Vesa Kämäräinen

Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja
tulevaisuudessa?
Helsingin kaupungin elinkeinopäivä 2015
Vesa Kämäräinen
23.4.2015
NHG:n missio: Parempia palveluita rajallisilla resursseilla
Nykyinen menokehitys on kestämätön…
…mutta oikein kohdennetuilla toimenpiteillä on mahdollista
saada parempia palveluita rajallisilla resursseilla
Terveydenhuollon kooknaismenot EUR / 15-64 vuotias1
2x
10000
Palvelurakenne
”Tehdään oikeita asioita”
8000
6000
9500
4000
2000
6700
3600
4700
0
2000
2010
2020E
2030E
Laatu ja tehokkuus
”Tehdään asiat oikein”
Terveydenhuollon menot / BKT 2
+50%
14%
12%
10%
8%
13%
6%
4%
11%
7%
9%
Hoito- ja palveluketjut
”Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan”
2%
0%
2000
1)
2)
2010
2020E
2030E
Terveydenhuoltomenot yhteensä vuoden 2011 hinnoin (2000 ja 2010 lähde THL). Sisältää myös vanhusten ja vammaisten laitoshoidon ja lääkekulut, 2020 ja 2030
NHG ennuste jos historiallinen kokonaiskasvu 5,4% jatkuu. Kasvu korjattu 2% inflaatiolla.
BKT kasvuoletus 1,4% per vuosi ja inflaatiokorjattu terveydenhuollon menojen kehitys 3,4% per vuosi
2
Sisältö
1
Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään?
2
Mikä muuttaa toimintaympäristöä?
3
Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa?
Historia selittää nykyisen järjestelmän ja arvoverkon muodostumista
1970-luku: Terveyskeskusjärjestelmä
2000-luku: Kuntien
ulkoistukset
1978: Työterveyshuoltolaki

Terveyskeskusjärjestelmä luotiin
kansanterveyslain yhteydessä

Työterveyshuoltolaki säädetty 1978, muita säädöksiä myös ennen
tätä

Tavoitteena taata kaikille kansalaisille
tasapuolinen ja hyvä terveydenhuolto


Terveyskeskusjärjestelmä oli perusta
suomalaisten terveydentilan kohentumiseen
Lailla määrättiin työterveyshuolto kaikkien työnantajien
velvollisuudeksi sekä haluttiin mahdollisimman laaja kattavuus ja
suuntautuminen ennaltaehkäisevään toimintaan

Terveyskeskusten infrastruktuuri vanhentunutta

Järjestelmä on hyvä, mutta sillä ei saada aikaan haluttuja hyötyjä

Heikko työvoiman saatavuus


Pienentynyt rahoitus
Työterveyshuollon lakisääteisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä
johtuvia terveysvaaroja ja tukea työkykyä, mutta tällä hetkellä toiminta
on kuitenkin hyvin pitkälti sairaanhoitoa

Asiakaskunnan polarisoituminen (vrt. työterveys)


Puutteellinen panostus ennaltaehkäisevään työhön

Järjestelmää kuormittavat moniongelmaiset henkilöt:
väestöryhmittäiset terveyserot ovat kasvaneet
Yli 80 % työnantajista tarjoaa työntekijöilleen myös sairaanhoidon.
Vaikka tämä toimii, sitä arvostellaan mm. kansalaisten
eriarvoistamisesta

Kritiikkiä esiintyy myös työterveyshuollon kustannusten nousun takia
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
eri organisaatiot

Kansanterveyslaki antoi vastuut eri organisaatioille


Hoitoketjut pätkivät ja ovat hajanaisia, joka aiheuttaa osaoptimointia
Ennaltaehkäisevä työ kärsii, kun budjetit ovat eri paikoissa

Ulkoistukset ovat seuranneet
hoitotakuista, kyvyttömyydestä
investoida, johtajuuden puutteesta
sekä heikosta työvoiman
saatavuudesta

Ulkoistuksia ei ole toteutettu
strategisesti vaan kunnat ulkoistavat
pakon edessä

Osaulkoistukset pirstaloivat
palvelutuotantoa

Liikehdintää myös ulkoistus –
takaisinotto akselilla
IT-infrastruktuuri

Kuntien IT-järjestelmät ovat
muovautuneet historian saatossa, ja
pääsääntöisesti eri toiminnoilla on
omat järjestelmät
Yksityisen hoidon
Kela-korvaus

Kela-korvaus luotiin tukemaan
ihmisten pääsyä yksityiseen
sairaanhoitoon

Järjestelmän merkityksen voi
kyseenalaistaa, sillä korvauksen
osuus kokonaismaksusta pudonnut,
ja on enää keskimäärin 20-25%
Kunnissa tilaajaa ja tuottajaa ei eriytetty

Kunnat ovat alun perin vastanneet sekä tilaamisesta että tuottamisesta





Ei juuri kilpailua
Tuottavuus ja laatu eivät ole toivotulla tasolla, kun vertailukohtia ei ole
Asiakkaan näkökulma jää puutteelliseksi, kun ei ole vaihtoehtoja

Käytössä olevat järjestelmät
vanhentuneita
Järjestelmät eivät kommunikoi
keskenään
Raportointitoiminnot eivät tue
johtamista ja hoitoketjuja
4
Lähteet: Finlex, STM, Kela, NHG analyysi
Suomen Sote-palvelumenot yhteensä noin 22 mrd. €,
josta noin 25 % on yksityisesti tuotettua
Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Suomessa 2013E*, m€
Yksityinen terveydenhuolto 2 832 m€
*Arvio perustuen 2012-2013 kokonaiskustannusten muutokseen
**Sisältää kuntoutus-, kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, jotka eivät kuulu muihin kategorioihin
Huom: Ei sisällä hallintoa ja sairaanhoitokuljetuksia
Lähde: THL; TEM; Tilastokeskus; Kuusikko-kunnat; NHG analyysi
Yksityisesti tuotettu sosiaalihuolto ja
lasten päivähoito 2 677 m€
5
Sisältö
1
Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään?
2
Mikä muuttaa toimintaympäristöä?
3
Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa?
Markkinoiden kriittiset muutosvoimat voidaan jakaa kolmeen
ryhmään
Kysyntää lisäävät ja markkinaa kasvattavat muutokset
Julkisen sektorin
kustannuspaineen
vähentämisestä kumpuavat
muutokset
• Asiakkaiden uudet
tarpeet
• Potentiaalinen
terveyspalveluiden
viennin kasvaminen
Toimintatapoja ja
markkinaa
muokkaavat
muutokset
• IT-järjestelmien
uusiminen
• Uuden teknologian
käyttöönotto
• Kiinteistöjen
uusiminen
• Julkisen toiminnan
tehostaminen
• Julkisen
rahoituksen
vähentäminen
Sosiaali- ja
terveydenhuolto
nyt ja
tulevaisuudessa
7
Mitä muutosvoimat tarkoittavat käytännössä?
 Toimintaa tehostetaan rakenteellisesti ja strategisilla ulkoistuksilla: keskeinen keino onnistunut sote-uudistus
joka ei ratkaise ongelmaa mutta mahdollistaa sen ratkaisemisen.
Julkisen
sektorin
ahdinko vaatii
tehostamista
Kysynnän
lisääntyminen
ja
markkinan
kasvaminen
 Pienistä palasista siirrytään kokonaishoitoketjujen hallintaan, panostetaan ennaltaehkäisyyn ja kohdennetaan
resursseja. Valinnanvapauden muodostama kilpailutilanne ja ulkoistukset kirittävät julkisen sektorin
tuottavuuutta
 Kustannuksia voidaan myös leikata karsimalla lakisääteisiä palveluita. Tällöin vastuu palveluiden tuottamisesta
siirtyy jollekin muulle taholle kuin julkiselle sektorille (esim. yksityishenkilöt, työterveys, vakuutusyhtiöt).
Tapahtunee ennen pitkää markkinaehtoisesti, koska on poliittisesti kipeä ja haastava päätös
 Yksityisten henkilöiden varallisuus kasvaa lisäten mahdollisuuksia erityisesti yksityisille palveluntuottajille
 Omaan terveyteen panostetaan: kuluttajat ovat entistäkin tietoisempia, ja erityisosaamista arvostetaan.
 Terveyspalveluiden vienti luo uusia mahdollisuuksia sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä:
hoivapalvelukonseptit, kansainvälisesti korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus, innovatiivinen teknologia
 Uusi toimiva ja kustannustehokas tapa käsitellä tietoa: potilaiden tietojen keskittäminen
Toimintatapojen
muutos
 Teknologia muuttaa sekä hoitokäytäntöjä että tiedon hyödyntämistä. Julkinen sektori hidas ja varovainen
teknologisissa uudistuksissa. Yksityisellä sektorilla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä, myös
kansainvälisesti
 Sote-infra vaatii investointeja, jotka kiinnostavat kiinteistösijoittajia – miksi kunnan tai sairaanhoitopiirin pitäisi
omistaa rakennukset?
8
ESIMERKKI: Eniten palveluita tarvitseva 10% asukkaista muodostaa 74%
kunnan, Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista kustannuksista
Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvitsevien asiakkaiden kustannuksia
Asukasryhmien eri rahoituskanavista saaman kustannuksen osuus (%) rahoituskanavan kokonaiskustannuksesta
100 %
90 %
80 %
2%
4%
4%
10%
10%
6%
20%
90-100%
80-90%
12%
70-80%
70 %
60-70%
60 %
Kun kunnan kustannuksiin lisätään
Kelan ja työterveyden kustannukset,
kustannuskertymä loivenee – Kela ja
työterveyshuolto kohdistavat osan
kustannuksistaan eri väestönosalle kuin
kunta
50-60%
50 %
40 %
80%
81%
74%
40-50%
78%
30-40%
30 %
20-30%
Työterveyden kustannuskertymä
poikkeaa muista – työterveyden piirissä
on rajoitettu osa kuntalaisista, jolloin
pienempi määrä asukkaita kerryttää
kaikki kustannukset
20 %
10-20%
10 %
Eniten ko. rahoituskanavan
palveluja tarvitseva 10%
asukkaista
0%
Kaikkien
rahoituskanavien
kokonaisuus
Kunnan kustannukset
Kustannukset eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta
Kelan kustannukset
Työterveyden
kustannukset
Lähde: NHGn Sitralle tekemä selvitys 2015
9
Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?*
Eniten palveluita tarvitsevan 10 % kokonaiskustannusten jakautuminen**
100 %
3%
2%
Muut
24%
Lääkekorvaukset yksin ylittävät kalliin rajan
90 %
80 %
70 %
60 %
6%
5%
50 %
17%
”Terveydenhuollon
asiakkaat, jotka eivät
sosiaalipalveluissa”
Kalliit somaattiset potilaat (ei sos.palveluita)
36 % kustannuksista
Psykiatristen palveluiden asiakkaat (ei sos.
palveluita tai päihdepalveluita)
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat
40 %
8%
Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat
30 %
20 %
10 %
33%
Lastensuojelun asiakkaat
”Sosiaalipalveluasiakkaat”***
64 % kustannuksista
Vanhuspalveluiden asiakkaat
0%
* Huom: kattaa 74 % Oulun, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Asiakkaan maksama osuus ei ole mukana kustannuksissa.
** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi
useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n
asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset potilaat” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai
psykiatrian asiakkaita.
***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä Lähde: NHGn Sitralle tekemä selvitys 2015
10
Sisältö
1
Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään?
2
Mikä muuttaa toimintaympäristöä?
3
Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa?
Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa?
 Asiakkuudet
− Tiedon hallinta ja jakaminen
− Valinnanvapaus
− Asiakkaan vastuu omasta terveydestä
 Tiedon käyttö ennustamiseen ja ennakointiin
− Big data
− Ennusteanalytiikan kehittyminen
− Myös resursoinnin siirtyminen ennaltaehkäisyyn
 Vaikuttavuus perusteiset ansaintalogiikat ja hankinnat
− Maksetaan vaikuttavuudesta ei suoritteista
− Yhteneväiset tavoitteet ja insentiivit kaikille hoitoketjun tuottajille
− Yksityinen-julkinen toimintamallit
 Uudet rahoitusmallit
− Nykyisen monikanavaisen rahoituksen uusiminen
− Kokonaan uudet rahoitusinstrumentit, simerkisi SIB (Social Impact Bond)
12
Kiitos !