keski-pohjanmaan ammattiopisto opiskeluhuollon

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA
Sisältö
1.SISÄLLYS.......................................................................................................................................................................2
2.JOHDANTO................................................................................................................................................................5
3. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO.....................................................................................................................5
3.1. Osallisuuden vahvistaminen.................................................................................................................................5
3.2. Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen........................................................................................7
3.3. Opiskelu- ja työkyvyn ylläpito................................................................................................................................7
3.4. Koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen, opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ja niihin liittyvä toimenpiteet....8
3.5. Asuntolatoiminta...................................................................................................................................................8
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, ammattikampus.................................................................................................9
Kannuksen toimipaikka............................................................................................................................................10
Kaustisen toimipaikka...............................................................................................................................................10
Perhon Toimipaikka..................................................................................................................................................10
Kälviän toimipaikka..................................................................................................................................................11
4 YKSILÖKOHTAISET OPISKELUHUOLLON PALVELUT............................................................................................12
4.1.Opettaja..................................................................................................................................................................12
4.2. Opinto- ja uraohjaus..............................................................................................................................................13
4.3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen..........................................................................................13
4.4. Opiskeluterveydenhoito........................................................................................................................................13
4.4.1 Ensiapu- ja sairaanhoito...................................................................................................................................14
4.4.2 Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto..................................................................................14
4.4.3 Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta.................................................................................................14
4.4.4.Hammashuolto................................................................................................................................................15
4.5. Opiskelijahuollon tukitoiminta.......................................................................................................................................15
4.6. Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja............................................................................15
4.7 Psykologi.................................................................................................................................................................16
4.8 Oppilaitoskohtainen yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä.......................................................................16
4.9 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset.............................................................................................................17
4.10 Ohjaus ja tuki kurinpitorangaistusten ja opiskeluoikeuden peruuttamisessa........................................................17
4.10.1 Ohjaus ja tuki varoituskäytänteet..................................................................................................................18
4.10.2 Varoitus.........................................................................................................................................................18
4.10.3 Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi..............................18
4.10.4 Opiskeluoikeuden pidättäminen...................................................................................................................19
4.10.5 Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen...........................19
4.10.6 Ohjaus ja tuki Sora ja opiskeluoikeuden peruuttaminen...............................................................................20
4.10.7 Terveydentilan ja toimintakyvyn edellytettävät vaatimukset opiskelussa......................................................20
4.10.8 Opiskeluoikeuden peruuttaminen.................................................................................................................24
4.10.9 Opiskeluoikeuden palauttaminen..................................................................................................................25
4.10.10 Opiskeluoikeuden toimikunta ja opiskelijoiden oikeusturvalautakunta.......................................................26
5. SIDOSRYHMIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ...................................................................................................27
5.1 Oppilaitoksen ja huoltajien välinen yhteistyö..........................................................................................................27
5.2 Saattaen vaihto yhteistyö perusopetuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston välillä.......................................................27
5.3 Yhteistyö lastensuojelulain mukaan........................................................................................................................28
Uuden sosiaalihuoltolain tuomat keskeiset muutokset........................................................................................28
5.4 Mielenterveys ja yhteistyö toimijoiden kanssa........................................................................................................30
5.4.1 Masentuneen opiskelijan tuntomerkit:............................................................................................................30
5.4.2 Oireita, jotka saattavat viitata mielenterveydelliseen häiriöön........................................................................30
5.4.3 Itsemurhan riski on olemassa, kun..................................................................................................................31
5.4.4 Toiminta..........................................................................................................................................................31
5.5 Päihteet ja yhteistyö toimijoiden kanssa.................................................................................................................31
5.5.1.Päihdetyö........................................................................................................................................................32
5.5.1.1 Ennaltaehkäisevä päihdetyö.....................................................................................................................32
5.5.1.2 Riskiehkäisy..............................................................................................................................................33
5.5.2. Päihteiden käytön tunnistaminen...................................................................................................................33
5.5.3. Toimintaohjeet...............................................................................................................................................34
5.5.3.1 Toimintaohje kun on syytä epäillä alkoholin väärinkäyttöä.......................................................................34
5.5.3.2 Toimintaohje kun on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä...................................................................34
5.5.3.3 Yhteistyötahot..........................................................................................................................................38
5.6 Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston kanssa............................................................................................................38
5.6.1 Ammatinvalinnanohjaus...................................................................................................................................38
5.6.2 Työnhakijaksi ilmoittautuminen.......................................................................................................................38
5.6.3 Kuntoutusneuvonta.........................................................................................................................................38
5.6.4 Maahanmuuttaja..............................................................................................................................................38
5.6.5 Työvoiman palvelukeskus................................................................................................................................38
5.6.6 Yhteistiedot.....................................................................................................................................................39
5.7 Kokkotyösäätiö.......................................................................................................................................................39
5.8 Yhteistyö nuorisotoimen kanssa.............................................................................................................................39
6. SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN SUOJAAMISELTA VAKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ........40
6.1 Koulukiusaaminen, syrjintä.....................................................................................................................................40
6.2 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaohjeet kiusaamis- ja syrjintätilanteissa.............................................42
6.2.1 Opiskelija kiusaa/syrjii toista opiskelijaa..........................................................................................................42
6.2.2 Opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva loukkaa opiskelijaa.....................................................................42
6.2.3 Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaa....................................................................................42
6.2.4 Miten toimin kiusaamis- ja syrjintätilanteissa?..................................................................................................42
6.2.5 Kirjallinen varoitus...........................................................................................................................................43
6.2.6 Määräajaksi erottaminen.................................................................................................................................43
6.2.7 Luokasta poistaminen......................................................................................................................................43
6.2.8 Opiskelijan kuuleminen...................................................................................................................................43
6.2.9 Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen..................................................................44
6.2.10 Perheessä tapahtuva väkivalta.......................................................................................................................44
6.3 Onnettomuus tai tapaturma...................................................................................................................................44
6.4 Panttivankitilanne....................................................................................................................................................44
6.5 Vakava väkivalta tai sen uhka- toimintaohjeet oppilaitoksille..................................................................................45
6.6 Väkivallanuhka........................................................................................................................................................45
6.6.1 Jos vaara uhkaa SOITA 112.............................................................................................................................46
6.7 Pommiuhkaus.........................................................................................................................................................46
6.7.1 Jos löydät epäilyttävän esineen........................................................................................................................46
6.7.2 Jos pommiuhkaus saada puhelimessa?.............................................................................................................46
6.8 Kriisin käsittely ja jälkihuolto oppilaitoksessa..........................................................................................................46
6.8.1 Miten puhua luokissa?......................................................................................................................................47
6.8.2 Käsittely nuorten kanssa.................................................................................................................................47
6.8.3 Yhteistyö vanhempien kanssa.........................................................................................................................47
6.8.4 Avuntarpeen tunnistaminen............................................................................................................................48
6.8.5 Taustaa lasten ja nuorten avuntarpeelle..........................................................................................................48
6.8.6 Välittömiä reaktioita ja oireita.........................................................................................................................48
6.8.7 Kriisit ja tiedotusvälineet.................................................................................................................................49
6.9 Kuoleman käsittely koulussa...................................................................................................................................49
6.9.1 Yleisiä periaatteita...........................................................................................................................................49
6.9.2 Kuolemantapauksesta kertominen..................................................................................................................49
6.9.3 Muistaminen koulussa.....................................................................................................................................49
7. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEEN ARVIOINTI........................................................................................50
8. OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA (OMAVALVONTA)...........................50
8.1.Opiskeluhuollon ohjausryhmä...............................................................................................................................50
8.2.Opiskeluhuoltoryhmä.............................................................................................................................................50
8.3. Hyvinvointiryhmä..................................................................................................................................................50
8.4. Omavalvonta.........................................................................................................................................................51
Opiskeluhuollon toiminnan suunnittelu ja seuranta......................................................................................................51
9. LIITTEET..........................................................................................................................................................................53
Opiskelijahuoltoon liittyviä linkkejä..............................................................................................................................53
10. YHTEYSTIEDOT...........................................................................................................................................................56
3
4
2.Johdanto
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.
Opiskeluhuollon järjestämisen ohjeissa ja oppaissa käytetään myös tavoitteen mukaista käsitettä opiskeluhyvinvointi. Lisäksi yleisesti käytössä ovat termit opiskelijahuolto ja opiskelijapalvelut.
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta
sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.
Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä
ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen
opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennaltehkäistään mahdollisimman
varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.
Hyvinvoiva oppimisympäristö tarkoittaa ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkastelua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvoivan oppimisympäristön mallissa on määritelty terveyden
ja hyvinvoinnin edistämisen keskeiset toimenpiteet johtamisen, opetuksen järjestämisen, opetuksen sisältöjen ja
opetuksen tukipalvelujen toteuttamisessa.
3.Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimia, joilla edistetään opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön oppimista, osallisuutta, terveyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, ja hyvinvointia.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimien suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuu toimipaikkakohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä opiskeluhuollon vuosikellon mukaisesti. Painopisteet määritellään opiskelijapalautteiden perusteella,
joita saadaan mm. kouluterveyskyselystä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä, tulo- olo- ja päättökyselyistä,
asuntola- ja erityisopetuskyselyistä sekä opiskelijakunnan esittämien toiveiden mukaisesti.
3.1. Osallisuuden vahvistaminen
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa pyritään edistämään opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtimaan siitä, että
opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä
opiskelijoiden asemaan liittyvissä asioissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen
liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssääntöjen valmisteluun.
Oppilaitoksella on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla tehdään myös useita kyselyitä opiskelijoille, jotta saadaan selville
heidän näkemyksiään toiminnan kehittämiseksi.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijoille tarkoitettu opiskelijayhdistys Keko luo ja kehittää opiskelijoille
vapaa-ajan toimintaa ja valvoo opiskelijoiden etuja opiskelun ajan. Opiskelijayhdistyksen hallitukseen valitaan joka
vuosi uusia jäseniä sekä varajäseniä opiskelijoistamme. Opiskelijoita on edustettuna eri tiimeissä. Opiskelijoiden
hyvinvointia ja sitoutumista opintoihin edistetään myös luomalla edellytyksiä opiskelijoiden omaan osallisuuteen
perustuvaan toimintaan.
5
Opiskelijoiden osallisuuden tasot
Opiskelijat päättävät ja toimivat itsenäisesti
- henkilöstö osallistuu antamalla ohjaava palautetta
sekä antamalla tukea ja ohjausta tarvittaessa
Opiskelijat tekevät päätöksiä ja suunnitelmia
- henkilöstö luo mahdollisuudet ja määrittää toiminnan raamit
- henkilöstö toimii tukena ja edellyttää aktiivista raportointia
Yhdessä päättäminen
- päätetään toteuttavasta toiminnasta yhdessä
- henkilöstö osallistuu ohjaamalla aktiivisesti
Opiskelijoiden valinnat
- opiskelijat valitsevat annetuista vaihtoehdoista
Opiskelijoiden kuuleminen
- kyselyt opiskelijoille
- tuloksista, päätöksistä ja jatkotoimista tiedottaminen
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on useita erilaisia yhteistyötapoja ja toimenpiteitä opiskelijoiden ja heidän
huoltajiensa osallisuuden vahvistamiseksi mm:
•Kotiväen illat
•Vilma tiedottamisen välineenä
•Avointen ovien päivät
•Äidit ja kasit
•Ryhmätymispäivä
•Yhteistyöpäivät
•Yläkoulujen vanhempain illat
•Opiskelijakunta
•Tutor-toiminta (myös asuntola)
•Liikuntapäivät
•Hyvinvointipäivät
•Liikennevalistus
•Saku Stars, Saku Sports
•Vuosisuunnitelman mukaiset teemapäivät
•Keke ja savuttomuusryhmän teemat
•Vanhempainyhdistyksen perustaminen on tavoitteena
6
TUKIMATERIAALIA OPISKELIJOIDEN OSALLISUUDEN EDISTÄMISEEN
Opetushallitus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, perusraportti 2008
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kouluille ja kasvattajille
Suomen sovittelufoorumi
Vertaissovittelu
SAKU ry, aktiivisesti ammattiin
malli
Tiivistelmä
Koordinaattorin käsikirja
Harrastetutorin käsikirja
Opiskelijajärjestöt
SAKKI ry
OSKU ry
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Tuunaa tapahtuma -opas
3.2. Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
•Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on useita toimenpiteitä ja moniammatillista yhteistyötä oppimisympäristöjen terveellisyyden, turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Näitä
ovat mm:
o
Toimipaikkakohtaiset terveydellisten olojen tarkastuskertomukset
o
Turvallisuuskävelyt
o
Poistumisharjoitukset ja vaarallisten tilanteen hallinta toimipaikkojen sisällä
o
Työsuojelutarkastukset
o
Kriisiryhmien kokoontumiset ja toimintasuunnitelmat
•Verkostojen kanssa tehdään myös laajasti yhteistyötä. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat mm. kuraattori-,
opiskeluterveydenhoidon ja psykologipalveluiden järjestäminen, yhteistyö etsivän nuorisotyön, seurakunnan ja poliisin kanssa. Yhteistyössä järjestetään myös hyvinvointimessut. Työkykypassi, asuntolapassi sekä
kulttuuri- ja harrastepassi ovat osoituksena yhteistyöstä, jota tehdään opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisen,
liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä. Erityisesti uudisrakentamisen yhteydessä otetaan huomioon esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäisemiseminen, perehdytään myös esteettömyys oppilaitoksissa oppaisiin.
3.4 Opiskelu- ja työkyvyn ylläpito
Liikunnan ja terveystiedon opetus antavat tietoa opiskelu- ja työkyvyn ylläpitoon. Lisäksi ammattiosaajan työkykypassi tarjoaa ammattiin opiskeleville mahdollisuuden saada tietoa, taitoa ja motivaatiota oman työkyvyn ja
hyvinvoinnin edistämiseen. Opetusministeriö ja Opetushallitus ovat käynnistäneet työkykypassin kehitystyön,
jonka taustalla on ollut huoli tulevaisuuden ammattiosaajien toiminta- ja työkyvystä ja jaksamisesta. Tutkimusten mukaan ammattiin opiskelevien liikunta on vähäistä ja tupakointi ja alkoholin käyttö runsasta, eikä muukaan
terveyskäyttäytyminen tue työkykyä. Työnhaussa opiskelija voi hyödyntää työkykypassia osoittamalla tulevalle
työnantajalleen olevansa toiminta- ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja.
Työkykypassin avulla
•motivoidaan ja ohjataan opiskelija säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden hoitamiseen
•tuetaan ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä vastataan alan työkykyhaasteisiin, esim. työturvallisuuden ja ergonomian osalta
7
•aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan ja osallistamaan sekä tuetaan vastuullista itsenäisesti ja ryhmässä
toimimista
•Ammattiosaajan työkykypassi koostuu viidestä osa-alueesta, joiden vaativuus on yhteensä 9 osaamispistettä:
•Ammatin työkykyvalmiudet (2 osp)
•Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta (2 osp)
•Terveysosaaminen (2 osp)
•Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot (1 osp)
•Työkykyvalmiuksien vahvistaminen (2 osp)
•Lisätietoja http://arjenarkki.fi/tyokykypassi
3.4. Koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen, opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ja
niihin liittyvä toimenpiteet
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on käytössä useita toimenpiteitä, joilla voidaan tukea opiskelijaa ja puuttua
poissaoloihin varhaisessa vaiheessa.
•Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
•Osallisuus
•Opiskelijahuolto
•Wilma
•Etsivänuorisotyö
•Puuttuminen poissaoloihin
•Varoituskäytänteet
•Yhteistyö toimipaikkojen ja asuntoloiden välillä
•Ryhmänohjaaja ja opettaja ovat varhaisen puuttumisen kannalta keskeisiä toimijoita
•Koulutuksen keskeytymistä ehkäisevät toimenpiteet
•Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen riittävät palvelut
•Ryhmänohjaajan rooli ja varhainen puuttuminen ongelmiin
•Lisäopetus ja tukiopetus
•Ryhmänohjaus
•Vaihtoehtoiset opintopolut 2+1, tuotantokoulu, työvalta, omapolku, T1 tason itse tehtävät kurssit, valintatarjotin, avoin ammattiopisto tyyppinen toiminta
•Projektit, joilla kehitetään uusia toimintatapoja.
3.5.Asuntolatoiminta
Asuntolatoiminta on osa opiskelijahuoltoa, sen tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskelu/asuinympäristö. Asuntola- ja vapaa-aikatoiminta edistävät opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä.
Asuntola- ja vapaa-ajantoiminnoissa painottuvat opiskelijan kasvatuksellinen ohjaus:
•Hyvät ja säännölliset elämäntavat
•Hyödyllinen vapaa-ajan käyttö
•Tarkoituksen mukainen ajan käyttö lepo/harrastukset.
•Henkilökohtaista ohjausta nuoren eri elämäntilanteissa asumisessa, huoneen ja solun puhtaanapidossa
sekä viihtyvyydessä.
•Ohjausta opiskelijaa vastuulliseen käyttäytymiseen asuntolassa ja sen ulkopuolella sekä tuntemaan vastuuta itsestä ja muista.
•Ohjata opiskelijaa tuntemaan oma vastuunsa asuntolayhteisön jäsenenä.
Tehtävien vastuun- ja työnjako
•Asuntolanhoitajan vastaa kokonaisvaltaisesti asuntolatoiminnasta.
•Asuntolanvalvojat vastaavat yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja valvonnan
•ylläpidosta sekä vapaa-ajan ohjauksesta.
Ohjaus nivelvaiheessa
•Asuntolanhoitaja
on
mukana
saattaen
vaihtaen
(kunnat joista useimmiten opiskelijat tulevat asuntolaan asumaan).
Moniammatillinen yhteistyö
8
palavereissa
tarpeen
mukaan
Koulun sisäinen yhteistyö:
•Asuntolanhoitaja vastaa pääsääntöisesti yhteistyöstä koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajien ja
rehtorin kanssa
•Toimii opiskelijahuoltoryhmien jäsenenä
•Asuntolanvalvojat tekevät tilanteen ja tarpeen mukaan yhteistyötä perheiden ja eri viranomaisten kanssa. Koulun ulkoinen yhteistyö
•Asuntolanhoitaja vastaa pääasiallisesti eri tahoihin tehdystä yhteistyöstä
•Yhteistyö kotien kanssa
•Asuntolahenkilöstö on yhteydessä opiskelijan huoltajaan tarvittaessa (asumisen ja opiskelun eri tilanteet)
•Luottamukselliset suhteet opiskelijoihin ja heidän vanhempiinsa on etenkin alaikäisten kannalta
•asuntola-asumisen onnistumisen edellytys
•Varhainen puuttuminen
•Asuntolatoiminnassa painottuu opiskelijan kasvatuksellinen ohjaus
•Tilanteet joihin puututaan
•
vapaa-ajan käyttö
•ravintotottumukset
•
poissaolot koulusta
•häiriökäyttäytyminen
•
säännöllisyys opiskelussa
•
henkilökohtaista ohjausta nuorten eri elämäntilanteissa
Asuntolatoimintaa on kehitetty yhteistyössä Fiilistä Asumiseen hankkeen kanssa. Lukuvuoden aikana opistojen
asuntolatyöntekijät ovat kokoontuneet yhteisiin palavereihin joissa on kehitetty asuntolatoimintaa ja yhtenäistetty käytänteitä. Asuntola-ohjaajat ovat osallistuneet hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Opiskelijoille hanke on
mahdollistanut Asuntola-tutor koulutuksen yhteistyössä Saku ry:n kanssa.
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, ammattikampus
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ylläpitämä opiskelija-asuntola ammattikampuksella tarjoaa viihtyisän, turvallisen ja kodinomaisen asumisen peruskoulusta tuleville nuorille. Asuntolaohjaajat ovat läsnä opiskelijoiden arjessa
asumisessa ja opiskelussa. Tukevat, kasvattavat sekä ohjaavat nuoria henkilökohtaisissa ja opiskeluun liittyvissä
asioissa. Asuntola on osa nuoren oppimisympäristöä kasvua ja kehitystä ammattiin opiskelussa.
Asuntolakurssi tarjoaa nuorille tietoa ja taitoa elämänhallintaan ja asuntola-asumiseen. Asuntolassa asuminen on
maksutonta opiskelijalle. Asukkaaksi tulevalta peritään 100,00€ suuruinen takuumaksu, joka palautetaan opiskelijalle kun opiskelu päättyy tai muuttaa pois asuntolasta. Takuumaksun palautuksen edellytyksenä on, että
huoneenkalusteet ym. ovat kunnossa. Asuntolatoiminnasta ja vapaa-ajan ohjauksesta vastaavat asuntolaohjaajat.
Vapaa-ajan ohjauksessa ovat mukana myös asuntolatutorit joita vuosittain koulutetaan Saku ry:n toimesta. Asuntolatutoreihin on valittu asuntolasta 4 opiskelijaa 2 tyttöä ja 2 poikaa.
Asuntola on tarkoitettu alle 18-vuotiaille opiskelijoille. Majoituspaikkoja on yhteensä 70. Asuntolassa on solutyyppinen asumismuoto. Solussa on 5-6 huonetta jotka ovat joko yhden tai kahden hengen huoneita. Soluun kuuluu
yhteinen oleskelutila, jossa on TV, omat keittiöt, wc:t ja suihkutilat. Kaikki solut ja huoneet ovat kalustettuja.
Pohjakerroksessa on henkilökunnan työtila, kerhohuone, sauna sekä pyykinhuoltotila.
Vapaa-ajan toimintaa asuntolassa
•Asuntolan kerhohuone avoinna ma – to klo 16- 23
• jossa on taulutelevisio, biljardipöytä
•Säkkinyrkkeilyn harrastustila alakerrassa
•Atk-laitteet ”nörttiluolassa” opiskelua varten
•Teemaillat esim. karaoke-, elokuva-, peli-, askartelu- ja leivontaillat
•Lajikokeilut liikunta- ja harrastepaikoissa, retket ym. koulun tukemana
•Useita erilaisia seurapelejä vapaa-ajan viettoon.
•Asuntolakurssi (elämänhallinta, vapaa-ajantoiminta ja asuntola-asuminen)
•Sakun harrastetutor koulutus ja toiminta
•Ammattiopiston liikuntakerhot toimivat kampushallissa tiistaisin ja torstaisin, joissa pelataan sählyä, koripalloa, lento- ja sulkapalloa
•Tanssisali, tatami ja kuntosali ovat käytössä liikuntakerhon aikana
9
Asuntolaohjaajina toimivat Hilkka Viitala ja Kristiina Salo.
Kannuksen toimipaikka
Toimipaikan alueella on viisi erillistä nuorisopuolen opiskelijoiden asumiseen tarkoitettua asuntolaa; Ollikkala,
Peltola, Iisakkila, Keittiösiipi ja Koivukartano. Lisäksi koulun alueen ulkopuolella kaupungilla on 18 huoneistoa
opiskelijoiden asumiskäytössä sekä 3 isompaa asuntolaa. Asuntolat ovat erilaisia soluasuntoja, eli yhteiset suihkut,
keittiöt ja wc:t, 1-3 hengen huoneet ja huoneita soluissa saattaa olla 2-7. Kennellinjan opiskelijat asuvat yhden
hengen huoneissa, koska heillä on koirat. Huoneet ovat peruskalustettuja. Ja asunnon koosta ja asukasmäärästä
riippuu, mitä muita tarvikkeita niistä löytyy. Asuminen on maksutonta. Opiskelijat saavat asuntolapaikan maksamalla 100€ vakuusrahan ja tekemällä asumissopimuksen, jossa sitoudutaan asuntolan järjestyssääntöihin, tämän
kirjoittaa myös huoltaja. Vakuusraha palautetaan oppilaalle takaisin opintojen päättyessä. Asuntolan toiminnasta
huolehtivat asuntolanhoitaja ja -valvoja.
Toimipaikka järjestää opiskelijoille vapaa-aika ja harrastustoimintaa:
•Salivuoro 1 kertaa viikossa (sähly, lentopallo) vakiovuorona vapaa-aikakeskuksella.
•Vapaa-aikakeskuksen muut palvelut; uimahalli, kuntosali jne. myös käytössä. Koulu tukee maksamalla
puolet hinnasta.
•Pehtoori nimisessä rakennuksessa koulun alueella on yhteiset vapaa-ajan tilat, joissa yms. voi katselle
tv:tä, laulaa karaoke, pelata lautapelejä, Wiitä sekä biljardia.
•Oppilaskunta ja tutorit suunnittelevat ja järjestävät omaa toimintaa lukuvuoden aikana ja osallistuvat
koulun teemapäivien toteuttamiseen. Laskettelureissu ja liikuntapäivät ovat myös jokavuotista toimintaa.
•Atk-luokka auki iltaisin.
•Koulu tukee harrastustoimintaa tarpeen mukaan järjestämällä mm.
•kuljetuksia eri harrastuspaikoille.
•Kunnan kirjastopalvelut ja kansalaisopiston ohjelma ovat myös opiskelijoille tarjolla.
•Vapaa-ajantoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta huolehtii pääsääntöisesti asuntolanvalvoja Kaisu Salminen.
Kaustisen toimipaikka
Opiskelija-asuntolat ovat Raviradantien kaksikerroksiset rivitaloasunnot A-C. Asuntolapaikkoja on 48. Opiskelija
maksaa avainpanttirahan 100 euroa. Asunnot ovat neljälle hengelle kalustettuja soluasuntoja, joissa on kaksi makuuhuonetta, keittiö, wc-ja suihkutilat. Opiskelijoille on yhteisissä tiloissa sauna pyykinhuoltotilat, toimintatila ja
kuntosali.
Asuntolatoiminnasta ja valvonnasta vastaa asuntolanvalvoja Hilkka Heikkilä, viikonloppuisin tallimestari ja vartiointiliike.
•Vapaa-ajan toiminta
•Sählyä pelataan kerran viikossa
•Vetelissä on uimahalli ja kuntosali, jonne järjestetään kyyditys tarvittaessa
•Kokkolassa käydään keilaamassa.
•Kaustisen kansantaiteen keskuksessa käydään elokuvissa
•Kaustisen hiihtokeskuksessa voi käydä laskettelemassa ja hiihtämässä.
Oppilaskunta järjestää ja ideoi erilaista toimintaa opiskelijoille
Perjantai-iltaisin puuhailta asuntolaan jääneille. ( Katsotaan leffaa tai askarrellaan ym.)
Perhon Toimipaikka
Perhon toimipaikassa on kaksi opiskelija-asuntolaa. Kaunotar ja Kulkuri. Kaunottaressa on neljä solua nimeltään
Lystikäs, Vilkas, Unelias ja Viisas. Kulkurissa on myös neljä solua Aku, Tupu, Hupu ja Lupu. Jokaisessa solussa on
neljä kahden hengen huonetta, kaksi wc- ja suihkutilaa ja yhteinen tupakeittiö. Yhteensä majoituspaikkoja on 68.
Asuminen oppilasasuntolassa on maksutonta. Tulevalta asukkaalta peritään 100€ suuruinen takuumaksu, mikä palautetaan oppilaalle takaisin opintojen päättyessä. Takuumaksun summa kattaa soluun/ huoneeseen mahdollisesti
kohdistuneet vahingot. Asuntolapaikka myönnetään ensisijaisesti alle 18v. opiskelijoille! Asuntolantoiminnasta ja
järjestyksestä vastaa Asuntolanhoitaja.
Vapaa-aika ja harrastustoiminta:
10
•Vapaa-ajan vietto tila ” Villa de Molli” avoinna ma-pe iltaisin, jossa pingis, biljardi, ilmakiekko peli mahdollisuudet + elokuvan katselmustila.
•Oppilaskunta suunnittelevat ja järjestävät toimintaa lukuvuoden aikana ja osallistuvat koulun teemapäivien toteuttamiseen.
•Atk- luokan käyttö iltaisin
•Perhon keskuskoulun liikuntasalivuorot kaksi kertaa viikossa ( välineitä: lento/ koripallo, sähly ja sulkapallo)
•Talvella jääkiekkovuoro kaukalossa
•Keilahalli Karstulassa minne kyyditys koulun autoilla
•Elokuviin esim. Vimpeliin tai Alajärvelle minne kyyditys koulun autoilla
•Perhon kunnan tarjoamat harrastemahdollisuudet:
•Kuntosali
•Valaistu pururata/ hiihtolatu
•Kansalaisopiston kurssit
•Ampumarata
•Yleisurheilu, pesäpallo ja suunnistus
•Ainutkertaiset ulkoilureitit Humalajoen ulkoilukeskuksella ja Salamajärven kansallispuistossa erämaamaisemissa.
•Kirjaston palvelut
Koulu tukee myös muuta harrastetoimintaa ja järjestää tarvittaessa kyydityksiä eri harrastuspaikoille. Vapaa-ajan
suunnittelusta ja ohjauksesta huolehtii asuntolanhoitaja Veera Mäkelä.
Kälviän toimipaikka
Kälviän toimipaikassa on opiskelija-asuntopaikkoja ammatillisten ja kansanopistonlinjojen opiskelijoille 58.
Huoneet ovat kahdenhengen huoneita. Osassa huoneista on oma wc ja suihkutila. Kaikkien huoneiden yhteydessä on keittomahdollisuus. Opistossa toimii päätoiminen asuntola-/vapaa-aikaohjaaja Ulla Matveinen. Opistossa
toimii myös Luovin eritysammattikoulun AVA-ryhmä (ammatilliseen perusopetukseen valmentava- ja kuntouttava opetus ja ohjaus), jossa on ympärivuorokauden järjestetty valvonta. Asuntolapaikkoja tuossa yksikössä on
yhteensä 16 paikkaa.
Vapaa-ajan toiminta
•2 kertaa viikossa; liikuntasalin käyttö; kiipeilyä, sählyä, koripalloa, jousiammuntaa, sisäcurling. ynm. pelejä
•Ilmainen kuntosalivuorovaraus Kälviän vapaa-aikakeskuksesta tai oman kuntosalin käyttö
•Tehty retkiä melomaan, sisäammuntaradalle, frisbeegolfiin, keilaamaan, golfin harjoitusradalle, paintballia pelaamaan, opeteltu geo-catchingiä, pelattu rantalentopalloa, käyty uimahallissa
•Tutustumisretkiä muihin yhtymän asuntoloihin. Järjestetty yhdessä päihdeinfoiltoja, laulu- ja askarteluiltoja
•Kälviän kunnan ylläpitämät liikuntamahdollisuudet mm. vapaa-aikakeskus ja urheilukenttä sekä pyöräilyreitit ovat opiston vieressä.
•Askarreltu sesonkiaskarteluja. Tehty kierrätyskoruja ja sisustustauluja
•Leivottu ja valmistettu yhdessä iltapaloja
•Järjestetty elokuvailtoja n. 2 krt kuukaudessa
•Pelattu yhdessä seura- ja korttipelejä viikoittain
•Kuljetettu shoppailukäynneille Kokkolaan
Uudet opiskelijat on velvoitettuja käymään asuntolakurssi. Kurssit on järjestetty ilta-aikaan, kurssiin kuuluu 12 eri
osa-aluetta yht. 30h. Hyväksytystä kurssista saa suoritettuja opintopisteitä.
Vapaa-aikanaankin opiskelijat voivat käyttää:
•beachvolleykenttää
•bänditilaa
•pianoja
•atk-tiloja
•taidetiloja, valokuvauspimiötä
•tv-huonetta, missä Pleikkarit, Singstar, elokuvia
•biljardipöytää
•lainata pelejä, pyöriä
•tanssisalia
•kerhohuone ”perunakellaria”
11
4.Yksilökohtaiset opiskeluhuollon palvelut
Mitä yksilökohtainen opiskeluhuolto ei ole?
•opetusta tai oppilaanohjausta
•erityisopetusta
•oppilasarviointia
•yleistä moniammatillista yhteistyötä: "tiimityö", "verkostopalaveri", "moniammatillinen yhteistyö"
•kurinpitoa
•lastensuojelua
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, perusraportti 2008
Kouluille ja kasvattajille
Vertaissovittelu
Tiivistelmä
Koordinaattorin käsikirja
Harrastetutorin käsikirja
SAKKI ry
OSKU ry
Tuunaa tapahtuma -opas
4.1.Opettaja
Ammattiopiston opettajan tehtävänä on opiskelijan taitojen ja tietojen kehittäminen sekä opiskelijan ammatillisen
kasvun ja yhteiskuntavastuun tukeminen. Opettaja vastaa osaltaan opiskelijoiden opetussuunnitelman mukaisesta
opetuksesta ja osallistuu oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaukseen ja kasvatukseen. Opettaja tiedottaa ryhmänohjaajalle opiskelijan poissaoloista tai muista opiskeluun liittyvistä vaikeuksista, antaa opiskelijoille palautetta ja seurata opintojen suoritusta sekä tehdä moniammatillista yhteistyötä sekä yksikön sisällä että yksikön sidosryhmien
kanssa. Opettaja pitää yhteyttä elinkeinoelämään, opiskelijoiden huoltajiin ja muihin sidosryhmiin ja huolehtia
osaltaan opetus- ja kasvatustyöhön liittyvästä järjestyksestä, turvallisuudesta ja taloudellisuudesta.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on
otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.
Alaikäinen voi kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia
salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee
opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.
Opiskeluhuollon prosessin lisäksi tai sen kanssa voi olla myös opetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanojaukseen liittyvä polku.
4.2. Opinto- ja uraohjaus
12
Oikea-aikaisella opinto- ja uraohjauksella edistetään opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, henkilökohtaisesti sopivalle alalle hakeutumista sekä opintojen läpäisyä ja työuralle kiinnittymistä. Uraohjausta tarvitaan erityisesti nivelvaiheissa perusopetuksesta toiselle asteelle sekä toiselta asteelta työelämään tai jatkokoulutukseen.
Opinto-ohjauksen rooli opiskeluhuollollisena toimintana korostuu erityistä tukea tarvitsevien opis¬kelijoiden
ohjauksessa ja tuessa sekä poissaoloihin tai muihin opiskelua haittaaviin ongelmiin liittyvissä kysymyksissä.
Opinto-ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä. Päävastuu suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto-ohjaajilla.
Ammatillisten oppilaitosten ohjauspalvelujen tulee edistää myös perusopetuksessa olevien tietoa ja kokemuksia
Opiskeluhuoltopolku
Mikäli opettajalla herää opiskeluhuollollinen huoli opiskelijasta hän ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa ja
on yhteydessä huoltajaan tarvittaessa.
Opettaja voi
•ohjata opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelun käyttäjäksi (terveydenhoitaja, kuraattori,
psykologi)
•voi ottaa yhdessä opiskelijan kanssa yhteyttä (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi)
•voi tehdä yhteydenoton (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) ilman opiskelijaa ja ilmoittaa asiasta
opiskelijalle ja huoltajalle
Opinto-oikeuden peruuttamiseen liittyvää polkua
•laissa perusteet,
•edellyttää valituskelpoista hallintopäätöstä,
•muutoksenhakukelpoisuus
Kurinpitoon liittyvä polku
•tosiasialliset toimet ja
•hallintopäätökset,
•kurinpidollisista toimista voi aiheutua opiskeluhuollon tarvetta
Erityisiin opetusjärjestelyihin liittyvä polku
•laissa perusteet,
•tehdään valituskelpoinen hallintopäätös,
•edellyttää yhteistyötä, mutta ei suostumusta,
•muutoksenhakukelpoisuus
ammatillisesta koulutuksesta
4.3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kartoitus toteutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen
alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen perustuu aikaisempaan koulumenestykseen, peruskoulusta saatuun niveltietoon, harkinnan varaisen haun tietoihin, oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin,
ryhmänohjaajan tekemään tulohaastatteluun, opettajien tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin ja
terveydenhoitajan huomioihin. Myös muun henkilöstön tekemiin havaintoihin. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa erityistä tukea tarvitseva opiskelija opiskelee enimmäkseen samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden
kanssa ns. integroituna. HOJKS:ssa määritellään opiskelijan tarvitsemat yksilölliset tukitoimet.
4.4. Opiskeluterveydenhoito
Terveydenhuoltolain mukaisilla opiskeluterveydenhuollon palveluila:
1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön
terveellisyyttä ja turvallisuutta;
2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä;
3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan
hoitoon ja tutkimuksiin.
Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonai-
13
suutena. Perinteisesti opiskelijoilta pyydetään lääkärintodistus koskien terveydentilaa/ ammatinvalintaa . Jos
näissä on nähtävissä joitakin ristiriitaisuuksia, opiskelija pyydetään vastaanotolle, jossa läsnä sekä th että lääkäri
myös vanhempiin otetaan yhteyttä. Tietoon tulevat erityisruokavaliot ilmoitetaan keittiöhenkilökunnalle. Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa, tarvittaessa opiskelijat ohjataan erikoissairaanhoidon piiriin.
Opiskeluterveydenhoidossa tarjotaan päivittäin vastaanottoa myös ilman ajanvarausta klo 8– 11.
4.4.1.Ensiapu- ja sairaanhoito
Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu erinäisten sairaanhoidollisten toimenpiteiden lisäksi tapaturmien ennaltaehkäisy- ja hoito, ensiapuvalmiuden ylläpitäminen, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyvinvoinnin ja hoidon seuranta ja tarvittava yhteydenpito hoitaviin tahoihin.
OPISKELUTERVEYDENHOIDON LAATUKRITEERIT
MÄÄRÄLLISET KRITEERIT
LAADULLISET KRITEERIT
• Terveydenhoitajan laskennallisen mitoituksen lähtökohtana on
toisella
asteella 600–800 ja korkea-asteella
800–1000 opiskelijaa /kokopäiväistä
terveydenhoitajaa kohti, kun sijaista ei vuosiloman ajaksi ole.
• Lääkärin mitoituksen lähtökohtana on 2500–3000 opiskelijaa/
kokopäiväinen lääkäri.
• Opiskeluterveydenhuollossa
tulee olla nimetty lääkäri, joka on
myös terveydenhoitajan konsultoitavissa työpäivän aikana.
• Opiskeluterveydenhuollon
toimipisteissä tulisi olla myös mahdollisuus vähintään konsultoida
psykologia tarvittaessa.
• Opiskeluterveydenhuollon tilat
tulee
olla sijoitettuna oppilaitokseen tai
välittömään läheisyyteen. Tilojen
tulee olla asianmukaisesti varustetut ja sinne tulee olla esteetön
pääsy.
• Opiskeluterveydenhuollon
henkilökunnalla tulee olla yhteydet
tietoverkkoihin ja sähköisiin
potilasjärjestelmiin, esim. potilastietojen tallentamista ja tarkastelua
varten.
• Yhteisöllinen työote: Yhteistyö ja yhteisöllinen työskentely opiskeluyhteisössä on keskeinen opiskeluterveydenhuollon toimijoiden työmuoto johon on varattava riittävä osa työajasta (1/3)
• Yksilöllinen terveyden edistäminen: terveystarkastukset, yksilöllinen terveysneuvonta ja
ryhmätoiminta
• Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus: terveydellisten olojen tarkastuksia tulisi tehdä kolmen vuoden välein yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon,
terveystarkastajan, opiskelijajärjestöjen edustajan ja tarvittaessa myös työsuojelupiirin tai
muiden viranomaistahojen yhteistyönä.
• Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen: opiskelijalle annettavat perusterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut sisältävät kaikki tarpeen mukaiset terveyskeskuksen puitteissa
annetut palvelut ja ne on annettava tasavertaisesti muiden asukkaiden kanssa.
• Mielenterveyspalvelut: mielenterveyspalvelut tulee taata opiskelijoille (myös yli 18v.) ja
sen lisäksi opiskeluterveydenhuollon toimijoille tulee antaa asiantuntija-apua ja tukea tarvittaessa.
• Suun terveydenhuolto: suun terveydenhuollon palvelut tulee järjestää opiskelijoille tarpeen mukaan kotikunnasta riippumatta.
• Tilastointi: tilastointitiedon avulla tulee voida suoritteiden lisäksi seurata myös toiminnan
sisältöä.
• Koulutus: Opiskeluterveydenhuollon toimijat osallistuvat vuosittain täydennyskoulutukseen.
4.4.2 Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto
Terveydenhoitaja suunnittelee ja toteuttaa kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien ja ulkomaalaisten opiskelijoiden rokotusohjelmat ja kartoittaa riskitekijät kulloisenkin tartuntatautitilanteen mukaan.
Opiskeluterveydenhuollossa tehdään myös tarvittavat kansainväliset rokotuskortit. Maahanmuuttajaopiskelijoiden terveystarkastuksissa käytetään tarvittaessa tulkkipalvelua.
4.4.3 Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta
Kansanterveyslain mukaan kouluilla tehdään koulun terveydellisten olojen valvontakierros kolmen vuoden välein.
Terveydenhoitaja toimii kokoonkutsujana ja toimii yhteistyössä terveyslautakunnan valvontaosaston
4.4.4.Hammashuolto
14
Opiskelijoilla on kotikunnasta riippumatta oikeus käyttää terveyskeskuksen hammashuollon palveluita tarvittaessa (äkillisissä hammassäryissä ja -tapaturmissa). Hammashuolto toimii ajanvarauksella. Hammashuolto on alle
18-vuotiaille ilmaista, ja muut maksavat normaalit asiakasmaksut.
Linkkejä: www.terveyskeskus.kokkola.fi
4.5. Opiskelijahuollon tukitoiminta
Tukihenkilöt toimivat yhdyshenkilönä erilaisten tukitoimien toteuttamisessa, opiskelijoiden, kodin, opettajien ja
eri moniammatillisten toimijoiden välissä. Akuutissa ongelmatilanteessa tukihenkilö voi toimia sekä opettajien
että asuntolanohjaajien tukena. Tehtävinä ovat mm. aktivointi opiskeluun, motivaation ylläpito. Tukihenkilö voi
toimia tarvittaessa myös apuopettajana ja kerhonvetäjänä sekä työssäoppimisen ohjaajana. Opiskelijoiden vapaaajan harrastusmahdollisuuksien järjestelyssä voidaan hyödyntää myös tukihenkilöä.
Koulunkäyntiavustaja on henkilö, joka kuuntelee ja välittää nuoresta, toimivat mm. pienryhmän avustajina. Koulunkäyntiavustaja konsultoi tarpeen mukaan nuoren asioissa mm. nuorisopoliklinikkaa ym. tukiverkostoja. Avustaja on tarpeen mukaan tukena ensitapaamisella ja verkostopalavereissa. Koulunkäyntiavustaja voi olla myös mukana oppitunneilla ja auttaa tehtävien tekemisessä tai vain istua vierellä, että opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi.
Käytännön tehtävissä hän ohjaa ja opastaa. Opiskelijat lähestyvät koulunkäyntiavustajaa tekstiviestein ja kirjeitse,
tarvittaessa asioista keskustellaan opiskelijan kanssa välittömästi.
Koulunkäyntiavustajan työtehtävät vaihtelevat esim. Aikalisässä keskeistä on olla puuttuva, kuunteleva ja välittävä
aikuinen nuoren elämässä. Opiskelijoilla voi olla oppimisvaikeuksia, sosiaalisia, päihde- ja mielenterveysongelmia,
osalta puuttuu aikuisen tuki ja malli vanhemmuudesta, jolloin avustajan rooli on moninainen. Moniammatillinen
yhteistyö korostuu erityisesti yhteydenpito vanhempiin. Käytöstapojen opettaminen, yhteydenotot opiskelijoihin puhelimitse, varmistus kouluun tulosta ja poissaolojen syiden selvittäminen, kuulumisten vaihto ja tärkeiden
asioiden selvittäminen pitkin päivää, opiskelijoiden terveydentilan seuraaminen ja kyseleminen, mikäli on aihetta,
oppitunneilla opetuksessa avustamista ja opiskelijoiden avustamista, yleisen järjestyksen ylläpito, tauoilla yhdessäoloa opiskelijoiden kanssa ja mahdolliset kahdenkeskeiset keskustelut elämäntilanteista ja mieltä painavista asioista. Lisäksi ruuanlaitto opettajan apuna opiskelijoiden kanssa ruuanlaittopäivinä, rästitehtäviä tekevien opiskelijoiden avustaminen, opiskelijoiden muistuttaminen lääkäri-, nupo-, ym. ajoista ja vienti, mahdollisesti mukana esim.
lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla, verkostopalavereissa mukana oleminen, opintotukihakemusten ym.
asiakirjojen laatimisen avustaminen, to-paikkojen etsiminen ja to-sopimusten teko yhdessä opettajan kanssa, arvioinneissa mukana oleminen, to-paikoilla opiskelijan avustaminen, yhteydenotot to-paikkoihin, retkien suunnittelu
yhdessä opettajan kanssa, hintojen selvittely, soitot, varaukset, järjestely jne.
Lisäopetustilan koulunkäyntiavustaja suunnittelee yhdessä opiskelijan, opettajan, erityisopettajan, opon tai kuraattorin kanssa opiskelijan Hops:in toteutumista. Kirjaan kävijät ja HOJKS-toteuman Wilmaan. Lähettää päivän
päätteeksi opettajille / ryhmänohjaajalle/ yhdyshenkilöille /oppilashuoltoryhmälle tietoa niistä opiskelijoita, jotka
ovat olleet lisäopetuksessa. Ohjaa ja auttaa opiskelijoita erilaisissa tehtävissä.
Osallistuu opiskeluhuollon palavereihin tarvittaessa. On myös keskustelua opiskelijoiden kanssa ja ohjaamista
esim. kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lisäopetuksen opiskelijoista suurin osa on sellaisia jotka tarvitsevat
paljon apua. On oppimisvaikeuksia, käyttäytymishäiriöitä, elämänhallinvaikeuksia, päihdeongelmia heräämisvaikeuksia, mielenterveysongelmat jne. Melkein kaikki opiskelijat, joilla on vaikeuksia omassa ryhmässään, ohjataan
lisäopetukseen. Vaativia oppilaita voi olla jopa 8 yhtä aikaa. Jokainen opiskelija on yksilöllinen ja jokaisen kanssa
täytyy osata toimia eri tilanteissa
4.6. Oikeus saada opiskeluhuollon ja kuraattoripalveluja
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.
Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle myös opiskelijan huoltajan tai muun
henkilön yhteydenoton perusteella. Myös henkilö, joka ammatissaan on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta,
voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon kuraattoriin. Opiskelijalle on annettava tieto
tästä yhteydenotosta.
Kuraattori työskentelee opistossa sosiaalialan asiantuntijana - opastaa ja neuvoo opiskelijoita opintososiaalisissa
asioissa, asumiseen ja taloudellisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä, mielenterveys- ja päihdeongelmissa sekä elämänhallinnan arkipäiväisissä asioissa. Kuraattori tekee yhteistyötä opiskelijan ja hänen lähiverkostonsa sekä asuntola- ja opetushenkilöstön kanssa selvittäen asioiden nykytilan ja pyrkien löytämään ratkaisuja opiskelijan tueksi
ja koulutuspolun turvaamiseksi. Opistossa pyritään opiskelijoiden vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin
15
puuttumiseen viipymättä. Kuraattori osallistuu opistoyhteisön kehittämiseen sekä opiskeluhuollon työryhmiin
sekä niiden ohjausryhmiin.
Kuraattoreina Keski-Pohjanmaan ammattiopiston eri toimipaikoissa ovat toimineet Britt-Marie Karlsson (Kokkola), Päivi Kaustinen (Kokkola), Rauno Perttula (Kokkola), Marika Isoniemi (Kannus, Toholampi, Kälviä ja Kaustinen), Silva Sevola (Kaustinen, Perho) ja Satu Sundell (Perho). Silva Sevola ja Satu Sundell ovat hoitaneet myös
vastaavan kuraattorin tehtäviä Perhojokilaakson kunnissa. Kuraattori Rauno Perttula väitteli tohtoriksi helmikuussa 2015. Kuraattorit ovat osallistuneet yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen ja kehittäneet toimintaansa
uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain (tullut voimaan 1.8.2014) mukaisesti.
4.7 Psykologi
Psykologi on psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntija. Oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä psykologian viitekehyksestä yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön
ja organisaation näkökulmista.
Oppilaitoksessa psykologin tehtäviin sisältyy mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä oppimista ja koulukäyntiä edistävää ja ongelmia ennalta ehkäisevää työtä. Lisäksi työhön sisältyy ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai korjaamiseksi.
Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä koulupsykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä
sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa.
Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää nuoren kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien kysymysten
selvittelyn ja arvioinnin. Tähän kuuluu opiskelijan psykologinen arviointi toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi
neuvottelut oppilaitoksen henkilöstön ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja
lausuntojen laatiminen, tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen
kanssa. Asiakastyöhön kuuluu myös opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa. Psykologi tarjoaa konsultaatiota oppilaitoksen muulle
henkilöstölle kuten rehtoreille, kuraattoreille, kouluterveydenhoitajille ja opettajille sekä koulun ulkopuolisille
yhteistyötahoille.
Psykologi osallistuu oman erityisalansa toimijana oppilaitoksen asiantuntijaryhmiin yksittäistä opiskelijaa koskien
sekä muuhun moniammatilliseen oppilashuollon yhteistyöhön koko luokkaa tai kouluyhteisöä koskien. Psykologi
osallistuu osaltaan kouluyhteisön yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja seuraamiseen yhteisössä. Oppilaitoksen kriisityö edellyttää psykologista asiantuntijuutta ja
osana työtään psykologi tarjoaa psykososiaalista tukea oppilaitosyhteisölle, ryhmille tai oppilaille ja opiskelijoille.
Psykologi osallistuu opiskelijahuollon erilaisten toimintamallien (kuten oppilaitos yhteisön turvallisuuteen liittyvät
suunnitelmat) kehittämiseen ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön.
Psykologi osallistuu kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittämiseen niin yksittäisten opiskelijoiden, luokan
kuin oppilaitos yhteisön tasoilla. Psykologi tarjoaa tukea perheille lapsen tai nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen
tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tarpeen mukaan psykologi ohjaa opiskelijan tai perheen
koulun ulkopuolisen tuen piiriin sekä tekee yhteistyötä opiskelijaa tutkivien tai hoitavien tahojen kanssa.
Psykologi tekee moniammatillista yhteistyötä niin oppilaitosyhteisön sisällä kuin oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Psykologin tehtäviin kuuluu myös osallistuminen opiskeluhuoltotyön ja psykologitoiminnan kehittämiseen sekä muuhun kehittämistoimintaan. Psykologi huolehtii oman ammattitaitonsa ja -käytänteidensä ajantasaisuudesta sekä oman työnsä sisällöllisestä ja menetelmällisestä kehittämisestä.
4.8. Oppilaitoskohtainen yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä
on tilannekohtainen asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opintoohjaaja, ryhmänohjaaja, asuntolanohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä
henkilö. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen
työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan
tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä
koskee kirjaamisvelvoite. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa
pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään
4.9. Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset
16
Yksilöllisen opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvistä henkilörekistereistä ja opiskeluhuollon kertomuksista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain 21. pykälässä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla olevien opiskeluhuoltorekisteOPPILAITOSKOHTAINEN YKSILÖLLISEN OPISKELUHUOLLON ASIANTUNTIJARYHMÄ
• Tilannekohtaisesti koottu asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opintoohjaaja, ryhmänohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä henkilö.
• Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien
perusteella kuuluu.
• Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella.
(Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä koskee kirjaamisvelvoite.
rin ja opiskeluhuollon kertomusten lisäksi yksilöllisen opiskeluhuollon toteutuksessa käytetään myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rekistereitä ja asiakirjoja. Sähköisten rekistereiden ja kertomusten on oltava teknisesti
sellaisia, että tietojen kirjaamisesta ja lukemisesta jää loki-merkintä. Opiskelijalla ja alaikäisen opiskelijan huoltajalla on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä on rekistereihin ja kertomuksiin merkitty ja ketkä ovat hänen
tietojaan käyneet lukemassa. Tietojen luovuttajan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan
asianmukaisesti.
4.10 Ohjaus ja tuki kurinpitorangaistusten ja opiskeluoikeuden peruuttamisessa.
Kurinpito-, ja opiskeluoikeuden peruuttamistilanteissa opiskeluhuollon toimijoiden tehtävänä on opiskelijoiden
OPISKELUHUOLTOREKISTERI
• Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä.
• Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat.
• Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö, joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin.
OPISKELUHUOLLON KERTOMUKSET
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin
seuraavasti:
• Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin tarpeellisiin terveydenhuollon potilasasiakirjoihin.
• Kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen
• Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Ryhmän
jäsenten toteuttaessa jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön
on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen.
OPISKELUHUOLLON KERTOMUKSET
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan seuraavat opiskelijaa koskevat tiedot:
• nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai
muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
• Asian aihe ja vireille panija
• Opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet
• Tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot
• Toteutetut toimenpiteet
• Kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Mikäli sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja,
kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu
tukeminen ja ohjaaminen. Opiskeluhuollon toimijoiden on myös tunnettava Sora-säädökset, jotta opiskelijaa osataan ohjata oikein esim. tilanteissa missä opiskelija hakeutuu alalle mihin hänellä on terveydellisiä tai muita rajoitteita.
17
4.10.1 Ohjaus ja tuki varoituskäytänteet
Opiskeluhuollon toimijoiden on tiedettävä varoituskäytänteet ja tarvittaessa tuettava opiskelijoita tässä prosessissa.
4.10.2. Varoitus
Kurinpidollisena keinona voidaan käyttää kirjallisen varoituksen antamista ja määräaikaista erottamista.
Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:
1. häiritsee opetusta
2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti
3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä
4. kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä taikka
5. on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen
toimintakykynsä on heikentynyt. Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi
vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.
Menettelytapaohje tilanteeseen on seuraava:
1. Kirjallisia varoituksia annetaan kaksi (1. ja 2. varoitus) aiemman käytänteen mukaisesti. Varoituksen antaa toimialapäällikkö tai nimetty varahenkilö. Kirjaaminen tapahtuu tukilomakkeen avulla (Wilmassa).
2. Toisen varoituksen jälkeen on järjestettävä kuuleminen. Kuulemistilanteenkirjaaminen tapahtuu tukilomakkeen avulla. Paikalla oppilaitoksesta on toimialapäällikkö tai nimetty varahenkilö ja asianosainen opiskeluhuollon
edustaja, opiskelija ja hänen huoltajansa, kun kyseessä on alaikäinen. Kuulemisen toteuttamista varten on yhteinen ohjeistus sekä tukilomake.
3. Kuulemisessa voidaan sopia opiskelijan kanssa seuranta-ajasta, jonka aikana ja myös sen jälkeen opiskelijalta
edellytetään sääntöjen mukaista käyttäytymistä. Kuulemisessa opiskelijalle selvitetään menettely määräaikaisesta
erottamisesta, mikäli hän ei noudata järjestyssääntöjä. Jos seuranta-ajasta ei sovita, niin asia etenee suoraan opiskeluoikeuden toimikuntaan, joka päättää määräaikaisesta erottamisesta.
4.Toimialapäällikkö laittaa vireille opiskelijan määräaikaisen erottamisen ilmoittamalla asiasta rehtorille. Samalla hän toimittaa rehtorille päätösesityksen liitteineen opiskeluoikeuden toimikuntaan käsiteltäväksi. Opiskelijan
kuuleminen on järjestettävä ennen asian vireille laittamista oppilaitoksessa rehtorin toimesta.
Opiskeluoikeuden toimikunta tekee päätöksen asiassa. Opiskelija voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi,
enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Päätöksestä
tiedotetaan asianosaisille. Menettelyä käytetään sekä järjestyssääntöjen että asuntolan järjestyssääntöjen rikkomusten yhteydessä. Kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai huumeiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen antaminen voi myös johtaa kurinpitotoimiin (ensisijaisesti varoitus). Määräajaksi
erottamisen perusteena on jatkossa teon tai laiminlyönnin vakavuuden lisäksi se, että opiskelija jatkaa epäasiallista
käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan.)
4.10.3 Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi
Opetusta häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen opetustilasta on mahdollista enintään
kolmeksi päiväksi opettajan päätöksellä. Laissa asiasta määritellään seuraavasti: ”Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan
jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän
ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän
turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.” Poistumismääräyksen antaneella opettajalla on velvollisuus ilmoittaa asiasta esimiehelleen ja tapahtunut kirjataan aina erilliselle lomakkeelle
(Wilma). Poistumismääräystä voidaan tarvittaessa soveltaa myös asuntolatoimintaan, kun kyseessä on asuntolan
järjestyssäännön vakava rikkomus.
4.10.4 Opiskeluoikeuden pidättäminen
18
Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan
pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija
kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti,
kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen.
Menettelytapaohje tilanteessa on seuraava:
1. Kutsutaan opiskelija ja tarvittaessa hänen huoltajansa kuultavaksi. Kuulemisessa oppilaitoksen osalta paikalla on
toimialapäällikkö tai nimetty varahenkilö sekä kyseessä olevan koulutusalan opettaja.
2. Valmistellaan päätösesitys laissa määriteltyjen ehtojen pohjalta. Toimeenpannaan päätösesitys ilman lainvoimaa.
3. Toimitetaan päätösesitys liitemateriaaleineen opiskeluoikeuden toimikunnan käsiteltäväksi. Toimikunta kokoontuu kolmen päivän sisään päätösesityksestä. Opiskeluoikeuden toimikunta tekee päätöksen asiassa ja päätöksessä määritellään määräaika, jonka kuluessa opiskelijan on toimitettava puuttuvat tiedot oppilaitokseen. Päätöksestä tiedotetaan asianosaisille.
4. Jos opiskelija toimittaa puuttuvat tiedot määräajassa ja niiden perusteella ei ole syytä edetä opiskeluoikeuden
peruuttamiseen, niin opiskelusta pidättäminen päättyy välittömästi. Asiassa edetään opiskeluoikeuden peruuttamiseen, jos opiskelija ei toimita puuttuvia tietoja määräajassa tai toimitettujen tietojen perusteella katsotaan tämä
tarpeelliseksi. Kurinpitoa koskevaan päätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
4.10.5 Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen
Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että
opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai harjoittelussa
TAI
• opiskelijalla on riippuvuus huumeista
JA
• testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi
JA
• opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä
JA
• opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, joissa huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai huumeista riippuvaisena toimiminen voi
a. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen hengen tai terveyden
b. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta
c. vakavasti vaarantaa salassapitosäädöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä
d. merkittävästi lisätä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun, harjoittelupaikan tai työssäoppimispaikan tai
työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan tai leviämisen riskiä.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen
käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita
muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä
koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle. Oppilaitos vastaa
huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Perusteltu epäily: voi perustua esim. opettajan tai työpaikkaohjaajan/ harjoittelun ohjaajan havaintoihin opiskelijan
käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Henki tai terveys voi vaarantua
esim. sellaisissa opinnoissa, joissa opiskelija käyttää vaarallisia koneita, laitteita tai työkaluja tai vastaa esim. lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta. Liikenteen turvallisuus voi vaarantua, jos opiskelija opintoihin liittyen
ohjaa kulkuneuvoa. Liikenteen turvallisuus kattaa myös mm. merenkulkualan turvallisuuden. Salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suoja ja eheys voi vaarantua esim. potilastietojen tai pankkitilitietojen osalta. Säännös
vastaa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain vastaavia säännöksiä. Oppilaitos määrää humausainetestiä
koskevan todistuksen esittämisvelvollisuudesta myös opintoihin kuuluvan työssäoppimisen/ harjoittelun aikana.
19
Oppilaitoksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoonohjaukseen ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn sekä testaamista koskevien todistusten huolelliseen hävittämiseen heti, kun
se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin.
4.10.6 Ohjaus ja tuki Sora ja opiskeluoikeuden peruuttaminen
Sora-säädöksen kautta mm:
• Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tarkennetaan
• Mahdollistetaan opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi
perusteltua
• Säädetään oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön
• Huumausainetestauksesta säädetään ko. koulutusta koskevissa laeissa yksityisyyden suojasta työelämässä
annettua lakia vastaavasti
• Kurinpitosäännöksiä täsmennetään
• Koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten tietojensaanti varmistetaan
Tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijan oikeusturva: menettely perustuu
lainsäädäntöön (yhteiset ja ennalta määritetyt pelisäännöt), yhdenvertainen kohtelu, säännöksiin rakennetut
suojaverkot, valitusmahdollisuus päätöksistä. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tarkennetaan. Mahdollistetaan
opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Hakijan
tulee oppilaitoksen pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat
tiedot. Koskee vain asetuksessa määriteltyjä koulutusaloja.
4.10.7 Terveydentilan ja toimintakyvyn edellytettävät vaatimukset opiskelussa.
Hakijoita pyydetään ilmoittamaan, täyttävätkö he oman arvionsa mukaan terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään
opinnoissa edellytettävät vaatimukset. Jos hakijan ilmoituksen perusteella ilmenee aihetta, oppilaitos voi edellyttää tarkempia terveydentilatietoja opiskelusta suoriutumisen ja kohtuullisten toimien arviointia.
Terveydentilavaatimukset
20
Hakuvaiheen terveydentila-arviointi
Opiskelijaksi hakija on ilmoittanut terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvän tiedon,
joka saattaa olla este opiskelijaksi ottamiselle
Koulutuksen järjestäjä tai kokeakoulu pyytää opiskelijaksi hakijaa toimittamaan
terveydenhuollon ammattihenkilön lausunnon
Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu toimittaa lausunnon tekevälle terveydenhuollon ammattihenkilölle
kuvauksen miksi lausuntoa pyydetään ja tutkintokohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset
MUU
TERVEYDENHUOLLON
AMMATTIHENKILÖ
LÄÄKÄRI
Lääkärin lausunta terveydentilasta (T-todistus)
Täyttääkö opiskelija tutkintokohtaiset
terveydentilavaatimukset
Ei sopiva
Koulutuksen järjestäjä tai
korkeakoulu päättää
opiskelijaksi ottamisesta
Vapaamuotoinen lausunto
Täyttääkö opiskelija tutkintokohtaiset
terveydentilavaatimukset
Sopiva
Rajoituksin sopiva
Lausunnossa arvioidaan, ovatko
opiskelun esteet poistettavissa*
* Arviointi on pääsääntöisesti hyvä tehdä opiskelijan kirjallisella luvalla yhteistyössä opiskelijahuollon kanssa
21
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA
Ammatilliset perustutkinno
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, viittomakielisen ohjauksen koulutusohjelma/osaamisala, viittomakielen ohjaaja
•Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lapsi- ja perhetyön koulutusohjelma/osaamisala, lastenohjaaja
•Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto,
nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutusohjelma/
osaamisala, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
Ammattitutkinnot
•Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto
Tutkintokohtaiset
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka
ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä
opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032/2011 ja
1033/2011) määritellyissä humanistisen ja kasvatusalan
tutkinnoissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvattimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida
kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön tervydentilan tai
toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen
hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voivat olla
• sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen kuten psykoottistasoinen oireilu
tai vakavasti toimintakykyä laskeva mansennus, vaka
sosiaalisten tilanteiden pelkotila tai viittomisen estävä
sairaus tai vamma (viittomakielisen ohjauksen perustutkinnossa)
• muu sairas tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan
oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden
• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus
SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
Ammatilliset perustutkinnot
•Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, asiakaspalvelun ja tietohallinnan, ensihoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen,
mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja
huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön, vanhusten sekä jalkojenhoidon koulutusohjelmat/osaamisalat, lähihoitaja
•
Ammattitutkinnot
•jalkojenhoidon ammattitutkinto
•kipsausalan ammattitutkinto
•obduktiopreparattorin ammattitutkinto
•kehitysvamma-alan ammattitutkinto
•perhepäivähoitajan ammattitutkinto
•päidetyön ammattitutkinto
•hierojan ammattitutkinto
•liikunnan ammattitutkinto
•koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen ammattitutkinto
Erikoisammattitutkinnot
•kipsimestarin erikoisammattitutkinto
•psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto
•kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto
•näkövammaistaitojen erikoisammattitutkinto
•puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto
•työvalmennuksen erikoisammattitutkinto
•vanhustyön erikoisammattitutkinto
•hierojan erikoisammattitutkinto
•koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen erikoisammattitutkinto
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka
ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä
opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032/2011 ja
1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan tutkinnoissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvattimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei
voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön tervydentilan
tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen
hoitotilanne.
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voivat olla
• sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma,
joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen
osallistumisen kuten psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva mansennus, vaka sosiaalisten tilanteiden pelkotila tai viittomisen estävä sairaus tai
vamma (viittomakielisen ohjauksen perustutkinnossa)
• muu sairas tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan
oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden
tai turvallisuuden
• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA,
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
Ammatilliset perustutkinnot
Ammattitutkinnot
•jalkojenhoidon ammattitutkinto
•kipsausalan ammattitutkinto
•obduktiopreparattorin ammattitutkinto
•kehitysvamma-alan ammattitutkinto
•perhepäivähoitajan ammattitutkinto
•päidetyön ammattitutkinto
•hierojan ammattitutkinto
•liikunnan ammattitutkinto
•koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen ammattitutkinto
Erikoisammattitutkinnot
•kipsimestarin erikoisammattitutkinto
•psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto
•kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto
•näkövammaistaitojen erikoisammattitutkinto
•puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto
•työvalmennuksen erikoisammattitutkinto
•vanhustyön erikoisammattitutkinto
•hierojan erikoisammattitutkinto
•koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen erikoisammattitutkinto
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka
ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä
opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032/2011 ja
1033/2011) määritellyissä tekniikan ja liikenteen alan
sekä oheisissa luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvattimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Logistiikan perustutkinnon (kuljetuspalvelujen, yhdistelmäajoneuvokuljettajan ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelma tai osaamisala), rakennusalan perustutkinnon
(maarakennskoneenkuljetuksen koulutusohjelma tai
osaamisala) sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon (ympäristöalan koulutusohjelma ja osaamisala) sekä
oheisten ammatti- ja erikoisammattituktintojen koulutuksessa edellytetään henkilöltä käytännön tehtäviin ja
työssäoppimisen aiheuttamaan kuormitukseen nähden
riittäävää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
Maaantieliikenteessä ammattikuljettajalta edellytetän
joko ryhmä 2 ajokortti (kuorma- ja linja-autojen sekä raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat) tai henkilöauton
ammattiajolupaa (taksinkuljettajat). Näitä haettavaa sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ajoterveydestä ryhmän 2 mukaisia terveydentilavaatimuksia.
Ajolupaa koskevista terveydentilavaatimuksista ja ajoterveyden valvonnasta säädetään ajokorttilaissa (386/2011)
sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asjoterveydestä (tulee voimaan loppuvuodesta 2011) ja jossa
annetaan tarkemmat säännöset ajokortin terveyvaatimuksista direktiivin 2006/126/EY liitteen III ja direktiivin
2009/113/EY vaatimusten mukaisesti. www.finlex-fi.
Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee
arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet
ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne.
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voivat olla
•insuliinihoitoinen diabetes
•epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet
ja toimintahäiriöt
•sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida
korjata apuvälineillä
•sydän- ja verenkiertoelinten sairaus
•fyysisen kuormituksen sietoa tai ulkotyössä selvitytymistä rajoittava hengityselinten sairaus
•tuki- ja liikuntaelimistön sairaus
•munuaissairaudet
•psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen
•päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus
4.10.8. Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista ammatillisessa koulutuksessa humanistisella ja kasvatusalalla: lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto sekä viittomakielisen ohjauksen perustutkinto
tekniikan ja liikenteen alalla: lentokoneasennuksen perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan
perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelma, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma sekä merenkulkualan perustutkinto
luonnonvara- ja ympäristöalalla: metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma ja luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelma
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto,
lääkealan perustutkinto ja liikunnanohjauksen perustutkinto
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos
1) opiskelija on opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden ja
näin osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa/ harjoittelussa tai
2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen
edellytyksiä tai
3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä
4) tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta taikka vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta
ja jos peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi Toistuva vaarantaminen voi johtua esim. puutteellisesta tai virheellisestä menettelystä tai piittaamattomasta suhtautumisesta, joka jatkuu huomautuksista huolimatta.
Vakavaa vaaraa voi aiheutua esim. silloin kuin opiskelija olennaisesti laiminlyö työssäoppimis-/ harjoittelupaikan
turvallisuusmääräyksiä. Yksittäinen huolimattomuudesta aiheutunut vahinko ei täytä opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksiä, jos teko tai laiminlyönti ei osoita ilmeistä soveltumattomuutta toimimaan opintoihin liittyvissä
käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa/ harjoittelussa. Yksittäinen huolimattomuudesta aiheutunut vahinko ei
täytä opiskeluoikeuden peruuttamisen edellytyksiä, jos teko tai laiminlyönti ei osoita ilmeistä soveltumattomuutta
toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa/ harjoittelussa.
Opiskeluoikeuden peruuttaminen terveydentilan ja toimintakyvyn perusteella mahdollista vain poikkeuksellisesti.
• Edellyttää, että hakuvaiheessa edellytetty tiettyä terveydentilaa.
• Ei edellytä sitä, että toisen henkilön turvallisuus on jo käytännössä ollut uhattuna.
• Tilanteet, joissa opiskelija ei opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevan säännöksen perusteella olisi voinut alun
perinkään tulla valituksi koulutukseen, jos ko. terveydentilaa koskeva seikka olisi ollut tiedossa jo hakuvaiheessa
• Peruuttamisperusteena sellaiset vakavat fyysiseen tai psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, jotka estävät käytännön tehtävistä tai työssäoppimisesta/ harjoittelusta suoriutumisen.
• Ei peruuttamisperustetta, jos este voidaan poistaa. Vakavilla häiriöillä ei tarkoiteta sellaisia mielenterveysongelmia, jotka hoidettuna eivät muodosta estettä koulutukseen ottamiselle ja osallistumiselle. Jos opiskelijalla
epäillään olevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, joka voisi olla opiskeluoikeuden peruuttamisen
perusteena, hänet voidaan määrätä terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Oppilaitos vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Oppilaitoksella
oikeus saada lääkärin lausunto, josta ilmenee tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan
toimintakyvystä. Jos opiskelija kieltäytyy lääkärintarkastuksesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen
asti, kunnes suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Opiskeluoikeuden peruuttaminen opiskeluoikeuden
peruuttamispäätöksen salaamisen perusteella edellyttää, että oppilaitos on hakuvaiheessa pyytänyt tietoa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Oppilaitoksella oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin
edellyttämät välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista
toiselta oppilaitokselta.
Opiskeluoikeuden peruuttaminen rikosrekisteriotteen perusteella liittyy alaikäisten henkilökohtaisen koskemattomuuden suojelutarpeeseen. Voidaan edellyttää opiskelijalta rikosrekisteriotteen esittämistä silloin, kun opinnoissa annetaan tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ei hakuvaiheessa vaan
opintojen aikana. Koskee vain 1.1.2012 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneita.
Rikostuomio ei automaattisesti tarkoita opiskeluoikeuden peruuttamista, vaan asiaa pitää harkita aina tapauskohtaisesti. Harkintaan voi vaikuttaa esim. koulutusala, tehty rikos, tekoajankohta ja tuomion pituus. Opiskelija tilaa
rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta. Otteen voi tilata vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai
24
käyttämällä tarkoitusta varten laadittua lomaketta tai sähköistä hakemusta. Tietoa pyydettäessä on ilmoitettava
tarkoitus, johon rikosrekisteriotetta tarvitaan. Ote on maksuton. Koulutuksen jarjestäjän tulee huolehtia, että
opiskelijat saavat tarvittavan opastuksen hakemuksen tekemiseen.
http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/18232.htm
Tuomioistuinten ilmoitusten perusteella rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu ehdottomaan vankeuteen, valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun, ehdolliseen vankeuteen,
ehdollisen vankeuden ohessa tuomittuun sakkoon, yhdyskuntapalveluun tai valvontaan, nuorisorangaistukseen,
nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon, viraltapanoon tai jätetty rangaistukseen tuomitsematta. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes suostuu
toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
Opiskeluoikeuden peruuttamista edeltävät toimenpiteet
Ennen päätöstä opiskeluoikeuden peruuttamisesta opiskelijan kanssa tulee selvittää tämän mahdollisuus hakeutua
muuhun koulutukseen. Oppilaitoksen tulee pyrkiä tarjoamaan opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin kuluessa
henkilökohtaista opinto-ohjausta ja tarvittaessa ohjata opiskelija esim. työvoimatoimiston palveluihin. Opiskelijan
kanssa voidaan myös sopia siitä, että opiskelija siirretään saman koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun muuhun
koulutukseen. Siirron edellytyksenä on arvio siitä, että opiskelijalla on edellytykset saavuttaa tutkintovaatimukset
toisella alalla. Opiskelijan siirtymisestä toiseen koulutukseen tulee tehdä kirjallinen päätös ja samalla kirjata nykyisestä opiskeluoikeudesta luopuminen.
Oppilaitoksen tulee toimia yhteistyössä opiskelijaterveydenhuolto- ja opiskelijahuoltopalveluita antavien ja
järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskelijoille tieto näistä eduista ja palveluista.
Tarvittaessa opiskelija tulee ohjata hakemaan näitä etuja ja palveluita.
Opiskelija voidaan tämän suostumuksella ottaa koulutuksen järjestäjän sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka
opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Jos perusteet opiskeluoikeuden peruuttamisen ovat olemassa,
niin asiassa edetään seuraavasti:
1. Kutsutaan opiskelija ja tarvittaessa hänen huoltajansa kuultavaksi laissa määritellyt seikat huomioiden. Kuulemisessa oppilaitoksen osalta on paikalla vähintään rehtori tai nimetty varahenkilö sekä kyseessä olevan koulutusalan
opettaja.
2. Valmistellaan päätösesitys laissa määriteltyjen ehtojen pohjalta. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys. Toimeenpannaan
päätösesitys ilman lainvoimaa.
3. Rehtorin on ilmoitettava välittömästi koulutusjohtajalle asian toimeenpanosta. Toimitetaan päätösesitys liitemateriaaleineen koulutusjohtajalle ja opiskeluoikeuden toimikunnan käsiteltäväksi.
4. Toimikunta kokoontuu kolmen päivän sisään päätösesityksestä. Päätöksestä tiedotetaan asianosaisille. Mikäli
opiskeluoikeus peruutetaan, niin siitä tiedotetaan Valviralle. Edellä esitettyä menettelyä käytetään vain valtioneuvoston asetuksissa 1032/2011 ja 1033/2011 määritellyillä aloilla.
4.10.9. Opiskeluoikeuden palauttaminen
Opiskelijalla on mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden palauttamista, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on, että hakija
osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen. Opiskelijan tulee toimittaa terveydentilaansa koskevat
lausunnot. Palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa.
Oppilaitoksella on velvollisuus antaa Valviralle tieto sen toimialaan kuuluvien koulutusalojen osalta opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen. Peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin ja korkeakouluissa ammattikorkeakoulun/yliopiston hallitus.
Ennen peruuttamispäätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle
tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta
14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (ja sen jälkeen hallinto-oikeudelta).
Peruuttamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, ellei opiskelijoiden oikeusturvalautakunta tai hallinto-oikeus kiellä päätöksen täytäntöönpanoa.
25
Menettely opiskeluoikeuden palauttamisen yhteydessä Henkilö, jolta opiskeluoikeus on peruutettu, voi hakea
opiskeluoikeuden palauttamista koulutuksen järjestäjältä. Opiskeluoikeus
tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan
tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot.
Asiassa menetellään seuraavasti:
1. Opiskelija toimittaa koulutusjohtajalle terveydentilaansa koskevan selvityksen, jolla hän osoittaa peruuttamisesta aiheuttaneiden syiden poistuneen.
2. Opiskeluoikeuden toimikunta kuulee opiskelijaa ennen päätöksen tekoa.
3. Toimikunnan päätös tiedotetaan hakijalle. Mikäli opiskeluoikeus palautetaan, niin siitä tiedotetaan Valviralle.
4.10.10 Opiskeluoikeuden toimikunta ja opiskelijoiden oikeusturvalautakunta
Opiskeluoikeuteen ja kurinpitoon liittyvissä asioissa päätöksenteko tehdään monijäsenisessä toimielimessä, joka
koulutusyhtymässä on nimetty opiskeluoikeuden toimikunnaksi, se päättää piskeluoikeuden peruuttamisesta ja
palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta Toimielimessä puheenjohtajana on rehtori sen lisäksi siinä on opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.
Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet on nimetty enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat
virkavastuulla.
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta on muutoksenhakuelin opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa. Tarkoituksena on varmistaa yhtenäisen soveltamiskäytännön muodostuminen. Kyseessä
on Itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakuelin. Lainkäyttöasiat ratkaistaan lautakunnan istunnossa esittelystä. Lautakunnan hallintoasiat hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä. Lautakunnan päätöksistä on
jatkovalitusoikeus Helsingin hallinto-oikeuteen. Kokoonpanossa varmistetaan lääketieteellinen, oikeudellinen ja
koulutusasioiden asiantuntemus sekä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat valitusasiat käsitellään kiireellisinä. Lautakunta voi kieltää peruuttamispäätöksen
täytäntöönpanon (opiskelijan vaatimuksesta tai oma-aloitteisesti).
Opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata opiskelijaterveydenhuoltopalvelujen piiriin. Selvitysten perusteella tehdään
arviointi tilanteesta ja varataan opiskelijalle (ja hänen huoltajalleen) tilaisuus tulla kuulluksi. Valviralle tieto vireillä
olevasta terveydenhuollon opiskelijaa koskevasta opiskeluoikeuden peruuttamisprosessista. Selvitetään yhdessä
opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Selvitetään opiskelijan siirtomahdollisuus
ja –halukkuus. Päätös: opiskeluoikeuden peruuttaminen/ opiskeluoikeutta ei peruuteta/ opiskelijan siirtyminen
toiseen koulutusohjelmaan. Valviralle tieto terveydenhuollon opiskelijaa koskevasta opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksestä ja sen perusteluista. Kyseessä on viimeinen keino, tärkeintä on ennaltaehkäisy ja ohjaus. Aiempi
opiskeluoikeuden peruuttamispäätös ei tarkoita automaattista estettä hakeutua ko. alojen koulutukseen, vaan
oppilaitoksen tulee harkita tilanteet aina tapauskohtaisesti.
Koska valmistelu- ja päätöksentekoprosessi jakautuu oppilaitoksen ja erillisen toimielimen kesken, niin valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita asian dokumentointiin, jotta päätöksentekoa varten tarvittava aineisto
on riittävä. Laki edellyttää kurinpitorangaistuksista sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja pidättämisestä aina
kirjallista päätöstä..
26
peruste
tosen terveyden tai turvallisuuden vaarantaminen
ei täytä terveyden-tilaltaan
tai toiminta-kyvyltään opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
aiemman opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen
salaaminen
hakuvaiheessa
opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa
työskentelyä,
tuomittu
rangaistukseen
tietystä
rikoksesta
selvitykset
• vaarantanut vakavasti
(tapahtumakuvaus)
• vaarantanut toistuvasti
(useampi huomautus)
• mahd. terveydentilatutkimukset (tapahtumakuvaus)
• määrätään terveydenhuollon ammattihenkilön
suorittamiin tarkastuksiin
ja tutkimuksiin, jos ne ovat
välttämättömiä opiskelijan
tervydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi
• tiedonsaantioikeus
koulutuksen järjestäjältä ammittikorkeakoululta tai yliopistolta
• rikosrekisteriote
MÄÄRÄLLISET KRITEERIT
LAADULLISET KRITEERIT
• koulun sosiaaliyön saatavuus: opiskelijamäärä/kuraattori (suos. 500
opisk./kuraattori), oppilaitoksen sosiaalityön resurssit; aika, tilat.
• tuen tarpeessa olevan opiskelijan tunnistaminen varhaisessa vaiheessa
• opiskelijoilla ja henkilökunnalla on tiedossa koulun sosiaalityön palvelut oppilaitoksessa.
• taloudellisen tuen mahdollisuuksista tiedotetaan ja opastetaan tarvittavia.
• opiskelija pääsee tilannearviointiin ja tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin tarvittaessa.
• yksilökohtaisen asiakastyöprosessin toteutuminen asiakkaita hyödyttävällä tavalla
• hyvinvointikysely
• tarkoituksenmukaiset jatkosuunnitelmat seurantoineen toimivat
• opiskelijan tarpeen mukainen verkostoyhteistyö
• poissaolot
• tutkinnon läpäisy-%, keskyttämis-%
• opiskelijakontaktit
• jatkotoimenpiteisin ohjatut opiskelijat
• psykiatriset palvelut
• päidenpalvelut
• lastensuojelu
• kuntoutustutkimukset
• koulutuksen jälkeen sijoittuminen
• koulunkäyntiavustajien määrä
• tukihenkilöiden määrä
5.Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö
Opiskelijahuoltopalveluiden tuottaminen edellyttää eri viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Koska
opiskelijahuollon järjestäminen on koulutuksen järjestäjän vastuulla, sen on oltava yhteistyössä aloitteellinen. Erityisesti hallinnon rajoja ylittävien palvelujen toteuttaminen siten, että niitä voidaan tarjota opiskelijoille helposti
saavutettavina matalan kynnyksen palveluina edellyttää hyvää suunnittelua ja tarkkaa sopimista.
Koulutuksen järjestäjä voi toimia itse palveluiden tuottajana tai kuntasektorille kuuluvia palveluja voidaan tuottaa
yhteistyössä kolmannen osapuolen kanssa. Koulutuksen järjestäjä voi myös sopia kustannusten jakamisesta palvelujen kustannusvastuussa olevien kuntien kanssa erillisellä hyvinvointisuunnitelmalla ja siihen liittyvillä sopimuksilla.
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittelee palvelut ja niiden tuottamisen vastuulliset tahot, mutta jättää palvelujen tuottamisen tavat ja toimijat avoimeksi.
5.1 Oppilaitoksen ja huoltajien välinen yhteistyö
Kodin ja ammattiopiston yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vas¬tuullisuutta,
edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia
koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon.
Tavoitteiden saavuttamista tukee ammattiopiston velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opintojen etenemisestä tiedottaminen tapahtuu ryhmänohjaajan ja huoltajan välisen yhteydenpidon kautta. Vanhemmat saavat käyttäjätunnukset Wilma-järjestelmään,
jolloin he pystyvät seuramaan alaikäisen opiskelijan opintojen etenemistä.
Opintojen alkuvaiheessa opiskelijalle ja huoltajille tiedotetaan oppilaitosten opiskelijahuolto ja erityisopetuspalveluista. Tiedottaminen tapahtuu opiskelijahuolto- ja erityisopetushenkilöstön henkilökohtaisen esittelyn kautta
sekä koteihin jaettavien opiskelijan oppaiden ja oppilaitosten www-sivujen kautta. Näin opiskelijan opiskeluun
ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyvien ongelmien tunnistaminen helpottuu ja opiskelija osaa hakea niihin
tukea.
Opiskelijaa ohjataan myös käyttämään yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon ja muita ohjaus-, neuvonta- ja
tietopalveluja.
5.2 Saattaen vaihto yhteistyö perusopetuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston välillä
Tiedon kulun varmistamiseksi pidetään peruskoulujen kanssa saattaen vaihtaen palavereita, joiden tiimoilta toisen asteen opiskelijahuoltohenkilöstö kiertää peruskoulujen oppilashuoltoryhmissä kartoittamassa mahdollisten
tulevien uusien opiskelijoiden erityistarpeita. Saattaen vaihto- palavereilla on suuri merkitys ne palvelevat suunnittelua siinä mielessä, että vaikeimmistakin lähtökohdista tulevalle nuorelle osataan tarjota varhaisessa vaiheessa
riittävät tukitoimet.
Lisäksi HOJKS-opiskelijoiden nimeäminen ja tarkoituksenmukaisten tukipalvelujen järjestäminen tehostuvat riittävän tiedonkulun myötä. Saattaen vaihto palaverit pidetään keväällä hyvissä ajoin ennen koulujen päättymistä
27
tai siinä vaiheessa kun opiskelijoiden valintatoiveet ovat selvillä. Myös ohjaavissa ja valmistavissa koulutuksissa
olevien tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tiedot tuen tarpeesta siirretään opiskelijoiden luvalla. Tuen tarpeessa oleville opiskelijoille pyritään turvaamaan saattaen vaihto myös työssäoppimiseen, työvoimatoimistoon tai
työelämään Reimari-hankkeen avulla luodun mallin mukaisesti.
5.3 Yhteistyö lastensuojelulain mukaan
Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava
vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän
varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia,
huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa
järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen
selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan
vanhemmuutta.
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut
turvaavat lapselle:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia,
jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä.
Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleen yhdistämisestä.
.Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa
olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat
saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma
käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Uuden sosiaalihuoltolain tuomat keskeiset muutokset
Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluja muiden peruspalvelujen
yhteydessä
Lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu
Uuden sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn tai
erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Toimintakykyä alentavia syitä ovat sairaus, synnytys, vamma tai
muu vastaavanlainen syy kuten uupumus. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien erotilannetta tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa tai perheenjäsenen kuolemaa. Elämäntilanne voi
aiheuttaa tuen tarvetta myös muun omaisen tai läheisen vaikean sairauden tai poismenon johdosta.
Sosiaalihuoltolakiin ja muihin lakeihin tulevat muutokset
Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon yhteydessä 1.4.2015 muutoksia on tullut mm. lastensuojelulakiin, terveydenhuoltolakiin.
28
Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä sosiaalihuoltolaissa tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia
hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarkoituksena on turvata kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville henkilöille heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi tilanteissa,
joissa henkilö ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai henkilön avun saaminen on vaarassa estyä sen
vuoksi, ettei hän kykene riittävässä määrin vastaanottamaan tai antamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. Syynä voi olla kognitiivinen tai psyykkinen vamma tai sairaus, päihteiden ongelmakäyttö, usean yhtäaikaisen tuen tarve tai muu vastaava syy. Muu vastaava syy voi olla esimerkiksi puutteellinen kielitaito yhdistettynä traumaattisiin
kokemuksiin. Lapsi voi tarvita erityistä tukea edellä mainituista syistä tai sen vuoksi, että lapsen kasvuolosuhteet
vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai
kehitystään.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
Jos henkilön sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on laissa säädetyillä tahoilla (mm. opetustoimi)velvollisuus ohjata
henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteys kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen Jos henkilön suostumusta ei voida saada, laki velvoittaa kuitenkin olemaan
yhteydessä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos henkilö on ilmeisen
kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii
Palvelutarpeen arviointi
Kun kunnan sosiaalihuoltoon tulee tieto sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, kiireellisen
avun tarve on arvioitava välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi.
Läheisverkoston kartoittaminen
Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tai myöhemmin asiakkuuden aikana voidaan selvittää, miten
asiakkaan omaiset tai muut läheiset henkilöt osallistuvat asiakkaan tukemiseen. Omaisiin ollaan
yhteydessä asiakkaan suostumuksella, eikä laissa velvoiteta omaisia auttamaan. Ilman asiakkaan
suostumusta omaisia kuullaan vain, jos tietoa tarvitaan lapsen edun vuoksi tai tieto on välttämätön
palvelutarpeen selvittämiseksi silloin, kun asiakas ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan,
terveydestään tai turvallisuudestaan. Kartoittamisen yhteydessä selvitetään tarvittaessa omaisten ja
läheisten tuen tarve.
Omatyöntekijä
Asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Asiakkuuden
aikana omatyöntekijä voidaan vaihtaa, jos siihen on pakottava syy tai vaihtaminen on asiakkaan
edun mukaista. Omatyöntekijä on nimettävä viimeistään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Luontevinta on
nimetä työntekijä, jonka kanssa asiakas olisi muutoinkin yhteydessä.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan omatyöntekijän on oltava sosiaalityöntekijä. Vähän palveluja tarvitsevalle asiakkaalle voi riittää tieto siitä, kehen voi tarvittaessa olla yhteydessä.
Useita palveluja tarvitseva nuori voi puolestaan tarvita omatyöntekijää, joka seuraa aktiivisesti tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa vie nuoren palveluihin.
Nuorisopalvelutakuu
Uusi sosiaalihuoltolaki tarjoaa tärkeitä välineitä nuorten auttamiseen ja täydentää nuorisotakuuta.
Nuorisopalvelutakuu on suunnattu alle 25-vuotiaille nuorille. Nuorisopalvelutakuuseen sisältyy moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jos nuoren taustalla on työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin
taitoihin liittyviä ongelmia, omatyöntekijä suunnittelee yhdessä nuoren kanssa sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden nuoren tarpeiden mukaisesti. Nuoren tarvitsema sosiaalinen kuntoutus voi olla arkielämän taitojen
oppimista, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua ennen niissä aloittamista tai aloittamisen
jälkeen. Kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja/tai mielenterveyshoito. Sosiaalisella kuntoutuksella
tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutus paikkaan tai työpajaan. Omatyöntekijä
pyrkii työskentelemään siten, ettei työhön tai koulutukseen liittyviä keskeyttämisiä tule. Tavoitteena on vahvistaa
onnistumisen kokemuksia.
Sosiaalipäivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden. Kiireelliset
sosiaalipalvelut on toteutettava ottaen huomioon, mitä voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään.
29
Ehkäisevien perhepalvelujen osuus kasvaa. Kotipalvelun vahvistamisen lisäksi perhetyöt, tukihenkilöitä ja
-perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on annettava yleisinä perhepalveluina myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Päihdehuollossa on siis noudatettava hoitotakuuta tai vastaavasti järjestettävä tuen tarpeita vastaavat
sosiaalihuollon palvelut silloin, kun ne parhaiten soveltuvat asiakkaan auttamiseen. Kasvatus- ja perheneuvontaa
voidaan toteuttaa kasvatus- ja perheneuvolassa. Myös perheneuvolan asiakkailla on oikeus omatyöntekijään ja
oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi.Terveydenhuollon palvelut lastensuojelun asiakkaille
Terveydenhuoltolaissa säädetään lisäksi, että lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut, jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista. Näissä tilanteissa tarvittava hoito on järjestettävä tarvittaessa nopeamminkin kuin hoitotakuu edellyttäisi. Säännös koskee esimerkiksi lapsen tai hänen vanhempiensa tarvitsemia
mielenterveyspalveluja tai päihdehoitoa.
Subjektiivinen oikeus päihteettömyyttä tukeviin palveluihin
Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Kyseessä on niin sanottu subjektiivinen oikeus. Se velvoittaa kuntaa toimimaan heti kun se saa tiedon raskaana
olevasta henkilöstä, joka on huolissaan omasta päihteidenkäytöstään. Vastaava sääntely sisältyy terveydenhuoltolakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö arvioi, mikä on palvelujen riittävä taso. Palvelut on järjestettävä
välittömästi, jotta voitaisiin turvata tulevan lapsen terveys ja kehitys.
Valvotut tapaamiset Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan järjestäminen on kunnille uusi tehtävä. Lakiuudistuksella vahvistetaan lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa. Lasta myös suojataan vahingollisilta
tapaamisilta nykyistä paremmin.
Lisäksi kaikki ne tahot, jotka ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, ovat velvollisia tekemään ilmoituksen myös poliisille, kun on syytä epäillä lapsen joutuneen henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi.
Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset
Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan. Lapsi voidaan jatkossa sijoittaa kiireellisesti vain, jos
lapsi on välittömässä vaarassa, koska puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä taikka lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä
päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisen rikoksen tai muulla rinnasteisella tavalla. Jos lapsi tarvitsee muusta kuin
edellä mainitusta syystä kiireellisesti sijoitusta kodin ulkopuolelle, voidaan käyttää edellä selostettua säännöstä
kiireellisistä avohuo
5.4 Mielenterveys ja yhteistyö toimijoiden kanssa
5.4.1 Masentuneen opiskelijan tuntomerkit:
•Opiskelija on jatkuvasti väsynyt. Hänellä on univaikeuksia, hän ei nuku tarpeeksi tai ei tunnu saava pitkästäkään unesta riittävästi voimia seuraavan päivän työhön.
•Opiskelija on voimaton. Hän ei tunnu jaksavan oikein mitään.
•Opiskelija on apaattinen ja vetäytyy ystävien parista ja harrastuksista.
•Opiskelijalla on syömisvaikeuksia. Hän syö liikaa tai liian vähän.
•Opiskelija on vihamielinen, kiukuttelee ja ärsyyntyy syyttä suotta.
•Opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia.
•Opiskelija on ylivilkas. Hän touhuaa siellä ja täällä sekä heittelee huomautuksia, jotka häiritsevät muunluokan työskentelyä.
•Opiskelija ilmaisee inhoavansa itseään. Hän pitää itseään rumana ja on varma, ettei kukaan pidä hänestä.
•Opiskelija on itkuinen. Vanhemmat opiskelijat yleensä kätkevät itkunsa, mutta surullisuus näkyy hallitsevana olotilana. Elämänilo puuttuu.
•Opiskelija kokee tulevaisuuden synkkänä. Kuoleman pohdiskelua esiintyy puheissa ja kirjoituksissa.
5.4.2 Oireita, jotka saattavat viitata mielenterveydelliseen häiriöön
•Opiskelija vetäytyy yksinäisyyteen.
•Hän on sekava, hänen puheensa ovat epärealistisia.
•Hänellä esiintyy pakkotoimintoja. Hän toistaa rituaalinomaisesti joitain liikkeitä. Hän toimii lapsellisesti
tai tavalla, joka on poikkeava ja jota hän ei itse osaa tai halua selittää.
30
•Koulutyön suorittaminen vääristyy joko voimiin ja kykyihin nähden liialliseksi yrittämiseksi tai suhtautuminen muuttuu välinpitämättömäksi.
•Opiskelija antaa suullisia, kirjallisia tai kuvallisia vihjeitä avuntarpeestaan.
•Ulkoinen olemus muuttuu äkkiä: opiskelija on hoitamaton tai äärimmäisen tarkka ulkonäöstään.
•Hänellä esiintyy äkillisiä selittämättömiä naurun- tai itkunpuuskia.
•Myös harhoja ja harhaluuloja voi esiintyä.
5.4.3 Itsemurhan riski on olemassa, kun
•oppilaalla on takana aiempi itsemurhayritys,
•hän on puhunut itsemurhasta tai uhannut sillä,
•hänellä on suunnitelma itsemurhan varalle: hän esimerkiksi alkaa lahjoitella tavaroitaan,
•kuolema esiintyy hänen puheissaan, kirjoituksissaan ja piirroksissaan,
•hän tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan, tai häneltä on äskettäin kuollut väkivaltaisesti joku sukulainen,
•hän on kokenut suuren menetyksen, läheisen kuoleman, eron, epäonnistumisen,
•hän samaistuu johonkuhun itsemurhan tehneeseen henkilöön,
•hän on impulsiivinen ja/tai väkivaltainen,
•hän käyttää päihteitä,
•hän ei näe ulospääsyä ongelmistaan ja torjuu ongelmanratkaisutilaisuudet,
•hän vaatii itseltään liikaa, on liian kriittinen itseään kohtaan. (Leinonen, P., 1996)
5.4.4 Toiminta
Opiskelija ohjataan opiskeluterveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin luokse keskustelemaan ja he suorittavat jatko-ohjauksen tarpeen vaatiessa.
Ohjaus palveluiden piiriin
Paikallisia mielenterveyspalveluita tarjoavat yksiköt löytyvät:
HYPERLINK "http://www.mielenterveystalo.fi" www.mielenterveystalo.fi
5.5 Päihteet ja yhteistyö toimijoiden kanssa
Alkoholi ja huumeet aiheuttavat monia haittoja: työ- ja toimintakyvyn alenemista, työturvallisuuden vaarantumista, poissaoloja, työtehtävien laiminlyöntiä, työilmapiirin huonontumista ja työn laadun ja tuottavuuden heikkenemistä. Nuoren päihteiden käyttö liittyy usein hänen vaikeuksiinsa ja elämäntilanteeseensa. Perhetausta, ystäväpiiri
ja koulunkäynti vaikuttavat asiaan.
Varsinkin murrosiässä on monia muutoksia, jotka saattavat hämmentää nuorta. Ympäröivä yhteisö ja yhteiskunta
vaikuttavat nuoreen ja hänen käytökseensä. Oppilaitosyhteisö voi vaikuttaa nuoreen positiivisesti, esimerkiksi, jos
koulussa huomataan nuorella olevan vaikeuksia ja autetaan häntä, toisaalta se voi vaikuttaa myös negatiivisesti,
esimerkiksi koulukiusattu voi sortua käyttämään päihteitä.
Päihteiden käytöllä on erilaisia muotoja, on kokeilua, käyttöä, ongelmakäyttöä, ja erilaisia käyttökulttuureja. Eri
aineiden käyttöön liittyy erilaisia motiiveja ja riskejä. Opiskelija velvoitetaan noudattamaan järjestyssääntöjä, jotka
kieltävät päihtyneenä esiintymisen tai päihteiden käytön oppilaitoksessa ja työpaikalla. Työsopimuslain (320/1970)
mukaan päihteiden käyttö työpaikalla on työsuhteen purun peruste. Opiskeluun osallistuvalla tulee olla oikeus
turvalliseen opiskeluympäristöön (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998), samoin työnantajilla ja työntekijöillä oikeus turvalliseen työympäristöön (työturvallisuuslaki 798/2002). Päihteet aiheuttavat turvallisuusriskin niin
oppilaitoksessa kuin työpaikallakin. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneenä sattuneita tapaturmia. Myös asiakkailla on oikeus saada turvallinen palvelu päihteettömältä opiskelijalta. Alkoholilaki (1143/1994)
kieltää alaikäisen (alle 18-vuotiaan) alkoholin käytön ja hallussapidon. Lisäksi laki kieltää alkoholin välittämisen
alaikäiselle. Huumausainelaki (608/1993) sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus,
maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Huumausainerikoksista säädetään
rikoslain (1304/1994) Päihteisiin liittyvät tilanteet hoidetaan ensisijaisesti koulussa ja opiskelijahuoltohenkilöstö
ottaa yhteyttä viranomaisiin tarvittaessa.
31
PÄIHDETYÖ
Ehkäisevä päihdetyö
Korjaava päihdetyö
Henkilö voidaan myös määrätä tahdonvastaiseen hoitoon terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella. Runsas
riippuvuutta aiheuttava päihteiden käyttö voidaan katsoa mielenterveyshäiriöksi, johon sovelletaan mielenterveyslakia (1116/1990) ja sen mukaisia pakkotoimia.
5.5.1.Päihdetyö
Päihdetyö koostuu ehkäisevästä (yleinen ja riskiehkäisy) ja korjaavasta
5.5.1.1.Ennaltaehkäisevä päihdetyö
•Viihtyisä ympäristö,
•mahdollisuus tulla kuulluksi,
•hyvä ryhmä
•kiusaamiseen puuttuminen
•toimiva opiskelijahuolto ja erityisopetus
•vapaa-aikatoiminta
•luottamukselliset suhteet lähiyhteisössä
•mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja tulevaisuuteen
•hyvä itsetunto ja itsetuntemus
•tietoisuus päihteiden riskeistä
•lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön
•päihteiden vaikea saatavuus ja kontrolli
Kouluterveyskyselyn kautta saadaan tärkeää tietoa, jota voidaan käyttää ennaltaehkäisevän työn suuntaamisen
apuna.
Valtakunnallista päihdeviikkoa sekä hyvinvointimessuja voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä. Erityisen
tärkeää on opiskelijoiden itsensä osallistaminen sekä tutor- ja opiskelijakunnan hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.
Tuleva syksynä tavoitteena on mm. kehittää sote-, ja nuva-alan opiskelijoiden kanssa opiskelijoiden osallistamista
ja vertaisohjaamista. Opiskeluterveydenhoitajien mahdollisesti tekemät terveyskyselyt ja niiden kanssa tehtävät
Audit-testit toimivat hyvänä seulana, joiden pohjalta voidaan poimia ne opiskelijat, jotka tarvitsevat ohjausta ja
neuvontaa. Ennaltaehkäisevänä keinona toimivat myös yleiset ja kohdennetut vapaa-ajan aktiviteetit. Myös terveystiedon opetus, säännölliseen elämän rytmiin kannustaminen, oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen
ja tuki sekä hyvin toimiva viranomaisyhteistyö tukee ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutumista. Ensiarvoisen
tärkeää on toimiva yhteistyö paikallisten päihdepalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa.
Päihteidenkäytön ehkäisyn keskeisenä tarkoituksen on antaa tietoa eri päihdeaineista ja niiden käytön aiheuttamista riskeistä. Nuorilla tulee olla oikeus saada päihteistä pätevää tietoa, jonka perusteella he kykenevät harkitsemaan omia valintojaan. Terveydellisten riskien lisäksi siihen tulisi kuulua pohdintaa myös päihteiden aiheuttamista
vaikeuksista kaverisuhteissa, koulunkäynnissä ja perhe-elämässä. Asioiden käsittelytavoissa, näkökulmissa ja esimerkeissä tulisi lähteä läheltä nuorten kokemusmaailmaa.
Ennaltaehkäisevän päihdetyön keinoja ovat myös päihteiden ongelmakäyttäytymiseen puuttuminen ja asioiden
esille nostaminen riittävän varhaisessa vaiheessa.
Päihteiden käytön riskitekijät
•sosiaalinen epäluottamus ja heikko itsetunto
•elämäntilanteen hallitsemattomat muutokset
32
•päihdemyönteinen paine
•yksinäisyys, syrjäytyminen ikäryhmästä
•epäsuotuisa kierre, keskeytynyt koulu tai työ
•päihteiden helppo saatavuus ja kontrollin vähäisyys
•humalahakuinen päihteiden käyttö
•riskikäyttäytyminen ja tapaturma-alttius päihtyneenä
Korjaava päihdetyö, ehkäisevä päihdetyö
5.5.1.2. Riskiehkäisy
Riskiehkäisyllä tarkoitetaan toimia, joita kohdennetaan tiettyyn ryhmään tai yksilöön.
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa opiskeluterveydenhoitajat tekevät terveyskyselyn ja sen liitteenä Audit testin 1. vuosikurssin opiskelijoille sekä mahdollisesti myös kutsuntatarkastuksen yhteydessä Audit uusitaan ongelmakäyttäytymisen tunnistamisen jälkeen, jota seuraa puuttuminen ja tilanteen seuranta. Oleellisen tärkeää on,
että opiskelijahuollon henkilöstöllä on riittävästi resurssia ja osaamista puuttua ongelmakäyttäytymiseen, tehdä
tarvittaessa hoitoonohjausta ja seurata tätä prosessia.
Mikäli epäillään opiskelijan olevan päihtyneenä oppilaitoksessa, työsäoppimispaikassa tai asuntolassa voidaan hänet puhalluttaa, mikäli hän suostuu vapaehtoisesti.
Mikäli tulos on positiivinen ohjataan hänet lääkärin vastaanotolle päihtymistilanteen varmistamiseksi.
Epäiltäessä huumausaineiden käyttöä ohjataan testiin.
Mikäli on syytä epäillä päihteiden ongelmakäyttöä ohjataan opiskelija hoidon piiriin.
5.5.2. Päihteiden käytön tunnistaminen
Päihteiden käytön varhaisoireita voivat olla opiskelijan runsaat poissaolot, yleinen velvollisuuksien laiminlyönti,
opintosuoritusten heikentyminen, olemuksen tai käyttäytymisen muutokset ja tapaturma-alttius. Perhe ja kaverit
huomaavat usein nuoren kaveripiirin vaihtumisen, äkilliset mielialan vaihtelut, harrastusten jäämisen ja rahankäytön lisääntymisen.
Huumeiden käyttäjän tunnistaminen on usein hankalaa varsinkin, kun kyse on kokeilusta tai satunnaiskäytöstä.
Huumeiden käyttöön voivat edellä mainittujen havaintojen lisäksi viitata imelä, makea savun tuoksu vaatteissa
ja hiuksissa, päihtymys ilman alkoholin hajua, erilaiset käyttövälineet (piiput, ruiskut, lusikat), pillerit, pistosjäljet
käsivarsissa, verestävät silmänvalkuaiset, laajentuneet ja pistemäiset pupillit, hihittelevä käytös tai poissaoleva ja
sekava mielentila.
Mitkään yllämainituista merkeistä eivät vielä osoita, että nuorella olisi varsinainen huumeongelma, eli että hän olisi
huumeriippuvainen. Nuorten kokeiluluonteinen huumeiden käyttö ei automaattisesti johda riippuvuuteen, vaikka
se riski onkin ja siihen pitää nuoren lähellä elävien puuttua. Jos nuori alkaa olla säännöllisesti ja usein sekavassa
tilassa tai hän on pitkiä aikoja luvatta pois koulusta tai hänellä näyttää olevan usein suuria summia rahoja käytössään, on tilanne jo vakavampi.
Runsaisiin poissaoloihin reagointi/ syytä epäillä päihteitä
•Opiskelijan aiheettomiin, runsaisiin poissaoloihin voi liittyä päihteiden käyttöä.
•Vanhempien kanssa keskusteltaessa voidaan kiinnittää huomioita myös seuraaviin päihteiden käyttöön
viittaavii piirteisiin;
•Koulumenestys heikkenee nopeasti.
•Poissaolot lisääntyvät ja ne keskittyvät aamuihin ja viikonloppuihin, ennen kaikkea maanantaipäiviin.
•Rahantarve kasvaa.
•Ystävät vaihtuvat.
•Puheenaiheet vaihtuvat. Alkoholi- tai huumeslangi tulee puheisiin.
•Puheet muuttuvat epärealistisiksi. Esiintyy valehtelua ja tarinoiden sepittelyä.
•Luonne muuttuu. Opiskelijalla esiintyy ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Katse harhailee, olemus muuttuu pälyileväksi.
•Ulkonäkö muuttuu. Pukeutumisella ei näytä olevan merkitystä tai sitten vaatetustyyli ylikorostuu.
33
•Jotkin merkit liittyvät käytettävään päihteeseen. Huomiota kannattaa kiinnittää laajentuneisiin silmäteriin, verestäviin silmänvalkuaisiin, vapinaan ja hikoiluun, tokkuraisuuteen sekä laihtumiseen tai lihomiseen,
jos niille ei näytä löytyvän muuta selittävää tekijää. Joillekin aineille on ominaista tietty tuoksu: on tinnerin
kitkerä, bensan pistävä, kannabiksen imelä tuoksu jne.
•Opiskelijan hallusta löytyy käyttöön viittaavia esineitä: piippu, sätkäkone, aineenpalaset, erilaiset veitset
yms.
•Mitä useampiin kysymyksiin huoltaja vastaa myönteisesti, sitä suurempaa syytä on epäillä päihteiden
käyttöä. Vanhojen hyvien ystävien muuttuminen epämääräisiin kavereihin pitäisi soittaa hälytyskelloja. Pinnaus koulusta
•Tehtävien ja velvollisuuksien laiminlyöminen on aina merkki ongelmista nuoren elämässä.
•Rötöstely: koulusta tai poliisista otetaan yhteyttä, kun aiemmin rehellinen nuori jää kiinni näpistyksestä
tai varkaudesta.
•Tokkuraisuus, verestävät silmänvalkuaiset ja hajamielisyys
5.5.3. Toimintaohjeet
5.5.3.1. Toimintaohje kun on syytä epäillä alkoholin väärinkäyttöä
Tieto opiskelijan päihteiden käytöstä opiskeluaikana tai asuntola-asumisessa johtaa aina toimenpiteisiin. Keskustelu ja asian dokumentointi ovat lähtökohtaisia toimenpiteitä. Huoltajaan ollaan aina yhteydessä alaikäisen päihteiden käytön ilmetessä. Mikäli on aiheellista, ohjataan opiskelija terveydenhoitajan vastaanotolle. Oppilaitos tekee
alaikäisen päihteiden käytöstä ilmoituksen opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimeen (lastensuojeluilmoitus).
Jos opiskelijan havaitaan tai epäillään olevan opetustilanteessa päihteiden vaikutuksen alaisena, tilanteen havaitsija
(opettaja tai muu henkilökunnan jäsen) poistaa välittömästi opiskelijan opetustilanteesta ja suorittaa alkoholiin
liittyvissä tilanteissa puhallustestin mikäli opiskelija suostuu tähän. Paikalle pyydetään toinen henkilökunnan jäsen.
Jos opiskelija käyttäytyy uhkaavasti, otetaan yhteys poliisiin.
Havaitsija kirjaa asian Ilmoitus opetustilanteesta poistamisesta, jonka hän toimittaa rehtorille. Asiaa käsittelevä
taho saattaa asian tiedoksi terveydenhoitajalle, joka kutsuu opiskelijan tapaamiseen. Tällöin selvitetään tilanteen
laatu (vakavuus, mahdolliset jatko- ja hoitotoimenpiteet).
Päihtymystilasta riippuen arvioidaan, pystyykö opiskelija itse poistumaan paikalta itseään vaarantamatta vai pyydetäänkö paikalle poliisi tai ambulanssi vai järjestetäänkö jokin muu kuljetus. Alaikäisen ollessa kyseessä otetaan
aina heti yhteyttä huoltajaan ja kerrotaan tapahtuma tai huolenaihe ja pyydetään hakemaan opiskelija. Opiskelijan
tulee odottaa välittömässä henkilöstön valvonnassa. Mikäli huoltajaa ei tavoiteta, jätetään kiireellinen soittopyyntö
esim. tekstiviestillä. Pyrittävä siihen, ettei alaikäistä päästetä lähtemään koululta ennen huoltajan tavoittamista.
Tapahtuneesta tiedotetaan välittömästi koulutuspäällikölle, opinto-ohjaajalle sekä lisäksi terveydenhoitajalle ja
kuraattorille. Tilanne kirjataan merkitsemällä muistiin tapahtuman ajankohta, tehdyt havainnot sekä lyhyt selostus
tapahtumasta. Muistiinpanot toimitetaan toimialapäällikölle opiskelijan kuulemista ja mahdollisia kurinpitotoimia
varten. Asia käsitellään kiireellisenä opiskelijahuollon työryhmässä. Kokouksessa sovitaan hoitoonohjauksesta.
5.5.3.2. Toimintaohje kun on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä (päivittyy myöhemmin)
Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä
säädetään työntekijän testauksesta.
Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön
tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka
edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai
toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai 4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän huumeiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän
34
Opettaja/ kouluttaja tms. kertoo epäilyn
heti terveydenhoitajalle, kuraattorille tai
opiskelijahuollon ryhmälle. Tilannekartoituksen tekemisestä sovitaan epäilyn
esiintuojan kanssa.
Terveydenhoitaja tai kuraattori/ opintoohjaaja kartoittaa opiskelijan tilanteen
(opettajien, opon ym. havainnot).
Sovitaan kuka/ ketkä ottavat asian puheeksi opiskelijan kanssa. Toinen työntekijöistä
on aina terveydenhoitaja tai kuraattori/
opinto-ohjaaja.
Keskustelu opiskelijan kanssa sovitulla
kokoonpanolla.
Opiskelija ei myönnä ongelmaa, mutta
vahva epäily jää.
Opiskelijan tilanteen seuranta ja uudelleen
puuttuminen.
Alaikäisen kohdalla heti yhteys huoltajiin ja
tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Huumausaine-epäilyn kohdalla ks. huumausainetestaus.
Huoli vähenee/ ei päihdeongelmaa
Päihdeongelma
Alaikäisen kohdalla heti yhteys huoltajiin ja
tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Sovitaan seurannasta/ ohjataan muihin
palveluihin.
Hoitoonohjaus terveydenhoitajan tai sovitusti kuraattorin kautta, joka laatii kirjallisen
hoitoonohjaussuunnitelman tarvittavien
toimijoiden kanssa.
osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle
on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi,
sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin
tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koskevan
todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjän tulee yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa laatia kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi
ja päihdeongelmiin puuttumiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä
koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Perusteltu epäily: voi perustua esim. opettajan tai työpaikkaohjaajan/ harjoittelun ohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota
voidaan pitää luotettavana. Henki tai terveys voi vaarantua esim. sellaisissa opinnoissa, joissa opiskelija käyttää
vaarallisia koneita, laitteita tai työkaluja tai vastaa esim. lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta. Liikenteen turvallisuus voi vaarantua, jos opiskelija opintoihin liittyen ohjaa kulkuneuvoa. Liikenteen turvallisuus kattaa
myös mm. merenkulkualan turvallisuuden. Salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suoja ja eheys voi vaarantua
esim. potilastietojen tai pankkitilitietojen osalta. Säännös vastaa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain
vastaavia säännöksiä. Oppilaitos määrää humausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuudesta myös
opintoihin kuuluvan työssäoppimisen/ harjoittelun aikana.
Huumausainetestin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö. Positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Huumausainetestiä koskevaan todistukseen sisältyy selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt
huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus annetaan testatulle. Oppilaitos vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoonohjaukseen ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn sekä testaamista koskevien todistusten huolelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn
tarkoituksen kannalta on mahdollista. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai
35
Opettaja/ kouluttaja poistaa välittömästi opiskelijan
opetuksesta.
Opettaja/ kouluttaja pyytää paikalle jonkun toisen henkilökuntaan kuuluvan työpariksi tilanteen ja jatkotoimien
arvioimiseksi.
Todetaan/ vahvasti epäillään, että opiskelija päihteiden
vaikutuksen alainen.
alle
18
Otetaan heti uhteys huoltajaan ja pyydetään hakemaan
opiskelija.
Pyritään siihen, ettei opiskelijaa päästetä lähtemään koululta, ennen kuin huoltaja on tavoitettu.
Kehoitetaan poistumaan.
Arvioidaan pystyykö poistumaan itseään vaarantamatta vai
pyydetäänkö poliisi, ambulanssi tms.
Jos huoltajaa ei tavoiteta heti, jätetään kiireellinen soittopyyntö (esim. tekstiviesti).
Opettaja/ kouluttaja tiedottaa tapahtuneesta heti koulutuspäällikölle/ apulaisrehtorille/ toimialapäällikölle sekä
terveydenhoitajalle ja kuraattorille.
Opettaja/ kouluttaja kirjaa tilanteen (ajankohta, tehdyt
havainnot sekä lyhyt selostus tapahtumasta) ja toimittaa
muistiinpanot apulaisrehtorille/ aikuiskoulutusjohtajalle
ja toimialapäällikölle opiskelijan kuulemista ja mahdollisia
kurinpitotoimia varten.
Asia käsitellään kiireellisenä opiskelijahuollon työryhmässä.
36
yli
18
KUN ON SYYTÄ EPÄILLÄ HUUMAUSAINEUDEN KÄYTTÖÄ JA OPISKELIJA YHTEISTYÖHALUINEN
Ilmoitus huoltajalle alle 18-vuotiaan kohdalla.
Keskustellaan opiskelijan kanssa ja ohjataan testiin.
Terveydenhoitaja kirjoittaa lähetteen.
Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainatestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista ja käyttää opiskelijan
testissä.
KUN ON SYYTÄ EPÄILLÄ HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖÄ JA OPISKELIJA EI OLE YHTEISTYÖHALUINEN
Keskustellaan opiskelijan kanssa ja ohjataan testiin, mikäli opiskelija kieltäytyy vapaaehtoisesta testistä.
•Arvioidaan täyttyykö lain edellyttämät velvoitteet testin vaatimisesta
Mikäli velvoite täyttyy
•Opiskelijaoikeus voidaan pidättää siihen saakka kunnes suostuu opiskelijaoideuden peruuttamisprosessiin liittyviin terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
•Rehtori velvoittaa kirjallisella päätöksellä opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen viikon kuluttua päätöksen tiedoksiannosta.
•Ilmoitus huoltajalle alle 18-vuotiaan kohdalla.
•Terveydenhoitaja kirjoittaa lähetteen.
•Koulutuksen järjestäjä vastaa huumeainetestiä koskevan todistuksen aiheutuvista kustannuksista ja
käyttää tarvittaessa opiskelijan testissä.
MIKÄLI TULOS POSITIIVINEN
•Hoitoon ohjaus, suositeltavaa 3 kuukauden arviointijakso ja seuranta.
•Hoitotaho voisi järjestää ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen yhdessä opiskelijahuollon henkilön
kanssa.
•Alle 18-vuotiaiden kohdalla lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus huoltajalle. Päätökseen voidaan hakea
oikaisua aluehallintovirastosta siten kuin laissa säädetään.
Dokumentit
Lapsi, nuori, huoltajat,
kaverit
Opiskelija myöntää päihteiden väärinkäytön
Opiskelija kieltää päihteiden väärinköytön
Huoli lakkaa
Huolen
jakaminen
Opettaja, luokanvalvoja,
asuntolan hoitaja, opiskelijahuollon tukihenkilöt
Kuraattori
Ottaa
huolen
puheeksi
Opistojen
järjestyssäännöt
Säännölliset tapaamiset
ja keskustelut
Kartoitetaan
opiskelijan
tilanne
Hoitoon
motivointi
Seuranta
ja tuki
Lastensuojelulaki
Opinto-ohjaaja
Terveydenhoitaja
37
positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että
opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista
riippuvaisena toimiminen:
5.5.2.3 Yhteistyötahot
Lisätietoja
Kokkolan päihdehuollon palveluopas
http://www3.kokkola.fi/perusturva/paihdehuollonpalveluketjut/pdf/palveluopas.pdf
Opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimi.
Päihdekeskus Portti
5.6 Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston kanssa
5.6.1 Ammatinvalinnanohjaus
Kun tarvitaan apua koulutuksen valintaan ja ammatillisiin suunnitelmiin liittyvissä asioissa, voidaan varata aika ammatinvalintapsykologille. Ohjaus lähtee liikkeelle niistä kysymyksistä, joiden pohtimista nuori itse pitää tärkeänä.
Ohjauksessa voidaan käsitellä mm. ammatti- ja koulutusvaihtoehtoja, kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia
sekä elämäntilannetta ja terveyden merkitystä suunnitelmiin.
Ammatinvalinnanohjaus ei anna valmista ratkaisua, vaan tavoitteena on auttaa tekemään itse omat ratkaisut. Ohjauskeskustelun lisäksi lisätietoja voidaan hankkia erilaisilla testeillä, harjoitustehtävillä, terveydentilaan liittyvillä
tutkimuksilla sekä työ- ja koulutuskokeiluilla.
Ammatinvalinnanohjaukseen voi hakeutua koulutuksen ja työelämän eri vaiheissa. Suurin osa asiakkaista tulee
ohjaukseen omasta aloitteestaan, mutta aloitteentekijänä voi olla myös esim. opinto-ohjaaja, TE-toimiston asiantuntija tai ammatillisissa kuntoutustapauksissa terveydenhuolto.
5.6.2 Työnhakijaksi ilmoittautuminen
Työnhakijaksi voivat ilmoittautua kaikki työtä hakevat. Valmistuville opiskelijoille järjestetään TE-toimiston infoja opintojen loppuvaiheessa. Erityistä tukea tarvitsevat opintonsa keskeyttäneet tai jo ammattiin valmistuneet
opiskelijat voidaan ohjata saattaen vaihtaen TE-toimistoon tai työvoimanpalvelukeskukseen. Valtakunnallinen
Työlinja antaa yleisneuvontaa työ- ja elinkeinopalveluista sekä opastusta verkkopalvelujen käyttöön esim. auttaa
ja opastaa kuinka ilmoittautua työnhakijaksi verkkopalvelujen kautta. Työlinjan puhelinnumero henkilöasiakkaille
0295 020700.
5.6.3 Kuntoutusneuvonta
Palvelee, jos on työnhakuun liittyvä selkeä terveydellinen rajoite tai rajoitteita joiden takia työhön tai koulutukseen sijoittuminen on ongelmallista. Kuntoutusneuvonnassa on käytössä TE-toimiston palvelujen lisäksi erityispalveluja, joiden avulla on mahdollista selvitellä tilannetta ja rakentaa ammatillisia jatkosuunnitelmia.
5.6.4 Maahanmuuttaja
TE-toimisto palvelee Suomessa työ- ja oleskeluluvan saaneita
* pakolaisia
* turvapaikan saaneita
* inkeriläisiä
* avioliiton perusteella oleskelu- tai työluvan saaneita
* muita oleskelu- ja työluvan saaneita (muut siteet Suomeen)
TE-toimisto ja Kokkolan ulkomaalaistoimisto tekevät yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman.
Suunnitelmaan kootaan ne toimenpiteet, joilla maahanmuuttajaa voidaan parhaiten auttaa kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan.
5.6.5 Työvoiman palvelukeskus
Työvoiman palvelukeskus on Te-toimiston, kaupungin ja Kelan yhteinen palveluyksikkö. Kokkolan työvoiman
palvelukeskus jakautuu Kokkolan ja Pietarsaaren toimipaikkoihin. Tavoitteena on moniammatillisesti selvittää
asiakkaan työllistymisen mahdollisuuksia, poistaa mahdollisia esteitä, parantaa työmarkkinavalmiuksia ja edistää
arjessa selviytymistä. Työvoiman palvelukeskus toimii yhteistyössä työllisyyttä, terveyttä sekä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia edistävien palveluntuottajien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksessa etsitään asiakkaan kans-
38
sa hänen tarpeisiinsa ja tilanteeseensa sopivaa yksilöllistä ratkaisua. Ensisijaisena tavoitteena on työllistyminen,
mutta ratkaisuna voi olla myös koulutus, kuntoutus tai eläke. Tavoitteena on parantaa elämäntilannetta pysyvästi
ja saada henkilön omat voimavarat käyttöön. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät räätälöivät yhteistyössä
asiakkaan kanssa palvelukokonaisuuden, joka voi sisältää erilaisia työllistymiseen liittyviä palveluja kuten palkkatuettua työtä tai koulutusta, sosiaalityön tukea, terveydentilan kartoitusta tai ohjausta kuntoutus-, sosiaali-, ja
terveyspalveluihin. He voivat myös kartoittaa mahdollisuuden päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Asiakas kutsutaan henkilökohtaisesti haastatteluun, jossa yhdessä käydään läpi hänen tilanteensa ja tehdään suunnitelma, jossa
sovitaan jatkotoimenpiteistä.
5.6.6 Yhteistiedot
Pohjanmaan Te-toimiston vaihde: 029505 6000
Pohjanmaan Te-toimisto
Kokkola
osoite: Rantakatu 3 67100 Kokkola
Pohjanmaan Te-toimisto
Kannus
osoite: Asematie 1 69100 Kannus
Pohjanmaan Te-toimisto
Kaustinen
osoite: Kappelintie 13 69600 Kaustinen
Työlinja
henkilöasiakkaille: 0295 020700
Kokkolan kaupunki
-asiakaspalvelu: 06 8289 805
5.7 Kokkotyösäätiö
Kokkotyö-säätiö on 1.11.2002 rekisteröity työvalmennussäätiö. Omistajia ovat Kokkolan Kaupunki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Ventuskartano ry, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Kokkolan 4Hyhdistys ry ja Nuorisokeskus Villa Elba Oy.
Kokkotyö-säätiö on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on aktivoida ja auttaa kokkolalaisia vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä löytämään työ-, opiskelupaikan tai muun elämänhallintaa tukevan
ratkaisun. Kokkotyösäätiö tukee ja valmentaa ammatillisesti ja elämänhallinnallisesti sekä tarjoaa monialaisia ja
mielekkäitä, oikeita töitä. Toimivat yhteistyössä viranomaisverkostoiden, yritysten sekä muiden sidosryhmien
kanssa. Yhteistyöllä varmistuu, että asiakkaat saavat käyttöönsä parasta mahdollista osaamista ja ammattitaitoa.
Kokkotyösäätiö voi toimia työssäoppimispaikkana erityistä tukea tarvitseville nuorille, seillä voidaan suorittaa
myös
laajennettua työssäoppimista. Opiskelijoiden läsnäolopäivistä maksetaan säätiölle. Kokkolan ammattiopiston
kanssa yhteistyössä kokeillaa puualan tuotantokoulua syksyllä 2010.
www.kokkotyo.fi
5.8 Yhteistyö nuorisotoimen kanssa
Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja
muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Työ tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen
tarpeesta. Kunta nimeää toiminnasta vastaavat henkilöt.
Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos kyseessä:
•peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja
39
•nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen,
•nuori, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai
joka keskeyttää palveluksen.
Kyseiset tiedot ovat jo nyt olemassa, ei edellytä uusien tietojen keräämistä,
•Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen tarve
kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole
tarpeen.
•Myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle, jos nuori arvioidaan
viranomaisena saatujen tietojen perusteella olevan viipymättä tuen tarpeessa.
•Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on
alaikäinen myös huoltajalle.
•Jos tehdään lastensuojeluilmoitus, ei tehdä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten.
•Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §, jossa säädetään rekisteristä
luovutettavista tiedoista.
•Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori tuen
tarpeessa (nuoren elämänkulun tukeminen) – opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, työpaja,
työ- ja elinkeinotoimisto, terveyskeskus, mielenterveystoimistoym..
•Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta hänelle sopivien palvelujen löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä.
Mikäli tuen tarpeessa oleva nuori eroaa ammattiopistosta ollaan yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään.
Wilman tulostevalikossa on nyt tuloste YHT: EROILMOITUS + ilmoitus etsivälle.
Kunnissa on nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa mukana, opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisihallinto, myös muita viranomaistahoja voi olla mukana. Sen tehtävänä on toimia vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa.
6.Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiselta
vakivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Koulutuksen järjestäjän tule määritellä toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja toimenpiteet niihin puuttumiseksi.
6.1 Koulukiusaaminen, syrjintä
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja opiskeluympäristöön. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on laatinut opetussuunnitelman yhteydessä tämän suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanee suunnitelman ja valvoo sen noudattamista ja toteutumista. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat osallistuvat kouluterveyskyselyyn sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyyn vastaamiseen.
Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama opiskelija joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Suora kiusaaminen on toistuvaa nimittelyä, haukkumista, pilkkaamista,
lyömistä, tönimistä, potkimista, tai muuta väkivaltaista käytöstä ja henkilökohtaisiin tavaroihin kajoamista. Myös
muita kiusaamisen muotoja voi olla osoitettavissa. Epäsuora kiusaaminen on sitä, että joku jätetään toistuvasti
ryhmän ulkopuolelle, puhutaan pahaa ilman asianomaisen tietämystä ja yritetään saada muu ryhmä asianomaista
vastaan. Kiusaamiseen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu opiskelija voi olla puolustuskyvytön
kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kiusaamisen merkitys korostuu lapsella tai nuorella, koska se tapahtuu tärkeässä
vertaisryhmässä. Kiusaamiseksi katsotaan myös www-ympäristössä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen.
Koulukiusaamiseen liittyy seuraavia piirteitä
•kiusaaminen on fyysistä, psyykkistä, verbaalista ja sosiaalista,
•kiusaaminen on suoraa tai epäsuoraa,
•se tapahtuu toistuvasti,
•kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee epätasapaino,
•se on tahallista ja tietoista,
•sillä alistetaan ja loukataan toista,
40
•siihen liittyy ryhmän vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen.
Kiusaajalle on tyypillistä oman edun tavoitteleminen aiheuttaessaan ahdistusta ja epätoivoa kiusatulle. Jos opiskelija ei kykene puolustautumaan eikä opettaja puutu asiaan, testaamista saatetaan jatkaa, kunnes se muuttuu
kiusaamiseksi.
Kiusaamiseen johtavia tekijöitä
•kiusaaja haluaa tuottaa itselleen mielihyvää,
•itseluottamuksen puute, sekä kiusaajalla että kiusatulla,
•TV -ohjelmien antama aggressiivinen toimintamalli,
•ympäristön aiheuttama turhautuminen,
•kateus hyvin menestyviä opiskelijoita kohtaan.
Kiusaamistilanteessa esiintyviä rooleja
1) Kiusaaja
•kokee itsensä dominoivaksi ja uskoo että, häneltä odotetaan tiettyä käytöstä
•koulutulokset keskinkertaisia tai hiukan heikompia
•ärsyyntyy helposti
•positiivinen suhtautuminen väkivaltaan
•useammin poika kuin tyttö
•valitsee usein seurakseen itseään nuorempia lapsia
•usein vanhempiin etäinen suhde
2) Kiusattu
•passiiviset kiusatut yleensä herkkiä, vetäytyviä, pelokkaita ja hiljaisia
•provokatiiviset kiusatut ärsyyntyvät helposti ja vastaavat kiusaukseen hyökkäyksellä
•usein heiveröisiä ja vähemmän urheilullisia
•usein läheinen suhde äitiin
•vähemmän ystäviä kuin muilla
•useammin poika kuin tyttö
•opiskelumenestys keskinkertaista tai hiukan heikompaa
•kiusatuksi joutumiseen ei tarvita mitään syytä
3) Apuri
•ei aloita kiusaamista
•pelkää joutuvansa itse kiusatuksi
•ahdistuu, koska toimii arvomaailmaansa vastaan
4) Vahvistaja
•on läsnä vaikka ei itse kiusaisi
•palkitsee kiusaajaa esim. naurulla
•levittää huhuja kiusatun edustamasta uhkasta
5) Puolustaja
•asettuu kiusatun rinnalle
•kertoo kiusaamisesta aikuiselle
•yleensä kiusatun ystävä ja lohduttaja
6) Ulkopuolinen
•hakeutuu pois kiusaamistilanteesta
•ei asetu kenenkään puolelle
•
Kiusaamista voidaan yrittää vähentää mm. seuraavilla toimenpiteillä
•hankitaan ja välitetään tietoa ja valistusta kiusaamisesta
•kehitellään koulun ilmapiiriä suvaitsevaiseksi ja toista kunnioittavaksi
•luodaan hyvät ja luottamukselliset suhteet koulun ja opiskelijoiden vanhempien välille
•luodaan opiskelijoiden vanhempien välille yhteistä myönteistä toimintaa ja pyritään edistämään toisiinsa
tutustumista
•pidetään yllä sosiaalista verkostoa, esim. tukioppilastoimintaa
•otetaan sosiaaliset suhteet huomioon opetusryhmien suunnittelussa ja muodostamisessa
•luodaan oppilaitokselle yhteiset säännöt ja sitoudutaan niihin
•jokaisella opiskelijalla tulisi olla joku aikuinen, johon hän kokee luottavansa ja jolle voi kertoa myös kiusaamisesta
Kiusaamiseen voi puuttua jo alkuvaiheessa
41
•jakamalla tietoa itse prosessista
•välittämällä menetelmällistä tietoa, kuinka kiusaamistilanteeseen voidaan ja tulee puuttua
•tekemällä kartoitus kiusaamisen ilmenemisestä
•parantamalla kiusatun valmiuksia kohdata kiusaaja(t) välittämällä tietoa ja vahvistamalla kiusatun itsetuntoa
•keskustelemalla kiusaamisesta luokissa, opettajainkokouksissa, vanhempainilloissa, kahden kesken ja
ryhmissä
•käyttämällä opiskelijoita apuna esim. välitunneilla kiusaamisen havainnoimisessa
•käyttämällä kiusaamistapausten käsittelyyn luotuja toimintamalleja
Kiusaajaan voi vaikuttaa ilmoittamalla hänelle vaihe vaiheelta, että
•kiusaamisesta on tultava loppu
•kaikille hänen nykyisille ja tuleville opettajille kerrotaan asiasta ja että he pitävät häntä silmällä
•ongelmasta keskustellaan hänen vanhempiensa ja kiusatun vanhempien kanssa
•molempien vanhemmat kutsutaan kouluaikana keskustelemaan hänen kanssaan
•puhutaan hänen ystäviensä kanssa
•asia otetaan esiin esim. ryhmänohjaajantunnilla luokkatovereiden kanssa
6.2. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaohjeet kiusaamis- ja syrjintätilanteissa
6.2.1 Opiskelija kiusaa/syrjii toista opiskelijaa
1. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen puuttumaan kiusaamis- ja syrjintätilanteeseen.
2. Myös opiskelijat ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemastaan kiusaamisesta tai syrjinnästä.
3. Tilanteen havainnut henkilö selvittää asian mahdollisuuksien mukaan ja kirjaa mahdollisemman tarkasti
tapahtumien kulun ylös sekä ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, osastonjohtajaan tai /ja opiskelijahuoltohenkilöstöön.
4. Tarvittaessa käydään useampia keskusteluja
5. Luokanvaloja kirjaa 1. varoituksen kiusaajalle/syrjintään syyllistyneelle. Tieto kuraattorille/opiskelijahuollolle
tästä.
6. Riippuen tilanteen vakavuudesta ja toistuvuudesta opiskelijahuollon henkilö/kuraattori ottaa yhteyttä kotiin.
7. Kiusatun/syrjityn kanssa käydään seurantakeskustelu. Tarvittaessa kiusattu/syrjitty tai kiusaaja/syrjijä voidaan
ohjata erityispalveluiden piiriin.
8. Mikäli tilanne jatkuu (kirjataan tapahtumien kulku ylös) Luokanvalvoja antaa kiusaajalle/syrjijälle toisen varoituksen. Asia saatetaan opiskelijahuoltoryhmälle tiedoksi ja käsiteltäväksi. Opiskelija ja mikäli hän on alaikäinen,
kutsutaan vanhemmat tilanteen selvittämistä ja kuulemista varten paikalle.
9. Mikäli tilanne jatkuu kiusaaja/syrjijä voidaan erottaa koulusta määräaikaiseksi. Laki ammatillisesta
koulutuksesta 2003.
10. Prosessin kulku ja toimenpiteet dokumentoidaan,
11. Mahdollinen rikosilmoitus.
6.2.2 Opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva loukkaa opiskelijaa
Opettaja tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluva voi myös omalla toiminnallaan loukata opiskelijaa toistuvilla
ivailuilla, sukupuoleen perustuvalla epätasa-arvoisella käyttäytymisellä tai muulla opiskelijaa loukkaavalla tavalla.
Asia viedään rehtorille, joka selvittää asiaa eteenpäin.
6.2.3 Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaa
Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Opiskelija saattaa käyttäytyä ylimielisesti. halveksivasti, uhkailevasti. Tilanne käydään läpi, tarkoituksena on sopia kiusaamisen/syrjinnän lopettamisesta. Tarpeen mukaan kiusatulla/syrjityllä on mahdollisuus hakea apua työterveyshuollosta. Joskus voi käydä niin, että
opiskelija käyttäytyy aggressiivisesti opettajaa tai koulun muuta henkilökuntaa kohtaan. Yleensä auttaa jos toimii
rauhallisesti. Pyri toimimaan niin, ettet ole uhkana opiskelijalle, jos mahdollista pyydä opiskelijaa istumaan. Oman
olemuksen olisi oltava neutraali ja varma. Pahin virhe on hermostua itse. Älä nujerra opiskelijaa vaan anna hänelle
kunniakas perääntymismahdollisuus.
6.2.4 Miten toimin kiusaamis- ja syrjintätilanteissa?
Opiskelija
•Kerro, kun havaitset kiusaamista.
42
•Tue kiusattua olemalla ystävä hänelle.
•Älä hyväksy kiusaajaa vapaa-aikana joukkoon.
•Käytä huumoria viedäksesi pohjan pois kiusaamiselta.
•Sano päättäväisesti ”Jättäkää minut rauhaan” ja lähde pois.
Huoltaja
•Ole aidosti kiinnostunut lapsestasi.
•Pyri luomaan kotiin turvallinen ilmapiiri, jotta lapsesi voi avoimesti keskustella kiusaamiseen liittyvistä
asioista kotona.
•Rohkaise lastasi löytämään ystäviä.
•Rajoita väkivaltaisten ohjelmien katsomista.
•Opeta lapsellesi nokkelia tapoja sanoa vastaan kiusaamistilanteissa.
•Opeta lapsesi olemaan itsevarma, seisomaan suorassa, ottamaan katsekontakti jne.
•Ole mukana koulun kiusaamista vastaan järjestettävissä toimenpiteissä.
•Ota kiusaamistapauksissa välittömästi yhteyttä kouluun.
Opettaja
•Seuraa oppilaita ja ole kiinnostunut heidän asioistaan.
•Tarkista, että valvonta toimii sovitulla tavalla.
•Kanavoi negatiivinen käyttäytyminen tuottavaksi käytökseksi.
•Integroi opetukseen kiusaamista käsittelevää aineistoa.
•Luo oppilaille kiusaamista vastustava asenne.
•Sopikaa selvät pelisäännöt kiusaamisen seuraamuksista ja noudattakaa niitä.
•Kiusaamistapaukset tulee aina kirjata, jotta oppilaat huomaavat, että kiusaamistapaukset otetaan vakavasti
Rehtori, toimialapäällikkö
•Huolehdi, että kiusaamisen vastainen toimintamalli on osa koulun järjestyssääntöä.
•Varmista, että toimintamallista on keskusteltu yhdessä oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan kanssa.
•Varmista, että kaikki koulussa työskentelevät ovat tietoisia siitä, että kiusaamista ei hyväksytä ja että
kiusaamisongelman poistamiseksi annetaan apua.
•Varmista, että kiusaamistapaukset kirjataan, ne käsitellään, uhreja tuetaan ja kiusaajat lopettavat kiusaamisen.
•Pidä huoli, että opetussuunnitelmasta tulee kiusaamista vastustava väline.
6.2.5 Kirjallinen varoitus
Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa
kirjallinen varoitus.
6.2.6 Määräajaksi erottaminen
Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia,
joista päättää toimielin.
6.2.7 Luokasta poistaminen
Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. (poistamiseen virka-apupyyntö poliisille) Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään
kolmen työpäivän ajaksi, jos opiskelija käyttäytyy häiritsevästi, väkivaltaisesti tai uhkaavasti. Sora 2012.
6.2.8 Opiskelijan kuuleminen
Menettely kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeuden menettämistä koskevassa asiassa sekä kurinpitorangaistuksen
täytäntöönpano: Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista
ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai
opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa. Ennen opiskeluoikeuden menettämistä koskevan
43
päätöksen tekemistä on kuultava opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Kurinpitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös tarkoitetut toimenpiteet tulee
kirjata. Opiskelijan määräaikaista erottamista tai opiskelija-asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna
täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä.
Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä
samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai asuntolasta erottamisesta päätetään. Menettelystä tässä pykälässä
tarkoitetuissa asioissa on lisäksi voimassa, mitä hallintomenettelylaissa säädetään.
6.2.9 Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka oppilaitoksen tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä. Jos poistettava opiskelija koettaa
vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää
sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja
tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä.
Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslaissa. Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan
on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan
rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä
määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta
määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen
perusteella on perusteltua.
6.2.10.Perheessä tapahtuva väkivalta
Jos on epäilyä siitä, että nuori on perheessään väkivallan kohteena tai todistajana, häneltä voi kysyä asiaa suoraan.
Jos hän vahvistaa epäilyn oikeaksi, häneltä pyydetään lupa keskustella asiasta jonkun opiskelijahuoltoryhmän jäsenen kanssa. Asia käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä ja sovitaan siitä, kuka ottaa yhteyttä kotiin ja lastensuojeluun
tai poliisiin. Väkivallan uhri on ohjattava avun piiriin ja hänelle on kerrottava hänen oikeuksistaan ja mahdollisuudesta saada tukea. Väkivalta on aina rikos, vaikka se tapahtuisi perhepiirissä.
6.3 Onnettomuus tai tapaturma
Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapunut aikuinen arvioi, mitä on tapahtunut ja minkälaista apua tarvitaan.
Sen jälkeen ryhdytään nopeasti tarvittaviin toimiin, esimerkiksi kutsutaan paikalle kouluterveydenhoitaja tai ambulanssi. Tarvittaessa soitetaan yleiseen hätänumeroon ja tehdään hätäilmoitus. Hätäilmoitusta tehtäessä kerrotaan, mitä on tapahtunut, missä paikassa ja osoitteessa ja vastataan esitettyihin kysymyksiin (potilaan vointi,
tarkemmat tiedot, hälyttäjän nimi ym.). Puhelua ei saa katkaista ennen kuin siihen annetaan lupa. Otetaan yhteys
kouluisäntään tai -emäntään, joka hoitaa opastuksen onnettomuuspaikalle. Ilmoitetaan koulun johtajalle ja mahdollisesti muille avun saannista ja saaduista ohjeista.
6.4 Panttivankitilanne
Toimintaohjeet panttivankitilanteeseen joutuneille:
1. Tottele sieppaajaa
2. Unohda sankaritekojen suunnittelu
3. Älä ryhdy vastarintaan, säilytä maltti
4. Anna sieppaajan kokea, että hän hallitsee tilanteen
5. Älä ihmettele toimenpiteiden hitautta, prosessi on käynnissä
6. Pidä selkeä päiväjärjestys
7. Tee mitä sieppaaja sallii sinun tekevän
8. Yritä välttää neuvotteluissa viestinviejäksi joutumista
9. Älä anna lausuntoja lehdistölle, ellei sieppaaja pyydä sinua niin tekemään
10. Varo samaistumasta sieppaajaan
11. Tilanteen lauettua poliisi tahtoo keskustella kanssasi, pysy siis paikalla
12. Tilanteen lauettua osallistu jälkipuintiin
44
Toimintaohjeet silminnäkijälle
1. Hälytä 112 tai 0112
2. Kutsu vartija,
3. kutsu turvallisuuspäällikkö,
4. oppilaitoksen esimies. Yksikön esimies ilmoittaa toiminta-alueen sairaanhoitoalueen johdolle.
5. Turvaa itsesi ja muut
6. Ihmiset pois lähialueelta
7. Odota poliisia rauhallisesti
6.5 Vakava väkivalta tai sen uhka- toimintaohjeet oppilaitoksille
Akuutti tilanne
Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen
•Pysy rauhallisena
•Kuuntele, keskustele tilanteesta ja siihen johtaneista syistä
•Älä vähättele uhkauksia, äläkä väittele tai moraalisoi
•Tarjoa vaihtoehtoja kunnialliseen perääntymiseen
•Hälytä 112
•Hälytä mieluummin ennakolta, turha hälytys on parempi kuin mahdollinen henkilövahinko
•Kerro tapahtumapaikka ja –aika sekä tekijän tuntomerkit
•Auta uhria heti kun se on vaaratta mahdollista
•Anna ensiapua, tuki verenvuodot, tajuton kyljelleen ja elvytä tarvittaessa.
•Varoita ja suojele muita
•Kuulutus kaikki sisätiloihin luokkaan, ovien lukitseminen tai
•Harkitse poistamista rakennuksesta poistumissuunnitelman mukaan tai ikkunan kautta.
•Tilanteen vaatiessa kokoontumispaikka näköetäisyyden ulkopuolelle. Varmistetaan kaikkien poistuminen kokoontumispaikalle, lasketaan opiskelijat, rauhoitetaan, kerrotaan tilannetieto poliisille.
•Jatkoevakoinnista päättää poliisi, joka myös tiedottaa siitä ja muista akuuteista toimista tiedotusvälineissä.
•Estä rikospaikalla esineisiin koskeminen, paikan siivoamien ja muiden kuin poliisi ja pelastusviranomaisten pääsy paikalle.
Jatkotoimet
•Rehtori kutsuu oppilaitoksen kriisiryhmän
•henkinen tuki
•tiedottaminen (rehtori, ei opiskelijat)
•rikos- ja lastensuojeluilmoitukset
•väkivaltatilanteen dokumentointi
•yhteys työterveys- ja työsuojeluviranomaisiin
6.6 Väkivallanuhka
Oppilaitoksessa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan heti rehtorille, joka tarvittaessa soittaa poliisin ja
mahdollisesti myös ambulanssin paikalle. Lisäksi voidaan ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Vanhemmille
ilmoitetaan tapahtuneesta. Jos väkivallan kohteena on alle 15-vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän
alainen rikos.
Jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan myöhemmin asianosaisten kesken.
Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä muidenkin opiskelijoiden kanssa. Mikäli
väkivallan tekijänä on opettaja tai muu koulun työntekijä, rehtorin on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku on selvitettävä haastattelemalla sekä opiskelijoita että työntekijää. Myös vanhempien näkemyksiä
on kuultava. Työntekijän mahdollisuudet jatkaa oppilaitoksessa selvitetään. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista
asiantuntija-apua.
•pysy rauhallisena ja pyri laukaisemaan uhkaava tilanne keskustelemalla
•vältä tuijottamista
•pidä kätesi näkyvillä
•vältä äkkinäisiä liikkeitä
•kerro mitä aiot tehdä, varmista että se sopii uhkaajalle
•älä käännä selkääsi uhkaajalle
45
6.6.1 Jos vaara uhkaa SOITA 112
Myös auttajat tarvitsevat apua
Kriisityö on henkisesti raskasta työtä. Siksi on tärkeä muistaa, että myös auttajat tarvitsevat tukea. Opettajat
tarvitsevat tukea osatakseen auttaa surevia opiskelijoita. Kriisiryhmän jäsenet tarvitsevat konsultaatioapua, koulutusta ja mahdollisuutta psyykkiseen jälkipuintiin.
6.7 Pommiuhkaus
Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille. Oppilaat ja työntekijät ohjataan ulos koulurakennuksesta. Toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne joskus
osoittautuvatkin aiheettomaksi.
6.7.1 Jos löydät epäilyttävän esineen?
• Suhtaudu vakavasti tilanteeseen
• Älä missään tapauksessa koske esineeseen
• Eristä alue ja estä muiden meneminen esineen läheisyyteen
6.7.2 Jos pommiuhkaus saada puhelimessa?
• Yritä saada mahdollisimman tarkat tiedot soittajasta
• Huomioi soittajan puheen tuntomerkit, äänen sävy ym.
• Huomioi myös mahdolliset puhelun taustaäänet
• Ilmoita mahdollisimman tarkka tuntemattoman esineen paikka rakennuksessa
• Esineen koko ja muoto sekä väri
• Varaudu vastaamaan poliisin kysymyksiin
6.8.Kriisin käsittely ja jälkihuolto oppilaitoksessa
Tilanteissa, joissa opiskelija uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti on heti otettava yhteyttä poliisin. Asiaan
on suhtauduttava vakavasti. Tämän lisäksi tulee ottaa yhteyttä myös vanhempiin sekä opiskeluhuoltohenkilöstöön. Poliisi ja opiskeluhuoltohenkilöstö arvioivat jatkotoimenpiteet yhdessä. Kollektiivisen kriisin sattuessa on
otettava huomioon myös se, että viehtyminen väkivaltaan, väkivallan ihailu ja väkivaltainen käyttäytyminen voivat
kertoa traumareaktiosta, jossa lapsi/nuori samaistuu väkivallan tekijään. Aikaisempi viehtymys väkivaltaan ja aiempi väkivaltainen käyttäytyminen voivat olla altistavia tekijöitä väkivaltaiselle käyttäytymiselle
Keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteissa on toimintaa, johtava rehtori. Jos rehtori on estynyt toimimaan, tulee
vastuu delegoida hänen sijaiselleen, joka organisoi toimintaa kriisitilanteessa. Johdolla on tiedotusvastuu median
ja muiden tahojen yhteydenottoihin. On hyvä, että johto antaa asiallista informaatiota tietosuojan rajoitukset ja
oikeusturvakysymykset huomioiden.
1. Kriisitilanteessa rehtori tekee tilannearvion ja antaa selkeät toimintaohjeet henkilöstölle, opiskelojoille sekä pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Hän vastaa siitä, että paikalle hälytetään välittömästi tarvittava apu.
Rehtori ohjaa henkilöstöään toimimaan rauhallisesti opiskelijoiden turvana.
2. Tilanteen rauhoituttua rehtori järjestää neuvottelun koulun henkilökunnan kesken. Tällöin sovitaan
toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta:
• kartoitetaan henkilöstön omat kokemukset kriisistä ja arvioidaan voimavarat asioiden käsittelyyn
• kootaan tiedot opiskelijoiden tilanteesta niin pitkälle kuin mahdollista. Ammatillisessa
koulutuksessa otetaan huomioon myös työssäoppimisessa olevat opiskelijat
•sovitaan, miten opiskelijoiden koteihin ja läheisiin ihmisiin ollaan yhteydessä
•sovitaan, miten toimenpiteistä tiedotetaan
•sovitaan, millaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tilanteen käsittelemiseksi ja sovitaan tilaisuuksiin liittyvät vastuut
•sovitaan, miten eri opiskelutilanteissa asiaa käsitellään; vältetään asioiden liiallista käsittelyä ja korostetaan, että opettajan ensisijainen tehtävä on kuunnella, vastata kysymyksiin, antaa tietoa ja seurata mahdollisia oireita, jotka liittyvät kriisiin
•sovitaan, miten annetaan tietoa median edustajille; tässä on syytä olla erityisen tarkka varsinkin
•opiskelijoiden suojaamisessa
•sovitaan, miten ollaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin; millaista asiantuntija-apua voidaan saada oppilaitoksenulkopuolelta
46
•sovitaan, miten asioiden käsittelyä jatketaan henkilöstön kesken ja keskustellaan, mitä mahdollisia tukitoimia he tarvitsevat
3. Rehtori neuvottelee myös opiskeluhuollon henkilöstön kanssa.
Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta:
•sovitaan, mikä on opiskeluhuollon henkilöstön rooli yhteydenpidossa koteihin tai opiskelijoiden perheisiin ja tiedon saamisessa opiskelijoiden tuen tarpeesta
•sovitaan, millaista tukea oppilaitoksessa voidaan tarjota ja miten enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat
•ohjataan ulkopuolisen tuen piiriin
•sovitaan, miten opiskeluihuollon henkilöstö tukee muuta henkilökuntaa
•sovitaan, miten hoidetaan yhteydet muihin oppilaitoksiin, erityisesti niihin, joissa on samojen
•perheiden lapsia
•mikäli opiskelijoita ja henkilöstöä on vaarassa tai kadoksissa, voi olla tarpeen perustaa erityinen kriisiryhmä koordinoimaan toimenpiteitä; ryhmään voi pyytää asiantuntija-apua terveyskeskuksesta, paikallisesta
SPR:n osastosta tai muusta vastaavasta.
4. Rehtori arvioi yhteisen tilaisuuden järjestämisen tarpeen. Järjestelyissä on hyvä ottaa
huomioon seuraavat näkökulmat:
•tilaisuus suunnitellaan huolella
•tilaisuus on kaikille yhteinen ja opiskelijoiden ja henkilöstön henkilökohtaista vakaumusta ja kulttuuritaustaa kunnioittava
•tilaisuutta johtaa rehtori tai hänen osoittamansa henkilö
•tilaisuudessa asia esitetään lyhyesti ja kaikille ymmärrettävällä tavalla:
•lyhyt kuvaus tosiasioista
5. On tärkeää, että rehtori huolehtii kriisin aikana ja sen jälkeen omasta jaksamisestaan
Kriisitilanteissa ihmiset yleensä ahdistuvat ja hätääntyvät. Jotkut voivat lamaantua tai vetäytyä tilanteesta. Nuoret,
kuten aikuisetkin, reagoivat uutisiin eri tavoin. Se, minkä toinen ohittaa ilman kysymyksiä, voi toisessa aiheuttaa
voimakkaita tunnereaktioita. Aikuiset toimivat myös kriisitilanteissa mallina. Oppilaitoksen johto luo käyttäytymisellään mallin siitä, että tunteita voidaan jakaa yhdessä. Keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa.
6.8.1 Miten puhua luokissa?
Oppilaitoksessa on hyvä säilyttää normaali työjärjestys, sillä arjen rytmi ja jatkuvuus luo turvallisuutta. Kuitenkin
opetuksessa tulee joustaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Nuorten esittämille kysymyksille, ajatuksille ja tunteille
tulee varata riittävästi aikaa. Keskeisin aikuisten rooli on kuunnella, ottaa kysymykset vastaan ja jäsentää tietoa
yhdessä nuorten kanssa. Aikuisten tulisi pyrkiä luomaan rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri, missä saa
puhua ja myötäelää tapahtunutta. Nuorilla saattaa olla tarve pohtia joukkotiedotusvälineiden lisäksi myös erilaisia
verkkosivustoja. Kriisitilanteeseen liittyvä informaatiotulva ja aineistojen käsittely voi lisätä ahdistuksen, pelon
ja turvattomuuden tunteita. Ryhmissä on siksi hyvä rohkaista opiskelijoita etsimään ja käsittelemään tietoa siitä,
mitkä asiat ovat kriisitilanteiden hallinnassa tärkeitä ja minkälaisia selviytymisen ja tuen muotoja on olemassa.
6.8.2 Käsittely nuorten kanssa
•Nuoren kanssa asian käsittelyssä on tärkeää
•käydä realistisesti läpi se, mitä on tapahtunut
•keskustella opiskelijoiden kanssa siitä, mitä he tapahtuneesta ajattelevat (tavoitteena vaikeiden tunteiden jakaminen ja tunteista puhuminen)
•tuoda esiin se, että tapahtuma on äärimmäisen harvinainen (tavoitteena epärealististen pelkojen lievittäminen)
•korostaa toinen toisensa tukemisen ja yhdessäolon tärkeyttä (tavoitteena yhteisöllisyyden ja turvallisuudentunteen tukeminen
•kehottaa puhumaan asiasta myös kotona vanhempien kanssa (tavoitteena tapahtuneen purkaminen
•puhumisen avulla myös koulun ulkopuolella) tuoda esiin se, että kukaan hyvinvoiva ihminen ei tapa toisia
ihmisiä.
6.8.3 Yhteistyö vanhempien kanssa
47
Vanhemmille tulisi kertoa kirjallisesti nuoren mukana, miten koulussa on toimittu – esimerkiksi ”Tänään nuoret
kertoivat kokemuksiaan ja tunnelmiaan, keskustelimme niistä.” – ja miten tullaan toimimaan. Vanhempia tulisi
kehottaa kyselemään nuoriltaan, mitä asiasta on puhuttu ja mitä hän siitä ajattelee.
Olisi hyvä, jos vanhemmat voisivat viettää rauhallisia koti-iltoja nuorten kanssa ja tehdä yhteisiä mukavia asioita.
Luokan vanhemmat voidaan myös kutsua koolle ja kertoa, mitä koulussa on ajateltu. Vanhemmat voivat kertoa
omista toiveistaan ja voidaan suunnitella yhteistyötä. Jos joku nuori reagoi poikkeavasti, olisi siitä välittömästi
keskusteltava vanhempien kanssa.
(Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, dosentti, kehittämispäällikkö /Stakes, Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori, HUS, KTL)
6.8.4 Avuntarpeen tunnistaminen
On luonnollista, että vaikeat asiat vaikuttavat ihmisiin. Nuoret reagoivat asioihin aikuisia herkemmin. Väkivalta
itseä tai toista kohtaan on yksi vaikeimmista trauman muodoista, lapsille ja nuorille.
Työyhteisön tehtävänä on tukea toinen toisiaan ja auttaa työtoveria hakemaan tarvittaessa apua. Traumakokemuksista on mahdollista selvitä aivan hyvin. Suurin osa aikuisista tulee autetuksi omaisten ja muun lähiympäristön
tuella. Tämän lisäksi on saatavissa ammattiapua ja tiedämme, että hoitotulokset ovat hyvät.
6.8.5 Taustaa lasten ja nuorten avuntarpeelle
•Tapahtumiin reagoiminen on luonnollista. Useimmiten oireet lievenevät päivien kuluessa, mutta jokainen nuori tarvitsee heti alusta alkaen ymmärrystä ja tukea aikuisiltaan. Nuoret kaipaavat vertaistukea myös
kavereiltaan tai omalta ryhmältä.
•Oireilu riippuu omasta persoonallisesta tavasta reagoida ja toimia, ympäristöstä ilmenee usein enemmän sosiaalisia ongelmia, kun taas kotona voi esiintyä surua
•Psykiatrisen avun tarve syntyy yleensä oireiden rajuudesta tai pitkittymisestä ja niiden vaikutuksesta
nuoren arkielämään. Jos on epävarma siitä, pitääkö toimia, on paras olla yhteydessä vanhempiin ja pyytä
opiskeluhuollon henkilöstö paikalle. Yhdessä voidaan miettiä, mitä tehdä.
•Itsetuhoisuus ja väkivallalla uhkaaminen kertovat välittömän kriisiavun tarpeesta. Tällaisen nuoren ympärille on välittömästi rakennettava suojaverkko, jossa ovat vanhemmat, opettajat ja koulun opiskelijahuoltotyöryhmä sekä myös psykiatrinen asiantuntija.
•Olisi hyvä, että opettaja kertoisi opiskelijoille, mitä mahdollisia reaktioita ja kokemuksia tällaisen tilanteeseen voi liittyä.
•Aikuisilla itsellään voi olla vastaavia oireita. Vertaistuki – muut vanhemmat, opettajat, ystävät - ovat silloin
ensiarvoisen tärkeitä. Oireiden pitkittyessä on haettava apua mielenterveyden ammattilaisilta.
•Tiedotusvälineissä uutisoidaan kriisitapahtumia. On luonnollista olla niistä kiinnostunut. On kuitenkin
hyvä rajata katsomisaikaa, muuten voi mieli pysyä täynnä tapahtumaa eikä tavallinen elämä pääse valtaamaan alaa. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että elämä sisältää myös muita asioita.
6.8.6 Välittömiä reaktioita ja oireita
•pelot, ahdistus, itkuisuus, alakulo, masennus, vetäytyminen itsekseen, hiljeneminen
•pulputtava puhe, joka poikkeaa normaalista tavasta puhua
•lisääntynyt aikuisen tarve, vaikeus mennä kouluun, vaikeus mennä
•unen häiriöt, haluttomuus mennä nukkumaan, painajaiset, heräilyt yöllä
•ärtyisyys, kiukkuisuus, raivokohtaukset, riidat sisarusten ja kavereitten kesken
•keskittymiskyvyn puute, vaikeus kuunnella toista, tehtävien teko vaikeaa,
•erityisesti nuoruusikäisillä kotoa poissaolot, päihteiden käyttö
Kaikissa näissä tilanteissa tulisi vanhempien ja opettajien olla yhteydessä keskenään, jotta nuoren tilannetta voitaisiin riittävästi seurata. Opiskeluihuoltohenkilöstöön tulee ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Päihteiden käyttöön tulee suhtautua vakavasti.
Jos yllä olevat oireet pitkittyvät ja alkavat vaikuttaa nuoren arkielämään, on välttämätöntä harkita lisäavun tarvetta. Jos nuorella on ollut aikaisemmin psyykkisiä ongelmia, masennusta, itsetuhoisuutta, pelkoja, ahdistusta, pakkooireita, päihteiden käyttöä tai muuta, on hänen tilannettaan seurattava erityisen huolella. Oireiden lisääntyessä
on heti otettava yhteys häntä hoitavaan tahoon tai järjestettävä hoitokontakti. Erityinen vaara liittyy vakavaan
masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Jos nuori alkaa viehtyä enemmän ja enemmän väkivaltamateriaalista, on myös
tämä vakavasti otettava ongelma. Se kertoo traumareaktion vaikeudesta ja yrityksestä selvitä siitä toistamalla
traumaa tai ehkä samaistumalla (näennäisesti) vahvaan ja voimakkaaseen. Takaumalla tarkoitetaan trauman jälkiseurauksena syntynyttä, äkillisesti mielen valtaavaa pahaa elämystä. Niitä esiintyy kaiken ikäisillä. Se on usein
48
välähdyksenomainen kuva tai tunnelma, joka tulee ja menee nopeasti. Kokemus on hyvin elävä, aivan kuin joutuisi
jälleen kaiken pahan keskelle. Takaumat kertovat, että ihminen on kokenut jotain sellaista, mitä mieli ei ole pystynyt käsittelemään. Takaumat voivat syntyä itse koetusta traumasta tai toiseen kohdistuvan trauman näkemisestä
sekä elävässä elämässä tai televisiossa ja videolla. Nuorten voi olla vaikea kertoa, mitä on tapahtunut.
6.8.7 Kriisit ja tiedotusvälineet
Monet opettajat, opiskelijat ja kodit saavat tietonsa kriisistä median välityksellä. Kuitenkin media välittää vain
oman tulkintansa siitä, mitä on tapahtunut ja miksi kaikki tapahtui.
Mediakasvatus auttaa ymmärtämään median toimintaa ja mediassa julkaistuja viestejä. Vaikeita ja traumaattisia
mediakokemuksia on tärkeä käsitellä eri tavoin. Kasvattajan ja opettajan tehtävä on antaa nuorille mallia vaikeista
asioista puhumiseen ja tilanteen läpikäymiseen, moneenkin kertaan.
6.9 Kuoleman käsittely koulussa
Se, miten koulussa käsitellään kuolemaan liittyvää tilannetta, riippuu paljon siitä, kuka on kuollut ja miten hän
kuoli. Eräät tapaukset - esim. opettajan tai opiskelijan kuolema vaikuttavat suoraan koko oppilaitokseen kun taas
toiset – esimerkiksi vanhemman kuolema - koskettavat yksittäistä opiskelijaa tai luokkaa. Koulumatkalla tapahtunut onnettomuus tai opiskelijan itsemurha ovat aivan toisenlaisia asioita kuin kuolema pitkän sairauden jälkeen.
Arkipäivässä ilmenevät seuraukset ovat suuria, jos kuolema koskettaa samanaikaisesti useampia opiskelijoita.
Täytyy myös tuntea ja tietää myös ne jälkivaikutukset, joita esiintyy dramaattisen onnettomuuden todistajiksi
joutuneilla, vaikka he eivät olisikaan
suoranaisesti osallisia.
6.9.1 Yleisiä periaatteita
Vältä väärinkäsityksiä ja muita mielikuvia
•korjaa väärät huhu
•kerro kerrottavat asiat täydellisinä
•Salli nuoren jakaa tunne-elämyksensä. Anna nuoren konkretisoida surunsa ja kaipuunsa. Suosi rituaaleja
koulussa
•muistohetken järjestäminen oppilaitoksessa, ryhmä mukaan hautajaisiin
•pulpetin jättäminen joksikin aikaa paikalleen, kynttilä pulpetilla
•Salli nuorten käsitellä suruaan eri tavoin
•ainekirjoitus, kirjeet, runot, draamaleikki, liikunta, kertomukset, piirrokset, maalaukset jne.
•Järjestä aikaa keskustelulle ja puhumiselle
•debriefing, jälkipuinti luokkahuoneessa (ks. esimerkki)
6.9.2 Kuolemantapauksesta kertominen
•poliisin tehtävänä on ilmoittaa onnettomuudesta omaisille
•(tehtävän voi hoitaa myös joku muu, esim. seurakunnan pappi)
•jos opiskelijan perheenjäsenen (vanhempi, sisar) kuolemantapaus on tapahtunut opiskelupäivän aikana,
on opettajan kerrottava asiasta opiskelijalle (tärkeää valita oikea aika ja paikka sekä varata aikaa asian jälkikäsittelylle)
•jos kyseessä on suuri onnettomuus, katastrofi, joka koskettaa monia, on rehtorin tiedotettava asiasta
koko oppilaitokselle
•opiskelija ja opettaja voivat yhdessä sopia ja suunnitella, mitä ja miten perheenjäsenen kuolemasta kerrotaan luokkatovereille. Jotkut opiskelijat haluavat itse kertoa tapahtuneesta, mutta useimmat toivovat
opettajan huolehtivan kertomisesta, ennen kuin palaavat takaisin kouluun tai kun he itse ovat paikalla
•vanhemmille voi opiskelijoiden mukana lähettää kotiin kirjeen tapahtuneesta
6.9.3 Muistaminen koulussa
Opiskelijan tai opettajan kuolema tulee huomioida koulussa jollakin tavalla - tapoja on monia. Eräs tapa on muistotilaisuuden järjestäminen. Muistohetkeen voisi sisältyä esimerkiksi:
•rehtorin muistosanat
•luokanvalvojan puhe
•sopiva runo
•papin puhe
•laulu ja musiikkiesitys, on hyvä olla mahdolliset ideat esillä
•kokoontuminen koulupihalle lipun ympärille
49
7.Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi
Lukuvuoden yhteisöllisen opiskeluhuollon painopistealue:
Vuoropuhelun lisääminen henkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Toimilakohtaisesti mietitään vuosittain seuraavia
asioita: hyvinvoivan oppimisympäristän tarkastuslistan, kouluterveyskyselyn sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-/
kouluterveydekyselyn kyselyn kautta esiinnousseet kehittämiskohteet.
TEHTÄVÄ
NIMI
RESURSSI %
VIIKOSSA
ESIMIEHEN NIMI
(1 PV = 20& )
Kuraattori
Terveydenhoitaja
Psykologi
Lääkäkri
( ERVA)
(Opinto-ohjaaja)
OPISKELIJAMÄÄRÄ:
8.Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen
ja seuranta (omavalvonta)
Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla on velvollisuus huolehtia opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä siten,
että palvelut ovat opiskelijoille helposti saatavilla, tasa-arvoisesti ja laadukkaasti järjestettyjä. Keski-Pohjanmaan
ammattiopisto vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu ja opiskeluhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
8.1.Opiskeluhuollon ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on koulutuksen järjestäjä -tasoinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka
jäseninä ovat toimialapäälliköt ja edustajat toimialoittain/ammattiryhmittäin (kuraattori, opinto-ohjaus, erityisopetus, asuntolaedustaja, terveydenhoitaja,) mukaan lukien opettaja ja opiskelijaedustajat. Puheenjohtajana on
hyvinvointialan toimialapäällikkö, sihteerinä opiskelijahuollon koordinaattori. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa
vuodessa. Mukana voi olla myös sidosryhmien edustus. Ryhmän tehtävänä on suunnittelu tavoitteen asettelu,
linjanveto, kehittäminen, ohjaus ja arviointi/omavalvonta. Ohjausryhmässä ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden
asioita. Ryhmä tekee esityksiä johtotiimille ja johtoryhmälle.
8.2.Opiskeluhuoltoryhmä
Toimipaikkakohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmien puheenjohtajina toimivat toimialapäälliköt, niiden on myös mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmiä muodostettaessa on
varmistettu opetuksen, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen ja terveydenhoidon ammattiryhmien edustajien sekä asuntolaohjaajien kuuluminen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on toimialakohtainen
opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Toiminnassa korostuu yhteisöllisyys. Suunnittelu- ja kehittämistyössä kuullaan opiskelijoita. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tekee esityksiä
ohjausryhmälle.
50
8.3. Hyvinvointiryhmä
Lisäksi on toimipaikkakohtaiset/opintoalakohtaiset hyvinvointiryhmät, joiden tehtävänä turvata opiskelun ja arjen
sujuvuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ryhmiä vetää toimipaikan vastuuhenkilö.
8.4. Omavalvonta
Opiskeluhuollon toiminnan suunnittelu ja seuranta
Opiskelijahuoltolain tarkoittamat suunnitelmat ja toimintaohjeet muodostavat opiskeluhyvinvointia edistävän
kokonaisuuden, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät monialaista ja moniammatillista sopimista sekä
yhteistyötä opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tarvittavaan tukeen osallistuvan henkilöstön kesken. KeskiPohjanmaan ammattiopiston edustajat toimivat opiskelijoiden edunvalvojana varmistaen, että oppilaitosten sijaintikuntien vastuulla olevat palvelut on kirjattu kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja palvelut ovat
saatavilla koulutuksen järjestäjän kaikille opiskelijoille.
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten on laadittu
tämä opiskeluhuoltosuunnitelma Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa antamien ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
ja suunnitelman toteutumista on seurataan. Oppilaitoksen suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun
kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Käytännössä suunnitelma tarkistetaan vuoden
välein.
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulee määritellä seurattavista asioista, tietojen kokoamisessakäytettävistä menetelmistä, seurannan aikataulusta sekä vastuussa olevista tahoista.Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä, miten
seurantatietoja käsitellään ja hyödynnetään opiskeluhuollon kehittämisessä sekä miten keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. Taulukkoa työstetään syksyllä 2014.
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on kuultu opiskelijakuntaa ennen kuin opiskeluhuoltosuunnitelma on vahvistettu. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on tehty opiskeluhuoltosuunnitelmaa varten arvio opiskeluhuollon
kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Arviossa on otettu huomioon opiskelijoiden
terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa
on hyödynnetty monipuolisesti edellä mainittuihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja,
opiskeluhuollossa kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta
saatua palautetietoa. Liitteenä on toimipaikkakohtaiset arviot
51
52
SEURANTAMENETELMÄ
AIKATAULU JA
VASTUUTAHO
Olo- ja päättökyselyt
Niina Patrikainen
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely
Syky ja kevät
Niina Patrikainen
Erityisopetuskysely
Joka 3. vuosi syksy Dialoog, AE tiedottaa
Asuntolakysely
Joulukuu Dialoog, AE
tiedottaa
Kouluterveyskysely
Joulukuu Dialoog, AE
tiedottaa joka 2. vuosi
kevät
Läpäisyluvut tutkinnottain
OPH, AE tiedottaa
HOJKS keskeyttäneet
Marraskuu OPH, AE
tiedottaa
Opintonsa keskeyttäneet
Marraskuu
Niina Patrikainen
Joulukuu
SEURANTATIETOJEN
HYÖDYNTÄMINEN
OPISKELIJAHUOLLON
KEHITTÄMISESSÄ
MITEN KESKEISISTÄ
TULOKSISTA
TIEDOTETAAN
OPISKELIJOITA
9. Liitteet
TERVEYS
www.verkkoklinikka.fi/
Opiskelijahuoltoon liittyviä linkkejä
info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/kouluterveyspaivat
http://arjenarkki.fi/hyvinvointia/opiskeluhuollon-kasikirja/tarkistuslista-12
Keski-Pohjanmaan nuorten tieto- ja neuvontaportaali
www.kenuti.fi
Työhallinnon palvelut
AVO –ammatinvalinnan ohjelma
www.mol.fi/avo/
Nuoriso-ohjelmat kansainväliseen harjoitteluun
KIRJASTOT
www.kirjastot.fi
OPINTOTUKI JA SOSIAALIPALVELUT
www.kela.fi
OPPIMISVAIKEUDET
Erityisopetuksen nettisivuj
www.kalliolannuoret.fi
Testejä:
www.paihdelinkki.fi/testaa/
www.hissunkissun.net/web/hissunkissun/testaaitsesi (alkoholinkäyttötesti)
www.tohtori.fi/?page=4576989
(liikutko riittävästi?)
www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdetesteja/parisuhdetesti/
(parisuhdetesti)
www.vaestoliitto.fi/nuoret/kaverit_ja_seurustelu/minajamuut/testi/
(itsetuntotesti)
MIELENTERVEYS
www.mielenterveystalo.fi
Erilaisen oppijan Palvelu – VEP
www.vep-palvelu.fi/
www.nuortennetti.fi
Niilo Mäki Instituutti
www.nmi.fi/
apua.info
tukiasema.net
www.kaapeli.fi/dysfasia
www.apua.info/mielenterveys.html
Hero - erilaiset oppijat
http://www.lukihero.fi/
www.papunet.net
www.datero.fi
www.edu.fi/oppimateriaalit/neure/
OPISKELUTAIDOT
www.opioppimaan.fi/
oppimisen-tueksi/opiskelutaidot/lukeminen
www.nyyti.fi
www.secure-tukinet.net/index.tmpl?kohde=login
SAVUTTOMUUS
www.fressis.fi
www.stumppi.fi
www.lopettaja.fi
www.peda.net/veraja/palkane/lukio/opo/opiskelu_
lukiossa/opiskelutaidot
www.smokefree.fi
www.tyokalupakki.net
www.how-to-study.com
www.savutonsuomi.fi
www.mathpower.com/reduce.htm
www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1431870
YLEISTÄ
www.helppimesta.fi
www.eroontupakasta.fi
53
www.tohtori.fi
www.tupakkaverkko.fi
Päihdelinkit
A-klinikkasäätiön kotisivut
Tietoa, keskustelumahdollisuus, testejä, mistä apua?
Tietoa, mistä apua?
www.irtihuumeista.fi
www.mtkl.fi
www.ukkinstituutti.fi
Kiusaaminen
www.kuntoutussaatio.fi
www.antidrugnet.org
www.huuko.fihttp://www.paihdelinkki.fi/juomisen-hallinta
www.nuortenakatemia.fi
www.varjomaailma.fi/
Ystävät, yksinäisyys
www.paihdelinkki.fi/tietopankki
www.nyyti.fi
http://www.ehyt.fi/
Väkivalta, rikokset
www.ensijaturvakotienliitto.fi
www.mtkl.fi/tietopankki/arjessa_selviytyminen/yksinaisyys/
www.turvakoti.net
Jännittäminen, sosiaalisten tilanteiden pelko
www.nettitukinainen.fi/
www.mll.fi/nuortennetti/asiaa/
Ravinto, syömishäiriöt
www.riku.fi/
www.nyyti.fi
www.huoma.fi/
www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/
www.kuntoutussaatio.fi/tutkimustoiminta/
www.secure-tukinet.net/
Itseluottamus, itsetunto
www.kuntoutussaatio.fi/tutkimustoiminta/
Seksuaalisuus:
www.vaestoliitto.fi/nuoret/
Seurustelu
www.yths.fi/
www.helppimesta.fi
www.nyyti.fi
www.mtv3.fi/helmi2005/hyvinvointi/
www.mll.fi
Itsemääräämisoikeus, seksuaalioikeudet
www.nettitukinainen.fi/materiaalipankki/nuorille/
www.nyyti.fi
www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/
Rentoutuminen, lepo
www.nyyti.fi
Ehkäisy, taudit
www.vaestoliitto.fi/nuoret/
www.jormasanoo.fi/kumiohjeet.html
www.mll.fi
www.redcross.fi/apuajatukea/
www.health.fi/tartuntatautiliitto/
Liikunta
www.nyyti.fi
Seksuaalinen suuntautuminen
www.vaestoliitto.fi/nuoret/
www.seta.fi/
www.sexpo.fi
Apua
www.apua.info
www.nyyti.fi
www.mielenterveysseura.fi
www.mtkl.fi
www.thl.fi
www.pohjanmaahanke.fi
www.mielenterveyshelmi.fi
www.omaisten.org
www.kuntoutussaatio.fi
LÄHTEITÄ
Henkilötietolaki (L523/1999).
Hero 1998, www.hero.fi
Kansanterveyslaki (66/1972) , muutos L626/20071)
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Ops/yhteinen osa
2009
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma 2013.
Koulutuksen arviointineuvosto 2010 Opiskelijahuollon
toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen
toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Luonnos.
Nuorisolain muutos 20.8.2010/693
Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 a §/2003 Laki ammatillisesta koulutuksesta muutos L479/2003
Laki kuntoutuksen asiakastyöstä (L479/2003)
Lastensuojelulaki (L417/2007)
Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteissa oleva määräys 28/011/2004: Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Opetushallitus, Ammatillisten perustutkintojen perusteet,2008-2010
Opetushallitus, Muistio 21.5. 2003
Potilaan asemaa ja oikeuksia säätelevä laki (L785/1992),
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki
(L621/1999)
Liitteet
Toimipaikkajohtainen täsmennys
1.Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista.
2.Toimipaikan toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi.
3.Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä toimipaikassa työskentelevien ja muiden
opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa.
4 Kouluterveyskyselyn kautta esiin nousseet kehittämiskohteet:
Tasa-arvo- ja yhdenveraisuuskyselyn kautta esiinnousseet kehittämiskohteet
10. YHTEYSTIEDOT
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Rehtori
Sirkku Purontaus
044 725 0101
Ammattikampus
Etsivä nuorisotyöntekijä
Anu Kainu, p. 044 725 0117
Psykologi
Hanna Ilmanen, p. 040 8068 427
Oppilaspastori
Reetta Mourujärvi, p. 050 3147 260
Toimialapäällikkö
Tom Bjon 044 725 0102
Tuula Junttila 044 725 0160
VALMA
Koulutuspäällikkö
Tekniikka ja rakentaminen
Pekka Luoma 044 725 0131
Erityisopettaja
Reijo Paavola 040 808 5078
Liiketalous- palvelut ja kulttuuri
Pirjo Koski 0408085081
Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset
Erkki Juola 044 725 0169
Opinto-ohjaajat
Marjo Saarinen 044 725 0183
Jouni Mantila 044 725 0175
Tapio Oinas 040 808 5090
Natascha Skog 044 725 0479
Kokkolan ammattilukio
Ann Christine Mannström 044 725 0416
Kuraattorit
Erityisopettaja
Jouni Anttila 040 808 5098
Erityisopettaja
Eveliina Tyynelä 040 807 3579
Maahanmuuttajakouluttaja
Ann-Louise Känsälä 040 808 5534
Erityisopetus
Erityisopettaja
Leena Hietalahti 044 725 0156
Lisäopetustila, koulunkäyntiavustaja
Anita Kaunisto 044 948 6684
HOJKS-tuki
Laura Nikkanen 044 725 0415
Britt-Marie Karlsson 044 725 0115
Päivi Kaustinen 044 725 0118
Rauno Perttula 044 725 0428
Tutkintohautomo
Auli Saari 044 725 0509
Terveydenhoitaja
Toimialapäällikkö
Kaija Kähäri-Wiik 044 725 0501
Ulla Myllymäki 044 725 0141
Sari Kola 044 730 7636
Asuntolanohjaaja
Hilkka Viitala 044 725 0142
Kristiina Salo 044 725 0127
Hyvinvointikampus, Kokkola
Koulutuspäällikkö Hyvinvointiala
Jaana Sinko 044 725 0036
Opinto-ohjaajat
Katriina Sipilä 044 725 0512
Sari Haglund 040 808 5153
Jaana Sinko 044 725 0036
Kuraattori
Rauno Perttula 044 725 0428
Terveydenhoitaja
Carita Hilli 044 730 7951
Erityisopettaja
Marja Aho 040 808 5098
Hyvinvointikampus Kälviän
toimipaikka
Opinto-ohjaaja/erityisopetus
Katriina Sipilä
Asuntolaohjaaja Ulla Matveinen 040 808 5039
Kuraattori
Marika Isoniemi 044 725 0686
Terveydenhoitaja
Päivi Porkola (06) 828 7720
Luonnonvara-ala
Toimialapäällikkö
Kaisa-Leena Ahlroth 040 808 5525
Kannuksen toimipaikka
Koulutuspäällikkö
Eija Mäki-Ullakko 044 725 0637
Opinto-ohjaajat
Pentti Roivas 044 725 038
Taisto Hakkarainen 044 725 0610
Piritta Pärssinen 044 725 0652
Koulutusohjaaja
Juha Yli-Korpela 044 725 0660
Asuntolanvalvoja
Kaisu Salminen 044 725 0618
Opiskelija terveydenhuolto
040 804 2621
Erityisopettaja
Pertti Hanni 044 725 0634
Kuraattori
Marika Isoniemi 044 725 0686
Perhon toimipaikka
Koulutuspäällikkö
Matti Louhula 044 725 0655
Opinto-ohjaaja
Marika Riihimäki 040 808 5520
Kuraattori
Satu Sundell 044 725 0534
Erityisopettaja
Auli Saari 044 725 0509
Kaustisen toimipaikka
Koulutuspäällikkö
Sirpa Puusaari 044 725 0613
Kuraattori
Marika Isoniemi 044 725 0686
Opinto-ohjaaja
Eliisa Koivukoski 044 725 0666
Erityisopettaja
Auli Saari 044 725 0509
Opiskelija terveydenhuolto
040 804 5621
Asuntolanvalvoja
Hilkka Heikkinen 044 725 0609
Toholammin toimipaikka
Kuraattori
Marika Isoniemi
Opinto-ohjaaja
Eija Mastosalo, p. 044 725 0675
Yhteiset
Opiskeluhuollon koordinaattori
Anne Eteläaho 044 7250106
Koordinoiva opinto-ohjaaja,
toisen asteen koordinaattori
Terhi Petäjä 044 725 0721
Oma reitti toimijat
Eveliina Tyynelä
Jaakko Ojatalo
59
Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola
Käyntiosoite: Peikkolinnankatu 6
Puh. (06) 825 0000 • Fax (06) 825 2009
info@kpedu.fi • www.kpedu.fi
60