Lataa PDF

No 5
31.3.2015
susanna kaunisto
Hoivakodin
uusi iloinen
arki
tulevaisuuden sairaala
arkkitehtuuri s. 14
näin tuet sairaan
lapsen vanhempia
parisuhde s. 40
syyttä syyllinen
hyvinvointi s. 26
9
kysymystä
ympäristöherkkyydestä
RQ
Q\W
VLQXOOD
.MJNLDHKKĔSTKDU@HRTTCDRR@S@QODDJRHGNHS@IH@
1@SJD@U@SJNRNRH@@KHI@SDQUDXR@K@MG@@RSDDSJNTKTSTRS@UĔGDMSĔLĔKKĔ
,HSDMSXŅDKĔLĔMS@R@@QUNDSDMDD
2HMTKK@NMMXSDQHMNL@HMDMSHK@HRTTR@I@@NL@@DST@RHI@GNHSN@K@M
@RH@@ĔĔMDRSĔLĔKKĔDCTRJTMS@U@@KDHRR@SDGXKĔHRSĔDGCNJ@RS@
3@QINKK@NMTODHS@DGCNJJ@HS@lU@KHSRDNL@RHI@ĔĔMDRSĔŬ
7XWXVWX7HK\QQHOMÁÁQSRLQWWLLQ
NDQVDODLVWHQNÁVLW\NVLLQMD
WHK\OÁLVLLQHKGRNNDLVLLQ
ZZZWHK\ƄHGXVNXQWDYDDOLW
2
TEHY t 5–2015
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 5
31.3.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 kansi Itse asiassa: Susanna
Kaunisto
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Oletko töissä tautitehtaassa?
14 kansi Uusiksi ajateltu
19 Parempaa suomea
20 Ammatissa: Suu puhtaaksi!
23 Kolumni
24 Sairaus: Asbestin jäämät
26 kansi Hyvinvointi: Anteeksi,
että olen
30 Pulma palasiksi
31 Terveys
32 Rajan tuolla puolen
36 kansi Herkkänä ympäristölle
39 Kaikilla varusteilla
40 kansi Sairas lapsi, kituva suhde
uutta ajattelua
43 Kirjat
44 Tahdon edustaa sinua
tehyläinen
54 Me kaikki
56 Ensiapu
58 Tieni tähän
60 Homma hoidossa
14 39 56
arkkitehtuuri
autot
kokous
Kuopioon tehdään
tulevaisuuden
sairaalaa.
Ambulanssin
voi rakentaa
kahdella tavalla.
Taas turha palaveri?
Kyseenalaista vanhat
rutiinit.
61 Tarkastaja
KANNEN KUVA: PASI LEINO
62 Keskustelua
64 Tehy-uutiset
65 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
74 Ihana arki
Monista vanhuksista
tulee herkuttelijoita.
Suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola sivulla 20.
TEHY t 5–2015
3
SOTE  JOHTAMINEN  TOIMINTAKYKY  VAIKUTTAVUUS
͸
Ȫ
O
̢
ͥ
Ӆ
ҿ
Ӆ
ǣ
Ǒ
O
Ӄ
Ǒ
̢
L
΍
Ӆ
*͝N ̻ǧͽMȺͥ
LÊӲͩͩ
twitter.com/Fysioterapia15 ¦ @Fysioterapia15
www.facebook.com/fysioterapiakongressi
Keynotes:
7.-8. lokakuuta 2015
FYSIOTERAPIA-
TtT ELINA VIITANEN
KONGRESSI
Elina Viitanen on terveydenhuollon
johtamisen professori Tampereen
yliopistossa. Hän on väitellyt vuonna
1998 aiheesta "Fysioterapian
ammattikulttuuri terveyskeskuksissa".
1Bǚґ̢UΝS̴ͩt)Ȣ͝ґ̴̢͙ͩ
YKSI SUURIMMISTA FYSIOTERAPEUTEILLE SUUNNATUISTA
KANSALLISISTA TAPAHTUMISTA KOKOAA YHTEEN
FYSIOTERAPIAN AMMATTILAISET, ASIANTUNTIJA SEKÄ
PALVELUNTARJOAJAT.
Elina tutkii johtajuutta ja johtamista
sosiaali- ja terveydenhuollon
organisaatioissa ja kouluttaa johtajia.
Fysioterapiakongressissa Elina paneutuu
johtamisen ja lähiesimiestyön tulevaisuuden haasteisiin.
TEEMAT KOSKETTAVAT TÄMÄN PÄIVÄN SUURIA
KYSYMYKSIÄ, KUTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN
UUDISTUSTA, JOHTAMISTA, TOIMINTAKYKYÄ JA
Professori Hannu Luomajoki pitää kursseja
selkäkivusta ja kiputeemoista eri puolilla
Eurooppaa. Luomajoki valittiin Suomessa Vuoden
fysioterapeutiksi 2015 ja vuoden tutkijapalkinnon
hän vastaanotti Sveitsissä vuonna 2008.
VAIKUTTAVUUTTA.
Early Bird
TBǑ͕Lǣ
HINNAT
30.4.2015 mennessä: 2 päivää
1 päivä
Jäsen:
320€
220€
Ei-jäsen:
400€
300€
Opiskelijajäsen:
150€
100€
Jäsen:
350€
230€
Ei-jäsen:
420€
300€
Opiskelijajäsen:
150€
100€
FT LAURI JÄRVILEHTO
Filosofian tutkija Lauri Järvilehdon päätutkimuskohteenaan on ihmismieli ja erityisesti intuitiivinen ajattelu. Kouluttajana Lauri Järvilehto pyrkii
siirtämään tutkimustyössä syntyneitä ajatuksia
käytäntöön.
30.4.2015 jälkeen:

4

ft, OMT HANNU LUOMAJOKI
1ÊǕ͕ӅͥҁǑ̢ͩӂ
www.fysioterapiakongressi.fi

TEHY t 5–2015
pääkirjoitus
Millaista vanhuutta toivon
kun mummini syntyi vuonna 1920,
itsenäinen Suomi oli taaperoiässä. Vuonna 1920 täällä oli reilut kolme miljoonaa
asukasta, joista miljoona oli alle 15-vuotiaita. Nuori maa oli toipumassa sisällissodan repimistä haavoista ja sosiaaliministeriö keskittyi köyhyyden torjumiseen.
Toisaalta tuo vuosikymmen oli edetessään myös talouskasvun ja eteenpäin
katsomisen aikaa: ihmiset olivat matkalla
vanhasta uuteen.
Samalla muuttui väestörakenne. Kuolleisuus väheni, kun lääketiede kehittyi
ja ihmisillä oli vähitellen
parempaa ruokaa saatavilla.
Ikärakennetta peilaava kuvio
muuttui pyramidista nelikulmioksi, kun elinikä piteni.
Päätoimittaja
minna hietakangas
palvelutalo tervaskannon
esimies Susanna Kaunisto puolestaan
kuvailee Itse asiassa -sarjassa, että uuden tekeminen hoivakodissa jatkuu
senkin jälkeen, kun televisiokamerat
sammuivat. Ihailen työtä,
jota Ylen Hoivakoti kuntoon
-hankkeessa olleessa Tervaskannossa tehdään.
Omahoitaja selvittää
vanhuksesta sata asiaa ja
kirjoittaa hänen tarinansa.
Hoivakodissa kokoontuu
korttirinki ja siellä on pidetty päivätansseja, paistettu
makkaraa nuotiolla ja käyty
kampaajalla. Viikoittain
piipahtaa joku vierailija
kylässä.
Silmät avasi Kauniston mukaan se,
kun työntekijät alkoivat pohtia, millaista arkea he itse toivoisivat elävänsä, jos
asuisivat Tervaskannossa. Se tarkoitti,
että tekemisen piti muuttua paljon enemmän ihmisestä lähteväksi.
Millaista vanhuutta minä siis toivon?
Entä sinä?
Hyvästä
vanhustyöstä
puhutaan
ehkä
enemmän
kuin
koskaan.
uudella vuosituhannella mummini on yksi heistä,
pitkäikäisistä. Aivan viime
aikoihin saakka hän asui
omassa kodissaan Pihtiputaalla. Elämänsä aikana
94-vuotias on ehtinyt tulla
tietyllä tavalla vähän kuuluisaksikin. Meille toimittajaopiskelijoille näet teroitettiin aikoinaan, että juttu
pitää kirjoittaa niin, että ”Pihtiputaan
mummokin sen ymmärtää”.
Mummi on nyt terveysaseman vuodeosastolla. Hyvästä vanhustyöstä ja arvokkaasta vanhuudesta puhutaan ehkä
enemmän kuin koskaan.
Uusi uljas tietotekniikka
Tehy-lehdessä 6/1985 kerrottiin
tutkimusohjelmasta, joka selvitti
tietotekniikan vaikutuksia
työympäristöön.
Keskeiset tutkittavat työpsykologiset ilmiöt ovat tietotekniikan etenemiseen liittyvä muutoksen hallinta ja
TEHY t 5–2015
Tässä numerossa on kaksi hyvin
erilaista tarinaa vanhustenhoidosta.
Sairaanhoitaja Pirjo Maijala kertoo Keskustelua-sivulla, kuinka joutui läheisensä sairastuttua surukseen toteamaan,
miten huonoa hoito voi heikoimmillaan
olla.
30
VUOTTA SITTEN
muutoksen tarjoamat mahdollisuudet
työn itsenäisyyden
ja omaa työtä koskevan kontrollin ja
palautteen kehittämiseen. Tutkittavana
ovat myös sosiaalinen vuorovaikutus ja
tuki sekä yksilön selviytymiskeinojen
riittävyys.”
5
itse asiassa
Hoivakodin
kunnostaja
Tv-sarja päättyi, mutta uudistaminen jatkuu,
sanoo palvelutalo Tervaskannon esimies Susanna Kaunisto.
teksti Terhi Mäkinen kuva Pasi Leino
1 Tervaskanto oli mukana Ylen
Hoivakoti kuntoon -sarjassa. Mikä
oli isoin muutos?
Omahoitajuus on isoin uudistus. Tavoite
on, että omalle asukkaalle varataan ainakin yksi tunti kolmen viikon työvuorolistaan. Omahoitaja tutustuu asukkaaseen
selvittämällä hänestä sata asiaa, kuten
lempivärin ja elämän tärkeimmät hetket.
Tietojen perusteella hoitaja kirjoittaa
minä-muotoisen tarinan.
Vaikka tv-ohjelma päättyi, valmentajat
Anna Pylkkänen, Taina Semi ja Jaakko
Valvanne ovat yhä tukenamme. Syksy
oli hektinen, nyt jalkautamme ja muokkaamme rauhassa uusia toimintatapoja
meille sopiviksi.
2 Joko asukkailla on omat
taskurahat?
Osalla on. Toivomme, että taskurahaa
olisi, jotta asukas tai omahoitaja voisi
hankkia jotakin, mistä asukas nauttii.
Herkästi ajatellaan, että laitoksessa kaikki on valmiina, mutta pienellä summalla
saisi jotain erityistä.
3 Aloititte asukaskokoukset. Millaisia
ideoita asukkailta on tullut?
Korttirinki kokoontuu joka viikko, ja
päivätansseja pidetään silloin tällöin.
Mietimme, miten vietämme juhlapäiviä. Viimeksi puhuimme siitä, tahtovat6
ko asukkaat ala-aulaan nimensä. Meillä
käy paljon kyläilijöitä, koska moni sai
tv-ohjelman välityksellä tietää, että täällä
asuu tuttuja. Nimet auttaisivat perille.
4 Keitä käy vierailulla?
Iitu-koira käy säännöllisesti. VPK
auttoi laskiaisena paistamaan makkaraa nuotiolla. Musiikkiesityksiä on ollut
useita ja näytelmiäkin olemme nähneet.
Parturi-kampaaja kävi tekemässä kampauksia joulujuhliin. Meillä käy joku vierailija joka viikko.
5 Miten uudistukset ovat
vaikuttaneet vanhusten vointiin?
He ovat virkeämpiä ja kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Silti kuulen
välillä, että elämä on eletty. Jospa arjesta
kuitenkin löytyisi ilon aiheita. Ne voivat
olla pieniä juttuja: vaikka muisti ei toimi,
kädentaidot voivat säilyä. Siivousrättien
Olisi kurjaa, jos
joutuisin puolison
kanssa eri hoitopaikkaan.
viikkaus, postin vieminen hoitajan kanssa tai hiljan hankittu Fortuna-peli voi olla
kiva asia.
Kun on tarpeeksi toimintaa, vuorokausirytmikin on helpompi pitää, sillä
tekeminen väsyttää.
6 Mitä omaiset ajattelivat tv-sarjaan
osallistumisesta?
He suhtautuivat tosi hyvin. Ohjelma oli
yhteiskunnallisesti tärkeä vanhustyön
päännosto. Olen ollut huolissani alan työvoimatilanteesta, ja jo sen takia on hyvä
nostaa imagoa. Moni omainen ymmärsi
asian tämänkin puolen.
7 Millaisia ovat vanhuuden haaveesi?
Haluaisin nukkua pitkään. Harrastan liikuntaa ja sitä tahdon jossain muodossa jatkaa.
Hyvä, että lakiin on kirjattu pariskuntien oikeus yhteisasumiseen. Menin
18-vuotiaana naimisiin ja olisi kurjaa joutua puolison kanssa eri hoitopaikkaan.
Tuntuisi myös pahalta, jos läheiset eivät
veisi minua minnekään tai eivät kävisi
katsomassa.
Kun mietimme työkavereiden kanssa
omaa vanhuuttamme, se avasi silmät.
Totesimme, että toiminnan pitää muuttua aika paljon asukaslähtöisemmäksi,
jotta tahtoisimme muuttaa Tervaskantoon.
TEHY t 5–2015
tervetuloa
tutustumaan. Susanna
Kaunisto toivoo, että hyvät
käytännöt leviäisivät.
Yksi Tervaskannon
asukas nukkuu pysyvästi
patjalla lattialla, jottei
hän putoa sängystä.
Lattialla nukkuminen on
miellyttävämpää kuin
magneettivyöllä sitominen.
koulutus
Mene!
Susanna Kaunisto puhuu
Lähihoitajapäivässä
Tampereella 28.4.
WWW.TEHY.FI > JÄSENELLE >
OSALLISTU KOULUTUKSIIN
Susanna
Kaunisto, 29
► Palveluasumisen esimies
61-paikkaisessa palvelutalo
Tervaskannossa Somerolla.
► Koulutukseltaan lähihoitaja ja
sosionomi. Opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa.
► Asuu Tammelassa. Perheeseen
kuuluu aviopuoliso, 9-vuotias
tytär ja Sulo-koira.
► Harrastaa liikuntaa.
TEHY t 5–2015
7
Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto, Suomen Ensihoitoalan Liitto,
Suomen Lastenhoitoalan Liitto ja Tehy järjestävät yhteisen koulutuspäivän
Työhyvinvointiseminaari
17.–18.9.2015
Solo Sokos Hotel Torni, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere
Torstai 17.9.
²
²
²
²
,OPRLWWDXWXPLQHQMDDDPXNDKYL
.RXOXWXVSlLYlQDYDXV
0LHOHQWHUYH\VYRLPDYDUDQDHOlPlQNDDUHQ
HULYDLKHLVVD(VD1RUGOLQJ7+/
0LWHQK|OP|\VHGLVWll
K\YLQYRLQWLD6DLUDDODNORYQLW
/RXQDV
/$67(1682-(/8
² /DVWHQVXRMHOXLOPRLWXNVLHQ
WHNHPLQHQ0LUMDP$UDQHYD
0HULNUDWRVODVWHQVXRMHOX2\
²
.DKYL
0,7(1.b<77b<'<17<g3$,.$//$"
² 6RSXLVDW\|\KWHLV|²NRKWLHSlDVLDOOLVHQ
NRKWHOXQMDNLXVDDPLVHQQROODWROHUDQVVLD
0DDULW9DUWLD77/
²
²
7DXNR
7XORVWDYlKHPPlOOl²-XKD7+DNDOD
,OPRLWWDXWXPLQHQ
ZZZVXRPHQURQWJHQKRLWDMDOLLWWRÀ
ZZZVODOÀZZZVHKOÀZZZVPWKOQHW
7<g6.(17(/(1.g7(59((66b<03b5,67g66b"
² 6LVlLOPDRQJHOPDWMDQLLGHQVHOYLWWlPLQHQ
3DDYR5DXWLDLQHQ.XRSLRQ\OLRSLVWROOLQHQ
VDLUDDOD
² +XRQRQVLVlLOPDQYDLNXWXVWHUYH\WHHQ
² .DKYL
0,7(16b,/<7b17<g.<.<1,3,'(03bb1"
²
2VDW\|N\N\LVHWW\|VVl²K\YLlNl\WlQW|Ml
RUJDQLVDDWLRLVWD1LQD1HYDOD77/
² 0LWHQW\|K|QSDOXXWDKHOSRWHWDDQ
0DUMD0lNLQLHPL(WHOl3RKMDQPDDQ
VDLUDDQKRLWRSLLUL
² 7DXNR
Perjantai 18.9.
²
²
9RLNRRQQHOOLVXXWWDRSSLD²0DUNNX2MDQHQ
.DKYL
0,7(1+$//,76(19b.,9$/7$$626,$$/,-$
7(59(<'(1+82//266$"
² 0LWHQ\OHLVWlYlNLYDOWDRQVRVLDDOLMD
WHUYH\GHQKXROORVVD-DQQH6\VL$KR
7DSDWXUPDYDNXXWXVODLWRV ² 0LWHQNRXOXWHWDDQKHQNLO|VW|MDPLWHQ
YlNLYDOODQNDQVVDRSSLLHOlPllQ
0DWWL/DXNNDQHQ2<6
² /RXQDV
² 9lNLYDOODQNRKWDDPLQHQW\|SDLNDOOD
9HOL0DWWL6DDULQHQ(WHOl3RKMDQPDDQ
VDLUDDQKRLWRSLLUL
8
7(59(<'(1-$626,$$/,+82//21
$00$77,+(1.,/g7
² $PPDWWLKHQNLO|LGHQODLQVllGlQW|
.LUVL0DUNNDQHQ7HK\
² $PPDWLQYHWRYRLPDLVXXV
0HUYL)OLQNPDQ7HK\
² .HVNXVWHOXD
²
²
/RXQDV
0DDKDQPXXWWDMDWMDPRQLNXOWWXXULQHQ
SHUKHVRVLDDOLMDWHUYH\GHQKXROORQ
DVLDNNDDQD-RQQD5RRVMD,QJD/LOO
/HVNLQHQ6XQGTYLVW
TEHY t 5–2015
puheenjohtajalta
Ei tullut valmista
Puheenjohtaja
rauno vesivalo
menneellä vaalikaudella
sote-uudistuksen tavoittee-
ei saatu aikaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellista uudistusta. Eduskuntavaalit toivat pakollisen
aikalisän. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on
otettava ensitehtäväkseen sote-uudistuksen
loppuunsaattaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut
jatkaa uudistuksen valmistelua kaiken aiemmin
tehdyn työn ja annettujen
lausuntojen pohjalta. On
vaikea kuvitella, että jotain
aivan uutta ja mullistavaa
olisi keksittävissä. Kaikki asiat ovat varmasti jo
pöydällä.
Uudistus on edelleenkin välttämätön ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi ja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Sote-palveluihin käytettävä
rahamäärä ei tulevaisuudessa merkittävästi kasva, joten rahat on pystyttävä
käyttämään aiempaa tuloksellisemmin.
Palvelujen väestöpohjaa on laajennettava ja toimintatapoja ja rakenteita
uudistettava.
na on turvata hyvät, yhdenvertaiset ja
laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut
koko maassa. Peruspalveluja halutaan
vahvistaa ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistää samaksi
kokonaisuudeksi.
Uudistuksen valmistelu
jatkuu myös maakuntatasolla ja kunnissa. Tehyläiset ovat tässä valmistelussa
mukana. Historiallinen uudistus on saatava valmiiksi,
ennen kuin koko järjestelmä rapautuu ja pirstaloituu
sellaiseksi, ettei se ole enää
kenenkään hallittavissa.
Eduskunnassa
pitää näkyä
sosiaali- ja
terveysalan asiantuntemus.
eduskuntavaalit ovat
parin viikon päästä. Tehyläisiä ehdokkaita on ainakin 56. Mielestäni on tärkeää, että koulutetun hoitohenkilöstön
ääni kuuluu. Eduskunnassa pitää näkyä
sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus
sekä tutkittuun näyttöön perustuva
päättäminen. Voin lämpimästi suositella
äänestämään tehyläisiä ehdokkaita.
mielenkiintoista ja
aurinkoista vaalikevättä!
Lue
lisää
vaaleista
sivulta 44 .
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
www.tehy.fi
TEHY t 5–2015
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
tehy.jasenrekisteri@tehy.fi
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Terveysala
kiinnostaa
yläkoululaisia
Koodi paljastaa
lääkeväärennökset
lääkkeiden kulku tuotannosta
käyttäjälle rekisteröityy tulevaisuudessa Euroopan laajuiseen tietokantaan. Lääkevalmistajat lisäävät
pakkauksiin yksilöllisen koodin,
jonka avulla voi varmistaa, että
pakkaus on alkuperäinen. Pakkauksiin on suunnitteilla myös sinettejä
ja repäisypakkauksia, jotka paljastavat peukaloinnin.
Turvamerkintöjen on tarkoitus
olla käytössä vuonna 2019. rh
Videot korvaavat
tutustumiskäynnit
synnytyssairaaloiden
tutustumiskäynnit korvataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä nettivideoilla. Ensimmäiset videot valmistuvat toukokuun alussa.
Videot ovat osa vauvaa odottaville perheille suunnattua pakettia, joka koostuu verkkosivuista ja
synnyttäneiden oppaasta. Videoilla
esiintyy Husin kätilöitä ja lääkäreitä. rh
www.hus.fi/vauvamatkalla
10
kun kutsu käy.
Opiskelijat työskentelevät usein nollasopimuksella.
PASI LEINO
terveyspalvelut ovat nousseet yläkoululaisia eniten kiinnostavaksi toimialaksi. Viime vuonna
ykkösenä ollut matkailu- ja ravitsemisala on nyt toisella sijalla. Kolmantena ovat viime vuoden tapaan
sosiaalipalvelut.
Kiinnostuksen kohteita selvitettiin Taloudellisen tiedotustoimiston
ja T-Median tekemässä tutkimuksessa, johon vastasi 7225 nuorta. rh
Tunteja pyöreä nolla
nollasopimukset ovat tulleet myös
hoitoalalle. Nollatuntisopimus tarkoittaa
työsopimusta, jossa työaika vaihtelee nollan
ja esimerkiksi 40 viikkotunnin välillä.
Tehy ei vastusta työntekijän vapaaehtoista keikkatyötä mutta suhtautuu nollasopimukseen kielteisesti, mikäli se tarkoittaa,
että työntekijä on velvollinen ottamaan työn
vastaan aina tarvittaessa.
–Työntekijän ei tarvitse olla koko ajan
tavoitettavissa ja valmiudessa työhön
muulloin kuin varalla ollessa, sanoo Tehyn
edunvalvonta-asiamies Maija Wilskman.
Hän muistuttaa, että työsopimuksessa
on määriteltävä säännöllinen työaika
täsmällisesti, joko vuorokauden, viikon
tai työaikajakson aikana. Työvuoroista on
ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen työn
teettämistä.
Vähimmäistyöaikaan on etsitty kuluneella hallituskaudella ratkaisua. Asia
voitaisiin korjata ilman lakia, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt voivat tehdä liittotason
sopijaosapuolille suosituksia ja sopimuksia
asian korjaamiseksi. vt
enemmistö
naisia
1
Tilastokeskuksen
mukaan neljä
prosenttia
palkansaajista eli
83000 suomalaista
työskentelee
nollasopimuksella.
2
Kaksi kolmasosaa
heistä on naisia.
3
Nollasopimuksista
11000 on sosiaali- ja
terveysalalla.
TEHY t 5–2015
ajankohtaista
Palkkaero ei kapene
ammatit eriytyvät edelleen sukupuolen mukaan, eivätkä naisten ja miesten
väliset palkkaerot ole kaventuneet. Naisten osa-aika- ja määräaikaistyö jarruttaa
samapalkkaisuutta. Naisten koulutustason nousu ei ole edistänyt nuorten
naisten urakehitystä tai palkkauksen
tasa-arvoa.
Nämä johtopäätökset käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä
tutkimuksesta.
Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen uuden samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on, että naisten ja
miesten palkkaero kapenee vähintään
12 prosenttiin viimeistään vuoteen 2025
mennessä.
–Mukana on oltava keinoja, joilla
vaikutetaan ammattien eriytymiseen,
palkkaneuvotteluihin ja tasa-arvo-
suunnitelmien hyödyntämiseen, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka
Maarianvaara.
Maarianvaara kiintiöisi osan perhevapaista isille tasa-arvon nimissä. Naisen
eläke-euro on vain 76 senttiä miehen
eläke-eurosta, mikä johtuu rikkonaisemmasta ja lyhyemmästä työurasta.
–Vain kiintiöimällä voidaan vaikuttaa
tehokkaasti perhevapaiden käyttöön. rh
tutkimus
40 %
suomalaisista pitää sosiaaliturvan tasoa riittämättömänä.
thl:n suomalaisten hyvinvointi
ja palvelut -tutkimus
Mediatähystys
► ”Rääkkylä joutuu ottamaan
velkaa maksaakseen kunnan
sosiaali- ja terveyspalvelujen ostamisesta syntyneen
laskun. Sen suuruus palvelujen tuottajalle eli Attendo
Oy:lle on päälle 3,8 miljoonaa
euroa.”
yle.fi 9.3.
► ”Monet nuoret ovat niin
rikki, etteivät kykene opiskelemaan. Opettaja uupuu, kun
hänen pitäisi hoitaa opiskelijoiden mielenterveys- ja
päihdeongelmia.”
opettaja minna finstad, opettaja 6/15
► ”Huonokuntoista ihmistä
pestessään hoitajat puhuvat
omia asioitaan potilaan pään
yli. Se on aika loukkaavaa.
Aina pitäisi muistaa, että
potilas ei ole sairaalan omaisuutta. Hän on ihminen, jolla
on perhe ja historia.”
omainen titta leikkari,
kirkko ja kaupunki 11.3.
Kesäteatteri
keikkailee
► ”Valon lisääntyessä ihmisen sisäinen kello rukkautuu
oikeaan aikaansa, kun se
talven jäljiltä on jätättänyt.”
millaista oli olla nuori
► ”Seuraavan kerran, kun
joku kysyy, mikä selkääni
vaivaa, sanon, että siinä
on Joplin-syndrooma,
’dzoplinsindröm’.”
1930–50-luvuilla? Tästä kertoo tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin
asukkaiden lapsuus- ja nuoruusmuistoihin pohjautuva teatteriesitys On elomme
muistoja vain.
Kuvaelmaa esitettiin viime kesänä Koukkuniemessä. Tulevana kesänä
esityksen voi tilata keikalle. Esitys sopii
myös muistisairaille, sillä se painottuu
yksittäisiin tunnelmiin, lyhyisiin tarinoihin sekä musiikkiin ja tanssiin. rh
thl:n professori timo
partonen, aamulehti 17.3.
toimittaja anna-stina
nykänen, hyvä terveys 4/15
koukkuniementeatteri.weebly.com
nuoruusmuistoja. Koukkuniemen
kesäteatteri vie katsojat aikamatkalle
1900-luvun alkupuoliskolle.
TEHY t 5–2015
11
ajankohtaista
Puhelinseuraa
omaishoitajille
punainen risti on käynnistänyt Juttuluuri-puhelinpalvelun
kotonaan läheistään hoitaville.
Valtakunnallisessa palvelussa
päivystävät koulutetut vapaaehtoiset, joiden kanssa omaishoitaja voi
keskustella arjen huolista. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat
vaitiolovelvollisia, ja palveluun voi
soittaa nimettömänä.
Suomessa on 350000 omaishoitajaa, joista 60000 tekee
raskasta ja sitovaa hoitotyötä. vt
juttuluuri päivystää torstaisin kello 13–15
numerossa 0203)))88100.
STTK:n Sund: Turhaa
puhetta työtaisteluista
työtaistelut ovat STTK:n ekonomistin Ralf Sundin mukaan vähäinen ongelma
Suomen työmarkkinoilla.
Työtaisteluissa, joista osa
oli laittomia, menetettiin
vuonna 2013 noin 26 000
työpäivää. Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmiit,
mutta luvut ovat samaa
suuruusluokkaa.
Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien osuus kaikista työpäivistä on 0,007
prosenttia. Työttömyyden takia menetetään lähes kymmenen prosenttia ja sairauslomien takia noin neljä prosenttia.
–Työtaisteluissa on mukana myös
”surulakkoja”. Niiden
taloudellinen menetys
ei voi olla suuri, koska
niiden syynä on yleensä
yrityksen ilmoitus väen
vähentämisestä.
Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt esillä työtaistelujen suuria
kustannuksia.
–Paikallisessa sopimisessa on se riski, että
työtaistelujen määrä
lisääntyy. Työnantajat toivovat, että
sanktiot hillitsisivät lakkohaluja, Sund
pohtii. rh
Työnantajat
toivovat,
että sanktiot
hillitsevät
lakkohaluja.
Vanhusvahti
paljastaa palvelut
yle on avannut nettisivuillaan
Vanhusvahdin, jossa voi tarkastella
vanhuspalveluiden tilaa kunnittain.
Tiedot on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksistä.
Mukana ovat kaikki kunnat. vt
yle.fi/uutiset
Kuva koskettaa
valokuvaaja Lari
Järnefelt on kuvannut
nuorille suunnattu Valitse
vammaistyö -kampanja haastaa
opiskelemaan vammaistyötä ja tekemään työtä omalla tyylillä. Alalle
tarvitaan tekijöitä, jotka uskaltavat
heittäytyä.
Esteenä vammaistyöhön hakeutumiselle on se, että nuoria
pelottaa kommunikointi kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Moni
myös ajattelee, että vammaistyö on
pelkkää hoitotyötä. vt
http://verneri.net/yleis/valitse-vammaistyo
12
www.taistelutarinat.fi
taistelutarina.
Nelivuotias Santtu sairastaa
niin sanottua lasten keuhkosyöpää. Tauti on erittäin
harvinainen.
JARI JÄRNEFELT
Vammaistyötä
omalla tyylillä
perheitä, jotka ovat joutuneet kohtaamaan lapsen syövän. Perheisiin ja
heidän kirjoittamiinsa
tarinoihin voi tutustua
netissä.
–Vaikuttavinta tässä
projektissa on ollut nähdä
se voima, mikä ihmisistä
löytyy, kun on pakko löytyä, Järnefelt sanoo. vt
TEHY t 5–2015
ajankohtaista
Oletko töissä
tautitehtaassa?
Lääkäri Iris Pasternack esittää neljä väitettä
ylidiagnosoinnista.
teksti Terhi Mäkinen
i
1 Normaaleja elämänilmiöitä on
nimetty sairauksiksi.
Kaljuus, virtsankarkailu, vauvojen refluksi, ärtyvän suolen oireyhtymä. Osa
tarvitsee esimerkiksi virtsanlirahteluun
apua, mutta lievissä tapauksissa apu
on turhaa ja syö yhteiskunnan varoja
tärkeämmältä.
Kun verenpaineen tavoitearvoja on
laskettu, yhä useampi saa lääkityksen.
Samoin on käynyt kolesterolilääkityksen
kanssa. Yhä useampi altistuu lääkkeiden sivuvaikutuksille ja pitää itseään
sairaana.
2 Kolesterolilääkityksen teho
4 Uudet kuvantamismenetelmät
paljastavat enemmän kuin on
tarpeen tietää.
Syöpä ei aina ole vaarallinen.
Suomalaisessa ruumiinavaustutkimuksessa selvisi, että melkein kaikilta
löytyy kilpirauhassyöpä, vaikka harva oli
siitä kärsinyt. Osa syövistä ei haittaa meitä – ellei niitä löydetä. Sädetys ja leikkaus
voivat koitua potilaan kohtaloksi.
On väitetty, että ihmiskehossa käy elämän aikana keskimäärin kuusi syöpää,
jotka katoavat itsekseen immuunijärjestelmän tuhoamana. Syöpiä on hyvin
erilaisia. Osa on nopeita etenemään, osa
hitaasti kasvavia tai pysähtyneitä. Ikääntyneen munuaissyöpä on tyypillinen esimerkki syövästä, joka usein pysähtyy.
3 Monet seulonnat aiheuttavat
turhaa huolta hyötyynsä nähden.
Meidät on opetettu uskomaan, että kunnon ihminen käy seulonnoissa.
Väitetään, että mitä varhemmin syöpä
TEHY t 5–2015
todetaan, sitä parempi. Hoitotulokseen vaikuttaa äärimmäisen harvoin
se, todetaanko syöpä kaksi kuukautta
tai vuosi aiemmin. Tämä koskee myös
rintasyöpää.
Missään maassa ei seulota miesten
eturauhassyöpää, sillä testiin liittyy
paljon ylidiagnosointia. Usein unohtuu,
että mikään lääketieteellinen testi ei ole
täydellisen tarkka. Osa diagnooseista on
vääriä tai turhia. Kohdunkaulansyövän
seulonta on esimerkki hyvin toimivasta
seulonnasta.
Teho henkilöillä, joilla ei ole valtimotautia
ja joiden veren kolesteroli on 5–6 mmol/l.
78 ei saisi sydänkohtausta tai
aivohalvausta ilmankaan lääkitystä
8 välttyy lääkityksen ansiosta
sydänkohtaukselta tai
aivohalvaukselta
14 saa sydänkohtauksen tai
aivohalvauksen
Lääkityksen vuoksi
yhä useampi pitää
itseään sairaana.
Laitteilla löydetään paljon pienempiä
muutoksia kuin lääkäri omin sormin
tuntisi. Lääkärit eivät useinkaan tiedä,
mitä tarkat tulokset merkitsevät. Mitä
pienet turvotukset tai kyhmyt ovat ja liittyvätkö ne oireiluun? On harvinaista, että
60-vuotiaan selkä on magneettikuvauksessa täysin normaali. Kaikki poikkeamat
eivät merkitse sairautta.
Moni poikkeama löytyy sattumalta. Kun kuvataan keuhkoja, näkyy myös
maksa ja munuaiset. Onko tutkiminen
aina paras ratkaisu potilaan kannalta?
Maksan neulanäytteen jälkeiseen verenvuotoon kuolee yhdestä kahteen ihmistä
tuhannesta. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin syövän todennäköisyys.
iris pasternack: tautitehdas. miten
ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita?
13
arkkitehtuuri
Uusiksi
ajateltu
Tulevaisuuden sairaala muistuttaa
hotellia, lentokenttää tai
puutarhamaista hyvinvointikeskusta.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Sairaalat ja Tehy-lehden arkisto
Armeija
ArmeijaA
ij maiset
ai t o
olott
alkavat
a
k
t olla
la
mennyttä
me
nyttä
ä
a
aikaa.
14
Tyylikäs lasitakki
Vaasan keskussairaalan viime vuonna
valmistunut Y-rakennus erottuu
lasipintaisella julkisivullaan. Reilua
tuhatta lasiruutua elävöittävät
oranssit teräslevyt.
TEHY t 5–2015
Lentoaseman
tunnelmaa
Moderni sairaala ei näytä
enää laitosmaiselta.
Hollantilainen Deventerin
sairaala muistuttaa
ulkoasultaan ja
sisätilojen tunnelmaltaan
lentoasemaa.
Kutsuva
sisäänkäynti
Potilaslähtöisyys näkyy jo
ulko-ovella.
Taidetta
ihmisestä
Kuopion yliopiston uuden
Kaarisairaalan julkisivussa
on taiteilija Jaana Partasen
ja arkkitehti Heikki
Lamusuon suunnittelema
Evoluutio-taideteos.
Teoksessa on hyödynnetty
Kysin ja Itä-Suomen
yliopiston kuvamateriaalia
ihmisen sisältä,
esimerkiksi konfokaali- ja
valomikroskooppikuvia
soluista, hermostosta
ja suonistoista sekä
magneettikuvia aivoista.
TEHY t 55–2015
2015
15
arkkitehtuuri
Aula luo
ensivaikutelman
Aula on sairaalan tärkeä
selkäranka, joka yhdistää eri
toiminnot toisiinsa. Viihtyisä
tila toivottaa potilaan
tervetulleeksi.
Luonto
kurkkii sisälle
Hygieeniseksi mielletyn
valkoisen käyttö vähenee.
Sisustuksessa suositaan
rauhoittavia luontomielikuvia. Puutarhamaisuus
lisääntyy. Maisemaarkkitehtuurin merkitys
kasvaa.
16
TEHY t 5–2015
Prosentti
taiteeseen
Rakennuskustannuksista yksi
prosentti pyritään suuntaamaan
taiteeseen.
Osaamiskeskus
kokoaa
Omat työhuoneet vähenevät,
jolloin asiantuntijat kohtaavat
luontevasti työpäivän aikana ja
konsultointi nopeutuu.
P
otilaslähtöisyys korostuu. Lääketiede ja informaatioteknologia kehittyvät. Väestö ikääntyy ja resurssit
ovat entistä tiukemmalla.
Vuosikymmeniä vanhat sairaalat alkavat olla elinkaarensa päässä eivätkä pysty
vastaamaan näihin uusiin tarpeisiin.
Eri puolilla Suomea on käynnissä
useita sairaalahankkeita: peruskorjauksia, laajennuksia ja uudisrakentamista.
Tunnetuimpia ovat parin vuoden päästä
valmistuva Helsingin uusi lastensairaala ja viiden vuoden kuluttua Jyväskylään
kohoava Keski-Suomen uusi sairaala.
Myös Kuopion yliopistollinen sairaala
on aloittanut uudistumisen näyttävästi. Toukokuussa otetaan käyttöön uusi
Kaarisairaala, joka sisältää muun muassa
suuren 26 leikkaussalin kokonaisuuden.
hyppyytetä nykyiseen tapaan luukulta
toiselle. Potilaslähtöisyys näkyy kaikessa: valaistuksessa, kalusteiden ja
materiaalien valinnassa, opasteissa ja
akustiikassa.
–Arkkitehtuuri ei paranna yhtä suoraviivaisesti kuin terveydenhoito, mutta
lukuisat tutkimukset osoittavat viihtyisän ympäristön vaikuttavan myönteisesti potilaan paranemiseen. Jos elämässä
tulee kriisi, kuka haluaa kohdata sen steriilin valkoisessa ja ankean laitosmaisessa ympäristössä, kysyy Aalto-yliopiston
arkkitehtuurilaitoksen professori Teemu
Kurkela.
Hän työskentelee arkkitehtitoimisto
JKMM:ssä ja toimii Keski-Suomen uuden
sairaalan pääsuunnittelijana.
keski-suomen uusi sairaala on entulevaisuuden sairaalassa ko-
Yhden hengen
potilashuoneet
vähentävät
infektioita.
Omat huoneet
Yhden hengen potilashuoneet vähentävät infektioita ja
stressiä. Yksityisyyden suoja
paranee. Huoneessa on oma
kylpyhuone ja omaisille yöpymismahdollisuus.
TEHY t 5–2015
rostuvat toiminnallisuus ja logistiikka.
Tilojen käyttö tehostuu, mikä tarkoittaa,
että omat työhuoneet katoavat. Syntyy uudenlaisia osaamiskeskuksia, kun
henkilöstö siirtyy monitiloihin. Niiden
tarkoituksena on lisätä työntekijöiden
välistä vuorovaikutusta. Tiloja on myös
helppo muuntaa tarpeen mukaan.
Tehokkaat suunnitteluratkaisut pienentävät sairaalan käyttökustannuksia.
Hyvä suunnittelu voi nipistää kuluja jopa
kymmenellä prosentilla, mikä merkitsee
vuodessa miljoonien säästöjä.
Yhden hengen potilashuoneet
vähentävät infektioita, eikä potilaita
simmäinen Suomeen rakennettava kokonaan uusi keskussairaala 1970-luvun jälkeen. Sen suunnittelu alkoi syksyllä 2012
ja sairaalan pitäisi olla valmis 2020. Tällä
hetkellä sairaala on luonnosvaiheessa.
Rakentamisen on suunniteltu alkavan
ensi vuonna.
Sairaala jakautuu toiminnoiltaan ja
tekniikaltaan neljään osaan: niin sanottuun kuumaan sairaalaan, toimistoon,
hotelliin ja tukitoimintoihin. Kuuma
sairaala kokoaa yhteen ympäri vuorokauden auki olevat päivystyksen, leikkaussalit, tehohoidon, synnytykset ja
kuvantamisen.
Toimisto tarkoittaa avohoitoa, esimerkiksi poliklinikoita, osaamiskeskuksia ja toimenpidehuoneita. Hotelli
koostuu vuodeosastoista. Tukitoimintoihin sijoittuvat muun muassa apteekki,
laboratorio, väline- ja ruokahuolto sekä
logistiikka.
Jaottelu on maailmalla yleinen, mutta
Jyväskylässä ajattelutapa on viety tavallista pidemmälle.
Sairaalan pääaula muistuttaa puutarhamaista, idyllistä kauppahallia kahviloineen. Vuodeosastojen ilmeestä tulee
olohuonemainen. Potilashuoneiden
määrä vähenee merkittävästi, koska tulevaisuuden sairaaloissa ei enää makuuteta
potilaita. Ihannesairaalan visiot lähestyvätkin päivätoimintakeskusta – aamulla
sisään ja illalla kotiin.
17
arkkitehtuuri
Ei hukkaneliöitä
Tulevaisuuden sairaala
rakentuu kerroksittain
toimintojen mukaan.
Puhutaan kuumasta
sairaalasta eli
ympäri vuorokauden
olevista toiminnoista,
toimistosta, hotellista
ja tukitoiminnoista.
Tilat ovat
muunneltavissa eikä
hukkaneliöitä tunneta.
Värit viestivät
Värit piristävät ja opastavat
entistä selkeämmin.
Monissa sairaaloissa
osastot ja leikkaussalit on
merkitty eri värein.
18
Rauhoittava
teho-osasto
Laitteet ovat piilossa
ja äänet minimissään.
Stressiä ja pelkoa
lievennetään
erilaisilla visuaalisilla
efekteillä. Tehoosastomiljöön
vaikutusta
paranemiseen on
tutkittu Berliinin
yliopistollisessa
Charité-sairaalassa.
Kahdessa
testihuoneessa on
potilaan vuoteen
yläpuolella
suuri valokatto,
joka jäljittelee
vuorokauden aikoja
ja stimuloi potilasta
erilaisilla kuvioilla.
Ovissa ei ole juurikaan nimikylttejä,
sillä hoitohenkilökunnalla ei ole omia
huoneita, vaan suunnitelmien mukaan
kaikki työskentelevät yhteisessä monitilassa tai vastaanottotiloissa.
Potilaat ovat yhden hengen huoneissa, joissa on kylpyhuone. Tämä vähentää
infektioiden leviämistä ja stressiä. Potilaat voidaan myös tutkia kätevästi omissa
huoneissaan. Omaiset voivat yöpyä tarvittaessa huoneen sohvalla.
–Armeijamaiset olot, jossa vieraat
ihmiset nukkuvat toistensa kanssa, alkavat olla mennyttä aikaa, sanoo Teemu
Kurkela.
hollantia pidetään sairaala-arkkitehtuurin edelläkävijänä. Potilaslähtöisyys korostuu kaikessa, koska vakuutuspohjainen terveydenhoitojärjestelmä
ohjaa sairaalat kilpailemaan keskenään
potilaista.
Teemu Kurkela pitää sairaalasuunnittelun malliesimerkkeinä kahta hollantilaista sairaalaa, Sittardin Orbis Medical
Parkia ja Deventeriä.
Sittardin sairaalan pääsisäänkäynti
tuo ostoskeskuksen aukiota muistuttavaan aulaan. Infon lisäksi siellä on muun
muassa parturi-kampaamo ja apteekki.
Vuodeosastojen leveitä käytäviä hyödynnetään henkilöstön monitoimitiloina ja
potilaiden oleilutilana. Omia vastaanottohuoneita ei ole. Potilaan ei tarvitse liikkua, sillä henkilökunta siirtyy työpisteiden välillä.
Ulkonäöltään lentoasemaa muistuttava Deventerin sairaala on puolestaan valittu maan viihtyisimmäksi sairaalaksi.
Potilaan palvelut on jaoteltu molemmissa sairaaloissa hoito- ja hotellipalveluihin. Hoitaja tulee edelleen kutsusta
huoneeseen, mutta hän voi antaa tehtävän tarvittaessa hotellityöntekijälle.
Hotellityöntekijät siivoavat huoneita ja
opastavat potilaita yleisissä asioissa.
Entä millainen olisi arkkitehti Kurkelan unelmasairaala?
–Täyden palvelun talo keskellä kaupunkia. Siinä yhdistyisivät sairaala, ostoskeskus, puutarha ja vaikka uimahalli.
Sen alla olisi metro, jotta ihmisten ei tarvitsisi tulla sairaalaan autolla. t
TEHY t 5–2015
kielitaito
Parempaa
suomea
Nykyinen kielikoe soveltuu huonosti lääkärin kielitaidon testaamiseen.
teksti Riitta Hankonen kuva Annika Rauhala
hepatiiti pitää sulkea pois: matkustatko? Oliko verensiirto, hammashoito? Onko suojaamaton seksi? Käytätkö
narkoaineen?”
”Oliko aiemmin samanlaisia vaivoja?
Onko yhteys ruoan kanssa? Huomasiko
minkalaista ruokaa voisi aiheuttaa oireita? Onko lähipiiressä mahatautia?”
Esimerkit ovat peräisin laillistamiskuulusteluun osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden kirjoitustaitotestistä. Ensimmäinen vastaaja ei
läpäissyt testiä, jälkimmäinen läpäisi.
Nykyinen Suomessa käytössä oleva
kielikoe ei riitä varmistamaan maahanmuuttajataustaisten lääkärien suomen
tai ruotsin kielen taitoa. Kielikoe mittaa
yleistä kielitaitoa, mikä ei riitä terveydenhuollon vaativissa viestintätilanteissa. Tähän tulokseen tuli kielitieteilijäryhmä, joka tutki lääkäreiden kirjoittamia
kuulusteluvastauksia.
–Testien laadinnassa on paljon vaihtoehtoja, joista mikään ei ole täydellinen.
Kuhunkin tilanteeseen pitäisi löytää mahdollisimman luotettava testi. Myös taloudelliset seikat pitää ottaa huomioon.
eu- ja eta-maiden ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet käyvät läpi Valviran
laillistamisprosessin. EU-maista saapuvilta lääkäreiltä Valvira ei vaadi todistusta kielitaidosta, mutta työnantaja voi sitä
edellyttää.
Lääkärit suorittavat Yleisten kielitutkintojen kokeen (YKI). YKI on suoma-
lainen versio Eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikosta (EVK). Sitä ei
ole tarkoitettu ammatillisen kielitaidon
testaamiseen, mutta sitä käytetään tähän tarkoitukseen monessa Euroopan
maassa.
YKI on läpäistävä peruskielitaidon tasolla, mitä on pidetty Suomessa liian matalana. Tason nostamista on ehdottanut
viimeksi opetus- ja kulttuuriministeriön
asettama työryhmä.
Kielitaitovaatimukset koskevat myös
hoitohenkilöstöä.
lähteenä myös: duodecim 4/2015
tutkijat ehdottavat, että ammatissa tarvittavan kielitaidon testaamiseen
pitäisi kehittää omat testinsä.
–Testien pitäisi mitata ylätason kielitaitoa, esimerkiksi sanatiedon syvyyttä ja sanaverkostoja eli sanojen välisten
yhteyksien runsautta ja laatua. Kielitaitoa
voi arvioida myös näyttötilanteessa, mutta se on kallis ja työläs tapa, sanoo tutkija
Maija Tervola Tampereen yliopistosta.
Englanninkielisessä maailmassa on
pitkät perinteet kielitaidon testaamisessa. Suoraan englannin kielen testejä ei
voi kuitenkaan kopioida.
TEHY t 5–2015
tositoimissa.
Lääkäri tarvitsee
työssään syvällistä
kielitaitoa.
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: SUUHYGIENISTI
Suu puhtaaksi!
Suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola
tulee tarvittaessa kotikäynnille.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jussi Tuokkola
tarkka katse. Anne
Ukkola löytää suusta
piilevätkin vaarat.
20
TEHY t 5–2015
K
aunis, terve ien on kuin vaaleanpunertava kaulus hampaan ympärillä. Jos suussa piilee tulehdus,
parodontiitti, joka on jo ehtinyt syventää
ientaskuja, mikrobikuormitusta voi verrata kämmenenkokoiseen märkivään
haavaan. Oulun seudulla toimiva suuhygienistiyrittäjä Anne Ukkola havahduttaa ihmisiä mielellään konkreettisilla
esimerkeillä.
Annella on vastaanotto Oulun Metsolan Kartanon ikäihmisten palvelutalossa
yhdessä parturi-kampaamon ja kosmetologi-jalkahoitajan kanssa. Vastaanotollaan Anne on pari päivää viikossa. Muulloin hän tekee kotikäyntejä ja työskentelee hammaslääkärivastaanotolla. Lisäksi
Anne pitää koulutuksia suuhygieniasta
vanhushoidon henkilökunnalle ja opettaa suun terveyden ammattilaisille
instrumenttien teroittamista.
Suun terveystarkastukset ja perusteelliset hammaspuhdistukset ovat
Annen arkea. Hammaskiven poisto
kuuluu aina puhdistukseen. Tärkeä
osa työtä on myös parodontiitin ennaltaehkäisy ja hoito. Joskus Anne tekee
hampaiden vaalennuskäsittelyjä.
Kotikäynnit helpottavat Annen työtä. Paikan päällä näkee, mitä välineitä
asiakas käyttää, ja pystyy tarvittaessa
opastamaan uusia konsteja. Esimerkiksi hampaiden pesu on kuivasta suusta
kärsivälle miellyttävämpää, kun vaihtaa
hammastahnan miedompaan ja vähemmän vaahtoavaan.
suurin osa Annen asiakkaista on
vanhuksia. Anne viihtyy heidän parissaan, koska useimmilla on vankka elämänkokemus ja ulkokultaiset arvot
ovat jääneet menneisyyteen.
Kolmasosalla 80–90-vuotiaista on
nykyään omat hampaat. Tulevaisuudessa osuus kasvaa, mikä lisää myös
iensairauksia.
Iän myötä mahdolliset perussairaudet, kuten diabetes, heikentävät syljeneritystä. Kuivassa suussa viihtyy karies,
jolloin riski saada reikiä kasvaa. Kuivan
suun limakalvot ovat aina alttiimpia tulehduksille ja haavaumille.
TEHY t 5–2015
väleissä. Hampaiden
välitilan koko vaikuttaa
merkittävästi siihen,
mikä väline sopii
parhaiten hammasvälien
puhdistukseen.
i
Suu unohtuu
palvelusuunnitelmasta
Suun terveydellä on tärkeä rooli vanhusten
hyvinvoinnissa. Se vaikuttaa ikäihmisen ravitsemukseen ja
sosiaalisuuteen. Siihen, miten hän syö ja juo sekä pystyy
ilmaisemaan itseään.
Kun vanhus tulee hoitolaitokseen asiakkaaksi,
toimintakyky ja terveydentila arvioidaan yleensä hyvinkin
seikkaperäisesti. Suun terveys saattaa unohtua kokonaan,
vaikka sen pitäisi olla luonnollinen osa kartoitusta.
Hammassairaudet etenevät oireettomina. Siksi monesti
ollaan liikkeellä vasta, kun peli on jo menetetty: yksi tai
useampi hammas joudutaan poistamaan.
Jos hoito on hyvin suunniteltu, vanhus voi säilyttää
omat hampaansa elämänsä loppuun asti.”
21
ammatissa
–Sanotaan, että makea on viimeinen
maku, jonka ihminen maistaa. Näen
työssäni, että monista vanhuksista tulee
herkuttelijoita. Jos ruokavalioon kuuluu
paljon makeisia ja virvoitusjuomia, hampaisiin panostettu raha on tavallaan hukkaan heitettyä, Anne miettii.
Iäkkään voi olla vaikea harjata hampaitaan jo pelkästään heikentyneen hienomotoriikan vuoksi. Muistiongelmat ja
alentunut toimintakyky heikentävät niin
ikään suuterveyttä. Tämä kävi ilmi myös
Riitta Saarelan tuoreessa väitöstutkimuksessa, jonka mukaan vanhusten
aliravitsemus johtuu osittain huonosta
suuhygieniasta.
viime syksynä Anne valittiin vuoden
suuhygienistiksi. Tunnustuksen antoi
Tehyn yhteistyöjärjestö STAL eli Suun
Terveydenhuollon Ammattiliitto.
Anne on työskennellyt urallaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä opetustyössä. Hän valmistui hammashoitajaksi
vuonna 1981 ja jatkoi siitä erikoishammashoitajaksi. Oman alan täydennyskoulutusten lisäksi Anne on opiskellut muun
muassa terveydenhuollon hallintoa,
yrittäjyyttä ja pedagogisia opintoja.
Vuosien työkokemus ja opiskelijoilta
saatu palaute on saanut Annen kehittämään ikääntyvien suunhoidon palveluja.
–Jos ihminen joutuu laitoshoitoon
eikä pysty enää itse huolehtimaan suunsa terveydestä, se romahtaa nopeasti.
Jos makaat itse kolme kuukautta sairaalassa, haluaisitko, että joku harjaisi
hampaasi sinä aikana? Anne kysyy.
Suukko-nimisen yrityksensä Anne perusti kuusi vuotta sitten. Sen ideana on
tuoda suuhygienistipalvelut asiakkaan
luokse liikkuvan hammashoitoyksikön
avulla. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
luovuttivat tästä Annelle innovatiivisen
yritysideapalkinnon.
–Turvalliseen ympäristöön tuotu
suuhygienistipalvelu on pelkäävällekin
asiakkaalle vähemmän stressaavaa.
Pieni hammashoitoyksikkö kulkee
pyörillä ja kätkee sisäänsä käytännössä kaiken tarvittavan: ultraäänilaitteen,
poran ja imurin. Muita työvälineitä ovat
instrumentit hammaskiven poistoon,
hammaspeili, ientaskumittari ja otsavalo.
22
i
Parodontiitti
eli kiinnityskudostulehdus
► Merkittävä kansansairaus:
kroonista parodontiittia
sairastaa kaksi kolmasosaa
aikuisista.
► Voi olla piilevä ja
ylläpitää elimistön
systeemistä tulehdustilaa.
Todettu kasvattavan
sepelvaltimotaudin ja
sydäninfarktin riskiä.
► Altistavia tekijöitä: huono
suuhygienia, tupakointi,
diabetes ja muut
yleissairaudet, lääkitykset ja
perinnöllinen alttius.
► Voi oirehtia pahanhajuisena
hengityksenä, halitoosina.
► Hoito: mekaaninen
hammasplakin ja
hammaskiven puhdistus.
Asiakkaan
kiusalliseksi
kokema
hampaidenpesu
voidaan jättää
tekemättä.
vaikka suun terveyden vaikutuksesta yleiseen terveyteen tiedetään yhä enemmän, suomalaisten
hammashoitotottumuksissa on paljon
parannettavaa. Aikuisilla on yhtä paljon kiinnityskudossairauksia kuin 20
vuotta sitten. Moni harjaa hampaitaan
laiskasti tai huolimattomasti. Tekniikka voi olla huono, jolloin pinnoille jää plakkia. Osa jättää hammasvälit
puhdistamatta.
Anne kuulee monilta ihmisiltä,
etteivät he tarvitse hoitoa, koska suussa
ei ole mitään ongelmia. Suun terveyttä edistävän suuhygienistin työnkuvakaan ei ole kaikille tuttu. Apua haetaan
tavallisesti vasta hammaslääkäriltä siinä
vaiheessa, kun kipu alkaa häiritä.
Anne motivoi asiakkaitaan
puhdistamaan hampaat kahdesti
päivässä ja hammasvälit kerran
vuorokaudessa.
–Ikävä kyllä asia ei ole kaikille itsestään selvä, vaan siihen pitää kannustaa kovasti. Tärkeintä ei ole se, kuinka
monta kertaa vuodessa käy hammaslääkärillä tai suuhygienistillä. Tärkeintä on
saada ihmiset havahtumaan kotihoidon
merkityksestä.
Yleensä Annen asiakkaat käyvät vastaanotolla kolmen tai kuuden kuukauden
välein tai kerran vuodessa. Jotkut ikäihmiset tarvitsevat perusteellista suun
puhdistusta jopa kerran kuussa, jos he eivät pysty huolehtimaan siitä kunnolla.
anne muistuttaa, että hampaita ei
saisi unohtaa laitoshoidossa – onpa kyse
sitten ikäihmisistä, kehitysvammaisista tai psykiatrisista potilaista. Kun yhä
useampi ikääntyy omat hampaat suussaan, muuttaa se myös pesurutiineja.
Irtoproteesi on ollut helppo ottaa suusta
pestäväksi.
Moni kokee suun hyvin intiimiksi
alueeksi. Toisen suun peseminen tai
oman antaminen pestäväksi ei välttämättä ole kovin mutkatonta.
–Hoivapuolella korostuu itsemääräämisoikeus, jolloin asiakkaan kiusalliseksi kokema hampaidenpesu voidaan
jättää tekemättä. Toisen pään pesu tuntuu olevan luontevampi rutiini, Anne
sanoo. t
TEHY t 5–2015
kolumni
Pääni on kaislikko
olen oppinut, että ikävuosien 20 ja
40 välillä ihmisessä tapahtuu muitakin
muutoksia kuin se, että karvaa alkaa
kasvaa yhä oudommissa paikoissa. Monimutkainen ja yksikertainen vaihtavat
paikkaa: 20-vuotiaana maailma oli yksinkertainen ja minä, ah, niin monimutkainen. Nyt neljänkympin korvilla on maailma monimutkainen ja minä, ah, niin
yksinkertainen.
Musta ja valkoinen sekoittuvat. Harmaan sävyjä löytyy entistä
enemmän muualtakin kuin
pikkutuhmasta iltalukemisesta. Tämä muutos, jota myös
keski-ikäistymiseksi kutsutaan, on mielestäni sekä siunaus että sääli.
Kolumnistimme
laura kosonen
on kätilö, toimittaja ja
filosofian maisteri.
TEHY t 5–2015
kuin kommunistilla, toisena kuin
markkinaliberaalilla.
ollako idealisti vai realisti? On
kaksi eri keskustelua, kuka terveyspalvelut tuottaa ja miten ne saadaan
tuotetuksi. Puhutaanko periaatteista
vai käytännöistä; jaosta julkisen ja yksityisen välillä vai hammaslääkärijonon
pituudesta?
Asuuko minussa byrokratian vihaaja
vai ammattiyhdistysliikkeen
rakastaja? Ammattijärjestöjä moititaan jouston puutteesta ja jähmeydestä, kun
terveydenhuollon rakenteita
järjestellään uusiksi. Entä jos
sanoo kyllä ketterämmälle
byrokratialle mutta jyrkän
ein työehdoille, joissa vain
työntekijä joustaa?
Äänestänkö yksilöä vai
arvomaailmaa? Hoitajana
ajattelen, että perstuntuma
hoitoalaan on ehdokkaalle
eduksi. Mutta entä jos hän on kanssani
täysin eri mieltä kaikista muista itselleni tärkeistä teemoista? Kannattaako
valita tehokas puurtaja vai luottaa tuuliviirimäiseen visionääriin?
Tiedän
työkavereideni
papakokeet,
mutta
politiikasta
emme puhu.
näin eduskuntavaalien alla
kaipaisin lisää vahvoja värejä harmaan rinnalle. En saa
tolkkua puolueiden ja ehdokkaiden eroista. Terveydenhoito on teemoista hankalin.
Sosiaali- ja terveysasioista keskustellaan
näissä vaaleissa ehkä enemmän kuin
koskaan aiemmin, ja itse ymmärrän keskustelua ehkä vähemmän kuin koskaan
aiemmin.
Terveyspolitiikka ei taivu tajuntaan,
vaikka ennen seurasin työkseni politiikkaa ja nykyisin työmaana on terveys.
Pöydällä on niin raskaita rakenteita, isoja
rahoja ja periaatekysymyksiä, että niitä
on hankala hahmottaa ja faktoja lähes
mahdotonta tarkistaa. En enää tiedä,
ketä asiantuntijoista uskoa (paitsi professori Heikki Hiilamoa uskon vanhasta
tottumuksesta).
Asia on periaatteessa yksikertainen,
sillä tavoite on kaikilla sama: hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut mahdollisimman edullisesti. Mutta miten, milloin ja
kenelle?
Olen neuvoton äänestäjä, sillä en
aina tunne edes itseäni. Minusta
on moneksi: yhtenä päivänä olo on
uskon, että oma pää selviäisi,
jos sitä saisi tuulettaa mahdollisimman paljon muiden ihmisten kanssa
– myös niiden, joilla on vääriä mielipiteitä. Kaipaisin enemmän politiikkaa
kahvipöytäkeskusteluihin.
Tiedän työkavereideni papakokeet
ja parisuhdekriisit, mutta politiikasta
emme puhu. Se olisi liian intiimiä. Miksi näin? Olisi jo aika poistaa politiikka
kiellettyjen puheenaiheiden listalta.
Pieni väittely voisi tuoda kaivattua väriä
arkipäivään.
En vielä tiedä, mitä muutoksia ihmisessä tapahtuu ikävuosien 40 ja 60 välillä
tai siitä eteenpäin. Toivon, että karvankasvu taittuu ja värinäkö kirkastuu.
23
sairaus
Asbestin
jäämät
Asbestoosiin sairastuu yhä harvempi, mutta asbestin
aiheuttamat syövät todennäköisesti lisääntyvät.
teksti Maija Joutjärvi kuva Pixmac
i
Asbestitaudit
Kurkunpään syöpä
Keuhkosyöpä
Asbestiplakkitauti
Asbestoosi
Mesoteliooma eli
keuhkopussin tai
vatsakalvon syöpä
24
P
arhaillaan eletään asbestin aiheuttamien sairauksien huippukautta,
vaikka materiaalin käyttö on ollut
Suomessa kiellettyä jo yli kaksikymmentä vuotta. Asbestitautien kehittyminen
vaatii aikaa kymmenestä jopa viiteenkymmeneen vuotta.
Vuosittain todetaan noin 600 uutta
asbestialtistumisesta johtuvaa sairautta,
mikä on 16 prosenttia kaikista ammattitaudeista. Tällä hetkellä Suomessa on
10 000 asbestisairaudesta kärsivää, ja
materiaalille altistuneita arvioidaan olevan noin 50 000.
Tavallisimpia asbestin aiheuttamia
tauteja ovat asbestiplakkitauti, asbestoosi eli asbestipölykeuhko, keuhkosyöpä ja
TEHY t 5–2015
mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon kasvain.
asbesti on yleisnimitys luonnon kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on
monta lajia, ja niiden kaikkien on todettu
aiheuttavan asbestisairauksia.
Asbesti oli Suomessa yleinen rakennusmateriaali 1960- ja 1970-luvuilla. Sitä
käytettiin muun muassa putkien eristeenä, telakoilla, autojen jarruissa, maaleissa ja rakennusmateriaaleissa. Eniten
asbestille altistuivat eristäjät, putkimiehet, kirvesmiehet, rakennusapumiehet ja
rakennussiivoojat.
Maailmalla tuotetaan edelleen yli kaksi miljoonaa tonnia asbestia vuodessa,
vaikka sen syöpää aiheuttavat vaikutukset on tiedetty jo vuosikymmeniä.
–Suomalaisissa rakennuksissa on
vielä paljon asbestia, myös sairaaloissa. Niin kauan kun sitä ei pureta tai esimerkiksi asbestilla eristetyissä putkissa
on maalipinta päällä, se on asukkaalle
vaaratonta. Asbestin olemassaolo pitää
vain tietää, kertoo ylilääkäri Panu Oksa
Työterveyslaitokselta.
Kun asbestia työstetään, siitä irtoaa
kuituja, jotka pääsevät hengityksen
mukana keuhkoihin ja varastoituvat
sinne pysyvästi. Asbestin purkutyö on
luvanvaraista.
asbestisairauksien puhkeamiseen vaikuttaa se, miten paljon henkilö
on altistunut asbestille. Myös yksilöllisillä ominaisuuksia on merkitystä – kaikki
altistuneet eivät sairastu.
Yleisin asbestisairaus on asbestiplakkitauti eli ulompaan keuhkolehteen, rintaonteloon seinämään ilmestyvät hyvälaatuiset paksuuntumat, plakit. Yleensä
ne havaitaan perusterveydenhuollossa
tehtävässä röntgenkuvauksessa ja potilas
ohjataan erikoislääkärille.
Plakki on enemmän kauneusvirhe
kuin sairaus. Joissain harvoissa tapauksissa se voi jäykistää rintakehää. Keuhkojen heikentynyt toiminta johtuu silloinkin todennäköisesti jostain muusta sairaudesta, kuten keuhkoahtaumataudista.
Asbestiplakkitauti ei alenna potilaan
toimintakykyä niin paljon, että sen takia
voisi saada ammattitaudeista maksettavaa haittarahaa.
TEHY t 5–2015
asbestoosi tarkoittaa keuhkokudoksen sidekudostumista, fibroosia.
Asbestoosissa valkosolut yrittävät poistaa vuosia sitten keuhkoon päätyneitä
kuituja. Tämä ei onnistu, sillä asbestikuidut ovat pitkiä ja kestäviä. Keuhkoissa on
tulehdustila ja niiden kaasujen vaihtokapasiteetti pienenee, kun keuhkorakkulat
arpeutuvat.
Taudin kehittyminen vaatii pitkäaikaisen ja kohtalaisen voimakkaan asbestialtistumisen. Asbestoosi on yleensä
pitkään oireeton, mutta jossain vaiheessa
potilaalle voi tulla hengenahdistusta ja
yskää.
Ammattitaudin diagnosoiminen on
oikeusturvakysymys.
–Kokemukseni on, että uudet asbestoositapaukset ovat hyvin lieviä. Vuosittain tulee noin 60 tapausta, Panu Oksa
kertoo.
Asbestoosia ei useinkaan havaita tavallisessa röntgenkuvassa, vaan se vaatii
keuhkojen ohutleikekerroskuvauksen
erikoisterveydenhuollossa. Moni lievä
asbestoosi jää todennäköisesti diagnosoimatta, mutta hoidon kannalta sillä ei ole
merkitystä, koska tautiin ei ole hoitoa.
Tupakanpoltto tulee kuitenkin lopettaa,
koska asbestin ja tupakan yhdistelmä lisää syöpäriskiä huomattavasti.
–Potilaalle ammattitaudin diagnosoiminen on oikeusturvakysymys. Potilas
voi saada haittarahaa, jos on asbestin
aiheuttama sairaus on alentanut toimintakykyä. Kaikkien terveydenhuollossa
työskentelevien on hyvä tietää ammattitautien erityisluonne, Oksa muistuttaa.
Työterveyslaitoksen sivuilta voi
tulostaa potilaan täytettäväksi kyselykaavakkeen, jossa kartoitetaan asbestille altistumista. Kaavake kannattaa täytättää aina, jos herää epäilys
asbestialtistumisesta.
asbestisairauksiin kuolee
i
Asbesti
► Kuitumaisia
silikaattimineraaleja, joille
on yhteistä hyvä mekaaninen
ja kemiallinen kestävyys.
Materiaalit pölyävät
käsiteltäessä.
► Suomessa asbestia käytettiin
rakennusmateriaaleissa
1920-luvulta lähtien. Erityisen
runsasta asbestin käyttö oli
1960- ja 70-luvuilla.
► Asbestia saavat purkaa vain
erityiskoulutuksen saaneet.
► Käyttö kiellettiin Suomessa
vuonna 1994 ja EU:n alueella
2005.
► Käytetään edelleen paljon
esimerkiksi Venäjällä,
Kazakstanissa ja Kiinassa.
vuosittain noin sata henkilöä. Syynä on
yleensä keuhkosyöpä.
Keuhkosyöpä vaatii kehittyäkseen
suuren altistumisen asbestille. Syövän
ennuste riippuu muun muassa syöpätyypistä ja levinneisyydestä. Sitä hoidetaan
kuin mitä tahansa muutakin syöpää.
Myös kurkunpään syöpä voi olla nykykäsityksen mukaan asbestisairaus.
Syövät korvataan ammattitautina, jos
voidaan osoittaa, että altistuminen on tapahtunut työtehtävissä.
Vaarallisin asbestisairaus on keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen
kasvain eli mesoteliooma. Se on selkein
ammattitautina korvattava syöpä. Sairaus
voi syntyä jo pienestä altistumisesta, ja
sen ennuste on huono. Latenssi eli oireeton vaihe kestää keskimäärin 50 vuotta.
–Asbestoosit harvinaistuvat, koska
voimakkaasti altistuneiden lukumäärä
vähenee. Syöpien latenssi on pidempi, joten ne todennäköisesti vielä lisääntyvät,
Panu Oksa arvioi. t
lähteinä käytetty: hengitysliitto
ja työterveyslaitos.
25
hyvinvointi
Anteeksi,
että olen
Omatunto kolkuttaa. Syystä vai suotta?
teksti Merja Perttula kuvitus Johanna Sarajärvi
S
yyllisyys on tarpeellinen tunne. Se
suojelee tekemästä pahaa muille ja
rohkaisee tekemään sitä, mikä on
oikein.
–Ilman syyllisyydentunnetta maailma
olisi hullunmylly, sanoo teologi ja kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara.
Toisaalta Valtavaara on tavannut useita ihmisiä, jotka ovat kärsineet väärästä
syyllistymisestä koko elämänsä ajan. Olo
on tällöin jatkuvasti epämukava ilman
selvää syytä.
Terve syyllisyys on seurausta omista
teoista, mutta väärän syyllisyyden taustalla ovat muiden teot, jotka
ovat aiheuttaneet vääristyneen
minäkuvan. Kun tunnet syyllisyyttä, kysy itseltäsi, olenko
tehnyt tämän väärän teon tai
olenko voinut edes vaikuttaa siihen? Jos huomaat, ettei
sinulla ole asian kanssa mitään tekemistä, kannat väärää
syyllisyyttä.
Terve ja väärä syyllisyys
voivat sekoittua toisiinsa. Olet
tehnyt ehkä pienen rikkeen, josta koet
syyllisyyttä. Jos olet ylisyyllistyvä ihminen, vähäinenkin aito syyllisyys voi saada
valtavat mittasuhteet.
–Väärästä syyllisyydestä kärsivä on
syyllinen varmuuden vuoksi. Esimerkik-
si hoitaja voi epäillä, tekikö nyt varmasti
oikein, muistiko kaikki tai johtuiko tämä
siitä, miten toimi. Jossittelu on myös tyypillistä. Jos olisin tehnyt toisin, olisiko
tätä tapahtunut?
väärä syyllisyys vie energiaa niin
töissä kuin vapaa-ajalla. Se voi näkyä
ylivastuullisena suorittamisena tai lisätä
epävarmuutta, jolloin ei luota kaikissa
tilanteissa ammattitaitoonsa. Työn ilo
kärsii, vaikka kukaan ei moitikaan, sillä
sisäinen moittija on koko ajan läsnä.
Ylisyyllistyvä saattaa pyydellä jatkuvasti tekemisiään muilta anteeksi. Kun hänelle vastataan,
että saat toki anteeksi, vastaus
vahvistaa syyllistyjän luuloa,
että toisetkin pitävät häntä
syyllisenä.
Ylisyyllistyvän hoitajan
on vaikea kannustaa toisia,
koska hän on itse epävarma
kelpaamisestaan. Jos hän saa
kiitosta esimieheltä, työkavereilta, potilailta tai
omaisilta, hänen on vaikea uskoa
sitä todeksi.
Hän pelkää myös kritiikkiä. Virheiden pelko
johtaa ylitunnolliseen
suorittamiseen. Hä-
Terve ja
väärä
syyllisyys
voivat
sekoittua
toisiinsa.
26
nen on vaikea pyytää apua tai neuvoa,
koska silloin muut huomaisivat hänen
huonommuutensa.
Väärän syyllisyyden pohja syntyy lapsuuden kasvuympäristössä. Kun lapsi ei saa
riittävästi rakkautta ja
hyväksyntää, hän on
epävarma, kelpaako omana itsenään. Lasta on
pahimmillaan
syyllistetty
perheestään –
vaikkapa köyhyydestä, alkoholismista
tai vanhempien erosta – tai rangaistu
turhaan.
TEHY t 5–2015
27
hyvinvointi
i
Lapsen omaa selitystään ei ole kuunneltu. Tämä voi tapahtua kotona, koulussa
tai kaveripiirissä.
Aikuisena tapahtuvat epäonnistumiset vahvistavat lapsena syntynyttä uskomusta. Pahinta on, jos lähipiiriin sattuu ihmisiä, joilla on taipumus
syyllistää toisia. Syyllistymisherkkä ei
pidä puoliaan vaan uskoo, mitä toiset
sanovat.
Vääränlainen syyllisyys ja häpeä ovat
läheisiä tunteita. Molempien takana on kokemus siitä, että on arvoton ja
kelpaamaton.
–Moni puhuu syyllisyydestä, vaikka
tarkoittaa häpeää. Vielä helpompi on puhua liiasta kiltteydestä. Näillä kaikilla on
yhteinen syntyhistoria, Anna-Liisa Valtavaara sanoo.
terveestä syyllisyydestä on
helppo päästä eroon. Kun tajuat tehneesi
väärin, pyydä anteeksi – ja mieli kevenee.
28
Älä syyllisty
näistä
► Asiat, joita et ole tehnyt tai
joihin et voi vaikuttaa.
► Toisten virheet ja viat.
► Teot, jotka olet jo pyytänyt
anteeksi.
► Temperamentti ja luonne.
► Ulkonäkö, sukupuoli ja ikä.
► Tunteet.
► Sairaudet ja vammat.
Omaisten
syyttelyn takana
voi olla aikuisten
lasten syyllisyys.
Jos et ole varma omasta osuudestasi, varmista, toimitko väärin tai loukkasitko.
Jos saat vastaukseksi, että näin tapahtui,
anteeksipyyntö on paikallaan.
–Korostan myös anteeksiuskomista.
Liian usein jäädään puolitiehen. Vaikka
pyytää vilpittömästi anteeksi ja toinen
yhtä vilpittömästi antaa anteeksi, moni
ei silti usko. Näin jää edelleen vellomaan
syyllisyydentunteeseen.
Entä jos toinen ei anna anteeksi? Tai
on jo kuollut? Siinä tapauksessa Valtavaara suosittelee myöntämään oman
syyllisyytensä, antamaan teon itselleen
anteeksi ja päättämään, että ottaa opiksi
virheistään.
Väärä syyllisyys kannattaa opetella
vaientamaan alkuunsa. Usko pois: tunne
on turha. Mieti sen sijaan, mistä jatkuvasti syyllinen olo johtuu. Kuka sinua on
syyllistänyt ja millä tavoin? Joillekin on
suuri oivallus huomata, ettei millään voi
olla aina ja kaikkeen syyllinen.
TEHY t 5–2015
Tärkeä vaihe väärän syyllisyyden
käsittelyssä on antaa anteeksi niille, jotka ovat kohdelleet aikoinaan väärin ja
aiheuttaneet piinaavan syyllisen olon.
Tämä voi ottaa aikaa.
–Henkilöiden kanssa ei tarvitse olla
tekemisissä eikä odottaa, että he pyytäisivät tekojaan anteeksi. Joskus näin
käy, mutta aika harvoin. Mitä vanhempi
ja isompi asia, sitä suurempi merkitys
omalle hyvinvoinnille on sillä, että antaa
anteeksi.
on ihmisiä, jotka eivät syyllisty mistään. He eivät kanna vastuuta virheistään, vaan panevat ne muiden syyksi.
Heiltä puuttuu myös empatiakyky.
Syyllistymättömällä on pohjimmiltaan sama ongelma kuin ylisyyllistyjällä:
epävarmuus siitä, hyväksyvätkö muut
hänet sellaisenaan. Hän huomaa helposti toisen herkkyyden ja alkaa käyttää
syyllistämistä vallan välineenä. Toista on
helppo pompottaa, kun tämä ei uskalla
puolustaa itseään.
Jos joudut mistään syyllistymättömän
ihmisen lähelle, usko vanhaa sanontaa:
joko kärsit tai pakenet. Hakeudu vastapainoksi sellaisten ihmisten seuraan,
jossa tulet hyväksytyksi. Voit myös pohtia
heidän kanssaan, onko toisen väitteillä
mitään perää.
monella hoitajalla on kokemuksia siitä, että potilaan omaiset syyttävät huonosta hoidosta, vaikka se ei olisi
totta. Läheinen on esimerkiksi kuollut
ja omaiset väittävät, ettei kaikkea tehty.
Tämä on usein keino purkaa surua ja
ikävää.
Syyttelyn takana voi olla myös aikuisten lasten syyllisyys siitä, etteivät he ole
pitäneet isäänsä tai äitiinsä tarpeeksi yhteyttä tai välit ovat olleet huonot. Asioita
ei saatu selvitettyä ennen sairastumista
tai kuolemaa.
Ylisyyllistyvälle hoitajalle nämä tilanteet voivat olla kovia paikkoja.
–Toisen vuodatusta kannattaa vain
kuunnella rauhallisesti ja sanoa, että
parhaamme teimme. Asiaa on viisasta
purkaa myös työkavereiden kanssa joko
epävirallisesti tai työnohjauksessa.
Vastaan saattaa tulla myös tapauksia,
jolloin vakavasti sairastunut potilas alkaa
miettiä sairastumisen johtuvan hänen
pahoista teoistaan. Hän on tehnyt aikoinaan jonkin merkittävän vääryyden, jota
ei ehkä ole selvittänyt.
–Potilas saattaa toipua paremmin, jos
hoitaja vakuuttaa, ettei sairastuminen voi
olla näiden tekojen seuraus tai rangaistus. t
LÄHTEENÄ MYÖS: ANNA-LIISA VALTAVAARA: SYYLLINEN
OLO – SYYSTÄ VAI SUOTTA? KIRJAPAJA 2014.
ARASTAAUTOLLESIƒ
NYTILMAN
OMAVASTUUTA
Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutukovakuutuksemme. Se on tarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erinomaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen
utlaatuisen
bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen.
ONUS
ˆ
ETU
AAJA
SIJAISAUTOˆ
VAKUUTUS
Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuottaa ilman
kolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa,
uessa,
kuten perinteisissä autovakuutuksissa.
Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattavan matkasi
na esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun
keskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisauton
jaisauton
paikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien.
n.
Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin
kin ilman
omavastuuta. Osta Liittokasko ja hyödynnä etu.
SALLISTU‰
SALLISTU‰
‰
OITVOITTAA
OIT VOITTAA
liput itsellesi +10 ystävällesi
Napapiirin sankarit 2 -elokuvan
Turvan omaan ennakkonäytökseen
tai radio-ohjattavan ralliauton
turva.fi/kaskokatsastus
Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä (etua ei saa verkkokaupasta).
Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja
ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi
TEHY t 5–2015
29
ratkaisu
Pulma
palasiksi
Ongelmia ei voi estää, mutta niitä voi oppia ratkaisemaan.
Sama kaava sopii kaikkiin tilanteisiin.*
teksti Riitta Hankonen
Uudessa työpaikassani pitää suorittaa lääkehoidon tentti. Opiskelu ja tentti pelottavat, koska matematiikka oli minulle
vaikeaa opiskeluaikana. Harjoittelun tueksi on tarjolla verkko-opetusmateriaalia.
Mitä ratkaisuvaihtoehtoja minulla on? Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä niiden järkevyyttä.
En ota uutta työtä
vastaan.
Pyydän esimieheltä,
että minun ei
tarvitse suorittaa
tenttiä vielä.
Kaivan
opiskeluaikaiset
muistiinpanot esiin ja
yritän ymmärtää
yksin.
Pyydän apua
matemaattisesti
lahjakkaalta
kaverilta tai tentin
suorittaneelta
työkaverilta.
Ovatko vaihtoehdot toteuttamiskelpoisia?
Uuden työn
jättäminen heti
kättelyssä ei ole
järkevä vaihtoehto.
Voin keskustella
esimiehen kanssa,
mutta tentti
on edessä joka
tapauksessa.
Aloitan määrätietoisen opiskelun.
Käyn läpi kokonaisuuden, listaan vaikeilta tuntuvat
asiat ja keskustelen niistä työkavereiden kanssa.
Opiskelen kerran viikossa verkkomateriaalia ja
teen harjoitukset. Jos lasken väärin enkä ymmärrä,
missä virhe piilee, pyydän apua matemaattisesti
lahjakkaalta kaverilta. Jos en läpäise tenttiä
ensimmäisellä kerralla, pyydän työnantajaa
järjestämään lisäopetusta.
Vaihtoehtoa ei voi toteuttaa.
Erota ratkaistavissa olevat ongelmat asioista,
*joihin
et pysty vaikuttamaan.
Tentti meni läpi ensimmäisellä yrityksellä.
lähteenä käytetty: irti murehtimisesta. duodecim 2015.
30
TEHY t 5–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Yksin on paha olla
yksinäisyys on terveydelle tuhoisampaa kuin ylipaino.
Yksinäisyys lisää sydäntautien, mutta myös monien muiden
sairauksien vaaraa. Eronneet kuolevat sepelvaltimotautiin yli
kaksi kertaa useammin kuin naimisissa olevat. Yksinäisyyden
aiheuttamaa kuolemanriskiä on tutkittu muun muassa Chicagon yliopistossa.
Yksinäisiä on kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen paljon
vanhuksissa sekä lapsissa ja nuorissa.
Yksinäisyys voi olla myös sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu sosiaalisen verkoston puutteesta
tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu läheisen ystävän
puutteesta.
Itsensä yksinäiseksi kokevan kannattaa olla akkampanja
tiivinen ja hakeutua muiden ihmisten seuraan. Internetissä on keskusteluryhmiä, joiden kautta voi
saada virtuaalista seuraa. Kasvokkain ihmisiin voi
tutustua esimerkiksi harrastuksissa. Järjestöt
Terveyden kolmiottelussa
ylläpitävät palvelevia puhelimia sekä järjestävät
mitataan verenpainetta,
vapaaehtoisia tukihenkilöiksi yksinäisille.
HELENA SYRJÄ
3-ottelu
kolesterolia ja vyötärönympärystä.
sydänviikko 12.–19.4.
siitepöly
1
Antihistamiini tehoaa
siitepölyallergian
oireisiin heti.
2
Kortisonipohjainen
nenäsuihke
vaikuttaa täydellä
teholla reilun viikon
päivittäisen käytön
jälkeen.
3
Kun ilmasto
lämpenee, allergiaa
aiheuttavien
kasvien levinneisyys
laajenee. Kasvien
kukintakausi
aikaistuu ja pitenee.
PIXMAC
helsinki missio, mielenterveyden keskusliitto, terveyskirjasto
www.allergia.fi
Parasetamolimyrkytykset ja maksavauriot
lisääntyivät Ruotsissa, kun lääkettä alettiin
myydä ruokakaupoissa.
Uutispalvelu Duodecim
Viikko viikolta
Pysy tiukkana
norjalainen lääkäri johdattaa lukijansa viikko viikolta kohti terveellisempää elämää ja kevyempää olemusta.
Paksu kirja koostuu resepteistä, ravintoohjauksesta ja ihmisen fysiologiaa käsittelevästä tiedosta.
Jotta lukija ei luhistuisi
tietovuoren alle, hänen
kannattaa ottaa viikko
kerrallaan – kirjoittajan
ohjeen mukaan. Ensimmäisen viikon haasteena on hankkiutua eroon
valkoisesta sokerista.
virtsa karkailee joka neljänneltä naiselta. Vaan eipä karkaile niiltä, jotka
noudattavat tunnollisesti fysioterapeutin
ja kätilön laatimia jumppaohjeita lantionpohjan lihaksille. Pilke silmäkulmassa laaditussa kirjassa on uusi
liike vuoden
jokaiselle viikolle. Osaan
liikkeistä voi
houkutella
myös puolison
mukaan.
maija kiljunen ja
emilia ek-huuhka:
bailamama – pysy
tiukkana.
bazar.
berit nordstrand: terveempi
elämä 12 viikossa. wsoy.
LEENA LOUHIVAARA
TEHY t 5–2015
31
tietoisuus
Rajan
tuolla puolen
Kuolemanrajakokemukset ovat tuttuja
niin potilaille kuin heitä hoitaville.
teksti Merja Perttula kuvat Pixmac ja Henna Aaltonen
Y
hä useammat selviävät fyysisestä
hengenvaarasta kehittyneen lääketieteen ansiosta. Monilla selviytyjillä on kuolemanrajakokemuksia. Niihin
saattaa törmätä etenkin elvytystilanteissa ja teho-osastolla.
Harvat potilaat puhuvat kokemuksista
avoimesti edes läheisilleen. Tapahtuma
on niin outo, että muiden reaktiot pelottavat tai potilas pelkää mielenterveytensä puolesta.
Tapausten tutkiminen on lisääntynyt
2000-luvulla. Erityisesti on selvitetty
sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden
kokemuksia.
–Suomessa mielenkiinto on ollut
kuitenkin vähäistä, toteaa Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian dosentti Leo
Näreaho, joka on kirjoittanut aiheesta
ensimmäisen suomenkielisen akateemisen teoksen.
Tuoreimpiin kansainvälisiin tutkimuksiin kuuluu viime syksynä julkaistu
selvitys, jossa oli mukana 15 sairaalaa
Yhdysvalloista, Britanniasta ja Itävallasta. Tutkijat kävivät läpi 2 060 sydänkohtauksen saanutta potilasta, joista
330 henkilöä oli jäänyt henkiin. Heistä
haastateltiin 140. Potilaista 55:llä oli
muistikuvia ajalta, jolloin he olivat
tiedottomia.
32
Toiseen haastatteluun osallistui 101
potilasta. Heistä yhdeksällä oli syvä kuolemanrajakokemus ja 35 kertoi lievemmästä kokemuksesta.
aivotoimintojen ja tietoisuuden
välillä vallitsee yhteys. Mitä siis tapahtuu
rajatilassa, kun aivojen eeg näyttää pelkkää viivaa?
Rajatilakokemusten yhteydessä puhutaan usein muuttuneesta tajunnantilasta, jolla on selitetty myös hypnoosia.
On muun muassa esitetty, etteivät
ihmisen kokemukset ole ajalta, jolloin
aivotoiminta on lamaannuksessa, vaan
ne syntyvät sinä hetkenä, kun hän palaa
tajuihinsa. On myös ajateltu, että vaikka
aivojen kuorikerros on sydänpysähdyksen aikana lamaantunut, aivojen syvissä
osissa saattaa olla jonkinlaista toimintaa.
Yksi mahdollisuus on, ettei aivoista vielä
tiedetä tarpeeksi.
Tajunta
on edelleen suuri
arvoitus
tieteelle.
Psykologian tohtori, professori Antti
Revonsuo Turun yliopiston kognitiivisen
neurotieteen yksiköstä on tehnyt tajunnantutkimusta. Hänen mukaansa kuolemanrajakokemuksista on vaikea kerätä
luotettavia havaintoja.
–Joitakin kiinnostavia yksittäistapauksia tunnetaan, mutta tämäntyyppinen näyttö on vakavassa ristiriidassa
koko luonnontieteellisen ihmiskäsityksen kanssa.
Tajunta ylipäätään on edelleen suuri
arvoitus tieteelle.
Pystytäänkö ilmiötä edes lähestymään luonnontieteellisesti? Leo Näreahon mielestä jokaisen täytyy käsitellä
ilmiötä oman maailman- ja ihmiskuvansa
pohjalta.
–Pidän auki mahdollisuuden, että
maailmassa on jokin muukin kuin pelkästään materiaalinen ulottuvuus. Samaan tapaan kuin ihmisellä on fyysisen
puolen lisäksi kokemuksellinen puoli.
Kutsun sitä universaaliksi, kosmiseksi
tietoisuudeksi, jota ei tarvitse liittää mihinkään uskontoon.
tyypillisessä rajatilakokemuksessa
ihminen huomaa olevansa kehonsa ulkopuolella ja pystyy esimerkiksi aistimaan,
mitä leikkaussalissa tai onnettomuuspaiTEHY t 5–2015
selittämätön. Tutkimusten
perusteella on arvioitu, että
10–20 prosenttia potilaista
kokee sydänpysähdyksen
yhteydessä selvän kuolemanrajakokemuksen.
TEHY t 5–2015
33
tietoisuus
Minusta tuli optimisti
halusin lapsia, mutta niitä ei kuulunut. Lapsettomuushoitojen avulla aloin odottaa 26-vuotiaana kaksosia. Toinen vauvoista
kuoli tuntemattomasta syystä kohtuun. Odotettiin kuukauden päivät, että toinen lapsi kasvaisi ja voitiin tehdä keisarileikkaus.
Olin synnytyksen jälkeen väsynyt ja nukahdin. Illalla havahduin
siihen, etten saanut hengitettyä. Tilanne oli kriittinen. Muistan
huutaneeni tutulle anestesialääkärille ennen tajunnan menetystä:
Ethän anna minun kuolla!
Sitten olin harmaassa putkessa vatsa-asennossa. Syöksyin tykinkuulan tavoin kohti vaaleaa pistettä. Yhtäkkiä pulpahdin paikkaan,
missä oli lämmintä, pehmeää ja kirkasta. Muistan pettyneenä ajatelleeni, ettei täällä olekaan ketään. Oloni oli kevyt ja rauhallinen.
Leijailin painottomana. Vasen käteni näytti hervottomalta. Tartuin
siihen toisella kädelläni, mutta se meni käden läpi. Aistini ja ajatukseni pelasivat, mutta fyysistä kehoani ei ollut.
Kun tulin tajuihini, huomasin olevani hengityskoneessa. Minulle oli kehittynyt keuhkopöhö, jossa keuhkoihin kertynyt neste esti
hengittämisen. Sydämeni vasen kammio oli laajentunut eikä sydän
jaksanut pumpata verta normaaliin tapaan.
olen ollut skeptikko tällaisten asioiden suhteen. Tietysti haluaisin sille selityksen. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin kokemus on hyvin selkeänä mielessäni. Olen ajatellut, että jos kuolema
tuntuu tältä, se on lempeä ja armollinen.
Kardiomyopatia-sairauteni ja rajatilakokemukseni ovat lisänneet
kiitollisuutta elämää ja varsinkin lapsiani kohtaan. Minusta on tullut
hirmuinen optimisti. Olen puhunut asiasta läheisilleni ja töissä. Jos
jollakin on samanlaisia kokemuksia, ehkä tämä rohkaisee kertomaan niistä. Tieto siitä, että on ollut lähellä kuolemaa, voi herättää
ahdistusta.
Aikaisemmassa työssäni Taysin leikkausosastolla en kuullut hoitajien kertovan potilaiden rajatilakokemuksista. Vain eräs elvytetty
hoitaja oli kokenut samanlaisia asioita.”
Työterveyshoitaja Tuula Vimpeli, joka työskentelee Tullinkulman
työterveydessä Tampereella.
kalla tapahtuu. Pian hänelle avautuu eräänlainen
tunneli tai muu symbolinen raja, josta hän siirtyy toiseen maailmaan. Siellä on vastassa välittäjähahmoja, edesmenneitä sukulaisia tai ystäviä.
Joku näkee filminauhan tavoin elämänsä tapahtumat tai saa eräänlaisen arvion
elämästään.
–Syvissä kokemuksissa ihmisille välittyy tunne universaalin rakkauden kohtaamisesta. He
saavat yhteyden tietoisuuteen tai todellisuuteen,
joka on lämmin ja rohkaiseva, Näreaho kuvaa.
Kun ihminen palaa tajuihinsa, hän tuntee
elämänsä muuttuneen. Yleensä kuolemanpelko
katoaa, kiinnostus materiaan vähenee, hyvien
ihmissuhteiden merkitys kasvaa ja hengelliset
arvot kiinnostavat, vaikkei ihminen olisi sitoutunut tiettyyn uskontoon.
Ihmisen koulutus, sosiaalinen asema, uskonto tai uskonnottomuus eivät näytä vaikuttavan
rajatilakokemuksiin. Nuorilla potilailla on todettu syvempiä kokemuksia kuin vanhemmilla,
samoin naisilla verrattuna miehiin.
vaikka suurin osa pitää kuolemanrajakokemusta miellyttävänä, osalle se on ahdistava.
Potilas saattaa tarvita terapiaa tai vertaisryhmän tukea.
Lääketieteen emeritaprofessori Sirkka-Liisa
Kivelä tähdentää, että hoitohenkilöstö ja lääkärit tarvitsevat rajatilakokemuksista lisää tietoa.
–Hoitohenkilöstön ja lääkärien tulee suhtautua niihin asiallisesti ja arvokkaasti, ei vähätellen tai torjuen. Kokemukset ovat täyttä totta
näille potilaille.
Kivelä kertoo kohdanneensa rajatilakokemuksen 1970-luvulla, kun hän työskenteli terveyskeskuksessa. Osastolla oli tarkkailtavana
huonokuntoinen mies.
–Minulle tuli ennakkoaavistus ja menin katsomaan häntä. Mies oli saanut juuri kammiovärinän. Elvytin häntä ja hän palasi tajuihinsa
kertoen ihanasta ”pumpulikokemuksestaan”.
En uskaltanut kysyä lisää, koska se tuntui niin
yliluonnolliselta.
Jos Kivelä olisi nykyään vastaavassa tilanteessa, hän haluaisi tietää enemmän.
–Vakuuttaisin potilaalle, että kuolemanrajakokemuksia esiintyy ja ne ovat täysin luonnollisia. t
LÄHTEENÄ MYÖS: LEO NÄREAHO: KUOLEMANRAJAKOKEMUKSET
– TUTKIMUKSISTA TULKINTOIHIN. KIRJAPAJA 2015.
RIKU PALANNE JA SIRKKA-LIISA KIVELÄ: RAJAKOKEMUKSET
LÄÄKETIETEESSÄ. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 42/2004.
ANTTI REVONSUON TIETEEN PÄIVILLÄ PITÄMÄ LUENTO, HTTP://
VIDEO.HELSINKI.FI/ARKISTO/FLASH.PHP?ID=20398
34
TEHY t 5–2015
i
Rajatilojen
selitysteorioita
Leijailin katon rajassa
1
minulla todettiin 18-vuotiaana hyvänlaatuinen aivo-
psykologiset
Kokemukset ovat
ihmisen puolustusreaktio
kuolemanpelkoa vastaan.
Kun ihminen joutuu
hengenvaaralliseen
tilanteeseen, hänen
psyykessään laukeaa
mekanismi, jonka tarkoitus on
osoittaa, ettei ole mitään hätää.
2
neurokemialliset
Kriisitilanteessa syntyy
aivojen hapenpuute,
hiilidioksidihumala tai elimistö
alkaa tuottaa kemiallisia
yhdisteitä, kuten endorfiineja.
Syyksi on arveltu myös
nukutuksessa käytettävän
ketamiinin kaltaista, aivojen
itsensä tuottamaa ainetta.
3
neuroanatomiset
Aivojen ohimolohkossa
tapahtuu poikkeavaa toimintaa.
4
transsendenttinen
Materiaalisen maailman
ulkopuolella on jokin
tuonpuoleinen maailma ja
ihmisen tietoisuus voi operoida
ilman aivoja.
kasvain. Minut leikattiin kahdesti, ja näytti, että kaikki saatiin pois.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen menin kontrolliin. Siellä huomattiin,
että kasvain oli uusiutunut.
Kolmas leikkaus tehtiin lokakuussa 1984. Pelkäsin leikkausta.
Ajattelin koko kesän, että saatan kuolla siihen. Kävin interreilillä
katsomassa paikkoja, jotka halusin elämäni aikana nähdä.
Nukutuksen jälkeen huomasin katselevani leikkaussalin laitteita
ja henkilökuntaa katon rajasta. Kuulin musiikkia ja erotin selvästi,
mitä ihmiset puhuivat.
Tilanteeni romahti ilmeisesti verenvuodon takia. Aloin ihmetellä,
miksi salissa on niin paljon ihmisiä, joilla ei ollut leikkaussalivaatteita päällä. He eivät olleet läheisiä tai muuten tuttuja, vaan ihmisen kaltaisia olentoja. Nuoren ihmisen mielellä päättelin, että he
olivat enkeleitä ja koin, että he suojelivat kahta minua leikkaavaa
kirurgia. Ajattelin rauhallisesti, etten vielä halua lähteä.
Jouduin viikoksi teholle. En puhunut asiasta kenellekään.
Oikeastaan en jaksanut pohtia kokemustani tuolloin lainkaan, sillä
kaikki voimani menivät toipumiseen.
päästyäni lääketieteelliseen opiskelemaan aloin miettiä asiaa uudelleen. Ihmettelin, etten voinut nuorena tyttönä tietää, miltä leikkaussalissa täsmälleen näytti. Kun lääkärinä tutustuin anestesiaaineisiin, minulle syntyi käsitys, ettei kokemukseni voinut johtua
niistä.
Olen toiminut pitkään syöpätautien erikoislääkärinä. Rajatilakokemukset ovat niin syviä sisäisiä kokemuksia, että harva potilas
puhuu niistä. Pelätään myös, että muut saattaisivat ajatella, ettei
potilaalla ole kaikki kohdallaan.
Minusta kaikilta leikkauspotilailta pitäisi kysyä: Miten koit, että
leikkaus meni? Mitä siinä tapahtui? Uskon, että sillä olisi suuri merkitys potilaalle.”
Helsinkiläinen syöpätautien erikoislääkäri.
%ORPTYLVWŋ+HOPLQHQŋ.HLQRQHQŋ3XXUWLQHQ
0<UVN</82'210$,-$
0XVLNDDOLHOLQLNÃLVHVWÃUDNNDXGHVWDMDHOÃPÃVWÃOXRQQRQV\OLVVÃ
3ÃÃURROHLVVD0DLMX6DDULQHQ0LUMD5ÃW\MD0LNNR3ùUKùOÃ
2KMDXV-XNND.HLQRQHQ
(16,,/7$VXXUHOODQÃ\WWÃPùOOÃ
/LSXWřřZZZOLSSXğDONř
(QQDNNRRVWDMDQHWXYÃOLVHQÃDLNDQDROHYLLQHVLW\NVLLQ
YHUNNRNDXSDVVDZZZOLSSXğOLSXWřř
.DLNNLKLQQDWVLVÃOWÃYÃWSDOYHOXPDNVXQ
.\V\U\KPÃP\\QQLVWÃWDUMRXVWD\OLKHQJHQU\KPLOOH
7DUMRXVYRLPDVVDDVWL
/LSSXP\\PÃOÃřPLQSYP
5\KPÃP\\QWL9ÃOLDLNDWDUMRLOXW
ZZZODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHULIL
TEHY t 5–2015
35
diagnoosi
Herkkänä
ympäristölle
Ympäristöherkkyys lisättiin tautiluokitukseen.
teksti Merja Perttula kuva Pixmac
1 Mitä ympäristöherkkyys tarkoittaa?
Ympäristöherkkä ihminen saa
terveyttä haittaavia oireita sellaisessa
ympäristössä, jossa valtaosa ihmisistä ei
oireile. Oireet yhdistetään muun muassa
kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin ja sähkömagneettisiin
kenttiin.
Ympäristöherkkyys lisättiin viime
vuonna ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81, joka kuuluu luokkaan
”muu yleinen oire tai sairaudenmerkki”.
Nimikkeen selvittely lähti potilasjärjestöjen toivomuksesta. Nimike on kansallinen. Vastaava nimike otettiin hiljattain
käyttöön Tanskassa.
2 Miten yleistä se on?
Vakavasti sairastuneiden määrää
ei tiedetä. Kyselyissä ihmiset kertovat erilaisista herkkyyksistä, mutta se
on eri asia kuin lääkärin diagnosoima
ympäristöherkkyys. Suomessa tehdyssä kyselytutkimuksessa jopa seitsemän
prosenttia väestöstä raportoi kemikaaleihin, sähkömagneettisiin kenttiin, ääniin ja rakennuksiin liittyvästä
ympäristöherkkyydestä.
3 Millaisia oireita ympäristöherkkä
voi saada?
Ympäristöherkkyydessä merkittävin
oireita selittävä tekijä vaikuttaa olevan
aivojen ylireaktiivisuus. Jos ihminen
36
saa sisäilman epäpuhtauksista silmien
kirvelyä ja hengitystieoireita, kyse ei ole
ympäristöherkkyydestä. Jos hän taas
kulkee ”epäpuhtaan” talon ohi ja sen näkeminen aiheuttaa oireet, tämä viittaa
ympäristöherkkyyteen.
Fyysiset oireet voivat olla erittäin voimakkaita ja rajoittaa merkittävästi elämänpiiriä. Oireet ovat seurausta elimistön stressijärjestelmän aktivoitumisesta.
Tavallisia oireita ovat sydämentykytys,
hikoilu, hengenahdistus, päänsärky, kivut ja keskittymisvaikeudet.
Kivun
kokemus vahvistuu,
kun aistimukset
liitetään vaaraan.
4 Miksi toiset saavat oireita,
mutta toiset eivät?
Ihmiset reagoivat ympäristötekijöihin eri
tavalla. Taustalla vaikuttavat aikaisemmat kokemukset ja muut samanaikaisesti kuormittavat tekijät.
Parhaiten aivojen ylireagoivuus tunnetaan kroonisessa kivussa. Siinä kivun
kokemus vahvistuu, kun aistimukset liitetään vaaraan. Ympäristöherkkyydessä
tällaisena voi toimia esimerkiksi yleinen
uhkakuva siitä, että home vaarantaa
terveyden.
Ympäristöherkkyydelle altistavat
muun muassa masentuneisuus, stressi, univaje, katastrofointi eli tilanteen
liioittelu, ristiriitatilanteet ja tuen
puute. Naiset ovat miehiä alttiimpia
ympäristöherkkyydelle.
5 Miten ympäristöherkkyys
todennetaan?
Aluksi tulee kartoittaa oireisto ja etsiä
lääketieteellisiä syitä, jotka voivat selittää
oireilun. Tämä tapahtuu sulkemalla pois
muun muassa astma, allergiat, ihosairaudet, masennus ja ahdistus.
Ellei oireilun takaa löydy tunnettua
sairautta, mutta potilas liittää oireensa
johonkin ympäristötekijään – esimerkiksi sähköön, tiettyihin rakennuksiin tai
hajuihin – tulee pohtia, olisiko kyseessä ympäristöherkkyys. Terveydenhuoltoon on tulossa ohjeet, miten nimikettä
käytetään. Tekeillä on myös käypä hoito
-suositus.
6 Miten herkkyyttä hoidetaan?
Ensin pitää hoitaa sairaudet ja niiden oireet sekä tukea toimintakykyä. Ympäristötekijät tulee selvittää ja korjata,
jos oireet johtuvat niistä.
Varhaiset, mahdolliseen ympäristöherkkyyteen viittaavat merkit on tärkeää
TEHY t 5–2015
paossa. Osa ympäristöherkistä
ihmisistä on erittäin sairaita. He
saattavat muuttaa asunnosta toiseen,
mutta samat ongelmat jatkuvat.
Vaikea sairastuminen ei selity
ympäristötekijöillä vaan tulkinnalla
vaarasta.
TEHY t 5–2015
37
diagnoosi
tunnistaa. Jos potilaalla on jatkuvia yleisoireita ja hän on huomattavan huolestunut ympäristön vaarallisuudesta, häntä
tulee rauhoitella kertomalla elimistön
normaaleista puolustusreaktioista ja ympäristötekijöiden riskeistä.
Tilannetta mutkistaa se, että netistä
löytyy paljon ristiriitaista tietoa esimerkiksi homeiden tai sähkön vaikutuksista.
Monien pelot kasvavat valtaviksi.
Ympäristöherkkä pyrkii välttämään
vaarallisiksi kokemiaan asioita. Vaikka
välttäminen tuo avun, se voi ajan kuluessa jopa lisätä oireita voimistaessaan aivojen tulkintaa vaarasta.
Parhaillaan tutkitaan hoitomuotoja,
jotka rauhoittavat aivojen ylireagoivuutta.
Asiallisen tiedon lisäksi voi auttaa kehon
syvärentoutus ja mielenhallinta. Ongelmana on, että jos henkilö ei näe oireisiinsa mitään muuta syytä kuin ympäristötekijät, hän ei useinkaan halua osallistua
tällaisiin hoitoihin.
7 Mikä merkitys diagnoosilla on
potilaalle?
ICD-tautiluokituksen nimike helpottaa
potilaiden ohjaamista hoitoon. Diagnoosi
antaa oireilulle nimen, mutta sen jälkeen
on mietittävä, miten potilasta hoidetaan.
Ympäristöherkkyys-diagnoosi ei oikeuta
yksistään sosiaalisiin tai vakuutuksellisiin etuuksiin.
8 Miten suhtautua ihmisiin,
jotka kokevat saavansa vaikeita
oireita kemikaaleista, sähköstä tai
homeista?
Oireilevia ihmisiä pitää auttaa kaikin
keinoin. Ellei lääketieteellistä syytä ole
tai ympäristötekijät eivät selitä oireita,
terveysalan ihmisten tehtävä on pyrkiä
vähentämään huolestuneisuutta.
Potilasta tulee kuunnella ja tukea.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että
potilaan tarjoama syy oireilulle ei ole
välttämättä oikea tulkinta.
9 Mitä uusi tautinimike
merkitsee terveydenhuollon
ammattihenkilöille?
Nimikkeellä on informatiivinen arvo. Jos
potilaalle on tehty poissulkututkimukset
ja hän on saanut R681.81-diagnoosinimikkeen, samoja tutkimuksia ei tarvitse
tehdä uudelleen esimerkiksi potilaan
hoitopaikan vaihtuessa.
ICD-10-tautiluokitus on WHO:n luokitus, jonka pääasiallinen tarkoitus on
sairauksien ja kuolemansyiden tilastointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää suomalaista versiota. Ympäristöherkkyyttä on vastaisuudessa helpompi
tutkia, kun siitä kärsivillä potilailla on
potilastietojärjestelmissä yhteinen nimike.
asiantuntijoina työterveyslaitoksen neurologian
erikoislääkäri, dosentti markku sainio ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietorakenteetyksikön ylilääkäri päivi mäkelä-bengs (kysymykset
1, 7 ja 9). lähteenä käytetty myös thl:n ja
sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuja.
Spycra™
silikoniverkot
helppoutta hoitotyön arkeen
®
Contact
Silikoniverkko
haavan hoitoon
www.wonderm.fi
Silikoniverkko ehjän
ihon suojaamiseen
Tutustu myös Wonderm Pro uutuussuihkeisiin www.wonderm.fi
Tuotenäytteet ja esittelypyynnöt info@verman.fi
ambulanssi
Kaikilla
varusteilla
Ensimmäisiä ambulansseja vetivät hevoset.
teksti Riitta Hankonen kuvitus Pia Hietamies
sana ”ambulanssi” on
peräisin latinan sanoista
”ambulans” (’kävelevä’)
ja ”ambulatorius”
(’liikuteltava’). Ne
pohjautuvat latinan verbiin
”ambulare” (’kävellä’).
Varhaisimmat suomalaiset
ambulanssit olivat hevosilla
vedettäviä vaunuja tai
parakkeja. 1910-luvulla
sanaa alettiin käyttää
autoista.
ambulanssissa on kolme erilaista
ääntä. Jelp-ääntä käytetään usein
risteyksissä. Muut äänet ovat high low
eli niin sanottu puupää-ääni sekä pitkä
vihellyksen kaltainen ääni.
suomessa on kolme ambulanssin
valmistajaa: Profile Vehicles Iisalmessa,
Tamlans Tampereella ja J5L-Production
Lapinlahdella. Kaikki myyvät
ambulansseja myös ulkomaille.
hälytysajoneuvon
autot varustellaan
eri maissa eri tavoin.
Perinteinen suomalainen
tapa on rakentaa ambulanssiosa
umpipakettiauton sisälle.
Silloin ambulanssi joudutaan
rakentamaan alkuperäisten
korimuotojen ehdoilla,
jolloin hoitolaitteita ei pysty
sijoittamaan parhaalla
mahdollisella tavalla.
TEHY t 5–2015
toinen tapa on sovittaa
valmis moduuli auton lavaalustaan, mikä on ollut yleinen
menetelmä Yhdysvalloissa.
Tällöin ergonomia ja hoitotyön
tarpeet pystytään ottamaan
paremmin huomioon. Potilasta
pitää pystyä hoitamaan
myös ajon aikana ilman, että
turvavöitä tarvitsee avata.
Hoitolaitteita täytyy pystyä
käyttämään istuen.
lähteet: vierassanojen etymologinen sanakirja, keskisuomalainen, tamlans
kyljessä on numerotunnus, joka
yksilöi ajoneuvon. Ambulanssin
tunnus on E (emergency medical
services). Toinen kirjaintunnus
kertoo pelastuslaitoksen tai
sairaanhoitopiirin. Loppuosa on
numeroita, jotka ilmaisevat aluejaon
ja yksikön laadun. Tunnukset ovat
viranomaisia varten.
moduuliambulansseja
kootaan Tampereella
Tamlansin tehtaalla. Yritys on
juuri sopinut 200 Volkswagen
Amarok Negea -ambulanssin
toimittamisesta Norjaan. Auto
on nelivetoinen.
39
parisuhde
Sairas lapsi,
kituva suhde
Kun lapsi sairastaa, vanhempien omat tarpeet jäävät
usein taka-alalle. Mitä hoitaja voi tehdä?
teksti Terhi Mäkinen kuvat Jari Kesti
L
apsen diagnoosi oli sokki, mutta nyt
alun hätä ja paniikki ovat tasoittuneet. Arki on kuitenkin jatkuvaa tilanteen uudelleenarviointia, organisointia
ja järjestämistä. Kumpi vanhemmista vie
lapsen lääkäriin, kumpi oli viimeksi pois
töistä?
Lapsen äkillinen sairastuminen on
vanhemmille järkytys. Jos lapsen oireet
ovat jatkuneet pitkään, diagnoosi ja erikoissairaanhoitoon pääsy on perheelle
usein valtava helpotus. Sairaudesta on
yleensä saatavilla paljon tietoa,
mutta vanhempien parisuhteesta puhutaan harvoin. Kun
lapsi sairastuu, vanhempien
omat tarpeet jäävät ja huomio
keskittyy lapseen.
Stressaavassa tilanteessa
vanhemmat sortuvat helposti
syyttämään toisiaan tekemättä
jättämisistä: minä teen enemmän ja sinä olet se, joka tekee
väärin. Syyttelyn sijaan pitäisi
opetella kertomaan, mitä minä
tarvitsen. Tukahdutettu tyytymättömyys muuttuu helposti pahaksi
oloksi, joka kätkee alleen hyvätkin asiat.
huoli jaksamisesta ja parisuhtees-
mukana useita eri potilasjärjestöjä sekä
Parisuhdekeskus Kataja.
Eräs äiti kertoi, että sairaalassa kysyttiin ensimmäistä kertaa, miten parisuhde jaksaa, kun lapsi oli sairastanut
yksitoista vuotta. Harva hoitaja tulee kysyneeksi asiasta. Hoitaja saattaa pelätä,
mitä kysymisestä seuraa. Kuinka osaan
lohduttaa, jos siihen tulee tarvetta?
Sini Hirvonen ja psykoterapeutti, parisuhdetyöntekijä Terhi Väisänen ehdottavat, että osastolla tai sairaalassa voisi
olla yksi hoitaja, joka ottaisi
vastuualueekseen perheen
ja parisuhteen. Hyvä olisi,
jos olisi joku, joka sanoisi
pitkäaikaissairaan lapsen
vanhemmille ääneen sen, että
lapsen sairaus kuormittaa
parisuhdetta.
–Pelkkä kysyminen ja
vanhempien kuunteleminen
riittää. Se, että joku ottaa vakavasti. Hoitajien työpaine
on kova, muuhun ei tarvitse
revetä, Väisänen sanoo.
Hän kouluttaa Parisuhdekeskus Katajassa pariskuntien lisäksi sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan ammattilaisia kohtaamaan kriisissä olevia pareja.
ta tulvi hyökynä Reumaliittoon, kun se teki kyselyn lastenreumaa sairastavien lasten vanhemmille. Asialle oli pakko tehdä
jotain, kertoo suunnittelija Sini Hirvonen.
Syntyi Perheen parhaaksi -hanke, jossa on
välillä vaan tuntuu, että yksinkö
tässä pitäisi kaikki hommat tehdä täällä
kotona, kun on omakotitalo ja tosi paljon
tekemistä.
Tukahdutettu
tyytymättömyys
muuttuu
pahaksi
oloksi.
40
i
Vertaistukea
vanhemmille
► Perheen parhaaksi on Reumaliiton koordinoima projekti, joka
tukee vanhempien jaksamista yli
diagnoosirajojen.
► Toiminta on tarkoitettu kaikille
pitkäaikaissairaiden lasten
vanhemmille, edellytyksenä ei
ole minkään potilasjärjestön
jäsenyys.
► Mukana ovat Reumaliiton lisäksi
Diabetesliitto, Sydänlapset
ja -aikuiset ry, Keliakialiitto,
Leijonaemot, Vammaisten lasten
ja nuorten tukisäätiö, Oulun
Seudun omaishoitajat ja
läheiset ry, ELO Erityislasten
omaiset ry, MLL:n Uudenmaan
piiri, ADHD-liitto, Neuroliitto,
Crohn ja Colitis ry.
► Projektissa on koulutettu
ohjaajia teematuokioiden
vetäjiksi ja vertaispariskuntia,
jotka vetävät parisuhdeviikonloppuja. Parisuhde- ja vuorovaikutuskoulutuksista vastaa
Parisuhdekeskus Kataja.
► Projekti on osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa
Emma & Elias -hanketta, joka
tukee lapsiperheitä.
WWW.PERHEENPARHAAKSI.FI
WWW.PARISUHTEENPALIKAT.FI
TEHY t 5–2015
i
Mitä
ammattilainen
voi tehdä?
1
Kysy, miten vanhemmat
jaksavat. Kerro, että
lapsen sairastuminen
vaikuttaa parisuhteeseen.
2
Kuuntele. Usein auttaa jo
se, että vanhemmat voivat
kertoa tuntemuksistaan.
Neuvot saattavat jopa
ärsyttää.
3
Ohjaa eteenpäin.
Tukea parisuhteeseen
saa esimerkiksi
potilasjärjestöistä, Kirkon
perheneuvonnasta,
kunnan perheneuvolasta,
Väestöliitosta ja Kataja
Parisuhdekeskuksesta.
eri suuntiin? Lapsen sairastumisesta
aiheutunut stressi saa vanhemmat
helposti syyttelemään toisiaan.
TEHY t 5–2015
41
parisuhde
Puolisot eivät välttämättä reagoi kriisissä samalla tavalla. Tyypillistä on, että
toinen vanhempi ottaa päävastuun sairaan lapsen hoidosta. Toinen on ehkä
helpottunut, mutta samalla hän voi kokea
olevansa ulkopuolinen. Aina asiantuntijaroolin ottanut ei edes halua luopua
asemastaan.
Omat vaikeutensa saattaa tuoda se,
jos toinen vanhempi on eri kulttuurista.
Toinen ei ehkä tunne suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää tai ymmärrä
ammattilaisten kieltä. Hän voi tuntea
avuttomuutta ja ulkopuolisuutta ja toisen
taakka kasvaa liian suureksi.
Vastuuta pitää jakaa. Jos vanhemmat
pyrkivät käymään yhdessä lääkärillä
ja neuvolassa, he kuulevat samat asiat,
ymmärtävät lasta paremmin ja hoidosta
tulee yhteisempi asia.
Vanhemmat voivat joutua tekemään
vaikeita päätöksiä siitä, jääkö
jompikumpi kokonaan tai
osittain pois työelämästä hoitamaan lasta. Talous saattaa
olla kovilla. Omaa pelkoa ja
epävarmuutta saattaa tulla
purkaneeksi puolisoon.
–Jos sairaus jatkuu ja jatkuu, siihen voi leipääntyä:
tätä tämä elämä on aina, Sini Hirvonen
tietää.
Terhi Väisänen muistuttaa, että lapsen
sairaus ei välttämättä tarkoita parisuhteelle pahaa. Yhteinen vihollinen voi yhdistää. Monessa perheessä menevät elämänarvot uusiksi. Aika perheen kanssa
tuntuu tärkeämmältä kuin ylityöt ja uusi
auto. Vanhempien on myös pakko lisätä
keskinäistä vuorovaikutusta, että asiat
hoituvat.
sairas lapsi voi viedä lähes kaiken
vanhempien huomion ja muut sisarukset
jäävät vähemmälle. Pienet lapset ilmaisevat mustasukkaisuuden, huolen ja surun usein hyvin avoimesti. Vanhemmat
lapset voivat muuttua kilteiksi pikkuhoitajiksi tai kovaäänisiksi kapinoijiksi. Olisi tärkeää, että jokainen lapsi saisi
päivittäin edes hetkeksi vanhempansa
jakamattoman huomion.
Pienetkin lapset vaistoavat perheen
ilmapiirin.
–Jos perheen vuorovaikutuksessa hiertää jokin, se voi
näkyä lapsessa jopa fyysisenä
kipuna. Lapsi saattaa kuulla
aikuisten riitoja ja syyllistyä
niistä, Hirvonen sanoo.
Vanhempien voi olla myös
vaikea rajoittaa tai rangaista
sairasta lasta, vaikka sairaskin lapsi tarvitsee turvallisia rajoja.
Yhteinen
vihollinen
voi myös
yhdistää.
jos parisuhdetta ajattelee, niin aikalailla siihen se menee, että täytyy osata
puhua ja sanoa, mikä on hyvä ja mikä ei.
Eihän se muuten toimis. Vaikea on elää
sellaisessa parisuhteessa, jossa kumpikaan ei puhu mitään.
Kahdenkeskisen ajan järjestäminen
on melkein kaikille pienten lasten vanhemmille konstikasta, mutta lapsen sairaus mutkistaa tilannetta entisestään.
Lapsen jättäminen mummon tai muun
läheisen hoitoon jännittää, jos hoitajan pitää mitata verensokeri tai pelätä
epilepsiakohtausta. Kannattaa miettiä,
löytyykö lähipiiristä ketään, jonka voisi
”kouluttaa” sairaan lapsen hoitoon.
Parisuhteen hoitamisen ei tarvitse tarkoittaa pitkiä kynttiläillallisia tai
seksilomia hotellissa. Pikemminkin se
on toisen huomioimista arjessa. Mikä on
vähin, mitä voimme tehdä parisuhteen
eteen vaikeana aikana? Onko se vaikka
yksi halaus päivässä? Myös tyytyväisyyden aiheet kannattaa sanoa ääneen.
–Jos parisuhde toimii edes jotenkuten, siitä kannattaa ottaa kaikki hyvä irti,
Väisänen kannustaa. t
LAINAUKSET OVAT JOHANNA KOURIN SOSIONOMIN
LOPPUTYÖSTÄ, JOSSA HÄN HAASTATTELI PERHEEN
PARHAAKSI -PARISUHDEKURSSILLE OSALLISTUNEITA.
1/5
Suomalaislapsista viidenneksellä
on pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä
diagnooseja ovat astma, allergia,
diabetes, epilepsia ja
reumasairaudet.
42
TEHY t 5–2015
kirjat
KOONNUT ULLA OJALA, SANAMYLLY@GMAIL.COM
Aktivoivaan arkeen
Harriet Finne-Soveri, Leena Pohjola,
Jimmy Keränen ja Kaarina Raivio:
Pysyvästi aktivoivaan arkeen – InnoKustihanke 2007–2010 ja miten sitten kävi. THL
2014.
Osaammeko tukea iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja arvokasta elämää?
Tutkimuksellisen näkökulman aiheeseen tarjoaa Kustaankartanon
palvelukeskuksessa kehitetty
hoitotyön malli, Turvallisesti
aktivoivaan arkeen (TAA).
Ideana on kuunnella asiakasta sekä hyödyntää liikuntaja turvateknologiaa. Ulkoiset
puitteet tukevat mallia: vuodeosastot purettiin vuosituhannen vaihteessa perusparannustyön yhteydessä, minkä jälkeen
asukkaat ovat asuneet omissa yksiköissään, kodeissaan.
Kirjoittajien mukaan asukkaiden sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivisuus ovat
lisääntyneet. Alavireinen mieliala on vähentynyt ja turvallisuus parantunut. Raportista löytyy tarkkoja tilastolukuja muun muassa asukkaiden toimintakyvyn,
hoitoisuuden, käytöksen ja
tunne-elämän muutoksista.
raskauden alkamisesta, raskausajasta, synnytyksestä ja
synnytyksen jälkeisistä viikoista. Se
käsittelee myös raskauden aiheuttamia
sairauksia ja äidin
pitkäaikaissairauksia raskauden aikana. Oman lukunsa saavat lapsettomuus
ja keskenmenot.
Kirjoittajat ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. Kirja sopii
hakuteokseksi myös terveydenhuollon
ammattilaisille.
oireyhtymä, keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö.
Pekan äiti kertoo kirjassaan viisilapsisesta perheestään, jonka toiseksi vanhimmalla on Asperger. Tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja riittää, mutta äitiä
helpottaa Pekan saama diagnoosi ja sen
myötä avautuva asiallinen tieto ja tuki.
Alavireinen
mieliala on
vähentynyt.
Käytännöllisesti
ohjauksesta
Sanna Vehviläinen: Ohjaustyön
opas. Yhteistyössä
kohti toimijuutta.
Gaudeamus 2014.
Ohjaajia ja ohjattavia on kaikilla
työpaikoilla ja jokaisessa oppilaitoksessa. Opas antaa
kokonaiskuvan
ohjauksesta ja sen keinoista käytännönläheisesti. Mukana on lukuisia esimerkkejä muun muassa opinnäytteen ja työharjoittelun ohjauksesta, eteen tulleista
pulmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista sekä muistilistoja, pohdintatehtäviä ja
harjoituksia.
Kirjoittajan tavoitteena on auttaa ohjaajia löytämään luovia työtapoja ja ohjattavia tunnistamaan tavoitteensa.
Hakuteos raskaudesta
Anna-Paula Sariola, Mika Nuutila,
Susanna Sainio, Terhi Saisto ja Aila
Tiitinen (toim.): Odottavan äidin
käsikirja. Duodecim 2014.
Kirja tarjoaa perusteellista tietoa
TEHY t 5–2015
Elämää Aspergerin
kanssa
Saila Seppo: Elämää
Asperger-lapsen
kanssa. Greenbutton
2014.
Pekan ollessa
3-vuotias äiti alkaa
epäillä, ettei kaikki ole kunnossa.
Diagnoosin poika
saa lopulta vasta
9-vuotiaana: hänellä on lievä Aspergerin
raportti netissä: www.julkari.fi
Päivitettyä tietoa
psykiatriasta
Jouko Lönnqvist,
Markus Henriksson,
Mauri Marttunen
ja Timo Partonen
(toim.): Psykiatria.
Duodecim 2014.
Psykiatria-teoksen
11. painos on sisällöltään täysin uudistettu
ja päivitetty. Mukaan on otettu kokonaan
uutena aiheena hermoston kehitykseen
liittyvät mielenterveyden kehityksen häiriöt, jotka ilmenevät lapsuudesta alkaen.
Sisältöön on vaikuttanut voimakkaasti
Amerikan Psykiatriayhdistyksen uusimman häiriöluokituksen, DSM-5:n, valmistuminen. Kirjassa on ennakoitu myös
sote-uudistuksen vaikutusta psykiatrisiin
palveluihin.
43
i
Tehyläiset ehdokkaat
Sdp
14
c50
b6
Kok
9
tehyn vaalisivut
Tutustu
Ps
9
Ehdokkaiden esittely, linkit
Ylen vaaligallerian videoihin
ja Tehyn vaaligallup
EDUSKUNTAVAALIT.TEHY.FI.
Kesk
7
Vas
5
Vihr
5
Kd
4
Skp 2
Muutos 2011 1
44
47
ehdokkaiden
keski-ikä
TEHY t 5–2015
eduskuntavaalit
Tahdon
edustaa sinua
Eduskuntaan pyrkii yli viisikymmentä tehyläistä.
teksti Toimitus kuvitus Pia Hietamies
helsinki
häme
Nina Huru, Helsinki, Ps
Krista Juurikko, Helsinki, Ps
Seija Muurinen, Helsinki, Kok
Terhi Peltokorpi, Helsinki, Kesk
Mari Rantanen, Helsinki, Ps
Tuula Salo, Helsinki, Ps
Sari Sarkomaa, Helsinki, Kok
Sinikka Vepsä, Helsinki, Sdp
Kristiina Hämäläinen,
Hollola, Kok
Kirsi-Maarit Lehtimäki,
Heinola, Sdp
Kaarina Suhonen, Lahti, Kesk
Maarit Tuomi, Lahti, Ps
uusimaa
Eila Hassinen, Kokemäki,
Muutos 2011
Noora Koponen, Espoo, Vihr
Marianne Korpi, Porvoo, Sdp
Merja Kuusisto, Tuusula, Sdp
Armi Lindell, Loviisa, Vas
Kirsi Mäkilaine, Vantaa, Ps
Paula Nordström, Lohja, Vihr
Nina Kallio, Turku, Sdp
Riitta Karjalainen, Turku, Kesk
Mira Katajamäki, Lieto, Ps
Kaija Kiessling, Turku, Skp
Juhani Nummentalo, Salo, Kok
Tanja Raisto-Elo, Laitila, Kesk
Eveliina Tyyskänen, Loimaa, Vas
satakunta
Jaana Laitinen-Pesola, Pori, Kok
Johanna Vähäkainu, Pori, Kd
vaasa
Kim Berg, Vaasa, Sdp
Paula Sihto, Seinäjoki, Kesk
Tarja Tenkula, Seinäjoki, Sdp
pirkanmaa
keski-suomi
Mervi Grönfors, Tampere, Skp
Katja Luojus, Ylöjärvi, Kok
Erik Lydén, Tampere, Vas
Sari Pulla, Valkeakoski, Sdp
Satu Sipilä, Tampere, Kd
Lotta Ahola, Jämsä, Kok
Nico Holmberg, Jyväskylä, Vihr
Sari Hovila, Joutsa, Kesk
Piritta Rantanen, Jämsä, Sdp
lappi
3
oulu
oulu
kaakkois-suomi
Pirkko Parjanen, Hamina, Kd
Leena Sallinen, Savonlinna, Vas
Susanna Kisner, Oulu, Vihr (sit.)
Pirjo Sirviö, Oulu, Sdp
2
lappi
savo-karjala
varsinais-suomi
Kati Åhman-Kuosmanen,
Iisalmi, Sdp
Sanna Antikainen,
Outokumpu, Ps
Marko Haakana, Joensuu, Vas
Hannakaisa Heikkinen,
Kiuruvesi, Kesk
Päivi Kähkönen, Juuka, Kd
Merja Mäkisalo-Ropponen,
Joensuu, Sdp
Liisa Pietikäinen, Kuopio, Vihr
Aulikki Sihvonen,
Kontiolahti, Kok
Tuula Väätäinen, Kuopio, Sdp
Leena Harju-Autti,
Rovaniemi, Kok
Pirita Nenonen, Rovaniemi, Ps
Pekka Tiitinen, Kemi, Sdp
TEHY t 5–2015
9
keski-suomi
3
4
satakunta pirkanmaa
5
2
kaakkois-suomi
häme
2
4
varsinais-suomi
7
Luettelossa ovat henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet
ehdokkuudestaan Tehyyn 23. maaliskuuta mennessä.
savo-karjala
vaasa
uusimaa
7
helsinki
8
45
eduskuntavaalit
Mielenterveyspalveluja on
vahvistettava. Paperittomien
terveydenhuoltoa emme ole valmiita
laajentamaan.
i
Mitä puolueet ajattelevat?
tehy-lehti kysyi puoluetoimistoilta, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ei saa karsia missään tapauksessa ja
mistä puolue on valmis supistamaan ensimmäisenä.
Suoriin kysymyksiin tuli vain vähän suoria vastauksia. Tämän aukeaman kommentit on poimittu puoluetoimistojen vastauksista.
Kysymykset lähetettiin kaikille eduskuntaan
vuonna 2011 valituille puolueille sekä ryhmille, joiden listoilla on Tehyn tietojen mukaan tehyläisiä
ehdokkaita.
PERUSSUOMALAISET
Tarvitaan palveluiden
integraatiota sekä lisää julkisen,
yksityisen ja kolmannen
sektorin yhteistyötä, kuten
palveluseteleitä ja valinnanvapautta
perusterveydenhuoltoon.
KOKOOMUS
74%
suomalaisista ei haluaisi
tinkiä missään nimessä
terveyskeskuksista ja
sairaaloista.*
Hoitohistorian pitää
seurata potilasta. Digitaalisia
terveydentilan seuranta- ja
analysointilaitteita tulee hyödyntää
entistä enemmän.
Palveluista ei pidä
karsia enää yhtään, vaan niihin pitää
osoittaa lisäresursseja.
KRISTILLISDEMOKRAATIT
KOMMUNISTINEN PUOLUE
85%
suomalaisista ajattelee, että
terveydenhuollon taso pitää
säilyttää nykyisellään.*
46
Tietojärjestelmät pitää saada
kuntoon ja vapauttaa näin
työntekijöiden aikaa asiakkaiden
kohtaamiseen.
Tuottavuus parantuu, kun
päällekkäisyyksiä poistetaan,
henkilökuntaan satsataan ja
tiedonkulkua parannetaan.
RKP
KESKUSTA
TEHY t 5–2015
70%
suomalaisista on sitä mieltä,
että terveydenhuollon
hallinnollisen johtajan ei
tarvitse olla lääkäri.*
Palvelujen tulee olla näyttöön
perustuvia ja tehokkaita, jotta
ne eivät vie kohtuutonta osaa
resursseista.
i
Mitä suomalaiset
ajattelevat?
VASEMMISTOLIITTO
päättäjien pitäisi kiinnittää enemmän
huomiota sote-alan toiminnan ja
tuloksellisuuden kehittämiseen
4
Niistä palveluista, joilla voimme
kaventaa ihmisten eriarvoistumisesta
johtuvia hyvinvointi- ja terveyseroja, ei
saa karsia. Esimerkiksi jotkin polvi- ja
olkaleikkaukset ovat osoittautuneet
turhiksi.
SDP
18
20
15
44
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
parhaat keinot turvata sote-palvelut
Priorisointi pitää
tehdä sen mittapuun varassa, miten
eri palvelut tuottavat lisää terveitä
elinvuosia.
VIHREÄT
34
Hyvien käytäntöjen levittäminen kuntien ja
sairaanhoitopiirien välillä
28
Terveydenhuollon toimintatapojen
ja käytäntöjen kehittäminen
27
25
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
ja hyödyntäminen
Kansalaisten vastuun lisääminen
omasta terveydestä
48%
suomalaisista ajattelee, että
sosiaali- ja terveyspalvelut
ovat kehittyneet viime vuosina
kielteiseen suuntaan.*
TEHY t 5–2015
Terveydenhuollon rakenteiden
kehittäminen
Työnjaon kehittäminen,
esimerkiksi hoitajavastaanotot
19
17
*Tehy teetti TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa selvitettiin kansalaisten käsityksiä
sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Tutkimukseen vastasi tuhat
suomalaista.
47
1XPPHQWDOR
.RNHPXVXXGLVWDD
LVWDD
+\Y¿WHUYH\GHQKRLWRDODQNROOHJDQL9DUVLQDLV6XRPHVVD
7\ÑVXKWHHWRQWXUYDWWDYDVRWHXXGLVWXNVHVVD
.DQJHUUHOOHQHGHQQ\WVRWHXXGLVWXVVLLUW\LWXOHYDOOH
HGXVNXQQDOOHPXWWDVHWRWHXWXXNXLWHQNLQHQQHPPLQ
WDLP\ÑKHPPLQ5DNHQQHPXXWRVPHUNLWVHHQ¿KW¿Y¿VWL
VDGRLOOHWXKDQVLOOHKRLYDMDVRVLDDOLDODQW\ÑQWHNLMÑLOOH
W\ÑQDQWDMDQYDLKGRVWD7\ÑVXKWHHWRQWXUYDWWDYD
PXXWRNVHVVDQLLQMXONLVHOODNXLQ\NVLW\LVHOO¿VHNWRULOOD
$UMHQWXQWHYDKRLWRKHQNLOÑVWÑPXNDDQ
UDNHQQHPXXWRNVHQVXXQQLWWHOXXQ
+RLWRDODOODSDUKDLQDVLDQWXQWHPXVOÑ\W\\VLHOW¿PLVV¿
W\ÑWHKG¿¿Q2UJDQLVDDWLRWDLKDOOLQWRKLPPHOLHLKRLGD\KW¿¿QLKPLVW¿.DLNLVVD
NHKLW\VSURVHVVHLVVDW¿UNHLQW¿RQRWWDDKHQNLOÑVWÑODDMDVWLPXNDDQPXXWRNVHQ
YDOPLVWHOXXQ1¿LQWXUYDWDDQHWW¿DVLDNDVRQNDLNHQNHVNLÑVV¿
-¿UNHLVW¿PLQHQV¿¿VW¿¿
-RNDS¿LY¿LVHVV¿W\ÑVV¿PPHQ¿HPPHPLWHQN¿\W¿QQÑQDVLRLOODRQYDLNXWXVWD
(VLPHUNLNVLWHUYH\GHQKXROORQMDVRVLDDOLWRLPHQY¿OLVWHQMDQLLGHQRPLHQWLHWR
M¿UMHVWHOPLHQƬNVXQ\KWHQ¿LVW¿PLVHQRQODVNHWWXV¿¿VW¿Y¿QPLWWDYLDVXPPLD
7HUYH\VWHNQRORJLDQWHKW¿Y¿RQKHOSRWWDDW\ÑQUDVLWWDYXXWWD6HHLVDD
YDLNHXWWDDW\ÑQWHNRDHLN¿YLHG¿SRWLODDOWDKRLWDMDD+RLWDMLHQW\ÑWXUYDOOLVXXV
RQWDDWWDYD
3LW¿¿ROODURKNHXWWDP\ÑQW¿¿YLUKHHWMDSXUNDDKXRQRWS¿¿WÑNVHW
,OPRLWXNVHQPDNVDMD0DDNXQQDQ<KGLVW¿Y¿W7HNLM¿WU\
0LQXVWDK\Y¿OO¿DVLRLGHQKRLWDMDOODSLW¿¿ROODURKNHXWWDP\ÑV
DMDDKXRQRMHQS¿¿WÑVWHQSXUNXD7RLPLPDWWRPLDMDWXUKLDV¿¿QQÑNVL¿SLW¿¿
YRLGDPXXWWDD7¿VW¿K\Y¿Q¿HVLPHUNNLQ¿RQVDDYXWWDPDPPHYRLWWRNXQ6DORQ
$OXHVDLUDDODQV\QQ\W\VRVDVWRQODNNDXWXVVDLMDWNRDLNDDYXRWHHQ
.RNHPXVWDLKPLVWHQMD\KWHLVWHQDVLRLGHQKRLGRVWD
2OHQPLHOHQWHUYH\VKRLWDMDMDWHKQ\WKRLWRW\ÑW¿\OLYXRWWD
2OHQ6DORQNDXSXQJLQYDOWXXVWRQYDUDSXKHHQMRKWDMDPDDNXQWDKDOOLWXNVHQ
M¿VHQVHN¿VDLUDDQKRLWRSLLULQO¿KLSDOYHOXODXWDNXQQDQMDYDMDDW\ÑN\N\LVWHQ
NXQWRXWWDYDDWRLPLQWDDWXNHYDQ7\ÑNHVNXV2\QSXKHHQMRKWDMD
2OHQQDLPLVLVVDMDPLQXOODRQMDYXRWLDDWW\WW¿UHW
1\WWDUYLWVHQWXNHDVLPDWNDOODQLHGXVNXQWDDQDMDPDDQ\KWHLVL¿DVLRLWDPPH
.RNHPXNVHOOD
-XKDQL1XPPHQWDORPLHOHQWHUYH\VKRLWDMD
;& 7 8 . 3 & . 8 8 : 4 2 * 3
48
QXPPHQWDORƬ
TEHY t 5–2015
VANKKAA OSAAMISTA
EDUSKUNTAAN
SEIJA MUURINEN
Sairaanhoitaja-diakonissa,
terveystieteiden tohtori
SAVO-KA RJALAN VAALIPIIRI
Kansainvälinen ja kielitaitoinen
koulutussuunnittelija Itä-Suomen
yliopistossa Kokenut kuntapäättäjä ja
järjestötoimija
Välitön ja
energinen
persoona
Monipuolisen käytännön
työkokemuksen omaava
terveys- ja sosiaalipalvelujen
vahva osaaja
– kokenut ikäihmisten
palvelujen uudistaja
www.seijamuurinen.net
Maksan ilmoituksen itse
Uusiutuvaa Energiaa Eduskuntaan • www.annaolkkonen.fi
ĂŶŶĂ<ĂĂƌŝŶĂŶŚŽŝƚĂĂ͘
6$5,
6$5.20$$
ͻ<ĂŝŬŝůůĞLJŚĚĞŶǀĞƌƚĂŝƐĞƚŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞƚ
ůĂĂĚƵŬŬĂŝƐŝŝŶƉĂůǀĞůƵŝŚŝŶ
ͻƐŝĂŬĂƐůćŚƚƂŝŶĞŶƚLJƂŶũĂŬŽũĂƉĂůǀĞůƵƚ
ͻ,ƵŽůĞŚĚŝƩĂǀĂŚĞŶŬŝůƂƐƚƂŶŽƐĂĂŵŝƐĞƐƚĂ
ũĂƌŝŝƩćǀŝƐƚćƌĞƐƵƌƐƐĞŝƐƚĂ
<ĂĂƌŝŶĂŬĂŶƐĂŶĞĚƵƐƚĂũĂŬƐŝϮϬϭϱͲƚƵŬŝLJŚĚŝƐƚLJƐ
ƚĞŚLJůćŝƐĞŶǀĂŝŬƵƚƚĂǀĂććŶŝ
ϳϱ
ũćƌŬŝũĂƚƵŶƚĞĞƚ
.2.22086,>^/E</
ŬĂŶƐĂŶĞĚƵƐƚĂũĂ
d,D͕ƌƂŶƚŐĞŶŚŽŝƚĂũĂ
ŬŽůŵĞŶŬŽƵůƵůĂŝƐĞŶćŝƚŝ
ZZZVDULVDUNRPDDIL
/ŚŵŝƐĞƚƚĞŬĞǀćƚƉĂůǀĞůƵŝĚĞŶ
ůĂĂĚƵŶ͘
.DXSXQJLQYDOWXXWHWWX+HOVLQNL
‡.DXSXQJLQKDOOLWXVNRQVHUQLMDRVWR
‡6DLUDDQKRLGRQRSHWWDMDVDLUDDQKRLWDMD
‡3HODVWXVODXWDNXQWD+.2MN
‡5DXKDQWXUYDDMDOXRWWDPXVPLHV
<ĂĂƌŝŶĂ^ƵŚŽŶĞŶ͕>ĂŚƟ
͟KŵĂĞůćŵćŶŬŽŬĞŵƵƐ͕ƉĞƌŚĞũĂƚLJƂĞůćŵćƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůůŽƐƐĂŽǀĂƚĂŶƚĂͲ
ŶĞĞƚŵŝŶƵůůĞǀĂŚǀĂŶŚĂůƵŶǀĂŝŬƵƩĂĂLJŚƚĞŝƐŬƵŶŶĂůůŝƐŝŝŶĂƐŝŽŝŚŝŶ͘KŝŬĞƵĚĞŶͲ
ŵƵŬĂŝƐƵƵƐ͕ǀĂƐƚƵƵůůŝƐƵƵƐũĂǀćůŝƩćŵŝŶĞŶŽǀĂƚĂƐŝŽŝƚĂ͕ũŽƚŬĂǀŝĞǀćƚŵŝŶƵĂ
ĞƚĞĞŶƉćŝŶ͘<ĂŶƐĂŶĞĚƵƐƚĂũĂŶƚLJƂƐƐćƚĂƌǀŝƚĂĂŶƚLJƂĞůćŵćŶƚƵŶƚĞŵŝƐƚĂ͕ŚLJǀŝć
ǀƵŽƌŽǀĂŝŬƵƚƵƐƚĂŝƚŽũĂũĂŝŶŶŽƐƚƵƐƚĂǀŝĞĚćĂƐŝŽŝƚĂĞƚĞĞŶƉćŝŶ͘KůĞŶƚćŚćŶ
ƚĞŚƚćǀććŶǀĂůŵŝƐ͘͟
ŚLJǀŝŶǀŽŝŶƟͲƉĞƌŚĞͲLJŵƉćƌŝƐƚƂ
ǁǁǁ͘ŬĂĂƌŝŶĂƐƵŚŽŶĞŶ͘Į
LWVHPDNVDQ
^ĂŝƌĂĂŶŚŽŝƚĂũĂ͕ůćŚŝĞƐŝŵŝĞƐ͕ϰϰͲǀƵŽƟĂƐǀĂŝŬƵƩĂũĂ͘
TEHY t 5–2015
54
^ĂƌŝŶƚƵŬŝLJŚĚŝƐƚLJƐ
sh, th, terveydenhuollon lisensiaatt i
Ilmoituksen maksaja, Kuopion Keskusnaisten tukiryhmä
Anna Olkkonen
Kaupunginvaltuutettu
Sosiaali- ja terveyslautakunnan
varapuheenjohtaja
HUS-valtuuston jäsen
Sairaanhoitajaliiton valtuuston
varajäsen
1,1$
+858
‡3HUXVSDOYHOXWRQWXUYDWWDYD
QLQDKXUXÀ kuva eeva rinne
blQHVWlYDVWXXQNDQWDMDD
49
kansanedustaja,
sairaanhoitaja,
terveystieteiden tohtori
48
Savo-Karjalan vaalipiiri
KATI ÅHMANKUOSMANEN
Lähi- ja muistihoitaja kotihoidossa
53
Varmistetaan, että meillä on jatkossakin koulutettu ja jaksava
henkilöstö.
Vien äänesi eduskuntaan!
kati.ahman@hotmail.fi
www.facebook.com/Kati.Ahman.
Kuosmanen
www.merjamakisalo.fi
Savo-Karjala
!
"
# !
$
!
!
%$
# 1LFR+ROPEHUJ
SRWLODVNXOMHWWDMD
.66+3S¦LY\VW\VSROLNOLQLNND
SHUXVWXUYDODXWDNXQQDQ
M¦VHQ
,VR9LKUH¦0LHV
Sote-uudistuksessa tarvitaan
arjen asiantuntijaa
3DXOD1RUGVWU¸P
SV\NLDWULQHQVDLUDDQKRLWDMD
YDOWXXWHWWXNKQM¦VHQ
SINIKKA VEPSÄ
(O¦P¦MDOLLNHQQH
$UMHQ7LHWRD7DLWRD
MD7XQQHWWD
5$,7(,//(
3HUXVWXOR
7HUYH\GHQKRLWR
.RXOXWXV
ensi kertaa ehdolla eduskuntaan.
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja,
osastonhoitaja, Helsingin varavaltuutettu.
www.sinikkavepsa.fi
154
(KGRNNDDWPDNVDYDWPDLQRNVHQ
.HVNL6XRPL
8XVLPDD
Maksaja: Sinikan tukiryhmä
0HLGlQYDOLQWDPPHRQ
7XXOD9llWlLQHQ
.DQVDQHGXVWDMDMDHULNRLVVDLUDDQKRLWDMD
.XRSLRVWD6DYR.DUMDODVWD
+LONND.RQWLDLQHQVDLUDDQKRLWDMDSllOXRWWDPXVPLHV
7(+<QKDOOLWXNVHQMlVHQ
6DDQD5DQWRQHQVDLUDDQKRLWDMDOXRWWDPXVPLHV
5LWYD-DXKLDLQHQPLHOLVDLUDDQKRLWDMD
W\|VXRMHOXYDOWXXWHWWX
.DWUL0lNL3DQXODVDLUDDQKRLWDMDOXRWWDPXVPLHV
9LUSL9RXWLODLQHQI\VLRWHUDSHXWWLOXRWWDPXVPLHV
ZZZWXXODYDDWDLQHQIL (GXVWDMDPPH HGXVNXQQDVVD U\
50
TEHY t 5–2015
Maksaja: Kati Åhman-Kuosmasen tukiryhmä
MÄKISALOR
OPPONEN
ROPPONEN
Ilmoituksen maksaja: Merja Mäkisalo-Ropponen
Välittävää
vaikuttamista.
Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri, perheenäiti
Osaamista
Näkemystä
Kokemusta
Sydämellä
Toiminut kansanedustajana,
Helsingin valtuutettuna,
sosiaali- ja terveysministerinä sekä
opetusministerinä
- Ensi- ja Turvakotien
liiton pj
Maksaja Riitta Karjalainen
Varsinais-Suomi
IhmimillisyysSivistysYhdenvertaisuusArvoista tekoihin.
RIITTA 58
Karjalainen
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, THM
VTK, vanhuskeskuksen johtaja
www.riittakarjalainen.fi
http://facebook.com/riittakarjalaine58
http://twitter.com/riittakarjalain
Vanhusten, vammaisten ja
henkilökunnan asialla
– vahvasti!
136
Ilmoituksen
maksoi
Tuula Haatainen
ktoria
Julkista se va!
ta
vahvistet
ntaHenkilöku kiin!
a
mitoitus l
www.tuulahaatainen.fi
SDP Hki
Lähihoitaja
Sanna Antikainen
156
Sinun kansanedustajaksesi
Savo-Karjalasta
Yhteiskunnan perustehtäviin
kuuluuvat hyvät sosiaali ja
terveyspalvelut ihmisille,
ei rahan lapiointi
Etelä-Eurooppaan.
2
www.antikainensanna.fi
www.facebook.com/antikainensanna
KAIJA KIESSLING
työfysioterap.(el)
Turku, SKP
Nyt tarvitaan hoitajaa!
Sairaanhoitaja (y-AMK), Tehyn valtuutettu
LOTTA AHOLA EDUSKUNTAAN 2015
33
TEHY t 5–2015
51
Terveydenhuollon
kentän ääni
eduskuntaan
SARI HOVILA
Sairaanhoitaja (YAMK), kouluttaja
48
2SLVNHOLMD\KGLVW\NVHQ
YDUVLQDLQHQNRNRXV
/DNOR6RNRV+RWHO7RUQL7DPSHUH
*NJNTJRDRR@JĔRHSDKKĔĔMRĔĔMSŅLĔĔQĔHRDS@RH@S
JTSDMSNHLHMS@I@S@KNTRJDQSNLTRSHKHMOĔĔSŅR
SNHLHMS@RTTMMHSDKL@I@S@KNTR@QUHNRDJĔU@KHS@@M
XGCHRSXJRDMG@KKHSTROTGDDMINGS@I@SHKHMS@QJ@RS@I@
U@Q@SHKHMS@QJ@RS@I@I@XGCHRSXJRDMDCTRS@I@3DGXM
U@KSTTRSNMJNJNTJRDDM*NJNTROĔHUĔMOĔĔSSDDJRH
JKNHKK@KKHMDM&QHKK(SŬQ@UHMSNK@RR@*NJNTJRDDM
UNHU@SNR@KKHRST@J@HJJH3DGXMNOHRJDKHI@XGCHRSXJRDM
IĔRDMDS3DGXU@RS@@L@SJ@JTKTHRS@
/LVÃWLHGRWMDLOPRLWWDXWXPLQHQPHQQHVVÃ
VVVSDGXjNOHRJDKHI@S,DMN@I@LDHMHMJHĔ
.OHRJDKHI@XGCHRSXJRDMUTNRHJNJNTR
ZZZIDFHERRNFRP7HK\RSLVNHOLMDW
3DGXMNOHRJDKHI@XGCHRSXJRDMG@KKHSTR
kansanedustajaehdokas
Sari Hovila
www.sarihovila.fi
Maksaja: Joutsan kunnallisjärjestö
Tehy palvelee
Edunvalvonta
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7100
(09) 5422 7200
ma–ti ja to klo 9–15
ma–ti ja to klo 9–15
edunvalvonta@tehy.fi
jasenrekisteri@tehy.fi
Työttömyyskassa
PL 70, 00060 Tehy, (09) 5422 7300
ma–ti ja to–pe klo 9–15
tyottomyyskassa@tehy.fi
Varsinais-Suomi
/((1$6$//,1(1
.DDNNRLV6XRPHQYDDOLSLLUL
69
5WUCPPC-KUPGT
UKV
2OHQXUKHLOXOOLQHQMDSRVLWLLYLQHQ
VDLUDDQKRLWDMDWHUYH\GHQKRLWDMD$0.
2OHQW|LVVlNRWLKRLGRVVDWDYRLWWHHQD
DVLDNNDDQK\YlMDDUYRNDVHOlPl
/lKHOOlV\GlQWlQLRYDWODSVHWMDKHLGlQ
RLNHXWHQVD
LEENA
EDUSKUNTAAN
2015
52
TEHY t 5–2015
jäsenten sivut
tehyläinen
Eniten
syyllistävät
kaukana
asuvat
omaiset.
Tanja
Aittokoski,
36
Kuhmolainen sairaanhoitaja,
joka aikoo muuttaa
metsän keskelle.
Syyllistävätkö omaiset hoitajia?
ANNIKA RAUHALA
Kun valmistuin sairaanhoitajaksi 2001, syyllistäminen oli tosi harvinaista. Nykyisin saan kuulla sitä viikoittain. Eniten syyllistävät kaukana asuvat omaiset.
He saattavat järkyttyä hiihtolomalle tullessaan, ettei
mummo jaksakaan laittaa ruokaa samalla tavalla
kuin puoli vuotta aikaisemmin. Kysymme omaisilta, ovatko he jutelleet mummon kanssa, miten tämä
kokee kuntonsa huononemisen. Silloin he yleensä
hoksaavat, että kunto on romahtanut jo kuukausia
sitten. vt
juttu väärästä syyllisyydestä sivulla 26.
54 Me kaikki
56 Ensiapu
58 tieni tähän
60 Homma hoidossa
61 Tarkastaja
TEHY t 5–2015
Italiassa olemme työkavereiden
kanssa kuin veljiä. Riitelemme ja
sovimme äänekkäästi huutamalla,
vähän kuin tulivuori purkautuisi.
62 Keskustelua
Fysioterapeutti Pierpaolo Sanmori sivulla 58.
74 Ihana arki
64 Tehy-uutiset
65 Jäsentapahtumat
73 Ristikko
53
me kaikki
SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA.
Uupumusta ja
unikoulua
3
Jyväskylän perhetyöntekijät tuntevat
pikkulapsiperheiden arjen.
teksti Vesa Turunen kuvat Petri Blomqvist
i
Neuvolan
perhetyö
► Jyväskylän kaupungin
tarjoama maksuton
palvelu vauvaa odottaville
ja alle kouluikäisten
vanhemmille.
► Asiakkaita on 300–350
vuodessa.
► Perhetyöntekijä
käy perheen kotona
keskustelemassa
vanhempien kanssa
ja ohjaamassa arjen
asioissa. Aiheita ovat
lapsen hoito ja kasvatus,
vanhemmuus, parisuhde
ja perhetilanne.
Tapaamisia on tavallisesti
kahdesta kymmeneen.
► Jos kotikäynnillä ilmenee
tarvetta pidempiaikaiseen
apuun, mietitään
yhdessä perheen ja eri
yhteistyötahojen kanssa,
millaisesta tuesta olisi
apua.
► Myös vertaisryhmätoimintaa.
Esimerkiksi Yksin äitinä
-ryhmä kokoontuu
seitsemän kertaa kahden
viikon välein.
► Tarjolla imetys- ja
unikouluohjausta.
54
1 merja: ”Työskentelin aiemmin päivähoidossa, mutta vuonna 2008 lähdin mukaan hankkeeseen, jossa aloimme kehittää ennaltaehkäisevää perhetyötä. Keskustelemme äidin tai
koko perheen kanssa ongelmista ja etsimme vaihtoehtoisia
ratkaisuja.
Yleensä perheet ottavat meihin yhteyttä, kun heillä tulee
avun tarvetta. Puskaradio toimii: kun jollakin on hyviä kokemuksia, heidän sukulaisensa ja naapurinsa kääntyvät meidän
puoleemme. Etenkin unikoulu on saanut hyvän maineen.
Saatamme mennä perheeseen unikoulun vuoksi, mutta
käynteihin liittyy aina yllätyksiä. Vaikka perheillä on kotikenttäetu, parin tunnin mittaisella käynnillä ehtii nähdä, miten
asiat perheessä ovat. Ainakaan lapset eivät jaksa esittää niin
kauan.”
2 taru: ”Aikaisempi työkokemukseni on lastensuojelusta,
jossa perheen ongelmat olivat jo kärjistyneet. Ennaltaehkäisevässä työssä ihmiset ovat todella kiitollisia, kun heitä pidetään
niin tärkeinä, että heidän luokseen tullaan. Keskustelulle on
aikaa.
Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä vanhempien uupumuksen vuoksi. Uupumus johtaa yleensä siihen, että lapsilta puuttuvat rajat. Työnämme on olla perheille
rinnallakulkijoita.”
3 sari: ”Toimin palvelupäällikkönä varhaisen tuen yksikössä,
jossa on kuusi perhetyöntekijää. Työntekijät menevät ensimmäiselle kotikäynnille yleensä työparina, sillä yksi plus yksi on
ehdottomasti enemmän kuin kaksi.
Tärkein työväline on oma persoona. Yhtenä työkaluna käytämme Arjet helmet -itsearviointitaulukkoa, jolla on pisteytetään asioita asteikolla yhdestä kymmeneen. Arvioitavana ovat
muun muassa kodin ilmapiiri ja oma jaksaminen. Työkalun
avulla näkee avun tuoman muutoksen – ja sen hyvän, mitä perheeseen kuuluu.”
Tiedätkö
kiinnostavan
työ- tai opiskeluporukan?
Kerro se meille:
palaute@lehti.fi
TEHY t 5–2015
5
4
6
1
2
toistensa täydentäjät. Erilaiset koulutustaustat ja työkokemukset tekevät perhetyöntekijöistä osaavan ryhmän. 1 merja
häyrynen, perhetyöntekijä, lähihoitaja. ”Sisukas, jämäkkä ja rauhallinen. Cool. Ei hötkyile.” 2 taru leinonen, perhetyöntekijä,
sosionomi. ”Tarmokas ja toimeen tarttuva. Rohkea ja pedantti.” 3 sari paananen, palvelupäällikkö. ”Rauhallinen, lempeä ja helposti
lähestyttävä. Ottaa asiat hoitaakseen.” 4 virpi ojala-holm, perhetyöntekijä, kätilö. ”Huumorintajuinen, kuunteleva ja sensitiivinen.
Ottaa asiat puheeksi.” 5 marja partanen, perhetyöntekijä, lähihoitaja. ”Pirteä, sydämellinen ja säntillinen. Topakka isolla T:llä.”
6 eveliina matikainen, perhetyöntekijä, terveydenhoitaja. ”Rohkea, innostunut ja aurinkoinen.” Sitaateissa olevat kommentit ovat
työkavereiden luonnehdintoja toisistaan.
TEHY t 5–2015
55
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi
Hyvästi hierarkia
Sairaaloiden kokouksia kahlitsevat piintyneet rutiinit.
teksti Riitta Hankonen
4
Vanhat käytännöt eivät tuota aina parasta
mahdollista tulosta. Vuorovaikutusta
kahlitsevat kokousrutiinit ja -käytännöt
pitää tiedostaa, tunnistaa ja
kyseenalaistaa, jotta niitä voi
muuttaa. Muutos vaatii aina
kyseenalaistamista ja
yhteistä ponnistelua.
Kokouksessa
keskustellaan
ratkaisua vaativista
asioista, mutta päätökset
tehdään jossain muualla.
Keskustelijat eivät välttämättä
saa koskaan tietää, kuka asian
päätti ja millä perusteella.
1
Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja
miettivät, mitä tehdä ruuhkautuneelle
työtilanteelle. Muut esittävät hajanaisia
huomioita, mutta suuntaavat sanansa
kokouksen puheenjohtajalle.
Keskenään he eivät keskustele.
Unohtakaa
Osa osanottajista ei sano
hierarkia,
tälläkään kertaa mitään.
joka määrää, kuka puhuu
kenelle ja missä
järjestyksessä. Fiksu
puheenjohtaja kannustaa
osallistujia keskustelemaan
keskenään sen sijaan, että he
puhuisivat hänelle. Vuorovaikutusta
voi ravistella vaihtamalla puheenjohtajaa, kokouspaikkaa, asioiden käsittelyjärjestystä
tai tiivistämällä esityslistaa.
jä
NÄIN
RAVISTELET
VUOROVAIKUTUSTA
Sairaaloiden kokouksia kahlitsevat historialliset jäänteet ja piintyneet rutiinit. Johtaja jakaa tietoa
alaisilleen. Kokous on toki hyvä
paikka tiedottaa tärkeistä asioista,
mutta esimiehen yksinpuhelun sen sijaan
olisi parempi etsiä yhdessä vastauksia työyhteisön kysymyksiin.
Palaverin lopuksi voitte
yhdessä arvioida, miten
kokouksen tavoitteet
Esimies lukee
on saavutettu ja
kokouksessa ääneen
millaista vuosairaanhoitoalueen
rovaikutus
lautakunnan kokouksen
oli.
pöytäkirjaa. Muut kuuntelevat,
jos kuuntelevat.
3
Uusi fysioterapeutti yrittää istuutua
lounaspöydässä lääkäreiden
seuraan. Fysioterapeutille
kerrotaan, että hänen
kollegansa tapaavat
Moniammatillisessa
lounastaa takana
työyhteisössä ei kannata
vasemmalla
pitää yllä tarpeettomia
sijaitsevassa
rajoja eri ammattiryhmien
pöydässä.
välillä. Hallinnollisten
rakenteiden luomia henkisiä rajoja
voi ylittää vain olemalla tekemisissä
muiden kanssa. Jos työpaikalla halutaan
todellista muutosta, pitää muuttaa
vuorovaikutustapoja – ei vain hallinnollisia
rakenteita.
2
sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet. jyväskylän yliopisto 2014. raportti netissä: http://bit.ly/1ne2e7v
56
TEHY t 5–2015
Hyvä kysymys
Tehyn asiantuntijat vastaavat
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Lähetä kysymyksesi sähköpostilla
osoitteeseen riitta.hankonen@
tehy.fi.
Kaija Ojanperä
työympäristöasiantuntija
► Minulla on astma ja oirehdin
työpaikan sisäilmalle.
Ammattitautia ei ole todettu. Mitä
vaihtoehtoja minulla on?
Sisäilman epäpuhtaudet pahentavat
astmaoireita, ja ensisijaisesti tulee
pyrkiä poistamaan oireiden aiheuttaja. Jo työturvallisuuslaki määrää, että
työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Jos ilmanvaihdon parantaminen
ei auta tai ole mahdollista, työnantajan on pyrittävä etsimään korvaavat
työskentelytilat, joissa pystyy työskentelemään ilman oireita.
Työnantajan tulee aina arvioida
työympäristön riskit ja pyrkiä poistamaan työterveysvaarat. Jos työnantajalta ei löydy riittävää asiantuntemusta, sisäilman laadun tutkimisessa on
käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli
työpaikkaselvitysten tekemisessä.
Yksi mahdollisuus on ammatillinen
kuntoutus. Se tukee työssä jatkamista, jos työntekijää uhkaa työkyvyttömyys sairauden vuoksi. Ammatillinen
kuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi
työpaikalla tehtävää kokeilua, jossa
työtehtävät pyritään muokkaamaan
terveydentilaan sopiviksi.
Kaija Ojanperä
TEHY t 5–2015
Matias Nyman
lakimies
Pekka Mykkänen
edunvalvontaasiantuntija
► Minulla on vuoden määräaikainen
työsopimus. Työnantaja jatkanee
sopimusta, mutta jos sopimus ei
jatku, työnantaja haluaa maksaa
kertyneet lomat rahana työsuhteen
jälkeen. Pitääkö minun olla kokonainen vuosi ilman lomaa?
► Työaikani on pääsääntöisesti kello
8–16. Varahenkilönä saan tiedon
seuraavan päivän sijoituksesta
tekstiviestillä. Toisinaan saan
määräyksen aloittaa työt jo kello
7. Voiko työaikaa muuttaa tällä
tavalla?
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia
määräaikaisen työsuhteen päättyessä, että lomat siirretään pidettäväksi seuraavan työsuhteen aikana.
Työnantaja voi kuitenkin halutessaan
maksaa lomat rahana, jos työsuhde
päättyy kesken lomakauden (2.5.–
30.9.) tai lomaa ei ole ehtinyt kertyä.
Lomaa kertyy aina huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Työntekijällä
on oikeus pitää kesälomaa, jos lomaa
on kertynyt maaliskuun loppuun mennessä ja työsuhde kestää yli lomakauden.
Kertyvien lomapäivien määrä riippuu useimpien työehtosopimusten mukaan
työkokemusvuosien
määrästä.
Työvuoroluettelon muutoksesta ei voi
ilmoittaa tekstiviestillä. Varahenkilönkin pitää voida luottaa työvuoroluetteloon merkittyihin vuoroihin.
Hyvin toimiva sijaisjärjestelmä ylläpitää työkykyä. Keskustele työnantajan kanssa siitä, että työvuoroluettelon muutokset tulee ilmoittaa edellisten työvuorojen aikana. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain perustellusta
syystä. Varahenkilön työntekopaikkaa
voi tietenkin muuttaa työvuoron aikanakin.
Vapaa-aikana ei tarvitse vastata
työnantajan puheluihin eikä lukea
tekstiviestejä. Ole tarvittaessa
yhteydessä Tehyn luottamusmieheen työpaikallasi.
Matias
Nyman
Lomaa?
Pekka Mykkänen
Tiedätkö, miten
vuosilomasi
kertyy?
www.tehy.fi/edunvalvojana/
vuosiloma
57
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNTARINANSA.
vaeltamassa. Vuonna 1998 Rocca la Mejan ympäristössä Piemontessa ja tänä vuonna
Oulun Heinäpään urheilukeskuksen lähettyvillä.
Pierpaolo
Sanmori, 43
► Fysioterapeutti Oulun
yliopistollisen sairaalan
K-Fysiatrialla.
► Asuu Oulussa. Perheeseen
kuuluu vaimo ja seitsemän
lasta.
► Harrastaa teknistä suunnittelua, pyöräilyä, kiipeilyä ja
kitaran soittoa.
58
Fyssari Italian
vuorilta
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Jussi Tuokkola ja Pierpaolo Sanmorin kotialbumi
Olen kotoisin Luoteis-Italiasta
Piemonten alueelta, Fossanon
pienestä kaupungista. Se on
lähellä Torinoa, joka on ehkä monelle
tutumpi kaupunki.
Synnyin tavalliseen italialaiseen perheeseen. Isäni oli töissä pankissa ja äitini
työskenteli opettajana. Minulla on kaksi
sisarusta: adoptioveljeni on minua kuusi
vuotta nuorempi ja pari vuotta vanhempi siskoni työskentelee arkeologina
Roomassa.
Lapsuudessani teimme paljon kaikkea perheeni kanssa. Olin rauhallinen,
partiota harrastava lapsi. Liikuimme
paljon. Piemonte on vuoristoista aluetta,
joten olimme paljon vuorilla. Kävimme
myös hiihtämässä, mutta erityisesti me
TEHY t 5–2015
lapset pidimme kiipeilystä. Vanhempani
tutustuivatkin aikoinaan kiipeillessään
vuoristossa.
nuoruudesta asti minulla on ollut
kutsumus työskennellä sairaiden kanssa.
Se tuntui jotenkin luonnolliselta, sillä en
ole koskaan pelännyt kohdata stressiä
tai surua. Opiskelin tiedepainotteisen
lukion jälkeen fysioterapeutiksi 1990-luvun alussa Torinon ammattikorkeakoulussa. Fysioterapeutin loppututkinnon
suoritin Genovan yliopistossa kymmenisen vuotta sitten.
Työskentelin kotimaassani fysioterapeuttina lähes viisitoista vuotta. Työssä
oli koko ajan todella kiire, sillä systeemi siellä on todella stressaava. Minulla saattoi olla kaksikymmentä potilasta
päivässä, mikä tarkoitti noin kymmentä
minuuttia jokaiselle. Italialaiset kollegat kyselevät paljon, kuinka Suomessa
jää enemmän aikaa perehtyä potilaan
tilanteeseen.
Pyrin olemaan työssäni iloinen ja antamaan toivoa potilaalle. Se ei ole aina
helppoa, jos potilas on loukkaantunut vakavasti eikä näe itse toivoa tilanteessaan.
Uskon kuitenkin, että hyvä vuorovaikutus antaa voimia molemmille.
Järjestin suomalaisille fysioterapeuteille viime vuonna opintomatkan Italiaan Fossanon kaupungin sairaalaan.
Tutustuimme muun muassa italialaisten
kollegoiden kanssa kehittämääni tekonivelpotilaan kuntoutusprosessiin. Siinä
potilaan kuntoutumista seurataan leikkaussalista kotiin asti. Kuntoutumisen
edistymistä tallentavat sairaalan tekniset
seurantalaitteet.
Vierailun aikana tapasimme myös
Fossanon kaupunginjohtajan ja kollegat
pääsivät tutustumaan ystäväni luona paikalliseen perhe-elämään ja nauttimaan
kiviuunipizzoja.
muutin perheeni kanssa Ouluun
vuonna 2009, alun perin katolilaisen
kirkon lähetystyöntekijöinä. Lähetystyö
on yhteistyötä papin kanssa, useimmiten puheiden pitämistä eri ryhmissä ja
avustamista vaikka kasteissa. Joskus se
voi tarkoittaa myös pihatöitä. Lähetystyötä voi olla päivittäin tai sitten kerran
viikossa.
TEHY t 5–2015
Ensimmäiset puolitoista vuotta Suomessa olivat kieltämättä vaikeita, koska
minulla oli ikävä kotimaahan. Tuntui
kuin minulta olisi otettu jotain pois.
Menin heti suomen kielen kurssille,
jossa opiskelin kahdeksan tuntia joka arkipäivä. Kieli on niin vaikea, että jos olisin
opiskellut saman verran englantia, olisin
varmaan jo Cambridgen yliopistossa.
Neljä vuotta sitten sain työpaikan Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Olen onnellinen, etten ole ollut täällä päivääkään
työttömänä. Ensimmäinen viikko töissä
oli vaikea, koska en ymmärtänyt juuri
mitään. Olin opiskellut kirjakieltä, mutta
täällä kuulin eri murteita. Nyt tuntuu jo
hauskalta vitsiltä, että olin vahingossa
kirjoittanut potilaan keuhkoihin kertyneen liimaa.
Suomessa
olen joutunut
laittamaan
kuuman vereni
pakastimeen.
katolinen perheeni on suuri,
meillä on seitsemän lasta. Vanhin heistä
on jo seitsemäntoista, nuorin vajaan vuoden. Ensimmäisen lapsen syntyessä olin
vielä nuori mies vailla vastuuta.
Lasten syntymät ovat olleet sanoinkuvaamattomia hetkiä. Ison perheen
kanssa ei tosin ole aina helppoa. Joskus
väsyttää, mutta vaimoni kantaa tietysti
suurimman vastuun lastenhoidosta. Vanhemmista lapsista on pienimpien kanssa
paljon apua, mutta vapaa-aikani kuluu
kotitöissä.
Tutustuimme vaimoni kanssa jo
17-vuotiaina partiossa. Naimisissa olemme olleet kohta kaksikymmentä vuotta.
Vaimoni on ammatiltaan uskonnonopettaja, mutta Suomessa asuessamme hän
on ollut kotona lasten kanssa.
Parin vuoden ajan luonamme on asunut myös 84-vuotias anoppini, joka palaa
kesällä takaisin kotimaahansa. Pidämme
hänestä huolta, ettei hänen tarvitse asua
yksin. Olen oppinut nuoresta lähtien,
että juuret ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä.
Vanhoissa ihmisissä asuu viisaus. Silloin
kun olin itse lapsi, mummo ja pappa asuivat kanssamme.
olen ylpeä italialaisuudestani. Tulen
vihaiseksi, jos kuulen jonkun sanovan,
että Italiassa on vain pizzaa, spagettia,
mafia ja Berlusconi. Toki niitä kaikkia
on, mutta myös paljon muuta. Meissä
italialaisissa virtaa kuuma veri, mutta
Suomessa olen joutunut laittamaan sen
pakastimeen. Pohjois-Italiassa emme
ehkä kuitenkaan ole yhtä temperamenttisia kuin etelässä. Suomessa on ollut
pakko oppia olemaan rauhallisempi, sillä
haluan kunnioittaa maan kulttuuria.
Italiassa olemme työkavereiden kanssa kuin veljiä. Menemme pizzalle yhdessä, mutta myös riitelemme ja sovimme
äänekkäästi huutamalla – vähän kuin
tulivuori purkautuisi. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos alkaisin huutaa työpaikallani Suomessa samalla tavalla.
Italiassa on täysin normaalia, että
kaikki tietävät kaiken toisen asioista. Minun on pitänyt opetella, että Suomessa
ei ole kohteliasta kysellä ihmiseltä liikaa
henkilökohtaisuuksia, vaan ennemminkin kuunnella. Olen huomannut, että
suomalainen tarvitsee ympärilleen paljon fyysistä tilaa. En halua kuitenkaan sanoa, että italialaisuus olisi jollakin tavalla
parempaa.
Jos potilaiden kanssa tulee puhe
italialaisuudestani, he kysyvät usein ensimmäisenä, onko minulla suomalaista
vaimoa.
tulevaisuudesta en tiedä, mutta ainakin toistaiseksi asun perheeni kanssa
Suomessa. Mikään ei ole varmaa, koska
olemme täällä lähetettyinä katolisen kirkon lähetystyöntekijöinä.
Perheeseeni Italiassa olen yhteyksissä päivittäin Skypellä. Käyn siellä
myös lomilla, jolloin tuon tuliaisina
kotiseudun Barolo- ja Barbaresco-viinit
tullessani.
Elämäni on ollut oikeastaan aika iloinen, vaikka vaikeitakin aikoja on ollut,
kuten kaikilla muillakin. Uskon, että vaikeudet kasvattavat ihmistä ja suuri perhe
on rikkaus. t
59
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Toimenpidepalkkiot
säilyvät
Tehy sai torpattua palkanalennuksen
Laihialla ja Vähässäkyrössä.
teksti Riitta Hankonen kuva Mikko Lehtimäki
mikä oli ongelma?
Vaasan kaupunki lakkautti hoitohenkilöstölle maksetut toimenpidepalkkiot
Laihialla ja Vähässäkyrössä. Palkkioita
oli maksettu vuoteen 2013 asti esimerkiksi hoitajavastaanoton pitämisestä sekä
kierukan poistosta ja kipsauksesta.
Aiemmin Laihia ja Vähäkyrö olivat
kuuluneet Kyrönmaan terveyskeskuksen kuntayhtymään. Se purkautui vuonna 2008, ja kunnat perustivat yhteistoiminta-alueen, jossa Vaasan kaupunki
otti vastuulleen palvelujen tuottamisen
työnantajana. Vähäkyrö liittyi Vaasaan 2013, mutta Laihia säilyi omana
kuntanaan.
Toimenpidepalkkioita oli maksettu
vuosittain muutamasta sadasta tuhanteen euroon työntekijää kohden.
Neuvottelut työnantajan kanssa eivät
johtaneet mihinkään, joten 13 tehyläistä
vei asian käräjäoikeuteen. Asiaa hoitivat
Tehyn omat juristit.
mitä tehy teki?
Pääluottamusmies Minna Leppäkorpi
otti yhteyttä Tehyn keskustoimistoon
saatuaan tiedon työnantajan yksipuolisesta päätöksestä. Myös jäsenet
olivat yhteydessä keskustoimistoon.
Tehyn lakimiehen Matias Nymanin mielestä toimenpidepalkkioiden maksaminen oli vakiintunut työsuhteen ehdoksi, joten työnantaja ei voinut poistaa sitä ilman
irtisanomisperustetta.
kuinka asia ratkesi?
Työnantaja ilmoitti kesken oikeudenkäynnin hyväksyvänsä Tehyn vaatimukset. Työnantaja maksaa takautuvasti
maksamatta jääneet toimenpidepalkkiot
ja jatkaa niiden maksamista Laihialla ja
Vähässäkyrössä työskenteleville. Ratkaisu koskee noin viittäkymmentä tehyläistä.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen riitta.hankonen@tehy.fi
i
Ammattiosasto 671
4
2
► Vaasan seudun ammattiosastoon
kuuluvat Vaasan kaupungin ja
Vaasa-Laihia-yhteistoiminta-alueen
palveluksessa olevat tehyläiset.
► Jäsenmäärä 620.
► Ammattiosaston puheenjohtaja
Raili Säily.
1
3
► Tehyn pääluottamusmies
Minna Leppäkorpi.
1 tanja koskiniemi, sairaanhoitaja
2 heidi syrjälä, terveydenhoitaja
3 oili uusitalo, sairaanhoitaja
4 susanna samppala, terveydenhoitaja
60
TEHY t 5–2015
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Pelko pois
Pikkukikat helpottavat potilaan ahdistusta.
teksti Riitta Hankonen kuvat Jaakko Martikainen
1
harhautus. Rokotus, punnitus ja mittaaminen onnistuvat parhaiten, kun pikkupotilaan huomio on toisaalla. Värikkäät lelut ja
kuvat piristävät kliinistä ympäristöä helsinkiläisessä Myllypuron
terveysaseman lastenneuvolassa. Nalle on ikisuosikki.
2
vaivanpalkka. Koiralaastari kelpaa sekä tytölle että pojalle,
mutta tarjolla on myös sukupuolitettuja vaihtoehtoja. Tällainen
valikoima laastareita on tarjolla lastenlääkäriasema Pikkujätin
laboratoriossa Helsingissä.
3
4
houkuttelu. Suosikkikeksit ovat tepsineet todistetusti ainakin
yhden lapsen piikkikammoon. Rokotetutkimusklinikalla Helsingin
Itäkeskuksessa on herkkupöytä heti aulassa. Yksi herkkuhetki ei
vaaranna kenenkään terveyttä.
lohdutus. Terveydenhuollossa on toimenpiteitä, jotka
pelottavat aikuistakin. Lohduttaessa hoitaja pitää lempeästi kiinni
käden sivusta tai laskee oman kätensä potilaan käden päälle.
Kättä päivää -puristuksesta ei ole nyt apua.
TEHY t 5–2015
61
keskustelua
Vanhustenhoito on häpeällisen huonoa
olen lukenut vanhusten huonosta hoidosta,
mutta ilman omaa kokemusta en olisi uskonut, että tilanne on näin surullinen. Olen sairaanhoitaja ja tähän asti olen
ollut ylpeä ammatistani. Samaa en voi sanoa enää.
Eettinen ohjenuorani on ollut: tee toiselle se, mitä toivoisit
itsellesi tehtävän. Vanhustenhoidossa se ei toteudu pienimmässäkään määrin. Koiriakin kohdellaan vanhuksia paremmin
niiden sairastuessa ja vanhetessa. Tätä voi selittää resurssipulalla ja kiireellä, mutta myös hoitajien asenteissa on
tarkistamisen varaa. Voi hymyillä, kun tarjoaa ruokalautasen tai petaa vanhuksen vuoteen.
Minulle rakas ihminen sairastui. Hänet leikattiin ja hän pääsi kuntoutukseen, mutta osastolla
hän sairastui keuhkokuumeeseen. Pyysin, että hänet siirrettäisiin pian erikoissairaanhoitoon. Hänet
siirrettiin viime hetkellä, totesi vastaanottava lääkäri. Lähettävä lääkäri pyysi myöhemmin anteeksi.
Läheisemme siirrettiin takaisin kuntoutukseen. Häntä olisi pitänyt nostaa mahdollisimman paljon pystyyn, jotta limaa
ei kertyisi keuhkoihin ja tulisi uutta keuhkokuumetta. Aina
kun menimme osastolle, omaisemme makasi sängyssä. Lääkäri totesi, ettei ole resursseja nostaa häntä niin usein kuin
tarvittaisiin.
Kysyin hoitajalta, milloin kuntoutus alkaa. Tässähän se on
alkanut, alkoi hoitaja läpsytellä käsiään vimmatusti yhteen.
Näitä meillä
sattuu,
vastasi
hoitaja.
kun läheiseni pelkäsi kastelevansa sängyn, hän repi vaipat pois ja pissasi lattialle. Tarjottiin kokohaalaria. Läheiseni
ei olisi tarvinnut katetreja ja vaippoja jatkuvasti, jos häntä olisi
käytetty vessassa. Hän ei olisi myöskään tarvinnut niin vahvaa
kipulääkitystä, joka teki hänet väsyneeksi ja sekavaksi.
@
Lääkärinkierrolla kuulokojeen patteri oli
Osallistu
pöydällä. Inhimillinen erehdys, totesi hoitakeskusteluun
PA LA UT E
ja, joka oli unohtanut laittaa sen paikalleen.
@T EH Y.F I
Inhimillinen erehdys oli myös, että läheiseni
sai päiväkausia pelkkää soseruokaa, koska se oli
unohtunut listalle. Samoin samaa lihakeittoa, kun
kokki oli lomalla. Näin henkilökunta selitti. Läheiseni putosi
sängystä kaksi kertaa. Näitä meillä sattuu, vastasi hoitaja. Kerran lääkkeet sekoittuivat toisen potilaan lääkkeisiin.
luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Surullisinta
on, että läheiseni korkeasta iästään huolimatta
oli täysin järjissään koko ajan ja ymmärsi ja tunsi.
Sodat käynyt vanhus, joka yritti olla mahdollisimman näkymätön ja vältti vaivaamasta henkilökuntaa, koska kunnioitti näitä ”valkotakkisia”
niin paljon.
Mietin sitäkin, kuinka paljon omaiset traumatisoituvat vanhuksen vierellä avuttomina, keinottomina ja voimattomina
ollessaan. Itselläni sydän särkyi. Itku kurkussa lähdin terveyskeskuksesta, kun jouduin läheiseni sinne jättämään alkavasta
keuhkokuumeesta huolimatta.
Toki oli myös henkilökuntaa, joka teki työtään vaikeissa
olosuhteissa ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Mutta liian
paljon välinpitämättömyyttä ja suoranaista töykeyttä.
Läheiseni oli henkilökunnalle yksi potilas monista. Minulle
hän oli ainoa isäni. Lukuisat yöt valvoin ja pelkäsin puhelinsoittoa, vaikka isäni olisi pitänyt olla turvallisessa hoidossa. Millaista on niiden vanhusten hoito, joiden luona terveyskeskuksissa ei käy ketään?
pirjo maijala
Ristikon 4/2015 ratkaisu
9DVWDD
OHKGHQN\VHO\\Q
7HK\OHKGHQOXNLMDWXWNLPXVSDGCĔĔMS@@RSĔMĔJDUĔĔMĔ
3DGXMUDQJJNRHUTHKK@.R@KKHRSTSTSJHLTJRDDMI@@TS@LDHSĔ
JDGHSSĔLĔĔMKDGSDĔŬ
9DVWDDMLHQNHVNHQ@QUNS@@MTODHS@O@KJHMSNI@
3@QJDLL@SSHDCNSKŅXCĔSMTLDQNRS@
62
U
L
J
A
S
S
E
P
P
E
L
E
E
T
N
E
U
L
E
A
L
U
E
A
R
M
I
I
I
T
T
I
V
Ä
R
I
K
K
Ä
Ä
T
A
P
E
I
N
S U T
Ä
RA
I N I
S
AK
Ä L L E
I
T
H
I
H
A
A
R
A
J
A
J
MO
AK
A I
L
A T
T O
U T
T I
S
A
N V A L
Ä
L O
S T E
I
NAMU
Ä
S UH
A T A
T UM
S
S AUMA
P UU
V I T
I
A J A T A
E
M
I
L
T I
N
A T
I
A
L A
I N
T I
I
UH
M I
P
NA
T
T
E U
L
KO
S
L
A
U
R
I
T E E
A
K
T
A
AA L
R
E
E
L
I
S
A
B
I E
S T
O
HM
KA
O L
J
AA
N T
T
UO
R T
I S
T A
L
O
R
E
N
L
A
U
T
A
N
V E
AN
J
O T
T U
A T
K
N I
I A
E
L A
S I
E T
NA
vastanneiden
kesken arvottiin
Tehy-tuotteita.
Voittajat ovat
Anne Nurmikanta
Nurmeksesta, Minna
Keskikallio Iistä ja
Hanna Uusi-Kuitti
Punkalaitumelta.
Onnittelut!
TEHY t 5–2015
Palautetta numerosta 4/2015
Susanne Kallojärvi kertoi
omasta arjestaan kauniisti
Ihana arki -sarjassa.
Kittilässä arvostetaan
lähimmäisenrakkautta, mikä
ei valitettavasti toteudu
kaikkialla Suomessa.
Toivoisin vieläkin
enemmän kertomuksia
tavallisten tehyläisten
arjesta ja vapaa-ajasta.
Työssä onnistumiselle
ja jaksamiselle kaikkein
tärkeintä on oman elämän
tasapaino ja kunnioitus
lähimmäisiä kohtaan.
Toimitus vastaa Kirjoitamme
jatkossakin aiheista,
jotka nousevat alan
ammattilaisten arjesta.
Samoin kerromme Ihana
arki -sarjassa, millaista
vastapainoa tehyläiset
saavat työhönsä vapaa-ajan
harrastuksista.
X
Kiitos tuhannesti
Keskustelua-palstalla olleesta omakohtaisesta tarinasta,
jonka otsikko oli Minusta tuli
hetkessä arvoton. Saman
kokeneena voin kertoa, että
tunsin itseni mitättömäksi,
epäonnistuneeksi ja osaamattomaksi.
Irtisanouduin ja nyt olen
uuden alun edessä lähdössä täysin uudelle alalle.
Mahtava tunne: minä opin
ja minä osaan. Jaksamista
ja rohkeutta kaikille tehdä
suuriakin päätöksiä!
X
Niskavillat nousivat
pystyyn, kun luin uusimman
lehden pääkirjoitusta. Siinä
puhutaan etuoikeutetuista
työterveyshuollon piiriin
kuuluvista. Arki ei ole tätä
ainakaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Meillä
on lain vaatima työterveyshuolto eikä yhtään enempää,
joten sairastuessasi jonotat
terveyskeskukseen ihan
kuten pääkirjoitus kuvaili.
X
TEHY t 5–2015
viime lehden kolme luetuinta
1. Hyvinvointi: Salattu perintö
Työterveyshuoltoon voi
päästä ergonomia-asioissa
tai kun päässä tilttaa
työasioiden vuoksi, mutta
muutoin ollaan samalla
viivalla kuin muutkin
pulliaiset. Tässäpä hyvä
juttuaihe: minkä tasoista
työterveyshuoltoa eri
sairaalat tarjoavat työntekijöilleen?
Toimitus vastaa Kiitos
juttuideasta ja palautteesta. Sekin kertoo
nykytilanteesta, kuinka eri
viivalla Suomessa ollaan sen
suhteen, millaisia terveyspalveluita on saatavilla.
2. Kätilöpalvelut: Kutsukaa (yksityinen) kätilö!
3. Sairaus: Luutunut bamburanka
hyvinvointi
i
Jussin suvun salaisuus
Salattu
perintö
Mikä on sukusi vahvuus ja roolisi perheessä?
Tutustu sukuusi – ja itseesi.
teksti Emmi Oksanen kuvitus Pia Holm
T
unnetko, kuinka hyvät ja huonot elämisen mallit kulkevat
suvussasi?
Vaikka sukupolvien ketjusta on puhuttu paljon, sinunkaan sukusi perintö
on tuskin loppuun kaluttu. Vai tiedätkö
sukusi vahvuudet, salaisuudet ja roolisi
perheessä? Ovatko sukusi naiset itsenäisiä vastuunkantajia? Onko itsenäisyys
sukusi vahvuus, mutta samalla heikkous?
Suomalaiset suvut ovat olleet perinteisesti itsenäisiä ja pärjänneet vaikeissa
oloissa. 1800-luvun maaseutuyhteiskunnassa ei ollut
naisten ja miesten töitä, sillä
kaikkien oli kannettava kortensa kekoon. Myös luterilainen uskonto on korostanut
työntekoa.
Pärjääminen ja vastuunkantaminen on ollut erityisesti esikoisten tehtävä.
Perheneuvoja Kirsti Ijäksen
mukaan varsinkin isät ovat
asettaneet esikoispojilleen
suuria odotuksia ja pojat ovat
yrittäneet täyttää isien toiveita vaihtelevalla menestyksellä. Myös äidit
voivat olla erityisen vaativia tyttäriensä
suhteen.
Esikoispojat ovat olleet lujilla varsinkin vahvoissa ja menestyneissä suvuissa.
Sukututkija ja Suomen historian yli-
kaikilla sisarussarjan lapsilla ei
ole ollut Kirsti Ijäksen mielestä yhtä paljon paineita. Keskimmäiset
lapset ovat olleet hänestä
vapaampia luomaan omat
roolinsa. Usein keskimmäiset lapset ovat kuitenkin
esimerkiksi sovittelijoita,
tarkkailijoita, sivusta seuraajia tai perheen hauskuuttajia ja pellejä.
Kuopukset ovat perheen
vauvoja. Kuopusta lellitään
ja hän saa helpoiten periksi – varsinkin jos kuopus
on muita sisaruksia vuosia
nuorempi iltatähti. Iltatähden tehtävänä voi myös olla pitää perhe
nuoren perheen kirjoissa tai vanhempien
avioliitto kasassa.
Sisarusten ikäerolla on Ijäksen mielestä paljon väliä. Perheen rahatilanne voi
olla esikoisen syntyessä paljon huonompi
Esikoispojat ovat
olleet lujilla
varsinkin
menestyneissä
suvuissa.
joissakin suvuissa sisarusten suhteisiin ja perheiden dynamiikkaan liittyy
vahvoja perinteitä. Joku lapsista saattaa
olla suosikki ja joku ”musta lammas”.
Roolit kulkevat eteenpäin, sillä vanhemmat tai ainakin toinen vanhemmista
Luutunut
bamburanka
XTeknologia tulee vauhdilla itsehoitoon, joten
Mittarimaniaa-juttu oli
kovin ajankohtainen.
Enemmänkin aiheesta
olisi kiinnostava tietää, nyt
jutussa oli melko suppea
otos. Ammattilehdestä olisi
kiintoisaa lukea hyödyt ja
haitat -tyyppisesti erilaisista
vempaimista tai esimerkiksi
pikatesteistä, joita saa
apteekista.
XKutsukaa (yksityinen)
kätilö! toi esille juuri sitä,
mitä itsekin olen monesti
ajatellut ammattiurani
aikana. Hienoa, että kyseenalaistetaan julkisen puolen
byrokraattista toimintaa.
Parhaimmillaan meillä
voisi olla hyvää yhteistyötä
perusterveydenhuollon ja
yksityispuolen kanssa.
Selkärankareuman diagnosoinnissa ja hoidossa on otettu suuria harppauksia.
Hoitamattomana tauti jäykistää selän.
teksti Maija Joutjärvi kuva Pixmac
Lanneranka
Risti-suoliluuliitos
alaselässä jomottaa ja jäytää. Kipu
herättää usein aamuyöstä. Joskus särky
säteilee pakaroihin.
–Potilas ei voi istua kauaa paikallaan.
Le
Lepo ei auta vaan pahentaa kipuja. Liikun
kunta yleensä helpottaa särkyä, kuvailee
vast
vastaava ylilääkäri Riitta Luosujärvi Hur
sin reumatautien
poliklinikalta.
Selkärankareumaan eli niveltulehdukseen selkärangassa liittyy niin monenlaisia oireita, että taudin diagnosoiminen
voi olla vaikeaa. Oireilu pahenee yleensä
pikkuhiljaa. Tunnistamista vaikeuttaa
muiden selkäkipujen yleisyys.
Taudin diagnosoinnissa ja hoidossa
ed
on edistytty
viime vuosina paljon. Tautia
sairastav voi käydä töissä, jos hän on sisairastava
toutunu hoitoon, tulehdus on saatu rautoutunut
hoitett ja kipulääkitys on kunnossa.
hoitettua
Ristiluu
32
marko
s. 1975
arkkitehti
jussi
s. 1978
ensihoitaja
leila
s. 1952
perushoitaja
ku paljastaa reuman. Lantiossa
kuva
olevat risti-suoliluuliitokset eli SI-nivelet
ole
tulehtuvat ensimmäisinä. Selkärankareuma
tu
todetaan, kun tulehdus pystytään havaitto
ssemaan röntgen- tai magneettikuvassa.
TEHY t 4–2015
ville
s. 1985
tradenomi
työtön
klassinen selkärankareuma alkaa
miehillä usein armeijan aikoihin tai
ainakin alle 45-vuotiaana. Se kuuluu niin
sanottujen aksiaalisten spondylartriittien tautiryhmään, johon kuuluvat muun
muassa nivelpsoriaasi ja suolistotulehdukset. Ne voivat alkaa myöhemminkin,
ja myös silmän värikalvontulehdus on
yleinen. Oireet liittyvät elimistön systeemiseen tulehdustilaan.
Selkärankareumaa ja aksiaalista
spondylartriittia sairastaa Suomessa
15 000–40 000 ihmistä. Miehet tarvitsevat naisia enemmän sairaalahoitoa
ja kuntoutusta. Hoitamattomana tauti
jäykistää selän, kun nikamien väliin kehittyy luusiltoja.
Vuosien kuluessa selkä voi jumittua
toiminnallisesti huonoon asentoon, luutuneeksi ”bamburangaksi”. Ryhti voi olla
niin kumarassa, ettei potilas pysty katsomaan eteensä. Nykyajan hoidolla tämä on
kuitenkin erittäin harvinaista.
Spondylartriitti pyritään löytämään
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Hoito on syytä aloittaa nopeasti, jotta
taudin kulkuun voidaan vaikuttaa ja selkärangan virheasennot estää. Spondylartriitti diagnosoidaan, kun alle 45 vuoden
iässä alkanut selkäkipu on jatkunut vähintään kolme kuukautta ja röntgen- tai
magneettikuvissa on nähtävissä risti- ja
suoliluun välisen nivelen tulehdus eli
sakroiliitti.
Diagnoosia tehtäessä kartoitetaan
myös muut tulehdussairaudet ja selvitetään, onko potilaalla HLA-B27-kudostyyppiä. Tärkeä diagnoosia tukeva seikka
on se, että tulehduskipulääkkeet auttavat
kipuihin. HLA-B27-kudostyyppiä löydetään 95 prosentilla sairastuneista. Kudostyyppiä on 15 prosentilla suomalaisista,
mutta valtaosa heistä ei sairastu silti
reumatautiin.
Entisten New York -kriteereiden mukaan tarvittiin röntgenkuvissa havaittavia sakroiliitteja. Nykyisten kriteereiden mukaan röntgenlöydöksiä ei tarvita.
Varhaisvaiheen ja alle 35-vuotiaiden kuvantamisessa käytetään MRI-tutkimusta.
Siinä voidaan havaita luuödeema, joka on
merkki tulehduksesta.
Ennen taudin diagnosoimiseen kului
kuudesta kahdeksaan vuotta ensioireista. Nykyään diagnoosin päästään mag-
neettikuvauksen ansiosta huomattavasti
aikaisemmin.
lääkehoitoa suunniteltaessa on
huomioitava potilaan muut tulehdusvaivat. Yleensä aloitetaan tulehduskipulääkkeillä. Ne voivat aiheuttaa yläsuoliston oireita, joten potilas aloittaa yleensä
myös vatsan limakalvoa suojaavan
lääkityksen.
Jos tulehduskipulääkkeet eivät parissa kuukaudessa auta, siirrytään varsinaisiin antireumalääkkeisiin. Jos on vain
rangan tulehdusoireita, valitaan tavallisimmin sulfasalatsiini. Metotreksaattia
3355
ukaa
Kuts
(yksityinen)
kätilö!
Moni perhe on valmis maksamaan tuesta,
hankala saada synnytyssairaalasta.
I
ensimethöyryää ja maito virtaa. Äitiyden
hyville
kysymyksiin. Käynnissä on
vastailevat
lua japilates
opii hyvin, samoin
ja hiihto.
ta sopii
on
Morning -imetystapaaminen, joka
Milkypuolet
iikunnan ansiosta
sairasLiikunnan
toimintaa.
yksi osa kätilöyhteisö Kätilötalon
eista selviää ilman
säännöllistä
tuneista
Huoneisto Töölössä on kotipesä neljälmalääkitystä.
reumalääkitystä.
le kätilölle. Viihtyisissä tiloissa odottava
–Yleensä
Yleensä potilaat tekevät kaikkensa
äiti voi saada vyöhyketerapiaa, osallistua
yäkseen kunnossa. Perusterveyden- tai varata kätipysyäkseen
synnytysvalmennukseen
llossa potilaita löltä
kuitenhuollossa
kannattaa
vaikkapa synnytyksen
yksityisajan
aktiivikin muistuttaa liikunnallisesta
tai edellisen synnytyskokesuunnitteluun
desta ja lääkkeiden
käytöstä,
Riitta Kätilötalon kätilöt
suudesta
läpikäyntiin.
muksen
sujärvi toteaa. tekevät kotikäyntejä ja tulevat tarvittaessa
Luosujärvi
mukaan synnytykseen doulaksi eli
i
Tulehduksellisen
selkäsairauden
piirteitä
► Selkä on kipeä levossa tai
aamuyöllä. Vaiva kestää yli
kolme kuukautta.
► Oireet alkavat vähitellen alle
40-vuotiaana.
► Liikkuminen helpottaa oireita.
► Pakaraan heijastuva ristiselän
kipu herättää aamuöisin.
► Selkä on jäykkä levon ja
istumisen jälkeen.
► Tulehduskipulääke auttaa
särkyyn.
jota on
tetään, jos on myös niveltulehdukkäytetään,
sia. Antireumalääkkeet voivat aiheuttaa
utoksia verenkuvaan ja maksa-arvoimuutoksia
hin, minkä vuoksi verenkuvaa seurataan
Rauhala
teksti Laura Kosonen kuvat Annika
nnöllisesti.
säännöllisesti.
Kolmanteen lääkeryhmään kuuluvat
ogiset reumalääkkeet, joilla reumabiologiset
hdusta pyritään rauhoittamaan tai
tulehdusta
mään solutasolla. Biologiset lääkestämään
Yksityisille kätilöpalveluille on entistä
ja lakmuassa
virus-Rintatulehdus
ja
keet voivat lisätä muun
ja iltaitkut.
muote
on valmis
enemmän kysyntää. Moni perhe
teeritulehduksia.
Lääkkeet
bakteeritulehduksia.
Imetyksen ilot ja ihmetys.
lapsi.altistavat
koileva
kätilö
maksamaan tuesta, jota yksityinen
satie-, hammasjuurija poskiontelovirtsatie-,
tuoretta äitiä vauvoineen
Seitsemän
ja jota synnytyssairaalasta on
kerrostalon pohjaker- voi tarjota
hduksille. Tulehdukset
on hoidettava
tulehduksille.
istuskelee lokoisasti
saada. Kätilötalon kätilöille kellari
olohuoneessa Helsin- hankala
nolla, ja potilaille
suositellaan
myös
kunnolla,
sisustetussa
rokseen
vain työtila. Se
tee Töölössä on enemmän kuin
uenssa- ja keuhkokuumerokotuksia.
influenssagin Töölössä. Keskustelu käy vilkkaana,
kätilöllä on tilaa hengittää
ja
vertaistuelle
on tarvetta
ryhtiä
htiä tukevareillä
voimistelu
ja muu
liineuvoille. sairastavalle
ta on selkärankareumaa
kunta
Johanna Sarlio-Nieminen ja
eää, sillä lihastenKätilöt
tärkeää,
aineenvaihdunnan
Aflatuni luotsaavat keskusteHanna-Mari
ostuminen auttaa
tehostuminen
kipuun. Vesiliikun-
Puolet
potilaista
selviää ilman
säännöllistä
reumalääkitystä.
ttuntematon
tun
unttema
aton
on isoisä
isoisä.
isois
it Jussin
ite
it
sii isän
isän
än isättömyys
än
isättömy
isättöm
iisä
yyss
Miten
erheeseen?
erheesee
rheeseen?
heese
eesee
se
vaikuttaa kokoo perheeseen?
tarkempi
Katso tarke
rkeeemp
mpi piirros
p
s
ukeamalta.
ukeamalta
a
amalta.
a.
seuraavalta aaukeamalta.
kätilöpalvelut
TEH
H Y t 4–2
TEHY
4–2015
–2015
TEHY t 4–2015
Suoliluu
1974
kuin kuopuksen
syntyessä, jos välissä on liki kymmenen
vuotta. Väitetään myös,
että jos lapsilla on yli seitsemän vuoden ikäero, he kasvavat
ympäristössä, joka vastaa ainoan
lapsen elämää.
Pahimmillaan oma rooli sisarussarjassa tuntuu vankilalta, joka seuraa mukana
aikuisuuteen. Jos lapsuuden rooli tuntuu
ahdistavalta, siitä on tärkeää irrottautua.
34
X
antti
s. 1952
insinööri
yhä töissä
opistonlehtori Tiina Miettinen kuitenkin uskoo, että pärjäämisen pakko on
murtumassa nuorempien sukupolvien
keskuudessa.
–Ehkä luterilainen työmoraali on nyt
murtumassa ja nykyään saa olla heikko ja
turvautua toisten apuun. Avun hakeminen ei ole enää niin noloa kuin muutama
vuosikymmen sitten, hän pohtii.
sairaus
Lämmin kiitos hyvin
toimitetusta lehdestä, josta
löytyy jokaiselle jotakin.
Tehy-lehti lyö laudalta monet
naistenlehdet.
Lehti parantaa tahtia
koko ajan. Asiatiedon lisäksi
kevyempiäkin juttuja on
sopivasti joukossa. Aiemmin
en juurikaan lukenut lehteä,
nyt tekee mieli lukea.
seija
1926–2011
apuhoitaja
?
synny-
perimmäistä
rimmäistä syytä
tulehduksel-Osa heistä hoitaa myös
tystukihenkilöksi.
n selkäsairaudenkotisynnytyksiä.
puhkeamiseen ei
lisen
neta. Laukaisevana tekijänä voivat
tunneta.
14
kuten salmoolla monet infektiotaudit,
a- tai kampylobakteerin aiheuttama
nellastiripuli tai esimerkiksi klamydian
turistiripuli
uttamat keuhko- ja sukupuolielinten
aiheuttamat
hdukset.
tulehdukset.
Diagnoosi
–D
iagnoosi ei tule kaikille potilaalle
kina. Moni on lukenut ennen erikoissokkina.
aanhoitoon pääsyä tietoa netistä, ja
sairaanhoitoon
nsä suvussa ollut vastaavaa vaivaa.
yleensä
Tokii kroonisen sairauden hyväksyminen
ii aina aikaa, Luosujärvi sanoo.
vaatii
elkärankareuman ennuste on useimSelkärankareuman
miten hyvä. Tauti ei parane koskaan,
mutta 40 ikävuoden jälkeen se yleensä
laantuu. Saattaa kulua vuosiakin, ettei
tauti ilmoita itsestään. t
on paikka, jossa
ja luoda keskustelua synnytyskulttuurista.
ei yhtei–Kätilötalo on kätilöiden yhteisö,
nen yritys, sanoo Johanna Sarlio-Nieminen.
Hän on toiminut puolitoista vuotta
yksityipoissa sairaalatyöstä pelkästään
senä kätilönä. Takana on pitkä kätilönura
ja
Tammisaaren sairaalassa, Kätilöopistolla
kehitysyhteistyössä Malawissa. Sarlio-Nievuosiin
misen toiminimi Yebomama viittaa
Afrikassa, samoin hänen käsityksensä
kätilöydestä kanssakulkijana synnyttäjän
yhteisössä.
on Anu
Hänen aisaparinsa Kätilötalossa
, jolla on pitkä kokemus yksityi-
imetys on intiimiä. Moni
äiti kaipaa tukea ja neuvoja
raskausaikana ja arjessa
vauvan kanssa.
Lampinen
senä kätilönä ja akupunktiohoitajana.
vahva
–Onneksi meillä on edelleen myös
napanuora sairaalamaailmaan, Lampinen
15
nauraa.
TEHY t 4–2015
TEHY t 4–2015
lähteenä myös: selkärankareuma ja aksiaalinen
spondylartriitti – perustietoa sairastuneille,
heidän läheisilleen ja terveydenhuollon
ammattilaisille, suomen reumaliitto ry.
TEHY t 4–2015
33
Lukijakilpailu
kerro meille 10.4.
mennessä, mistä jutusta
pidit eniten. Kilpailuun voi
osallistua netissä www.
tehy.fi/tehy-lehti/palaute/
lukijakilpailu, postikortilla
Tehy-lehti, PL 40, 00060
Tehy tai lähettämällä
tekstiviestin numeroon 0400
345 557. Vastanneiden kesken
arvomme Tehy-tuotteita.
lehden 4/2015 kilpailussa
tehy-tuotteita voitti
arja kumpu hollolasta. onnea!
63
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi
Ruokataukokiistalle pantiin piste
kymmenen vuotta sitten alkanut kiista kotihoidon ruokatauoista on viimein
päättynyt. Kolme tehyläistä sopi Helsingin kaupungin kanssa korvauksista, jotka he
saivat maksamatta jääneiden palkkojensa perusteella.
Kiista sai alkunsa vuonna 2005, kun Helsinki yhdisti kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kotihoito-osastoksi. Kotihoidossa sovellettiin jaksotyöaikaa, ja se oli osa
terveyskeskusta. Ennen kotisairaanhoito oli ollut muodollisessa jaksotyöajassa, jossa ruokaillaan työaikana.
Työnantaja määräsi, että ruokailu tapahtuu omalla ajalla. Tästä muodostuikin ylityötä, kun työtuomioistuin
vuonna 2008 vahvisti Tehyn tulkinnan. Sen mukaan
työntekijä voi terveyskeskuksessa valita myös niin
sanotun joutuisan ruokailun, joka tapahtuu työn
palkkakuitistasi,
ohessa.
että Tehyn jäsenmaksu
Tehyn ensimmäisessä kanteessa 2010 vaadittiin
on peritty, jos olet sopinut näin
palkkasaatavia kolmellekymmenelle tehyläiselle.
työnantajasi kanssa.
Juttu sovittiin käräjäoikeusvaiheessa. rh
KAISA SIRÉN
Tarkista
SASK tukee Meksikoa
meksiko on kieltämässä työntekijöiden oikeuksia polkevat
suojelusopimukset, kertoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Sopimukset
laatii työnantajan tekaisema haamuliitto, jonka jäsenmaksutkin
maksaa työnantaja. Suojeluso-
9
19
pimuksia ovat käyttäneet myös
suomalaiset yritykset.
Suomen Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK tukee
Meksikossa nuorten järjestäytymiseen liittyvää hanketta. Tehy
on SASKin jäsen.
www.tehy.fi/jasenelle/jasenmaksu/seniorit
Hoitotyön kehittäjät palkittiin
lue lisää: www.sask.fi
Mitä suomalaiset ajattelevat
perhevapaista?
21
Oletko jäämässä
eläkkeelle? Voit jatkaa Tehyssä
seniorijäsenenä.
väittämä: Perhevapaat
pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten
välillä.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa
mieltä
sairaanhoitajien koulutussäätiö on myöntänyt
Venny Snellman -tunnustuspalkinnon Husin kehittämispäällikkö Riitta Meretojalle. Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5 000 euroa.
Koulutussäätiö myönsi puheenjohtaja Päivi Voutilaiselle Kunnia-Vennyn hänen toiminnastaan hoitotyön ja sen koulutuksen kehittämiseksi.
Terveyspalvelualan jäsenilta Tampereen
aluetoimistossa 6.5.
X
Yksityissektorin ammattiosastojen toiminnansuunnittelu Kouvolan aluetoimistossa 23.5.
X
Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
14
64
38
Ammattiosaston viestintäkoulutus
Helsingin aluetoimistossa 12.–13.6.
X
Täysin eri mieltä
TEHYN VAALITUTKIMUS 2015
TEHY t 5–2015
jäsentapahtumat
lähetä meille
kuva ammattiosastosi
tapahtumasta tai
muusta tehyläisestä
toiminnasta. Julkaistut
kuvat palkitaan Tehytuotteella. Lähetä kuva ja
lyhyt kuvateksti sähköpostitse osoitteeseen
jasentapahtumat@tehy.fi.
Liitä mukaan myös tiedot
kuvaajasta sekä osoite palkinnon
toimittamista varten.
pysyvää on muutos.
Seinäjoella pidetyssä
muutosseminaarissa
pohdittiin, mitä soteuudistus merkitsee
henkilöstölle,
ammattiosastolle ja
luottamusmiehen
toiminnalle. Seminaari
pidettiin helmikuussa,
joten sote-kuvio on
mennyt sen jälkeen
taas uusiksi.
SATU TASKINEN
Kuvaa ja voita
ammattiosastot
ammattiosast
Helsinki
HYKS:n Lasten ja
Nuorten sairaalan ao 104
►Sääntömääräinen kevätkokous to
23.4. klo 16.30 Radisson Blu Royal
-hotellissa, Runeberginkatu 2. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset
mahdollisine ruokarajoituksineen 2.4.
mennessä, raija paakkonen@hus.fi.
Peruutukset viimeistään 9.4. Peruuttamattomasta poisjäämisestä veloitetaan illallisen todelliset kulut.
Uudenmaan yksityisen
lastenhoitoalan ao 120
►Sääntömääräinen vuosikokous
ti 5.5. klo 17.30 ravintola Loisteessa,
Kaivokatu 3, Helsinki. Kokouksessa
käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi ammattiosaston purkautuminen. Ilmoittautumiset 19.4.
mennessä Liisa Långströmille,
liisa.langstrom@pp.inet.fi.
Uudenmaan Terveystalon ao 121
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 17 hotelli Presidentissä,
Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki.
@
Lähetä
ilmoitus.
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
AM MATT IO SA
TEHY
t
Käsitellään sääntömääräiset asiat, ei
henkilövalintoja. Osallistujien kesken
arvonta. Ruokailun ja kahvitarjoilun
vuoksi sitovat ilmoittautumiset 8.4.
mennessä ao121@tehy.net. Muista
ilmoittaa myös erityisruokavaliosi.
Uudenmaan yksityisen suun
terveydenhuollon ao 122
►Sääntömääräinen kevätkokous
la 25.4. klo 13 hotelli Tornin Näköalakabinetissa, Yrjönkatu 26, Helsinki.
Käsitellään sääntömääräiset asiat:
tilinpäätös ja toimintakertomus.
Sitovat ilmoittautumiset ruoka-ainerajoituksineen 8.4. mennessä ao122@
tehy.net tai tekstiviesti 0400 356 122.
Uudenmaan yksityisen
sosiaalialan ao 126
►Kevätkokous to 23.4. klo 18 ravintola
Sipulissa Helsingissä. Käsittelyssä
sääntömääräiset asiat. Kokouksen
jälkeen tarjolla maittava päivällinen. Ilmoittautuminen erityisruokavalioineen 6.4. mennessä
oskari.pylsy@rinnekoti.fi.
Diakonissalaitoksen,
Diacorin ja Hoivan ao 128
►Vuoden ensimmäinen varsinainen
kokous ke 22.4. klo 16.15 Paasiravintolan Lasikabinetissa, Paasivuorenkatu
5 A. Kokoukseen ovat tervetulleita
kaikki ammattiosastomme jäsenet.
Kokouksessa valitaan ammattiosastolle uusi puheenjohtaja, täydennetään tarvittaessa hallitusta ja
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen jälkeisen illanvieton
omavastuu 20 e, sisältäen ruokailun
ja teatteriesityksen. Ruokailemme
Paasiravintolassa, jonka jälkeen suuntaamme Helsingin Kaupunginteatterin
Arena-näyttämölle katsomaan
klo 19 alkavaa esitystä Palvelija.
Sitovat ilmoittautumiset 7.4.
mennessä ao128@tehy.net. Ilmoita
myös mahdolliset ruoka-allergiat.
Porvoon seudun ao 135
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 23.4. klo 19 ravintola HannaMariassa, Välikatu 6. Esillä sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa tarjoilu. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet!
►Stadgeenligt vårmöte hålls tors den
23.4. kl 19 på restaurang HannaMaria, Mellangatan 6. På mötet
behandlas stadgeenliga ärenden.
Välkomna nya och gamla fackmedlemmar! Servering!
Hyvinkään sairaalan ao 140
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 23.4. klo 17.30 Rantasipi Sveitsissä,
Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää.
Kokous alkaa ruokailulla. Tehyn
puheenjohtaja Rauno Vesivalo tulee
puhumaan kokoukseen. Ilmoittautuminen ammattiosaston kotisivujen
kautta 13.4. mennessä.
Keravan ao 145
►Kevätkokous ti 21.4. klo 18 Viertolan
toimintakeskuksessa, Timontie 4,
Kerava. Tarjolla monipuolinen kevytillallinen buffet-pöydästä. Esillä sään-
tömääräiset asiat. Ammattiosasto
tarjoaa juomat (puna- tai valkoviini,
vissy tai limu), ilmoita juomatoiveesi
ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat
ilmoittautumiset 10.4. mennessä
ao145@tehy.net.
Vihti-Karkkilan ao 147
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 18 Vihdin vpk:n kokoussali, Kyläaukio 6 (Valintatalon takana). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan puuuttuvat tilintarkastaja sekä hallituksen
varajäsen. Tarjoilun vuoksi pyydämme
ilmoittautumiset mahdollisine
ruokarajoitteineen 9.4. mennessä
ao:n kotisivujen kautta www.ao147.
tehy.fi. Lisätietoja saat sähköpostitse
ao147@tehy.net.
Helsingin kaupungin ao 165
►Ammattiosastolla on ilo kutsua
sinut uudestaan saaristoristeilylle Helsingin edustalle ma 25.5. klo
17–20. M/S RoyalCat lähtee Kauppatorilta ja palaamme samaan paikkaan.
Risteilyllä nautimme saaristolaispöydän antimista sekä maisemista.
Matkan omavastuu on 20 e, sisältäen
matkan, ruoan ja juomat. Sitovat
ilmoittautumiset 13.4.–13.5. ammattiosaston kotisivujen kautta, ao165.
tehy.fi. Paikkoja olemme varanneet 65
henkilölle. Tervetuloa nauttimaan keväisestä ja kauniista saaristosta sekä
hyvästä tehyläisestä seurasta!
►Hohtokeilausta pe 10.4. Ruusulan
keilaviihdekeskuksessa, Ruusulan-
65
jäsentapahtumat
saattaen vaihdettava.
Rantalakeuden
ammattiosastossa vaihtui
niin monta hallituksen
jäsentä, että vanha hallitus
piti uudelle perehdytyksen.
Uudet jäsenet saivat monia
hyviä vinkkejä.
katu 3–5, Helsinki. Kokoontuminen
klo 18.30 Bistro Mercurissa keilahallin
yläkerrassa. Tarjolla pientä suolaista
ja makeaa. Sitovat ilmoittautumiset
6.4. mennessä ao165.tehy.fi. Paikkoja
rajoitetusti. Omavastuu 15 e. Lisätietoja: www.bowlcircus.fi.
Fa vid Västra Nylands sjukhus 901
► Stadgeenligt vårmöte må den 20.4
kl 18 på lunchrestaurang Piazza,
Stationsvägen 6, Raseborg. Middag.
Bindande anmälningar via hemsidan
senast 13.4.
►Sääntömääräinen kevätkokous
ma 20.4. klo 18 lounasravintola
Piazzassa, Asematie 6. Tarjolla
päivällinen. Sitovat ilmoittautumiset
13.4. mennessä ao901.tehy.fi.
Fa i Hangö 906
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 14.4. klo 18 Smörmagasinetissa.
Tarjolla iltapalaa. Ilmoittautuminen
6.4. mennessä kotisivujen kautta
ao906.tehy.fi.
►Stadgeenligt vårmöte den tis 14.4.
kl 18 på Smörmagasinet. Bjuds på
kvällsbit. Anmälning senast 6.4. via
ao906.tehy.fi.
Joensuu
Juuan ao 600
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 24.4. klo 17 Retumajoilla. Omat
kyydit. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle tai sihteerille 10.4. mennessä.
Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalveluiden ao 602
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 23.4. klo 16.30 Keskussairaalan
ruokasalin kabinetissa Joensuussa.
Esillä sääntömääräiset asiat. Muistetaan 50 vuotta täyttäneitä. Tilaisuudessa arpajaiset ja kahvitarjoilu.
Ilmoittautumiset 15.4. mennessä
66
sarih.turunen@pkssk.fi.
Ei ryhmäilmoittautumisia.
Heinäveden ao 608
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 23.4. klo 18 ravintola
Kyläpääskyssä, Gasthaus-Hotelli
Heinävesi. Asialistalla sääntömääräiset asiat. Samalla kuulet
viimeisimmät ajankohtaiset asiat.
Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat
ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 15.4. mennessä ao608.tehy.fi.
Kevätkokoukseen osallistujien kesken
arvotaan lahjakortti.
Liperin ao 613
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 22.4. klo 17.30 Viinimarjassa,
Siikoniementie 35, Viinijärvi. Esillä
sääntömääräiset asiat. Osallistujien kesken arvotaan elokuvalippuja.
Ilmoittautumiset 12.4. mennessä
veera.eskelinen@liperi.fi. Ilmoitathan
myös ruoka-aineallergiat.
Jyväskylä
Vaalijalan ja Pieksämäen
yksityisten ao 505
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 28.4. klo 18 ravintola Victoriassa. Esillä sääntömääräiset asiat.
Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen
15.4. mennessä sähköpostitse
laura.veijalainen@vaalijala.fi.
Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin ao 508
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 17.30 hotelli Scandic
Jyväskylä, Vapaudenkatu 73. Sitovat
ilmoittautumiset 7.4. mennessä
osoitteeseen ao508.tehy.fi.
Kajaani
Kainuun soten ja kuntien ao 750
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 21.4. klo 17.30 Vuokatinhovissa,
Vuokatinhovintie 15, Vuokatti.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ei henkilövalintoja.
Kokouksen yhteydessä ruokailu.
Sitovat ilmoittautumiset 10.4. klo 16
mennessä ao750.tehy.fi.
Kouvola
Aavan ao 315
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. noin klo 18 jäsenillan jälkeen
Keskussairaalankatu 7, PHKS, kokoustila Kaisu. Esillä sääntömääräiset
asiat. Ilmoittautuminen 9.4. mennessä
erityisruokatoivomuksin ao:n sähköpostiin: ao315@tehy.net tai tekstiviestillä ao:n puhelimeen 0400 247 315.
Kokousedustajien kesken arvonta.
Peruspalvelukeskus Oivan ao 321
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 21.4. klo 18 Vääksyn Majakkapaviljongissa. Kevätkokouksessa
käsitellään toiminta- ja talouskertomus vuodelta 2014 sekä keskustellaan
ajankohtaisista asioista. Ilmoittautuminen ruokailun takia ammattiosaston nettisivuilla jäsenhuoneen kautta
10.4. klo 15 mennessä. Kokoukseen
osallistuvat saavat Finnkinon elokuvalipun.
Kymenlaakson keskusairaalan
ao 400
►Sääntömääräinen kevätkokous
ma 27.4. klo 18 ravintola Laakonki,
Merikeskus Vellamo, Kotka. Kokouksessa käsitellään mm. sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat, valitaan
varajäsen kaudelle 2015–2016.
Kokouksen jälkeen tarjolla iltapalaa.
Tarjoilun vuoksi pyydetään ilmoittautumiset to 16.4. klo 14 mennessä,
birgit.salmenhaara@gmail.
com. Ilmoittautuminen on sitova,
ilmoittamatta pois jäänneiltä
veloitetaan tarjoilukulut 20 e.
Kouvolan kaupungin ao 404
►Hotellimatka Tallinnaan 23.5.–24.5.
Yöpyminen hotelli Olympiassa. Hinta
120 e, josta jäsenen omavastuu 50 e.
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet netissä ao404.tehy.fi.
Tervetuloa mukaan!
Kotkan ja Pyhtään ao 406
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 14.4. klo 18.30 ravintola Meriniemessä, Meriniementie, Kotka. Asialistalla sääntömääräiset ja ajankohtaiset
asiat sekä jäsenistön muistamiset
ja ammattiosastomme vuoden 2014
Tehyläisen Tsempparin julkistaminen.
Aloitamme illan kokouksella, jonka jälkeen tarjolla kokouspäivällinen buffetpöydästä. Ilmoitathan ruoka-allergiat
ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat
ilmoittautumiset 1.4. mennessä
www.ao406.tehy.fi > Tapahtumat >
Ilmoittautumislomake > Kevätkokous.
Kuopio
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin
ao 550
►Kevätkokous ma 27.4. klo 17 Best
Western Savoniassa, Sammakkolammentie 2, Kuopio. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen
ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset
erityisruokavalioineen 20.4. mennessä ao550.tehy.fi > Jäsenhuone >
Ilmoittautuminen kevätkokoukseen.
Tiedustelut tai mahdolliset perumiset ammattiosaston sähköpostiin
ao550@tehy.net. Ilmoittautumispäivän jälkeisistä peruutuksista perimme
todelliset ruokailukustannukset 29 e.
Sisä-Savon ao 564
►Kevätkokous to 23.4. klo 18 kahvila
Mestarinkulmassa Suonenjoella.
TEHY t 5–2015
Käsiteltävinä asioina sääntömääräiset
asiat. Tarjolla iltapalaa, jonka vuoksi
ilmoittautuminen 7.4. mennessä tekstiviestillä numeroon 040 560 3590. Ilmoitathan myös erityisruokavaliosta.
Pohjois-Savon yksityisalojen ao 570
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 21.4. klo 17.30 ravintola Kummisedässä. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat, tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014. Sitovat
ilmoittautumiset ruokarajoitteineen
9.4. mennessä ao570@tehy.net.
Perumatta jättämisistä veloitamme
ruoan hinnan, jälki-ilmoittautumisia
ei oteta vastaan.
Lappeenranta
Mikkelin seudun kunnallinen ao 501
►Kevätkokous ke 15.4. klo 18 Sahanlahdessa Puumalassa. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen päätteeksi ruokailu. Yhteiskuljetus lähtee Mikkelin Matkakeskuksen pysäkiltä klo 17. Ilmoittautuminen
7.4. mennessä ao501.tehy.fi > Ilmoittautumislomake. Mainitse erikoisruokavaliot lomakkeen lisätiedoissa.
Mäntyharjun-Pertunmaan ao 503
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 17.45 WHD Gårdin automuseossa Mäntyharjun Voikoskella. Aloitetaan tervetulokahveilla ja
kierroksella automuseossa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kokouksessa
käsitellään sääntöuudistus ja sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksessa kuulet viimeisimmät ajankohtaiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset
7.4. mennessä sähköpostilla
ao503@tehy.net tai tekstiviestillä
puh. 0400 247503.
Oulu
Kuusamon ao 702
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 24.4. klo 18 ravintola Talonpöydässä. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi
sitovat ilmoittautumiset 13.4. mennessä ao702@tehy.fi. Ilmoitathan
myös ruoka-aineallergiasi.
Oulun kaupungin ao 706
►Sääntömääräinen kevätkokous
la 25.4. klo 16 hotelli Cumuluksessa,
Kajaaninkatu 17. Esilllä sääntömääräiset asiat, hallituksen täydentäminen, uusien sääntöjen hyväksyminen
sekä toiminnantarkastajan valinta.
Kokouksen jälkeen ruokailu, jonka jälkeen siirrytään teatteriin katsomaan
musikaalikomediaa The Addams
Family. Sitovat ilmoittautumiset
ao706.tehy.fi >Ilmoittaudu tapahtumiin. Ilmoita nimesi ja työpaikkasi.
Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin ao 707
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 14.4. klo 17 Holiday Inn, Kirkkokatu
TEHY t 5–2015
3, Oulu. Aloitamme ruokailulla. Asialistalla sääntömääräisten asioiden
lisäksi ammattiosaston hallituksen
toimijoiden tehtäväpalkkiot. Osallistujien kesken arvotaan tablettitietokone ja joitain pienempiä palkintoja.
Ruokailun takia ilmoittautumiset 31.3.
mennessä ao707.tehy.fi.
Kalajoen ao 721
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 18 Lokkilinnassa. Esillä
sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa
ruokailu ja arvonta. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aineallergioineen
8.4. mennessä sähköpostitse
ao721@tehy.net. Lisätietoa nettisivuilla ao721.tehy.fi.
Kallion ao 724
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 14.4. ravintola Puustellissa
Nivalassa. Esillä sääntömääräiset
asiat, arvontaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 7.4. mennessä
ao724.tehy.fi.
Pori
Satakunnan sairaanhoitopiirin
psykiatrian ao 251
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 28.4. klo 18 Porissa, ravintola
Liisanpuiston auditoriossa. Hallitus
kokoontuu jo klo 17. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 21.4. mennessä
ammattiosaston sivuilla ao251.tehy.fi/
tapahtumat.
Porin seudun ao 252
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 28.4. klo 18 Noormarkun Klubilla,
Laviantie 14. Linja-autokuljetus Porin
keskustasta. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 20.4. mennessä
ao:n sähköpostiin ao252@tehy.net tai
tekstiviestillä 0400 370 252.
►Yhdysjäsenilta to 9.4. klo 17 Tehyn
aluetoimistolla, Yrjönkatu 7, Pori.
Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 7.4. mennessä ao:n sähköpostiin ao252@tehy.net.
Kankaanpään seudun ao 258
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 15.4. klo 18 Kankaanpään Seudun
Reumayhdistyksen tiloissa,
Torikatu 9 A. Esillä sääntömääräiset
ja ajankohtaiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen
8.4. mennessä ao258@tehy.net.
Satakunnan sairaanhoitopiirin
sosiaalipalvelujen ao 265
►Kevätvuosikokous ti 14.4. klo 18 ravintola Raatihuoneen Kellarissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu, jonka vuoksi sitovat ilmoittautumiset 5.4.
mennessä hanna.hellgren@satshp.fi.
Rovaniemi
Länsi-Pohjan keskussairaalan
ao 800
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 29.4. klo 18 hotelli Cumuluksessa.
Esillä sääntöjen määräämät asiat,
puheenjohtajan ja halllituksen valinta
ja sääntömuutos. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä sähköpostilla
ao800@tehy.net.
Kemin ao 801
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 24.4. klo 18 ravintola Cumuluksessa. Esillä ajankohtaiset ja
sääntömääräiset asiat. Kokouksen
yhteydessä ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen
10.4. mennessä sähköpostitse osoitteeseen ao801@tehy.net. Kokous on
tarkoitettu kaikille ammattiosaston
jäsenille.
Tornion ao 803
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 24.4. klo 19 Virastotalon kerhohuoneessa. Sitovat ilmoittautumiset
tarjoilun vuoksi pe 17.4. mennessä
ao803@tehy.net tai tekstiviestillä
0400 334 803.
Sodankylän ao 810
►Sääntömääräinen kevätkokous
la 18.4. klo 18 paloaseman saunatiloissa. Kokouksen jälkeen saunomista ja illanviettoa nyyttäriperiaatteella. Osallistujien kesken arvontaa,
pääpalkintona lahjakortteja urheiluliikkeeseen. Ei henkilövalintoja! Sitovat ilmottautumiset 10.4. mennessä
ao:n sähköpostiin ao810@tehy.net.
Kemijärven ao 811
►Kevätkokous to 16.4. klo 18
Tunturilan pitopalvelun tiloissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu. Ilmoittautumiset erityisruokavaliotoiveineen 8.4. mennessä
tekstiviestillä ammattiosaston puhelimeen 0400 334 811.
Muurolan ao 816
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 17.4 klo 18. Tehyn aluetoimistolla, Maakuntakatu 29–31 B, 3. krs.
Kokouksessa sääntömääräiset asiat.
Kokouksen jälkeen menemme syömään. Omavastuu osuus 10 e. Sitovat
ilmoittautumiset 10.4. mennessä
sähköpostitse, ao816@tehy.net.
Rovaniemen kaupungin ao 820
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 24.4. klo 18 Tehyn toimistolla,
Maakuntakatu 29–31 B, 3. krs.
►Hohtokeilausta pe 8.5. klo 18–19
Santasportissa Urheiluopistolla.
Ilmoittautumiset molempiin tapahtumiin ao820.tehy.fi.
Lounais-Lapin yksityisalojen ao 826
►Kevätkokous pe 24.4. klo 18.30
hotelli Palomestarissa Kemissä.
Käsitellään sääntömääräiset asiat
sekä hallituksen palkkiot ja matkakorvaukset. Vieraana Niina Nivala-
Huhtaniska. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ao826.tehy.fi.
Seinäjoki
Seinäjoen seudun ao 670
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 29.4. klo 18 lounaskahvila Pohjan
Purtavassa, Väinölänkatu 14,
Seinäjoki. Esillä sääntömääräiset
asiat. Tarjoilua varten sitovat
ilmoittautumiset 22.4. mennessä
ao670.tehy.fi.
Vaasan seudun ao 671
►Kauneus- ja hyvinvointi-ilta
ke 15.4. klo 17.30 parturi-kampaamo
DayToDay, Hartmaninkuja 8,
Vaasa. Ohjelmassa pienimuotoista
kampausten tekoa ja kauneudenhoitoa kuten esim. kulmien laittoa
yms. sekä stailausta. Jokaiselle
osallistujalle 20 prosentin alennus
tuotteista. Tarjolla ruokaisa salaatti,
jonka omavastuu 5 e. Omavastuuosuutta ei palauteta, jos jää pois
ilmoittamatta. Mukaan pääsee 30
jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautumiset 11.4. mennessä
sähköpostitse ao671@tehy.net.
Pohjanmaan yksityisalojen
ammattiosasto 676
Fa för privata sektorn
i Österbotten 676
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 18 ravintola Kantarellis’,
Rosteninkatu 6, Vaasa. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Ruokailun takia sitovat ilmoittautumiset sekä mahdolliset erityisruokavaliotoiveet viimeistään 1.4.
ammattiosaston sähköpostiin
ao676@tehy.net.
►Det ordinarie vårmötet hålls
tor 16.4 kl 18 vid restaurang
Kantarellis’, Rostensgatan 6, Vasa.
På mötet behandlas stadgenliga
ärenden. Med tanke på servering
bindande anmälan samt önskemål
om möjliga specialdieter senast 1.4.
till adressen ao676@tehy.net.
Fa för Jakobstadsnejden 912
Pietarsaarenseudun ao 912
►Vårmöte den 9.4 kl. 18.30 på
Solkulla i Jakobstad. Stadgeenliga
ärenden behandlas. Fa bjuder
på mat. Bindande anmälan med
namn, vald maträtt och eventuella
allergier till tehy.912@gmail.com.
Mera information på din egen
arbetsplats eller via din
kontaktperson.
►Kevätkokous to 9.4. klo 18.30
Solkullassa Pietarsaaressa.
Sääntömääräisten asioiden käsittely.
Ao tarjoaa ruoan. Sitova
ilmoittautuminen, jossa ilmenee
nimi, valittu ruoka-annos ja
mahdolliset allergiat
tehy.912@gmail.com. Lisätietoja
työpaikaltasi tai yhteyshenkilösi
kautta.
67
jäsentapahtumat
Vaasan keskussairaalan ao 914
Fa vid Vasa centralsjukhus 914
►Kevätkokous ke 22.4. klo 17.30
Vaasan keskussairaalan Merihanhiauditoriossa. Kokous alkaa ruokailulla klo 17. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
►Vårmöte hålls på ons 22.4 kl. 17.30
i Vasa centralsjukhusets auditorium
Grågås. Mötet börjar med kvällsbit
kl. 17. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden.
Fa i Korsholm 916
►Vårmöte tor 23.4 kl. 18 i Solgårds
matsal. Stadgeenliga ärenden. Kaffe
med dopp serveras och 2 st Roxett
biljetter lottas ut bland deltagarna.
Bindande anmälan görs senast 17.4
på vår hemsida ao916.tehy.fi under
fliken händelser.
Fa på Åland 919
►Stadgeenligt vårmöte på Kyrkby
högstadieskola torsdagen 23.4.
kl. 18. Servering ”lättare buffé”.
Bindande anmälan senast 13.4.
katinka.holmstrom@ahs.ax.
Tampere
Forssan ao 300
►Sääntömääräinen kevätkokous
ma 13.4. klo 17 ravintola Vanha
Värjäri, Wahreninkatu 11, Forssa.
Kokouksessa sääntömääräiset asiat,
toimintakertomus 2014 ja tilinpäätös.
Kokouksessa mukana järjestöasiantuntija Ritva Silventoinen Tampereen
aluetoimistolta. Kokouksen jälkeen
ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset
erityisruokavalioineen 31.3. mennessä
ao300@tehy.net.
Hämeenlinnan kaupungin ao 305
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 18 Katisten kartanossa,
Katistentie 91, Hämeenlinna. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä sähköpostitse ao305@tehy.net.
Hämeenkyrön ao 351
►Sääntömääräinen kevätkokous
pe 17.4. klo 18 ravintola Sarvessa.
Esillä sääntöjen määräämät
asiat. Ennakkoilmoittautuminen
ruokailun vuoksi 10.4. mennessä
ao:n nettisivujen kautta:
ao351.tehy.fi/tapahtumat.
Ikaalisten ao 352
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 15.4. klo 18 Ikaalisten kylpylällä,
Hämyläntie 2. Kokouksen jälkeen ohjelmassa afrikkalaista tanssia ja ao:n
kustantama afrikkalainen illallinen.
Sitovat ilmoittautumiset mahdollisten
allergioiden ja erityisruokavalioiden
kera 7.4. mennessä joko tekstiviestillä
0443028589 tai sähköpostilla
ellala87@gmail.com.
Kangasalan seudun ao 356
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 16.4. klo 18.30 kahvila-ravintola
Tilisanssissa, Urheilutie 2–4, Kangasala. Käsitellään sääntömääräiset asiat
ja valitaan varapääluottamusmies
täydennysvaalilla. Ehdokasluettelo
julkistetaan jäsenkirjeellä 7.4. mennessä. Kokouksen jälkeen tarjolla iltapalaa. Sitovat ilmoittautumiset 8.4.
mennessä tehyao356.tehy.fi >
Jäsensivut > Ilmoittautumislomake.
Lempäälän ao 357
►Kevätkokous ke 15.4. klo 17
Merunlahden luontoelämyskeskuksessa, Koipitaipaleentie 150, Lempäälä. Käsittelyssä sääntömääräiset
asiat. Kokous alkaa ruokailulla. Ohjelmassa myös arvontaa. Ilmoittaudu
8.4. mennessä katariina.kuusela@
lempaala.fi tai 040 521 5591.
Nokian ao 360
►Kevätkokous ti 21.4. klo 18. Kokouspaikka ja ohjeet ennakkoilmoittautumisesta ruokailuun ilmoitetaan
myöhemmin. Seuraa sähköpostiasi ja
työpaikkasi ilmoitustaulua. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat.
Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin ao 366
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 21.4. klo 18 ravintola Aleksis, Kalevantie 2. Esillä sääntömääräiset asiat
sekä hallituksen täydennysvaalit.
Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 12.4. mennessä ao366.tehy.fi.
Sastamalan seudun ao 370
►Kevätkokous pe 24.4. klo 17 VuoriHotellissa (ent. Ellivuori), Ellivuorentie 131, Sastamala. Ruokailun vuoksi
ilmoittautumiset ja kyselyt 13.4. mennessä susanna.juhola@danainternet.
net tai puh. 040 779 0993.
Ylöjärven ao 372
►Kevätkokous to 16.4. klo 18 ravintola Plevnassa, Itäinenkatu 8, Tampere.
Esillä sääntömääräiset asiat sekä
keskustelua paikallisesti ajankoh-
.HQHVWÁYXRGHQ
YDQKXVW\ÓQMRKWDMD"
+@"@QHS@RĔĔSHŅI@3DGXO@KJHSRDU@SINMDKIĔSSĔJDQS@@UTNCDMSDGXKĔHRDM
U@MGTRSXŅMINGS@I@M
3TMMTRSTRO@KJHMMNMUNHR@@C@SDGXKĔHMDMINJ@NMJDGHSSĔMXSJNSHHMUHDSĔUHĔ
O@KUDKTI@MHHM@RH@JJ@HCDMJTHMGDMJHKŅRSŅMMĔJŅJTKL@RS@'ĔMNMHMMNU@SHHUHMDM
STKDU@HRTTSDDMRTTMS@TSTU@I@K@@I@@K@HMDM'ĔMJ@MMTRS@@SXŅMJDGHSSĔLHRDDM
I@DDSSHRDS@QUNSNGI@@U@SGĔMDMSXŅSĔĔM'ĔMDMSNHLHMS@MR@ODQTRSTTSTSJHSSTTM
SHDSNNMI@GXUHHMJĔXSĔMSŅHGHM'ĔMDMINGS@LHRS@O@MR@NMKĔOHMĔJXUĔ'ĔMJDGHSSĔĔ
HSRDĔĔMINGS@I@M@I@J@MMTRS@@@K@HRH@@MJDGHSSXLĔĔMU@MGTRSXŅM@LL@SSHK@HRHM@
5TNCDMSDGXKĔHMDMU@MGTRSXŅMINGS@I@O@KJHS@@MSNTJNJTTS@3DGXM
INGS@LHRDMI@DRHLHDRSXŅMOĔHUHKKĔ'DKRHMFHRRĔ
2QNRVLQXQW\ÓSDLNDOODVLNULWHHULWWÁ\WWÁYÁYDQKXVW\ÓQMRKWDMD"
(KGRWXNVHWSHUXVWHOXLQHHQPHQQHVVÁHYDVLLWRQHQ#WHK\Ƅ
68
taista asioista sekä sote-tilanteesta.
Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 6.4.
mennessä ao372.tehy.fi.
Pirkanmaan yksityisen
terveyspalvelualan ao 378
►Kevätkokous ke 15.4. klo 18 Tampereen aluetoimistossa, Itsenäisyydenkatu 17 A, 4. krs. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat,
vahvistetaan tilinpäätös, käsitellään
toimintakertomus ja myönnetään
hallitukselle vastuuvapaus sekä
täydennetään yhden varajäsenen
paikka. Kokous on kaikille jäsenillemme avoin. Kokouksessa tarjoillun
iltapalan vuoksi ilmoittautumiset
erityisruokavalioineen 8.4. mennessä
ao378@tehy.fi.
►Perinteinen Särkänniemi-päivä
toteutetaan tänä vuonna avoimilla lipuilla. Elämysrannekkeen voi
käyttää haluamanaan päivänä, aina
29.8.2015 saakka. Jäsen voi ostaa
omalla jäsentunnuksellaan 2 ranneketta hintaan 15 e/elämysranneke.
Rannekkeet tilataan 31.3–15.4. välisenä aikana lomakkeella osoitteesta ao378.fi tai niin kauan kuin niitä
riittää. Rannekkeita on varattu 120
kpl. Omavastuu maksetaan 15.4
mennessä ao:n tilille FI95 5730 0820
5416 19.
Janakkalan-Hattulan ao 403
►Sääntömääräinen kevätkokous
ti 28.4. klo 18 Kiipulasäätiön kokoustila Kultatähkässä. Ennakkkoilmoittautumiset sähköpostitse 10.4.
mennessä ammattiosaston sihteerille
Tarja.Alvari@janakkala.fi.
Turku
Turun kaupungin ao 202
►Sääntömääräinen kevätkokous
ma 20.4. klo 18 kokous- ja juhlatila Alvariumissa, Puutarhakatu 8 B.
Aloitamme ruokailulla klo 16.30.
Tarjolla lämmin ruoka ja jälkiruokakahvit. Kokouksessa esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Tarjoilun osalta sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 10.4. mennessä ao202@tehy.
net. Otathan jäsenkorttisi mukaan
kokoukseen. Huom! Kokoukseen
osallistuva, tänä vuonna 50 vuotta
täyttävä/täyttänyt, ilmoittaudu
samalla muistamista varten!
Varsinais-Suomen yksityisalojen
ao 203
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 15.4. klo 18 hotelli Scandic
Juliassa, Eerikinkatu 4, Turku. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset henkilökohtaisesti 7.4.
mennessä ao:n sähköpostiin ao203@
tehy.net. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään tarjoilun todelliset
kulut. Kevätkokoukseen osallistujien
kesken järjestetään arpajaiset.
TEHY t 5–2015
koulutus
Salon aluesairaalan ao 205
►Kevätkokous to 16.4. klo 18 Cafe
Maku, Turuntie 5. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä esitys koulutuskorvausten anomisesta ja korvauksen
määrästä. Kokouksen jälkeen buffetruokailu. Osallistuneiden kesken
arvotaan teatterilippuja! Ilmoittaudu
mukaan 12.4. mennessä osoitteessa
ao205.tehy.fi/ilmoittautuminen.
Paimion seudun ao 209
►Sääntömääräinen kevätkokous ke
15.4. klo 17.30 Sauvon Merirantalassa,
Orssaarentie 115, Karuna. Kokouksessa ei tehdä henkilövalintoja.
Kokouksessa ruokailu ja kahvitus
laktoosittomana. Mukaan myös omat
saunakamppeet ja uimapuku paljussa
rentoutumista varten. Yhteiskuljetus
järjestetään. Ilmoittautumiset 3.4.
mennessä outi.kaarela@elisanet.fi.
Tehtaankatu 2, Turku. Kokouksen
jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 7.4. mennessä
ao:n sähköpostiin ao224@tehy.net.
Ilmoita samalla erityisruokavaliosta.
Peruuttamatta poisjäännistä perimme
ruokailukustannukset.
Varsinais-Suomen yksityisen
sosiaalipalvelualan ao 226
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 23.4. ravintola Juliniassa,
Linnankatu 18. Aloitetaan ruokailulla
klo 17.30 ja jatketaan Elli Raipelan
työhyvinvointiaiheisella luennolla
”Tykytystä seksistä”. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen
15.4. mennessä ao:n sähköpostiin
ao226@tehy.net. Muistathan mainita
erityisruokavaliostasi.
Härkätien ao 210
►Kevätkokous ke 22.4. klo 18 Liedon
kunnantalon edustustilassa. Esillä
sääntömääräiset asiat. Paikalla myös
mineraali- ja Colose-meikkiesittelijät
sekä me&i-vaate-esittelijä. Tarjolla
iltapalaa. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 13.4. mennessä
maikki.rouvali@lieto.fi.
muut tilaisuudet
Kaarinan seudun ao 211
►Kevätkokous pe 17.4. klo 18 ravintola Fontissa, Kauppiaskatu 5, Turku.
Ilmoittautumiset ruokavalioineen
12.4. mennessä ao211.tehy.fi.
kurssitapaamiset
Someron ao 212
►Kevätkokous ti 31.3. klo 18 Esakallion saunatilassa. Käsiteltävänä
sääntömääräiset asiat. Ilmoittauminen 25.3. mennessä ao:n kännykkään
0400 370 212.
Loimaan aluesairaala ao 213
►Sääntömääräinen kevätkokous
ke 15.4. klo 18 Tuulensuun palvelukeskuksessa, Huvilakatu 32. Hallitus
kokoontuu jo klo 17. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa myös mm. palvelukeskuksen
esittelyä ja vieraana Teija Ek-Marjamäki Loimaan kaupunginvaltuustosta.
Kokouksen jälkeen tarjotaan maukasta lähiruokaa. Sitovat ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen 5.4.
mennessä merja.salonen@tyks.fi.
Loimaan kaupungin ao 214
►Vietämme iltaa kevätkokouksen
merkeissä 23.4. klo 18 Mäkelän Tilan
Wanhassa Kanalassa, Oripäätie 1120,
Niinijoki. Ilmoitathan tulostasi ja
mahdollisesta erityisruokavaliostasi
13.4. mennessä ao214@tehy.net.
Varsinais-Suomen yksityisen
terveyspalvelualan ao 224
►Sääntömääräinen kevätkokous
to 23.4. klo 18.30 Café Arkenissa,
TEHY t 5–2015
Saimaanseudun ensihoitajat ry
►Sääntömääräinen vuosikokous
ke 22.4. klo 17.30 Cumulus-hotelli
Mikkelin kokoustilassa. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 18.4. mennessä
tekstiviestillä numeroon 044 322 3579.
Kätilöopisto 1975, kurssit 4 ja 5
►On kulunut 40 vuotta siitä, kun
valmistuimme lastenhoitajiksi Kätilöopistolta. Tavataan la 6.6. klo 14 Lappeenrannan satamassa, laivaravintola
Prinsessa Armaadalla. Viekää viestiä
eteenpäin myös muille! Terveisin 9.
kerroksen tytöt. Tiedustelut Tuula Pekkanen (ent. Virolainen) puh. 040 748
4931 tai tuula.pekkanen@pp1.inet.fi.
AH17/ Porin sairaanhoito-opisto
►Valmistuimme apuhoitajiksi 1983.
On aika pitää kurssitapaaminen
la 30.5. Ilmoittautumiset 10.5.
mennessä (vain iltaisin) Merjalle
040 590 8269, Päiville 040 511 1991
tai Marjalle 050 565 1467.
Sisätauti-neurologia erikoistuminen
1984
►Helsingin sairaanhoito-opistosta
25.5.1984 valmistuneet sisätautien
ja neurologian sairaanhoitajat!
Kokoonnummeko 31-vuotistapaamiseen pe 5.6. ravintola Kappeliin
klo 17? Ilmoittautumiset 31.5. mennessä Soile Karille numeroon 040 528
8342 tai soile.i.kari@gmail.com.
Oj 68, Pieksämäki
►Valmistuimme sairaanhoitajiksi
1980. Kokoontuminen la 6.6. klo 13
Opistolla. Ilmoittautuminen ja lisätietoja marja-leena.peura@luukku.com
tai marketta.virta@gmail.com. Pistä
sana kiertämään!
Sairaalan, hoivan ja vanhusten ruokapalvelut
21.4. Tampere
Uudistuva henkilöstöjohtaminen
vanhuspalveluissa
24.4. Helsinki
Henkisen ja fyysisen väkivallan uhka
6.5. Vantaa
Lapsen suojelu – eri tahojen välisenä
yhteistyönä
5.5. Helsinki
12.5. Oulu
Laatu hallintaan ITE-menetelmällä
7.5. Helsinki
Vatsavaivat – vaarallisia vai vaarattomia?
7.–8.5. Helsinki
Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon sihteerien
koulutuspäivät
7.–8.5. Helsinki
Henkilökohtainen apu ja resurssit
12.5. Helsinki
Terveydenhuollon Atk-päivät
12.–13.5. Tampere
Mielenterveys koetuksella ja töitäkin pitäisi
tehdä – mikä avuksi?
19.5. Helsinki
Soten esimiespäivät
20.–21.5. Helsinki
Omaishoidosta poliittisille päättäjille ja
viranhaltijoille
26.5.
Lastensuojelun laitospalvelujen vähentäminen
2.6. Helsinki
FCG – Hyvän elämän tekijät
FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi
69
koulutus
•
7<g7(59(<6+82//21
.28/878623
TERVEYDENHOITAJILLE JA
FYSIOTERAPEUTEILLE
10
10.
0 9.2
9 015 – maalis
9.
li kuu 2016
Koulutus antaa pätevyyden toimia ty
työter
e vey
er
v shu
s oltola
ain
i ja
a se
sen
nojalla annetun VN asetuksen (708
8/20
/2013)
3 mä
äärittelemänä
työterveyshuollon amm
matt
a ihenk
kilön
nä (terv
e eyd
ey enhoit
o aja)) tai
työterveyshuollon asiantuntijan
na (ffysi
y ote
erap
r eutti)i).
Koulutus sisältää hyvän työterveyyshu
shuolt
oltlttok
okä
o
k yytä
ännö
n n muka
nn
ukaise
isett
osaamiskokonaisuudet ja siihen ku
kuulu
uluu
ulu
u 14 läh
ähi
hiope
hi
ope
p tus
tu
uspäi
päivää
v ,
verkko
ver
kko-op
-opisk
iskelu
elua ja itsenäistä
stä opisk
op
pisk
iskelu
elu
e
lu
ua.
a
Koulutus toteut
uteta
ut
et an
etaan
n ver
verkos
k toyhte
eisty
ist
sttyönä seur
seur
uraav
raav
aavien
ien am
mmat
m ma
tiikorkeak
eakoul
ouluje
ujen
n ja
ja Työterv
erv
rveys
ey laitok
eys
laiitoksen
n to
oimesta
im
mesta
sta::
Lisätieto
toja
ja tot
oteu
utuks
sest
sta,
a, hin
hinn
nasta ja
nasta
nas
a hak
haku
ha
uoh
ohj
ohjei
j ista
sta:
t :
•
•
•
•
•
•
La
Lapin
amk
mk:: www.la
mk
.llapin
p amk
mk.fi/
.fi/kou
ou
uluttuspalvelut
Metrop
Met
ropo
polia: ww
ww.m
metro
met
tropol
polia.
ia.fi/k
ia
fi/k
koulutukset
Sataku
Sat
aku
unnan
n am
mk: ww
www.sam
www.s
am
mk.fi/
fi/koulutuspalvelut
fi/
Se
einäj
n o
nä
näj
oe
en amk: www
w.s
.se
ea
amk.fi
Tampere
Tam
per
ereen
een am
a k:
k www
www
ww.ta
.tamk.
.ta
m fi//taydennyskoulutus
mk.
Turrun
n amk: ww
www.tu
w turkuam
urkuamkk.fi/t
k.fi/tta
taykkari
Hakuai
Hak
uai
a ka op
opi
pintoiihin on 16.3
3.–1
–15.
5 5.20
5.5
5.2
2015.
2
15
Kou
ulu
utuks
ukse
en hinta
a on 3400 € (a
(alv
l 0
0%
% / 24% sis.hintaan).
70
TEHY t 5–2015
Täydennyskoulutusta
potilaan parhaaksi!
Kerromme mielellämme lisää,
ota yhteyttä!
Tanja Vahvelainen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0032
tanja.vahvelainen@fioca.fi
Tuukka Rantanen
koulutuspäällikkö
puh. 044 529 0044
tuukka.rantanen@fioca.fi
Koulutusten esittely, hinnat
ja ilmoittautuminen:
sairaanhoitajat.fi/koulutus
MAPA-koulutus 2015
16.–17.4.2015 Lappeenrannassa
20.–21.4.2015 Kuopiossa
20.–21.4.2015 Kemissä
5.–6.5.2015 Tampereella
7.–8.5.2015 Turussa
21.–22.5.2015 Helsingissä
Kaikille terveydenhuoltoalan ammattilaisille suunnattu koulutus
vastaa tulevan itsemääräämisoikeuslain koulutusvelvoitteeseen.
MAPA-koulutus antaa toimintamallin haasteellisen ja aggressiivisen käyttäytymisen kohtaamiseen ja hallintaan. MAPA-toimintamalli
soveltuu sosiaali- ja terveysalalle toimialueesta riippumatta.
20 ensimmäistä mahtuu mukaan/tilaisuus.
Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen valitsemaasi koulutusta.
Sairaanhoitaja &
syöpähoitotyö
-seminaari
Konfliktit
työyhteisössä
20.–21.5.2015 Helsingissä
Koulutus soveltuu mm. osastonhoitajille, tiimin vetäjille, vastaaville
hoitajille, kehittämispäälliköille ja
työsuojelutehtävissä toimiville.
Koulutuspäivässä pohditaan
mitä tarkoitetaan konflikteilla,
käsitellään ratkaisumalleja arjessa
esiintyviin erilaisiin konfliktitilainteisiin, tarkastellaan konfliktien ja työyhteisön dynamiikkaa, keskitytään
konfliktien käsittelyyn ja esimiestyön sekä johtajuuden merkitykseen
työyhteisön konfliktitilanteissa.
Syöpäpotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa seminaarissa käsitellään mm.
syövän hoidon nykytilaa Suomessa,
vaihtoehtohoitoja ja yksilöllistä
lääkehoitoa sekä syöpäpotilaan
kuntoutusta ja potilaan oikeuksia.
Ilmoittaudu
seminaariin
viimeistään
TEHY keskiviikkona
t 5–2015
6.5.2015.
20.5.2015 Tampereella
Ilmoittaudu
koulutukseen
viimeistään
perjantaina
8.5.2015.
Mielenterveyshoitotyön
koulutuspäivät
Gerontologisen
hoitotyön
koulutuspäivät
21.–22.5.2015 Helsingissä
21.–22.4.2015 Tampereella
Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät on suunniteltu erilaisissa
organisaatioissa työskenteleville
mielenterveyspotilaita kohtaaville
hoitotyön ammattilaisille.
Koulutuksessa läpikäydään
mm. aggressiivisen potilaan kohtaamista, pakon käytön vähentämistä ja omaisten huomioimista
hoitotyössä.
Koulutuspäivät on suunnattu
vanhusten parissa erilaisissa toimintaympäristöissä työskenteleville hoitotyön ammattilaisille.
Päivillä käsitellään vanhusten erilaisia sairauksia, lääkityksiä, kivunhoitoa saattohoitoa ja
erilaisten toimintamallien kehittämistä.
Ilmoittaudu
koulutukseen
viimeistään
torstaina
7.5.2015.
Ilmoittaudu
koulutukseen
viimeistään
sunnuntaina71
12.4.2015.
koulutus työpaikat
36<.2$1$/<<77,1(1
36<.27(5$3(877,.28/8786+(/6,1*,66†
—”—›Ž‹‘’‹•–‘Œƒ‡Ž•‹‰‹•›‘–‡”ƒ’‹ƒ•‡—”ƒŒ¡”Œ‡•–¡˜¡–
›•‹ŽÚ’•›‘–‡”ƒ’‡—––‹‘—Ž—–—•‡͚͙͘͝Ǧ͚͙͘͡Ǥ
‘—Ž—–—•ƒŽƒƒ‡Ž‘Ǧ•››•——••ƒ͚͙͘͝Ǥ
—•‹Šƒ—ƒ‹ƒ’¡¡––››͙͛Ǥ͜Ǥ͚͙͘͝Ǥ
‘—Ž—––ƒŒƒ–‘˜ƒ–’•›‘–‡”ƒ’‹ƒ‘—Ž—––ƒŒ‹ƒŒƒ’•›‘ƒƒŽ››–‹‘‹–ƒ•‡¡–¡›–Ǧ
–¡˜¡––‡”ƒ–‹‘ƒŽ•›…Š‘ƒƒŽ›–‹…••‘…‹ƒ–‹‘Ǧ•–ƒ†ƒ”†‹–Ǥ‘—Ž—–—•
ƒŠ†‘ŽŽ‹•–ƒƒƒŽ˜‹”ƒ’•›‘–‡”ƒ’‡—––‹‹‹‡‡Œƒ‡Žƒ’¡–‡˜››†‡Ǥ
KƚĂŝůŽŝƌƟŬĂůůŝŝƐƚĂĚŽůůĂƌŝΨƚĂ͊
sZKsWdW><dEzdϯϱϬϬͲϱϲϬϬΦͬŬŬ
>ŽŝƐƚĂǀĂƚĞĚƵƚŬƵƚĞŶŚLJǀć
ǀĞƌŽƚŽŶƉĂůŬŬĂ͕ƉŝƚŬćƚůŽŵĂƚ;ϲϭ
ƉćŝǀććͿ͕ŝůŵĂŝŶĞŶĂƐƵŶƚŽ͕ƚLJƂƚĞƌͲ
ǀĞLJƐŚƵŽůƚŽ͕ƉĞƌƵƐƚĞĞůůŝŶĞŶƉĞͲ
ƌĞŚĚLJƚLJƐƚLJƂŚƂŶ͕ŚLJǀćƚĞƚĞŶĞŵŝƐͲ
ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵĚĞƚ͕ŝůŵĂŝƐĞƚůĞŶŶŽƚ͕
ŬƵŶƚŽƐĂůŝƚũĂƵŝŵĂͲĂůƚĂĂƚũŶĞ͘>ƵĞ
ĞĚƵŝƐƚĂũĂƉĂůŬĂƐƚĂƚĂƌŬĞŵŵŝŶ
ŬŽƟƐŝǀƵŝůƚĂŵŵĞ͘
‹•¡–‹‡–‘ŒƒǡŠƒ—Ž‘ƒ‡‡–Œƒ–¡›––Ú‘ŠŒ‡‡–
Ǧ‡Ž•‹‰‹•›‘–‡”ƒ’‹ƒ•‡—”ƒ˜‡”‘•‹˜—–
™™™ǤŠ‡Ž•‹‰‹’•›‘–‡”ƒ’‹ƒ•‡—”ƒǤƤ
No 4
15
10.3.20
No 3
WĂůǀĞůƵŵŵĞŽǀĂƚŝůŵĂŝƐŝĂƐŝŶƵůůĞ͘
KƉĂƐƚĂŵŵĞƐŝŶƵĂŚĞŶŬŝůƂŬŽŚƚĂŝͲ
ƐĞƐƟ͘ǀƵƐƚĂŵŵĞƐŝŶƵĂŚĂŬƵͲ
WZK&KWƌŽĨĞƐƐŝŽŶĂůŽŶŶĞĐƟŽŶƐ ƉƌŽƐĞƐƐŝƐƐĂũĂǀĂůŵĞŶŶĂŵŵĞ
ŽŶƐƵŽŵĂůĂŝŶĞŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůͲ
ƐŝŶƵĂĞŶŐůĂŶŶŝŬƐŝ͘KƚĂLJŚƚĞLJƩćũĂ
ƚŽŚĞŶŬŝůƂƐƚƂŶǀćůŝƚLJƐƉĂůǀĞůƵLJƌŝƚLJƐ͘ ŬĞƌƌŽŵŵĞƐŝŶƵůůĞůŝƐćć͘
KůĞŵŵĞǀćůŝƩćŶĞĞƚƐĂŝƌĂĂŶŚŽŝƚĂũŝĂ
ƵƐƚƌĂůŝĂĂŶ͕ƌŝƩĞŝŶͲƐĂĂƌŝůůĞũĂ
>ćŚŝͲ/ƚććŶũŽϮϬǀƵŽƩĂ͘KůĞŵŵĞ
ǀćůŝƩćŶĞĞƚƚƵŚĂŶͲ
ƐŝĂŚŽŝƚĂũŝĂǀĂŬŝŶĂŝͲ
ƐŝŝŶƚLJƂƐƵŚƚĞŝƐŝŝŶ͘
Kdz,dzdd
Ϭϵ͗ϬϬƚŽϭϵ͗ϬϬ
Ϭϵϰϭϱϱϲϲϭϭ
<LJƐLJdŝƩĂĂ͘
17.2.2015
a-riik
ka ka
llio
ari-matti hed
>ćŚĞƚćs͗Ɛŝ͗ũŽďƐΛƉƌŽĨĐŽ͘ĐŽŵ
ƚĂŝƌĞŬŝƐƚĞƌƂŝĚLJƚLJƂŶŚĂŬŝũĂŬƐŝ͗ĂƉƉ͘ƉƌŽĨĐŽ͘ĐŽŵͬĐĂĚď
<ĂƚƐŽŵLJƂƐǁǁǁ͘ŶƵƌƐŝŶŐŝŶƐĂƵĚŝ͘ŶĞƚũĂǁǁǁ͘ƉƌŽĨĐŽ͘ĐŽŵ
<ĂƚƐŽƵƵƐŝŵŵĂƚǀŝĚĞŽŵŵĞ͗ŚƩƉ͗ͬͬǁǁǁ͘LJŽƵƚƵďĞ͘ĐŽŵͬƉƌŽĨĐŽƚǀ
man
Sa
aiirra
aa
annostaaa hoi
oitta
tajja
ja
Luon
m
i
vo aille jaa näyttelijä
potil
henn
solm
mu
ujen
ujen avaaja
lähih
minn
n na
a hell
helle
e
oitajaiv
itse ass
ssa
sa
a s.. 6
pä ä asias
58
oito s.
äkeh
työkalun
lää
una kirj
un
k
irja
att
lukeminen s.
ille . 14
laps ge
tria
oma tys s. 38
2
No
No 1
kätilö?
ukaa
tä
k ts utta mis iset
ku
julk
–m
15
3.2.20
8
5
yksit
aria
mittinvoinnin
hyv ksi
tue
13.1.2015
Ota
talteen
jäsenedut!
ys
päiv
Ihmisen terveyden tähden
ja
yiset elut s. 14
palv
askelta
osuusk
a
ka
kk
k
un
uik
rui
taan
astyö
Potiillla
a kutsuu
o
l
u
nto- ää
vet in! lleem
e änt
Ter töih
män
LQGG
aala
sair ttiin
tänsulje t s. 14
aala
sair
alue
kes
yyli
a yl
ina
nin
n
mant
bar
ita elija
ben opisk
uut
ja m
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
ias sai tiin
nii ttop an
pieeen
ajan ko
aj
oit
ho
ah
ma
n om
o s. 14
hoito
ine i ssair
aanhoit
iraa
sisä ris kotisa
pa
n kaup
ytätuoma s. 32kahdddeen
hy
i
oint
vinv
ka s. 40
iikk
teetiik
kinestet
seis!
sa röööoovvi
20
kas pyö
a s.
sa
s
et atis
sssa
iiss
tanomaisvamm
at
tu n
llliiss oo
osa hoit t ss. 48
No 16
maa
ulko
16.12.2014
12 x
enne
uusi as
töihin
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ
on haettavana 17.4.2015 klo 15.00 mennessä
Radiologian toimintayksikössä
otti
ko
kot
kkik
kki
rk
umer
u
llumer
lu
ulumer
jou
jou
jo
a
ojja
oja
vo
v
uvo
vau
va
assti vau
las
lasti
las
elasti
el
e
ela
pe
p
No
15
14
ria s. 14
oria
o n hiistttoria
ito
oitotyön
hoitoty
hoitotyön
h
ho
hy
46
aat ss. 46
maat
maa
om
komaat
komaa
ko
kom
ullk
u
llla
jall
-hoitajall
-hoi
d--hoit
bd-hoit
bd
b
iib
ibd
ea
ukea
a ttuke
aa
ika
aikaa
a
n aika
on
o
GG
tissa s. 20
atissa
matissa
mm
mm
amm
am
a
allis
uu
nen ms
tine
ysstinen
ys
my
m
mys
30
irauss s. 30
air
a
ssa
s s.
Joulupakina
L
QGG
s. 52
OSASTONHOITAJAN VIRKA
ja
Kliinisen kemian toimintayksikössä
24
ebo
topi konttas
Kun
hoitajasta tuli
omainen
25.11.
2014
er
uu ittyis
p u he
u h rk
vinv
elp kä
vooi
oin
o
n
nttii
hu
s 32 sti
s.
tunono
s
sair net ti
t
au
s s. u OC
30
D
ko
spr rvaa
m
in
a
pa
lotu kler ton
rv
i
ä
jä
ejä
e
nejä
in
piiiiin
piin
p
ppiin
pp
a filliip
aa
a
au tta
hy aut
eh
e
ehy
tehy
tte
lah
pitJoka
i ha lii
rki ke
ta
oit
aja
vir
pi t
ein
OSASTONHOITAJAN VIRKA
ilä
Tehy-lehti
tavoittaa ammattilaiset
Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Lisätietoja antaa ylihoitaja Ari Ojanen, puh. 06 415 7372,
ari.ojanen(at)epshp.fi.
Täydelliset hakuilmoitukset ja sähköinen hakulomake ovat osoitteessa
www.epshp.fi.
Seinäjoki 16.3.2015
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
TÖIHIN NORJAAN
a-m.kristensen@pp.inet.fi
72
TEHY t 5–2015
ristikko
Ñ†Ñ‡
‹‚Œ‚
„ˆ‡
z„z‡z
’ zŽ „’† ~
…ˆ‚… †~
‰ÑÑ …z ‡~Œ }ˆz
‹~~…
…‚Œ~Œ‚
„z
‰~‚„
„ˆ
†’„„Ñ
‰ŽŒz
8
„ˆŒ
„~Œ
z
ƒŽŽŒ
ˆŒŒz„‚‡
‹ŽŒ‚
‹~Ž
‡z
z…Ž~
‰‚‡
‡z……‚Œ‚z
„z„Œ‚
„’†‰
‰‚Œ‚Ñ
…zŽ
…zz
}‚z
‡zŒz
ƒÑÑ
…zŽ
z
„Žˆ‹‚
ˆŒz
„zŽ
z‡z
ŒŽˆ
ƒzz
z
…Žˆ
z‡
„zˆ‡
‚Œz
~…
…~Œ
‚‹†Ž
†’‹Œ
„’
…‚Œ‚‚
ãã
„э
ŒˆŽ‡‚ˆ
z‚
Œzz‹‚
ˆ‚z
ˆ}~
ƒ‚……z
ŒzzŒ ‹z‡ ~‡
~~Œ ‡ˆz
~‚Œz Œz„‚‡ …‘…
…‚‚„
„Ž‚z
†’’
‰z‡Œ
Œz‹~‚
z
‰~
…э’
Ž„z
‹~‚ч
~„ˆz
т‚~‡
~…‚
†‚Ñ
‰Žˆ…‚
z…
†‚‚z
‰Ž
„z‚ŒŽ
-KIVI
‰ˆŒ‚
‚‚‚
Œ‚z
‚}ч
䄄
…‚‡Ž „zŽ‰
~Œ‚
‹ˆˆ
†z‡
’ã
„ˆz
z…Ž
„ÑŒ
„’
z…z
~‹‚
~‚Ñ
„ˆˆ
†‚„„ˆ
ƒŽ„„z
‡‚~†‚
‰‚~‡‚Ñ
Ž…„ˆ
‡~†‚z
‹‚‚‚Œ
Ñ„‚‡
„z‡Œz
…z‚Œ
ƒÑ‹
ƒ~Œã
@S
ratkaise ristikko 7.4.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin ristikon avainsanat
(5 kpl) sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 6/2015. Ristikon on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 5–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
pinnan alle. Talvella
Pasi Joronen tekee
yleensä noin 20 minuutin
sukelluksia. Kesällä
voi viipyä uppeluksissa
kolmekin varttia.
Molskis!
Pasi Joronen sukeltaa vedestä eläviä ja kuolleita.
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Jari Lifländer
J
ääkannen alla ei ole lainkaan hullumpaa sukeltaa, sanoo sairaanhoitaja Pasi Joronen. Sen suojissa on
kirkkaampaa kuin kesällä, jolloin sateet
ja moottoroidut menopelit vaikuttavat veden laatuun.
Pasi tekee vuorotyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, mutta vapaaaikanaan hän päivystää Kangasalan
VPK:n hälytysjoukoissa, johtaa sukellusosastoa ja kouluttaa.
Keväisin hän pelastaa heikkoihin jäihin pudonneita pilkkijöitä, kesäisin uupuneita, loukkaantuneita ja sairauskohtauksen saaneita uimareita.
Pasi on etsinyt pinnan alta myös vainajia. Tehtävä ei aina ole helppo, sillä
sameassa vedessä näkyvyys on pahimmillaan puolen metrin luokkaa. Vakavatkaan tilanteet eivät hätkäytä sukelluksen
ammattilaista, jolla on vuosien kokemus
hoitotyöstä.
74
pasilla on valokuvauskalusto, jolla
neljännesvuosisadan kestänyt
ikuistaa vedenalaisia näkymiä. Suomen
vesistöissä ne vain ovat valitettavan usein
lohduttomia.
–On kurjaa, miten ihmiset turmelevat
luontoa heittämällä veteen itselle turhaksi jäänyttä tavaraa ja jätettä. Toivoisin, että isät ja äidit miettisivät tekemisiään, jotta jälkipolville jäisi edes jotain
ihailtavaa.
Uimapaikkoja voi siivota yksistäänkin, mutta uponneiden purjeveneiden ja
mönkijöiden nostaminen on tiimityötä.
sukellusharrastus on vienyt ulkomaillekin. Upeinta katseltavaa ovat olleet Punaisenmeren kirkkaissa väreissä kimaltelevat kalat.
–Ja snorklatessa tuli käden ulottuville
delfiinejä. Se säväytti todella.
Seuraava merkittävä kohde on Kyproksen Larnaka. Sen rannikolle upposi
vuonna 1980 ruotsalainen Zenobia-alus,
jonka lastina oli yli sata kuorma-autoa.
Paikkaa pidetään yhtenä maailman
upeimmista hylkysukelluskohteista.
Vaikka sukeltajan varusteet ja laitteet
ovat hintavia, ajan mittaan harrastus ei
tunnu kalliilta. Onhan välineiden avulla
pelastettu ihmishenkiäkin.
–Ei silti. Kyllä arpajaisten pääpalkinnoksi saamani 1 500 euron arvoinen sukelluspuku tuntui lottovoitolta. t
On kurjaa,
miten ihmiset
turmelevat
luontoa.
mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa?
kerro se meille: palaute@tehy.fi
TEHY t 5–2015
tehy-lehti 6 ilmestyy 21.4.
PIA INBERG
seuraavassa numerossa
Ankkuritiimi
tarraa nuoreen
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
tiedotteet@tehy.fi
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@tehy.fi
tehy-lehti 2015
Nro
6
7
8
Aineistot
2.4.
24.4.
15.5.
TEHY t 5–2015
Ilmestymispäivä
21.4.
12.5.
2.6.
Päätoimittaja
Minna Hietakangas (09) 5422 7190
Päivi Jokimäki, vuorotteluvapaalla
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
anita.suuronen@alma360.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
tuire.sillanpaa@alma360.fi
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
75
Juonessa
mukana:
76
KILPAILU ON TARKOITETTU SOSIAALIJA TERVEYSALAN OPISKELIJOILLE.
TEHY t 5–2015