Selostus - Hämeenlinna

HÄMEENLINNA
Iso-Munakas ja Välijoki
Tilat:
KIVITASKU 109-402-6-26
HIRVIHAKA 109-407-1-15 (osa tilasta)
LASSILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
KAAVASELOSTUS
18.9.2014, 3.2.2015, 8.4.2015
Tämä kaavaselostus koskee 3.2.2015 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
1. TUNNISTETIEDOT
Kaavan nimi:
Kaupunki:
Kylät:
Tilat:
Lassilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus
Hämeenlinna (109)
Hattelmala (402) ja Kankaantaka (407)
Kivitasku RN:o 6:26 (402) ja Hirvihaka RN:o 1:15 (407)
Kaavan laadituttajat ja tilojen maanomistajat:
Tilan Kivitasku RN:o 6:26 omistaja:
Suvi Lassila-Mäki
Katiskoskentie 77, 13500 Hämeenlinna
p. 050-5938871, Suvi.Lassila-maki@pohjantahti.fi
Tilan Hirvihaka RN:o 1:15 omistajat:
Suvi Lassila-Mäki (1/3-osuus)
Juha Mäki (2/3-osuus), sama osoite
p. 044-7440129, Juha.Maki@westas.fi
Kaavan laatija:
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa / yhteyshenkilöt Arto Remes ja Piia Tuokko
Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 Hämeenlinna
puh. 040 162 9193, 040 162 9194
etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi
Suunnittelualueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Iso-Munakkaan ja Välijoen ranta-alueilla.
Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan rannalla sijaitsevan Kivitaskun
tilan RN:o 6:26 alue. Ranta-asemakaavan laajennus laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle.
Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu 20.6.2013.
Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät:
Hämeenlinnan kaupunginhallitus:
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto:
Voimaantulo:
SISÄLLYSLUETTELO
2 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................2
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ...........................................................................................................................2
2.2 Ranta-asemakaava ....................................................................................................................................2
2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen.........................................................................................................3
3 LÄHTÖKOHDAT ...............................................................................................................................................3
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..........................................................................................................3
3.1.1 Alueen yleiskuvaus ...............................................................................................................................3
3.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................4
3.1.3 Rakennettu ympäristö ..........................................................................................................................5
3.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................6
3.2 Suunnittelutilanne .....................................................................................................................................6
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...........................................................6
4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................................................................9
4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................................9
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ....................................................................9
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................................................. 10
4.3.1 Osalliset ............................................................................................................................................. 10
4.3.3 Hallinnollinen käsittely ....................................................................................................................... 10
4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely ........................................................................................ 10
4.3.5 Viranomaisyhteistyö .......................................................................................................................... 11
4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................. 11
5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................. 12
5.1 Kaavan rakenne...................................................................................................................................... 12
5.2 Suunnittelu- ja mitoitusperusteet ......................................................................................................... 12
5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .................................................................. 12
5.4 Aluevaraukset......................................................................................................................................... 13
5.4.1 Korttelialueet...................................................................................................................................... 13
5.4.2 Muut alueet ........................................................................................................................................ 14
5.4.3 Ajoyhteydet ja tekninen huolto .......................................................................................................... 14
5.5 Kaavan vaikutukset................................................................................................................................ 14
5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................................................. 14
5.5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan ............................................................................... 15
5.5.3 Sosiaaliset vaikutukset ...................................................................................................................... 15
5.5.4 Taloudelliset vaikutukset ................................................................................................................... 16
5.5.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ............................................................................................... 16
5.5.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ............................................................................................... 16
5.6 Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................................................ 16
5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset ........................................................................................................... 17
6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................................... 18
LIITTEET
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto)
3. Kaavakartan ja -määräysten pienennös
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Kaavan vireille tulovaihe
Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta kesällä 2012.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66§, MRA 26§) järjestettiin 7.5.2013
Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen,
Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan laatijan edustajat sekä maanomistajat. (muistio)
Kaavan vireille tulosta kuulutettiin/tiedotettiin 20.6.2013 Hämeen Sanomissa, kaupungin palvelupisteissä ja kaupungin Internet-sivuilla. Naapuritilojen ja välittömän
vaikutusalueen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse.
Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin yleisesti nähtävillä
20.6‒9.8.2013 Hämeenlinnan kaupungin maankäytön ja ympäristön palvelupisteessä, kaupungin Palvelupiste Kastellissa sekä Hämeenlinnan kaupungin Internetsivuilla. OAS:sta ei esitetty mielipiteitä nähtävillä olon aikana.
Valmisteluvaihe (kaavaluonnos)
Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos käsiteltiin Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa 14.10.2014 (§ 136). Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä 23.10‒21.11.2014 Hämeenlinnan kaupungin
Palvelupiste Kastellissa sekä Hämeenlinnan kaupungin Internet-sivuilla.
Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa antoivat Hämeen liitto, Hämeen
ELY-keskus ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa
kaavaan. Museovirasto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa kaavasta.
Kaavaluonnokseen tehtiin nähtävillä olon jälkeen yksi teknisluonteinen korjaus: talousrakennusten rakennusalan kaavamerkintää täsmennettiin talousrakennusten
enimmäiskerrosalan osalta. Uuden merkinnän mukaan rakennusalalle t saa sijoittaa
yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² suuruisen talousrakennuksen ja kaksi enintään
50 m² suuruista talousrakennusta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden
(450 m²) puitteissa.
Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä.
Ehdotusvaihe
Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä 9.3.‒7.4.2015. Naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Koska kaavaan ei tehty oleellisia muutoksia, ei
kaavaehdotusvaiheessa pyydetty viranomaislausuntoja.
2.2 Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan rannalla sijaitsevan
Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Kaavan muutosalueelle on osoitettu voimassa olevassa ranta-asemakaavassa erillispientalon rakennuspaikka (AO, 330 k-m2), lomaasunnon rakennuspaikka (RA-1, 140 k-m2) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M).
Kaavamuutoksella nostetaan AO-tontin rakennusoikeuden kokonaismäärä
450 k-m2:iin ja RA-1 -tontille osoitetaan rakennusoikeutta 150 k-m2 Hämeenlinnan
kaupungin rakennusjärjestyksen ja nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaisesti.
Lisäksi kaavamuutosalueelle osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta.
Ranta-asemakaavan laajennus (uusi ranta-asemakaava) laaditaan Välijoen varrella
sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M).
2
2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen
Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaisesti.
Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.
Ranta-asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 §). Maisematyöluvan ratkaisee kaupungin rakennusvalvontaviranomainen tai kaupungin määräämä muu viranomainen.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan länsirannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Ranta-asemakaavan laajennus laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Rantaasemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 3,65 ha ja siihen kuuluu n. 0,47 km IsoMunakkaan rantaviivaa. Ranta-asemakaavan laajennusalueen pinta-ala on n. 2,72
ha ja siihen kuuluu n. 0,08 km Välijoen rantaviivaa. (Kuva 2)
Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen rajaus.
3
3.1.2 Luonnonympäristö
Luonnonolosuhteet
Suunnittelualueeseen kuuluvan Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan ranta-alueelle on rakentunut yksi omakotitalo ja autotalli. Muutoin tila on kangasmetsäistä rinnettä, joka on
tilan pohjoisosan osalta kuivaa ja viettää järveen jyrkemmin (Kuva 3), kun taas eteläosa on tuoretta kangasta ja viettää järveen päin loivemmin (Kuva 4). Eteläosan
ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan alavat ja rehevämmät kuin muu ympäröivä
maasto. Suunnittelualueen lävitse laskee myös pieni oja kohti itä-koillista (Kuva 5).
Alueen luontoarvoja on selvitetty voimassa olevaa ranta-asemakaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä vuonna 2003 (Mäki, J. & Sarkkola, S.). Suunnittelualueella ei esiinny luontoselvityksen perusteella LSL 29 §:n mukaisia luontotyyppejä eikä
metsä- tai vesilain mukaisia kohteita. Alueella ei myöskään esiinny uhanalaisluokituksessa mainittuja lajeja tai direktiivilajistosta.
Suunnittelualueeseen kuuluva Hirvihaan tilan (RN:o 1:16) osa on rakentumatonta
metsäaluetta ja Katiskoskentiehen rajoittuvilta osin ojitettua suota (Kuva 6). Alueen
metsäojia on myös kunnostettu lähiaikoina, koska kaivuumaat näkyvät kasoina ojien
reunoilla. Välijoen rantavyöhyke on pääosin maastoltaan korkeampaa kangasmetsää, joka soveltuu hyvin myös rakentamisalueeksi.
Kuva 3. Pohjoisosan kuivaa mäntykangasta.
Kuva 4. Eteläosan tuoretta kangasmetsää.
Kuva 5. Suunnittelualueen lävitse laskeva oja.
Kuva 6. Hirvihaan tilan aluetta Välijoen palstalla.
Luonnonsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita, suojeluohjelmien alueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä.
4
Vesistön ominaispiirteet
Iso-Munakas on karu, kirkasvetinen, keskisuuri järvi (72 ha, suurin syvyys 10 m) ja
sen tila on melko hyvä. Järven karusta luonteesta huolimatta sen happitilanne on
loppukesällä päällysvettä lukuun ottamatta huono. Lähivaluma-alue käsittää enimmäkseen ojitettujen soiden pirstomaa metsämaata, mikä näkyy kohonneina väriarvoina ja lievänä humusleimana. (Jutila 2007)
Iso-Munakkaan yläpuolinen vesistöalue, Alajärvi, on luokiteltu uusimman
(25.10.2013) vesistöjen tilan arvioinnin mukaan ekologiselta tilaltaan hyväksi ja Välijoelta etelään päin laskevat vedet tyydyttäväksi. Vedet laskevat Pikku-Munakkaan,
Suojärven, Viralanjärven ja Kuotolanjärven kautta Kernaalanjärveen ja sieltä Vanajaveden reittivesistöön.
Virkistys
Iso Munakkaan ranta-alueet on osoitettu yleiskaavassa laajasti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ja Välijoen rantaalueet maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai
erityisiä ympäristöarvoja (MU/MY). Käytännössä ranta-alueille ei kuitenkaan ole rakentunut reittejä ulkoilua varten ja alueen rantojen virkistyskäyttö perustuu lähinnä
jokamiehenoikeuksiin. Katiskoskentie on mainittu pyöräilykartassa ja muutenkin järveä ympäröivää tiestöä voidaan käyttää ulkoiluun. Lisäksi Iso-Munakkaalla ja Välijoella kulkee melontareitti Alajärveltä Katiskoskelle
Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue ei sovellu jokamiehenoikeuksin tapahtuvan liikkumisen johtuen alueen ja sen lähiympäristön olevasta rakentamistilanteesta. Välijoen
ranta-alueella sijaitsevan Hirvihaan tilan RN:o 1:16 alue soveltuu rakentamattomana
alueena paremmin jokamiehenoikeuksin tapahtuvaan liikkumiseen. Suunnittelualueen rannoilla ei kuitenkaan ole erityisiä rantautumiseen houkuttelevia rannanosia
esim. luonnonsatamia tai hiekkarantoja eikä alueella ole havaittavissa merkkejä yleisestä virkistyskäytöstä.
Maisema
Iso-Munakkaan ja Välijoen ympäristö kuuluvat maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Vanajaveden kulttuurimaisemat. Maisemakokonaisuutta on kuvailtu Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistoissa seuraavasti:
Vanajavesi ja siihen laskevat lukuisat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Alue on maakunnan maisema-alueista laajin ja merkittävin. Suurelle
Vanajanselälle päättyvien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudattelevat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristön moniarvoisuuden vuoksi alue on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Suunnittelualueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä alueet kuulu arvokkaiksi luokiteltuihin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Väestö ja rakennuskanta
Suunnittelualueeseen kuuluvan Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan ranta-alueelle on toteutunut nykyisen kaavan mukainen erillispientalon rakennuspaikka, jolle on rakentunut
250 m²:n omakotitalo ja 50 m²:n autotalli (Kuvat 7 ja 8). Muutoin Kivitaskun tila on
metsäaluetta. Naapuritiloista vain suunnittelualueen eteläpuolinen lomarakennuspaikka on rakentunut, mutta rakennuskanta ei erotu metsikön lävitse suunnittelualueelle. Välijoella sijaitseva Hirvihaan tilan (RN:o 1:16) ranta-alue on rakentumatonta
metsäaluetta.
Laajemmin tarkasteltuna Iso-Munakkaan rannoilla sijaitsee runsaan lomarakennuskannan lisäksi myös vakituista asutusta. Iso-Munakkaan rannoilla on 33 rakentunutta lomarakennuspaikkaa ja kuusi vakituisessa käytössä olevaa asuinrakennuspaikkaa, Syöksynsuun leirikeskus sekä muutamia vielä rakentumattomia lomarakennuspaikkoja.
5
Kuvat 7 ja 8. Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan omakotitalo ja autotalli.
Palvelut ja työpaikat
Suunnittelualueella ei ole palveluita tai työpaikkoja. Alueella harjoitetaan metsätaloutta.
Lähimmät palvelut sijaitsevat Luolajan ja Jukolan kaupunginosissa n. 6 km etäisyydellä ja Hämeenlinnan keskustassa noin 8 km etäisyydellä. Rengon kirkonkylän palvelut sijaitsevat noin 10 km päässä Iso-Munakkaalta.
Liikenne
Iso-Munakkaan ranta-alueilla on kattava tieverkosto ja kaava-alueeseen kuuluvat
rannanosat ovat hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä pitkin. Turun Valtatieltä (10)
alkava Katiskoskentie kulkee suunnittelualueen länsipuolitse kohti etelä-kaakkoa.
Tiestö on pääosin alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden käytössä, eikä tiestöllä
kulje raskasta liikennettä.
Tekninen huolto
Turun Valtatien pohjoispuolella kulkee Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n siirtoviemäri. Vesihuoltoverkosto ei kuitenkaan nykyisellään ulotu Iso-Munakkaan ranta-alueille.
Suunnittelualueen rakennuspaikkojen vesi- ja jätevesihuolto järjestetään rakennuspaikkakohtaisin ratkaisuin. Suunnittelualueella on jakelujännitteinen sähköverkko.
3.1.4 Maanomistus
Tilan Kivitasku RN:o 6:26 omistaja:
Suvi Lassila-Mäki, Katiskoskentie 77, Hämeenlinna
p. 050-5938871, Suvi.Lassila-maki@pohjantahti.fi
Tilan Hirvihaka RN:o 1:15 omistajat:
Juha Mäki (2/3-osuus), sama osoite
p. 044-7440129, Juha.Maki@westas.fi
Suvi Lassila-Mäki (1/3-osuus)
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat)
Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat
tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön
suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet.
6
Maakuntakaava
Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja se sai
lainvoiman KHO:n päätöksellä 28.12.2007. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava
on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. (Kuva 9) Suunnittelualueeseen
kohdistuvat seuraavat maakuntakaavan merkinnät:
Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Maisema-alue: Kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai
kulttuurihistorian kannalta tärkeää aluetta.
Kuva 9. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä.
Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen,
asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen.
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat nähtävillä 26.1.2015‒27.2.2015. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä.
Suunnittelualueille ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavoissa.
Yleiskaava
Iso-Munakkaan rannat kuuluvat vuodelta
1983 olevan Hämeenlinnan yleiskaavan
alueeseen. Kivitaskun tilan RN:o 6:26
alue on osoitettu yleiskaavassa osittain
loma-asuntoalueeksi (RA) ja osittain MUalueeksi (Maa- ja metsätalousvaltaista
aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta).
Hirvihaan tilan ranta-alue on osoitettu
MU/MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja).
Kuva 10. Ote Hämeenlinnan yleiskaavasta (1983).
7
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavan muutosalueella on voimassa 17.1.2005 (§ 34) hyväksytty Lassilan ranta-asemakaava. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yksi erillispientalojen korttelialue (AO), yksi loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä maa- ja metsätalousaluetta. AO-tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin päärakennusalalle saa
rakentaa enintään 300 k-m² asuinrakennuksen ja erilliselle saunan rakennusalalle
enintään 30 k-m² saunarakennuksen. RA-1-tontin suurin sallittu kerrosluku on I. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 120 k-m² ja erilliselle saunan rakennusalalle sallitaan 20 k-m²:n saunarakennuksen rakentaminen. Muilta osin kaava on
suunnittelualueen osalta maa- ja metsätalousaluetta (M).
Kuva 11. Ote Lassilan ranta-asemakaavasta.
Rakennusjärjestys
Hämeenlinnan kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 24.1.2013.
Päätös kaavan muutoksen käynnistämisestä
Hämeenlinnan kaupungin päätös (viranhaltijapäätös/Aimo Huhdanmäki) kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty 18.1.2013.
Pohjakartta
Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään 1:2000-mittakaavaista
voimassa olevan ranta-asemakaavan 9.7.2004 hyväksyttyä pohjakarttaa.
Uusi ranta-asemakaava (laajennus) Hirvihaan tilan ranta-alueelle laaditaan maanmittauslaitoksen aineistosta tehdylle 1:2000-mittakaavaiselle pohjakartalle (Ympäristönsuunnittelu Oy), jonka Hämeenlinnan kaupunki on hyväksynyt kaavan pohjakartaksi 13.6.2014
Rakennuskiellot
Suunnittelualuetta ei ole asetettu rakennuskieltoon. Käytännössä Hirvihaan tilan ranta-alueella on voimassa MRL 72 §:n mukainen suunnittelutarve, koska alueelta puuttuu MRL 72 § 1. mom:n mukainen asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava.
Lassilan voimassa oleva ranta-asemakaava ohjaa Kivitaskun tilan RN:o 6:26 rakentamista.
8
Oleva selvitysaineisto ja inventoinnit
Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset
۩
۩
۩
۩
Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKYinventointi 2009)
- Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri.
- Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita.
Hämeen liiton julkaisu V:84 2007; Kanta-Hämeen muinaisrannat
- Julkaisussa ei ole mainintoja alueen muinaisrantoihin liittyvistä muodostelmista.
Hämeen ympäristökeskus; Kolmen kunnan rakennusinventointi: Hauho, Lammi,
Tuulos (HATULA) 2001.
- Aineistoissa ei ole mainintaa suunnittelualueella sijaitsevista rakennuskohteista.
Luonnonympäristö ja maisema
۩
۩
۩
۩
Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö
1993)
- Alue ei kuulu valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaiksi luettaviin kohteisiin.
Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001).
Hämeen ympäristökeskuksen julkaisu.
Ympäristöministeriön julkaisu 2011: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat
- Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- tai rantakerrostumia.
Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA.
- Aineistoissa ei ole mainintoja sellaisista suunnittelualueella sijaitsevista kohteista, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun.
Muu aineisto
۩
۩
Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistot
Voimassa olevan ranta-asemakaavan aineistot (mm. luontoselvitys)
- Ranta-asemakaavan muutosalueella ei ole huomioitavia luontokohteita.
Ranta-asemakaavan muutosta/ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset
Hankkeessa tukeudutaan olevaan selvitysaineistoon.
4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve
Ranta-asemakaavan muutokseen on ryhdytty, koska suunnittelualueella sijaitsevalle
AO-tontille on tarpeen saada lisärakennusoikeutta talousrakennusten rakentamista
varten. Säilytys- ja varastotilaa tarvitaan esimerkiksi lumitöiden sekä metsätaloustöiden koneiden ja kaluston säilyttämisessä.
Uuden ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty, jotta selvitettäisiin rantasuunnittelun emätilalle Hirvihaka RN:o 1:15 kuuluvan rakennusoikeuden määrä ja mahdollisuudet siirtää Välijoelta muodostuva rakennusoikeus Iso-Munakkaalle, Kivitaskun tilalle RN:o 6:26. Tämän rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta IsoMunakkaalle turvaisi osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamisesta vapaana kokonaisuutena.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta
kesällä 2012.
Kaavahanke on käynnistynyt maanomistajan Hämeenlinnan kaupungille toimittamasta hakemuksesta 26.11.2012. Hämeenlinnan kaupungin päätös (viranhaltijapäätös/Aimo Huhdanmäki) kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty 18.1.2013.
9
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
Viranomaiset
- Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto
- Kanta-Hämeen pelastuslaitos
- Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta
4.3.2 Vireille tulo
Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu 20.6.2013.
4.3.3 Hallinnollinen käsittely
18.1.2013
Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen käynnistämispäätös (viranhaltijapäätös/Aimo Huhdanmäki)
YHLA
Kaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen käsittely
Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa
nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten.
14.10.2014 § 136
YHLA
24.2.2015 § 28
Kaavaehdotuksen käsittely Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten.
4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely
AJANKOHTA
30.8.2012
SUUNNITTELUVAIHE
Kaavan vireille tulosta kuulutettiin / tiedotettiin Hämeen Sanomissa, kaupungin palvelupisteissä ja kaupungin Internetsivuilla. Naapuritilojen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse.
20.6-9.8.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Hämeenlinnan kaupungin maankäytön ja ympäristön palvelupisteessä,
kaupungin Palvelupiste Kastellissa, sekä Hämeenlinnan
kaupungin Internet-sivuilla. Tiedotuskirjeet naapuritilojen ja
välittömän vaikutusalueen maanomistajille.
OAS:sta ei esitetty mielipiteitä nähtävillä olon aikana.
23.10-21.11.2014
Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti
nähtävillä. Naapuritilojen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse.
Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta.
- Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä nähtävillä olon
aikana.
9.3.-7.4.2015
Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä.
Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille
tiedotettiin asiasta kirjeitse.
Osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutuksensa.
- Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta nähtävillä
olon aikana.
10
4.3.5 Viranomaisyhteistyö
AJANKOHTA
SUUNNITTELUVAIHE
7.5.2013
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66§, MRA 26§)
Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan
laatijan edustajat sekä maanomistaja. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (Muistio)
Museovirasto ilmoitti 24.5.2013 päivätyssä sähköpostiviestissä, että Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta eikä näin ollen ole tarvetta olla mukana kaavan
jatkovalmistelussa.
23.10-21.11.2014
Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti
nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa
antoivat Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus ja KantaHämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan. Museovirasto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa
kaavasta. ELY-keskus ilmoitti, että mikäli kaavaan ei tehdä
oleellisia muutoksia, niin siitä ei tarvitse pyytää lausuntoa
enää kaavaehdotusvaiheessa.
Kaavaluonnokseen tehtiin nähtävillä olon jälkeen yksi teknisluonteinen korjaus: talousrakennusten rakennusalan kaavamerkintää täsmennettiin talousrakennusten enimmäiskerrosalan osalta. Uuden merkinnän mukaan rakennusalalle t saa
sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² suuruisen talousrakennuksen ja kaksi enintään 50 m² suuruista talousrakennusta
rakennuspaikan
kokonaisrakennusoikeuden
(450 m²) puitteissa.
9.3.-7.4.2015
Koska viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan luonnosvaiheessa, eikä kaavaan tehty tämän jälkeen oleellisia
muutoksia, kaavaehdotusaineistoista ei pyydetty viranomaisten lausuntoja.
4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet
Lassilan ranta-asemakaavan muutos koskee Iso-Munakkaan vesistön länsirannalla
sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 ranta-aluetta (voimassa olevan kaavan erillispientalojen korttelin 4 (AO) tonttia, tontin pohjoispuolista maa- ja metsätalousaluetta
sekä loma-asuntojen korttelin 3 (RA-1) tonttia. Uutta ranta-asemakaavaa (vanhan
kaavan laajennus) laaditaan Välijoen länsirannalla sijaitsevan Hirvihaan tilan RN:o
1:15 ranta-alueelle.
Korttelin 4 AO-tontin kaavan mukaista rakennusoikeuden kokonaismäärää on tavoitteena nostaa Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen ja nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaiselle tasolle 450 k-m2:iin talousrakennusten lisärakentamistarpeen vuoksi. Tavoitteena on myös sallia AO-tontin rakennusten kokonaislukumääräksi viisi. Näitä tavoitteita perustelee tarve rakentaa varasto- ja säilytystilaa
haja-asutusalueella asumiseen ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on osoittaa Kivitaskun tilalle RN:o
6:26 yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan
laajennusalueelta (tilan Hirvihaka RN:o 1:15 ranta-alueelta), jolloin Hirvihaan tilan
ranta-alue kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Hirvihaan 6.6.1932 muodostunut tila RN:o 1:15 on rantasuunnittelun emätila, jonka rantarakennusoikeus yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti yksi rakennuspaikka. Tämän rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta Iso-Munakkaalle turvaa osaltaan Välijoen
ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamista vapaana kokonaisuutena. Rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa Iso-Munakkaan ranta-alueelle tukeutuen yhtenäisesti jo olevaan rakentamisalueeseen eikä siirron kohteena olevalla alueella ole
huomioitavia luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja.
11
5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Lassilan ranta-asemakaavan muutos (Iso-Munakas, Kivitasku RN:o 6:26)
Ranta-asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 3,65 ha ja siihen kuuluu n. 0,47
km Iso-Munakkaan rantaviivaa. Kaavan muutosalueelle on osoitettu yksi voimassa
olevan ranta-asemakaavan mukainen erillispientalotontti (AO), jonka rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan 450 k-m2:iin. Loma-asuntotontin (RA-1) rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan 150 k-m2:iin. Lisäksi kaavamuutosalueelle
on osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka (RA, 150 k-m2) rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta. Muutoin kaavan muutosalue on osoitettu
maa- ja metsätalousalueeksi (M).
Ranta-asemakaavan laajennus (Välijoki, Hirvihaka RN:o 1:15)
Ranta-asemakaavan laajennusalueen (uuden ranta-asemakaavan) pinta-ala on
n. 2,72 ha ja siihen kuuluu n. 0,08 km Välijoen rantaviivaa. Alue on osoitettu maa- ja
metsätalousalueeksi (M).
5.2 Suunnittelu- ja mitoitusperusteet
Kivitaskun tilan (RN:o 6:26) rakentamista ohjaa vuonna 2005 voimaan tullut Lassilan
ranta-asemakaava, jonka yhteydessä on tehty kantatilaselvitys ja määritelty tilalle
kuuluvan rakennusoikeuden määrä. Kaavamuutos ei tältä osin lisää rakennuspaikkojen määrää alueella, vaan kaavamuutoksella nostetaan voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeus Hämeenlinnan kaupungin nykyisen suunnittelukäytännön ja rakennusjärjestyksen mukaiselle tasolle.
Kaavamuutos nostaa voimassa olevan kaavan mukaisten tonttien rakennusoikeuden määrää yhteensä 130 k-m2.
Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) rantarakennusoikeus perustuu siihen, että kyseessä on
6.6.1932 muodostunut ns. rantasuunnittelun emätila. Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana käytetään Lassilan ja lähiympäristön ranta-asemakaavoissa sekä
yleisesti Hämeenlinnan kaupungin alueen rantasuunnittelussa käytettyä ajankohtaa
1.7.1959. Emätilan rantarakennusoikeus on yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden
mukaisesti vähintään yksi rakennuspaikka riippumatta tilan laskennallisesta rakennusoikeudesta, kun emätilan ranta-alue on rakentamiskelpoinen. Hirvihaan tilaan /
emätilaan kuuluu n. 80 m Välijoen rantaviivaa.
Iso-Munakkaalle osoitettavan uuden loma-asuntotontin (RA) pinta-ala on 5732 m2.
Ko. alue on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta
(M). RA-tontilla on osoitettu rakennusoikeutta 150 k-m², jolloin kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden määrä nousee yhteensä 280 k-m2:ä verrattuna voimassa
olevaan kaava- ja rakentamistilanteeseen. Kaava-alueen rakentamisen kokonaismääräksi tulee kaavan toteutuessa yhteensä enintään 750 k-m2.
Hirvihaan tilan rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta Iso-Munakkaalle, Kivitaskun tilan alueelle, turvaa osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti
rakentamisesta vapaana kokonaisuutena ja virkistysreittiyhteytenä. Rakennusoikeus
on mahdollista sijoittaa Iso-Munakkaan ranta-alueelle tukeutuen yhtenäisesti jo olevaan rakentamisalueeseen eikä siirron kohteena olevalla alueella ole huomioitavia
luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja.
5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Vuonna 2003 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei tavata luonnonsuojelulain
mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä
tai vesilain mukaisia kohteita, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa.
Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen ai12
nes, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot.
Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuminen
tai rakennusoikeuden nosto ei vaikuta merkittävästi Iso-Munakkaan vesistön tilaan.
Kaavalla ohjataan alueen rakentamista ympäristön ominaispiirteet huomioiden. Kaavalla myös osaltaan turvataan ja edistetään alueen ympäristön erityispiirteiden säilymistä.
5.4 Aluevaraukset
5.4.1 Korttelialueet
Kaavan loma-asuntojen korttelialue (RA-1) 3 muodostuu yhdestä loma-asunnon rakennuspaikasta. Korttelialue 4 muodostuu erillispientalon rakennuspaikasta (AO)
tontista 1 ja loma-asuntoalueen (RA) tontista 2.
Korttelialue 3
Loma-asuntojen korttelialueen 3 (RA-1) yksi omarantainen loma-asuntotontti sijaitsee kaavamuutosalueen eteläosassa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Tontin pinta-ala on 1,1918 ha, eikä tontilla sijaitse rakennuskantaa. RA-1 tontin rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan kaavamuutoksella 150 k-m2:iin,
jolloin rakennusoikeutta tulee lisää 10 k-m2. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten kerrosluku saa olla I u 1/2.
RA-1 -tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset.
Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan neljä. Kerrosalaltaan enintään 120 m² suuruinen loma-asunto sekä talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa
osoitetulle päärakennusalalle. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen
saunarakennus voidaan sijoittaa myös kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa).
RA-1 -tontin rantaan on osoitettu melko laajalti luonnonmukaisena säilytettävää aluetta (lu). Alueelle saa rakentaa sellaisia vähäisiä rakennelmia ja laitteita, esim. laituri
ja portaikko, jotka eivät turmele alueen luonnontilaa tai maisema-arvoja. Alueella
saa suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Korttelialue 4
Erillispientalojen korttelialue (AO)
Ranta-asemakaavan muutosalueelle on osoitettu yksi voimassa olevan rantaasemakaavan mukainen korttelin 4 erillispientalotontti (AO), jonka rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan 450 k-m2:iin. Rakennusoikeutta tulee tällöin lisää
120 k-m2. Erillispientalotontin pinta-ala 9127 m2 vastaa voimassa olevaa rantaasemakaavaa. AO-tontin asuinrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II (2) ja muiden rakennusten I (1).
AO-tontille saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 450 m². Kerrosalaltaan enintään 350 m² suuruinen
asuinrakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (as). Erillinen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa-1). Muut talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (t).
Eri rakennusalojen (as, sa-1, t) täsmälliset määräykset on esitetty selostuksen kohdassa 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset.
Loma-asuntojen korttelialue (RA)
Loma-asuntojen korttelialue (RA) sijaitsee korttelissa 4, kaavamuutosalueen pohjoisosassa. Kortteliin on osoitettu yksi omarantainen loma-asunnon tontti rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta. Ko. alue on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). RA-tontin pinta-ala on
5732 m2. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten kerrosluku saa olla I u 1/2.
13
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen
suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
RA-tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan neljä ja yhteenlaskettu kerrosala
enintään 150 m². Loma-asunnon kerrosala saa olla korkeintaan 120 m² ja erillisen
saunan korkeintaan 25 m².
Loma-asunnon etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla
vähintään 25 m. Erillinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden
korkeuden mukaisesta rantaviivasta.
Rakentamisalueilla huomioitavia yleismääräyksiä
-
Kaavassa esitettyjen tonttien lukumäärää ei saa ylittää.
-
Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia.
-
RA-tonteilla on säilytettävä ja ylläpidettävä riittävä puusto ja muu kasvillisuus,
jolla varmistetaan rakennusten sopeutuminen ympäristöön ja tonttien rantavyöhykkeen luonnonmukaisena säilyminen.
-
Rantametsien hoidossa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia rantametsien
hoitosuosituksia.
-
RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa.
5.4.2 Muut alueet
Maa- ja metsätalousalueet (M)
Ranta-asemakaavan muutosalue on osoitettu kahta korttelialuetta lukuun ottamatta
maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueet sijaitsevat kahdessa osassa kaavan
muutosalueen etelä- ja pohjoisosissa ja alueiden yhteispinta-ala on n. 1 ha. M-alue
pienentyy voimassa olevaan ranta-asemakaavaan verrattuna uuden RA-tontin pintaalan (5732 m2) verran. Iso-Munakkaan M-alueet toimivat suojaviheralueina viereisiin
rakentamisalueisiin nähden.
Ranta-asemakaavan laajennusalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M),
jonka pinta-ala on 2,7158 ha.
Kaavan M-alueiden kokonaispinta-ala on 3,6897 ha.
5.4.3 Ajoyhteydet ja tekninen huolto
Kaava-alueeseen kuuluvat rannanosat ovat hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä
pitkin. Katiskoskentie kulkee kaava-alueen länsipuolitse.
Kaavalla osoitettujen tonttien vesihuolto tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan
lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti.
5.5 Kaavan vaikutukset
5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole arvokkaita rakennetun ympäristön
kohteita. Välijoen ranta-asemakaavoitettava alue ja sen välitön lähiympäristö ovat
rakentamattomat. Iso-Munakkaan ranta-asemakaavan muutosalueella sijaitsee yksi
rakentunut vakituinen asuinrakennuspaikka. Lisäksi Iso-Munakkaan ympäristössä sijaitsee tavanomaisia lomarakennuspaikkoja.
14
Kaavamuutoksessa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat
sijoittuvat samoille paikoille ja säilyvät samankokoisina. Kaavamuutos ei siten muuta
nykyistä kaavatilannetta tältä osin. Iso-Munakkaalle osoitettu uusi RA-tontti sijoittuu
vanhojen rakennuspaikkojen viereen siten, että uuden tontin ja naapuritilan väliin jää
suojaviheralueeksi maa- ja metsätalousalueen (M) kaistale, joka on n. 60 m leveä.
Uuden rakentamisen vaikutukset nykyiseen rakennettuun ympäristöön ovat hyvin
vähäisiä, koska naapuritilojen rakennuskanta ei juurikaan edes erotu suunnittelualueelle. Mikäli pohjoispuolinen vanha rakennuspaikka rakentuisi, niin rakennuspaikkojen väliin jäisi silti vähintään 60 m leveä metsäkaistale suojaamaan pohjoispuolisen
naapurin lähiympäristöä. Muutosvaikutus onkin huomattavampi lähinnä kaavamuutosalueen sisällä.
Arvioidaan, että kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön.
5.5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan
Suunnittelualueella ei ole erityisen arvokkaita luontokohteita (suojelualueita, luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia suojeltavia elinympäristöjä) eikä alueella myöskään tavata sellaisia tärkeitä eläin- tai kasvilajeja, jotka tulisi erityisesti
huomioida maankäytön suunnittelussa. Alueen luonnonympäristöä on selvitetty
vuonna 2003 laaditussa luontoselvityksessä.
Kaavamuutoksessa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat
sijoittuvat samoille paikoille ja säilyvät samankokoisina. Kaavamuutos ei siten muuta
nykyistä kaavatilannetta tältä osin. Iso-Munakkaalle osoitettu uusi RA-tontti sijoittuu
vanhojen rakennuspaikkojen viereen, kaava-alueen pohjoisosaan, tavanomaiselle
mäntykankaalle.
Korttelin 3 RA-1 -tontin alavalle ranta-alueelle on osoitettu melko laajalti luonnonmukaisena säilytettävää aluetta (lu). Alueelle saa rakentaa sellaisia vähäisiä rakennelmia ja laitteita, esim. laituri ja portaikko, jotka eivät turmele alueen luonnontilaa tai
maisema-arvoja. Myös alueen läpi kulkeva pieni oja on jätetty rakentamisen ulkopuolelle voimassa olevan kaavan mukaisesti ja osoitettu M-alueeksi. Välijoen kaavaalue on osoitettu kokonaisuudessaan M-alueeksi.
Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella / kaavalla edistetään alueen paikallisten luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden
luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Iso-Munakkaan vesistön tilaan.
5.5.3 Sosiaaliset vaikutukset
Kaavan toteutumisen sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennustaa olevan alueen käyttäjämäärän vähäinen lisääntyminen. Yhden rakennuspaikan lisäyksen kasvattaman
käyttäjien määrää alueen tiestöllä tai jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristön
maa- ja vesialueilla voidaan kuitenkin katsoa olevan vähäisen. Korttelin 4 rakentamisalueen kokonaisuus laajenee, mikä saattaa lisätä kortteleiden sekä vierekkäisten
rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä.
Iso-Munakkaan rakennuspaikat on osoitettu kaavamuutoksessa pääosin voimassa
olevan ranta-asemakaavan mukaisesti huomioiden ko. ranta-alueen oleva yhdyskuntarakenne. Uuden tontin rakentuminen pääosin ennestään rakentuneiden rakennuspaikkojen viereen ei vaikuta laajemmin lähiympäristön olevan loma-asutuksen tai
vesialueen muiden käyttäjien virkistys tai liikennöintimahdollisuuksiin. Kaavan muutoksella ja laajennuksella on turvattu Välijoen säilyminen tältä osin rakentamisesta
vapaana rannanosana. Kaavalla osaltaan edistetään Välijoen säilymistä rakentamisesta vapaana kokonaisuutena, ja kaavaratkaisu turvaa Välijoen virkistyskäyttöarvoa esim. melontareittinä.
Arvioidaan, että kokonaisuutena kaavamuutoksesta / kaavasta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia nykyiseen kaavatilanteeseen verrattuna.
15
5.5.4 Taloudelliset vaikutukset
Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa rantoihin liittyviä taloudellisia arvoja. Ranta-asemakaavan muutoksen / ranta-asemakaavan voidaan arvioida nostavan alueen tilojen arvoa.
5.5.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö) ja samalla on pyritty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säilyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina. Iso-Munakkaan kaava-alueella ei ole olevasta rakentamistilanteesta ja maastosta johtuen nykyiselläänkään yleiseen rantautumiseen sopivia rannanosia, joten kaavamuutos ei muuta juurikaan tätä tilannetta.
Kaavalla turvataan Välijoen rannanosan säilyminen rakentamattomina ja edelleen
edistetään Välijoen virkistyskäyttöarvon säilymistä ja turvataan kaava-alueen osalta
mahdollisuus jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Kaavaratkaisu tulee
Välijoen ranta-alueen osalta nähdä yhtenä mahdollisuutena turvata Välijoen rantaalueen säilymistä kokonaisuutena rakentamisesta vapaana. Hirvihaan tilan alue rajautuu pohjoispuolelta Mäki-Lassilan ranta-asemakaavan alueeseen, jossa IsoMunakkaan ja Hirvihaan tilan välinen Välijoen länsipuolen ranta-alue on osoitettu rakentamisesta vapaaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Myös Välijoen itäranta on osoitettu Mäki-Lassilan ranta-asemakaavassa laajasti rakentamisesta vapaaksi maa- ja
metsätalousalueeksi.
Voidaan arvioida, että kaavalla osoitetut rakentamisalueet tukeutuvat jo muodostuneeseen ranta-alueen yhdyskuntarakenteeseen, ja rakennuspaikat on sijoitettu siten, että suunnittelualueella säilyy myös yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rantoja.
5.5.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu
Maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee huomioiduksi tässä ranta-asemakaavassa siten, että kaavamuutoksella nostetaan Kivitaskun tilan voimassa olevan
ranta-asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeus Hämeenlinnan
kaupungin nykyisen suunnittelukäytännön ja rakennusjärjestyksen mukaiselle tasolle.
Välijoella sijaitsevan Hirvihaan tilan rantarakennusoikeus perustuu yleisesti käytettyyn rantasuunnittelun emätilaperiaatteen tulkintaan, jonka mukaan rakennuskelpoisen ennen rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtaa (Hämeenlinnassa
1.7.1959) muodostuneen tilan rakennusoikeus on vähintään yksi rakennusyksikkö
riippumatta rantaviivan pituuteen perustuvasta laskennallisesta rakennusoikeudesta.
6.6.1932 muodostunut Hirvihaan tila RN:o 1:15 on siten rantasuunnittelun emätila.
Emätilaperiaatteen noudattaminen turvaa osaltaan maanomistajien tasapuolista
kohtelua. Kivitaskun tilan vanhan kaavan mukaiset rakennuspaikat puolestaan perustuvat Lassilan ranta-asemakaavan emätilaselvitykseen.
Arvioidaan, että tällä ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella ei
vaikeuteta Iso-Munakkaan ja Välijoen ranta-alueiden muiden maanomistajien tai
Hämeenlinnan kaupungin muiden vesistöjen ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää ranta-alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa.
5.6 Ympäristön häiriötekijät
Alueella ei ole todettu sijaitsevan ympäristöä kuormittavia tai muita häiriötekijöitä, eikä kaavan toteuttamisen voida arvioida niitä myöskään aiheuttavan.
16
5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset
17
6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Kaavan rakentamisalueet toteutuvat maanomistajan rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia tontteja. Rakentamisalueiden toteuttaminen riippuu maanomistajan
tarpeista ja aikatauluista.
Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.
Ranta-asemakaava alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 §). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen.
Hämeenlinnassa 18.9.2014, 3.2.2015, 8.4.2015
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa
Arto Remes
maanmittausinsinööri (AMK)
18
Piia Tuokko
ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)
LIITE 1
HÄMEENLINNA
Iso-Munakas ja Välijoki
TILAT:
KIVITASKU 109-402-6-26
HIRVIHAKA 109-407-1-15 (osa tilasta)
Lassilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
8.5.2013, 18.9.2014, 3.2.2015, 8.4.2015
1. Tunnistetiedot
Kaavan nimi:
Kaupunki:
Kylät:
Tilat:
Lassilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus
Hämeenlinna (109)
Hattelmala (402) ja Kankaantaka (407)
Kivitasku RN:o 6:26 (402) ja Hirvihaka RN:o 1:15 (407)
Kaavan laadituttajat ja tilojen maanomistajat:
Tilan Kivitasku RN:o 6:26 omistaja:
Suvi Lassila-Mäki
Katiskoskentie 77, 13500 Hämeenlinna
p. 050-5938871, Suvi.Lassila-maki@pohjantahti.fi
Tilan Hirvihaka RN:o 1:15 omistajat:
Suvi Lassila-Mäki (1/3-osuus)
Juha Mäki (2/3-osuus), sama osoite
p. 044-7440129, Juha.Maki@westas.fi
Kaavan laatija:
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa
Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko
Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 Hämeenlinna
puh. 040 162 9193, 040 162 9194
etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi
2. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö
Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Iso-Munakkaan ja Välijoen rantaalueilla. Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan rannalla sijaitsevan
Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Ranta-asemakaavan laajennus laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu IsoMunakkaan rantaviivaa n. 0,47 km ja Välijoen rantaviivaa n. 0,08 km. (Kuva 1)
Suunnittelualueeseen kuuluvan Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan ranta-alueelle on toteutunut nykyisen kaavan mukainen erillispientalon rakennuspaikka, jolle on rakentunut 250 m²:n omakotitalo ja 50 m²:n autotalli. Muutoin Kivitaskun tila on metsäaluetta. Hirvihaan tilan (RN:o 1:16)
ranta-alue on rakentumatonta metsäaluetta. (Kuva 2)
Laajemmin tarkasteltuna Iso-Munakkaan rannoilla sijaitsee runsaan lomarakennuskannan lisäksi myös pysyvää asutusta. Rantojen rakentamattomat alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Välijoen ranta-alue on nykyisellään lähes kokonaan rakentamatonta metsäaluetta.
Iso-Munakas ja Välijoki kuuluvat Alajärven ja Katiskosken väliseen melontareittiin. IsoMunakkaan ja Välijoen länsipuolella kulkevaa Katiskoskentietä käytetään ulkoilureittinä.
Ranta-asemakaavan muutosalue
Ranta-asemakaavan laajennusalue
Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on esitetty punaisilla ympyröillä.
2
6:26
1:15
Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen aluerajaus (punaisella).
3. Tavoitteet
Lassilan ranta-asemakaavan muutos koskee Iso-Munakkaan vesistön länsirannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 ranta-aluetta (voimassa olevan kaavan erillispientalojen korttelin 4 (AO) tonttia, tontin pohjoispuolista maa- ja metsätalousaluetta sekä loma-asuntojen korttelin 3 (RA-1) tonttia. Uutta ranta-asemakaavaa (vanhan kaavan laajennus) laaditaan Välijoen
länsirannalla sijaitsevan Hirvihaan tilan RN:o 1:15 ranta-alueelle.
Korttelin 4 AO-tontin kaavan mukaista rakennusoikeuden kokonaismäärää on tavoitteena nostaa Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen ja nykyisen rantasuunnittelukäytännön
mukaiselle tasolle 450 k-m2:iin talousrakennusten lisärakentamistarpeen vuoksi. Tavoitteena
on myös sallia AO-tontin rakennusten kokonaislukumääräksi viisi. Näitä tavoitteita perustelee
tarve rakentaa varasto- ja säilytystilaa haja-asutusalueella asumiseen ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on osoittaa
Kivitaskun tilalle RN:o 6:26 yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoikeuden siirtona rantaasemakaavan laajennusalueelta (tilan Hirvihaka RN:o 1:15 ranta-alueelta), jolloin Hirvihaan tilan ranta-alue kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Hirvihaan 6.6.1932 muodostunut tila
RN:o 1:15 on rantasuunnittelun emätila, jonka rantarakennusoikeus yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti yksi rakennuspaikka. Tämän rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen
rannalta Iso-Munakkaalle turvaa osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamista vapaana kokonaisuutena. Rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa Iso-Munakkaan
ranta-alueelle tukeutuen yhtenäisesti jo olevaan rakentamisalueeseen eikä siirron kohteena
olevalla alueella ole huomioitavia luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja.
4. Aiemmat suunnitelmat ja päätökset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat)
Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet
voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on
huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että
edistetään niiden toteuttamista.
3
Maakuntakaava
Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006 ja se sai
lainvoiman KHO:n päätöksellä 28.12.2007 (Kuva 3).
Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta.
Suunnittelualueeseen kohdistuvat seuraavat maakuntakaavan merkinnät:
Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Maisema-alue: Kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai
kulttuurihistorian kannalta tärkeää aluetta.
Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. 1.
vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kanta-Hämeen 2.
vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat olleet nähtävillä 26.1.2015‒27.2.2015. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä. Suunnittelualueille ei ole osoitettu aluevarauksia
vaihemaakuntakaavoissa.
Yleiskaava
Iso-Munakkaan rannat kuuluvat vuodelta
1983 olevan Hämeenlinnan yleiskaavan
alueeseen. Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue
on osoitettu yleiskaavassa osittain lomaasuntoalueeksi (RA) ja osittain MUalueeksi (Maa- ja metsätalousvaltaista
aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta).
Hirvihaan tilan ranta-alue on osoitettu
MU/MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja).
Kuva 4.
Ote Hämeenlinnan yleiskaavasta (1983)
4
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavan muutosalueella on voimassa 17.1.2005 (§ 34) hyväksytty Lassilan rantaasemakaava. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yksi erillispientalojen korttelialue (AO),
yksi loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä maa- ja metsätalousaluetta. AO-tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 300 k-m² asuinrakennuksen ja erilliselle saunan rakennusalalle enintään 30 k-m² saunarakennuksen. RA-1-tontin
suurin sallittu kerrosluku on I. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 120 k-m² ja erilliselle saunan rakennusalalle sallitaan 20 k-m²:n saunarakennuksen rakentaminen. Muilta osin
kaava on suunnittelualueen osalta maa- ja metsätalousaluetta (M).
Kuva 5. Ote Lassilan ranta-asemakaavasta.
Rakennusjärjestys
Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 24.1.2013.
Päätös kaavan muutoksen käynnistämisestä
Hämeenlinnan kaupungin päätös (viranhaltijapäätös/Aimo Huhdanmäki) kaavamuutoksen
käynnistämisestä on tehty 18.1.2013.
Pohjakartta
Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään 1:2000-mittakaavaista voimassa
olevan ranta-asemakaavan 9.7.2004 hyväksyttyä pohjakarttaa.
Uusi ranta-asemakaava (laajennus) Hirvihaan tilan ranta-alueelle laaditaan maanmittauslaitoksen aineistosta tehdylle 1:2000-mittakaavaiselle pohjakartalle (Ympäristönsuunnittelu Oy),
jonka Hämeenlinnan kaupunki on hyväksynyt kaavan pohjakartaksi 13.6.2014.
5. Olemassa oleva selvitysaineisto
Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset
* Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi
2009)
* Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (2003). Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy.
5
* Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys (2003). Lauri Putkonen ja Marja Ivars.
* Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri.
* Hämeen liiton julkaisu V:84 2007; Kanta-Hämeen muinaisrannat
Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, eikä alueella
sijaitse huomioitavia maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita, eikä alueella sijaitse muinaisrantoihin liittyviä muodostelmia.
Luonnonympäristö ja maisema
* Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993)
* Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001). Hämeen
ympäristökeskuksen julkaisu.
* Ympäristöministeriön julkaisu 2011: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat
* Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA.
Alue ei kuulu valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaiksi luettaviin kohteisiin, eikä arvokkaisiin tuuli- tai rantakerrostumiin. Suunnittelualueella ei sijaitse kohteita, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun.
Muu aineisto
* Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistot
* Voimassa olevan ranta-asemakaavan selvitykset ja aineistot (mm. luontoselvitys, kantatilaselvitys)
Ranta-asemakaavan muutosalueella ei ole huomioitavia luontokohteita.
6. Laadittavat selvitykset
Hankkeessa tukeudutaan olevaan selvitysaineistoon.
7. Vaikutusalue
Välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueen lisäksi kaava-alueeseen rajautuvien naapuritilojen alueet. Myös laaja-alaisemmat vaikutukset mahdollisia (esim. vesistönäkymät, ulkoilu- ja virkistyskäyttö, vesiliikenne, emätilan rakennusoikeudelliset seikat jne).
8. Osalliset (MRL 62 §)
Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
Viranomaiset
- Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto
- Kanta-Hämeen pelastuslaitos
- Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta
(Osallisluetteloa täydennetään tarvittaessa työn edetessä.)
9. Kaavaprosessi
Vireille tulovaihe
•
•
•
•
Selvitysten laatiminen
Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu
Kaupungin hallinnollinen käsittely
Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta
ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
(OAS)
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
(30 vrk)
6
Valmisteluvaihe
(Kaavaluonnosvaihe)
• Kaavaluonnoksen valmistelu
• Kaupungin hallinnollinen käsittely
• Kuulutus ja tiedottaminen kaavaluonnoksen
nähtäville asettamisesta
• Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto
nähtävillä (30 vrk)
• Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä
valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta
• Viranomaislausunnot valmisteluaineistosta
sekä kaavaluonnoksesta
• Tarvittaessa viranomaisten työneuvottelu
Kaavaehdotusvaihe
• Kaavaehdotuksen valmistelu
• Kaupungin hallinnollinen käsittely
• Kaavaehdotus nähtävillä (30 vrk)
• Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen
muistutus nähtävillä oloaikana
• Viranomaislausunnot
• Tarvittaessa viranomaisneuvottelu
Hyväksymisvaihe
• Kaavan hyväksymisasiakirjojen valmistelu
• Kaupungin hallinnollinen käsittely; Rantaasemakaavan hyväksymisestä päättää Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto
• Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen
on mahdollista hakea muutosta valittamalla
Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen
10. Tiedottaminen
Ranta-asemakaavan muutoksen / ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Hämeen Sanomissa, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi
suunnittelualueeseen rajautuvien naapuritilojen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em.
kaavavaiheissa.
Nähtävillä oleviin aineistoihin voi tutustua:
- Palvelupiste Kastellissa, Raatihuoneenkatu 11
- sekä kaupungin Internet-sivuilla www.hameenlinna.fi/kaavat
11. Arvioitavat vaikutukset
Ranta-asemakaavatyössä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti:
ARVIOITAVAT TEKIJÄT
SISÄLTÖ
Ympäristövaikutukset
- Luonnonympäristö
- Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet
- Rakennettu ympäristö
- Arkeologinen kulttuuriperintö
- Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat
- Virkistystarpeet/ulkoilun ohjaamistarpeet:
veneilijät, ulkoilukäyttö, jokamiehenoikeus
- Maanomistajien tasapuolinen kohtelu
- Liikenne- ja kulkuyhteydet
- Vesihuollon järjestäminen
- Liittyminen nykyiseen rantarakentamiseen
- Rakentamisesta vapaat rannat
- Kiinteistön arvo
Sosiaaliset vaikutukset
Yhdyskuntarakenne
Taloudelliset vaikutukset
7
12. Alustava aikataulu
TYÖVAIHE
Kaavan vireille tulo
AJANKOHTA
20.6.2013
Kaavaluonnos nähtävillä
Kaavaehdotus nähtävillä
Kaavan hyväksyminen
23.10‒21.11.2014
9.3.‒7.4.2015
05‒06/2015
13. Yhteystiedot ja palaute
Ranta-asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan
Hämeenlinnan toimisto. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee nähtävilläoloaikana
osoittaa Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimittaa palvelupisteisiin
tai postittaa osoitteella Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu, PL 84, 13101
Hämeenlinna.
Kaavan laatija
Hämeenlinnan kaupunki
Ympäristönsuunnittelu Oy
Yhteyshenkilöt:
Arto Remes ja Piia Tuokko
Sibeliuksenkatu 11 B 1
13100 HÄMEENLINNA
etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi
p. 040 162 9193, 040 162 9194
Kaavasuunnittelija Katja Ojala
Raatihuoneenkatu 9
13101 HÄMEENLINNA
katja.s.ojala@hameenlinna.fi
p. (03) 621 5115
8
LIITE 2
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
109 Hämeenlinna Täyttämispvm
20.04.2015
Kaavan nimi
Lassilan rak muutos ja laajennus
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
24.02.2015
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
20.06.2013
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
6,3700
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
2,7200
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,6500
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
0,55
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
6,3700
0,9127
1,7650
27,7
3,6923
58,0
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
620
0,01
14,3
330
0,04
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
290
0,02
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
1,7477
Kerrosalan muut. [km² +/-]
280
120
0,5732
160
1,1745
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AO
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
RA
RA-1
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
M
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
6,3700
0,9127
0,9127
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
620
0,01
14,3
330
0,04
100,0
330
0,04
1,7650
0,5732
1,1918
27,7
32,5
67,5
3,6923
3,6923
58,0
100,0
290
150
140
0,02
0,03
0,01
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
1,7477
Kerrosalan muut. [km² +/-]
280
120
120
0,5732
0,5732
160
150
10
1,1745
1,1745
KARTTAOSA 1
2
M
RA
I u 1/2
150
1
4
AO
t
I
as
II
M
sa-1
I
ajo
3
RA-1
I u 1/2
sa
I
lu
HÄMEENLINNA
HATTELMALA JA KANKAANTAKA
LASSILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
1:2000, karttaosat 1 ja 2
Ranta-asemakaavan muutos koskee tilan Kivitasku RN:o 6:26 alueella sijaitsevia kortteleita 3 ja 4 sekä maa- ja
metsätalousalueita. Ranta-asemakaava (laajennus) koskee osaa tilasta Hirvihaka RN:o 1:15.
Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu korttelit 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta.
Maa- ja metsätalousalue.
Tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa
olla korkeintaan neljä ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 150 m². Kerrosalaltaan enintään 120 m² suuruinen
loma-asunto sekä talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle päärakennusalalle. Erillinen, kerrosalaltaan
enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan sijoittaa myös kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa).
Loma-asuntojen korttelialue.
Loma-asunnon etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen
saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään
15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta.
Tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa
olla korkeintaan neljä ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 150 m². Loma-asunnon kerrosala saa olla korkeintaan
120 m² ja erillisen saunan korkeintaan 25 m² .
Loma-asuntojen korttelialue.
Tontille saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten
kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 450 m². Kerrosalaltaan enintään
350 m² suuruinen asuinrakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (as). Erillinen, kerrosalaltaan
enintään 30 m² suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa-1). Muut
talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (t).
Erillispientalojen korttelialue.
RANTA-ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
AO
RA
RA-1
M
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Korttelin numero.
Ohjeellinen tontin raja.
3
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
Ohjeellinen tontin numero.
150
2
I u1/2
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen
alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
as
Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruisen saunarakennuksen.
Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden kaksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään 350 m² suuruisen
asuinrakennuksen.
Rakennusala.
sa
Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden yksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruisen
saunarakennuksen.
Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² suuruisen talousrakennuksen ja kaksi
enintään 50 m² suuruista talousrakennusta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden puitteissa.
sa-1
t
KARTTAOSA 2
M
lu
ajo
Alue, joka on säilytettävä luonnonmukaisena.
Alueelle saa rakentaa sellaisia vähäisiä rakennelmia ja laitteita, esim. laituri ja portaikko, jotka eivät turmele alueen
luonnontilaa tai maisema-arvoja. Alueella saa suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Ohjeellinen ajoyhteys.
.................................................................................................................................................................
Kaavassa esitettyjen tonttien lukumäärää ei saa ylittää.
Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja
väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia.
RA-tonteilla on säilytettävä ja ylläpidettävä riittävä puusto ja muu kasvillisuus, jolla varmistetaan rakennusten
sopeutuminen ympäristöön ja tonttien rantavyöhykkeen luonnonmukaisena säilyminen.
Rantametsien hoidossa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia rantametsien hoitosuosituksia.
Piia Tuokko
ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)
RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan
kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa.
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa
Hämeenlinnassa 18.9.2014, 3.2.2015
Arto Remes
maanmittausinsinööri AMK
Tämä ranta-asemakaava on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymä
Voimaantulo