docTutustu nuorisotoimen toimintasuunnitelmaan
download 
Report Transcription
Tutustu nuorisotoimen toimintasuunnitelmaan
1 KEMPELEEN NUORISOTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 Kempeleen kunnan nuorisotoimi tarjoaa vuonna 2014-2015 ennaltaehkäisevää, lasten mielipiteet huomioivaa ja lasta sekä nuorta lähellä olevaa työtä. Kehitämme yhdessä koulutoimen kanssa nuorisotyötä koulussa sekä pidämme tärkeänä pienryhmätoimintaa ja lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia osallistavaa työotetta sekä pyrimme mahdollisimman hyvään yhteistyöhön muiden toimijoiden ja vanhempien kanssa. Toteutamme nuorisotakuuta sosiaalisen vahvistamisen keinoin etsivän nuorisotyön, erityisnuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan avulla. Teemme yhteisöllistä ja laadukasta nuorisotyötä. Nuorisolaki ohjaa kunnallista nuorisotyötä Nuorisolain (27.1.2006/72) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. 2 Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat 1.) nuorten kasvatuksellinen ohjaus 2.) toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet 3.) tieto- ja neuvontapalvelut 4.) nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki 5.) liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 6.) nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa 7.) nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja – politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kempeleen kunnan arvot ohjaavat nuorisotyötä Luovuus Mitä se tarkoittaa? • Luovuutta on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä ratkaisuja. • Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Mitä se meiltä edellyttää? • Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentely muotoja. Kunnan johto tukee uusia ajatuksia ja niille annetaan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. • Kannustamme työyhteisöä ja päätöksentekijöitä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen. Kuntalaislähtöisyys Mitä se tarkoittaa? • Näemme kuntalaiset yksilöinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin vaikuttavina toimijoina. Otamme asiakaspalautteen vastaan ja kehitämme palveluja niiden suuntaisesti. Mitä se meiltä edellyttää? • Rakennamme asiakaskeskeisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. • Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntienväliset rajat. Toimimme joustavasti ja tehokkaasti Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? • Turvallisuudella ymmärrämme fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Mitä se meiltä edellyttää? • Edistämme arjen turvallisuutta kaikessa kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys Mitä se tarkoittaa? • Yhteisöllisyydellä kuntayhteisössä ymmärrämme erilaisten kuntalaisten halua toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. • Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin ja saada niistä tietoa. • Kuntalaisten omaehtoinen toiminta nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Mitä se meiltä edellyttää? • Arvostamme yksilön tahtoa ja tarpeita kunnioittavaa yhteisöllisyyttä, joka perustuu tasavertaiselle vuorovaikutukselle. • Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukemalla järjestö- ja harrastetoimintaa. • Asuinalueiden yhteisöllisyyttä kehitetään kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä. (Kempelestrategia: http://intra.kempele.easypage.fi/media/files/intra/henkilosto/ kempele-sopimus.pdfkempele-sopimus.pdf ) 3 Hyvän kasvun strategia toiminnan ohjenuorana Kempeleessä on tehty moniammatillisena yhteistyönä vuosina 2009 - 2010 hyvän kasvun strategia, jonka arvot ja toimenpiteet ohjaavat työskentelyämme. Syksyllä 2014 kokoontuu Hyvän kasvun -ohjelman jatkotyöskentelyryhmä, jossa nuorisotoimen vastaava on mukana. Hyvä kasvaa yksilönä yhteisössä Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategian arvot, jotka ohjaavat työtämme, ovat: Luovuus Luovuuteen ja luoviin toimintatapoihin kannustetaan kasvatusja oppimisyhteisöissä. Henkilöstö haluaa uusiutua ja heittäytyä ammatillisiin haasteisiin. Lapsi ja nuori nähdään subjektina, joka voi itse vaikuttaa kasvu- ja oppimisympäristöönsä. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyöverkostot tukevat luovien ideoiden syntymistä. Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen pitävät yllä luovuutta. Turvallisuus Kaikessa kasvatus- ja oppimisympäristön toiminnassa huomioidaan lasten ja nuorten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä yksilölliset tarpeet. Turvallisuus kasvatus- ja oppimisyhteisössä on selkeitä rakenteita ja vastuita, toiminnan ennakoitavuutta ja yhdessä sovittuihin toimintatapoihin sitoutumista. Kasvattajien ja huoltajien kesken on sovittu yhteiset välittämisen tavoitteet ja rajat, joita tuetaan vastavuoroisella tiedonkululla. Toimintaa ohjaavat päivitetyt turvallisuusasiakirjat ja niiden sisältöön perehtynyt, koulutettu henkilöstö. Koskemattomuuden periaate sekä tuen tarpeessa oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut tukitoimet takaavat yksilön turvallisuuden. Kuntalaislähtöisyys Kuntalaisen tarpeet ohjaavat toimintaa. Kuntalaislähtöisyys on ennakoitavuutta, vuorovaikutusta ja tasa-arvoista kohtaamista osapuolten kesken (kasvattajat, huoltajat, palveluiden käyttäjät ja kolmas sektori). Kasvatuksen ja opetuksen perustehtävä on kirkas kaikille osapuolille. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on kaikkien osapuolten välistä tasavertaisuutta, kuulemista ja kumppanuutta. Yhteisöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta työ-, kasvatus- ja oppimisyhteisössä. ”Koko kylä kasvattaa” -periaate ohjaa toiminnan kehittämistä. Alueellista yhteisöllisyyttä ja yhtenäistä toimintakulttuuria tuetaan rakenteiden avulla. Lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehittäminen on keskeistä. Yhteisöllisyydessä tähdätään kattavien verkostojen hyödyntämiseen ja kumppanuuteen kolmannen sektorin kanssa. 4 Hallinto, budjetti ja henkilöstö Nuorisotoimi sijoittuu lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun prosessin alle yhdessä päivähoidon, esiopetuksen, alkuopetuksen, peruskoulun ja lukion/2. asteen kanssa. Nuorisotoimen palveluyksikön vastaavana toimii Sanna Tauriainen ja sivistystoimenjohtajana Hannu Kuusela. Nuorisotyön budjetti vuodelle 2014 on 521 794€. On mahdollista, että 2015 saamme pieniä lisäyksiä budjettiimme. Nuorisotyöstä vastaa kaksi vakituista nuorisotyöntekijää, Pirjo Ranta ja Sinikka Ojapelto, viransijainen erityisnuorisotyöntekijä, Jari Hiitola 1.9.2014 -25.8.2015 välillä, sekä 1-2 tukityöllistettyä. Opetusministeriön avustuksella määräaikaisilla työsopimuksilla etsivää nuorisotyötä tekevät Laura Sinkkonen ja Sari Okkonen ja nuorten taide- ja kädentaitojen työpajalla toimivat yksilövalmentajana Inka Labba sekä työvalmentajana Tarja Mononen. Syksyn 2014 aikana Pirilän lasten- ja nuortentalon ovet sulkeutuivat. Säästösyistä johtuen lasten- ja nuortentalo siirtyi koulukeskuksen Tietotorille yhteiskäyttöön kirjaston kanssa. Syksyllä 2014 alkaen Kempeleen kunnassa toimii kaksi lasten- ja nuortentaloa, Koulukeskuksessa, Tietotorilla ja Honkasessa. Syksyllä 2014 tehdään nuorisotaloille toimintasuunnitelmat vuodelle syksy 2014- kevät/kesä 2015. Vuoden aikana tarkastetaan toimenkuvia sekä käydään työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut. Etsitään hyvä työnohjaaja ainakin etsivälle työlle sekä työpajatyötekijöille. Mietitään mahdollisuutta myös koko työyhteisön ryhmänohjaukseen. Työohjaus nähdään välttämättömänä työn vaativuuden ja työntekijöiden työssä jaksamisen vuoksi. Työskentelyssä kiinnitämme huomiota myös toimintaan osallistujien sekä työntekijöiden turvallisuuteen siten, että työskennellessä on pääsääntöisesti läsnä kaksi työntekijää. Osaamisen kehittäminen Nuorisotoimen toiminnan perustana on ajan mukainen, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstön osaamista ylläpidetään kouluttamalla henkilöstöä mahdollisuuksien, määrärahojen ja lain asetusten puitteissa. Ajatuksena on, että työntekijät koulutuksien kautta vahvistavat osaamisalueitaan. Ilmaisia paikallisia koulutuksia tarjotaan kaikille nuorisotoimen työntekijöille. Lisäksi yritetään mahdollistaa yksi ulkopuolinen koulutuspäivä vuodessa sekä osallistutaan nuorisotyön- , etsivän nuorisotyön- sekä työpajapäiville. Vuoden aikana pidetään henkilöstön kesken 4-5 työn sisällön kehittämispäivää. 5 Työote nuorisotoimessa - Ennaltaehkäisevä työote - Yhdessä tekeminen muiden toimijoiden kanssa - Henkilökohtainen vuorovaikutus, kunnioittaminen ja turvallisuus - Vapaaehtoisuus - Keskinäinen arvostus ja toisen huomioon ottaminen - Johdonmukaisuus ja tasapuolisuus - Kasvatuskumppanuus kotien kanssa - Välitön puuttuminen; kiusaaminen ja päihteet - Osallisuuteen kasvaminen - Kasvattaminen hyviin tapoihin sekä vastuunottamiseen omasta toiminnasta - Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on päihteettömyys ja mahdollisiin päihteidenkäyttötilanteisiin puututaan välittömästi (ilmoitus kotiin ja lastensuojeluilmoitus) Toiminnan mittarit ja niiden arviointitapa Tunnuslukujen kerääminen o Nuorisotoimen palvelujen monipuolisuus/ arviointikysely joka toinen vuosi/ lapset, nuoret ja kodit o Palvelujen saatavuus / arviointikysely joka toinen vuosi/ lapset, nuoret ja kodit Itsearviointi, tilastointi ja talous o Riittävät ja oikein kohdennetut resurssit/ itsearviointi, riskiarviointi ja talouden tunnusluvut o Työntekijöiden ammattitaito/ itsearviointi, kehityskeskustelut o Moniammatillinen yhteistyö/ yhteistyön/yhteyksien määrä, työryhmät o Tapahtumat ja tilaisuuksien luku ja kävijämäärämäärä/ toiminta- ja kävijätilastot o Yhteistyön määrä tapahtumissa/ muut kontaktit, lukumäärä o Avustettujen nuorisojärjestöjen määrä/ toiminnan määrä, osallistujamäärä o Nuorten kohtaamiset/ kirjaukset o Etsivä nuorisotyö/ asiakastyytyväisyys (kehitteillä) o Taitopaja/ asiakastyytyväisyys (kehitteillä) o Etsiväntyön tilastointi PARent-ohjelmalla o Taitopajan tilastointi PARty-ohjelmalla 6 Toimenpiteet vuoden 2014-2015 aikana - Kehitämme nuorisotyötä koulussa, tekemällä prosessikuvaukset sekä kehittämällä työtä yhdessä koulun toimijoiden kanssa. - Keräämme pienryhmätoiminnoista ja tapahtumiin osallistujista henkilökaavakkeet, jotka hävitämme tapahtuman jälkeen. - Jatkamme Pikku Parlamentin ja foorumeiden kehittämistä sekä lasten ja nuorten osallisuustyötä yhteistyössä verkostorehtorin kanssa. - Lisäämme lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta järjestämällä osallisuustyöpajoja. - Järjestämme kulttuuritoimintaa tapahtumien, bänditoiminnan ja pajatoiminnan muodossa sekä osallistumme Nuori Kulttuuri 2015 karsintoihin. Järjestämme myös kulttuuri-/liikuntatapahtuman yhteistyössä muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. - Kehitämme nettinuorisotyötä ja jalkautumismuotoja nuorisotyössä - Etsimme muotoja parantaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Osallistumme vanhempainiltoihin. - Parannamme ja selkeytämme nuorisotoimen tiedotusta sekä hoidamme tiedotusta koulujen tv-infojen, Wilman ja sosiaalisen median kautta. - Viemme kesätoiminnot lasten ja nuorten kehitettäväksi, otamme kehitysehdotukset huomioon suunnitellessamme kesän toimintoja. Tiedottaminen Tiedottaminen kunnan lapsille, nuorille, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille tapahtuu seuraavasti: o Alakoulut: kunnan www-sivut, Seutunappi, mainokset ja flyerit, alakoulujen ilmoitustaulut, koulun info-tv o Yhtenäiskoulut: kunnan www-sivut, Seutunappi, Facebook (taloilla omat profiilit), Instagram, Twitter sekä muu mahdollinen sosiaalinen media, talopalaverit, yhtenäiskoulujen ilmoitustaulu ja info-tv. o Tiedottaminen toiminnasta ja nuorisotoimen henkilökunnasta koulun tiedotuskanava, Wilman kautta kaikille vanhemmille sekä talokirjeillä. Sekä vierailemme koulujen vanhempainryhmissä. o Yhteistyökumppaneille: esitteet, julisteet, www-sivut ja kuntatiedote Tiedottamista kehitetään, selkeytetään ja parannetaan edelleen. Nuorisotoimi tiedottaa toiminnoistaan säännöllisesti Rantalakeus-lehdessä (kuntatiedote) sekä kunnan ja Seutunapin www-sivuilla, joita päivitetään viikoittain. Yhteistyö Kunnan sisällä tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat verkostorehtori, koulut sekä koulujen kuraattorit, sosiaalitoimi, työllistämisyksikkö, mielenterveystyö, perhetyö, kulttuuritoimi ja päiväkodit. Läheistä yhteistyötä teemme myös Kempeleen seurakunnan nuorisotyön sekä tietysti vanhempien kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi mm. MLL, 4H, vapaaseurakunta, Poikien Talo, koulujen vanhempainryhmät, kansalaisopisto, Pirilän Porras 2-projekti sekä Oulun 7 seudun ammattioppilaitos (OSAO). Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja tekevät yhteistyötä TE-toimiston, oppilaitosten, yritysten, Verven, työpajojen, seudun etsivän työn, projektien sekä muiden kunnan sisällä asiakastyöhön liittyvien tahojen kanssa. Vertaisyhteistyökumppanina toimivat Rantalakeuskuntien, Oulun seudun ja PohjoisPohjanmaan nuoriso-, etsivän työn- ja työpajantyöntekijät. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Oulun seudun ja Koillismaan kuntien nuorisotoimien työntekijät. Kempeleen nuorisotoimi on mukana Rantalakeuskuntien ja Oulun seudun nuorisotoimien yhteisesti järjestetyissä tapahtumissa ja toiminnoissa talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Hankkeet, verkostot ja toimintamallit, joissa nuorisotoimi on mukana Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuorisolain säätämä paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyöverkosto kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Verkosto alkaa tehdä lain säätämää tehtäväänsä. Palveluohjausverkostossa tulee olla opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisoverkosto Nuorisoverkosto on ruohonjuuritason työntekijöistä koostuva ryhmä. He työskentelevät nuorten kanssa, keskustelevat yhteisistä toimintalinjoista ja pelisäännöistä sekä kehittävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nuorisoverkosto myös tarkastelee ajan ilmiöitä nuorten keskuudessa. Nuorten yhteistyöryhmä Tässä verkostossa kokoontuu nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työtä tekevät. Keskustelun aiheina ovat muun muassa nuorten työllistäminen, päihteet ja erilaiset toiminnot nuorten ja nuorten aikuisten elämänlaadun parantamiseksi. Verkostoa vetää kuntouttavan työtoiminnanohjaaja Outi Ritvakari. Seutunappi SeutuNappi on Oulunseudun ja Oulunkaaren nuorten tieto- ja neuvontapalvelu netissä. Sivuilta löytyy tietoa myös oman kunnan palveluista ja ajankohtaisista asioista. Seutunappi on osa Nuorten tieto- ja neuvontatyön alueellista koordinointiverkostoa. ALU-verkosto Alu-verkosto on Pohjois-Pohjanmaan oma alueellinen työpajatoimijoiden verkosto. ALU-verkoston kautta saadaan vertaistukea, laadukasta koulutusta sekä tietoa eri tapahtumista, toiminnoista ja koulutuksista. 8 Valtakunnallinen työpajayhdistys Haemme jäsenyyttä valtakunnalliseen työpajayhdistykseen. Jäsenyyden kautta voimme osallistua laadukkaisiin koulutuksiin sekä olemme osa valtakunnallista verkostoa saaden osaamisen ja tietotaidon käyttöömme. Yhteistyö verkostorehtorin kanssa Nuorisotoimen siirryttyä Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen on sovittu yhteistyöstä verkostorehtorin kanssa. Yhteistyö ja nuorisotoimen auttaminen kenttään sijoittumisessa on kirjattu verkostorehtorin työnkuvaan. Syksystä alkaen nuorisotoimen vastaava ja verkostorehtori ovat tavanneet viikoittain sekä ovat yhteistyössä lähteneet viemään erilaisia projekteja eteenpäin. Nuorten osallisuus Nuorisotoimen näkökulmasta osallisuus lähtee aina lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista. Työntekijän rooli on olla auttava ja mahdollistava osapuoli nuorten osallisuudessa. Nuorten osallisuutta pyritään vahvistamaan monin eri keinoin. Kempeleessä toimii Pikkuparlamentti, joka koostuu ala- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaista. Pikkuparlamentin asemaa nuorten omana vaikutusväylänä sekä keskustelevana foorumina vahvistetaan ja varmistetaan, että toiminta on lapsista ja nuorista lähtöisin. Pikkuparlamentin toimintaa tarkastellaan ja uudistetaan tulevan vuoden aikana. Nuorten Foorumi on lukion sekä Ylikylän ja Kirkonkylän yhtenäiskoulujen oppilaskunnista muodostunut kokoonpano. Tavoitteena on saada myös OSAO:n oppilaskunnan edustaja osaksi Nuorten foorumia. Nuoret kokoontuvat keskustelemaan nuorten osallisuudesta ja miettimään nuorten asioita. Ajatus on myös, että Nuorten Foorumi voi antaa lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Vuodelle 2014-2015 se suunnittelee uuden Nuoret ja Valtuusto -illan, jossa nuoret pääsevät tasavertaisina keskustelemaan kunnan päättäjien kanssa. Uudessa valtuustossa vuosina 2013-2016 on kolme alle 29-vuotiasta edustajaa: Ervasti Essi, Heikkinen Janne ja Siira Anni-Maija, joiden kanssa teemme myös yhteistyötä nuoria koskevissa asioissa. Teemme myös työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla on tieto omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan muihin lähialueilla järjestettäviin osallisuuskoulutuksiin ja -tilaisuuksiin. Lasten- ja nuortentaloille pyritään saamaan aktiiviset talotoimikunnat, jotka ovat myös yksi nuorten äänitorvi sen lisäksi, että ne järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Taloilla järjestetään viikoittaiset talopalaverit, joissa informoidaan tulevista toiminnoista ja keskustellaan yhdessä taloja koskevista asioista. Lasten ja nuorten mielipiteet otetaan huomioon talojen toiminnoissa ja hankinnoissa. Nuorten 9 omaehtoista tekemistä vahvistetaan ja tuetaan nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan itse tapahtumia. SOME-asiantuntijuus Nuorisotoimi haki syksyllä 2014 kymmentä 13-17-vuotiasta nuorta, saimme viisi innokasta SOME-asiantuntijaa. Ajatus on, että nuoret opettavat nuorisotyöntekijöitä mm. What´sApp:n, Kik.com:n, Ask.fm:n, Instagramin, Facebookin ja Twitterin saloihin. Tärkeää on päästä keskustelemaan nuorten kanssa netin hyvistä ja huonoista puolista. Ajatus on myös mahdollisesti tehdä pieniä projekteja netin ja nuorten ympärille. Tarkoitus on järjestää leiri SOME:n ympärille ja kutsua myös muita nuorten kanssa toimivia aikuisia oppimaan. Kyseessä on nuorten asiantuntijuuden tunnistaminen ja käyttäminen. Idea on uusi, joten se mahdollistaa uuden kehittämistä. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus Varhaisnuorisotyö Pääpaino varhaisnuorisotyössä on lasten- ja nuortentalojen iltapäivätoiminnassa klo 14.00-16.00 välisenä aikana. Loma-aikaoina viikoille sekä muuna aikana viikonloppuihin sijoittuva leiri- ja retkitoiminta ovat myös iso osa tehtävää varhaisnuorisotyötä. Seurakunnan kanssa yhteistyössä tehdään kaksi varhaisnuorison leiriä. Varhaisnuorille järjestetään myös kerhotoimintaa, jota ohjaavat nuorisotyöntekijät tai koulutetut kerho-ohjaajat. Varhaisnuorisotyöhön kuuluu myös tarvittaessa järjestettävä pienryhmätoiminta, joka kootaan yhdessä alakoulujen ja kuraattorien kanssa yhteistyössä tarpeen mukaan. Olemme mukana koulujen ryhmäyttämispäivissä. Alakoulujen ryhmäytymisessä olemme mukana Kirkonkylän yhtenäiskoulun 5.-luokkalaisten päivässä, jossa nuorisotoimen henkilökuntaa on mukana vetämässä yhtä rastia. Lasten- ja nuortentaloilla järjestetään alakoululaisille 2-4 diskoa kevään-syksyn aikana. Yksilö- ja pienryhmätoiminta Nuorisotyöntekijät ovat sitoutuneet yksilötyöskentelyyn mahdollisuuksien mukaan (1-2 asiakkuutta) yhteistyössä sosiaalitoimen tai mielenterveystoimiston kanssa. Yksilötyöskentely on kuitenkin enemmän erityis- ja etsivän nuorisotyöntekijän työtä. Pienryhmätoimintaa jatketaan vakiintuvana toimintana. Ajatus pienryhmätoiminnalla on myös tavoittaa erityislapsia ja -nuoria. Pienryhmiä, joissa on nuorisotoimen työntekijöitä mukana, on tavoitteena saada toimimaan ainakin viisi vuoden 20142015 aikana. Nuorisotyö kouluissa Syksyn 2014 aikana teemme prosessikuvauksen nuorisotyöstä kouluissa. Toimintavuoden 2014-2015 vahvistamme koulussa tehtävää työtä ja jo normeiksi muodostuneita tapoja. Vuonna 2012 Kempeleeseen on muodostunut kaksi 10 yhtenäiskoulua. Nuorisotyö on jalkautunut Kirkonkylän yhtenäiskoululle maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin pidempien välituntien aikana sekä ulkona että sisällä. Ylikylän yhtenäiskoulun puolella nuorisotyöntekijä on tavattavissa tiistaisin ja torstaisin. Yhteistyötä tiivistetään Kirkonkylän puolella toiminnallisten perusopetusluokkien (JOPO-luokat) kanssa sekä sitoudutaan toimimaan Kirkonkylän yhtenäiskoulun pienryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alakoulujen kanssa mm. seuraavin tavoin; 5.-luokkalaisten ryhmäyttäminen, pienryhmätoiminta, tyttö- ja poikatyö, teemapaketit, tapahtumat. Osallistumme myös 7.-luokkalaisten sekä ammattiopiston ryhmäytyksiin. Syksyllä 2015 tavoite on osallistua myös 10-luokan sekä lukion ryhmäytyksiin. Osallistumme myös OSAO:n asuntolan ”Elämisen evväät” -opintopakettiin n. 6 tunnin sisällöllä aiheina päihteet ja talous. Etsivä nuorisotyö käy lukiolla tarvittaessa ja osallistuu OSAO:n puolella Terkka-parkkiin. Osallistumme myös kouluilla järjestettäviin vanhempainiltoihin sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin. Olemme mukana myös yhteistyökuvioissa, jotka koskevat mm. harrastemessuja, tukioppilastoimintaa, Pikkuparlamentin toimintaa, tupakka- ja päihdevalistusta yms. Nettinuorisotyö Facebook on yksi tärkeä työvälineemme. Kavereita on talojen profiileille kertynyt jo vajaa 700 lasta ja nuorta. Olemme myös Twitterissä ja Instagramissa. Tarkoitus on laajentaa nettitoimintaa SOME-asiantuntijoiden johdolla. Olemme huomanneet, että netti on hyvä kanava levittää tietoa sekä saada yhteys lapseen tai nuoreen nopeasti. Nuorten siirtyminen internetiin lisää myös turvallisten aikuisten tarvetta olla siellä. Perhetyö Perheille suunnattu työ nuorisotoimessa on mm. retki- ja leiritoimintaa sekä yhteistyötä vanhempien kanssa talotoiminnassa sekä vanhempaintoimikunnissa. Yhteistyötä teemme myös sosiaalitoimen perhetyön kanssa. Nuorisotoimi osallistuu koulujen järjestämiin vanhempainiltoihin ja tapahtumiin. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on osa Kempeleen kunnan nuorisotyötä. Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja ja pyrkii ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiöitä. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luetaan päihteiksi, jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus kuuluvat ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin, päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. Kempeleessä se sisältää 11 valistusiskuja ja teemapäiviä sekä valistustapahtumien järjestämistä ja organisoimista kouluilla ja taloilla. Keväällä 2015 järjestetään alakoululaisille (5.-6. lk) tupakkalabyrintti yhteistyössä seurakunnan, 4H:n, kuraattoreiden, terveydenhoitajien, tukioppilaiden yms. kanssa. Lasten- ja nuortentaloilla keskustellaan myös aktiivisesti päihteettömyydestä. Taloilla kannustetaan myös tupakoimattomuuteen mm. tukemalla ja keskustelemalla tupakattomasta vaihtoehdosta elämässä. Lasten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön puututaan. Asiasta otetaan yhteyttä huoltajiin tai tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyötä kunnassa tekee vs. Jari Hiitola. Erityisnuorisotyöntekijä tekee yksilötyötä yhteistyössä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Vuonna 2012 aloitettua Näppihaukka – toimintamallia (alle 15-vuotiaiden näpistyksiin puuttuminen) toteutetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Erityisnuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa lastensuojelullisissa asioissa ja tarjoaa yksilö- ja pienryhmätoimintaa (mm. airsoft-toiminnan tukeminen, leirit yms.), ja on mukana myös kunnan muissa pienryhmätoiminnoissa. Pienryhmätoimintoja tehdään erityisnuorisotyössä yhteistyöss mm. seurakunnan kanssa. Erkka on mukana myös Jopo-toiminnassa. Erityisnuorisotyöntekijä on mukana myös lasten- ja nuortentalo toiminnassa. Erityisnuorisotyö on myös ohjaus-, neuvonta-, pohdinta- sekä ratkaisumallien etsimistä yhdessä nuorten ja vanhempien kanssa ongelmatilanteista selviytymiseen. Jalkautuva nuorisotyö Nuorisotyöntekijät jalkautuvat nuorten keskelle koulun päättäjäispäivänä tarvittaessa ja kesällä viikoittain, mutta myös mahdollisuuksien mukaan muina aikoina. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön pääkohderyhmä on kempeleläiset 15-28-vuotiaat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on kartoittaa nuoren kanssa yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia sekä ohjata nuorta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työn tavoitteena on, että nuori löytää etsivän työntekijän tuen avulla sopivan reitin kohti koulutusta, työelämää tai muuta tarkoituksenmukaista ratkaisua. Etsivän nuorisotyön prosessikaaviossa kuvataan työn sisällöt ja vaiheet. Prosessikaavio on avattu Kempeleen etsivän työn kuvauksessa vuodelta 2014. Etsivän nuorisotyön pääpaino on asiakastyössä. Työskentelyyn kuuluu yksilö- ja palveluohjausta, jotka toteutetaan nuoren omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Etsivien apu on nuorille vapaaehtoista ja sen tärkeimpiä tehtäviä ovat 12 nuoren kuunteleminen, läsnäolo, sekä nuoren tukeminen ja motivoiminen kohti hänen kanssaan määriteltyjä tavoitteita. Etsivä ei tee asioita nuoren puolesta vaan tukee ja ohjaa häntä tarpeen mukaan. Palveluohjauksen tarkoituksena on löytää kunkin nuoren tavoitteita tukevia ratkaisuja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita etsivälle nuorisotyölle ovat muun muassa TE-toimisto, sosiaalitoimi, oppilaitokset, yritykset, terveydenhuolto ja nuoren lähipiiri. Etsivän työn asiakkaiden yksilöinti- ja yhteystiedot kirjataan PARent-järjestelmään. Järjestelmään kirjataan muun muassa nuoren yhteystiedot, lähtötilanne, sekä tahot, joihin nuorta on ohjattu. Etsivän työn kehittäminen on tärkeä osa työtä, koska työmuoto on suhteellisen uusi. Teemme tiedotuskierroksen vuoden 2015 aikana. Lisäksi toteutamme opiskelijatyönä kyselyn yhteistyökumppaneille siitä, millaisena he näkevät etsivän työn tällä hetkellä ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tietoa etsivästä työstä jaetaan edelleen niin, että se auttaisi sekä nuoria että yhteistyökumppaneita löytämään palvelun ja hyödyntämään sitä nuoren eduksi. Etsivää työtä on tarkoitus esitellä ainakin 9.-luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaille sekä vanhemmille. Etsivän työn pienryhmätoimintaa on pyritty saamaan käyntiin, mutta nuorten saaminen mukaan toimintaan on ollut haastavaa. Pienryhmätoimintaa on yritetty aloittaa yhteistyössä niin työpajan kuin kuntouttavan työtoiminnankin kanssa. Vaikuttaisi siltä, että pienryhmätoiminta antaisi monelle nuorelle mahdollisuuden tutustua muihin nuoriin turvallisessa ympäristössä ja harjoitella mm. sosiaalisia taitoja. Osalla nuorista ei ole lainkaan harrastuksia ja pienryhmätoiminta voisi vastata myös tähän tarpeeseen. Mielekkään sisällön, tekemisen ja porukan löytäminen olisi tärkeää nuoren kannalta. Vuosien 2014–2015 aikana on tavoitteena saada käyntiin pienryhmätoimintaa, joka palvelisi etsivän työn nuoria. Ryhmiä on tarkoitus koota erilaisten teemojen ja toiminnallisten menetelmien ympärille, kuten esimerkiksi ruuanlaitto, liikunta tai erilaisiin harrastuksiin tutustuminen. Kempeleen kunnassa on nuorten kädentaito- ja taidetyöpaja, jonka kanssa etsivät nuorisotyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä myös vuonna 2015. Etsivät ohjaavat nuoria pajalle, mutta ovat mukana nuoren matkalla niin pajajakson aikana kuin jatkopolutuksessakin. Etsivät järjestävät myös yhdessä pajatyöntekijöiden kanssa työttömille nuorille suunnattuja tapahtumia, kuten cv-koulutusta, työnhakuinfoa tai talousneuvontaa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat myös viikoittain mukana lasten ja nuorten talotoiminnassa. Etsivä nuorisotyöntekijä on Honkasen lasten- ja nuorten talolla maanantaisin ja Tietotorin lasten- ja nuorten talolla torstaisin. Etsivä vastaa torstaisin taloillassa olevasta "Teematorstaista". Teematorstaissa käsitellään erilaisia teemoja keskustelujen ja toiminnallisten menetelmien avulla. Noin kerran kuukaudessa taloilla on Yökahvila, jossa etsivät ovat vuorotellen mukana. Yökahviloiden yhteydessä etsivä tekee mahdollisuuksien mukaan nuorisotyöntekijän kanssa katupäivystystä. 13 Etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana Time Out-toiminnassa. "Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä." (www.thl.fi) Kempeleessä kutsunnat ovat kaksipäiväiset ja etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet niissä kertomassa Time Out-toiminnasta sekä jututtamassa kaikki kutsuntatilaisuuteen osallistuvat nuoret. Kutsunnat ovat hyvä tilaisuus tavoittaa koko ikäryhmän nuoret miehet. Time out toiminnan kautta on tullut joitakin asiakkuuksia. Tarkoituksena on jatkossa jakaa tietoa Time Out-toiminnasta jo kutsuntakirjeessä. Lisäksi ennakkoterveystarkastusten yhteydessä tullaan jakamaan tietoa Time Outista, jonka jälkeen etsivä voi olla tukena nuorelle niissä asioissa, joita terveystarkastuksessa on noussut esiin. Kempeleessä etsivät nuorisotyöntekijät ovat mukana nuorisoverkostossa, nuorten yhteistyöryhmässä, sekä Oulun seudun etsivien tapaamisissa. Verkostot ovat hyvä tapa koota yhteen alan toimijat ja keskustella esille nousseista ilmiöistä, nuorten tilanteesta, työn kehittämisestä jne. Verkostot antavat myös mahdollisuuden jakaa oman organisaationsa kuulumisia ja tiedotettavia asioita. Kempeleen kunnassa toimii myös lain velvoittama nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa etsivää nuorisotyötä edustaa nuorisotoimen vastuuhenkilö. Liittenä: Prosessikuvaus asiakkuudesta. Nuorten pajatoiminta Kempeleen kunnan nuorten taidepaja on tarkoitettu 16 -28-vuotiaille kempeleläisille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Työpaja on nuorille hyvä paikka elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen ja yhteisölliseen kasvuun sekä työssäoppimiseen. Työpaja on sekä fyysinen ympäristö, että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman paranemiseen. Työpajan tavoitteena on auttaa nuorta löytämään oma polku kohti opiskelu- tai työelämää. Työpajan tärkeitä menetelmiä työn teon ja työvalmennuksen lisäksi on yksilö- ja ryhmävalmennus. Yksilövalmennuksen avulla tuetaan valmentautujan toimintakyvyn vahvistamista ja arjenhallinnan parantamista, koulutus- ja työuran suunnittelua sekä motivoidaan häntä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Työvalmennuksen tavoitteena on edistää valmentautujan työkykyä ja työtaitoa. Valmennuksen sisältö ja tavoitteet suunnitellaan ottaen huomioon valmentautujan kiinnostuksen kohteet, kyvyt ja valmiudet. Nuoret hakeutuvat pajalle mm. etsivän työn, oppilaitosten, TE-toimiston tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Osa nuorista hakeutuu pajalle myös itsenäisesti. Nuoret tulevat pajalle joko työkokeilusopimuksella tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Työpajalle on suunnitteilla lepojakso mahdollisuus toisen asteen opiskelijoille. Työpajatoiminnassa otetaan jokainen nuori yksilöllisesti huomioon ja tavoitteet sekä 14 työtehtävät suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa hänen voimavarojensa mukaan. Valmentajien rooli on tukea ja auttaa nuorta kohti tavoitteitaan. Kempeleen nuorten taidepajalla tehdään erilaisia kädentaidollisia töitä kuten ompelutöitä, pienimuotoisia puu- ja metallitöitä, luovaa maalausta sekä tilataidetta eri materiaaleista. Pajalla on mahdollista tehdä myös pienimuotoista huonekalujen entisöintiä ja verhoilua. Taidepajalla on viikoittain ryhmävalmennusta ja erilaisiin tapahtumiin sekä paikkoihin tutustumista. toteutamme myös ammattistartin sekä etsivän työn kanssa Nuotta –leirin. Nuoret osallistuvat itse ryhmäpäivien suunnitteluun ja vierailut pyritään järjestämään nuorten mielenkiintoa ja tarpeita vastaamaan. Ryhmäpäivien yhtenä tavoitteena on, että nuoret tutustuvat toisiinsa ja vahvistavat omia vuorovaikutustaitojaan. Tutun ryhmän kanssa kynnys tutustua erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin sekä harrastuksiin pienenee. Taidepaja kannustaa nuoria myös terveellisiin elämäntapoihin järjestämällä liikuntapäiviä ja ruoanlaittoa. Lasten- ja nuortentalotoiminta Nuorisotalotoiminta Talolla tehtävää työtä monipuolistetaan toimintaa eri yhteistyöverkostojen kanssa. Työssä panostetaan vahvaan yhteistyöhön lähikoulun, järjestöjen, seurakunnan ja vanhempien kanssa. Talolla tehtävä työ koostuu monista eri elementeistä. Lasten- ja nuortentalolla voi tavata kavereita, tehdä läksyjä, pelata pleikkaria, biljardia, pöytäfutista ja muita pelejä, katsoa telkkaria, surffata netissä, lukea lehtiä jne. Aina silloin tällöin lasten- ja nuortentaloilla on myös erityisiä tapahtumailtoja (kilpailuja, bändi-iltoja jne). Taloilla järjestetään teemailtoja ja -viikkoja, erilaisia tapahtumia, yökahvilatoimintaa, yksilöja pienryhmätoimintaa (tyttötyö/poikatyö). Taloilla pidetään joka viikko sekä alakoululaisille että nuorille talopalaverit, joissa infotaan mm. tulevista tapahtumista, aikatauluista sekä myös kerrataan talonsääntöjä. Kaikki paikalla osallistuvat talopalavereihin. Nuorisotoimi noudattaa kotiintuloaikasuositusta Oulun seudulla. Tarkoituksena on turvata lapselle riittävästi aikaa yhdessäoloon perheen kanssa, iltatoimiin sekä lepoon. Oulu ja Oulun seudun nuorisotoimet ovat soveltaneet suosituskäytäntöä toiminnassaan. Kotiintuloaikasuositukset on nähtävillä nuorisotoimen nettisivuilta. Nuorisotoimen lasten- ja nuortentaloilla, retkillä ja leireillä energiajuomat eivät ole sallittuja. Olemme myös yhdessä lasten ja nuorten kanssa miettineet taloille säännöt, joita noudatamme. Lasten- ja nuortentalolla toimii talotoimikunta, joka koostuu talolla käyvistä 15 vapaaehtoisesti talotoimikuntaan mukaan haluavista nuorista. Talotoimikunta kehittää talon toimintaa ja on mukana apuna mm. tapahtumien järjestämisessä. Talolla on käytössä kävijälista, johon jokainen nuori kirjoittaa nimensä. Kävijälistaa pidetään kävijäseurannan tilastointia ja asiakkaiden tuntemista varten. Mahdollisista aukiolojen muutoksista ilmoitetaan mm. kunnan www-sivuilla, yläkoululla ja lastenja nuortentalon ovessa. Lasten- ja nuortentalolla tehdään myös varhaisnuorisotyötä, jolloin toimitaan 3.-6.-luokkalaisten lasten kanssa. Toiminta päättyy viimeistään klo 16.00. Yhteistyö talotyössä Taloilla on myös muita käyttäjiä. Tarkoituksena on saada toimintaa taloille mahdollisimman usealle tunnille. Yritämme mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni lasten ja nuorten kanssa toimija voisi saada lasten- ja nuortentaloilta toiminnalleen paikan. Lasten- ja nuortentalolla kokoontuvat mm. päiväkoti, 4H-kokkikerho, Naisvoimistelijoiden äiti-vauva-jumppa, Enkku-kerho, Lanittajat, MLL:n perhekahvila ja muskari sekä koulujen Jopo ja pienryhmiä. Tiloja käytetaan myös lukion ja oppilaskuntien toimintaan. Mietimme myös tarpeen mukaan erilaista kerhotoiminitaa, tulossa on tammikuussa mm. lasten tanssikerho ja mahdollisesti lauantaisin Vapaaseurakunnan nuortenilta klo 18.30 -22.30 honkasen lasten- ja nuortentalolle. Liitteenä: Honkasen ja Tietotorilla lasten- ja nuortentalojen viikko-ohjelmat ja muut kävijät. Retki- ja leiritoiminta Nuorisotyö järjestää monipuolista retki- ja leiritoimintaa lapsille ja nuorille. Toimintaa keskitetään koulujen loma-ajoille viikolle ja kouluaikoina viikonloppuisin. Toimintoja ovat muun muassa retket (esim. teemaretket, huvipuisto retket yms.), air soft -leirit sekä pelitapahtumat yhteistyössä Kempeleen air soft -tiimin kanssa sekä pienryhmäretket. Leiritoiminta järjestetään kevät- ja syyskaudella yhteistyössä seurakunnan varhaisnuorisotyön kanssa seurakunnan leirikeskus Luurinmutkassa. Lasten liikennepuisto Lasten liikennepuisto sijaitsee Sarkkirannan urheilukeskuksen alueella. Lasten liikennepuistotoiminta on tarkoitettu pienten lasten liikennekasvatukseen. Jokainen liikennepuistossa ajava käy ohjaajan pitämän liikennekoulun, jossa käydään läpi yleisiä liikennesääntöjä ja liikennepuiston sääntöjä. Sääntöjen läpikäymisellä parannetaan liikennepuiston asiakkaiden turvallisuutta. Liikennekoulun suorittamisen jälkeen saa ajokortin, jolla pääsee ajamaan liikennepuistoon. 16 Ajokortista on peritty 2 € maksu, maksun korottamista tullaan miettimään vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen liikennepuistossa ajaminen on maksutonta ko. kesän ajan. Liikennepuistossa on ryhmävierailuille (puisto varattu vain ko. ryhmän käyttöön) kunnanhallituksen hyväksymät ryhmähinnat. Syksyllä koulujen alettua 1.luokkalaisille tarjotaan liikennekasvatusta liikennepuistossa (luokan vierailu puistossa kestää 60min) tai koululla sovellettavalla opetustavalla. Tieto- ja neuvontapalvelut Kempeleen yhtenäiskoulun Tietotorilla on nuorille suunnattu tieto- ja neuvontapiste yhteistyössä kirjaston kanssa. Seutukunnallista websivustoa SeutuNappia (www.seutunappi.fi) kehitetään edelleen seutukunnallisen mallin mukaisesti ja sen tunnettavuutta nuorten keskuudessa lisätään. Seutunapissa on Kempeleen nuorisotoimen omat sivut. Tietotorin tietokoneet ovat kirjaston omaisuuttta, mutta niitä voi käyttää myös lasten- ja nuortentalon toiminnan aikana panttia vastaan. Tietotorin ja Honkasen lasten- ja nuortentaloilla on yleisökoneet, joiden kotisivu on www.seutunappi.fi. 17 Liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta Liikunnallinen nuorisotoiminta Kempeleen nuorisotyö tekee yhteistyötä kempeleläisten urheiluseurojen sekä muiden liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa ja kehittää liikunnallista nuorisotoimintaa. Taloilla pelataan ahkerasti pingistä. Nuorisotoimella on myös varusteet frisbeegolfin peluuseen kuten myös sähly- ja sulkapallomailoja, hanskoja ja kypäriä, palloja. Myös retkivarusteita löytyy varastostamme. Kulttuurinen nuorisotoiminta Kulttuurista nuorisotoimintaa tuetaan järjestämällä taiteisiin liittyviä kerhoja. Osallistumme myös vuosittain Nuori Kulttuurin karsintoihin. Järjestetään ainakin yksi musiikkitapahtuma. Järjestämme myös diskoja lapsille ja nuorille. Resurssien mukaan järjestetään Pirilän lasten- ja nuorten talon pihamaalla olevalle ulkolavalle tapahtumia ja toimintaa. Kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta Nuorisotoimi kehittää mahdollisuuksia yhteistyöhön kansainvälistä nuorisotoimintaa tekevien tahojen kanssa. Monikulttuurisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa luomalla myönteinen ja avoin ilmapiiri monikulttuurisuudelle. Nuorten ympäristökasvatus Kestävän kehityksen toimintaperiaatteet otetaan huomioon kaikessa nuorisotoimen järjestämässä toiminnassa. Lasten- ja nuortentaloille järjestetään jätteiden lajittelu (lasi, metalli, bio, energia jne). Ympäristökasvatusta tuodaan esille mm. lasten- ja nuortentalon toiminnassa teemapäivällä/-viikolla. Toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet Lasten- ja nuortentalojen toiminta tapahtuu seuraavissa pisteissä: Honkasen lasten- ja nuortentalo: Honkasentie 11 90450 Kempele Puh: 044-497 2286 Tilassa on oleskelutila, keittiö ja iso sali varustettu peileillä sekä WC-tilat. Tietotorin lasten- ja nuortentalo: Vihiluodontie 586 90440 Kempele puh: 044-497 2287 Tilassa on oleskelutila sekä keittiö ja WC-tilat. Lasten liikennepuisto: Sarkkirannan urheilukeskus Etsivän nuorisotyön toimiston osoite: Kirkkotie 13 B 90440 Kempele Nuorten taidepaja: Piriläntie 155, rakennus J 90440 Kempele Puh: 0503163766 Taidepajan toimiston osoite: Kirkkotie 13 B 90440 Kempele Puh: 0503163768 Lasten- ja nuortentalojen tiloja voidaan myöntää yksityisten, järjestöjen ja koululuokkien käyttöön lapsi- ja nuorisotyöhön mm. viikonloppuisin sekä muuna aikana, kun tilat eivät ole nuorisotoimen käytössä. 18
