1 - Tehy

No 10
18.8.2015
kuolema kävi kahdesti
henkilö s. 32
potilaita puolustamaan
me kaikki s. 54
näin toimii intuitio
hyvinvointi s. 28
12
myyttiä
rokottamisesta
koulukodin paula korjus
Omahoitaja
parsii arkea
ehjäksi
Käytännönläheiset
tietopaketit
Unihiekkaa etsimässä
Ratkaisuja vauvan ja
taaperon unipulmiin
Verkkokaupassa
kirja-ale 24.8.–6.9.
Sh. -20 %,
ei toimituskuluja!
Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu
Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon
pohjautuva kirja antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään
monia lähestymistapoja, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopivat keinot.
Terve suu
Diabetes
Lihavuus
Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala,
Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö (toim.)
Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa,
Marja-Terttu Saha, Timo Sane (toim.)
Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki, Patrik Borg
(toim.)
Uudistetussa 2. painoksessa painottuvat ruokailutottumusten ja
omahoidon merkitys suun terveyden
ylläpitämisessä sekä yleissairauksien
ja lääkitysten yhteys suun terveyteen.
Omahoidon tueksi on käytännöllisiä
ohjeita.
Kirja auttaa diabetesta sairastavaa
omaksumaan hoidossa tarvittavat
tiedot ja taidot. Ammattilaisille kirja
on tärkeä hoidon ja hoidon ohjauksen tietopaketti. 8. painoksessa
sisältö on tarkistettu kauttaaltaan
uusimpien suositusten mukaiseksi.
Lihavuus-kirja on käytännönläheinen,
tutkittuun tietoon perustuva suomalaisten asiantuntijoiden laatima teos.
Kirja on laajin suomenkielinen kokonaisuus ylipainosta, laihduttamisesta
ja painonhallinnasta.
Muistisairaan
kuntouttava hoito
Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre,
Toini Nukari, Marjo Forder (toim.)
Kirjassa kuvataan muistisairaan kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen ja
fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä.
Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan toimintakyky säilyy
ja arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna.
Verkkokauppa
www.duodecim.fi
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 10
18.8.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Antti Kasvio
9 Puheenjohtajalta
13 Turhia seiniä
14 kansi Omille siiville
20 Ammatissa: Laiva on lastattu
23 Kolumni
24 Annostus pielessä
27 Terveys
28 kansi Hyvinvointi:
Vaiston varassa
32 kansi Kuolema kolkutti kahdesti
38 Talvilomakalenteri
40 Tutkimus
41 Huh, mikä keli!
42 Toisen luokan potilaita
47 Toisten hyväksi
48 kansi Totta vai tarua?
tehyläinen
52 Työnkuva
54 kansi Me kaikki
56 Tarkastaja
57 Ensiapu
59 Homma hoidossa
60 Tehyn tekijät
62 Tieni tähän
KANNEN KUVA: MIKKO NIKKINEN
64 Keskustelua
potilaita joka lähtöön
14 20 42
nuoret
Sippolan
koulukodissa
keskitytään
arjen
perusasioihin.
merimiehet
Marja Tarhala
tuntee
laivoilla
työskentelevien
murheet.
kuntoutujat
Mielenterveyskuntoutujat
saavat muita
huonompaa
hoitoa.
66 Tehy-uutiset
67 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
Myös terveyskeskus pystyy
laadukkaaseen saattohoitoon.
Sairaanhoitaja Hanna Niemipelto sivulla 32.
TEHY t 10–2015
3
Naiseuden haasteet nyky-yhteiskunnassa
Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät
24.–25.11. Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti
TiisTai 24.11.
9.00
ilmoittautuminen, näyttelyyn
tutustuminen ja aamukahvi
10.00
Opintopäivien avaus
IrmeliHaka-Rannanlahti,puheenjohtaja,
Tehynterveydenhoitajajaosto
10.15
Naisten hormonaaliset haasteet
LeenaVäisälä,naistentautienjasynnytysten
erikoislääkäri(BayerOy),kliininenseksologi
(NACS)
12.00
Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
13.00
Monikulttuurisuuden kohtaaminen
terveydenhoitajan työssä
AnsaHaavikko,SuomenMielenterveysseura,
SOS-kriisikeskus,kriisityöntekijä
14.30
Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
15.00
somalinainen suomalaisessa
yhteiskunnassa
IdilMuhumed,sairaanhoitaja
15.45
ajanhallinnasta lisää voimavaroja
IinaLempinen,voimavaravalmentaja,
ValmiinaCoaching
17.00
Tehyn terveydenhoitajajaoston vuosikokous
KesKiviiKKO 25.11.
8.30
Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
9.00
10.30
11.00
Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
12.00
intohimoinen ja onnellinen parisuhde
MaaretKallio,psykoterapeutti(YET),
seksuaaliterapeutti(ET,NACS),tietokirjailija
13.30
15.00
4
Ei-jäsenien osallistumismaksu 300 euroa. Ei-jäsenet
ilmoittautuvat sähköpostitse, tilaisuudet@tehy.fi.
Ilmoittautuminen on sitova. Henkilöiltä, jotka jäävät
koulutuksesta pois ilmoittamatta perusteltua syytä,
peritään 100 euron omavastuu. Peruutukset voi tehdä
veloituksetta 23.10. asti.
Mukaan mahtuu 150 ensiksi ilmoittautunutta.
Osallistujille lähetetään vahvistus sähköpostitse
ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Tehy ei
maksa osallistujien matkoja eikä majoitusta. Olemme
varanneet majoituskiintiöitä hotellista. Katso hinnat
osoitteesta www.tehy.fi/thpaivat.
Lisätietoja: tilaisuudet@tehy.fi
TerveydeNhOiTajajaOsTON vuOsiKOKOus
ti 24.11. klo 17 Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti
Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokousasiakirjat jaetaan kokouksen aluksi.
Lisätietoja: terveydenhoitajajaosto@tehy.fi
voimaa ja herkkyyttä naiseuteen lantionpohjan merkityksen tiedostamisen kautta
AnuParantainen,fysioterapeutti,uroterapeutti,
seksuaalineuvojajaliike-jatanssiterapian
opiskelija,Taideyliopisto
voimaa ja herkkyytä naiseuteen lantionpohjan merkityksen kokemisen kautta,
lyhyt käytännön työpaja
MariUusitalo-Herttua,johtaja,Helsingin TyttöjenTalo
Koulutus on maksuton Tehyn varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivuilla:
www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit
> Kurssitarjonta.
ei kai taas kaappiin?
sateenkaariseniorit asiakkaina
Salla-MaijaHakola,Seta
Kahvi ja opintopäivien päätös
39
TEHY t 10–2015
pääkirjoitus
Aina on oikea aika
muutaman kilometrin päässä
Päätoimittaja
minna hietakangas
jurosta saaresta piirtyi Pöytävuoren tasainen laki. Lähellä, mutta saavuttamattomissa. Saarelta ei suunniteltu pakoa.
Täydellinen vankila.
Kapkaupungin edustalla olevalle Robben Islandin saarelle sullottiin vuosikymmeniä ihmiset, joiden vastarinnan
pelättiin romuttavan rotuerottelun EteläAfrikassa. Nelson Mandela oli saarella
vankina 18 vuotta.
Entiset vangit toimivat saarella oppaina. ”Voin antaa anteeksi, mutta en
unohtaa”, opas sanoi, kun me 2000-luvun turistit kauhistelimme listaa, jossa
oli millintarkasti lueteltu
päivittäiset – olemattomat
– ruoka-annokset. Toinen
ruokavalio oli värillisille ja
aasialaisperäisille vangeille,
toinen mustaihoisille.
Sillä niinhän ihmiset apartheidin aikana Etelä-Afrikassa jaoteltiin.
lä-Afrikasta adoptoitu lapsemme kasvaisi
nuoreksi ja aikuiseksi?
Ja taas tänä kesänä. Milloin siirryimme aikaan, jolloin mielipiteet muuttuvat
totuuksiksi, äärioikeisto purskahtelee
lapsuudenkaupunkini kadulla väkivaltaisesti ja rasistista möykkäämistä
kutsutaan sananvapaudeksi? Aikaan,
jolloin adoptiolasta haukutaan neekeriksi ja raiskaajaksi ja pahoinpidellään
puistossa.
en suostu pelkäämään, vaik-
ka minua joskus pelottaa. Luin Martin
Luther Kingin ajatuksia. Ne ovat hät-
kähdyttävän ajankohtaisia,
vaikka tuntuivat pitkään
kuuluvan historiankirjojen
sivuille. On aina oikea aika
tehdä asioita, jotka ovat
oikein.
Minun pitää ajatella vaikeita ja kipeitä asioita, kuten sitä, miten keskustelupalstalla joku voi provosoida, että
”monikulttuurillinen yhteiskunta on
mahdoton ilman apartheidiä”. Pitää
puhua aina kun voin, kirjoittaa kun on
mahdollisuus.
Aion kertoa lapselleni, mistä luulen
rasismin kumpuavan: pelosta ja tietämättömyydestä. Mitä siirtomaa-ajasta,
mutta myös ihmisoikeustaistelijoiden
työstä seurasi. Jotta rohkeasta, valoisasta
ja itseään arvostavasta lapsesta kasvaisi
samanlainen aikuinen.
Mistä rasismi
kumpuaa?
vähän kirkasotsaisesti ajattelin
joskus, että omien arvojen noudattaminen on – no, jotenkin hienoa touhua.
Siirrän eteenpäin sitä arvokasta, mitä
olen kasvatuksessani ja koulutuksessani
saanut. Kuten sellaisia itsestäänselvyyksiä, että kaikkia ihmisiä kohdellaan tasaveroisina, väkivalta tuomitaan yksiselitteisesti ja hädässä olevia autetaan.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen
hätkähdin. Tämäkö oli se maa, jossa Ete-
Ei sittenkään housuhametta
Tehy-lehdessä 15/1985 kerrottiin hoitohenkilöstön uusista vaatteista, joita
tehyläiset testasivat. Suunnittelukilpailun voittaneessa mallissa oli
housuhame ja jakku.
Kokeiluihin osallistui kaksisataa tehyläistä. Heidän ansiostaan malli on uudessa
muodossa: hame, jakku ja mekko. HousuTEHY t 10–2015
30
hame oli mielenkiintoinen idea, mutta
se osoittautui käytössä hankalaksi.
VUOTTA SITTEN
--- Kankaan ikuisesta kestävyydestä on
tingitty hieman ja saatu
aikaan aikaisempaa hengittävämpi laatu,
joka miellytti kokeilijoita.”
5
itse asiassa
Kohtuuden
kannattaja
Taloudellinen kasvu ei voi olla itsetarkoitus,
sanoo tutkija Antti Kasvio.
teksti Vesa Turunen kuva Leena Louhivaara
1
Olet työelämän tutkija mutta
kiinnostunut myös kestävästä
kehityksestä. Miksi?
Me ihmiset olemme miljardeista mikroorganismeista koostuvia ekosysteemejä.
Mitä pidemmälle erkanemme luonnosta
ja luomme keinotekoisia elinympäristöjä,
sitä enemmän joudumme huolehtimaan
esimerkiksi siitä, saammeko ravinnosta
kaiken tarvitsemamme.
Samalla tarvitsemme entistä enemmän hoivaa pysyäksemme terveinä ja toimintakykyisinä. Hoiva-alalla työkuorma
on rajaton. Alalla työskentelevien pitää
huolehtia autettavien autetuiksi tulemisesta ja omasta itsestään.
2 Ylittyykö 10 miljardin väestöraja?
Jos kehitys kulkisi normaalisti,
nykyisten väestöennusteiden mukaan
meitä olisi vajaat 11 miljardia vuonna
2100. Tulevaisuuden kehitystrendejä
mallinnettaessa on kuitenkin havaittu,
ettei maapallo kykene elättämään tuollaista ihmismäärää. Luonto asettaa rajat
lajimme runsastumiselle, jos emme itse
siihen kykene.
3 Miten käy pohjoismaisen
hyvinvointivaltion?
Perinteiseen täystyöllisyyteen ei ole enää
paluuta, vaikka sitä kaikissa Pohjoismaissa edelleen tavoitellaan. Työvoiman –
6
myös hyvin koulutetun – tarjonta lisääntyy maailmanlaajuisesti, mikä kiristää
kilpailua työpaikoista. Pohjoismaissa
kannattaa tuolloin teettää lähinnä vain
kaikkein korkeimman arvonlisäyksen
toimintoja. Yhteiskunta joutuu etsimään
tuottavan osallistumisen mahdollisuuksia niille, jotka eivät pysty työllistymään.
4 Mistä uusi suunta?
Kasvukriitikoksi en halua ryhtyä,
sillä nykyisin maailmantaloudessa tarvitaan neljän prosentin vuosittaista kasvua
pelkästään siksi, ettei työttömyys lisääntyisi. Vielä enemmän kasvua tarvitaan,
jos ihmisille halutaan tarjota mahdollisuus säälliseen työhön ja sitä kautta köyhyydestä vapautumiseen.
Ongelma on, että jo nykyiset taloudelliset toimintomme ylittävät kirkkaasti
maapallon kantokyvyn rajat. Siksi kasvu
ei voi olla enää itsetarkoitus. Oleellisinta
Hoitoalalla ei
tarvitse epäillä
työnsä yhteiskunnallista
merkitystä.
on tyydyttää tarpeemme ja luoda edellytykset hyvälle elämälle kestävän kehityksen sallimissa rajoissa.
5 Voiko hoitoalalla kokea työnimua?
Voi kyllä. Pelkästään jo sen vuoksi,
ettei alalla tarvitse epäillä työnsä mielekkyyttä tai yhteiskunnallista merkitystä.
Tämä näkyy myös tutkimuksissa, joissa
vertaillaan ihmisten sitoutumista työhön
eri aloilla.
Mutta toki työmäärän kasvaminen,
vääränlainen tehostaminen ja jatkuvat
leikkaukset verottavat työn iloa, vaikka
itse työ olisikin hyvin palkitsevaa. Voi olla
myös hyvin tuhoisaa, jos omia jaksamisen rajoja ylittää jatkuvasti.
6 Mitä tapahtuu työterveyshuollolle?
Sote-uudistuksen myötä myös työterveyspalvelujen järjestämistavoissa ja
rahoituksessa koetaan isoja muutoksia.
Toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan
on iskostunut vahvasti ajatus siitä, että
työntekijöiden terveydestä kannattaa
huolehtia.
7 Jäit vuoden alussa eläkkeelle. Millaista on hyvä eläkeläisen elämä?
Tutkija ei koskaan siirry ihan oikeasti eläkkeelle. Olen mukana erilaisissa
verkostoissa ja työn alla on pari kirjaprojektia.
TEHY t 10–2015
Antti Kasvio, 66
► Yhteiskuntatieteilijä.
► Toimi vanhempana tutkijana
Työterveyslaitoksella. Jäi
eläkkeelle vuoden alussa.
► Kirjoittanut Susanna Lundellin
kanssa Ulos oravanpyörästä -kirjan, joka on juuri
ilmestynyt. Muita teoksia:
Kestävä työ ja hyvä elämä
(2014) ja Uusi työn yhteiskunta
(1994).
► Perheeseen kuuluu vaimo ja
aikuinen poika.
► Harrastaa muun muassa lukemista, lenkkeilyä ja kokkailua.
maapallo ja me.
Luonto asettaa rajat
väestönkasvulle, jos emme
itse siihen kykene, sanoo
tutkija Antti Kasvio.
TEHY t 10–2015
7
Tehyn yrittäjäjaoston
opintopäivä
la28.11.klo9
RadissonBluRoyalHotel,
Runeberginkatu2,Helsinki
ilmoittautuminen opintopäivään on käynnissä.
Ilmoittaudu19.11.mennessäosoitteessa
www.tehy.fi/yrittajapaiva.Ilmoittautuminenonsitova.
OpintopäiväonmaksutonTehynjäsenillesisältäen
päivänaikanatarjottavatruokailutsekäohjelman.
Tehyeijärjestätaikorvaaosallistujienmahdollista
majoitustaeikämatkoja.Henkilöiltä,jotkajäävät
poiskoulutuksestailmoittamattaperusteltuasyytä,
peritään100euronomavastuu.Peruutuksenvoi
tehdäveloituksetta9.11.asti.Opintopäiväänilmoittautuneillelähetetäänsähköpostitsevahvistuskirje.
Lisätietojaopintopäivästä,vuosikokouksestaja
pikkujouluista:yrittajajaosto@tehy.fi.
Tulemukaanoppimaanuutta,verkostoitumaan
javirkistäytymäänmuidentehyläistenyrittäjien
jaammatinharjoittajienkanssa!
Ohjelma
8.30 Ilmoittautuminenjaaamukahvi
9.00 Opintopäivienavaus
9.30 Potilastietojenarkistointi:paperinenpotilas-
arkistovs.sähköinenarkistointi
10.15 Kirjanpidonhaasteet:teenkökirjanpidonitse
vaihankinkotilitoimiston?
11.30 Lounasjaverkostoituminen
12.30 Yrittäjäntyö-javapaa-ajantapaturmavakuutus
13.00 KokemuksiaKelanauditoinnista
13.45 Virittäytyminenhyvinvointiin
–asahiaolkaahyvät!
14.30 Yrityksentärkeimmäntyöntekijänhyvinvointi
16.00 Opintopäivänpäätösjailtapäiväkahvi
16.30 Yrittäjäjaostonvuosikokous
17.30 Salaattibuffetjailoistayhdessäoloa
kuohuviininkera
Tehyn yriTTäjäjaOsTOn vuOsikOkOus
la 28.11. klo 16.30 radisson Blu royal hotel
runeberginkatu 2, helsinki
Vuosikokouksessakäsitelläänsääntömääräisten
asioidenlisäksijaostontoimintaohjeenmuutos
sekävalitaanuusijaostonhallitus.
8
TEHY t 10–2015
puheenjohtajalta
Kuntoutus kuntoon
uusi hallitusohjelma on tuonut
Tehyn valtuuston
1. varapuheenjohtaja
riitta korpihalla
hämmentäviä uutisia Aura-kuntoutuksen loppumisesta – ennen kuin se ehtii
edes käynnistyä vuodenvaihteen jälkeen.
Aura-kuntoutukseen on yhdistetty
Kelan vanhat harkinnanvaraiset Aslak- ja
Tyk-kuntoutukset pitkällisen tutkimusja kehittämistyön pohjalta.
Kela joutuu nyt keskeyttämään tulevalle syksylle
suunnitellut kuntoutuspalvelujen ostot, mikä tarkoittaa lukuisten harkinnanvaraisten kuntoutusjaksojen
keskeytymistä. Yt-neuvottelut ovat monien kuntoutuslaitosten arkea ja luovat
epävarmuutta työntekijöiden elämään.
Kuntoutuksella on vahva
rooli, kun puhutaan työntekijöiden työssäjaksamisesta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Ennaltaehkäisevä kuntoutus ja
kuntouttava toiminta ovat perusedellytyksiä, jotta työntekijät pysyisivät työkuntoisena eläkeikien noustessa ja työurien
jatkuessa. Mutta nyt juuri näitä tukevia
toimintoja ollaan heikentämässä.
Epäilen, että
ratkaisusta
tulee moninkertainen
lisälasku.
aura-kuntoutuksen loppuminen
koskettaa konkreettisesti hoitohenkilöstöä, joka tekee fyysisesti raskasta ja
psyykkisestikin vaativaa työtä. Koulu-
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 10–2015
tettu sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstö on Kelan tilastojen mukaan toiseksi
suurin ryhmä Aslak- ja Tyk-kuntoutusten
käyttäjistä 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurimmiksi diagnoosiryhmiksi sama
tilasto mainitsee tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt.
Kuntoutuksen loppuminen voi johtaa sairauslomien lisääntymiseen ja
pitkällä tähtäimellä työntekijöiden varhaisempaan
eläköitymiseen.
Epäilen vahvasti, ettei
aitoa säästöä synny, vaan
ratkaisusta tulee moninkertainen lisälasku niin
valtiolle, kunnille kuin eri
organisaatioillekin.
mitkä ovat uudet keinot Aura-kuntoutuksen tilalle?
Kela on suunnittelemassa arviointia
kuntoutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Se pitäisi ottaa huomioon
ennen kuin lopettamispäätöksiä tehdään.
Toivottavasti harkinnassa olisi aikalisä tai edes siirtymäaika, jotta ainakin
luvatut harkinnanvaraiset kuntoutukset
voisivat toteutua.
Myönteistä sentään on se, että vajaakuntoisten työntekijöiden ammatillinen kuntoutus jatkuu entiseen tapaan.
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Kesän palveluajat takakannessa.
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN JA RIITTA HANKONEN, vesa.turunen@tehy.fi
Tärkeä tutkimus
vanhustyöstä
viisi miestä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat
neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta.
moni vanhustyötä tekevä Tehyn
Jätelääkkeissä
miljoonia
kukin apteekki ottaa vastaan
keskimäärin kymmenen kiloa lääkejätettä viikossa, kertoo Apteekkariliiton ja Yliopiston Apteekin selvitys.
Vuodessa apteekeissa kertyy jätettä
yli 424 000 kiloa, minkä rahallinen
arvo on jopa 44 miljoonaa euroa.
Lääkkeet ovat aina vaarallista
jätettä. vt
Potilasvahingot
pohdinnassa
potilasvahinkolain uudis-
tamista pohditaan sosiaali- ja
terveysministeriön työryhmässä.
Tavoitteena on laajentaa vakuuttamisvelvollisuutta. Lisäksi työryhmä miettii, miten lakia sovelletaan
ulkomailla annettavaan hoitoon
sekä miten korvataan potilaaseen
kiinteästi asennettavien laitteiden,
kuten tekonivelten, vioista aiheutuvat vahingot. rh
10
LEHTIKUVA
jäsen saa syyskuussa postia pohjoismaiselta tutkijaryhmältä.
Kyselytutkimuksessa selvitetään
hoivatyön olosuhteita ja sisältöjä
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja
Tanskassa. Kysely toteutetaan yhteistyössä ammattiliittojen kanssa.
Vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2005. Silloin julkiseen
keskusteluun Suomessa nousi
erityisesti laitos- ja palveluasumisyksikköjen korkea asiakasmäärä
työntekijää kohden. Se osoittautui
Suomessa kaksinkertaiseksi muihin
Pohjoismaihin verrattuna. tm
Toinen kerta toden sanoo
neuvottelut yhteiskuntasopimuksen
nimellä kulkevasta työmarkkinasopimuksesta ovat alkaneet.
Keskusjärjestöjen on määrä löytää 21. elokuuta mennessä yhteiset tavoitteet, asialista, aikataulu ja menettelytavat. Varsinaiset
neuvottelut alkavat, jos tämä onnistuu.
Neuvottelut päättyvät ensi tammikuussa.
Jos sopimus syntyy, hallitus peruu
suunnittelemansa 1,5 miljardin lisäsäästöt
ja veronkorotukset. Lisäksi hallitus on
valmis merkittäviin tuloveron kevennyksiin.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
puheenjohtaja Antti Palola korostaa, ettei
sopimus synny pelkästään palkansaajaa
kurittamalla ja työaikaa pidentämällä.
Hyvänä keinona hän pitää muun muassa
työaikapankkeja.
–­Palkansaajapuolen merkittävin
tavoite on työsuhde- ja muutosturvan
vahvistaminen. STTK:n piirissä on nostettu
esiin myös tarve yhteistoimintalain uudistamisesta vastaamaan modernin työelämän
vaatimuksia.
Ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui toukokuun alussa. rh
kilpailukyvyn
nimissä
1
Hallitus haluaa
kasvattaa työllisten
määrää 110 000
henkilöllä.
2
Hallitus uskoo
Suomen kilpailukyvyn paranevan,
jos työn yksikkökustannukset
alenevat vähintään
viisi prosenttia.
3
Palkansaajajärjestöjen mukaan
tuottavuushyppy
ei synny työajan
mekaanisella
pidentämisellä.
TEHY t 10–2015
ajankohtaista
Hoitotyö voi oikeuttaa
työuraeläkkeeseen
eläkeuudistuksen yhteydessä so-
vittiin työuraeläkkeestä, jolle voi jäädä
63-vuotiaana, jos on työskennellyt ”erityisen kuluttavassa työssä”.
Työuraeläkkeen kriteerejä on tarkennettu lakiluonnoksen perusteluissa. Esimerkkinä mainitaan hoitotyö, kun siinä
tarvitaan suurten lihasryhmien työtä tai
kuormittavia työasentoja. Vaativaa henkistä kuormitusta syntyy esimerkiksi
saattohoidon ja psykiatrisen laitoshoidon
tehtävissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa voi joutua kohtaamaan väkivallan uhkaa. Työn
rasittavuutta lisäävät myös toistuva yötyö
ja pitkät työvuorot sekä suojavarusteiden
käyttö.
Työuraeläke on työkyvyttömyyseläkkeen alalaji. Sen saajalla on oltava jonkinasteista sairautta, vikaa tai vammaa.
Eläkelaitos arvioi työn kuormittavuutta
työterveyshuollon ja työnantajan lausuntojen sekä muiden selvitysten perusteella. Työuraeläke on hieman työkyvyttömyyseläkettä pienempi.
Eläkeuudistus tulee voimaan vuonna
2017. vt
kavaliota noudattavia löytämään sopivan
kahvilan tai ravintolan. Käyttäjät kirjaavat
verkkoon kokemuksiaan eri puolilla maailmaa sijaitsevista majoitus- ja ravitsemuspalveluista. Samoilla alueilla liikkuvat löytävät palvelut älypuhelimen avulla.
Palvelusta hyötyvät myös astmaatikot
ja liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteiset.
► ”Ei ennen ollut mikään
paremmin. Vai haluaisiko
joku kännykän sijaan käydä
soittamassa kaverille viiden
kilometrin päässä olevasta
puhelinkopista talvipakkasella?”
sttk:n viestintäjohtaja marja-liisa
rajakangas, satakunnan kansa 6.8.
► ”Esimiestyö tuntuu yhä
aivan liian usein läsnäolon
valvonnalta eikä todelliselta
työn sisältöihin, tavoitteisiin,
priorisointeihin ja tuloksiin
paneutumiselta.”
valtakunnansovittelija minna
helle, turun sanomat 31.7.
► ”Kuka myi meille sen ajatuksen, että yksityistämällä ja vapauttamalla kilpailua saadaan
aina ketterämpiä ja paremmin
toimivia palveluita?”
Hiukopalaa kaikille
erimeno-palvelu auttaa erityisruo-
Mediatähystys
toimittaja anna-stina nykänen,
helsingin sanomat 4.8.
Kohderyhmiin kuuluvat niin ikään lapsiperheet, vanhukset sekä luomu- ja lähiruoan ystävät.
Maksutonta Erimeno-palvelua ylläpitää Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys. Palvelu on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella yhteistyössä Allergiaja Astmaliiton ja Keliakialiiton kanssa. rh
www.erimeno.fi
► ”Tutkimuksista tiedetään,
että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ikäisensä. Kukaan ei kuitenkaan
ole tosissaan selvittänyt sitä,
kuinka paljon työttömyyden
stigma ja vaikea arvoilmapiiri
sairastuttavat.”
työterveyslaitoksen erityisasiantuntija anne salmi, työ terveys
turvallisuus -lehden blogi 3.8.
► ”Kaikki, mitä ihmiset
Piilaaksossa tekevät, mitataan joko ajassa, rahassa tai
kaloreissa – myös vapaalla.
Joskus tekee mieli sanoa,
että eikö voitaisi vaan olla.”
hewlett-packardin liiketoimintajohtaja mårten mickos,
hs:n kuukausiliite elokuu 2015
KU U KAUS I L I I T E
E LO KU
UU 201 5 •
N:o 52 1 • H S . F I / KU U K AU S I L I I T E
PIA HIETAMIES
tien päällä.
Uusi nettipalvelu
helpottaa taukopaikan valintaa.
Leskirouvan
rakkaus
Iäkäs nainen tapasi 36 vuotta nuoremman miehen.
Pian mies jo asui naisen arvoasunnossa.
Naisen lasten epäilykset heräsivät.
SIVUT 20–27
LEONID KOMAROV ON
SUOMAL AINEN L ÄTK ÄJÄTK Ä
SIVU 28
TEHY t 10–2015
HELSINKIL ÄISE T
PUHUVAT SATOJA KIELIÄ .
VUORIGORILLOJA
TAPAAMASSA KONGOSSA .
RAVUN KUORISTA
TEHDÄÄN MAUKAS LIEMI.
SIVU 34
SIVU 44
SIVU 58
11
ajankohtaista
Terveystieto
uppoaa nuoriin
alaikäisten raskaudet ovat
vähentyneet 2000-luvulla puoleen.
Tutkimusprofessori Mika Gissler
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioi, että tämä johtuu
kouluissa pakolliseksi tulleesta terveystiedon opetuksesta.
Sosiaali ja terveysministeriö ja
THL ovat suositelleet jo vuosia,
että kuntien pitäisi tarjota nuorille
maksutonta ehkäisyä. Se vähentäisi
nuorten sukupuolitauteja, ei-toivottuja raskauksia ja abortteja.
Rauman kaupunki on säästänyt maksuttomalla ehkäisyllä jopa
100000 euroa vuodessa, sillä
abortteja tehdään nyt vähemmän.
Asiasta kirjoitti Keskisuomalainen. rh
Rokotteen turvallisuus syynissä
euroopan lääkevirasto EMA
selvittää papilloomavirus- eli HPVrokotteiden mahdollisia haittoja.
Selvitys arvioi kahta harvinaista
oireyhtymää, CRPS:ää ja POTSia.
CRPS on kipuoireyhtymä ja POTS takykardiaoireyhtymä, jossa sydämen
syketiheyden epänormaali nousu
aiheuttaa huimausta, päänsärkyä,
rintakipua ja heikotusta.
Oireyhtymiä on arvioitu aiemminkin, mutta syy-yhteyttä niiden
ja rokotteiden välillä ei ole pystytty
osoittamaan. Molempia esiintyy
myös rokottamattomilla.
Fimean mukaan selvitystyön
aloitus ei anna aihetta muutoksiin
rokotteen käytössä. HPV-rokotteet
ehkäisevät kohdunkaulan syöpää,
joka on naisilla maailmanlaajuisesti
neljänneksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Kaikkiaan 72 miljoonaa
ihmistä on saanut HPV-rokotteen.
Suomessa se on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta
2013. rh
Työssäkäyvien
kuntoutusta karsitaan
uusi Kelassa suunniteltu Aura-kun-
toutus lakkautetaan ennen kuin se ehtii
käynnistyä vuoden 2016 alussa. Lakkautusta perustellaan uuteen hallitusohjelmaan kirjatuilla julkisen talouden
säästöillä.
Aura-kuntoutukselle oli varattu kolmelle ensimmäiselle vuodelle 20,6 miljoonaa euroa vuodessa.
Kela keskeyttää myös Aslak-kurssit
ja harkinnanvaraisen Tyk-kuntoutuksen. Lakisääteinen ammatillinen Tyk-
kuntoutus sen sijaan jatkuu. Siihen on
varattu vuosittain viidestä kuuteen miljoonaa euroa. vt
Lue
lisää
sivulta 9.
Hätäkeskus,
täällä olen
hätäkeskus suosittelee maksuttoman
112 Suomi -mobiilisovelluksen lataamista
kännykkään. Sovellus helpottaa hätäkeskuksen työtä, sillä se välittää soittajan
sijainnin hätäkeskuspäivystäjälle automaattisesti. Sovelluksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien
tarkkuudella.
Puhelin lähettää paikannussignaalia
vain, kun käyttäjä antaa siihen tietoisesti
luvan. Tämän vuoksi paikannettava hätäpuhelu on soitettava sovelluksen kautta.
Jos datayhteyttä ei ole, soittaja voi tarkistaa
koordinaattinsa sovelluksesta ja kertoa ne
hätäkeskuspäivystäjälle.
Sovelluksen ensimmäinen versio sai
moitteita siitä, että se oli jatkuvasti päällä,
mikä kulutti akkua. Ongelma on sovelluksen kehittäneen Digian mukaan korjattu.
Sovellus on ladattavissa Android-,
iPhone-, Jolla- ja Windows-puhelimiin.
Kesäkuun loppuun mennessä sitä oli ladattu 130 000 kertaa. rh
62° 15.35 P
24° 42.25 I
www.digia.com/112suomi
12
TEHY t 10–2015
ajankohtaista
Turhia seiniä
Kunnat kilpavarustelevat sairaaloita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön
osastopäällikkö Kirsi Varhila.
teksti Vesa Turunen kuva Ari Korkala
1 Kunnat tekevät turhia investointeja.
Kunnissa on käynnissä sairaalainvestointeja arviolta jopa kolmen miljardin euron edestä. Sairaaloissa on
menossa kilpavarustelu, jolla kunnat saattavat pyrkiä
turvaamaan palvelujen pysymisen omalla alueella. Paineita aiheuttaa vanhentuneen sairaalaverkoston lisäksi
sote-uudistus.
Säästöjen aikaansaamiseksi mennään täysin väärään
suuntaan, jos hankkeita ei koordinoida alueellisesti.
sairaalaverkosto
muuttuu. Tulevaisuudessa
yhä suurempi osa palveluista
viedään potilaan kotiin.
2 Valtion keinot valvoa ovat rajalliset.
Perustuslaki suojaa kuntien itsehallintoa ja asettaa rajat sille, kuinka paljon valtio voi ohjata kuntia.
Kukaan ei valvo valtakunnallisella tasolla, täyttääkö
sairaala tulevaisuudessa vaadittavat edellytykset ja
onko rakenteilla olevilla seinillä käyttöä vielä vuosikymmenten päästä. Tällä hetkellä kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat päättää itsenäisesti mittavistakin
sairaalahankkeista.
3 Sairaalaverkostoa tarvitaan, mutta sen pitää olla
muuntuva.
Sairaalarakennus on vain pieni osa kustannuksista, sillä välineistöt ja laitteet maksavat paljon. Jos niitä hankitaan koordinoimatta monille paikkakunnille samanaikaisesti, kustannukset vain kasvavat.
Investoinneissa pitää ottaa huomioon, ettei sosiaalija terveydenhuolto nojaa tulevaisuudessa pelkästään
seiniin. Sairaalatoiminta muuttuu: palveluista yhä suurempi osa viedään asiakkaan kotiin.
4 Valtakunnallista ohjausta on vahvistettava.
Valtakunnallista koordinointia ei tarvitse toteuttaa raskaalla tavalla. Pitää vain varmistaa, että sairaanhoitopiirit hoitavat tehtävät asianmukaisesti ja niiden
verkosto on toimiva. Tulevaisuudessa sote-itsehallintoalue ratkaisee investointien koordinoinnin.
TEHY t 10–2015
13
koulukoti
valoa kujan päässä.
Koulukoti on nuorelle usein
kujan pää, se viimeinen
sijoituspaikka. Monelle
koulukotiaika on myös hyvää
ja rauhallista aikaa.
Omille
siiville
Rytmi, ruoka ja aikuiset. Koulunkäynti ja yhteiset
puuhat. Sippolan koulukodissa keskitytään arjen
perusasioihin.
teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen
14
TEHY t 10–2015
monipuolista työtä.
Ohjaaja Paula Korjus
viihtyy Sippolassa.
N
urmikko levittäytyy vihreänä mattona, siellä täällä kellertää voikukka. Aurinko leikkii maiseman
yllä. Jossakin livertää satakieli.
Joukko nuoria ja heidän ohjaajiaan
herättää kesäisen maiseman eloon.
Vaaleanpunainen frisbee kaartaa läpi ilman ja napsahtaa maahan lähelle
frisbeegolfkoria.
–Nyt oli hyvä! huutaa ohjaaja.
Erästä poikaa kiinnostaa peliä enemmän räkättirastas, joka hyppii nurmikolla. Lintu räpistelee siipiään päästäkseen
lentoon. Poika kurottaa frisbeetä ja yrittää saada lintua kiinni. Onkohan kyseessä siipirikko vai poikanen, joka ei vielä
osaa lentää?
TEHY t 10–2015
sippolan koulukoti Kouvolassa
toimii historiallisissa puitteissa Sippolan
hovin kartanossa, Suomen suurimmassa
puukartanossa.
Komean päärakennuksen toisella puolella on tyttöjen osaston rakennus ja vasemmalla poikien. Puiden välistä pilkottaa erityisen huolenpidon osasto, eho.
Tänne, rauhalliseen maalaismiljööseen, sijoitetaan 13–17-vuotiaita nuoria,
joiden ongelmat ovat moninaiset. Koulunkäynti ei suju, on käytöshäiriöitä,
oppimisvaikeuksia, päihteiden liikakäyttöä, psyykkisiä oireita, ongelmia
perheessä.
Sippolassa on tällä hetkellä 26 nuorta, joista noin puolet on tyttöjä ja puolet
15
koulukoti
poikia. Sippolan lisäksi valtiolla on viisi
muuta koulukotia.
Sippolan koulukodin johtaja Tuija
Lindberg haluaa ravistella käsitystä, että
koulukoti on kujan pää.
–Joskus me olemme se ensimmäinen oikea paikka, sillä meille tulee lapsia
myös suoraan kotoa. Toki koulukotiin sijoitettavilla lapsilla on vaikeaa, mutta emme saa leimata heitä ”vaikeiksi asiakkaiksi”. Esimerkiksi rankka päihteidenkäyttö
on aina oire jostakin.
Jokaisen hoito rakennetaan yksilöllisesti, joku viettää paljonkin aikaa
kotona ja joku vähemmän. Tyypillisin
rytmi on se, että nuori menee kotiin
viikonlopuiksi.
Koulukotien vahvuus on kokonaisvaltainen kuntoutus. Kuntoutukseen kuuluu
sekä hoito, kasvatus että perusopetus.
Peruskoulun lisäksi koulukotiin sijoitetut nuoret suorittavat myös ammatillista
koulutusta.
tyttöjen osaston ohjaaja Paula
Korjus ajaa Sippolan pihaan. Hän on ollut
Helsingissä koulutuksessa ja myöhästyy
hieman iltavuorosta.
On menossa hiljainen tunti. Koulupäivä on päättynyt, ja tytöt tekevät läksyjä
huoneissaan. Paulalla on aikaa istahtaa
keittiönpöydän ääreen ja hörpätä kuppi
kahvia.
Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saanut Paula tuli Sippolaan töihin
viisi vuotta sitten.
–Läsnäolo on ohjaajan työnkuvan ydin.
Me elämme arkea lasten kanssa: annamme aikuisen mallia, sanoitamme asioita,
opetamme arkiaskareita ja sosiaalista
kanssakäymistä.
Koulukodissa pyritään mahdollisimman avoimeen asioiden käsittelyyn. Nuoria osallistetaan omien ja yhteisten asioiden hoitoon.
–Meidän nuorillamme on usein heikot
sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot.
Täällä ne kehittyvät, koska he ovat tiiviissä kanssakäymisissä muiden nuorten ja
aikuisten kanssa, Paula huomauttaa.
Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka huolehtivat nuoresta koko sijoituksen ajan. Ohjaajan työn lisäksi Paula
vetää vanhempien vertaistukiryhmää
Sippolan perhetyöntekijöiden kanssa.
16
90%
koulukotinuorista kärsii
kouluongelmista.
56%
käyttää päihteitä.
49%
on syyllistynyt rikokseen.
71%
koulukotinuorten
vanhemmista käyttää
liikaa päihteitä.
MANU KITINOJA: KUJAN PÄÄSSÄ KOULUKOTI, 2005.
Perhetyötä korostetaan koulukodeissa
yhä enemmän. Perhetyöntekijät tapaavat
perheitä yksin tai omaohjaajan kanssa
koulukodilla tai perheessä. Perhetyön
suunnitelma laaditaan perheen ja lapsen
kanssa.
–Lasten hyvinvointi perustuu siihen,
että vanhempia ja huoltajia kunnioitetaan.
Kun vanhemmilla on hyvä olla, voivat nuoretkin rentoutua, huomauttaa Tuija.
Yhteistyö perheiden kanssa kuuluu
tiiviisti myös ohjaajien työnkuvaan. Paula laskeskelee, että he ovat yhteydessä
vanhempiin tai huoltajiin useita kertoja
viikossa.
keittiössä tuoksuu herkulliselta. Keittiövuorossa oleva ohjaaja Emma
Luukkonen valmistaa kasvissosekeittoa
illaksi. Jääkaapin oveen on kiinnitetty
tyttöjen ruokatoivelista: kinkkujuustokastike ja makaroni, tortillat, lasagne,
lihapullakastike ja perunamuusi.
Kaksi tyttöä tulee kysymään lupaa saada käydä lähikaupassa. Lupa irtoaa.
Erään huoneen ovi avautuu ja huoneesta kurkistaa 16-vuotias Jannica
(nimi muutettu), joka on toinen Paulan
omaohjattavista. Jannica sijoitettiin Sippolaan kaksi vuotta sitten maaliskuussa.
Sijoituksen taustalla oli koulunkäynnin
keskeytyminen ja päihteidenkäyttö.
Tulo pääkaupunkiseudulta Sippolaan,
landelle, oli tiukka paikka.
–Olin tosi surkealla mielellä. Kuka tänne nyt haluaisi.
–Ensimmäiset kuukaudet olin sietämätön. En kunnioittanut ketään, hypin
silmille ja käytin päihteitä koulukodin
alueella. Lähdin hatkaan ja jäin kiinni.
Pari kertaa olin eholla, Jannica kertoo.
Ajan myötä tilanne tasaantui. Jannica
sanoo, että nyt hän osaa olla rauhallisempi ja hänellä on kunnioitusta ohjaajia
kohtaan. Villi puoli on edelleen olemassa,
mutta Jannica osaa pitää sen paremmin
kurissa.
Ei hän silti Sippolassa viihdy.
–En tee paljon mitään. Istun ja mietin asioita, olen paljon omissa oloissani. En löydä elämäniloa oikein mistään.
En oikein tiedä, mitä tekisin ja mihin
menisin. Tuntuu, että kaikki junnaa
paikoillaan.
Jannica käy seitsemättä luokkaa. Motivaatio on hieman hukassa, koska hän on
opiskellut samoja asioita jo pitkään. Peruskoulu on kuitenkin suoritettava.
–Olen täällä siihen asti, kunnes täytän
18 vuotta. Tulevaisuudessa haluan oman
kämpän ja töihin. Haluaisin olla tekemiTEHY t 10–2015
sissä eläinten kanssa, ehkä eläintenhoitajana, hän miettii.
Tänään on torstai, siivouspäivä, joten
Jannica tarttuu imuriin ja alkaa imuroida huonettaan. Siivoamisen jälkeen
tytöt saavat puhelimensa, joita he voivat
pitää varttia yli yhdeksään asti. Yöksi ne
otetaan pois.
–Minusta se ei ole hyvä. Eikö meidän pitäisi oppia itse, milloin kännykkää voi käyttää ja milloin ei, Jannica
huomauttaa.
kun nuori saapuu koulukotiin,
hänen arkensa on vakautettava. Päivät ja
viikot suunnitellaan huolellisesti, jotta
kaikki sujuisi ennakoidusti. Nuorelle,
joka on tottunut rajattomuuteen, asetetaan rajat.
Tavoitteena on, että elämän tasaantuessa nuori alkaa huolehtia koulunkäynnistään, päivärytmistään, rahaasioistaan ja tekemistään sopimuksista
TEHY t 10–2015
KOULUKODIN JÄLKEEN: SEURANTATUTKIMUS KOULUKOTINUORISTA, THL 2015.
Yhdeksällä
kymmenestä on
koulukotisijoituksen
lisäksi vähintään yksi
kodin ulkopuolinen
sijoitus.
paremmin. Vähitellen hänelle annetaan
enemmän vastuuta.
Riittävä henkilöstö takaa hyvän hoidon. Sippolassa työskentelee
noin 70 työntekijää – ohjaajia,
yövalvojia, erityisluokanopettajia, koulunkäyntiavustajia,
perhe- ja sosiaalityöntekijöitä
ja erikoissairaanhoitajia.
Koulukodit tekevät myös
paljon yhteistyötä nuorisopsykiatristen poliklinikoiden
ja sairaaloiden kanssa.
Erityisen huolenpidon
osastoa tarvitaan kriiseissä
tai kun on saatava nuoren päihde-, rikostai väkivaltakierre katkaistua. Sippolan
eholla nuoren asioita puretaan yksilöllisen tavoiteohjelman ja viikkopohdintojen avulla.
–Suurin osa ohjaajista on käynyt voimavarakeskeisen perhetyön koulutuksen
ja käyttää sen menetelmiä työssään. Minä
opiskelen parhaillaan myös ratkaisukeskeistä psykoterapiaa. Se on motivoivaa,
koska voin soveltaa oppimaani heti, Paula mainitsee.
Sippolassa on frisbeegolf-radan lisäksi puntti- ja
liikuntasalit, kori- ja jalkapallokentät sekä ympäristössä hyvät lenkkeilymaastot. Ohjaajien mukaan pojat
ovat innokkaita urheilijoita,
mutta tyttöjä voi olla vaikea
innostaa kännyköiden äärestä liikkumaan. Tyttöjä
kiinnostavat enemmän ostosreissut Kouvolaan.
Rankka
päihteidenkäyttö on
aina oire
jostakin.
ei tämä loppujen lopuksi niin paha
paikka ollutkaan.
Tämän kommentin ohjaajat kuulevat
usein, kun nuori jättää koulukodin.
–Tänne tullaan itkien ja täältä lähdetään itkien – vain eri syistä, tiivistää
17
koulukoti
MARKO MANNINEN: KOULUKOTIIN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRINEN OIREKUVA JA ENNUSTE, 2013.
Tytöistä joka
kymmenes sai
uuden merkinnän
rikosrekisteriin
5 vuoden
seurannassa.
Pojista puolet
syyllistyi
väkivaltarikokseen
seuranta-aikana.
tyttöjen osastolla työskentelevä ohjaaja
Harri Karvinen.
Henkilökunnalla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä nuorille tapahtuu Sippolan jälkeen. Koulukodit ovat vasta aloittamassa jälkiseurantatietojen
keräämistä.
–Tiedämme, että siellä
on koko elämän kirjo. Joku
valmistuu ammattiin tai yliopistosta, joku syrjäytyy ja
joku joutuu vankilaan, Tuija
toteaa.
Täysi-ikäistyminen ja koulukodista lähtö on kriittinen
vaihe.
–Vaikka jälkihuolto toimisikin, nuori jää hyvin yksin. Tulevaisuuden suunnittelu on tiukka paikka kenelle tahansa – saati sitten
meidän nuorillemme, Tuija huomauttaa.
Lähtöä pyritään pehmentämään koulukodin itsenäistymisyksikössä. Siellä
täysi-ikäistyvät nuoret voivat harjoitella
itsenäistä elämää aikuisten tuella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on parhaillaan menossa koulukotinuorista laaja, rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. Alustavia tuloksia
on jo saatu. Niiden mukaan
koulukotitaustaisilla on
huomattavasti kohonnut
ennenaikaisen kuoleman
riski. Kuolinsyitä ovat päihteet, itsemurhat ja liikenneonnettomuudet. Myös
psykooseja esiintyy moninkertaisesti
verrokkeihin nähden.
Kun
someen ei
pääse, nuoret
hakeutuvat
aikuisten
lähelle.
18
Tutkimuksessa on myös havaittu,
että koulukotitaustaisilla naisilla on
enemmän raskaudenkeskeytyksiä ja
heistä tulee äitejä nuorempina kuin
verrokeista.
lippalakkipäinen poika lyö biljar-
dipalloa keskittyneesti. Sohvalla istuvat
pojat tuijottavat tv-ruutua ja pelaavat
Playstationia. Taustalla puhe sorisee, ja
YleX soi.
Sippolan ajanvietekeskus Almassa
juhlitaan jo perinteeksi muodostuneita Alman nimipäiviä. Tarjolla on kahvia,
limpparia, donitseja, tuulihattuja, suklaakeksejä ja sipsiä.
Poikien osaston kellariin remontoitu
sokkeloinen tila täyttyy pikkuhiljaa. Paikalle odotetaan vielä itsenäistymisyksikön
nuoria. Sitten biljarditurnaus voi alkaa.
TEHY t 10–2015
i
Paulan
huoneentaulu
► Ennakoi, käytä tuntosarvia ja intuitiota.
► Kuuntele ja kysy. Pienet
asiat merkitsevät, niiden
varaan rakentuvat luottamus ja auktoriteetti.
► Käytä huumoria.
► Ole luova ja keskity
siihen, minkä olet
todennut toimivaksi.
► Muista, että aikuiset ovat
samalla puolella.
75%
pojista hankki uuden
merkinnän rikosrekisteriin
5 vuoden seurantaaikana.
perusarkea. Koulukoti tarjoaa turvalliset puitteet: ruokaa, säännöllisen
elämänrytmin ja välittäviä aikuisia.
Yksintyöskentely on riski
–Tämä työ on kärsivällisen ihmisen työtä, piiperrystä. Mikään ei tapahdu nopeasti. Voi mennä aikaa ennen kuin saa rakennettua luottamuksen nuoreen. Mutta kun
asiat nytkähtävät eteenpäin, se on hyvin
palkitsevaa, Paula sanoo.
Illalla ohjaajat saattelevat tytöt osastolle.
On vuorossa iltapesut ja -juttelut. Ohjaajien
mukaan paras hetki päivästä on se, kun
kännykät otetaan pois. Kun sosiaaliseen
mediaan ei pääse, nuoret hakeutuvat aikuisten lähelle.
Ennen kotiinlähtöään Paula käy vielä
moikkaamassa tytöt. Jannica on jäämässä lomalle, joten hän ja Paula näkevät vasta
runsaan viikon kuluttua.
Paula saa Jannicalta halauksen. t
LÄHTEENÄ MYÖS VALTION KOULUKOTIEN JOHTAJA MATTI
SALMINEN JA TUTKIJA MARKO MANNINEN THL:STÄ.
TEHY t 10–2015
muhoksella sijaitsevassa perhekodissa tehty surmatyö on herättä-
nyt keskustelua hoitoalan työturvallisuudesta. Surmansa saanut ohjaaja
oli yövuorossa yksin. Valvira ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto selvittävät parhaillaan, oliko yksikön toiminta luvanmukaista.
Lastensuojelulaitokset ja ja ammatilliset perhekodit tarvitsevat toimiluvan, jonka myöntää joko aluehallintovirasto tai Valvira. Toimiluvassa
määritellään muun muassa yksikkökohtainen henkilöstömäärä.
Palveluntuottajan on arvioitava, mikä on kulloinkin riittävä henkilöstömitoitus. Minimi ei aina riitä, vaan henkilöstön tarvetta on arvioitava
lasten tarvitseman hoidon ja valvonnan mukaan. Laissa ei esimerkiksi
määrätä, montako työntekijää yöaikaan on oltava.
Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin,
lastensuojelulaitokseen tai muuhun lapsen tarpeen mukaiseen hoitoon.
Ammatillinen perhekoti on välimuoto perhehoidon ja laitoksen välissä. Ammatillisessa perhekodissa saa olla enintään seitsemän lasta tai
nuorta, jos heistä vastaa vähintään kaksi, laissa säädetyn kelpoisuuden
omaavaa, hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Muhoksen perhekodissa on
paikka viidelle pojalle.
Työturvallisuuslaki sanoo, että jos yksintyöskentelyyn liittyy
ilmeinen väkivallan uhka, työnantajalta edellytetään toimia riskin
ehkäisemiseksi. tm
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: MERIMIESTEN TYÖTERVEYSHOITAJA
Laiva on lastattu
Työterveyshoitaja Marja Tarhala auttaa
laivaväkeä pääsemään merille.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jukka Koskinen
pintaa syvemmältä. Marja
Tarhala keskustelee laivaväen
kanssa mahdollisimman
kattavasti terveydestä. Hän on
työssään meriturvallisuuden
asialla.
20
TEHY t 10–2015
K
un eräs merimies sai pikakomennuksen töihin, hän ajeli lääkärintodistuksen perässä Porvoosta Haminaan työterveyshoitaja Marja Tarhalan
vastaanotolle.
Marja kohtaa työssään laivoilla töissä
olevia ammattilaisia mistäpäin Suomea
tahansa. Merimieslääkärintodistuksia
kysytään joskus päivänkin varoitusajalla. Ilman sitä ei laivalla voi työskennellä
– onpa sitten merimies, aluksen kokki tai
kampaaja.
Laivalla työskentelevillä on lain
määräämä oma terveyskeskus. Merimiesterveyskeskuksia on Suomessa
kaksitoista, ja ne ovat ankkuroituneet
lähinnä rannikolle. Keskukset huolehtivat merimiesten terveydenhuollosta ja
työterveydestä kotipaikasta ja varustamon sijainnista riippumatta. Jotkin keskukset toimivat osana terveyskeskusta.
Useat kaupungit ovat ulkoistaneet palvelut yksityiselle.
Marja hoitaa merenkulkijoita kolmatta vuotta Kymijoen työterveydessä,
josta Hamina ostaa merimiesterveydenhuollon palvelunsa. Suurin osa hänen
työstään on kuitenkin muuta, sillä merenkulkijoiden käyntejä on vain 10–30
vuosittain.
Merenkulkualan ammatilliset pätevyys- ja terveysvaatimukset on määritelty tarkasti kansainvälisin sopimuksin ja kansallisella lainsäädännöllä.
Marjankin työ nojautuu esimerkiksi
kansainvälisen merenkulkujärjestön
hyväksymään STCW-yleissopimukseen ja Suomen ratifioimaan ILO:n
merityöyleissopimukseen.
Laivoilla seilaavien terveyden täytyy
soveltua työhön myös poikkeuksellisissa tapauksissa, kuten tulipalossa tai
karilleajossa. Perusvaatimuksiin taas
kuuluu, että laivalla töissä olevat pystyvät
liikkumaan portaissa, koska alus koostuu eri tasoissa olevista tiloista. Kaikkein tiukimmat kriteerit ovat kansi- ja
konehenkilöstöllä.
merenkulkuala oli Marjalle vielä
kolme vuotta sitten aivan uusi maailma.
Merimiesterveydenhuolto tuli tavallaan
perintönä hänen edeltäjältään. Nykyään
hän täyttää jo rutiinilla esitiedot laivaväen lääkärintarkastuslomakkeeseen.
TEHY t 10–2015
moniammatillista
navigointia. Marja
selvittelee tapauksia
tarvittaessa työterveyslääkäri,
merimieslääkäri Risto Hyvösen
kanssa.
i
Solmut auki
Jos tarkastushaastattelun yhteydessä herää pienikin huoli
asiakkaasta, Marja ottaa asian puheeksi merimieslääkärin
kanssa. Yksi heistä on työterveys- ja merimieslääkäri Risto
Hyvönen Kymijoen työterveyden Haminan toimipisteessä.
–Jos nuori on saanut vaikka paniikkihäiriöihin hoitoa edellisen tarkastuksen jälkeen, keskustelen lääkärin kanssa ennen
kuin hän tapaa asiakkaan.
Marja pyrkii keskustelemaan tarkastukseen tulevan kanssa
mahdollisimman laajasti elintavoista: ravinnosta, liikkumisesta,
levosta, sosiaalisista suhteista ja päihteistä. Näin hän saa hyvät
esitiedot, jolloin merimieslääkärin on helpompi tehdä tarpeen
mukaan alku- tai uusintatarkastus.
Monesti potilas viipyykin Marjan vastaanotolla pitempään
kuin lääkärillä.
21
ammatissa
Oppia on kertynyt Työterveyslaitoksen
järjestämillä alan koulutuspäivillä – ja
tietysti työtä tekemällä.
Marjan vastaanotto kestää yleensä
kolmisen varttia. Sinä aikana hän kyselee kattavasti elintavoista ja kertoo
suosituksista paasaamatta. Audit-testejä
ei tehdä, mutta päihteiden käyttö tulee
esille.
Jos vastaanotolla on nuori ihminen
tai takana ei ole useita laivatyövuosia,
keskustellaan alan vaatimuksista pintaa
syvemmältä. Yleensä kaikilla on realistiset odotukset: glamourin perässä merille
ei lähdetä.
Tietyt krooniset sairaudet, esimerkiksi psyykkiset ongelmat ja epilepsia,
estävät pääsyn merille. Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja ylipaino alentavat
merkittävästi fyysistä toimintakykyä.
Pitkät yhtämittaiset jaksot eristyksissä
ja kaukana omista sosiaalista ympyröistä
vaativat, että merityöläisen kotiasiat ovat
kunnossa.
– Kysyn kaikilta, pystyvätkö he kiipeämään pystysuoria tikkaita ylös ja alas.
Tai kykenevätkö he omasta mielestään
työskentelemään ahtaissa tiloissa ja käyttämään poikkeustilanteissa 60-senttistä
pelastusluukkua.
Vaikka fyysiselle toimintakyvylle merellä on vaatimukset, sen arvioimiseen
lääkärintarkastuksessa ei ole ohjeistuksia. Marjakin on miettinyt kollegoidensa
kanssa fyysisten kuntotestien tarvetta.
Työterveyshoitaja pitää laivaväen rentoudesta ja sosiaalisuudesta. Väki suhtautuu tarkastuksiin ymmärtäväisesti,
sillä tavoitteena on meriturvallisuus.
Viimeksi Marja kuuli Italian vesillä olleelta mieheltä, että nykyisellä työtahdilla satamissa käydään todella vain kääntymässä. Mitä enemmän alaan tutustuu,
sitä omanlaisemmalta ympäristöltä se
Marjan mukaan vaikuttaa. Kaikkia laivan
työnkuvia ei pysty ulkopuolelta täysin
edes tuntemaan.
alku- ja uusintatarkastukset
laivaväelle ovat merimiesterveyskeskuksen keskeisintä toimintaa. Marjan
työpaikalla Haminassa tehdään yleensä vain alkutarkastuksia. Ruuhkaisinta on kesä-elokuussa, jolloin kesätöihin merille menevät ja merenkulku-
22
i
Merimieslääkärintodistus
► Voimassa kaksi vuotta, jos
tarkastus on tehty merimiesterveyskeskuksessa.
Keskuksia on Haminassa,
Helsingissä, Kemissä,
Kotkassa, Maarianhaminassa, Oulussa, Pietarsaaressa,
Porissa, Raumalla, Turussa,
Savonlinnassa ja Vaasassa.
► Muualla myönnetty ulkomaanliikenteen merimieslääkärintodistus on voimassa kolme kuukautta.
► Alle 18-vuotiailla todistus on
voimassa vuoden. Lääkärin
harkinnan mukaan voimassaoloaika voi olla kaikilla
lakisääteistä lyhyempi.
► Todistus on käytännössä
laivaväen lääkärintarkastuslomake, joka sisältää
esitiedot, tutkimustulokset
ja lääkärinlausunnon laivatyökelpoisuudesta.
Glamourin
perässä merille
ei lähdetä.
alalla opiskelunsa aloittavat tulevat
alkutarkastuksiin.
Tarkastuksien tavoitteena ei ole löytää soveliaimpia henkilöitä merityöhön,
vaan karsia merenkulkuammattiin soveltumattomat. Alkutarkastus on nimensä
mukaisesti ensimmäinen tarkastus, jossa
selvitetään, että terveydentila soveltuu
meriammattiin.
Alkutarkastuksessa virtsanäytteestä
tutkitaan valkuais- ja sokeriarvot. Ulkomaan liikenteeseen tarvitaan lisäksi
keuhkojen röntgenkuvaus.
Konepuolella vähimmäisvaatimuksena on 0,4 näöntarkkuus molemmilla silmillä ja normaali värinäkö. Muualla kuin
kansi- ja konepuolella näön täytyy olla
ilman lasikorjausta vähintään 0,1. Lisäksi
merille lähtevältä testataan kuulo. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon
pitää venyä keskiraskaaseen, ruumiilliseen työhön.
Marjalla ei työssään ole ollut tilannetta, ettei joku olisi läpäissyt testejä. Ja jos
tulisi, olisi mahdollista hakea myös poikkeuslupaa liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta.
merihenkilöstön ergonomiasta
Marja on ehkä eniten huolissaan. Työtä
tehdään usein ahtaissa ja matalissa tiloissa. Työympäristön melu, tärinä, pöly ja
kemikaalit saattavat altistaa sairauksille.
Laivalla voi olla vaikea erottaa työja vapaa-aikaa. Ajatukset pyörivät
helposti töiden ympärillä, kun kirjaimellisesti asuu työpaikalla. Toisaalta
vaikka Marja on huomannut työilmapiiriin liittyvien ongelmien lisääntyneen
muualla, hän ei ole törmännyt niihin
merimiesterveydenhuollossa.
– Laivalta et niin vain pääsekään samoja naamoja karkuun, mutta usein
siellä tunnutaan olevan kuin yhtä suurta
perhettä.
Marja on aiemmalta koulutukseltaan
lastenhoitaja. Terveydenhoitajaksi hän
valmistui 1990-luvun alun lamavuosina,
ja työterveyteen hän erikoistui viisi vuotta sitten.
Työ meriväen parissa tuo päiviin vaihtelua ja ammattitaitoon erikoisosaamista.
Marja pitää itsekin merestä, vaikka laivatöihin hänestä ei kuulemma olisi matkapahoinvoinnin takia. t
TEHY t 10–2015
kolumni
Rajalta
Kolumnistimme
anne autiolahti
on sairaanhoitaja,
päihdetyöntekijä
ja erityistason
seksuaaliterapeutti.
kesäkuun ilta, järvenranta. Meitä on
muutama, jutellaan elämän huippukokemuksista. Monen mielestä parhainta
on ollut lasten syntyminen. Tosin sekään
ei voita sitä, kun tavallaan kuolin, toteaa
yksi. Sitä ei peittoa mikään.
Sydämen pysähtyessä ihminen voi kokea elämyksen, jota sanotaan kuolemanrajakokemukseksi. Henkilö kokee siirtyneensä kehonsa ulkopuolelle. Tietoisuus
on kirkas, aistit terävöityneet. Henkilö
pystyy tarkkailemaan etäältä esimerkiksi omaa elvytystään. Monet ovat nähneet
kirkkaan valon, kohdanneet
kuolleita omaisiaan ja tunteneet suurta rauhaa. Kokemus on ollut käänteentekevä, kuolemanpelko hävinnyt.
Kokemuksen syistä on
erilaisia näkemyksiä. Toiset pitävät sitä
hallusinaationa, jonka aiheuttaa käpyrauhasen tuottama dimetyylitryptamiini.
Toisten mielestä elämämme on harhaa ja
kuolemankokemus, myös rajakokemus,
on unesta heräämistä. Yhden näkemyksen mukaan rajakokemus peilaa yksilöllistä uskomusjärjestelmäämme ja on siksi jokaisella erilainen. On myös näkemys,
jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat
rajakokemuksen samankaltaisena riippumatta elämänkatsomuksesta.
en tiedä, mutta uskon, että omaisten
toiveet ja kiinni pitäminen saattavat pitkittää läheisen kuolemista.
Irti päästäminen – kun tilanne käy vääjäämättömäksi – on kuitenkin rakkautta. Lähtölupa on viimeinen
palvelus läheiselle.
Minulle on jäänyt hyvin
vahva mielikuva äidistäni
pari tuntia ennen hänen
kuolemaansa. Jollain tavoin kuulin ja
näin hänet ihan siinä lähelläni, iättömänä ja iloisena, kuin punaposkisena
tytönhupakkona, jollaisena en koskaan
häntä oikeassa elämässä nähnyt. Minuun katsoen ja kättään sänkynsä suuntaan huiskauttaen hän hyväntuulisesti
huudahti: ”Voi, älkää te minua surko!
Tuohan on vain minun lähtöä tekevä
tomumajani!”
Koin, ettei äiti enää ollut letkujen ylläpitämässä kehossaan. Hän oli rajalla ja
lähdössä, varsin innokkaana jopa. Hän
toivoi, että hyväksyisimme asian. Tämä
tuntui niin hyvältä, että minulta pääsi
itku.
Jotkut käyvät kuoleman rajalla ja palaavat. Jokaisen on se raja joskus myös
ylitettävä, lopullisesti. Kuolema on sillä
tavoin osa elämää.
Lähtölupa
on viimeinen
palvelus
läheiselle.
olen kuullut työssäni kertomuksia
kuoleman rajalta. Olen myös ollut joitakin kertoja paikalla, kun ihminen lähestyy kuolemaa ja lopulta kuolee.
Äitinikin kuollessa olin. En kuitenkaan
hoitajana vaan tyttärenä. Läsnä oli myös
sisareni. Äiti makasi teho-osastolla hengityskoneessa, massiivi sydäninfarkti, ei
mitään tehtävissä. Tunnit kuluivat, tuntikaudet. Äidin verenpaine pysytteli melko
korkeana; elämä sinnitteli. Äiti oli rajalla.
Siskoni halusi yhä uskoa. Jospa äiti
sittenkin toipuisi. Oltiin terminaalivaiheessa, ei ollut terveyttä mihin palata,
TEHY t 10–2015
kudostuhoa oli jo paljon. Annetaan äidin
mennä, sanoin. Päästetään irti, annetaan
hänen lähteä.
Siskoni silmät täyttyivät kyynelistä.
Hän ymmärsi tilanteen lopullisuuden.
Heti tämän jälkeen äidin verenpaine
alkoi laskea. Vain vähän aikaa, sitten hän
oli poissa.
henkilö järven rannalla to-
tesi, että kuolemanrajakokemus muutti
koko hänen elämänsä. Se avasi silmät.
Antoi rohkeuden elää. Eikä vain sitkutella
hengissä.
Sitä rohkeutta hän toivoi jokaiselle.
23
suola
Annostus
pielessä
Suomalaiset saavat liikaa natriumia ja liian vähän jodia.
teksti Virve Järvinen kuva Freeimages
1 Miksi asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten suolankäytöstä,
laillistettu ravitsemusterapeutti Arja
Lyytikäinen?
Suolan sisältämä natrium kohottaa runsaasti käytettynä verenpainetta. Ravitsemussuositusten mukaan suolaa saa
syödä päivittäin enintään viisi grammaa.
Todellisuudessa miehet syövät sitä keskimäärin yhdeksän ja naiset seitsemän
grammaa. Puolella 35–64-vuotiaista suomalaisista miehistä ja yli kolmanneksella
naisista on kohonnut verenpaine.
Valtaosa suomalaisten saamasta suolasta on piilosuolaa eli elintarvikkeisiin
lisättyä suolaa, joka on jodioimatonta.
Saamme ravinnostamme nyt lähes kaksi
kolmannesta vähemmän jodia kuin 50
vuotta sitten. Suomalaiset kärsivät lievästä jodin puutteesta.
2 Miksi jodin saanti on vähentynyt?
Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli
tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella. Sen ehkäisemiseksi tavalliseen ruokasuolaan ja eläinten rehuihin alettiin
lisätä jodia reilut 60 vuotta sitten. Sen ansiosta suomalaisten jodin saanti oli erinomaista vuosikymmenten ajan, kunnes
se tällä vuosituhannella kääntyi laskuun.
Suomalaiset syövät yhä enemmän
kodin ulkopuolella ja käyttävät enem-
24
män teollisia elintarvikkeita. Joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa
käytetty suola on pääosin jodioimatonta.
Kokkaamista harrastavien suosimat erikoissuolat eivät myöskään sisällä jodia.
3 Paljonko jodia tarvitaan?
Jodi on välttämätön ravintoaine,
jota tarvitaan kilpirauhashormonien
normaaliin toimintaan, perusaineenvaihdunnan säätelyyn sekä hermoston ja
luiden kehittymiseen. Se on tarpeen sikiön ja lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Sikiökaudella jodin puute voi
aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
suosittelee aikuisille 150 mikrogrammaa
jodia vuorokaudessa. Alle kymmenvuotiaiden päiväsuositus vaihtelee 50–120 µg:n
välillä. Raskaana oleville suositellaan 175
µg ja imettäville 200 µg vuorokaudessa.
Tällä hetkellä suomalaiset aikuiset saavat
ravinnostaan keskimäärin 117 µg jodia
vuorokaudessa.
Jodin puute
aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista.
Ravinnon jodista noin 90 prosenttia
erittyy virtsaan. Kun virtsan jodipitoisuus on väestötasolla 50–100 µg/l, kyseessä on lievä puutos. Kohtalaisessa ja
vakavassa puutoksessa luvut ovat 20–50
µg/l ja alle 20 µg/l. Suomalaisilla luku on
keskimäärin 63 µg/l.
4 Ketkä kärsivät jodin puutteesta
erityisesti?
Jodin saanti on vähäistä, jos ruokavaliosta puuttuvat eläinperäiset jodin lähteet.
Vegaanit ja maidotonta ruokavaliota
noudattavat ovat vaarassa kärsiä jodin
puutteesta.
Raskaus ja imetys lisäävät jodin tarvetta. Lisääntyneeseen tarpeeseen tulisi
herätä jo raskautta suunniteltaessa. The
Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että odottavan äidin elimistön alhaisella jodipitoisuudella on
yhteys lapsen matalampaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin
alakouluiässä.
5 Saako suolankäyttöä lisätä,
jotta saisi riittävästi jodia?
Jodi pitäisi saada ensisijaisesti ruokaaineista, jotka sisältävät sitä luontaisesti.
Jodioitu suola on pieni lisä eikä sen määrää pidä lisätä tarkoituksella. Useimmissa jodioiduissa suoloissa on 25 mikrogrammaa jodia grammassa. Haitallista
TEHY t 10–2015
5
grammaa
Suosituksen mukaan aikuinen saa syödä
enintään viisi grammaa suolaa päivässä.
Määrä vastaa yhtä teelusikallista.
3
grammaa
Suolan saantisuositus lapselle.
Alle 1-vuotiaan ruokaan ei lisätä
suolaa lainkaan.
raaka-ainetta. Tavalliseen
ruokasuolaan lisätään jodia.
Elintarviketeollisuuden käyttämä
suola on pääosin jodioimatonta.
TEHY t 10–2015
25
suola
natriumia on yhtä paljon kuin jodioimattomassa suolassa.
Mineraalisuolassa osa natriumista on
korvattu kaliumilla ja magnesiumilla,
joten jodioitu mineraalisuola on sydämen kannalta paras valinta. Sitäkään
ei pitäisi silti käyttää yli viittä grammaa
päivässä.
6 Tarvitaanko purkkilisää?
Vaikka suomalaiset keskimäärin
kärsivät lievästä jodin puutteesta, purkista otettua jodilisää ei voi suositella kaikille. Liiallinen jodinsaanti on haitallista ja
voi pitkäaikaisena häiritä kilpirauhasen
toimintaa.
Vegaani- ja maidotonta ruokavaliota
noudattaville suositellaan jodia sisältäviä
ravintolisiä. Jotta saanti ei ylittäisi suositeltavaa päiväsaantia, ohjeet lisien käyttöön pitäisi saada terveydenhoitoalan
ammattilaiselta.
Merilevävalmisteet sisältävät jodia.
Ellei merilevävalmisteessa ole mainittu jodipitoisuutta tai se ylittää päiväsaantisuosituksen, sitä ei pitäisi käyttää
lainkaan. Jodin korkein turvallinen
päiväsaanti ravinnosta ja ravintolisistä yhteensä on 600 mikrogrammaa
vuorokaudessa.
Apteekissa myytäviä joditabletteja ei
saa käyttää jodinpuutteen ehkäisyyn. Ne
on tarkoitettu erityistilanteisiin, joissa
kilpirauhasta on suojeltava esimerkiksi
ydinlaskeuman haitoilta.
Blomqvist – Helminen - Puurtinen
MYrsKYLUODON MAIJA
Koskettava musikaali
elinikäisestä rakkaudesta
ENSI-ILTA 5.9.2015
7 Kuinka jodia lisätään ruokavalioon
turvallisesti?
Valtaosan tarvittavasta jodista saa, kun
syö puoli litraa maitotuotteita ja muutaman viipaleen juustoa vuorokaudessa
sekä pari kolme kananmunaa ja kalaateriaa viikossa. Loppu tulee jodioidusta
suolasta.
Maidotonta ruokavaliota noudattavan
on hyvä tietää, että useimmissa maitoa
korvaavissa juomissa, kuten soija- ja viljapohjaisissa juomissa ei ole jodia.
Suomalaiset
syövät suolastaan
80 prosenttia
piilosuolana.
8 Miten voisin vaikuttaa elintarviketeollisuuden suolankäyttöön?
Suomalaiset syövät suolastaan 80 prosenttia piilosuolana. Tästä kolmasosa
tulee leivästä. Kuluttajien ostotottumukset vaikuttavat siihen, millaista leipää
leipomot tuottavat. Jokainen voi ohjata
leipomoita vähäsuolaisuuteen valitsemalla kaupassa vähäsuolaisen vaihtoehdon.
Yli 1,2 prosenttia suolaa sisältävä leipä on
voimakassuolainen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
on antanut suosituksen, jossa kehotetaan suosimaan jodioitua suolaa sekä
kotitalouksissa, ruokapalveluissa että
elintarviketeollisuudessa. Jodin puute
korjaantuisi, jos ruokateollisuus vaihtaisi
suolan jodioituun. Esimerkiksi Tanskassa ja Australiassa leipomoteollisuus on jo
näin tehnyt.
Suomessa on vastaavanlaisia kokemuksia D-vitamiinista, jota alettiin lisätä maitoon vuonna 2003. Pitoisuutta nostettiin
edelleen 2010. Nyt suomalaisten D-vitamiinin saanti on Pohjoismaiden paras.
Kolmannes suomalaisista aikuisista
ruokailee päivittäin henkilöstöravintolassa. Jokainen henkilöstöravintolan asiakas
voi antaa ravintolan henkilökunnalle palautetta sen käyttämän suolan määrästä ja
laadusta.
LAILLISTETTU RAVITSEMUSTERAPEUTTI ARJA LYYTIKÄINEN TOIMII VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELU KUNNAN
PÄÄSIHTEERINÄ. VRN LAATII RAVITSEMUSSUOSITUKSIA
JA ANTAA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA, JOIDEN TARKOITUKSENA ON PARANTAA VÄESTÖN RAVITSEMUSTA.
Alexandre Dumas
KOLME MUSKETTISOTURIA
Syksyn näyttävin ja vauhdikkain seikkailu
ENSI-ILTA 26.9.2015
Jonni Pantzar
SANKARI
Historiaa ja nykyaikaa yhdistelevä
näytelmä sankaruudesta
KANTAESITYS 2.9.2015
Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi / www.lippu.fi
26
TEHY t 10–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Henki kulkee
haukotteletko työpaikalla? Et välttämättä ole väsynyt tai
kyllästynyt työhösi, vaan syynä voivat olla sisäilman kemikaalipitoisuudet. Huonekaluista ja lattiamateriaaleista,
etenkin muovimatoista, haihtuu terveydelle haitallisia kemikaaleja. Ihmiset synnyttävät kemikaaleja vaatteiden, ihon ja tuottamansa hengitysilman
välityksellä.
Kemikaalit aiheuttavat väsymystä, päänsärkyä,
huimausta, iho-oireita ja silmien kirvelyä.
Ratkaisuksi huoneilman kemikaalipitoisuuden
laskemiseen markkinoidaan viherkasveja ja kokonaisia viherseiniä. Tutkija ei täysin tyrmää viherseinien markkinointiväitteitä, vaikka tutkimustulokset huoneilman puhdistuksesta vaihtelevat
suuresti.
–Kasveissa elävillä mikrobeilla on kyky käsitellä esimerkiksi
haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, koska ne muistuttavat kasvien
omia yhdisteitä. Lisäksi kasvit usein lisäävät ilman suhteellista kosteutta, sanoo akatemiatutkija Riitta Nissinen Jyväskylän
yliopistosta.
–Ei ole suinkaan sattumaa, että kasvihuoneessa on hyvä
hengittää.
HELENA SYRJÄ
Ei ole
sattumaa,
että kasvihuoneessa
on hyvä
hengittää.
lopeta
hyvästä
syystä
1
Mieti, miksi haluat
lopettaa tupakoinnin. Oma halu
motivoi parhaiten.
2
Etsi ja pyydä tukea
läheisiltäsi. Älä yritä
lopettaa salaa.
3
ANNIKA RAUHALA
Riko rutiinit.
Vältä tilanteita,
joissa olet tottunut
polttamaan.
lopeta ja voita -kilpailun
viime vuonna voittanut
maj-len gullman,
www.stumppari.fi
Raatteen
tiellä
Talvisodan taistelupaikoilla
Suomussalmella
pääsee juoksemaan 29.8.
www.raatteenmaraton.fi
Syö kuin diabeetikko
jos eri puolilta tursuava ja ristiriitaiselta
tuntuva puhe ruoasta ahdistaa, kannattaa palata
perusasioiden äärelle. Diabeetikon ruokavalio
sopii jokaiselle, joka haluaa syödä terveellisesti
ja pyrkii noudattamaan kotimaisia ravitsemussuosituksia. Mitään ei kielletä, mutta kaikkea
tarjolla olevaa ei kannata syödä päivittäin.
Kirja neuvoo, miten paino pysyy hallinnassa, miten vähennetään suolaa ja miten
makeanhimo pysyy kurissa. Kirjoittajat ovat
ravitsemusterapeutteja.
eliina aro, liisa heinonen ja eija ruuskanen: väriä ja
voimaa. duodecim ja diabetesliitto 2015.
Voimaa kuulasta
turkkilainen ylösnousu, etuheilautus ja
kauppakassi. Nämä kahvakuulailijoille tutut
perusliikkeet havainnollistuvat kirjan kuvissa. Kirja ei korvaa osaavaa ohjaajaa, mutta
antaa hyviä vinkkejä esimerkiksi kuulan valintaan ja lihasten huoltoon.
tuomo kilpeläinen, lasse seppänen, kalle kotiranta
ja ari kaikkonen: kahvakuula. docendo 2015.
TEHY t 10–2015
27
hyvinvointi
Vaiston
varassa
Intuitio on hyvä idealähde,
mutta siihen ei kannata luottaa sokeasti.
teksti Merja Perttula kuvitus Karoliina Pertamo
P
otilas tulee vastaanotolle. Sinulle
tulee tunne, että juuri tätä hän tarvitsisi. Et kuitenkaan tarkkaan tiedä, mistä tunne tuli.
Ihastut välittömästi asuntoon. Toisaalta järkesi sanoo, ettei sinulla ole siihen
varaa. Ostatko kuitenkin?
Ajat ajokortin. Miten vaikeaa onkaan
ensimmäisillä kerroilla hallita kytkin,
vaihteet ja jarrut. Kun ajokilometrejä kertyy, et ajattele enää tekniikkaa, vaan ajaminen sujuu automaattisesti.
Kaikissa kolmessa esimerkissä on kyse intuitiivisesta
ajattelusta. Oletko yllättynyt?
–Intuitio ei ole mikään pään
sisällä kuiskutteleva pikkuukko, joka tietää parhaiten,
miten kannattaa toimia. Vaikka koemme sen eräänlaisena
mutu-tuntumana tai pälkähdyksenä, se
koostuu monenlaisista psykologisista
prosesseista, sanoo tutkijatohtori Tapani
Riekki.
Hän tutkii arkipäiväistä ajattelua Helsingin yliopiston kognitiivisen neuropsykologian yksikössä. Riekin mukaan intuition olemuksesta tiedetään vähän, sillä
sitä on vaikea tutkia.
–Emme pysty sanomaan, mistä intuitiivinen välähdys pompsahtaa mieleemme. Voimme kuitenkin lähestyä sitä
rationaalisesti ja miettiä, mistä se mahtoi
juontua ja mikä siihen vaikutti.
Riekki kertoo esimerkin. Olet menossa leikkaukseen. Lääkäri
sanoo, että leikkaus onnistuu
90 prosentin todennäköisyydellä. Pidät leikkausta siinä
tapauksessa varmaankin
järkevänä. Jos lääkäri taas toteaa, että leikkaus epäonnistuu 10 prosentin todennäköisyydellä, saatat harkita asiaa
pitempään.
–Vaikka kysymys on samasta todennäköisyydestä, intuitiivisesti saatat päätyä erilaiseen ratkaisuun sen mukaan,
Pohdinta
on tietoista
ja työlästä.
28
kiinnitätkö huomiosi negatiiviseen vai
positiiviseen.
ajattelu jaetaan psykologiassa intuitiiviseen ja analyyttiseen. Intuitiivinen
ajattelu on tiedostamatonta, automaattista ja nopeaa. Analyyttinen pohdinta ja
päättely on tietoista, työlästä ja hidasta.
Monet tekijät, joita emme edes huomaa, vievät ajattelua ja samalla päätöksiä harhapoluille. On tärkeää, ettei luota
intuitiiviseen ajatteluun sokeasti, vaan
pyrkii kiertämään sudenkuopat.
Tavallinen vinouma on, että negatiivinen näkökulma korostuu ajattelussa positiivista enemmän.
–Terveydenhuollossa on hyvä tiedostaa, korostetaanko uhkia vai mahdollisuuksia. Luontainen tapa on ajatella intuitiivisesti uhkien kautta, Riekki toteaa.
Toinen intuitioon liittyvä vinouma on
haloefekti. Kun tapaamamme ihminen on
oikein mukava ja välittävä, pidämme häntä herkästi myös taitavana ja älykkäänä,
TEHY t 10–2015
TEHY t 10–2015
29
hyvinvointi
i
Harjoittele
intuitiota
1
Anna mielesi avartua. Hylkää
uskomukset en voi, en pysty
tai ei ole mahdollista.
2
Havainnoi ja testaa. Millaista
tietoa pulpahtaa mieleesi
ja millaisia kehontuntemuksia
koet, kun valitsit jotakin asiaa?
3
Opi erottelemaan, mikä
on mielen kohinaa ja mikä
merkityksellistä. Mieti, mikä vie
eteenpäin ja milloin tiedosta on
hyötyä.
4
Harjoittele pienillä asioilla,
niin opit huomaamaan, mitä
tapahtuu.
VINKIT ANTOI ASTA RAAMI.
vaikka sille ei olisi todellisia perusteita.
Esimerkiksi uusia työntekijöitä rekrytoitaessa intuitiivinen kokemus voi viedä
pahasti metsään.
Vastaavasti saatamme muodostaa
toisesta kielteisen kuvan, joka nousee
ennakkoluuloistamme.
–Näin toimii rasismi. Se on äärimmäisen intuitiivista, ja liittyy ihmisten tapaan jaotella toiset itsensä ulkopuolisiin
ja sisäpuolisiin ryhmiin.
Päätöksentekomme voi ontua myös
siksi, että olemme alttiita intuition niin
30
sanotulle vahvistusvinoumalle. Kun yritämme löytää johonkin ongelmaan ratkaisun, etsimme herkästi vain sellaista
tietoa, joka tukee jo omaksumaamme
näkökulmaa.
Vahvistusvinouma kannattaa muistaa
esimerkiksi diagnoosia tehtäessä. Ei pidä
etsiä vain vahvistusta sille, mikä sairaus
voisi olla kyseessä. Järkevämpää on sulkea pois asioita ja tutkia, miksi se ei ole
sitä, mitä intuitio tuottaa mieleen.
–Kokeneella lääkärillä tai hoitajalla
on vahva asiantuntemus. Kun ympäris-
tö on ennustettavissa, kokemukseen ja
automaatioon perustuva intuitio toimii
hyvin. Vaarana kuitenkin on, että poikkeuksellinen tapahtuma tai sairaus jää
huomaamatta.
Intuitiivinen ajattelu on altis myös manipulaatiolle. Hoitajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin tunnetiloihin. Väsymys, nälkä ja epämiellyttävät kokemukset
saattavat vääristää intuitiivisia tulkintoja.
Jos on huono päivä, tunteet saattavat siirtyä potilaskohtaamiseen ja oma
negatiivisuus korostuu. Potilas voi tunTEHY t 10–2015
tua rasittavalta, vaikka hyvänä päivänä
samoja asioita ei edes huomaisi. Silloin
voi olla vaikeaa tukea potilasta parhaalla
tavalla. Vastaavasti kun potilas kokee,
että hänet otetaan huomioon, hoito tuntuu hyvältä.
intuitiosta väitellyt tutkija Asta
Raami sanoo intuition olevan arvokas
tietämisen tapa, joka tuottaa tietyissä
tilanteissa parempaa tietoa kuin pelkkä
päättely. Intuitio toimii erityisesti silloin,
kun tietoa on liikaa ja analyyttinen mieli
tukehtuu sen määrään. Päättely vaikeutuu myös silloin, kun tietoa on liian vähän tai sitä puuttuu oleellisissa asioissa.
–Jos päätös pitää vielä tehdä lyhyessä
ajassa, intuitio on ylivertainen.
Intuitioon suhtaudutaan hänestä turhaan vähätellen. Aivot ovat luontaisesti
intuitiiviset. Käsittelemme intuitiivisesti valtaosan tiedosta. Intuitio ikään
kuin valmistelee päättelyn käyttöön
asioita.
Intuitiivisen ajattelun taustalla
vaikuttaa osin evoluutiobiologia.
Äiti tietää vaistonvaraisesti, miten
pienen lapsen kanssa pitää toimia.
Vastaavasti jossakin tilanteessa voi tulla tunne, että pitää olla
varuillaan.
Monet ihmiset kuvaavat intuition olevan kehollinen tuntemus. Se voidaan kokea kylminä
väreinä, sydämessä saattaa tuntua
hyvältä tai vatsassa krampata.
Leipuri voi tuntea käsillään, että
taikina on juuri nyt sopivaa.
Tuntemus on kuitenkin eri
asia kuin tunne, emootio. Intuitioon ei liity välttämättä mitään
tunteita eli tieto vain tulee ja on.
–Monet ymmärtävät intuition
satunnaisena tunnepohjaisena toimintana, joka saa alkunsa peloista,
mielikuvituksesta tai toiveajattelusta. Kun he toimivat täysin sattumanvaraisesti, he sanovat tehneensä sen vain
intuitiolla. Kyse on paremminkin mielijohteesta, ei intuitiosta.
Intuitiivinen ajattelu ei ole hänestä
sinänsä epäluottavampaa kuin analyyttinen ajattelu. Voimme yhtä hyvin päätellä väärin, jolloin lopputuloskaan ei ole
kestävä.
TEHY t 10–2015
asta raami tutki väitöstyötään varten
intuitiota eri tieteenaloilla, muun muassa kognitiotieteessä, kasvatustieteessä,
designissa, psykologiassa, neurotieteissä
sekä hoito- ja lääketieteessä. Vaikka lääketiede ja hoitotiede korostavat analyyttisyyttä ja rationaalisuutta, lääkäreillä ja
hoitajilla on silti paljon kokemusta myös
intuition osuudesta työssään.
Teksasin yliopistossa Yhdysvalloissa
on tutkittu Robbie Davis-Floydin johdolla intuitiota kätilön työssä. Kotisynnytyksiä hoitaneet kätilöt kertoivat oman
intuitiivisen tiedon olevan merkittävä
työkalu. Parhaiten he osasivat tukea
synnytyksen hyvää etenemistä, kun he
kokivat syvää yhteyttä äitiin ja lapseen.
Jos heille tuli ristiriitainen tunne, jokin
oli pielessä.
Intuitiiviset kokemukset saatetaan
salata, ettei leimautuisi hörhöksi. Professori Elizabeth Lloyd Mayer Kalifornian yliopistosta kertoo kirjassaan
Rasismi
on äärimmäisen
intuitiivista.
Extraordinary Knowing vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksista. He tunsivat
intuitiivisesti lasten tarvitsevan jotakin
tiettyä hoitoa. Kun he kertoivat siitä kollegoilleen, he saivat jäätävän vastaanoton.
He oppivat verhoilemaan intuitiivisen
tietonsa: pitää tehdä näin, koska lapsen
väri on tuollainen, tai mittarit näyttävät,
että nyt pitää toimia tällä tavalla.
–Hoitajalle saattaa tulla myös vastaanotolla ajatus tai tuntemus, että potilas
tarvitsee juuri tätä, vaikka hän ei pystykään selittämään, mistä tieto tuli. Silloin
potilaalta voi kysyä, voisiko hän kokeilla
ideaa ja kertoa myöhemmin, oliko siitä
apua, Raami sanoo.
viisaassa ajattelussa yhdisty-
vät onnistuneesti intuitiivinen ja analyyttinen puoli. Intuitiivista ajattelua
tarvitsemme arjen puuhissa, sillä jos
tekisimme kaikki päätökset excel-taulukon kanssa, emme saisi mitään
aikaan.
Kun ympäristö on ennustettavissa, intuitiivisesti syntyneet,
pitkään kokemukseen pohjautuvat ratkaisut sujuvoittavat asioita. Innovatiivisuuskin tarvitsee
intuitiota, jotta voisi syntyä uusia
ideoita.
–Joustavaan ajatteluun kuuluu,
että kuuntelee intuitiota tietyissä
tilanteissa, mutta muistaa, miten
monet tekijät voivat siihen vaikuttaa. Älä luota vain siihen, että
”musta nyt vaan tuntuu tältä”,
vaan pyri haastamaan ajatuksesi,
Tapani Riekki toteaa.
Asta Raami kehottaa kuuntelemaan itseään. Jos intuitio
tukee järkeilemällä saatua tietoa,
suunta on todennäköisesti oikea.
Jos järkeily ja intuitio tuottavat
ristiriitaista tietoa – esimerkiksi
järkeiltynä päätös on hyvä, mutta intuitio
sanoo ei – asiaa kannattaa tutkia tarkemmin. Mistä nousee tällainen olo, että jokin on pielessä, jotakin puuttuu tai jokin
ei täsmää?
–Intuitiota kannattaa kehittää. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että alat kiinnittää huomiota siihen, mihin kiinnität
huomiota. t
31
32
TEHY t 10–2015
henkilö
Kuolema
kolkutti
kahdesti
Suru kääntyy hyväksi, kun sen käy läpi.
Sairaanhoitaja Hanna Niemipelto on saanut
menetyksistään syvyyttä saattohoitotyöhön.
teksti Riitta Hankonen kuvat Jari Lifländer
lohduttavat muistot.
Hanna Niemipelto kävelee
hautausmaalla mielellään.
TEHY t 10–2015
33
henkilö
työyhteisö. Ylöjärven
terveyskeskuksen akuuttisairaalassa Hanna Niemipelto ja hänen työkaverinsa
hoitavat aikuispotilaita.
H
anna Niemipelto esittelee valokuva-aarrettaan viidentoista vuoden takaa. Kuvassa lepää vastasyntynyt äitinsä kainalossa, silmät kiinni.
Vauva näyttää siltä kuin voisi havahtua
hetkenä minä hyvänsä ja hamuta äitinsä
rintaa. Hän kuitenkin nukkuu unta, josta
ei herätä.
Kuva on otettu toukokuussa 2000. Kuvassa tyhjyyteen katsova äiti on 25-vuotias
Hanna, joka on hetki sitten synnyttänyt
kohtuun kuolleen Inka-tyttären.
Hanna hakeutui Vammalan aluesairaalaan viikkoa ennen äitienpäivää, toukokuun seitsemäntenä. Vauva ei ollut
liikkunut kahteen tuntiin. Ultraäänitutkimus paljasti vauvan kuolleen. Hanna
ei kestänyt ajatusta lähteä kotiin kuollut
lapsi kohdussaan ja halusi synnyttää saman tien.
Synnytys käynnistettiin, ja kahden tunnin kuluttua syntyi täydellinen, lämmin
tyttö. Kätilö ihaili vauvaa yhdessä vanhempien kanssa ja otti valokuvia. Hanna
ja Timo-puoliso saivat viettää lapsensa
kanssa kaksi tuntia.
34
Lopulta koitti pakollinen luopumisen hetki. Pieni vainaja jäi kapaloituna
ja ruusu rinnan päällä synnytyshuoneen
pöydälle.
–Pysyin kasassa niin kauan, kun sain
pitää lapseni, mutta romahdin täysin,
kun hänet piti antaa pois.
Sairaalassa synnyttäneiden osastolla, vauvojaan hoitavien äitien keskellä,
Hanna tunsi itsensä kuin ruttotautiseksi. Hän halusi kuolla. Pappi yritti
lohduttaa sanomalla, että maailmassa
kuolee paljon lapsia. Siitä ei ollut mitään
apua.
Yöpöydän kulmalle ilmestyi lapsikuolemaperheiden tukijärjestö Käpy ry:n esite, jonka etusivulla lukivat julmat sanat:
”Lapsesi on kuollut”. Hanna ei pystynyt
tarttumaan esitteeseen.
Inka haudattiin viisi päivää kuolemansa jälkeen. Kaksi päivää myöhemmin,
äitienpäivänä, Hanna istui kirkon penkissä ja kuuli, kun hänen lapsensa kuolemasta kerrottiin seurakunnalle.
Hanna ei voinut aavistaakaan, että hän
kokisi saman vielä toisen kerran.
haastattelupäivänä Inkan kuolemasta on kulunut kolmea päivää vaille
viisitoista vuotta.
Nykyään Hanna työskentelee saattohoidosta vastaavana sairaanhoitajana
Ylöjärven terveyskeskuksen akuuttisairaalassa. Kun saattohoidosta vastannut
sairaanhoitaja jäi eläkkeelle, vastuu solahti luontevasti Hannalle, jota ala kiinnosti
omien kokemusten vuoksi.
Hanna päivitti opistotutkintonsa amktutkinnoksi ja suoritti saattohoidon ja
palliatiivisen hoidon erikoistumisopinnot. Vapaaehtoisessa työharjoittelussa
Pirkanmaan saattohoitokodissa Hanna
totesi, että saattohoito voi olla hyvää
myös terveyskeskuksessa.
Aluksi Hannaa ahdistivat omaisten
valitukset kuolevien potilaiden hoidosta.
Hoitajat olivat niiden vuoksi arkoja kohtaamaan omaisia. Hän ryhtyi kehittämään saattohoitoa opinnoissa saamansa
tiedon avulla.
Omaisten kohtaamiseen on panostettu, ja kuolevaa kuunnellaan entistä
tarkemmin. Valitukset ovat loppuneet,
TEHY t 10–2015
kuolema lähestyy. Saattoja
Ylöjärven terveyskeskuksessa on
70–80 vuodessa. Kuolema ja suru
ovat läsnä lähes jokaisessa työvuorossa. Kuvan potilas kuoli kuvauksen jälkeisenä päivänä.
eivätkä kuolevat tai heidän omaisensa
enää halua saattohoitokotiin.
–Saattohoitokodissa on toki kauniimmat puitteet, ja siellä pystytään
ottamaan omaiset vielä paremmin huomioon, mutta myös terveyskeskus pystyy laadukkaaseen saattohoitoon, Hanna
sanoo.
lapsen menetys oli Hannalle fyy-
sisesti raju kokemus. Raskausvatsa oli
kadonnut, eikä tilalla ollut vauvaa hoidettavana. Rinnat valuivat maitoa, eikä virta
ehtynyt täysin lääkkeillä. Kun perheen
muut lapset, 2,5-vuotias Saara ja vuoden
vanha Arttu, oli saatu illalla nukkumaan,
Hanna vain itki.
Keväisestä maailmasta olivat kadonneet kaikki värit. Mustuutta kesti
kuukausia.
Hanna syytti kuolemasta itseään.
Kuolemaa edeltävänä päivänä hän oli siivonnut ja raivannut kukkapenkkiä: miksi
hän ei levännyt?
Ruumiinavaus vapautti syyllisyydestä,
sillä siinä kävi ilmi, että istukan reuna oli
TEHY t 10–2015
irronnut kohdun seinämästä. Napanuora oli kiinnittynyt samaan kohtalokkaaseen reunaan, ja Inka oli menehtynyt
hapenpuutteeseen.
hanna tuli pian uudestaan raskaaksi, mutta raskausaika oli henkisesti
vaikeaa. Aiemmin hän oli ajatellut, että
kohdussa vauva on turvassa, mutta turvallisuudentunne oli kadonnut Inkan
kuoleman myötä.
Hanna kävi tavallista tiheämmin
neuvolassa ja ultraäänitutkimuksissa. Henkistä tukea hän sai Käpy ry:n
järjestämästä lapsensa menettäneiden
vertaistukiryhmästä.
Kesällä 2001 syntyi Venni-poika. Uusi
lapsi toi iloa, mutta ei vienyt surua pois.
Keväisestä
maailmasta
olivat kadonneet
kaikki värit.
Kolmen tytön perheessä kasvaneella
Hannalla oli yhä pienen tytön kaipuu.
–Minua ahdisti aina, kun lähipiiriin
syntyi tyttö.
Huhtikuussa 2003 syntyi perheen viides lapsi – jälleen poika. Tällä kertaa poikavauva kuitenkin poisti tytön kaipauksen jollain selittämättömällä tavalla.
–Hän oli kuin nukke, eikä hänen sukupuolensa harmittanut yhtään.
Vauvan ristiäiset oli tarkoitus pitää
äitienpäivänä. Nimi oli valmiina, Luka,
ja pappikin oli jo käynyt vierailulla.
toukokuun neljäs. Äitienpäivä on
viikon päästä. Inkan kuolemasta on kulunut kolme päivää vaille kolme vuotta.
Hanna herää, avaa silmänsä ja näkee,
miten hänen miehensä pitelee vauvaa
käsissään ja huutaa ääneen. Timopuoliso on löytänyt Lukan elottomana
parisängystä.
Hanna riisuu potkupuvun ja näkee
lautumat. Sairaanhoitajana hän tietää,
ettei Lukaan saa enää eloa, mutta mies
ei luovuta. Hän laskee vauvan lattialle
35
henkilö
pientä vainajaa terveyskeskukseen. Mies
ajaa, ja Hanna pitää vauvaa sylissään.
Terveyskeskuksen henkilökunta tietää odottaa heitä. Sairaanhoitaja tulee
vastaan, katsoo vauvaa ja lausuu ääneen
ajatuksensa: ”Ihana vauva.”
Paikalle saapuva lääkäri ehdottaa, että
vanhemmat odottavat ulkopuolella, kun
hän tutkii vauvan väkivallan merkkien
varalta. Hanna ei suostu kuitenkaan
poistumaan, vaan jää lapsensa luo ja ottaa valokuvia. Tutkimuksen jälkeen hän
pukee Lukan uudelleen.
–ƒEn voinut antaa kenenkään viedä viimeisiä hetkiä lapseni kanssa.
Hanna, puoliso ja Luka matkaavat
ruumisauton etupenkillä Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Perillä kuljettaja
kääntyy Hannan puoleen ja sanoo: ”Nyt
joudun pyytämään vaikeinta asiaa maailmassa: antakaa hänet minulle.”
Surun murtamat vanhemmat jäävät
ruumisautoon itkemään.
Lapset toivat
äitienpäiväkortit ja pyysivät
anteeksi.
luka haudataan Inkan viereen.
korvaamattomat
aarteet. Hanna
Niemipelto on koonnut
kuolleiden lastensa
valokuvat albumeihin.
Ne ovat auttaneet surun
käsittelyssä.
paikalle hälytettyjen ensihoitajien eteen
ja pyytää tekemään jotain. Myös poliisit
ovat saapuneet.
Hanna lähtee hakemaan keittiöstä
vauvan sosiaaliturvatunnusta ja huomaa
lipaston päällä kameran. Hän haluaa kuvata, sillä hän tietää tarvitsevansa valokuvia kestääkseen uuden surun.
Ja hän kuvaa.
Valokuvissa vauva makaa lattialla pikkuruinen happimaski kasvoillaan. Elvytysyritys on pelkkä näytelmä isää varten,
sillä suoniyhteyttä ei ole avattu, eikä kuvassa näy lääkkeitä. Maskia pitelee ensihoitaja, jonka vieressä tuskainen isä painaa lapsen rintakehää etu- ja keskisor36
mella. Kolme sisarusta yövaatteissaan on
kerääntynyt ympärille ihmettelemään.
Vartin kuluttua ensihoitajat luovuttavat, ja pihaan ajaa ruumisauto.
Kuollut lapsi pitää viedä terveyskeskukseen tutkimusta varten, mutta se
aukeaa vasta kahdeksalta. Heillä on tunti
aikaa. Hanna pesee lapsensa hellästi,
vaihtaa vaipan ja pukee hänet valkoisiin.
Nyt hän saa korjaavan kokemuksen, sillä
kolme vuotta aiemmin hän ei saanut pestä ja hoitaa Inkaa.
Valokuvissa vauva lepää äitinsä, isänsä, sisarustensa ja mummun sylissä.
Ruumisauto seuraa perässä, kun Hanna ja hänen miehensä lähtevät viemään
Hanna kantaa arkun alttarille. Arkku
kumahtaa kuuluvasti, kun sen laskee
käsistään. Valokuvissa Luka makaa arkussa sisarukset ympärillään. Viisivuotias Saara ehkä jo ymmärtää, mitä
on tapahtunut, mutta veljet eivät vielä
käsitä. Varsinkaan kaksivuotias Venni ei
voi ymmärtää, miksi pientä veljeä ei voi
ottaa enää syliin.
–ƒMe otimme lapset mukaan kaikkeen,
mikä liittyi kuolemaan. Heille olisi muuten saattanut jäädä tunne, että vauva vain
yhtäkkiä katosi.
Hautajaisia seuraava päivä on äitienpäivä. Hanna istuu taas kirkossa ja kuulee, miten hänen lapsensa nimi lausutaan
kuolleiden joukossa. Nyt tuntuu kuitenkin erilaiselta kuin Inkan kuoleman jälkeen: syvän surun rinnalla Hanna tuntee
syvää kiitollisuutta.
Tunne syttyi sillä hetkellä, kun hän
näki lautumat poikansa ruumiissa.
–ƒOlen kiitollinen, että sain pitää Lukan
tasan kuukauden. Olin vaeltanut pimeässä kolme vuotta Inkan kuoleman jälkeen,
mutta nyt vaellus oli päättynyt. Jumala oli
sittenkin olemassa. Ja hän oli hyvä.
Luka ei ollut tukehtunut perhepetiin.
Kuolinsyy oli synnynnäinen keuhkovaltimopaineen nousu, minkä seurauksena
TEHY t 10–2015
keuhkorakkulat olivat täyttyneet verellä.
Valtimopaineen nousuun usein liittyvää
sydänvikaa Lukalla ei ollut.
hannan työpaikalla saattohoito
on parantunut paljon. Silti sen aloittamista Hannan mielestä usein pitkitetään.
Saattohoitopäätös helpottaa ja parantaa
potilaan hoitoa, omaisten kohtaamista ja
hoitajien työtä.
Saattohoitopäätöstä joutuu pyytämään aina erikseen, sillä lääkäri näkee
potilaan vain hetkittäin eikä voi tunnistaa potilaan tilannetta yhtä hyvin kuin
hoitaja. Hanna toivoo, että hoitajat rohkaistuisivat kertomaan potilaan tilasta
lääkärille siinä vaiheessa, kun näkevät
saattohoidon tarpeelliseksi.
–Saattohoitopäätös ei ole koskaan
lopullinen kuolemantuomio. Se voidaan
perua, jos potilaan tila kohenee.
Omat surukokemukset tuovat työhön
syvyyttä. Kuolemasta puhuminen on
helppoa. Kokemuksistaan Hanna ei kuitenkaan kerro kuin poikkeustapauksissa
– silloin, kun kuoleva kertoo menettäneensä lapsensa.
Lapsen kuolemasta saattaa olla vuosikymmeniä aikaa, mutta oman kuoleman
lähestyessä tulee tarve puhua asiasta,
josta on pitkään ollut hiljaa. Ennen lapsen kuolemasta ei ollut välttämättä lupa
puhua, vaan pidettiin parempana, että
sen unohtaa.
–Lapsensa menettänyttä lohduttaa
ajatus siitä, että kuolemassa hän pääsee
lapsensa luo.
yhdeksän kuukautta Lukan kuo-
leman jälkeen Hanna synnytti identtiset
kaksospojat. He saivat nimekseen Aapo ja
Eemi. Hanna on nyt seitsemän lapsen äiti.
Inkan ja Lukan kuolemien aiheuttama suru on sulautunut Hannan mielessä
yhteen. Raskaat kokemukset ovat kääntyneet vuosien saatossa voimavaraksi. Hanna on opiskellut saattohoitoa, osallistunut surua käsitteleviin konferensseihin,
toiminut Käpy ry:n vapaaehtoisena ja puhunut lastensa kuolemista julkisesti.
Suru muistuttaa olemassaolostaan
aina silloin tällöin, mutta enää Hanna
ei sure päivittäin. Kaipuu iskee, kun on
muutenkin raskasta. Lohdusta tarjoaa
valokuva-albumien selailu ja hautausmaan rauhassa käveleminen.
Äitienpäivää Niemipeltojen perheessä ei vietetty vuosiin. Monta vuotta meni
niin, että lapset toivat äitienpäiväkortit ja
pyysivät anteeksi.
Hannan elossa olevat lapset ovat nyt
17-, 16-, 14- ja 11-vuotiaita. Inkan ja Lukan
muisto elää perheessä yhä. Hanna ei edes
halua päästä surustaan eroon.
–Kuka haluaisi unohtaa lapsensa? En
minä ainakaan. t
PARAMAX
Joka perheen parasetamolivalmiste
Särkyyn ja kuumeeseen
TEHY t 10–2015
37
Talvilomakalent
Lokakuu
Nimi
PALVELUNUMEROT
38
40
41
28.9.–4.10.
5.–11.10.
Marraskuu
42
43
44
12.–18.10. 19.–25.10. 26.10.–1.11.
Edunvalvonta ma–ti ja to 9–15 (09) 5422 7100
Joulukuu
45
46
47
2.–8.11.
9.–15.11.
16.–22.11.
48
49
23.–29.11. 30.11.–6.12.
50
7.–13.12.
51
14.–20.12. 21.–
Jäsenyysasiat ma–ti ja to 9–15
TEHY t 10–2014
10–2015
5
teri 2015–2016
Tammikuu
52
.–27.12.
Helmikuu
Maaliskuu
53
1
2
3
4
5
6
7
28.12.–3.1.
4.–10.1.
11.–17.1.
18.–24.1.
25.–31.1.
1.–7.2.
8.–14.2.
15.–21.2.
(09) 5422 7200
10–2014
TEHY t 10–2015
8
9
22.2.–28.2. 29.2.–6.3.
Huhtikuu
10
11
12
13
14
15
7.–13.3.
14.–20.3.
21.–27.3.
28.3.–3.4.
4.–10.4.
11.–17.4.
16
17
18.–24.4. 25.4.–1.5.
Työttömyyskassa ma–ti ja to 9–15 (09) 5422 7300
39
tutkimus
Kuka päättää?
Sari Viinikainen tutki hoitotyön johtajien valtaa.
teksti Ulla Ojala kuva Leena Louhivaara
Tutkit väitöskirjassasi ylihoitajien, osastonhoitajien ja
apulaisosastonhoitajien valtaa julkisen
terveydenhuollon organisaatioissa. Miksi aihe on tärkeä?
Puolet kuntien menoista kuluu sosiaali- ja terveystoimeen. On
siis tärkeää, miten ja kuka resursseja johtaa. Hoitajat ovat suurin ammattiryhmä, joiden työllä tulos tehdään.
Hoitotyön lähiesimiehillä on yhä suurempia henkilöstöryhmiä johdettavinaan. Selviytyäkseen tästä johtajilla täytyy olla
valtaa toimia.
turhaa kainostelua.
Sari Viinikainen yllättyi,
että valta nähdään
edelleen hieman negatiivisena ja vaiettuna
asiana.
–Uskon, että valta
täytyy ottaa ja
johtajuus lunastaa
omalla toiminnalla.
Onko hoitotyön johtajilla valtaa?
Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat arvioivat, että
heillä on valtaa kohtalaisesti. Pienimmäksi he kokivat valtansa
hoitotyön resursseissa. Niitä ovat paitsi hoitajien määrä myös
heidän palkkansa sekä koulutusmahdollisuudet ja työvälineet.
Hoitotyön johtajien näkökulmasta hoitotyö kärsii resurssipulasta eivätkä hoitotyön johtajat ole päättämässä resursseista. Näyttää olevan edelleen tapa, ettei hoitotyötä resursoida
riittävästi.
Millaisia terveisiä lähettäisit sote-uudistuksen
valmistelijoille?
Hoitotyön johtajia tarvitaan uudistuksen suunnittelussa, toimeenpanossa ja ylläpidossa kaikilla organisaatiotasoilla. He
vastaavat suurimman ammattiryhmän työn johtamisesta ja sitä
kautta potilasturvallisuudesta ja tuloksekkaasta hoidosta.
Potilaskeskeisen näkemyksen omaavilla hoitajilla on paljon
annettavaa prosessien johtamiseen, esimerkiksi potilaan hoitokäyntien suunnitteluun. Hoidon pirstaloitumisesta ja päällekkäisestä työstä kärsivät sekä hoitohenkilöstä että potilaat.
Hoitotyön johtajilla on potentiaalia vastata suuremmistakin
kokonaisuuksista kuin hoitotyöstä. He ovat tottuneet johtamaan niin rakennusprojektia kuin yksittäisen potilasryhmän
hoitoketjua. t
40
Sari
Viinikainen
► Terveystieteiden
tohtori, johtava
ylihoitaja (vs.) Husissa.
Ammatillinen koulutus:
lähihoitaja (yo) ja
sairaanhoitaja (amk).
► Väitös: Hoitotyön ja
hoitotyön johtajan
valta sekä organisaation sosiaalinen
todellisuus.
TEHY t 10–2015
sää
Huh,
mikä keli!
Ilmastonmuutos lisää rajuja sääilmiöitä.
teksti Riitta Hankonen kuvitus Helena Syrjä
rajuilmat, rankkasateet, tulvat ja kovat helteet
lisääntynevät ilmastonmuutoksen myötä. Monet
sääilmiöt ovat riski terveydelle.
helle koettelee erityi-
sesti vanhusten ja pienten
lasten terveyttä. Tervekin
työikäinen on kuumassa
kovilla: sydän lyö tiheämmin, hengitys tihentyy ja
kehon lämpötila nousee.
Helteellä pitää juoda
puolitoista kertaa enemmän kuin tavallisesti sekä
syödä suolaista välipalaa.
Työpaikalla on huolehdittava viilennyksestä ja
tauotuksesta.
tulvavedessä kahlaa-
minen on vaarallista, sillä
matalakin nopeasti virtaava
vesi voi kaataa ihmisen.
Viemärien kannet saattavat
nousta veden voimasta pois
paikoiltaan. Älä aja veden
peittämää tietä edes autolla, sillä veden alla voi olla
esteitä.
viemärit täyttyvät
rankkasateella nopeasti
ja maan pinnalla vellova
vesi purkautuu rakennuksiin. Jos tulva nousee
uhkaavan lähelle, katkaise sähkö pääkytkimestä
ja suojaa vaarassa olevat
sähkölaitteet. Älä koske
kastuneisiin laitteisiin.
Sulje kaasu- ja öljylämmitysventtiilit. Kostuneet
rakenteet voivat aiheuttaa tulvan jälkeen lahovaurioita ja sisäilmaongelmia.
TEHY t 10–2015
saastunut talousvesi
on keitettävä. Yli vuorokauden kestävissä häiriöissä kunta järjestää varavedenjakelun esimerkiksi
säiliöautosta.
vaurioituneisiin
myrskytuuli voi kaa-
taa terveenkin puun, jos
tuuli puhaltaa vähintään
15 metriä sekunnissa. Pysyttele kaukana puista ja
hakeudu sisälle. Myrskytuuli voi irrottaa kattoja ja
romahduttaa kuplahalleja
tai rakennustelineitä. Puu
voi kaatuessaan tappaa
ihmisen.
sähköjohtimiin on syytä
pitää vähintään 20 metrin
etäisyys. Irtaimet tavarat
voivat lähteä tuulessa
lentämään. Ne kannattaa
kerätä sisälle vahinkojen
välttämiseksi.
varaa kotiin isoja,
puhtaita ja kannellisia
astioita, joissa voi säilyttää ja kuljettaa vettä.
Puhdasta juomavettä tarvitaan ainakin kaksi litraa
vuorokaudessa henkilöä
kohden. Suomalainen
käyttää vettä noin 130
litraa vuorokaudessa.
LÄHTEET: ILMASTOINFON URBAANIN SELVIYTYMISEN PÄIVÄ,
ILMATIETEEN LAITOS JA SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ
41
mielenterveys
Toisen luokan
potilaita
Mielenterveyshäiriöstä kärsivät kuolevat jopa kymmeniä
vuosia muita aikaisemmin.
teksti Sinikka Sajama kuvat Pia Inberg
42
TEHY t 10–2015
V
akaviin mielenterveyshäiriöihin
sairastuneiden miesten eliniänodote on 20 ja naisilla 15 vuotta
lyhyempi kuin muilla suomalaisilla. Myös
lievempiin häiriöihin liittyy noin kaksinkertainen kuolleisuus muihin samanikäisiin verrattuna.
Luvut ovat pysäyttäviä. Mikään muu
tekijä – sukupuoli, tulotaso, koulutus,
asuinalue – ei tuota yhtä rajua eriarvoisuutta elämän ja kuoleman edessä. Luvut
houkuttelevat etsimään todennäköiseltä
kuulostavaa selitystä itsemurhakuolemista. Turhaan. Itsemurhat ovat vakavasti otettava riski, mutta ne ovat vain pieni
osa isompaa ongelmaa.
Todellisuudessa mielenterveyskuntoutujat sairastavat tavallisia suomalaisia
kansantauteja – ja kuolevat niihin huomattavasti muita nuorempina. Tilastojen
mukaan he sairastavat yli kaksi kertaa
muuta väestöä enemmän muun muassa
sydän- ja verissuonisairauksia, diabetesta ja keuhkosairauksia.
keskeinen syy runsaaseen sairastavuuteen ja varhaisiin kuolemiin on, ettei
mielenterveyskuntoutujan sairauksia
tunnisteta ajoissa eikä hoideta yhtä hy-
TEHY t 10–2015
Sairauksia
ei hoideta
yhtä hyvin
kuin muun
väestön
terveysongelmia.
vin kuin muun väestön terveysongelmia.
Mielenterveyshäiriöisten asemasta toisen
luokan potilaina on runsaasti tutkimusnäyttöä muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa.
Tanskassa esimerkiksi havaittiin, ettei
mielenterveyskuntoutujille aloitettu statiinilääkitystä samoilla kolesteroliarviolla kuin muille. Suomalaistutkimuksessa
selvisi, että sairaalahoitoon päätyneille
sepelvaltimotautipotilaille tehtiin
muita harvemmin pallonlaajennuksia, jos heillä oli mielenterveysdiagnoosi. Mitään lääketieteellisiä perusteita lääkityksen
tai hoidon epäämiselle ei ollut.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mukaan
fyysisiin vaivoihin apua hakeviin mielenterveyskuntoutujiin suhtaudutaan usein
täysin nurinkurisella asenteella.
–€Hoitajien ja lääkärien tulisi pitää
mielessä mielenterveyskuntoutujien
muita suurempi sairastavuus. Jo tilastojen perusteella heidän oireidensa
taustalla on kaksi kertaa todennäköisemmin oikea sairaus kuin muilla potilailla.
Nykyisin monen ensimmäinen ajatus on,
että oireet ovat mielenterveyden häiriön
aiheuttamia harhoja.
runsas sairastavuus ei kuitenkaan johdu pelkästään hoidon ongelmista, vaan myös mielenterveyskuntoutujien elintavoista: liian vähäisestä
liikunnasta, epäterveellisestä ruoasta,
runsaasta tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä. Ja jälleen samasta kohtaamattomuuden ongelmasta: eniten elintapaohjausta kaipaavat jäävät todennäköisimmin sitä paitsi.
43
mielenterveys
–Peloista, masennuksesta tai psykoottisista oireista kärsivillä on usein
vaikeuksia huolehtia omasta terveydestään. Siitä huolimatta heille tarjotaan
huomattavasti muita vähemmän terveysneuvontaa, Wahlbeck sanoo.
Tupakka on hyvä esimerkki. Mielenterveyskuntoutujien tiedetään polttavan
40 prosenttia kaikista Suomessa sauhutelluista tupakoista – siis huimasti yli
oman osuutensa. Siitä huolimatta heidät
ohjataan tupakkavierotusryhmiin paljon
muita harvemmin. Taustalla on käsitys,
etteivät mielenterveyshäiriöiset halua tai
pysty lopettamaan.
Luulo on väärä. Mielenterveyskuntoutujat haluavat lopettaa tupakoinnin ja onnistuvat siinä yhtä usein kuin muutkin.
–Terveyden edistäminen pitää ulottaa myös mielenterveyskuntoutujiin.
Terveelliset elintavat – ravitseva ruoka,
riittävä liikunta ja savuttomuus – eivät ole
vain hyvinvoivien etuoikeus, Wahlbeck
muistuttaa.
mielenterveyskuntoutujien
enemmistölle terveyspalvelujen eriarvoisuus on arkea. Heille ei ole tarjolla
työterveyshuoltoa eikä mahdollisuutta
yksityisten palvelujen käyttöön. Myös
suuret alueelliset erot ja hoitojärjestelmän pirstaleisuus hankaloittavat hoitoon
pääsyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren
mukaan keskeinen palvelujärjestelmään
liittyvä ongelma on somaattisen ja psykiatrisen hoidon erillisyys ja yhdistävien
palvelujen puuttuminen.
Vaikka potilas olisi hoidossa psyykkisten ongelmiensa vuoksi, hänen somaatti-
i
Syöpä iän piikkiin ja muita mielenterveyskuntoutujien kokemuksia
Minulla on rintasyöpä ja
sairastan masennusta.
Kun valitin lääkärille jalkakipua, minulle vastattiin: ’Rouva
hyvä, tuleehan noita vaivoja,
kun on ikää ja ylipainoa’.
Yksityisellä vastaanotolla
kivulle löytyi syy: luustoon
levinnyt syöpä.”
44
Satutin polveni tapaturmaisesti. Murtuma ei
näkynyt röntgenkuvissa, joten
valitukseni kivusta pantiin
masennuksen piikkiin. Vasta
kuukausien kuluttua pääsin
selkävaivojen vuoksi fysiatrille, joka näki heti, ettei polvi
ollut kunnossa. Selkävaivat-
kin johtuivat polvikivun
aiheuttamasta väärästä
kävelyasennosta. Lopulta
polvi leikattiin, mutta
selkävaivat jäivät.”
En ole huomannut
erityiskohtelua mielenterveysdiagnoosini vuoksi. Eniten
minua häiritsee lääkäreiden
virallisuus ja teitittely. Se ei
tunnu kivalta.”
Olin lenkillä, kun auto
töytäisi minua. Kaaduin ja
kengätkin sinkoutuivat
jaloistani. Menin ilman kenkiä
terveysasemalle pyytämään
TEHY t 10–2015
i
i
Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt
lyhentävät elinikää
Skitsofrenia
Alkoholihäiriö,
jota on hoidettu sairaalassa
Kolme outoa
uskomusta
1
mielenterveyshäiriö
ei parane.
Kyllä paranee. Valtaosalla
oireet häviävät ja paluu
työelämään on mahdollinen.
2
Suomalaisten elinikäennuste vuonna 2006: miehet 75,6 ja naiset 82,6 vuotta.
mielenterveyshäiriö
on omaa syytä.
Terveyttään ei voi valita.
Kuka tahansa voi sairastua
psyykkisesti.
17
vuotta
16
vuotta
Persoonallisuushäiriö,
jota on hoidettu sairaalassa
28
vuotta
26
vuotta
Kaksisuuntainen
mielialahäiriö
3
mielenterveyskuntoutujat ovat
vaaraksi ympäristölleen.
Mielenterveyspotilaiden
tekemät väkivaltarikokset ovat häviävän
pieni osa kaikista
väkivaltarikoksista Suomessa.
Mielenterveyskuntoutujat
ovat tilastojen valossa
pikemminkin uhreja kuin
tekijöitä.
Häpeäleiman
poistaminen on
osoittautunut
erittäin vaikeaksi.
13 14,5 20
vuotta
vuotta
apua. Sieltä minut haettiin
ambulanssin ja poliisin voimin
psykiatriseen sairaalaan.”
Mielestäni minua on
kohdeltu ihan normaalisti.
Menen mielelläni terveyskeskukseen hakemaan apua,
mutta odottamisesta en pidä.”
TEHY t 10–2015
vuotta
16
vuotta
Koen, että terveyskeskuksessa asioihini puututaan
liikaakin, koska minulla on
mielenterveysdiagnoosi.”
En ole keskustellut
muiden kanssa kokemuksistani terveydenhuollossa.
Eivät ne ketään kiinnosta.”
LAINAUKSET PERUSTUVAT HELSINKILÄISTEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN KOKEMUKSIIN.
45
mielenterveys
set vaivansa jäävät helposti tunnistamatta ja hoitamatta.
–Psykiatrien ammattitaito ei riitä
somaattisten sairauksien hoitoon, ja toisaalta muussa terveydenhuollossa ei ole
riittävää osaamista mielenterveyspotilaiden kohtaamiseen.
Suvisaari pitää välttämättömänä rajaaitojen ylittämistä ja yhteistyön lisäämistä. Esimerkiksi säännöllisten terveystarkastusten ja elintapaneuvonnan järjestämisestä on saatu hyviä kokemuksia.
Kellokosken sairaalassa on kokeiltu
mallia, jossa yleislääkärin ja sairaanhoitajan terveystarkastukset ovat osa
psykiatrisen poliklinikan arkea. Lapissa
tarkastukset tehdään perusterveydenhuollossa, mutta kiinteässä yhteistyössä
psykiatrisen hoidon kanssa.
ratkaisua Kristian Wahlbeck hakee
kielteisten asenteiden muuttamisesta.
www.verman.fi/perhe
Mielenterveyshäiriöihin liitetään nykyisinkin häpeäleima, jonka poistaminen
on osoittautunut erittäin vaikeaksi.
–Valitettavasti terveydenhuollon
ammattilaisten käsitykset ovat yhtä
kielteisiä kuin muidenkin. Potilaita
ei ymmärretä, ja pahimmillaan heitä
vieroksutaan ja pelätään.
Tutkimusten mukaan tehokkain asenteiden ravistelija on lähipiiriin kuuluva
mielenterveysongelmainen. Jos mielenterveysdiagnoosin saanut on oman perheen jäsen, sukulainen tai tuttava, on helpompi nähdä ihminen sairauden takaa.
Wahlbeck toivookin mielenterveys-
Miltä tuntuu,
kun hoitaja ei malta
kuunnella?
kuntoutujien oman asiantuntemuksen tuomista niin oppilaitoksiin kuin
työpaikoille. Esimerkiksi Ruotsissa ja
Tanskassa on saatu erinomaisia tuloksia
koulutettujen kokemusasiantuntijoiden
osallistumisesta terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen sekä palvelujen
kehittämiseen.
–Jokaisen ammattilaisen pitäisi Suomessakin tavata kokemusasiantuntija,
joka kertoisi, millaista on hakea apua
terveydenhuollosta. Miltä tuntuu, kun
hoitaja ei malta kuunnella, lääkäri ei usko
potilaan oireita, diagnoosi viivästyy eikä
lähetettä aseteta?
Suomessa kokemusasiantuntijoita
on, mutta heidän asemansa ei ole yhtä
vakiintunut kuin muissa Pohjoismaissa.
Wahlbeck uskoo heidän roolinsa vahvistuvan, mikäli heidän koulutuksensa
yhdenmukaistettaisiin ja keskitettäisiin
alan oppilaitoksiin. t
®
TURVALLINEN JA TEHOKAS
ANTIMIKROBINEN
HAAVANHOITOMENETELMÄ
TEHOAA RESISTENTTEIHIN
MIKROBEIHIN
TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN
TYYPPISIIN HAAVOIHIN
EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ
MIKROBIKANTAA
• ALIPAINEIMUHOITO
• AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT
• VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT
• IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT
46
LAAJA SIDOSVALIKOIMA
TEHY t 10–2015
motivaatio
Toisten
hyväksi
Hoitoalalla työskentelevillä naisilla on
korkea julkisen palvelun motivaatio,
käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
teksti Riitta Hankonen
1 Korkea julkisen palvelun motivaatio
on keino parantaa tuottavuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta voisi kasvaa ruokkimalla julkisen
palvelun motivaatiota. Käsitteellä tarkoitetaan sellaista motivaatiota, joka kumpuaa halusta tavoitella oman edun sijasta
muiden hyvinvointia.
Korkea julkisen palvelun motivaatio
edistää työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä
sekä parantaa työssä suoriutumista. Nämä parantavat puolestaan tuottavuutta.
Myös hoitoalan kiinnostavuus kasvaa,
jos työntekijät saavat toteuttaa julkisen
palvelun motivaatiotaan.
2 Suomalaisilla terveydenhuollon
työntekijöillä on korkea julkisen
palvelun motivaatio.
Korkeasta motivaatiostaan huolimatta suomalaiset eivät ole kansainvälisen
vertailun mukaan erityisen uhrautuvaisia. Hyvinvointivaltiossa ei tarvita
korkeaa uhrautuvaisuutta, sillä tilalle
löytyy helposti joku toinen, joka ottaa
tehtävän hoitaakseen. Uhrautuvaisuus
on myös kielteinen asia, sillä se voi johtaa
myötätuntouupumukseen.
TEHY t 10–2015
työ
3 Tehyläiset arvostavat
tulospalkkaa.
Julkisen palvelun työpaikkoihin
hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat erityisesti työn sisältöä. Palkka
ei ole niin tärkeä. Tehyläiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä ansiotasoonsa. He
suhtautuvat myönteisesti tulospalkkaukseen, mutta harva on saanut sitä.
Useissa psykologissa tutkimuksissa
on todettu, että raha vaikuttaa myönteisesti ulkoiseen motivaatioon, mutta syö
samalla sisäistä motivaatiota. Ulkoinen
motivaatio tarkoittaa, että ihminen tekee
Tiesitkö?
Julkisen palvelun motivaatio
tarkoittaa työntekijän halua
tavoitella oman etunsa
sijaan muiden
hyvinvointia.
työtä palkan takia. Sisäinen motivaatio
viittaa työn iloon.
4 Työntekijän tausta vaikuttaa
motivaatioon.
Julkisen palvelun motivaatio on muita
korkeampi vasemmistolaisittain ajattelevilla, naisilla ja varttuneimmilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Poliittisesti
oikealle suuntautuvilla tehyläisillä on alhaisempi julkisen palvelun motivaatio.
Julkisella sektorilla työskentelevillä
tehyläisillä on korkeampi julkisen palvelun motivaatio kuin yksityissektorilla
työskentelevillä. t
TUTKIMUSAINEISTO KERÄTTIIN TEHYN,
SUPERIN JA LÄÄKÄRILIITON JÄSENILTÄ.
PALVELUMOTIVAATIO JA TYÖHYVINVOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA. KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN
RAPORTTI. WWW.KAKS.FI/TUTKIMUSJULKAISUT.
47
rokottaminen
Totta vai
tarua?
Hoitajien rokotustietämyksessä on parantamisen varaa.
Yliopettaja, rokotusosaamisesta väitellyt Anne Nikula
kumoaa yleisimpiä harhaluuloja.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala
1 Vain terveydenhoitaja saa rokottaa.
Tarua.Terveydenhoitajat toki antavat
Suomessa valtaosan rokotuksista, mutta
lääkäreiden lisäksi rokottaa saavat myös
sairaanhoitajat ja kätilöt, joilla on siihen
koulutus ja lupa. Rokotustoiminnasta
vastuussa oleva lääkäri huolehtii, että
nämä ovat kunnossa. Esimerkiksi Helsingin terveyskeskuksissa lupa annetaan
viideksi vuodeksi kerrallaan. Vain terveydenhoitajilla riittävä rokotusosaaminen sisältyy jo opintoihin, joten he eivät
tarvitse erillistä rokotuslupaa.
2 Jos hoitaja tekee rokottaessa
virheen, vastuu on lääkärillä.
Tarua. Rokottaja on itse vastuussa. Lää-
ja lihaksen koosta riippuen, voi rokottaa
joko olkavarren hartialihakseen tai pakaran yläetuosaan. Kouluikäisestä alkaen
rokotusten antopaikaksi suositellaan
olkavartta. Joitakin rokotuksia annetaan
suun kautta, kuten vauvojen rota- ja matkailijoiden kolerarokotukset. Maksullisen influenssarokotuksen voi antaa pikkulapsille nenäsuihkeena.
4 Jos vanhemmat eivät halua
rokotuttaa lastaan, se on heidän
oma asiansa eikä kuulu rokottavalle
hoitajalle.
Osin totta. Suomessa rokotusten ottami-
kärin vastuu tarkoittaa laajempaa vastuuta: hän on vastuussa alueensa rokotustoiminnasta. Lääkäri on harvoin edes
paikalla, kun rokotuksia annetaan.
nen on vapaaehtoista, mutta rokottajalla
on velvollisuus kertoa rokotuksen hyödyistä. Jos kyseessä on totaalikieltäytyjä,
keskustelu on ehkä turha. Jos vanhempi
epäröi tai hänellä ei ole riittävästi tietoa,
rokottajan tulee sitä antaa.
3 5 Pakaraan annettu rokote ei tehoa
kunnolla.
Pääosin tarua. Tärkein syy pakaraan
annetuista rokotuksista luopumiseen
on se, että pakaralihakseen pistäessä on
riskinä iskiashermon vaurioituminen.
Sen vuoksi suositellaan muita pistospaikkoja. Reisilihas on iso ja hyvä lihas
rokottaa. Leikki-ikäisestä lähtien, lapsen
48
Jos vanhempi pyytää muuttamaan
rokotusohjelmaa, voin sen tehdä.
Osin totta. Pääperiaate on, että kansallista rokotusohjelmaa noudatetaan,
mutta voi tulla tilanteita, joissa rokotusta voidaan siirtää. Jos perheessä
on tulossa vaikkapa isot sukujuhlat tai
kotimaan matka, niin esimerkiksi MPRrokotteen ottamista voi siirtää, ettei
lapsi saa parahiksi kuumetta tai muita
mahdollisia haittavaikutuksia. Osaavan
rokottajan tilannearvio on tässä tärkeä.
Vanhemmat eivät voi itse rustata uusiksi
rokotusohjelmaa.
6 Kaverini on lähdössä matkalle
ja hän pyysi, että rokotan hänet
kotona. Sopiihan se.
Tarua. En suosittele rokottamista vapaal-
la kotioloissa. Rokottajalla pitää olla hoitovälineet analyfaktisen reaktion varalta,
rokotteen säilytys voi olla ongelma ja kirjaaminen jää puuttumaan.
7 Rokotettava kohta on
puhdistettava antiseptisella
aineella.
Tarua. Sen hyödyistä ei ole tieteellistä
näyttöä, vaikka ei siitä toisaalta ole haittaakaan. Desinfioidun kohdan pitäisi
vain antaa kuivua noin kaksi minuuttia.
Esimerkiksi lapselta voi olla vaikea enää
löytää samaa paikkaa. Jos iho on likainen, sen voi pyyhkiä vedellä.
8 Rokotusten säilöntäaineissa on
myrkkyjä, mutta hyvin pieniä
määriä.
Totta. Mutta en nimittäisi niitä myrkyiksi. Rokotteiden säilöntäaineissa voi olla
TEHY t 10–2015
i
Tietoa netistä
ja puhelimitse
► Kansallisen rokotusohjelman
puhelinneuvonta ammattilaisille päättyi säästösyistä
toukokuussa. Tietoa rokottamisesta saa nettiosoitteesta
www.thl.fi/rokottaminen.
► Rokotusohjelmaan kuuluvien
rokotteiden säilytykseen
ja tilaamiseen saa ohjeita
farmaseutilta THL:n Rokotelähettämön puhelimesta,
029 524 8333. Palvelu on
terveydenhuollon ammattilaisille, lääkekeskuksille ja
sairaala-apteekeille.
► Matkoihin liittyvissä
rokotuskysymyksissä ammattilaisia neuvoo Matkailuterveysneuvonnan puhelin,
029 524 6062.
oikea kohta. Olkavarsi on
hyvä paikka rokottaa. Pakaralihakseen rokottamisessa
on riskinä iskiashermon
vaurioituminen, ja siksi sitä
ei enää suositella.
TEHY t 10–2015
49
rokottaminen
pieniä määriä neomysiiniä, formaldehydiä tai fenolia, mutta niitä on niin hippunen, ettei niistä ole ihmiselle haittaa. Tämä on tutkittu tarkkaan. Säilöntäaineet
suojaavat rokotteita vierailta mikrobeilta.
9 Vain laiska hoitaja ei aspiroi. Ellei
aspiroi, ei voi olla varma, osuuko
neula suoneen.
Tarua. Aspiroinnin hyödyistä ei ole
tieteellistä näyttöä. Rokotuspaikat on
määritelty tarkkaan, ja kun neula on oikeankokoinen, ei ole vaaraa, että osuisi
suoneen.
10
Raskaana olevan voi rokottaa.
Osin tarua. Pääperiaate länsimais-
sa on, että elävillä rokotteilla ei rokoteta
raskaana olevia. Esimerkiksi MPR-rokotteessa (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti) on pieni mahdollisuus, että se aiheuttaa pienimuotoisena jonkin kyseisellä
rokotteella ehkäistävistä taudeista. Se ei
olisi hyväksi sikiölle. Influenssarokotusta
taas suositellaan raskaana oleville.
11
Päivystykseen tulevalla potilaalla
on likainen haava. Voin antaa
hänelle jäykkäkouristusrokotuksen
tehosteen varmuuden vuoksi, koska
hän ei muista, milloin hän on saanut
rokotuksen.
Totta. Ylimääräisestä rokotteesta ei ole
haittaa.
12
Asiakas ei halua rokotetta, joten
minun ei tarvitse kirjata mitään.
Tarua. Jos asiakas ei halua itselleen tai
lapselleen rokotteita, se pitää kirjata
jo senkin takia, ettei niitä tarjota aina
uudelleen. Totaalikieltäytyjiä on melko
vähän. Rokotuskattavuus Suomessa
on edelleen hyvä lukuun ottamatta
influenssarokotusta, jossa on
kaikissa ikäryhmissä huomattavasti
parannettavaa.
Kelan kuntoutusta
laitos- ja avomuotoisesti
– osallistujalle maksuton
TYK-KURSSI (nro 60939)
sairaanhoitajat,
lähi- ja perushoitajat
• Pohjois- ja Itä-Suomi, 8 paikkaa, 31 vrk
• 1. jakso 9.11.–13.11.2015
TYÖUUPUMUS-KURSSI (nro 56703)
• Pohjois- ja Itä-Suomi, 10 paikkaa, 15 vrk
• 1. jakso 2.11.–6.11.2015
TULES-KURSSIT
• Pohjois- ja Itä-Suomi, 10 paikkaa, 15 vrk
Niska- ja hartiaoireisten (nro 57026)
• 1. jakso 26.10. – 30.10.2015
Selkäoireisten (nro 57028)
• 1. jakso 14.12. – 18.12.2015
Lisätietoja: Marja Yliniva, puh. 044 7650 463,
marja.yliniva@lapinkuntoutus.fi
Porokatu 32, 96400 Rovaniemi, puh. (016) 3329 111
www.lapinkuntoutus.fi
50
Totaalikieltäytyjiä on
melko vähän.
i
Koulutus
käynnistyy
► Ammattikorkeakoulut, jotka
kouluttavat sairaanhoitajia,
terveydenhoitajia ja kätilöitä,
voivat hyödyntää syyskuun
alusta lähtien Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuutta
(3 op).
► Koulutus antaa kattavat tiedot
rokotteista, rokottamisesta ja
rokotuksin ehkäistävistä taudeista. Tavoitteena on antaa
kaikille yhtenäinen ja vahva
osaaminen.
► Opinnot suoritetaan pääosin
verkko-opintoina Moodleoppimisalustalla. Opintomateriaali sisältää tekstiä, videotallenteita, oppimistehtäviä,
tapausesimerkkejä ja tentit.
► Koulutus on pilotoitu yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Kokonaisuus on luotu
Metropolia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa
Rokoko-hankkeessa.
► Koulutus on tarkoitettu
opiskelijoille, mutta jatkossa
myös työelämässä oleville
ammattilaisille. Työssä olevien
täydennyskoulutus alkaa
todennäköisesti ensi vuoden
alussa.
THL JA METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULU JÄRJESTÄVÄT KOULUTUS PÄIVÄN ROKOTUSOSAAMISESTA
8. SYYSKUUTA. LUENTOJA VOI SEURATA
VERKON KAUTTA TAI TULLA PAIKALLE
AMMATTI KORKEAKOULUN TILOIHIN
HELSINGIN TUKHOL MANKADULLE. LISÄÄ
TIETOA OSOITTEESTA WWW.METROPOLIA.FI/ROKOTUSOSAAMINEN.
TEHY t 10–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Hanna
Tuomaala,
38
Porilainen työfysioterapeutti,
joka etsii iltarasteja.
Käytätkö intuitiota?
Työskentelen Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä
ja vedän Aslak-ryhmiä. Ryhmissä on eri alojen
ammattilaisia siistijöistä opettajiin. Vaikka lähden keskusteluihin ennakkosuunnitelman pohjalta, minun pitää olla hetkessä mukana, sillä
ryhmässä nousee esiin paljon asioita.
Työikäisten kuntouttamisesta leikkaaminen
vielä kyllä terää intuitioltakin.
Ryhmäkeskustelussa
pitää olla hetkessä
mukana.
LIISA TAKALA
lue lisää intuitiosta sivulta 28 ja kuntoutuksesta sivulta 12.
52 Työnkuva
54 Me kaikki
56 Tarkastaja
57 Ensiapu
59 Homma hoidossa
60 Tehyn tekijät
TEHY t 10–2015
Urani alkuaikoina kirjattiin
vain se, että potilas on syötetty
ja pesty. Näin jälkikäteen se
naurattaa.
Susanna Mäntyniemi sivulla 62.
62 tieni tähän
64 Keskustelua
66 Tehy-uutiset
67 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
51
työnkuva
52
TEHY t 10–2015
30.7. klo 13.58
jorvin sairaalan teho-osasto, espoo
Sairaanhoitaja Heini Kontsas on matkalla
kahdelta alkavalle raportille.
kuvaaja annika rauhala
TEHY t 10–2015
53
me kaikki
SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA.
Mieletön huoli
Mielenterveyspalveluita puolustava
kampanja syntyi hoitajien aloitteesta.
teksti Ulla Ojala kuvat Annika Rauhala
i
Huoli 2015
-kampanja
► Mielenterveyspalveluita
puolustavaa Huoli 2015
-kampanjaa pyörittävät
yksittäiset kansalaiset
talkootyönä.
► Kampanja vaatii hallitusta
takaamaan yhdenvertaisen hoitoon pääsyn koko
maassa. Matalan kynnyksen
mielenterveyspalvelut tulisi
taata ja mielenterveyspalveluiden laadun kriteerit
määritellä valtakunnallisella tasolla.
► Tammikuussa kampanja
luovutti sosiaali- ja terveysministerille adressin,
jonka oli allekirjoittanut
yli 10000 ihmistä. Samana päivänä pidettiin
eduskuntatalon edustalla
Huolenilmaukseksi kutsuttu
tapahtuma, johon osallistui
satoja ihmisiä.
► Kampanjaa voi tukea osallistumalla kampanjatyöhön,
kertomalla kampanjaväelle
kokemuksistaan ja jakamalla sosiaalisessa mediassa
kampanjan Facebook- ja
nettisivua.
www.facebook.com/huoli2015
huoli2015.fi
54
5
1 jenni: ”Lähdin käynnistämään Huoli 2015 -kampan-
jaa, koska olen psykiatrisena hoitajana nähnyt, miten
psykiatrisia sairaansijoja on vähennetty. Se ei ole automaattisesti huono asia, mutta avohoitoa tulisi kehittää
vastaavasti samassa suhteessa.
Yksi päävaatimuksistamme on, että laitoshoitopaikkojen ja hoitovuorokausien leikkaaminen on jäädytettävä,
kunnes muu palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan asiakkaiden hoidontarpeeseen.
Laitospaikkoja vähennetään aina silloin, kun yhteiskunta haluaa säästöjä. Leikkauksia tehdessä ei välitetä
pitkän aikavälin kustannuksista, joita syntyy, kun ihmiset
eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.”
2 kalevi: ”Sairaansijojen vähentämisen rinnalle on
tullut myös keskittämisvaatimus. Yksiköitä suljettaessa
kärsii läheisyysperiaate. Tällä hetkellä käydään kiivasta
keskustelua Kellokosken sairaalan sulkemisesta. Mielenterveyspotilaat eivät ole kovin aktiivisia vaatimaan omia
oikeuksiaan, joten on hienoa, että tämä kampanja on poikinut yhteistyötä ja sivuprojekteja.
Mainostoimisto tarjoutui tekemään kampanjallemme nettisivut, yksi porukka on virkannut tilkkupeittoja
Kellokosken sairaalan osastoille ja Omatuntoklubi keräsi
varoja Huolenilmauksemme mainostamiseen. Tämä asia
yhdistää omaisia, potilaita ja hoitajia.”
3 jonna: ”Ensi- ja turvakotien liiton suunnitte-
lijana olen nähnyt, mitä tarkoittaa lapsen näkökulmasta, kun vanhemmat eivät saa tarvitsemiaan
mielenterveyspalveluita.
Kun kunnissa säästetään päihde- ja mielenterveyspalveluista, se näkyy esimerkiksi kasvaneina lastensuojelun
kuluina. Kun kouluterveydenhuollosta sekä kasvatus- ja
perheneuvolatoiminnasta säästettiin 1990-luvulla, lasten
ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarve lisääntyi.”
Tiedätkö
kiinnostavan
työ- tai opiskeluporukan?
Kerro se meille:
palaute@lehti.fi
TEHY t 10–2015
2
3
4
1
ydinryhmä. Huoli 2015 -aktiivit jatkavat kampanjaa niin kauan kuin sille on tarvetta. He reagoivat sen mukaan, millaisia konkreettisia
säästöpäätöksiä hallitus tekee. Hallituksen leikkauslistat saattavat johtaa siihen, että kampanjan on alettava parannusten vaatimisen
sijaan vastustaa heikennyksiä. 1 jenni sorvari, psykiatrinen hoitaja. Toinen kampanjan käynnistäneistä hoitajista. 2 kalevi
kannisto, mielenterveyshoitaja, Husin koordinoiva pääluottamusmies. 3 jonna lehikoinen, suunnittelija Ensi- ja turvakotien
liitossa. Tehnyt pitkään töitä perheiden kanssa päihdepuolella. 4 pia lohikoski, kampanjakoordinaattori. Työskentelee Vuokralaisten keskusliiton järjestö- ja koulutuspäällikkönä. 5 katja boman, psykiatrinen sairaanhoitaja. Opiskelee parhaillaan Tampereen
yliopistossa hoitotiedettä.
TEHY t 10–2015
55
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Kiitos!
Pieni huomaavaisuus hyvästä työstä ilahduttaa ja koskettaa.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala
1
ruusun paikka. Hoitotyö on kiitollista työtä. Joskus pelkät
sanat tuntuvat potilaista riittämättömiltä, kun on saanut apua
akuutissa hädässä tai täpärässä tilanteessa. Leikkokukat puhuvat
symbolisesti puolestaan.
3
suu makeaksi. Kiitollinen potilas vei Husin osastolle täytekakkua pitkän hoitojakson päätteeksi. Vaikka paras kiitos on
parantunut ja hoitoon tyytyväinen potilas, trendikäs teemakakku kahvihuoneessa piristää kiireisintäkin päivää.
56
2
kestävä muisto. Piilipuun päiväkodin henkilökunta Vantaalla
on saanut lapsilta ja heidän perheiltään arjen pikkutavaroita:
kastelukannuja, avaimenperiä, kynsilakkoja, pyyhkeitä ja itse
tehtyjä saippuoita.
4
kestosuosikit. Päiväkodin suosituimpia lahjoja ovat mukit,
kukat, suklaat ja muut pienet herkut. Innokkaimmat jauhopeukalot leipovat henkilökunnalle naposteltavaa. Liikuttavimpia
ovat lasten askartelemat kortit.
TEHY t 10–2015
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Kirjaa ajatuksella
Omakanta-palvelu lisää kiinnostusta
potilastietoja kohtaan.
potilas soittaa vihaisena.
Hän haluaa tietää, miksi
potilastiedoissa lukee, että
hän on soittanut aiemmin
”tuohtuneena”. Kirjaus on
hänen mielestään aiheeton
eikä pidä paikkaansa. Hoitaja
hämmentyy eikä tiedä, miten
tulisi toimia.
Miten kirjata potilaan tunnetila niin, että sekä potilaan
että hoitajan oikeusturva
toteutuu?
Kysymys on ajankohtainen,
sillä potilaat pääsevät
omiin tietoihinsa uuden
Omakanta-nettipalvelun
ansiosta entistä helpommin.
Potilasasiakirjat kiinnostavat
yhä enemmän, ja kiinnostus
poikii myös kysymyksiä ja
korjaamisvaatimuksia.
Hoitohenkilökunnan
pitää muistaa kirjatessaan,
että potilas voi lukea tekstin
ja olla eri mieltä hoitajan
tulkinnasta. Potilaan tunnetila
kannattaa kirjata vain, jos sillä
on merkitystä hoidolle. t
asiantuntijana tehyn työvoimapoliittinen
asiantuntija mervi flinkman
www.kanta.fi
potilasasiakirjaopas: stm.fi/julkaisut
i
Viisi faktaa potilastiedoista
1 Virheet korjattava
Potilaalla on oikeus lukea
itseään koskevat potilastiedot.
Hänellä on myös oikeus vaatia
virheellisen tiedon korjaamista. Oikeuksiin kuuluu tietää,
kuka potilastietoja on käyttänyt
ja kenelle niitä on luovutettu.
Parhaillaan käyttöön otettava
Kanta-arkisto ei muuta tai lisää
näitä oikeuksia.
koskevat
3 Ohjeet
kaikkia
Työpaikan johdon on huolehdittava, että työntekijät ovat
perillä potilastietojen käsittelyyn liittyvistä menettelytavoista. Ohjauksessa on otettava
huomioon eri ammattiryhmien
erilaiset työtehtävät.
4 PoSetillakeää tekstiä
sasiakirjoista tu
lee
käyd
ä ilmi, kuinka
järjestetty, suun hoito on
ni
toteutettu. Mer teltu ja
kintöjen pitää
olla selkeitä ja
ym
Niissä saa käyt märrettäviä.
tää vain yleise
sti tunnettuja ja
hyväksyttyjä
käsitteitä ja ly
henteitä.
voi
2 Joskus
viivästyttää
Omakanta-palvelun kautta potilas näkee omat tietonsa. Hän
voi tarkastella lähes kaikkia
avohoidossa tallennettuja potilastietojaan. Jos potilas on
osastohoidossa, Omakannasta
näkee tallennettujen hoitotietojen yhteenvedon. Palvelusta
ei näy kaikkia päivittäishoidon
tietoja.
Tietojen näkymistä Omakannassa voi viivästyttää
hoidollisista syistä. Tällainen
syy on, jos terveydenhuollon
ammattihenkilö arvioi, että
tiedon näkyminen vaarantaa
potilaan terveyden tai hänen
hoitonsa. Lääkärin on syytä kertoa esimerkiksi vakava
diagnoosi kasvotusten.
sta
5 Kveorkuloustu
sa
nnin
vinvoi
Terveyden ja hy
verkkout
in
at
la
laitos on
attilaiim
koulun, jossa am Kantala
el
set voivat opet
ä. Koulussa
arkiston käyttö
i
a kirjaamion omat osions
sesta.
ILA ISI LL E >
FI > AM MATT
U
WW W. KA NTA.
VE RK KO KO UL
ON
ST
KI
A
AR
N
PO TIL AS TIE DO
TEHY t 10–2015
57
ensiapu
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat
vastaavat edunvalvontaan
ja ammatilliseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi
sähköpostilla osoitteeseen
riitta.hankonen@tehy.fi.
Mira Välimäki
lakimies
► Olen tehnyt keväästä lähtien
50-prosenttista työaikaa, koska olen
osittain työkyvytön. Työskentelen
kuntasektorilla. Minulla on pitämättä vuosilomaa viime vuodelta,
joten pidän lomapäiviä työn ohessa.
Miten lomapäivät kuluvat, kun olen
osittain työkyvytön?
Vuosilomasi kuluu samalla tavalla kuin
kokoaikaisella, vaikka teet vajaata
työaikaa. Jos työskentelet esimerkiksi
kolmena päivänä viikossa, lomaa kuitenkin kuluu viideltä päivältä viikossa.
Vuosilomasi myös kertyy samoin kuin
kokoaikaisella, vaikka säännöllinen
työaikasi on lyhyempi. Käytännön tarkoituksena on kohdella tasapuolisesti
osa- ja kokoaikaisia työntekijöitä.
Mira Välimäki
lakimies
► Työnantaja tarjoaa sijaisille
enemmän töitä kuin vakituisille
osa-aikaisille. Onko tämä oikein?
Vakituisella osa-aikaisella on työhön
etuoikeus. Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä vakituiselle osaaikaiselle, jos se on hänelle sopivaa.
Tarjoamisvelvollisuutta ei ole, jos
osa-aikaisuus perustuu työntekijän
toiveeseen.
Niina Nurminen
lakimies
58
Niina Nurminen
lakimies
► Julkisen sektorin työnantaja
täytti vapautuneen esimiespaikan
ilman avointa hakua. Toteutuivatko
tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja
yhteistoiminnan periaatteet?
Myös julkisen sektorin työnantaja voi
valita työntekijän ilman julkista hakumenettelyä, jos kyseessä on työsuhde
eli toimi. Sen sijaan virkasuhde on
laitettava pääsääntöisesti julkiseen
hakuun, ja siihen on valittava ansiovertailussa ansioituneimmaksi osoittautunut hakija. Virkasuhde voidaan
täyttää ilman julkista hakumenettelyä
vain harvoissa poikkeustapauksissa –
esimerkiksi silloin, kun virka täytetään määräajaksi.
Työnantajalla voi olla omia ohjeistuksia toimen ja viran täyttämisestä.
Työnantajan on noudatettava laatimiaan ohjeita.
Niina Nurminen
lakimies
► Miten monta määräaikaista
työsopimusta sairaanhoitopiiri voi
tehdä kanssani? Nyt on menossa
seitsemäs. En edes tiedä, ketä
sijaistan.
Laissa ei määritellä, kuinka monta määräaikaista työsopimusta voi
solmia saman työntekijän kanssa.
Määräaikaisten työsopimusten käyttö on kuitenkin kielletty, jos työvoi-
Riikka Laakso
lakimies
man tarve on pysyvä. Useita vuosia
kestänyt lähes yhtäjaksoinen työsopimusten ketjutus viittaa pysyvään
työvoiman tarpeeseen.
Määräaikaisen työsopimuksen
käyttö edellyttää perusteltua syytä. Sijaisuus on määräaikaisuuden
yleisin peruste. Sijaisuuden pitää
perustua jonkun työntekijän poissaoloon. Työnantajan on kyettävä
yksilöimään sijaisuus esimerkiksi
sijaistettavan nimen tai vakanssinumeron avulla.
Niina Nurminen
lakimies
► Onko mahdollista olla kahdessa
vakituisessa työpaikassa samanaikaisesti? Sain työtarjouksen, ja
nykyinen työnantaja on halukas
myöntämään työvapaata.
On täysin mahdollista työskennellä
monen työnantajan palveluksessa
samanaikaisesti.
Niinkin voi tehdä, että sopii yhden
työnantajan kanssa työvapaasta ja
jatkaa toisen palveluksessa. Myös
omalla työpaikalla voi tehdä työkiertoa siten, että ottaa työvapaata
ja tekee määräaikaisen työsopimuksen saman työnantajan eri yksikköön.
Riikka Laakso
lakimies
TEHY t 10–2015
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Torjuntavoitto
Päijät-Hämeen keskussairaalan ammattiosasto sai
torpattua hälytysrahan pienentämisen.
teksti Vesa Turunen kuva Lauri Rotko
mikä oli ongelma?
Määräaikainen sopimus hälytysrahasta
oli umpeutumassa viime vuoden lopussa
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Ammattiosaston hallituksen
tavoitteena oli saada sopimukseen pieniä
korotuksia ja sisältömuutoksia, mutta
työnantaja ehdotti heikennyksiä ja vetosi
säästötavoitteisiin.
mitä tehy teki?
Ammattiosaston hallitus päätti yksimielisesti, ettei huononnuksiin pidä suostua.
Hallitus ymmärsi säästötarpeet, mutta
oli sitä mieltä, että säästöjä syntyisi toimivan varahenkilöjärjestelmän avulla. Se
lisäisi työhyvinvointia ja potilasturvallisuutta, eikä hälytysrahan käyttöön olisi
yhtä suurta tarvetta.
Tehyn tiukka kanta kiristi neuvotteluilmapiiriä. Muut ammattijärjestöt olivat
halukkaita hyväksymään työnantajan esityksen ja sopimaan asiasta ilman Tehyä,
mutta työnantaja ei suostunut tähän.
kuinka asia ratkesi?
Tehyläiset neuvottelijat antoivat uuden
esityksen, jossa korotukset pysyivät entisen sopimuksen tasolla.
Arkisin hälytysraha on 70 euroa ja viikonloppuisin ja pyhisin 100 euroa. Hälytysraha koskee myös yllättäen tarvittavaa
tuplavuoroa, kun perään tehtävän työvuoron pituus on vähintään neljä tuntia.
Korvaus on 70 euroa, jos työvuoro ylittyy
vähintään 30 minuuttia. Jos sovittu työvuoro aikaistuu alle kahdella tunnilla,
korvausta ei makseta. Jos työvuoroluetteloa muutetaan kesäaikana, korvaus on
30 euroa. Sopimuksen sisältö tarkentui
niin, että hälytystyön katsotaan alkavan
vapaa-ajalla.
Työnantaja suostui ammattiosaston
esitykseen. Uusi sopimus on toistaiseksi
voimassa oleva.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
Ammattiosasto 316
3
1
2
► Päijät-Hämeen keskussairaalan
tehyläisiä.
► Jäsenmäärä noin 1370.
► Puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki.
► Pääluottamusmies Mari Laakkonen.
► Varapääluottamusmies ja hallituksen jäsen Kati Keränen.
1 mari laakkonen, pääluottamusmies
2 kati keränen, varapääluottamusmies
3 kirsi lehtimäki, ammattiosaston puheenjohtaja
TEHY t 10–2015
59
tehyn tekijät
puheenjohtajat
ylintä valtaa
Tehyssä käyttää
valtuusto, johon
kuuluu 63 jäsentä.
Hallituksessa on
12 jäsentä.
Rauno Vesivalo,
puheenjohtaja
Marjut McLean,
1. varapuheenjohtaja
Anna-Leena Brax,
2. varapuheenjohtaja
Pasilasta
päivää
Tehyn Helsingin-toimisto jakautuu viiteen toimialaan.
teksti Vesa Turunen kuvat Tehy-lehden arkisto kuvitus Pia Hietamies
tehyn kivijalka
tehyläisiä
ammattiosastoja
160 000
235
u
t
A
k
n
ehe
i
m
A
m
Ase
yhteistyöjäsenjärjestöjä
9
4
NUMEROTIEDOT PERUSTUVAT VIIME VUODEN TOIMINTAKERTOMUKSEEN.
60
TEHY t 10–2015
1
2
3
4
5
edunvalvonta
Sopimus- ja
neuvotteluasioista
vastaa johtaja Jukka
Maarianvaara.
Toimialalla on 14
työntekijää.
puhelinpalvelu vastasi
palvelu vastaanotti
4 709
4 044
puheluun.
sähköpostia.
jäsenyys- ja järjestö
Toimialan tehtäviä: järjestö- ja
opiskelijatoiminta, järjestökoulutus,
aluetoiminta ja jäsentietohallinto.
Helsingin-toimistossa on 13 ja aluetoimistoissa 26 työntekijää. Jäsentietohallinnassa on lisäksi 15 henkilöä.
Johtaja Kimmo Mökkönen.
jäsentapahtumiin
osallistui
jäsenrekisteri
vastaanotti
17 000
105 000
tehyläistä.
lomaketta.
yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen
Toimialan tehtäviä: tutkimus ja
työelämän kehittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja
kansainvälinen toiminta. Työntekijöitä on 9. Johtaja Kirsi
Sillanpää.
toimiala kirjoitti
40
lausuntoa ja kannanottoa
yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
viestintä
Toimialan tehtäviä:
ulkoinen ja sisäinen
viestintä sekä Tehylehti. Työntekijöitä
14. Johtaja Katri
Lindqvist.
No 10
18.8.2015
kuole
ma käv
henkilö
s.
potila
32
i kahdes
ti
ita
puolus
me kaik
tamaa
ki s. 54
n
näin toi
mii
intuit
hyvinvo
io
inti s. 28
12
myytti
rokottaä
misest
a
kouluk
odin pau
Oma
pars hoitaja
ehjäkiis arkea
i
la kor
jus
nettisivuille tehtiin
1 150 000
vierailua.
talous- ja tukipalvelut
Taloushallinnossa
ja it:ssä on 16
työntekijää.
Johtaja Ritva
Fransman.
TEHY t 10–2015
vaihteeseen tuli
12 000
puhelua.
61
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
ihanat kengät. Susanna Mäntyniemi on ollut kenkäfriikki pienestä pitäen. Vuonna 1964 hän
sovitteli mielellään äidin omaisuutta. Korkeilla koroilla hän astelee yhä edelleen, työpaikallakin.
Susanna
Mäntyniemi, 52
► Osastonhoitaja Espoon
sairaalan avosairaanhoidon
yksikössä.
► Asuu avoliitossa Vihdissä.
Yksi aikuinen tytär, joka
opiskelee sukunsa innoittamana sairaanhoitajaksi.
► Harrastaa puutarhatöitä,
sauvakävelyä ja kotoilua.
62
Aurinko
pilkottaa jo
teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Liisa Takala ja Susanna Mäntyniemen kotialbumi
Tulin maailmaan Joutsan
kunnalliskodin yläkerrassa.
Äidin työpaikka oli alakerrassa. Synnytys sai vauhtia, kun äitini kantoi
puusaunaan pesuvesiä talon neljällekymmenelle asukkaalle.
Hiljaisena, kilttinä tyttönä kärsin siitä,
ettei alakoulun opettaja noteerannut minua ja viittaamistani. Ajattelin, ettei mi-
nusta tule koskaan mitään. Äiti työskenteli hoitoalalla niin kuin lähes kaikki tuntemani suvun naiset. Ehkä sitten tuumasin,
että samoilla geeneillä itsekin pärjäisin.
Valmistuin sairaanhoitajaksi jouluna
1983 ja pääsin heti vakituisesti töihin
Satalinnan sairaalan tuberkuloosiosastolle ja saman tien erikoistumaan
sisätauteihin.
TEHY t 10–2015
Hoitotyön prosessi kiinnosti ja kiehtoi
alusta pitäen. Urani alkuaikoina kirjattiin vain se, että potilas on syötetty ja
pesty. Näin jälkikäteen se naurattaa ja ihmetyttää. Ahmin tietoa yksilövastuisesta
hoitotyöstä heti, kun sitä alkoi ilmestyä.
Tahdoin sydämestäni tehdä työtä potilaslähtöisesti, omahoitajana.
Tuberkuloosiosastolla se olikin kohtuullisen helppoa. Joistakin hoitosuhteista tuli pitkiä ja merkityksellisiä.
Kerran menin jouluostoksille kauppaan,
jonka myyjä oli aiemmin ollut hoidossani. Hän kuulutti ruuhkassa suureen
ääneen: ”Tämä nainen tässä pelasti
henkeni.”
Vuodesta 1990 lähtien olen työskennellyt osastonhoitajana Kokkolassa, Jyväskylässä ja nyt Espoon sairaalassa.
jäin avioeron jälkeen kahden leikkiikäisen lapseni yksinhuoltajaksi 1994.
Toinen heistä valvotti. Onneksi oma
äitini oli tukena ja turvana sen, minkä
pystyi, vaikka olikin vielä työelämässä
ja toisella paikkakunnalla. Vietin lapsineni kaikki loma-ajat vanhemmillani,
jotta sain levätä. Ensimmäisinä päivinä nukuin lähestulkoon vuorokaudet
ympäri.
Työ toi kuitenkin iloa ja tyydytystä.
Noina aikoina ilonpilkku oli se, että Keski-Pohjanmaan keskussairaalan keuhkoosaston potilaat olivat tehneet osastostamme ”ilmiannon” paikallislehteen.
Meidät nimettiin Kokkolan Parhaaksi
palvelijaksi.
olen kamppaillut ylipainon
kanssa ylioppilasajoista asti ja kokeillut
kaiken maailman muotidieetit. Asiaa
ei ole auttanut intohimoinen työnteko,
jolloin ei ehdi tai malta syödä viisaasti.
Kotiin tultua ahmii kaapista sitä, mitä
löytyy.
Vuonna 2010 päätin jälleen ryhdistäytyä. En kerta kaikkiaan pitänyt siitä,
mitä peilistä näin. Ylipainon terveysvaikutuksetkin huolestuttivat. Olin
verenpainelääkityksen saanut 158-senttinen ja 116-kiloinen nainen, joka kärsi
selkäkivuista.
Kun työterveyslääkäri piti minua
kaksi tuntia piinapenkissä, olin valmis
laihduttamaan, jälleen kerran. Pääsy
TEHY t 10–2015
kuntoutuskurssille oli motivoiva startti. Vieraassa joukossa, poissa kotikonnuilta, uskaltauduin veteen ja uimaan.
Sitten tein saman Jyväskylässäkin.
Päätin voittaa itseni ja olla välittämättä, vaikka tuttujen katseet nuolisivat
makkaroitani.
Aloin eväiden sijaan nauttia henkilöstöravintolan lounaita ja noudattaa
lautasmallia. Jätin einekset kauppaan.
Tasainen ateriarytmi ja ruokapäiväkirjan
täyttö auttoivat.
Vaikeinta oli aloittaa liikunta. Kolmen
kerran viikkosatsi tuntui alussa ylivoimaiselta, mutta motivaatio lisääntyi siinä
missä jaksaminenkin.
Laihduin vuoden aikana yli 50 kiloa.
Sen kunniaksi minua kuvattiin ja haastateltiin muutamaan mediaan. Puhuin
innolla ja sydämellä onnistuneesta
elämäntapamuutoksestani.
Äitini
hautajaiset
olivat kenraaliharjoitusta.
Poikani
haudattiin
hänen viereensä
Lapualle.
vuoden 2012 alussa autoin ikääntyneitä vanhempiani, jotka olivat pistäneet vanhan pohjalaistalonsa myyntiin.
Koko elämän aikana kertyneessä tavarapaljoudessa riitti raivattavaa.
Kesken projektin äitini, tukeni ja turvani, kuoli lyhyen sairastelun jälkeen.
Siitä kahden kuukauden päästä vietin
50-vuotissyntymäpäiviäni risteilyllä
läheisimpien ystävieni kanssa. Siellä
merellä minut tavoitti tieto 22-vuotiaan
poikani kuolemasta. Hän oli jäänyt rekan alle.
Menin sokkiin. Jälkeenpäin en voi
kuin kiittää seurasta, jossa olin. Terveydenhuollon ammattilaisina ystäväni tiesivät, miten kanssani piti toimia.
Äitini hautajaiset olivat olleet kenraaliharjoitusta. Poikani haudattiin hänen
viereensä Lapualle.
Poika on mielessäni joka päivä. Ikään
kuin en vieläkään ymmärtäisi, että hän
on kokonaan poissa. Onneksi poikani tiesi olevansa rakastettu ja tärkeä.
tuohon rankkaan vuoteen sisältyi
vielä yksi erityinen tapahtuma. Kaksilahkeinen tuttavani vuosien takaa soitti
ja uteli humoristisesti, joko vierelleni on
ilmaantunut elämäni mies.
Surun keskelle pilkahti auringon säde.
Asumme nyt saman katon alla. Työskentelen osastonhoitajana Espoon sairaalan
avosairaanhoidon yksikössä, joka koostuu neljästä yksiköstä: kotisairaalasta,
kotiutustiimistä, päiväsairaalasta ja geriatrian poliklinikasta alueellisine muistineuvojineen. Johdan yli viittäkymmentä
hoitotyön ammattilaista.
Olen totuttautunut siihen, että vien
yhden asian läpi neljä kertaa – jokaisessa
yksikössä vuorollaan. Pidän kovasti nykyisestä työstäni ja etenkin uuden, ensi
vuonna valmistuvan sairaalan suunnittelusta. Olen saanut pistää kokemukseni
hyötykäyttöön.
Työtä olen tehostanut yhteisillä pelisäännöillä. Nykyään pyydän työntekijöiltä lomatoiveet määräpäivään mennessä ja hyväksyn ne keskitetysti. Muutkin
henkilöstöhallinnon anomukset teen
tarkasti ja yhdenmukaisesti. Kun alaisia
on paljon, pienetkin parannukset säästävät aikaani.
Tahdon pitää yllä myönteistä virettä, kehittämisen ja kehittymisen tilaa,
vaikka en aina ole fyysisesti läsnä. Keskinäinen luottamus on onnistumisten
edellytys.
elämän virrassa voimavarani eivät
ole riittäneet painonhallintaan. Harmittaa, että olen taas lihava – onneksi en sentään niin pyöreä kuin vuosia sitten.
Nyt, kun elämä on tasoittunut, yritän jälleen tavoittaa tasaisen ateriarytmin ja lisätä liikuntaa. Keväällä ostin
kortin kuntosalille. Suhtaudun itseeni
armollisesti enkä ryhdy mihinkään
suurempaan. Onni rakentuu siitä, mitä
jo on, eikä siitä, että on koko ajan jotain
vailla.” t
63
keskustelua
Olen hyvä työssäni – painosta viis
Osallistu
keskusteluun
LA UT E
tehy-lehdessä oli juttu ylipainoisista hoitajista.
Ällistyksekseni sain lukea, ettei toimittaja ollut saanut
yhtään lihavaa hoitajaa haastateltavaksi omalla nimellään. Ja
niitä haastateltaviakin oli lopulta löytynyt vain yksi. Tietäisin
heti itseni lisäksi pari ylipainoista hoitajaa, jotka voisivat omalla nimellään kertoa kokemuksistaan.
En ole kokenut, että kukaan olisi kyseenalaistanut osaamistani painoni vuoksi. Olen hyvä työssäni,
mutta se ei johdu painostani. Enkä olisi yhtään parempi, vaikka olisin laihempi.
Tosin yhdessä kohtaa olen miettinyt painoni vaikutusta työhöni. Osana poliklinikkatyötäni
Leppävirran terveysasemalla annan ravitsemus- ja
painonhallintaohjausta. Näin tekevät kaikki omahoitajat alueillaan. Olen miettinyt, olisinko uskot-
PA
tavampi, jos en olisi selvästi ylipainoi@T EH Y.F I
nen. En ole tätä kysynyt yhdeltäkään
asiakkaalta.
Jutusta jäi mielikuva, että ylipaino on
mörkö kaapissa, jonka kanssa joutuu taistelemaan. Minusta tämä ei ole itsestäänselvyys. Eikä kaikilla
hoitoalan työpaikoilla terrorisoida työkaverien
elintapamuutoksia.
Minun on hyvin vaikea uskoa, että minä ja tuntemani hoitajat olisimme jotenkin poikkeus, koska
emme koe tarvetta peitellä sitä, että olemme hoitajia, ylipainoisia ja hyviä työssämme.
Olisinko
uskottavampi, jos
en olisi ylipainoinen?
Lukijakilpailu
kerro meille 24.8. mennessä, mistä
jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/
palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai
lähettämällä tekstiviestin numeroon
0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita.
lehden 9/2015 kilpailussa
tehy-tuotteita voitti maarit
heinonen vihtavuoresta.
sairaanhoitaja mariia aronen
kysteri, leppävirran terveyskeskus
Lteun eparhaat
tehyläis
kierrätysvinkit.
Ristikon 9/2015
ratkaisu
T
A
T
T
I
S
U
A
T
A
R
S
E
N
P A
E L
N
AK
U
EM
V A
AR
T A
V
A
S
E
N
S
A
N
O
M
KA
Ä T
S
I H
A
I L
RO
T O
I T
T E
L
T O
K
U
R I
Y S
T E
I T
B
K E
L
AA
O
A P
A
I S
T
A
V
RA
O
S T
AA
U
E L
U
A
V
A
I
M
E
T T
A
A P
S
EO
N I
R
P E
I
E F
NA
UN
U T
S A
K
I
I
L
U
T
O
D
I
S
T
AA
L A
O
N
S
ON
U T
R
F I
S
I T
A
I N
ww w.te hy.fi
te hy-le ht i
I I
N
E T
R
UO
K
I
E
U
N
T
HA
MA
ANK
L OO
L I H
I
T
S AU
T I
OS S
T A
O I K
MA
J E T
T A
vastanneiden kesken
arvottiin Tehy-tuotteita.
Voittajat ovat Kirsti KuulasHotanen Uudestakaupungista,
Arja Simonaho Ranualta ja
Rauni Kolmonen Laukaasta.
Onnittelut!
64
@
A
L
O
K
E
T
A
S
A
T
U
I T
V
A T
T A
A S
S
L I
E
I T
KU
KO
A T
U T
SO
Onnea korukisan
voittajille
kierrätysvinkkejä
lähettäneiden kesken arvottiin Eye
Jewelryn hopeakoruja. Arpaonni
suosi Aino Kurppaa Lappeenrannasta ja Tuula Tolosta Oulusta.
TEHY t 10–2015
/
Palautetta numerosta 9
Kiitokset Elämä järisi
-jutustanne Nepalista. Olin
kolmannella vaelluksella
Nepalissa, tällä kertaa
Mount Everestin perusleirille. Vaelluksen päätyttyä
lensimme alas Kathmanduun Luklasta. Odottelimme lentoa Suomeen
Kathmandussa kaksi päivää
järistysten sattuessa.
Tosi lohduttavaa luettavaa olivat Eveliinan ja Karoliinan kokemukset. Heillä
on hieno asenne elämään.
Terveiset heille! Nepalin
köyhyys, haavoittuvuus ja
uskomaton kauneus jättävät
unohtumattomat jäljet.
u
u Lehti oli täynnä ihania ja
koskettaviakin juttuja. Ikinä
en ole ihan kaikkia juttuja
jaksanut lehdestä lukea,
mutta Viimeinen keino vei
mukanaan ja joka sivun luin!
Kiitos!
u Hyvä, että lehdessä on
juttua myös hengellisen
puolen työntekijöistä, joilla
on sosiaali- ja terveysalan
koulutus. Lehdessä saisi
olla enemmän hengellisestä
puolesta. Seksuaalisuudesta puhutaan jo aika paljon.
ja ajankohtainen juttu tämä
Sairaan kaunista!
1. Puheenaihe: Vain hoikille
2. Hyvinvointi: Pahassa paikassa
3. Soluterapiaa: Viimeinen keino
u Kiinnostaisi jatkossakin
tietää, miten eri työsuhteita
päätetään työpaikoilla. Itse
olen kokenut useiden lyhyiden työsopimusten jälkeen,
että töiden loppuminen
ilmoitetaan sähköpostilla.
Muutaman kuukauden
kuluttua haetaan uusia
työntekijöitä julkisella
haulla. Hakuajan päätyttyä
sanotaan, että valinta on
tehty sisäisesti.
u Taas aivan uskomaton
lukupaketti, miten teiltä
löytyykin joka numeroon
kiinnostavia juttuja.
Lukiessani juttua Vain
hoikille ymmärsin, kuinka
hyvässä työyhteisössä itse
saan tehdä töitä. Meillä
on ylipainoisia ja hoikkia,
nuoria ja vanhoja, kokeneita
ja kokemattomia hoitajia ja
kaikki teemme töitä hyvässä
yhteishengessä potilaan
parhaaksi.
u Seksin vapauttajassa
oli erittäin tärkeä aihe,
joka monille on vielä tabu.
Terapiatyössä on työntekijän vastuulla ottaa seksi
ja seksuaalisuus puheeksi
ja näin antaa potilaalle
mahdollisuus oman seksuaalisuuden pohtimiseen.
u Lehti oli kokonaisuudessaan erinomainen, luin
jokaisen jutun mielenkiinnolla. Näin sen tulee
ollakin, vakavaa asiaa ja
vastapainoksi kevennyksiä.
Jatkakaa ihmeessä tällä
linjalla. Muistan pienenä
tyttönä 1980-luvun lopulla
lukeneeni äidin Tehy-lehtiä
ja miettineeni, miten noin
tylsää lehteä kukaan voi
lukea. Kauas on tultu niistä
ajoista, joten kiitos!
u Olen töissä sairaalassa
ja näen, miten paljon
käytetään kertakäyttöistä tavaraa, esimerkiksi
pesulappuja ja vaippoja.
Tällainen kestävämpien
tuotteiden esittely ja
materiaalien uusiokäyttö
ilahduttaa. Hauska, värikäs
u Suru tulee työpaikalle
-jutussa kuvattu tilanne
on tulossa kohdattavaksi
meillä töissä. Kollegan
vauva kuoli synnytyksessä
ja olen miettinyt, mitkä
ovat sanani, kun hän tulee
töihin. Sain vastauksen
jutusta.
TEHY t 10–2015
viime lehden kolme luetuinta
3 x lääkelasku
Ratkaisut sivulla 72.
1. Potilaalle on määrätty hydrokortisoniliuosta
3 tippaa infektoituneeseen korvaan kahdesti
vuorokaudessa viikon ajan.
a) Kuinka paljon potilas saa vaikuttavaa
ainetta hydrokortisonia vuorokaudessa, kun
hydrokortisoniliuoksen pitoisuus on 10 mg/ml?
b) Kuinka monta millilitraa liuosta kuluu
viikossa?
2. Potilaalle on määrätty aspiriiniä 1 ½ tablettia kolme kertaa päivässä. Kuinka monta grammaa hän saa vaikuttavaa ainetta päivässä, kun
yhden tabletin vahvuus on 500 mg?
3. Potilaalle on määrätty
naprokseenia 0,125 g kaksi
kertaa päivässä.
a) Kuinka jaat lääkkeen, kun
yhden naprokseenia sisältävän
Pronaxen-tabletin vahvuus on
250 mg?
b) Potilas ei pysty nielemään tablettia vaan se
korvataan oraalisuspensiolla, jonka vahvuus
on 25 mg/ml. Kuinka monta
millilitraa annetaan kerralla
oraalisuspensiota?
65
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Lähihoitajalle kertyy työkokemusta
myös hammashoidosta
kaan työntekijällä on oikeus työkokemuslisään saman ammattialan työstä. Käsitteestä on ollut erimielisyyksiä, joten sitä on
nyt selkiytetty.
Vastaisuudessa kokemuslisään oikeuttaa
kaikki lähihoitajan tai vastaavilla aiemmilla nimikkeillä tehty työ. Tarkennetun tulkinnan mukaan esimerkiksi hammashoitajana työskentelevät lähihoitajat tekevät
saman ammattialan työtä kuin lähihoitajat
vanhustenhoidossa.
Työkokemusvuosia kertyy, vaikka työt olisi
tehty toisen työnantajan palveluksessa. Saman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa tehty työ oikeuttaa kokemuslisään,
vaikka työ olisi eri ammattialaa.
Uutta linjausta noudatetaan 1.6.2015 ja sen jälkeen alkavissa
työsuhteissa. rh
Käsitteestä on
ollut erimielisyyksiä.
Helpommin tehyläiseksi
euroopan unionin ulkopuolella valmistuneet hoitoalan am-
mattilaiset voivat liittyä aiempaa helpommin Tehyn jäseniksi.
Jäseneksi voi liittyä, vaikka toimisi Suomessa hoiva-avustajana
tai laitosapulaisena. Asiasta päätti Tehyn hallitus.
Kaikki maahanmuuttajataustaiset hoitajat eivät pääse heti
Suomeen tultuaan koulutustaan vastaavaan säänneltyyn ammattiin. Työnantajat tuovat EU:n ulkopuolelta terveysalan tutkinnon
suorittaneita työntekijöitä avustaviin tehtäviin. Lainsäädännöllä
säänneltyjä ammatteja ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, fysioterapeutti, bioanalyytikko sekä lähihoitaja. rh
poimintoja
Paikallisen edunvalvonnan päivä Oulussa
(Oulun ja Lapin läänit)
17.9., hotelli Scandic.
u
Työsuojelupäivät
Tampereella 17.–18.9.,
Sokos Hotel Torni.
u
Jäsenilta fysioterapeuteille Porin aluetoimistossa 24.9.
u
Ay-aktiivi
henkensä
kaupalla
päivänsankari.
Rauno Vesivalo lahjaksi
saamassaan
metsätyöasussa.
PASI AUTIO
kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mu-
Kiitos!
lämmin kiitos kaikille teille, jotka muistitte minua täyttäessäni kesäkuussa 60
vuotta ja juhlistitte Tehyn vastaanotolla kesän alkua kanssani.
Merkkipäivämuistamiset ohjattiin toiveeni mukaisesti Tehyn kehitysyhteistyöhön Filippiineillä. Mukavan suureksi karttunut lahjoitussumma on merkittävä lisä
Filippiinien projektillemme, jonka varat
käytetään tärkeään työhön terveydenhuollon kehittämiseksi.”
Rauno Vesivalo
Tehyn puheenjohtaja
Tutustu
Tehy-lehti somessa
www.jasenedut.fi
facebook.com/Tehy.lehti
kolumbia keikkuu ay-ak-
tiivien murhatilaston kärjessä. Maassa kuoli viimeisen
vuoden aikana 22 työntekijöiden oikeuksien puolesta
puhunutta ihmistä. Työntekijöitä murhattiin myös 11
muussa maassa ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen vuoksi. vt
instagram.com/tehylehti
@Tehylehti
www.sask.fi/toiminta
66
TEHY t 10–2015
jäsentapahtumat
lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta
tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella.
Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi.
punainen loistaa.
Salon aluesairaalan
ammattiosasto osallistui liikunnalliseen
Salon Seiska -hyväntekeväisyystapahtumaan. Punapaitaiset
tehyläiset erottuivat
joukosta kauas.
ANNIINA WALLIN
Kuvaa ja voita
ammattiosastot
mmattiosastot
Helsinki
Espoon-Kauniaisten ao 143
►Retki Malmgårdin kartanolle ja panimolle la 12.9. Menomatkalla poikkeamme Brunbergin suklaatehtaalla.
Lähtö Espoon keskuksesta klo 8.30.
Ilmoittautumiset 30.8. mennessä
ketola.kerstin@luukku.com. Mukaan
mahtuu 30 jäsentä. Omavastuu 25 e.
Tarkempi ohjelma ao:n kotisivuilla.
Helsingin kaupungin ao 165
►Pieni merenneito -baletin ensi-ilta
pe 23.10. klo 19 Kansallisoopperassa,
Helsinginkatu 58. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilmoittautumiset 17.8.
alkaen ao:n kotisivuilla, ao165.tehy.fi.
Omavastuu 25 e sisältää balettilipun
ja kuohuviinin väliajalla. Näytöksen
kesto 2 h 15 min, yksi väliaika. Lisätietoja www.ooppera.fi.
Jyväskylä
Jyväskylän kaupungin ao 509
►Väkivallan kohtaaminen hoitotyössä
-koulutus la 24.10. klo 10–14 Rantasipi Laajavuoren auditoriossa. Koulutuksessa käsitellään työhön liittyvää
turvallisuutta ja haasteellisia tilanteita sekä etsitään keinoja arjen jaksamiseen. Kouluttajana toimii vanhempi
rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen.
Koulutuksen hinta 10 e/jäsen sisältäen buffetlounaan ja kahvit. Maksu
Jyväskylän ao:n tilille FI37 1045 3000
1122 59. Sitova ilmoittautuminen 3.10.
mennessä ao:n nettisivuilla (ao509.
tehy.fi) olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Koulutuksen järjestävät Jyväskylän kaupungin ao 509,
Ylä-Päijänteen ao 512 ja Hankasalmen
ao 523 yhteistyössä Tehy ry:n ja Jyväskylän kesäyliopiston kanssa.
TEHY t 10–2015
Rovaniemi
Arktisen seudun ao 824
►Ammattiosastomme juhlii 10.10.
25-vuotistaivaltaan! Lisätietoja syksyn
aikana ao:n nettisivuilla osoitteessa
ao824.tehy.fi. Varaa jo nyt ajankohta
kalenteriisi!
Seinäjoki
Fa i Korsholm 916
►Musikal resa (Stormskärs Maija)
med övernattning och julshopping i
Åbo 28–29 november 2015. Eventuellt
besök på Ikea Raisio på söndag. Priset för tehy medlemmar är 40 e. Icke
medlem 185 e. Avfärd cirka kl 8.30
lördag morgon och hemkomst preliminärt 19 tiden på söndag kväll. Anmälning senast 31 augusti, max antal
platser 46. Mera info och anmälning
via vår hemsida ao916.tehy.fi.
Tampere
Hämeenlinnan seudun
yksityisalojen ao 322
►Perhepäivä la 5.9. klo 10–12 Aulangon ulkoilumajalla. Lasten Liikunnan
Tuki ry leikittää lapsia. Ohjelmassa
mm. makkaranpaistoa ja mahdollisuus mennä Aulangon kylpylään
nauttimaan lämpöisistä altaista.
Ilmoittautuminen 26.8. mennessä
ao322@tehy.net. Ilmoita myös osallistujien iät ja mahdolliset ruokaaineallergiat.
Pirkanmaan yksityisalojen ao 367
►Tule vauhdikkaaseen päivään Pyynikille la 5.9. klo 11–15. Laskeudumme
näkötornista köydellä ja kokeilemme
jousiammuntaa. Osallistumismaksu 8 e sisältää pikkusuolaisen ja
munkkikahvit. Paikkoja rajoitetusti.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen 29.8.
mennessä ao367.tehy.fi.
►Luottamusmiesten ja yhdysjäsenten keilailuilta ma 21.9. Lisätietoa ja
ilmoittautuminen 29.8. mennessä
ao367.tehy.fi. Vielä ehtii ilmoittautua
yhdysjäseneksikin. Postia tulossa
asianosaisille.
Pirkanmaan yksityisen
terveyspalvelualan ao 378
►Jäsenten toivoma sokkoretki la 5.9.
Lähtö Tampereen keskustasta klo 12
ja paluu noin klo 17. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu
18.8. osoitteessa ao378.tehy.fi. Varustuksesta tiedotetaan lähtijöille. Retki
on maksuton.
►Jämäkät pärjää -jäsenilta ti 22.9.
klo 17 Sopimusvuoren auditorio Myllyssä, Koulukatu 13. Tarjolla iltapalaa.
Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 1.9. osoitteessa ao378.
tehy.fi.
kurssitapaamiset
Lab 35 Turku
►Valmistumisestamme tulee joulukuussa kuluneeksi 40 vuotta, joten
nyt on aika tavata Turussa la 17.10.
Ilmoittautumiset Merjalle 20.9. mennessä: merulainen@gmail.com tai
040 590 4091. Nährä Turus!
SHJ 107, Seinäjoen sairaanhoitooppilaitos, vm 1985
►Tervetuloa 30-vuotiskurssitapaamiseen la 3.10. klo 17 Seinäjoelle ravintola Fransmanniin, Kauppatori 3. Sitovat ilmoittautumiset 6.9. mennessä
raija.lemettinen@netikka.fi tai eija.
tepponen@epshp.fi. Menuehdotukset
lähetetään sähköpostitse myöhemmin. Välitä viestiä kurssikavereille.
muut tilaisuudet
►Pohjois-Pohjanmaan Radiografiyhdistys ry:n vuosikokous pe 4.9. klo 18
Myllyojan asukastuvalla, Jokivarrenpolku 5. Esillä sääntömääräiset asiat.
Osallistuminen vuosikokoukseen on
ilmainen. Illanvietto heti kokouksen
jälkeen. Luvassa fantastista ohjelmaa,
ruokaa ja juomaa sekä parasta seuraa
ikinä. Ilmoittaudu mukaan iltaohjelmaan vaivaista 5 euron varausmaksua vastaan ja vastaanota ruokailu ja
muutama virvoke sekä saunomismahdollisuus. Ennakkomaksu yhdistyksen
tilille FI 82 5741 3620 1024 49. Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen
popora.oulu@gmail.com.
muut ilmoitukset
►Kiitos onnitteluista ja kehittämisehdotuksista vuoden vanhustyön
johtajaksi valintani yhteydessä!
T. Maija Juola
@
Lähetä
ilmoitus.
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
AM MATT IO SA
67
jäsentapahtumat
EIJA HÄKÄMIES
märät mutta onnelliset.
Kouvolan seudun yksityisalojen
ammattiosasto meloi Kymijoen
koskessa. Aurinko helli ja tunnelma
oli katossa.
Pohjois-Suomen yksityissektorin koulutuspäivät
9.–10.10. Oulussa
hotelli Scandic, Saaristonkatu 4
Koulutuspäivät on suunnattu Pohjois-Suomen
alueella yksityissektorilla työskenteleville tehyläisille.
Koulutuksessa käydään läpi ajankohtaisia asioita
yksityissektorin edunvalvonnasta. Alustava ohjelma
nähtävissä netissä: www.tehy.fi > Jäsensivut > Tehy
kouluttaa > Alueellinen koulutus > Oulun aluetoimisto.
Tehy kustantaa koulutuksen, matkat julkisilla
kulkuvälineillä Tehyn matkustusäännön mukaisesti,
majoituksen 2 hengen huoneessa ja ohjelmassa
mainitut tarjoilut. Mahdollisia ansionmenetyksiä
Tehy ei korvaa.
Sitovat ilmoittautumiset 16.9. mennessä
www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot
> Kurssit > Kurssitarjonta. Mukaan mahtuu 60
ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautuneet saavat
vahvistuskirjeen sähköpostitse viikolla 39.
Lähihoitajien
opintopäivä
to 8.10. Tehyn toimistolla
Asemamiehenkatu 4, Helsinki
Opintopäivän aiheita: rintasyöpä ja sen
hoito, saattohoito, edunvalvonnan ajankohtaiskatsaus, turvallisuuspaja, seksi- ja parisuhteen koukerot sekä vuoden 2015 lähihoitajan valinta. Tarkempi ohjelma julkaistaan
syksyn aikana.
Osallistumismaksu jäseniltä 45 euroa ja
ei-jäseniltä 60 euroa (sis. koulutuksen sekä
ruokailut). Tilaisuus on tarkoitettu kaikille
lähihoitajatutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneille.
Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin
ilmoitettavana ajankohtana.
Seuraa meitä Facebookissa ja netissä,
www.suomenlahihoitajat.fi.
Lisätietoja: anne.pelkonen@tehy.fi.
68
TEHY t 10–2015
Jäsenilta Kemissä 17.9.
Tehyn puheenjohtaja tavattavissa
Rovaniemen aluetoimisto järjestää jäsenillan
to 17.9. klo 18.30 Kemin kulttuurikeskuksen
isossa auditoriossa, Marina Takalon katu 3, Kemi.
Aloitamme iltapalalla klo 18 Kulttuurikeskuksen
ravintolassa. Jäsenilta alkaa klo 18.30.
Illan aiheita
– Ajankohtainen neuvottelutilanne ja uusi keskusjärjestöhanke – mitä se tarkoittaa tehyläisille?
Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja
– Sote-uudistuksen tilannekatsaus Lapissa
Erja Korteniemi-Poikela, Tehyn järjestöasiantuntija
Ilmoittautuminen erikoisruokavalioineen 7.9.
mennessä www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat
jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta.
Jäsenilta 13.10. Kouvolassa
Eläkkeelle, mitä sitten?
Onko eläkkeelle jääminen tabu? Ymmärränkö,
että eläkkeelle jääminen on enemmän henkinen kuin
tekninen elämänmuutos? Mitä kaikkea tulisi ottaa
huomioon ennen eläkkeelle jäämistä?
Näitä kysymyksiä käsittelemme jäsenillassa
ti 13.10. Kouvolan aluetoimistolla, Hallituskatu 5.
Iltapalatarjoilu klo 16.00, jäsenilta klo 17.00– 19.30.
Keskustelua ohjaa Antti Villanen.
Sitovat ilmoittautumiset ruokavaliorajoituksineen
28.9. mennessä kouvolanaluetoimisto@tehy.fi.
Tervetuloa!
Helena Paakko, järjestöasiantuntija
TEHY t 10–2015
Fysioterapeuttien
edunvalvontaillat 2015
Jäsenillat on tarkoitettu erityisesti tehyläisille,
joiden työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta. Tilaisuuksissa käsitellään työsopimuslakia ja keskustellaan ammatillisesta
edunvalvonnasta.
Paikkakunnat
ma 21.9. Jyväskylä
to 24.9. Pori
ke 5.11. Lappeenranta
Seinäjoen toimistolla etäyhteysmahdollisuus 24.9.
Kajaanin toimistolla etäyhteysmahdollisuus 5.11.
Tilaisuudet alkavat klo 16.30 ja päättyvät klo 20.00.
Ilmoittautumiset: tilaisuudet@tehy.fi. Ilmoita
paikkakunta ja mahdollinen erityisruokavalio.
Tarkista tietosi
Tehyn nettisivuilla
Päivitä tietosi elämäntilanteesi muuttuessa,
esim. työnantajan, työpaikan tai ammattiosaston
vaihtuessa tai jäädessäsi eläkkeelle. Jäsensivuilta
voit tulostaa myös uuden jäsenmaksujen perintävaltakirjan jäsenmaksujesi maksamista varten.
Tulosta, allekirjoita ja toimita perintävaltakirja työnantajasi palkanlaskentaan. Varmista seuraavasta
palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksujen perintä
on alkanut.
Muista ilmoittaa myös jäsenmaksuvapautukseen
oikeuttavan ajanjakson alku- ja loppupäivä,
esim. palkaton äitiys- tai vanhempainvapaa tai
työttömyys.
Muutoksen teet helpoiten kirjautumalla Tehyn
jäsensivuille: www.tehy.fi > Jäsensivut >
Jäsentietojen muutos.
69
Tule mukaan koulutukseen:
Kivointa on leikki!
Koulutus sairaalassa
työskenteleville
lastenhoitajille
to 19.11. Tehyn kokoustilat
Järjestötalo 1,
Asemamiehenkatu 4, Helsinki
OHJelmA
8.30
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00
Sairaalaklovnit tuovat iloa sairaalan arkeen
Markku Kyykkänen, klovnivastaava,
Sairaalaklovnit ry
10.00 miten lasten aistitiedon käsittelyn
ongelmat ilmenevät ja miten niitä voi
kohdata? Tunnetko vilkkaan vipeltäjän tai
paikoilleen pysähtyneen palleron? Mistä
tunnistan aistiyliherkkyyden?
Kirsi Lindedahl, toimintaterapeutti (ASI),
ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen
valmentaja
Mitä leikki merkitsee lapselle? Miten leikki,
kuvittelu ja luovuus varhaisessa lapsuudessa
liittyvät toisiinsa? Lapset luovat leikkinsä,
mutta mistä niiden ainekset tulevat? Mikä rooli
aikuisella on lapsen leikissä?
11.30 lounastauko
Näihin kysymyksiin saat vastauksen SLal:n
järjestämissä koulutusiltapäivissä. Kouluttajana
toimii kehityspsykologi Hilkka Munter.
12.30 Synnytyksen jälkeinen masennus
Oireet, tunnistus, hoito ja puheeksi ottaminen
Äimä ry:n asiantuntijaluento
14.30 Päiväkahvi
Jyväskylä 1.10. klo 15.30–18.30
Sokos Hotel Alexander, Hannikaisenkatu 35
Helsinki 5.11. klo 15.30–18.30
Pasila, Tehyn kokoustilat, Toini Nousiainen -sali
Asemamiehenkatu 4, Helsinki
Oulu 12.11. klo 15.30–18.30
Hotelli Cumulus, Kajaaninkatu 17
Koulutuksen hinta jäsenille 30 e, sisältää
koulutuksen ja kahvit.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot SLaL:n
kotisivuilla www.slal.fi/koulutukset.
70
14.45 Taitoja tunnesäätelyyn – tunne-elämän
kehitys ja haastavan lapsen tukeminen
kohti toimivaa tunnesäätelyä
Janne Pöyhtäri, sairaanhoitaja,
perheterapeutti, psykoterapeutti
Sitovat ilmoittautumiset 30.10. mennessä SLaL:n
kotisivuilla www.slal.fi/koulutukset.
Koulutuksen hinta 31.8. mennessä ilmoittautuneille
120 e ja 1.9. mennessä ilmoittautuneille 150 e.
Vahvistus osallistumisesta lähetetään sähköpostitse
ilmoittautumisajan päätyttyä. Osallistumisen voi
peruuttaa kuluitta ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Sen jälkeen veloitamme 75 euron
peruutusmaksun. Peruuttamatta jätetyistä
ilmoittautumista veloitetaan koulutuksen hinta.
TEHY t 10–2015
koulutus työpaikat
kollega?
Oletko etsimämme
Vi söker dig!
Juuri nyt haemme
YLIHOITAJAA
VAASAN KESKUSSAIRAALAAN
Lisätietoja: hallintoylihoitaja
Marina Kinnunen | puh. 044 323 1808
marina.kinnunen@vshp.fi
Just nu söker vi en
ÖVERSKÖTARE
TILL VASA CENTRALSJUKHUS
Tilläggsuppgifter: administrativ
överskötare Marina Kinnunen
tel. 044 323 1808 | marina.kinnunen@
@vshp.fi
vshp.fi
Hakuaika päättyy 6.9.2015.
Lue lisää: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi
Ansökningstiden utgår 6.9.2015.
Läs mer: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering
Pieksämäen kaupungin perusturvan suun terveydenhuollon yksikössä
on haettavana 31.8.2015 klo 15.00 saakka
Hammashoitajan toimi
Haemme suun terveydenhuoltoon vakinaiseen toimeen
YLIHOITAJAA
johtamaan terveydenedistämistoimintaa.
Lisätietoja antaa
• johtava ylihoitaja Riitta Saarela, 040 3360 880, riitta.saarela@hel.fi
Katso hakuilmoitus www.helsinkirekry.fi. Työavain 45-701-15 ohjaa
ilmoitukseen. Hakuaika päättyy 1.9.2015 klo 16.00.
Kelpoisuusehtona hammashoitajan tutkinto tai lähihoitajan tutkinto
(suuntautumisvaihtoehtona suun terveydenhuolto).
Palkkaus KVTES mukaan.
Työpaikkana pääterveysaseman ja Keskuskadun hammashoitolat
sekä Jäppilän terveysaseman hammashoitola, mikäli Jäppilän terveysaseman hammashoitolan toiminnalle saadaan jatkolupa.
Hakemukset lähetetään sähköisellä hakemuksella kotisivuillamme
www.pieksamaki.fi/palvelut/avoimet-tyopaikat, josta löytyy hakuilmoitus ja sähköinen hakemuslomake, johon liitetään CV/ansioluettelo.
Lisätietoja: osastonhoitaja Carita Forssell,
puh. 044 368 6728, carita.forssell@
pieksamaki.fi ja ylihammaslääkäri
Satu Snellman–Gröhn, puh. 044 368 6727,
satu.snellman-grohn@pieksamaki.fi.
Tehy 10
93 x 65 mm
No 3
No 1
17.2.2015
13.1.2015
No 16
14
16.12.20
ari-matti hedman
Tehy-lehti tavoittaa
ammattilaiset
Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Sairaanhoitaja
ja näyttelijä
ka
No 2
Potilastyö
kutsuu
lento- ä
emäntä
nina yliruik
oti
kkik a
umer uvoj
joul sti va ia s. 14
pela n histor
ä
työ
iinej
hoito
lipp
aa fi
autt
tehy t s. 46
kotisairaanhoito
mäntän sairaala
Ota
suljettiin
talteen
s. 40
kinestetiikka
pyöröovi seis!
8
20
ammatissa s.
12 x
s
nm
tine 30
us s.
saira
li
a tu
Kunitajastn
ho aine
om
topi
itse asiassa s. 6
työkaluna kirjat
lukeminen s. 14
s. 14
kahden kauppa
la
ajalkea
hoit
ibd- kaa tu
on ai tissa s. 20
mys
solmujen
barman
benita
avaaja
minna
opiskelijat
ja muut
helle
Tervetuloa
töihin!
sai
pieni topias kotiin
omahoitajan
aa
ulkom
amma
3.2.2015
kont
tas
.indd
jäsenedut!
aluesairaalat s. 14
kesytä sisäinen
tuomarisi
hyvinvointi s. 32
askelta
tanskassa
osuuskuntaan
omaiset
aasenne
uusi
kin
töihin
lupa
Jou52
41129.indd 1
2.1.2015 12:36:06
osallistuvat
hoitoon
ulkomaat s. 48
10.2.2015 10:01:27
s.
40893.indd
1
:54
014
13:12
9.12.2
40929.indd 1
26.1.2015 13:41:49
1
36492
72
TEHY
t 10–2015
71
TEHY t 10–2015
työpaikat
Vaikuta ja kehity
Nauti työstäsi. Liity joukkoon!
OSASTONHOITAJA
Etsimme nyt osastonhoitajaa erikoissairaanhoitoon sisätautien
vuodeosastolle 33- 34 Päijät-Hämeen keskussairaalaan
Lahteen.
Tehtävänäsi on yksikön hoitotyön ja toiminnan kehittäminen
sekä hoitohenkilökunnan osaamisen johtaminen. Työskentelet
yhteistyössä yksikön vastuulääkärin kanssa.
Arvostamme esimieskokemusta sekä hyviä vuorovaikutus- ja
kehittämistaitoja. Eduksesi on sisätautipotilaan hoitotyön tunteminen.
Tarjoamme sinulle monipuolisen työn hyvin toimivassa ja kehitysmyönteisessä työyhteisössä. Tukena sinulla on moniammatillinen
osaajien verkosto. Järjestämme riittävän perehdytyksen ja mentorin tukemaan esimiestyötäsi.
Lisätietoja
vs. ylihoitaja Tarja Sievänen puh. 044 719 5054
Lue lisää ja täytä hakemus 31.8.2015 mennessä osoitteessa
www.phsotey.fi/tyopaikat. Työavain PHSOTEY-02-46-15
Taivalkosken kunta keskellä Koillismaata saa omaleimaisen alueen läpi
virtaavasta Iijoesta, mäntymetsistä ja taivalkoskelaisista ihmisistä.
Puhtaat vedet.
Tule Sinäkin tuhansien tarinoiden Taivalkoskelle
Jatkamme hakuaikaa (aiempaan hakuun tulleet hakemukset huomioidaan tässä haussa)
SAIRAANHOITAJAN TOIMI ERITYISRYHMIIN
Haemme sairaanhoitajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Taivalkosken kunnan sosiaalipalveluihin. Tämän hetkisenä sijoituspaikkana on
tehostetun palveluasumisen yksikkö Tuikku.
Kelpoisuus ehtona on Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa
(559/94) säädetyn laillistetun sairaanhoitajan pätevyys. Etusijalle asetetaan
psykiatriaan tai kuntoutukseen suuntautuneet sairaanhoitajat, sekä kehittävän
työotteen omaavat hakijat. Palkkaus määräytyy voimassa olevan KVTES:n
mukaisesti.
OHJAAJAN TOIMI KOTIHOITOON
Haemme ohjaajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Taivalkosken
kunnan kotihoitoon. Tämän hetkisenä sijoituspaikkana on tehostetun palveluasumisen yksikkö Kaisla. Kelpoisuusehtona ohjaajan toimeen on soveltuva korkeakoulututkinto. Palkkaus määräytyy voimassa olevan KVTES:n mukaisesti.
Tarjoamme innostuneen ja kehittämishaluisen työyhteisön sekä mahdollisuuden kiinnostaviin tehtäviin ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Vapaamuotoiset hakemukset ja jäljennökset opinto- ja työtodistuksista sekä
CV jätetään 2.9.2015 mennessä osoitteeseen Sosiaali- ja terveystoimi, Sairaalantie 8a, 93400 Taivalkoski. Kuoreen merkintä: Hakemus.
TULE MEILLE TÖIHIN.
OLET TERVETULLUT JOUKKOOMME.
Lisätietoja tehtävistä antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Alatalo,
kirsi.alatalo@taivalkoski.fi, puh. 040 523 2991.
Tehy 10
Lapin sairaanhoitopiirissä on haettavana
23.8.2015 mennessä
Kuvantamisen yksikössä
OSASTONHOITAJAN VIRKA
Lapin sairaanhoitopiiri on Rovaniemen seudun suurimpia työnantajia, jonka palveluksessa työskentelee noin 1600 eri ammattialojen osaajaa. Lapin keskussairaala tarjoaa mielenkiintoisen ja
uudistuvan työympäristön Suomen pohjoisimmassa sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.
Kuvantamisen yksikön osastonhoitajan tehtäviä ovat
• yksikön hoitohenkilöstön johtaminen
• yksikön toiminnan ja talouden suunnittelu, toteutus ja arviointi
• radiologiseen tutkimustoiminnan kehittämistyö
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista ja
kehittävää työotetta, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja,
organisointikykyä sekä radiologian hoitotyön osaamista.Tehtävässä korostuu yhteistyö sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja tehtävästä ja hakumenettelystä osoitteessa
www.lshp.fi > Meille töihin > Avoimet työpaikat.
93 x 122 mm
Lääkelaskujen
vastaukset
1. a) 3 tippaa x 2 = 6 tippaa päivässä.
1 ml = 20 tippaa, muutetaan 6 tippaa ml:ksi.
6 tippaa : 20 tippaa/ml = 0,3 ml. Vaikuttavan
aineen määrä 0,3 ml x 10 mg/ml = 3 mg
b) Päivässä menee 0,3 ml, joten viikossa
menee 0,3 ml x 7 = 2,1 ml
2. Potilas ottaa aspiriinitabletteja päivässä
1,5 tabl x 3 = 4,5 tabl. Vaikuttavan aineen
määrä 4,5 tabl x 500 mg/tabl = 2 250 mg.
Muutetaan grammoiksi 2 250 mg
= 2,25 g
3. a) 0,125 g = 125 mg.
Puolikas 250 mg tabl
kaksi kertaa päivässä
b) 125 mg : 25 mg/ml = 5 ml
Rovaniemellä 6.7.2015
Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
72 t 10–2015
TEHY
73
TEHY t 10–2015
ristikko

 
 





 
   

  



























 




























  

    

  


























































@S
ratkaise ristikko 21.8.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(4 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 11/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 10–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
maalia vailla.
Nuorison suosima
huvimaja kaipaa
kunnostusta, esittelee
Eija Immonen.
Kotikulmat kukkeiksi
Eija Immonen huolehtii asuinalueensa viihtyisyydestä.
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Annika Rauhala
E
ija Immosesta tuli aluekummi kol-
misen vuotta sitten, kun hän osallistui kirjastossa järjestettyyn vapaaehtoistyötä esittelevään tapahtumaan.
Lahden kestävän kehityksen ohjaaja etsi
yhteistyökumppaneikseen kaupungin eri
puolilla asuvia ihmisiä.
–Ilmoittauduin aluekummiksi saman
tien, sillä ympäristöasiat ovat kiinnostaneet minua aina, kertoo osastonhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalan
sisä-, sydän- ja ihotautien poliklinikalla
työskentelevä Eija.
Lahden Pyhättömään tuli hänen lisäkseen kolme muuta kummia. Omalle kontolleen Eija sai keväiset siivoustalkoot.
Hänen tehtävänsä on ilmoittaa siivouspäivä alueen asukkaille sekä kaupungille,
joka toimittaa pihaan tarvittavat välineet,
roskapussit ja talkootarjottavat. Kaupunki huolehtii myös koottujen roskien
kuljettamisesta.
74
Talkoisiin osallistuu vain parisenkymmentä henkeä, vaikka kotitalouksia
Pyhättömän asuinalueella on parisataa.
Eija ei pientä osallistumisaktiivisuutta
murehdi, sillä ympäristö on saatu aina
siistiksi.
Eijan kotoa alueen väki saa hakea
muun muassa tarroja, joilla ulkoroskiksen omistaja voi viestittää, että roskikseen saa pudottaa koirankakkapusseja.
–Sen enempää meillä ei koirankakkakeskustelua käydä.
Pyhätön
on ihana
paikka asua,
idyllinen kylä
kaupungissa.
kummit ovat toteuttaneet alueillaan
kaupungin laatimia liikennekyselyitä.
Asukkaat ovat saaneet kertoa ongelmista
ja ehdottaa parannuksia. Näin Pyhättömään saatiin aikanaan hidasteita.
Hiljattain asukkaat jättivät aluekummin avustamana yhteisen toimenpideanomuksen, jolla he pyysivät lupaa vanhojen
puiden kaatoon. Varsinkin vanhempi väki
oli helpottunut, ettei heidän tarvinnut etsiä ja tulostella lomakkeita netistä. Säästyi
aikaa, vaivaa ja rahaa. Yksittäiset anomukset olisivat tulleet suhteessa kalliimmiksi.
eija pitää kaupungin kummeilleen
järjestämiä koulutuksia antoisina. Niissä
vaihtuu tietoa eri kaupunginosien hyvistä käytännöistä.
–Pyhätön on ihana paikka asua, idyllinen kylä kaupungissa, järven läheisyydessä. Toivon, että seuraavaksi saamme
kunnostettua huvimajamme. t
TEHY t 10–2015
tehy-lehti 11 ilmestyy 1.9.
PIA INBERG
seuraavassa numerossa
Hoitajasta
hoidettavaksi
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
tiedotteet@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro
11
12
13
Aineistot
14.8.
4.9.
25.9.
Ilmestymispäivä
1.9.
22.9.
13.10.
TEHY t 10–2015
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
Aikakauslehtien liiton jäsen
75
Tehy palvelee kesällä
Edunvalvonta
(09) 5422 7100
edunvalvonta@tehy.fi
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200
jasenrekisteri@tehy.fi
Kesän puhelinpalveluajat
3.–25.8. ja 28.–31.8. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14
26.–27.8. palvelulinjat ja vaihde suljettuina
Työttömyyskassa
PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300
tyottomyyskassa@tehy.fi
1.6.–31.8. asiakaspalvelupiste
avoinna ma–pe klo 9–14
Kesän puhelinpalveluajat
3.–31.8. ma–ti ja to klo 9–14
Tehyn keskustoimisto
Vaihde: ma–pe klo 8.30–14.00,
1.6.–31.8. välisellä ajalla
(09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278
Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4,
(Järjestötalo 1), oo520 Helsinki
Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi
Aluetoimistot
Tehyn aluetoimistot palvelevat
jäseniä elokuun aikana arkisin
klo 9–14 välillä.
76
76
Järjestöasiantuntijat työskentelevät
usein toimiston ulkopuolella, joten sovi
tapaamisesta etukäteen puhelimitse.
TEHY
TEHYtt10–2015
9–2015