Tyhjät liike- ja toimisto- tilat nyt vauhdilla asunnoiksi

Tyhjät liike- ja toimisto- tilat nyt vauhdilla asunnoiksi

Pääkirjoitus
Sisältö 12 / 15
Puhuvat päät
6 Uusiutuvan energian osuus kasvaa
Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaavan johtajan
Jari Kostaman mukaan uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta kasvaa 55-60 prosenttiin 2020-luvulla.
12 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen
Uusiutuvan energian
osuus kasvaa
Tyhjät liike- ja toimistotilat nyt vauhdilla asunnoiksi
– Pientalosektorin päälämmitysmuodoista
maalämpö on noussut ykköseksi kymmenessä
vuodessa. Uusissa taloissa öljylämmitys on
vastaavasti pudonnut lähes nollaan. Vanhoja öljylämmityksiä on edelleen noin 300 000, kertoo
Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava
johtaja Jari Kostama.
– Perinteisen sähkölämmityksen osuus on
viidenneksen suuruusluokkaa eli vajaa 600 000
omakotitaloa.
K
olme vuotta tyhjinä ja käyttämättöminä seisseet
toimistotilat on mahdollista saada muutetuksi
asuntokäyttöön. Tällaista päätöstä valmistellaan
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Onko
toimistotilojen vähentämistarve Helsingissä pysyvä
ilmiö? Tuskin asiaa on tutkittu. Nyt matalasuhdanteen ennätysaikakautena on toimistotiloja tyhjentynyt ennätyksellistä
vauhtia, mutta onko tilantarve mahdollisesti kasvamassa
suhdanteiden parantuessa. Toimistotilojen lisäksi tyhjillään
on runsaasti myös liiketiloja.
Onko ratkaisu harkittu ja oikeaksi havaittu? Näin lienee
kaupunkisuunnittelulautakunnassa pohdittu. Jos tiloja on
liikaa, niin miksi odottaa kolmea vuotta? Yksi vuosi olisi
olla riittävä, sillä kukaan omistaja tuskin ryhtyy muutostöihin ilman todellista tarvetta – tuo kahden vuoden tyhjänä
seisottaminen on merkittävä kustannushukka.
Mutta miksi tiloja on jäänyt tyhjiksi? Onko muita syitä,
kuin matalasuhdanne. Lieneekö niin, että pää on tullut vetävän käteen. Enää ei toimistotilojen avaruudella osoiteta
yrityksen vakavaraisuutta ja toisekseen toimistotilojen tarve
on vähentynyt toimistoautomaation kehittymisen vuoksi.
On myös kysyttävä, onko kaupungin tilasuunnittelun
vastuu ja osaaminen Helsingissä ja muuallakin Suomessa riittävän asiantunteva. Onhan käytäntö osoittanut aina,
kuinka rakentajat hamuavat asuntojen sijaan halua rakentaa toimistotiloja. Niissä rakentamiskate on merkittävästi
parempi kuin asunnoissa, joista suurta osaa kontrolloi ja
säätelee valtiovalta.
Suunnittelijoille lankeaa myös vastuu siitä, että kaupungin
keskusta-alueella on merkittävästi vanhaa asuntokantaa –
paikoissa, jotka sopisivat työpaikka-alueiksi ja vastaavasti uusia asuntoja tulisi rakentaa lähitienoolle keskustasta
poismuuttaville. Asunto kaupungin keskustassa liikenteen
melussa ja huonossa ilmastossa runsaiden päästöjen vuoksi
ei ole suositeltavaa.
Jos laskemme suurten kiinteistösijoittajien, joista huomattavimpia ovat työeläkeyhtiöt, sijoituskohteita, ovat ne
päässeet parhaimmille paikoille. Myös rakennusurakoitsijat
hamuavat mieluiten juuri näiden suursijoittajien kohteiden
rakentamista. Niiden tuotot ovat parhaita, vuokrat eivät
ole säännösteltyjä ja niiden sijoittaminen kaupunkikuvaan
ovat näyttävimpiä.
On oikea aika painaa jarrua kaikkinaiselle rakennustoiminnalle, joilla ei ole kansantaloudessa riittävää tuottoa.
Näihin lukeutuvat juuri liike- ja toimistotilat ja miksei myös
jossain määrin asunnot. Asuntojen rakentaminen on sidoksissa kansantalouden kehittymiseen ja kansalaisten elintasoon. Tänään se on, ja tulee ilmeisesti olemaan vielä pitkään
lievässä alamäessä. Sen vuoksi rakennusteollisuuden tulisi
pyrkiä toteuttamaan ulkomaisia kohteita ja jättää hetkeksi
kotimainen rakennustoiminta vähemmälle. Rakennusteollisuuden tuotannolle ei Suomessa ole nyt suurta kysyntää!
Sivu 6
– Kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä,
että kiinteistöllä on turvallista oleskella ja liikkua,
ja että se hoitaa kiinteistöä huolellisesti. Jos
vahinko tapahtuu, kiinteistönomistajan on
osoitettava, että se on toiminut huolellisesti siinä
tilanteessa, Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa.
– Jos taloyhtiö huomaa, että on olemassa
vaaratilanne, jossa lunta tai jäätä on putoamassa,
alue pitää eristää, ja ihmisten kiertää alue.
Sivu 25
16 Tarvitaan mahdollistamista rajaamisen sijaan
50 Rappauksen osuus kasvaa julkisivumateriaalina
Kaupungit parantavat elämänlaatua, uutisoi Rakli lokakuussa. Urbaaneissa kasvukaupungeissa työntekijät ja
yritykset löytävät toisensa helposti, ja älyliikenne tekee
palvelut ja kohtaamiset vetovoimaisiksi.
22 Kiinteistömessuilla lähes 15 000 kävijää
Kiinteistöalan massiivinen messukokonaisuus – muun
muassa Kiinteistömessut ja FinnSec-messut – järjestettiin
marraskuussa Messukeskuksessa Helsingissä. Kokonaisuuden
teemoina olivat älykäs, turvallinen ja viihtyisä kiinteistö.
Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel
Pynnönen korostaa kiinteistönomistajan korostunutta
huolellisuusvelvoitetta kiinteistön alueen turvallisuudesta.
26 Pihan turvallisuus lähtee hyvästä suunnittelusta
Marko Pirttijärvi Piha- ja puistosuunnittelu Pirttijärvestä
korostaa, pihan että suunnittelussa pitää koko ajan olla
olennaisesti mukana turvallisuusnäkökulma.
28 Valaistuksella turvallisuutta ja erottuvuutta
– Ihmiset haluavat hyvää valaistusta niin, että talon julkisivu
ja autot erottuvat pimeällä.Valot myös pelottavat varkaat
pois, tuotepäällikkö Jouni Vierimaa Havells Sylvania
Finland Oy:stä toteaa.
29 Videovalvonta lisääntymässä
30 Kiinteistöjen turvallisuus on parantunut
– Joitain paikkoja pitää vielä optimoida, mutta
kaasua laitos on tuottanut yllättävänkin hyvin,
toteaa Ämmässuon käsittelylaitoksen biojätteen
käsittelystä vastaava Christoph Gareis.
– Biojätteestä tehdään nyt sekä kompostia
että biokaasua. Biojätteestä sopivin osa lähtee
kompostoitavaksi ja biokaasuprosessiin sopiva osa
ohjataan biokaasulaitoksen puolelle. Hienompi
aines sopii paremmin biokaasulaitokselle ja
karkeampi osa päätyy biokaasulaitoksesta tulevan
jäännöksen kanssa kompostointiprosessiin.
Sivu 46
Maahanmuuttajat lisäävät
kurssitustarvetta
– Nyt ajassa olevia koulutushaasteita taloyhtiöille
ovat lisääntynyt korjausrakentamisen tarve ja
uusimpana maahanmuutto. Täällä Lapissa on
taantuvia paikkakuntia, joissa on tehty vuokratalojen purkamispäätöksiä. Nyt ne päätökset onkin
purettu, kun maahanmuuttajille tarvitaan asuntoja, sanoo Kiinteistöliitto Lapin toiminnanjohtaja
Taru Palokangas.
– Kun maahanmuuttajia muuttaa niin vuokrataloihin kuin asunto-osaketaloihin, tarvitaan tietoa.
Sivu 82
4
46 Ämmässuolla syntyy ruokajätteestä energiaa
– Videovalvonta on lisääntymässä ja sitä kannattaa tehdä
rajoitetussa määrin, Turvakolmio Oy:n varatoimitusjohtaja
Pasi Tikkanen kertoo.
Biojätteestä
biokaasua
Joka kolmannella taloyhtiöllä on kuluvana vuonna käynnissä jonkinlainen korjaushanke. Tiedot käyvät ilmi
Kiinteistöliiton marraskuussa julkistamasta korjausrakentamisbarometristä.
Raide-Jokeri eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja sujuvoittaisi
koko pääkaupunkiseudun liikennettä ja mahdollistaisi
raidekäytävään uusia toimisto- asuinkiinteistöjä.
25 Kiinteistönomistaja vastaa turvallisuudesta
Kiinteistönomistaja
vastaa turvallisuudesta
44 Joka kolmannella kiinteistöllä korjaushanke
Oy Hedengren Security Ab:n asiakkuusjohtaja Kim
Skogström on seurannut turvallisuusalaa parikymmentä
vuotta Hedengrenin palveluksessa. Hänen havaintojensa mukaan turvallisuus on parantunut niin liike- kuin
asuinkiinteistöissäkin.
31 – Turvallisuuden merkitys kasvaa
– Valitettavasti yhteiskunnan kehitys menee siihen suuntaan, että entistä enemmän turvallisuuden merkitys kasvaa,
toimitusjohtaja Veli-Matti Luukkanen helsinkiläisestä
Mirasys Oy:stä toteaa.
32 Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet
Vuosittain vakuutusyhtiöt maksavat eniten korvauksia
tulipaloista ja vuotovahingoista.
36 Helsingissä halutaan tyhjät tilat asunnoiksi
Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjillään tai vajaakäytössä olevaa toimitilaa. Ne halutaan muuttaa asuinkäyttöön.
38 Kattojen tarkastus kopterikameralla
Kopterikamera on uusi tapa tarkistaa kattojen kunto
ja lumitilanne. Turkulainen Domino Kiinteistöpalvelut
palvelee taloyhtiöitä kauko-ohjattavalla kopterilla, jossa
on videokamera.
40 On palattava rakentamisen juurille
Tampereella lokakuun lopussa järjestetty rakennustekniikkaseminaari kokosi yli 500 kuulijaa. Yksi kiinnostavimmista esiintyjistä oli keynote-puhuja Mark Bomberg
Kanadasta. Hän painotti puheenvuorossaan rakennusfysiikan historiaa ja tulevaisuudennäkymiä.
Ämmässuon käsittelykeskuksessa on Pohjoismaiden suurin
pelkästään biojätettä käsitelevä biokaasulaitos. Laitoksen
tuottavasta biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä.
Rappaus on noussut kolmanneksi yleisimmäksi julkisivumateriaaliksi. Uudisrakentamisessa tiili- ja betonipintojen
osuus on vielä rappausta suurempi.
53 Uroteko 2015 -palkinto LeaseGreenille
Jo viidenen kerran jaettu Kiinteistöalan Uroteko-palkinto
myönnettiin tänä vuonna LeaseGreenin kehittämälle energiatehokkuuden palvelukonseptille.
54 Ouluun runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja
Kerrostalorakentamisen kasvu Oulussa on vuodesta 2014
loppuvuoteen 2015 ollut huimaa, miltei 20 000 kerrosneliötä
enemmän kuin edellisenä vuonna.
58 Ilmarisella sijoituksia noin 35 miljardia euroa
Syyskuussa 2015 Ilmarisella oli sijoituksia noin 35 miljardia
euroa. Niistä noin 17,5 miljardia oli kiinni korkosijoituksissa, 12,5 miljardia osakesijoituksissa ja runsaat 3
miljardia kiinteistöissä.
62 Tutkinnnon suoritus korottaa palkkaa
Kiinteistöpalveluala hakee osaamista ja imagoa koulutuksen
uudistamisella. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat
yhtä mieltä koulutuksen tarpeellisuudesta samoin kuin
palkkatason vähittäisen kasvattamisen tarpeesta.
66 Kerrostaloja rakennetaan Lahteen
Pientalorakentamisen määrät ovat Lahdessa nyt historiallisen alhaiset, mutta samaan aikaan kerrostalorakentaminen
on vauhdittunut vuoden takaisesta merkittävästi.
68 Älyratkaisu lämmityksessä tekee tuloaan
Fortum ja Leanheat kehittävät kerrostaloille älykästä
ratkaisua, jolla voidaan pienentää lämmityskustannuksia asumismukavuudesta tinkimättä ja tehostaa samalla
lämmöntuotantoa.
71 Jo viisi miljoonaa tonnia Betoroc-mursketta
Ruduksen kehittämää Betoroc-betonimursketta on toimitettu
jo yli viisi miljoonaa tonnia eri infrarakentamisen työmaille.
72 Suuria kiinteistökauppoja loppuvuonna
Useita suuria kiinteistökauppoja on tehty loppuvuodesta:
Kesko ostaa Suomen Lähikaupan, kiinteistösijoitusyhtiö
Sagax tuotanto- ja toimistokiinteistön Vantaalta, ja YIT
myi toimistokiinteistön Helsingin ydinkeskustassa OPVuokratuotto-erikoissijoitusrahastolle.
77 Rakentamiseen luvassa ensi vuodeksi kitukasvua
Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennustaa syksyn
suhdannekatsauksessaan maltillista, noin 2 prosentin kasvua.
78 Julkisivutaide nostaa kiinteistöjen arvoa
Taiteelle on löytyy kiinteistöstä monta sopivaa paikkaa,
paitsi kiinteistön sisällä, myös ulkotiloissa, pihoilla ja teiden
varsilla. Yhä useammin taidetta näkee kaupunkikuvassa
kiinteistöjen julkisivuissa.
81 Lisäkoulutus tarpeellista
Isännöintitoimistot kouluttavat henkilökuntaansa aktiivisesti, ja myös henkilökunta on motivoitunutta kouluttautumiseen.
82 Taloyhtiöt kouluttautuvat
Kiinteistöliitto Lappi aikoo järjestää muun muassa maahanmuuttoon liittyvää koulutusta.
5
KUSTANTAJA:
Karprint Oy
03150 Huhmari
Puh. 09-413 97 300
Fax 09-413 97 405
Sähköposti:
ki.toimitus@karprint.fi
(toimitusaineisto)
Julkaisija:
Karprint Oy
Päätoimittaja:
Eero Ahola
Toimitussihteeri:
Uusi oikorata ja
Tarja Pitkänen
pääkaupunkiseudun
tarja.pitkanen@karprint.fi
Toimitus:
Juha Ahola
Mari Ahola-Aalto
Terttu Iiskola
Kaisa-Liisa Ikonen
Pauli Jokinen
Juhani Karvonen
Tuula Kolehmainen
Maija Salmi
Klaus Susiluoto
Myyntiryhmän päällikkö:
Eija Kiukkonen, 09-413 97 390
eija.kiukkonen@karprint.fi
Tilaajapalvelu:
ma–pe klo 8–16
puh. 09-413 97 300
tilaukset@karprint.fi
Tilaushinnat:
Määräaikainen 76,00 €/vuosi
(10 nro)
Kestotilaus 68,00 €/vuosi
painopaikka:
Karprint Oy
Lehden osoitteistossa olevia
nimiä voidaan käyttää
suoramarkkinointiin.
ISSN 0782-7911
Vastuu virheistä
ja huomautukset
Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn
ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta
virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta
ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta
sen valmistusarvo.
Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos
ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä
päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen
puutteellisuuden vuoksi.
Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on
tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä.
Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää
suoramarkkinointiin. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§
mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja
allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaaja­
palvelu 03150 Huhmari.