docOPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA - Saimaan ammattiopisto Sampo
download 
Report Transcription
OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA - Saimaan ammattiopisto Sampo
OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Rehtorin päätös 18.6.2015, 71 §. Voimaantulo 1.8.2015. 2 (30) Sisällysluettelo Johdanto ............................................................................................................................................... 4 Opiskeluhuollon järjestäminen ......................................................................................................... 4 Ravitsemuspalvelut ........................................................................................................................... 6 Opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta .................................................................................................. 6 Ryhmäytymispäivät .......................................................................................................................... 6 Ryhmänedustaja ................................................................................................................................ 6 Opiskelijakuntatoiminta .................................................................................................................... 6 Tuutoritoiminta ................................................................................................................................. 7 Liikunta-, kulttuuri- ja kerhotoiminta ............................................................................................... 7 Savuttomuus ja päihteettömyys ........................................................................................................ 7 Opinto- ja uraohjaus ............................................................................................................................. 8 Ohjaus hakeutumisvaiheessa ............................................................................................................ 8 Ohjaus opintojen aikana ................................................................................................................... 8 Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja sen jälkeen .............................................................................. 9 Monikulttuurinen ohjaus ................................................................................................................... 9 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ................................................... 9 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen............................................................... 10 Kodin ja koulun välinen yhteistyö ..................................................................................................... 11 Verkostoyhteistyö .............................................................................................................................. 12 Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ................................................................................... 12 Tasa-arvo ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu .......................................................................... 12 Kiusaaminen ................................................................................................................................... 13 Esteettömyys ja turvallisuus ........................................................................................................... 13 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset peruskoulutuksessa ...................................................... 13 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ................................................................................................... 14 Opiskeluoikeuden palauttaminen.................................................................................................... 14 Rikosrekisteriote ............................................................................................................................. 15 Huumausainetestaus (koskee kaikkia aloja) ................................................................................... 15 Kurinpidolliset toimenpiteet ........................................................................................................... 15 Muutoksenhaku............................................................................................................................... 15 Arkaluontoisten tietojen käsittely ................................................................................................... 16 Opiskeluhuollon palvelut ................................................................................................................... 16 Psykologi- ja kuraattoripalvelut ...................................................................................................... 16 Opiskeluterveydenhuollon palvelut ................................................................................................ 16 Lastensuojelu .................................................................................................................................. 17 Etsivä nuorisotyö ............................................................................................................................ 17 Seurakuntien opiskelijatyö.............................................................................................................. 17 Ohjauksen ja tuen henkilöstön ydintehtävät ja vastuualueet ............................................................. 17 Ryhmänohjaajan tehtävät................................................................................................................ 17 Koulunkäynninohjaajan tehtävät .................................................................................................... 18 Opinto-ohjaajan tehtävät ................................................................................................................. 18 Ohjauskoordinaattorin tehtävät ....................................................................................................... 18 Erityisopetuksesta vastaavan (=erva) tehtävät ................................................................................ 18 Sampopajaohjaajan tehtävät ........................................................................................................... 19 Kuraattorin tehtävät ........................................................................................................................ 19 3 (30) Psykologin tehtävät ......................................................................................................................... 19 Oppilaitospastorin tehtävät ............................................................................................................. 19 Koulutussihteereiden tehtävät ......................................................................................................... 19 Ammattihenkilön tehtävät .............................................................................................................. 19 Tuutoriohjaajan tehtävät ................................................................................................................. 19 Tuutorin tehtävät ............................................................................................................................. 19 Terveydenhoitajan tehtävät ............................................................................................................. 20 Aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki .................................................................................................... 20 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen .................................................................. 22 Erityistä tukea tarvitsevan työssäoppiminen ja tutkinnon suorittaminen ....................................... 23 Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ohjaus ja tuki .............................. 24 Aikuisopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut ja verkostoyhteistyö ................................. 25 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta ..................................................................... 25 Ohjausta ja opiskelijahuoltoa sääteleviä lakeja ja ohjeistuksia .......................................................... 25 Liite .................................................................................................................................................... 27 4 (30) Johdanto Saimaan ammattiopiston Sampon opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavien koulutusten opiskeluhuollon käytänteet. Suunnitelmassa on oma luku erityisopetuksen järjestämiselle ja aikuisten ohjauksen ja tuen järjestämiselle. Suunnitelma perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, lakiin ammatillisesta koulutuksesta (1998/630), Opiskeluhuolto ammatillisten perustutkintojen perusteissa -määräykseen ja Sampon opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Opiskelijahuollon prosessi on kuvattu Koulutus ja ohjaus -prosessissa IMS:ssä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltosuunnitelma kuvaa minimitason palveluja, jotka jokaisella perustutkintoon (nuorten koulutus) opiskelevalla tulisi olla saatavilla riippumatta toimipaikasta. Suunnitelma sisältää myös suuntaa antavaa työnjakoa eri toimijoiden välillä perustehtävämäärittelyissä liitteenä olevan taulukon mukaan. Tämä suunnitelma astuu voimaan 1.8.2015 Saimaan ammattiopisto Sampossa on ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 3000 opiskelijaa. Sampon sisäisen toiminnan lisäksi monipuolinen yhteistyöverkosto koostuu asiantuntijoista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien ylläpitämistä lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelmien toteuttamista palveluista. Opiskeluhuoltosuunnitelman kokonaisuuteen kuuluvat opinto-ohjaus, erityiset tukitoimet, kuraattori- ja psykologipalvelut, opiskeluterveys, yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö sekä monipuolinen asiantuntijoista koostuva asiantuntijaverkosto. Opiskeluhuoltosuunnitelma, joka on osa opetussuunnitelmaa, pohjaa hyvinvointiprofiilin, kouluterveyskyselyjen, terveystarkastusten ja mahdollisten muiden kyselyjen ja palautteiden tuloksiin. Niihin sisällytetään toimintaohjeet mm. opiskeluyhteisössä ilmenevään kiusaamisen havainnointiin ja varhaiseen puuttumiseen, päihde- ja käytöshäiriöihin tai muihin opiskeluyhteisössä ilmeneviin ongelmiin. Hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä osallisuuden mahdollistava toimintakulttuuri edistävät kouluyhteisön toimintaa ja varhaista tukea nuorille ja perheille sekä edistävät koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opiskeluhuollon järjestäminen Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta sekä oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on 5 (30) tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen koko henkilökunnalla on vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Ryhmänohjaajan ja opettajan on tuettava ja ohjattava välittömästi opiskelija tarpeen ilmetessä tarpeellisiin tukitoimiin. Opiskelijan tuen tarve on kartoitettava ja sovittava jatkotoimenpiteistä. Poissaolojen seurantaan ja niihin reagoimiseen sovelletaan poissaolo-ohjeistusta. Seurantapalaverit järjestetään osastoilla 3-4 kertaa lukuvuodessa. Palaveriin osallistuvat opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava, ryhmänohjaaja ja koulutuspäällikkö sekä mahdollisuuksien mukaan ohjauskoordinaattori. Palaverin tavoitteena on todeta toteutetut tukitoimet ja opintojen eteneminen ryhmän tasolla, käsitellä kokonaistilanne sekä sopia ja vastuuttaa jatkotoimenpiteet. Yksittäisen opiskelijan asioita käsitellään opiskelijakohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä tai pedagogisessa palaverissa. Opiskelijahuollon toimijoita ovat myös Imatralla kokoontuva opiskeluhuollon ohjausryhmä, Lappeenrannassa sivistyksen ja sosiaali-ja terveyspiirin hyvinvointityöryhmä, ja Sampon hyvinvointityöryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmät käyttävät tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskeluhuoltoryhmät Sampossa: Alueellinen opiskeluhuollon ohjausryhmä • Voi olla useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen, kun koulutuksen järjestäjät toimivat samojen kuntien alueella • Tehtävänä opiskeluhuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi • Palvelujohtaja on Sampon edustajana • Imatran kaupunki: opiskeluhuollon ohjausryhmä • Lappeenrannan kaupunki: hyvinvointityöryhmä Sampon hyvinvointityöryhmä • Vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista • Sampon hyvinvointityöryhmässä on opetuksen, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen, terveydenhoidon, huoltajien ja opiskelijoiden edustus. Monialainen asiantuntijaryhmä • Tehtävänä opiskelijan tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen • Tilannekohtaisesti koottu asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava, ryhmänohjaaja, koulutuspäällikkö tai muu opiskelijan kannalta keskeinen henkilö • Kokouksessa ovat paikalla vain ne, joita opiskelijan asia koskee • Opiskelija ja alaikäisen huoltajat ovat ryhmänohjaajan kutsumana paikalla • Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa sovitusti • Opinto-ohjaaja toimii vastuuhenkilönä asiantuntijaryhmän koollekutsumisessa ja muissa tarvittavissa kokouksissa kokoonkutsujana toimii se henkilö, joka havaitsee tarpeen Opiskeluhuollolliset tapahtumat kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin, joista on erillinen oppilaitoksen sisäinen ohjeistus. 6 (30) Ravitsemuspalvelut Opiskelijaruokailussa huomioidaan terveellisyys ja erityisruokavaliot. Ryhmänohjaaja jakaa uusille opiskelijoille lomakkeen, jolla opiskelija ilmoittaa mahdollisesta erityisruokavaliosta. Opiskelija toimittaa lomakkeen opiskelijaravintolaan. Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollista ruokailla samassa tilassa muiden kanssa (esim. terveydelliset syyt mm. ahdistus, paniikkihäiriö), niin hänelle voidaan järjestää muu tila ruokailua varten. Ravitsemusneuvontaan liittyvissä asioissa voi kääntyä terveydenhoitajan puoleen. Opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta Sampon yhteisöllisellä toiminnalla on tavoitteena tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä edistetään mm. ryhmäytymisen, tuutori-, opiskelijakunta-, harraste- ja kulttuuritoiminnan sekä tapahtumien avulla. Ryhmäytymispäivät Turvallisen opiskeluryhmän rakentuminen alkaa jo koulutyön ensimmäisenä päivänä ja vastuu siitä on ensisijaisesti ryhmänohjaajalla, tuutorit voivat toimia apuna. Erikseen järjestettävissä ryhmäytymispäivissä jatketaan yhteishengen rakentamista tuutorien avustuksella, jolloin toimitaan yhdessä vapaamuotoisemmin oman ryhmän ja ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmänedustaja Sampossa on käytössä ryhmänedustajatoiminta. Ryhmänedustajatoiminnalla lisätään kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamista opiskeluun liittyvissä asioissa. Opiskelijayhdistys kutsuu ryhmänedustajat koolle ennen johtoryhmän tapaamisia. Ryhmänedustaja toimii oman ryhmän yhteyshenkilönä oppilaitoksen sisällä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. tekee yhteistyötä ryhmänohjaajan kanssa mm. erilaisten opiskeluun liittyvien kyselyjen käsittelyssä. tapaa koulutuspäällikköä pari kertaa lukuvuoden aikana. Opiskelijakuntatoiminta Opiskelijakuntatoiminnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta tapaa oppilaitoksen johtoa muutaman kerran vuodessa ja tekee aloitteita opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Sampossa toimii Saimaan ammattiopiston opiskelijayhdistys ry. Tämän lisäksi on paikallisia opetuspistekohtaisia opiskelijakuntia. Opiskelijayhdistys järjestää opiskelijoille yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia. 7 (30) Opiskelijakunta pyörittää kahviparkkitoimintaa yhteistyössä kuraattoreiden, etsivän nuorisotyön, oppilaitospastoreiden ja muiden eri verkostojen tahojen kanssa. Kahviparkki on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa opiskelijat voivat piipahtaa juttelemassa ja luoda kontakteja aikuisiin ja muihin opiskelijoihin. Tuutoritoiminta Tuutorit ohjaavat ja opastavat uusia opiskelijoita, järjestävät oppilaitoksen yhteisiä tilaisuuksia ja teemapäiviä yhdessä henkilökunnan kanssa sekä edustavat sekä esittelevät Sampon koulutuksia peruskouluissa ja muissa tapahtumissa. Opiskelijat voivat valita tuutoritoiminnan osaksi opintojaan. Henkilökunnasta valitut tuutoriohjaajat hoitavat tuutoreiden ohjausta eri tilanteissa. Liikunta-, kulttuuri- ja kerhotoiminta Sampo on aktiivisesti mukana SAKU ry:n opiskelijaurheilutapahtumissa, joiden lajivalikoima on hyvin monipuolinen. Liikuntakerhot toimivat Lappeenrannassa ja Imatralla. Luokkien väliset sählyturnaukset järjestetään Lappeenrannassa perinteisesti syyslukukaudella, Imatralla järjestetään pesäpallotapahtuma. Liikunnanopettajat vastaavat opiskelijaurheilusta (SAKU -toiminta). Liikuntakerhoja vetävät liikunnanopettajat ja muut sovitut ohjaajat. Sampon opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen SakuStars-kulttuurikilpailuun. Joukkue kootaan eri toimipisteiden opiskelijoista taitojen ja innokkuuden perusteella. Aktiivisen bändikerhotoiminnan kautta on onnistuttu saamaan toimintaan mukaan myös musiikin harrastajia. Erilaisten harrastekerhojen lisäksi Sampossa toimii ammatillisia kerhoja, joiden tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Savuttomuus ja päihteettömyys Sampo on savuton oppimisympäristö ja siitä tiedotetaan kaikille opiskelijoille järjestyssäännöissä. Opiskelijoille on järjestetty savuttomuutta edistäviä ja mahdollistavia välituntiaktiviteetteja mm. pingis ja biljardi sekä savuttomuutta edistäviä tapahtumia lukuvuoden aikana (Ammattiopiston järjestyssäännöt, Rehtorin päätös 22.7.2014, 100 §, Menettelyohje 24.5.2011, Tupakkalaki 698/2010). Yhteistyötahojen kanssa toteutettavissa teemapäivissä on esillä päihteettömyys sekä päihteiden käytön aiheuttamat haittatekijät. Sampon päihdeohjelmassa kerrotaan mm. toimenpiteet hoitoonohjausmenettelystä. Sampon erillinen Kriisitoimintaohje ohjeistaa henkilökuntaa toimenpiteisiin erilaisissa opiskelijoita koskevissa kriisitilanteissa. 8 (30) Opinto- ja uraohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata ja tukea opintojen suunnittelussa ehkäistä opintojen keskeyttämistä edistää työllistymistä tukea jatko-opintoihin hakeutumista Ohjauksella edistetään opiskelijoiden yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden, joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opiskelijan lähimpänä tukena on ryhmänohjaaja. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tehdään oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä sekä yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa. Ohjaus hakeutumisvaiheessa Hakeutumisvaiheessa tehdään yhteistyötä huoltajien, peruskoulujen, lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan koulutukseen ja samalla vähentää riskiä syrjäytyä. Apuna tiedottamisessa ovat opinto-ohjaajat ja opiskelijatuutorit kouluvierailuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Hakemisen tueksi julkaistaan vuosittain Hakijan opas. Ohjaus opintojen aikana Alkuvaiheen perehdyttämisen lisäksi ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa. Opiskelijalle selvitetään tutkinnon rakenne, tavoitteet ja valinnanmahdollisuudet sekä tarjolla olevat tukipalvelut. Aloittavat opiskelijat tekevät lähtötasotestit äidinkielessä ja matematiikassa. Kaksoistutkinto-opiskelijat tekevät äidinkielen lähtötasotestin sijaan Niilo Mäki-instituutin lukiseulan. Aikaisemman kouluhistorian pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Tarvittaessa ryhmänohjaaja tekee yhteistyössä erityisopetuksesta vastaavan kanssa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Opintojen edetessä laaditaan ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat opettajien ohjauksessa sekä ohjataan opiskelijaa osaamisalan valinnoissa. Opiskelijoiden työllistymistä, intoa yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen tuetaan koko opiskelun ajan työssäoppimisen, työpajatoiminnan sekä erilaisten projektiopintojen avulla. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen etenemistä jatkuvasti ja tarvittaessa opiskelija ohjataan eri tukitoimien piiriin. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla pyritään olemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä huoltajiin ongelmien ilmaantuessa. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija oppii itse ottamaan vastuuta omista opinnoistaan ja valinnoistaan voimavarojensa mukaan sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. 9 (30) Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja sen jälkeen Opintojen päättövaiheen ohjauksen painopisteenä on jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen liittyvät asiat. Tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja itsenäisesti. Päättöluokkien opiskelijoille järjestetään mm. päättöluokkien info, jossa kerrotaan jatko-opinnoista, oppisopimusmahdollisuudesta ja TE-toimiston palveluista. Valmistuvilla opiskelijoilla on käytössään Mitä Sampon jälkeen-opas nettiversiona. Monikulttuurinen ohjaus Jos ammatilliseen koulutukseen hakijan äidinkieli on muu kuin suomi, niin riittävä opetuskielen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan tarvittaessa kielikokeella yhteishaun kriteerien perusteella. S2 Suomi toisena kielenä kurssia tarjotaan äidinkielen kurssien lisänä niille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat kielitaidon vahvistamista. Kielitaidon vahvistamiseksi on mahdollista saada tukiopetusta. Vinkkejä monikulttuuriseen ohjaamiseen: http://www.hyvan.helsinki.fi/amma/pdf/esite3_v5.pdf (koulutukseen ja ammatteihin liittyvää materiaalia selkokielellä) www.amiedu.net/jokeri/ohjausjatuki/mater/romanien_ohjaus.doc (romanien ohjauksesta ja kulttuurista). Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu ilman toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus valmentautua myös oppisopimuskoulutukseen yksilöllisten valintojen avulla. Opiskelija voi missä tahansa vaiheessa valmentavaa koulutusta siirtyä suorittamaan tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena, jos hänellä on riittävät valmiudet ja jos koulutusaloilla on tilaa. Oppisopimuskoulutukseen siirtyminen edellyttää sopivan oppisopimuspaikan löytymistä. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja koulutus muodostuu pakollisista (10 osp) ja valinnaisista koulutuksen osista (50 osp). Opetussuunnitelmassa painottuu yksilöllinen ja joustava opiskelijan tarpeista lähtevä opiskelu. Opiskelu on käytännönläheistä ja tapahtuu yhteistyössä perustutkinto-opiskelun ja työelämän kanssa. Valmentavan koulutuksen aikana suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi myöhempää ammatillista perustutkintoa ja koulutuksen yhteydessä voi tarvittaessa korottaa perusopetuksen päättöarvosanoja. 10 (30) Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Erityisopetuksen järjestäminen perustuu seuraaviin lakeihin ja asetuksiin: Laki ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/ 1998, muutos 246/2015. Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811, muutos 329/2015. Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita, Saimaan ammattiopiston menettelyohjeita sekä oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa. Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus voidaan antaa erityisopetuksena. Erityisopetuksena tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena ja mukauttamisesta. Ennen mainituista asioista päättämistä ja HOJKSin vahvistamista tulee kuulla opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Sampon erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksen järjestämisellä ja suunnittelulla pyritään henkilökohtaisiin opintopolkuihin ottamalla huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet ja näin parantamaan opiskelumotivaatiota sekä ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Erityisopetuksessa käytetään yksilön huomioon ottavia opetusmenetelmiä ja työjärjestelyjä, joilla turvataan opiskelijan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa keskeisiä asioita ovat opiskelijalähtöisyys, elämänkaariajattelu, hyvät huoltajayhteydet, hyvät työelämäyhteydet ja itsenäistymiskasvatus. Erityisopetukseen liitetään tarvittavia tukitoimia yhteistyössä asianomaisten viranomaistahojen kanssa. Opetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jolloin opetus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Opiskelijan yksilölliseen ohjaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana, mutta tarvittaessa hänelle voidaan antaa erityisopetusta yksilöllisesti, pienessä ryhmässä. Joissain tapauksissa opetus voidaan järjestää työpajaopetuksena. Sampon, Laptuote-säätiön ja IntoPajat ry:n Työpajakoulu ja Hengari-sopimus mahdollistavat määräaikaisen opiskelujakson osana koulutusalakohtaista opetussuunnitelmaa. Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa. HOJKS-prosessi (HOJKS = henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) 11 (30) Tiedonkeruu • nivelvaiheen tiedonsiirtopalaveri • lähtötasotestit • keskustelut opiskelijan (HOPS) ja huoltajan kanssa HOJKSin laadinta • mukana opiskelija, alaikäisen huoltaja, ryhmänohjaaja, erva • sovitaan tukitoimista ja niiden toteutuksesta • koulutuspäällikkö allekirjoittaa sopimuksen Erityisen tuen järjestäminen tukitoimet esim.: • henkilökohtainen ohjaus/opetus • pienryhmäopetus • samanaikaisopetus • työpaja • muu tuki Seuranta • ryhmänohjaaja ja opiskelija käyvät ohjauskeskustelu vähintään kerran lukukaudessa • tiedottaminen huoltajille • Wilmaan kirjaus • hojksin jatkumisen tarve arvioidaan aina lukukausittain Erityistä tukea tarvitseva opiskelija tarvitsee tavallista enemmän tukitoimenpiteitä myös työssäoppimiseen ohjattaessa ja tiivistä opettajan yhteydenpitoa sen aikana. Opiskelijaa ohjataan työpaikkoihin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia tehtäviä, ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen ja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöillä koulun työpisteissä. Opittavat asiat suunnitellaan etukäteen ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa ennen työssäoppimista. Hyvin toteutettu työssäoppiminen kantaa opiskelijaa itsenäiseen ja osallistuvaan elämään. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteys koulun ja kodin välille rakennetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, ryhmänohjaajien ja ohjaushenkilöstön yhteydenpito opiskelijan huoltajiin. Sampon hyvinvointityöryhmässä on myös huoltajien edustaja. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille järjestetään vanhempainilta alkusyksystä. Yhteydenpidon välineenä Sampossa on mm. Wilma-huoltajaliittymä. Yhteishaun tuloksen selvittyä opiskelijalle lähetetään oppilaitoksesta kirje, jossa on tietoa koulutyön aloittamisesta. Kirjeen liitteenä lähetetään täytettäviksi lomakkeet: Opiskelupaikan vastaanottaminen, jolla opiskelija varmentaa opiskelupaikan vastaanoton. Ohjaustoiminnan taustatietolomake Opintojen alkaessa opiskelija täyttää sähköisesti Wilmassa yhteystietonsa sekä huoltajien ja/tai muun yhteyshenkilön yhteystiedot. Ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa opintojen alussa ohjauskeskustelun, jolloin laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Wilmaan. Ohjauskeskusteluja käydään opintojen aikana. 12 (30) Opintonsa aloittavalle opiskelijalle on nettisivuilla opiskelijan opas, jossa on mm. kotiinfo, yhteystietoja ja muuta opiskeluun liittyvää perustietoa. Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille annetaan syyslukukauden päättyessä palaute opiskelusta. Opiskelija ja huoltajat voivat seurata opintojen etenemistä Wilman välityksellä. Vanhempien/huoltajan vastuu lapsensa kasvusta, kehityksestä, koulutuksesta ja hyvinvoinnista on ensisijainen ja jatkuu 18 ikävuoteen asti, taloudellinen vastuu 20 ikävuoteen asti. Opiskeluhuollon yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä opiskelijoiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Kun opiskelija täyttää 18 vuotta, niin hän voi sallia Wilma-huoltajaliittymän käytön jatkumisen. Oppilaitoksen henkilökunta ei saa keskustella täysi-ikäisen opiskelijan asioista huoltajien kanssa ellei opiskelija ole antanut siihen lupaa. Verkostoyhteistyö Oppilaitoksen ja opiskelijan lähipiirin välisen verkostotyön tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä. Verkostotyön tuella vahvistetaan kokonaisvaltaisesti opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä opiskelun etenemistä. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelija saa tukea terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Verkostotyötä tehdään opiskelijan verkostoon kuuluvien henkilöiden ja tahojen kanssa, siihen voi kuulua mm. huoltajat, opettajat, sosiaalitoimi, nuorisopsykiatria, Kela ja perusopetus. Muiden viranomaisten kanssa mm. poliisi tehdään tarvittaessa yhteistyötä. Verkosto kootaan aina opiskelijan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö Sampon järjestyssäännöissä (Rehtorin päätös 22.7.2014, 100 §) on määritelty tavat toimia oppilaitoksessa siten, että taataan tasa-arvo sekä henkisesti ja fyysisesti turvallinen opiskeluympäristö kaikille. Tasa-arvo ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu Sampossa on suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi. Yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluympäristössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää ja häirintää. Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella. Kiellettyä syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa. Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai 13 (30) sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Opiskelijan tulee ilmoittaa häirinnästä ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle (Tasa-arvosuunnitelma 23.3.2011 Dnro 90/210/2011). Kiusaaminen Kiusaamiseksi katsotaan sellainen toiminta, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista toisille sanallisesti, fyysisesti tai epäsuorasti. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja hyvinvointia edistävään opiskeluympäristöön. Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään ammattiopiston turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työympäristöstä. Kiusaamisesta tule välittömästi ilmoittaa oppilaitoksen henkilökunnalle. Kuraattori toimii kiusaamistilanteiden selvittelyn tukena. Esteettömyys ja turvallisuus Sampo on esteetön oppimisympäristö kaikille opiskelijoille kansalaisuudesta, sukupuolesta tai vakaumuksesta riippumatta. Fyysisesti esteettömiä oppimisympäristöjä Sampossa ovat Armilankatu 40 ja Pohjolankatu 10. Turvallisen oppimisympäristön toteuttamiseen liittyy myös Pelastussuunnitelma, joka on laadittu kiinteistökohtaisena ja toimenpiteet erilaisissa vaaratilanteissa on kerrottu yksityiskohtaisesti. Pelastautumisharjoitukset ja yleisinfo toteutetaan lukuvuosittain opiskelijoille. Opiskelijan oppaassa on työturvallisuuden yleisohjeet ja koulutusaloilla käydään ammattialakohtaiset työturvallisuusmääräykset läpi. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset peruskoulutuksessa Sampon vuosittain ilmestyvässä Hakijan oppaassa ja osoitteessa www.opintopolku.fi tiedotetaan tutkintokohtaisista terveydenvaatimuksista ja -suosituksista. Tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista tiedottaminen on hakijoille erityisen tärkeää silloin, kun opiskelija tekee koulutusvalintoja tai tilanteissa, jolloin opiskelijan terveydentila tai toimintakyky on heikentynyt. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Tutkintojen perusteissa keskeiset uudistukset kohdistuvat tutkintokohtaisiin terveydentilavaatimuksiin, joista Opetushallitus on antanut määräykset valtioneuvoston asetuksissa 1032 ja 1033/2011 määrätyissä humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalan ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa (ns. sora-tutkinnot). Nämä vaatimukset koskevat 1.1.2012 jälkeen opiskelun aloittaneita opiskelijoita. Opiskelijaksi ei voi ottaa edellä mainituissa sora-tutkinnoissa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa 14 (30) on saanut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Opiskeluoikeuden peruuttaminen 1.1.2012 voimaantulleen lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Opiskeluoikeuden peruuttaminen sora-säädösten perusteella voi tulla kysymykseen lähinnä alalle soveltumattomuuden, puutteellisen terveys- tai toimintakyvyn tai aiemman rikostaustan vuoksi. Opiskelija voi olla alalle soveltumaton, jos hän esimerkiksi vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Soveltumattomuutta ratkotaan ensisijaisesti opinto-ohjauksen, opetusjärjestelyiden, opiskelijahuoltopalveluiden ja muiden ennaltaehkäisevien tukitoimien avulla tai niin, että opiskelija ohjataan jonkin muun alan opintoihin. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilastai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011olevien perusteiden mukaisesti määräaikaisesti enintään vuodeksi. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/201116 §. Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Opiskeluoikeuden palauttaminen Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. 15 (30) Rikosrekisteriote Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssä oppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Ote pyydetään lähinnä lähihoitajakoulutuksessa. Maksuttoman otteen voi tilata osoitteesta http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/18232.htmwww.suomi.fi. Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Huumausainetestaus (koskee kaikkia aloja) Lain (951/2011 34 a §) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Huumausainetestistä kieltäytyminen johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin (esim. määräaikainen erottaminen). Tarkempi ohjeistus on oppilaitoksen päihdeohjelmassa ja sisäisessä ohjeistuksessa. Kurinpidolliset toimenpiteet Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin opiskeluoikeustoimikunta. Opiskeluoikeustoimikunnassa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Tarkempi ohjeistus kurinpidollisista toimenpiteistä löytyy oppilaitoksen kurinpitosuunnitelmasta. Muutoksenhaku Laissa 951/2011tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai pa- 16 (30) lauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisu 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetut asiat käsitellään kiireellisinä. Arkaluontoisten tietojen käsittely Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 42 §) säätelee arkaluontoisten tietojen käsittelyä. Lain mukaan opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27b, 32a, 32b ja 34a § mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka lausuntoja mainituista asioista. Opiskelijan rikostaustaotetta koskevaa 32a §:n mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Muilta osin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999). Tietojen käsittelyssä, säilyttämisessä ja luovuttamisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaikkia opiskeluhuollon toimijoita koskee vaitiolovelvollisuus. Opiskeluhuollon palvelut Psykologi- ja kuraattoripalvelut Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä 1.8.2014 alkaen. Kuraattorit (Lappeenrannassa kaksi ja Imatralla yksi) työskentelevät ammattiopiston tiloissa. Psykologien palvelut ovat myös opiskelijoiden käytettävissä. Kuraattorit ja psykologit toimittavat opiskelijoiden kotipaikkakunnille tiedot ko. palvelujen käytöstä. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskeluterveydenhuollon palvelut Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on huolehtia kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden terveydestä. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on tuottaa moniammatillista terveyden- ja sairaanhoitoa. Tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opiskelijaa opintojen sujumisessa ja opiskelijan tutkinnon suorittamista. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja erityinen huomio on mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Imatralla toimii kaksi terveydenhoitajaa Koulukatu 5:n vastaanotolla. Ruokolahden yksikköä palvelee oma terveydenhoitaja terveyskeskuksessa. Lappeenrannassa toimii Opiskeluterveys moniammatillisena työryhmänä. Opiskeluterveyden palveluihin kuuluvat lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi sekä psykiatrinen 17 (30) sairaanhoitaja ja kuraattori palvelut. Terveydenhoitajien kautta voi varata aikoja muille työntekijöille. Terveydenhoitajan palvelut terveystarkastukset ja sairasvastaanotto terveysneuvonta ja itsehoidon ohjaus ehkäisyneuvonta, seksuaalikasvatus mielenterveys- ja päihdeneuvonta ja -ohjaus opiskelijahuoltotyö kutsuntatarkastukset terveydellisten olojen seuranta erilaiset selvitykset Lastensuojelu Opetustoimen henkilöillä on lastensuojeluilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat lapsen terveyden tai kehityksen olevan vaarassa. Ilmoitusvelvollisuus menee ammatillisen koulutuksen salassapitosäännösten edelle. Ilmoitus tehdään sosiaalitoimeen. (Lastensuojelulaki 417/2007, 25§). Kuraattori avustaa tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemisessä. Etsivä nuorisotyö Ammattiopisto tekee yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisolaki (639/2010) velvoittaa koulutuksen järjestäjää luovuttamaan tiedot kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää (=eroaa) opinnot ammatillisessa koulutuksessa. Seurakuntien opiskelijatyö Seurakuntien nimetyt opiskelijapastorit ja nuorisotyöntekijät ovat opiskelijoiden käytettävissä sielunhoidollisissa ja muissa erityiskysymyksissä. Opiskelijapastorit päivystävät oppilaitoksissa, osallistuvat opiskelijoiden ja henkilöstön eri tapahtumiin esim. ryhmäytymispäiviin ja lukukauden päätöskirkkoihin. Lappeenrannassa toisen asteen oppilaitoksissa toimii oppilaitospastori. Oppilaitospastori on käytettävissä tukemaan oppilaitoksen opiskelijoita, ryhmiä, yhteisöllisyyttä ja henkilökuntaa. Hän osallistuu pyydettäessä myös opetuksen yhteydessä keskusteluihin, joissa käsitellään etiikkaa, ihmissuhdeasioita, arvoja tai suvaitsevaisuutta. Oppilaitospastorilla on erityisosaamista kriisityössä ja uskonnollisissa kysymyksissä. Imatralla opiskelijoiden käytettävissä on nimikkopastori. Ohjauksen ja tuen henkilöstön ydintehtävät ja vastuualueet Ryhmänohjaajan tehtävät opiskelijaryhmän lähiohjaus (ryhmä ja yksilö) 18 (30) yhteisöllisyyden edistäminen ryhmässä yhteydenpito huoltajiin ja verkostoon opintojen edistymisen tukeminen ja seuranta Ryhmänohjaajan tehtävät on määritelty tarkemmin ryhmänohjaajan oppaassa. Koulunkäynninohjaajan tehtävät yksilöohjaus koulunkäynnissä, elämänhallinnassa ja arjen asioissa pienryhmäohjaus rinnakkaisohjaus oppitunneilla koulutukseen ja oppilaitokseen tutustujien opastus ryhmäytymispäiviin osallistuminen erityistä tukea tarvitsevien ohjaus Opinto-ohjaajan tehtävät ohjaus opiskelun etenemisessä opiskelijahuoltotyö markkinointi peruskouluissa, vanhempainilloissa ja erilaisissa tapahtumissa ohjaus yhteishakuprosessissa uraohjaus sisäinen ja ulkoinen verkostoyhteistyö pääsykokeissa sovitusti mukana kaksoistutkintoa opiskelevilla on lukio-opintoihin liittyen oma opinto-ohjaaja Ohjauskoordinaattorin tehtävät nuorten ja aikuisten erityisopetuksen ja -ohjauksen koordinointi, konsultointi ja kehittäminen erityisopetukseen liittyvien suunnitelmien, ohjeistuksen ja dokumenttien laatiminen ja päivittäminen erva-tiimin vetäminen yhteistyöryhmiin osallistuminen verkostoyhteistyö Työpajakoulu ja Hengari-sopimusten koordinointi Erityisopetuksesta vastaavan (=erva) tehtävät vastaa erityisopetukseen liittyvistä asioista yksikössään toimii erityisopetuksen asiantuntijana on hojksin tekemisessä ryhmänohjaajan tukena seuraa erityisopiskelijoiden opintojen etenemistä ja hojksin toteutumista esittelee erityisopetusta koskevat asiat seurantapalavereissa osallistuu tarvittaessa opiskelijakohtaisiin monialaisiin asiantuntijaryhmiin organisoi lähtötasotestit organisoi erityisopiskelijoiden vierailut vastuualueen osastoilla 19 (30) Sampopajaohjaajan tehtävät neuvoo, ohjaa ja opastaa opiskelijaa tehtävien ja verkkokurssien tekemisessä valvoo kokeita ja tenttejä Kuraattorin tehtävät seurustelu, asuminen, itsetunto, opiskelumotivaatio, päihteet, mielen hyvinvointi kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat ristiriitojen selvittely koulukiusaamisen ehkäisy ja selvittely osana oppilaitoksen kriisityötä toimeentuloon liittyvät asiat Psykologin tehtävät opiskelijan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen oppimisvalmiuksien kartoitus mukana kriisityössä Oppilaitospastorin tehtävät opiskelijan henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin tukeminen kriisityöhön osallistuminen oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisöllisyyden kehittäminen ja vahvistaminen Koulutussihteereiden tehtävät opinto- ja matkatukiasiat todistukset opiskelijahallinto Ammattihenkilön tehtävät rinnakkaisohjaus yksilöohjaus HOJKS:iin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti Tuutoriohjaajan tehtävät tiedottaa tuutoritoiminnasta rekrytoi uudet tuutorit organisoi tuutorit erilaisiin tapahtumiin ohjaa, kouluttaa ja arvioi tuutoreita Tuutorin tehtävät osallistuu uusien opiskelijoiden ryhmäytymisiin 20 (30) esittelee omaa alaansa, osastoaan ja oppilaitosta sekä ammatillista koulutusta peruskoululaisille, huoltajille ja muille sidosryhmille erilaisissa tapahtumissa opastaa vierailevia ryhmiä oppilaitoksessa toimii vertaistukena uusille opiskelijoille osallistuu tuutorikoulutuksiin, toiminnan suunnitteluun ja tuutoritapaamisiin Terveydenhoitajan tehtävät avovastaanotto terveystarkastukset terveysneuvonta (esim. ravinto, ehkäisy) huolehtii lähettämisestä jatkohoitoon (fyysiset sairaudet, mielenterveyshäiriöt, päihdeongelmat) ensiapu- ja kriisityö yhteistyö opiskeluhuollossa kutsuntatarkastukset Aikuisopiskelijoiden ohjaus ja tuki Aikuisille ohjausta ja tukea antavat kaikki aikuiskoulutuksessa työskentelevät henkilöt. Ohjaus ja tuki kuuluvat kaikille opiskelijoille ja näkyvät opintojen eri vaiheissa. Aikuisten ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut ovat tiedonjakoa, neuvontaa, ohjausta, päätöksenteon ja valintojen tukemista sekä aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa opinnot suoritettua. Lähin ohjauksesta vastaava henkilö on opiskelijan oma vastuukouluttaja. Vastuukouluttaja huolehtii ryhmänsä opintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kouluttajat ohjaavat omien opintojaksojensa tehtäviä ja oppimista. Jokaiselle koulutusalalle on sovittu ohjausvastaavat, jotka toimivat kaikilla aloilla opiskelijoiden ja kouluttajien tukena oppimisen, ammatillisen kasvun ja elämäntilanteen muutoksiin liittyvissä asioissa. Aikuisten opinto-ohjauksen kehittämisestä ja konsultoinnista vastaa kaksi opinto-ohjaajaa. Ohjauskoordinaattori vastaa nuorten ja aikuisten erityisopetuksen- ja ohjauksen koordinoinnista, konsultoinnista ja kehittämisestä. Opinto-ohjaaja: ohjaus ja tuki kaikissa opintojen vaiheissa (hakeminen, opinnot, jatkosuunnitelmat) kouluttajien ja ohjausvastaavien perehdyttäminen ohjausasioissa yksilöohjaus keskeyttämässä tai eroamassa olevien ja nk. siirto-opiskelijoiden ohjaus ura- ja jatkokoulutussuunnitelmien ohjaus sekä aikuisten opinto-ohjauksen kehittäminen ja konsultointi aikuiskoulutusten markkinointi Ohjausvastaava: ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluista tiedottaminen tuki henkilökohtaistamisprosessissa opiskelijan tukeminen oppimistyylin löytämisessä toteuttaa oppimis- ja työnhakuvalmennusta oman vastuualueensa ryhmille 21 (30) oppimisvalmiuksien testaaminen pienryhmä-/yksilöohjaus opintojen eri vaiheissa (hakeminen, opinnot, jatkosuunnitelmat) erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan tunnistaminen ja tukitoimien suunnittelu yhteistyössä vastuukouluttajan kanssa opiskelijavalintoihin osallistuminen koulutuksiin tutustujien päivien organisointi (1-2 päivää), koulutuspäällikkö hyväksyy toteutuksen. Vastuukouluttaja: yhteydenpito työvoimaviranomaisten kanssa koulutuksen käytännön asioiden organisointi pääsääntöisesti esim. lukujärjestykset, tilavaraukset, opiskelija-haastattelut ja valinnat, opetussuunnitelma opetuksen ja tutkintotoiminnan toteuttaminen opetussuunnitelman mukaisesti pedagogisesta toteuttaminen, tuki uusille kouluttajille opiskelijapalautteen kerääminen opintojen seuranta ja yksilöllisten opintopolkujen räätälöinti tunnistaa erityisen tuen tarpeen ja tekee erityisen tuen suunnitelman. Konsultoi tarvittaessa opoa tai ohjauskoordinaattoria Työvalmentaja: (NAO, AO, TOP-painotteinen, MAMU+ammatillinen) pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ja työssäoppimisen ohjaus koko opintopolun ajan opiskelijoiden tukeminen tavoitteellisesti ratkaisukeskeisellä työotteella työelämään ja jatko-opintoihin sijoittumisen tukeminen psykososiaalinen tuki laaja-alainen verkostoyhteistyö opiskelijoiden asioiden edistämiseksi Ohjauskoordinaattori: nuorten ja aikuisten erityisopetuksen ja -ohjauksen koordinointi, konsultointi ja kehittäminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen tehdään kolmessa vaiheessa seuraavasti: 22 (30) Hakeutumisvaihe •lähtötilanne, suoritettava tutkinto tai sen osa, koulutustarpeet ja toiveet •aikaisemmin saavuttama osaaminen ja ohjataan tarvittaessa suoraan tutkintotilaisuuteen •ohjauksen ja tukitoimien tarve Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen •tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä •ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa •neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin Tutkinnon suorittaminen •päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta •suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa tutkintosuoritusten järjestelyt •neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa •otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan Wilmaan. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen Erityistä tukea tarvitsevan aikuisopiskelija/tutkinnon suorittajan kohdalla huomioidaan tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt. Opiskelijaa kannustetaan tuomaan ohjauksen ja tuen tarve esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarjolla on konkreettista apua opiskeluun ja oppimiseen, esim. oppimisen apuvälineitä, suulliset tentit, pidennetty suoritusaika ja lisäohjaus tehtäviin. Opetuksessa käytetään tukitoimina samanaikaisopetusta, monipuolisia opetusmenetelmiä, pienryhmä- ja yksilöopetusta. Lisäohjausta on mahdollista saada Sampopajassa. 23 (30) • Erityisen tuen suunnitelma (vrt. nuorten koulutusten HOJKS) •kartoitus (tuen tarve) •laatiminen (suunnitelmat, henkilökohtaistaminen) •koulutuspäällikkö päättää •toteutuksen seuranta (tukipalvelut, ohjaus, erityisjärjestelyt) Ohjausvastaava Vastuukouluttaja • Henkilökohtaistamiskeskustelu • Tuen tarpeen kartoitus •todistukset •taustatiedot •keskustelut •testaukset tarvittaessa • Etenemisen seuranta ja reagointi etenemisen esteisiin Erityisen tuen suunnitelma laaditaan sähköiseen Wilma -opiskelijatietojärjestelmään, josta se on tulostettavissa allekirjoitettavaksi. Erityisen tuen suunnitelma on henkilökohtaistamissuunnitelman liite. Erityistä tukea tarvitsevan työssäoppiminen ja tutkinnon suorittaminen Opiskelija ohjataan työpaikkoihin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia tehtäviä, ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan. 24 (30) Ennen tutkintotilaisuutta Varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintotilaisuuteen liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset Ammattitaidon osoittamistapojen, ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien avaaminen ja selkeyttäminen Tutkintotilaisuudessa Erilaisten tukimateriaalien hyödyntäminen Tutkintosuoritusta täydentävät kirjalliset osat voidaan korvata suullisella suorituksella perustelluista syistä. Lisäaikaa tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin täydentäviin tutkintosuorituksiin Tutkintotilaisuuden jälkeen Tutkinnon arvioijien perehdyttäminen annettuun tukeen Arvioinnissa huomioidaan, ettei tuki vaikuta tutkinnon suorittajan suoritusta heikentävästi Erityistä tukea tarvitsevilla tutkinnon suorittajilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajalla. Monet erityisjärjestelyt mahdollistavat tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen ja ammattitaidon osoittamisen tutkintotilaisuudessa silloin kun tutkinnon suorittaja tarvitsee erityistä tukea. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ohjaus ja tuki Kotoutumiskoulutusten aikana maahanmuuttajaopiskelijoiden käytössä on oma ohjausvastaava. Opiskelijat voivat saada ohjausta ja erityistä tukea suomen kielen lisäksi englanniksi, venäjäksi, ranskaksi ja ruotsiksi. Vastuukouluttaja, muut kouluttajat ja ohjausvastaavat tukevat ja auttavat opiskelijaa suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnallisten taitojen opiskelussa sekä elämänhallinnallisissa kysymyksissä unohtamatta opinto- ja ammattiin ohjausta. Erilaiset valmiudet huomioidaan jo kotoutumiskoulutuksen hakeutumisvaiheessa, sillä opiskelijat jaetaan henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman, keskustelujen ja kielitestin perusteella erilaisille opintopoluille. Oppimisen ohjaus sekä oppimisvalmennus (oppimistyylit, strategiat, oppimisvaikeuksien tunnistaminen jne.) ovat keskeisiä asioita opintojen alusta lähtien opiskelijan puutteellisesta suomen kielen taidosta huolimatta. Tarvittaessa opiskelija ohjataan asiantuntija-avun piiriin sekä hyödyntämään maahanmuuttajaverkostoa (projektit, sosiaalitoimi, TE-toimisto, muut koulutusorganisaatiot). Yhteistyö TE-toimiston virkailijoiden kanssa (ns. oma virkailija tai kurssikummi) on säännöllistä. Ammatillisissa tutkintotavoitteisissa koulutuksissa maahanmuuttajien ohjaus ja erityisen tuen tarpeet huomioidaan oppilaitoksen vakiintuneiden aikuisten ohjauskäytäntöjen mukaisesti. Kouluttajat huomioivat kielelliset haasteet ja hyödyntävät selkokieltä sekä muita erilaisten oppijoiden opetuksessa käytettäviä menetelmiä ja apuvälineitä. 25 (30) Aikuisopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut ja verkostoyhteistyö Opiskeluterveyden palveluihin on oikeutettu opiskelija, joka opiskelee tutkintoon johtavassa, opintotukilain mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa, myös työvoimakoulutuksessa oleva. Palvelujen piiriin eivät kuitenkaan kuulu oppisopimus-, yksityis- ja työsuhteessa olevat opiskelijat. Koulutuksen tulee kestää vähintään 2 kuukautta. Opiskeluterveydenhuoltoon aikuisopiskelijoilla sisältyy terveyskyselyt; akuutti sairaanhoito tapahtuu kuitenkin ensisijaisesti omalla terveysasemalla. Aikuisopiskelijat eivät kuulu oppilas-ja opiskeluhuoltolain mukaiseen opiskelijahuoltoon, joten he eivät kuulu Sampon kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien oppilaitospastori on käytettävissä myös aikuisopiskelijoita varten. Verkostoyhteistyötä tehdään myös Julkiset työ- ja elinkeinopalvelutoimistojen (TEpalvelut), työvoiman palvelukeskuksen (TYP), IntoPajat ry:n, Laptuotteen, Mielenterveyspäivystys- ja arviointipoliklinikan (MTPA), Etsivä nuorisotyön ja EKSOTE:n kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain opiskelijoilta (Inkakyselyt) ja eri yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella sekä seuraamalla seurantapalaverien ja monialaisten asiantuntijaryhmien toimintaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti kokoontumisten säännöllisyyteen ja opiskelijoita ohjaavaan vaikutukseen. Tavoitteena on proaktiivinen toiminta eli keskeytysten ennalta ehkäisy ja läpäisyn tehostaminen. Sampossa seurataan opiskelijoiden keskeyttämistä ja läpäisyastetta säännöllisesti. Ohjausta ja opiskelijahuoltoa sääteleviä lakeja ja ohjeistuksia Lait ja asetukset: Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), (muutos 20.3.2015/246) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), (muutos 26.3.2015/329) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Lastensuojelulaki (417/2007) Nuorisolaki (693/2010) Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Tupakkalaki (698/2010) Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997) (Muutoksia koulumatkatukeen 1.8.2011) Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (425/2004) Opetusministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista (940/2009) Opintotukilaki (65/1994) 26 (30) Sampon ohjeistus: Sampon järjestyssäännöt (22.7.2014, 100 §) Kriisitoimintasuunnitelma (9.6.2014, 86 §) Päihdeohjelma (28.1.2015,13 §) Varhainen puuttuminen - käsikirja ryhmänohjaajalle (6.9.2010, 132 §) Ryhmänohjaajan opas (2015) Osaamisen tunnustaminen ammatillisissa perustutkinnoissa (12.6.2015, 2 §) Opiskelijan poissaoloja ja eronneeksi katsomista koskeva menettely, nuoret (17.2.2015, 25 §) Opiskelijan poissaoloja ja eronneeksi katsomista koskeva menettelyohje, aikuiset (10.4.2014, 31§) Opiskelijan tukemisen käytänteet menettelyohje (17.2.2015, 24§) Tietojen luovuttaminen etsivään nuorisotyöhön, menettelyohje (18.5.2011) Tupakkalain ja savuttomuuden velvoitteet, menettelyohje (24.5.2011) 27 (30) Muu Viestintäkoordinaattori Koulutussihteeri Opintopäällikkö Oppilaitospastori Terveydenhoitaja Psykologi Kuraattori Oppilaskunnan ohjaaja, oppilaskunta Tuutorit Tuutoriohjaaja Kaksoistutkinnon ohjaaja Opinto-ohjaaja Koulutuspäällikkö Ohjauskoordinaattori Erva Sampopajaohjaaja Ammattihenkilö Opettaja Koulunkäynninohjaaja Ohjauksen ja tuen tehtävät (nuoret) O= osallistuu V= vastaa Ryhmänohjaaja Liite OPINTOJEN HAKEUTUMISVAIHEESSA Oppilaitoksen nettisivut, esitteet, hakuopas O O O Markkinointimateriaali O O O Yläkoululaisten tutustumiset, vanhempainillat ja TETjaksot O V/O V V O O V V O O V V O Alakohtaiset teemapäivät O O O Road showt peruskouluissa Koulutuskokeilut (TE-toimistosta) O Yhteis- ja lisähaun neuvonta ja ohjaus Opiskelijavalinnan haastattelut (yhteishaku ja muu koulutus) O O V V O O O O O O O V O O O O Kielikokeet O* Harkintaan perustuva valinta O O V O V Yhteisvalinnan valintakirjeet Valintakelpoisuuden tarkistaminen (muut kuin suoraan peruskoulusta tulleet) Suorahaku (siirto-opiskelijat, jatkajat) Hakuprosessi ammattiopiston muihin koulutuksiin (esim.Valma) *Kielikoekoordinaattori O V O O O V O Palvelujohtaja O O V Muu Viestintäkoordinaattori Koulutussihteeri Opintopäällikkö Oppilaitospastori Terveydenhoitaja Psykologi Kuraattori Oppilaskunnan ohjaaja, oppilaskunta Tuutorit Tuutoriohjaaja Kaksoistutkinnon ohjaaja Opinto-ohjaaja Koulutuspäällikkö Ohjauskoordinaattori Erva Ammattihenkilö Sampopajaohjaaja O= osallistuu V= vastaa Koulunkäynninohjaaja Ohjauksen ja tuen tehtävät Opettaja Ryhmänohjaaja 28 (30) OPINTOJEN AIKANA Niveltiedot Ryhmäytymispäivän suunnittelu ja toteutus O O O O O V O O O O O Opiskelutaidot V Opiskelijan perehdyttäminen opintoihin ja ammattialaan V Opiskelijan oppaan sisällön läpikäynti (työturvallisuus) V O Järjestyssääntöjen ja läsnäolo-ohjeistuksen läpikäynti V Opetussuunnitelmaan ja työjärjestykseen perehdyttäminen Tietotekniikan käyttö, salasanat ja käyttäjätunnukset (Wilma, Moodle…) V V V O Oppimisvalmiuksien kartoittaminen (lähtötasotestit) O O Osaamisen tunnustaminen V V HOPS (laadinta, keskustelu, dokumentointi ja seuranta) V HOJKS (laadinta ja seuranta) V Opiskeluhuollon palveluista tiedottaminen V Ohjaus ja tuki toimeentulossa, asumisessa ja elämänhallinnassa Opintososiaalisista eduista tiedottaminen (mm. opinto-, koulumatka- ja asumistuki) V V O O V O O O O V O V V O V O O/V O O O O O O V O O O Tuutori-, opiskelijayhdistys- ja opiskelijakuntatoimintaan perehdyttäminen V Kaksoistutkinto-ohjaus Urheiluakatemiasta tiedottaminen Yhteydenotot huoltajiin tarvittaessa O O V lukio V V O V O O O O O Huoltajien illan suunnittelu ja toteutus O Terveystarkastus O V O O O O V lukio Muu Viestintäkoordinaattori Koulutussihteeri Opintopäällikkö Oppilaitospastori Terveydenhoitaja Psykologi Kuraattori Oppilaskunnan ohjaaja, oppilaskunta Tuutorit Tuutoriohjaaja Kaksoistutkinnon ohjaaja Opinto-ohjaaja Koulutuspäällikkö Ohjauskoordinaattori Erva Sampopajaohjaaja Ammattihenkilö Opettaja O= osallistuu V= vastaa Koulunkäynninohjaaja Ohjauksen ja tuen tehtävät Ryhmänohjaaja 29 (30) OPINTOJEN AIKANA Kelan valvontailmoituksen prosessi O Eroa/keskeyttämistä harkitsevan opiskelijan ohjaaminen (ero-/keskeyttämisilmoituksen täyttäminen) V V O Kunnan etsivään nuorisotyöhön ilmoittaminen nuoren eroamisesta/keskeyttämisestä V V Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen V Ammatillisten valinnaisten ohjaus ja valinta V O O Vapaasti valittavien opintojen tiedottaminen ja ohjaus V O O Erityisen tuen toteuttaminen, kuten pienryhmäopetus O O O O O O O O V V O O/V O V O Opiskelijoiden terveyden ja sairaanhoito Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimisen ja näytön tavoitteisiin, arviointiin ja tehtäviin (top-sopimus ja näyttösuunnitelma) V V V Läsnä/poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tarvittaessa V O V Yhteistyö huoltajien kanssa V O Sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarpeiden arvioinnin kartoitus ja jatkotoimenpiteet Kiusaamisen ennaltaehkäisy, puuttuminen ja toimenpiteet V V Työpajakouluun ohjaamisen prosessi O O Sampopajalla ohjaus ja neuvonta O O Ohjaus jatko-opintoihin O O Tukiopetus Kriisitilanteen purku O O O O V O V V O O O O O O O O O O O O O O V O O/V V O O V Sosiaalityö O V O V V O Ohjauksen ja tuen tehtävät Sijoittumiskysely Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa O= osallistuu V= vastaa Tilastointi V O O Ohjaus jatko-opintoihin O V Lehdistötiedote valmistuneista opiskelijoista V V Muu V Viestintäkoordinaattori V Koulutussihteeri Työelämään ohjaus: TE-toimisto, oppisopimus Opintopäällikkö O Oppilaitospastori V Terveydenhoitaja Opintosuoritusten tarkistaminen Psykologi V Kuraattori Päättökysely Oppilaskunnan ohjaaja Yo-kirjoitukset Tuutorit O O Tuutoriohjaaja O O Kaksoistutkinnon ohjaaja O O Opinto-ohjaaja V O Koulutuspäällikkö 4:nen vuoden opiskelijoiden suunnitelmat ja ohjaus O Ohjauskoordinaattori O Erva V Sampopajaohjaaja Varmistetaan opintojen loppuun suorittaminen Muu Viestintäkoordinaattori Koulutussihteeri Opintopäällikkö Oppilaitospastori Terveydenhoitaja Psykologi Kuraattori Oppilaskunnan ohjaaja,oppilaskunta Tuutorit Tuutorohjaaja Kaksoistutkinnon ohjaaja Opinto-ohjaaja Ohjauskoordinaattori Erva Sampopajaohjaaja Ammattihenkilö Koulunkäynninohjaaja O= osallistuu V= vastaa Ammattihenkilö Opettaja Ryhmänohjaaja Ohjauksen ja tuen tehtävät Koulunkäynninohjaaja Opettaja Ryhmänohjaaja 30 (30) OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHEESSA JA SEN JÄLKEEN O kp lukio V O v
