ja olin sokissa. Alussa lääkärit olivat sitä mieltä, että jalan halvaantuminen oli psyykkistä ja menee pian ohi. Jalka ei kuitenkaan alkanut parantua, eikä siinä ole mitään refleksejä. Nyt minulle on sanottu, että kuntoutuminen voi viedä puolesta vuodesta vuoteen. Jalassani on todettu halvauksen lisäksi CRPS eli monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä. CRPS:ään viittaavat tunto- ja värihäiriöt – joskus jalka menee sinisenkirjavaksi. Oireyhtymän ennuste on onneksi hyvä. Minulla on vatsan alueella samanlaisia värihäiriöitä, mutta siellä CRPS:ää ei ole diagnosoitu. nyt olen pyörätuolissa. Kotihoi- to käy auttamassa arkiaskareissa, koska asuntomme ei ole esteetön. Teen kaiken voitavani, että kuntoutuisin. Käyn fysioterapiassa, poljen polkulaitetta, pidän huolta sosiaalisista suhteistani. Kun pidän yllä toivoa ja suhtaudun asioihin positiivisesti, minulla on parempi olla. Saan voimia muilta kipupotilailta ja läheisiltäni. En tiedä, missä olisin ilman Samulin, ystävieni, vanhempieni ja muiden sukulaisten tukea. Koko sairastamiseni ajan Samulilla on ollut kuntouttava ote hoitooni. Olenkin sanonut, että hänen pitäisi vaihtaa logistiikka-alalta hoitoalalle. Samuli on muun muassa keksinyt ankkamarssin – nimen antoi kummityttöni. Ankkamarssissa auttaja ottaa minua takaapäin kainaloista kiinni, laittaa jalkateränsä jalkaterieni alle ja kävelyttää minua eteenpäin. Koska asumme hissittömässä talossa, Samuli on myös opetellut viemään minut ja pyörätuolin alas ja ylös portaita. Minulla on kova hinku olla hyödyksi. Koska en voi olla työelämässä, teen vapaaehtoistyötä Ensi- ja turvakotiyhdistyksen doulana. Minulla on ollut jo useampia tukisuhteita ja olen ollut mukana synnytyksessäkin. miksi juuri minulle kävi näin? Ja toisaalta: Miksen minä? Miksi minä olisin suojattu? Uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Jos ei muuta, kokemukseni auttavat minua kasvamaan ammatillisesti. En ole luopunut ajatuksesta, että pääsen palaamaan työelämään ja hyödyntämään kaikkea kokemaani. Haaveeni olisi työskennellä kipuklinikalla. Olen oppinut, etten koskaan kyseenalaista potilaan kipua. En leimaa asiakkaita ”lääkkeenhakijoiksi”. Haluan kohdella kaikkia potilaita tasa-arvoisesti ja kunnioittaen, oli kyse nuoresta tai vanhasta. Olen vankina omassa kehossani ja kodissani. Toivoani en ole kuitenkaan menettänyt, enkä aio menettää. Uhria minusta ei tule.” t 61 keskustelua Valitettavan totta Ristikon 10/2015 ratkaisu Olen työskennellyt psykiatrian kuntoutumisosastolla. Juttu Toisen luokan potilaita (Tehy 10/15) pitää kyllä niin paikkaansa kuin olla ja voi. Tuntuu, että potilaita suorastaan pilkataan heidän sairaudestaan. Puhutaan tupakoinnista tai ylipainosta, mutta itse asiaan ei kuitenkaan tosissaan puututa. Ajattelisin, että yhtenä syynä tähän on esimerkiksi kokeneempien hoitajien haluttomuus tai jaksamattomuus edes yrittää kannustaa potilasta liikkumaan, koska ennusmerkit eivät ole kovin hyvät. Oletetaan, että kun potilas on psyykkisesti sairas, hän kuuluu automaattisesti toisen luokan potilaisiin. Ei ihminen välttämättä sairaudelleen mitään voi. Siksi kaikkia ihmisiä sairauteen katsomatta tulisi hoitaa tasavertaisesti ja heille kaikille pitäisi kuulua samat terveydenhuollon palvelut. vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita. Voittajat ovat Tuula RIssanen Oulusta, T H E L M A U U T U U S L O U K O T O L I I V I Kaija Laitinen Savonlinnasta ja Hilkka Manninen Järvimaalta. Onnittelut! P A P A T I T O S A T A T E L E K S A I A L L I K O T A J A T Ä I L AK I S UU S T T S A L I I S E T Y A T AU S L RO EM NA T O T U T P ÄÄ L E PO L E E T Y Y N SM I P A A L I E R T KA L A O S A I T L L A O I K ÖA I L T A S A A T I HU I T T O T I N O L E K O T I T O L O I T OM A E S P O R T A T O L L I K A L O R I T T O T T I Y L I T A L MO A S A I R P HA Ä Ä I T S O G I I N N E AN S A N A T N U T I A I N O T A N A lähihoitaja jussi koski Lukijakilpailu kerro meille 11.9. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute/ lukijakilpailu, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy Tehy-tuotteita. lehden 10/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti riitta pehkonen pietarsaaresta. 62 Palautetta numerosta 10 u Kuolema kolkutti kahdesti kosketti minua todella syvältä. Mietin, kuinka kahden lapsen menetyksestä voi selvitä elämässä eteenpäin noin hyvin katkeroitumatta ja vihaamatta kaikkea. Hanna Niemipelto on todella vahva ihminen ja hän pystyy kokemuksiensa myötä auttamaan työssään muita ihmisiä, jotka kohtaavat kuolemaa. u Luin juttua Kuolema kolkutti kahdesti samaan aikaan, kun 2-vuotias lapseni istui vieressäni ja leikki muovailuvahalla. Artikkelia en äitinä kyennyt lukemaan ilman kyyneltä. Jonkun toisen lapsi ei ehtinyt muovailemaan. Se, että oman lapsensa kantaa hautaan on pahimpia asioita, mitä vanhemmat voivat joutua tekemään. Voisi tehdä juttua siitä, saako sairaanhoitaja itkeä työssä. Olisi mielenkiintoista lukea aiheesta potilaan, hoitajan, esimiehen ja vaikka työpsykologin näkökulmat. Onko itkeminen sopivaa ja missä tilanteessa näin on käynyt? Saako hoitaja olla herkkä vai kuuluuko olla tyynen asiallinen? Mihin työtilanteisiin se käy? Onko se haitta vai hyve? u Kuolema kolkutti kahdesti oli todella koskettava kertomus, jota lukiessani itkin vuolaasti. Hoitajille on tärkeää osata kohdata kuoleva ja sureva omainen oikein. Omakohtainen kokemus ja koulutus auttavat hoitajaa. Hannalle kiitos avoimesta ja rehellisestä menetysten aiheuttamien surujen kertomisesta! u Toisen luokan potilaita sisälsi tärkeää asiaa. Vaikka eletään 2000-lukua, merkintä mielenterveysongelmasta tiedoissa muuttaa monen ammatti-ihmisen suhtautumista. u Artikkeli Toisen luokan potilaita oli hyvä ja ajankohtainen, onhan aiheesta julkaistu paljon tutkimuksia viime aikoina. Omassa työssäni olen nähnyt, miten pitkäaikainen mielenterveysongelma heikentää somaattista terveyttä. Jotkut potilaat eivät edes koe tarvetta vastaanottaa somaattisen puolen apua, vaikka sitä tarjottaisiinkin ja siihen olisi selvä tarve. He saattavat jopa suuttua saamastaan terveysneuvonnasta. Itsemääräämisoikeus on heilläkin. TEHY t 11–2015 viime lehden kolme luetuinta 1. Henkilö: Kuolema kolkuttaa kahdesti 2. Mielenterveys: Toisen luokan potilaita 3. Koulukoti: Omille siiville Toiset mielenterveysasiakkaat taas kuormittavat toistuvilla käynneillä terveydenhuoltoa. Heitä varten pitäisi olla esimerkiksi keskitetty työpari, joka olisi perillä heidän tilanteestaan ja hoidontarpeesta, ettei henkilökunta aina vaihtuisi. Turvallisuuden kokemus, säännöllinen seuranta sekä asiallisen kohtelun ja palautteen saaminen voisi auttaa näitä paljon terveydenhuollon käyntejä tekeviä potilaita sitoutumaan omahoitoon ja terveellisiin elämäntapoihin. Omille siiville oli mielenkiintoinen juttu. Aina ei tule ajatelleeksikaan, kuinka monenlaisissa paikoissa tehyläisiä työskentelee. u u Juttu Kiitos! muistutti, kuinka pieni huomaavaisuus hyvästä työstä TEHY t 11–2015 ilahduttaa ja koskettaa. Kuinka paljon sillä saataisiin hyvää mieltä aikaiseksi monella työpaikalla. Pienellä positiivisella eleellä jaksaa pitkälle. Se tuntuu sydämessä asti. u Totta vai tarua? sisälsi tarpeellista tietoa rokottamisesta. Rokotan itsekin sairaanhoitajana asiakkaita kotihoidossa. @ Osallistu keskusteluun PA LA UT E @T EH Y.F I KYLVE RUSKASSA JA TANSSI PUHTAASTA ILOSTA! KYLPYLÄLOMA 3VRK 156€/HLÖ KAHDEN HENGEN HUONEESSA Hinta / jäsen sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnin kuntoilualtaalla ti-su, päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään, kuntosalin käytön, kylpylän viikko-ohjelman, savihoidon ja 30 min. hieronnan sekä keilausta. Syyskuussa solistit, ruskan päivätanssit ja jatkokaraoket. Voimassa 12.2.2016 saakka (ei 22.12.-10.1.). Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut 63 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi ALEKSI VIENONEN Orjatyötä jalkapallokisojen takia Allekirjoita vetoomus: www.vahvantehtava.fi/qatar yli neljätuhatta siirtotyöntekijää kuolee Qatarissa ennen jalkapallon MM-kisojen 2022 avauspotkua, arvioi ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC. Järjestön mukaan rakennustyöläisiä kuolee enemmän kuin kisoihin tulee osallistujia. Kansainvälisen vetoomuksen tilanteen muuttamiseksi voi allekirjoittaa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin nettisivuilla. Qatarissa on käytössä kafala-järjestelmä, jossa siirtotyöläinen ei voi saapua maahan tai poistua sieltä ilman työnantajan lupaa. Kansainvälisen ay-liikkeen ja Amnesty Internationalin mukaan kyse on nykyaikaisesta orjuudesta. Öljy- ja kaasutuloilla vaurastunut Qatar on maailman rikkain maa ja yksi nopeimmin kasvavista talouksista. Poliittisia puolueita ei ole, ja valta on keskittynyt vahvasti hallitsijaperhe Al Thanin käsiin. Qatar on käyttänyt 220 miljardia dollaria stadionien ja palveluiden rakentamiseen pelaajia ja faneja varten. vt www.vahvantehtava.fi jäsenetu Syrjäseutulisät takautuvasti Ehdota Vuoden Välkkyä poisti syrjäseutulisät viideltä tehyläiseltä. Työnantaja poisti lisät, kun tehyläiset siirtyivät virkasuhteesta työsuhteeseen. Tehyn mukaan lisien maksaminen ei riipu palvelussuhteen muodosta. Työtuomioistuin asettui Tehyn kannalle. Pellon kunta joutuu maksamaan yli 25 000 euron palkkasaatavat takautuvasti. Syrjäseutulisä on poistettu kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) jo vuosia sitten. Lisää ei voi kuitenkaan poistaa vanhoilta työntekijöiltä tai viranhaltijoilta, jos sen edellytykset edelleen täyttyvät. Uusia syrjäseutulisiä ei myönnetä. rh sesta ay-toiminnasta? TJS opintokeskus jakaa Vuoden Välkky -tunnustuksen STTK:laiseen tai akavalaiseen yhdistykseen kuuluvalle aktiiville tai aktiivien ryhmälle. Ehdotuksia palkinnon saajasta voi tehdä syyskuun ajan. pellon kunta toimi väärin, kun se 64 Kalenteri Ensi vuoden Tehy-kalenterin voi tilata osoitteesta www.tehy.fi/kalenteri kuka ansaitsee palkinnon uudenlai- poimintoja www.tjs-opintokeskus.fi/ajankohtaista Luvassa tunnustusta tehy palkitsee vuoden lopussa ammattiosastoja ja ammattiosastojen toimijoita. Palkittavia ammattiosastoja valitaan ympäri Suomen. Osastojen toimintaa arvioidaan Tehyn julkaisemien hyvän ammattiosastotoiminnan kriteerien pohjalta. Ne löytyvät Tehyn nettisivuilta Toimijat-osiosta. u Puheenjohtaja Rauno Vesivalo Kemin kulttuurikeskuksessa 7.9. Yksityissektorin neuvottelupäivät Lahdessa 25.–26.9., Sokos Hotel Seurahuone. u Varhaiskasvatuksen luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä 2.10., Sokos Hotel Pasila. u TEHY t 11–2015 2 0 1 6 jäsentapahtumat MARJO HULKKONEN JOHANNA HEINO juoksuporukka. Lakian ammatti-osasto osallistui Nice Run -tapahtumaan Seinäjoella. Mukana oli 48 reipasta tehyläistä. maalissa! Varkauden ammattiosasto kilpaili Sulkavan suursoudussa 60 kilometrin päämatkalla. Maaliin päästiin kovasta vastatuulesta ja metrisestä aallokosta huolimatta. ammattiosastot Jyväskylä Jyvässeudun ao 520 ►Tuija Piepposen Elekieli- esitys to 8.10. klo 18 Rantasipi Laajavuoressa, Laajavuorentie 30, Jyväskylä. Esityksen jälkeen ruokailu seisovasta pöydästä. Sitovat ilmoittautumiset 22.9. mennessä ammattiosaston sähköpostiin ao520@tehy.net. Ilmoitathan nimesi, jäsennumerosi ja erikoisruokavaliosi. Hankasalmen ao 523 ►Henkisen ja fyysisen väkivallan uhka -koulutus ke 24.10. klo 10–15 Rantasipi Laajavuoressa. Kouluttajana vanhempi rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen. Omavastuu 10 e sisältää noutopöytälounaan ja päiväkahvit. Ilmoittautuminen 6.10. mennessä pia.kolehmainen@jkl.fi. Omavastuu maksettava 9.10. mennessä. Maksu on samalla sitova ilmoittauminen. 15 ensimmäisenä ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Lisätietoa koulutuksesta ao523@tehy.net. Kuopio Kuopion ao 551 ►Teatteri-ilta Housut pois -musikaalin parissa pe 30.10. klo 19 Kuopion kaupungin teatterin Minna-näyttämöllä. Lippuja on varattu 40 kpl. TEHY t 11–2015 Näytelmän omavastuu 15 e. Sitovat ilmoittautumiset 12.10. mennessä tekstiviestillä puh. 044 718 6781. Kerro viestissä nimesi ja työpaikkasi. Lipun voi maksaa ja lunastaa luottamusmiestoimistolta, Savotalo, Tulliportinkatu 17 B, 3. krs, th 338 ma 19.10. klo 8–14 välisenä aikana tai sopimuksen mukaan. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset 39 euroa. ►Kaija Koon konsertti pe 30.10. klo 19 Kuopion musiikkikeskuksessa. Luvassa on energinen parituntinen täynnä ajattomia hittejä vuosien varrelta. Lippuja on varattu 40 kpl. Omavastuu 15 e. Sitovat ilmoittautumiset 11.9. mennessä tekstiviestillä, Marita Koskinen puh. 044 718 6781. Ilmoita viestissä nimi ja työpaikka. Konserttilipun voi maksaa ja lunastaa luottamusmiestoimistolta, Savotalo, Tulliportinkatu 17 B, 3. krs. th 338, ma 19.10. klo 8–14 välisenä aikana tai sopimuksen mukaan. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset 39,50 e. Rovaniemi Arktisen seudun ao 824 ►Ammattiosastomme 25-vuotisjuhlat lähestyvät! Seuraa ao:n kotisivuja ao824.tehy.fi ja sähköpostia niin saat tarkemmat tiedot ilmoittautumiseen. Juhlat pidetään lauantaina 10.10. Tampere Pirkanmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 378 ►Jämäkät pärjää -jäsenilta ti 22.9. klo 17 Sopimusvuoren auditorio Myllyssä, Koulukatu 13. Tarjolla iltapalaa. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 1.9. osoitteessa ao378.tehy.fi. Turku Varsinais-Suomen yksityisalojen ao 203 ►Korujen valmistusilta ke 16.9. klo 18 Turun aluetoimistolla, Eerikinkatu 17 C, 2. krs. Omavastuu 5e/hlö maksetaan käteisellä paikan päällä. Sitovat ilmoittautumiset 2.–12.9. välisenä aikana ao203.tehy.fi/ilmoittautumiset. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Peruuttamattomasta poisjäännistä joudumme perimään illan todelliset kulut. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ao 225 ►Vuosikokous la 24.10. klo 10 Viking Linen piknikristeilyllä. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä ammattiosaston sääntömuutos kahden yleiskokouksen malliin. Aamiainen ja päivällinen sisältyvät matkaan. Sitovat ilmoittautumiset 24.9.mennessä Merjalle puh. 040 512 5483 tai merja. tuominen@kto-vs.fi. muut tilaisuudet Pirkanmaan röntgenhoitajat ry ►Tervetuloa yhdistyskokoukseen ke 23.9. klo 18 Tehyn Tampereen aluetoimistolle. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutokset. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen 17.9. mennessä pirkanmaan.rontgenhoitajat@gmail.com. @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST AM MATT IO SA jäsentapahtumat LIISA MÄKI lämmin kesäilta. EteläPohjanmaan yksityisalojen ammattiosasto kävi Törnävän kesäteatterissa. Kuvassa osaston puheenjohtajakaksikko Päivi Uusi-Pohjola ja Jaana PeräläHaapa-aho. Lähihoitajien opintopäivä to 8.10. Tehyn toimistolla, Asemamiehenkatu 4, Helsinki Tilaisuusontarkoitettukaikillelähihoitajatutkinnontaisitävastaavantutkinnon suorittaneille. Osallistumismaksujäseniltä45euroajaeijäseniltä60euroa(sisältääkoulutuksensekä ruokailut). Jäsentenilmoittautuminen www.tehy.fi>Jäsensivut>Omatjäsentiedot> Kurssit>Kurssitarjonta Ei-jäsentenilmoittautuminen www.suomenlahihoitajat.fi Sitovatilmoittautumiset25.9.mennessä. Ilmoitanimesi,henkilötunnuksesi,yhteystietosi (osoite,sähköpostijapuhelin),laskutusosoite sekämahdollisetruoka-aineallergiat. Osallistumisenvoiperuuttaakustannuksitta 1.10.asti.Tämänjälkeenveloitamme90euron peruutusmaksun.Mukaanmahtuu100ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminenonjoalkanut,tervetuloa! OHJELMA 8.15 Kahvijailmoittautuminen 9.00 Päivänavaus HannaMäntylä,sosiaali-jaterveysministeri 9.15 Suomenlähihoitajatry:ntervehdys Marja-LiisaMulo-Rantanen,yhdistyksenpuheenjohtaja 9.30 Rintasyöpäkirurgiatänään –kuinkapitkällepotilaanehdoilla IlkkaKoskivuo,LT,plastiikkakirurgianerikoislääkäri, vastuualuejohtaja,TYKS 10.30 Saattohoito KirsiHyväkkö,lähihoitaja,TerhokotiHelsinki 11.15 Tauko 11.30 Ajankohtaistaedunvalvonnassa RiikkaRapinoja,Tehynlakimies 12.15 Ruokatauko Tutustuminennäyttelyynsekä Testaahuomiointikykysi!-turvallisuuspajaan 13.15 Voimavaralähtöinenhoito-palvelusuunnitelma HeidiPuttonen,lähihoitaja,Laukaankunta,vanhuspalvelut 14.00 Vuodenlähihoitajanjulkaiseminen 14.15 Turvallisuuspajanpalkintojenjako 14.30 Seksijaparisuhteenkoukerot MaaretKallio,psykoterapeutti(tuttuEnsitreffitalttarilla-ohjelmasta) 15.30 Loppusanat 16.00 SuomenLähihoitajatry:nvuosikokous 66 TEHY t 11–2015 Kuvaa ja voita lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella. Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi. 8.-9.10.2015 Marina Congress Center Helsinki Keskellä syksyn pimeyttä on hyvä hetki tulla oppimaan uusia asioita luennoilla, työpajoissa ja laboratorioalan näyttelyssä. Tehyn Akateemisten, Esimiesja Hallinnon jaostojen koulutustilaisuus ja vuosikokoukset 13.–14.11. Sokos Hotel Flamingo Vantaa Ohjelma ja ilmoittautuminen 1.10. alkaen www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jaostot ja ryhmät Opiskelijayhdistyksen syyskokous la 24.10. Tehyn keskustoimistolla Asemamiehenkatu 4, 5. krs., Helsinki Kokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma tulevalle toimikaudelle 2015–2016. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Tehyn opiskelijayhdistyksen jäsenet. Tehy vastaa matkakuluista ja kokouksen tarjoiluista. Mahdollisista muista kuluista vastaavat osallistujat itse. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kokoukseen 18.10. mennessä: www.tehy.fi/opiskelijat > Menoa ja meininkiä > Tehyn Opiskelijayhdistyksen syyskokous. Tehyn opiskelijayhdistyksen hallitus www.facebook.com/Tehy.opiskelijat TEHY t 11–2015 Laboratoriomaailman ytimessä • Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja terveysriskit • Kansansairauksien kemiaa ja geenien kertomaa • Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomessa • Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä? Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon? • Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa • Jännittävää mikrobiologiaa, muun muassa Yskä yksin, kuppa kaksin! • Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti laboratorioissamme • Eläköön ergonomia! • Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon ovella Tule tapaamaan kollegoitasi ja nauttimaan virkistävästä tapahtumasta! Katso tarkempi ohjelma www.lablt.fi. Ilmoittaudu viimeistään 17.9.15. 67 koulutus Lääkehoito ajan tasalle PROEDU – PUOLUEETONTA LÄÄKETIETOA 20 VUOTTA Syksyn 2015 koulutustarjontaa: • • Tunnistatko lääkehaitat? – optimoi hoidon onnistuminen, osa 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden lääkelupakoulutus 15.-16.9. Helsinki Koulutuksen tavoitteena on perehtyä eri lääkeaineryhmien yleisiin haitta- ja sivuvaikutuksiin sekä lääkkeiden yhteisvaikutuksena syntyviin haittoihin. 28.9. Helsinki, 1.10. Pori, 2.10. Seinäjoki, 8.10. Turku, 13.10. Mikkeli, 16.10. Oulu, 19.10. Kokkola, 21.10. Jyväskylä, 28.10. Joensuu, 4.11. Rovaniemi, 12.11. Tampere • PKV-lääkelupakoulutus 6.10. Helsinki • Diabeteksen uudistunut lääkehoito ja verenhyytymiseen vaikuttavat lääkeaineet 14.10. Kajaani, 15.10. Oulu, 26.10. Lappeenranta, 27.10. Joensuu, 29.10. Savonlinna, 10.11. Pori • Muistisairaan iäkkään lääkkeettömät hoidot – Muista muutkin kuin lääkehoidot ja tunnista lääkehaitat iäkkään hoidossa 17.11. Helsinki • Mikrobilääkkeet – käyttö ja tulevaisuuden ongelmat 25.11. Helsinki käyttö saattohoidossa •26.11.Lääkkeiden Helsinki • Valloittava vanhuus – tarvitaanko vallankumous toiminta- ja johtamiskulttuurissa? Helsinki 15.12. arjen hoitotyössä rikkaus ja rasite •9.10.Tunteet Helsinki • Lähiesimies tiimien kehittäjänä ja tiimien prosessien ymmärtäjänä 18.11. Helsinki • Tunnistatko lääkehaitat? – optimoi hoidon onnistuminen, osa 2 9.12. Helsinki Sosiaali- ja terveysalan ammattikirjat edullisesti: www.kirjakauppa.proedu.fi Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.proedu.fi toimisto@proedu.fi puh. 050 323 3009 TEHY 68 t 11–2015 Isyyslaki 2.9. Helsinki 15.9. Kuopio 8.9. Oulu 22.9. Turku 24.9. Tampere Esimiehenä vanhustenhuollossa 3.–4.9. Tampere Lihavuuden hoidon uudet käytännöt – millä työkaluilla autan potilastani parhaiten? 9.9. Helsinki 17.9. Kuopio 30.9. Turku 14.10. Oulu 28.10. Tampere Meneekö yö lampaita laskiessa – unettomuuden hoito 24.9. Helsinki Hyvinvointia edistävä kotikäynti – hyödyt ja mahdollisuudet 7.10. Tampere Monisairas diabeetikko 15.10. Helsinki Autoimmuunisairaudet 20.10. Helsinki Neurologiset sairaudet ja työelämä 21.–22.10. Helsinki Hyvää elämää hoivakodissa 28.–29.10. Helsinki XV Valtakunnalliset terveyskeskuspäivät 29.–30.10. Lahti Iäkkäiden kuntoutus – kaikkien yhteinen asia 4.11. Helsinki Vanhusten monilääkitys 4.11. Helsinki Kuka teki, mitä teki – hoitotyö näkyväksi kirjaamisella ja luokittelulla 10.11. Tampere Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät 5.–6.11. Hämeenlinna Omavalvonta vanhustenhuollossa 18.11. Tampere Valtakunnalliset ensihoitopäivät 24.–25.11. Tampere FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi TEHY t 11–201571 koulutus sairaanhoitajat.fi/sairaan hoi tajapaivat Aika 10.–11.3.2016 Ehdota sisältöjä Suomen suurimpaan hoitotyön koulutustap ahtumaan. Vuoden 2016 teemana on Tulevaisuuden ev äät. Voit ideoida luentoja , työpajoja, kollegakah vilan tapahtumia tai postereita. Työporuka lla voi toteuttaa vaik ka koko session! Paras sessio voittaa 500 €! Voittaja selviää Sairaanhoitajapäivie n jälkeen. Paikka Messukeskus, Helsinki Ehdotukset lähete tään 16.11.2015 menne ssä: sairaanhoitajat .fi/ sairaanhoitajap aivat Kysy lisää: koulutuspäällikk ö Tuukka Rantanen puhelin: 044 529 0044 tuukka.rantanen @fioca.fi • • • • • • • • • • • • • 72 t 11–2015 TEHY TEHY t 11–2015 69 koulutus Otatko potilasnäytteet oikein? Kliinisesti erikoistunut osaaja – Uroterapia 30 op Valtakunnallinen Vieritutkimuspäivä 5.11.2015 Potilasnäytteitä otetaan yhä enemmän laboratorioiden ulkopuolella: vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä. Oikein otettu näyte lisää tutkimustuloksen luotettavuutta. Tule kuulemaan hyvistä vieritutkimuskäytännöistä ja tutustumaan näytteenoton neuvontapisteeseen. Kenelle: Sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, työterveyshoitajille, lähihoitajille, bioanalyytikoille, laboratoriolääkäreille, kemisteille ja vieritutkimuskoordinaattoreille. Sinä sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai fysioterapeutti, joka tarvitset työssäsi uroterapeuttista asiantuntijuutta eriikäisten potilaiden hoitotyössä. Tule kartuttamaan osaamistasi ja vahvistamaan uroterapiatyön tietoperustaa ja kliinisiä taitojasi. Opit mm. kehittämään potilaan ja hänen läheistensä ohjaus- ja neuvontataitoja sekä omaa ja työyhteisön innovatiivista kehittämisosaamista. Koulutus antaa hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen urologisten asiantuntijoiden kanssa alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa. Katso tarkemmat tiedot: Lahden ammattikorkeakoulu www.lamk.fi/sosiaalijaterveys/koulutus/taydennyskoulutus/ Savonia-ammattikorkeakoulu www.savonia.fi/taydennys Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.labquality.fi Hoitotyön asiantuntijaksi Hae Laureaan opiskelemaan Ylempi AMK-tutkinto (90 OP) Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen Hakuaika 8.-22.9.2015 SYKSYN YHTEISHAUSSA 8.–22.9. HOITOTYÖ Sairaanhoitaja (AMK) | päiväopetus | Pori Opinnot alkavat tammikuussa 2016. Lisätietoja ja hakuohjeet samk.fi/haku Haku opintopolku.fi Lisätietoja koulutuksesta: www.laurea.fi/kriisi-ja-erityistilanteiden-johtaminen www.laurea.fi TEHY 70 t 11–2015 Satakunnan ammattikorkeakoulu 73 TEHY t 11–2015 koulutus • Opiskele lisää! Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK) Hyvinvointiteknologia, 90 op (1,5 vuotta) Hyvinvointi- ja terveysteknologian sekä terveydenhuollon toimialan organisaatiot tarvitsevat hyvinvointiteknologian korkeakoulutettuja asiantuntijoita erilaisiin projekti-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Terveyden edistäminen, 90 op (1,5 vuotta) Terveyden edistämisen koulutuksessa voit syventyä vaihtoehtoisesti joko ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoitoon tai työterveyshuoltoon. AMK-tutkinnot , muuntokoulutuksena Bioanalyytikko (AMK), Fysioterapeutti (AMK), Kätilö (AMK), Röntgenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK) ja Terveydenhoitaja (AMK) Hakuaika tutkintokoulutuksiin on 8.–22.9.2015. Lue lisää www.tamk.fi. Infotilaisuus ylemmistä AMK-tutkinnoista ja aikuiskoulutuksista 8.9.2015 klo 17–18.30 (TAMK, Kuntokatu 3, Tampere). 74 t 11–2015 TEHY 71 TEHY t 11–2015 koulutus työpaikat Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksen ja Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn yhteinen seminaari MEDIALAITTEET HAASTEENA LAPSIPERHEIDEN ARJESSA Perjantaina 6.11.2015 kello 8.00–16.30 Helsingissä Ohjelmassa: • Miten tutkimus tavoittaa perhevuorovaikutuksen ydintä? • Lasten ja nuorten mediankäytön aikatrendit 1979–2010 • Hektinen arki ja vuorovaikutuksen ristiriidat • Lasten TV-pelot ja vuorovaikutus • Kun arkivuorovaikutus ja virtuaalinen vuorovaikutus kohtaavat Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake www.therapeia-saatio.fi, puh. (09) 492 866. Ilmoittautuminen 5.10.2015 mennessä. Tehy 11 93 x 60 mm Pohjoista osaamista ja Lapin kuntien yhteistoimintaa Tutustu yhteystietoihimme kattavasti verkossa www.kolpene.fi Tervetuloa työhön Sodankylään Kolpeneen palvelukeskuksen asumispalveluihin Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä tuottaa palveluja kehitysvammaisille, monivammaisille ja autistisille henkilöille; mm. tutkimus- ja kuntoutuspalvelut, mielenterveyden tuki- ja kriisipalvelut, yhteisöllinen ja kuntoutumista tukeva asuminen ja hoito sekä tulkkipalvelut ja kuntoutusohjaus. Haemme uuteen, helmikuussa 2016 avattavaan asumisyksikköön vastaavaa ohjaajaa, sairaanhoitajia, ohjaajia ja hoitajia vakinaisiin toimiin. Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Lisätietoja antaa vastuualueen esimies Minna Halme p. 040 737 6352, minna.halme@lshp.fi, vs. vastaava ohjaaja Nina Joutsen p. 040 168 7304, nina.joutsen@lshp.fi ja kehittäjäsuunnittelija Rauni Väliranta p. 040 707 1563, rauni.valiranta@lshp.fi. Lisätietoa: www.kolpene.fi/sodankyla Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimiin haetaan sähköisesti 2.10.2015 klo 15.00 mennessä osoitteessa www.kolpene.fi/sodankyla, jossa on myös tarkempi hakuilmoitus. Kymenlaakson sairaalapalvelut on Carean liikelaitos, joka tuottaa asiantuntevan henkilöstön ja kattavan toimipisteverkoston avulla laboratorio-, kuvantamis-, apuväline- ja välinehuoltopalveluita Kymenlaakson alueelle. Panostamme asiakaskeskeiseen palvelukulttuuriin, luotettavuuteen ja turvallisuuteen sekä huolelliseen perehdytykseen. HAEMME: Oletko yksi arvokkaista vastuunkantajista? Palvelutoiminnan esimies POKS laboratorio | Kouvola Lisätietoja: palvelupäällikkö Marja Toikkanen p. 020 633 3282 Bioanalyytikko Kliinisen kemian laboratorio | KOTKA & KOUVOLA Kliinisen mikrobiologian laboratorio | KOTKA Lisätietoja: palvelupäällikkö Marja Toikkanen p. 020 633 3282 Röntgenhoitaja Kuvantamisyksikkö | KOTKA JA KOUVOLA Lisätietoja: palvelupäällikkö Merja Tiainen p. 020 633 3275 Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea tuottaa erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja erityishuollon palveluja Kymenlaaksossa. Konsernin liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on noin 2300. 72 TEHY t 11–2015 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@carea.fi HAKU PÄÄTTYY 20.9.2015. Myös pian valmistuvien opiskelijoiden hakemukset huomioidaan. Lisätietoja työpaikoista ja hakemukset: www.carea.fi/rekry 75 TEHY t 11–2015 krypto 25 10 6 18 6 15 25 21 6 24 24 6 19 6 21 20 15 24 2 12 21 6 11 2 25 6 11 20 20 2 23 6 6 19 15 25 11 6 25 6 8 6 11 11 6 19 6 6 25 19 2 12 16 15 10 16 10 23 20 19 6 14 12 23 12 23 15 11 2 13 3 15 6 5 23 3 19 15 12 5 5 2 6 5 7 1 13 16 13 1 2 11 6 21 6 4 4 17 14 21 12 11 23 12 19 5 17 22 24 25 16 12 25 6 18 2 2 6 2 11 13 2 20 12 7 6 13 5 13 6 2 22 21 13 16 13 11 20 22 11 11 6 11 11 2 11 10 16 2 7 6 17 5 17 11 23 6 18 13 13 20 6 7 16 13 13 11 6 2 25 11 2 20 2 11 11 12 14 10 5 13 16 6 15 8 20 6 20 5 25 2 6 6 12 12 9 11 25 6 12 13 2 7 9 18 15 11 5 2 21 13 12 25 2 6 6 13 19 11 11 2 19 6 16 19 2 8 13 25 15 6 13 11 2 21 5 12 20 15 6 5 11 11 16 11 21 5 10 6 6 10 13 6 16 23 13 17 6 6 19 6 6 16 21 19 11 2 12 13 23 6 11 25 16 19 23 2 11 2 11 13 5 3 19 2 3 20 12 20 12 13 13 16 12 6 11 18 12 6 11 6 21 11 6 17 7 16 6 17 ratkaise krypto 10.9.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin krypton avainsana sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 12/2015. Krypton on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 11–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. svengi vie. Alejandro Pereda Paz sekä David ja Sarah Reinoso perustivat yrityksen, joka tekee tunnetuksi latinalaisamerikkalaista kulttuuria. ¡Baila baila! Alejandro, David ja Sarah levittävät salsan ilosanomaa. teksti Sinikka Sajama kuva Annika Rauhala A lppipuisto kukkii, aurinko paistaa ja Suomen kesä hymyilee, mutta Alejandro Pereda Paz hymyilee vielä leveämmin. Työvuoro Riistavuoren palvelutalossa Helsingissä on ohi ja loppupäivä on omistettu ystäville, musiikille ja tanssille. Suoraan töistä tulevat myös David ja Sarah Reinoso – David Kontulankaaren kotihoidosta ja Sarah lääkärikeskus Siluetista. Alejandro ja Sarah ovat lähihoitajia ja David alan opiskelija. Kolmikkoa yhdistää rakkaus latinalaisamerikkalaiseen kulttuuriin ja erityisesti salsaan. Ja Davidia ja Sarahia, nuorta avioparia, tietysti rakkaus toisiinsa. Rakkaus on keskeinen mauste myös salsassa. Salsa – suomeksi kastike – on afrokuubalainen musiikillinen keitos, joka on Karibian lisäksi erityisen suosittua Etelä-Amerikan luoteisosassa, mistä David ja Alejandrokin ovat lähtöisin. 74 –Salsa on intohimoa ja suuria tunteita. Kun tanssin salsaa, minusta tuntuu kuin lentäisin, David kuvailee. david ja alejandro haluavat jakaa latinalaisamerikkalaisen kulttuurin elämänmyönteisyyttä ja välittömyyttä myös uudessa kotimaassaan Suomessa. Saadakseen kunnon bileet he ryhtyivät itse tapahtumajärjestäjiksi ja perustivat keväällä oman firman. Sarah on Latin Point Events Oy:n kolmas osakas. Kun David ja Alejandro hoitavat yhteydenpidon Etelä-Amerikkaan, Sarah on korvaamaton osaaja Suomessa. Kun tanssin salsaa, tuntuu kuin lentäisin. ecuadorilainen David oli jo koti- maassaan ammattitanssija ja salsanopettaja. Naapurimaassa Perussa kasvanut Alejandro toimi opettajana hänkin, mutta laji ei ollut tanssi vaan meren aalloilla surffaaminen. –Mutta lattareissa kaikki tanssivat! Alejandro vakuuttaa. Ja pakkohan se on uskoa. Ei tarvita kuin sopiva salsa kännykästä: rytmikapulat nakuttavat tahdin, vetopasuunat tuuttaavat melodiaa ja laulusolisti lähtee mukaan iloiseen menoon. Jalat askeltavat rytmikkäästi, vartalo myötäilee jalkojen liikettä, lantio pyörii ja koko keho svengaa musiikin mukana. –Helppoa! Antaa musiikin viedä, sanovat lattarit. On tässä suomalaisilla tangon ja humpan jäykistämillä tosikoilla hiukan totuttelemista. t TEHY t 11–2015 tehy-lehti 12 ilmestyy 22.9. JUKKA KOSKINEN seuraavassa numerossa Raskaus laukaisi masennuksen Toimitus PL 40, 00060 Tehy tiedotteet@tehy.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tehy.fi tehy-lehti 2015 Nro 12 13 14 Aineistot 4.9. 25.9. 16.10. TEHY t 11–2015 Ilmestymispäivä 22.9. 13.10. 3.11. Päätoimittaja Minna Hietakangas (09) 5422 7190 Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 Teemme tilaa uusille tuotteille, siksi myydään tuotteita erittäin edulliseen hintaan! Napauta loppuunmyynti-linkkiä kotisivulamme. www.inviteeurope.com Tilaa meidän ISO kuvasto! Syystarjous Kaikki hinnat sisältävät alvin vähimmäistilaus on 40€. Postikulut on 13€. Yli 600€, tilaus toimiteraan ilman postikuluja. Tilatkaa ystäviesi kanssa ja jakakaa postikulut HUOM! Tarjous on voimassa 30/10 2015 asti. Tuotteissa 912 ja 920 on normaalit koot. Kyseiset tuotteemme ovat tilavia. Siksi suosittelemme, että valitset yhden koon pienemmän kuin mitä normaalisti käytät. Tuote 912 Cargoliivi Anna koodi 288 tilauksen yhteydessä. Tuote Esipestyä ja kestävää kangasta, tuotepesty. Edessä kaksi etutaskua sekä kaksi rintataskua. Rintataskussa kännykkätasku tarrakiinnityksellä ja D-lenkillä. Hieman muotoon ommeltu. Tampit painonapein takana sivuilla, vyötärönympäryksen säätöön. Neljä takataskua ja sivuhalkiot. Painonapit edessä. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen. Koot: 34/36 - 50/52 Materiaali: Kestävää 100% Ripstop -puuvillaa Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen 763 V-aukkoinen tunika, unisex V-aukkoinen unisex-pusero rintataskulla ja kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Lyhyt hiha. Pesu 85°C. (Normaali hinta 57€) 764 V-aukkoinen naisten tunika V-aukkoinen naisten pusero, hieman vyötärönmyötäinen. Rintataskulla sekä kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Pesu 85 °C. Tuote. 541 Naisten tunika V-aukkoinen naisten lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, rinta-ja kännykkätasku ja avainlenkki. Säädettävä resori selässä Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä työskennellä. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen. ta! Ale hin Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / /kpl 50% polyester Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä (Normaali hinta 42€) Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin., Valk., Aqua Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€) Tuote 520 Housut, unisex Suoranmalliset housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja känykkätasku.Sivuresorit vyötärössä. Nappi ja vetoketju etuhalkiossa. Vyölenkit vyötäröllä. Kestävä raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester Väri: Aqua, Khaki, Laiv.sin, Valk., Viininpun., Musta Koot: 34 - 52 Materiaali: Kestävää 100% Ripstop-puuvillaa Väri: Musta, Hiekka, Laivastonsininen Ale hinta! 33€/kpl (Normaali hinta 47€) Ale hinta! Tuote 29€/kpl 720 Housut unisex Suorat housut, kahdet sivutaskut, lahje- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Vyölenkit, avainpidike. Lahkeissa säädettävä kuminauhakuja. Pesu 85 ° Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Laiv.sin., Valk., Aqua, Musta, Vaal.sin. Tilaa tänään! 29€ 29€ Tuote Esipestyä kestävää kangasta, tuotepesty. Suorat lahkeet. Leveä vyötärö jossa vyötärönauha lenkeillä ja kahdella painonapilla. Etuhalkio vetoketjulla. Neljä etutaskua joista yksi vetoketjulla, yksi kännykälle. Kaksi reisitaskua joissa tarrakiinnitys, D-lenkit ja kynätaskut. Päälle ommellut takataskut. Kolme lahjepituutta, kaksi säädettävää tampeilla ja painonapeilla. Konepesu 60 ºC, kestää rumpukuivauksen. Ale Koot: 2XS-4XL /kpl Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester (Normaali hinta 42€) Väri: Laiv.sin, Cerise, Turkoosi, Om.Vihreä 29€ Koot: 2XS-4XL /kpl Materiaali: 65% polyester / (Normaali hinta 42€) 35 % puuvilla Väri: Turkoosi, Omenan-vihreä, Punainen, Vaal.sin, Cerise, Laiv.sin, Valkoinen, Aqua, 43€/kpl 920 Cargohousut, Unisex V-aukkoinen lyhythihainen tunika. Kaksi sivutaskua, kännykkä-ja rintatasku ja avainlenkki. Silittämättä siistiä, kestävää raitakuosikangas, jossa on miellyttävä työskennellä. Uusi parannettu malli. Rypytön ja kestää rumpukuivauksen hinta! Ale hinta! Ale hinta! Tuote Tuote. 540 V-aukkoinen tunika Toimitamme tilaukset niin yksityisille kuin yrityksille laskulla. Soita puh. 0303-9108 14 vrk. vaihto- ja palautusoikeus. Kaikki hinnat sisältävät alvin. Toimitusaika noin 10-14 vrk. (Normaali hinta 42€) Tuote 521 Housut, resoori Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€) Suoranmalliset unisex housut kahdet sivutaskut. Reisi- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Kestävä raitakuosi kangas. Kutistomaton kangas ja kestää kuivausrummun. Koot: 2XS-4XL Materiaali: Jaquardi 50% puuvilla / 50% polyester Väri: Laiv.sin, Valk., Viinipun. ,Musta Asiakaspalvelu: Puh: 0303-9108 • Faksi: 0303-9107 E-mail: officefi@inviteeurope.com • www.inviteeurope.com Invite Finland Oy, PL 2770, 00002 Helsinki Ale hinta! 29€/kpl (Normaali hinta 42€)
