Sairaalan kankaista syntyy muotia

Transcription

No 9
24.6.2015
tehyläiset mallit & uusiovaatteet
Sairaalan
kankaista
syntyy
muotia
kun nepal järisi
ulkomaat s. 46
elävää lääkettä
kasvattamassa
soluterapia s. 14
vain hoikka kelpaa
hoitajaksi?
puheenaihe s. 28
7x
siedä painetta
paremmin
UU
DIS
TU
N
Jäykkä ja kankea olo?
UT
Sinulle on nyt hyviä uutisia!
Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita,
jotka on räätälöity juuri lihasten ja
nivelten hyvinvointiin.
Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten
hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä
lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja
hapetusstressiltä.
VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan
koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti
tutkittuja ainesosia.
UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata
auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä.
UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia,
joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä.
UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja
D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät
immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA)
edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu
vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta
(2 kapselia/vrk).
VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa
vähentämään väsymystä ja uupumusta.
VitaePro® sisältää astaksantiinia, luteiinia,
zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia, Boswellia
serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja.
92 % käyttäjistä
SUOSITTELEE VITAEPROTA!
-50%
Soita 0206 90030
Ma−pe 8.30−16.30
VitaeLab
maksaa
postimaksun
Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus.
V
S
EY
ELÄMÄ
TE
RV
EY
ÄMÄ
EL
NIMI:
S
E
TERVE
YS
POSTITOIMIPAIKKA:
PUHELIN:
SÄHKÖPOSTI:
(antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia)
ALLEKIRJOITUS:
(alle 18-vuotiaalta edunvalvojan)
Tunnus 5017436
00003 VASTAUSLÄHETYS
SYNTYMÄVUOSI:
Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.
VPPRTHA2315F
Tilaa netistä:
www.vitaepro.ﬁ
POSTINRO:
Ä
ÄM
Normaalihintainen tekstiviesti
LÄHIOSOITE:
EL
Tekstaa TERVEYS 39
numeroon 18333
YS
MÄ
LÄ
TER
VE
Paikallispuhelumaksu/MPM
Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi
ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen
lähetyksen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys.
Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen
joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun
saan tuotteen mukana.
TE
R
TILAA HETI!
TILAA JO TÄNÄÄN - EI SITOUTUMISAIKAA
5
ELÄMÄ
säästä 15,7

VAIN MEILTÄ
Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 9
24.6.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Tommi Paalanen
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Hallitus esittää, eduskunta
päättää
14 kansi Viimeinen keino
20 Ammatissa: Vilpitön kuuntelija
23 Kolumni
24 Vaara heinikossa
27 Kovalevy täynnä
28 kansi Vain hoikille
33 Terveys
34 kansi Hyvinvointi: Pahassa
paikassa
38 Kirjat
40 kansi Sairaan kaunista
46 kansi Ulkomaat: Elämä järisi
50 Viini vaanii
uutta tuotantoa
tehyläinen
52 Työnkuva
54 Voittaja
56 Ensiapu
58 Homma hoidossa
59 Tehyn tekijät
60 Tieni tähän
62 Kesäsulut
KANNEN KUVA: JOUNI HARALA
63 Tarkastaja
14 40 74
soluterapia
Satu Happonen
kasvattaa elävää
lääkettä.
muoti
Sairaalakankaista syntyy
uusiovaatteita.
pitsi
Leena Kaskisto
nyplää isoisänsä
langoista.
64 Keskustelua
66 Tehy-uutiset
68 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
Seurakunnassa vakaumustaan
ei tarvitse piilottaa.
Diakoniatyöntekijä Hanna Silvola sivulla 20.
TEHY t 9–2015
3
6 €/kk
Esim.
*
Entä jos toisen euro
ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!
Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:
henkivakuutuskuntoon.fi
Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013)
myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias Tehyn jäsen, 50 000 euron turva.
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
pääkirjoitus
Säily hyvä kasvatus
kevätillan valossa koulunmäellä.
Vähän totisina, vähän kikattelevina. Käsissä uhkaa nuhjaantua keltainen ruusu
ja esikoulutodistus.
Iso elämänvaihe on laukattu läpi nopeammin kuin
on ehtinyt ymmärtää, mutta
kaikki on sujunut ihmeen
levollisesti. Joka aamu on
vaihdettu kuulumiset eskarin aikuisten kanssa, iltapäivisin yleensä pidemmät.
”Puhutteks te aina kaikki
mitä on tapahtunut”, kuusivuotias on silloin tällöin
puuskahtanut.
Ja saanut kahdesta suusta
vastauksen, että kyllä. Matkassa on koko ajan kulkenut luottamus ja
turvallisuuden tunne. Töihin matkatessa
on tiennyt, että 6-vuotias on parhaiden
mahdollisten ihmisten kanssa.
Vuoden aikana hän on eskaritehtävien
väkertämisen lisäksi oppinut pelisääntöjä ja yhdessä toimimista. Hän on kasvanut lähemmäksi koululaista ja saanut
tuntea kuuluvansa ryhmään.
Lapselle on varhaiskasvatuksesta hyötyä enemmän kuin mistään muusta myöhemmin tulevasta koulutuksesta. Tätä
tukee vankka tutkimustieto. Valtavasti on
väliä sillä, onko edessä elämä yhteisten varojen kuluttajana vai niiden tuottajana.
Koulun tärkeys Suomessa tajutaan, mutta kumma
kyllä sama ajattelu ei ole
ulottunut varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Hallituksen suunnitelma päiväkotien ryhmäkokojen suurentamisesta sai liikkeelle.
Vain kaksi kättä -mielenilmaus osoitti, ettei isokaan
sydän riitä, jos on vain yksi
käsipari. Ja yksi silmäpari.
Aikuisten
on osattava
päättää,
mistä karkkipäivästä
voimme
tinkiä.
Päätoimittaja
minna hietakangas
nämä eskarilaiset ovat nelikymp-
pisiä 2050-luvulla. Millaista arkea he silloin elävät?
Onneksi jo nyt aivan toisenlaisessa
todellisuudessa kuin itse aikoinaan. He
ovat tottuneet pienestä pitäen esimerkiksi siihen, että samassa porukassa heiluvien lapsien kotien ja kulttuurien kirjo
on iso.
Kiitoksen aika
Tehy-lehti 13–14/1985 oli omistettu
Tehyn suurelle naiselle Toini Nousiaiselle. Kunniapuheenjohtajaksi
kutsuttu Nousiainen saateltiin liittokokouksen päätyttyä kunniakujassa
Finlandia-talolta.
TEHY t 9–2015
sinisen muovipossun pullea vatsa
odottaa tyhjänä. Kuusivuotias tunkee ensimmäisiä kolikoita säästöporsaaseen.
Pitkäjänteisyyttä vaativa kasvatus ja
kasvavan menolistan kanssa kamppaileva julkishallinto on kiperä yhtälö. Mutta
olen aivan varma, että lasten kasvatukseen ja koulutukseen investoiminen on
parasta sĳoittamista.
Kolikon toinen puoli on sitten se, että
meidän aikuisten on osattava päättää,
mistä karkkipäivästä me voimme tinkiä,
jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei jää vain söpöksi korulauseeksi.
Miten me 2010-luvun aikuiset onnistuisimme nostamaan katseen omasta
navasta?
30
VUOTTA SITTEN
”Tänään on lopettamassa
uraansa maamme merkittävin
työmarkkinanainen, jonka johdolla Tehy
on saanut ottaa ensiaskeleensa. Ilman
Toini Nousiaista emme istuisi nyt tässä,
Tehyn ensimmäisessä liittokokouksessa.”
5
itse asiassa
Seksin
vapauttaja
Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen puhuu seksistä suoraan.
teksti Riitta Hankonen kuva Jaakko Martikainen
1 Miksi puolustat pornoa?
Porno on joutunut isojen hyökkäysten kohteeksi, vaikka sen haitat on todettu tutkimuksissa mitättömiksi. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia nuorista
miehistä katsoo pornoa. Se on osa heidän
seksuaalielämäänsä, ja ongelmia on vain
hyvin pienellä joukolla.
Seksibisneksen ongelmia, kuten ihmiskauppaa, pitää ehkäistä tehokkaasti,
mutta ratkaisukeinot eivät voi perustua
moralisoinnille tai kielloille. Ongelmat
eivät ole etenkään länsimaissa mittavia.
Pahempaa riistoa on maataloudessa ja
rakennuksilla.
2 Missä kulkevat seksuaalisen
vapauden rajat?
Jokaisen pitäisi saada määritellä omat
seksuaaliset rajansa. Olennaista on suostumus. Kenenkään seksuaaliset oikeudet
eivät saa polkea kenenkään toisen oikeuksia. Seksiin ei saa liittyä pakottamista tai painostamista.
3 sa on kyse loppujen lopuksi pienistä
asioista – halusta miettiä, miten esimerkiksi suhtautuminen ikäihmisten seksiin
muuttuisi myönteisemmäksi. Moni ongelma syntyy silkasta tietämättömyydestä, haluttomuudesta puhua tai tarpeesta
kieltää koko asia.
Koulutus on hyvä keino edistää seksuaalioikeuksien toteutumista ja lisätä
ymmärrystä. Sexpo kouluttaa paljon sosiaali- ja terveydenhuollon työntekĳöitä.
4 Miten seksuaalirikoksia voisi
vähentää?
Seksuaalikasvatus on paras keino ehkäistä rikoksia. Maahanmuuttajat ovat olleet
esillä seksuaalirikoksista puhuttaessa,
mutta mielestäni ei ole järkevää keskittyä
mihinkään yksittäiseen ryhmään. Taustastaan ja kulttuuristaan riippumatta
kaikki tarvitsevat tietoa seksistä.
Suomalaisilla on käsitys, että jotkin
maahanmuuttajaryhmät suhtautuvat
Miten seksuaalioikeudet toteutuvat
Suomessa?
Vanhenevan väestön myötä meillä on kasvava joukko ihmisiä, joille seksuaalisuuden toteuttaminen on vaikeaa. Myös kehitysvammaisten seksuaalisuus koetaan
kiusalliseksi. Transihmisten seksuaalioikeuksissa on puutteita, joita voitaisiin
korjata uudistamalla lainsäädäntöä.
Seksuaalioikeuksien toteutumises6
Miten
suhtautuminen
ikäihmisten
seksiin muuttuisi
myönteisemmäksi?
seksuaalikasvatukseen kielteisesti, ja
sitä varotaan tarjoamasta esimerkiksi
koulussa. Emme voi kuitenkaan sulkea
yksittäisiä ryhmiä seksuaalikasvatuksen
ulkopuolelle.
Luokanopettajana työskennellessäni kerroin seksistä kuudennen luokan
oppilaille. Maahanmuuttajataustaiset
muslimitytöt olivat kiinnostuneimmasta
päästä.
5 Millaista seksuaalikasvatusta
nuoret tarvitsevat?
Seksuaalikasvatuksesta päätettäessä
pitäisi kysyä nuorilta eikä heidän vanhemmiltaan. Joskus vanhemmat haluavat tukemisen sĳaan rajoittaa nuoren
kasvua ja pyrkivät salaamaan seksin
olemassaolon. He pelkäävät, että nuori
ryhtyy seksisuhteisiin, jos hänelle kerrotaan asiasta.
Tutkimukset ovat moneen kertaan
todistaneet, että tietämättömyys aiheuttaa ongelmia paljon enemmän
kuin tieto. Tietävät nuoret käyttäytyvät
huomattavasti vastuullisemmin kuin
tietämättömät.
6 Miten työpäiväsi alkaa?
Kupillisella teetä, ehdottomasti.
Juon päivän aikana englantilaisittain vähintään kolme kuppia ceylon-teetä maidon kanssa. Teen yhteistyötä englantilaisten kanssa, ja heidän avullaan työpaikalle on hankittu laadukas teeastiasto.
TEHY t 9–2015
Tommi Paalanen, 37
► Filosofi ja seksologi, filosofian
tohtori.
► Luokanopettaja, elämänkatsomustiedon ja filosofian opettaja.
► Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja.
► Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön seksuaalioikeustoimikunnan toinen puheenjohtaja.
► Väitteli tänä keväänä liberaalista
seksuaalietiikasta.
► Kirjoittaa blogia osoitteessa
seksualisti.blogspot.fi.
► Elää avoimessa suhteessa.
► Harrastukset: soitto ja laulu,
science fiction ja roolipelit.
oikeus ymmärtää.
Tietämättömyys aiheuttaa
seksuaalisuuteen
kasvaville nuorille
enemmän ongelmia kuin
tieto, Tommi Paalanen
sanoo.
TEHY t 9–2015
7
Vaihtuvia tarjouksia
koko kesän Oriolashop.fissä
Heinäkuussa
ilmestyy uusi
tarjouslehti!
Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa
Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista.
Oletko jo hyödyntänyt kesäkuun etusi?
Rekisteröidy heti
Gefilus Vadelma-mansikka
ja Omena purutabletit
(60 purutabl.)
-30 %
Muumi ensiapupakkaus
Sebamed pesuneste täyttöpussit, säästä jopa -18 %
erikoishintaan
11,90 €
Avène SPF 10 Low Protection spray
kaksi yhden
hinnalla
-15 %
REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA,
jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa!
Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme.
Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi, puh. 020 33 4242 ke–pe 10.00–14.00
www.oriolashop.fi
puheenjohtajalta
Tehtävä pysyy, keinot vaihtelevat
olen kuulunut Tehyyn koko
Tehyn valtuuston
puheenjohtaja
pipsa allén
työssäoloaikani. Valmistuttuani
laboratoriohoitajaksi ja aloitettuani työt hakeuduin välittömästi paikallisen ammattiosaston jäseneksi.
Aloittelevana työntekĳänä halusin
turvata oikeuteni työelämässä, saada lakineuvoja ongelmatilanteissa ja
tarvittaessa ansioturvaa
työttömyyskassasta.
Halusin myös kuulua samaan ryhmään muiden alalla työskentelevien kanssa,
joilla oli samantapainen
koulutustausta.
Osasin valvoa etujani,
sillä sain ammattĳärjestöstä
nopeasti tietoa työelämässä
tapahtuvista muutoksista.
Jo työuran alussa huomasin, että tunsin
suurta kiitollisuutta aiempia sukupolvia
kohtaan kaikesta siitä työstä, jota he olivat tehneet paremman palkan ja työolosuhteiden eteen.
Siteeni Tehyyn vahvistui ja halusin
antaa asiantuntemukseni järjestön ja sen
jäsenten hyväksi. Sain hyvää koulutusta edunvalvonnan toteuttamisesta sekä
tutustuin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. Myös kiinnostus poliittiseen vaikuttamiseen heräsi
järjestötyön kautta.
hetkeä, jolloin olisin kyseenalaistanut
ammattĳärjestön tarpeellisuuden. Syyt
jäsenyyteen ovat vain työurani varrella
vaihdelleet. Aluksi halusin lähinnä turvata asemani työntekĳänä. Myöhemmin
olen halunnut tukea järjestön tavoitteita
olemalla osa joukkovoimaa.
Monet kerrat olen joutunut kysymään neuvoa
erilaisissa työpaikan muutostilanteissa joko itseni
tai edustamieni jäsenten
puolesta.
Tunsin suurta
kiitollisuutta
aiempia
sukupolvia
kohtaan.
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–14.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 9–2015
missään vaiheessa ei ole ollut
sote-uudistus, organisaatiomuutokset, digitalisaatio. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala uudistuu
tulevina vuosina monin tavoin. Yksittäinen työntekĳä on vaarassa jäädä yksin.
Juuri siksi tarvitaan ammattĳärjestöä:
sen jäsenenä voit keskittyä rauhassa työhösi, koska järjestö ajaa etujasi. Samalla
sinulla on mahdollisuus saada tarvittaessa tietoa, neuvoa ja tukea työpaikan
erityiskysymyksissä.
Ammattĳärjestön tehtävä ei ole muuttunut vuosien aikana mihinkään. Sen on
oltava luotettava jäsentensä taloudellinen
ja ammatillinen edunvalvoja. Keinot ja tavoitteet vain vaihtelevat vuosien myötä.
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300
Kesän palveluajat takakannessa.
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Kuvausvaatteet Stockmann,
stockmann.com
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Avuntarve
Nepalissa jatkuu
nepalin syrjäseuduilla tarvitaan
edelleen apua maanjäristysten jäljiltä. Suomen Punainen Risti on lähettänyt liikkuvia klinikoita pahoin
tuhoutuneelle Dolakhan alueelle,
jonka terveysklinikoista puolet tuhoutui järistyksissä. vt
Rintasyöpäseulonta
pelastaa henkiä
mammografia on vähentänyt
rintasyöpäkuolleisuutta 30–40
prosenttia seulontaan osallistuneilla 50–69-vuotiailla naisilla. Tähän
tulokseen päätyi Kansainvälisen
syöväntutkimuslaitoksen IARC:n
asiantuntijaryhmä. Ryhmän mukaan
rintasyöpäseulontojen vaikuttavuudesta on riittävää näyttöä myös
70–74-vuotiailla.
Suomessa valtakunnallinen rintasyöpäseulonta alkoi 1987. Ohjelma
oli maailman ensimmäisiä valtakunnallisia rintasyöpäseulontoja. rh
Rikossovittelu
keskitetään
rikosten ja riitojen sovittelu
siirtyy ensi vuoden alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulle. Nykyään sovittelupalveluiden järjestämisvastuu on aluehallintovirastoilla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenmukaiset
sovittelupalvelut koko maahan.
Sovittelu auttaa erityisesti nuoria ja ensikertalaisia katkaisemaan
rikoskierteen. Vuosittain sovittelutoimistoihin on tullut noin 11 500
sovittelualoitetta, joista puolet
liittyy väkivaltarikoksiin. vt
LEHTIKUVA /ANTTI AIMO-KOIVISTO
www.punainenristi.fi/lahjoita
juttu nepalista sivulla 46
mitä tekee uusi hallitus?
Suomea velvoittavat
samapalkkaisuuteen kansainvälinen oikeus, EU-oikeus ja
kansallinen lainsäädäntö.
Palkkaerot pysyvät
naisten ja miesten palkkaerojen kaventa-
miseen pyrkivä samapalkkaisuusohjelma
ei ole onnistunut. Tavoitteena oli kaventaa
palkkaero enintään 15 prosenttiyksikköön
koko työmarkkinoilla. Tällä hetkellä
keskimääräinen ansiotasojen ero on 17
prosenttia. Tilanne käy ilmi ohjelman
kokonaisarvioinnista, joka koskee kautta
2010–2014.
Tasa-arvoa pystytään kohentamaan työn
vaativuuteen, työsuoritukseen ja tulokseen
perustuvien palkkausjärjestelmien avulla.
Samapalkkaohjelman tavoitteena on ollut,
että 2015 kolme neljäsosaa palkansaajista
on palkkausjärjestelmien piirissä, mutta
järjestelmiä on otettu hitaasti käyttöön
erityisesti yksityissektorilla.
Taantumassa palkankorotuksiin, saati
erityisiin naispalkkaeriin, ei ole ollut varaa
tai halua. Lisäksi eri toimialojen välisten
palkkaerojen kaventaminen on ollut vaikeaa.
Samapalkkaisuusohjelmaa ei mainita
uuden hallituksen ohjelmassa. Palkkaerot
voivat jopa kasvaa, jos hallituksen kaavailemat muutokset toteutuvat. rh
samapalkkaohjelma
1
Ohjelma sai alkunsa
2000-luvun alussa
Matti Vanhasen
ensimmäisen
hallituksen hallitusohjelmakirjauksista.
2
Tavoitteena on ollut
poistaa perusteettomat palkkaerot miesten ja
naisten välillä.
3
Ohjelmassa ovat
olleet mukana
hallitus ja työmarkkinajärjestöt.
stm.fi/julkaisut, stm.fi/tasa-arvo/samapalkkaisuus
10
TEHY t 9–2015
ajankohtaista
Opiskelĳoille ilmainen
hepatiitti B -rokotus
-infektiolle altistuvat opiskelĳat voivat
saada elokuun alusta lähtien ilmaisen
rokotuksen. Uudistus koskee terveydenhoitoalan ja välinehuollon opiskelĳoita sekä vanginvartĳoiksi ja poliiseiksi
opiskelevia.
Aiemmin jotkin työnantajat ovat patistaneet terveydenhoitoalan opiskelĳoita ottamaan
noin 150 euron hintaisen rokotesarjan omalla
kustannuksellaan.
Hepatiitti B on viruksen
aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus,
joka tarttuu verikontaktissa. Terveydenhuollossa
virus tarttuu yleisimmin neulanpistoon
liittyvässä tapaturmassa.
Jotta rokote tehoaa, se pitää ottaa
hyvissä ajoin ennen työharjoittelua.
Rokote annetaan opiskelĳaterveydenhuollossa kolmen annoksen sarjana
kuuden kuukauden aikana. Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että
parhaillaan opiskelevat,
joilla ei ole vielä
rokotussuojaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion
mukaan rokotusta
tarvitsisi vuosittain
noin 20 000 opiskelĳaa.
Virus tarttuu
yleisimmin
neulanpistoon
liittyvässä tapaturmassa.
Mökillä,
mutta missä?
jos isäntä iskee itseään kirveellä jalkaan tai putoaa katolta,
satunnainen mökkivieras tuskin osaa kertoa hätäkeskukselle mökin osoitetta – koordinaateista puhumattakaan. Mökin
tarkka sĳainti ei ole aina selvä
omistajallekaan.
SPR:n verkkosivuilta voi tulostaa turvataulun, jonka voi kiinnittää mökille näkyvälle paikalle
yhdessä hätänumeron kanssa.
Tauluun kirjoitetaan mökin osoite, koordinaatit ja mökin omistajan puhelinnumero. Turvataulu kannattaa käydä läpi lasten
kanssa. Koordinaatit voi selvittää
esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen
koordinaattipalvelusta. rh
www.punainenristi.fi
TEHY t 9–2015
► ”Keksimme uusia ja
nuorekkaita ikääntymistä
kuvaavia sanoja.
Kutsumme itseämme
senioreiksi, nestoreiksi,
harmaiksi panttereiksi,
varttuneiksi, ikinuoriksi...
Muinaissuomalaiset
pelkäsivät karhua ja antoivat
sille peitenimiä.”
leila vuorinen, sydän 3/2015
► ”Joillakuilla usko
seesteiseen elämään alkaa
olla siinä pisteessä, että
lopulta ollaan valmiita vaikka
taistelemaan, että saataisiin
hetken rauha.”
kirjailija, kolumnisti juha
vuorinen, iltalehti 28.5.
► ”Ammattiyhdistysliikettä
arvostelee kaikesta
mahdollisesta moni
sellainenkin, jolla ei ole
mitään ay-liikkeen hankkimia
palkka- ja lomaetuja vastaan
silloin, kun ne osuvat omalle
kohdalle.”
tm
turvataulu
paljastaa
paikan. Mökin
koordinaatit
kannattaa
kiinnittää
mökin seinään.
ilta-sanomat, pääkirjoitus 29.5.
► ”Ilman näitä haittalisiä
jäisimme tuhatkin euroa
keskiansioiden alapuolelle.”
ensihoitaja sami saksala, yle.fi 6.6.
► ”Apteekkiryöstön
päätteeksi jouduttiin
kutsumaan kaksi
ambulanssia. Toinen apteekin
työntekijälle, joka sai
ryöstössä sydänkohtauksen ja
toinen tekijälle, joka nielaisi
saaliinsa paikan päällä.”
apteekkari 3/2015
PIA HIETAMIES
työharjoittelussa hepatiitti B
Mediatähystys
11
ajankohtaista
Siedätykselle
suopeampia
allergiaohjelman sanoma
on omaksuttu hyvin, selviää TNS
Gallupin kyselystä, johon vastasi
yli tuhat allergista suomalaista ja
heidän perheenjäsentään. Entistä useampi uskoo, että parhaiten
allergioilta suojaavat monipuolinen
ravinto, bakteereille ja mikrobeille altistuminen sekä säännöllinen
luonnossa liikkuminen. Allergiaohjelman suosittelemaan siedätyshoitoon suhtaudutaan myös aiempaa
myönteisemmin. tm
www.allergiaterveys.fi
Elinsiirrot
arvossaan
suomalaisista 85 prosenttia
on valmis luovuttamaan elimensä
toisen ihmisen sairauden hoitoon.
Tieto käy ilmi Munuais- ja maksaliiton teettämästä tutkimuksesta.
Siirrettävät elimet saadaan
yleensä aivokuolleelta ihmiseltä.
Täysi-ikäinen, terve ihminen voi
kuitenkin luovuttaa toisen munuaisistaan läheiselleen. Lain mukaan
jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole
sitä eläessään vastustanut. Elinluovutuskortti on paras tapa varmistaa oman tahdon toteutuminen. rh
Vain 187 reseptihoitajaa
reseptihoitajien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla. Rajattu reseptinkirjoitusoikeus on 187 sairaanhoitajalla, kun tavoite oli 2 000 hoitajaa.
–Toimintatavat muuttuvat melko hitaasti. Uusien käytäntöjen jalkauttaminen ja vakiinnuttaminen kestää odotettua kauemmin. Taloudellinen tilanne on vaikuttanut
siihen, että työnantajat eivät välttämättä halua kustantaa noin 5 000 euron
koulutusta, sanoo Tehyn
kehittämispäällikkö Kirsi
Markkanen.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee aiheesta arviointiraportin
loppuvuodesta.
Rajatun reseptinkirjoitusoikeuden
voivat saada sairaanhoitajien lisäksi
kätilöt ja terveydenhoitajat. Lääkkeenmääräämisoikeus on sidottu työpaikkaan
eli hoitaja saa määrätä lääkkeitä vain
vastaanotolla hoitamilleen potilaille saamansa kirjallisen määräyksen mukaisesti. Hoitajalla on oltava 45
opintopisteen lisäkoulutus,
Valviran rekisteriin kirjattu erikoispätevyys sekä
Valviran myöntämä yksilöintitunnus lääkkeiden
määräämistä varten. tm
Tavoite oli
2 000 reseptihoitajaa.
4,2 %
Hoitaja kohtalon
oikusta
sosiaali- ja terveysalan
työntekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2012.
thl
www.kyllaelinluovutukselle.fi
liikunnalliset nuoret liikku-
vat usein entistä enemmän jäätyään
työttömiksi, toteaa tutkija Helena Huhta selvityksessään. Vähän
liikuntaa harrastaneet liikkuvat
entistä vähemmän. Kahdeksan
kymmenestä kyselyyn vastanneesta
nuoresta koki, että liikuntamaksut
vaikeuttavat liikkumista. vt
12
tyttö kuin
pyörremyrsky.
Down-lapsi Jenni
mullisti lapualaisperheen arjen.
miltä tuntuu, kun läheinen sai-
rastuu? Miten omaishoitajan voimat riittävät? Ja kuka oikeastaan on
omaishoitaja?
Likellä – tarinoita omaishoidosta
-valokuvanäyttely kertoo neljän
RIIKKA AUSTEN
Liikunta kallista
työttömälle
omaishoitoperheen tarinan. Kampanjasivuston valokuvat, videot ja haastattelut tuovat esiin omaishoidon monimuotoisuuden. Näyttelyn on tehnyt Lakeuden Omaishoitajat ry. vt
www.likella.fi
TEHY t 9–2015
ajankohtaista
Hallitus esittää,
eduskunta päättää
Työelämän heikennykset eivät ole läpihuutojuttu.
Lue, mitä hallitus aikoo ja miten aikeisiin on vastattu.
teksti Riitta Hankonen kuvitus Pia Hietamies
1 Ansiosidonnainen
työttömyyskorvaus
Hallitusohjelmassa esitetään, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan
200 miljoonalla eurolla.
Palkansaajajärjestöt ovat jo sopineet
hallituksen kanssa, että leikkaukset
siirtyvät vuodelle 2017.
2 Työsuhteen ehdot
Työntekĳän voi palkata alle vuoden
pituiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman määräaikaisuuden perustetta. Suunnitelmissa on myös koeajan
pidentäminen.
Molemmat esitykset voivat kaatua
Euroopan unionin määräaikaisuusdirektiiviin. Myös työsopimuslakia
pitäisi muuttaa, mikä on tehty yleensä
kolmikantaisesti eli hallituksen ja
työmarkkinajärjestöjen kesken.
TEHY t 9–2015
3 Kelpoisuusvaatimukset
Hallitus haluaa ”joustavoittaa” julkisen sektorin kelpoisuusvaatimuksia. Sen
mukaan kelpoisuuden pitäisi perustua
muodollisen pätevyyden ja koulutuksen sĳaan ”tosiasialliseen osaamiseen ja
soveltuvuuteen”.
Tehy korostaa, että terveydenhuollon
ammattityötä ei voi missään olosuhteissa
korvata vapaaehtoistyöllä tai kouluttamattomalla henkilöstöllä.
4 Sairauspoissaolot
Viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin sisältyy kuuden päivän omavastuu sairastuessa.
Karenssista on sovittu toisin esimerkiksi
kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa, eikä se muutu vuosilomalakia muuttamalla. Epäselvää on, miten vuosilomalain
muutos vaikuttaisi, koska laki säätelee
enintään viiden viikon mittaisia lomia.
5 Vuorotteluvapaa
Vapaan ehdot tiukkenevat. Hallitus
on valmis lakkauttamaan vuorotteluvapaan kokonaan, jos työntekĳä- ja työnantajapuolien toimet työpanoksen lisäämiseksi eivät riitä.
6 Varhaiskasvatus
Subjektiivinen päivähoito-oikeus
rajataan puolipäiväiseksi, jos toinen vanhemmista on perhevapaalla tai työttömänä. Ryhmäkoko kasvaa: yli 3-vuotiaita
voi olla kahdeksan yhtä kasvattajaa kohden. Kunta voi toteuttaa eskarilaisten
tarvitseman päivähoidon myös kerhotoimintana. Muutokset tulisivat voimaan
2016 ja 2017.
Kymmenen ammattiliittoa vastustaa
varhaiskasvatuksesta säästämistä.
VALTIONEUVOSTO.FI/
SIPILAN-HALLITUS/ HALLITUSOHJELMA
13
prosessin sydän. Lääkesoluja
viljellään puhtaassa tilassa isolaattorin
kaapeissa. Laboratoriohoitajilla on
työskennellessään aina vähintään kahdet
suojakäsineet, omat ja isolaattoriin
kuuluvat. Satu Happonen tarkastaa, että
isolaattorin hanskat ovat ehjät.
14
TEHY t 9–2015
soluterapia
Viimeinen
keino
Laboratoriohoitaja Satu Happonen kasvattaa elävää lääkettä.
Se voi pelastaa leukemiapotilaan.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Jaakko Martikainen
TEHY t 9–2015
15
soluterapia
S
atu Happonen pukeutuu sulkuti-
lassa vihertävään, antistaattiseen
kokohaalariin. Hän hieroo käsiinsä
käsihuuhdetta, panee päähänsä suojamyssyn, jättää kengät penkin toiselle
puolelle ja vetää jalkaansa puhtaaseen
tilaan tarkoitetut valkoiset työkengät.
Satu kirjaa nimensä ja kellonajan vihkoon. Ja vielä toinen kerta käsihuuhdetta. Sen jälkeen hän pukee suojakäsineet.
Sitten hän astuu työparinsa, laboratoriohoitaja Anna-Leena Suurosen kanssa
puhdastilaan, jossa on Solutuotantokeskusta varten räätälöity isolaattori.
Isolaattori on Suomen ainoa, eikä niitä
koko Euroopassakaan montaa ole.
Tällä hetkellä vain yhdessä isolaattorin soluviljelykaapissa on elämää. Kahdessa litteää mehupulloa muistuttavassa
solunkasvatuspullossa näkyy punertavaa
nestettä. Siellä käydään solujen välistä
taistelua.
Nämä solut elävät isolaattorissa kuudetta päivää. Noin kolmen viikon kuluttua viljely on valmis. Silloin elossa on
pelkkiä mesenkymaalisia stroomasoluja,
ja niitä on toivottavasti paljon. Laboratoriohoitajilla on soluille lempinimi, mese.
erä mesejä riittää yhdelle rotevalle
aikuiselle tai enintään kolmelle lapselle.
Lääke annostellaan saajan painon mukaan. Potilaat ovat vakavasti sairaita.
Osa leukemiapotilaista, joille on tehty
kantasolusiirto, saa siirron seurauksena käänteishyljinnän. Potilaan kehoon
tulleet uudet solut hylkivät potilasta – ne
hyökkäävät potilaan elimistöä vastaan.
Hyljintä näkyy eri tavoin, esimerkiksi
vaikeina ihoreaktioina tai maksan tuhoutumisena. Pahimmillaan se tappaa.
Hyljintään on lääkkeitä, mutta aina ne
eivät toimi. Kokeellisena hoitona tähän
annetaan lääkesoluja.
Lääkesoluja on saanut Suomessa 27
henkilöä. Merkittävä osa hyötyy niistä,
mutta eivät kaikki. Alustavien tulosten
mukaan hyljintä lievittyi tai hävisi 70 prosentilla potilaista.
Mesenkymaalisten stroomasolujen
vaikutuksia tutkitaan SPR:n Veripalvelun
lisäksi muuallakin maailmassa. Veripalvelun ylilääkäri Matti Korhonen arvioi,
että tuloksia hoidon vaikuttavuudesta
saadaan kahdessa, kolmessa vuodessa.
ala kehittyy nopeasti. Uusista soluterapioista toivotaan apua sairauksiin,
joihin ei ole vielä tehokasta hoitoa.
Veripalvelu kokeilee parhaillaan toistakin uutta hoitoa: ihosoluja palovammapotilaille. Husin palovammakeskuksessa
Töölössä höylätään pahoin
palaneen potilaan ihosta lastu. Solutuotantokeskuksessa laboratoriohoitaja eristää
lastusta ihosolut, ja ne toimitetaan takaisin palovammakeskukseen. Siellä solut suihkutetaan palovammaan auttamaan potilaan ihon kasvamista. Tulokset ovat lupaavia.
Laboratoriohoitajalle keratinosyytti-valmisteen tekeminen on nopea pyräys verrattuna aikaa
vievään lääkesoluviljelyyn. Kun Töölöstä
soitetaan, valmiste on jo samana päivänä
valmis.
Veripalvelu kehittää myös eräänlaista
syövän täsmäsolulääkettä. Se valmistetaan potilaan omista valkosoluista, joihin
siirretään syöpäsolut tunnistava geeni.
Näin saadaan potilaan omista soluista
valmistettuja syöväntappajasoluja. Jos
kaikki sujuu hyvin, valmistetta kokeillaan ensimmäisiin potilaisiin kolmen
vuoden kuluttua.
–Tulevaisuuden haaveina on esimerkiksi paikata sydäninfarktin aiheuttama
vaurio tai keskushermoston vaurioita eli
sellaisia kudoksia, jotka eivät itse korjaa
itseään, Matti Korhonen kertoo.
Vielä ei siis pystytä esimerkiksi valmistamaan nenää päähän?
–Mesenkymaaliset kantasolut löydettiin 15 vuotta sitten. Elinten korjaaminen
on osoittautunut vaikeammaksi kuin
silloin kuviteltiin. Ne rakentuvat monista
solutyypeistä, joiden välinen vuorovaikutus on tarkasti säädeltyä.
solutuotantokeskus
on pitkän suunnittelun tulos.
Se sai Fimealta toimintaluvan
2012, mutta kantasolujen ja
soluterapian tutkiminen alkoi
Veripalvelussa jo kymmenen
vuotta sitten. Pienessä yksikössä Helsingin Kivihaassa
työskentelee viisi laboratoriohoitajaa, asiantuntĳa, kaksi
tutkĳaa ja kehitysjohtaja.
Laboratoriohoitajille se on
ainutlaatuinen työpaikka. Satu ja AnnaLeena työskentelevät asioiden parissa,
jotka ovat uusinta uutta maailmassa.
Pienessä yksikössä ei ole hierarkioita ja
Viljelyprosessi etenee
90-sivuisen
pöytäkirjan
mukaan.
Näin lääkesolut valmistuvat Solutuotantokeskuksessa
Päivä 1
► Ylilääkäri Matti Korhonen
ottaa Helsingin Lastenklinikalla 40 millilitraa
luuydintä terveen aikuisen
lantiolta. Mesenkymaaliset
kantasolut ovat äärimmäisen
16
Päivä 4
harvinaisia: niitä on joukossa
vain 0,001–0,003 prosenttia.
► Näyte kuljetetaan
SPR:n Veripalvelun Solutuotantokeskukseen.
► Solut kasvavat ravintoliuoksessa Solutuotantokeskuksen sydämessä,
puhdastilan isolaattorissa.
Laboratoriohoitajat vaihtavat
ravintoliuoksen uuteen
kahdesti viikossa. He kuvaavat solut aina ennen ravintoliuoksen vaihtamista.
TEHY t 9–2015
tutkimustieto kerrotaan kaikille. Se tuo
työhön syvyyttä ja näkemystä.
Solutuotantokeskus tekee tutkimusyhteistyötä kansainvälisten kumppanien
lisäksi muun muassa tamperelaisen kudospankki ja solukeskus Regean kanssa.
Regea sai maailmanlaajuista huomiota vuonna 2008, kun siellä onnistuttiin
tiettävästi ensimmäisenä maailmassa
kasvattamaan osa yläleuan luuta potilaan
omista rasvan kantasoluista.
vihreä haalari.
Satu Happonen vaihtaa
sulkutilassa asua
ennen puhdastilaan
siirtymistä.
lääkesolut ovat työläitä kasvatetta-
via. Solutuotantokeskuksessa työskentelee viisi laboratoriohoitajaa. Heistä kaksi
vastaa vuorollaan soluviljelystä. Tästä
erästä vastuussa olevat Satu ja AnnaLeena kävivät työmaalla vappunakin,
koska solut kasvavat luonnollisesti myös
juhlapäivinä.
Viljelyprosessi etenee 90-sivuisen
pöytäkirjan mukaan, ja kaikki vaiheet on
kirjattava aukottomasti.
Automatiikka valvoo muun muassa
painetta, kosteutta ja lämpötilaa. Solut lisääntyvät parhaiten 37 asteen lämmössä.
Jos hälytysjärjestelmä hälyttää, laiteinsinöörit soitetaan apuun, mutta myös laboratoriohoitajien näkemystä tarvitaan.
He osaavat kertoa, mitä isolaattorissa on
tehty viimeksi.
Laboratoriohoitajat vaihtavat soluviljelmän ravintoliuoksen uuteen kahdesti
viikossa. He lisäävät liuokseen kasvutekĳöitä, jotka ovat peräisin verenluovuttajien veren trombosyyteista. Noin kahden
viikon viljelyn jälkeen solut siirrostetaan
soluviljelypulloista isompaan viisikerroksiseen soluviljelypulloon. Viljelyn lo-
Päivä 10
► Jäljelle jäävät pelkät
mesenkymaaliset stroomasolut, kun solut siirrostetaan
isompaan, viisikerroksiseen
pulloon. Muut solut pestään
pois. Meset jäävät jäljelle,
TEHY t 9–2015
koska ne tarttuvat kasvualustaansa ja ravintoliuos
on niille sopiva. Mese-solut
jakaantuvat viljelyn kuluessa
yli 20 kertaa.
17
soluterapia
labran puolella. Mesesolujen laatu varmistetaan
monin keinoin viljelyn aikana
ja erän valmistuttua. Satu
Happonen ja Anna-Leena
Suuronen ottavat esimerkiksi
aina omista käsineistään
näytteet, kun he ovat
työskennelleet isolaattorissa.
pussa isoja soluviljelypulloja on käytössä
kaksitoista.
Välineiden ja materiaalien valikoituminen on ollut pitkä prosessi. Nykyään
laboratoriohoitajat käyttävät esimerkiksi
muoviin pakattuja pipettejä. Hiukkasmittari nimittäin hälytti paperista pipettikäärettä avattaessa, sillä kääreestä irtosi
ja lenteli hiukkasia.
18
Materiaalien hallinta on iso osa työtä.
Varastossa on oltava kaikki viljelyssä tarvittava, muuten ollaan pulassa.
–Tällä hetkellä odotamme kieli pitkällä steriilejä kuivaliinoja, joilla on usean
viikon tilausaika, Satu kertoo.
Valmisteen laatukriteerit ovat korkeat.
Kun kaksi laboratoriohoitajaa kasvattaa
soluja, kaksi muuta tutkii ja varmistaa
lasiseinän toisella puolella laboratoriossa, että laatu on kohdillaan. Kuukauden
aikana otetaan esimerkiksi 150 mikrobiologista näytettä. Laboratoriohoitajat ottavat omista hanskoistaan aina näytteen,
kun he ovat työskennelleet isolaattorissa.
Tarkimmissa töissä heillä on käsissään
kolmet suojakäsineet.
Laboratoriossa käytetään seitsemää
Päivä 17
Päivä 30
► Toinen siirrostus.
Laboratoriohoitajat
laittavat solut
kasvamaan kahteentoista
viisikerroksiseen soluviljelypulloon.
► Lopputuotepäivä. Solut irrotetaan
varoen ja laitetaan neulan ja ruiskun
avulla annospusseihin. Mukaan lisätään
suoja-ainetta, jotta solut kestävät
pakastamisen. Valmiit solut pakastetaan
nestetypessä.
TEHY t 9–2015
eri menetelmää, joilla varmistetaan, että
solut todella ovat mesejä ja että ne ovat
toimintakykyisiä. Yksi tutkimuksista teetetään alihankintana Saksassa asti.
Hygienia soluviljelyssä on samaa tasoa
kuin lääketeollisuudessa. Materiaalien
ja välineiden kaasutus ja viinaus vievät
paljon aikaa, koska kaiken pitää olla steriiliä. Kaksi viimeistä kasvatusviikkoa
laboratoriohoitajien työpäivät kuluvat
aamusta iltaan puhtaassa tilassa.
joskus koko urakka joudutaan
aloittamaan alusta. Jos vaikka isolaattorin tiiviste hajoaa, viljely joudutaan keskeyttämään. Se mahtaa harmittaa?
–Pakko on vain ajatella, että teen työni
niin hyvin kuin pystyn, Anna-Leena
sanoo.
Anna-Leenalla on vuoden
kestävä perehtyminen kesken.
Hän aloitti Solutuotantokeskuksessa marraskuussa. Nyt
hän on ensi kertaa mukana
viljelyssä.
–Työn suola on sen vaihtelevuus ja itsenäisyys. Saamme itse suunnitella työmme, Anna-Leena sanoo.
Laboratoriohoitajilla on selvät sävelet jo vuodeksi eteenpäin, sillä mesesolujen kasvatus on allakoitu vuodeksi.
Kaksi huolehtii soluviljelystä, kaksi laboratoriosta ja yksi tutkimus- ja toimistotöistä. Noin kolmen kuukauden välein,
mesen kasvatuksen tahtiin, vaihdetaan
vuoroja.
Yleensä lääkesolut ovat etukäteen
varattuja. Laboratoriohoitajat ottavat
tilaukset vastaan Tyksin ja Hyksin kantasolusiirtoyksiköistä ja huolehtivat valmisteen kuljetuksesta joko Matkahuollon
kautta tai taksilla. Lääkesoluja kysytään
paljon. Parhaillaan mietitään, voisiko
prosessia mitenkään nopeuttaa.
–Koen, että potilas on oikeastaan paljonkin läsnä työssäni. Tiedän, että hän on
huonossa kunnossa ja odottaa lääkesoluja. Välillä se tuntuu rassaavalta. Se lisää
painetta onnistua, Satu miettii.
Yleensä hoitajat saavat tietää, auttoiko
valmiste potilasta.
Yksi Satun ja Anna-Leenan kollega on
ollut seuraamassa valmisteen kulkutien
loppuun asti: hän oli katsomassa, kun potilas sai lääkkeen. Hän on perehdyttänyt
lääkärit Helsingissä ja Turussa sulattamaan valmisteen oikein.
kuukauden soluviljely huipentuu lopputuotepäivään. Silloin kaikki
viisi laboratoriohoitajaa ovat
töissä 12 tuntia. Päivä on raskas, mutta toisaalta ihana, koska työ saadaan päätökseen.
Satu pukee silloin vihreän
haalarin alle urheilukerraston
ja varaa riittävästi juotavaa,
sillä päivän kuluessa tulee
lämmin. Mese-solut irrotetaan kasvatuspulloista varoen ja laitetaan neulan
ja ruiskun avulla annospusseihin. Solut
kasvavat kiinnittyneinä kasvatusalustaansa. Kolmen viisikerroksisen soluviljelypullon solujen irrotus kestää kolme
tuntia eikä kesken sen lähdetä edes vessaan. Näitä irrotuseriä on yhteensä neljä.
Kaikkia jännittää, paljonko soluja tällä kertaa saadaan. Valmiit annospussit
pakastetaan nestetypessä. Ensin ne joutuvat –80 asteeseen ja sitten –196 asteeseen, jottei lämpötilaero olisi liian raju.
Ennen sairaalaan lähettämistä laatututkimusten tulokset kootaan ja käydään
läpi. Se vaatii vielä viikon tiivistä työtä.
Lopputuotepäivä on
ihana.
i
Solutuotantokeskus
valmisteet nyt
► Mesenkymaaliset stroomasolut kantasolusiirtohoidon käänteishyljintään.
► Ihosolut palovammapotilaalle.
► Istukkaveripankki, johon on
talletettu synnytysten yhteydessä kerättyjä kantasoluja.
Uusia näytteitä ei enää
kerätä.
tulevaisuudessa
► Uusista soluterapioista
toivotaan apua esimerkiksi
kroonisiin tulehdussairauksiin, luutumisen ongelmiin,
sydänlihaksen rappeumaan,
syöpään, aivohalvaukseen,
rustovaurioihin, vaikeisiin
palovammoihin ja selkäydinvaurioihin.
Joka tuotannon jälkeen isolaattorin
toiminta ajetaan alas. Se huolletaan ja
steriloidaan, sillä isolaattorissa voi olla
vain yhden ihmisen soluja kerrallaan.
Huoltoon varataan viikko.
Mutta miten tämän erän kanssa kävi?
Satun sähköpostivastauksesta huokuu
tyytyväisyys. Mese-soluja saatiin pakkaseen 1,55 miljardia kappaletta. Miljardikin on jo hyvä tulos, saatikka puolitoista.
Ensimmäiset lääkesoluannokset kiidätettiin hyväksynnän jälkeen taksilla kahdelle aikuiselle potilaalle. t
Päivä 37
► Jos valmiste läpäisee
laatuvaatimukset, se päätyy
joko Hyksin aikuisten tai
lasten kantasolusiirtoyksikköön tai Tyksin
kantasolusiirtoyksikköön,
jossa hoidetaan pelkästään
aikuisia. Suomessa tehdään
TEHY t 9–2015
vajaat 200 kantasolusiirtoa
vuodessa.
► Soluja annetaan kaksi
miljoonaa kappaletta
yhtä potilaan painokiloa
kohti. Potilas saa 3–6
annosta.
► Solut herättelevät potilaan
immuunijärjestelmää kaksi
viikkoa ja häviävät pois.
Alustavien tulosten mukaan
70 prosenttia potilaista
hyötyy hoidosta. Yhden
potilaan hoito maksaa noin
27000 euroa.
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: DIAKONIATYÖNTEKIJÄ
Vilpitön
kuuntelĳa
Hanna Silvola työskentelee Kurikan seurakunnassa
diakoniatyöntekijänä ja tiedotussihteerinä.
teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Mikko Lehtimäki
kuuntelija. Hannalle usko
on ollut luonteva osa elämää
lapsesta saakka.
–Kun on seurakunnassa töissä,
vakaumustaan ei tarvitse
piilottaa. Sen myötä on
jaettavana toivoa syvemmälläkin
tasolla. Voimme yhdessä rukoilla
asiakkaan puolesta. Sitä ei
kunnallisessa työssä voinut
ehdottaa.
20
TEHY t 9–2015
H
anna Silvola pysyy valppaana eteisen äänille, vaikka istuu työhuoneessaan asiakkaansa kanssa. On
menossa Kurikan seurakunnan diakoniatoimiston parituntinen päivystys, jolloin
ei etukäteen tiedä, kuinka monta apua
tarvitsevaa vastaanotolle astelee.
Jos ulko-ovelta ei kuuluu liikehdintää,
hän tietää, että eteen istahtaneen asiaan
voi keskittyä kiireettä. Minuuttipeliksi
menee, jos odotustilaan ilmaantuu samaan aikaan kymmenen ihmistä, kuten
joulun tienoolla.
Eteläpohjalainen kunta kärsii työttömyydestä. Diakonia-asiakkailla raha ei
riitä. Pahimmillaan uhkaa ulosotto tai
vankila, kun laskut ovat jääneet maksamatta. Kriisejä syntyy myös, kun läheinen odottamatta menehtyy, sairastuu tai
joutuu vakavaan onnettomuuteen.
–Tärkeintä on kuunnella sydämellä ja
auttaa siinä, missä voi.
Seurakunnalla on mahdollisuus
myöntää tiukassa tilanteessa kertaluonteinen avustus. Joskus Hanna tekee anomuksen valtakunnalliseen Diakoniarahastoon. Yleisin taloudellinen apu on
kuitenkin kuivista aineksista koostuva
ruokakassi.
Ruoka-apu ja vilpitön kuuntelu auttavat useimpia.
–On koskettavaa, että jotkut tulevat
kiittämään viikkojen jälkeen, pahimmasta selvittyään. Se, että murheita saa purkaa jollekin, on tervehdyttävämpää kuin
ehkä uskotaan.
Hanna on seurakuntatyössään kiitollinen työkokemuksestaan kunnallisessa
perhekeskuksessa. Siellä hän tutustui
perheohjaajana kotien vaihteleviin oloihin ja tilanteisiin.
–Kun nyt tapaan apua ja tukea tarvitsevia, ymmärrän heitä paremmin.
hanna vierailee kodeissakin. Hän
käy onnittelemassa henkilökohtaisesti
ne 70-vuotiaat, jotka toivottavat seurakunnan työntekĳän tervetulleeksi.
–Viimeksi kahvittelin erään herraihmisen ja hänen vaimonsa luona tunnin.
Tapaamisesta jäi hyvä mieli. Syntymäpäiväsankari huokui kiitollisuutta
menneestä elämästä. Itseäni puhutteli se, miten kauniisti ja kunnioittavasti
pariskunta puhui toisistaan. Haluaisin
TEHY t 9–2015
lahja. Diakoniatyöntekijä
käy 70-vuotiaiden kotona
onnittelukäynneillä ja antaa
lahjaksi virsikirjan.
i
Rajat löytyivät kantapään kautta
Nelisen vuotta sitten sain Kurikan kaupungin neuvolasta määräaikaisen
perheohjaajan paikan. Työskentelin perhekeskusmallin kehittämishankkeessa. Työ oli kiinnostavaa ja motivoivaa. Kolmen pienen lapsen äitinä
pystyin samastumaan moniin asiakkaiden tilanteisiin. Työ vei tien päälle ja
heidän koteihinsa.
Minua – aika lailla pumpulissa kasvanutta – perheiden kriisit koskettivat.
Mietin ja murehdin niitä vapaa-ajallani. Samalla ne nostivat pintaan oman
elämäni käsittelemättömiä asioita, vaikka en sitä vielä silloin tiedostanut.
Yritin hoitaa työni ja oman äitiyteni mahdollisimman hyvin, mutta väsähdin. Yhtenä työpäivänä en kerta kaikkiaan pystynyt menemään sovitulle
kotikäynnille. Peruin sen viime metreillä ja tajusin, että en ole kunnossa.
Työterveyslääkärissä käytyäni jäin uupumuksen vuoksi sairauslomalle,
josta tuli kaikkiaan kolmen kuukauden mittainen. Palasin töihin osapäiväisesti. Tuntien määrää kasvatettiin pikku hiljaa. Aloitin psykoterapian, joka
päättyi tänä kesänä. Löysin tärkeät rajat elämääni kantapään kautta.”
21
ammatissa
itse tavoittaa ikääntyneenä jotain samaa.
Nykyään hyvä, onnellinen avioliitto ei ole
itsestäänselvyys.
Toisaalta moni vanhus kärsii yksinäisyydestä. Sairauksien kanssa arki voi olla
voimien äärirajoilla sinnittelyä. Usein
vanhuksilla on kuitenkin kaipuu seurakunnan yhteyteen.
–Juuri heidät seurakunnan diakoniatyön pitäisi tavoittaa. Se onnistuu parhaiten kotikäyntejä tekemällä. Kaikki eivät
jaksa lähteä leiripäiviin, retkille, diakoniapiireihin tai ohjelmallisiin yhteishetkiin.
diakonia on yksi evankelis-luterilaisen kirkon perustoimintamuodoista
jumalanpalvelusten ja lähetystyön ohella.
Diakonian ajatellaan perustuvan sekä
Raamatun opetuksiin lähimmäisenrakkaudesta että alkukirkossa vakiintuneeseen tapaan huolehtia vähäosaisista.
Diakoniaa Hannan työhön sisältyy 60
prosenttia. Yleensä kalenterissa on yksi
kahden tunnin päivystys viikossa. Lisäksi
hän ottaa asiakkaita vastaan sovittuina
kellonaikoina. Diakoniatyöntekĳät pitävät viikolla Skype-palaverin, jonka kesto
riippuu käsiteltävien asioiden määrästä.
Nopeimmillaan selvitään vartissa, joskus
vierähtää tunti.
–Tiimissä mietitään esimerkiksi asiakkaille myönnettäviä kohdeavustuksia. On
hyvä, että niistä keskustellaan yhdessä.
Se keventää vastuun taakkaa.
Kasvokkain pidetään isompi palaveri
kerran kuukaudessa. Diakoniatyö tekee
myös tiivistä yhteistyötä muiden paikallisten toimĳoiden kanssa.
Loput työajastaan Hanna on seurakunnan tiedotussihteeri. Hän päivittää
seurakunnan nettisivuja ja ottaa valokuvia. Hän etsii paikallislehdessä julkaistaville hartauksille kirjoittajat ja huolehtii,
että juttupaikka tulee joka viikko täytetyksi. Hän editoi kirkollisten ilmoitusten
tekstit ja koostaa informatiivisen seurakunnan mainoksen vaikka paikallisen
urheiluseuran lehteen.
juuri nyt tiedotuksen keskiös-
sä on ensi vuodenvaihteessa tapahtuva
seurakuntaliitos. Jalasjärven ja Kurikan
kuntien yhdistyessä seurakunnatkin
yhdistyvät. Liitokseen liittyviä asioita
on käsitelty työryhmissä, joihin kuuluu
22
i
Diakonit ja
diakonissat
► Evankelis-luterilaisen
seurakunnan diakonian
viroissa toimii diakoneja
ja diakonissoja. Virkoja on
noin 1300.
► Diakonian virkaan valmistutaan suorittamalla
sosiaali- ja terveysalan
amk-tutkinto. Diakoni on
saanut sosiaalityön koulutuksen (sosionomi amk) ja
diakonissa terveydenhuollon
koulutuksen (sairaanhoitaja
amk). Molempiin koulutuksiin kuuluu kirkollisen työn
opintoja.
► Koulutusta järjestää
Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan
Novia.
► Diakonian virkaan vihkii
piispa.
Vanhukset
tavoittaa
parhaiten
kotikäyntejä
tekemällä.
kummankin osapuolen edustajia. Hanna
työskentelee ryhmien sihteerinä, mutta
ei osallistu päätöksentekoon.
–Kirjurin tehtävä on haasteellinen.
Yhdistyminen on asia, joka herättää
toisinaan suuria tunteita. On tärkeää,
että päätetyt asiat tulevat tallennetuksi
ehdottoman oikeaan muotoon. Jollekin
yksi sana voi olla elintärkeä, toiselle se ei
merkitse mitään.
Jurvan seurakunta liittyi Kurikan
seurakuntaan jo vuoden 2009 alusta,
joten uusi kumppani ei ole ihan uusi asia. Tähän mennessä on päätetty,
että Jalasjärvestä tulee Jurvan tavoin
kappeliseurakunta.
–Muutosvaiheessa yritämme saatella
seurakuntalaisia tutustumaan toisiinsa. Ryhmissä on ideoitu kampanjaa,
jossa ihmisiä innostetaan keräämään
merkintöjä seurakunnan eri kohteista tai tapahtumista samaan tapaan kuin
rippikoululaiset.
hannalla on määräaikainen pesti,
joka kestää vuoden loppuun. Seurakunta kutsui hänet – tutun henkilön – diakoniatyöntekĳän ja tiedotussihteerin
sĳaiseksi. Aiemmin hän on työskennellyt
määräaikaisena seurakunnan poikatyöntekĳänä, kouluavustajana, perhepäivähoitajana sekä perhekeskuksessa ja
päiväkodissa.
–Kun seurakunnat yhdistyvät, työt ja
vastuualueet jakautuvat uudella tavalla.
En vielä tiedä, liikeneekö minulle mitään.
Näkymiä heikentää seurakuntien
kiristyvä talous. Kirkon jäsenmäärä vähenee ja sitoutuminen toimintaan heikentyy. Eläkkeelle jäävien työntekĳöiden
tilalle ei palkata automaattisesti uusia.
Vakituista diakoniatyöntekĳän virkaa
Hanna ei voi saada ilman pätevöitymistä.
Hän on koulutukseltaan sosionomi, mutta hänen pitäisi suorittaa vielä puolitoista vuotta kestävät kirkolliset opinnot.
–Olen aloittanut opinnot Diakissa kolme kertaa, mutta aina on tullut mutkia
matkaan, viimeksi koulun sisäilmaongelman vuoksi.
Tulevaisuus ei häntä kuitenkaan
murehduta.
–Ovia avautuu ja sulkeutuu. Aina on
työtä löytynyt! Siihen tässäkin tilanteessa uskon. t
TEHY t 9–2015
kolumni
Jorgos ja isäni Jorma
Kolumnistimme
laura kosonen
on kätilö, toimittaja
ja filosofian maisteri.
pääsin paratiisiin. Viikoksi. Käärmettä ei näkynyt, mutta siellä se eittämättä luikerteli ehkä viekkaampana kuin
koskaan, vaikka meri kimmelsi ja hiekka
hohti. Souvlaki suupielessä olo oli kuin
siirtomaaisännällä – eikä pelkästään
miellyttävällä tavalla. Teki mieli jättää
tavallista suuremmat tipit ja tilata paikallisen panimon tuopillinen saksalaisen
tuontitavaran sĳaan.
Kreikkalaiset eivät mielellään puhu
nyky-Kreikasta, eivät ainakaan rantakadun tavernassa.
Harmi, sillä olisi ollut kiinnostavaa vaihtaa ajatuksia.
Meillä Suomessa kun on edessä samanlainen polku, jos hallitusohjelman säästösuunnitelmat pannaan toteen.
Hallitus aikoo säästää eniten euroja sosiaalietuuksista,
koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Tätä on Kreikassa jo testattu.
Kreikan terveysministeriön budjettia
leikattiin kerralla 40 prosenttia ja tulosta
syntyi. Lääketieteen lehti The Lancetin
julkaisemat tilastot ovat vuoden vanhat,
mutta luvut sen verran vakuuttavat, että
ne kannattaa kerrata: vuosien 2008–2010
välillä imeväiskuolleisuus kasvoi 43 prosenttia ja kuolleina syntyneiden lasten
määrä 20 prosenttia. Infektiosairauksien määrä moninkertaistui. Sairaaloista
loppuivat lääkärit, hoitajat ja hoitotarvikkeet. Kreikka putosi terveys- ja sosiaaliasioissa kehitysmaaksi.
Äitiyshuolto on paljastava mittari
kertomaan terveydenhuollon tasosta.
Asiakasmäärät ovat suuria, työ tapahtuu
pääosin perusterveydenhuollossa ja on
luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja ohjata erityistä hoitoa tarvitsevat sen piiriin.
Imeväiskuolleisuus
kasvoi
Kreikassa 43
prosenttia.
ennaltaehkäisevä työ on ensimmäisenä tappolistalla, kun järjestelmää
TEHY t 9–2015
höylätään halvemmaksi: teho-osastolle ei
voi pistää lappua luukulle, mutta neuvolakäyntejä voi aina vähentää ja lastensuojelun työntekĳöiden kontolle sälyttää
vielä parikymmentä perhettä lisää sen
aiemman sadan päälle.
Höyläämällä kuitenkin puretaan talon
perusteita, palanen kerrallaan. Mitä tapahtuu, jos uupuneiden äitien tukiryhmä
lopetetaan? Mikä on todellinen hinta,
jos päivähoito vedetään vielä nykyistäkin
tiukemmalle?
joskus, kun poljen
aamuvuoroon läpi uinuvan
pikkukaupungin, tunnen
ylpeyttä. Isäni syntyi mökin peräkammarissa näillä
raukoilla rajoilla, kaukana
isolta kirkolta. Vain yhtä
sukupolvea myöhemmin
minä hoidan synnytyksiä
samoilla laulumailla, modernissa ja kehittyvässä maakuntasairaalassa, osana
järjestelmää, joka pitää perheistään
huolta.
Talo on rakennettu 50 vuodessa. Kuinka nopeasti siitä voidaan höylätä pohja
pois?
Kreikassa talosta on purettu pohjan lisäksi myös sen sydän, tulipesä.
Ihmisiltä on viety tärkein eli toivo ja
usko tulevaisuuteen. Itsemurhien määrä kasvoi vuosien 2007–2011 välillä 45
prosenttia.
Kreikka pistettiin polvilleen katastrofaalisessa taloustilanteessa. Suomi ei ole
samassa jamassa, vaikka hallitus viljelee
pakkosäästöjen ja vääjäämättömyyden
retoriikkaa. Lasten ja heidän hoitajiensa
kuristaminen ei ole insinööriministerin
loogista päättelyä, se on pöyristyttävä
arvovalinta. Ja kun talosta puretaan pois
pohja ja sydän, ei paljon lohduta, vaikka
ikkunanpieliä tilkittäisiin yritysjohtajien palkanalennuspennosilla.
23
LÄHDE: WHO
sairaus
kahdella
mantereella.
Borrelioosia
tartuttavat punkit
elävät pohjoisella
pallonpuoliskolla.
Vaara
heinikossa
Punkit yleistyvät, mutta borrelioosia pelätään jo liikaa.
teksti Riitta Hankonen kuva Pixmac kuvitus Pia Hietamies
24
TEHY t 9–2015
P
unkki odot
odottaa uhriaan
heinänkorren
päässä kärsivällisesti jopa viikkoja.
Kun pahaa aavistamaaavistama
ton veriateria kulkee ohi,
punkki tarraa heiluvilla
jaloillaan kiinni ja lähtee
etsimään sopivaa kohtaa,
johon asettua imemään.
Hämähäkkieläimiin
kuuluvat punkit eli puutiaiset ovat levinneet Suomessa
entistä laajemmalle alueelle. Tut
Tutkĳat arvelevat leviämisen johtuvan
ilmastonmuutoksesta.
Hysteriaan ei ole syytä, mutta
varovaisuuteen kylläkin.
Riski saada borrelioosi yhdestä
punkin puremasta
on pieni, noin kymkym
menen prosenttia.
Punkit levittävät
myös puutiaisaivokuumetta, mutta
sitä aiheuttavaa
virusta kantaa vain
pieni osa
punkeista.
Punkki hakeutuu
iholla taivetaive
ja karvoitusalueille. Tavallisia paikkoja ovat polvitaipeet, nivusseutu, genitaalialue, nilkat,
varpaanvälit, pään ja niskan seutu,
hiuspohja, korvantaustat ja jopa korvakäytävä. Borrelioosi voi tarttua, kun
punkki on ollut kiinnittyneenä vähintään
vuorokauden.
Borrelioosiepäilyt ovat yleistyneet sitä
mukaa kun tieto borrelioosista on lisääntynyt. Helsingin yliopiston immunologian
professori Seppo Meri muistuttaa, että
kaikki epämääräiset hermosto-oireet
eivät ole borrelioosia. Kyseessä voi olla
esimerkiksi MS-tauti tai jokin lukuisista
hermohalvausoireyhtymistä.
punkinpurema on useimmiten ki-
vuton. Puremakohta punoittaa yleensä
parin sentin levyiseltä alueelta, mutta
TEHY t 9–2015
i
Suojaudu
punkilta
► Pukeudu pitkiin housuihin ja
vedä sukat lahkeen yli, kun
liikut punkkialueilla metsässä tai korkeassa heinikossa.
Iholle siveltävät punkkikarkotteet eivät yksin riitä.
► Tarkasta joka ilta kaikkien
perheenjäsenten ja lemmikkieläinten iho punkkialueella
ulkoilun jälkeen.
► Poista punkki välittömästi.
Pelkkä purema ei edellytä
hoitoa.
► Borrelioosia vastaan ei ole
olemassa rokotetta. Useita
tutkimuksia on käynnissä,
mutta rokotetta jouduttaneen odottamaan vielä
vuosia. TBE-rokote suojaa
vain puutiaisaivokuumeelta.
► Kerran sairastettu tauti ei
suojaa pysyvästi uudelta
infektiolta.
Lääketiede ei
tue käsitystä,
että hoidettu
borrelioosi
kroonistuisi.
se ei merkitse vielä borreliainfektiota.
Yleisin infektion ensioire on noin viikon
kuluttua iholle ilmaantuva laajentuva
punoitus. Tämä niin sanottu vaeltava
ihottuma, erythema migrans, on läpimitaltaan noin viisi senttiä.
Vaeltava ihottuma leviää yleensä rengasmaisesti ja jättää jälkeensä vaalenevan, rauhoittuvan keskusalueen. Ihottu-
man muoto ja ulkonäkö voivat vaihdella
kuitenkin runsaasti. Ihottuma saattaa
punoittaa myös kauttaaltaan.
Vaeltava ihottuma on melko varma
merkki borrelioosista, mutta se ilmaantuu vain noin puolelle potilaista. Kaikki
punkinpureman jälkeen ilmaantuvat, läpimitaltaan viisi senttiä suuremmat ihottumaläiskät kannattaa näyttää lääkärille.
aluksi borreliabakteeri voi
aiheuttaa lämmönnousua, särkyä ja
väsymystä.
Varhaisvaiheessa tauti hoidetaan
kahden viikon pituisella antibioottikuurilla, amoksisilliinilla. Hoito on sitä
tehokkaampi, mitä aiemmin se päästään aloittamaan. Suurin osa tartunnan
saaneista paranee, mutta jos bakteeri
leviää, joudutaan turvautumaan pidempään lääkekuuriin tai laskimonsisäiseen
antibioottilääkitykseen.
Borrelioosi diagnosoidaan potilaan
kertomuksen, oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella. Laboratoriotutkimuksista tärkein on vasta-aineiden määritys verestä tai tarvittaessa selkäydinnesteestä. Varhaisvaiheessa vasta-aineet
eivät ole ehtineet aina nousta, joten
niiden puuttuminen ei sulje pois borrelioosin mahdollisuutta.
Toisaalta myös positiivinen testitulos
voi olla väärä. Täysin terveillä ihmisillä voi olla vasta-aineita jo parantuneesta infektiosta tai ristireaktiosta muille
mikrobeille.
Vasta-aineet laskevat usein hoidon
jälkeen, mutta aina niin ei käy. Vasta-aineista ei voidakaan tutkia hoidon tehoa
aukottomasti. Hoidon katsotaan tehonneen, kun oireet katoavat. Suonensisäistä
antibioottia tarvitaan, jos ihottuma ei katoa, yleisoireet lisääntyvät tai ilmaantuu
neurologisia oireita.
hoitamattomana elimistöön levinnyt borreliabakteeri saattaa aiheuttaa
erilaisia neurologisia oireita: hermosärkyjä ja kasvohermon halvauksen, hermojuuren tulehduksen, päänsärkynä tuntuvan aivokalvontulehduksen tai erilaisia
niveloireita.
Hoitamaton borrelioosi saattaa edetä
myös myöhäisvaiheen borrelioosiksi, joka
25
sairaus
aiheuttaa hankalia iho-, nivel-, hermo-,
sydän-, lihas- tai silmäoireita.
jotkut uskovat borrelioosin kroonistuvan hoidosta huolimatta, mutta lääketiede ei tue tätä käsitystä. Krooniseksi
arvellun borrelioosin oireet johtuvat siitä,
että bakteerien kuoltua potilaalle voi jäädä aaltomaisesti esiintyviä reaktiivisia
jälkioireita.
Antibioottihoito ei aina paranna kaikkia oireita, mikä voi johtua infektion
aiheuttamasta pysyvästä kudosvauriosta
tai infektion laukaisemasta immunologisesta reaktiosta. Kudosvaurioiden paraneminen voi kestää kuukausia. Uusista
antibioottikuureista ei ole tutkimusten
mukaan apua, kun elimistössä ei todeta
merkkejä elävän bakteerin aiheuttamasta infektiosta. Nykykäsityksen mukaan
potilas hyötyy antibioottien sĳaan esimerkiksi reumalääkkeistä.
–Jos borrelioosi on hoidettu asianmukaisesti, on tärkeä rauhoittaa potilasta ja
kertoa, mistä oireet johtuvat ja mitä niille
on tehtävissä. Kudosvauriot korjaantuvat
ajan kanssa.
Jotkut suomalaiset ovat lähettäneet
näytteitään tutkittavaksi yksityiseen saksalaiseen laboratorioon. Laboratorion
käyttämät testit eivät ole tieteellisesti
riittävän luotettavia.
Seppo Meri toteaa, että jokaista punkinpuremaa ei voi hoitaa antibiootilla
varmuuden vuoksi.
–Borrelioosi on vakava sairaus, mutta
sen riski on kuitenkin niin pieni, että
käytäntö johtaisi lukemattomiin turhiin
antibioottikuureihin ja niistä mahdollisesti koituviin haittoihin.
toissa vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin kirjattiin 1 707 borrelioositartuntaa.
Tartuntoja arvioidaan olevan kuitenkin
jopa 4 000 vuodessa. Suurin osa tartunnoista tapahtuu Ahvenanmaalla ja
Etelä-Suomessa. Noin 10–30 prosenttia
Suomessa esiintyvistä punkeista kantaa
borreliabakteeria.
Spiraalimainen Borrelia burgdorferi
-bakteeri löydettiin vasta 1981, vaikka
taudin tavallisimmat oireet on tunnettu
jo yli sata vuotta. Suomessa yleisin iho-
borrelioosia aiheuttava bakteeri on Borrelia afzelii.
Punkkeja esiintyy runsaimmin
saaristossa ja rannikkoseuduilla, mutta
alueittain myös sisämaassa. Uusimpien
Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan punkit viihtyvät niin
havu- kuin lehtimetsissä sekä laidunmaalla. Vähemmän niitä näyttää olevan rantalepikoissa ja niityillä, joiden
on aiemmin ajateltu olevan punkkien
suosikkipaikkoja.
Suomessa esiintyy myös Siperiasta
peräisin olevaa taigapunkkia, joka
kantaa samoja bakteereja kuin
kotimainen lajitoverinsa. Lajeja ei
pysty erottamaan toisistaan paljaalla
silmällä.
Suomalaisyliopistot tutkivat punkkeja tänä kesänä 13 kenttäasemallaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada
tieteellisesti pätevä seuranta-aineisto eri
puutiaislajien esiintymisestä ja taudinaiheuttajista. t
TERVEYSKIRJASTO, SUOMEN REUMALIITTO RY,
LÄÄKÄRILEHTI 20/2015, PUNKKI.NET
i
Näin irrotat punkin
► Tartu punkkiin punkkipinsetillä mahdollisimman läheltä ihoa. Vedä ulos
ruuvaavalla liikkeellä.
► Jos pinsettejä ei ole, kierrä lanka punkin
imukärsän ympärille ja vedä ulospäin.
► Haava kannattaa puhdistaa desinfektioaineella, vaikka sen hyödyllisyydestä ei
olekaan varmuutta.
► Imukärsä ei sisällä borreliabakteereita, mutta ihoon jäänyt imukärsä voi
ärsyttää ihoa. Jos et saa punkkia pois
kokonaisena, odota muutama päivä ja
poista loput jäänteet pinseteillä.
► Pese kädet punkin poiston jälkeen.
► Aiemmin punkki neuvottiin tukehduttamaan rasvalla. Tämä ei ole hyvä
keino, sillä punkki oksentaa haavaan.
Oksennus voi lisätä tartuntariskiä, koska
borrelia elää punkin suolistossa.
WWW.PUNKKI.NET
26
TEHY t 9–2015
ratkaisu
Kovalevy täynnä
Säästä aivojasi valitsemalla ympäristö ja ärsykkeet oikein.
teksti Riitta Hankonen

Ongelma: Työaika kuluu kirjaamiseen ja tietokoneen ääressä istumiseen.
Vuorotyö verottaa jaksamista. Jatkuva muutos stressaa.
Mistä aivojen kuormitus johtuu?
Varo pitkäkestoista
istumista. Jo 20
minuuttia on pitkä
aika. Eläinkokeissa
on todettu, että
liikunta kasvattaa
muistikapasiteettia.

Hakeudu
välillä viileään.
Tasainen
lämpötila
väsyttää.
Aivot pitävät haasteista ja
sopivasta määrästä stressiä,
mutta multitasking eli
monen asian tekeminen yhtä
aikaa ei ole hyväksi. Mieti,
milloin keskeytät työtoverin.

Miten vähentää aivojen kuormitusta?
Mieluinen musiikki on
hyväksi aivoille. Voit
tuottaa musiikkia
työpäivän aikana
myös itse, vaikkapa
hyräilemällä.
Luo työhön
tekemisen
meininki ja saa
aikaan jotain
konkreettista.
Aivotoiminta vaatii
ihmissuhteita: toisen
ihmisen kasvoja,
ääntä ja kosketusta,
jaettuja tunteita ja
yhteisiä kokemuksia.
Vaali niitä myös
työpaikalla.
Normaalitilassa on riittävästi aikaa ja rauhaa keskittyä.
Ongelmiin keksii ratkaisut ja luovuus kasvaa. Uni on levollista.
TEHY t 9–2015

Aivot tarvitsevat
myeliinirasvaa. Syö kalaa,
pähkinöitä, omegarasvahappoja ja kasvirasvoja.
Vältä alkoholia. Laadukas
ravinto, riittävä liikunta ja
hyvä uni ovat sidoksissa
toisiinsa.

27
lähteenä käytetty: työterveyslaitoksen tutkimusprofessori minna huotilaisen luento labquality days -kongressissa.
Aivot toimivat kahdella tasolla. Sikiöaikana valmiiksi kehittyvät vanhat aivot säätelevät unta
sekä kehon ja mielen tilaa. Ne menevät nopeasti pakene tai taistele -tilaan, mikä on tarpeen stressitilanteessa.
Jos näin käy jatkuvasti, elimistö kuormittuu liikaa. Tilaan voi joutua, jollei pysty vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä.
Uudet aivot kehittyvät hitaasti 25 vuoden ikään asti. Niitä tarvitaan muun muassa kielelliseen ja matemaattiseen
oppimiseen sekä tietoiseen suunnitteluun.
puheenaihe
Vain
hoikille
Mistä jyrkät asenteet ylipainoa kohtaan
kumpuavat? Ja miten niistä pääsee eroon?
teksti Virve Järvinen kuvitus Helena Syrjä
L
iikunnanohjaajat hehkuvat jumppasaleilla nuoruutta ja huippukuntoa. Ei kannattaisi, sillä kyselyiden mukaan monet asiakkaat
suosivat vähän tukevampia ja vanhempia ohjaajia. Heihin on helpompi samastua.
Päteekö sama hoitajiin? Voisihan olettaa, että ylipainoisen hoitajan
on helpompi ymmärtää kilojen kanssa kamppailevaa potilasta.
Haluan selvittää ulkonäköön liittyviä asenteita haastattelemalla ylipainoista hoitajaa, mutta yritykseni tyrmätään hienotunteisesti kerta
toisensa jälkeen:
Asia on arka, en kehtaa kysyä keneltäkään.
Valitettavasti en voi auttaa. Pelkään, että kysymykseni loukkaa toista
ihmistä.
En tunne alaisiani niin hyvin, että voisin esittää
heille näin henkilökohtaisen kysymyksen.
Vaikeudet haastateltavan löytymisessä eivät voi
johtua mahdollisten ehdokkaiden vähyydestä, sillä
joka toinen suomalainen ylittää ihannepainorajat.
Miksi työkaverit eivät kehtaa välittää haastattelupyyntöäni toisilleen?
–Kyse on ennakkoluuloista. Ajattelemme automaattisesti, että ylipainoinen häpeää painoaan.
Ennakkoluulomme estävät meitä puhuttelemasta häntä ylipainoisena,
vaikka ihminen voi olla täysin sinut kilojensa kanssa, selittää terveydenhoitaja-kouluttaja, sosiaalietiikan opiskelĳa Hanna Viljanmaa.
Syy ennakkoluuloihin on pitkälti ajassamme ja mediassa. Hoikkuudesta on tullut normi, jota kaikkien tulee tavoitella. Työyhteisössä ylipainoon saatetaan puuttua tavalla, joka voidaan tulkita kiusaamiseksi.
–Nykyään on sallitumpi olla sairas kuin lihava, huomauttaa psykologi,
terveydenhuollon kouluttaja Riikka Turku.
Nykyään on
sallitumpi
olla sairas
kuin lihava.
28
TEHY t 9–2015
TEHY t 9–2015
29
puheenaihe
Hän viittaa amerikkalaiseen tutkimukseen, johon vastanneet vanhemmat
toivoivat tulevasta lapsestaan mieluummin vammaista kuin ylipainoista.
Hoikkuuden käsittäminen normina
tulkitaan herkästi oikeudeksi puuttua
siitä poikkeavaan henkilöön – ja kaikkea
muuta kuin hienotunteisesti. Pahimmat puukottajat löytyvät usein läheltä.
Siksi haastateltavaksi viimein suostunut Sirpakin haluaa esiintyä toisella
nimellä.
sirpa on ollut ylipainoinen koko aikuisikänsä. Hänen ulkomuotonsa ei sovi
mielikuvaan sisar hento valkoisesta, joka
elää edelleen sitkeästi, vaikka hoitajan
työ ja sitä koskevat vaatimukset ovat aikojen kuluessa muuttuneet.
Sirpa ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan hoitajan ulkomuodon tulisi
olla potilaalle esimerkki terveellisistä
elintavoista. Pitäisi riittää, että tekee
työnsä hyvin. Paino ei vaikuta työssä
selviytymiseen.
–Erään työtoverin mielestä painoni
tekee minut hitaaksi ja kömpelöksi. Minä
haluan toimia potilaan tahdissa. Potilaat
ovat työhöni tyytyväisiä.
Vielä 20 vuotta sitten myös aikuisten
terveyskasvatuksessa uskottiin mallioppimiseen. Kasvattajien tehtävänä
oli näyttää esimerkillistä elämäntapaa.
Vaikka käsitykset toimivasta terveysviestinnästä ovat muuttuneet, asenteet laahaavat perässä. Asenteet voivat olla myös
tiedostamattomia.
Jokaiseen ammattiin liittyy oletuksia, joiden järkevyys kannattaa
kyseenalaistaa.
–Pitääkö papin tai poliisin olla täysin
nuhteeton? Voiko psykologin mielenterveys järkkyä? Hoitajan ylipaino lisää
elämänkokemusta samalla lailla kuin
papin pahe, ja elämänkokemus näkyy
työssä hyvällä tavalla, Hanna Viljanmaa
herättelee.
Myös hoitoalalla työskentelevät
ruokkivat vanhoja käsityksiä. Riikka
Turku kertoo painonhallintaohjaajien
koulutukseen tulleesta hoitajasta, joka
varmisti kouluttajilta vielä paikan päällä
osallistumislupansa.
–Hoitaja uskoi, että hänen ylipainonsa
estäisi häntä kouluttautumasta painon30
Laihduttajaa
kytätään
ja hänelle
tuputetaan
herkkuja.
i
Yötyö lihottaa
► Työolosuhteet voivat helpottaa
tai vaikeuttaa terveiden
elämäntapojen noudattamista.
Työpäivän aikainen energiankulutus riippuu työn fyysisestä
rasittavuudesta ja istumisen
määrästä. Työaikajärjestelyt
vaikuttavat vapaa-ajan viettotapoihin ja työstä palautumiseen.
► Yötyö altistavaa ylipainolle.
Vaikutus selittynee yötyön
vaikutuksilla rytmejämme
säätelevään sisäiseen kelloon:
häiriöt kellon toiminnassa
saattavat altistaa ylipainolle.
► Työhön liittyvän väkivallan
uhan on todettu muuttavan
kortisoliaineenvaihduntaa,
millä on puolestaan yhteys
vyötärölihavuuteen.
► Työpaikalla voidaan edistää
painonhallintaa tauottamalla
istumista, tukemalla työmatkaliikuntaa, panostamalla
työpaikkaruokailuun ja suosimalla terveitä työaikoja.
► Terveyden kannalta on
parasta, että työvuorot
kulkevat eteenpäin: aamuvuoroa seuraa iltavuoro,
iltavuoroa yövuoro ja sen
jälkeen vapaa.
► Töistä palautumiseen pitää
jäädä riittävästi aikaa, jotta
vapaa-ajalla jaksaa harrastaa
liikuntaa eikä kaikki aika kulu
toipumiseen.
LÄHDE: TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI EIRA ROOSIN PITÄMÄ
LIHAVUUS JA TYÖ -LUENTO
hallintaohjaajaksi. Epäilyä tuki osastonhoitajan lupa palata takaisin työpaikalle,
ellei hoitaja olisi soveltunut koulutukseen ulkomuotonsa puolesta.
hanna viljanmaan mielestä on
hyvä, että nykyään puhutaan avoimesti monista aiemmin tabuina pidetyistä
asioista, kuten homoudesta, kehitysvammaisuudesta ja ylipainosta. Tapaa puhua
asioista pitäisi silti miettiä.
–Käyttämämme kieli ja puhe
muokkaavat todellisuutta, jossa elämme.
Ylipainosta puhuttaessa paheksuminen,
moralisointi ja ylipainoiseen ihmiseen
ennalta liitettyjen ominaisuuksien
sanoittaminen lisäävät ennakkoluuloja.
Suhtautumistapa ylipainoa kohtaan
voi muuttua vasta, kun jokainen pysähtyy
miettimään ennakkoluulojaan ja alkaa
tietoisesti muuttaa puhetapaansa.
Sirpa ei välitä ulkomuotoaan koskevista kommenteista, jos ne tulevat potilaiden suusta.
–Kun potilaat pyytävät minua avukseen, he kysyvät isopeffaista hoitajaa.
Näistä kommenteista en välitä, sillä ne
tulevat muistisairaiden ja käytöshäiriöisten potilaiden suusta.
Työkavereiden kauhistelua Sirpa ei
sulata. Kun hän tulee kahvihuoneeseen,
keskustelu kääntyy usein ylipainon haittoihin. Puhe on entistä useammin suoraa
– ei pelkkää supattelua selän takana.
Riikka Turku huomauttaa, että
terveydenhuollon ammattilaistenkin
kesken elää käsitys, että ylipaino on
yksi tärkeimmistä terveysriskeistä.
Liikkumattomuus, korkea kolesteroli
ja tupakointi ovat kuitenkin väestötasolla huomattavasti suurempia vaaroja.
Toisen ihmisen painoon puuttuva ihminen on yleensä sokea muille vaaroille,
vaikka jokin niistä on luultavasti hänellä
itsellään.
–On helpompi nähdä toisen puutteet
kuin tunnustaa omat. Jokaisella työpaikalla on aina joku, joka ei mahdu ihannepainorajoihin. Porukan pyöreimmästä
tulee helposti silmätikku, joka saa kantaakseen muiden viat.
eräs sirpan entinen työkaveri piti lihavaa automaattisesti tyhmänä ja
ammatissaan surkeana. Lihavan ihmisen
TEHY t 9–2015
itsetunto oli hänen mukaansa huono: mitä muuta se voisi ollakaan, kun takapuoli
löllyy ja housut hinkkaavat haaroista.
–Voisin sulkea korvani työtovereiden ikäviltä puheilta tai sanoa rumasti
takaisin. En osaa tehdä kumpaakaan, ja
siksi sanat satuttavat. Ja kun sattuu, syön
lohdukseni.
Liikakilot jaetaan monesti kahteen
kastiin: raskauden ja sairauden mukanaan tuomat sallitaan, syömällä tulleita ei.
Riikka Turku huomauttaa, että syöminen voi olla tapa helpottaa stressiä.
–Miksi se tuomitaan, vaikka syöminen
on terveyden kannalta monesti vähemmän haitallista kuin vaikka päivittäinen
tissuttelu?
Syömällä tulleet kilot yhdistyvät
mielissä käsitykseen, jonka mukaan
ihmisen tietyt piirteet kulkevat käsi kädessä ulkoisten ominaisuuksien kanssa.
Hoikkuuteen liitetään tavoiteltuja hyveitä, kuten itsekuri ja suunnitelmallisuus. Ylipainoon yhdistyvät häpeällisinä
koetut seikat: heikko itsekuri ja heikot
älynlahjat.
–Ennakkoluuloista pääsee vain
tutustumalla niiden aiheuttajaan ja käymällä siihen käsiksi, Hanna Viljanmaa
sanoo.
Ennakkoluulojen taustalta voi löytyä
jokin kielteinen tunne, jota haluaa intuitiivisesti välttää. Se voi olla vaikka pelkoa
omasta ylipainosta tai todentuntuinen
uskomus, että ylipainoon liitetyt kielteiset ominaisuudet tarttuvat.
painopuhe on Sirpan työpaikalla päi-
vittäistä. Joku laihduttaa aina.
–Kannustamisen sĳaan laihduttajaa
kytätään, hänen eväänsä syynätään ja
hänelle tuputetaan herkkuja. Ihan kuin
muut toivoisivat laihduttajan epäonnistuvan painonpudotusyrityksissään. Vaikka esimiehemme on ylipainoinen, hän
on ensimmäisenä puuttumassa toisten
painopulmiin.
Negatiivinen painopuhe vie energiaa, sillä se saa ylipainoisen olemaan
jatkuvasti varuillaan ja kokemaan
syyllisyyttä.
Riikka Turku kertoo hoitajasta, jota
syytettiin työyhteisössä jatkuvasti ylipainosta. Kun hän meni painonhallintaryhmään, hän oli sielläkin niin puolusTEHY t 9–2015
Miksi ulkonäkö painaa
työelämässä?
kun koulutettujen työnhakijoiden määrä ylittää
vapaiden työpaikkojen määrän, valintaa ei tehdä pelkän hakijoiden osaamisen perusteella.
Palveluosaamisesta sekä siihen liitetystä ulkonäöstä ja
potentiaalisesta terveydestä on tullut ääneenlausumattomia
valintakriteerejä. Hakijan ylipaino koetaan työnantajan kannalta haitalliseksi terveysriskiksi.
Ulkonäköön suhtaudutaan nykyään usein ammatillisen
pätevyyden mittarina. Siihen liitettävät vahvat tulkinnat
henkilön henkisistä kyvyistä tuovat mieleen 1800-luvun
fysionomian, pseudotieteeksi myöhemmin julistetun suuntauksen, jonka mukaan henkilön ruumiin piirteistä voidaan tehdä
johtopäätöksiä hänen älykkyydestään. Nykyaikana tällainen
ajattelutapa on ulkonäkörasismia.”
FILOSOFIAN TOHTORI, DOSENTTI JAANA PARVIAINEN, TAMPEREEN YLIOPISTO
31
puheenaihe
tuskannalla, ettei hän muista mitään
ryhmän ensimmäisistä kokoontumisista.
Tilanne laukesi vasta, kun hoitaja saattoi
luottaa siihen, etteivät ohjaajat tai muut
ryhmäläiset piikittelisi häntä.
sirpa on kokeillut eri laihdutusmenetelmiä ja saanut kiloja poiskin. Onnistuttuaan hän on miettinyt,
miksei kelvannut samoille ihmisille
lihavampana.
–Kilot ovat tulleet takaisin ja työtoverit ovatkin todenneet, ettei minun kannata laihduttaa. En kuulemma onnistuisi.
Sirpan kohtelu kertoo työyhteisön
huonovointisuudesta ja peilaa sen syvempiä ongelmia, kenties puhumattomuutta,
joka on hyvä jalansĳa katkeruudelle ja
vihalle. Kohtelu täyttää työpaikkakiusaamisen kriteerit.
Riikka Turku arvelee, että hoitajien
UU
S
U
TU
Sirpa on miettinyt,
miksei kelvannut
lihavampana.
työssään kokema väsymys ja turhautuneisuus purkautuvat Sirpaan.
–Asian selvittäminen ei ole Sirpan
vastuulla, vaan esimiehen, joka ei tässä
tapauksessa taida hoitaa työtään oikein.
Työhyvinvoinnin korjaaminen vaatii
suuria muutoksia ja aikaa. Miten painopuhe saataisiin loppumaan nopeasti?
Hanna Viljanmaan mielestä jokaisen kannattaisi miettiä, miksi toisen
ylipaino herättää itsessä epämiellyttävän olon. Miksi se on omasta mielestä
epäammattimaista?
Vaikka negatiivisia tunteita luulee
usein toisen aiheuttamiksi, ne nousevat
pohjimmiltaan jostain itseen liittyvästä.
–Valitettavasti hankalien tunteiden
projisoiminen toiseen ihmiseen on helpompaa kuin ikävien tunteiden kohtaaminen. Jos työkaverin ylipaino aiheuttaa ärsyyntymistä, ei auta kuin katsoa peiliin. t
Orionin karbamidivoide
Carbalan
SITOO KOSTEUDEN
05/2015
Carbalan perusvoide sisältää 5 % karbamidia ja runsaasti glyserolia,
jotka sitovat kosteutta tehokkaasti ihoon.
Carbalan levittyy helposti ja imeytyy nopeasti. Voide sopii normaalille,
kuivalle ja atooppiselle iholle. Hajustamaton. Pakkauskoko 200 g.
APTEEKISTA.
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
itsehoitoapteekki.fi
Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.
Valmistettu
Suomessa.
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Helyä ja tatskaa
hiusväreissä, rihkamakoruissa ja tatuoinneissa on riskinsä.
Hiusvärit sisältävät ainesosia, jotka saattavat aiheuttaa kosketusallergiaa. Rihkamakorut voivat aiheuttaa nikkeliallergian.
Koruista joskus löydetty kadmium on myrkyllistä ja aiheuttaa
syöpää.
Luonnonkosmetiikkaa markkinoidaan turvallisena, vaikkei
se ole automaattisesti turvallisempaa kuin teollisesti valmistettu.
Tatuointeihin liittyvistä haitoista ja pitkäaikaisvaikutuksista on vähän tietoa. Osa tatuoinnissa käytettävistä väriaineista
voi imeytyä elimistöön. Myös puutteellinen hygienia aiheuttaa
ongelmia. Hetken kestävä hennatatuointikaan ei ole vaaraton. Mustaan tahnaan on
lisätty väriaineita, jotka voivat aiheuttaa
allergiareaktion.
Tietoa ulkonäköä kohentavien tuotteiden kemikaaleista on koottu uusille, nuorille
suunnatuille verkkosivuille. Viestin viejäksi Turvallisuus- ja
kemikaalivirasto Tukesin julkaisemilla sivuilla on valjastettu
Kukkahattutäti.
HELENA SYRJÄ
Hennatatuointi ei
ole vaaraton.
WWW.SUSSIUNATKOON.FI
riboflaviini
1
B2-vitamiini
eli riboflaviini
osallistuu solujen
energiantuotantoon
sekä proteiinien
ja aminohappojen
aineenvaihduntaan.
Kuumuudesta ja kylmyydestä
on eniten haittaa vanhuksille,
sairaille ja köyhille. He eivät
pysty suojautumaan yhtä hyvin
kuin varakkaat.
Uutispalvelu Duodecim
PIXMAC
3
Maito- ja
täysjyvävalmisteet,
liha ja kananmuna
ovat hyviä
riboflaviinin
lähteitä.
unettomuus on paina-
jainen. Tuore kirja neuvoo,
miten vaivaa hoidetaan
ilman lääkkeitä. Nukahtamista voi helpottaa muuttamalla rutiineita ja korjaamalla ajatusmalleja.
susan pihl ja anna-mari aronen:
unentaidot. duodecim 2015
2
Lihakset hyödyntävät
proteiineja ja
vahvistuvat
riboflaviinin avulla.
Taidoista tärkeimpiä
Pelko pois,
peitto neuvoo
ohjeilla varustettu ensiapupeite tuo
varmuutta ensiavun antamiseen. Vihreä
puoli neuvoo, miten auttaa, kun uhri
hengittää mutta on tajuton. Punainen
neuvoo, miten edetä, kun uhri ei hengitä.
aid-one.net
TEHY t 9–2015
33
hyvinvointi
Pahassa
paikassa
Kärsimystä, takaiskuja ja ennakoimattomia tilanteita.
Opeta aivosi sietämään painetta.
teksti Merja Perttula kuvat Johanna Sarajärvi
E
lämä heittelee, mutta toiset nousevat aina ylös ja pääsevät eteenpäin.
Toiset romahtavat vastoinkäymisistä, jotka näyttävät ulkopuolisen silmin
pieniltä.
Miksi toiset kestävät enemmän kuin
toiset?
Psykologiassa ja muutosvalmennuksessa puhutaan nykyään paljon resilienssistä. Sillä tarkoitetaan kykyä käsitellä ja
selviytyä vastoinkäymisistä. Sana tulee
latinan verbistä resalire, joka tarkoittaa
ponnahtamista ylös uudelleen.
–Resilienssi on tärkeää niin hoitotyöntekĳän omassa elämässä kuin potilaan ja
asiakkaan tukemisessa, sanoo psykoterapeutti Krisse Lipponen.
Kyky toimia ennakoimattomassa ja
ristiriitaisessa ympäristössä on aina ollut
tärkeä ominaisuus, mutta se korostuu nykyajan muutosvauhdissa.
Ikivanhat aivomme suuntautuvat
stressitilanteissa puolustautumaan
edelleen fyysistä vaaraa vastaan. Aivot
menevät ikään kuin lukkoon. Verenkierto heikkenee ja keskittyy hengissä säilymisen kannalta olennaisille aivoalueille.
Se auttoi meitä aikoinaan, mutta nykyään
siitä on enimmäkseen harmia. Ihmistä kun eivät uhkaa niinkään fyysiset
vaarat vaan sisäinen kokemusmaailma:
34
omat ristiriitaiset ajatukset, tunteet ja
toimintaimpulssit.
–Riittää, kun joku on eri mieltä kanssamme, kohtelee tylysti tai tapahtuu
asioita, joita emme ole pystyneet ennakoimaan, sanoo psykologi Ville Ojanen.
geeneissä saadut persoonallisuuden piirteet vaikuttavat ky-
Aivomme
puolustautuvat
edelleen fyysistä
vaaraa vastaan.
kyymme käsitellä vastoinkäymisiä,
mutta pääsääntöisesti taito on opittu ja
kehittyvä kyky. Ihmiset voidaan jakaa
reagointiherkkyyden mukaan kahteen
ääripäähän. Toisessa päässä ovat tyynet
ja rauhalliset ihmiset ja toisessa päässä
herkät, joiden sisäinen kokemusmaailma
ja tunteet ovat voimakkaita.
Herkillä ihmisillä menee paineisessa tilanteessa suuri osa energiasta oman
pään hallitsemiseen. Tyynet kykenevät
toimimaan harkitummin.
Herkän kannattaa stressitilanteessa rauhoittaa kehoaan ja mieltään
tietoisesti.
–Voi laskea kymmeneen, vetää henkeä ja puhaltaa ulos rauhallisesti.
Tunnistaa ajatuksensa ja tunteensa ja hyväksyä ne, Ville Ojanen
opastaa.
Tyynet saattavat puolestaan toimia liian hitaasti. He
eivät ota riittävän vakavasti
asioita, joihin täytyisi reagoida nopeasti.
Vaikka toiset ovat
luonnostaan optimistisempia kuin
toiset, reagointitapa on tietoinen valinta.
TEHY t 9–2015
TEHY t 9–2015
35
hyvinvointi
Harjoittele näitä
1
kaiva esiin myönteinen
Aivosi toimivat joustavasti,
kun pystyt näkemään stressaavassa tilanteessa jotain hyvää,
josta saat voimaa. Jos aivosi tunnistavat pelkkiä uhkia, ajattelusi
kapenee ja toimintakykysi kärsii.
2
vahvista itsetuntoa
Kuuntele sisäistä puhettasi, kun asiat menevät pieleen.
Sanotko itsellesi: voi voi, taas
minulle kävi näin, epäonnistun
aina. Ruoskiva sisäinen puhe ylläpitää stressireaktiota. Vastoinkäymisiä hyvin sietävät ihmiset
puhuvat itselleen myönteisesti: ok, tällainen tilanne, mutta
tästä mennään eteenpäin, olen
ennenkin ollut vastaavassa
tilanteessa.
3
keskity olennaiseen
Stressaavassa tilanteessa
kannattaa keskittyä olennaiseen
eikä säntäillä hoitamassa vähän
sitä ja tätä.
4
löydä vaihtoehtoja
Kykenetkö vastustamaan
mustavalkoista joko–tai-ajattelua ja kyseenalaistamaan käsityksiäsi? Vastoinkäymisiä sietävä
ihminen osaa tarvittaessa luopua
piintyneistä tavoistaan.
5
informoi, keskustele
ja pyydä apua
Stressaantunut ihminen käpertyy herkästi kuoreensa tai alkaa
taistella muiden kanssa. Hän
ei huomaa kertoa muille, mitä
tapahtuu ja mitä on tekemässä.
Säilytä laadukas vuorovaikutus.
6
torju kaaos
Painetta sietävä ihminen
suunnittelee ja on järjestelmällinen. Arki helpottuu, kun aikataulut pitävät.
7
ole aloitteellinen
Vaikka et voi tietää, miten
juuri tietty asia menee, toimi
parhaan mahdollisen arvauksesi
perusteella. Älä jähmety paikoillesi, vaan toimi.
36
Ajattelenko vaikeuksia kohdatessani,
että kyllä minä tästä selviydyn vai uhriudunko ja päätänkö, ettei mistään tule
mitään? Osaanko etsiä myönteisiä näkökulmia ja tunteita silloinkin, kun elämä
on vaikeaa?
kyky sietää vastoinkäymisiä kehittyy vaikeuksien kautta. Huonot uutiset
osaa ottaa ehkä tyynemmin, jos on niihin
tottunut.
Hoitaja voi oppia käsittelemään takaiskuja työnsä kautta. Taito kehittyy,
kun kohtaat ihmisiä ja opettelet näkemään, miten he selviävät. Jos kiinnität
huomiosi vain niihin, joille käy huonosti,
ajatusmaailmasi voi muovautua toiseen
suuntaan.
Taitoa käsitellä vastoinkäymisiä voi
oppia myös median selviytymistarinoista, joissa ihmiset kertovat keinoistaan
päästä avioeron, lapsen kuoleman tai vai-
kean sairauden yli. Myös omia paineisia
tilanteita kannattaa tutkia. Miten silloin
selvisin? Mitä tein itse ja miten muut ihmiset auttoivat?
Taitavasti vastoinkäymisiä käsittelevä
ihminen uskaltaa hakea ja vastaanottaa
apua.
–Vaikka toinen ei välttämättä pysty
tekemään mitään asialle, jakamisen kokemus helpottaa. Jo tapahtuneen kertominen auttaa, Krisse Lipponen sanoo.
Jos olet esimerkiksi sairastunut rintasyöpään ja toipunut, kykysi sietää
vastoinkäymisiä kasvaa, kun osaat jäsentää kokemuksen elämäntarinaasi.
Näin tapahtui, tätä siitä seurasi ja näin
kuntouduin.
–Ellei tapahtunut saa selitystä ja
merkitystä, asiaan voi jäädä jumiin.
Moni tuntee ihmisiä, jotka kipuilevat avioeronsa kanssa vielä kahdenkymmenen vuoden päästä. He eivät
TEHY t 9–2015
Osastonhoitajat:
Järjestelmällisyys ja
myönteisyys auttavat
ratkaisun etsiminen tuo voimaa, asioiden murehtimi-
nen vie sitä. Vahvat hoitajat osaavat keskittyä aina perustehtävään. He pitävät kiinni sovituista pelisäännöistä ja hyvistä
tavoista.
Empatiaherkkyys on hieno asia, mutta se saattaa aiheuttaa
ylireagointia, lamaannusta ja uupumista. Ammatillista työotetta
on tärkeää ylläpitää koulutuksella ja työnohjauksella.
Sinnikkäillä hoitajilla on luonnostaan positiivinen ja kannustava vaikutus toisiin hoitajiin. Heillä on jonkinlainen hoitamisen
lahja ilman itsensä korostamista tai toisten alentamista.”
Riitta Oksa, nuorisopsykiatrian avohoito, Tays
Tyynet
kykenevät
toimimaan
harkitummin.
ole pystyneet jäsentämään eroa osaksi
elämäntarinaansa.
mieti työyhteisöäsi. Pidättekö
yllä selviämisen näkökulmaa? Tuntuuko,
että vaikka henkilökuntaa on vähän
ja työ psyykkisesti kuormittavaa, kaikesta selvitään. Vai vallitseeko työpaikalla
luovuttamisen meininki: meillä on huonot esimiehet, huono organisaatio, koko
ajan enemmän ja vaikeampia potilaita –
ei tästä mitään tule.
Työn kuormittavuuteen ei vaikuta
pelkästään työn määrä. Joskus on ratkaisevampaa, että kokee saavansa tukea
työkavereilta ja työnantajalta. Myös itsestään on pidettävä huolta. Uupumus
täytyy tunnistaa, tunnustaa ja hakea
apua ajoissa.
–Tietoinen selviämisnäkökulma ei
tarkoita, että kestän kaiken. Epäkohtiin
pitää puuttua, Lipponen muistuttaa. t
TEHY t 9–2015
minulla on 37 vuotta työelämää takana. Kokemus tuo rohkeutta. Osastollamme annetaan kriisihoitoa. Parhaiten meillä
pärjäävät sellaiset tiimit, joilla on selkeä työnjako ja joiden jäsenet sietävät keskeytyksiä.
Olen järjestelmällinen. Teen joka aamu päiväsuunnitelman
ja laadin työsuunnitelman myös pitemmäksi ajaksi. Jos paineet
nousevat liian suuriksi, voin aina vaihtaa muiden osastonhoitajien kanssa ajatuksia. Kunnostani pidän hyvää huolta. Kehityskeskusteluissa olen huomannut, että pitää olla erityisen
dramaattinen tilanne, jotta se kulkisi hoitajien mukana kotiin.
Silloin meilläkin on yleensä ollut jälkipuintia ja työnohjausta.
Se, miksi toiset selviytyvät paremmin kuin toiset, on mielestäni persoonakysymys. Liian turhantarkka ei saa olla. Pitää
sietää kaaosta. Myös kuormittava elämäntilanne vaikuttaa jaksamiseen.”
Raija Salonen, aikuispsykiatrian vastuualue, Tays
erittäin haastavissa tilanteissa yritän katsoa asiaa
mahdollisimman monelta eri kantilta sekä käydä avointa keskustelua henkilökunnan kanssa. Tällä hetkellä meillä on menossa suuri organisaatiomuutos. Olen halukas oppimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Ajattelen, että muutos on mahdollisuus, ei
välttämätön paha.
Tiukoissa tilanteissa vahvat hoitajat ottavat vastuun tekemisestään. Paineita sietävät tekevät uudet asiat ensin, muut
tulevat hetken kuluttua perässä. Positiiviset ihmiset omaksuvat
helposti uusia asioita. He pystyvät käsittelemään myös vastoinkäymisiä paremmin kuin muut.”
Juha Miettinen, Hatanpään puistosairaala, Tampere
37
kirjat
KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM
pia hietamies
Puheeksi pienten
kanssa
Kirja tuo kesän
Kaipaatko tuoreita näkökulmia
vai tuhtia asiaa?
Tarjolla
virtuaalihoivaa
Äänessä
sateenkaariperheet
Minna Lindgren:
Ehtoolehdon tuho. Teos
2015.
Kahdesta edellisestä Ehtoolehto-sarjan
osasta tutuiksi tulleet
yhdeksänkymppiset
Siiri, Irma ja AnnaLiisa palaavat remontoituun palvelutalo Ehtoolehtoon. Se on muuntautunut
monitoroidun hoidon pilottiyksiköksi.
Ruoka tulee tulostimesta, lääkäripalvelut pitäisi osata näpytellä älyseinästä ja
robottivaunu jakaa lääkkeet.
Lindgren ruotii vanhustenhoitomme
nykytilaa ja mahdollista tulevaisuutta
taas sarkastisen tarkkanäköisesti.
Maria Rintamäki,
Hanna-Leena Autio,
Karoliina Riihiluoma ja
Liisa Suvanne (toim.):
Sateenkaaren alla. Kertomuksia perheistä. Atena 2015.
Kirja antaa äänen nais- ja miespareille, apilaperheille, transvanhemmille, yksinhuoltajahomoille ja -lesboille sekä sukusolujen
luovuttajille.
Jotkut perheistä ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi terveydenhuollossa ja
päivähoidossa. Kirjan toimittajat uskovat,
että kysymys on pikemmin tietämättömyydestä kuin suoranaisesta syrjinnästä.
38
Sanna Kalmari ja
Ilona Partanen:
Leivotaan ihminen.
Rinnekoti-Säätiö,
Norio-keskus 2015.
Elina Lappalainen ja Christel
Rönns: Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? Tammi 2015.
Kaksi tuoretta kuvakirjaa antaa eväitä
keskustella pikkukoululaisten ja alle kouluikäisten kanssa mieltä askarruttavista
kysymyksistä. Molemmat ovat aiheidensa
puolesta ensimmäisiä laatuaan.
Leivotaan ihminen -kirjassa isä kertoo
pullan leivonnan lomassa ihmisen perimästä ja siitä, miksi me kaikki olemme
erilaisia. Jokaisella leivonnaisella on oma
reseptinsä, kuten ihmisilläkin. Kirja tukee keskusteluita erityislasten perheissä
sekä heidän kanssaan toimivien ammattilaisten työtä.
Nakki lautasella -kuvakirja kertoo
eläinlääkäri-isän ja kahden lapsen maatilavierailuiden kautta, mistä ruoka tulee
ja millaisissa oloissa tuotantoeläimet
elävät. Asiaa käsitellään kaunistelematta,
mutta kauhistelematta.
Kuule Nicola, sanoin.
Minun on pakko sanoa
tämä. En usko, että
jaksan, jollet anna
minun soittaa palliatiiviseen yksikköön
maanantaina.
Helen Garner: Vierashuone. Atena 2015.
TEHY t 9–2015
Tiivis tietopaketti
homeista
Tarvittavan
tiedon tulee
olla helposti
saatavilla
lääkehoidon
eri vaiheissa,
mikä on ollut
innoittajana
tämän oppaan
tekemiselle.
Erkki Elonen ja Hanna
Tolonen: Syöpälääkkeet.
Duodecim 2015.
Tuula Putus: Home
ja terveys. Kosteusvauriohomeiden,
hiivojen ja sädesienten esiintyminen
ja terveyshaitat.
Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy 2014.
Kirja helpottaa jäsentämään kosteusvaurioita käsittelevää informaatiotulvaa. Se lähtee liikkeelle eri
mikrobien terveydellisistä riskeistä.
Seuraavat luvut tarjoavat kattavan
katsauksen kosteusvauriohomeiden,
hiivojen ja sädesienten esiintymiseen sekä terveyshaittoihin. Mukana on runsaasti potilasesimerkkejä sekä suosituksia ja ehdotuksia
toimenpiderajoiksi.
Turun yliopistossa työterveyshuollon ja työlääketieteen professorina
työskentelevä Tuula Putus soisi homeongelmien vähättelyn jo loppuvan.
Hänen mukaansa arvoistamme kertoo
paljon se, ettei homeongelmaisen lastensairaalan korjaamiseen löytynyt
kattavaa julkista rahoitusta, vaan tarvitaan kansalaiskeräys.
Perusteos
diabeteksesta
Pirjo Ilanne-Parikka,
Tapani Rönnemaa,
Marja-Terttu Saha
ja Timo Sane (toim.):
Diabetes. Duodecim
2015.
Diabetes on niin
yleinen sairaus, että
kaikki terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat sen hoidosta perustiedot. Ne saa yli 600-sivuisesta
Diabetes-kirjasta.
Teoksen lähtökohtana on, että diabetesta sairastava itse on arkielämänsä
ja hoitonsa asiantuntĳa. Hän tarvitsee
kuitenkin pitkäaikaiseksi kumppanikseen osaavan ja kannustavan ammattilaisen, käytännönläheistä ohjausta
sekä apua ongelmatilanteissa.
TEHY t 9–2015
Kokonaan uusi
aihepiiri kirjassa
on syöpäpotilas
päivystyksessä.
Markku Mäkijärvi, Veli-Pekka
Harjola, Hannu Päivä, Juha Valli ja
Eija Vaula (toim.): Akuuttihoitoopas. Duodecim 2015.
Hiljaisten manifesti
Linus Jonkman:
Introvertit. Työpaikan hiljainen vallankumous. Atena 2015.
Pystytkö keskittymään pitkään
herpaantumatta?
Kiinnitätkö huomiota
laatupoikkeamiin? Teetkö useimmat päätökset älyllisen harkinnan
jälkeen?
Jos vastaat myöntävästi, olet todennäköisesti persoonallisuustyypiltäsi introvertti. Linus Jonkmanin
kirja muistuttaa, ettei introvertti ole
ulospäin suuntautunutta ja äänekästä
ekstroverttiä huonompi. Päinvastoin
esimerkiksi sairaanhoitajan ammatissa juuri introvertit saavat lahjoistaan
eniten irti.
Kirjan lopuksi voit testata, mihin kohtaan sĳoitut
introvertti–ekstrovertti-akselilla.
Työhyvinvointi on
kokonaisuus
Asta Koivikko
(toim.): Terveydenhuoltopalvelujen
työsuojelu- ja kehittämisopas. Työturvallisuuskeskus TTK
2014.
Opas sisältää
laajasti tutkittua
tietoa terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvoinnista. Kirja käsittelee aihepiirin eri osa-alueita: hyvän
esimiestyön merkitystä, turvallista ja
terveellistä työympäristöä, terveydenhuollon työpaikoilla esiintyviä
riskitekĳöitä, työperäisiä sairauksia
ja ammattitauteja sekä työpaikkojen
ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Opas
esittelee myös työsuojelu- ja työympäristötyön lainsäädäntöä.
39
muoti
Sairaan kaunista
Kekseliästä muotia syntyy vaikka
sairaalakankaista. Kesäisiä
ihanuuksia esittelevät tehyläiset
Saara, Aino ja Kaarina.
tyyli ja teksti Anna Karmila kuvat Jouni Harala
meikki ja hiukset Heidi Reponen
paitakankaan uusi elämä.
Pakanlopusta tehty pilkullinen
puuvillamekko ja tilkkuvyö, Jaana
Haaksiluoto/Liike. Farkkupalakäsilaukku Ervin Latimer/Acolyth.
Kissa-printillä uudistettu Jousipaidan ylijäämäkankaasta
ommeltu mekko, Poola Kataryna.
Farkkutehtaan jämämateriaalista
valmistettu lierihattu, Costo.
Lasihelmisormus Kikoi Trading/
Pore Helsinki. Vetoketjusta tehdyt
korvakorut, Unicef/Globe Hope.
Muhkeaksi työstetty jakku ja
A-linjainen mekko Jousipaidan
ylijäämäkankaista, Camilla Mikama/
Liike. Korut huonekaluteollisuuden
ylijäämävaneria, Anne-Mari Pahkala.
40
Saara Lindberg,
terveydenhoitaja
TEHY t 9–2015
Kierrätettyä
ja yksilöllistä,
kyllä kiitos!
Aino Ezeonodo,
hoitotyön lehtori
TEHY t 9–2015
Kaarina Suhonen,
apulaisosastonhoitaja
41
muoti
Kierrätys,
tuo trendikäs
vastaisku halpatuonnille.
42
tyylikkäästi tuunattua.
Kahvisäkistä, nahkatakista ja lakanasta
tehty kesäkassi sekä laivastosäkistä
ja autonrenkaasta tehdyt lipokkaat,
Globe Hope. Nanson ylijäämätilkusta
tehty tuubihuivi, Mukava.
Elintarviketeollisuuden sivutuotteena
saadusta poronnahasta valmistettu
jakku, Marita Huurinainen. Polkupyörän
sisäkumista tehty rannerengas,
2.Elämä/Designmuseo Shop.
Ylijäämävanerista leikatut korvakorut,
Poola Kataryna. Kierrätyspulloista
puristetut silmälasit, Favoptic.
Limutölkin klipsuista tehty vyö, Dalaleo/
Pore Helsinki. Kierrätysnahkaiset
perhosrintakorut, Uniqeco/ Madeby.
TEHY t 9–2015
Muotia sairaalatekstiileistä
► Tekstiiliteollisuuden leikkuujätteet,
tilkkutavara ja kangaspakkojen
loput ovat käyttökelpoista
materiaalia pienille designmerkeille.
► Suomalainen Tauko Design
hyödyntää terveydenhuollon
tekstiilipoistoja. Niitä tulee
esimerkiksi malliston muuttumisen
ja pikkuvirheiden takia.
► Uusiokäyttö tarjoaa
vastuullisemman vaihtoehdon
halpatuotannolle. Kierrätys edistää
käsityöosaamista kotimaassa.
Erilaiset kehitysyhteistyöprojektit
parantavat kehitysmaiden naisten
asemaa.
Laitostekstiilit
on tehty
kestämään.
raikasta raitaa. Pusero ja
hame on valmistettu terveydenhuollon poistotekstiileistä.
Raitaprintti on kunnianosoitus
sairaalalakanoiden kuosiinkudotulle raidalle, Tauko Design.
Kukkakorvakorut kierrätettyä
nahkaa, Uniqeco/Madeby.fi.
Rannerengas bambunsiemenistä, Moral/Pore Helsinki.
Puukengät Terhi Pölkki.
TEHY t 9–2015
43
muoti
Yhdistellen,
muokaten,
printaten.
Uusiovaatteen
voi tehdä monin
tavoin.
44
sairaalan kankaat
kakkoskierroksella.
Nokian saappaiden
vuorikankaasta ja Saksan
armeijan pyykkikassista
tehty trikoojakku, Globe
Hope. Sairaalatekstiilistä
valmistettu sivutaskullinen
kapea hame, Tauko Design.
T-paita uusiotrikoota, Pure
Waste. Kellohame Ruotsin
armeijan laskuvarjosta,
Globe Hope. Korut
palmunsiemenistä, Moral/
Pore Helsinki. Teollisuuden
ylijäämänahasta valmistettu
laukku, Deux Filles en fil/
Pore Helsinki. Kangasvyö,
Tauko Design. Ruotsin
armeijan laskuvarjosta ja
ylijäämäpuuvillasta tehty
leninki ja nahkatakintilkuista
koottu kukkarolaukku, Globe
Hope. Puukengät Terhi
Pölkki ja nahkasandaalit El
Naturalista.
TEHY t 9–2015
1
printillä
piristetty.
Sairaalan liinavaatekankaasta
valmistettu takki,
Tauko Design.
Polkupyörän
sisäkumista tehdyt korvakorut,
2.Elämä/Designmuseo Shop.
2
Voita
korpauras!
Kerro
si.
kierrätysvinkki/
3
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/
ISA
KI ER RATY SK
1 tilkkuja, langanjämiä ja puupalikoita. Kolumbialaisten
Wauyy-intiaanien virkkaama puuvillalaukku, CaritoCaró/
Il Mercatino. Ylijäämäpuusta kiinalaisessa hoitolaitoksessa
valmistettu kaulakoru, Jianhui/Annikki Karvinen. Johanna
Gullichsenin jämätilkuista koottu lippalakki, Costo.
2 tähän oma sormenjälki? Kierrätyshopeasta valmistettuihin
medaljonkikoruihin saa tilata itsesuunnitellun kuvion, Eye Jewelry.
3 eettisen esteettiset asusteet. Mainoslippukankaasta
tehty kauppakassi ja vetoketjusta tehdyt korvakorut, Unicef/Globe
Hope. Pirellin autonrenkaista ja kangastilkuista tehdyt kesäkengät,
CaritoCaró/Il Mercatino. Kierrätysvanerikorvakorut Poola Kataryna.
Paperihelmistä tehty kaulakoru, Kikoi Trading/ Pore Helsinki.
kansikuva: Jakku ja A-linjainen mekko Jousipaidan
ylijäämäkankaista, Camilla Mikama/Liike. Korut
huonekaluteollisuuden ylijäämävaneria, Anne-Mari Pahkala.
Rannerengas bambunsiemenistä, Moral/Pore Helsinki.
TIEDUSTELUT: 2ELAMA.COM, ACOLYTH.COM, ANNEMARIPAHKALA.FI, ANNIKKIKARVINEN.FI,
CAMILLAMIKAMA.FI, COSTO.FI, DESIGNMUSEO.FI, ELNATURALISTA.COM, EYEAPP.IO,
FAVOPTIC.FI, GLOBEHOPE.COM, ILMERCATINO.FI, JAANAHAAKSILUOTO.FI, LIIKE-SHOP.COM,
MADEBY.FI, MARITAHUURINAINEN.COM, MUKAVA.NET, POOLAKATARYNA.FI,
POREHELSINKI.FI, PUREWASTE.ORG, TAUKODESIGN.FI, TERHIPOLKKI.COM JA UNIQECO.COM
TEHY t 9–2015
ulkomaat
Elämä järisi
Eveliina Hakanen ja Karoliina Kärkkäinen joutuivat
Nepalissa maanjäristyksen keskelle.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Eveliina Hakanen ja Karoliina Kärkkäinen
K
aiken piti olla valmista reissun
loppuhuipennukselle, vaellukselle
Annapurnalla.
Toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat Eveliina Hakanen ja Karoliina Kärkkäinen heräsivät hostellissa Nepalin Pokharassa. Oli Karoliinan syntymäpäivä,
25. huhtikuuta 2015.
Eveliina ehti juuri onnitella 22 vuotta
täyttävää kämppäkaveriaan, kun maa alkoi järistä.
Kaverukset säntäsivät muiden hostellivieraiden kanssa ulos. Kädet tärisivät.
Hämmennys ja järkytys näkyivät kaikkien kasvoilla. Pihalla juoksenteli lehmä
levottomana ympäriinsä.
– Se oli niin outoa, maa liikkui vaakatasossa. Vähän kuin olisi ollut veneessä,
jonka ohi ajaa toinen vene ja tuo aallot
tullessaan. Tunne oli vain paljon terävämpi ja voimakkaampi.
Omat kännykät eivät toimineet, mutta
puhelinsoitto kotiin onnistui matkalla
tavatun suomalaisseurueen puhelimesta. Tieto tavoitti kotiväen ennen kuin he
ehtivät kuulla uutisista, että Nepalissa oli
tapahtunut voimakkain maanjäristys yli
80 vuoteen.
maanjäristystä seurannut viikko
meni kuin sumussa. Pahinta oli odotella
jälkĳäristyksiä. Kaupat menivät hetkit46
1
etten näkisi enää perhettäni, Karoliina
muistelee.
Jälkeenpäin kaverukset kuulivat, että
Pokhara oli järistysalueen turvallisemmalla, kallioperäisellä alueella.
– Vasta nyt alkaa tajuta kaiken tapahtuneen ja mittasuhteet. Vaikka eihän
sitä pysty kunnolla kuvittelemaankaan.
Ihmiset menettivät omaisiaan, koti meni
yhtäkkiä alta ja vain vaatteet jäivät päälle,
Eveliina sanoo.
Molemmat ovat purkaneet kokemusta läheisten ja varmuuden vuoksi
myös terveydenhoitajan ja psykologin
kanssa. Mieli on työstänyt tapahtumia
unissa. Kovat, äkilliset äänet säikäyttävät yhä.
ajatus ulkomaille lähdöstä syntäin kiinni, ihmiset oleilivat pihoilla ja
kauppojensa rappusilla.
Ääriolosuhteet lähensivät suomalaisia
ystävyksiä entisestään. He olivat yhtäkkiä
keskellä tapahtumia, jollaisista he olivat
lukeneet vain uutisista.
Kun Eveliinaa ja Karoliinaa varoitettiin uudesta isosta järistyksestä, he menivät turvaan pellolle.
– Istuimme itkemässä yhdessä.
Muistan, kuinka pelkäsin kuolevani ja
tyi viime syksynä lenkillä, kun Eveliina
ja Karoliina miettivät tulevaisuuttaan.
Kämppäkaverukset pohtivat, että he haluavat elää enemmän tässä ja nyt – ei sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.
Kun Hämeen ammattikorkeakoulun
vaihto-ohjelmien joukosta löytyi Nepal,
kämppikset päättivät tehdä pohdinnoistaan totta.
Molemmat muistavat elävästi, kun
lentokoneesta avautuivat silmiä hivelevät
Himalajan lumipeitteiset vuoret. Olo hiljentyi lähellä maailman kattoa.
TEHY t 9–2015
n epal
20
2
.0 4 . 2 015
3
1 nepalin lumoissa.
Eveliina ja Karoliina
opiskelevat Hämeen
ammattikorkeakoulussa
sairaanhoitajiksi.
2 nähtävyys.
Swayambhunathia eli
apinatemppeliä pidetään
Kathmandun vanhimpana
temppelinä ja tunnetuimpana
nähtävyytenä. Paikan
suloiset, mutta viekkaat
apinat nappaavat kädestä
kaiken, minkä saavat.
3 sisätautien osastolla.
Hoitajaopiskelijat tekevät
paljon hoitajien töitä.
4 opetustuokio. Hoitajat
pitävät paikallisille
opetustuokioita usein
myös pihalla. He valistavat
esimerkiksi hygieniasta,
ripulin hoidosta ja
hepatiitista.
TEHY t 9–2015
4
47
ulkomaat
i
Nepal
► Asukkaita 31 miljoonaa.
► Pääkaupunki Kathmandussa
on miljoona asukasta.
► Maan toiseksi suurin
kaupunki Pokhara on
vaeltajien ja kiipeilijöiden
suosikkikohde, koska
se sijaitsee Annapurnan
juurella.
► Maa jakautuu vuoristo-,
kukkula- ja alankoalueisiin.
Kaksi kolmasosaa on
kukkula-aluetta. Vuoristoalue Tiibetin rajaa vasten
kuuluu Himalajan vuoristoon.
Alueella sijaitsee maailman
korkein vuori Mount Everest.
► Nepal on yksi Suomen
kahdenvälisen kehitysyhteistyön pääkohdemaista.
► Huhtikuun 25. päivänä
tapahtunut maanjäristys
oli voimakkuudeltaan 7,9
magnitudia. Maanjäristyksessä kuoli yli 8000 ihmistä.
► Toinen suuri, 7,3 magnitudin
maanjäristys tapahtui
12. toukokuuta.
Pääkaupunki Kathmandusta matka jatkui kolmenkymmenen kilometrin päähän
Dhulikheliin. Matkalla näkyi telttoja ja
hökkeleitä, mutta nuoret naiset majoittuivat uudehkoon nelikerroksiseen betonitaloon. Mukavaan isäntäperheeseen kuuluivat hoitotyönopettajana työskentelevä
perheenäiti Sita, insinööri-isä Shyam ja
kaksi tytärtä Samika ja Sadhika.
Vanhemmat valmistivat kaikille joka
päivä yhteisen aterian. Eveliina ja Karoliina hehkuttavat yhä momojen, täytettyjen
taikinanyyttien, herkullisuutta.
Suomalaiset asuivat pienissä huoneissa talon alakerrassa, johon oli oma
sisäänkäynti. Ensimmäiset yöt olivat niin
kylmiä, että täytyi nukkua tiukasti peittojen alla kerrastot, collegehousut, fleecetakki ja neljät villasukat päällä.
– Kulttuurisokki iskee väistämättä,
vaikka kuinka olisi valmistautunut. Ei
48
NEPAL
5
KIINA
Annapurna 8090 m
Pokhara
Kathmandu
INTIA
5 pieni potilas. Jokaisella lapsella on osastolla
mukanaan vähintään äiti.
Paikalla on usein monia
muitakin sukulaisia.
kannata odottaa ennakkoon mitään.
Kaikkeen ympärillä näkyvään köyhyyteen ei voi täysin varautua, ystävykset
pohtivat.
Karoliina osallistui myös isäntäperheen tyttären koulun juhliin ja vieraili
perheen isovanhempien luona peltihökkelissä, jossa oli maalattia.
– Ihmiset olivat uskomattomia. He eivät valittaneet, vaan vaikuttivat
onnellisilta. Vaikka ruokaa olisi
kuinka vähän, sitä annetaan
vieraille.
harjoittelupaikka oli
vänä viikossa. Osa opiskelusta tapahtuu
sairaalassa, eikä lomia juurikaan ole.
Paikalliset opiskelĳat tekevät hoitajien
töitä itsenäisesti. Eveliina ja Karoliina
joutuivat pääasiassa seuraamaan muiden
työskentelyä, koska heillä ei ollut yhteistä
kieltä potilaiden kanssa.
– Teimme haavanhoitoa ja autoimme,
missä pystyimme. Vaihdoimme myös
lakanoita – tai jos puhtaita ei ollut, käänsimme ne
toisinpäin.
Kun Karoliina istahti kerran aamuvuorossa, nepalilainen opiskelĳa tuli kysymään,
voiko hän huonosti. Selvisi,
että opiskelĳat saavat istua
vain ilta- ja yövuoroissa.
Sairaala oli melkoinen tilaihme. Yhdessä huoneessa
saattoi olla jopa 18 potilassänkyä. Vilkkaimmillaan samassa, pienessä tilassa
vieraiden kanssa oli jopa kuusikymmentä ihmistä.
– Omaiset viettivät paljon aikaa sairaalalla. He ostivat lääkkeet potilaille, veivät
heille sairaalan tarjoamat ruoat ja pesivät
pyykit. Lääkkeitä säilytettiin pöytälaatikoissa ja pöydillä, koska ne olivat potilaan omaisuutta, Eveliina kertoo.
Ääriolosuhteet
lähensivät
ystävyksiä
entisestään.
sikäläisittäin suuri ja hyvätasoinen Dhulikhel Hospital.
Opiskelĳat tutustuivat kolmen
kuukauden harjoittelujakson
aikana lähes koko sairaalaan
ensiapua lukuun ottamatta. Ensinäkemältä huomio kiinnittyi läpeensä homehtuneeseen rakennukseen, jossa hoidettiin vastasyntyneitä. Kulkukoiria liikkui
sairaala-alueella ja rohkeimmat eksyivät
sisällekin.
Paikallisten hoitajaopiskelĳoiden
osaaminen ja englannin kielen taito tekivät suuren vaikutuksen. Sitä selittää
osaltaan ahkera opiskelu kuutena päi-
TEHY t 9–2015
verkkomaailma
poimintoja nettisivustoilta.
synnytysosastolla suomalaiskak-
sikkoa ihmetytti, kuinka naiset pystyivät
synnyttämään melko äänettömästi, ilman
kipulääkettä ja puudutusta. Puudutteen
sai episiotomian, välilihan leikkaamisen,
yhteydessä.
Äidit suhtautuivat vauvoihinsa tyynen
vähäeleisesti. Heille kerrottiin vauvan sukupuoli, jonka jälkeen pienokainen vietiin
toiseen huoneeseen. Aamulla äidit menivät
sairaalan pihalle vastasyntyneidensä kanssa. Siellä he saattoivat pestä lastaan syljellään ja vieraat harjasivat äidin hiuksia.
Ensimmäisenä päivänä synnytysosastolla Eveliina kohtasi karmaisevan surullisen
näyn. Potilassängyn viereiselle pöydälle oli
jätetty kaarimaljaan kuollut sikiö.
–En kovin vähästä säikähdä, mutta se säväytti. Tuntui hurjalta synnyttäjiä kohtaan.
Lastenosastolla oli ikävää nähdä, kuinka
pientä lasta itketettiin kanylointia yritettäessä parikymmentäkin minuuttia. Neulaakaan ei yleensä vaihdettu yritysten välillä.
–Hygieniatasosta huolimatta potilaat
tuntuivat toipuvan hyvin. En nähnyt koko
aikana yhtäkään infektoitunutta leikkaushaavaa, Karoliina huomauttaa.
karoliina ja eveliina palasivat Ne-
palista toukokuussa, juuri ennen toista isoa
maanjäristystä. Rinkat olivat kotimatkalla
kevyet, sillä he jättivät lämpimiä vaatteitaan
järistyksen uhreille. He ostivat katastrofialueelle myös lääkkeitä, vettä, riisiä ja
keksejä.
Kotiinpaluu herätti ristiriitaisia tunteita.
Kun on nähnyt paikan päällä, millaisissa
oloissa ihmiset asuivat jo ennen maanjäristystä, asia koskettaa vahvemmin.
Matkalla Kathmandun lentokentälle näkyi maanjäristyksen tuhoja, ihmisiä teltoissa, avustushelikoptereita ja pelastustyöntekĳöitä. Eveliina mietti ensin, ettei halua palata kotimaahan, jossa ihmisillä on tapana
valittaa kaikesta.
Hän suunnitteleekin palaavansa vielä
joskus vaeltamaan Annapurnan henkeäsalpaaviin maisemiin.
Ja mikä parasta, yhteinen aika Nepalissa
lähensi ystävyksiä entisestään. Tulevaisuuden kaason ja kummin virat on jo täytetty.
–Olen onnellinen, että tuli opittua näin
nuorena, mikä on elämän idea. Enää en jossittele, vaan teen asioita, enkä tuhlaa aikaa
turhaan materiaan, Eveliina sanoo. t
TEHY t 9–2015
lääkärille assistentti
► Englannissa on alettu kouluttaa lääkäreiden avustajia. Englannissa ammattiryhmä on uusi, mutta
Yhdysvalloissa avustajia on koulutettu paljon. Nursing
Times -lehden lukijat ihmettelevät ristiriitaa: uusi
ammattiryhmä saa tehdä diagnooseja mutta ei määrätä
lääkkeitä, kun taas sairaanhoitajat saavat määrätä
lääkkeitä mutta eivät tehdä diagnooseja.
WWW.NURSINGTIMES.NET
ambulanssilla kokoukseen
► Pohjoismaiset sairaankuljettajat kokoontuivat huhtikuun lopulla kongressiin Ruotsiin. Kokoustila oli ihanteellinen, sillä sisään pystyi ajamaan autolla. Suomesta
oli esiteltävänä ambulanssi, Ruotsista tehohoitobussi
ja Norjasta kolarisimulaattori. Kongressissa puhuttiin
muun muassa ambulanssionnettomuuksista.
WWW.VARDFORBUNDET.SE
viinaa vastaan
► Euroopan parlamentti taistelee alkoholin liikakäyttöä
vastaan uusin voimin. Edellinen toimintaohjelma päättyi kolme vuotta sitten, eikä uutta ohjelmaa ole tehty,
vaikka ongelma ei ole poistunut – päinvastoin. EU:n
alueella kuolee vuosittain 120000 ihmistä alkoholinkäytön aiheuttamiin sairauksiin. Alkoholiriippuvaisia on
12 miljoonaa.
WWW.MEDICALNEWSTODAY
julkinen oli parempi
► Englannissa voi valita päivystysaikoina joko julkisen
terveydenhuollon tai yksityisen palveluntuottajan.
Exeterin yliopisto teki koko maata koskevan tutkimuksen, jossa käytiin läpi 80000 potilaan kokemukset ja
arviot hoidosta ja hoitajista kuuden kuukauden ajalta.
Kaupallisten tuottajien arvosanat olivat keskimäärin
hieman huonommat.
liikaa leukaa?
► Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on
hyväksynyt Kybella-nimisellä aineella tehdyt leuanalusrasvan sulatushoidot. Ihon alle ruiskutettava happo
tuhoaa rasvasolut, mutta väärin injektoituna se tuhoaa
myös muuta kudosta. Hoitojen antajalla tulee olla
terveydenhuollon koulutus.
WWW.FDAS.GOV
vuokrafirmat kuriin
► Englannissa terveydenhuoltojärjestelmää NHS:ää
tutkinut King’s Fund säätiö toteaa, että vakinaisten
sairaanhoitajien korvaaminen vuokrafirmojen työntekijöillä käy kalliiksi ja huonontaa hoitoa. Ongelma on
ollut tiedossa pitkään, mutta työnantajat turvautuvat
edelleen tilapäiseen työvoimaan. Tämä on ristiriidassa
NHS:n periaatteiden kanssa.
koonnut Soile Tammisto
alkoholi
Viini vaanii
Kelit lämpenevät. Lämpeneekö suhteesi alkoholiin?
teksti Terhi Mäkinen kuva Pixmac
1 Loma altistaa tissuttelulle.
Alkoholia ei näe nykyisin juurikaan
työpaikoilla, mutta urheilutapahtumiin,
grillaukseen ja piknikeille se kuuluu yhä
kiinteämmin. Saunaolut on suomalaisuutta tyypillisimmillään.
Suomessa juodusta alkoholista 46
prosenttia on olutta. Takavuosina viikonloppua juhlistettiin humalalla, mutta
nykyään sen rinnalle on tullut tissuttelu.
Etenkin lomalla siitä tulee helposti tapa.
Suurin osa viinistäkin juodaan ilman
hiukopalaa.
Maltillinenkaan alkoholinkäyttö ei
ole täysin riskitöntä, jos käyttö on säännöllistä. Tissuttelu voi lisätä ajan myötä
riippuvuutta ja kasvattaa syöpäriskiä,
vaikka joisi vain yhden annoksen alkoholia päivässä.
i
Tiukat asenteet,
lepsut tavat
► Suomalaisilla on tiukka käsitys
kohtuukäytöstä. TNS-Gallupin
tekemän kyselyn mukaan kohtuukäyttäjän sopii nauttia korkeintaan
neljä annosta suunnilleen joka toinen
viikko. Pari kertaa vuodessa voi kärsiä
vähän krapulasta.
► Suomalaiset suhtautuvat kielteisesti
myös tissutteluun.
► Tiukoista asenteista huolimatta
Suomessa elää vahva humalakulttuuri. Suomalaiset juovat
alkoholia samaan tapaan kuin
virolaiset, unkarilaiset,
bulgarialaiset ja irlantilaiset.
50
2 Suuri murros: naisillekin maistuu.
Miehen alkoholinkäyttö oli pitkään
uhka kodille ja perheelle. Naisten juominen on yleistynyt 1960-luvulta lähtien, eivätkä pubit ole nykyisin vain
miesten maailmaa. Arkea saatetaan juhlistaa juomalla puolison
kanssa kotona.
Naisten juominen vaikuttaa miesten
juomiseen. Koulutettu nuorimies ei ihannoi nykyisin kovaa humalaa, sillä silloin
ei pysty baarissa leikkisään peliin. Kännit
kehtaa vetää ehkä vain poikaporukalla kesämökillä. Vanhemmalle miehelle
ravintolassa alkoholia siemaileva nainen
saattaa olla yhä seksiobjekti. Nuoremmalle hän on enemmän tasaveroinen
juttukaveri.
3 Koulutettu nainen, kuulutko
riskiryhmään?
Varakkaat ja koulutetut miehet juovat
enemmän kuin muut sosiaaliryhmät,
varsinkin yksin eläessään. Vaarallisimmat juomatavat ovat kuitenkin varakkailla ja koulutetuilla naisilla, kertoo OECD:n
tutkimus. Suomi mainitaan tutkimuksessa riskimaaksi varakkaiden naisten
humalahakuisuuden suhteen. Muut Pohjoismaat eivät tähän riskiryhmään kuulu.
Vähävaraiset naiset juovat tutkimuksen
mukaan vähiten.
4 Ole tarkkana, et kestä kuin mies.
Naiset humaltuvat helpommin,
koska he ovat yleensä miehiä pienempiä
ja heidän kehossaan on vähemmän vettä.
Monet alkoholin terveyshaitat kehittyvät
naisille nopeammin kuin miehille. Viikkokulutuksen riskiraja on miehillä 24
annosta ja naisilla 16 annosta. Miehellä
kertajuomisen riskiraja on seitsemän ja
naisella viisi annosta. t
LÄHTEET: PROFESSORI JUKKA TÖRRÖSEN JA EHYT RY:N
TOIMINNANJOHTAJA SARI AALTO-MATTURIN ESITYKSET
PÄIHDEPÄIVILLÄ SEKÄ TACKLING HARMFUL ALCOHOL USE
– ECONOMICS AND PUBLIC HEALTH POLICY, OECD 2015.
TEHY t 9–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
En kaipaa
järven
rannalta
mihinkään.
Heli
Kynnysmaa
Sastamalalainen sairaanhoitaja,
joka haaveilee tulevansa
yhtä hyväksi kankaankutojaksi kuin
äitinsä.
Mistä syntyy hyvä loma?
52 Työnkuva
54 Voittaja
56 Ensiapu
58 Homma hoidossa
59 Tehyn tekijät
60 tieni tähän
62 Kesäsulut
TEHY t 9–2015
Evakkona on täytynyt
olla kiltti, hillitty ja osoittaa
olevansa yhtä hyvä, ellei jopa
parempi kuin muut.
LIISA TAKALA
Lomalla pitää saada rentoutua. Asun järven rannalla ja nautin luonnosta, joten en kaipaa sieltä
mihinkään. Marjametsässä toki käyn. Odotan jo
innolla sukulaisia ja ystäviä, jotka tulevat vierailulle Norjasta. Parasta lomaa on, kun saa olla perheen kanssa.
63 Tarkastaja
64 Keskustelua
66 Tehy-uutiset
68 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
Marja Leena Virtanen sivulla 60.
51
työnkuva
52
TEHY t 9–2015
28.5. klo 15.57
sippolan koulukoti, kouvola
Ohjaaja Paula Korjus piipahtaa työvuoronsa
lomassa erityisen huolenpidon osastolla.
Siellä aikuisen huomio on taattu, kun nuorella
on vaikeaa. Lue lisää Sippolan koulukodista
18.8. ilmestyvästä Tehy-lehdestä 10/2015.
kuvaaja mikko nikkinen
TEHY t 9–2015
53
voittaja
SARJASSA ESITELLÄÄN OIKEUKSIAAN AJANEITA TEHYLÄISIÄ.
Luottamuspula
Sairaanhoitaja Heli Perälä sai kaksi vaihtoehtoa: irtisanoudu tai saat potkut.
teksti Riitta Hankonen kuva Antti Ekola
T
yöntekĳä voi sitoutua työpaikkaan,
mutta työnantaja ei silti sitoudu
työntekĳään.
Toiminnanjohtajana työskennellyt sairaanhoitaja Heli Perälä sai kokea tämän
elokuussa 2013, kun hän palasi työpaikalleen lähes kolmen kuukauden sairausloman jälkeen. Hän oli työskennellyt eteläpohjalaisessa vanhusten palveluasumista
tarjoavassa yhdistyksessä kaksi ja puoli
vuotta. Sairauslomalle hän oli joutunut
telottuaan itsensä puutarhatöissä.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
antoi Helille yllättäen kaksi vaihtoehtoa:
sanoutua irti itse tai työnantaja sanoisi
hänet irti, mistä tulisi maininta työtodistukseen. Syyksi puheenjohtaja ilmoitti,
että Heli oli menettänyt hallituksen ja työpaikan johtoryhmän luottamuksen.
Luottamuspula oli Helille uusi asia.
Kehityskeskustelu oli pidetty huhtikuussa
eikä siinä ollut tullut esiin mitään hälyttävää. Heli ei ollut saanut työnantajalta
myöskään varoitusta tai edes huomautusta työtavoistaan. Yhteistyö muiden
esimiesten kanssa oli sujunut ongelmitta. Henkilöstöltä hän oli saanut hyvää
palautetta.
–Lamaannuin irtisanomisuhasta täysin, mutta kykenin sentään sanomaan,
että en suostu irtisanoutumaan.
heli ei vieläkään tiedä, mitä työpai-
kalla tapahtui hänen sairauslomansa aikana. Hän epäilee, että kyse oli työnantajan
yrityksestä säästää henkilöstömenoissa.
Hallituksen puheenjohtaja oli ehdottanut
yt-toimikunnan kokouksessa työntekĳöil-
54
le viittä palkatonta päivää, joiden aikana
he olisivat kuitenkin olleet töissä. Heli oli
kertonut, että ehdotus on laiton.
Työnantaja tuntui kuvittelevan, että
työsuhteeseen palkatusta toiminnanjohtajasta pääsee eroon luottamuspulaan vetoamalla – samalla tavalla kuin yrityksen
toimitusjohtajasta.
Irtisanomisilmoituksen Heli sai parin
viikon kuluttua. Ilmoituksessa työnantaja
esitti syyksi luottamuspulan, toimivallan
ylitykset ja heikon taloudenpidon.
Helin mielestä työnantajan syytökset
olivat keksittyä pahansuopuutta. Työnantaja muun muassa väitti, että tärkeimmän
asiakkaan edustaja ei halua neuvotella
Helin kanssa. Myöhemmin sama henkilö
oli valmis tulemaan oikeudenkäyntiin
todistamaan, että välit ovat kunnossa tiukoista neuvotteluista huolimatta.
Toimivaltaansa Heli ei tunnista ylittäneensä, vaikka hän ei pyytänytkään aina
hallitukselta siunausta käytännön johtamiseen liittyville ratkaisuilleen.
Heli lainasi
vanhemmiltaan
kymmenentuhatta euroa
palkkoihin.
Heli muistuttaa, ettei yhdistyksen ole
tarkoitus tehdä voittoa. Viivan alle pitää
jäädä plussaa sen verran, että pystytään
investoimaan. Hän oli saanut nostettua
laskutushintaa kymmeniä prosentteja
ja saanut henkilöstömitoituksen aluehallintoviraston määräämälle tasolle.
Enää virastolla ei ollut huomautettavaa.
Myös henkilökunnan sairauslomat olivat
vähentyneet.
Yhdistys oli raskaasti tappiollinen jo
silloin, kun Heli aloitti työnsä. Heikko
talous oli Helin mukaan aiheuttanut ongelmia myös palkkojen maksussa. Kerran
hän oli jopa lainannut vanhemmiltaan
kymmenentuhatta euroa työntekĳöiden
palkkoihin.
irtisanomisilmoituksen saatuaan
Heli soitti Tehyyn. Puhelun jälkeen hän
päätti riitauttaa irtisanomisensa.
Hän tajusi tarvitsevansa oikeudenkäyntiä varten todisteita siitä, miten hän
on työnsä hoitanut. Oikeudenkäynnissä
pitäisi pystyä todistamaan näkökantansa
tapahtumiin.
–Onneksi minulla oli todisteet työni
laadusta tallella.
Todisteille tuli käyttöä maaliskuussa
2015, kun Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli asiaa.
–Oikeudenkäynnin aluksi tuomari
kysyi, olemmeko yrittäneet sopia juttua.
Vastapuoli taisi kiinnostua sovinnosta
vasta, kun tuomari ilmaisi mielestäni selkeästi, mikä oikeudenkäynnin lopputulos tulisi olemaan.
Käräjäoikeuden vahvistama sovinto
TEHY t 9–2015
raha ei korvaa kaikkea.
Heli Perälä ei ole saanut
entiseltä työnantajalta
anteeksipyyntöä.
toi Helille seitsemän ja puolen kuukauden
palkan, mikä on sovinnossa hyvä summa.
heli oli irtisanomisensa jälkeen työt-
tömänä vuoden verran. Hänen selkänsä
ei kestä vuodeosastotyötä, joten hän pitää
sairaanhoitajan vastaanottoa ja pyrkii suorittamaan loppuun hallintotieteiden maisterin tutkintonsa.
Irtisanominen ei enää vaivaa, koska hän
kokee saaneensa oikeutta. Yhtä hän jäi
kaipaamaan.
–Raha ei ollut pääasia. Tärkeämpää
olisi ollut, että työnantaja olisi myöntänyt
kohdelleensa minua väärin ja pyytänyt anteeksi. t
TEHY t 9–2015
Mitä sanoo laki?
► Jos työntekijä sanotaan irti ”henkilöön liittyvällä perusteella”, syyn pitää olla painava ja asiallinen. Perusteena
voi olla esimerkiksi epäasiallinen käytös.
► Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava
varoitus ennen irtisanomista. Irtisanomisperuste voi
syntyä, jos työntekijä ei muuta käytöstään.
► Irtisanoessaan toimitusjohtajan tai vastaavan
työnantaja ilmoittaa syyksi usein luottamuspulan.
Se ei ole yleensä riittävä peruste irtisanoa työsuhteista
työntekijää, vaikka hän toimisi johtavassa asemassa.
55
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Suru tulee
työpaikalle
Kuusi ohjetta
esimiehelle
kun läheisen kuolema mullistaa
elämän, työpaikalle palaaminen
saattaa pelottaa. Osaavatko työkaverit suhtautua luontevasti? Pahimmillaan sureva joutuu lohduttamaan muita, jotka kauhistelevat
hänen kohtaloaan.
Työkavereiden ei kannata muistella omia menetyksiään, sillä
muiden kovat kohtalot eivät tarjoa
lohdutusta. Varo myös vähättelemästä surua. Työkaverin suusta
pudonnut sammakko jää helposti
ikuisesti mieleen.
Jokaisella työpaikalla on omat
kirjoittamattomat sääntönsä tunteiden ilmaisuun. Kuolemasta voi
puhua työpaikalla niissä rajoissa
kuin sureva itse haluaa. Työkavereiden uteliaisuus tai halu tukea
eivät saa olla etusĳalla.
Esimiehen on syytä ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti, kun kuulee
alaisensa menetyksestä. Surevalta kannattaa kysyä, miten hän
haluaa asiaa käsiteltävän työpaikalla. Esimiehen on myös muistettava kysyä, saako alaisen yksityisasioista kertoa muille työkavereille. Kiireeseen ei voi koskaan
vedota – surevan maailma on
pysähtynyt. rh
56
1 Ota osaa
Huolehdi, että työyhteisö
muistaa surevaa esimerkiksi
kortilla ja kukilla. Sähköposti ei
ole hyvä tapa ilmaista osanottoa. Työnantaja voi tukea taloudellisesti tai työkaverit voivat
järjestää keräyksen, jos läheisensä menettänyt on vaarassa joutua taloudelliseen ahdinkoon.
3 Suunnittele
2 Pidä yhteyttä
Sureva on usein työkyvytön
ja saa siksi sairauslomaa. Ole
häneen yhteydessä ja tiedustele
vointia, mutta älä painosta palaamaan työhön.
Älä tiedä toisen puolesta, mitä hän tarvitsee. Älä tarjoa valmista mallia tai neuvoja surusta
selviytymiseen.
Jos työntekĳä on poissa pitkään, työhönpaluu on tehtävä suunnitelmallisesti.
Esimies, työntekĳä ja työterveyshuolto voivat
selvittää tilannetta yhdessä.
Kokoaikaiselle työlle on useita vaihtoehtoja: sairausloman jatko, osasairauspäiväraha,
työtehtävien järjesteleminen uudelleen, joustavat työaikajärjestelyt tai työkierto. Sureva
itse tietää parhaiten, mikä häntä auttaa.
Surua ei saa yhdistää työntekĳän ammattitaitoon ja osaamiseen. Joillekin työ on henkireikä, joka tuo elämään rytmiä ja vie ajatukset muualle.
5 Valmistaudu
Mieti etukäteen, miten otat
asioita puheeksi. Kuuntele, mitä
toinen sanoo. Osoita ymmärtäväsi,
jotta puhuja kokee tulleensa kuulluksi. Ole arvostavasti läsnä. Myös
elekieltä ja vuorovaikutustaitoja voi
harjoitella: empatia on toimintaa, ei
sieluntila.
4 Välitä
Seuraa työntekijän vointia paluun jälkeen ja ilmaise huolesi
tarvittaessa. Huolehdi, ettei palaaja joudu
puhumaan surustaan
työpaikalla jatkuvasti
tai lohduttamaan muita. Kukaan ei halua olla
surun symboli, jonka
seurassa ei puhuta arkisista asioista, lapsista
tai puolisosta.
6 AOinle läsnä
a ei tarvita
sanoja.
Kosketus ja
halaus riitt
ävät.
TEHY t 9–2015
lähde: työyhteisökouluttaja ja työnohjaaja nenne amnellin esitys tampereen yliopiston surukonferenssissa
Miten tukea läheisensä menettänyttä
työkaveria?
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat vastaavat
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Lähetä kysymyksesi
sähköpostilla osoitteeseen
riitta.hankonen@tehy.fi.
Riikka Laakso
lakimies
► Kotihoidon työntekijät saivat
käyttöönsä auton. Työnantaja
ilmoitti, että auton käyttäjä joutuu
maksamaan mahdolliset korjauskulut, mikäli auto kolhiintuu. Onko
käytäntö laillinen?
Ei ole. Sekä työsopimuslaki että vahingonkorvauslaki rajoittavat työntekijän
vahingonkorvausvastuuta.
Autoon kohdistunutta vahinkoa
arvioidaan samojen periaatteiden mukaan kuin mitä tahansa työnantajan
omaisuuteen kohdistunutta vahinkoa.
Työntekijä voi joutua korvausvelvolliseksi vain, jos hän rikkoo huolellisuusvelvoitetta. Tämä edellyttää tilannetta, jossa auton käyttäjän olisi pitänyt
ymmärtää, että menettely vahingoittaa autoa eikä laiminlyöntiä pidetä
anteeksiannettavana.
Vaikka työntekijä olisi vahingonkorvausvelvollinen, korvausvelvollisuuden määrää voidaan kohtuullistaa.
Riikka Laakso
lakimies
► Jään eläkkeelle syksyllä. Voinko
saada osan kesälomasta rahana? En
voi olla koko kesää poissa töistä,
koska minun pitäisi perehdyttää
seuraajani.
Vuosiloman voi maksaa lomakorvauksena eläkkeelle jäätäessä tai palvelussuhteen päättyessä. Joskus vahvis-
TEHY t 9–2015
Kaija Ojanperä
työympäristöasiantuntija
tettuja lomapäiviä maksetaan rahana
sen vuoksi, että työuran loppuun tulee
yllättäen sairausloma, joka siirtää
vuosilomaa.
Yleensä vuosilomat, säästövapaat
ja muut kertyneet vapaat pidetään ennen eläkkeelle jäämistä. Tämä kannattaa ottaa huomioon eläkkeelle jääntiä
suunniteltaessa.
Sinun tapauksessasi työuraa olisi
kannattanut ehkä jatkaa vaikkapa syksyyn, jolloin uuden työntekijän perehdyttäminen ja kertyneiden vuosilomien
pitäminen olisi tullut mahdolliseksi.
Työuran pidentäminen korottaa eläkkeen määrää.
Vuosilomien ajankohdasta päättää työnantaja selvitettyään ensin
työntekijän toiveita. Kun työnantaja on
vahvistanut vuosiloman, työntekijä voi
luottaa siihen, ettei ajankohtaa muuteta. Työnantajan on kerrottava ajankohta viimeistään kuukautta ennen
loman alkamista ja poikkeustapauksissa viimeistään kaksi viikkoa ennen.
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykyisen eläkejärjestelmän mukaan
joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä.
Nykyjärjestelmä on voimassa vuoden
2016 loppuun.
Riikka Laakso
lakimies
► Minulla on astma ja oirehdin
työpaikan sisäilmalle. Ammattitautia ei ole kuitenkaan todettu.
Mitä vaihtoehtoja minulla on?
Työnantajan on puututtava asiaan,
jos työntekijä alkaa oireilla sisäilmaongelmien vuoksi. Työn
pahentama astma on tavallinen,
ja lisäaltistuminen on estettävä,
vaikka oireiden syy ei ole vielä
löytynyt. Työntekijälle pitää etsiä
tiloja, joissa hänen on mahdollista
työskennellä.
Kun ammattitautiepäily herää,
työterveyshuolto aloittaa perusterveydenhuoltoon kuuluvat diagnostiset ja erotusdiagnostiset tutkimukset. Tarvittaessa työntekijä lähetetään jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai oman alueen erikoispoliklinikalle.
Jos astman syynä on työpaikan
allergeeni tai kemikaali, kyseessä
on ammattitauti. Ammattitaudista ei voida puhua, jos kyseessä on
aikaisemmin todettu astma eikä
allergeenin ja astman välistä syyyhteyttä voida osoittaa. Yhteyden
osoittaminen vaatii hengityksen
tarkkaa seurantaa (PEF-työpaikkaseuranta) ja joskus myös tarkempia
altistuskokeita.
Vaikka ammattitautia ei ole
todettu, työntekijälle voidaan suositella ammatillista kuntoutusta.
Se voi sisältää kuntoutusmahdollisuuksien selvityksen, työkokeilun,
työhön valmennusta sekä uuteen
työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta.
Kaija Ojanperä
työympäristöasiantuntija
57
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Palkat kohdalleen
Työnantaja myönsi virheensä ja korjasi keskolan työntekijöiden palkkoja.
teksti Riitta Hankonen kuva Miska Puumala
mikä oli ongelma?
Osa sairaanhoitajista sai liian pientä
palkkaa Kainuun keskussairaalan keskolassa eli vastasyntyneiden teho- ja
tarkkailuosastolla.
Työn vaativuuden arviointĳärjestelmän (TVA) mukaan työ keskolassa on
sairaalan vaativinta hoitotyötä. Jotkut
sairaanhoitajat olivat työskennelleet
aiemmin alemman vaativuustason tehtävissä esimerkiksi lastenosastolla. Heidän
palkkansa ei ollut noussut, kun he olivat
siirtyneet keskolaan. Palkkaero oli noin
45 euroa kuukaudessa.
Sairaalassa oli epäselvä käytäntö siitä,
milloin palkka nousee, kun työntekĳä
2
siirtyy vaativampiin tehtäviin. Pisimmillään sairaanhoitaja oli työskennellyt pienemmällä palkalla vuoden ja yhdeksän
kuukautta.
Viisi keskolan sairaanhoitajaa otti
viime lokakuussa yhteyttä pääluottamusmieheen, kun asia ei ratkennut osastolla.
mitä tehy teki?
Pääluottamusmies Marjo Kangasharju
otti palkkaeron puheeksi työnantajan
kanssa paikallisneuvotteluissa.
Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan TVA-järjestelmän mukaista
palkkaa pitää maksaa heti, kun työntekijä aloittaa vaativammassa työtehtävässä.
3
1
Mitään harjoittelu- tai perehdytysajan
matalampaa palkkaa ei ole käytössä.
Työnantaja myönsi virheen heti.
Koko keskolan hoitohenkilöstön palkat käytiin läpi, jotta kaikki epäkohdat
löydettäisiin.
kuinka asia ratkesi?
Työnantaja nosti palkkoja. Työnantaja
maksaa myös saamatta jääneet korotukset takautuvasti siitä lähtien, kun
sairaanhoitaja on aloittanut uudessa tehtävässä.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
Ammattiosasto 750
5
4
► Kainuun sosiaali- ja
terveydenhuollon kuntayhtymän ja
kuntien tehyläisiä.
► Jäsenmäärä noin 1500.
► Ammattiosaston puheenjohtaja
Kaisu Heikkinen.
► Pääluottamusmies Marjo
Kangasharju.
1 jenna pulkkinen, 2 katariina leinonen,
3 marjo kangasharju, pääluottamusmies,
4 anja hurskainen, 5 niina immonen.
58
TEHY t 9–2015
tehyn tekijät
Aten viikko
Pääluottamusmies Atte Tahvolalla piti kiirettä toukokuun lopulla.
teksti Vesa Turunen kuvat Pasi Autio
maanantai
08.30 Viikonlopun sähköposteja, kuten kysymyksiä jaksotyöajasta.
09.30 Aamupalaveri sairaanhoitopiirin kolmen tehyläisen pääluottamusmiehen kanssa. Tärkeimmät aiheet: työnantajan säästöohjelma, seuraavalla viikolla alkavat yt-neuvottelut psykiatrian alueella
sekä Kaivannon sairaalan sulkeminen.
11.30 Lounas.
12.00 Palkkavertailua: Taysin ja aluesairaaloiden tehtävänkuvat ja
työn vaativuuden erot.
13.30 Kiireellisiä yhteydenottoja, kuten virheellinen listasuunnittelu. Valmistelua Sastamalassa käyntiä varten.
16.30 Kotiin taloyhtiön hallituksen
infoon.
tiistai
08.00 Tapaaminen Sastamalan kaupungin
pääluottamusmies Jaana Salovaaran kanssa.
10.00 Tutustumiskäynti Sastamalan terveyskeskussairaalaan ja Vammalan aluesairaalan vuodeosastolle.
11.40 Takaisin Tampereelle ja lounas
13.00 Sähköposteja ja puheluita.
14.15 Lähtö Kangasalle, jossa jäsentilaisuus Kaivannon sairaalassa. Aiheena seuraavalla viikolla
alkavat yt-neuvottelut sairaalan lakkauttamisesta.
16.30 Ammattiosaston hallituksen kokous.
19.30 Takaisin Tampereelle.
125
saapunutta
sähköpostia
perjantai
07.30 Valmistautumista neuvotteluihin.
08.00 Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan henkilöstöeduskeskiviikko
tajien palaveri ja toimikunnan
08.30 Sähköposteja ja puheluita.
ylimääräinen kokous. Aiheena
10.30 Kohti Kangasalaa.
työnantajan esittämä 27 miljoo11.15 Työnantajan henkilöstöinfo
nan euron säästötarve.
Kaivannon sairaalan henkilökun11.00 Lounas.
nalle.
11.30 Sähköposteja ja palaveri
12.30 Takaisin Tampereelle ja valTehy-toimijoiden kanssa.
mistautumista paikallisneuvotteluihin.
13.00 Kimppakyydillä Pitkäniemen saiPikalounas.
raalaan Nokialle, jossa ammattijärjestö13.30 Työnantajan koolle kutsumat paikaljen edustajien ja Taysin psykiatrian toimilisneuvottelut. Työnantaja ehdottaa muun
alueen ylihoitajien tapaaminen. Aiheena
torstai
t
tai
muassa palkattomia talkoopäiviä.
tulevat yt-neuvottelut ja henkilöstön
15.30 Pikapalaveri tehyläisten toimi08.30 Sähköjaksaminen.
joiden kanssa työnantajan ehdoposteja.
15.30 Keskustelu ylihoitajan
tuksista.
Tehy-toimi09.00 Palaveri Tehy
toimikanssa.
16.00 Kotiin taloyhtiön yhtiöjoiden kesken säästöohjelmasta
16.30 Sähköposteja ja puhekokoukseen.
ja yt-neuvotteluista
luja. Seuraavaan viikon yt10.00 Sähköposteja ja puheluita, esimer
esimerneuvotteluihin valmiskiksi raskaana olevan työntekijän syrjintä.
tautumista.
11.00 Lounas.
17.30 Linja-autolla
11.30 Sähköposteja, puheluita, pikapalavereja sekä
Tampereelle.
valmistelutyötä seuraavaa päivää ja viikkoa varten.
tamperelainen. Atte
15.30 Kotiin.
Tahvola on Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin päätoiminen pääluottamusmies.
47
puhelua
TEHY t 9–2015
59
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
haaveesta totta. 1960-70-luvun taitteessa Marja Leena haaveili kirjailijan urasta.
Laiturin nokassa istuu nykyään kirjailijatar, jolta on tulossa kolmas kirja.
Marja Leena
Virtanen, 72
► Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, kirjailija.
► Kirjat: Aida (2010) ja Kirjeitä
kiven alle (2011). Kolmas romaani tulossa ensi vuonna.
► Asuu Loimaalla miehensä
kanssa. Kaksi tytärtä ja viisi
lastenlasta.
► Harrastaa liikuntaa ja
perinnetyötä.
60
Kirjallisella
tiellä
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Pasi Leino ja Marja Leena Virtasen kotialbumi
Hyvä mielikuvitus on
synnyinlahjani. Istuin
hiljaisena ja kilttinä lapsena
usein jossain nurkassa ja kuvittelin
päässäni kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Kerran loin mielessäni saunamme
takana olevalle lammelle saaren ja
ihanan kesämökin, jonne halusin viedä
rakkaan pikkusiskoni retkelle.
Maailmani heitti häränpyllyä luettuani yhdeksänvuotiaana Agatha Christien
Idän pikajunan arvoituksen. Se aukaisi
silmäni, että kaikki on mahdollista. Keksityistä tarinoista voi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan.
synnyin kurkijoella, luovutetussa Laatokan Karjalassa. Tai pakkoluovu-
TEHY t 9–2015
tus taitaa olla meistä evakoista oikeampi
sana. Juureni ovat vahvasti Karjalassa,
vaikka lapsuuteni vietinkin Pöytyällä.
Maanviljelĳävanhempani saivat sieltä
korvauksena menetetystä omaisuudesta
pienen tilan. Olen kuudesta sisaruksesta toiseksi nuorin. Meitä on vielä puolet
jäljellä.
Perin nimeni isosiskoltani, joka kuoli samana päivänä, jolloin perheeni sai
lähtömääräyksen evakkoon talvisodan
jaloista. Lähtö tapahtui kiireessä neljänkymmenen asteen pakkasessa. Äitini täytyi jättää kuollut siskoni aittaan. Kuulin
kaikesta vasta kouluikäisenä siskoltani.
Ehkä tästä taustasta johtuu, että olen joskus pohtinut, kuka oikein olen.
Kun olin vuoden vanha, perheemme
joutui syyskesällä taas evakkoon. Joskus
kuulee, että pitääkö Karjalasta vielä puhua, mitä en ymmärrä. Evakkous on yhä
osa elämääni ja säteilee kolmanteenkin
polveen. Teen paljon perinnetyötä myös
Kurkĳoki-museossa.
Lapsuuteni ja nuoruuteni olivat hyviä
ja turvallisia, vaikka olikin niukkaa. Sotaajasta toipuminen kesti pitkään, mutta
vanhempani pääsivät onneksi hyvin
jaloilleen.
Kysyin isältä joskus, miten kaiken
kesti. Hän vastasi, ettei ollut muuta mahdollisuutta, vaan täytyi ajatella aina vain
eteenpäin. Isälläni oli mainio huumori.
En muista, että hän olisi koskaan korottanut ääntänsä. Rahaa ei tansseihin tosin
herunut, ennen kuin kasvot oli pesty
liian räikeästä meikistä.
Me lapset autoimme maatilan töissä
heti, kun kynnelle kykenimme. Se antoi
tunteen, että ponnistelemme yhteisen
elämän eteen. Kun päivä loppui oppikoulussa, saatoimme ryhtyä siskoni kanssa
pesemään navettaa. Kun aurinko paahtoi,
heilutimme kuokkia harventaessamme pitkiä sokerĳuurikasrivejä. Välillä
istuimme ojanpenkalle ja keksimme
näytelmiä.
sairaanhoitajan ammatti oli
äitini mielestä naisille sopiva. Minulla oli
hiljainen toive opiskella kieliä ja kirjallisuutta yliopistossa, mutta siihen ei olisi
ollut varaa. Opiskelin sairaanhoitajaksi
Turussa. Se olikin aikamoista aikaa asuntolassa tyttöporukan kanssa.
TEHY t 9–2015
Vuonna 1965 olin tyttöjen kanssa tanssiaisissa. Istuin ikkunalaudalla ja katselin sisälle tulevaa ihmisvirtaa. Yhtäkkiä
erotin sieltä vain yhden miehen kasvot.
Sama lääkärikandi istui myöhemmin
illasta viereeni. Hänestä tuli aviomieheni ja kahden tyttäreni isä. Menin töihin
Tyksin leikkaussaliosastolle kaksi kuukautta sen jälkeen, kun esikoisemme
syntyi 1967.
Työurani koskettavin muisto on
Tyksin lastenklinikalta, ajalta, jolloin leukemiahoitoja vasta kehitettiin.
Alkuaikoina kaikki menehtyivät, mutta
1970-luvun edetessä hoidot alkoivat tehota. Muistan erään tyttösen, jonka taistelu
elämästä oli tuskallisen toivotonta.
Vuosia myöhemmin tapasin tytön äidin eräässä juhlatilaisuudessa. Hän johdatti minut leikkihuoneeseen ja osoitti
iloisesti nauravaa, pitkähiuksista kiha-
Huono
itsetunto on perua
evakkona
olosta.
rakutrista tyttöä. En tunnistanut häntä,
olin nähnyt tytön viimeksi syöpälääkkeiden takia hiuksettomana. Mutta arvasin.
Se oli näky, jota en ikinä unohda. Halasin
äitiä ja purskahdimme itkuun. Kyyneleet
nousevat silmiini vieläkin.
Työskentelin pitkään Loimaalla sisätautien osastolla. Eläkkeelle jäin ortopedian osastolta kahdeksan vuotta sitten.
Kolme vuotta eläköitymisen jälkeen
ikävä hoitotyöhön oli niin suuri, että menin vielä vähäksi aikaa töihin. Jännitin,
osaanko enää mitään. Miten ihana tunne
olikaan vetää lääkettä ruiskuun.
Enää en kaipaa työtä tipan tippaa.
Joskus mietin, miten kolmivuorotyötä oikein jaksoi. Olen kiitollinen ammatistani,
jossa olen päässyt hyvin lähelle ihmisiä.
kirjoittaminen on häirinnyt mi-
nua salaa koko elämäni. Se antaa minulle
suuren vapauden tunteen. Joskus jopa
tuntui, etten ole oikea sairaanhoitaja.
Olen kirjoittanut kolmekymmenvuotiaasta pöytälaatikkoon novelleja ja runoja. Kirjoitin näytelmiä myös osastoni
tilaisuuksiin. Sisar Hellevin kiusaukset
-näytelmääni esitimme Tehynkin tilaisuuksissa. Näyttelin sinisessä kaavussa, valkoiseksi maalatulla naamalla
henkihahmoa nimeltä Kutsumus. Se oli
mukavaa yhteisöllistä tekemistä, mitä ei
valitettavasti taida olla enää kovin paljon
työpaikoilla. Siinä oppi tuntemaan työkavereitakin eri tavalla.
Eläkkeellä kävin Viita-akatemian
kolmevuotisen kirjoittajakoulun, jossa
sai alkuinspiraationsa esikoisromaanini
Aida. En välttämättä kirjoita joka päivä,
mutta aina on jotain työn alla. Aiheeni
liittyvät ihmissuhteisiin.
Olen mukana useammassa kirjailĳayhteisössä, sillä joitakin asioita voi ymmärtää vain toinen kirjailĳa. Kirjailĳana
olet kuin välikappale: saavutat parhaimmillasi flow-tilan ja teksti kumpuaa jostain syvältä tiedostamatta.
Sairaanhoitajana olen ehkä rohkeampi kuvailemaan kirjoissani ihmisiä. Töissä on tullut nähtyä niin paljon kaikkea.
Ihminen ei ole koskaan yhdenlainen,
eikä kaikki ole aina sitä, miltä vaikuttaa.
Estot häviävät sairauden edessä.
evakkotausta on aiheuttanut koko
elämäni ajan tunteen erilaisuudesta.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän
huomaan, kuinka paljon kaikki mennyt
on minuun vaikuttanut. Minulla on ollut aina huono itsetunto, mikä on perua
evakkona olosta. Evakkona on täytynyt
olla kiltti, hillitty ja osoittaa olevansa yhtä
hyvä, ellei jopa parempi kuin muut. Oli
vaikea pala, jos joku ei pitänyt minusta.
Olen vieraillut Karjalassa useampaan
otteeseen. Ensimmäinen kerta kohotti
pulssia ja suorastaan järisytti. Siskoni
näytti kotitalomme paikan ja missä kohtaa oli valkoisin huonekaluin sisustettu
”valkia kammari”, jossa synnyin. Vaikka
kotiseutumatkoilla itketään, siellä myös
nauretaan ja lauletaan.
Se, että minusta tuli kirjailĳa vasta viime vuosina, oli varmasti kohtalo.
Eläkkeellä voin keskittyä rauhassa kirjoittamiseen. En nosta kirjailĳan uraani
elämässäni korokkeelle, mutta pidän sitä
kuin lottovoittona.” t
61
kesäsulut
Tiukilla
mennään
Rekrytointikiellot ja säästöt jarruttavat sijaisten palkkaamista.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Tehy-lehden arkisto
suurin osa sosiaali- ja terveydenhuol-
lon organisaatioista supistaa tuttuun tapaan
toimintaansa kesällä. Näin kertoi 81 prosenttia
Tehyn kyselyyn vastanneista tehyläisistä pääluottamusmiehistä. Supistukset kestävät tavallisimmin kahdesta neljään viikkoa.
Tärkeimpiä syitä toiminnan supistamiseen
ovat vuosilomat ja vakiintunut tapa. Palveluja myös kysytään vähemmän: esimerkiksi
leikkauksiin ei hinguta heinäkuussa ja moni
päiväkoti on kiinni. Vastauksissa näkyvät myös
säästöpaineet.
Pääluottamusmiehistä 31 prosenttia kertoi,
että rekrytointikielto haittaa sĳaisten palkkaamista. Ongelma on ympärivuotinen.
–Sĳaisista säästäminen on lyhytnäköistä.
Vakituinen henkilöstö joutuu venymään ja töitä
tehdään liian pienillä mitoituksilla. Kaikesta
ylimääräisestä, kuten työn suunnittelusta ja
kehittämisestä, joudutaan karsimaan. Riskinä
on, että vakituiset väsyvät, sanoo selvityksen
tehnyt Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntĳa
Mervi Flinkman.
Sĳaispula ei enää juuri jarruta palkkaamista.
Vain 19 prosenttia pääluottamusmiehistä arvioi
sulkujen syyksi pulan hoitohenkilökunnasta.
Esimerkiksi Ruotsissa sĳaisista on kova pula.
Erikoissairaanhoidossa sulkuja ja supistuksia on eniten kirurgiassa, psykiatriassa ja
sisätaudeissa. Perusterveydenhuollossa ne ovat
yleisimpiä vastaanottotoiminnassa, neuvolassa,
fysioterapiassa ja hammashoidossa.
Kesäaikaselvitys on Tehyn klassikkotutkimus, jota on tehty vuodesta 1991 lähtien.
Kyselyyn vastasi 109 pääluottamusmiestä eri
puolilta Suomea.
62
Supistukset alkavat juhannuksesta.
Kiireettömässä hoidossa vastaanotolle
pääsee lomien jälkeen. Osa terveysasemista on suljettu elokuun alkuun saakka.
Yhteispäivystys Kysillä toimii kesän normaalisti. Suun terveydenhoidossa lomaillaan kahdessa aallossa, joten painopiste on päivystyspotilaissa.
Sijaisia on saatu hyvin niin vuodeosastoille kuin avoterveydenhoitoon. Varhaiskasvatukseen on palkattu koulunkäynnin ohjaajia, joiden työsopimuksessa on sovittu niin sanottu kesäkeskeytys tai jotka muuten lomautettaisiin koulujen kesälomaksi.”
pääluottamusmies marita koskinen, kuopion kaupunki
Sulkuja on samaan tapaan kuin aiempina
vuosina. Sijaisia saa ottaa. Sairaanhoitajia
olemme saaneet paremmin kuin viime
vuonna: vähän työkokemusta omaavia,
vastavalmistuneita ja opiskelijoita.
Osastoilla voi olla haasteita, kun kaikilla ei
ole iv-lupia.”
pääluottamusmies monika sivula,
keski-pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Sulkuja on nyt vähemmän. Sairaalapalveluissa ei ole sulkuja tai supistuksia.
Päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat
lähes täydellä volyymilla, vain nuorten
vastaanotto on kiinni kaksi viikkoa ja katkaisuhoitoasema juhannuksen. Vanhuspalveluiden
yksiköt ja päivätoiminta ovat avoinna normaalisti, samoin
lastensuojelu, perheneuvola ja vammaispalvelutoimisto.
Pätevien sijaisten saaminen joihinkin yksiköihin on vaikeaa,
mutta suurta ongelmaa ei tänä vuonna ole. Vuosilomasijaisia saa
ottaa, vaikka kaikki toimivat tiukan budjetin puristuksessa.”
pääluottamusmies riitta heimo, porin kaupunki
TEHY t 9–2015
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Pää hattaralla
Ensiapu on lähellä, jos huvipuistossa alkaa heikottaa.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala
1
hups! Laastarointi on Linnanmäen ensiapupistevastaavan yleisin
tehtävä. Useimmiten laastari suojaa kaatuneen lapsen polvea tai
aikuisen jalan hiertymää. Kun kävijöitä on parhaimmillaan 15000
päivässä ja miljoona vuodessa, hupia ja haavereita riittää.
3
kohti maata. Hurjimmat laitteet eivät sovi kaikille. Kingin,
75-metrisen vapaapudotustornin, huippunopeus on 23 metriä
sekunnissa. Jos meno yltyy liiaksi, ensiavussa on kaarimaljoja
ja mahdollisuus levähtää.
TEHY t 9–2015
2
jalat alta. Pyörätuolia tarvitaan sesonkiaikaan viikoittain.
Helteillä huvittelijat voivat tulla äkkiä huonovointisiksi tai
pyörtyillä jonoissa. Kiireessä nyrjähtävät nilkat. Vakavien
tapauksien varalle on viisi huoltoporttia ambulansseille.
4
haloo haloo. Radiopuhelin ja ensiapulaukku ovat ensiavun
tärkeimmät työvälineet. Laukussa on deffa, verensokeri- ja verenpainemittarit, haavanhoito- ja sidetarvikkeita sekä avaruushuopa.
Ensiapukutsut kulkevat valvomon kautta radiopuhelimella.
63
keskustelua
Työnantaja muutti työaikamuotoa
teen päivätyötä ja nyt ruoka-tauko täytyykin pitää
omalla ajalla, mikä on todella väärin. Työpäivä pitenee,
vaikka ruokatauko onkin omaa aikaa.
ei hyvä
vastaus: Monilla kuntasektorin työpaikoilla työnantaja on
ilmoittanut työaikamuodon muutoksista. Yleisimmin kyse
on siitä, että työnantaja siirtää niin sanotussa muodollisessa
jaksotyöaikamuodossa olevia työntekĳöitään yleistyöaikamuotoon. Sekä muodollisessa että tavallisessa jaksotyöaikamuodossa työntekĳällä on tietyissä työpaikoissa (kuten terveyskeskuksessa ja sairaalassa) oikeus valita joutuisan ruokailun ja omaa
aikaa olevan ruokatauon välillä. Sen sĳaan yleistyöaikamuodossa työntekĳälle on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen
mukaan ensisĳaisesti annettava puolen tunnin ruokatauko,
joka on työntekĳän omaa aikaa. Tämä pidentää työpäivän pituutta, vaikka säännöllinen työaika ei pitenekään.
Kuntasektorin jaksotyöaikamääräyksiä uudistettiin kesäkuun alusta lukien. Uudistuksen yhteydessä ei neuvoteltu eikä
sovittu työaikamuodon muutoksista. Työaikamuotoa koskevat
muutokset perustuvat täysin työnantajan omiin päätöksiin.
useilla tehyläisillä on työsopimuksessa jaksotyöaika-
muotoa koskeva ehto. Tehyn kanta on, että työnantaja ei saa
silloin muuttaa työaikamuotoa yksipuolisesti.
Asiasta ei ole tällä hetkellä lainvoimasta tuomiota, mutta
korkeimmassa oikeudessa on vireillä kaksikin tätä asiaa koske-
Lukijakilpailu
jos ruokatauko on määrätty pidettäväksi omalla ajalla,
vastaa työnantaja sen järjestelyistä. Tauko pitää suunnitella
työvuoroluetteloon. Työvuoroluetteloa ei voi muuttaa enää sen
jälkeen, kun työntekĳä on saapunut työvuoroon. Jos ruokatauko on omaa aikaa, on työntekĳällä oikeus poistua työpaikalta ja
olla työtehtävistä täysin vapautettu. Muussa tapauksessa ruokatauko on oltava työajalla. Jos ruokataukoa ei voida järjestää
työtehtävien laadun takia, voidaan yleistyöajassakin antaa tilaisuus ruokailuun työpaikalla työaikana.
Jos työnantaja ilmoittaa työaikamuodon muutoksista, kannattaa ottaa yhteys luottamusmieheen.
riikka rapinoja
neuvottelupäällikkö
viime lehden kolme luetuinta
kerro meille 7.8. mennessä, mis-
tä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi
osallistua netissä www.tehy.fi/tehylehti/palaute/lukĳakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy
tai lähettämällä tekstiviestin numeroon
0400 345 557. Vastanneiden kesken
arvomme Tehy-tuotteita.
lehden
8/2015
kilpailussa
tehy-tuotteita
voitti soile
kovanen
suolahdelta.
64
@
vaa oikeusjuttua. Jos korkeimman oikeuden aikanaan tulevat tuomiot ovat työntekĳäpuolelle myönteisiä, voi työnantaja
Osallistu
joutua palauttamaan työaikamuodon
keskusteluun
takaisin jaksotyöajaksi.
PA LA UT E
@T EH Y.F I
Vaikka työnantajan päätöstä työaikamuodon muuttamisesta on noudatettava,
uusia työsopimuksia ei pidä työaikaehdon
muuttamisen vuoksi allekirjoittaa. Työnantajalle kannattaa
ilmoittaa esimerkiksi sähköpostilla, että vastustaa työaikaehdon muuttamista. Näin säilytetään mahdollisuus riitauttaa
asia myöhemmin.
1. Sukupuolenkorjaus: Jannen näköinen elämä
2. Eläkeläiset: Täältä tullaan työelämä
3. Tieni tähän: Mukana kulkee MS
Ristikon 8/2015 ratkaisu sivulla 71.
TEHY t 9–2015
Silloin ennen
Vanhoissa sairaalakuvissa on funkisrakennuksia,
puuhuviloita ja kartanoita luonnon helmassa. Ja yksi
tutunnäköinen mies.
K
iitos teille kaikille, jotka lähetitte
kuvia historiallisista hoitopaikoista. Suolaa haavoille -sarjakuvakirja
lähtee palkinnoksi Ilkka Petterssonille,
Timo Julkuselle ja Minna Kontiolle.
4
1 oulainen. Pääministeri
nimeltä Urho Kaleva
Kekkonen puhui Oulaisissa
harjannostajaisissa tammikuussa 1953.
2 oulainen. Aino
Hakalahti kohentamassa
tyynyjä ja Elsa Kaskinen
annostelemassa lääkkeitä
Oulaisten tuberkuloosiparantolassa. Se sijaitsi
mäntykankaalla, kuten
siihen aikaan oli tapana.
1
5
Aino Hakalahti
2
3
3 punkaharju.
Duodecimin perustama
Takaharjun parantola
Punkaharjulla oli yksi
Suomen ensimmäisistä
keuhkotautiparantoloista.
Vuonna 1903 valmistunut
sairaala toimi myöhemmin
muun muassa sotasairaalana.
4 kiljava. Keuhkotautiparantola vihittiin käyttöön
Aleksis Kiven päivänä
10.10.1938 Nurmijärvellä.
Parantolaan kirjattiin
ensimmäisenä potilaana
sisään Aleksis Kiven
veljenpoika.
5 kiljava. Parantolan
makuuhallit kylpivät valossa.
6
TEHY t 9–2015
6 kuopio. Keisarillinen
senaatti vahvisti säännöt
kahdelle hyväntekeväisyysyhdistykselle kaatumatautisten hoidon järjestämiseksi vuonna 1898. Kuopiossa Kallaveden maisemissa
avautui vuonna 1900 parantola, aluksi viidelle ”langettavatautiselle” naiselle.
65
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Lasten puolesta, leikkauksia vastaan
PASI AUTIO
1
RV
ESA KANE RVA
tehyn punaiset ilmapallot täyttivät Helsingin Rautatientorin ilmatilan, kun lastenhoitajat, lastentarhanopettajat,
vanhemmat ja lapset kokoontuivat osoittamaan mieltään
lastenhoitoon kohdistuvia leikkauksia vastaan.
Uusi varhaiskasvatuslaki hyväksyttiin eduskunnassa
tänä keväänä. Uudessa laissa kolme vuotta täyttäneiden
ryhmän maksimikooksi määriteltiin 21 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Kasvattajien ja lasten suhdeluvun piti
pysyä samana kuin aiemmin eli yhdellä vähintään toisen
asteen tutkinnon suorittaneella saa olla enintään seitsemän lasta. Uuden hallitusohjelman mukaan lapsia saisikin olla kahdeksan.
–Lakia valmisteltaessa ryhmien kasvattamisesta ei
ollut mitään puhetta. Päinvastoin käytiin keskusteluja niiden pienentämisestä. Varhaiskasvatuksen laatu
heikkenee ja päiväkotien arki käy entistä
haasteellisemmaksi, sanoo Suomen
lastenhoitoalan liiton toiminnanjohtaja
2
Eila Seppälä-Vessari.
Vain kaksi kättä -mielenosoitus täytti
kesäkuun alussa useiden kaupunkien
keskustat. Poliisin arvion mukaan Helsingissä mielenosoitukseen osallistui
noin 4 000 ihmistä. vt
3
poimintoja
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on myöntänyt
Florence Nightingale -mitalin
suomalaiselle sairaanhoitaja
Åke Hydénille. Mitali myönnettiin poikkeuksellisesta rohkeudesta ja pitkästä kokemuksesta
sairaanhoidosta konfliktialueilla.
u
tehy tukee jäsen-
tensä ammattiyhdistystoimintaa ja
ammatillista kehitystä jakamalla apurahoja opintorahastosta. Apurahoja voivat
hakea yksittäiset
jäsenet ja ryhmät.
Hakemus tulee tehdä
sähköisellä lomakkeella 30. syyskuuta
mennessä.
www.tehy.fi/opintorahasto
66
2 keskustorilla.
Tampereella tapahtumaan kokoontui reilut
tuhat henkilöä.
PASI AUTIO
Tehyn ja STAL ry:n edunvalvontailta yksityissektorilla työskenteleville suun terveydenhoidon ammattilaisille Helsingissä
8.9. ja Seinäjoella 17.9.
u
Apurahojen
haku
käynnissä
1 tehyn punaista.
Vain kaksi kättä -mielenilmauksessa Helsingissä
loistivat Tehyn värit.
4
3 ahdasta. Tilat
eivät riitä, jos ryhmäkoko kasvaa, muistuttivat lastenhoitajat
Merja Rytkönen ja Eija
Helander.
4 huoli lapsista.
Lastenhoitajat Taru
Liutto ja Ulla Vähäkäkelä osoittivat mieltä
paremman päivähoidon
puolesta.
PASI AUTIO
Tehyn järjestöasiantuntija
Inge-May Juslenius aloittaa
Ahvenanmaan ammattiosaston
järjestösihteerinä elokuun
alussa.
u
TEHY t 9–2015
Huima määrä
uusia etuja
LEENA LOUHIVAARA
Tehyläisten jäsenedut paranevat
ja monipuolistuvat, kertoo
jäsenpalvelupäällikkö Heikki
Saldén.
Mitä uutta Jäsenedut.fi tarjoaa tehyläiselle?
Edut neuvottelee yritys, joka keskittyy ammattiliittojen jäsenille tarjottaviin jäsenetuihin. Etujen valikoima kasvaa. Jo nyt jäsenet ovat saaneet
kymmeniä uusia etuja ja lisää tulee esimerkiksi
autoilusta, matkailusta ja ravintoloista. Monet
eduista ovat aivan uusia aluevalloituksia.
tehyn juhlaa. Tehyn entinen puheenjohtaja, kansanedustaja
Jaana Laitinen-Pesola onnitteli puheenjohtaja Rauno Vesivaloa
tämän 60-vuotispäivänä Tehyn kesäjuhlassa.
Pride-viikko
käyntiin
Miten etuihin pääsee käsiksi?
kansaajakeskusjärjestöjen
kanssa Helsinki Pride -viikolle
22.–28. kesäkuuta. Osallistumisellaan keskusjärjestöt
haluavat edistää sukupuolija seksuaalivähemmistöjen
oikeuksia työelämässä. Järjestöt osallistuvat Pride-kulkueeseen ja järjestävät seminaarin
tasa-arvosta.
www.helsinkipride.fi
PASI AUTIO
sttk osallistuu muiden pal-
tunnustus. Pääluottamusmies Sirkka Penttilä
on Tehyn uusi kunniajäsen. Kunniajäsenyyttä
esitti Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin
ammattiosasto.
Tehy-lehti somessa
facebook.com/Tehy.lehti
Ensin pitää rekisteröityä www.jasenedut.fisivuille. Sen jälkeen etujen käyttö onnistuu Tehyn
jäsenkortilla, jossa on Jäsenedut.fi-logo. Uudet
jäsenet saavat tällaisen kortin automaattisesti.
Vanhat jäsenet voivat tulostaa Jäsenedut.fikortin Tehyn nettisivuilta (www.tehy.fi >
Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut).
Miten käy vanhojen
jäsenetujen?
Voimassa olevat jäsenedut,
esimerkiksi matkailualan
ja Holiday Clubin alennukset, säilyvät. Niiden rinnalle tulee vaihtuvia, esimerkiksi kesäkauteen liittyviä
etuja.
Jäsenedut
2015
kuusamoon ja kaukomaille
lomaedut s. 36–39
vahingon varalle
vakuutusedut s. 41–42
silmälaseja, lehtiä, kenkiä...
muut edut s. 40
Tietoa
jäseneduista
www.tehy.fi
Miten uusia etuja syntyy?
Jäsenedut.fi ottaa
enemmän kuin mielellään vastaan
kehitysehdotuksia.
instagram.com/tehylehti
@Tehylehti
TEHY t 9–2015
Tutustu
www.jasenedut.fi
TEHY t
t 3–2015
3–2015
TEHY
35
35
muista nämäkin.
Voimassa olevat entiset
jäsenedut esiteltiin Tehylehden 3/2015 liitteessä.
Edut löytyvät myös Tehyn
nettisivuilta.
67
jäsentapahtumat
ANNA LOMBER
isolla porukalla.
Ammattiosasto 901 LänsiUudenmaan sairaalasta
järjesti matkan Rakveren
kaupunkiin Viroon. Mukana
oli 47 henkeä. Matkalaiset
nauttivat kylpylähotellista ja
Palmen kartanosta.
@
Lähetä
ilmoitus.
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
SA
IO
TT
MA
AM
ammattiosastot
Helsinki
Helsingin kaupungin ao 165
►Jäsenristeilyt Tukholmaan 11.–13.9.
MS Mariellalla ja Tallinnaan 2.–3.10.
MS Baltic Queenilla. Ohjelmassa
ajankohtaisia asioita ja muuta mukavaa. Sitovat ilmoittautumiset 25.7.
alkaen ammattiosaston kotisivujen
kautta ao165.tehy.fi. Voit osallistua
vain yhteen risteilyyn. Voit ilmoittaa
itsesi lisäksi yhden kaverin, joka on
ao 165:n jäsen. Omavastuu 70 e/hlö
Tukholmaan ja 30 e/hlö Tallinnaan sisältäen kahden hengen hytin ja kaikki
ruokailut. Tervetuloa!
Jyväskylä
Ylä-Päijänteen ao 512
►Väkivallan kohtaaminen hoitotyössä -koulutus la 24.10. klo 10–14
Laajavuoressa. Jyväskylän kaupungin ao 509, Ylä-Päijänteen ao 512 ja
Hankasalmen ao 523 toivottavat Sinut
tervetulleeksi kuulemaan työn turvallisuudesta ja jaksamisen keinoista
arjessa. Kouluttajana toimii vanhempi
rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen.
Koulutuksen hinta 10 e/jäsen, sisältää
lounaan. Maksu Ylä-Päijänteen ao:n
tilille FI83 8000 1101 2400 76. Sitova
ilmoittautuminen 3.10. mennessä
ao512.tehy.fi > Jäsensivut > Kirjaudu
Tehy-tunnuksillasi tai anu.siivola@
muurame.fi. Koulutustilaisuus järjestetään Tehy ry:n ja Jyväskylän kesäyliopiston yhteistyönä.
►Aikaisempien vuosien tapaan ammattiosaston jäsenille maksetaan 10
euron kertakorvaus omavalintaiseen
kesäteatterinäytökseen. Teatterilippu
on toimitettava nimellä ja tilinumerolla varustettuna taloudenhoitajalle
30.9. mennessä.
68
Rovaniemi
Keminmaan-Tervolan ao 802
►Ruskaretki 25.–27.9 kylpylähotelli
Levitunturiin. Lauantaina ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa retkeillen
ja ruokaillen. Omavastuun suuruus
riippuu valitsemastasi huonekoosta,
vähintään 50 e/hlö. Hintaan sisältyy
bussikuljetus, majoittuminen 1–4
hengen standard-huoneissa, runsas
aamiainen, aamu-uinnit, päivittäinen
sisäänpääsy kylpylään, kuntosalille
sekä viihderavintolaan. Mukaan mahtuu 25 nopeimmin ilmoittautunutta
jäsentä. Sitovat ilmoittautumiset 14.8.
mennessä tekstiviestillä numeroon
0400 334 802 tai sähköpostilla raija.
keloneva@keminmaa.fi. Lisätietoja
ao802.tehy.fi > Tapahtumat.
Seinäjoki
Lakian ao 666
►Tehyläisten kekrikarkelot la 19.9. klo
18 Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Ohjelmassa Tehyn puheenjohtajan puheenvuoro, buffetruokailu ja Elonkerjuubändi lämmittelijöineen. Lisätiedot ja
ilmoittautuminen 1.–15.8. ammattiosaston nettisivujen kautta. Jäsen saa
ottaa mukaan ei-tehyläisen kaverin.
Tampere
Pirkanmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 387
►Jäsenten toivoma sokkoretki la 5.9.
Lähtö Tampereen keskustasta klo
12 ja paluu noin klo 17. Paikkoja on
rajoitetusti. Ilmoittautuminen avautuu 18.8. osoitteessa ao378.tehy.fi.
Varustuksesta tiedotetaan lähtijöille
myöhemmin. Retki on maksuton.
►Jämäkät pärjää -jäsenilta ti 22.9. klo
17 Sopimusvuoren auditorio Myllyssä,
Koulukatu 13. Tarjolla iltapalaa. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen
avautuu 1.9. osoitteessa ao378.tehy.fi
►Eläkeuudistustietoa, syyskokous
ja illallinen ke 4.11. klo 17 ravintola
Finlaysonin Palatsissa. Ilmoittautuminen avautuu 23.9. osoitteessa ao378.
tehy.fi.
kurssitapaamiset
MSH-vuosikurssi 1975
►40 vuotta sitten toukokuussa 1975
valmistuneet mielisairaanhoitajat
Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta. Olisi ilo nähdä, tavataan la 29.8.
klo 15 hotelli Iso-Valkeisessa. Välitä
viestiä kurssikavereillemme. Ota yhteyttä heinäkuun loppuun mennessä Anja Mönkköseen, puh. 040 505
8419/anja.monkkonen@dnainternet.
net tai Sirkka Huoteliniin puh. 050
535 2752/sirmarit@gmail.com.
in memoriam
Elisa Ylitalo
18.6.1979–toukokuu 2015
Meidät
tavoitti suruuutinen:
kollegamme
Elisa Ylitalo
on menehtynyt vakavan
sairauden
murtamana.
Elisa
tuli töihin
FCG:lle 2009
sosiaali- ja terveydenhuollon
luokitusjärjestelmien asiantuntĳatehtäviin. Hän toimi Rafaelahoitoisuusluokitusjärjestelmän
kouluttajana ja kehittäjänä. Hän
tuli tunnetuksi Suomen sairaaloissa myönteisenä ja osaavana
hoitotyön asiantuntĳana. Elisan
työkokemus perushoitajan ja
sairaanhoitajan töistä sekä
tehtävistään Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin hoitotyön
kehittämishankkeissa antoi
työhön vankan pohjan.
Elisan osaaminen heĳastui
vahvassa hoitotyön tuntemuksessa sekä hänen kyvyssään
opettaa hoitajia erilaisissa
tilanteissa kärsivällisesti ja
rauhallisesti.
Elisa jäi onnellisena äitiyslomalle syksyllä 2013. Äitiysloma
muuttui yllättäen pitkäksi
sairauspoissaoloksi, jonka
aikana hän taisteli äkillisesti
kohdannutta sairautta vastaan
säilyttäen loppuun asti myönteisen suhtautumisensa elämään.
Tuo positiivisuus on voima,
jota tahdomme kuljettaa Elisan
muistoksi mukanamme.
Elisa oli nokkela, yhteistyökykyinen ja rauhallinen sekä
ennen kaikkea sydämellinen
kollega. Elisaa jäävät kaipaamaan avopuoliso sekä pieni
poika.
Kunnioittaen,
Petra Kokko, Satu Pulkkinen
ja Pia Fredriksson sekä kaikki
FCG Konsultoinnin työtoverit.
TEHY t 9–2015
jäsentapahtumat
Jäsenilta Kemissä 17.9.
Kuvaa ja voita
Tehyn puheenjohtaja tavattavissa
lähetä meille kuva ammattiosastosi tapahtumasta tai muusta
tehyläisestä toiminnasta. Julkaistut kuvat palkitaan Tehy-tuotteella.
Lähetä kuva ja lyhyt teksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi.
Rovaniemen aluetoimisto järjestää jäsenillan
to 17.9. klo 18.30 Kemin kulttuurikeskuksen
isossa auditoriossa, Marina Takalon katu 3, Kemi.
Aloitamme iltapalalla klo 18 Kulttuurikeskuksen
ravintolassa. Jäsenilta alkaa klo 18.30.
Illan aiheina
- Ajankohtainen neuvottelutilanne ja uusi
keskusjärjestöhanke – mitä se tarkoittaa tehyläisille
Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja
- Sote-uudistuksen tilannekatsaus Lapissa
Erja Korteniemi-Poikela, Tehyn järjestöasiantuntija
Ilmoittautuminen erikoisruokavalioineen 7.9.
mennessä www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat
jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta.
Ehdota vuoden
akateemista tehyläistä!
Tiedätkö tehyläisen, joka on tehnyt ansiokkaan YAMKopinnäytetyön, pro gradu -tutkielman tai väitöstutkimuksen?
Tehyn Akateemiset -jaosto palkitsee vuoden akateemisen
tehyläisen jaoston 10-vuotisjuhlan kunniaksi.
Ehdokkaan on oltava Tehyn jäsen. Tutkimustyön on pitänyt
valmistua aikaisintaan vuonna 2014 ja viimeistään hakuajan
loppuun mennessä. Työn tulee käsitellä osaamista,
asiantuntijuutta tai opetusta.
Vuoden akateeminen tehyläinen
• tuottaa uutta tietoa, joka edistää ammatillisuutta
ja asiantuntijuutta
• kehittää työtään ja sen vaikuttavuutta todellisten
tarpeiden pohjalta
• perustelee tutkimusaiheensa ajankohtaisuudella
ja hyödyllisyydellä
• on sitoutunut ja vastuullinen asiantuntija myös muussa
toiminnassaan
• on roolimalli kollegoille ja opiskelijoille ammatillisen
osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan
kehittämisessä.
Vuoden akateemista tehyläistä voi esittää yksityishenkilö
tai työyhteisö. Tee esitys Tehyn verkkosivuilta löytyvällä
sähköisellä lomakkeella 15.8. mennessä.
Palkinto kunniakirjoineen luovutetaan jaostojen koulutusja vuosikokouspäivillä Helsingissä 13.–14.11.
Lisätietoja: Mervi Flinkman, mervi.flinkman@tehy.fi
TEHY t 9–2015
Tarkista
jäsenmaksusi,
jos olet sopinut työnantajasi
kanssa, että Tehyn jäsenmaksu
peritään palkasta.
Olethan tarkistanut palkkalaskelmastasi, että
työnantaja on perinyt jäsenmaksun palkastasi.
Palkkajärjestelmästä riippuen erän nimi voi olla
esim. jäsenmaksu, ay-maksu, Tehy tai STTK/
Tehy.
Työttömyysvakuutusmaksu ei ole Tehyn jäsenmaksu, se peritään kaikilta palkansaajilta.
Tehy on ilmoittanut vuoden 2014
jäsenmaksusi verohallinnolle.
Tarkista kevään esitäytetystä veroilmoituksesta,
että jäsenmaksut näkyvät siinä vähennyksenä.
www.tehy.fi
69
jäsentapahtumat
sannapel
i
iem
lia
ezz
ami
irj
anm
v_kirsi
per
nas
opp
a
KUVASATOA POWERPARKISTA
Vauhtia ja riemua riitti, kun 7 000 tehyläistä otti haltuun Powerparkin
Alahärmässä kesäkuun alussa. Kuvakilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin
kolme palkintoa, jotka on toimitettu voittajille. Kiitokset kuvaajille!
Lisää kuvia: tagboard.com/tehypower
mik
awe
isel
l
kirsikilic
hemiel
j
70
alo
vus
i
o
k
siljaaws
teatu
ulia
sini_marika
juh
o_b
isa
maniaka
lapinn0ita
TEHY t 9–2015
Ristikon 8/2015 ratkaisu
A
V
O
K
A
S
H
Ä
K
Ä
8.-9.10.2015
Marina Congress Center
Helsinki
Keskellä syksyn pimeyttä on hyvä hetki tulla
oppimaan uusia asioita luennoilla, työpajoissa ja laboratorioalan näyttelyssä.
A
R
N
I
K
OK
R I
I
T A
L
L U
OK
OS
K I
L
E
A
T
S
I
P
I
U
R
A
T
V
Ä
L
I
N
E
H
U
O
L
T
A
J
A
AU
N
L I
P
U
T U
I
U T
T U
U
R
A
OU
S
S
AK
T
UB
S L
U
OS
T
A
K
K
A
U
S
K
O
V
A
L
U
O
T
O
T
T
A
S A
A
L K
K E
S
L A
I N
O T
T O
T
A J
A
I A
V
H A
U
S
U E
T
P U
K
K A
M
M
I
NO
S
AR I
N
L
K I T
AN A
S
N T A
OR I
V U T
AMA
E
UN A
U T A
S I T
I T E
I
S
O
T
T
R
I
P
S
A
M
A
O
K
E
I
T
A
S
O
vastanneiden kesken arvottiin Tehy-tuotteita.
Voittajat ovat Ritva Knuutila Vaasasta, Kirsti
Helo Äänekoskelta ja Raili Perälä Nummelasta.
Onnittelut!
Laboratoriomaailman ytimessä
työpaikat
Sairaanhoitajia
Irlantiin ja Saudi-Arabiaan
Ministry of National Guard Health Affairs Hospitals
haastattelut lokakuussa Suomessa
Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (60
päivää), ilmainen asunto, työterveyshuolto, perusteellinen
perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet, ilmaiset
lennot, kuntosalit ja uima-altaat jne. Lue eduista ja palkasta
tarkemmin kotisivuiltamme.
Hyvitämme
kulujasi!
Irlanti: työpaikkoja vanhainkodeissa
Tapaa meidät Oulussa 11. tai 13. heinäkuuta. Tarkemmat
ajat ja paikat ilmoitetaan kotisivuillamme ja facebookissa.
Varaa aika 09 4155 6611 tai jobs@profco.com
ONGOING INTERVIEWS:
Tule tapaamaanBook
kollegoitasi
jaanauttimaan
your time for
Skype Interview!
virkistävästä tapahtumasta!
Katso tarkempi ohjelma
www.lablt.fi.
Ilmoittaudu viimeistään 17.9.15.
TEHY
9–2015
TEHY t
t 9–2015
PROFCO Professional Connections on suomalainen
terveydenhuoltohenkilöstön välityspalveluyritys.
Olemme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan,
Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme
välittäneet tuhansia hoitajia vakinaiPalvelumme ovat
siin työsuhteisiin.
jobs@profco.com
www.profco.com
ilmaisia sinulle!
09 41 55 66 11
sairaanhoitajille ja nyt myös lähihoitajille
SOITA
• Näytteenoton ja -kuljetuksen haasteet ja
terveysriskit
• Kansansairauksien kemiaa ja geenien
kertomaa
• Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien
seulonta Suomessa
• Mikä keuhkoissa vikana? Ottaako sydämestä?
Kuinka laboratorio osallistuu ensihoitoon?
• Ajankohtaista hematologiassa, verikeskustoiminnassa ja patologiassa
• Jännittävää mikrobiologiaa, muun muassa
Yskä yksin, kuppa kaksin!
• Esimiestyön rikkaus ja laatujärjestelmien anti
laboratorioissamme
• Eläköön ergonomia!
• Digitaalinen vallankumous terveydenhuollon
ovella
S
U
K
U
V
I
N
O
R
I
S
I T
K I
I
N I
ÄÄ
T
T I
I
P A
A
T
O
NO
Lue lisää sivuiltamme www.nursinginsaudi.net ja katso
täydellinen listaus sadoista työpaikoista.
71
71
Kerromme
mielellämme
lisää, ota
yhteyttä!
Tanja Vahvelainen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0032
tanja.vahvelainen@fioca.fi
Tuukka Rantanen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0044
tuukka.rantanen@fioca.fi
Ilmoittaudu
koulutuksiin:
sairaanhoitajat.fi/koulutus
Täydennyskoulutusta
potilaan parhaaksi
Hoitotyön esimiesten
valmennuspäivät
26.–27.8.2015 Tampere
Esimiesten valmennuspäivillä käsitellään työelämän haastavia
tilanteita ja niistä selviämisen keinoja.
Päivien teemoja ovat mm. eri-ikäisten ja erilaisten persoonien
johtaminen, jaettu johtajuus, haasteellisten esimiestilanteiden
hallinta ja esimiestyön sudenkuopat.
Valmennuksessa pohditaan myös esimiestyön
tuloksellisuutta ja mittareita, mietitään kuinka uudet
käytännöt saadaan organisaation toimintaan ja mitä
osaamisen johtaminen käytännössä on.
Valmentajana toimii mm. psykologi ja kirjailija
Tony Dunderfelt.
Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.8.2015.
SimPro-konferenssi 2015
24.–25.8.2015
Jyväskylän yliopisto, Agora
Ensimmäinen kansallinen simulaatiooppimisen tieteellinen konferenssi
Tule kuulemaan alan
asiantuntijoiden luentoja, oppimaan työpajoihin
ja verkostoitumaan alan
tutkijoiden ja kouluttajien kanssa.
Konferenssin teemoja ovat: simulaatiopedagogiikka, tutkimus- ja kehittämistyö,
kirurgiset simulaatiot ja kurssimuotoinen koulutus sekä organisaatiooppiminen ja viestintä.
Tutustu konferenssin ohjelmaan ja
ilmoittaudu viimeistään 31.7.2015.
M N
SM
Uudistuva lääkehoitosuunnitelma
2.9.2015 Lappeenranta
15.9.2015 Rovaniemi
16.9.2015 Kokkola
17.9.2015 Seinäjoki
Lääkehoitosuunnitelma tulee
uudistumaan ja
uutuutena on mm.
osio: teknologia
lääkehuollossa.
STM:n mukaan
jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä tulee olla kirjallinen
lääkehoitosuunnitelma.
Tule kuulemaan kuinka muutokset vaikuttavat organisaatiosi suunnitelmaan.
Ilmoittaudu koulutuksiin
noin kahta viikkoa ennen
osoitteessa
sairaanhoitajat.fi/koulutus
Lääkehoito
Vältä virheet, päivitä osaamisesi
9.9.2015 Helsinki
Kaikille lääkehoitoa toteuttaville
terveydenhuollon
ammattilaisille
suunnatussa
koulutuksessa
kuullaan mm. lääkityspoikkeamien
syistä ja keinoista
niiden välttämiseksi, sekä tyypillisimmistä lääkkeiden yhteisvaikutuksista
ja erilaisista lääkelaastareista.
Päivän aikana kuullaan asiantuntijaluentoja ja erilaisia case esimerkkejä.
Koulutus on suunniteltu yhteistyössä Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen Turvallinen lääkehoitojaoksen kanssa.
Ilmoittaudu viimeistään
perjantaina 21.8.2015.
ristikko







 









































































































 

















@S
ratkaise ristikko 7.8.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(6 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 10/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 9–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
täydellistä. Leena
Kaskisto ei hyväksy
pitsissään virhettä.
Joskus se täytyy poistaa
taaksepäin nypläämällä.
Pitsi-insinöörin sukua
Leena Kaskisto oppi nypläyksen isoisältään.
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Juha Sinisalo
L
eena Kaskiston isoisä, diplomiinsinööri John Östman muutti
1930-luvulla Tampereelta Raumalle
ja hurahti nypläykseen. Hän täsmensi ja
uudisti satoja perinteisiä pitsimalleja, joiden hahmotelmia löytyi muun muassa hapertuneiden kenkälaatikoiden kansista.
Näin nyplääjät saivat käyttöönsä laadukkaat mynsterit eli mallit, joiden päälle pitsi rakentuu.
–Isoisäni opetti minulle tekniikan ja
lahjoitti nypläystyynyn, kun olin 11-vuotias. Tyyny on edelleen käytössä ja hyvin
rakas, Leena kertoo.
Isoisä oli myös paikallisen harrastajayhdistyksen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Viime vuonna Leena
koosti isoisästään näyttelyn Rauman pitsiviikolle sisarustensa kanssa.
–Isoisäni langat ovat riittäneet sekä
isälleni että minulle. Uusia ei ole tarvinnut ostaa kuin erikoisempiin töihin.
74
pitsiä nyplätään sorvatuilla 10–15
sentin puutangoilla, nypylöillä. Niitä,
rauman murteella knypylöit, Leena lennättää lähestulkoon joka päivä. Välillä käsityö vie niin mennessään, ettei malttaisi
mennä nukkumaan.
Kansalaisopiston nypläyspiirissä Leena Kaskisto on käynyt yksitoista vuotta.
Alun perin hän tahtoi hyvän opetuksen
pariin varmistuakseen, että isoisän arkinen pitsipedagogiikka piti paikkansa.
Aiemmin Leena teki pöytäliinoja,
mutta nykyään häntä kiinnostavat
Isoisäni langat
ovat riittäneet
sekä isälleni
että minulle.
enemmän uudet materiaalit ja
kokeilut. Hän on nyplännyt muun
muassa kaula- ja rannekoruja,
kaulahuivin silkkilangasta ja olkalaukun
paperinarusta.
–Viime suven helteissä päätin, että
teen viuhkan mustasta pitsistä. Nyt se on
valmis puuosiaan myöten.
leena työskentelee sairaan-
hoitajana Rauman sairaalan leikkausosastolla.
–Hiljattain työpaikalla kysyttiin, tahtoisinko nyplätä jotain pientä leikkauksessa käytettävällä langalla, joka oli poistettu käytöstä ja menossa hävitykseen.
Lanka sai uuden elämän sydämenmuotoisena avaimenperänä. t
rauman pitsiviikko järjestetään
18.–26. heinäkuuta.
TEHY t 9–2015
tehy-lehti 10 ilmestyy 18.8.
seuraavassa numerossa
JARI LIFLÄNDER
Suru
kääntyy
hyväksi
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
tiedotteet@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro
10
11
12
Aineistot
31.7.
14.8.
4.9.
TEHY t 9–2015
Ilmestymispäivä
18.8.
1.9.
22.9.
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
Aikakauslehtien liiton jäsen
75
Tehy palvelee kesällä
Edunvalvonta
(09) 5422 7100
edunvalvonta@tehy.fi
Jäsenyysasiat
Työttömyyskassa
(09) 5422 7200
jasenrekisteri@tehy.fi
PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300
tyottomyyskassa@tehy.fi
1.6.–31.8. asiakaspalvelupiste
avoinna ma–pe klo 9–14
Kesän puhelinpalveluajat
Kesän puhelinpalveluajat
1.–18.6. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14
19.6. palvelulinjat ja vaihde suljettuina
22.6.–31.7. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–12
3.–25.8. ja 28.–31.8. palvelulinjat avoinna ma–ti ja to klo 9–14
26.–27.8. palvelulinjat ja vaihde suljettuina
1.–18.6. ma–ti ja to klo 9–14
19.6. suljettu
22.6.–31.7. ma–ti ja to klo 9–12
3.–31.8. ma–ti ja to klo 9–14
Tehyn keskustoimisto
Vaihde: ma–pe klo 8.30–14.00,
1.6.–31.8. välisellä ajalla
(09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278
Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4,
(Järjestötalo 1), oo520 Helsinki
Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 Tehy
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi
Aluetoimistot
Aluetoimistot ovat suljettuina
Tehyn aluetoimistot ovat
osittain suljettuina kesän
aikana. Avoinna olevissa
jäseniä palvellaan arkisin
klo 9–14 välillä.
Helsinki
Joensuu
Jyväskylä
Järjestöasiantuntijat
työskentelevät usein toimiston
ulkopuolella, joten sovi
tapaamisesta etukäteen
puhelimitse.
76
Kajaani
Kouvola
Kuopio
3.–19.7.
29.6.–10.8
11.6.–10.7.
20.–31.7.
22.6.–2.8.
23.6.–11.8.
22.6.–31.7.
Lappeenranta
Oulu
Pori
Rovaniemi
Seinäjoki
Tampere
Turku
15.6.–24.7.
22.6–23.7.
1.7.–16.8.
8.6.–7.8.
29.6.–31.7.
6.7.–7.8.
25.6.–7.8.
TEHY t 9–2015

Sairaalan kankaista syntyy muotia

Transcription

Similar documents

Viilsikö? Pistikö? Veritapaturmia sattuu päivittäin.

Jäsenilta Satakunnan sairaanhoitajat ja Tehyn Porin aluetoimisto

Tehyn terveydenhoitajien opintopäivien ohjelma

PPSHP:n ammattiosasto ry 707

Potilasturvallisuus vanhustyössä

jäsentapahtumat

Lapin - Tehy

Muistio henkilöstötyöryhmä 4 6 2014

Liittokokousvaalin ehdokkaat

Tiina Suomalainen