1 - Tehy

No 12
22.9.2015
anitra ingalsuo
Kuntouttaja
kulkee
rinnalla
kuurous ei estä
lähihoitajaa
viittomakieliset s. 30
pieni tyyni mieli
tietoisuustaidot s. 44
poikkeusolojen
ammattilaiset
me kaikki s. 56
#EIKÄY
2030
töissä
vuonna
Pysy ajan
tasalla
Tilaa ensi vuoden Tehy-kalenteri
nettiosoitteesta
www.tehy.fi/kalenteri.
Tarkista samalla
jäsentietosi.
voit tilata myös
sähköpostilla:
kalenteri@tehy.fi
Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai
syntymäaikasi sekä yhteystiedot.
Puhelimella:
(09) 5422 7754
arkisin2 klo 9–14.
TEHY t 12–2015
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 12
22.9.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Eila Nevanranta
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Ei käy, sanoo Tehy
14 kansi Vuonna 2030
20 kansi Ammatissa:
Päivä kerrallaan
23 Kolumni
24 Mieli raskaana
29 Terveys
30 kansi Kuurous kasvattaa sisua
35 Säästöjä vastoin sopimusta
36 Vieteistä pahin
39 Uusi kuosi
40 Yksi risti kaksi
43 Tulpat korviin
44 kansi Pienen mielen hallintaa
48 Ulkomaat: Byrokratian ytimessä
kielitaitureita
tehyläinen
54 Työnkuva
56 kansi Me kaikki
58 Homma hoidossa
59 Ensiapu
61 Tarkastaja
62 Tieni tähän
14 30 48
tulevaisuus
Englanti
yleistyy
työpaikoilla.
kuurot
Minna Immonen
työskentelee
viittomakielellä.
brysselissä
Ulla Piha
hyötyy hyvästä
kielitaidostaan.
KANNEN KUVA: ARI KORKALA
64 Keskustelua
65 Tehy-uutiset
68 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
Joka helekutin aamu on
mukava mennä töihin.
Suuhygienisti Oili Kaleva sivulla 62.
TEHY t 12–2015
3
ISTOCK
Loma kutsuu tehyläisiä
LomaViikkojen haku
haeTTaVaT ViikoT
Viikot 52/2015–22/2016 arvotaan
hakijoiden kesken 16.10.2015.
Hakuun voi osallistua netissä.
Viimeinen hakupäivä ti 13.10.2015.
airiSTo
Viikot 52–53, 8–10 (530 €/vko)
viikot 1–7, 11–22 (410 €/vko)
SaariSeLkä
Viikot 52, 1, 8–17 (570 €/vko),
viikot 2–7 (450 €/vko)
himokSen TähTi
Viikot 52, 1, 4–14
(viikonloppu pe–ma 370 €/3 vrk
tai arkiviikko ma–pe 370 €/4 vrk)
Tampereen kyLpyLä
Pienempi huoneisto
Viikot 52–53, 3, 6–7, 9–10, 14–15, 19–21
(viikonloppu pe–ma 230 €/3 vrk
tai arkiviikko ma–pe 230 €/4 vrk)
Isompi huoneisto
Viikot 11, 16, 19–20
(viikonloppu pe–ma 280 €/3 vrk
tai arkiviikko, ma–pe 280 €/4 vrk)
Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn
nettisivujen kautta: www.tehy.fi >
Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut >
Jäsenetutunnuksia.
Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille
hakijoille arvonnan jälkeen ensisijaisesti
sähköpostitse, ei puhelintiedusteluja.
Arvontaan voi osallistua yhdellä lomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta.
Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa
korkeintaan joka kolmas vuosi.
LiSäTiedoT
Holiday Club Yrityspalvelu
Leena Niemi, Jenni Karvonen,
Kari Rinne ja Ville Mäkinen
Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16)
Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi
4
kaTinkuLTaniemi
Viikot 52, 6–17 (570 €/vko)
Viikot 1–5, 18, 20–22 (440 €/vko)
pyhä hoLy SuiTeS
Viikot 8–15 (580 €/vko)
Viikot 5–7 (450 €/vko)
ruka
Pienempi huoneisto
Viikot 52–1, 8–18 (420 €/vko)
Viikot 2–7, 19–20, 22 (330 €/vko)
Isompi huoneisto
Viikot 52–1, 8–10, 13–15,
17–18 (570 €/vko)
Viikot 2–7, 19–20, 22 (450 €/vko)
Vierumäki
Viikot 52, 5–15, 17–22
(viikonloppu pe–ma 370 €/3 vrk
tai arkiviikko ma–pe 370 €/4 vrk)
yLLäS
Viikot 52–1, 8–18 (600 €/vko)
Viikot 2–7, 19–22 (450 €/vko)
Tutustu huoneistoihin
Holiday Clubin varaussivustolla!
TEHY t 12–2015
pääkirjoitus
Joskus odottavan aika on lyhyt
jo ilmalennon aikana tiesin, että
kävisi huonosti. Olin ennenkin muksahtanut hevosen selästä maahan, mutta
tällä kertaa kyyti pukkilaukkaa kaasuttelevan kookkaan hevosen kanssa oli rajua.
Paiskauduin tantereeseen parin metrin
korkeudesta.
Ensimmäinen ajatus oli,
etten kyennyt liikuttamaan
itseäni. Sattui niin vietävästi,
varsinkin alaselkään, johon
tälli oli pahiten osunut. Mutta tajusin suureksi helpotukseksi, että voisin liikuttaa
käsiä ja jalkoja.
Odottavan aika on joskus
onneksi lyhyt. Ambulanssi
oli paikalla muutamassa minuutissa. Mielessä käväisi, että jos tämän
onnettomuuden piti jossain tapahtua, luojankiitos se tapahtui juuri
kotikulmilla.
olen heille loppuelämäni kiitollinen.
Ammattilaisille.
jokainen meistä on jossain vai-
heessa elämäänsä tekemisissä terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa.
Alan osaaminen on korkealuokkaista.
Sitä osaa arvostaa.
Arvostuksen pitää näkyä
ammattilaisten palkkapussissa ja muissa eduissa.
Näiden ihmisten käsissä on
meidän hyvinvointimme ja
terveytemme, joskus henki
ja elämäkin. He tekevät töitä
iltaisin, viikonloppuisin ja
pyhisin, jotta hädän hetkellä
apu olisi saatavilla.
Siksi palkkapussia ei vaan voi käydä kurittamassa, kuten hallitus on
suunnitellut.
Ensihoitajien
levollinen
läsnäolo
rauhoitti.
Päätoimittaja
minna hietakangas
olin luultavasti sokissa, kun
ensihoitajat tulivat. Mutta tunsin olevani
turvallisissa ja osaavissa käsissä. Tapahtuneen ja tilani he selvittivät nopeasti
muutamalla tarkalla kysymyksellä. Sitten
minut kellautettiin tyhjiöpatjalle paarien
päälle. Matkasin ambulanssiin kuin toukka pehmoisessa kotelossa.
Itketti, kun katselin sinistä taivasta
paareilta. Mutta ensihoitajien levollinen läsnäolo rauhoitti. Ajattelin, että
Mukaan työsuojeluun
Tehy-lehdessä 18/1985 kannustettiin
osallistumaan työsuojeluun omalla
työpaikalla.
Terveydenhuoltoalan väki ei ole tarpeeksi mieltänyt työsuojeluongelmiaan.
TEHY t 12–2015
olen saanut saanut tehdä Tehy-leh-
teä yhdeksän antoisaa kuukautta. Toimituksessa olemme yhdessä kehittäneet lehteä, jotta se palvelisi teitä tehyläisiä entistä paremmin. Toivottavasti tuo innostus
on välittynyt lehden sivuilta. Työ jatkuu.
Eikä tässä kaikki. Loppuvuonna saatamme maailmalle Tehyn uuden verkkolehden, jonne olette kaikki tervetulleita
löytämään alan uutisia ja puheenaiheita
ja keskustelemaan. Tavataan siis entistä
useammin myös verkossa!
30
VUOTTA SITTEN
Tästä osittain johtuu vähäinen kiinnostus osallistua työpaikan työsuojelutyöhön. – – Työsuojelu koskettaa jokaista. Se
on myös alue, johon jokaisen jäsenen on
helppo osallistua.”
5
itse asiassa
Rööperin
rap-mummo
Suvaitsevaisuudesta olisi aika tehdä uusi räppi,
sanoo rap-mummo Eila Nevanranta.
teksti Terhi Mäkinen kuva Pasi Autio
1 Miten sinusta tuli räppäri?
Olen aina pitänyt rytmikkäästä musiikista. Kun kuulin 1980-luvun alussa
ensimmäisiä Harlemin vihaisten nuorten
miesten räppejä, se kolahti heti. En suunnitellut, että alkaisin itse räppäämään.
Tein ensimmäisen räppini, Roska-rapin,
kun Sinebrychoffin puistoa Helsingissä roskattiin niin pahasti. Ystäväni soitti
siitä Kymppiuutisiin ja esiinnyin uutisten
loppukevennyksessä. Sitten minua ruvettiin viemään.
2 Miten vanhalla iällä oppii
riimittelemään?
En pidä itseäni hyvänä riimittelijänä, vaikka kaikki sanoitukset ovatkin
omiani. Kappaleet ovat kovan työn takana. Niiden kanssa aherretaan ja taas
pyyhitään yli. Nuoremmat voivat räpätä
rakkaussuhteesta tai uudesta autosta,
mutta minulla pitää olla kunnon aihe kuten suvaitsevaisuus, kiusaaminen, asunnottomuus tai vanhuus. Pitää olla kovaa
sanottavaa, mutta silti leikkisyyttä.
3 Mistä tällä hetkellä pitäisi tehdä
räppi?
Mun pitää varmaan tehdä Suvaitsevaisuudesta osa kaksi, sillä se on niin hukassa
tässä maassa. Minun ei pitäisi lukea Metro-lehden lukijapalstaa. Olen nähnyt talvija jatkosodan. Suomi oli silloin Euroopan
nälkäisin maa. Olin pieni tyttö, mutta tun6
sin jo silloin myötähäpeää siitä, miten karjalaisia kadehdittiin. Ihmisiä, jotka olivat
joutuneet jättämään kotinsa ja saivat ehkä
vain matkalaukun mukaansa.
4 Minkä rap-artistin kanssa
haluaisit tehdä töitä?
Ei minulla ole sellaiseen erityistä hinkua.
Jossain haastattelussa sanoin, että olisin
tyytyväinen ja voisin jo lopetella urani,
jos pääsisin Palefacen lämppäriksi. Esiinnyimme molemmat Asunnottomien yössä ja Paleface juonsi, että Rap-mummo on
pääesiintyjä ja hän lämppäri.
5 Esiinnyt paljon palvelutaloissa.
Miltä elämä niissä näyttää?
Se näyttää hyvältä ainakin niillä, jotka
pystyvät vielä liikkumaan. Olen maailmalla matkustellessani nähnyt niin
monenlaista. Esimerkiksi Intiassa on
tavallista, että lapseton, vanha naisleski joutuu kadulle. Kotihoidon aikataulut
Tunsin
pikkutyttönä
myötähäpeää,
kun karjalaisia
kadehdittiin.
kuulostavat kyllä hurjilta, vain 15 minuuttia yhdessä paikassa.
6 Saako sanoa vanhus?
Pian 80-vuotiasta voi vallan hyvin
sanoa vanhukseksi.
7 Miten vähentää vanhusten
yksinäisyyttä?
”Mee tsiigaa mummoos ennen kun se
delaa”, räppään Mummo-rapissä. Moni on
mennyt.
En ole yksinäinen, vaikka minulla ei ole
mummoystäviä. Olen sosiaalinen erakko.
Luen ja minulla on koira. Tapaan ihmisiä
kadulla. Ravintola Punavuoren Ahvenen
nuoret miehet ovat frendejäni. Minut on
luvattu kantaa sinne kultatuolissa lukemaan iltapäivälehtiä ja juomaan kahvia
sitten, kun en omin jaloin pääse.
Minulle oli kuin lottovoitto, kun kaupunki myönsi minulle 18 taksimatkaa
kuukaudessa. Voin käydä vaikka Hietaniemen hautausmaalla hoitamassa poikani hautaa. Tytär toi minulle rollaattorin, mutta en ole pystynyt ottamaan sitä
vielä käyttöön. Keppiini kävin tatuointiliikkeessä ottamassa hod rod -liekkejä.
8 Mistä unelmoit?
Että voisin vielä matkustaa. Suunnitelmissa on Espanja. Siellä olisi vanhoja
ystäviä. Olen ollut Intiassa kaksitoista kertaa, mutta sinne en uskalla enää lähteä.
TEHY t 12–2015
Eila Nevanranta
► 79-vuotias rap-mummo, Debyyttilevy Skolioosi 2012. Tekeillä toinen
levy Amnesia.
► Teki työuransa pääasiassa kultasepänliikkeessä.
► Kansainvälinen Osteoporoosisäätiö
valitsi Nevanrannan Maailman
ensimmäiseksi teräsnaiseksi vuonna
2013. Vanhus- ja lähimmäispalvelun
liitto valitsi hänet vuoden isovanhemmaksi 2014.
► Asuu Helsingin Punavuoressa
espanjalaisen löytökoiransa kanssa.
► Harrastaa lukemista, matkustelua
sekä helmikorujen korjaamista ja
valmistamista.
kotikulmat. Eila Nevanranta
viihtyy Rööperissä eli
Helsingin Punavuoressa. Moni
vastaantulija on hänelle tuttu.
TEHY t 12–2015
7
VALMISTUVA OPISKELIJA,
LÄHDE LEVILLE!
Koulutusta ja virkistystä Levillä 27.–29.11.
Tarjolla tiukkaa asiaa – vapaa-aikaa unohtamatta
Mukaan ovat tervetulleita syyslukukauden
aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet.
Koulutus järjestetään hotelli Levitunturissa.
Paikkoja on varattu 50 kpl, majoitus kahden
hengen huoneissa. Tehy vastaa matka-,
majoitus- ja ruokailukuluista.
Alustava ohjelma:
Perjantai 27.11.
7.47
Juna IC 265 Helsingistä
saapuu Rovaniemelle
8.30
Yhteiskuljetus Rovaniemen
rautatieasemalta lähtee Leville
11.00 Lounas
11.45 Tullaan tutuiksi
13.00 Tuhti paketti eväitä työelämään
16.00 Tauko
16.30 Tehy – Sinun järjestösi
17.30 Päivä päätös
20.30 Illallinen
8
Lauantai 28.11.
Aamiainen
9.00
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike
10.30 Luottamusmiehen apu ja tuki
työelämässä
12.00 Lounas
13.00 Ammattiosaston toiminta
14.00 Mitä tämän jälkeen?
Miten mukaan toimintaan?
16.30 Päätössanat ja kahvi
Vapaata aikaa
Sunnuntai 29.11.
Vapaata aikaa
Huoneiden luovutus
11.50 Yhteiskuljetus lähtee
Rovaniemen asemalle
14.20 Juna lähtee kohti Oulua ja sieltä
vaihtojuna kohti Helsinkiä
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 25.10. mennessä www.tehy.fi/opiskelijat >
Menoa ja meininkiä > Valmistuvat Levillä 27.–29.11.
TEHY t 12–2015
opiskelijat@tehy.fi
puheenjohtajalta
Tehyläiset maksajiksi
yhteiskuntasopimusta ei synty-
nyt. Ei päästy edes kunnolla neuvottelemaan yhteisestä ratkaisusta. Työnantajapuoli oli passiivinen. Hallitus on
nyt esittänyt yksipuolisesti
korvaavia toimenpiteitä.
Listan kaikki esitetyt heikennykset osuvat erityisen
voimakkaasti tehyläisiin.
Lomia aiotaan lyhentää.
Sunnuntaityöstä maksetaan
vähemmän. Ensimmäisestä
sairauspäivästä ei makseta ja
korvaustaso alenee.
Ei käy, että kilpailukykyloikan maksajiksi laitetaan ennen kaikkea julkisen sektorin työntekijät sekä
pieni- ja keskituloiset naiset.
Kaikki varmasti tunnustavat vaikean
taloudellisen tilanteen ja velkaantumisen
jatkuvan kasvun. Kaikkien pitää osallistua talouden korjaustalkoisiin, mutta nyt
esitetyistä toimista on tasapaino kaukana. Työnantajat panostavat muutosturvaan 30 miljoonaa ja saavat työntekijöiden palvelussuhteen ehtojen heikennyksillä 2 700 miljoonan potin.
yhdessä. Neuvottelemalla ja sopimalla on
saatu aikaan hyviä tuloksia.
Esitetyt toimenpiteet voivat tuhota koko sopimusjärjestelmän, koska lainsäädännöllä halutaan rajoittaa
sopimusvapautta ja estää
sopimasta paremmista ehdoista. Koko asia kääntyy
päälaelleen. Lailla on suojeltu heikompaa osapuolta,
työntekijää, mutta nyt sitä
käytetään työnantajan eduksi. Mahtavatko hallituksen
puuhaamat lainmuutokset
täyttää perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vaatimukset?
Seuraavasta
neuvottelukierroksesta
tulee todella
hankala.
Puheenjohtaja
rauno vesivalo
#EIKÄY
heikennykset aiotaan toteuttaa pakottavalla lainsäädännöllä. Hallituksen
ilmoitus kilpailukykyä parantavista toimista on vakava uhka suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle, jota on rakennettu
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 12–2015
tällä hetkellä suurella joukolla
tehyläisiä on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset ratkaisut valmiina. Puuttuvatkin valmistuvat varmasti aikataulussa
tavalla tai toisella. Sopimukset ovat voimassa vuoden 2017 alkupuolelle asti.
Nyt vaikuttaa siltä, että seuraavasta neuvottelukierroksesta tulee todella
hankala. Maltilliset palkkaratkaisut ja
niiden luoma ennustettavuus ovat olleet
avain Suomen menestyksessä. Palkkamaltin saavuttaminen seuraavalla – mitä
todennäköisimmin liittokierroksella – on
erityisen vaikeaa.
TEKSTI ON KIRJOITETTU ENNEN PERJANTAINA
18.9. PIDETTYÄ MIELENOSOITUSTA.
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
milloin eläkkeelle?
Palkansaajajärjestöt vastustavat
ammatillisten eläkeikien nostoa.
Leena Saharinen, 68, keikkailee
omasta halustaan
myös eläkkeellä.
Saattohoito
kuntoon
saattohoidosta järjestetään
syksyn ja kevään aikana seminaareja ympäri Suomea. Ensimmäinen
Kuolevan hyvä hoito -hankkeeseen
kuuluva seminaari pidetään 24.
syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Suurtapahtumassa ovat mukana kaikki suuret potilasjärjestöt
ja sosiaali- ja terveysministeriö. vt
www.hyväkuolema.fi
LIISA TAKALA
Tekstari tukee
psykiatrista hoitoa
Pieni säästö, suuri haitta
eläkeuudistus eteni syyskuussa eduskun-
nan käsiteltäväksi. Vuonna 2017 voimaan
astuvan uudistuksen keskeisenä tavoitteena
on nostaa eläkkeelle jäämisikää.
Esitys sisältää kohdan, jonka mukaan
julkisen sektorin ammatillisia eläkeikiä
nostetaan vuodesta 2018 lähtien kolmella
kuukaudella vuodessa, enintään kahdella
vuodella.
Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt
totesivat jo viime keväänä, että ammatillista
eläkeikää suojaa perustuslain mukainen
omaisuudensuoja. Työntekijät ovat aikanaan
valinneet joko ammatillisen eläkeiän tai
uuden eläkejärjestelmän ja luopuneet
samalla oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen.
–Ammatillisen eläkeiän nostamisesta
aiheutuva säästö on mitätön. Se vaikuttaisi
sellaisiin hoitoalan ammattiryhmiin, joissa
on jo tällä hetkellä vaikeuksia jatkaa työuran
loppuun saakka, sanoo Tehyn vs. edunvalvontajohtaja Riikka Rapinoja.
Ammatillisen eläkeiän nosto koskee enää
noin 8 500 palkansaajaa. vt
10
ammatillinen
eläkeikä
1
Kuntien ja valtion
palveluksessa
työskentelevillä
oli ammatillisia
eläkeikiä vuoteen
1989 asti.
2
Ammattiin sidottuja
eläkeikiä oli
erityisesti hoito-,
opetus-, pelastus- ja
turvallisuusalalla.
3
Eläkkeelle
saattoi päästä
53–62-vuotiaana.
miten psykiatrisia potilaita voitaisiin tukea tekstiviesteillä kotiutumisen jälkeen? Tätä selvittää Turun
yliopiston professori, ylihoitaja
Maritta Välimäki työryhmineen.
–…Tekstiviesti vaikuttaa yksinkertaiselta ja halvalta menetelmältä
tukea arjessa selviämistä.
Psykiatriset potilaat lopettavat
helposti lääkityksensä, eivät käy
kontrollitutkimuksissa ja laiminlyövät terveytensä. Näin he päätyvät
nopeasti uudelleen sairaalaan.
Tutkimuksessa on mukana 45
osastoa 25 psykiatrisesta sairaalasta. rh
Nuoret johtajat
korostavat
luottamusta
nuoret kuntajohtajat kokevat
toimivansa yhteensovittajan roolissa, käy ilmi Tampereen yliopiston
Kuntaliitolle toteuttamasta tutkimuksesta. Johtaja tukee muiden
oppimista ja kehittymistä sekä
sovittaa yhteen erilaisia ajattelutapoja. Vallan keskittämisen sijaan
hän jakaa mahdollisuuksia vaikuttaa. Tutkimukseen haastateltiin
kahtakymmentä alle 40-vuotiasta
kuntajohtajaa. vt
TEHY t 12–2015
ajankohtaista
Tays omaksi yhtiökseen?
pirkanmaan sairaanhoitopiiri selvit-
tää mahdollisuuden yhtiöittää Tampereen yliopistosairaala. Yhtiön omistaisivat nykyiset, sairaanhoitopiiriin kuuluvat
kunnat. Yhtiö tuottaisi erikoissairaanhoidon palveluja sote-uudistuksen myötä
syntyvälle itsehallintoalueelle. Selvityksen käynnistämisestä päättää sairaanhoitopiirin valtuusto lokakuun alussa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on
kokemusta yhtiöiden toiminnasta, sillä se on aiemmin yhtiöittänyt tekonivelsairaala Coxan, Sydänkeskuksen ja
Fimlabin.
Yhtiöittämisen tavoitteena on säilyttää julkisesti omistettu erikoissairaanhoito Pirkanmaalla.
–Yhtiöittäminen ei ole sote-uudistuksen kanssa ristiriidassa, koska itsehallintoalue voi ostaa palveluja useilta eri tuottajilta, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja
Rauno Ihalainen.
Erikoissairaanhoidon yhtiöittämistä
selvitetään myös Itä-Savon ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä. rh
Kanarialintu,
vaaran ilmaisija
1/5
Joka viides
suomalainen on
kokeillut huumeita.
thl
kanarialinnutdokumentti tv1:llä
ma 12.10. klo 21.30
TEHY t 12–2015
► ”Samaan aikaan hallitus
ajaa pakottavalla lainsäädännöllä sopimustoiminnan ohi,
kun se selvittää paikallisen
sopimisen edellytyksiä ja
parantamista.”
pardian puheenjohtaja niko
simola, tiedote 8.9.
► ”Suomessa on helppo
irtisanoa. Tämä on unohtunut
yhteiskuntasopimuskeskustelusta kokonaan. Kuusi viikkoa
neuvottelua, ja sen jälkeen
työnantaja voi tehdä lähes
mitä vaan.”
sanoma median pääluottamusmies
ilja ojala, journalisti 10/2015
► ”Työehtosopimusten
yleissitovuudesta pidetään
tiukasti kiinni. Paikallisesti
voidaan jo nyt sopia ja sovitaan asioista. Jos yleissitovuus romutetaan, järjestäytymättömät työnantajat saavat
kohtuuttoman kilpailuedun,
joka mitattaisiin työntekijöiden selkänahasta.”
akt:n puheenjohtaja marko
piirainen, kansan uutiset 31.8.
koskettava Kanarialinnut-dokumentti kertoo
viidestä sisäilmasta sairastuneesta, jotka kamppailevat terveytensä puolesta.
Yksi sairastuneista on tehyläinen työterveyshoitaja Päivi Luomala Pihtiputaalta. Hän sopi neljä ja
puoli vuotta sitten työnantajansa kanssa, että siirtyy oireidensa vuoksi perhepäivähoitajaksi. Päivin
ohje homeoireista kärsiville on yksiselitteinen: ongelmaan pitää tarttua työpaikalla nopeasti.
–Tiloista, joissa on sairastunut, pitää päästä
mahdollisimman nopeasti pois. Kun sairaus muuttuu krooniseksi, sen kanssa
joutuu elämään lopun ikänsä.
Dokumentin nimi viittaa kaivoksissa aikoinaan käytettyihin kanarialintuihin. Ne kuukahtivat
ensimmäisinä, kun kaivoskuilusta alkoi loppua
happi ja kaivomiesten oli syytä lähteä
turvaan. vt
Mediatähystys
► ”Työmarkkinoiden jäykkyyttä ei aiheuta yleissitovuus sinänsä, vaan kyvyttömyys soveltaa kollektiivista
ja yrityskohtaista sopimista.
Kokemukset osoittavat, että
tuottavuus on laskenut niissä
maissa, joissa yleissitovuudesta on luovuttu kokonaan.”
euroopan unionin ammattiliittojen
yhteisjärjestön eay:n johtaja luca
visentini, talouselämä.fi 26.8.
#EIKÄY
sairastunut.
Työterveyshoitaja
Päivi Luomala vaihtoi
ammattia homeoireiden
takia.
11
ajankohtaista
Kuningatar Silvia
palkitsee jälleen
ruotsin kuningatar Silvian jakaman stipendin haku käynnistyi
Suomessa toistamiseen. Palkinto
myönnetään yhdelle sairaanhoitajaopiskelijalle Suomessa ja yhdelle
Ruotsissa.
Stipendi myönnetään sairaanhoitajaopiskelijalle, joka keksii
parhaan uuden idean vanhustenhoitoon tai vanhusten käyttämiin
sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Queen Silvia Nursing Award
lanseerattiin Ruotsissa 70-vuotislahjaksi kuningatar Silvialle vuonna
2013. Ensimmäinen suomalainen
stipendiaatti valittiin viime vuonna.
Stipendiin kuuluu 6000 euron
arvoinen stipendi sekä yksilöllisesti
räätälöitävä harjoittelujakso Suomessa ja ulkomailla. vt
Työsuojelun
valvonta toimii
työsuojelutarkastajalta
saa hyviä ohjeita, jos terveydenhuollon työpaikalla on vaikeuksia
selvittää työn vaaroja, väkivallan
uhkaa, työn psykososiaalista kuormitusta tai sisäilman laatua. Tämä
käy ilmi valtakunnallisesta tutkimuksesta, joka selvitti työsuojeluvalvontaa kunta-alalla. rh
työsuojelun valvontaraportti:
bit.ly/työnvaarat
Apu tuli kopterilla
lääkärihelikopterit tavoit-
Mikä tuli allekirjoitettua,
ihmettelevät nuoret
mikä on työehtosopimus? Mitä sopi-
musta omalla alalla noudatetaan?
STTK:n, SAK:n ja Akavan yhteisestä Kesäduunari-infosta kysyttiin viime
kesänä monista työelämän perusasioista, kuten työajasta, työsopimuksesta ja
työsuhteen päättämisestä.
Eniten kysymyksiä tuli kaupan alan,
matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden sekä kiinteistöpalvelualan ja
kuntien kesätyöntekijöiltä.
Yhteydenottoja tuli reilu kolmesataa,
mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä kesänä. Suurin osa soittajista ei
kuulunut ammattiliittoon. Esimerkiksi
maksamattomien kesäpalkkojen peri-
minen työnantajalta voi käydä suhteettoman kalliiksi ilman liiton apua.
Kesäduunari-info avautuu taas ensi
vuoden toukokuussa. rh
40 %
sotaa käyvien maiden
lapsista ei käy koulua.
unicef
Aloititko opinnot?
Talleta palkkakuitit
opintonsa aloittavien kannattaa
säilyttää palkkakuitit koko vuoden
ansioista. Kuiteista pitää käydä ilmi
tulojen maksuajankohta ja summat.
Palkkatietoja saattaa tarvita helmikuussa 2017, kun Kela haluaa tietää vuonna
2015 opintotukea saaneiden tulot.
Syyskuussa opintonsa aloittanut saa
opintotukea tänä vuonna neljältä kuukaudelta. Hän voi ansaita 18†† 400 euroa
vuodessa ilman, että tulot vaikuttavat
opintotuen määrään. Jos tuloraja ylittyy, opiskelijan on selvitettävä Kelalle,
onko tulot ansaittu ennen opintoja vai
opiskeluaikana.
Jos tiedät ylittäväsi vuositulorajan ja
nostat opintotukea joka kuukausi syyskuusta alkaen, pidä huolta, että loppuvuoden tulosi ovat alle 2†† 640 euroa. rh
www.kela.fi/opiskelijan-omat- tulot_
aloittanut-tai-valmistunut
www.facebook.com/opintotuki
tivat avuntarvitsijat viime kesänä
edellisvuotta nopeammin. Kesällä
tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia, mikä lisää helikoptereiden
tehtäviä. Helikopterin hälyttämisestä päättää aina hätäkeskus. vt
12
TEHY t 12–2015
ajankohtaista
Ei käy, sanoo Tehy
Hoitoalan työntekijät kärsivät hallituksen leikkauksista eniten.
teksti Riitta Hankonen
1 Hallitus haluaa heikentää palkkoja ja
työsuhteen ehtoja.
Eniten heikennyksistä kärsisivät sosiaalija terveysala sekä palvelualat. Tehyläisistä
leikkaukset koskisivat erityisesti muun
muassa kätilöitä, sairaaloiden päivystysten henkilökuntaa sekä vuoropäiväkotien lastenhoitajia. Heidän vuosiansionsa
alenisivat pahimmillaan jopa 10 prosenttia. Esimerkiksi sunnuntaikorvauksen
pienentäminen alentaisi sairaanhoitajan
vuosipalkkaa noin 1 200 euroa.
Palkanalennukset vaikuttaisivat hoitoalan ja julkisen sektorin vetovoimaan,
työssä jaksamiseen ja ostovoimaan.
Suunnitelmat uhkaavat myös sopimusyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa.
Hallitus aikoo toteuttaa päätöksensä lainsäädännöllä, jonka tarkoitus on
estää työmarkkinajärjestöjä sopimasta
lain määräyksiä paremmista työehdoista. Tämä on työoikeuden periaatteiden,
kansainvälisten sopimusten ja ehkä myös
perustuslain vastaista.
2 Sunnuntaikorvaus on haittalisä,
ei työsuhde-etu.
Sunnuntailisää maksetaan korvauksena
epämukavasta työajasta. Hallitus alentaisi sunnuntaikorvauksen 100 prosentista 75 prosenttiin. Sen osuus vuorotyötä
tekevien kokonaispalkasta on 10–12 prosenttia, joten suunnitelman toteutuminen pienentäisi kuukausipalkkaa noin
sadalla eurolla.
Ylityökorvauksen alentuminen 25- ja
50-prosenttiseksi ei vaikuttaisi ansioihin
yhtä paljon kuin sunnuntailisän muutos,
mutta se voisi heikentää potilasturvallisuutta ja työilmapiiriä sekä vaikeuttaa
jononpurkua.
TEHY t 12–2015
3 Pitkät lomat ovat
korvausta muita aloja
pidemmästä viikkotyöajasta ja suuresta työsidonnaisuudesta.
Vuosiloman lyhennys
merkitsisi tehyläisille
sitä, että yli 15 vuoden
työkokemus ei oikeuttaisi enää pidempään
lomaan. Kokeneiden
työntekijöiden vuosiloma lyhentyisi kahdeksalla päivällä vuodessa.
Loppiaisen ja helatorstain muuttuminen
palkattomiksi vapaapäiviksi
pidentäisi työaikaa keskimäärin noin 13 tuntia vuodessa.
#EIKÄY
4 Hoitajat sairastavat työnsä vuoksi.
Hallitus haluaa ensimmäisen
sairauslomapäivän palkattomaksi. Seuraavilta yhdeksältä päivältä maksettaisiin 80-prosenttista palkkaa.
Tehyläisistä työnsä vuoksi sairastavat
eniten lastenhoitajat. Jos ryhmäkoot kasvavat hallituksen suunnitelmien mukaisesti, lasten ja hoitajien sairastaminen
lisääntynee entisestään.
Hoitajat eivät voi mennä sairaana
työhön, koska se vaarantaa hoidettavien
terveyden.
5 Nykyiset
työehtosopimukset
ovat voimassa
vuoden 2016 loppuun.
Heikennykset voivat
tulla voimaan
aikaisintaan 2017.
Pysy ajan tasalla.
Tehyn ammattiosastot järjestävät
jäseniltoja. Myös työtaisteluvalmiutta on
nostettu. Tehyyn on liittynyt useita satoja
uusia jäseniä muutaman päivän aikana.
Oma ammattiosasto tiedottaa paikallisesta toiminnasta. Seuraa Tehyn
verkkosivuja www.tehy.fi/eikay ja somekanavia Facebookissa, Twitterissä ja
Instagramissa.
juttu on kirjoitettu ennen perjantaina
18.9. pidettyä mielenosoitusta.
13
tulevaisuuden työ
vuonna 2030
Muistatko, millaista työsi oli vuosituhannen vaihteessa?
Pystytkö kuvittelemaan, millaista se on viidentoista
vuoden päästä?
teksti Riitta Hankonen kuvitus Klaus Welp ja iStock
14
TEHY t 12–2015
1
Uusia
työkavereita
Pikkupaikkakunnan terveyskeskuksessa on hoitajia eri puolilta maailmaa: Puolasta, Syyriasta ja Nigeriasta.
Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Hyvä suomen kielen taito
ei ole enää ehdoton vaatimus kaikissa hoitoalan tehtävissä, koska työtä
tehdään paljon tietokoneen ja tekniikan avulla. Englannista on tullut
hoitotyön lingua franca, jota osataan niin hyvin, ettei potilasturvallisuus
vaarannu.
Suomeen tulee työvoimaa ulkomailta. Koulutetut suomalaiset ovat entistä valmiimpia lähtemään työhön ulkomaille. Maahan- ja paluumuuttajat tuovat tullessaan tietoa muiden maiden terveydenhuollon tavoista.
Tuottavuus on parantunut onnistuneen sote-uudistuksen ja teknologian ansiosta, joten hoitohenkilöstöstä ei ole valtavaa pulaa.
TEHY t 12–2015
2
Älykkäitä
työkaluja
Silmä punoittaa, kutiaa ja rähmii. Potilas kirjaa
oireensa terveyskeskuksen verkkopalveluun.
Tieto sähköisestä silmätippareseptistä saapuu
hetkessä.
Helpot diagnoosit syntyvät tekoälyn avulla,
mikä lisää terveydenhuollon mahdollisuuksia
keskittyä vaikeisiin tapauksiin. Tekoälyn kehittäminen johtaa parhaimmillaan siihen, että oireiden sijaan päästään hoitamaan syitä.
Tekoäly Watson selaa hetkessä miljoonittain
sivuja haravoidessaan tietokannasta mahdollisia diagnooseja.
15
tulevaisuuden työ
3
tieto
lisääntyy
Vastaanoton aluksi käydään läpi potilaan
älypuhelimen keräämät terveystiedot.
Tiedon määrä on räjähtänyt. Potilaalla
on käytössään enemmän tietoa kuin ennen vanhaan oli luettavissa lääketieteen
oppikirjoista ja tieteellisistä lehdistä.
Uutta tietoa syntyy joka vuosi enemmän
kuin edellisenä vuonna. Yhdeksänkymmentä prosenttia maailman tiedosta on
syntynyt parin viime vuoden aikana.
Tieto löytyy helposti, mutta sen arvioimiseen tarvitaan edelleen asiantuntijoita. Asiantuntijan asema ehdottomana
auktoriteettina on kuitenkin kadonnut.
Tieto kulkee potilastietojärjestelmissä
saumattomasti.
16
4
Etiikassa
uutta ja
vanhaa
Tietokoneohjelma on tehnyt laskuvirheen. Potilas sai liikaa lääkettä, mistä
aiheutui potilasvahinko.
Uusi tekniikka ja etähoito ovat
aiheuttaneet uusia eettisiä kysymyksiä. Vielä ei ole selkeää käsitystä, kenellä on vastuu tekoälyn tekemästä
virheestä. Lait vaativat uudistamista.
Uudet hoitokäytännöt johtavat siihen,
että vastuukysymykset esimerkiksi
diagnoosista ja hoidosta pitää miettiä
uudelleen.
Osa kysymyksistä on ikuisia: Ketä
hoidetaan? Miten puretaan jonoja?
Missä kulkevat hoidon ja elämän rajat?
Tieto kulkee
potilastietojärjestelmissä
saumattomasti
TEHY t 12–2015
5
Potilas hoitaa
itseään
Diabeetikon ranneke lähettää joka
aamu tiedot verensokerista terveydenhoitajalle.
Kehontoimintoja mittaavat laitteet
ovat arkikäytössä. Pitkäaikaissairauksien
hoito ja seuranta toimivat verkossa. Hoitajat ja lääkärit ovat neuvonantajia, terveysvalmentajia ja terveiden elämäntapojen edistäjiä. He tulkitsevat asiakkaiden
itse mittaamia terveystietoja.
Myös psykiatrinen hoito toimii verkon
kautta, mikä tehostaa mielenterveyspalvelujen saantia. Etäterapia on perinteisen psykoterapian veroinen masennuksen hoidossa.
Kaikki ihmiset eivät osaa tai halua
asioida verkon välityksellä tai mitata kehoaan. Heitä varten on säilytetty myös
perinteisiä vastaanottoja ja välineitä. Kaikessa ei voida ajatella pelkkää rahaa. Tekniikasta syrjäytyneiden puolustaminen
on jäänyt pitkälti hoitohenkilökunnan ja
Tehyn vastuulle.
6
Robotit
auttavat
Potilas työntää käsivartensa mansettiin. Se puristaa olkavartta, ja kyynärvarren suonet pullistuvat. Robotti
valaisee käden infrapunavalolla ja
tunnistaa verisuonet vertaamalla niitä valokuviin, jotka on tallennettu sen
muistiin. Kun suoni on löytynyt, robotti varmistaa vielä ultraäänellä, että
se on tarpeeksi paksu ja pistää. Piston
jälkeen robotti analysoi näytteen.
Näytteenotto vastaanhangoittelevalta pikkulapselta on edelleen
ihmistyötä.
Kirurgiassa ja tehohoidossa käytetään leikkausrobotteja. Lähihoitajalla on apunaan ystävälliseltä nallelta
näyttävä robotti, joka auttaa potilaiden nostamisessa.
Sydäninfarktin aiheuttamia vaurioita korjataan kantasoluilla. Nieltävä älykapseli mittaa potilaan vatsan
ph-arvon, ja tieto välittyy langattomasti hoitohenkilökunnalle.
Kaikki ihmiset eivät osaa
asioida verkon välityksellä.
7
Hoitajat
tekevät
etätöitä
Terveydenhoitaja pitää vastaanottoa keittiössään tietokoneen välityksellä. Hoitaja on työvaatteissa ja taustalla näkyy työnantajan logo.
Etätyöstä on tullut arkea myös hoitajille.
Hoitoa voidaan antaa etänä myös onnettomuuspaikoilla. Niille kuljetetaan tarvikkeita
lennokkien avulla. Paikalla olevat saavat neuvoja uhrien hoitoon etäyhteyden kautta.
Etähoito ja nopea kotiuttaminen ovat
vähentäneet sairaaloiden tarvetta. Sairaalat ovat muunneltavia, ja ne on koottu
moduuleista. 2010-luvun isot panostukset uusiin sairaaloihin ovat osoittautuneet
virheeksi.
TEHY t 12–2015
8
Terveet yhä
terveempiä
Vastaanotolle tulee 80-vuotias
mies. Hänen ainoa murheensa
tuntuu olevan se, ettei hän pysty
osallistumaan seuraavan viikonlopun maratonille oikuttelevan
polvensa takia.
Terveysbuumi on lisännyt terveyttä, elinikää ja terveitä vuosia.
Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Terveyserojen kasvu kiihtyi,
kun omahoito alkoi yleistyä. Hoitajia ja potilaita ei ole kuunneltu
riittävästi palveluja kehitettäessä.
Kaikki eivät ole oppineet käyttämään laitteita ja ottamaan vastuuta terveydestään.
i
Megatrendit
ohjaavat
kehitystä
► Viereinen juttu kuvaa
yhden mahdollisen
skenaarion tulevaisuuden
hoitotyöstä. Se perustuu
Tehyn laatimaan
tulevaisuusasiakirjaan
sekä asiantuntijoiden
haastatteluihin.
► Tehyn tulevaisuusasiakirja
esittelee kahdeksan
megatrendiä. Megatrendi
tarkoittaa pitkäaikaisten
kehityskulkujen joukkoa,
joka vie kehitystä johonkin
suuntaan. Megatrendit
ovat tunnistettavissa
esimerkiksi tilastojen
avulla.
► Tunnistettuja
megatrendejä
ovat globalisaatio,
ubiikkiyhteiskunta,
terveyden ja hyvinvoinnin
merkityksen kasvu,
väestön ikääntyminen,
tietosuhteen muutos,
teknologian kehitys, sosiokulttuurinen muutos,
eettis-ekologinen muutos
sekä ilmastonmuutos.
► Megatrendien lisäksi
työelämään vaikuttaa
poliittinen päätöksenteko.
Sillä on ratkaiseva rooli
niin sote-uudistuksessa,
kestävyysvajeen
ratkaisemisessa
kuin tuottavuuden
lisäämisessä.
► Sote-uudistusta on
yritetty tehdä vuodesta
2005. Tällä vauhdilla
se voi olla todellisuutta
2030.
TEHYN TULEVAISUUSASIAKIRJA
NETISSÄ: BIT.LY/MEGATRENDIT
17
tulevaisuuden työ
9
Geenikartta
vauvalta
Kätilö ottaa vastasyntyneeltä sylkinäytteen, josta selviää tämän
geenikartta.
Vauvan geenikartasta tunnistetaan hänen terveyttään uhkaavat sairaudet. Osa uhista on vältettävissä hyvillä elämäntavoilla.
Lääketieteen kehittyessä voi olla mahdollista, että sairaat geenit
pystytään korvaamaan terveillä.
Potilaan tahdon kunnioittaminen aiheuttaa päänvaivaa. Vauva
ei pysty ilmaisemaan tahtoaan, ja aikuisen tahto voi muuttua.
Geenikartta kertoo myös sukulaisten perimästä, joten geenikarttaa ei voi omistaa samalla tavalla kuin omia terveystietojaan.
Suomi päätti pohdinnan jälkeen selvittää syntyvien vauvojen
perimän. Geenien kartoittamisen hyödyt ylittivät haitat. Geenikartat korvaavat työläät ja kalliit seulonnat. Seulonnoista oli hyötyjen lisäksi haittaa: ne tuottivat vääriä positiivisia tuloksia, jotka
heikensivät elämänlaatua.
Myös aikuiset mittaavat sairausriskejään ja selvittävät perimäänsä. Geenitestit ovat yleistyneet nopeasti niiden hinnan
laskiessa. Geenitiedon avulla terveydenhuolto tekee yksilöllisiä
valintoja, kohdentaa sairauksien varhaista diagnostiikkaa sekä
valitsee parhaiten tehoavan hoidon.
sairaanhoitajat.fi/sairaa
10
Ammatit
uusiksi
Sairaanhoitajan käyntikortissa lukee Genetic Counsellor tai
Health Information Professional.
Genomitieto on synnyttänyt terveydenhuoltoon uusia
ammatteja, sillä ihmiset tarvitsevat testitulosten tulkintaan ammattilaisten apua. Ammattilaisten tehtävä on
tulkita testien tuottamaa tietoa ja auttaa asiakasta arvioimaan, miten tuloksiin kannattaa suhtautua ja mitä
tieto voi tuoda tullessaan.
Hoitotyö ja tekniikan lähentyminen on luonut paljon uusia ammatteja.
Tekniikan lisääntyminen, tehtävänsiirrot ja uudenlainen työnjako
kasvattavat
hoitoalan
koulutus- ja
ammattitaitovaatimuksia.
nhoitajapaivat
Aika
10.–11.3.2016
Ehdota sisältöjä
Suomen suurimpaan
hoitotyön koulutustap
ahtumaan.
Vuoden 2016 teemana
on Tulevaisuuden ev
äät.
Voit ideoida luentoja,
työpajoja, kollegaka
hvilan tapahtumia tai
postereita. Työporuka
lla voi toteuttaa vaikka
koko session!
Paras sessio voittaa
500 €! Voittaja selviä
ä Sairaanhoitajapäivie
n jälkeen.
Paikka
Messukeskus,
Helsinki
Ehdotukset lähete
tään
16.11.2015 menn
essä:
sairaanhoitajat
.fi/
sairaanhoitajap
aivat
Kysy lisää:
koulutuspäällikk
ö
Tuukka Rantane
n
puhelin: 044 52
9 0044
tuukka.rantanen
@fioca.fi
11
Lääkkeitä
printteristä
3D-tulostin suoltaa sairaala-apteekissa
farmaseutin yksilöllisesti määrittelemää
Marevan-lääkettä.
Yksilöllisesti tuotettavat lääkkeet ovat muuttaneet lääkejaon rutiineja sairaaloissa ja apteekeissa. Keinotekoiset elimet ovat kehitteillä, ja
ne vähentävät elinluovuttajien tarvetta ja hyljintäreaktioita. Lapsettomuuden hoito on muuttumassa keinokohtujen ansiosta.
Lapsettomuuden hoito
on muuttumassa keinokohtujen ansiosta.
12
Vanhuksia
riittää
Palvelutalossa vietetään 100-vuotispäiviä. Sankari on leiponut kakun itse – mutta se ei yllätä ketään.
Lääketieteen kehitys ja hyvinvointibuumi ovat kasvattaneet
ihmisten odotettavissa olevaa elinikää. Väestö on länsimaissa yhä
iäkkäämpää, sillä syntyvyys on hiipunut. 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin.
Sosioekonomiset terveyserot ovat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tehtyjen säästöjen vuoksi kasvaneet. Sairaat ja toimintakyvyttömät tarvitsevat hoitoa, joten lähihoitajilla ja muilla
vanhustenhuollossa työskentelevillä riittää työtä.
Asiakkaan terveydentilaa mittaavat sensorit yleistyvät. Ne hälyttävät ambulanssin paikalle esimerkiksi aivohalvauksen tai eteisvärinän yllättäessä.
Varmaa on, että sähköiset työkalut eri muodoissaan lisääntyvät.
Varmaa on myös se, että tekniikasta huolimatta ihmistä hoitamaan
tarvitaan aina toinen ihminen. t
LÄHTEENÄ KÄYTETTY: TEHYN TULEVAISUUSASIAKIRJA 2013. JOHTAVA ASIANTUNTIJA TUULA
TIIHONEN, SITRA. YHTEISKUNTA- JA KEHITTÄMISTOIMIALAN JOHTAJA KIRSI SILLANPÄÄ,
TEHY. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ JUHA KURTTI, TEHY. FARMAKOLOGIAN JA LÄÄKEHOIDON
PROFESSORI HEIKKI RUSKOAHO, HELSINGIN YLIOPISTO. TILASTOKESKUS. TIETEEN KUVALEHTI.
Spycra™
silikoniverkot
Helppoutta hoitotyön arkeen
®
Contact
1-puolinen, joustava, läpinäkyvä
ja pehmeä silikoniverkko haavan
hoitoon. Sopii käytettäväksi erittävän haavan hoidossa tai suojaamaan haurasta uutta kudosta.
Ihonvärinen silikonisidos ehjän
ihon suojaamiseen hankaumilta
ja ihorikolta. Suojaa ihoa esim.
proteesien ja maskien alla.
TEHY t 12–2015
www.verman.fi/perhe
®
19
Tutustu myös Wonderm Pro -uutuussuihkeisiin www.wonderm.fi
Tilaa maksuttomat tuotenäytteet ja esittelypyynnöt info@verman.fi
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ASUMISPALVELUTYÖNTEKIJÄ
Päivä kerrallaan
Ensin iloa edistymisestä, sitten takapakkia.
Anitra Ingalsuo auttaa mielenterveyskuntoutujia
elämään itsenäistä arkea.
teksti Merja Perttula kuvat Ari Korkala
uusia harrastuksia.
Anitra on käynnistänyt
erilaisia harrastusryhmiä
Aspan Valkeakosken
asumisyksikössä. Kuntopiiri
kokoontuu kerran viikossa.
Tässä hän ohjaa Arttu
Aholaa.
20
TEHY t 12–2015
M
iltä kuulostaisi päivä Särkänniemessä? Sellainenkin työpäivä sattuu joskus psykiatriselle
sairaanhoitajalle Anitra Ingalsuolle, joka työskentelee Aspa Palveluissa
Valkeakoskella.
Anitra toimii asumispalvelutyöntekijänä, jonka tehtävänä on auttaa päihde- ja
mielenterveyskuntoutujia.
Valkeakosken keskustassa sijaitsevassa Aspan asumisyksikössä on 17 asukasta
vuokralla. Heidän tukenaan on henkilöstö, joka on paikalla aamusta iltaan, myös
viikonloppuisin. Yövuoroja ei tehdä.
Lisäksi Aspalla on eri puolilla kaupunkia 52 tukiasukasta, jotka pärjäävät melko itsenäisesti. Jonkun luona käydään
päivittäin, toisen harvemmin, vaikkapa
vain kerran viikossa.
–‚Tämä on kokonaisvaltaista asiakkaan
rinnalla kulkemista ja tsemppaamista.
Pääasiassa työskentelen palveluasukkaiden kanssa, mutta iltavuoroissa teen
myös kotikäyntejä tukiasukkaiden luo.
Palveluasumisen asiakkaat tulevat
Valkeakosken lisäksi muutamalta muulta
paikkakunnalta mielenterveystoimiston
tai sosiaalitoimen lähettäminä. Jokaiselle
laaditaan aika ajoin päivitettävä asumispalvelusuunnitelma. Asiakkaan kanssa
mietitään yhdessä, millaista tukea hän
tarvitsee oman terveytensä hoidossa,
lääkityksessä, kodin kunnossapidossa,
ruoanlaitossa, raha-asioissa ja kodin ulkopuolella asioinnissa.
–‚Pidän tärkeänä keskustella tulevaisuudesta. Millaisilla keinoilla asukas pääsisi suuria tavoitteita kohti? Jos vähään
aikaan ei ole mahdollista lähteä opiskelemaan tai päästä töihin, millaisia olisivat
pienemmät haaveet? Mitä haluaisi tehdä,
jos pystyisi? Toiveena voi olla, että pääsee
vaikka bussilla Tampereelle tai Nigthwishin konserttiin.
anitran aamuvuoro alkaa työn-
jaolla ja sovituilla kotikäynneillä asukkaiden luo. Hän tarkistaa, että lääkkeet on
otettu. Sama tapahtuu illalla.
Työhön kuuluu asukkaiden psyykkisen voinnin arviointia yhdessä työyhteisön kanssa. Anitra myös mittaa joidenkin
asukkaiden verenpainetta ja -sokeria
sekä painoa.
TEHY t 12–2015
tärkeä kaveri. Arttu
Ahola sai kääpiohamsteri
Gimlin.
i
Arttu sai hamsterin
Asiakkaiden kuntoutuminen on hidasta. Välillä mennään askel eteen ja
kaksi taaksepäin. Kun asiakkaalla menee huonosti, tunteita saatetaan
purkaa työntekijöihin. Sitä ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti.
On tärkeää tunnistaa tunteensa näissä tilanteissa. Itsetuntemuksesta
ja ihmistuntemuksesta on suuri apu.
Meillä on sopivasti työntekijöitä, mutta silti syntyy kiiretilanteita. Sekin
rassaa. Mielellään olisin aina saatavilla. Kiire kuitenkin näkyy ja asiakkaat
aistivat sen.
Huippuhetkiä koen, kun asiakas pääsee toteuttamaan jonkin pienen
haaveensa. Ilo kasvaa, jos asiakas itsekin huomaa edistyneensä. Esimerkiksi jos asiakas saa hoidettua itsenäisesti asioita ja vointi on entistä tasaisempi. On kiva antaa positiivista palautetta.
Oma asiakkaani Arttu toivoi valtavasti koiraa. Pohdimme yhdessä, miten
sellainen mahtuisi pieneen kerrostaloyksiöön. Arttu alkoi empiä. Jos sittenkin ottaisin marsun? Eikö sekin olisi aika työläs? Miten olisi hamsteri?
Arttu säästi usean kuukauden – ja sai hamsterinsa. Hän on pitänyt siitä
hyvää huolta. Se on Artulle tärkeä kaveri, jonka kanssa puuhailu rauhoittaa mieltä.”
21
ammatissa
Kaikki talon työntekijät ovat asukkaiden tukena, mutta jokaisella on kahdesta
neljään asiakasta, joiden kanssa he ovat
tiiviimmin tekemisissä. Anitra on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan lääkäriin ja
osallistuu hoitopalavereihin joko Aspan
tiloissa tai lähettävässä kunnassa.
Ideana on, että asukkaat pystyisivät
elämään omannäköistä arkea. He voivat
valmistaa ruokansa kotonaan tai tulla
edulliseen yhteisruokailuun. Osa asukkaista on keittiön työtoiminnassa mukana. Suuri osa kahvittelee tai ruokailee
ainakin joskus yhteistiloissa.
–Sitä suositellaan, jotta ei jäisi yksin
omaan kotiinsa, vaan lähtisi liikkeelle
muiden seuraan.
Työntekijät auttavat siivouksessa ja
kodin töissä. Moni hoitaa asiansa itse,
mutta osa tarvitsee kaverin mukaansa
lääkäriin, pankkiautomaatille, kauppaan
tai vaateostoksille.
–Välillä esimerkiksi avustan Eskoa
suihkussa käymisessä tai autan Mirjaa
vaihtamaan lakanat. Tänään pyöräilimme Sannan kanssa laboratorioon.
Arjen pyörittämisen yhteydessä on
helppo jutella asukkaiden mieltä painavista asioista. Illalla Samulilla oli kahnausta
naapurin kanssa, ja sitä selviteltiin yhdessä kävelyllä. Jos jää aikaa, pelataan korttia, grillaillaan tai oleillaan muuten.
Raha-asiat ovat monella huonolla tolalla. Niitäkin järjestellään. Anitra on ollut yhteydessä velkaneuvojaan sekä huolehtii, että ”omien” asukkaiden tukiasiat
ovat kunnossa.
–Niissä minulla on ollut paljon oppimista. Ne ovat vastuullani, joten ne on
osattava.
aspan asumisyksikkö valmistui
vuoden 2014 alussa. Toimintaa käynnistettäessä Anitralta oikein toivottiin
raikkaita ideoita. Opiskeluajan opit
olivat tuoreessa muistissa, sillä hän oli
valmistunut psykiatriseksi sairaanhoitajaksi edellisen vuoden joulukuussa.
Aikaisemmalta ammatiltaan Anitra on
parturi-kampaaja.
–Olen alkanut pitää asukkaille hoidollisia keskusteluja suunnitelmallisesti. En
tietenkään tee mitään terapiaa, mutta
käytän niissä koulutuksessa oppimiani
työvälineitä.
22
i
Reilua
palvelua
► Aspa-säätiö vuokraa
asuntoja vammaisille
ja mielenterveyskuntoutujille. Sillä on
900 asuntoa eri puolilla Suomea. Säätiön
perusti 13 vammaisjärjestöä.
► Aspa-koteja on yli
40 toimipisteessä eri
puolilla Suomea.
► Asiakkaana on
63 kuntaa ja palveluja käyttää 1700
asiakasta. Työntekijöitä on 400.
► Aspa on saanut Reilun
palvelun ja Yhteiskunnallisen yrityksen
merkit.
Epävakaasta
persoonallisuudesta kärsivät
jaottelevat
hoitajat hyviin ja
pahoihin.
Keskusteluissa on käsitelty asukkaiden elämänvaiheita aikajanan avulla. Yhdessä on opeteltu rauhoittumista hengitysharjoituksin. Tulevaisuutta ja haaveita
on pohdittu leikkaamalla ja liimaamalla
oma aarrekartta.
Viime syksynä asukkaat harjoittelivat ryhmässä tunteiden tunnistamista
ja hallintaa. Täksi syksyksi on suunniteltu tuetun asumisen työntekijän johdolla
mindfulness-tuokioita.
Erilaisten harrastusryhmien käynnistäminen on ollut pääsääntöisesti
Anitran tehtävä. Tällä hetkellä pyörivät
musiikkiryhmä, sählykerho, kuntopiiri ja
keilavuoro.
–Musaryhmä on kaikista suosituin.
Viimeksi kuuntelimme hevimusiikkia. Jokainen tuo oman kappaleensa, joka kuunnellaan yhdessä. Vaihdamme mielipiteitä,
mutta pisteitä emme anna.
työnohjausta henkilöstö saa tarpeen mukaan. Koska työyhteisö on uusi,
ohjauksessa on käsitelty tähän mennessä
työntekijöiden tehtäväjakoa ja vastuualueita. Anitra pitää erittäin tarpeellisina
työkavereiden keskinäisiä pikapurkupalavereja, joissa tuuletetaan äkkiseltään
syntyneitä tilanteita.
–Täällä on ollut itsetuhoista käytöstä ja
joitakin pelottavia tilanteita. Muutaman
kerran olemme joutuneet soittamaan
ambulanssin. Joskus sovituista asioista ei
pidetä kiinni. Olemme miettineet, miten
silloin on viisasta toimia.
Palveluasumisen yksikössä ja tuetussa
asumisessa työskentelee neljä sairaanhoitajaa, kaksi sosionomia ja seitsemän
lähihoitajaa. Henkilökuntaa on Anitran
mielestä riittävästi. Avopalveluiden yleistyessä mielenterveyspuolen työntekijöiden jatkokouluttaminen on hänestä erityisen tärkeää.
–Esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiville on tyypillistä,
että he jaottelevat hoitajat hyviin ja pahoihin tunteidensa mukaan. Kun tällaisista
ilmiöistä on tietoa, henkilöstö osaa suhtautua mielialojen vaihteluihin tyynesti.
Anitralla on myös omia haaveita. Hän
suorittaa omaksi ilokseen avoimessa yliopistossa psykologian kursseja. Tavoitteena on joskus pyrkiä opiskelemaan mielenterveyspuolen ylempää amk-tutkintoa. t
TEHY t 12–2015
kolumni
Selviytyjät
kutsuimme heitä nimellä Ebola
survivors, selviytyjät: Mamadee, 11,
Patrick, 7, Kadiatu, 30, ja joskus niinkin
nuori kuin Musa, 2. He kuuluivat siihen
Kolumnistimme
piia laitiainen
on sairaanhoitaja, joka
työskentelee Lääkärit ilman
rajoja -järjestössä Berliinissä.
onnekkaaseen viiteenkymmeneen prosenttiin ebolapotilaista, jotka eivät kuolleet. En koskaan tottunut termiin. Eihän
meillä ole aliravitsemus-, tuhkarokko- tai
koleraselviytyjiäkään, vaan taudista parantuneita potilaita.
Lokakuu 2014, ensimmäinen päiväni
Lääkärit ilman rajoja -järjestön
ebolasairaalassa Sierra Leonen
Kailahunissa. Avaan ambulanssin oven. Auton lattialla on
aikuisen miehen ruumis ja ympärillä viisi lasta. Lapset ovat
hiestä märkiä ja kauhuissaan.
Takana on kymmenen tunnin
kamala matka, jonka jälkeen
kaksi avaruusoliota yrittää
houkutella heitä ulos autosta.
Minulla on suojapuvun sisällä tuskaisen kuuma, mutta yritän parhaani, ettei se kuuluisi äänessäni. Etten
pelottaisi heitä enää yhtään enempää.
Paikallinen kollegani kääntyy hetkeksi
pois. Hän on nähnyt niin monta tautiin
kuollutta viimeisten kuukausien aikana,
että voi fyysisesti pahoin.
Vanhemmat sisarukset näyttävät lopulta rohkeina esimerkkiä. He taluttavat
pienemmät sänkyyn ja auttavat verikokeiden otossa.
Ebolaepidemia
ei ole
Sierra
Leonessa
ohi.
sellaista solidaarisuutta, jota potilaamme ebolasairaalassa toisiaan kohtaan osoittivat, en ole monessa paikassa
nähnyt. Margret oli menettänyt pienen
vauvansa muutamaa päivää aiemmin,
mutta hän auttoi meitä hoitamalla toista
taaperoa, Charlesia, jonka äiti oli kuollut
äskettäin.
Kolmivuotias Charles heräsi joka yö.
Kun hän huomasi, ettei äiti ole viereisessä sängyssä, hän lähti hädissään etsi-
TEHY t 12–2015
mään tätä toisista teltoista. Yleensä kontaten, kun voimat eivät riittäneet kävelemiseen. Tähän Margret, itsekin toipilas,
kehitti systeemin. Hän sitoi narun toisen
pään lapsen jalkaan ja toiseen omaansa.
Kun lapsi lähti liikkeelle, Margret heräsi,
haki tämän takaisin sänkyyn ja lauloi lapsen uudelleen uneen.
Hyvän tekemisestä pitäisi seurata hyvää, mutta ebolan runtelemassa yhteiskunnassa pätevät toisenlaiset säännöt.
Kun Margret pääsi toivuttuaan
sairaalasta, kylän asukkaat
pelkäsivät edelleen tartuntaa
niin paljon, että kielsivät häntä
palaamasta kotiin.
verenvuotokuume ebola on tunnettu kymmeniä vuosia, mutta viime vuonna tauti
levisi ensimmäistä kertaa Afrikan mantereen ulkopuolelle.
Vasta se herätti lääkefirmat etsimään parantavaa lääkettä ja rokotetta.
Voiko kukaan kuvitella tilannetta, jossa
länsimaassa esiintyisi tarttuvaa tautia –
edes harvinaista – jossa on yli 50 prosentin kuolleisuus eikä siihen edes yritetä
etsiä lääkettä tai rokotetta?
Ebolaepidemia ei ole Sierra Leonessa ohi. Monta kysymystä on yhä ilman
vastausta. Olisin kovasti halunnut tietää, miksi 9-vuotiaalla Bockariella, joka
söi hyvällä ruokahalulla bataattipuuroa
muutamaa tuntia aikaisemmin, ei ole
yhtäkkiä ääreisverenkiertoa ja seuraavaksi hän on kuollut.
Hoitaja sisälläni olisi halunnut taata
kaikille potilaillemme hyvää perus- ja
kivunhoitoa, läsnäoloa elämässä ja kuolemassa. Aina emme vain ehtineet.
Teimme parhaamme vallitsevassa
tilanteessa, ja potilaat tiesivät sen. He
eivät vain ymmärtäneet, vaan tekivät parhaansa auttaakseen meitä. Olisiko meillä
jotain opittavaa heiltä?
23
vertaistukena. Katja
Lembergillä todettiin
masennus kolmetoista
vuotta sitten. Nykyisin
hän vetää perustamaansa
Kasvajat ry:tä, joka ylläpitää
masentuneiden ja uupuneiden
kohtaamispaikkaa Kotkassa.
24
TEHY t 12–2015
masennus
Mieli
raskaana
Lastaan odottava Katja Lemberg ei saanut
oikeaa diagnoosia. Masennus lähti itämään
jo raskauden aikana.
teksti Janne Ora kuvat Jukka Koskinen
K
atja Lembergillä todettiin ma-
sennus loppukesästä 2002.
Hänestä oli tullut äiti 30-vuotiaana. Masennus paljastui vauvan
kolmikuukautisneuvolassa.
Raskausaika oli sujunut ahnaasti
eläen ja yhtä kiivaasti töitä tehden. Vaikka epämääräistä oireilua oli
ollut usein, neuvolassa sen
enempää kuin Kymenlaakson
keskussairaalassa kukaan ei
tuntunut puuttuvan asioihin –
ei ainakaan oikealla tavalla.
Nyt, kolmisentoista vuotta
myöhemmin, Katja Lemberg
muistelee, että hätämerkit
olisivat olleet luettavissa jo
raskausaikana.
–­Joulun tienoilla vatsaani
kivisti todella pahasti. Silloin
muistan soittaneeni sairaalaan, että hei mitähän tämä on. Koitin
kuvailla sitä tunnetta ja kertoa, miltä
minusta tuntuu. Sain sellaisen pikkuisen
halveksuvan vastauksen, että no tuossa
vaiheessa ei ainakaan voi vielä supistella.
Ja jos supistelisi, niin tietäisit kyllä.
Kotkassa asuva Lemberg oli jo kerran
aiemmin käännytetty kotiin neuvolasta.
–­Sairaalasta saamani vastauksen jälkeen ei tehnyt mieli enää soittaa toista
kertaa. Enhän minä sitä silloin ymmärtänyt, mutta näin jälkikäteen
ajateltuna se oli jonkinlainen
hätähuuto.
Kotona
halusin
vain nukkua. Kun
menin ulos,
olin vahva
ja osaava.
TEHY t 12–2015
varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti,
psykologian tohtori Saara Salo
on työssään Helsingin Pilkeklinikalla kuullut monenlaisia
äitien hätähuutoja.
Salo on havainnut, että raskausajan masennukseen liittyy
erityispiirteitä. Salon mukaan
osalla äideistä aiempi masennushistoria aktivoituu raskauden aikana.
Joillakin nimenomaan äitiyteen valmistautuminen käynnistää masennuksen ensimmäistä kertaa.
–­Nämä kaksi masennuksen syytä ovat
ilmiöinä erilaisia. Äitiystilaan kytkeytyvä
masennus liittyy usein omiin lapsuudenaikaisiin hoivakokemuksiin, jotka
aktivoituvat raskauden aikana. Vauvaa on
vaikea ajatella ja tuleva äitiys ei lataudu
myönteisesti. Elämänmuutos tuntuu raskaalta ja luo pikemminkin tyhjyyden tunteita kuin kokemusta uuden saamisesta.
Raskausajan masennus on varsin tavallinen ilmiö, mahdollisesti jopa yleisempi
kuin raskaudenjälkeinen pikkuvauvavaiheen masennus. Eri maissa tehtyjen
tutkimusten mukaan masennusta esiintyy 20–40 prosentilla odottavista äideistä.
Tutkimukset perustuvat seulatyyppisesti kerättyyn kyselylomaketietoon, joten kaikki luvuissa olevat tapaukset eivät
välttämättä täytä kliinisen masennuksen
ehtoja.
–­Luvut ovat kuitenkin korkeita. Raskausajan masennusoireilu kytkeytyy hyvin usein myös ahdistuneisuusoireiluun,
eikä sitä aina ole helppo tunnistaa, Saara
Salo sanoo.
25
masennus
katja lembergin oireilu jatkui, mutta hätähuutoja ei edelleenkään kuultu ja
nähty. Hän, insinööri ja yksityisyrittäjä,
työskenteli hurjaan tahtiin, joinakin päivinä puolimaanisesti.
–Muistan miten pysäköin auton tienvarteen kahden työkeikan välissä. Olin
yksin kaukana kotoa, väsynyt ja voin taas
todella pahoin. Yritin levätä auton takapenkillä ja syödä vähän hapankorppua.
Lemberg oli täysin uupunut. Aamuisin
sängystä oli yhä hankalampi nousta tavanomaiseen aikaan.
–Joulukuusta lähtien minut lähetettiin neuvolasta aina suoraan Kymenlaakson sairaalaan tutkittavaksi, koska joka
kerta oltiin kuulevinaan sikiön sydänäänissä häiriöitä.
Lemberg on avoin ja avulias ihminen.
Hän kertoo olleensa aina se, joka auttaa
muita ja järjestelee asioita. Niin oli myös
odotusaikana, joten ystävätkään eivät
ymmärtäneet kuinka huonosti Lemberg
voi.
–Kotona en kuitenkaan saanut mitään
aikaiseksi, vaan halusin vain nukkua. En
avannut laskujani ja olin todella pahoinvoiva. Mutta kun menin ulos, olin vahva
ja osaava.
Kymenlaakson keskussairaalan lääkäri tosin nuhteli Lembergiä liiallisesta
työnteosta. Tulevan äidin mielialaa, jaksamista, ruokailua ja mahdollista masennusta lääkäri tai hoitajat eivät ottaneet
puheeksi.
–Pahoinvointi meni vain liiallisen
työnteon piikkiin. Arjestani ei lainkaan
paljastunut se toinen puoli. Kukaan ei
myöskään kysynyt tai selvittänyt millainen oli ruokarytmini ja ruokavalioni.
Söin todella huonosti.
hoitoa suunniteltaessa on tärkeää tun-
nistaa minkätyyppisestä masennuksesta
puhutaan. Ensimmäistä kertaa aktivoituvan odottavan äidin masennusta ei välttämättä tule hoitaa vain aikuispsykiatrisena ilmiönä.
–Olisi hyvä ymmärtää masennuksen
laajemmat kytkökset äidin omaan hoivahistoriaan ja kuvitelmiin vauvasta.
Odottavan äidin masennuksen tai
mielialaoireilun taustalla vaikuttavat
usein myös akuutit perhesyyt, esimerkiksi parisuhteen ongelmat. Puolison
26
viimeinkin diagnoosi.
Katja Lembergin masennus
havaittiin neuvolassa, kun
lapsi oli jo syntynyt.
mielialaoireilu tai masennus on sekin hyvä ottaa huomioon yhtenä mahdollisena
taustatekijänä.
Oli masennuksen syy mikä tahansa,
tulee odottavan äidin masennus hoitaa.
Raskaudenaikainen masennus voi vaikuttaa lapsen kehitykseen jopa voimakkaammin kuin äidin synnytyksen jälkeinen masennus.
Tutkimusten mukaan raskausajan
masennus on yhteydessä muun muassa
sikiön kasvuviivästymiin, ennenaikaiseen synnytykseen sekä vauvan huonoon
reagointiin vastasyntyneenä.
Odotusaikanaan masentuneina olleiden äitien lapsilla on myös enemmän
kroonisia sairauksia, tarkkaavaisuushäiriöitä sekä emotionaalisia ja käytökseen
liittyviä ongelmia aikuisikään asti verrattuna ei-masentuneiden äitien lapsiin.
kun terveydenhuolto on pitkälti
tarkentanut katseensa – sinänsä luonnollisista syistä – raskaana olevan äidin ja
sikiön somaattisen hyvinvoinnin tarkkailuun, äidin masennus tai muu mielialaoireilu voi jäädä sen varjoon.
Saara Salo painottaa, että terveydenhuollossa tarvitaan ennaltaehkäiseviä
lähestymistapoja, jotta odottavien äitien
masennus tunnistetaan ja hoidetaan
oikein.
–On tiedettävä, mitkä äitiyden ja vuorovaikutuksen alueet ovat suurimmassa riskissä. Normaaliinkin raskausajan
valmistautumiseen kuuluu vaihtelevia
tunnetiloja ja lievemmin oireilevia äitejä ei aina ole helppo tunnistaa. Liika
raskausajan normalisointi voi kuitenkin johtaa oireiden pahenemiseen ja
kroonistumiseen.
TEHY t 12–2015
Raskaana olevien äitien masennusta
on pyritty ratkomaan eri tahoilla viime
vuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
täsmensi 2013 julkaisemassaan Äitiysneuvolaoppaassa raskausajan mielenterveysongelmien tunnistamista ja hoitoa
masennus mukaan lukien.
Lahden seudulla masentuneita ja
mielialaoireilevia odottavia äitejä autettiin Lahden Diakoniasäätiön vetämässä
Vauva Taika -hankkeessa. Hankkeessa
kehitetystä ryhmämuotoisesta Hoivaa
ja leiki -interventiosta, hankkeen kokemuksista ja tuloksista on tehty julkaisu,
jonka tavoitteena on antaa yleisiä vinkkejä neuvoloihin ja tarjota interventiotyöskentelyn malli ympäri maan.
– Interventio kohdentui odotetulla
tavalla haluttuihin asioihin: vanhemman
ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja
vanhemman kykyyn ymmärtää lasta ja
omaa suhdetta lapseen, sanoo tutkijana
hankkeessa työskennellyt Saara Salo.
odottavien äitien masennuslääkitys on sekin erityinen ja monesti pulmallinen kysymys terveydenhuollossa. Masennuslääkityksen hyötyjen ja haittojen
puntarointi on tavallista mutkikkaampaa, koska kehittyvän sikiön terveys on
otettava huomioon. Mutta:
– Jos äiti on masentunut, se voi haitata
lapsen ja äidin kiintymyssuhteen kehittymistä. Vauva ei saa sitä vanhemmuutta, jota hän tarvitsee, toteaa psykiatrian
professori André Sourander Turun
yliopistosta.
Lääkitystä harkitessaan lääkäri joutuu
pohtimaan sekä lääkkeen lyhyen että pitkän aikavälin terveysvaikutuksia.
Ei ole selvää näyttöä siitä, että SSRIlääkkeet aiheuttaisivat sikiölle epämuodostumia. Sen sijaan kanadalaisen yli
5 000 naista käsittäneen tutkimuksen
mukaan SSRI-lääkkeet voivat lisätä keskenmenon riskiä.
Raskausaikana käytettyjen masennuslääkkeiden mahdollisia pitkän aikavälin vaikutuksia lapsen kehitykseen ei
tunneta. André Sourander tutkii kansainvälisessä tutkimusryhmässä sikiöaikaisen SSRI-lääkkeille altistumisen
pitkäaikaisvaikutuksia.
– Huoli lääkkeiden vaikutuksista on
olemassa. SSRI-lääkkeillä saattaa olla
TEHY t 12–2015
i
Tunnista
raskausajan
ongelmat
Tutkija Margareta Bróden on
laatinut terveydenhoitajille
suunnatun tarkistuslistan,
jonka avulla voi tunnistaa
raskausajan varhaiset ongelmat. Muun muassa seuraaviin
merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota:
► Huonovointisuus.
► Epämääräiset levottomuuden
tunteet.
► Kokemus, että jotain puuttuu.
► Vaikeus ilmaista sanoin
itseään tai sitä, miltä tuntuu.
► Sisäinen toivomus, että joku
huomaisi, miltä tuntuu ja
tarjoaisi apua.
► Raskaus etenee, mutta
äiti ei ajattele lasta tai äidiksi
tulemista.
► Elämä on kiireistä, ei ole
aikaa pysähtyä tai hidastaa
elämistä, jotta valmistautuisi
lapsen tuloon.
► Huolen täyttämät äidit: etäällä
lapsesta ja äitiydestä, ei
sidosta lapseen.
LÄHDE: HOIVAA JA LEIKI – RYHMÄMUOTOINEN INTERVENTIO RASKAANA
OLEVILLE ÄIDEILLE -TYÖKIRJA
AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN,
LAHDEN DIAKONIASÄÄTIÖ 2015.
Masennuslääkityksen
puntarointi
on tavallista
mutkikkaampaa.
yhteys lapsen autismiin tai ADHD:n
kaltaisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin.
Selvää tutkimustietoa tästä ei ole, sillä
toistaiseksi pitkittäistutkimus puuttuu.
Eläinkokeiden perusteella on myös esitetty, että raskaudenaikainen SSRI-lääkitys saattaisi lisätä riskiä jälkeläisen
masennukselle nuoruusiässä.
länsimaissa odottavista äideistä yli viisi prosenttia käyttää nykyisin
masennuslääkitystä eli aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavia
SSRI-lääkkeitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
mukaan odottavien äitien masennuslääkitys on moninkertaistunut nopeasti
myös Suomessa. Vuonna 1996 raskaana
olevista naisista vain puoli prosenttia
käytti masennuslääkkeitä, kun 2010 luku
oli 4,4 prosenttia.
Kulutuksen kasvua selittää ainakin
osin se, että uuden sukupolven masennuslääkkeet eli SSRI-lääkkeet tulivat
markkinoille 1990-luvulla. Kulutusta
kasvattaa myös se, että masennus on
todellinen ja yleinen ongelma raskaana
olevilla naisilla.
Lääkkeet kuuluvat nykyaikaiseen masennuksen hoitoon. Souranderin mielestä masennuslääkitys saatetaan kuitenkin
joskus määrätä odottavalle äidille liian
kevyin perustein.
Tutkijana ja kokeneena kliinikkolääkärinä Sourander näkee, että lastaan
odottaville äideille olisi etenkin lievän
masennuksen hoidossa hyvä löytää muita
hoitovaihtoehtoja, kuten psykoterapiaa
tai interpersoonallista terapiaa. Tällä
saralla riittää terveydenhuollossa yhä
kehitettävää.
– Ainakaan meidän ei tulisi turvautua
yksinomaan lääkkeeseen. Masennuksen
hoidossa psykososiaalisen avun tarve
korostuu nimenomaan raskaana olevilla,
Sourander sanoo.
kun katja lemberg toukokuussa 2002 synnytti poikalapsen, lapsi ei
herättänyt tuoreessa äidissä hellyyden tunteita. Pahoinvointi ja oksentelu
jatkuivat.
– Kun sain pojan syliini, en rakastunut
häneen. Tunsin vain, että no siinähän se
lapsi nyt on. Hoidin ja silitin poikaani,
27
masennus
mutta kaiken aikaa minulla oli sellainen
jatkuva epätodellinen tunne. Tajusin, että
nyt minulla ei ole kaikki hyvin.
Neuvolan masennustestin mukaan
Katja Lemberg oli masentunut. Apua järjestyi vihdoin. Katja Lemberg ohjattiin
keskustelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan luo.
–Siihen aikaan Kotkassa neuvolalla
oli käytettävissään oma psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänen luonaan kävin aluksi
monta kertaa viikossa. Ilman häntä minä
ja lapsi ehkä emme olisi enää tässä, Lemberg miettii.
Lembergille järjestettiin myös kodinhoitaja avuksi. Pahimpana aikana hänen
Tampereella asuva äitinsä hakeutui seitsemän kuukauden vuorotteluvapaalle ja
hoiti poikaa kotonaan.
Kun sain
pojan syliini,
en rakastunut
häneen.
Masennuksen taustalta purkautui monien asioiden ja vuosien mittainen vyyhti. Keskeisiä masennuksen syitä olivat
yksinhuoltajuuden ja yrittäjyyden aiheuttama ahdistus ja paine.
Toisaalta Katja Lembergillä oli ollut
mielialaoireilua jo 23-vuotiaana. Tuol-
loin yksi lääkäri oli diagnosoinut oireilut
posttraumaattiseksi stressiksi, vaikka ei
täysin selvinnyt, mihin tapahtumaan tai
seikkoihin diagnoosi liittyi.
Lembergin mukaan pikkulasten äidit
tarvitsevat vertaistukea ja käytännönläheisiä vinkkejä. Pelkkä kuntien sosiaali- ja terveystoimeen perustuva tuki ei
hänestä riitä.
–Raskausaikaa helpottaisi, kun
kuulisi realistisia tarinoita ja neuvoja
vauva-ajasta. Puhutaan paljon synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, mutta
useimmiten masentuminen lähtee käyntiin jo aiemmin, raskauden aikana. Masennus voi lähteä itämään, kun odottava
äiti tajuaa, että mitä hemmettiä tässä
oikein on tapahtumassa, Katja Lemberg
pohtii. t
PARAMAX
Joka perheen parasetamolivalmiste
Särkyyn ja kuumeeseen
TEHY t 12–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Napapiirin kansa
pimeästä vuodenajasta puhutaan kaamoksena koko Suomessa, vaikka varsinaisen kaamoksen voi kokea vain napapiirin pohjoispuolella.
Joka sadas suomalainen kärsii talvisin toistuvista kaamosmasennusjaksoista. Lievät oireet
kiusaavat 10–30 prosenttia. Oireet alkavat lokakuussa ja ovat voimakkaammillaan marraskuusta tammikuuhun.
Psyykkisiä oireita ovat alakulo, ahdistus,
ärtymys, mielihyvän ja mielenkiinnon menettäminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja
toivottomuuden tunteet. Unentarve lisääntyy,
aktiivisuus vähenee, ruokahalu kasvaa ja paino
nousee. Oireet voimistuvat iltapäivisin.
Kaamosmasennukseen auttaa kirkasvalohoito. Istu päivittäin 30–60 minuuttia lähellä kirkasvalolaitetta ja pidä silmät
auki. Valohoito tehoaa sitä paremmin, mitä aiemmin aamulla
sen otat. Myös liikunta lievittää oireita.
Vakavan kaamosmasennuksen hoidossa käytetään serotonergisiä depressiolääkkeitä.
HELENA SYRJÄ
Liikunta
lievittää
kaamosmasennusta.
mmHg?
Verenpaineensa voi mittauttaa
28.10.–1.11. mittauspisteissä
eri puolella Suomea.
TERVEYSKIRJASTO
www.yksielama.fi
Alzheimerin voi estää
runsaasti kuituja ruoastaan
saavat voivat säästyä paksu- ja peräsuolen syöviltä. Etenkin hedelmien
ja viljojen kuidut ovat brittitutkimuksen mukaan hyviä.
Runsaasti kuituja syövät sairastuvat paksusuolen alapään
syöpään noin 40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin henkilöt,
joiden ruoassa on vähän kuituja.
Kuidut ehkäisevät myös adenoomia eli hyvänlaatuisia kasvaimia, joista voi kehittyä varsinaisia
syöpäkasvaimia.
yhdeksän Alzheimerin taudin riskitekijää. Niihin voi vaikuttaa elintavoilla ja oikealla lääkityksellä.
Riskitekijät ovat ylipaino, tupakointi, sepelvaltimon ahtautuminen,
masennus, aikuistyypin diabetes, veren suuri homokysteiinipitoisuus,
korkea verenpaine, iän mukana
syntyvä hauraus sekä alhainen
koulutustaso.
Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 90 tutkimuksen
aineistoihin ja 5‘‘ 000 potilaan
tietoihin.
uutispalvelu duodecim
uutispalvelu duodecim
tuoreessa tutkimuksessa löytyi
Naisten rintasyöpäriski suurenee
jo yhdestä päivittäin nautitusta
alkoholiannoksesta.
hallitse
nälkäsi
1
Elimistön
kylläisyyden säätely
toimii parhaiten,
jos syöt pääosan
aterioista alkuiltaan
mennessä.
2
Syö aamupala,
lounas ja päivällinen
sekä tarvittaessa
väli- ja iltapala.
3
Liian kevyt ateria voi
kostautua vaikeasti
hallittavana nälkänä.
sydänliitto
uutispalvelu duodecim
TEHY t 12–2015
29
PIA HIETAMIES JA iSTOCK
Kuitu ehkäisee
kasvaimia
vuodenaikojen tahdissa.
Palvelukoti Pääskylässä
eletään puuhakasta arkea.
Minna Immonen (vas.) ja
Helena Kukkonen keräävät
syksyn herukkasatoa talteen.
30
TEHY t 12–2015
viittomakieliset
Kuurous
kasvattaa
sisua
Minna Immonen on hoitotyön ammattilainen
ja viittomakielinen kuuro. Yhdistelmä on vaativa
mutta toimiva.
teksti Sinikka Sajama kuvat Paula Myöhänen
TEHY t 12–2015
31
viittomakieliset
K
eskustelu Aamulehden verkkosivuilla kiehahti vuoden alussa. Lukijat pöyristyivät, kun Tampereen
ammattikorkeakoulu ei hyväksynyt kuuroa hakijaa sairaanhoitajakoulutukseen.
Pääsykokeissa huippupisteet saanut nuori teki oikaisuvaatimuksen, Tamk perui
kielteisen päätöksen – ja sai todistetusti
motivoituneen opiskelijan.
Tapahtumalla on taustansa: viime
vuosina opiskelemaan ja työelämään
on astunut koulutettu ja oikeuksistaan
tietoinen viittomakielisten nuorten
sukupolvi. He eivät määrittele itseään
vammaisiksi vaan omaksi kieli- ja
kulttuuriryhmäkseen.
He ovat saaneet käydä koulua omalla
äidinkielellään, mikä on antanut vahvan
pohjan myös suomen kielen oppimiselle. He ovat hakeutuneet ammatillisiin ja
korkea-asteen opintoihin tavallisiin oppilaitoksiin ja valmistuneet unelmiensa
ammatteihin.
–Nuoret kuurot ovat tottuneet toimimaan kuulevien joukossa suomenkielisessä ympäristössä. Heillä on paljon
enemmän työelämän vaatimia taitoja
kuin vanhemmilla sukupolvilla, Kuurojen liiton kuntoutussihteeri Susanna
Helminen kuvailee.
Kuurojen viittomakielisten terveydenhuollon ammattilaisten määrästä ei
ole virallista tietoa. Kuurojen liiton arvion mukaan hoitoalan koulutuksen on
hankkinut yli sata kuuroa. Heistä kaksi
kolmasosaa on lähihoitajia. Muiden ammattien edustajia sairaanhoitajista fysioterapeutteihin ja bioanalyytikoihin on
toistaiseksi vain muutama lajiaan.
Oppilaitosten valmiudet ottaa vastaan
kuuroja opiskelijoita ovat parantuneet.
Lisää viittomakielisiä hoitajia on tulossa.
Kuurojen liiton tiedossa on ainakin kymmenkunta alan opiskelijaa.
mikkeliläisen Minna Immosen ei
tarvinnut taistella opiskelupaikasta. Hän
pääsi ongelmitta Etelä-Savon ammattiopistoon ja valmistui vuonna 2013 lähihoitajaksi. Tällä hetkellä hän laajentaa
osaamistaan: alkuperäinen suuntautuminen kuntoutukseen saa rinnalleen sairaanhoidon ja huolenpidon opinnot.
–Nyt toivon vakituista työpaikkaa ja
työkokemusta, mutta unelmani on opiskella joskus sairaanhoitajaksi, Minna
kertoo.
Kuluneen kesän Minna on ollut töissä
Haukivuorella vanhusten ja vammaisten palvelukoti Pääskylässä. Kahden
rivitalon ja päiväkeskusrakennuksen
kokonaisuus tarjoaa kodin kymmenelle
asukkaalle, joiden itsenäistä elämää hoitajat tukevat.
Minna kertoo opiskelustaan ja töistään viittomakielellä tulkki Laura Kaskenpään välityksellä. Pääskylässä tulkki
on Minnan mukana koko työvuoron, sillä täällä hoitajan työ vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta. Tulkin välityksellä sujuvat
Nuoret
kuurot ovat
tottuneet
toimimaan
kuulevien
joukossa.
luontevasti niin seurapelit ja aivojumpat
kuin askartelun ja liikunnan ohjaus.
Tulkin kokopäiväinen käyttö
työelämätulkkauksessa on lisääntynyt
merkittävästi vuoden 2010 syksystä,
jolloin tulkkauspalvelujen järjestäminen siirtyi kunnilta Kelalle. Sitä ennen
monessa kunnassa oli vaikeaa tai mahdotonta saada tulkkauspalveluja yli
lakisääteisen minimin. Kela on myöntänyt lisätunteja perustellun tarpeen
mukaan ja tasapuolisesti asuinkunnasta
riippumatta.
Vaikka tulkkauspalveluja saa entistä
joustavammin, kokopäiväinen tulkkaus
on edelleen harvinaista. Suurin osa
kuuroista hoitajista käyttää tulkkia vain
tietyissä tilanteissa, kuten kokouksissa ja
koulutuksissa.
minna kertoo käyttävänsä tulkkia
tarvittaessa, mutta työskentelevänsä
mieluiten itsenäisesti. Tulkki oli tiiviisti
Minnan matkassa opiskeluaikana – myös
työharjoitteluissa. Sen sijaan työvoimatoimiston työkokeiluissa päiväkodissa ja
vanhustyössä Minna kävi pääosin ilman
tulkkia, vaikka työkaverit ja asiakkaat olivat kuulevia. Siitä huolimatta – tai juuri
siksi – hän tunsi onnistuneensa ja sai paljon myönteistä palautetta.
Minna kokee olevansa parhaimmillaan vanhustyössä, erityisesti muistisairaiden hoitajana. Heidän kanssaan hän
tulee toimeen ilman tulkkia – joskus jopa
paremmin kuin kuulevat hoitajat. Yhden
aistin puuttuminen terästää muiden
käyttöä ja jalostuu sanattoman vuorovaikutuksen taidoksi.
–Visuaalisuus ja herkkyys havaita toisen tunnetiloja ovat minun vahvuuksiani.
En kaipaa lässytystä – kuurot hoitajat kertovat kokemuksistaan
Minulle on sanottu,
Minulla on samat työtehtä- lemalla. Työt tulee tehtyä
1
ettei kannata hakea töihin,
vät kuin kuulevilla. Ei
tehokkaasti.”
koska en voi soittaa puhelimella. Paikkaan valittiin
täysin kouluttamaton, vaikka
minulla oli koulutus ja työ oli
tuttu.”
32
mitään erityisjärjestelyjä.”
Kuuro hoitaja ei jää
juttelemaan avokonttoriin
eikä pilaa ilmapiiriä juorui-
2
Tuli vastaan tätä turhaa
lässytystä – ihan kuin olisin
heillä potilaana. Olen monesti
sanonut, etten tarvitse sääliä
TEHY t 12–2015
elävää vuorovaikutusta.
Minna Immonen (toinen
oikealta) rakentaa palapeliä
ja jutustelee vilkkaasti Jaana
Hiltusen (vas.) ja Helena
Kukkosen kanssa. Laura
Koskenpää (selin) tulkaa.
Osaan lukea ihmistä. Menen lähelle, katson silmiin ja saan kontaktin ilman puhuttua kieltä, Minna kuvailee.
Hän kertoo venäläisestä vanhuksesta, jonka kanssa kenelläkään hoitajista ei
ollut yhteistä kieltä. Moni pulma ratkesi,
kun Minna voitti vanhuksen luottamuksen ja pystyi kommunikoimaan tämän
kanssa ilmeiden ja eleiden avulla.
Sama tapahtui palvelutalossa, jossa oli
syntymäkuuro asukas eikä yhtään viittomakielentaitoista hoitajaa. Tilanteeseensa tuskastuneen vanhuksen ahdistus ja
kiukku laantuivat, kun hän sai Minnan
hoitajakseen. Vihdoinkin joku ymmärsi
hänen viestejään ja pystyi vastaamaan
hänen tarpeisiinsa.
kuurojen liiton Susanna Helminen törmää työssään usein kuulevien
hoitajien ja kuurojen asiakkaiden kohtaamattomuuteen. Ratkaisu olisi yksinkertainen: palkataan viittomakielisiä hoitajia tavallisiin kuulevien työyhteisöihin,
erityisesti vanhuspalveluissa.
Tulevaisuudessa kuurojen vanhusten määrä ja palveluntarve kasvavat,
eivätkä kaikki halua muuttaa tutusta
ympäristöstään Kuurojen palvelusäätiön
palvelukeskuksiin.
3
vaan asianmukaista
kohtelua kuulevien hoitajien
tavoin.”
tulkkia palavereissa,
verkostokokouksissa ja
lääkärikierrolla.”
Teen muuten samaa työtä
kuin kuulevat, mutten
vastaa puhelimeen. Käytän
Suurin este työllistymisessä kuulevien
työpaikkoihin ovat
TEHY t 12–2015
ennakkoasenteet
kuurojen ammattitaitoa
kohtaan. Asenteet
voi muuttaa osoittamalla
ammattitaitonsa työnantajalle.”
viittoma.
Näin viitotaan
koti.
33
viittomakieliset
–On kaikkien etu, jos kuuroa vanhusta
hoitavaan tiimiin kuuluu yksi viittomakielinen hoitaja. Vanhus saa parempaa
hoitoa ja kunta säästää rahaa.
Helminen korostaa, että kuuro hoitaja
on oman alansa ammattilainen, joka pystyy hoitamaan myös kuulevia vanhuksia.
Viittomakielen taito on bonus, erityisosaamista, jonka hän tarjoaa työyhteisönsä käyttöön.
–Kuuro hoitaja voi ohjata työtovereitaan toimimaan eri tavoin kommunikoivien asiakkaiden kanssa ja lisätä osaamista koko yksikössä.
Kuurot hoitajat näkevät itsekin työllistymismahdollisuutensa entistä laajemmin. Vaikka Kuurojen palvelusäätiö
on edelleen heidän suurin yksittäinen
työllistäjänsä, entistä useampi toivoo
työllistyvänsä – ja työllistyykin – tavallisiin terveydenhuollon yksiköihin.
Helppoa se ei ole. Vanhat ennakkoluulot, jotka on selätetty oppilaitoksissa,
ovat vielä yleisiä työpaikoilla. Kokemukset epätasa-arvosta, asenneongelmista ja syrjinnästä ovat monille kuuroille
tuttuja.
–Avoimia työpaikkoja täytettäessä
kuuleva työnhakija on helppo valinta,
vaikka toisinkin voisi toimia. Pienellä
pohdinnalla työnantajan tarpeet ja kuuron työntekijän taidot voisivat kohdata,
Helminen uskoo.
minna immonen on tuulettanut
asenteita omissa työpaikoissaan – jo
pelkästään hakemalla niihin. Yleensä
työyhteisön ensimmäinen reaktio on
ollut hämmennys, epätietoisuus ja empiminen. Miten kuuro hoitaja muka täällä
pärjäisi? Kun pitäisi vastata puhelimeen
Työtoverit ja esimiehet
suhtautuvat ihan hyvin.
Jotkut työtoverit tuskaantuvat, kun eivät voi huutaa
huoneesta toiseen.”
Olen joutunut taistelemaan oikeuksistani
opettajan asenteen vuoksi. Se
34
Työllistyminen on
usein kiinni
tiedon
puutteesta.
ja hälytyksiin, ohjata asiakasta ja pitää
yhteyttä omaisiin.
Minnan reipas ja ratkaisuja hakeva
asenne on yleensä vakuuttanut esimiehet
ja työkaverit. Pääskylässäkin kuulee Minnan ammattitaidosta ja työpanoksesta
vain hyvää sanottavaa.
–Minna on ratkaissut näitä pulmia
koko elämänsä, mutta meille tämä oli
ensimmäinen kerta. Yllätyimme, miten
on todella uuvuttavaa ja
ärsyttävää. Harjoittelussa
kohtelu on ollut toisenlaista.
Siellä kannustetaan ja
tsempataan eteenpäin. Siellä
hoitajat ovat sitä mieltä, että
kyllä kuuro sairaanhoitaja voi
työskennellä kuulevien
parissa.”
mutkattomasti asiat alkoivat sujua, kertoo lähihoitaja Heli Hiltunen.
Kuurojen liiton erityisasiantuntijan
Pirkko Selin-Grönlundin mukaan kuurojen ammattilaisten työllistyminen on
usein kiinni tiedon puutteesta. Työnantajilla ei ole realistista kuvaa kuurojen
ammattitaidosta, tarvittavista sopeuttamistoimista tai saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta.
Usein tarvittavat erikoisjärjestelyt ja
joustot ovat yllättävän pieniä, halpoja ja
käytännöllisiä. Kutsu- ja hälytysäänille
on vaihtoehtoja, kuten vilkkuvia valoja
ja värinähälyttimiä. Yhteydenpitoon voi
käyttää tulkkauspalvelua, etätulkkausta,
tekstipuhelinpalvelua, sähköpostia tai
tekstiviestiä. Puhelimeen vastaamisen
voi delegoida työkavereille ja työvuoroissa voi joustaa.
Työnantaja voi saada tarvittaviin muutoksiin työolosuhteiden järjestelytukea.
Sitä maksetaan muun muassa uusien
työvälineiden tai kalusteiden hankintaan, työympäristön muutostöihin tai
toisen työntekijän antamaan apuun. Tetoimisto voi myöntää työnantajalle myös
palkkatukea.
–Kuurot hoitajat tuntevat itse parhaiten vahvuutensa ja rajoituksensa. He
hakeutuvat töihin, joissa tietävät pärjäävänsä. He ovat myös tottuneet ratkomaan
kuurouteen liittyviä käytännön ongelmia,
Selin-Grönlund sanoo.
Kun työsuhde muodossa tai toisessa on
syntynyt, esimiehen ja koko työyhteisön
asenteella on ratkaiseva merkitys kuuron
hoitajan pärjäämiselle. Ylivoimaisesti tärkeintä on, että työyhteisö tunnustaa kuuron hoitajan tasavertaisena ammattilaisena ja työyhteisön jäsenenä. t
Jokainen työntekijä tulee
nähdä yksilönä ja arvioida,
mihin tehtäviin hänen koulutuksensa, taitonsa ja mielenkiintonsa riittää. Eikä keskittyä vain vammaan.”
LAINAUKSET OVAT OTTEITA KUUROJEN
HOITAJIEN VASTAUKSISTA KUUROJEN
LIITON FACEBOOK-SIVUILLA
JULKAISTUIHIN KYSYMYKSIIN.
4
5
TEHY t 12–2015
jaksotyö
Säästöjä vastoin
sopimusta
Neljän viikon jakso syö ylityökorvauksia,
sanoo Tehyn asiantuntija Maija Wilskman.
teksti Riitta Hankonen kuva iStock
1 Työaikajakson pituus on pääsääntöisesti kaksi tai kolme viikkoa. Neljän
viikon jakso on poikkeus, josta on nyt
tulossa sääntö monilla työpaikoilla. Neljän viikon jaksolle on oltava työyksikön
toiminnasta johtuva syy.
Työnantajat haluavat ottaa käyttöön
neljän viikon jakson ilman perustetta ja
vastoin sopimusta. Tarkoitus on säästää
ylityökorvauksissa. Neljän viikon jaksolla
ylityötä muodostuu vähemmän.
2 Ylityöraja on sitä huonompi, mitä
pitempi jakso on.
Mitä lyhyempi työaikajakso, sitä nopeammin syntyy 100-prosenttista ylityötä.
Kahden viikon työaikajaksolla saat 50
prosentin ylityökorvauksen 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja kolmen viikon työaikajaksolla 18 ensimmäiseltä tunnilta.
Niiden jälkeen alkaa juosta 100 prosentin
korvaus.
Ylityö vaikuttaa kuukausipalkan lisäksi myös eläkkeeseen.
3 Neljän viikon jaksolla 100 prosentin
korvauksen ylityöraja on 24 tuntia.
Ensimmäisiltä 24 tunnilta saa 50 prosentin ylityökorvauksen. Ylityötä muodostuu
vaikeammin kuin kahden tai kolmen viikon jaksoilla, koska säännöllinen työaika
saattaa tasoittua jakson aikana esimerkiksi työvuoromuutoksen vuoksi.
Jos esimerkiksi käyt lääkärissä ja saat
sen vuoksi vapautusta työajasta, tekemäsi ylityöt valahtavat täyttämään vapautukseen käytetyn ajan etkä saa ylityöstä
lainkaan korvausta.
4 Oikeudenmukaiset ylikorvaukset
lisäävät työpaikalla luottamusta.
Lyhyemmät jaksot lisäävät myös työnantajan painetta työaikasuojeluun. Kynnys
teettää ylimääräistä työtä kasvaa. Työnantaja joutuu jakamaan työkuormaa
useamman työntekijän tai työpisteen
kesken tai palkkaamaan lisää väkeä.
5 Työvuorot voi suunnitella vaikka
vuodeksi kerrallaan.
Tehy on taistellut ylityörajasta vuosia ja
voittanut työtuomioistuimessa asiasta
käydyt riidat. Ennen viime kesäkuussa
tapahtunutta jaksotyöuudistusta käytössä oli 3 + 3 viikon tasoittumisjakso.
Jaksotyöuudistus ei estä työnantajia
suunnittelemasta useita erillisiä työvuoroluetteloja peräkkäin. Työvuorot voi
suunnitella kerralla vaikka vuodeksi.
lue jaksotyöuudistuksesta tehy-lehdestä
7/2015 sekä www.tehy.fi/jaksotyouudistus.
Tiesitkö?
Kunta-alan työ- ja
virkaehtosopimus KVTES on
voimassa vuoden 2016 loppuun.
Hallituksen esittämät työehtojen
heikennykset voivat tulla
voimaan aikaisintaan 2017.
TEHY t 12–2015
35
pedofilia
Vieteistä
pahin
Suuri osa pedofiileista ei syyllisty koskaan rikokseen.
Apua saa usein vasta rikoksen tehtyään.
teksti Tiina Suomalainen kuva Pia Inberg
1 Mitä pedofilia tarkoittaa,
tutkimusprofessori Hannu Lauerma?
Pedofilia tarkoittaa seksuaalivietin kohdistumista lapsiin. Osalla pedofiileista
vietti suuntautuu pelkästään lapsiin, osa
tuntee vetoa myös aikuisiin.
Hebefiili on ihminen, jonka seksuaalinen kiinnostus kohdistuu 11–14-vuotiaisiin varhaisteini-ikäisiin ja teini-ikäisiin.
2 Mistä pedofilia johtuu?
Syytä ei tiedetä. On tutkittu aivojen
toimintarakenteita, sikiöaikaisia olosuhteita ja varhaisia oppimiskokemuksia, mutta pätevää selitystä ei ole löydetty.
On ainoastaan havaittu, että mikäli
miehellä on useita vanhempia veljiä, hän
on todennäköisemmin pedofiili. Havaintoa on selitetty sillä, että toistuvissa poikasikiöraskauksissa äidin elimistö muodostaisi vasta-aineita, jotka muokkaisivat
lapsen seksuaalista orientaatiota poikkeavaan suuntaan. Tämä on vain teoria,
sillä vasta-ainetta ei ole löydetty.
Seksuaalisen orientaation määräytyminen on palapeli, jossa hormonit ja
varhainen kehitys pelaavat yhteen hyvin
monimutkaisesti.
36
Joskus harvoin pedofilia voi olla hankittu taipumus. Esimerkiksi lapsen avuttomuus voi muodostua syystä tai toisesta
fetissiksi.
Yksi todennettu pedofilian riskitekijä
on se, että joutuu lapsuudessaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
3 Millaisia ihmisiä pedofiilit ovat?
On tärkeää ymmärtää, ettei pedofiili
ole automaattisesti rikollinen. Ajatus tai
mieliteko ei ole rikos.
Kyse on rikoksesta, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vasta sitten, kun
seksuaalinen kiinnostus lapsiin muuttuu
teoksi. Toki tällaisen rikoksen voi tehdä
myös joku muu kuin pedofiili.
Ihmisellä voi olla pedofiilinen taipumus, mutta hän ei koskaan toteuta viettiään. Näistä ihmisistä tiedämme hyvin
vähän.
Suomalaisen kaksostutkimuksen
mukaan seksuaalista kiinnostusta alle 12-vuotiaisiin tuntee 0,2 prosenttia
miehistä eli yksi mies viidestäsadasta.
15-vuotiaita ja sitä nuorempia kohtaan
seksuaalista kiinnostusta tuntee 3,3
prosenttia.
4 Onko pedofiileissa naisia?
Kyllä. Heidän määränsä saattaa olla aliarvioitu, koska uhreiksi joutuneet
pojat eivät aina koe olevansa uhreja. He
saattavat olla jopa ylpeitä tapahtuneesta,
vaikka uhriksi joutumisen tiedetään olevan riski normaalille kehitykselle.
5 Millaisia ovat pedofiliasta
tuomitut?
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
tuomitut ovat hyvin erilaisia kuin ne pedofiilit, jotka eivät ole syyllistyneet rikokseen. Vangeissa korostuvat kriminogeeniset piirteet, kuten impulssikontrollin
häiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä mieliala- ja päihdeongelmat.
Rikokseen syyllistyneistä pedofiileistakin tiedetään varsin vähän. Monet
heistä ovat kuitenkin joutuneet lapsuudessaan seksuaalisen riiston uhriksi.
6 Miten pedofiileja autetaan
vankilassa?
Pitkän tuomion saaneille ja niille, joiden
rikoksen uusimisriski on korkea, on tarjolla Stop-ohjelma. Se on psykososiaalinen hoito-ohjelma, jolla pyritään vaikutTEHY t 12–2015
ettei halusta tulisi rikos.
Pedofiili ei ole automaattisesti
rikollinen. Otan vastuun
-nettisivusto tarjoaa apua
pedofiilisia taipumuksia
kokeville.
TEHY t 12–2015
37
pedofilia
ILO
KUULUU
KAUAS
PERHEEN* PARAS
SYYSLOMA
119 €/VRK
*
KAHDELLE AIKUISELLE JA
KAHDELLE LAPSELLE (Alle 15-v.)
Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen
aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja
päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään
ja Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 29.9-9.12.,
kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen.
ENEMMÄN JÄSENETUA 1.1.2016 LÄHTIEN
Tehyn alennus 50 % koskee myös samassa
taloudessa asuvia 6-14-vuotiaita lapsia.
Levintie 1590, Levi
016 646 301
hotelli@hotellilevitunturi.fi
www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut
tamaan käyttäytymiseen ajattelun ja tunteiden kautta.
Tarkoitus on luoda uusia ajattelu- ja toimintamalleja
niin, että uusia seksuaalirikoksia ei enää tapahtuisi.
Uusi suunta -ohjelma soveltuu laajemmalle joukolle kuin Stop-ohjelma. Siinä pyritään lisäämään tuomitun itsetuntemusta sekä kehittämään psyykkisiä,
fyysisiä ja sosiaalisia taitoja.
Erilaiset hoito-ohjelmat vähentävät tutkimusten
mukaan rikosten uusiutumista.
Vangit voivat saada myös sukupuoliviettiä hillitsevää lääkitystä, jos haluaa ennenaikaiseen ehdolliseen
vankeuteen.
Rikollisia asenteita ja elämäntapoja voidaan korjata, mutta pedofiliasta ei voi kuitenkaan koskaan
parantua. Seksuaalinen suuntautuminen on hyvin
pysyvä ominaisuus.
7 Ymmärtääkö rikokseen syyllistynyt pedofiili
tehneensä väärin?
Osa ymmärtää, osa ei. Perusteluja on joka lähtöön. Yksi pitää itseään poliittisena mielipidevankina, toinen
perustelee tekoaan sillä, että eri maissa on erilaiset
suojarajat. Kolmas on mielestään rakkauden sanansaattajana, joka opettaa lapsia rakkauteen.
8 Tarjotaanko pedofiilisia taipumuksia kokeville
apua?
Varsinaista ennaltaehkäisevää apua ei ole Suomessa valitettavasti tarjolla. Suunnitelmia on kyllä ollut,
mutta niille ei ole saatu rahoitusta.
Vain harva hakeutuu terapeutin vastaanotolle hakeakseen apua pedofiliaan, mutta toki heitäkin on.
Pelastakaa lapset ry:llä on Otan vastuun -nettisivusto, joka on tarkoitettu lapsista seksuaalisesti
kiinnostuneille. Sivusto tarjoaa monenlaista tietoa ja
tukea.
9 Mitä mieltä olet pakkohoidosta?
Pakkohoidosta voisi olla hyötyä, mutta se voi
myös estää avun perillemenon. Jos on pakkohoidon
uhka, vaarana on, ettei pedofiili uskalla hakea apua
vapaaehtoisesti.
10
Onko terveydenhuollon ammattilaisilla
valmiuksia kohdata pedofiileja?
Suuri osa terveydenhuollon ammattilaisista on ymmällään asian edessä. Pedofiliaa pidetään pelottavana,
vastenmielisenä ja vieraana.
Kyse on paljolti tietämättömyydestä, ja ratkaisu siihen on koulutus. Koulutus on hyvä kohdentaa sellaisiin ammattilaisiin, jotka saattavat kohdata pedofiileja
työssään ja jotka soveltuvat kohtaamaan heitä.
ASIANTUNTIJANA PSYKIATRISEN VANKILASAIRAALAN VASTAAVA
YLILÄÄKÄRI, TUTKIMUSPROFESSORI HANNU LAUERMA.
WWW.OTANVASTUUN.FI
38
TEHY t 12–2015
potilasvaatteet
Hoitajat osallistuivat Kuopion
yliopistollisessa sairaalassa
potilasvaatteiden suunnitteluun.
teksti Anna-Liisa Pekkarinen kuvat Medanta Oy
uusi materiaali,
neljä kokoa
Vaatteet ovat helppohoitoista
ja hengittävää mikrokuitujerseytä, jossa on 90 prosenttia
polyesteria ja 10 prosenttia
elastaania. Se kestää hyvin
laitospesua. Joustava ja
silkinomainen materiaali ei
kontaminoidu eli tarjoa
mikrobeille kasvualustaa
kuten luonnonkuidut.
Entisen seitsemän koon
sijaan on neljä kokoa:
XS/S, M/L, XL/2XL ja
3XL–4XL. Samat asut
soveltuvat miehille
ja naisille.
molemmin päin
Ortopedisen paidan
pääntie on symmetrinen, joten sen voi pukea
molemmin päin. Toisessa
hihassa oleva napitus helpottaa esimerkiksi kanyylin
laittoa. Myös ortopediset
housut ovat symmetriset,
ja ne voi avata toisesta lahkeesta koko pituudeltaan.
pehmeät napit
Sivunapitusten ansiosta potilaan pukeminen helpottuu ja
nopeutuu. Pehmeät silikoninapit eivät paina ihoa, ja ne
pystyy napittamaan vaikka
yhdellä kädellä.
väri ei kerro kokoa
Uusissa potilasvaatteissa on
harmaata, turkoosia, vihreää ja
liilaa. Värit eivät määritä vaatteen kokoa kuten ennen. Palautteiden mukaan potilaat eivät
halua leimautua vaatteiden
perusteella tietyn kokoisiksi.
säädettävä lahje
Lahkeiden pituutta voi säätää.
Housujen vyötäröllä on kuminauha ja kiristimellä varustettu nyöri. Housut ovat aina
harmaat.
TEHY t 12–2015
äitien mekko
Äitiysmekossa on rintojen
alapuolella poikkileikkaus ja
saumassa kuminauha. Vasen
sivu on helmasta asti napitettava, mikä helpottaa hoitajan
työtä.
39
MALLISTON ON SUUNNITELLUT MEDANTA OY JA TOTEUTTANUT TEKSTIILIHUOLTOLAITOS SAKUPE OY.
Uusi kuosi
40
TEHY t 12–2015
psykologia
Yksi risti
kaksi
Henkilöarvioinnissa käytetään psykologisia testejä.
Pikatesteihin kannattaa suhtautua varoen.
teksti Merja Perttula kuvitus Saila Solin
1 Mihin psykologisia testejä
käytetään, Psykologiliiton henkilöarvioinnin sertifiointilautakunnan jäsen
Juha Sandberg?
Psykologiset testit ovat yksi osa psykologista henkilöarviointia, jossa käytetään
monia erityyppisiä menetelmiä. Yhden
testin perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä. Henkilöarvioinnin tarkoituksena
on vähentää epäonnistumisen riskiä, kun
valitaan henkilöä johonkin tehtävään.
2 Kenelle ja paljonko arviointeja
tehdään? Mitä ne maksavat?
Joissakin työpaikoissa arvioinneissa käyvät lähes kaikki, mutta tavallisimmin niitä käytetään esimiesten ja johdon valinnoissa. Hoitoalalla arviointeja käytetään,
kun valitaan henkilöitä hallinnollisiin ja
esimiestehtäviin. Oppilaitosten sisäänpääsyn yhteydessä tehdään seulovia, suppeita arviointeja.
Henkilöarviointeja tehdään Suomessa
vuosittain noin 250 000. Päivän kestävä
yhden henkilön arviointi maksaa 600–
1 500 euroa.
tisia ja kielellisiä taitoja mittaavista
testeistä, persoonallisuutta ja toimintatyylejä kartoittavista menetelmistä
sekä erilaisista simulaatiotehtävistä ja
haastattelusta.
Persoonallisuustestejä ei ole alun perin kehitetty henkilövalintaan. Ne ovat
peräisin yleisistä psykologisista persoonallisuutta mittaavista arvioinneista, jotka soveltuvat isoille ryhmille.
Simulaatiot laaditaan mittaustilaustyönä sen mukaan, millaisiin
tehtäviin ihmisiä haetaan. Esimerkiksi päätöksentekokykyä voidaan arvioida
antamalla jokin tehtävä ryhmässä käsiteltäväksi. Perehtyneisyyttä ja viestintätaitoja arvioidaan vaikkapa pyytämällä
esitys tietystä aiheesta. Kaikkein tärkein
menetelmä on haastattelu, jossa esitetään samat kysymykset kaikille. Se kuuluu aina henkilöarviointiin.
3 Millaisia testejä käytetään eniten?
Luotettava henkilöarviointi koostuu yleensä kykyjä, kuten matemaat-
TEHY t 12–2015
41
psykologia
4 Mitä testeillä mitataan?
Testeillä mitataan kykyjä, ajattelutapaa, intressejä, arvoja, työskentelytapaa,
toimintakykyä, vuorovaikutusvalmiuksia
ja viestinnällisiä taitoja. Nämä pitävät
sisällään myös paineensietokyvyn ja
esimieheltä odotettavat valmiudet.
5 Millaisia virheitä voi tapahtua?
Tietokoneohjelma tuottaa vain pisteitä ja käyriä eli erilaisia ominaisuusulottuvuuksia. Tulkinnat tekee ammattilainen, joka on yleensä psykologi.
Virheitä voi syntyä, jos arvioitsija on
kokematon tai hänellä ei ole riittävästi ammattitaitoa. Henkilöarvioinnin eri
osa-alueet pitää osata yhdistää ja tulkita
oikein. Liian suppea aineisto, kuten lyhyt
kysely, ei anna luotettavaa tietoa. Se on
lähinnä viihdettä.
Selvä virhe tapahtuu, jos henkilöstä
muodostuu väärä kuva ja toimeksiantajalle suositellaan epäsopivaa henkilöä.
Näin voi käydä, kun arviointi on suppea
ja luotetaan liikaa myönteiseen ensivaikutelmaan. Arviointi voi tapahtua myös
väärien kriteerien perusteella.
6 Ratkaisevatko testit valinnan?
Tulokset vaikuttavat toimeksiantajan valintaan, mutta eivät ne sitä sanele.
Yleensä suositellaan paria henkilöä.
Tärkeämpi tieto on, ketkä arvioitavista
eivät sovellu tehtävään eli keitä ei testien
perusteella suositella.
7 Miten testien teettäjä voi
varmistua, että arvioinnin tekijä
on luotettava? Millaisia ongelmia on
esiintynyt?
Luotettavalla arvioitsijalla on Psykologiliiton myöntämä henkilöarvioinnin sertifikaatti. Varuillaan kannattaa olla, jos
joku kauppaa uutta edullista ihmetestiä,
jolla asiat ratkeavat parissa tunnissa.
Markkinoille on tullut useita kansainvälisestikin toimivia yrityksiä. On eettisesti
arveluttavaa, jos ihmisten kohtaloista
päätetään pikatestien perusteella. Vanhat menetelmät ovat luotettavia, sillä
niistä on paljon vertailutietoa.
takaa henkilön soveltuvuutta. Pienimuotoinenkin kysely ja haastattelu rajaa
pois henkilöt, jotka ovat alalle täysin
soveltumattomia.
8 11
Voiko vastauksia manipuloida?
Miten niihin voi valmistautua?
Manipulointia voi yrittää, mutta useimmiten se paljastuu. Jos henkilöarvioinnin
eri osioissa esiintyy ristiriitaisuuksia,
kokenut psykologi tulkitsee sen yleensä
manipulaatioksi eikä suosittele henkilöä.
Ristiriitaisuuksia voi esiintyä esimerkiksi
siinä, miten henkilö arvioi itseään ja miten muut näkevät hänen toimivan.
Testeihin kannattaa valmistautua
miettimällä kehitysideoita ja suhdetta
hakemaansa tehtävään. Myös sitä on hyvä pohtia, mitä voisi kertoa itsestään.
9 Mihin voi valittaa, jos kokee
tulleensa kohdelluksi väärin?
Arvioitavalla henkilöllä on oikeus saada
hänestä laadittu kirjallinen lausunto.
Hyvään henkilöarviointiin kuuluu, että
jokaiselle testissä käyneelle tarjotaan
myös palautekeskustelu. Tuli valituksi tai
ei, kävijä hyötyy arvioinnista. Hän miettii
päivän aikana monia asioita ja saa tietoa
itsestään. Palautekeskustelu on tärkeä,
jotta ei jää väärinymmärryksiä.
Arviointi on voimassa kaksi vuotta.
Toimeksiantajan tulee pitää tiedot salassa. Tietoja ei saa käyttää, kun rekrytoidaan henkilöitä organisaation muihin
työpaikkoihin.
Jos testin tekijä on sertifioitu, epäasianmukaisesti tehdystä testistä voi valittaa
Psykologiliiton henkilöarvioinnin sertifiointilautakuntaan. Valinnan on oltava
eettisesti kestävä. Arvioitavien tulee saada riittävästi tietoa tehtävistä eikä ketään
saa alistaa.
Lautakunta käsittelee vuosittain muutamia tapauksia. Lautakunta on antanut
huomautuksia ja jopa poistanut sertifikaatin. Haastattelu on voinut puuttua
kokonaan tai psykologisia menetelmiä on
käyttänyt henkilö, joka ei ole koulutukseltaan psykologi.
Valintaratkaisuista voi valittaa myös
tasa-arvovaltuutetulle.
10
Onko opiskelijoiden testaaminen
järkevää?
Hoitotyö on esimerkki alasta, jossa koulumenestys ja teoreettinen koe eivät
42
Mitä hyötyä testattavalle on
testeistä?
PSYKOLOGI JUHA SANDBERG TOIMII TYÖTERVEYSLAITOKSEN ASIANTUNTIJOIDEN PERUSTAMASSA VIVAL
OY:SSA, JOKA TEKEE HENKILÖARVIOINTEJA. HÄN MYÖS
KOULUTTAA HENKILÖARVIOINTIALAN ASIANTUNTIJOITA.
TEHY t 12–2015
tiede
Tulpat korviin
Marita Ritmala-Castrén yllättyi, kuinka huonosti
tehohoitopotilaat nukkuvat.
teksti Ulla Ojala kuva Annika Rauhala
Tutkit väitöskirjassasi tehohoidossa olevien,
ei-intuboitujen potilaiden unta. Millaista uni oli?
Sirpaleista, kevyttä ja vaihtelevaa. Oli valtava yllätys,
kuinka huonosti potilaat nukkuivat. Unen tärkeimpiä
vaiheita, syvää unta ja REM-unta, oli vähän. Puolet potilaista heräsi vähintään neljä kertaa tunnissa.
Mitä unen puutteesta voi seurata?
Toipuminen saattaa hidastua ja hoitoajat pidentyä. Unen puute ja heikkolaatuisuus heikentävät verenkierron, aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän
toimintaa sekä vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä ja
päätöksentekokykyä. Ärtyneisyys lisääntyy ja kipukynnys laskee.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehohoitopotilaan uni normalisoituu vasta useita päiviä tehohoidon
jälkeen. Parhaillaan tutkitaan, olisiko kehnolla unen
laadulla tekemistä tehohoitopotilaiden sekavuuden
kanssa.
Maritan
valinta
Mailis Mäkelän väitöstutkimus:
Hoitoon ja kohteluun
kohdistuva tyytymättömyys.
Esittelemme sen seuraavalla
kerralla.
Tutkit myös unen arviointimenetelmiä. Potilaiden ja hoitajien arviot unen laadusta poikkesivat
paljon toisistaan. Millainen olisi luotettava unimittari?
Yksi vaihtoehto olisi aivosähkökäyrään perustuva
mittausmenetelmä. Sen avulla voitaisiin valvoa unta samaan tapaan kuin nykyisin seurataan verenpainetta ja sydämen sykettä. Laitteiden virhemarginaali on vielä suuri.
Miten hoitajat voivat parantaa unen laatua
nykyisin keinoin?
Hoitoympäristö tulisi pitää mahdollisimman meluttomana. Apuna voi käyttää korvatulppia, jos potilas niin
haluaa. Yöllä olisi hyvä olla mahdollisimman hämärää ja
päivällä valoisaa.
Hoitotoimenpiteet kannattaa suunnitella ryppäisiin,
jotta potilasta ei häirittäisi vähän väliä. Myös potilaan
omien, nukahtamiseen liittyvien tapojen tukeminen
saattaa auttaa. t
TEHY t 12–2015
Tutkija
tutkimus
► Sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori ja
tehohoitotyön kliininen
asiantuntija Husissa.
► Väitös: Asleep or not
asleep? Evaluation of
the quality of patients’
sleep in critical care
nursing.
43
tietoisuustaidot
aamuhetki. Pomhetkessä Satu Hakanen
ohjaa mielen säätelyä.
Vierellä Kristoffer ja Pinja.
hetkessä.
Eliise harjoittelee
tietoisuustaitoja.
Pienen mielen
hallintaa
Mindfulness rantautuu päiväkoteihin.
teksti Vesa Turunen kuvat Leena Louhivaara
44
TEHY t 12–2015
kaikki mukana.
Sähköiskuleikki
tuo lapset
yhteiseen piiriin.
I
stu mukavassa asennossa. Laita silmät
kiinni tai katso käsiäsi. Kun kuulet
kellon äänen, hengitä rauhallisesti.
Syvennä hengitystä vatsan pohjaan asti.
Hengitä syvään. Jos ajatus lähtee karkailemaan, palaa takaisin rauhalliseen
hengitykseen.
Äänessä on lastentarhanopettaja Satu
Hakanen helsinkiläisessä Viklan päiväkodissa. Esikouluun seuraavana vuonna
menevät lapset harjoittelevat mielen
säätelyä kolmesti päivässä, aamiaisen jälkeen aamupiirissä sekä ennen lounasta
ja välipalaa.
Harjoittelu perustuu yhdysvaltalaiseen MinUp-ohjelmaan, jota on
TEHY t 12–2015
toteutettu Suomessa Pieni oppiva
mieli -hankkeeseen (POM) kuuluvissa
päiväkodeissa.
Tietoisuustaidoista puhuttaessa käytetään usein termiä mindfulness, jolla tarkoitetaan tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista, mielen
tyynnyttämistä sekä oman olon kuuntelemista. Tietoisuustaidot ovat olleet Suomessa aikuisten asia, mutta nyt niitä on
kokeiltu varhaiskasvatuksessa.
vaikka toimittajan ja kuvaajan
läsnäolo aiheuttaa levottomuutta, opettaja jaksaa toistaa ohjeita kärsivällisesti.
Tutuksi käynyt tekniikka tehoaa pian:
ensin rauhoittuu yksi, sitten toinen ja
kohta koko ryhmä. Hetken on aivan hiljaista. Jokainen lapsi tuntuu nauttivan
rauhasta.
–„Opettajan kannalta on vaikeinta toimia niin, että kaikki toimivat ryhmässä.
Koko ajan joutuu kysymään itseltään,
miten estää ketään tippumasta pois,
miettii Satu.
Keväällä ilmestyneessä Stressin säätely -kirjassa puhutaan aivotoiminnassa
tapahtuvasta heiluriliikkeestä, epäjärjestyksen ja uudelleen järjestäytymisen
syklistä.
–„Kun lapsi saa vahvistettua mielensä säätelyä, elämänhallinta lisääntyy.
45
tietoisuustaidot
nukketeatteria.
Esitysten kertaaminen
pitää tarinoiden
opetukset mielessä.
Se luo vahvan pohjan oppimiselle, sanoo Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opetuksesta vastaava johtaja
Nina Sajaniemi, joka on yksi kirjan
kirjoittajista.
Kirjan tekijät painottavat, että nykyajan teknologia ja informaatiotulva vaikeuttavat mielen säätelyä entisestään.
Lapsia ja nuoria ei pitäisi heittää informaatiomereen, vaan heille tulisi ensin
opettaa, miten siinä uidaan.
46
viklan päiväkodissa tietoisuus-
taitojen opettelussa on käytetty kolmea
hahmoa: Viisasta pöllöä, Vahtikoiraa
ja Hippokampusta. Hahmojen avulla lapset ovat oppineet ymmärtämään
omaa ja toistensa käytöstä ja aivojen
toimintaa.
Viisas pöllö sijaitsee aivojen etuotsalohkossa. Vahtikoiran paikka on mantelitumakkeessa, joka ohjaa aivorungon
stressireaktioita.
–Tunteet tarttuvat. Se tarttuu toisiin,
kun on iloinen tai vihainen. Viha tai pelko herättää Vahtikoiran räksyttämään,
sanoo Veeti.
–Mulla oli eilen illalla Vahtikoira. Mua
pelotti yksin pimeässä, kertoo Eliise.
Entä Hippokampus?
–Se tallentaa ja muistaa asioita, tietää
Aku.
Keväällä lapset innostuivat hahmoista
niin paljon, että jokainen halusi askarTEHY t 12–2015
rella itselleen oman Viisaan pöllön ja
Vahtikoiran. Niitä käytettiin nukketeatterileikeissä, jotka nekin saivat alkunsa lasten ideasta. Leikissä piano käännetään
sermiksi ja jokainen kertoo sen takana
vuorollaan tarinan. Muut istuvat penkeillä yleisönä.
Tarinoissa esiintyy kissoja, haita ja
prinsessoja. Jokaisella kertomuksella
on alkunsa ja loppunsa – ja väliin mahtuu riita, tappelu tai muuta kärhämää.
Silloin näyttämölle ilmestyy lapsen oma
Vahtikoira. Tarinan lopussa ilmestyy
Viisas pöllö. Jokainen lapsi kirjaa näyttöpäätteen näppäimillä tarinan opetuksen muistiin eli Hippokampukseen.
aamupiiri päättyy sähköiskuleikkiin. Koko ryhmä istuu piirissä ja pitää
toisiaan käsistä. Yksi laittaa kättä puristamalla liikkeelle ”sähköiskun”. Liike ete-
Miten
jaksan, ehdin
ja muistan?
Mistä lisää
virtaa elämään
ja työhön?
Haluan jaksaa
eläkeikään
saakka
Mielenhallinta
luo vahvan pohjan
oppimiselle.
nee kädestä toiseen. Kun on saanut kaksi
sähköiskua, kulkusuunta vaihtuu.
Joidenkin lasten tekisi jo mieli tehdä
jotain muuta, mutta opettaja saa lapset
innostumaan leikistä.
– Tässä tarvitaan ihan jokaista.
Leikki lähtee hyvin alkuun, mutta sitten Pinja alkaa itkeä. Kristoffer on puristanut liian kovaa. Kristofferin puolustus
on, että Pinja aloitti.
– Mitäs silloin pitää tehdä? Muistatteko? Voi ihan rauhassa sanoa, että sä taisit
puristaa liian kovaa, kertaa Satu.
Nyt on hyvä ottaa esille ryhmän laatimat säännöt, joissa on omat korttinsa
Viisaalle pöllölle, Vahtikoiralle ja Hippokampukselle. Lisäksi on kolme korttia,
joissa on kolme kiellettyä asiaa: ketään ei
saa löydä, ketään ei saa töniä eikä kenellekään saa huutaa.
– Kannattaako riidellä? kysyy Pinja. t
Minne työnilo
ja innostus
katosivat?
Oikeus hyvinvoinin
Hae Tehyn TYK-valmennukseen!
Ovatko työkykysi ja ansiomahdollisuutesi heikentyneet tai onko lähivuosina sellaista uhkaa?
TYK-valmennuksessa löydät keinoja työn- ja elämänhallintaan ja opit tunnistamaan työhön
liittyvät kuormitustekijät.
Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia
elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja
psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa
ja päivittää sitä prosessin edetessä. Eri alojen asiantuntijat
tukevat ja opastavat matkalla kohti parempaa itsestä
huolehtimista.
Kurssijaksot, Tehy ry:n sairaanhoitajien ja
lähi- /perushoitajien TYK-kuntoutus 61829
Selvitysjakso 1
23.11.2015 - 27.11.2015
Selvitysjakso 2
25.01.2016 - 30.01.2016
Valmennusjakso 1 02.05.2016 - 06.05.2016
Valmennusjakso 2 05.09.2016 - 09.09.2016
Valmennusjakso 3 09.01.2017 - 14.01.2017
Valmennusjakso 4 05.06.2017 - 09.06.2017
Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä
työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta
kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi
tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden
ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109.
Kysy lisää:
Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi
Siuntion Kylpylän tiloissa).
TEHY t 12–2015
Paula Kivekäs
p. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi
Rauni Halttunen
p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi
Kirsi Henriksson, kirsi.henriksson@tehy.fi
www.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi
Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi
47
s
bry s el
2
14
.0 6 .2 015
1
1 brysselissä. Sairaanhoitaja
Ulla Piha työskentelee Euroopan
komission työterveyshuollossa.
2 kotikulmilla. Ostoskeskus
Galeries Royales Saint-Hubert
on lähellä Ullan kotia. Vuonna
1847 valmistunut keskus on
maailman näyttävimpiä katettuja
ostosgallerioita.
48
TEHY t 12–2015
ulkomaat
Byrokratian
ytimessä
Ulla Piha koettaa saada EU-virkamiehet
jumppaamaan kesken työpäivän.
teksti ja kuvat Ulla Ojala
K
ahden tunnin lounastauko on alkamassa. Sairaanhoitaja Ulla Piha
miettii, onko ilma riittävän lämmin
puistossa ruokailemiseen. Koska Brysselin kesäinen taivas on pilvessä, Ulla
valitsee lähellä työpaikkaansa sijaitsevan
lounasravintolan. EU-virkamiesten suosiossa olevaan Cinquantenairen puistoon
voi suunnata lounaalle aurinkoisempana
päivänä.
Ulla on työskennellyt Euroopan komission työterveyshuollossa vuodesta 2005. Aluksi hän oli osa-aikaisena,
mutta seuraavana vuonna työ muuttui
kokopäiväiseksi.
–­Aikaisemmin en voinut ajatellakaan
kokopäivätyötä, sillä kotona asui kolme
aktiivisesti harrastavaa lasta.
Ulla on asunut perheineen Brysselissä vuodesta 1998 lähtien. Aviomies työskentelee EU-virkamiehenä ja Ulla niin
sanottuna paikalta palkattuna. Hänen
viikkotyöaikansa on 37,5 tuntia, mutta
virkamiehenä työskentelevillä kollegoilla
se on 40 tuntia.
Ulla maksaa veronsa Belgian valtiolle
ja on sen sosiaaliturvan piirissä. Työsopimus on solmittu ranskalaisen henkilöstövälitysyrityksen kautta.
Kahden tunnin lounastauko selittyy
sillä, että Ullan työpäivä alkaa kahdeksalta ja päättyy vasta puoli kuudelta.
Joinakin kiireisinä päivinä lounaalle ei
ehdi tosin lainkaan. Liukumatunteja
TEHY t 12–2015
voi ottaa takaisin illasta. Näin Ulla
ehtii mukaan pilatesta harrastavaan
suomalaisryhmään.
euroopan komission työterveys-
huollon piiriin kuuluu 34­­ 000 työntekijää. Heistä 80 prosenttia työskentelee
Brysselissä ja Luxemburgissa, loput muualla EU:n alueella tai sen ulkopuolella.
Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan
EU:n kemikaaliviraston työntekijät käyvät työhöntulotarkastuksessa Brysselissä, mutta vuositarkastuksista virastolla
on sopimus suomalaisen terveyspalveluyrityksen kanssa.
Työterveyshuolto sijaitsee aivan EUkaupunginosan ytimessä Schumanin
liikenneympyrän ja metroaseman läheisyydessä. Kivenheiton päässä on muun
muassa komission päämaja, Berlaymont. Lisäksi komissiolla on kymmeniä
muita rakennuksia, joiden työpisteisiin
Ulla tekee useita kertoja kuukaudessa
ergonomiakäyntejä.
Työpäivä
päättyy
vasta puoli
kuudelta.
Työntekijät etsivät apua tuttuihin pulmiin: niska- ja hartiakipuihin, näköön
liittyviin ongelmiin, tenniskyynärpäihin
ja rannekanavaoireyhtymiin. Samalla Ulla mielellään muistuttaa, että staattinen
asento niin istuen kuin seistenkin on
haitallinen. Lihaskuntoliikkeet kesken
työpäivän ovat tärkeitä.
Sairaanhoitajien vastaanotolla annetaan rokotuksia ja matkailuneuvontaa.
Niille on kysyntää, sillä komission työntekijät matkustavat paljon.
–­Vaikeisiin olosuhteisiin lähteville
annamme tarvittaessa mukaan peruspaketin, josta löytyy esimerkiksi steriilejä
neuloja.
Vastaanotolla hoidetaan lisäksi pieniä
haavoja ja annetaan ensiapua vaikkapa
allergisissa reaktioissa.
Työterveyshuollon henkilöstön työnkuvat muuttuvat lähivuosina. Suunnitelmissa on ulkoistaa muun muassa komission työntekijöiden vuositarkastukset ja
siirtää työterveyshuollon painopistettä
enemmän ennaltaehkäisyyn: tupakanvieroitusryhmiin, ravitsemusneuvontaan
ja ensiapukoulutukseen.
Ulla toivoo voivansa painottaa omaa
työtään yhä enemmän ergonomiakäynteihin ja puhelimessa annettavaan
ergonomianeuvontaan.
–­Aikaisemmin ergonomiakäyntejä teki vain yksi lääkäri. Nyt kun meitä
on kaksi ja näymme enemmän kentällä,
49
ulkomaat
ATLANTIN VALTAMERI
Brugge
3
ALANKOMAAT
3 päämaja.
Ullan työpaikka
on kivenheiton
päässä komission
päärakennuksesta
Berleymontista.
Antwerpen
SAKSA
Bryssel
BELGIA
RANSKA
i
Belgia ja EU
► Belgian pääkaupunki
Bryssel on myös EU:n
pääkaupunki.
► Belgian väkiluku on
11,2 miljoonaa, joista
Brysselin metropolialueella asuu
2,7 miljoonaa henkeä.
► Brysselissä sijaitsevat tärkeimmät EU:n
toimielimet eli Euroopan
komissio, Euroopan
unionin neuvosto ja
Euroopan parlamentti.
► EU:n palveluksessa
työskentelee kaikkiaan
56 000 virkamiestä,
joista suomalaisia on
1 100. Euroopan komission palveluksessa on
34 000 virkamiestä,
joista suomalaisia
on 670.
► Komissio tekee lakiehdotuksia Euroopan
parlamentille ja EU:n
neuvostolle sekä valvoo,
että jäsenmaat soveltavat EU-lainsäädäntöä
asianmukaisesti.
► Jokaisella EU-maalla
on oma komissaarinsa.
Suomen komissaari on
Jyrki Katainen.
50
LUXEMBURG
kysyntä on loputon. Käyn pyörällä töissä
ja saatan suunnitella kotimatkani kulkemaan muutamien toimistojen kautta.
komission työterveyshuollossa on
seitsemän sairaanhoitajaa, viisi laboratoriohoitajaa sekä kaksi kokopäiväistä
ja seitsemän osa-aikaista lääkäriä. Esimerkiksi kardiologi käy kolme
kertaa viikossa ja radiologi
poikkeaa kerran viikossa katsomassa keuhkokuvat.
Palkkalistoilla on myös
laboratoriolääkäri, joka hyväksyy kaikki laboratoriovastaukset. Belgian työkulttuuri
eroaakin suomalaisesta sikäli,
että Suomessa hoitajien työnkuva on paljon itsenäisempi. Esimerkiksi
verikokeen ottaa belgialaisella vastaanotolla aina lääkäri.
–Aluksi sain itsenäisyydestä palautetta. Ja olen minä edelleenkin hiukan
kansalaistottelematon. Mutta mielestäni
järjenkäytön täytyy olla sallittua.
Pohjimmiltaan työ on silti Ullan
mielestä samanlaista joka paikassa.
Brysselissä vain työskennellään hyvin
monikulttuurisessa ympäristössä. Työkielet ovat englanti ja ranska.
–Kun tulin Brysseliin, en puhunut
sanaakaan ranskaa. Menin intensiivikurssille ja olen käynyt myös komission
kielikursseilla. Ranska ei vieläkään mene
aina kieliopillisesti oikein, mutta tärkeintä on tulla ymmärretyksi.
Myös ruotsin, tanskan ja suomen kielen taidoista on ollut hyötyä. Sairaanhoitajan työpöydälle ilmestyy joskus käännöstöitä, kun työntekijä on käynyt vaikkapa magneettikuvauksessa omassa kotimaassaan ja sikäläisen lääkärin lausunto
pitää kääntää työterveyslääkärille joko
ranskaksi tai englanniksi. Vieraammilla
kielillä kirjoitetut raportit lähetetään käännöstoimistoon.
–Myös vironkieliset raportit tuodaan minulle, kun
ihmiset luulevat suomalaisen
taitavan viroa. Unkarilaisetkin välillä sanovat, että eivätkös meidän kielemme ole
sukulaiskieliä, Ulla nauraa.
Suomalaisen
luullaan
osaavan
viroa.
ennen brysseliin muuttoaan Ulla
ehti työskennellä kymmenkunta vuotta
Tyksin teho-osastolla ja Husin ihotautiklinikalla. 1990-luvulla perhe asui viisi
vuotta Tanskassa.
Terveydenhuollon maisteriksi Ulla
valmistui juuri ennen Belgiaan muuttoa.
Suoritettuina ovat myös sairaanhoidon
opettajan opinnot.
Bryssel on Ullan mielestä viihtyisä
paikka, mutta niin oli Tanskakin.
–Minne koti laitetaan, siellä ruvetaan
myös viihtymään. Se on aika paljon itsestä kiinni. Nyt kun lähestymme eläkeikää, mietimme, minne sitten asetumme
asumaan. Tänne ei ole oikeastaan mitään
syytä jäädä, sillä kaikki kolme lastakin
asuvat Suomessa. t
TEHY t 12–2015
KYSY APTEEKISTA
verkkomaailma
poimintoja netistä.
hiv-testaus unohtuu
► Lääkärit laiminlyövät Yhdysvaltojen suositusta,
jonka mukaan HIV-testi on tehtävä automaattisesti kaikille potilaille. Seksuaalisesti aktiivisista
50–64-vuotiaista yli 90 prosenttia jää testaamatta,
koska heidän ei katsota kuuluvan suurimpaan
riskiryhmään.
WWW.SCIENCEDAILY.COM
varas kiinni
► Ruotsalaisesta Gävlen sairaalasta alkoi kadota
viime keväänä huumaavia lääkkeitä. Sairaalan
johto päätti kesällä, että sairaalan henkilöstölle
tehdään yllätystestejä. 200–300 hengen testauksen
tekee ulkopuolinen konsulttiyritys. Jos positiivisia
näytteitä löydetään, tarjolla on myös apua. Henkilökunta suhtautuu testeihin myönteisesti.
Glukosamiini Active
− pidä nivelesi
*
liikkeessä
Voita
Polar Loop
-aktiivisuusranneke!
itsehoitoapteekki.fi
WWW.VARDFORBUNDET.SE
WELL.BLOGS.NYTIMES.COM
hyvinvoinnin kääntöpuoli
► Englannissa on 3,2 miljoonaa sokeritautipotilasta
ja määrä kasvaa jatkuvasti. Taudin hoitokustannukset haukkaavat jo kymmeneksen terveydenhuoltobudjetista. Vuosittain hoidetaan lisäksi noin
200Œ000 komplikaatiotapausta, kuten amputaatioita ja verenkiertoelinten sairauksia. Diabeteksen
arvioidaan uhkaavan jo terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyttä.
WWW.NURSINGTIMES.NET
rohtoja syöpään
► Luontaistuotteet sisältävät usein ainesosia,
jotka voivat reagoida kemiallisesti ja biologisesti
muiden lääkkeiden kanssa. Journal of Geriatric
Oncologyssä julkaistun tutkimuksen mukaan
28 prosenttia iäkkäistä syöpäpotilaista käytti
täydentäviä valmisteita omin päin. Puolet heistä
oli yli 80-vuotiaita naisia. He ovat innokkaimpia
vitamiinien, lisäaineiden ja muiden rohtojen syöjiä.
Glukosamiini Active on yhdistelmävalmiste aktiivisille
liikkujille. Se sisältää glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia
sekä *C-vitamiinia, joka osallistuu nivelruston
rakenneosien muodostumiseen. 120 tabl.
Glukosamiini Strong 800 mg
Vahva ja täysin kasvipohjainen.
Sopii myös kala- ja äyriäisallergisille sekä vegaaneille.
Nyt kolme pakkauskokoa:
80, 120 ja 180 tabl.
Glukosamiini Combi
Ikääntyvälle tuki- ja
liikuntaelimistölle.
Sisältää glukosamiinia sekä
normaalille luuston terveydelle tärkeitä kalsiumia ja
D3-vitamiinia. 120 tabl.
Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.
WWW.SCIENCEDAILY.COM
koonnut Soile Tammisto
TEHY t 12–2015
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
9/2015
leveitä sänkyjä
► Dallasilainen sairaala varusteli kaikki 862 yhden
hengen huonetta niin, että niissä voidaan hoitaa
ylipainoisia potilaita, joiden painoindeksi on yli 40.
Vuoteet ovat tavanomaista suurempia ja oviaukot
leveämpiä, jotta niistä pääsee erikoisvarustellulla
pyörätuolilla. Kylpyhuoneisiin mahtuu myös mahdollinen avustaja. Erikoisvalmisteiset älyvuoteet lähettävät tietoja potilaan painosta, pään asennosta
sekä vuoteen korkeuden säädöstä, jarrujen asetuksesta ja mahdollisista laudoista. Myös vierailijoiden
tuolit kestävät 180 kiloisen henkilön painon.
Täydennyskoulutusta
potilaan parhaaksi!
Kerromme mielellämme lisää,
ota yhteyttä!
Tanja Vahvelainen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0032
tanja.vahvelainen@fioca.fi
Tuukka Rantanen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0044
tuukka.rantanen@fioca.fi
Kaikkien koulutustemme esittely,
hinnat ja ilmoittautuminen:
sairaanhoitajat.fi/koulutus
UUDET EUROOPAN ELVYTYSNEUVOSTON HOITO-OHJEET
JULKAISTAAN LOKAKUUSSA – PÄIVITÄ ELVYTYSOSAAMISESI!
ELVYTYS15
Uudet Euroopan elyvytysneuvoston hoito-ohjeet julkaistaan
ERC 2015 kongressissa Prahassa lokakuun lopussa. Suomen
elvytysneuvosto, APSLC - Arcadan potilasturvallisuus- ja
oppimiskeskus, Fioca Oy, Systole ja Laerdal julkaisevat ohjeet
heti tuoreeltaan hoito-ohjeseminaarissa.
Elvytys15 -seminaarin luennoitsijoina toimivat mm. Maaret
Castren HYKS Akuutti, Sanna Hoppu TAYS ja Ilkka Tierala HUS.
1.-2.12 Scandic Park, Helsinki
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu
osoitteessa kliininenosaaja.fi
Viimeinen ilmoittautumispäivä
perjantai 27.11.2015.
Diabetesosaaja
-seminaari 2016
Tunnista, ennaltaehkäise ja toimi!
26.–27.1.2016 Tampere
Seminaarin aloituspäivänä syvennytään tyypin 1 diabetesta
sairastavan hoitotyöhön. Käsitellään ravitsemusta ja insuliinihoitoa
ja opitaan kuinka toimia diabeettisen shokin yllättäessä. Lisäksi
paneudutaan diabeettisen jalkahaavan hoitoon ja pohditaan
muistisairauden ja diabeteksen vaikeaa liittoa.
Toisena päivänä keskitytään tyypin 2 diabetekseen ja sen
lääkehoidon haasteellisuuteen ja raskausdiabeteksen riskien
tunnistamiseen. Lisäksi pysähdytään painonhallinnan perusteiden
haltuunottoon pohtimalla sitä, onko laihduttaminen aina paikallaan.
Varaa aika kalenteristasi ja
ilmoittaudu viimeistään tiistaina
12.1.2016: diabetesosaaja.fi
52
TEHY t 12–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Työnkuvat
muuttuvat, mutta
hammashoitajan
työ säilyy käsityöammattina.
Jaana
Perkko
45-vuotias tamperelainen
hammashoitaja, joka
haaveilee ryhtyvänsä
hevostenhoitajaksi.
Millaista on työsi vuonna 2030?
LIISA TAKALA
Viisitoista vuotta sitten en olisi arvannut, miten
vahvasti tietotekniikka muuttaa työtä. Hampaista voi
ottaa 3D-kuvia, joista näkee hampaan mistä tahansa
suunnasta. Kohta ei varmaankaan tarvitse kuin hymyillä kameralle – ja hampaat on hoidettu.
Vakavasti puhuen uskon, että vaikka työnkuvat
muuttuvat, hammashoitajan työ säilyy käsityöammattina. Uudet työvälineet vaativat jatkuvaa kouluttautumista.
juttu tulevaisuuden hoitotyöstä sivulla 14.
54
56
58
59
61
62
Työnkuva
Me kaikki
Homma hoidossa
Ensiapu
Tarkastaja
tieni tähän
TEHY t 12–2015
Pidän itseäni rohkeana
tyyppinä enkä epäröi soittaa
korkeillekaan virkamiehille.
Suuhygienisti Oili Kaleva sivulla 62.
64
65
68
73
74
Keskustelua
Tehy-uutiset
Jäsentapahtumat
Ristikko
Ihana arki
53
työnkuva
54
TEHY t 12–2015
30.7. klo 15.40
meilahden sairaalan teho-osasto 20
Sairaanhoitaja Susanna Laine aloittaa potilaan
dialyysin.
kuvaaja annika rauhala
TEHY t 12–2015
55
me kaikki
SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA.
Globaalit osaajat
Poikkeusolojen asiantuntijat tietävät,
miten toimia epidemia-alueella.
teksti Ulla Ojala kuvat Pia Inberg
i
Kahdella
mantereella
► Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima koulutusohjelma
valmentaa toimimaan
kriisioloissa, esimerkiksi
epidemian, sodan tai
luonnonkatastrofin
keskellä. Koulutusohjelman laajuus on
90 opintopistettä.
► Ryhmässä on 30
opiskelijaa. Heillä
kaikilla on jokin
terveydenhuollon
tutkinto ja työkokemusta. Mukana on
muun muassa
sairaanhoitajia,
bioanalyytikko,
fysioterapeutti ja lääkäri.
► Opiskelu alkoi elokuussa
2014. Suomessa
opiskelijat valmistuvat
jouluna 2015 ja Keniassa
keväällä 2016.
► Hankkeessa kootaan
Länsi-Keniaan terveystiedon tietovaranto
paikallisten terveysalan
toimijoiden käyttöön.
56
1 ikali: ”Toimin opettajana koulutusohjelmassa, joka val-
mentaa terveydenhoitoalan ammattilaisia toimimaan vaativissa poikkeusolojen kehittämis-, johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestetään tällaista koulutusta aidosti kansainvälisessä
verkko-oppimisympäristössä.
Hankkeessa on mukana kolme korkeakoulua: Diakoniaammattikorkeakoulu, Arcada-ammattikorkeakoulu sekä kenialainen Itä-Afrikan yliopisto Baraton Keniassa. Lähes koko
koulutus voidaan suorittaa etätyövälineitä käyttäen. Oppilaita
ja opettajia on ollut vaihdossa puolin ja toisin.
2 naomy: ”Asun Suomessa, mutta olen Baratonin yliopiston
kirjoilla koulutuksen ajan. Teen lopputyöni monikulttuurisesta hoitotyöstä. Opinnäytetöitä tehdään myös muun muassa
matkailijan katastrofivalmiudesta ja ihmisten tavoittamisesta
luonnonkatastrofeissa.”
3 julia: ”Aivan mahtava osa opetusta oli kahden viikon in-
tensiivijakso Keniassa. Meitä valmennettiin ensin viikon ajan
kenttätyöhön, jonka jälkeen teimme ryhmätöitä aidoissa kriisikohteissa. Pohdimme, kuinka varautua paremmin tulviin,
miten kehittää liikenneturvallisuutta ja kuinka parantaa sairaalan, sairaanhoitajakoulun ja kehitysvammaisten lasten koulun turvallisuutta ja kriisivalmiutta. Meistä tuli kenttäjakson
aikana todella tiivis porukka.”
4 thomas: ”Olen oppinut vaihto-oppilasaikana Suomessa
valtavasti täkäläisistä opiskelutavoista sekä viranomaisten ja
järjestöjen toiminnasta.
Me Baratonin yliopistossa opiskelevat suunnittelemme, että
otamme valmistumisen jälkeen yhteyttä Kenian hallitukseen.
Haluaisimme keskustella siitä, kuinka meidän ammattitaitoamme voidaan käyttää hyväksi kriisi- ja poikkeustilanteisiin
valmistautumisessa ja niiden aikana.”
Tiedätkö
kiinnostavan
työ- tai opiskeluporukan?
Kerro se meille:
palaute@lehti.fi
TEHY t 12–2015
2
1
4
3
5
6
kansainvälistä joukkoa. Koulutusohjelmassa on mukana suomalaisten lisäksi Suomessa asuvia kenialaisia ja ugandalaisia sekä
yksi nepalilainen, Norjassa asuva suomalainen ja Malawissa asuva malawilainen. Opettajat ovat suomalaisia ja kenialaisia. Mukana
on myös yksi liberialainen opettaja. 1 ikali karvinen, Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja. 2 naomy kering, helsinkiläinen sosionomi, joka on työskennellyt turvapaikanhakijoiden parissa ja lastentarhanopettajana. 3 julia perä, sairaanhoitaja,
joka työskentelee teho- ja valvontahoitajana Mehiläisen sairaalassa Helsingissä. 4 thomas chikichik, sairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, joka työskentelee Keniassa. 5 lydia osebe, Keniassa työskentelevä sairaanhoitaja. 6 paula lax, Tyksin päivystyslaboratoriossa Turussa työskentelevä bioanalyytikko.
TEHY t 12–2015
57
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Päättäviin pöytiin
Tehyläiset saivat Forssassa äänensä kuuluville.
teksti Vesa Turunen kuva Jaana Lindfors
mikä oli ongelma?
Forssa ja sen neljän naapurikuntaa yhdistivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi vuonna 2014. Henkilöstö oli tyytymätön muutoksiin, koska se ei saanut
osallistua uudistuksen suunnitteluun.
Tiedotus ontui. Päätöksenteko tuntui sekavalta ja pirstaleiselta.
Ammattiosaston luottamusmiesten
mukaan henkilöstöasiat päätettiin jokaisella palvelualueella omalla tavallaan. Yhtenäiset toimintamallit puuttuivat.
mitä tehy teki?
Tehyn ammattiosaston hallitus laati viime
keväänä kirjelmän kuntayhtymän päät-
1
täjille ja yhtymähallitukselle. Tehyläiset
kritisoivat sitä, että uusi organisaatio rakennettiin liian kiireesti. Asioita ei tuotu
johto- tai yhteistoimintaryhmään, eikä
niiden valmistelusta kerrottu etukäteen.
Hoitotyötä ei johdettu kunnolla. Palvelualuejohtajat eivät pystyneet huolehtimaan kaikista heille tulleista tehtävistä,
joten he joutuivat siirtämään niitä lähiesimiehille, jotka kuormittuivat jatkuvista muutoksista. Myös hoitohenkilöstön jaksaminen oli koetuksella.
Kuntayhtymän hallitus käsitteli kirjelmää. Kesäkuun alussa ammattiosaston
hallituksen edustajat saivat kutsun tulla
tapaamaan yhtymähallituksen johtoa ja
palvelualajohtajia.
kuinka asia ratkesi?
Ammattiosaston puheenjohtajan Anna
Kennin mukaan neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Työnantajan edustajat
myönsivät, että kaikki ei toimi sovitusti.
Palkkojen ja työaikojen harmonisointi, joka piti tehdä heti kuntayhtymän
perustamisen jälkeen, luvattiin saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Ammattiosaston puheenjohtaja pääsi
henkilöstön edustajana työssäjaksamista
käsittelevään työryhmään.
Koska kaikki lupaukset eivät ole vielä
toteutuneet, ammattiosasto on odottavalla kannalla.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
2
Ammattiosasto 300
► Forssan seudun tehyläisiä.
► Jäsenmäärä noin 400.
► Puheenjohtaja Anna Kenni.
► Pääluottamusmies Kristiina
Nieminen.
► Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään kuuluvat Forssa,
Humppila, Jokioinen, Tammela ja
Ypäjä.
1 anna kenni, puheenjohtaja 2 kristiina
nieminen, pääluottamusmies
sekä ammattiosaston hallituksen
jäseniä ja luottamusmiehiä.
58
TEHY t 12–2015
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Jalan paras
Työnantajan kuuluu maksaa turvajalkineet.
teksti Riitta Hankonen piirros Pia Hietamies
turvakengät suojaavat jalkaa
iskuilta, teräviltä esineiltä
ja haitallisilta aineilta. Ne
suojaavat sekä alta että päältä.
suomessa on valmistettu
turvakenkiä jo 1960-luvulla.
Varsinainen tuotanto
käynnistyi 1970-luvulla,
jolloin työsuojeluun alettiin
kiinnittää entistä enemmän
huomiota. Suomessa on
kaksi turvajalkinevalmistajaa:
Sievissä toimiva Sievi Oy
sekä Ejendals Suomi Oy, joka
valmistaa Jalas-merkkisiä
turvakenkiä Jalasjärvellä.
turvaominaisuuksista
saattaa seurata anatomisia
ongelmia. Kengät voivat
aiheuttaa jalkavaivoja, varsinkin
käveltäessä kovalla alustalla.
Vaivoja voidaan helpottaa
fysioterapialla, tukipohjallisilla
ja kokeilemalla toisenlaista
kenkämallia.
turvakengistä on
saatavilla sekä kesä- että
talvimalleja. Korkeavarrelliset
mallit suojaavat nilkkoja.
Päällismateriaalit ovat
hengittävää ja vettä
hylkivää mikrokuitua tai
nahkaa. Ilmava vuori
lisää hengittävyyttä.
Varvassuojat ovat
joko komposiittia tai
alumiinia.
riisu turvakengät tauolla.
Vapaa-ajalla niitä ei kannata
käyttää. Parhaassa tapauksessa
turvakenkiä on useita, jolloin
niitä voi välillä vaihtaa.
tehyläisistä turvakenkiä käyttävät eniten ensihoidon
työntekijät. Tehyn tietojen mukaan kaikki työnantajat
eivät hanki turvajalkineita tai velvoittavat työntekijät
hankkimaan jalkineet itse esimerkiksi 50 euron korvausta
vastaan. Mikäli työntekijä hankkii jalkineet, summan on
katettava todelliset kustannukset. Hyvät turvakengät
maksavat 120–200 euroa.
TEHY t 12–2015
jos työnantaja ei
hanki turvakenkiä, vaikka
niitä tarvitaan työssäsi,
ota yhteyttä työpaikan
työsuojeluvaltuutettuun.
asiantuntijana aluepäällikkö
jukka uuksulainen, sievi oy
59
Hyvä kysymys
Tehyläiset voivat lähettää
Hyvä kysymys -palstalle
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviä kysymyksiä.
Kysymykset sähköpostilla
osoitteeseen
riitta.hankonen@tehy.fi
Eva Siitonen
sosiaalipoliittinen
asiantuntija
► Olen sairaanhoitaja. Voinko
työskennellä päiväkodissa ilman
lähihoitajan koulutusta?
Päiväkodissa työskentelee lastentarhanopettajia, sosionomeja, lähihoitajia, lastenhoitajia, lastenohjaajia
sekä erilaisilla nimikkeillä toimivia
avustajia.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoista päivähoidon tehtäviin
soveltuu lähihoitajan tutkinto, joka on
suoritettu lasten ja nuorten hoidon
ja kasvatuksen koulutusohjelman
mukaisesti. Tehtävään soveltuu myös
lapsi- ja perhetyön perustutkinto,
jonka tutkintonimike on lastenohjaaja.
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto soveltuu lähihoitajan tehtäviin
silloin, kun päiväkodissa tarvitaan
viittomakielen taitoa.
Sairaanhoitajan koulutus ei anna
muodollista pätevyyttä päiväkodissa työskentelemiseen. Päiväkodeissa on kuitenkin sairaita lapsia, joten
sairaanhoitajan koulutuksesta voi olla
hyötyä. Lisäkoulutuksella ja työkokemuksella voit varmasti saavuttaa
riittävät taidot päiväkodissa työskentelemiseen. Viime kädessä työnantaja päättää, ovatko tutkintosi ja
osaamisesi soveltuvia lastenhoitajan
tehtävään.
Eva Siitonen
sosiaalipoliittinen asiantuntija
60
Maija Wilskman
edunvalvontaasiantuntija
► Työskentelen terveyskeskuksen
päivystyksessä. Iltavuoro päättyy
klo 18.15, mutta emme koskaan
tiedä, milloin pääsemme kotiin.
Ennen klo 18 vastaanotolle tulleet
tai ambulanssilla tuodut potilaat
pitää hoitaa. Työnantaja perustelee käytäntöä päivystyksen
luonteella. Ylityökorvaus maksetaan, mutta hälytyskorvausta tai
vastaavaa emme saa.
Työnantajan pitää mitoittaa työajat
niin pitkiksi, että henkilökunta ehtii
hoitaa palveluaikana saapuneet
potilaat työaikana tai siirtää heidät
muualle.
Työvuoroluettelon noudattaminen kuuluu työntekijän ehdottomiin oikeuksiin. Tehy on käynyt
työtuomioistuimessa asian tiimoilta. Viimeisin tuomio koski nimenomaan työvuorosta pääsemistä
jaksotyössä. Leikkaussalistakin on
voitava poistua työvuoroluetteloon
merkittynä työvuoron päättymisaikana.
Yleistyöajassa oikeus poistua on
vielä selvempi. Ylityösuostumus on
saatava aina, jos työvuoroluetteloon merkitty päättymisaika uhkaa
ylittyä. Suostumus on aina vapaaehtoinen.
Luottamusmiehet ovat saaneet
ohjeet, miten toimia, ellei työanta-
Mira Välimäki
lakimies
ja ryhdy toimiin ”pakottavan ylityön”
estämiseksi. Ole yhteydessä luottamusmieheesi, ellei esimies ala hoitaa
asiaa.
Maija Wilskman
edunvalvonta-asiantuntija
► Työskentelen yksityisellä
sosiaalialalla. Työnantaja väittää,
että ilta-, yö- ja lauantailisät sisältyvät peruspalkkaan. Sunnuntailta
saan tuplapalkan, mutta mitään
iltalisiä ei makseta. Saako näin
tehdä?
Työaikakorvaukset on maksettava peruspalkan päälle työehtosopimuksen
mukaisesti. Korvauksia ei voi sisällyttää peruspalkkaan, sillä työnantajan
on mahdotonta arvioida etukäteen,
paljonko työntekijälle kertyy työaikakorvauksia.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan peruspalkkaa voidaan korottaa samaan aikaan
monella perusteella. Esimerkiksi
sunnuntailta saa sunnuntaikorvauksen lisäksi iltalisän, jos työ on tehty
kello 18–21.
Työaikakorvauksien sisällyttäminen
peruspalkkaan pienentää myös vuosilomapalkkaa ja lomarahaa.
Mira Välimäki
lakimies
TEHY t 12–2015
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Lupa virheisiin
Simulaatiossa voi oppia virheiden kautta.
teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino ja Annika Rauhala
1
2
monipuolinen synnyttäjä. Elsa kokee kovia Tyksin keskolan
simulaatioharjoituksissa. Välillä vauva on perätilassa, ja
välillä kiinni hartioistaan. Joskus uhkaa keisarileikkaus, joskus
raskausmyrkytys.
pikkukeskonen. Viikolla 32 syntynyt puolentoista kilon
painoinen Pikku-Kalle käy keskolassa simulaatiossa. Tietokoneella
ohjattava Kalle kouristelee, rohisee ja menee siniseksi.
3
4
leikkivä lapsi. Elvis voi olla esimerkiksi diabeetikko, jolle
nousee korkea kuume. Yhtäkkiä Elvis alkaa kouristella ja
iv-yhteyden avaaminen osoittautuu tavallista vaikeammaksi.
TEHY t 12–2015
peruspotilas. Metropolia-ammattikorkeakoulun
sairaanhoitajaopiskelijat imevät nielusta limaa, asettavat
nenä-mahaletkua ja katetroivat. Nukke muuttuu käden
käänteessä miehestä naiseksi.
61
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNSÄ KÄÄNNEKOHDAT.
Olen sanavalmis,
en äkäinen
Oili Kaleva oli vuosia kotiäitinä. Työelämään palattuaan
hän kiinnostui politiikasta – ja energiajuomista.
teksti Juha-Pekka Honkanen kuvat Juha-Pekka Honkanen ja Oili Kalevan kotialbumi
K
oululaisena en koskaan ajatellut,
että lähden työuralle. Haaveilin,
että minulla on lapsia ja saan olla
kotiäitinä.
Menin kuitenkin hammashoitajakouluun äitini ehdotuksesta – ja sillä
tiellä ollaan. Kuljin opiskeluajan Iistä
Ouluun. Valmistuin hammashuoltajaksi, myöhemmin nimike muuttui
suuhygienistiksi.
Esikoisemme Sofia syntyi helmikuussa 1995 ja nuorimmainen Elmeri 2006.
Meillä on tyttö ja viisi poikaa. Tuurasin
Yli-Iin ja Iin terveyskeskuksissa aina lasten välissä, mutta pisimmillään oli viiden
kuuden vuoden pätkän kotona.
Haukiputaan hammaslääkäriasema
on ensimmäinen pitkäaikainen työpaikkani. Olin 39-vuotias, kun menin sinne
marraskuussa 2007.
Joka helekutin aamu on edelleen
mukava mennä töihin. Työ tuo rytmiä
elämään, ja saan tehdä töitä ihmisten
kanssa. Ja onhan se ihanaa, kun saa juoda kahvit tai syödä rauhassa. Kotona kun
istui keittiön tuolille, joku oli heti lahkeessa kiinni.
Työelämään mentyäni en ole jaksanut
välittää, jos keittiön tasoilla on jokin pesemätön kippo. Aikansa kutakin. Olen
ajatellut, että mökkiä ehtii puunaamaan
eläkkeelläkin.
politiikkaan lähdin vuoden 2008
kunnallisvaaleissa. Pidän itseäni rohkeana tyyppinä enkä epäröi soittaa korkeillekaan virkamiehille. Minun silmissäni me
62
kaikki olemme samanarvoisia ihmisiä –
insinöörit, lääkärit, työttömät.
Olen saanut kunnallispolitiikassa
hankalan ihmisen maineen. Iin hammashoitolan tiloista tein valituksen hallintooikeuteen. Nyt tilat ovat uudet, mutta
ilman valitusta ne olisi ängetty vanhaan
ja epäkäytännölliseen rakennukseen. En
voi sanoa olleeni aina oikeassa, mutta
parhaani olen tehnyt.
Olen sanavalmis, mutta en minä äkäinen ole. Kun käyn vaikkapa kaupassa,
vaihdan ihmisten kanssa mielelläni aina
muutaman sanan, vaikken tuntisi koko tyyppiä. On tärkeää huomata toinen
ihminen.
kolme vuotta sitten työn ja kunnallispolitiikan rinnalle tuli energiajuomakampanja. Havahduin asiaan, kun
omat pojat alkoivat kantaa energiajuomia
kotiin. Työni puolesta toki tiesin, että tällaiset limut ovat haitallisia hampaille.
Oili Kaleva
47-vuotias suuhygienisti
ja hammashoitaja Iistä.
jos en olisi hoitoalalla,
olisin poliisi tai liikunnanopettaja. Ne olivat toiveammattejani lapsuudessa.
Juttelin yhden kauppiaan kanssa, että
minäpä kierrän kaupat läpi ja katsotaan,
saadaanko ajatus myynnin rajoittamisesta läpi. Se oli kiireinen syksy. Jos menin
iltavuoroon, kiersin aamun kauppoja.
Nostan hattua työkavereille, että suvaitsivat sen, kun myöhästyin kierrosten takia
muutamana päivänä.
Jokainen iiläinen kauppa, huoltoasema ja kioski allekirjoitti sopimuksen, että
alle 16-vuotiaille ei myydä energiajuomia.
Tiedote ja kopio allekirjoituksista on esillä jokaisessa liikkeessä.
Suomen Vanhempainliitto antoi työstäni Arjen kasvatusteko -palkinnon.
Itkuhan siinä pääsi, että miten tämä on
mahdollista.
työ näyttelee elämässäni yhä suurempaa roolia. Tytär muutti Tampereelle, yksi pojista asuu Rovaniemellä.
Kotona on enää neljä poikaa, eivätkä he
tarvitse koko ajan äidin läsnäoloa.
Joskus voin tehdä töissä pidempää
päivää. En edelleenkään muista työvuorojani kuin muutamaksi päiväksi eteenpäin. Se sopii minulle hyvin. Osa suunnittelee elämäänsä pitkällekin, mutta
minulle passaa hetkessä eläminen.
Elämässä on ollut myös surua, kuten
kahden veljen kuolema ja avioero, joka
tuli hiljattain voimaan. Tiedän, että
asioista selviää aina. Lehtien yleisönosastoja en enää lue, sillä niissä valitetaan,
miten kissa käy naapurin tontilla. Kuolema ei ole käynyt lähellä, jos kiinnittää
huomiota tuollaisiin. t
TEHY t 12–2015
vuonna 1988
ihmisläheinen ammatti. Oili
Kalevasta on joka päivä mukava
mennä töihin. Opiskeluaikana
hän harjoitteli hammashoitajan
taitoja Oulun terveydenhuoltooppilaitoksen fantom-salissa.
TEHY t 12–2015
63
keskustelua
Hälytysrahasta
tehy-lehdessä 10/2015 kerrottiin, kuinka Tehyn
ammattiosasto torppasi hälytysrahan pienentämisen
Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Juttu antoi mielestämme
väärän kuvan muiden järjestöjen ja Tehyn yhteistyöstä.
Määräaikainen paikallinen sopimus hälytysrahasta oli
päättymässä, koska Tehyn ammattiosasto ei suostunut edellisen neuvottelukierroksen aikana tekemään toistaiseksi
voimassa olevaa sopimusta. Muut järjestöt olisivat halunneet
sen. Tehyn ammattiosasto vaati määräaikaista sopimusta, joka päättyi vuoden 2014 lopussa.
Viime vuosi oli kuntayhtymässä lomautusten vuosi. Taloudellinen tilanne oli epävarma. Muut järjestöt olivat siksi valmiita tinkimään hälytysrahoista määräajaksi. Vuoden lopulla
selvisi, että hälytysrahojen käyttö oli laskenut varahenkilöstön vahvistamisen myötä. Perusteita hälytysrahojen leikkaamiseen ei enää ollut, joten niiden taso pidettiin ennallaan.
viime lehden kolme luetuinta
1. Tieni tähän: Kun kaikki muuttui
2. Henkilö: Osat vaihtuivat yössä
3. Ohitusleikkaus: Sydämen asialla
päijät-hämeen sosiaali-ja terveysyhtymän jhl ry 145
jyty ry
super ry:n ammattiosastot 402, 404, 405 ja 409
Lukijakilpailu
Palautetta numerosta 11
kerro meille 2.10. men-
Osat vaihtuivat yössä
ja Kun kaikki muuttui
kertoivat kaksi tarinaa
naisista, jotka eivät ole
antaneet periksi. Molemmat
ovat säilyttäneet positiivisen asenteensa, vaikka
tiukille on varmasti monesti
ottanut. Heille kaikkea
hyvää ja valoisampia aikoja.
nessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua
netissä www.tehy.fi/tehylehti/palaute/lukijakilpailu,
postikortilla Tehy-lehti, PL 40,
00060 Tehy tai lähettämällä
tekstiviestin numeroon
0400 345 557. Vastanneiden
kesken arvomme Tehy-tuotteita.
lehden 11/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti
teemu alakokkare oulusta.
u
Lehti on muuttunut
paljon tasokkaammaksi.
Nykyään luen lähes kaikki
artikkelit ja sen jälkeen vien
lehden töihin.
u
Sydämen asialla
-jutussa kerrottiin hyvin
ohitusleikkauksen kulku.
Jokaisen suvussa on varmaankin sydän- ja verisuonitautia sairastavia henkilöitä, joten tämä tarina
koskettaa monia. Annoin
tarinan luettavaksi eräälle
henkilölle, jolle saattaa
olla tulossa kyseinen
operaatio. Hän koki tekstin
valaisevaksi. Minuakin
u
Oikaisu
numerossa 11/2015 oli epätarkkoja palkkatietoja. Sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on Tilastokeskuksen mukaan
2‚‚ 435 ja lähihoitajan 2‚‚ 093 euroa.
Summat ovat keskiarvoja. Monella tehtäväkohtainen palkka
jää pienemmäksi.
64
teksti kosketti ja herätti
luottamusta.
@
Osallistu
keskusteluun
PA LA UT E
@T EH Y.F I
u Husin uramalli pitäisi olla
käytössä myös muissa sairaanhoitopiireissä. Hienoa,
että omassa työssäänkin voi
edetä ylöspäin muuttamatta työnkuvaa johtajaksi.
u Kiitos kryptosta. Se on
mitä parhainta dementian
ehkäisyä. Kiitos myös laatijalle, Ahti Syrjälälle, ei ollut
liian helppo ratkaistava.
u Taas tuli luettua lehti
kannesta kanteen. Olipa
paljon todella mielenkiintoista luettavaa elämän eri
aloilta. Lehti on oiva keino
pysyä ajan hermolla näin
eläköityneenä hoitoalan
ammattilaisena ja exluottamusmiehenä.
u Ohitusleikkausta
koskeneessa artikkelissa
oli häiritsevän paljon
itsestäänselvyyksiä
ammattilaisille. Kenelle
teette lehteä? Ei kyllä
tarvitse olla edes ammattilainen. Ei tule enää
kuin selattua lehti läpi.
Valitettavan moni on ollut
samaa mieltä. Voisitteko
kysyä joskus, mikä meitä
hoitajia kiinnostaa?
Toimitus vastaa: Hei,
harmi ettei lehden sisältö
ole puhutellut sinua.
Tutkimme vuosittain
lukijoiden mielipiteitä
isossa kyselytutkimuksessa.
Lisäksi poimimme jatkuvasti ideoita lukijoiden
lähettämästä palautteesta.
Tervetuloa vinkkaamaan!
TEHY t 12–2015
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Aloita työsuhde viikon alussa
teetkö paljon keikkatyötä kunnissa? Uusi työsuhde
kannattaa aloittaa viikon alussa. Irtisanoutuminen on
järkevää ajoittaa niin, että työsuhteen viimeinen päivä
on sunnuntai.
Jos työsuhde alkaa tai päättyy keskellä viikkoa, jakson tunnit voivat jäädä jaksotyössä vajaiksi. Tehdyt ylimääräiset työtunnit menevät alituksen täyttöön eivätkä
muodostu ylityöksi. Näin voi käydä laskennallisista
syistä niissä työpaikoissa, joissa viikonloppu on aina
vapaata.
Tehy on ottanut ongelman esiin jaksotyötä uudistettaessa ja myöhemmissä työnantajapuolen kanssa käydyissä neuvotteluissa. rh
Pelkkä titteli ei ratkaise
Miten kesä meni?
K ysyimme kesän alussa, miten pääluottamusmiehet arvioivat kesäsulkujen näkyvän työpaikalla. Miltä tilanne
näyttää jälkeenpäin? tm
Mitään maata järisyttävää ei tapahtunut. Lyhyisiin sijaisuuksiin käytettiin sisäisiä sijaisia.
Pärjättiin, koska henkilökunta jousti. Tuplavuoroja tehtiin tarpeen mukaan, ja niistä sai
hälytyskorvauksen. Esimerkiksi synnytyksiä oli kesä-heinäkuussa vähemmän kuin
vuotta aiemmin. Heinäkuun alussa oli kahden viikon ruuhkapiikki, mutta siitä selvittiin
tuplavuoroilla.”
Monika Sivula, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
pelkkä esimiesasema ei sulje työntekijää työehto-
sopimuksen ulkopuolelle, toteaa työtuomioistuin.
Arviointi on tehtävä aina työnkuvan perusteella.
Kiista sai alkunsa, kun Esperi Care Oy piti yksikön
päällikkönä työskennellyttä sairaanhoitajaa työnantajan edustajana, jolloin ei tarvinnut noudattaa työehtosopimusta. Asia oli kirjattu myös työsopimukseen.
Sairaanhoitajalla oli parikymmentä alaista, mutta yli
puolet työajasta kului hoitotyöhön. Työtuomioistuimen
mukaan hoitajan pääasiallinen tehtävä ei ollut edustaa
työnantajaa. Esperi joutuu maksamaan hoitajalle ylityökorvaukset takautuvasti. rh
Meillä Kuopiossa kesä meni erittäin hyvin.”
Marita Koskinen, Kuopion kaupunki
Sijaisia sai riittävästi. Kesälomien jälkeen alkoi
olla vaikeaa saada sijaisia vammaispalveluun,
varsinkin lyhyisiin sijaisuuksiin.”
Riitta Heimo, Porin kaupunki
Keilaajat kuulolla! SM-kilpailut ammattiliittojen
jäsenille järjestetään Seinäjoella 12.10.–22.11.
Ilmoittautumiset orvo.kovero@gmail.com. Lisää tietoa www.sqb.fi.
K
facebook.com/Tehy.lehti
OC
Ensihoitopalvelualan luottamusmiesten neuvottelupäivät
Tehyn keskustoimistossa Helsingissä 15.10.
Tehy-lehti somessa
iST
poimintoja
u
Yksityissektorin esimiespäivä
Kouvolassa 14.10., Sokos Hotel
Vaakuna.
kampanja
@tehylehti
u
Tehyn opiskelijayhdistyksen
syyskokous keskustoimistolla
Helsingissä 24.10.
u
TEHY t 12–2015
@Tehylehti
7.10.
Ilmoita työporukkasi mukaan
Kunnon työn päivään.
www.kunnontyo.fi,
#kunnontyönpäivä
65
66
TEHY t 12–2015
TEHY t 12–2015
67
jäsentapahtumat
SOILI PEITOLA
kokousvalmisteluja.
Mikkelin seudun kunnallinen
ammattiosasto joogasi ennen
hallituksen kokousta.
JULKAISEMME KUVIA
JÄSENTAPAHTUMISTA.
LÄHETÄ KUVA JA LYHYT
TEKSTI SÄHKÖPOSTILLA
JASENTAPAHTUMAT@TEHY.FI
ammattiosastot
Helsinki
Diakonissalaitoksen,
Diacorin ja Hoivan ao 128
►Tule kuuntelemaan a cappella
-yhtye Forkin X-esitystä Aleksanterinteatteriin pe 2.10. klo 19. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä, ao128@tehy.
net. Ilmoittautumisen yhteydessä
maksa 15 e ao:n tilille FI 138000 1901
2394 27. Laita viestiin Fork + nimesi.
Omavastuu sisältää musiikkiesityksen
ja kuohuviinin väliajalla.
Kirkkonummen-Siuntion ao 131
►Sääntömääräinen syyskokous ke
21.10. klo 18 Curella, Toritie 2. Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset
asiat, sääntömuutos, hallituksen jäsenten valinta, toiminnantarkastajien
valinta sekä muut esille tulevat asiat.
Sitovat ilmoittautumiset to 1.10. mennessä ao:n sähköpostiin ao131@tehy.
net tai ao131.tehy.fi/tapahtumat.
Helsingin kaupungin ao 165
►Pikkujoulut 6.11. klo 18 ravintola
Ondassa, Toinen linja 3. Omavastuu
20 e sisältää ohjelman (mm. stand up
-koomikko Heikki Vilja) ja buffet-illallisen. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset jäsensivujen kautta 21.9.–4.10.
ao165.tehy.fi. Paikkoja rajoitetusti.
@
Lähetä
ilmoitus.
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
AM MATT IO SA
68
Sipoon ao 904
►Sääntömääräinen syyskokous la
31.10. klo 14 Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman fysioterapiassa. Kokouksessa käsitellään sääntömuutoksia.
Kokouksen jälkeen illallinen ravintola
Masalassa. Ilmoittautuminen 16.10.
mennessä nina.helenius@sipoo.fi tai
puh. 0400 413 111.
►Mamma Mia -musikaali la 7.11. klo
19 Svenska Teaternissa. Lippuja rajoitettu määrä. Hinta 50 e sisältää lipun,
bussimatkat ja väliaikatarjoilun. Sitova ilmoittautuminen 16.10. mennessä
nette.lindfors@elisanet.fi. Maksu tilille FI41 4055 0011 4421 30.
►Stadgeenligt höstmöte lö 31.10. kl.
14 på fysioterapin i Nickby social- och
hälsostation. På mötet behandlas
ändringar av reglerna. Efter mötet
bjuds på middag på restaurang Masala. Anmälningar senast 16.10. till
nina.helenius@sipoo.fi eller tfn 0400
413 111.
►Begränsad mängd biljetter finns till
Mamma-Mia musikalen på Svenska Teatern lö 7.11. kl. 19. Pris 50 e
innehåller biljetten, bussresorna och
bjudning under pausen. Bindande
anmälningar senast 16.10. till nette.
lindfors@elisanet.fi och betalning till
kontot FI41 4055 0011 4421 30.
Jyväskylä
Laukaa 511
►Sääntömääräinen syyskokous 6.11.
klo 18 ravintola Rosannessa Laukaantiellä. Ilmoittaudu 23.10. mennessä
aila.keteli.kattainen@gmail.com.
Ilmoita myös mahdolliset ruokaaineallergiat.
►Pikkujouluretki Tampereelle Abbamusikaaliin la 28.11. klo 13. Osasto
tarjoaa kuljetuksen, lipun ja pikku-
joulubuffetin. Lähtö Laukaasta noin
klo 9. Lippuja on varattu 25 kpl ja paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu 24.10. mennessä
aila.keteli.kattainen@gmail.com
Kajaani
Haapaveden ao 700
►Syyskokous ke 28.10. Villa Korkatissa. Hallitus kokoontuu klo 18 ja
varsinainen kokous alkaa klo 19. Esillä
sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Ruokailun
vuoksi sitovat ilmoittautumiset 9.10.
mennessä jenni.hytinmaki@haapavesi.fi.
Oulu
NordLabin ao 729
►Sääntömääräinen syyskokous la
31.10. klo 12 hotelli Pohjanrannassa
Keminmaalla. Kokouksen esityslistalla
ammattiosaston sääntöjen muutos
sekä sääntömääräiset asiat, mm.
vuoden 2016 toimintasuunnitelman
ja talousarvion läpikäynti. Kokouksen esityslista, toimintasuunnitelma
ja talousarvio julkaistaan viikkoa
ennen kokousta ao:n nettisivuilla,
ao729.tehy.fi/jasensivut. Syyskokous
on kaikille jäsenille avoin. Kokouksen jälkeen tutustumme NordLab
Kemin laboratorioon, jonka jälkeen
palaamme Pohjanrantaan viettämään
iltaa ja yöpymään. Seuraavana päivänä käymme Haaparannan Ikeassa.
Omavastuu ei-majoittuvilta 10 e ja
majoittuvilta 20 e. Pelkkään syyskokoukseen osallistuminen maksutonta.
Ilmoittautumiset 16.10. mennessä
ao:n nettisivuilla. Bussikuljetukset
Kokkola, Oulaskangas, Oulu, Kemi,
Kajaani ja Rovaniemi. Lisätiedot ao:n
nettisivuilta.
Pori
Etelä-Satakunnan
yksityisalojen ao 266
►Sääntömääräinen syyskokous to
12.11. klo 17 Rauman kaupunginteatterin ravintolassa, Alfredinkatu 2.
Kokouksessa esillä sääntömuutos.
Kokouksen ja ruokailun jälkeen klo
19 Puhtaana käteen -teatteriesitys.
Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 30.9. mennessä elina.saarenmaa@attendo.fi tai 044 450 3952.
Peruuttamattomasta poisjäännistä
veloitetaan teatterilipun hinta.
Seinäjoki
Lakian ao 666
►Syyskokous to 29.10. klo 18 EteläPohjanmaan opistolla, Opistontie
111, Ilmajoki. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi uuden pj:n
valinta. Tarjolla maittavaa ruokaa ja
mukavaa ohjelmaa. Kaikki jäsenet
innolla mukaan! Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 12.10. mennessä ao:n
nettisivujen kautta ao666.tehy.fi.
Keski-Pohjanmaan
yksityisalojen ao 674
►Kankaanpainokurssi pe 23.10.
klo 17–20 ja paperikranssikurssi ke
28.10. klo 17–20 Kankurissa, Mannerheimin-aukio 3, Kokkola.
►Pikkujoulut ke 2.12. klo 17.30 alkaen
ravintola Wanhalyhty, Pitkänsillankatu 24, Kokkola. Ruokailun jälkeen klo
20 Varietee Magica Show Kokkolan
kaupunginteatteatterissa, Torikatu 48. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat
ilmoittaumiset 30.9. mennessä
sähköpostitse, tilaisuudet.ao674@
gmail.com, tai puh. 0400 247 674.
Tervetuloa tutustumaan ja pitämään
hauskaa!
TEHY t 12–2015
Tampere
Pirkanmaan yksityisen
terveyspalvelualan ao 378
►Lähde viettämään yhdysjäseniltaa
9.10. klo 18–20.30 ravintola Haraldiin, Hämeenkatu 23, Tampere. Kutsu koskee myös työpaikkojen luottamusmiehiä sekä varaluottamusmiehiä. Illan aikana verkostoidutaan ja
jutellaan yhdysjäsenasioista jäsenten kesken. Uudet yhdysjäsenet ovat
tervetulleita mukaan. Ilmoittaudu
30.9. mennessä ammattiosaston
jäsensivuilla ao378.tehy.fi. Valitse
samalla myös ruokavaihtoehto.
Paikkoja on rajoitetusti.
Hämeenlinnan kaupungin ao 305
►Sääntömääräinen syyskokous 11.12.
klo 16.30 Verkatehtaan kokoustilassa, 2. krs. Kokouksessa hyväksytään
ammattiosastolle toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio vuodeksi
2016. Lisäksi kokouksessa käsitellään ja hyväksytään ammattiosastolle uudet mallisäännöt. Kokouksen
jälkeen on mahdollista osallistua
ruokailuun ja Riku Niemi Orchestran
Kolmas Joulu -konserttiin. Ruokailuun ja konserttiin osallistuvilta
peritään 10 euron omavastuuosuus.
Sitovat ilmoittautumiset 25.10.
mennessä ammattiosaston sähköpostiin, ao305@tehy.net. Mainitse
ilmoittautuessasi, osallistutko vain
kokoukseen vai myös ruokailuun ja
konserttiin. Vastausviestissä saat
ammattiosaston tilinumeron, jonne
omavastuuosuus maksetaan.
Sastamalan seudun ao 370
►Syyskokous 20.11. Tampereen
Teatterilla. Kuljetus lähtee Mantan
patsaalta klo 16. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat sekä sääntömuutos. Ohjelmassa kokouksen
lisäksi ruokailu ja musikaalikomedia
Sugar – Piukat Paikat. Sitovat ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot
15.10. mennessä susanna.juhola@
dnainternet.net.
Turku
Varsinais-Suomen
yksityisalojen ao 203
►Sääntömääräinen syyskokous la
14.11. Viking Linen piknik-risteilyllä.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, ammattiosaston sääntömuutos sekä
järjestetään hallituksen täydennysvaalit. Kokoukseen osallistuneiden
kesken arpajaiset! Kokouksen jälkeen
ohjelmassa Seksuaalisuuden laineilla
-luento. Ohjelmaan kuuluu aamiainen
ja päivällinen. Sitovat henkilökohtaiset ilmoittautumiset 23.9.–23.10.
välisenä aikana ao203.tehy.fi/ilmoittautumiset. Ilmoita myös mahdolliset
ruoka-allergiat. Poisjäännistä joudumme perimään matkan todelliset
kulut. Ilmoittautuneille lähetetään
tarkemmat ohjeet sähköpostilla.
TEHY t 12–2015
Paimion seudun ao 209
►Sääntömääräinen syyskokous la
24.10. klo 10.15 Tehyn Turun aluetoimistolla, osoitteessa Eerikinkatu 17
C, 2. krs. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat sekä uudet
sääntömuutokset ja päätetään ammattiosaston sääntöjen muuttamisesta. Yhteiskuljetus kokoukseen
lähtee Sauvon tk:n pihalta klo 9 ja
Paimion tk:n parkkipaikalta klo 9.30
Paimiontietä ja 110-tietä Turkuun.
Kokouksen yhteydessä järjestetään
ruokailu. Kokouksen jälkeen lähdemme Osaava Nainen -messuille
Turun messukeskukseen. Messuilta
on yhteiskuljetus takaisin klo 17.
Ammattiosasto maksaa kuljetuksen,
ruokailun ja messulipun. Sitovat
ilmoittautumiset yhteiskuljetukseen
ja messuille ruokavaliotoiveineen
8.10. mennessä ao209@tehy.net.
Kaarinan seudun ao 211
►Sääntömääräinen syyskokous pe
30.10. klo 18 Ravintolalaiva Boressa, Linnankatu 72, Turku. Illan
ohjelmassa on sääntömääräinen
syyskokous. Tarjolla on iltapalaa.
Syyskokouksen jälkeen on mahdollisuus lähteä laivaristeilylle. Lisätietoa tapahtumista ammattiosaston
nettisivuilla. Ilmoittautumiset ao:n
nettisivujen kautta, ao211.tehy.fi/
tapahtumat.
Pöytyän seudun ao 215
►Sääntömääräinen syyskokous la
17.10. piknik-risteilyn merkeissä.
Tarkemmat tiedot risteilystä jäsenistölle lähetetyssä sähköpostissa.
Ilmoittautumiset (nimi ja syntymäaika) ao215@tehy.net.
Raision seudun ao 217
►Vuosikokous 15.11. Viking Linen
piknik-risteilyllä. Esillä sääntömääräiset asiat. Sitovat ilmoittaumiset 15.10. mennessä sähköpostiin:
ao217@tehy.net. Ilmoita samalla
syntymävuotesi. Poisjäännistä ilman
peruutusta laskutamme risteilyn
normaalihinnan.
Naantalin seudun ao 218
►Vuosikokous- ja pikkujoulupiknik-risteily la 21.11. Viking Linella.
Aamulla lähtö Turun satamasta M/S
Amorellalla, laivanvaihto Maarianhaminassa ja illaksi kotiin M/S
Viking Gracella. Lisätietoja ja sitovat
ilmoittautumiset 9.10. mennessä ammattiosaston sähköpostiin,
ao218@tehy.net.
Laitilan seudun ao 220
►Piknik-risteily ja jouluruokailu la
14.11. Silja Linella. Matkalla pidetään sääntömääräinen syyskokous.
Ilmoittautumiset anne.ruusuranta@
terveyskoti.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä 16.10. Lisätietoa matkasta
ammattiosaston nettisivuilla.
Jäsenilta Lahdessa
Työssä jaksaminen ja työnimu
Torstaina 8. lokakuuta klo 17.00–19.30
Lahden Aikuiskoulutuskeskus,
Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16
Kouvolan aluetoimisto tarjoaa valmennusta
työhyvinvoinnista. Kouluttajana toimii psykologi,
psyko- ja perheterapeutti Essi Juvakka. Valmennus
on keskustelevaa ja osallistavaa. Koulutuksen
päätteeksi tehdään tehyläisten arkeen liittyvä
työkalupakki. Keittotarjoilu Rakas Vihtori
-ravintolassa klo 16.
Sitovat ilmoittautumiset ruokavaliorajoituksineen
27.9. mennessä kouvolanaluetoimisto@tehy.fi.
Poisjäännistä ilman peruutusta laskutamme 20 e.
Tervetuloa!
Jäsenilta Tampereella
Terveydenhoitaja ja isyyslaki
Torstaina 8. lokakuuta klo 17.00–19.30
Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13
Isyyslaki uudistuu ensi vuoden alussa. Uudistuksen
myötä isyyden tunnustaminen on mahdollista jo
ennen lapsen syntymää. Tämä muuttaa neuvoloissa
työskentelevien terveydenhoitajien ja kätilöiden työtä.
Tehyn terveydenhoitajajaosto järjestää jäsenillan,
jossa asiasta ovat kertomassa Tampereen kaupungin
lastenvalvoja Sirkku Välimäki sekä Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Heidi Laurila. Tarjolla kevyttä
iltapalaa klo 16.15 alkaen.
Ilmoittautumiset 1.10. mennessä sähköpostilla
osoitteeseen ilmoittautumiset.tre@tehy.fi. Ilmoita,
mihin tilaisuuteen olet osallistumassa sekä ruokaaineallergiat. Ilmoittautuminen on sitova. Ilman
perusteltua syytä poisjääneille lähetetään 25 euron
lasku. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pian
mukaan. Tervetuloa!
69
Tehyn Akateemisten,
Esimies- ja Hallinnon jaostojen
KouluTuSTilAiSuuS
jA vuoSiKoKouKSET
13.–14.11. Sokos Hotel Flamingo vantaa
Ohjeet ja ilmoittautuminen 1.10. alkaen www.tehy.fi >
Jäsensivut > Jäsenelle > Jaostot ja ryhmät
Akateemisten jaosto järjestää
TEHy AKATEmiAn
to 12.11. klo 17–18.30
Tehyn keskustoimisto,
Asemamiehenkatu 4 A, 5. krs., luentosali 5A
Illan aihe: Ammatillisen osaamisen kehittäminen
kliinisessä hoitotyössä – tietoa uusista suunnitelmista.
Luennoitsijana Marjukka Vallimies-Patomäki, sh, TtT,
terveydenhuoltoneuvos, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö.
Tarjolla kevyt iltapala klo 16.30 alkaen. Tilaisuus on avoin
kaikille kiinnostuneille!
Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 5.11.
mennessä nina.welling@tehy.fi.
opiskelijayhdistyksen
syyskokous la 24.10. klo 11
Tehyn keskustoimisto
Asemamiehenkatu 4, 5. krs., Helsinki
Kokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma
tulevalle toimikaudelle 2015–2016. Kokoukseen
voivat osallistua kaikki Tehyn opiskelijayhdistyksen
jäsenet. Tehy vastaa matkakuluista ja kokouksen
tarjoiluista. Mahdollisista muista kuluista vastaavat
osallistujat itse.
Opiskelijayhdistyksen hallitus jatkaa iltaa vapaamuotoisesti Sokos Hotel Helsingin saunakabinetissa (klo 16–22) Helsingin kattojen yllä.
Osallistujat ovat lämpimästi tervetulleita jatkamaan
iltaa kanssamme.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen kokoukseen
18.10. mennessä: www.tehy.fi/opiskelijat >
Menoa ja meininkiä > Tehyn Opiskelijayhdistyksen
syyskokous.
Tehyn opiskelijayhdistyksen hallitus
www.facebook.com/Tehy.opiskelijat
Suomen Kätilöliitto –
Finlands Barnmorskeförbund ry
Sääntömääräinen vuosikokous
KOKOUSKUTSU
la 14.11. klo 10
Järjestötalo 1, Asemamiehenkatu 4, P1 krs.
Itä-Pasila, Helsinki
Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkistus ja
kahvitarjoilu alkaen klo 9. Vuosikokouksessa
käsitellään sääntöjen 14. §:ssä mainitut asiat
sekä päätetään apuraha- ja stipendirahaston
lopettamisesta ja vahvistetaan sääntömuutokset.
Hallitus
Stadgeenligt årsmöte
lör 14.11 kl. 10
Järjestötalo 1, Stationskarlsgatan 4, P1
Östra-Böle, Helsingfors
På årsmötet behandlas i § 14 av förbundets
stadgar nämnda ärenden samt besluts om
avslutande av bidrags- och stipendiefonden och
fastställs stadgeförändringar.
Styrelsen
70
TEHY t 12–2015
koulutus työpaikat
uutta osaamista
käynnistyy Helsingissä marraskuussa 2015
Noin vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus erityisesti
sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Kriisityön uudet tuulet (2 pv)
Helsinki, 3. - 4.12.2015
Uusinta tietoa ja käytännön esimerkkejä psykososiaalisen tuen ja
interventioiden osalta.
Perhearviointimenetelmä (3 pv)
Turku 7.10., Lahti 27.10., Kuopio 19.11., Kajaani 21.11. ja Helsinki
tammikuu 2016
Konkreettisia työkaluja perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointiin.
Saudi-Arabia: Riyadh ja Jeddah
Loistavat edut kuten hyvä veroton palkka, pitkät lomat (60
päivää), ilmainen asunto, työterveyshuolto, perusteellinen
perehdytys työhön, hyvät etenemismahdollisuudet, ilmaiset
lennot, kuntosalit ja uima-altaat jne. Lue eduista ja palkasta
tarkemmin kotisivuiltamme.
Irlanti:
Nyt uusia sairaaloita!
Hyvät edut!
Australia:
Englanti: Lontoo
Muuttopalkkio 1400€
+Lentolippu
Hyvitämme
kulujasi!
Vaatimukset: APHRA-rekisteröinti tehtynä ja IELTS 7
Jatkuva haku ja haastattelut:
soita 09 41 55 66 11 ja kerromme lisää!
mind-Body Bridging Vaihe 1 (3 pv)
Helsinki 9. - 10.10. ja 18.11.2015
Mieli-keho -yhteyttä vahvistava terapeuttinen menetelmä, sekä
oman hyvinvoinnin vahvistamiseen että työvälineeksi ammattikäyttöön.
Katso lisää: mielenterveysseura.fi/koulutukset
Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus
Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki
p. 09 4150 3600
www.mielenterveysseura.fi/koulutukset
PROFCO Professional Connections on suomalainen
terveydenhuoltohenkilöstön välityspalveluyritys.
Olemme välittäneet sairaanhoitajia Australiaan,
Brittein-saarille ja Lähi-Itään jo 20 vuotta. Olemme
välittäneet tuhansia
hoitajia vakinaisiin
Palvelumme ovat
työsuhteisiin.
ilmaisia sinulle!
Satoja työpaikkoja
Psykoterapian perusteet (30 op)
Sairaanhoitajia Englantiin,
Irlantiin ja Saudi-Arabiaan
Haku: jobs@profco.com
Lue lisää sivuiltamme http://www.profco.com ja katso
täydellinen listaus sadoista työpaikoista.
Osaaminen ja asenne merkitsevät
meillä paljon. Tarttuuko oma innostuksesi
ja uudistamishalusi myös työkavereihin?
Tule tekemään työtä elämän tähden:
OSASTONHOITAJA
Taysin gastroenterologian vastuualueelle.
Katso tarkat tiedot tehtävästä:
www.pshp.fi/rekrytointi
TEHY t
t 12–2015
12–2015
71
työpaikat
OSASTONHOITAJAN VIRKA
• sädehoidon yksikkö PPSHP-02-140-15
Katso tarkemmat tiedot ja hakuohjeet
www.ppshp.fi/tyonhaku/avoimet tyopaikat
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on innovatiivinen ja dynaaminen terveyspalvelujen tuottaja.
Alueen väestö on yli 400 000 asukasta ja heitä palvelee noin 6800 terveydenhuollon ammattilaista.
Tehy 12/2015
191x90 mm
SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja
lääkehuollon palveluja. Toimialaamme kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja
hygieniaan liittyvät palvelut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin
omat sekä piirin ulkopuoliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt.
Ristikon 11/2015 ratkaisu
SataDiag liikelaitoksessa julistetaanwww.satadiag.fi
haettavaksi
23.10.2015 klo 14.00 mennessä
S ÄKK I P I ME Ä T
K
A
AAMU
A
L I HA
1. YKSI LABORATORIOHOITAJAN VAKINAINEN TOIMI,
V A S T A S Y N T Y N Y T
SATSHP-04-11-15
Sairaanhoidollisten
palvelujen liikelaitoksessa julistetaan haettavaksi
U
A J A T
A
P A V E
sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Maantiekadun laboratorio,
9.4.2010
klo 14.00 mennessä
Porin kaupunginsairaala
S A T AMAA L U E
E
RABB I T
T
I
KAH L E E T
T
2.1. YKSI
YKSI RÖNTGENHOITAJAN
VAKINAISEN
aalan
SairS
ssä I S T I
RÖNTGENHOITAJAN
TOIMIVARAHENKIAMAR
A
UtaS T A A eläökiA
kankais
LÖN TOIMI, SATSHP-04-9-15
ke
yy
nt
sy
sijoituspaikka
työsuhteen
alkaessa
Satakunnan keskussairaalan
fysiologian
isotooppilääketieK U Bkliinisen
I SM
I
L
Lja A
I T ellä T
L
sijoituspaikka
työsuhteen
alkaessa Rauman
kuvantamisyksikkö
muotia
ORA T
O L L I L A
T OD E T A
teen yksikkö
Ks. www.satshp.fi/rekry
M P Ä L KÄN E
47xxR I N O
P
Ä
Ä
O
S
A
F O
ä
e
r
2.
YKSI
RÖNTGENHOITAJAN
TOIMI
ih
V arka
SataDiag on Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia- ja lääkehuollon
ös
tykuvantamisyksikkö
P
V I I L AU S
F
palveluja.sijoituspaikka
Toimialaamme kuuluvat työsuhteen
lisäksi tartuntatautienalkaessa
ehkäisyyn ja hygieniaan
liittyvätaluesairaalan
palveRauman
lut. Asiakkaitamme ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin omat sekä piirin ulkopuoliset terveydenM
A
D
E
T
J
M
I
E
S
ja sosiaalihuollon yksiköt. Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. www.satadiag.fi
O
R
A
A
K
A
K
I
V
E
T
3. YKSI LABORATORIOHOITAJAN TOIMI
O
P
M
U
T
S
I
T
A
U
A
A
Tehy
12
93 x 80
mm
sijoituspaikka
työsuhteen
alkaessa
Rauman aluesairaalan kliinisen kemian vastuuyksikkö
P UU T ON 1
O2 E N I M M I T E N
E5 n I
N I M I K E
RU I S
C
aa
HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
4. YKSI LABORATORIOHOITAJAN
TOIMI
CpourrtamAalli N C A N OR
N
E
O
N
M
I
C
K
mah
aja I
sijoituspaikka työsuhteen alkaessa Satakunnan keskussairaalan
yksikkö
P kliinisen
H
E mikrobiologian
MephaOrsiiHaoritA
A
J
O
K
O
E
k
jä si ea
Z E L E Z N Y kÖ
NA T A
E
R
JYVÄSKYLÄ
Etsimme haasteelliseen
ja innostavaan työhön luovia ja yhteistyökykyisiä
I T ARA
R röntgenE L E EjaTlaboratoriohoitaL OA T A
jia.HAMMASHOITAJAA
Tarjoamme mahdollisuuden
monipuolisen osaamisenGkehittämiseen
ajanmukaisella
teknologialla.
D
PÖ T
KÖ T
HA
A T
Y
Etsimme
äitiysloman sijaisuuteen
G työskennellä
R O O P vastuualueen
T A T T O Oeri yksiköissä
V O H L ja
A
Alueellisen
toimintamme vuoksi
arvostamme
1.12.2015
alkaen. Vastaanotollamme
työskentelee
kolme joustavuutta
hammaslääkäriä,
neljä hammashoitajaa
ja suuhygienisti.
Y
T
AB I T
Ä
S I A T
Y
yhteistyökykyä
sekä koulutusmyönteisyyttä.
No 9
24.6.2015
tehyläiset
mallit & uusi
ovaatteet
leen
a sa
har
inen
No
8
2.6.20
15
No 11
1.9.2015
pitk
kun nepal
ä ti
suku
em
puol
ieh
enko
eksi
ilta
rjau
kuk
s s.
uni
14
s. 28 kuja
sair
ura
ast
polu
aa
riitt
n
a m lu
itse
eret oja
asia
oja
ssa
s.
järisi
46
ulkomaat s.
oitaja
lastenh
usko
elina hu
6
että
elävää lääk a
kasvattamass
s. 14
soluterapia
vain hoikka
hoitajaksi?
kelpaa
Uu
sarj si
Työ a!
kuvan-
a
siedä painett
paremmin
s. 28
puheenaihe
17.6.2015 11:52:58
sydäme
n asial
kaus s.
ohitusleik
lo
pomo pe
a s.
ammatiss
la
18.8.2015
1
14
kuolema
henkilö
s. 32
ton
kävi ka
hd
potilait
a puolu
20
mu
pitääkö a?
innostu
No 10
me kaik
ki s. 54
n aina
näin toi
esti
stamaan
25.5
.201
5 15:5
6:55
mii
intuitio
hyvinvo
inti s. 28
26
ointi s.
hyvinv
myyttiä
rokottam
isesta
5
15 13:56:2
24.8.20
kouluko
44582.i
din pau
la korju
s
ndd 1
44423.in
dd 1
11.8.201
5 11:38:11
Tehy-lehti tavoittaa
ammattilaiset
Työ on monipuolista potilastyössä avustamista, välinehuoltoa ja toimistotyötä. Keskimääräinen työaika n. 33 h/vko.
Tiedustelut:
Toivomme, että hakijalla on hammashoitajan koulutus ja
vastanneiden
kesken arvottiin Tehy-tuotteita.
1.-2.kokemustaylihoitaja
Liisa työskentelystä.
Nurmi, puh. 02 627 7203, 044
707 7203
mielellään
yksityispuolella
Varaa
tila 9721
työpaikkailmoituksellesi
010Anne
665 2553
Voittajat
ovat Riitta Viitaniemi Kyröskoskelta,
3.-4.
ylihoitaja Katja Laine, puh. 02 627 7635,
044
707
www.densens.fi
anita.suuronen@alma360.fi
Lindeman Preitilästä ja Tuula Pekkala Jyväskylästä.
Yhteydenotot sähköpostilla sari.maki@densens.fi
Onnittelut!
Hakemukset, liitteinä todistusjäljennökset ja ansioluettelo,
osoitetaan liikelaitoksen johtaja Jouni Aallol72
le ja lähetetään johdon assistentti Monica Vuorsolalle, osoitteella Satakunnan sairaanhoitopiiri, SairaaTEHY t 12–2015
12/2015
93x62,5 mm
lantie 3, Tehy
28500
PORI.
ristikko
 
 



NaOH+T



 


























 


 









”












”



























 










 























@S
ratkaise ristikko 2.10.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 13/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 12–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
erottamattomat.
Satu Virkalahti viettää
vapaa-aikansa metsässä
irlanninsetteri Sagan kanssa.
Häpeilemättä mehtäläinen
Satu Virkalahti puhelee puilleen ja pärisyttää moottorisahaa.
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Maria Grönroos
E
i tätä saa myydä! Ajatus iski salamankirkkaana Satu Virkalahdelle,
vaikka hän oli jo päättänyt veljensä
kanssa, että luopuu perinnöksi tulleesta
isänsä lapsuustorpasta.
Paluu Keuruun mummolan maisemiin
muutti mielen. Kahden hehtaarin metsä
humisi niin kutsuvasti, että tuntui kuin
olisi tullut kotiin. Satu lunasti itselleen
myös veljensä osuuden.
Siitä lähtien Salon sairaalan kirurgisella osastolla sairaanhoitajana työskentelevä Satu on lähtenyt 270 kilometrin
päähän aina, kun työvuorolistoihin on
auennut muutaman päivän vapaa.
pelottavan ison pankkilainan, mutta onneksi olen selvinnyt siitä.
Kauppaan sisältyi omaa torppaa parempikuntoinen rakennus. Siitä tuli kelpo kesämökki.
Satu myi puut yhdentoista hehtaarin satavuotiaasta kuusikosta, joka oli
jo alkanut lahota. Edellinen omistaja oli
sanonut, ettei olisi pystynyt katsomaan
avohakkuita.
– Kyllä se minullekin vaikeaa oli. Pyytelin puilta anteeksi ennen kuin niitä
alettiin kaataa.
Satu tahtoo hoitaa omaisuuttaan omin
käsin. Tiedot ja taidot hän on oppinut
metsästä innostuttuaan Satu
osti rajanaapurista myyntiin tulleen 38
hehtaarin metsäpalstan.
– Päätös ei ollut helppo. Hinta nousi
korkeaksi, koska puusto oli enimmäkseen uudistuskypsää. Jouduin ottamaan
74
Metsä on paras
mahdollinen
kuntokoulu.
tuttavilta ja metsänhoitoyhdistykseltä.
Hakkuut Satu jättää ammattilaisille, mutta raivuutyöt hän tekee itse.
– En tarvitse kuntosalin jäsenkorttia, sillä metsä on paras mahdollinen
kuntokoulu.
ihaninta metsässä on Satun mie-
lestä hiljaisuus ja rauha.
– Puiden siimeksessä tunnen olevani
turvassa. Mieleni tyyntyy ja rauhoittuu.
Yövyn mielelläni teltassa. En pelkää karhuja, susia tai käärmeitä.
Metsäpalsta on vankistanut sukujuuria.
– Kun muutun aikanani maaksi, poikani perivät metsän ja alkavat toivottavasti
miettiä, miksi äiti ryhtyi nelikymppisenä
metsänomistajaksi. t
satu pitää metsähullun päiväkirja -blogia
osoitteessa metsahullu.blogspot.com.
TEHY t 12–2015
tehy-lehti 13 ilmestyy 13.10.
seuraavassa numerossa
HARRI VIRTA
Vanhustyön
hyvät ideat
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
tiedotteet@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro
13
14
15
Aineistot
25.9.
16.10.
6.11.
TEHY t 12–2015
Ilmestymispäivä
13.10.
3.11.
24.11.
Päätoimittaja
Päivi Jokimäki (09) 5422 7190
Minna Hietakangas
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
Aikakauslehtien liiton jäsen
75
APTEEKISTA
Ceralan-perheen uusin tulokas, Pesuöljy kosteuttaa tehokkaasti
ja pesee hellävaraisesti. Kevyesti vaahtoava, voidemainen uutuus
sisältää runsaasti ihoa hoitavia öljyjä. Hajustamaton Ceralan
Pesuöljy sopii normaalille, kuivalle ja atooppiselle iholle
– kuten Ceralan ja Ceralan Plus -perusvoiteetkin.
Suomessa kehitetty
ja valmistettu.
08/2015
UUTUUS!
Voide,
joka pesee.
Öljy, joka
hoitaa.
itsehoitoapteekki.fi
Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16