ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA KASVATUS- JA

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA
2015-2016
PÄIVÄKOTI PELTOWILLA
Ulvilan kaupunki
Päiväkoti PeltoWilla
Kiltatie 1
28450 Vanha-Ulvila
”Tarvitaan hiljaisuutta,
tarvitaan rauhaa,
sillä kuinka mitään kasvaisi
pellossa,
jota taukoamatta kynnetään.”
PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN ESIOPETUKSEN
TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKOTI PELTOWILLASSA:
Opetuksen ja kasvatuksen perustana käytetään Ulvilan kaupungin voimassa olevaa
esiopetussuunnitelmaa sekä opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman
1.8.2016 viimeistään käyttöön otettavia perusteita.
TYÖAIKA:
Syyslukukausi alkaa ma 17.8.2015 ja päättyy ti 22.12.2015
Kevätlukukausi alkaa ma 11.1.2016 ja päättyy ti 31.5.2016
Lomat:
Syysloma
Joululoma
Talviloma
Pääsiäinen
Helatorstai
ma 19.10.2015 – pe 25.10.2015 (vko 43)
ke 23.12.2015 – su 10.1.2016
ma 22.2.2016 – su 28.2.2016
pe 25.3.2016 – ma 28.3.2016
to 5.5.2016
ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AIKA:
Esioppilaat toimivat omissa tiloissaan, vaihtelevasti omana ryhmänään sekä
yhdessä 5- vuotiaiden ”viskarien” kanssa n. klo 8-16 välisenä aikana.
Päiväkodin tarjoamalle vuorohoidolle on tyypillistä lasten vaihtelevat hoitoajat.
Esiopetuksen toteuttamisessa vuorohoidossa tavoitteena on, että esiopetus ei
kohtuuttomasti pidennä lapsen hoitopäivää ja / tai hoitoviikkoa vaan
esiopetuksen tavoitteita saavutetaan esiopetuksen ohella myös päivähoidon
toiminnassa.
Esiopetus ajoittuu lapsen hoitopäivän mukaan klo 8.30-16 väliselle ajalle.
Lapsen
osallistuessa
esiopetukseen
vanhemman
vapaapäivänä,
esiopetusaika on klo 8.30-12.30. Esiopetusta järjestetään 20 viikkotuntia.
OPPILASMÄÄRÄT:
PeltoWillan päiväkodilla lukuvuonna 2015-2016 esiopetukseen osallistuu 16
lasta, joista 7 tulee Vanhastakylästä, 7 Friitalasta ja 2 Kullaalta.
ESIOPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA:
Esiopettajina toimivat lukuvuonna 2015 - 2016 lastentarhanopettaja Elina
Pajamäki ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Forss. Tiimin jäseninä
toimivat lastenhoitajat Miia Bärling, Emma Kuntsi ja Saara GröndahlHeinonen. Ryhmässä työskentelee syksyllä 2015 ryhmäavustajana Katriina
Salo.
1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET
ARVOPERUSTA
Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus perustuu käsitykseen
lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä, jolloin jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja
arvokas omana itsenään.
Leikki on lapsen keskeinen toimintamuoto, joka tuottaa hänelle iloa. Esiopetus tarjoaa
mahdollisuuksia leikkiin ja monipuoliseen toimintaan sekä vertaisryhmässä muiden lasten
että aikuisten kanssa. Esiopetuksessa lapsi nähdään aktiivisena toimijana ja tutkijana, joka
on mukana oppimisympäristön rakentamisessa, toiminnan suunnittelussa ja arvioimisessa.
Lapsia rohkaistaan myös yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.
Kestävä kehitys näkyy arjen toiminnassa konkreettisesti mm.
* jätteiden lajittelun opettelu
* turvallinen käyttäytyminen liikenteessä
* energian kulutus: veden ja käsipaperin kulutus (oikea käsien- pesu tekniikka)
* leluja ja tavaroita käsitellään oikein, jotta ne kestävät. Tavaroilla omat
paikkansa, johon ne palautetaan käytön jälkeen.
* sosiaalisesti kestävä kehitys: Kaikilla oikeus turvalliseen oloon –
kiusaamiseen puuttuminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua
Kimochis -leikkiryhmässä, josta ne otetaan arkipäivään tavaksi toimia.
* työkasvatus: ympäristöstä huolehtiminen. Lapset mm. opettelevat
ruokaillessaan siistejä tapoja, palauttavat astiansa ruokakärryyn ja pyyhkivät
ruokailun jälkeen oman pöytäpaikkansa. Myös omista tavaroista ja vaatteista
sekä eteistilan lokeropaikasta huolehtiminen on osa työkasvatusta.
YLEISET TAVOITTEET
Lapselle annetaan mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta.
Leikkiessään ja toimiessaan lapset saavat tilaisuuksia monipuoliseen
vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen sekä
laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonaloilla.
VELVOITTEET
Huoltajille annetaan tietoa esiopetuksen tavoitteista ja ryhmän
tavasta toimia. Ryhmän suunnitellusta toiminnasta kerromme
www.pedanet.fi sivustolla sekä päiväkodin ilmoitustaululla.
Toiminnasta ja lapsen päivästä kerromme päivittäin vanhemmille
lasten tulo- ja lähtötilanteissa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan
yhdessä keskustellen lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhempien mielipiteitä ja tietoja
kuullaan ja otetaan huomioon laadittaessa esiopetusryhmän työsuunnitelmaa ja sitä
toteutettaessa. Mielipiteitä kartoitetaan sekä keskusteluissa että vanhempainillassa syksyn
alussa. Turvallinen oppimisympäristö varmistetaan miettimällä tiimissä mahdolliset riskit
etukäteen sekä niitä ratkoen tarpeen mukaan. Kasvatuskeskustelut ovat osa ryhmän
toimintatapaa.
Vanhempainillassa syyskuussa esille nostetut asiat otetaan huomioon esiopetustoimintaa
toteutettaessa. Ohessa kooste:
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:
- liikennekäyttäytymisen tärkeys
- omista tavaroista huolehtiminen
- henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen
- vaaran ymmärtäminen sekä keinojen löytäminen niitä kohdatessa, avun pyytäminen
- lapsen kannustus ja ohjaus omatoimisuuteen sekä vastuunottoon
- lasten vuorovaikutustaitojen tärkeys: toisten huomioiminen, sosiaaliset suhteet
- lasten ja vanhempien yhteinen liikuntatapahtuma. Esimerkiksi ”hankipallo” lapset vastaan
vanhemmat.
Tieto- ja viestintäteknologia:
- Ipadin opetuspelien pelaaminen viihdytyspelien sijaan
- peliajan rajaaminen
- turvallinen tiedonhankinta tietotekniikan avulla
- riittävät valmiudet, perustaidot, käyttää tietoteknologiaa
- mediakasvatusta monella tavalla lähestyen esiopetuksessa
Oppimisympäristö:
- lasten luontosuhteen muodostuminen ja luonnontiedon lisääntyminen
- mielikuvituksen ja eläytymiskyvyn kehittyminen
- elämysten kokeminen
- mahdollisuus kokeilla, tutkia, tehdä havaintoja ja leikkiä ulkona
- positiivinen yhdessäolo
- lähiympäristön monipuolinen käyttö
KEPSU
Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen varhaisessa vaiheessa lisää lasten
psykologista ja fyysistä turvallisuutta. Kiusaamisella on aina vakavat ja pitkäkestoiset
seuraukset ja sitä voidaan pitää uhkana lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Turvallisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys lasten kasvulle, kehitykselle sekä
oppimiselle ja se on laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytys.
PeltoWillassa on kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, jota päivitetään ja
arvioidaan vuosittain. Suunnitelma sisältää kiusaamisen määrittelyn ja tunnistamisen,
kiusaamisen ennaltaehkäisyn tavat ja yhteistyön vanhempien kanssa. Se sisältää myös
esimerkkejä lapsen kiusaamisen kokemuksista ja PeltoWillan Hyvän olon – säännöt.
Säännöt ovat visuaalisesti läsnä oppimisympäristössä ja niistä keskustellaan lasten
kanssa tilanteen mukaan. Päiväkodin Kepsu eli kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen
suunnitelma koskee myös esiopetusta. Päiväkodin hyvän olon säännöillä pyritään
varmistamaan kaikille turvallinen ympäristö. Suunnitelmassa kuvataan auttava toiminta
kiusaamistilanteissa.
(Kepsu on työsuunnitelman liitteenä lopussa)
ESIOPETUS OSANA OPPIMISEN POLKUA
Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyntävät lapsen kasvua ja oppimista. Samalla ne
toimivat myös esiopetustoiminnan suunnittelun pohjana. Keskustelemme huoltajien
kanssa kunkin oman lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista
lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma- keskusteluissa. Nämä lasten yksilölliset tarpeet
ja tavoitteet kirjataan esiopettajan, lapsen ja vanhemman keskustelun pohjalta
esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Nämä keskustelut käymme esiopetuksen alkaessa.
Esiopetuksen järjestämisessä otamme huomioon myös lasten mielenkiinnon kohteet ja
hyödynnämme esiopetuksen arjessa lasten elämän piiristä lähtevää toimintaa. Lasten
aloitteesta lähtevä toiminta ja lasten ideoiden huomioon ottaminen sekä niiden kytkeminen
työskentelyyn on varsin mielekästä lapsille ja samalla myös hedelmällistä tietoa
esiopetuksen työntekijöille jokaisen lapsen tiedoista, taidoista ja oppimistyylistä.
Korostamme myös lapsen omaehtoista leikkiä sekä leikin kautta oppimista osana
toimintaa.
OPPIMISKÄSITYS
Lapset omaksuvat tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten
lasten, aikuisten, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa.
Oppiminen on kokonaisvaltaista. Olennaista on lasten oma
toiminta. Oppiminen tapahtuu leikkien, liikkuen, tutkien,
erilaisin työtehtävin, itseilmaisun ja taiteen avulla.
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon
muodostamaa kokonaisuutta. Lasten laaja-alaiseen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa
erityisesti se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt
rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.
Ajattelu ja oppiminen
Esiopetuksen arjessa lapsia kannustetaan omakohtaiseen ja aktiiviseen ajatteluun sekä
ohjatun toiminnan että vapaan, omaehtoisen leikin aikana.
Lapset saavat muun muassa kertoa heille merkityksellisistä asioista, tarinoida, kuunnella
satuja ja kertoa niitä itse, kehittää kielen äänteiden oikeaa kuulumista kielileikeissä, oppia
loruja ja riimejä, arvuutella ja musisoida. Päivittäiset ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävät
kehittävät lapsen ajattelukykyä ja johtavat uusiin oivalluksiin. Esiopetusryhmässä
materiaalit ovat lasten saatavilla hyllyllä kukin omalla paikallaan. Näin lapsilla on
mahdollisuus kokeilla ja tutkia erilaisilla materiaaleilla sekä työvälineillä itsenäisesti.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen
ja kulttuuriseen osaamiseen. Esikoulussa myönteinen ja ystävällinen käytös toista kohtaan
on tärkeä taito, jota harjoitellaan ryhmässä, vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lapsia
rohkaistaan tutustumaan toisiinsa ja toimimaan toistensa kanssa.
Ryhmän arkipäivässä vuorovaikutustaitojen harjoittelu
toteutuu
oppimistuokiolla
esimerkiksi
parija
ryhmätyöskentelynä sekä työskentelyrauhan antamisena
muille. Leikin valinnoissa voi aikuinen toisinaan päättää
ryhmän tai kaverin, jonka kanssa leikitään yhdessä. Näin
lapset tutustuvat toisiinsa ja oppivat toimimaan yhdessä.
Vietämme
päiväkodissa
erilaisia
juhlia,
joiden
suunnitteluun lapsilla on mahdollisuus osallistua.
Tutustumme lähiympäristöömme sekä osallistumme
päiväkodin ulkopuoliseen kulttuuritarjontaan mahdollisuuksien mukaan.
Esiopetusryhmässämme lapset saavat ilmaista itseään eri tavoin sekä näyttää ja kokea
erilaisia tunteita suvaitsevassa sekä erilaisuutta ymmärtävässä ilmapiirissä. Tavoitteena
välittää lapsille arvoja ja taitoja toimia positiivisesti ja itseään arvostaen, yhteistyössä
muiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin
liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän
elämäntavan mukaisia valintoja. Tärkeää on tukea lasten
myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Päivittäin
huolehditaan siisteydestä, omista tavaroista sekä
vaatetuksesta, mm miettien mikä on säätilaan sopiva pukeutuminen. Ruokailun ja levon
merkitys on lapsille tärkeää ja sen toteutumisesta huolehditaan yhdessä lasten huoltajien
kanssa.
Arjen toiminnoissa omatoimisuus, itse tekeminen ja osallistuminen ovat keskeisiä asioita.
Esimerkkeinä ovat oman ruokailupaikan siistiminen aamiaisen ja välipalan jälkeen, oman
sängyn petaaminen ja petivaatteiden vaihto sekä omista välineistä huolehtiminen.
Pareittain toteutettava apulaistehtävä sisältää esimerkiksi ruokailupaikkojen suunnittelun,
pöydän kattamisen ja tarjolla olevan ruoan kertomisen muille. Päiväkotiympäristöstä
huolehtiminen on lasten ja aikuisten yhteinen asia. Tavaroiden ja lelujen oikeaoppinen
käsittely ja järjestäminen ovat hyviä harjoituksia kestävään elämäntapaan liittyen.
Terveelliset elintavat mukana jokapäiväisessä arjessa sekä lasten että vanhempien
kanssa keskustellessa:
o rytmi ja rutiinit
o ruokailu on ohjattu opetustilanne: hyvät pöytätavat, lautasmalli, erilaisiin
ruokiin tottuminen ja terveellisestä ruoasta keskustelu. Aikuisen malli
ruokailutilanteessa. Uuden Ravitsemuskäsikirjan suositusten käyttöön ottoa
ja tarkastelua aikuisten ja lasten kanssa
o liikunta: keskustelua liikunnan merkityksestä sekä sen aikaan saamista
vaikutuksista, liikunta mukana päivittäisessä toiminnassa, sisällä sekä
ulkona. Salivuorot. Varpaat vauhtiin -kampanjaan osallistuminen 28.910.10.2015. Luistelukoulu, hiihtokoulu, uimakoulu.
o päivittäinen lepo: hiljentymisen ja rentoutumisen harjoittelua ja keskustelua
sen tärkeydestä
o hampaiden hoito: hammashoitajan vierailu, vesi janojuomana, xylitol-pastilli
lounaalla ja päivällisellä, hampaiden harjauksen tärkeys aamuin illoin
o hygienia: käsien pesu käytänteet, oikeaoppinen aivastelu, käsidesin käyttö
retkiruokailuissa sekä epidemia-aikoina tehostetusti.
Monilukutaito
Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoa.
Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata,
tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Lapsia
kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä.
Esiopetuksen arkipäivässä tuetaan kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja
numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä. Monilukutaitoisiksi
kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten
tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja
ja musiikkia.
Monilukutaito on myös tekniikkalaji. Välineistä on iloa ja hyötyä. Kirjoittamaan opetellaan
sekä käsin että näppäimillä. Esikoulun arkirutiineihin kuuluu dokumenttikameran
käyttäminen oppituokiolla ja tiedon etsiminen tietoteknologian avulla. Tärkeää on saada
mahdollisuus
kokeilla ja kokea onnistumisen elämyksiä.
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tieto- ja viestintäteknologia on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita
tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten
välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.
PeltoWillan esiopetuksessa opetellaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologisia välineitä,
palveluita ja pelejä. Tavoitteena on tutustuttaa lapsi huomaamaan tieto- ja
viestintätekniikan mahdollisuuksia oppimisessa ja tiedonhaussa. PeltoWillassa keskitytään
kuvallistamiseen, niin että lapset oppivat itse kuvaamisen avulla
havainnoimaan ympäristöään ja oppimaan asioita. Oppimispelit
iPadia käyttäen tukevat myös monella tapaa lapsen oppimista.
IPadin avulla lasten oppimista tuetaan esim. matemaattisten
taitojen osalta mm. käsitteiden opettelussa sekä tiedon
etsimisessä. Tietotekniikan avulla lasten kanssa harjoitellaan
myös turvallista tiedon hakemista. Näppäimistön käytön
harjoittelu alkaa syyskaudella 2015. Lapsi harjoittelee oman
nimensä kirjainten etsimistä näppäimistöltä ja oikeaa
sormitusta.
Mediakasvatus on sidoksissa päivittäiseen toimintaan mm. kuvien, kirjojen, kuvaamisen,
dokumenttikameran käytön, tv-ohjelmien ja pelien kautta. Esiopetusvuonna mm
tutustumme
sanomalehtiviikolla
helmikuussa
2016
Satakunnan
Kansaan,
valokuvasuunnistamme päiväkodin pihalla ja teemme pieniä, lasten omia suunnittelemia ja
toteuttamia mediaesityksiä, kuten elokuvia, valokuvia, sarjakuvia, mainoksia tai
kuunnelmia. Päivittäisessä toiminnassa mediakasvatus näkyy esimerkiksi luontevana
dokumenttikameran käyttämisenä, ryhmän yhteisillä hetkillä.
Osallistuminen ja vaikuttaminen
Lapsen osallisuutta oman esiopetuksensa sisältöön tuetaan ottamalla hänet mukaan
toiminnan suunnitteluun koko ryhmässä sekä lapsen oman esiopetuksen
oppimissuunnitelman kirjaamiseen yhdessä vanhempien kanssa. Aikuinen on myös
herkkänä lapsen aloitteille ja ajatuksille päivittäisessä arjessa ja hyödyntää niitä
esiopetustoiminnassa. Näin lapsi tulee kuulluksi ja samalla osoitetaan, että hänen
mielipiteillään on merkitystä. Kun lapselle annetaan tilaa ja vapautta toimia, kokeilla ja
tutkia, ohjataan häntä samalla ottamaan vastuuta omasta tekemisestään.
2. KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista.
Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan
asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä.
PERIAATTEET
Aikuisten tehtävä on huomioida, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja
mielipiteitään ja että lasten omia ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa.
Vuorovaikutuksen tulee olla toista kunnioittavaa ja välittämisen asenne muita ja
ympäristöä kohtaan näkyy toiminnassa. Lapset saavat mahdollisuuden harjoitella ja
kokeilla, yrittää ja erehtyä, turvallisessa ilmapiirissä.
Esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota johdetaan pedagogisesti. Pedagoginen
johtaminen rakentuu aikuisten ja lasten kohtaamiselle. Pedagoginen johtaminen on
kehittämisen, muutosten ja hyvän arjen johtamista. Pedagogisella johtamisella luodaan
merkitys asioille ja teoille. Valintojen täytyy perustua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja
päämääriin. Hyvä arki perustuu kunnioitukselle, tuelle, auttamiselle ja arvostavalle
kohtaamiselle. Lapset innostuvat siitä, mistä aikuinenkin innostuu. Ja aikuinen innostuu
siitä, mistä lapsikin.
Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita, sekä turvataan tarvittava
kasvun ja oppimisen tuki. On tärkeää että aikuinen välittää aitoa kiinnostusta ja arvostusta
lasta kohtaan.
Pedagoginen toiminta antaa tilaa myös luovuudelle ja uuden syntymiselle.
Lapsia kannustetaan kokeilemaan, opettelemaan ja iloitsemaan onnistumisista ja toisaalta
olemaan lannistumatta epäonnistumisista.
Lapsen osallisuus
Lapsen oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus
omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Lapset saavat
tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan
kohteluun ja koskemattomuuteen. Esiopetuksen tehtävä on
tukea näitä vähitellen kehittyviä osallistumisen ja
vaikuttamisen taitoja. Esioppilaiden kanssa tunnetaitojen
opettelussa
käytetään
Kimochis
tunneja
vuorovaikutusmateriaalia.
Turvallisen ilmapiirin luomisessa tärkeää on kannustava, positiivinen ja aito läsnäolo
vuorovaikutuksessa. Vuorohoidossa lapsen päivärytmi on hoitoajan mukaan vaihteleva,
jolloin lapsi tarvitsee tukea päivärytmin omaksumiseen. Toistuva, säännöllinen, selkeä
päivärytmi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Vuorohoidossa lapsen päivärytmin- ja
ajantajun hahmottamista sekä läsnäolevien aikuisten ja kaverien hahmottamista pyritään
helpottamaan valokuvatauluilla. Lapsen esiopetus toteutuu esiopetuksen ja
varhaiskasvatuksen luontevana yhteistyönä ja yhdistelmänä.
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä.
Oppimisympäristöä suunnitellaan lasten osaaminen, mielenkiinnon kohteet sekä
yksilölliset tarpeet huomioiden. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen.
Oppimisympäristö tarjoaa turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi mahdollisuuksia leikkiin
ja työskentelyyn rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Ympäristön leikki- ja
oppimisvälineet mahdollistavat lapselle monipuoliset työtavat. Päiväkodin sijainti
keskeisellä paikalla mahdollistaa lähiympäristön käytön lapsen oppimisen tukena.
Päiväkodin ulkopuolisina oppimisympäristöinä toteutetaan:
- vierailu Ulvilan palolaitokselle
- luistelukoulu Porissa 16-20.11.2015
- jouluvaellus
- lähiympäristön ja kotikaupungin mahdollisuuksia hyödyntäen: mm. metsämörrimetsä (lähimetsä), kirjasto, kotikirkko, Pappilanlammen liikunta-alue, vapaaaikakeskus Kaskelotti, Leijonapuisto.
- uimakoulu 25-28.8.2015 Ulvilan Kaskelotissa
- ”hiihtokoulu” päiväkodin läheisellä pellolla ja Kaskelotin maastossa lumitilanteen
mukaan
- pääsiäishartaus kevätkaudella 2016
- esikoululaisten kevätretki 2016 kohdentuu myöhemmin
- kotikirkkoon tutustuminen toukokuussa 2016
- esikoululaisten siunaaminen koulutielle kirkossa toukokuussa 2016
- muu toiminta toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan (lasten ja vanhempien toiveet)
- Kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvät mahdolliset vierailut. Lasten retki esikoulusta
luontotalo Arkkiin Poriin, 13.10.2015
YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN AIKANA JA SIIRTYMÄVAIHEISSA
Yhteistyötahoja:
- lapsen perhe: päiväkotiin tutustuminen ennen esiopetuksen alkua, yleinen
tiedottaminen www.pedanet.fi sekä ilmoitustauluilla. Vanhempainilta 30.9.2015
päiväkodilla, päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa, lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelma-keskustelut lapsen ja vanhempien kanssa, Lapset puheeksi keskustelut vanhempien kanssa. Juhlat, tapahtumat, kyselyt, retket jne.
- muut päiväkodit: kouluun lähtevien vanhemmille yhteiset vanhempainillat
yhteistyössä koulun kanssa. Yhteisiä muita tapahtumia koskien koko
varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piiriin kuuluvia lapsia.
- Vanhankylän koulu:
Marraskuussa 2015 Vanhankylän koulusta tulee 1b luokka opettaja Kati Toikan
kanssa vierailulle PeltoWillaan Metsämörri-retken merkeissä
Joulukuussa 2015 Vanhankylän koulusta kutsutaan PeltoWillan esiopetuksessa
olevat lapset vierailulle katsomaan joulujuhla esityksiä.
Alkuvuodesta 2016 PeltoWillan esikoululaiset pääsevät ”koodaamaan”
koululuokkaan.
- koulutulokastiedote, keskustelut, yhteiset koulutustilaisuudet.
- yhteistyötä tehdään lähinnä niiden koulujen kanssa, joihin esioppilaat siirtyvät (esija alkuopetuksen yhteistoimintaa koskeva suunnitelma)
- seurakunta (työntekijöiden vierailut päiväkodilla, jouluvaellus ja pääsiäiskirkko,
kotikirkko-tutustuminen, esikoululaisten kouluunsiunaaminen)
- Isovanhemmat ry (luistelukoulu, retket)
- palolaitos (paloturvallisuusvalistus)
- vapaa-aikatoimi - ja liikuntatoimi (salivuoro ti 9.30–10.30
Kaskelotissa, uimakoulu)
- 6-vuotis lastenneuvola
- kulttuuritahot esim. kirjastoyhteistyö. Kirjaston käytön
opettelua ohjatusti, kirjastohenkilökunnan opastuksella.
Kirjojen lainaaminen ja yhdessä lukeminen.
- lukio (Vanhojen tanssit)
- maanviljelijä, päiväkodin ”kummisetä” Antti Paala (Metsämörri-metsä)
- oppilaitokset (harjoittelijat)
Juhlat
- syntymäpäivät: lasten syntymäpäiviä juhlistetaan
onnittelulauluja laulaen, ”ilotulitusraketteja” ampuen,
syntymäpäiväkortein, toiveleikein ja – lauluin sekä tietenkin
halauksin! Ei syntymäpäivätarjoilua!
- muut juhlat lasten, vanhempien ja henkilöstön toiveita ja
tarpeita kuunnellen
- joulujuhla päiväkodilla
- jouluateria päiväkodilla
- eskarien kouluun siunaaminen ja
kirkkokahvit
toukokuussa 2016
Ryhmän
varhaiserityisopettaja,
lastentarhanopettaja
ja
lastenhoitajat ovat yhteistyössä vanhempien kanssa päivittäin ja
erikseen esiopetuksen aikana järjestettävissä esiopetuksen oppimissuunnitelma- ja Lapset
puheeksi- keskusteluissa. Päivittäinen kohtaaminen, tapahtumien ja tekemisten
kertominen sekä ajatusten vaihtaminen on tärkeä ja keskeinen tapa välittää tietoa
huoltajille lapsen päivästä.
Kun lapsi tarvitsee lisää tukea kasvun ja oppimisen polulla, toimimme paikallisesti ja
moniammatillisesti yhteistyössä perheneuvolan ja oppilashuollon kanssa.
Kouluun siirtymisen vaiheessa esioppilaasta täytetään koulutulokastiedote, joka käydään
yhdessä läpi huoltajien kanssa. Koulutulokastiedote kertoo lapsen taidoista ja
vahvuuksista, kuin myös tuen tarpeesta. Koulutulokastiedote luovutetaan vanhemman
allekirjoittamana
tulevalle
luokanopettajalle
keskustellen.
Lapsen
siirtyminen
esiopetuksesta perusopetukseen tulee perustua suunnitelmalliseen ja luottamukselliseen
yhteistyöhön esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä. Tavoitteena on, että lapsen
siirtyminen esiopetuksesta kouluun on sujuvaa ja jatkuu joustavasti lapsen tarpeista
lähtevänä. Muun muassa luokanopettajan tutustuminen tuleviin oppilaisiinsa jo esikoulun
aikana, esioppilaiden kouluun tutustumispäivä sekä esikoulun opettajan ja luokanopettajan
väliset tiedonsiirtokeskustelut auttavat kaikki osaltaan nivelvaiheen onnistumista.
3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET
MONIPUOLISET TYÖTAVAT
Leikki eri muodoissaan – ohjattu ja lasten
omaehtoinen leikki – on keskeistä esiopetuksessa.
Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat
maailmaa. PeltoWillassa lapsen jokaiseen päivään
kuuluu mahdollisuus leikkimiseen, sekä ulkona että
sisällä. Leikkipaikkoja vaihdellaan ja rakennetaan
lasten kiinnostuksen mukaan. Aikuisen tehtävä
leikissä
vaihtelee
leikin
rohkaisemisesta,
tukemisesta, ohjaamisesta, leikin havainnointiin.
Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde. Monipuoliset työtavat koostuvat
leikkimisestä, liikkumisesta, tutkimisesta ja eri taiteen alueisiin liittyvästä ilmaisemisesta.
Tekeminen ja kokeminen ovat oleellisempia kuin tuotokset.
Käytettävät opetusmateriaalit mm.
- Pikkumetsän esiopetus. Materiaali. WSOY.
- Suomen Latu: Metsämörri - aineisto, Eskarit Mörri - metsässä aineisto.
- Jansson, Metsälä - Kotipelto: Hauska matka eskariin. Otava
- Elina Aarnio: Essin ja Ossin eskarimonisteet, Tammi
- Kimochis: Tunne- ja vuorovaikutuskoulu
- www. hiiripiiri.fi / mediataitojen oppimateriaali (Pelastakaa Lapset)
- Ekapeli / Niilo Mäki instituutti
ARVIOINTI OPETUKSEN JA OPPIMISEN TUKENA
Arvioinnin avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen
hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointia toteutetaan havainnoinnin, dokumentoinnin,
arviointipäätelmien ja palautteen avulla. Arviointiin osallistuvat lapset, vanhemmat ja
esiopetuksen henkilöstö.
Arvioinnin konkreetteina työtapoina ja –välineinä ovat mm
- lapsen itsearviointi – keskustelu/haastattelulomake
- keskustelut vanhempien kanssa
- Lapset puheeksi -keskustelu
- lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (lapsi mukana keskustelussa)
- päivittäisten tilanteiden havainnointi ja keskustelu tiimissä
- lapsen kasvun kansio
- esiopettajan lapsiryhmän tarpeiden mukaan valitsema työväline (esim.
alkukartoitus)
- motoriikan havainnointilomake: ekapeli.fi/MOQ-T
- Pikkumetsän esiopetuksen havainnointilomakkeet (motoriikka, kielellinen tietoisuus,
matematiikka, sosiaaliset taidot ja omatoimisuus)
- koulutulokastiedote
-
kouluvalmiusryhmä
esiopetustodistus
henkilöstön itsearviointi tiimissä viikoittain ja koko työyhteisössä puolivuosittain
toiminnan kirjaaminen, dokumentointi
konsultoivan varhaiserityisopettajan apu tarvittaessa
lasten ja vanhempien antaman palautteen käsittely
havainnoinnin dokumentointi
OPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA OPPIMISKOKONAISUUDET
Esiopetuksen eheytetty opetus muodostuu oppimiskokonaisuuksista, joiden lähtökohtana
ovat lasten mielenkiinnonkohteet ja opetuksen yhteiset tavoitteet.
Oppimiskokonaisuudet ovat kestoltaan ja toteutukseltaan vaihtelevia, riippuen aihepiiristä,
tilanteesta ja lapsen oppimisen etenemisestä. Lapset osallistuvat suunnitteluun ja
toteutumisen arviointiin opettajan ohjauksessa.
Ilmaisun monet muodot
Ilmaisutaitojen kehittymisessä keskeisenä tavoitteena on ilon ja elämysten kokeminen
sekä rohkaistuminen esiintymiseen (oman näytelmän valmistaminen, esityksiä muille
PeltoWillan lapsiryhmille, sekä ohjelmanumeroita joulu – ja kevätjuhliin). Lapsille tarjotaan
kokemuksia laulamisesta, soittamisesta ja vahvistetaan heidän kiinnostustaan musiikkia
kohtaan. Lapsia rohkaistaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia käsitöitä. He saavat
myös itse valmistaa opettajan ohjauksessa pidempiaikaisen käsityön. Lapsia ohjataan ja
rohkaistaan tekemään ja tuottamaan erilaisin tekniikoin ja välinein kuvia. Lasta ohjataan
havainnoimaan ympäristössään muotoja ja värejä sekä rakennetusta että
luonnonympäristön kohteista.
Kielen rikas maailma
Kieli on lapselle sekä oppimisen kohde että väline.
Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun,
ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla lapsi jäsentää
arkeaan
ja
rakentaa
maailmankuvaansa.
PeltoWillan
esiopetuksessa
huomioidaan
kielellisten
taitojen
merkitys,
lukemalla,
loruttelemalla, harjoittelemalla kirjaimia ja kuuntelemalla äänteitä. Harjoittelemme
vuorovaikutuksessa puhumista ja kuuntelemista. Lapsia kannustetaan kertomaan ja
keskustelemaan sekä eläytymään ja ymmärtämään kuin myös muistamaan kuulemansa.
Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta.
Minä ja meidän yhteisömme
Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan
monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aiheeseen liittyy: historiallinen ja yhteiskunnallinen sekä
etiikan ja katsomuksen näkökulma. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita
pohtimalla, suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Oman
käyttäytymisen ja tunnetaitojen vaikutusta muihin harjoitellaan arkipäivässä: miten olen
hyvä kaveri, eikä ketään jätetä yksin. Lasten kanssa eettisen kasvatuksen tavoitteita
lähennytään satujen ja roolileikkien kautta. Syyskuussa 2015 PeltoWillassa esitettään
aikuisten valmistama näytelmä, joka kertoo ystävyydestä.
Ulvila
650
vuotta
juhlavuosi
huomioidaan
varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa yhteisenä
painopiste-alueena vuonna 2015. Ulvila 650 vuotta
teemaviikot toteutetaan syyskaudella 2015.
”Ritarit ja Linnanneidot”-paketti sisältää suunniteltua
toimintaa, tietoa ja perehtymistä kaupunkimme historiaan,
leikkien, pelien ja tutustumiskäyntien muodossa.
Teemaviikoilla on tarjolla mm. yhteisiä toimintaideoita
taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin toteutettaviksi
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen
toimintaympäristöt tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. PeltoWillassa lapset
toimivat ja leikkivät päivittäin pihassa ja viikoittain lähimetsässä, tehden havaintoja, tutkien
ja päätellen. Lapset saavat kokea elämyksiä ja kokemuksia. Tietoja jäsentämällä ja
kuvaamalla, lapset kehittyvät ajattelijoina ja oppijina. Lasten taito havainnoida ja nimetä
asioita sekä käyttää erilaisia käsitteitä kasvaa ja edistää lasten monilukutaitoa. Lapsia
ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan, jota
tukevat myös ajattelun ja päättelyn kehittyvät taidot. Myös lasten luontosuhdetta ja
luonnontuntemusta vahvistetaan.
Kasvan ja kehityn
Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteita.
PeltoWillassa kasvamisen ja kehittymisen kokonaisuutta lähestytään, liikunnan, ruoan,
kuluttajuuden sekä terveyden että turvallisuuden merkityksen näkökulmasta. Innostamme
lapsia nauttimaan monipuolisesta liikunnasta ja kehittämään siinä taitojaan. Ruoan määrää
ja ravitsevuutta mietitään mm. lautasmalliin tutustuen ja sitä harjoitellen päivittäisillä
ruokailuhetkillä.
Turvallisuusteemaan sisältyviä palo- ja liikenneturvallisuusasioita käsitellään keskustellen
ja
poistumisharjoituksia
toteuttaen
puolivuosittain
mm.
(Marraskuu
2015,
poistumisharjoitus) sekä liikenteessä lasten kanssa kuljettaessa. Liikenneturvallisuutta
syvennetään kevätkaudella 2016. Lapsia neuvotaan ja ohjataan pyytämään apua
ongelmatilanteissa. Kohtuullisen kuluttamisen merkitystä opetellaan mm. miettimällä,
oman toiminnan merkitystä tulevaisuuteen, rahankäyttöä ja säästämistä sekä sitä, mistä
tavarat tulevat. Omaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyviä asioita käydään läpi
turvallisuusteemaan liittyen keskustellen ja pohtien.
KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ERITYISKYSYMYKSET
Esiopetuksessa tuetaan lasten kiinnostusta eri kieliin. Erityisesti tarkastellaan
lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä. Lapsia kannustetaan laulaen, puhuen
ja median avulla käyttämään muitakin kuin äidinkieltään.
4. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI
TUEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET
Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.
Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen
mukaan muuttuvaa.
Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi
tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä
niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä
muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Tavoitteena on,
että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan ja lapsen
yksilölliset tarpeet pyritään yhdistämään pääasiassa toteutettavaksi ryhmässä tapahtuvana
toimintana, ohjaavan kasvatuksen keinoin. Pienryhmätoiminta omalta osaltaan vastaa
myös lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Tukitoimia arjessa ovat mm. toiminnan kuvittaminen,
suunnitellut istumapaikat, ryhmäavustajan läsnäolo, päivärytmi ja ennakointi apuna,
toimintaohjeiden pilkkominen, mallintaminen sekä erilaiset apuvälineet, esimerkiksi timetimer kello, liikennevalot ja toiminnanohjauskuvat.
Kuntouttava toiminta on luonteeltaan leikinomaista taitojen harjoittamista ja oikein
mitoitettuja tehtäviä lasten taitoihin nähden.
Lapsen kouluvalmiudesta voidaan hakea lisätietoa kouluvalmiusryhmään osallistumalla.
Kouluvalmiusryhmät järjestetään kevätkaudella 2016. Tarvittaessa lapsi ja/tai perhe
ohjataan muiden tukipalvelujen pariin. Lapsen sekä perheen tarvitsemaa tukea voidaan
pohtia moniammatillisena yhteistyönä Ulvilan varhaisen puuttumisen toimintamallin ja
oppilashuoltolain mukaisesti.
YHTEISTYÖ HUOLTAJAN KANSSA TUEN AIKANA
Lapsen kasvua ja kehitystä havainnoidaan esiopetuksessa ja mahdolliset tuen tarpeet
otetaan puheeksi vanhempien kanssa, jolloin yhteistyössä mietitään keskustellen lapselle
tarvittavat tukitoimet esiopetuksessa ja päivähoidossa.
Seuraava kaavio kuvaa Ulvilan esiopetuksen toimintatapaa huolen herätessä sekä
kolmiportaisen tuen vaiheita ja sisältöä.
Esiopettajalla herää huoli lapsesta
Asia puheeksi lapsen
kanssa.
Yleisen tuen
tukitoimet riittävät
ja jatkuvat. Tuen
tarvetta arvioidaan.
Puheeksiotto,
vanhemmat
SEURANTA
Yleinen tuki ei riitä.
1. YLEINEN TUKI
pienryhmä-, pari- ja yksilötyöskentely,
perustaitojen harjaannut., itsetunnon
vahvistam. menetelmien ja sisältöjen
tarkentaminen, struktuuri ( aika, tila,
ihmiset ) vuorovaik. vahvist.
avustaja, ryhmäkoon pienentäminen,
apuvälineet, oman toiminnan ohjaus
yhteistyö kodin kanssa
Lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelma.
Tukitoimien seurantalomake.
Huom ! Riittävä aika !!
Yhteys huoltajiin
Keskustelu : esiopettaja, huoltajat, varh.kasv.erit.opettaja
( tarvittaessa esimies, terv. hoit. tai muu taho ). Käydään
läpi esiopettajan laatima pedagoginen arvio.
Laaditaan keskustelun ja pedagogisen arvion perusteella
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun
tuen vaiheessa.
SEURANTA
Tehostetun tuen
tukitoimet riittävät
ja jatkuvat. Tuen
tarvetta arvioidaan.
2. TEHOSTETTU TUKI
päällekkäisiä ja samanaikaisia
tukitoimia
(*kts. yleisen tuen keinot )
Lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelma tehostettua
tukea varten
Tehostettu tuki ei riitä.
Yhteys huoltajiin.
Keskustelu: esiopettaja, huoltajat, kveo, tarvittavat
moniammatilliset tahot. Laaditaan pedagoginen selvitys.
Sovitaan yhteistyöstä ja vastuualueista.
Erityisen tuen
tukitoimet riittävät
ja jatkuvat. Tuen
tarvetta arvioidaan.
3. ERITYINEN TUKI
Päällekkäisiä ja samanaikaisia,
vahvoja tukitoimia,
HOJKS
Erityisen tuen päätös.
Laaditaan HOJKS.
Seuranta.
SEURANTA
YLEINEN TUKI
Kaikkien lasten saama yleinen tuki tavoitteineen ja keinoineen kirjataan lapsen
esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen
tuen tarpeeseen, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Yleinen
tuki kirjataan tavoitteina ja keinoina lapsen oppimissuunnitelmaan.
TEHOSTETTU TUKI
Tehostetun tuen oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen
erityisopettajan, ryhmän henkilökunnan ja lapsen huoltajien kanssa. Se on luonteeltaan
vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostettua tukea jatketaan yleensä
esiopetuksen loppuun saakka. Tehostetun tuen tavoitteena on turvata lapsen edellytykset
saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet.
Kirjallisessa pedagogisessa arviossa arvioidaan lapsen kasvun ja oppimisen
kokonaistilanne, esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkökulmasta. Asiakirjassa
arvioidaan sitä, minkälaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,
oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea.
ERITYINEN TUKI
Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden
saavuttaminen ei toteudu muuten. Erityisen tuen tehtävä on tukea lasta
kokonaisvaltaisesti. Tuki on suunnitelmallista ja sen tavoite on edistää lapsen
oppimisedellytyksiä.
Pedagoginen selvitys tehdään esiopetuksesta vastaavien opettajien ja oppilashuollon
ammattihenkilöiden moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen pohjalta.
Näiden selvitysten pohjalta esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen
tarpeesta.
Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen
kokonaistilanne, esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkökulmasta. Asiakirjassa
arvioidaan millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,
oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea. Pedagogisen selvityksen
laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen
oppimissuunnitelmaa. Keskeistä on yhteistyö lapsen huoltajan kanssa sekä tarpeiden
selvittämisen vaiheessa että onnistuneen tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen
kannalta.
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava HOJKS =
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Se on kirjallinen
suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöstä, pedagogisista
menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta.
PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, mutta myös
vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Oikeus esiopetukseen
alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa kun lapsi täyttää viisi vuotta.
5. OPPILASHUOLTO
Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen
terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden
edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Esiopetuksen oppilashuollon
tavoitteena on ennaltaehkäisevä työote sekä varhainen puuttuminen huolta aiheuttavissa
tilanteissa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun,
kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus.
Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla.
PeltoWillan esiopetusryhmässä lapsen hyvän oppimisen keinoina käytetään turvallisen
yhteisön ja ympäristön luomista sekä terveellisiä elintapoja. Näitä tavoitellaan sekä
esiopetuksessa että ulottaen myös lapsen kodit vaikutuspiiriin. Huolta aiheuttavissa
tilanteissa yhteistyötä tehdään tiiviisti vanhempien kanssa.
Monialainen oppilashuolto
Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja
terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja
yhdessä huoltajan kanssa.
Esiopetuksessa
oppilashuolto
on
esiopetusyhteisössä
työskentelevien
ja
oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Oppilashuollon palveluita ovat
psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään
terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina. Näiden
asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin
yhteistyöhön. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on
tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.
Eri toimijoista:
Terveydenhoitajat tavoittaa arkipäivisin lastenneuvolasta puhelinaikaan klo 8.30–9.00 tai
ajanvaraukseen tai sähköpostiin yhteydenottopyynnön jättämällä, puh. 02 621 0500.
Kuraattori antaa tukea ja ohjausta esiopetusikäisille ja heidän perheilleen sosiaalityön
keinoin, yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kuraattoripalveluita Ulvilassa
hoitavat opetus- ja kasvatustoimen yhteiset kuraattorit. PeltoWillan kuraattorina toimii
Minna Puskala. puh. 0400 134 751 tai minna.puskala@ulvila.fi
Psykologin palveluihin varataan aika perheneuvolan ajanvarauksesta ma–pe klo. 8.00–
11.00, puh. 02 621 6160
Porin perheneuvola tutkii, hoitaa ja kuntouttaa moniammatillisesti niitä ongelmia ja
häiriöitä, jotka haittaavat lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua ja/tai perheenjäsenten
välistä vuorovaikutusta. Perheneuvolan asiakkuuteen voi hakeutua perheen oman
aloitteen perusteella, yhteistyökumppanin, kuten päivähoidon aloitteesta tai esimerkiksi
neuvolan lähetteellä. Perheneuvolan tavoitteena on tarjota apua mahdollisimman varhain
ja tehdä yhteistyötä muiden lapsen ja perheen elämään liittyvien tahojen kanssa.
Vanha-Ulvilan sekä Friitalan varhaiskasvatusalueella järjestetään esiopetuksen
oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu kahdesti lukuvuoden aikana. Ryhmien
koollekutsujana toimii varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Pauliina Raatesalmi.
Oppilashuoltoryhmään kuuluvat lisäksi:
- alueen päiväkotien johtajat ja erityisopettajat
- kuraattori
- lastenneuvolan terveydenhoitaja
- perheneuvolan psykologi
- sosiaalityöntekijä
sekä tarpeen mukaan muita työntekijöitä ja asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on
hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen
ja kehittäminen.
Yhteisöllinen oppilashuolto
Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllinen oppilashuolto
sisältää mm
- esiopetusyhteisön hyvinvointi sekä turvallinen ympäristö (terveellisyys, turvallisuus,
esteettömyys)
- yhteistyö neuvolan ym lasten terveyttä edistävien tahojen kanssa (hammashoitaja,
uimaopettajat jne)
- lasten ja huoltajien osallisuus
- avoin vuorovaikutus
- työrauha
ja
lapsen
suojeleminen
(Kepsu,
vaaratilannedokumentit,
poistumisharjoitukset)
- tietoturva ja vaitiolovelvollisuus
Yksilökohtainen oppilashuolto
Yksittäistä lasta koskevia asioita käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa
asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmän koollekutsujana voi toimia vanhempi tai kuka
tahansa lapsen ja perheen kanssa työskentelevä henkilö. Paikalle kutsutaan asian
käsittelyn kannalta oleelliset henkilöt, kuten kuraattori, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä,
psykologi, konsultoiva varhaiserityisopettaja, terveydenhoitaja sekä esiopetuksesta
vastaava työntekijä ja yksikön esimies. Vanhemman mukana olo keskustelussa on
tärkeää. Moniammatillista yhteistyötä tehdään tarpeen mukaisilla tavoilla jatkuvasti.
Opettajakunnan käsittely Päiväkoti PeltoWillassa
Lastentarhanopettaja Elina Pajamäki, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Forss,
lastenhoitajat Miia Bärling, Emma Kuntsi, Saara Gröndahl-Heinonen sekä päiväkodin
johtaja Pia Paulamäki.
Ulvilassa 21.10.2015
Pia Paulamäki, päiväkodin johtaja
PELTOWILLAN VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN
TOIMINTA-AJATUS
Kasvatus- ja oppimistavoitteet
Hyvä itsetunto
Myönteinen minäkuva
Oppimisen ilo
Perustiedot, -taidot ja valmiudet
Arjen selviytymistaidot
Oppimaan oppimisen taidot
Päättely- ja ongelmanratkaisutaidot
Vastuuntunto ja hyvät tavat
Vuorovaikutustaidot
Erilaisuuden hyväksyminen
Terveelliset elintavat
Pedagogisen
toteuttamisen
tavat
Leikki
Kieli ja vuorovaikutus
Hyvät tavat
Oikea ja väärä
Kaikkien aistien kautta
Tutkimaan kannustaminen
Uteliaisuuden herättäminen
Elämykset
Onnistumisen kokemukset
Yhteistoiminnallisuus
Yksilöllisyys
Toiminnallisuus
Lasten kysymyksiin ja
mielenkiinnon kohteisiin
tarttuminen
Arjen osallisuus
Oppimisympäristö
Vuorovaikutus aikuisten
ja lasten välillä
Ilmapiiri
Turvallisuus
Toiminnan
vaihtelevat
mahdollisuudet
Esteettisyys
”Siemenestä sadoksi”
PÄIVÄKOTI PELTOWILLAN KEPSU
eli kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
Kasvattajan tulee toimia kiusaamista ennalta ehkäisevästi, tunnistaa
kiusaaminen ja puuttua siihen yhdessä sovituilla tavoilla. Oheiseen
suunnitelmaan on kirjattu, miten PeltoWillassa määritellään kiusaaminen,
miten kiusaamista pyritään ennalta ehkäisemään ja miten siihen puututaan.
Oheinen suunnitelma on tehty täydentämään päiväkodin
varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Kiusaamisen määrittely ja tunnistaminen
Lapsen fyysinen ja henkinen turvallisuus on aina aikuisen vastuulla ja hänen tulee
aktiivisesti havaita lapsen kokemuksia ja hän on velvollinen puuttumaan kiusaamistilanteisiin. Kiusaamiseksi määritellään, kun lapsi joutuu toistuvasti kielteisten tekojen
kohteeksi. Kiusaamiselle on tyypillistä tietoisuus ja tahallisuus. Usein kyseessä on
ryhmäilmiö, jossa syntyy erilaisia rooleja: kiusaaja, kiusattu, apuri, kannustaja, puolustaja
sekä hiljainen hyväksyjä. Kiusaamiseen liittyy vallankäyttöä.
Jokainen lapsi kokee asioita eri tavalla, joten kiusaamista ei voi määritellä suoraan tekojen
vaan lapsen kokemuksen kautta. Tärkeää on lapsen kokemus, joka pitää ottaa vakavasti.
Yksittäinenkin kiusaamisen kokemus tulee käsitellä lapsen kanssa. Kasvattaja toimii
lapsen tulkkina, koska lapselta saattaa puuttua sanat kokemuksensa kertomiseen.
Kiusaaminen pitää erottaa erimielisyyksistä ja riidoista, joiden selvittämisessä, käsittelyssä
ja tilanteessa toimimisessa lapsi tarvitsee aikuisen tukea, mallia ja apua tilanteen
vaatimalla tavalla.
Esimerkkejä lapsen kiusaamisen kokemuksista:
Fyysinen kiusaaminen
- lyöminen, potkiminen,
töniminen,
kamppaaminen,
repiminen, leikkien
hajottaminen,
estäminen, nipistely,
kivien ja hiekan
heittäminen
Sanallinen kiusaaminen
- nimittely, härnääminen,
lällättely, joku voi sanoa
rumia tai ilkeitä asioita
itsestä (vaatteet, hiukset
ym)
Psyykkinen kiusaaminen
- uhkailu, kiristäminen,
pois sulkeminen, leikin
sääntöjen muuttaminen,
ilveily, ilmeily
Kiusaamisen ennaltaehkäisyn tavat:
,
Lapsella
tulee olla turvallinen varhaiskasvatusympäristö ja mahdollisuus ystävyyssuhteisiin. Turvallisuuden tunteen ja ystävyyssuhteiden luomiseen kuuluvat:
- hyvät käytöstavat, oikean ja väärän
erottaminen
- hyvän ilmapiirin ja me-hengen luominen
- hyväksytyksi kokemisen tunne, oikeus
positiiviseen vuorovaikutukseen
- oikeudenmukaisuus on sitä, että jokainen
lapsi saa itselleen tarpeellisen määrän
huomiota, tukea ja kannustusta
- lasten kanssa keskustellaan ystävyydestä
-
hyvän olon-säännöt
-
kiusaamisen kokemisesta, tunteista ja
seurauksista puhutaan lasten kanssa
lapsia kannustetaan kertomaan: ”Kiitos kun kerroit” (”kantelu on hyvä asia”)
-
-
-
jokaiseen kielteiseen vuorovaikutustilanteeseen puututaan heti
aikuisen toimintatapoja mm
 lapsen ohjaaminen leikkikaverin valinnassa
 porrastaminen toiminnassa: lasten toimiminen pienryhminä
 aikuisen läsnäolo, kuuntelu ja havainnointi toiminnassa
sekä sisällä että ulkona
 havaintojen kirjaaminen muistin tueksi
 aikuisen osallisuus lapsen leikissä
 aikuisen puuttuminen kiusaamisen tilanteeseen aina kun
kuulee, näkee tai joku kertoo
 tunteiden käsittely lasten kanssa (tunteen ja teon ero)
 ristiriitojen käsittely lasten kesken ja koko ryhmän kanssa
 tarinat, sadut, draama
lasten vanhempia rohkaistaan ottamaan puheeksi lapsen kokemaa, kertomaa
kokemuksistaan päiväkodissa
Toiminta kiusaamistilanteissa:
• Kiusaamiseen puututaan heti tilanteen vaatimalla tavalla (turvallisuus)
- aikuinen ottaa vastaan kiusaajan ja kiusatun tunteet → lasta lohdutetaan ja
tarjotaan syliä
- aikuinen selvittää asiaa kaikkien osapuolten kanssa: eri näkemykset (aina yhtä
oikeaa totuutta ei löydy eikä tarvitsekaan)
- sovittelu: anteeksi pyytäminen, asian korjaaminen mahdollisuuksien mukaan,
anteeksi antaminen
- aikuisen tehtävä on ohjata lasta ja näyttää mallia, miten toisten lasten kanssa ollaan
- aikuisen tehtävä on rajata lasta tilanteen mukaan
- hyvän olon-sääntöjen kertaaminen
- tilanteen käsittely koko lapsiryhmän kanssa (eri roolit): yhdessä oppiminen
- lapsen vanhempien kanssa keskustelu asiasta ja vanhempien pitäminen ajan
tasalla tilanteesta
- havaintoja kirjataan ylös kokonaistilanteen hahmottamiseksi ja ymmärtämiseksi
• Tilanteesta tiedotetaan tiimiä sekä tarvittaessa muuta henkilökuntaa
• Tarvittaessa konsultoidaan asiassa varhaiserityisopettajaa tai muita toimijoita
Yhteistyö vanhempien kanssa
 vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivästä, tapahtumista, leikkikavereista
 vanhempia rohkaistaan kertomaan lapsen kokemuksista, kertomasta ja tunteista
 oheinen suunnitelma on päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä ja
nähtävillä vanhemmille
Arviointi
 toimintasuunnitelmaa arvioidaan suunnitelmallisesti yksikön varhaiskasvatussuunnitelman päivittämisen yhteydessä sekä tarvittaessa