Lähes nollaenergia -rakentamisen lainsäädäntötyö

Lähes nollaenergiarakennukset
-lainsäädäntötyö
käynnissä
Teppo Lehtinen
19.5.2015
Europe's population density: a digital elevation
model (DEM) with overlay of stable night lights
• Ruotsin rakennuskannasta
71 % sijaitsee etelämpänä
kuin Suomi.
• Norjan rakennuskannasta
58 % sijaitsee etelämpänä
kuin Suomi.
• Tanskan rakennuskannasta
100 % sijaitsee etelämpänä
kuin Suomi.
• Myös muiden EU-maiden
rakennuskannasta 100 %
sijaitsee etelämpänä kuin
Suomi
Affect of the Northern conditions is a
challenge
Average heating and cooling degree days in EU-27
6000
Heating degree days
Cooling degree days
5000
4000
3000
2000
1000
GRC
PRT
ESP
ITA
FRA
EU-15
BLG
EU-27
GBR
IRE
BEL
NLD
HUN
ROM
GER
SVN
AUT
LUX
SVK
CZE
DNK
POL
LTU
LVA
SWE
EST
FIN
0
Vipupotentiaali on erityisesti
korjausrakentamisessa
Korjaamisen vaikutus = parannus x volyymi
5
Ajan lyhyt oppimäärä
VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013
VN Tiekartta 2050 työ 2014
I kehitysjakso 2007-2013
-30 %
vaatimukset
2007
Teppo Lehtinen
2010
II kehitysjakso 2013-2018
Le0
rakentaminen
Uusiutuvan
energian
vähimmäismäärät
Korjausrakentamisen
määräykset
Kokonaisenergiamalli
2012
2013
2015
2017
2018
EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030
tavoitteiden puitteet tulivat syksyllä 2014…
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi
(EPBD)
-
2020 tavoitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %
Uusiutuvat energialähteet 20 %
Energiatehokkuuden parantaminen 20 %
Energiatehokkuusdirektiivi
(EED)
Teppo Lehtinen
Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
Ekosuunnittelu- ja
energiamerkintädirektiivit
2030
….EU 2030 tavoitteet muodostumassa
Rakennusten
energiatehokkuusdirektiivin
(EPBD) arviointi 2015..2016?
-
2030 tavoitteiden puitteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 %
Uusiutuvat energialähteet 27 %
Energiatehokkuuden parantaminen 27 % , päivitys
ennen 2020
Energiatehokkuusdirektiivi
(EED), art 6 ja 7 uudelleen
arviointi 2016
Teppo Lehtinen
Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
uudelleentarviointi 2016
Ekosuunnittelu- ja
energiamerkintädirektiivit,
uudelleen arviointi 2015
2030
EPBD direktiivin toimeenpano
Uusittu rakennusten
energiatehokkuusdirektiivi
(EPBD) 2010
Uudisrakentaminen
Korjausrakentaminen
Energiatodistukset
Teknisten
järjestelmien
tarkastukset
Muut
velvoitteet
hallinnolle
Energiatehokkuusvaatimukset
Energiatehokkuusvaatimukset
Lämmitysjärjestelmät
Tiedotus ja
raportointi
Vaihtoehtoisten
järjestelmien
toteutettavuus
Teknisten
järjestelmien
vaatimukset
Ilmastointikoneet
Taloudellisten
kannusteiden
selvittäminen
Lähes
Nollaenergiarakennusten
edistäminen
Valvontajärjestelmät
Säädettävä seuraamuksista kaikissa
kansallisissa säädöksissä
Kustannusoptimaalisuuslaskenta
EPBD – lähes nollaenergiarakennus
• 2 art. 2 alakohta:
”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on
erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä
liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen
energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä
peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai
rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva
energia.
• 9 art. 1 kohta:
jäsenvaltion on varmistettava, että:
a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset
ovat lähes nollaenergiarakennuksia.
b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat
viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes
nollaenergiarakennuksia.
10
Lähes nolla ja uusiutuvat
– valmistelun jatkaminen
Erittäin korkea
energiatehokkuus
Energiantarve
katetaan hyvin
laajalti
uusiutuvilla
Lähes
nollaenergia
rakennus
Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen
määritellä:
1) mitä tarkoittaa ”erittäin korkea energiatehokkuus” ja
2) mitä tarkoittaa ”hyvin laajalti” ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi
2-kohtaa määriteltäessä on samalla mahdollista toimeenpanna RESdirektiivin 13.4 artiklan kolmas alakohta
11
Lähes nollaenergiarakentaminen –lainsäädäntöhankkeen organisointi 1/2015
Hankkeen ohjausryhmä
• Pj. ylijohtaja Helena Säteri
• 9 jäsentä
Hankkeen seurantaryhmä
• Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen
• 25 jäsentä
Hankeryhmä 1. ”Lakiryhmä”
• Pj. rakennusneuvos Teppo Lehtinen
• 12 jäsentä
Hankeryhmä 2.
”D3,uudisrakentamisen
energiatehokkuus”
• Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki
• 6 jäsentä
Hankeryhmä 3.
”D2, sisäilmasto ja ilmanvaihto”
• Pj. rakennusneuvos Pekka Kalliomäki
• 8 jäsentä
Hankeryhmä 4.
”C3, lämmöneristäminen”
• Pj. ympäristöneuvos Maarit Haakana
• 3 jäsentä
12
Valmisteluaikataulu
Syksy 2014
• Säädösvalmistelu alkaa
1.1.2016
• Esitysluonnokset valmiit lausunnolle
1.9.2016
• HE Eduskuntaan
1.1.2017
• Voimaantulo
1.1.2018
• Soveltaminen
13
E-luku kokonaisenergiatarkastelussa
• E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta:
Rakennuksen
standardikäyttö
Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi
vertailla suoraan kertoimia vertailemalla (2012)
Lämmitystarve
1 kWh
Lämmitystapa
Lattialämmitys
80%:
1,25 kWh
kulutus
Sähköpatterit 100%:
1,0 kWh kulutus
Lämmitystavan
kokonaisenergiatarkastelu
Energiamuodon
kerroin
Lämpöpumppu 2,8:
0,45 kWh ostoen.
x
Sähkö 1,7
Kaukolämpö 94%:
1,33 kWh ostoen.
x
Kaukolämpö 0,7
=
0,93 kWh
Öljykattila 81%:
1,54 kWh ostoen.
x
Fossiilinen
polttoaine 1,0
=
1,54 kWh
Pellettikattila 75%:
1,66 kWh ostoen.
x
Uusiutuva
polttoaine 0,5
=
0,83 kWh
Suora sähkö100%:
1,0 kWh ostoen.
x
Sähkö 1,7
=
1,7 kWh
=
0,76 kWh
Eri skenaarioiden energiankulutuksen, E-energiankulutuksen ja
hiilidioksidipäästöjen pieneneminen verrattuna 2012 tasoon
(2B realistinen vaihtoehto, lähde: VTT/Korjausrakentamisen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arv.)
KOKO KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma + uudistuotanto 2012 jälkeen)
2020
2030
energia
-3 %
E
-1 %
Skenaario 1 Business as Usual
-4 %
-1 %
-9 %
-10 %
-5 %
-21 %
Skenaario 2
-6 %
-3 %
-10 %
-13 %
-8 %
Skenaario 2B
-8 %
-4 %
-12 %
-17 %
Skenaario 3
-9 %
-5 %
-13 %
Skenaario 4
-13 %
-8 %
-17 %
Skenaario 0
CO2 ekv energia
-8 %
-9 %
E
-3 %
2050
CO2 ekv energia
-20 %
-19 %
E
-10 %
CO2 ekv
-41 %
-21 %
-12 %
-42 %
-23 %
-25 %
-16 %
-46 %
-10 %
-27 %
-28 %
-18 %
-48 %
-19 %
-12 %
-29 %
-33 %
-23 %
-52 %
-27 %
-18 %
-36 %
-37 %
-26 %
-55 %
NYKYINEN KANTA (ennen 2012 rakennettu - poistuma)
2020
2030
CO2 ekv energia
E
2050
energia
E
CO2 ekv energia
Skenaario 0
-10 %
-8 %
-14 %
-21 %
-19 %
-31 %
Skenaario 1 Business as Usual
Skenaario 2
Skenaario 2B
Skenaario 3
Skenaario 4
-10 %
-12 %
-14 %
-15 %
-19 %
-9 %
-10 %
-12 %
-13 %
-16 %
-15 %
-17 %
-18 %
-19 %
-24 %
-22 %
-25 %
-29 %
-31 %
-39 %
-20 %
-23 %
-26 %
-27 %
-33 %
-32 %
-35 %
-38 %
-40 %
-47 %
E
CO2 ekv
-41 %
-38 %
-58 %
-43 %
-48 %
-50 %
-55 %
-60 %
-40 %
-45 %
-46 %
-50 %
-53 %
-59 %
-63 %
-64 %
-68 %
-71 %
Esimerkkejä käsiteltävistä kysymyksistä
• Voimaantuloaikataulu
• Säädösten piiriin kuuluvat rakennukset
• Uudisrakentamisen vaatimustasot rakennusluokittain (E-luku,
rakenteiden lämpöhäviöt)
• Tarvitaanko erillistä vaatimusta rakennuskohtaiselle uusiutuvan
energian käytön osuudelle
• Rakennuksen energiankäytön taseraja (omavarais/ostoenergia)
määritelmä
• Myytävän energian käsittely rakennuksen kannalta
• Energiamuotokertoimien tasojen tarkistus
• Sähkön käyttöön liittyvät kysymykset (mm. kysyntäjousto,
sähköautovaraus, sähkösuunnitelmat)
• Mahdolliset vaikutukset rakennuslupamenettelyyn
17
Kiitos mielenkiinnosta!
Lisätietoja:
Teppo Lehtinen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi