docUusin lehti 4/2015 - Matkailu
download 
Report Transcription
Uusin lehti 4/2015 - Matkailu
F. Y. YR SM F ÖR Radion sinfoniaorkesteri – Lue lisää sivut 10-11 TF IS T FR 1 • 2015 4 ILIJAYHDIST TKA YS MA T UR Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti SUO ME N Matkailu lehti EN I N GE N I FINLA ND 2 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Kuopion Musiikkikeskus – mukana arjessa ja juhlassa Vuonna 1985 Kuopionlahden rannalle, parin korttelin päähän ”mualiman navalta” eli Kuopion torilta valmistui Kuopion Musiikkikeskus. N yt 30 vuotta myöhemmin talo on yksi Suomen merkittävimmistä konsertti- ja kongressikeskuksista, maakunnan musiikkielämän sydän ja Kuopion kaupunginorkesterin koti. Juhlasyksynä estradilla vierailevat suomalaisten suosikkiartistit iskelmästä poppiin, rockista stand uppiin sekä klassisen musiikin ja tanssin kansainvälisen tason taiteilijat. Iskelmän juhlaa ja nostalgian sävyjä Tänä vuonna on 100 vuotta Toivo Kärjen ja Olavi Virran syntymästä. Kuopion kaupunginorkesteri yhdessä vibrafonisti Pa- nu Savolaisen trion kanssa tuo Kärjen iskelmät tähän päivään. Tangokuninkaalliset tulkitsevat laulajalegenda Virran unohtumattomia sävelmiä ja supernaiset Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola ja Marjatta Leppänen vievät matkalle vuosikymmenten taa. Samettiäänisen Jorma Kääriäisen uraan vaikuttaneet kappaleet Elviksestä Suomi-iskelmään saavat uusia sävyjä kaupunginorkesterin säestyksellä. Sinfonisessa syksyssä soivat mm. Sibeliuksen 150v-juhlavuoden kunniaksi kansallissäveltäjän teokset, unohtamatta juhlivia aikalaissäveltäjiä, Carl Nielseniä ja Alexander Glazunovia. Virtuoosimaiseten taiteilijavieraiden tulkinnat puhuttelevat musiikin kansainvälisellä kielellä. Valokeilassa kansan suosikit Monipuolinen artistikavalkadi tarjoaa valinnanvaraa – ja vaikeutta. Tunnetiloista ja musiikkityyleistä toiseen kutsuvat mm. Samuli Edelmann, Ismo Alanko, Kaija Koo, Apocalyptica, Waltteri Torikka, Riku Niemi Orchestra & Amadeus, Club For Five, Johanna Kurkela, Antti Tuisku, Tuliset tenorit Jyrki Anttila, Pentti Hietanen ja Tomi Metsäketo sekä sanasepot Teemu Vesterisestä Sami Hedbergiin. www.kuopionmusiikkikeskus.fi www.facebook.com/KuopionMusiikkikeskus www.youtube.com/KuopioMusiikkikeskus www.kuopiotahko.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 3 Kolumni Aino Rimppi Aurinkoa etsimässä L omat loppuivat Weekend-festivaalien merkeissä, lisäksi Helsingissä riehaannutti Taiteiden yö. Molempiin tapahtumiin otti osaa myös aurinko. Suurin osa kesän tapahtumista taisi sitten mennäkin sateisen ja kolean sään merkeissä. Moni lähti tankkaamaan D-vitamiinia lämpöisiin maihin, ja matkatoimistoissa oltiin tyytyväisiä. Kesä-heinäkuun koleudessa odottelin minäkin kärsimättömänä matkaani ystävien luokse Müncheniin, sillä eteläisessä Euroopassa lähes käristyttiin helteessä. Onneksi aurinko pääsi pilvien läpi sentään pohjoisellekin taivaalle. Koulujen ja töiden alettua! Auringosta pääsivät kuitenkin nauttimaan Suomeen lomailemaan saapuneet ulkomaalaiset. Majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät kesäkuussa 2,5 % edellisvuodesta. Miinus (-6,2 %) tuli pääosin ulkomailta, kertoo Art-Travel -uutiskirje. Vähemmän kuin tänä vuonna kesäkuussa ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin edellisen kerran 2010. Nyt väheneminen johtui ennen kaikkea venäläisyöpymisten 39 prosentin pudotuksesta. Eniten yöpymisiä kirjattiin Saksasta. *** Vantaalla moni lomailija kolusi läpi Kivistön asuntomessutalot. Messutalot pitivät ainakin vettä. Messujen kynnyksellä avattiin liikenteelle myös Kehärata. Voin kuvitella, että junaan nousseiden tunnelma oli kuin lomareissulla. Reissuun kannattaa aina lähteä, vaikka sateisellakin säällä ja vaikka aivan lähelle, sillä jo pelkkä lähteminen auttaa unohtamaan arjen. Ylen uutiset keräsi kesäkuun alussa vinkkejä lukijoilta vähän tunnetuista lähipaikkakunnan nähtävyyksistä. Saalis oli päätähuimaava. Jokioisten rautatien tai Rapolan Linnavuoren ohella Suomessa on kymmenittäin yhden päivän pistäytymispaikkoja. Monien naapurustossa! Nuo vaatimattomalta tuntuvat paikat voisivat toki sytyttää ulkomaalaisenkin sielun. Itse kävin Pirunpesällä eli Jalasjärven hiidenkirnulla, 4 jonka Spede Pasanen toi kansan tietoisuuteen. Mutta kävin myös Orivedellä katsomassa Aimo Tukiaisen Purnun säätiön näyttelyn, joka lepää luonnon helmassa. Sateen yllättäessä Purnussa pääsee livahtamaan seuraavaan näyttelyhalliin ja taas seuraavaan, sekä lopuksi saunomaan savusaunaan ja kahville kodikkaasti kalustettuun aittaan. Eräs tuntemani pariskunta pakkaa laukkunsa ja lähtee Purnuun aina juhannuksena – miellyttävä traditio! Musiikkifestivaali kuuluu tietenkin suomalaiseen lomareissuun. Itse suuntaan joka toinen kesä Savonlinnaan. Onneksi Olavinlinnan katsomo on katettu – sateen ropina vai joskus sekoittuu musiikkiin. Tänä vuonna tosin kastuin vain kaupungin edustalla välkkyvän Pihlajaveden aalloissa, sillä aurinko paistoi viime kesänä Itä-Suomessa ahkerammin kuin läntisessä. *** Katsoin televisiosta Simon Reeven vaellusta Euroopan pyhiinvaellusreiteillä – valaiseva ohjelma. Sveitsin Alpeilla sijaitseva yöpymispaikka hämmästytti, sillä luostaria – jos paikkaa luostariksi voi kutsua – pitävät yllä mormonit joogan ja karman lakien varjeluksessa. Vierailijoita piisaa lähes tungokseen asti. Italialaiseen 30 000 asukkaan St. Giovannin pikkukaupunkiin puolestaan saapuu vuodessa miljoonia ”pyhiinvaeltajia” kaikkialta maailmasta. Vierailijat yöpyvät ennen maanviljelyksestä toimeentulonsa saaneiden asukkaiden rakentamassa 120 loistohotellissa. ”Matkailuala Suomessa ei pelkää taantumaa” otsikoi 21. elokuuta Helsingin Sanomat ja jatkoi: ”Alan yritykset rakentavat palveluja kolmen vuoden aikana ainakin 550 miljoonalla eurolla”. Maailmanpyörä Katajanokalla jo on, mutta sinne on kaavailtu myös merikylpylää satamaaltaineen. Lisäksi Suomeen on suunnitteilla uusia uljaita hotelleja ja loma-asuntoja. Ilman kummempia miettimisiä Etelärantaan näillä näkymin myös Guggenheimtaidemuseo! Eivätköhän kävijämäärät n silloin meilläkin kasvaisi parin vuoden sisällä miljooniin? M A T K A I L U lehti 4 • 2015 ILIJAYHDIST TKA YS MA PÄÄKIRJOITUS F ÖR TF IS T FR T UR F. 4 • 2015 Y. YR SM Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti SUO ME N Matkailu lehti EN I Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303 torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545 Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951 Seppo Aho puh. 0400 804 563 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 470 2315 matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander puh. 040 414 3800 merja.helander@matkailulehti.fi Aineistojen toimitus: Matkailu -lehti puh. 050 571 1303 matkailu@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: SiistitSivut, Tarja Välimäki siistitsivut@gmail.com Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy N GE N I FINLA ND TÄSSÄ NUMEROSSA “Lomien siirto ei kannata” Laaja, mm kesälomien siirtoa koskeva artikkeli (HS 8.8.2015) ”Ekonomistit: Lomien siirto ei kannata” oli sinänsä ansiokas ja siinä tuotiin esille eri sektoreita edustavien henkilöiden näkemyksiä sekä henkilökohtaisia mielipiteitä asiasta. Kukin tarkasteli asiaa omasta näkökulmastaan. Artikkelissa viitattiin elinkeinoelämän järjestöjen pari vuotta sitten tekemään selvitykseen koulujen kesälomien siirtämisestä. Siinä todettiin, että “yritysten toiveita kysyttäessä lomien siirtoa ajoi lähinnä matkailuala”. Kommentti antaa syyn käsitellä asiaa vähän yksityiskohtaisemmin. Suomen Matkailualan Seniorit ry sekä Suomen Matkailijayhdistys SMY ry tekivät aloitteen selvityksen aikaansaamiseksi. Toimin asiaa pohtineen ryhmän kokoonkutsujana ja tässä roolissa pääsin seuraamaan EK:n, Suomen Yrittäjien ja KKK.n toteuttamaa selvitystä jäsenyritystensä parissa. Selvityksessä ei kysytty, mitä yritykset haluaisivat tai toivoisivat. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään lomien siirrosta aiheutuvia hyötyjä tai haittoja vastaajien edustaman yrityksen, yrityksen toimialan, aluekehityksen ja koko maan elinkeinoelämän kannalta. (Tulokset julkistettiin tammikuussa 2013 EK:n ja SY:n toimesta.) Tässä yhteydessä tuloksia ei ole mahdollista referoida yksityiskohtaisesti, mutta yleisesti ottaen koulujen kesäloma-ajan siirtäminen kahdella viikolla myöhäisemmäksi nähtiin tuovan selvästi enemmän hyötyjä kuin haittoja! Yrittäjien, ei ainoastaan matkailualan yrittäjien, näkemys näyttäisi eroavan ekonomistien näkemyksistä. Maamme elinkeinoelämän kannalta asiaa kysyttäessä puolet vastaajista näki muutoksen tuovan hyötyjä. Vain n. 6 % oli sitä mieltä, että muutoksesta olisi enemmän haittaa. Vastaajan omaan toimialaan tai yritykseen liittyen runsaat 40 % näki muutoksen tuovan hyötyjä ja n. 10 % näki asian haitallisena. Lehdessä olleeseen kommenttiin ”lähinnä matkailuala ajaa tätä asiaa” on todettava, että toistaiseksi näin näyttäisi olevan. Tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että lähinnä matkailun alalla, mutta myös sitä lähellä toimivien yrityssektorien laajemmissa piireissä, ymmärretään tämän muutoksen mahdollisuus. Radion sinfoniaorkesteri 6-7 Jokioisten kartanon pitkä juustohistoria 10-11 Radion sinfoniaorkesteri 12-13 Helsingin Barokkiorkesteri, Helsingin ylipisto 22-23 Forssan seutu 32-33 Ruukin Patruuna – Varkauden teatteri 38-39 Evon luonto 40-41 Jyväskylä iloa koko perheelle 46-47 Lux Gratiae tapahtuma Naantalissa 48-50 Turkulaista nukketeatteria Turun Kirjamessut 52-53 Ähtäri Eläinpuisto, pikku- panda ja lumileopardeja M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain n. 5 % edusti matkailualaa ja vain n. 13 % läheisesti matkailuun liittyviä yrityksiä. Yli 80 % vastaajista ei mitenkään liittynyt matkailuun. Matkailuun tai läheisesti matkailuun liittyvissä yrityksissä n. 63 % vastaajista näki muutoksen tuovan hyötyjä ja vain n. 6 % piti muutosta haitallisena! Yllämainitun artikkelin julkaisemisen jälkeen asia otettiin esille Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (12.8.2015) otsikolla “Koulujen loma-ajoista pitäisi tehdä laaja kyselytutkimus”. Kirjoitus loppuu matkailuelinkeinon kannalta merkittävään toteamukseen: “Olisi myös hyödyllistä arvioida, minkälainen ratkaisu tukee matkailuelinkeinoa, joka työllistää väkeä eri puolilla maata. Ovatko perinteet niin tärkeitä, ettei tilannetta tarvitse päivittää?” – Haluan uskoa, ja toivon, että eivät olisi. Matti Orama Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n hallituksen puheenjohtaja Suomen Matkailualan Seniorit ry:n hallituksen jäsen 5 Jokioisten kartanon rakennusten arkkitehtuuri huokuu historiaa. Meijeritalo on uudemmasta päästä. Anna juustonenän johdattaa herkkukierrokselle Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Suomessa on kymmeniä pienjuustoloita, joiden tuotteita saa yleensä vain juustolan lähiympäristöstä. Herkkuja arvostavalle ryhmälle kierros suomalaisissa pienjuustoloissa on antoisa kokemus. J okioisten Kartanon Meijerin toimitusjohtajan Risto Sirénin työpaikka huokuu historiaa. Kartanon päärakennus on komea, sen takana siintää kartanon kirkko sekä maneesi. Meijerin kiviseinien sisällä on toinen maailma, siellä rosteri kiiltää: maito muokataan juustoksi turvallisesti nykyaikaisin laittein. Muutaman kilometrin päässä Jokioisten leivän kahvilassa on Jokioisten juustojen tehtaanmyymälä. – Juustoja valmistetaan 100 000 kiloa vuodessa, mutta pienillä investoinneilla tuotantoa olisi helppo kasvattaa, Sirén sanoo. Juustokauppa käy hyvin lähiseudulle. Myös Helsinkiin ja Turkuun juustoa toimitetaan säännöllisesti. Jokioisten juustovalikoima laajenee kaiken aikaa. Salmiakilla maistettu cheddar on yksi uusimmista. Oluella ja punaviinillä maustetut juustot ovat myös Jokioisten erikoisuuksia. Matkailijat ovat myös löytäneet Jokioisten juustovalikoiman. – Ryhmiä on käynyt, paikkoja on esitelty ja juustoja maistatettu, Sirén sanoo. 6 Kartanon Meijerin juustoja varastoidaan oikeaoppisesti juustokellarissa, esittelee Risto Sirén. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Matkailumielessä pienjuustoloissa vierailu on Sirénin mukaan mielenkiintoista, sillä yleensä näitä juustoja saa vain juustoloiden lähiseudulta. Pitkä juustohistoria Jokioisten kartanolla ja sen juustolla on pitkä historia. Kartanorakennus nousi maille 1600-luvulla. Seuraavan vuosisadan aikana kartano kasvoi reippaasti ja siellä toimi myös sahalaitos, kehräämö ja kankipaja. Meijeritoimintaa kartanossa tiedetään olleen hyvin varhain, ainakin vuodesta 1865 lähtien. Perinteisten kartanonmeijereiden tapaan aluksi meijerissä jalostettiin vain kartanon itsensä tuottama maito, mutta 1880-luvulla meijeriin alettiin vastaanottaa myös talonpoikien tuottamaa maitoa. Sata vuotta sitten kartano siirtyi valtiolle ja sinne perustettiin koemeijeri ja meijerikoulu. Valtio väistyi kartanon meijeristä vuonna 2012 mutta juustojen valmistus jatkui Jokioisten leivän vuokrattua meijeritilat. Vuonna 2014 perustettiin Jokioisten Kartanon Meijeri, joka jatkaa kartanon vanhaa juustoperinnettä. MTT:n aikaisia juustoja eli Fuugaa ja Festivoa tehdään edelleen ja siinä rinnalla syntyy uusia tuotteita. meen ammatti-instituutti Hämeenlinna, Juusto- ja matkailutila Heikkilä Laitikkala, Tuomisen tila Ruovesi, Herkkujuustola Oy Sastamala, Jokilaakson Juusto Oy Jämsä, Kainuun Contry Food Sotkamo, Miettilän Juustola Sulkava, Saloniemen Juustola Laitila, Jokioisten Kartanon Meijeri Oy Jokioinen, Mäkelän tilajuustola Artjärvi, Naaskon kotijuusto Kantomaanpää, Pitkäsen Maalaisjuustola Kuusamo, Helsingin Meijeriliike Oy Helsinki, Jukolan Juusto Oy, Leivonmäki. Juustopaikkoja löytyy ympäri Suomea Pienjuustoloita alkaa olla jo joka puolella Suomea. Tuotteissa on houkuttelevaa kirjoa ja erikoisuuksia löytyy. Esimerkiksi Saloniemen juustola tekee Laitilassa juustoa lampaanmaidosta. Pienjuustoloiden oma yhdistys on Suomen pienjuustolayhdistys, joka järjestää koulutusta, edunvalvontaa ja neuvontaa. Pari vuotta sitten käynnistyi hanke, jonka tavoitteena on helpottaa juustoloiden perustamista. Seuraavat juustolat ovat yhdistyksen jäsenjuustoloita. Veikkolan Perinnejuusto Ky Lohja, Koivulan Kotijuustola Muhos, Kosken Kotijuusto Koski TL, Kolatun Juustola Oy Somero, Rantakallion juustola Kristiinankaupunki, Polven Juustola Savero, Mäkiahon Juustola Leivonmäki, Peltolan Juustola Suonenjoki, Paavolan Kotijuustola Elimäki, Ahti Kerkelän Juustola Kemijärvi, Vaalan Juustola Vaala, Hä- Kartanon juustovalikoimassa on myös punaviinillä, oluella ja salmiakilla maustettuja juustoja. Juuston valmistus on tarkkaa ja puhdasta työtä, esittelee Risto Sirén. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 7 Akustiikka syntyy puusta ja ovaalista muodosta Teksti Aino Rimppi, kuvat Lahden Sibeliustalo S uomalainen metsä oli Lahden Sibeliustaloa suunnitelleiden arkkitehtien innoittaja. Tuo innoituksen synnyttämä lahtelaisten kongressi- ja konserttikeskus täytti keväällä 15 vuotta. Puu on jo luonnostaan suomalainen rakennusmateriaali, mutta suurten rakennusten rakennusmateriaalina se on ollut kauan unohduksissa. Hannu Tikka ja Kimmo Lintula uskalsivat palata puuhun, ja Lahden Sibeliustalo oli valmistuessaan lähes sataan vuoteen Suomen suurin julkinen rakennus. Sibeliustalo valmistui vuonna 2000. Suunnittelevista arkkitehdeistä keräsi voiton kaksikko Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Hannu Tikka on professori Tampereen yliopistossa, Kimmo Lintula kuuluu voittoisaan kolmikkoon nuoria, suomalaisia arkkitehtejä. Sibeliustalo on nyt palvelut viisitoista vuotta kongressi- ja konserttikeskuksena. Se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja niittänyt kansainvälistä kiitosta. Akustiikka on yksi maailman parhaimpia. Vakiinnuttanut paikkansa Akustiikaltaan ylistetty yleisö- ja esiintymistila Sibeliustalossa muodostavat yhdessä ovaalin kehän – suomalainen metsä sananmukaisesti vastaa niin kuin siellä soitetaan. Puu antaa pehmeän kaikupohjan. Ohjelmatarjontaa on vuoden parhaimpina aikoina lähes jokaisena päivänä. Erityyppiset, erilaista yleisöä kiinnostat ohjelmat vuorottelevat Sibeliustalon ohjelmistossa ja sulautuvat toisiinsa kuten myös rakennuksen muoto ja materiaali vuorottelevat ja sulautuvat yhdeksi, käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi. Viime keväänä 15 vuotta täyttänyt konserttitalo on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kulttuurielämässä. Illan pimetessä – varsinkin Vesijärven suunnalta – Sibeliustalo loista korun lailla. Kuultavuuden rakennus toki saa lasista ja sadoista valoista, mutta myös lasin sisäpuolen vaaleista puupinnoista ja valkoisista parvista ja portaikoista. Vanha tiili sisääntulon ympärillä ikään kuin tukee keveitä materiaaleja, yhdistää vanhan teollisen ja uuden ilmavan. Syksy on täyttynyt Sibelius-aiheisista konserteista. Mestarille omistettu vuoden viimeinen konserttikokonaisuus on ohjelmistossa 8. joulukuuta, hänen 150-vuotissyntymäpäivänään. Sitä ennen Sibeliustaloon voi mennä kuuntelemaan ja näkemään mm. Toivo Kärjen 100-vuotiskonserttia, Jorma Uotisen esityksen 28. lokakuuta ja hyväntekeväisyyskonserttiin 2. marraskuuta. - Periaatteemme on tarjota kulttuurinystävälle kaiken kattavaa ohjelmaa, lupaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö Petra Peltovako ja jatkaa, mm. Finlandia-klubi on perheystävällinen Rockklubi, jonka tarjonta on tarkoitettu kaikenikäisille. Alkutaival on muuttunut ylistykseksi Itsestään selvää Sibeliustalon voittoisa kulku ei ole, sillä 1990-luvulla Lahdessa ei ollenkaan oltu yksimielisiä esityksestä rakentaa Vesijärven rannalle kongressi- ja konserttikeskus. Puoltavana enemmistönä valtuuston äänestyksessä voitti ainoastaan yksi ääni. Nyt kunniamainintoja tulee monelta taholta, kiittelee Petra Peltovako. - Tämän vuoden alussa sali nimettiin viiden parhaan konserttisalin joukkoon Guardia-lehdessä. Sitä ennen Sibeliustalo on päässyt maailman 10 parhaan konserttitalon joukkoon Australian The Sydney Morning Herald -lehdessä. 8 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Kaksi veistäjää aloittaa Hyvinkään taidemuseon näyttelysyksyn Maija Helasvuo 11.9-8.11.2015 veistoksia Laura Könönen 11.9-8.11.2015 installaatio Puu on ollut Maija Helasvuon (s. 1968) koko veistäjänuran ajan keskeinen työskentelymateriaali. Hänen veistoksensa syntyvät lepästä, haavasta, koivusta, kuusesta ja männystä, vain harvoin materiaalina on jokin jalopuu. Helasvuon huolella rakennetut teokset kunnioittavat käsityötä. Ilmaisussaan hän on kuitenkin hyvin tietoinen nykytaiteen ilmiöistä ja tulkitsee niitä aina vahvasti oman näkemyksensä kautta. Arkipäivän elämään tai sukupuoleen liittyvät aiheet ja merkitykset ovat aina kiinnostaneet taiteilijaa. Maija Helasvuolla on tuo joillekin kuvanveistäjille maaginen kyky saada uudet ja kokeelliset usein perinteen kannalta hämmentävät materiaalit hengittämään kuten lasi ja epäortodoksisesti työstetty keramiikka. Voiko mikään materiaali olla triviaali modernissa kuvanveistossa, koska niillä ei välttämättä enää ole arvolähtökohtaa. Jälleen kerran Maija Helasvuo tuo tuttuihin materiaaleihin uudenlaisia näkökulmia. Kuvanveistäjä Laura Könönen (1980) on tunnettu vähäeleisistä kivestä veistetyistä ja huolellisesti työstetyistä teoksista. Aiheensa hän ottaa usein arkipäivän elämästä veistäen kovasta dioriitista esim. puhelinkoppeja kaiutinkaappeja. Teoksille on ominaista selkeä yksinkertaisuus ja usein sen vastakohtana yllättävää koristeellisuutta ja pirstaleisuutta. Kovan kiven, usein dioriitista huolellisesti hakatutut teokset arkisine aiheineen käyvät myös usein vuoropuhelua arkkitehtonisen tilan kanssa. www.hyvinkaantaidemuseo.fi Maija Helasvuo, Juurekset, 2015, lasi, poltettu puu. Kuva: Helena Eslon Maija Helasvuo, Riippuvaa lihaa, 2014, puu ja poltettu puu. Kuva: Ella Tommila M A T K A I L U lehti 4 • 2015 9 Orkesterimuusikon kengissä O letko konsertissa istuessasi koskaan ihmetellyt, miksi kapellimestari osoittaa pasuunaryhmää sormellaan? Entä mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että teos soi? Mitä on harmonia – entä balanssi? Näihin kysymyksiin saa vastauksen Radion sinfoniaorkesterin (RSO) Sinfoniaorkesteri tutuksi -konsertissa 23.4.2016, jolloin ylikapellimestari Hannu Lintu ja RSO avaavat yleisölle sinfoniaorkesterin työskentelyä Modest Musorgskyn Näyttelykuvat -teoksen parissa. Orkesterimuusikon kenkiin voivat hypätä kaikki kiinnostuneet 7-vuotiaasta ylöspäin. Kaudella 2015–2016 RSO on mukana myös Sibelius 150 -juhlavuoden huipennuksessa. Syksyn konserttien ohjelmassa on lauluteoksia ja sävelrunoja sekä Sibeliuksen viidennen sinfonian ja viulukonserton alkuperäisversiot. Orkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa solistina laulaa ruotsalainen huippumezzosopraano Anne Sofie von Otter, joka tulkitsee Aulis Sallisen orkestroimia Sibeliuksen yksinlauluja. Ohjelmassa on myös Sibeliuksen sävelruno Tapiola ja Sebastian Fagerlundin Stonework. Maaliskuussa RSO esittää Felix Mendelssohnin harvoin kuullun Elias-oratorion Musiikkitalossa. Teos kertoo tarinan niin Raamatussa, Tanakissa kuin Koraanissakin esiintyvästä profeetta Eliaasta, joka taistelee vääryyttä vastaan ja ratsastaa lopulta tulivaunuissa suoraan taivaaseen. Suurteoksen johtaa Hannu Lintu ja solisteina laulavat sopraano Soile Isokoski, mezzosopraano Karen Cargill, tenori Lothar Odinius sekä basso Arttu Kataja. Kuorona teoksessa on Matti Hyökin valmentama Savonlinnan oopperajuhlakuoro. 10 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 SYKSY 2015 PE 25.9. Sir Roger Norrington, kapellimestari Roope Gröndahl, piano Beethoven – Schumann MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI KE 30.9. Anna-Maria Helsing, kapellimestari PE 23.10. Hannu Lintu, kapellimestari Akiko Suwanai, viulu Haydn – Stravinsky – Lutoslawski KE 11.11. Olli Mustonen, piano Prokofjev Jeremy Denk, piano PE 20.11. Liszt – Bartók – Rahmaninov Olari Elts, kapellimestari MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI Paavali Jumppanen, piano Pärt – Pohjola – Brahms PE 9.10. MYÖHÄISILLAN KUOROTUOKIO Daniel Blendulf, kapellimestari Tuomas Lehto, sello Ilari Angervo, alttoviulu Ravel – Tiensuu – Strauss KE 25.11. ja TO 26.11. Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI Kari Kriikku, klarinetti Auvinen – Chin – Sibelius KE 14.10. ja TO 15.10. SU 6.12. Hannu Lintu, kapellimestari Stephen Hough, piano Zimmermann – Beethoven – Brahms RSO–syksyn15_kons_178x128_mm.indd 1 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Hannu Lintu, kapellimestari Anne Sofie von Otter, mezzosopraano Sallinen – Sibelius/Sallinen – Fagerlund – Sibelius KE 9.12. Hannu Lintu, kapellimestari Anne Sofie von Otter, mezzosopraano TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2016 Fagerlund – Sibelius/Sallinen LA 5.3. – Sibelius ELIAS-ORATORIO PE 18.12. ja SU 20.12. Hannu Lintu, kapellimestari Hannu Lintu, kapellimestari Soile Isokoski, sopraano Karen Cargill, Karita Mattila, sopraano Anssi Karttunen, sello Debussy – Lindberg – Sibelius – Saariaho – Ravel 18.12. ENNEN KONSERTTIA: Taiteilijatapaaminen mezzosopraano Lothar Odinius, tenori Arttu Kataja, basso Savonlinnan oopperajuhlakuoro Mendelssohn LA 23.4. klo 15 SINFONIAORKESTERI TUTUKSI Hannu Lintu, kapellimestari Musorgsky / Ravel Liput 8–43,50 € Lippupalvelusta. Ryhmävaraukset myös rso.liput@yle.fi 9/17/15 3:08 PM 11 Helsingin Barokkiorkesteri, kuva Marco Borggreve. Huippusolistit Musiikkitalolla H Osta lippusi nyt! 12 elsingin Barokkiorkesteri, tuo elämäniloinen, vanhanaikaisin periodisoittimin musisoiva väriläikkä suomalaisessa musiikkielämässä, tarjoilee alkavalla syyskaudella taas kuulijoilleen uskomattomia herkkuja. Sunnuntaina 15.11. klo 16 orkesterin kanssa Helsingin Musiikkitalon lavalle nousee yksi kansainvälisen oopperataivaan kiinnostavimmista nuorista laulajakomeetoista: kontratenori Valer Sabadus. Yleisölle tarjoillaan enkelimäistä laulua ja säteilevä lavapersoona, joka ei jätä ketään kylmäksi. Huippusolisti-konsertti on todella nimensä veroinen. Valer Sabaduksen ääni onkin poikkeuksellinen: se kohoaa sopraanon korkeuksiin asti ja hurmaa herkkyydellään. Sabadus on kysytty esiintyjä maailman ooppera- ja konserttilavoilla juuri nyt ja hänen saamisensa Suomeen on sulka Helsingin Barokkiorkesterin hattuun. Kansainvälinen lehdistö suitsuttaa Sabaduksesta mm. näin: ”Esityksen päänähtävys on Valer Sabadus, kontratenori, joka jo ulkomuotonsa ja säteilynsä voimasta on kuin Synti itse.” (Last Desires) Kultura Extra ”I have never experienced a voice like this!” Musical America Konsertin ohjelmassa kuullaan rakastettua Bachia ja loistokasta Purcellia. Helsingin Barokkiorkesteria johtaa vanhan musiikin kansainvälinen huippunimi, cembalisti ja yhtyejohtaja Skip Sempé. Lisätietoja: www.hebo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Tutustu yliopiston tarinaan! H elsingin yliopistomuseon Ajattelun voimaa -näyttelyssä voit tutustua paitsi yliopiston historiaan, myös opiskelijaelämään eri aikoina tai vaikkapa siihen, miten ja milloin yliopiston ovet alkoivat raottua naisille. Tämä tapahtui vuonna 1870, kun venäläisen kauppaneuvoksen tytär sai erivapauden ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Erivapausmenettelyä vaadittiin naisilta reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Yli 700 naista sai vapautuksen sukupuolensa aiheuttamasta esteestä ja pääsi ylioppilaaksi. Naiset teettivät myös oman ylioppilashatun! Naisylioppilaat teettivät oman ylioppilaslakin ja se oli käytössä joitakin vuosia 1890-luvulla. Kuvassa kopio naisten käyttämästä lakista. Kuva: Timo Huvilinna. Ajattelun voimaa - näyttelyssä kerrotaan myös tänä vuonna 150 vuotta täyttävästä valkolakista – miksi ylioppilasGalleria Academicaan kuuluvan keisari Nikolai II:n muotolakkimme on valkoinen? Tutustu myös lääketieteen saavukuvan maalasi Albert Edelfelt 1896. Kuva: Timo Huvilinna. tuksiin ja opetuksen havaintovälineisiin kuten synnytysfantomiin tai pään anatomiseen malliin! Taideteoksista näyttävimmät ovat neljä keisarimuotokuvaa, jotka yliopisto hankki muotokuvakokoelmaansa GalHELSINGFORS UNIVERSITETSMUSEUM HELSINKI UNIVERSITY MUSEUM leria Academicaan 1800-luvulla – näyttely kertoo, miksi. Ajattelun voimaa sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, 3. krs). Vapaa pääsy. Avoinna mape 12-18, la 11-15. Poikkeusaukioloajat ilmoitetaan museon nettisivuilla. www.museo.helsinki.fi HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO AJATTELUN VOIMAA 1640–2015 HELSINGIN YLIOPISTON TARINA M A T K A I L U lehti 4 • 2015 13 Kuva Antti Kangassalo Valovoimainen Tapiola Sinfonietta ylittää rajoja Tapiola Sinfoniettan konserttikausi on huippuvieraiden tähdittämä. Orkesteri rikkoo perinteitä ja haastaa yleisönsä ennakkoluulottomalla ohjelmallaan. Luvassa on kaihoisaa kamarimusiikkia, mestarillisia orkesteriteoksia, romantiikkaa, rytmiikkaa ja inspiroivia tulkintoja. Syksyn kohokohtina intendentti Helena Värri mainitsee Kaamosfestivaalin Schumann à la Melnikov, maestro Osmo Vänskän vierailun ja Zappa-konsertin. uuTuuS ryhmille! TA P I O L A N TA I D E H E L M ET Tapiola SinfonieTTa & TaidemuSeo emma opastettu taidemuseovierailu + iltapäiväkonsertti + keittolounas ja leivoskahvit 8.10. kLO 11.30-15.30: SchumANN & mOzArT 17.12. kLO 11.30-15.30: BeeThOveN & DvOřAk 35hlö€ / Ryhmäkoko: 10-50 hlöä. Varaukset: 040 514 0358 tai tapiola.sinfonietta@espoo.fi 14 Osmo Vänskä. Kuva Greg Helgeson T apiola Sinfoniettan syyskaudella kuullaan mm. Schumannia, Dvorakia, Beethovenia ja Brahmsia, mutta myös Zappaa. Monien tunnelmien teokset, konsertot, kimarat ja serenadit tuovat valoa ja väriä syksyyn. Kolmipäiväisessä Kaamosfestivaalissa 5.-7.11. pianisti Alexander Melnikov vie kuulijansa Schumannin romanttiseen kamarimusiikkiin. Iltapäivä- ja iltakonserteissa 17.-18.12. kapellimestari Osmo Vänskä johtaa Antonín Dvorákin Uudesta maailmasta -sinfonian, joka on ollut yleisön suosiossa ensiesityksestään lähtien. Beethovenin ensimmäisen pianokonserton solistina taituroi pietarilaissyntyinen pianovirtuoosi Jevgeni Sudbin. Ehkä yllätyksellisin Tapiola Sinfoniettan ohjelmassa on Zappa! Orkesteri esittää Frank Zappan omaperäistä tuotantoa 13.11. Jukka Iisakkilan johdolla, solistina kitaristi-laulaja Marzi Nyman. Helsingin Kamarikuoron 10-vuotisjuhlakonsertissa Religieuse kuullaan 30.10. ensi kertaa Suomessa Cherubinin harvinainen messusävellys ja kanadalaissyntyisen Matthew Whittallin The Return of Light. Uudessa HETKIÄ-sarjassa Tapiola Sinfoniettan muusikot esittelevät omia ohjelmistovalintojaan. Sellosalin iltapäivissä kuullaan venäläissäveltäjien musiikkia, maalarin ja viulistin vuoropuhelua sekä Suomijatsia. Yhteistyössä Unga Teaternin kanssa toteutettu H.C. Andersenin klassikkosatu Pieni tulitik- M A T K A I L U lehti 4 • 2015 kutyttö saa 3.10. uuden ulottuvuuden kiehtovana koko perheen satukonserttina. Suomalaisen laulun mestareiden, Virran, Kärjen ja Rautavaaran, syntymäpäivää juhlistetaan Ola, Topi & Tapsa 300 vuotta -konsertissa 17.11. Solisteina tuikkivat tähdet Paula Koivuniemi, Tuure Kilpeläinen ja Maria Ylipää. Syntymäpäivämalja Sibeliukselle nostetaan säveltäjämestarin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi illalliskonsertissa 8.12. Sibelius on teemana myös Tapiola Sinfoniettan syyskauden vierailukonserteissa Järvenpää-talossa 21.10. ja Porvoon Taidetehtaassa 22.10., joissa kuullaan Sibeliusta ja pelimanneja viulisti Pekka Kuusiston johtamana. Kansainvälistäkin mainetta luonut Tapiola Sinfonietta – Espoon kaupunginorkesteri on tunnettu tinkimättömästä laa- dustaan. Orkesteri esiintyy usein ilman kapellimestaria ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä taiteellisten partneriensa, sveitsiläisen pianisti-kapellimestari Mario Venzagon, moskovalaissyntyisen pianisti Alexander Melnikovin ja kitaristi Marzi Nymanin kanssa. Taiteellisista linjauksista vastaavat vs. intendentti Helena Värri ja muusikkojäsenet Jaakko Luoma ja Mikko Kujanpää. Orkesterissa soittaa 41 muusikkoa ja sen kotisali on Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasali. Tapiola Sinfonietta on levyttänyt yli 60 teosta, joista arvostettu klassisen musiikin lehti Gramophone on valinnut tänä vuonna levytetyn Veli-Matti Puumalan Anna Liisa -oopperan Editor´s Choice -levyjensä joukkoon. www.tapiolasinfonietta.fi Lottakanttiini – tunnelmallinen museokahvila pääkaupunkiseudun tuntumassa T ule kokemaan keskelle Tuusulan Rantatien kauneinta kulttuurimaisemaa ainutlaatuinen elämys. Lottakanttiini tunnetaan monipuolisesta tuotevalikoimasta, ystävällisestä henkilökunnasta ja nostalgisesta tunnelmasta. Valikoimastamme löytyvät laadukkaat suolaiset ja makeat kahvilatuotteet sekä edullinen lounas. Lounaaseen sisältyy runsas salaattibuffet ja jälkiruokakahvi. Lottakanttiinin koekeittiössä tutkitaan 1930-luvun reseptiikkaa. Parhaista resepteistä jalostetaan ammattitaidolla perinteitä kunnioittaen Lottakanttiinin omat tuotteet. Lottakanttiinissa voi herkutella TV:stäkin tutulla kotijäätelöllä, ja kotiin viemisiksi on mahdollisuus ostaa kahvinvastiketta, siemennäkkileipää, erilaisia hillokkeita sekä yrtti- ja teesekoituksia. Lisäksi aina perjantaisin on myynnissä suuren suosion saavuttanut Lottakanttiinin oma erikoisuus, nokkoskauraleipä. Näitä omatekoisia herkkuja ei saa mistään muualta. Lottakanttiini palvelee mielellään myös suurempia ryhmiä. Kysy tarjousta ryhmäpalvelutuotteistamme. www.lottamuseo.fi Rajatoimiston raakakakku on suussa sulava yhdistelmä raikasta mustikkaa ja pehmeän täyteläistä kookosta. Tällä kupongilla lounaan ostajalle (lounaan hinta 7,5€)ilmainen sisäänpääsy Lottamuseon näyttelyihin. Tarjous voimassa 15.12.2015 asti. Lottakanttiinin viihtyisässä tunnelmassa maistuvat sesongin parhaat herkut. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Syväranta Rantatie 39 04310 Tuusula 09 274 1077 info@lottamuseo.fi 15 Pala palalta pois Pala K pois – Äiti, Tytär ja Alzheimer ensi-ilta 15.9.2015 esitykset ajalla 14.9.–28.11. rooleissa Sinikka Sokka Jukka Pitkänen Hanna Seppä Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki 16 irjailija Anneli Kannon romaanista Pala palalta pois – kertomuksia Alzheimerin taudista dramatisoitu näytelmä kertoo vahvasti ja kaunistelematta muistisairauden vaikutuksista niin sairastuneeseen kuin häntä hoitavaan omaiseen. Aktiivinen ja terve Äiti (Sinikka Sokka) on alkanut unohdella asioita. Sitten hän saa muistisairausdiagnoosin. Tytär (Hanna Seppä) aloittaa ponnistelun taudin hidastamiseksi, mutta joutuu toteamaan vuoden kuluttua, että äiti ei pärjää ilman apua. Kun kutsumusammatissaan työskentelevä hoitaja (Jukka Pitkänen) joutuu vanhustyön kehittämissuunnitelmien vuoksi jättämään Äidin hoidon, seuraa romahdus. Pala palalta pois ei ole sairaskertomus. Monien tarinoiden muodossa eteemme avautuu muistisairaus kaikessa rajuudessaan. Esitys liikuttaa, naurattaa ja raivostuttaa, ottaa kantaa äärimmilleen kilpailutetun kotihoidon tasoon ja omaishoitajan raskaaseen arkeen. Pala palalta pois perustuu kirjailija Anneli Kannon omakohtaisiin kokemuksiin ja on siksi niin tunnistettava ja viisas, kaikessa kirpeydessäänkin lämmin, humoristinen ja ihmistä kunnioittava. www.avoimetovet.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Ullakko, kuva Patrik Lustig Kurkistuslaatikko, kuva Heikki Suomi Näyttämömuistoja ja -unelmia Teatterimuseossa S uomen ainoa teatteriin ja tanssiin erikoistunut museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingissä. Tunnelmallisten näyttelytilojen lisäksi Kaapelilta löytyvät myös arkisto sekä tiedontarvitsijoita palveleva tutkijasali. Teatterimuseon näyttelyissä pääset tutustumaan teatteriin lähietäisyydeltä. Kävijöille tarjotaan elämyksiä, iloa ja oivalluksia. Itse tekeminen on osa museovierailua. Voit dubata elokuvaa, osallistua näytelmäkaraokeen, ohjata valoja ja ääniä sekä valita rooliasun pukuhuoneesta ja astua näyttämön valokeilaan! Syksyn vaihtuvissa näyttelyissä nähdään näyttämöpukuja ja lavastuspienoismalleja. Unelmien kuteita -näyttelyn unelmoitavan ihanat puvut kuiskailevat muistojaan esityksistä ja näyttelijöistä viimeisten sadan vuoden ajalta. Skenographia-näyttelyssä kymmenet Erik Salvesenin luomat pienoismaailmat kutsuvat kurkistelemaan ja ihastelemaan. Teatterimuseo tarjoaa erilaisia ohjattuja työpajoja ja opastuksia ryhmille. Myös yllättävät ja teatterintunnelmaiset juhlat järjestyvät museossa. Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta tai teatteritaiteesta tänään, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia, Teatterimuseo on juuri oikea paikka! www. teatterimuseo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 17 Lucy Kirkwoodin näytelmä KokoTeatterissa Brittiläisen tähtikirjailijan näytelmä ensimmäistä kertaa suomenkielisenä Lucy Kirkwood, pressphoto. M onikulttuurinen työryhmä valmistaa uutta draamaa suomalaisessa ammattiteatterissa. Eri tiloihin rakennettu esityskokonaisuus on kokemuksellista teatteria. KokoTeatteri esittää ensimmäisenä Suomessa brittiläisen näytelmäkirjailija Lucy Kirkwoodin näytelmä: ”Ensin tuntui tyhjyys kun sydän otettiin pois mutta nyt on kaikki hyvin”. Kirkwood on kirjoittanut tekstin 2009. Suomennoksesta ja ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja Anna Veijalainen. Näytelmä kertoo paperittomista seksityöläisistä. Nuori Dijana on matkannut suurien unelmien siivittämänä länteen, tavannut miehen, rakastunut ja huomannut pian olevansa raskaana. Se tavallinen tarina? Hän on joutunut väärään seuraan, ollut hyväuskoinen, ajatellut katsovansa vähän sormien läpi - ja löytänyt itsensä osana poikaystävän pyörittämää tyttöbisnestä, siivoamasta samaisten tyttöjen asuntoja, päätyen lopulta itse tytöksi, joka odottaa samassa huoneessa seuraavaa asiakastaan. Se tavallinen tarina? Miten Dijana on sotkeutunut omaan elämäntilanteeseensa ja mikä pitää hänen toivonsa yllä? Näytelmä antaa kasvot yhteiskunnassamme olemassa olevalle, usein piilotetulle ja kasvottomalle ilmiölle - prostituutiolle. Saadessaan ympärilleen lihaa ja verta, muuttuu ilmiö tarinaksi ihmisestä. Ja silloin, se on aina erilainen. Lucy Kirkwood (s. 1984) haastatteli näytelmän kirjoitusvaiheessa seksityöläisiä, niin maahanmuuttaneita kuin syntyperäisiä brittejä. KokoTeatterin esityksessä yhteistyökumppanina toimiva Pro-Tukipiste järjestää esityskauden aikana keskustelutilaisuuksia ja juhlistaa näin 25-vuotista taivaltaan seksityöntekijöiden oikeuksien puolestapuhujana. KokoTeatterin esitys rakentuu teatterin sisällä eri tiloihin, joiden läpi katsojat kulkevat. Tästä syystä paikkamäärä on rajattu 40 henkilöön. Esitys on suomenkielinen ja lisäksi käytämme venäjän sekä edon kieltä. Itä-eurooppalaisen Dijanan roolissa nähdään vastikään Pietarin valtiollisesta teatteritaiteen akatemiasta valmistunut suomalais-venäläinen Anna Andersson. Länsi-afrikkalaisen Glorian roolia näyttelee Nigeriasta Suomeen muuttanut Blessing Osemwegie. www.kokoteatteri.fi 18 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Tapahtumistaan Ilmailumuseo tunnetaan S uomen Ilmailumuseon tapahtumavuosi 2015 on jo kirkkaasti yli puolimatkan ja matkanteko helpottui huomattavasti Kehäradan avajaisten ansiosta, Aviapolis-aseman Pohjoisen sisäänkäynnin sijaitessa 150 metriä museon ovelta, helpottaen museon saavutettavuutta merkittävästi. Matkalla on ollut Kevään kirjallisuuspäivää, lasten päivää, museon yötä, Model Expo-tapahtuma, mutta yksi on tänä vuonna ylitse muiden ja se on tietysti Vantaan Asuntomessut Kivistössä. Klassisen DC-3 ”Lokki”- koneen tuominen tapahtuman vetonaulaksi ja sen yhteydessä oleva museon PopUpnäyttely/museokauppa osaston 31 messupäivää olivat vertaansa vailla oleva tapahtuma. Kesän lentonäytöksistä on kierretty Suomen Ilmailuliiton päänäytös Turussa, Karhulan lentokerhon ilmailupäivä, Kymin kentällä ja lentonäytöskauden kruununa Finland International Airshow Helsingin omalla Malmin lentoasemalla. Hieman hirvittää kun selviää, että syksyllä on vielä yhdeksän erilaista Ilmailumuseon tapahtumaa, Saksalainen hävittäjälentäjä Hugo Broch avaa syyskauden omaa nimeään kantavassa seminaarissa. Perinteinen Lennokki 2015 kunnioittaa 60 vuotta täyttävää Suomen Lennokki yritystä ja sen omistajaa Lentokapteeni Olavi Lumesta. Lokakuussa ollaan ”Liikkeellä” Suuri Snadi ja hyvinvointimessut-tapahtumissa ja lokakuussa tapahtuu museollakin Ilmailuharrastuspäivän kerätessä alan harrastajat esittelemään ilmailun eri muotoja. Marraskuun avaa syksyn kirjallisuuspäivä uutuuskirjaesittelyillä, huutokaupalla ja myyntipöydillä. Joulukuun ja koko vuoden tapahtumat kruunaavat perinteiset joulumyyjäiset 12.12 ja Finnair Pilots Big Bandin konsertti 19.12 Lisätietoa tapahtumista www.ilmailumuseo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Matkailu 86x128_Museo 12.5.2015 12.28 Sivu 1 Tervetuloa Suomen Ilmailumuseoon Suomen Ilmailumuseo on ilmailun valtakunnallinen erikoismuseo. Museon kokoelmissa on 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä. Elämyspalveluiden simulaattoreissa koet lentämisen riemun, turvallisesti ilman aiempaa lentokokemusta. Tule tutustumaan ilmailun kiehtovaan maailmaan! Tietotie 3, 01530 Vantaa, puh. (09) 8700 870 www.ilmailumuseo.fi 19 Epookki herää eloon Sinebrychoffin kotimuseossa Heti valmistuessaan vuonna 1842 Bulevardi 40:een noussut rakennus noteerattiin yhdeksi Helsingin merkittävimmistä yksityistaloista. Talon viimeiset asukkaat, Paul ja Fanny Sinebrychoff olivat intohimoisia taiteenharrastajia ja keräsivät kotiinsa kauneinta eurooppalaista taidetta ja esineistöä. Kun kokoelmat lahjoitettin valtiolle 1921, ne sisälsivät jo yli 900 teosta. Ne riittäisivät jo yksin syyksi poiketa Helsingin matkalla Sinebrychoffin kotimuseossa, mutta modernejakin yllätyksiä on luvassa. 1700-luvun hittejä kosketusnäytöltä Museonjohtaja Kirsi Eskelinen ideoi ennakkoluulottomasti uusia keinoja vierailukokemuksen elävöittämiseksi. Esimerkiksi viime hiihtolomaviikolla 10-14-vuotiaat nuoret opettelivat taidemuseon kellarissa rummunsoiton alkeita Jussi 69:n johdolla. Tuorein projekti liittyy Besckin pöytäkelloon, jonka Paul Sinebrychoff osti joululahjaksi vaimolleen vuonna 1900. Soittorullilla varustettu kello oli vaienneena vuosikymmeniä, mutta tästä syksystä lähtien vierailijat voivat kuunnella sen sävelmiä kosketusnäytöltä. Älytekniikka otetaan avuksi myös paljastamaan kotimuseon yhden kiehtovimpiin lukeutuvan kalusteen salaisuuksia. Tämä mahonkinen, intarsiakoristeltu kirjoituslipasto kuului alun perin Kustaa III:n sisarelle Sofia Albertinalle. Syksyn aikana toteutettavan kosketusnäyttötekniikan kautta vierailijat pääsevät kurkistamaan prinsessalipaston sisälle. Kirjoituslipasto, G. A. Ditzinger. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen. Pöytäkello, Zacharias Besck. Kuva Kansalligalleria/ Hannu Aaltonen. Ovet avoinna kaikille Tuhansien taulujen ja teosten ohella kävijä kohtaa aikoinaan näissä huoneissa vietetyt hetket. Opastetuilla kierroksilla Sinebrychoffien kotielämä herää eloon ja esineet kertovat omat tarinansa. Kotimuseossa järjestetään maksuttomia opastuksia syyskuussa lauantaisin ja 11. lokakuuta lähtien sunnuntaisin kello 14. Paulin ja Fannyn toive avata kaikille ovet keräämiensä taideaarteiden äärelle on kirjattu testamenttiin lähes sata vuotta sitten. Sama henki elää museossa edelleenkin. ”Tänne tulemiseen ei saisi olla mitään esteitä tai kynnyksiä. Poistimme niistä suurimman, kun sisäänpääsystä tuli maksuton viime toukokuussa”, Eskelinen kertoo. www.siff.fi 20 Museojohtaja Kirsi Eskelinen. Kuva Pia Inberg. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Vesihelmi – koko perheen vesiliikuntakeskus Sukella iloiseen Forssan Vesihelmeen V iihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Se on nautiskelijoiden kylpylä ja kuntoilijoiden uimahalli. Lasten suosikkeja ovat liukumäet, hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat nauttivat porealtaista, hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta (25 metrin 6-ratainen) ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä löytyvät kaksi kuntosalia monipuolisine laitteineen ja lisäksi kaksi kuntoilutilaa, ne ovat myös käytössä sisäänpääsyn hinnalla. Vesihelmessä uinti ja kuntoilukausi jatkuu koko vuoden, allasvesi on aina lämmintä ja kuntosalilla ei säät vaihtele. Vesihelmessä onnistuvat myös kokoukset, illanvietot ja muut kokoontumiset. Lisätietoja vesihelmestä sekä ryhmäretkipaketeista löydät www.vesihelmi.fi AVOINNA ma, ke, pe 6-21 ti, to 10-21 la 10-18 su 12-18 EDULLISET HINNAT Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa Puh. (03) 41 41 5640 Aikuiset 9€ Lapset (4-14v.) 6€ Perhelippu 20€ (2 aik. + 1 lapsi, seur. 5€/ lapsi) Uudenvuoden juhlakonsertit Helsingin Musiikkitalossa H elsingin Barokkiorkesterin suosittu Uudenvuoden juhlakonsertti on vetänyt täysiä saleja Helsingin Musiikkitaloon jo useita vuosia. ”Siksi päätimme tällä kertaa esittää konsertin kaksi kertaa: Uudenvuoden aattona to 31.12. klo 19 ja Uudenvuoden päivänä 1.1. klo 16”, kerto orkesterin toiminnanjohtaja Elina Aho-Kuusama. Tämänkertaiset Uudenvuoden juhlakonsertit on otsikoitu vetävästi FADO BAROCCO, sillä barokkiorkesterin kanssa lavalle nousee ryhmä maailmankuuluja portugalilaisia fado-muusikoita. Kombinaatio on jännittävä. Se viihdyttää, yllättää ja riemastuttaa yleisönsä kutomalla yhteen barokkimusiikkia ja portugalilaista kansanperinnettä. Täydellinen konsertti juhlia vuoden vaihtumista! M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Fadista Riccardo Ribeiro on yksi tämän hetken tunnetuimpia ja arvostetuimpia fado-laulajia. Hänen äänessään sykkii koko perinteisen fadon tunnekirjo ja intohimo. Sopraano Ana Quintas tekee upeaa uraa kansainvälisellä vanhan musiikin kentällä, mutta tuntee läpikotaisin myös kotimaansa fadokulttuurin. Perinteisiä, portugalilaisia kitaroita konsertissa soittavat Miguel Amaral ja Marco Oliveira. Helsingin Barokkiorkesterin elämäniloinen musisointi kruunaa juhlatunnelman cembalisti Marcos Magalhãesin johdolla. Fado-laulaja (fadista) Ricardo Ribeiro, joka on Portugalin tunnetuimpia ja arvostetuimpia fadon esittäjiä, kuvaaja Rita Carmo 21 S yysretkelle kannattaa suunnata Forssan seudulla, jossa on koettavaa ympäri vuoden. Erinomaisen sijaintinsa vuoksi seudulle on helppo saapua myös julkisilla kulkuneuvoilla. Tule tutustumaan Forssan Kehräämöalueeseen museoineen, retkelle Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin, hevosvaellukselle, shoppailemaan …näkemistä ja tekemistä riittää. Vierailun aikana herkutellaan hämäläisellä lähiruualla, saunotaan ja päivän päätteeksi majoitutaan mukavasti. Forssan Teatteri on ammattijohteinen harrastajateatteri, jonka 35-vuotisjuhlaukaudella 2015-2016 on tarjolla peräti seitsemän erilaista esitystä; lastennäytelmää, farssia, tummanpuhuvaa komediaa, draamaa, stand up-showta ja suoraa improa. Teatteriretken voi kruunata illallinen, majoittuminen ja seuraavan päivän rentoutuminen Viihdeuimala Vesihelmessä. www.forssanteatteri.fi Paikallisesta matkailuneuvonnasta saat tietoa seutukunnan nähtävyyksistä, tapahtumista, ravintoloista, majoitus-, kokoussekä erilaisista oheispalveluista. Matkailuneuvonta tuottaa ryhmille myös erilaisia retkipaketteja ja välittää paikallisoppaiden palveluja. Pankais tullen si! www.forssanseutu.fi 22 Yllätyksellinen Forssan seutu M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Kirjavan kankaan kaupunki O lipa kerran ruotsalainen värjärimestari Axel Wahren (1814-1885). Hän syntyi saksalaiseen juutalaisperheeseen Tukholmassa, oli oppipoikana värjäyslaitoksessa, kiersi kisällinä Eurooppaa ja palattuaan toimi värjärinä kotikaupungissaan. Johonkin muualle hän halusi ja lähti etsimään onneaan Suomesta, Lounais-Hämeestä. Hän perusti puuvillakehräämön vuonna 1847. Pian kehräämö sai seurakseen kutomon, lankavärjäämön ja kankaanpainolaitoksen. Työnjohtajia tuli Ruotsista, Englannista ja Saksasta. Tehtaiden nimeksi tuli Forssa. Kansainvälisten tehtaiden ympärille kasvoi kylä ja myöhemmin kaupunki, johon virtasi ihmisiä. Koreissa kretongeissa keimailevat forssalaistytöt olivat kuuluja kauneudestaan. Vielä 1960-luvulla kaupungin ompelimoissa oltiin muodissa muita edellä. Nykypäivän Forssassa käsityöharrastus ja kierrätysaate kukoistavat. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Parasta Forssassa on Kehräämöalue, josta Forssan museon lisäksi löytyy mm. kaksi putiikkia, kahviloita, Luonnonhistoriallinen museo, keilahalli ja upea puisto. Katso Internetistä citynomadi.com > Forssan Kehräämöalue. www.forssanmuseo.fi 23 PESULAN LIKAT – Hyväntuulinen musiikillinen draamakomedia hauskuuttaa Valkeakosken kaupunginteatterissa M usiikilla höystetty skotti Tony Roperin Pesulan likat vie katsojat 1950-luvun kuviteltuun yhteispesulaan, joka tällä kertaa on sijoitettu Pirkanmaalla. On uudenvuodenaatto, mutta neljä eri-ikäistä ja hyvin erilaista naista on ehtinyt ennen illan juhlintaa kokoontua pyykinpesuun. Kaikilla on kiire ja työntouhu kovaa, mutta siinä sivussa ehditään käydä läpi omaa elämää, mutta erityisen tarkkaan setvitään muiden edesottamuksia. Juoruilu on elämän suola, sen avulla omat ongelmat näyttäytyvät vähäpätöisempinä. Pesulan likat on hulvattomalla huumorilla höystetty kuvaus naisten kovasta elämästä, mutta se kuvaa myös ilonaiheita, joita tavallinen arki tarjoaa. Erityisen sykähdyttävästi se kuvaa naisten välistä solidaarisuutta ja keskinäistä avuliaisuutta. Se ristivalottaa humoristiset ja vakavat ainekset ja synnyttää näin yllättävän monivärisen ja syvän draamallisen kuvion. Oman hupaisan lisänsä naisten tarinaan tuo remonttimies, jonka pomottelulle naiset eivät vaivaudu panemaan mitään painoa, päinvastoin he höynäyttävät tätä mennen tullen. Toden paikan tullen naiset myös auttavat ja ymmärtävät miestä. Pesulan likat on nostalginen kuva ajasta, jolloin monien elämä oli kovaa, mutta näytelmä esittää, miten ihmisillä oli kaiken kiireenkin keskellä aikaa olla toisiaan kohtaan sitäkin pehmeämpi. Yhteispesulassa pyykkien keskellä ahertaa neljä iloista naista: nuori Elli (Henna Valkeamäki), suorapuheinen Margit (Titi Kruus), hyväntuulinen Hanna (Pia Vaittinen) sekä viisas rouva Syrjänen (Marjut Sariola). Iloista joukkoa täydentää konemekaanikko Antti ( Juhani Fredriksson) Musiikkinäytelmässä kuullaan ihania ikivihreitä kappaleita mm ”Kaunis Pesijätär” ja ”Sateenkaaren tuolla puolen”. Syyskaudella teatterissamme nähdään myös joka kuun ensimmäinen perjantai Naapurit Show joka on kokoillan improvisaatio show. Lisäksi ohjelmistossa on Lasse Kanerva –estradilla, Madame Pompadourin päiväkirja -Aavekierros teatteritalossa ja kulisseissa, Noora Karma Magic Night, Olavi Virta – Romanttisia säveliä valkokankaalla sekä Pirre ja Hansu. Helmikuussa 2016 teatterimme päänäyttämön valtaa Grease Musikaali yhteistyössä Marco Bjurströmin kanssa.Valkeakosken kaupunginteatteriin asiakkaita saapuu pitkänkin matkan takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista teatteritaloamme. www.valkeakoskenteatteri.fi 24 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Sibeliusta, klassikoita ja uutta musiikkia Y likapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja 97 muusikon Tampere Filharmonia ovat viime aikoina vetäneet Tampere-talon yli 1800-paikkaisen Ison salin täyteen useana iltana. Hannu Lintu nosti nelivuotiskaudellaan orkesterin Suomen musiikkielämän kärkikaartiin, ja tästä Rouvalin on ollut hyvä jatkaa. Tänä syksynä Tampereella soi 150-vuotias Sibelius. Lisäksi ohjelmassa on paljon uutta musiikkia, laulua ja perinteisiä saksalaisia suuruuksia Brahmsista Straussiin. ”Mun tehtävä ylikapellimestarina on varmistaa, että meillä soitetaan aina myös niitä klassikoita”, Rouvali korostaa. Vierailijoiden joukkoon lukeutuvat muun muassa kapellimestarit Leif Segerstam ja Eliahu Inbal sekä solistit sopraano Tiina-Maija Koskela ja viulisti Sirkka-Liisa Kaainen-Pilch. Kuoromusiikkiakin kuullaan useaan otteeseen. Lapsiperheille Filharmonialla on hyviä uutisia! Syksyllä 2015 kaikkien orkesterin iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen Lapsiparkki, jossa ammattitaitoiset työpajaohjaajat johdattelevat muun muassa kuvasävellyksen pariin hauskalla tavalla. Lapsiparkin ohjelma on suunniteltu 3–12-vuotiaille ja sen hinta on 8 euroa lasta kohden. www.tamperefilahrmonia.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Tampereen Filharmonia. Kuva Kaapo Kamu. Konserttiin Tampereelle! Koe suuri sinfoniaorkesteri Suomen suurimmassa konserttisalissa. Sinfoniakonserttien liput alk. 23/18/10/6 €, ryhmäalennukset 10–20 %, Tampere-talon lipputoimiston ryhmämyynti (03) 243 4501, ryhmamyynti@tampere-talo.fi www.tamperefilharmonia.fi 25 Lokomon tehdasalue 1920-luvulla, kuva EAM Emil Aaltosen museon erikoisnäyttely Lokomo - 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta esittelee vuonna 1915 Tampereen Hatanpäälle perustetun yhtiön vaiheita ja tuotantoa O y Lokomo Ab perustettiin höyryveturitehtaaksi. Olosuhteiden pakosta tuotantoa vähitellen laajennettiin. Historiansa aikana yhtiö on valmistanut satoja erilaisia metalliteollisuuden tuotteita kuten vetureita, murskaimia, alasimia, kirkonkelloja, maansiirtokoneita, tykinputkia, nostureita, metsäteollisuuden koneita, sukellusaluksia… EMIL AALTOSEN MUSEO Näyttelyt 13.12.2015 asti: LOKOMO - 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta Emil Aaltonen 1869-1949 Emil Aaltosen taidekokoelma Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna Mariankatu 40,Tampere avoinna ke 12-18, la-su 12-16 www.pyynikinlinna.fi, puh (03) 212 4551 pääsymaksu 3 € / 2 € 26 Osaava konepaja ja edistyksellinen terästehdas ovat olleet keskeiset tekijät yhtiön menestyksessä. Tehdasrakennukset eri vuosikymmeniltä muistuttavat pitkästä historiasta. Myös henkinen perintö elää. Vieläkin kuulee puhuttavan Lokomon hengestä, jota toimitusjohtaja Armas T. Nikander nostatti vuonna 1947: ”Niin kuin edelliset sukupolvet ovat sinulle raivanneet tietä, niin tulee sinunkin vuorollasi raivata maaperää jälkeesi tuleville”. 13.12.2015 asti avoinna oleva näyttely esittelee Lokomon vaiheita ja tuotantoa esinein, pienoismallein, kuvin, kuulokuvin ja elokuvin. Museon muut näyttelyt ovat Emil Aaltonen 1869–1949 – teollisuusmies ja kulttuurin ystävä sekä Emil Aaltosen taidekokoelma. www.pyynikinlinna.fi Lokomon valmistama ensimmäinen veturi vuodelta 1920, kuva EAM Lokomolaisia yhteiskuvasa vuonna 1930, kuva EAM M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla K uvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön taiteeseen sekä kutsunäyttelyihin keskittyvä kolmikerroksinen taidemuseo avattiin helmikuussa Kangasalla. Taidemuseo Toisessa kerroksessa tulijaa odottaa näyttelylle nimen antanut, tv-tuolissa istuva isokokoinen rottahahmo, ”Jokin meissä”. Kuva Jussi Koivunen. toimii kulttuurin ja kuntademokratian toimintoja yhdistävässä arkkitehtonisesti upeassa Kangasala-talossa. Taidemuseon pysyvä näyttely ”Pitkän matkan ateljee” kolmannessa kerroksessa esittelee läpileikkauksen Kimmo Pyykön urasta ja elämästä osana suomalaista kulttuurielämää. Evakkomatkalla vuonna 1940 Lahdessa syntyneen Kimmo Pyykön tie johti Kangasalla vietetyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen taidekoulutukseen pääkaupunkiin ja monimuotoiseen uraan suomalaisella taidekentällä. Näyttelyssä on esillä taideteosten lisäksi myös taiteen tekemisen prosesseihin liittyvää esineistöä, digitoitua arkistomateriaalia ja alkuperäisdokumentteja. Näyttelyssä kurkistetaan myös kuvanveistäjän yksityisempään puoleen, perhehistoriaan sekä suvun vaiheisiin. Taidemuseon ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen ripustettu avausnäyttely ”Jokin meissä” esittelee Kimmo Pyykön 1970-luvun surrealismista ja poptaiteesta ammentavia alumiiniveistoksia sekä 2000-luvun reliefejä. Näyttely on avoinna 10.1.2016 saakka. Helmikuus- sa 2016 vaihtuvien näyttelyiden tilassa avataan ensimmäinen kutsunäyttely. www.kimmopyykkotaidemuseo.fi Turku äänestetty Suomen parhaaksi kesäkunnaksi T urku on noussut CupoNationin Suomen paras kesäkunta 2015 –äänestyksen voittajaksi. Cuponation.fi sivustolla parasta kesäkuntaa etsittiin yhteensä 39 kunnan ja kesätapahtuman keskuudesta. Äänestys järjestettiin osana CupoNationin kotimaan matkaopasta, joka esittelee kesän parhaat tapahtumat ja koko perheen vierailukohteet Suomessa. Kaikille avoin yleisöäänestys oli kesän ajan käynnissä CupoNationin verkkosivuilla. - Lounais-Suomi tuntuu kiinnostavan kesälomalla matkustelevia, sillä lounais-suomalaiset kunnat Turku ja Rauma veivät äänestyksessä voiton kirkkaasti. Kolmanneksi toisaalta ylsi etelärannikolla sijaitseva Loviisa, kertoo CupoNationin Suomen markkinointipäällikkö Simo Orpana. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Turun tapahtumista oppaassa nostettiin esille Ruisrock ja koko perheen vierailukohteista Kupittaan seikkailupuisto. Heinäkuun 3.-5.päivä järjestetetyillä Ruisrockfestivaaleilla esiintyi sekä ulkomaisia että kotimaisia artisteja, kuten Jenni Vartiainen. Kupittaan seikkalupuisto on puolestaan lapsiperheiden suosiossa oleva toimintapuisto, joka tarjoaa kävijöilleen liikennepuiston lisäksi paljon ilmaista vapaa-ajan vietettä. - Turku on upea matkailukaupunki, jossa riittää nähtävää ympäri vuoden. Sateesta huolimatta kävijöitä riitti kaikissa matkailukohteissa ja muun muassa jo 46. kertaa järjestetty Ruisrock teki uuden kävijäennätyksen huimalla 95 000 kävijällään. Seikkailupuisto puolestaan on kaikenikäisten lasten kestosuosikki, sanoo Visit Turun myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja. 27 Etualalla Moottorikuninkaan elämä näyttämölle Antti Tuurin näytelmä tehtailija John Wickströmistä Vaasan kaupunginteatteriin Jorma Tommila (John Wickströmin roolissa), oikealla Ville Härkönen. Taustalla vas. Lauri Kukkonen, Timo Luoma, Jari Hietanen. Kuvaaja: Jyrki Tervo S yksyn odotettu uutuus on Antti Tuurin kirjoittama näytelmä vaasalaisen Wickström-veljesten Moottoritehtaan perustajasta John Wickströmistä ja hänen elämästään keksijänä ja teollisuusmiehenä. Näytelmä John Wickströmin elämä sai ensi-iltansa 12. syyskuuta Vaasan kaupunginteatterissa. Ohjaus on Erik Kiviniemen. Tehtailija Wickströmin roolissa nähdään Jorma Tommila. John Wickström (1870-1959) oli syntyjään Vaasan läheltä, Koivulahdesta. Hän lähti nuorena Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja rakensi siellä mm. yhden maailman ensimmäisistä autoista, samaan aikaan kuin Henry Ford kehitti oman automallinsa. Wickströmin Caloric II- auto esiteltiin Chicagon maailmannäyttelyssä 1901. John Wickström kuitenkin palasi Suomeen ja erikoistui autojen sijasta vene- ja maamoottoreihin. Hän perusti veljensä Jakobin kanssa 1906 Vaasan Palosaarelle Onkilahden rannalle moottoritehtaan, joka sittemmin muutti Vaskiluotoon. Wickströmin venemoottorit olivat maankuuluja ja niitä vietiin myös ulkomaille. Näytelmä kertoo Wickströmin tehtaan synnystä ja sen eri vaiheista. Tapahtumiin kietoutuu tiiviisti John Wickströmin henkilökohtainen elämä, perheen onnen hetket ja avioliiton karikot. Tarina kuljettaa 1900-luvun alusta 50-luvun lopulle saakka. ”Moottorikuningas” Wickström oli urallaan ennakkoluuloton keksijä ja visionääri. Hänen elämäänsä mahtui suuria riskinottoja, kovaa työntekoa, uskonnollisuutta ja skandaaleja. Wickström vaati paljon sekä itseltään että muilta; moottoriteollisuuden suurmiehenkin menestyksellä oli hintansa. Antti Tuuri on kerännyt näytelmää varten runsaasti taustaaineistoa, paitsi aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja lehtileikkeistä sekä maakunta-arkistosta, myös haastattelemalla mm. Wickströmin sukulaisia ja tehtaan entisiä työntekijöitä. Näytelmässä heijastuu Wickströmin elämäntyön suuri merkitys Vaasan seudun teollisuudelle. www.vaasankaupunginteatteri.fi 28 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Saamelaismuseo Siida Tutustu saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon Inarissa, Siidassa S uomen saamelaisalueen sydämessä sijaitseva saamelaisten kansallismuseo ja Metsähallituksen luontokeskus tarjoavat upean elämyksen ja johdattavat sinut pohjoiseen elämään sekä sen vuodenkiertoon. Siidassa on pysyvien näyttelyiden lisäksi useita vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi ryhmille on mahdollista tilata opastettu kierros pysyviin näyttelyihin tai ulkomuseoalueelle. Historialliselle ul- komuseolle on mahdollista tilata myös teemaopastus, johon voidaan liittää pieni perinneaskartelu. Saamelaiseen kulttuuriin ja kieleen johdattaa Bures boahtin-opastustuokio, joka sisältää oppitunnin Siidan auditoriossa sekä opastetun kierroksen näyttelyissä. Inarista ja Siidan ympäristöstä löytyy paljon päiväretkeilyyn sopivia merkittyjä reittejä. Retki historialliselle Pielpajärven erämaakirkolle onnistuu kesällä patikoiden ja talvella hiihtäen merkittyä reittiä pitkin. Kesällä retkeen voi yhdistää myös risteilyn Inarijärvellä. Inarin kylätunturi Otsamo tarjoaa upeat maisemat ympäristöönsä, Lemmenjoen tuntureille sekä Inarijärven laajoille selille. Vinkit ja ajankohtaisimman tiedon lähialueen reiteistä saa Ylä-Lapin luontokeskus Siidan retkeiluneuvonnasta. www.siida.fi www.siida.fi Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon Siida päänäyttely – lohidioraama Saamelaismuseo & Luontokeskus puh. 0400 898 212, 99870 Inari M A T K A I L U lehti 4 • 2015 29 Kemin teatterisyksyssä on elämänmakua Teksti: Mirja Lindgren Kemin kaupunginteatteri avaa kautensa vahvoilla naisrooleilla. Se tuo näyttämölle suloisenkatkeraa elämänmakua eri-ikäisten naisten unelmin ja pettymyksin. Lavalla nähdään Ihanat naiset rannalla, Käkikello ja Vielä ehtii, joita kaikkia yhdistää avainsana elämänmuutos! Vierailijoina Suurelle näyttämölle nousevat Saamen kansallisteatteri Beaivváš, Jope Ruonansuu ja KOM-teatteri. Luvassa on villiä menoa, herkkää tulkintaa, kauhutarinaa ja absurdia äärikomediaa. K auden suurin satsaus on teatterinjohtaja Sarianne Paasosen mukaan musiikkinäytelmä Ihanat naiset rannalla, jonka kantaesitys näyttämöllä nähdään 26.9. – Halusimme luoda musiikkinäytelmän, jossa on sisältöä, svengiä, särmää ja nostalgiaa. Ihanat naiset rannalla nerokkaana teoksena antoi siivet tavoitteellemme, sanoo Paasonen. Näytelmä perustuu Monika Fagerholmin palkittuun esikoisromaaniin Underbara kvinnor vid vatten, joka on ajankuva 60-luvun suomenruotsalaisen perheen lomanvietosta Suomenlahden saaristossa. Tarina kertoo lähentymisestä ja Monika Fagerholm IHANAT NAISET RANNALLA Uusi musiikkinäytelmä svengaavalta 60-luvulta! keminteatteri.com Lippukassa (016) 258 232 30 luopumisesta, kadottamisesta ja jonkin löytämisestä tilalle. Näytelmän ohjaus on Riku Innamaan, dramatisointi Elisa Salon ja lavastus Kaisa Nivan. Lokakuussa ensi-iltansa saavat Sarianne Paasosen ohjaamat Henri Kapulaisen Käkikello 1.10. ja Carin Mannheimerin Vielä ehtii 24.10. Käkikello on tragikomedia toisistaan vieraantuneista keski-ikäisistä sisaruksista, jotka ajautuvat isänsä sairasvuoteella tukevaan perintöriitaan. Vielä ehtii –näytelmä puolestaan kertoo kahdeksankymppisistä ystävättäristä, joiden tunteita kuumentavat bridgeporukkaan ilmestyvä charmantti herrasmies ja Kotiavun Monitoimi-Tommi. Kemissä 27.10. vierailevan Saamen kansallisteatterin näytelmä Skoavdnji perustuu Inger Margrethe Olsenin kirjoittamaan, itäisessä Ruijassa kerrottuun kauhutarinaan. Näytelmä sai ensiesityksensä Beaivváš teatterissa 1994, ja palaa nyt näyttämölle uudessa muodossa. Musiikista vastaa Frode Fjellheim uudella sävellyksellään. Enkelten keittiössä sähköhellaa ihmettelemässä Rosa (Hanna Vähäniemi), Gabbe (Tomi Turunen), Helena (Maria Temonen), Johan (Sakari Tuominen), Bella (Inkeri Raittila), Thomas (Jonas Kanto) ja Kajus (Kimmo Hirvenmäki). Ihanat naiset rannalla kuva harjoituksesta. Kuvaaja: Ismo Perkkiö. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Jope Ruonansuu säestäjineen saapuu kaupunkiin ja heittää hulvattoman Jope tien päällä -keikan 22.11. Luvassa on hurttia huumoria, mutta myös herkkiä tulkintoja. KOM-teatterin absurdi äärikomedia Sattumia vie 16. ja 17.12. Neuvostoliiton kirjallisuuden radikaalin Daniil Harmsin tarinoihin. Ohjaaja Lauri Maijalan johdolla nähdään Harmsin hulluimpia sattumia – ensimmäisenä ammattiteatterina Suomessa. Hölmöläisten neuvokkuutta ihmetellään Kemin kaupunginteatterin nuorisolinjan koko perheen näytelmässä Hölmöläiset ja joulukortin arvoitus 10., 14. ja 15.12. Suomen teatterimaailman kärkeen kuuluva Kemin kaupunginteatteri on Meri-Lapin ainoa ammattiteatteri. Se toimii Kemin kulttuurikeskuksessa. – Tuotamme korkealaatuisia esityksiä minimihenkilöstön voimin. Vuosittaiset katsojamäärämme ovat yli kaupungin asukasluvun, joten alueelliselta vaikuttavuudeltamme olemme suuri teatteri. Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita teatterista ja arvostavat monipuolista kulttuuritarjontaa, toteaa teatterinjohtaja Sarianne Paasonen. Hän pitää Kemiä kulttuurimyönteisenä kaupunkina, joka tiukkoinakin taloudellisina aikoina näkee kulttuurielämän asukkaidensa arvokkaana hyvinvoinnin osa-alueena. www.keminteatteri.com Vakoilumuseo on eurooppalainen harvinaisuus Lassi Lähteenmäki M useoita löytyy joka lähtöön, mutta vakoiluun keskittyvää museota saa hakea. Tampereen vakoilumuseo on tiettävästi ainut Euroopassa. Salaisesta toiminnasta huolimatta vakoilusta tiedetään aika paljon. Tästä on kiittäminen elokuvia ja televisiosarjoja. Finlaysonin alueella Tampereen keskustassa sijaitsevassa museossa kävijä törmää tuttuihin teemoihin: salakirjoitusta, henkilöllisyyden muuttamista, optisia laitteita, agentin aseita, kuulusteluhuoneita ja vastavakoilun tekniikkaa. – Ehkäpä tarunhohtoisinta museossa on valheenpaljastuskone, esittelee näyttelypäällikkö Pirkka Turja. – Varsnkin polttariryhmissä valheiden paljastaminen synnyttää hauskoja tilanteita, Turja jatkaa. Agentin elämästä kiinnostuneille annetaan museossa myös koulutusta. Ensin mitataan vakoojan taidot kahdeksassa tehtävässä. Muistoksi kirjoitetaan kullekin diplomi sopivan organisaation palvelukseen. Vakoilumuseo seuraa kaiken aikaa, mitä vakoilun maailmassa tapahtuu. Uusia toimintoja kehitetään museolla näiden pohjalta. Tampereen museo tunnetaan myös ulkomailla. Suomen vakoilumuseossa on vuosittain noin 20 000 kävijää. Puolet tulee ulkomailta. Tänä vuonna ulkomaalaisten osuus on pienentynyt venäläismatkailijoiden vähäisyydestä johtuen. Ryhmät ovat museolle erittäin tärkeitä. Toukokuussa tulee luokkaretkiä ja yritysten tykyryhmiä. Kesällä erilaiset yhdistykset pysähtyvät bussinsa kanssa museolle. Myös polttariporukoita on kesällä paljon. Vakoilumuseolle on helppo M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Elokuvista tuttuihin hahmoihin törmää Vakoilumuseossa Tampereella. tulla ja museoon on esteetön pääsy myös pyörätuoleilla. Museo on auki ympäri vuoden kaikkina päivinä muutamia erikoispyhiä lukuun ottamatta. Talvikaudella museo on auki arkisin kello 12-18 ja sunnuntaisin kello 11-17. Museo löytyy osoitteesta Satakunnankatu 18. www. vakoilumuseo.fi Suomen Pankin rahamuseo Kiehtova retki rahan maailmaan Avoinna ti–pe 11–17 la–su 11–16 Snellmaninkatu 2 puh. 010 19 5702 www.rahamuseo.fi 31 Mekaanisen Musiikin Museo, kuva Minna Plihtari Varkauden 200-vuotinen teollinen historia elää matkailutuotteissa Tehtaan vanhat tornit, kuva Timo Heinonen V arkauden monimuotoinen teollisuus sai alkunsa vuonna 1815, kun senaatti myönsi Gustaf Wredelle luvan perustaa ruukin Huruskosken rannalle. Teollisuushistoria liittyy monella tapaa kaupungin nykyarkeen ja elää myös matkailupalveluissa. Opastetut kierrokset Vanhassa Varkaudessa loihtivat esiin menneisyyden elämänkirjon. Oppaaksi voi ilmestyä opettajatar Selma Samuelsson, insnyörskän pyykkäri Alma tai ruukinpatruunan piika Tilta. Varkauden Museon Teollisuuden Tekijät –näyttely kertoo tarinoita tehtailta ja kääntää katseet työväestön rooliin 1800-luvulta nykypäivään. Aalto – Varkaus –näyttelyssä Ravintola Kaks Ruusussa esitellään Alvar Aallon suunnitelmia Varkaudessa. Ehdoton ykkösnähtävyys on Mekaanisen Musiikin Museo, jossa vauhdikkaan shown, soiton ja laulun johdolla kuljetaan läpi musiikin eri aikakausien. Nykyajan teollisuutta edustaa paikallinen kaviaarin tuotanto. Tätä suussa sulavaa herkkua voi Varkaudessa nauttia ravintolassa ja ostaa mukaan tuliaiseksi. Valmis kulttuurimatkailupaketti ”Ruukin patruunan jalanjäljissä” sisältää parhaita ohjelmapaloja ryhmille historian hengessä. www.visitvarkaus.fi 32 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Marja Sundgren näytelmästä Taivaan tulet Itä-Suomen ilopillerin syksyssä on säihkettä V arkauden Teatterin syksyn aloittaa kotimainen uutuus Taivaan tulet. Suomen suosituimpiin kuuluvan tv-sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen pohjautuva näytelmä tulee ensi-iltaan 19.9.15. Lokakuun lopulla räjähtää sitten pankki, kun lavan valloittaa Sugar – Piukat paikat. Tämä epäilemättä yksi maailman hauskimmista musikaaleista perustuu Marilyn Monroen tähdittämään elokuvaan Some Like It Hot. Tänä syksynä meillä hemmotellaan pikkujoulunjuhlijoita, sillä 20.11.15 starttaa vielä uutuusshow Joulupotkuri. Tämä musiikillinen ilottelu takaa ohituskaistan onnistuneisiin juhliinne. Lokakuussa starttaavat teatterin ilmaiset Klubi-illat uuden teatterinjohtajamme Kari Suhosen luotsaamina. Kerran kuussa koko kansalle avoimet Klubit tarjoavat musiikkia ja jutustelua vaihtuvilla sisällöillä. Varkauden Teatterille on kunnia-asia tarjota laatuviihdettä myös lapsille. Timo Parvelan Ella ja presidentti jatkaa ohjelmistossa 17.11. saakka. Tässä on vasta osa Varkauden Teatterin tarjonnasta. Kannattaa vierailla internetsivuillamme ja tilata ilmainen ohjelmistolehti. Lehdestä ja netistä löydätte myös koko kattauksen maanmainioista teatteripaketeistamme. www.varkaudenteatteri.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 33 Hotelli- ja teatterilomaa Varkaudessa OSCAR OSCAR • VARKAUS OSCAR 34 OSCAR OSCAR • VARKAUS OSCAR S candic Oscar Savon sydämessä tarjoaa upeat puitteet viihtymiseen, rentoon yhdessäoloon ja onnistuneisiin tilaisuuksiin. Keskellä kaupunkia sijaitsevasta hotellista on helppo lähteä ostoksille tai ulkoilemaan kauniissa järvi- tai koskimaisemassa. Hotellin 166 huoneessa majoitustilaa on lähes 340 henkilölle. Remontoiduista, viihtyisissä huoneissa on tilaa isommallekin perheelle tai joukkueelle. Kokouksille Warkaus-Sali ja Scandic Oscar tarjoavat useita eri vaihtoehtoja. Valoisat ja nykyaikaiset kokoustilat soveltuvat erikokoisille ryhmille. Jokaisessa on tilakohtaisesti säädettävä ilmastointi/jäähdytys, kiinteä ja langaton internet –yhteys sekä nykyaikainen AV-välineistö. Viihtyisä ruokaravintola tarjoaa annoksia niin pieneen kuin isoonkin nälkään, jokaiselle jotakin, lapsille tietysti oma lista. Ruokalistalle on keittiötiimi loihtinut kestosuosikkeja höystäen niitä omikseen ja kehittämällä uusia maistuvia annoksia, joita täydentää maistuvat viinit, juhlistamaan vaikka arkipäivällistä. Ravintolassa voi viihtyä kaksin tai isossakin porukassa. Moneksi muotoutuvan ja tunnelmallisen ravintolasalin käyttöä rajoittaa vaan mielikuvitus. Minilomaa Varkaudessa voi nauttia Skandic Oscarin teatteri- ja konserttipaketeista syysja kevät kaudella, kumppanin kanssa tai isommallakin ryhmällä. Lisätietoja www.hoteloscar.fi tai www.warkaussali.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Verlan upea kokonaisuus jo 20 vuotta UNESCOn maailmanperintökohteena M aailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 km Kouvolasta. Tehdas perustettiin Verlankosken äärelle vuonna 1882. Tämä vaaleaa puupahvia päätuotteenaan valmistanut tehdas sulki hiljalleen ovensa vuonna 1964. Kahdeksan vuotta myöhemmin se avautui yleisölle Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona. Tehdasrakennukset sekä niissä olevat laitteet ja irtaimistot jätettiin koskemattomina paikoilleen. Verlan tehtaan autenttisuus olikin yksi tekijä sen maailmanperintökohteeksi hyväksymisessä, vuonna 1996. Verla ei ole ainoastaan paikallisesti merkittävä 1800-luvulle tyypillistä teollista toimintaa edustava kokonaisuus, vaan se on myös koko Suomen mittakaavassa esimerkki tärkeän elinkeinon, puunjalostusteollisuuden, varhaisesta kehityksestä. Kansainvälisesti Verla on merkittävä esimerkki PohjoisEuroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuosisadan vaihteessa kukoistaneesta hiokkeen ja pahvin valmistuksesta. Tähän liittyy myös uuden, tehdastyöläisten sosiaalisen luokan synty. Niin rakennukset kuin tehtaan koneet ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun ensimmäisiltä vuosilta. Pieni ja syrjäinen tehdas säästyi laajennuksilta ja se edustaa 1800-luvun tekniikkaa. Verlassa upean kokonaisuuden täydentää tehdasta ympäröivää ruukkikylä, koski voimalaitoksineen ja myllyineen, työväenasuntojen kokonaisuus sekä uitto- ja sahatoimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat. 2016 tulee kuluneeksi 20 vuotta Verlan valinnasta arvostetulle UNESCOn maailmanperintölistalle. Verla on siitä poikkeuksellinen maailmanperintökohde, että sen arvo on sen tyypillisyydessä. Verla on poikkeuksellinen, koska se on säilynyt koskemattomana ja arvokas, koska se edustaa tyyppiesimerkkinä omaa aikakauttaan ja teollisuuden alaa. Tänä päivänä Verlassa toimii aktiivinen ja mielenkiintoinen museo, joka palvelee matkailijoita usealla kielellä. Tehdasmuseon lisäksi kannattaa varata aikaa laajaan maailmanperin- Verlan maisemaa hallitsee tehtaan isännöitsijän asuinrakennus, patruunan pytinki. Kuvaaja Lassi Kujala. töalueeseen tutustumiseen. Museon lisäksi Verlassa palvelevat lounaskahvila ja ruukkikylän puodit. Verlassa voi myös majoittua, tunnelmallisissa 1890-luvun työläisten mökeissä. www.verla.fi www.verlanmokit.fi Naiset kiillottamassa kuusipuusta tehtyjä pahviarkkeja 1940 luvulla. Kuvaaja Tuomo Pitkänen. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 35 Anttolanhovi kutsuu virkistymään ja rentoutumaan Eija Martikainen A US JO SI R TA LLE DÄ MÄ Y PY RYH SYKSYYN MAKUA SAIMAAN RANNALTA Syysloma alk. 164€ 3 vrk/henkilö puolihoidolla Sydämellä tehtyä lähiruokaa, monia mainioita liikuntavaihtoehtoja järviluonnossa ja sisällä sekä hemmottelevia DaySpa-hoitoja – niistä on hyvä syysloma tehty. Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. (alv 24 %) myyntipalvelu@anttolanhovi.fi 020 757 5200 anttolanhovi.fi 36 nttolanhovi Saimaan rannalla Mikkelin kupeessa on ympäri vuoden auki oleva lomakohde, joka houkuttelee sekä koti- että ulkomaisia asiakkaita ja niin ryhmiä kuin yksittäisiäasiakkaita. Anttolanhovissa on useita vaihtoehtoja majoittua - Rantahotellissa yhden ja kahden hengen hotellihuoneita sekä perheille soveltuvia väliovellisia yhdyshuoneita, Art & Design – huvilat puolestaan tarjoavat arjen luksusta majoittumiseen hotellitason palveluiden äärellä. Huviloita on 19, ne ovat valmistuneet 2008 ja seitsemän huviloista on omarantaisia. Huvilat soveltuvat niin yritys- kuin yksityiskäyttöön. Ne on sisustettu suomalaisella designilla huonekaluja ja astioita myöten, ja jokaisella huvilalla on oma nimikkotaiteilijansa, jonka taidetta on esillä huvilassa. Keittiössä valmistetaan ruokaa käsityönä pientuottajilta hankittuja raaka-aineita kunnioittaen ja myös kaikki leivät ja kahvileivät ovat talon leipurin tekemiä. Viikonloppuisin on tarjolla Makuja maalta -noutopöytä, jonka sisältö vaihtuu sesonkien mukaan. Perhejuhliin ja yritystilaisuuksiin on varattavissa yksityiskäyttöön 60 -paikkainen tunnelmallinen Kotaravintola. Kokouspalvelut räätälöidään tilaajan toiveiden mukaisesti. Liikuntaa on tarjolla kaikkina vuodenaikoina: kesäaikaan pyöräilyreitit, melontaa, soutua, frisbeegolfia, talvella hiihtoa, lumikenkäilyä ja pulkkamäki. Hotellivieraiden käytössä on myös kuntosali, liikuntasali sekä sauna- ja allasosasto. Day Spa tarjoaa monipuolisen kattauksen hemmotteluhoitoja. Tarjolla on myös yhden – viiden vuorokauden mittaisia kylpylälomia. Lomakausina kuten syys- ja talvilomat, joulu, pääsiäinen, juhannus, järjestetään teeman mukaista ohjelmaa. Lisää tietoa www.anttolanhovi.fi. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Lahden kaupunginteatterissa suurta rakkautta ja vauhdikkaita seikkailuja M yrskyluodon Maija on koskettava musikaali selviytymisestä ja elinikäisestä rakkaudesta. Nuori Maija naitetaan kalastaja Jannelle ja nuori pari asettuu asumaan karulle Myrskyluodolle. Maijalla on kuitenkin onnea; hän saa hyvän miehen. Jannen ja Maijan avioliitosta kehkeytyy suuri rakkaustarina, johon mahtuu niin menetyksiä kuin onnen hetkiä. Musikaalin päärooleissa nähdään nuorena Maijana Maiju Saarinen ja vanhana Maijana Mirja Räty sekä Jannen roolissa Mikko Pörhölä. Teos perustuu Anni Blomqvistin romaaniin ja Matti Puurtisen säveltämään musiikkiin. Uudesta raikkaasta sovituksesta ja ohjauksesta vastaa Jukka Keinonen. Huumoria, pukuloistoa ja juonittelua on luvassa puolestaan syksyn toisessa, ison näyttämön ensi-illassa Kolme muskettisoturia. Barokkiajan ”Kauniit ja rohkeat” on täynnä kuninkaallisia rakastumisia, viettelyksiä ja hurjia taistelukoreografioita. Esityksen ohjaa Milko Lehto ja näyttävistä taistelukoreografioista vastaa Oula Kitti. Koko syksyn ohjelmisto: www.lahdenkaupunginteatteri.fi Kuvat: Johannes Wilenius Blomqvist – Helminen - Puurtinen Alexandre Dumas Anna Krogerus Koskettava musikaali elinikäisestä rakkaudesta Syksyn näyttävin ja vauhdikkain seikkailu! ENSI-ILTA 26.9.2015 Humoristinen perhedraama rakkauden kaipuusta ENSI-ILTA 24.9.2015 MYRSKYLUODON MAIJA KOLME MUSKETTISOTURIA RAKKAUDESTA MINUUN Esitykset ovat alkaneet Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi / www.lippu.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 37 Päristelylle on porttikielto Evon Luonnossa Moottorikelkkoja tai mönkijöitä ei ole eikä tule Hämeenlinnan luontoelämyskohteeseen. Rauhaa ja yksityisyyttä suositusta Evon Luonnosta löytyy kaikille. Lassi Lähteenmäki M Vesi ei ole kaukana Ruuhijärven majoituspaikoista. etsähallituksen mailla Hämeenlinnan Lammilla toimiva Evon Luonto tarjoaa rauhallisen ja luonnoltaan rikkaan paikan lomailijalle, matkailijalle, kalastajalle, sukujuhlille sekä yritysten henkilöstölle ja asiakkaille. Evon Luonnon iskulause ”vuokraa oma järvi” kertoo siitä, että rantamajoitusta on, eivätkä naapurit ole liian lähellä. Yleensä hiljaisuus ja rauha riittävät vierailijoille. Muuta toimintaa ei juurikaan kaivata, vaikka sitäkin on listoilla. Tarjolla on mm. opastettua patikointia savottakauden hengessä, kalastusta ja melontaa järvissä. Evolla ei törmää liikenneruuhkiin eikä meluavaan elämään, mutta kaupalliset palvelut ovat silti lähellä. Kauppakeskus Tuulonen on 20 minuutin päässä. Sieltä löytyy mm. aidon Lammin sahdin myyntipaikka. Vettä, metsää, majavia Syväjärvi on kalastajien suosiossa. Istutettu lohi tarttuu helposti pyydykseen. 38 Evon tuhansien hehtaarien suuruinen alue on yksi metsähallituksen retkeilyalueista. Evo sijaitsee ympäristöään korkeammalla vedenjakaja-alueella, jolle ominaista on pikkujärvien ja lampien runsaus sekä vähäravinteinen maaperä. Alueen kumpuilevat muodot ovat jääkauden aikaansaannoksia. Alueen korkeus merenpinnasta on ylimmillään noin 160 metriä. Evon metsissä liikkuu runsaasti hirviä etenkin talvisaikaan. Alueen tunnuseläimestä ilveksestä tehdään satunnaisia havaintoja Evolla. Alueelta tavattava majava suosii pienehköjä purovesistöjä. Liito-oravalle taas kelpaavat Evon kuusisekametsät, joissa kasvaa vanhoja haapoja. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Katon alle pääsee isompikin ryhmä Evolla on majoitustiloja moneen lähtöön. Ruuhijärven savottakartano rakennettiin 1920-luvulla metsurien tukikohdaksi. Ruuhijärven kämppä oli monen jätkän ainoa koti ja työkaverit ainoa perhe. Ruuhijärven savottahenki hiljeni 60-luvulla, mutta 90-luvun lopulta alkaen Ruuhijärven rakennuksia on saneerattu ja modernisoitu useita kertoja matkailun ja kokoustoiminnan käyttöön. Ruuhijärvelle mahtuu nyt jopa 60 hengen tilaisuudet. Syväjärvellä on kaksi erillistä 8 hengen majoitusrakennusta. Erikoiseksi tummavetisen Syväjärven tekee sen kalaisuus: järveen istutetaan lohikaloja noin 2500 kg vuodessa. Tyypillisin saaliskala on reilun kilon painoinen kirjolohi, mutta myös muita lajeja saattaa kätkeytyä tumman veden syövereihin. Perhejuhlia, firman palavereja – Evolla on viikonloppuisin perhejuhlia ja muita kekkereitä. Arkipäivinä on yritysten tilaisuuksia, sanoo yrittäjä Kaj Järvinen. Ruuhijärven vanha savottakartano palvelee nyt matkailijoita. Evo houkuttelee myös talvikaudella. Varsinkin Syväjärven jäälle kertyy runsaasti pilkkijöitä. Joulu ja uusivuosi houkuttelevat perheitä ja muita ryhmiä kokoontumaan Evon luonnonrauhaan. Evon kohteisiin järjestetään ruokailupalvelut tai vaihtoehtoisesti ryhmä voi itse tuoda omat eväät paikalle. Vilkastuvan Hämeenlinnan imussa Kaj Järvinen on innoissaan paikan suo- siosta. Esimerkiksi ensi toukokuun viikonloput ovat jo miltei loppuunmyytyjä. Järvinen kaipailisikin kohteeseen lisää majoitustiloja. Kasvavan suosion taustalla on vilkastuva Hämeenlinna. Kantolan tapahtumapuiston avautuminen tuo väkeä myös luonnon helmaan. Taannoisella kuntaliitoksellakin on oma osuutensa. – Kun Lammista tuli osa Hämeenlinnaa, kohde on paremmin kartalla, selventää Järvinen. RANTASIPI AULANKO - PALJON ENEMMÄN KUIN KYLPYLÄ Kylpylä ja kahvila avoinna: Maanantaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-20 Tiistaista perjantaihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-21 Lauantaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-22 Sunnuntaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-20 Kylpylän hinnat: (pins- tai Plussa-kortilla/ilman) Eläkeläinen / opiskelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 € Lapsi 4-14v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 / 13 € Aikuinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 / 18 € Perhelippu (2 aik. + 2-3 lasta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 / 52 € Rantasipi Aulangon kylpylä Aulangonkuja 1 B, 13210 Hämeenlinna Puh: (03) 658 8188 aulanko.kylpyla@restel.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 39 Jyväskyläilystä iloa koko keholle Peurunka tarjoaa matkailijalle yöpymispaikan, kylpyläelämää, liikuntaa, luontoelämyksiä ja viihdettä. Lassi Lähteenmäki Kulttuuria, liikuntaa, kaunista luontoa ja pehmeät yöunet. Siinä yhdistelmä, josta hyvän matkan voisi rakentaa. Jyväskylän seutu tarjoaa tätä kaikkea. N oin 135 000 asukkaan Jyväskylä on paljon muutakin kuin Alvar Aallon arkkitehtuurikattaus klassismista funktionalismiin. Moderni Jyväskylä on lähiseutuineen vireää matkailualuetta järvien keskellä. Maria Lundin kirkas lauluääni valloittaa Jyväskylän teatterisyksyn mielenkiintoisin kappale on Jyväskylän kaupunginteatterin Jekyll & Hyde. Red Rat -ilotalon Lucy Harrisia näyttelee tuttu lahjakkuus, Tamaran tytär Maria Lund. Hän esittää näytelmässä seitsemän laulunumeroa. – Musikaalissa on hieno tarina ja uskomattoman upea musiikki, Lund tiivistää. Muissa päärooleissa esiintyvät Saara Jokiaho, Henri Halkola ja Joni Leponiemi. 40 Sokos Hotel Paviljonki avattiin Jyväskylässä kolme vuotta sitten. Museoon nuorten ehdoilla Suomen käsityön museon keksi ottaa nuoret mukaan museon aktiviteettien kehittämiseen. Tähän museo sai rahoituksen museovirastolta. Nyt syksyllä museossa järjestetään matalan kynnyk- M A T K A I L U lehti 4 • 2015 sen työpajoja. Uusia materiaaleja ja tekniikoita hyödynnetään pienin osallistujakustannuksin. Myöhään iltaan jatkuvia Late Nights -tapahtumia järjestetään käsityön museossa, taidemuseossa ja Keski-Suomen museossa. Luvassa on musiikkia, luentoja ja työpajoja. Kulkeminen ja yöpyminen sujuvat Jyväskylä on hyvien yhteyksien kaupunki. Jyväskylä on keskellä Suomea ja teitä on joka suuntaan. Jyväskylän moderni matkakeskus yhdistää luontevasti bussi- ja junaliikenteen. Sulan veden aikaan veneellä pääsee hyvinkin pitkälle. Aivan keskustassa on Sokoksella useampiakin hotelleja: Alexandra ja Jyväshovi ovat aivan keskustan palvelujen tuntumassa ja Tripadvisorin arvosteluissa erinomaisesti pärjännyt uusi Paviljonki on radan toisella puolella. Jyväskylän naapurissa Laukaassa sijaitseva Kylpylähotelli Peurunka on varsinkin liikunnan ystäville tuttu paikka. Ulkoilumaastot ovat komeat ympäri vuoden ja omat pelipaikkansa löytyvät myös mm. golfille, frisbeelle ja curlingille. Maria Lundin kanssa Jyväskylän kaupunginteatterissa tunnelmoi mm. Henri Halkola. – Liikuntamatkailu on nousussa ja kaiken ikäiset lähtevät nyt aktiivilomalle, sanoo markkinointipäällikkö Tiina Björk. Pari vuotta sitten valmistunut huoneistohotelli Peurantähti on Björkin mukaan kasvattanut merkittävästi kohteen kävijämääriä. Kaverit kainaloon ja virkistymään JyväskylääN! Syksy on Jyväskylässä suurten tunteiden, inspiraation ja hemmottelun aikaa. Valitse sopivin tai vaikka kaikki! • Jyväskylän kaupunginteatterin rosoisen romanttinen Jekyll & Hyde -musikaali vie sinut sumuiseen Lontooseen seuraamaan hyvän ja pahan taistelua. www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri • Kylpylähotelli Peurungan hemmottelulomalla pääset nauttimaan muun muassa hyvästä ruoasta, kylpylästä, hieronnasta ja yrttiporekylvystä. www.peurunka.fi • Jyväskylän Sokos Hotellit ovat keskellä kaikkea, rakastitpa shoppailua, kulttuuria, viihdettä, itsesi hemmottelua, hyvää ruokaa tai iloista juhlintaa. https://www.sokoshotels.fi/fi/jyvaskyla • Suomen käsityön museon Low Budget -työpajoissa luovuus kukkii ja lantit säästyy. www.craftmuseum.fi Tustustu lisää syksyn ajankohtaisiin tarjouksiin: visit.jyvaskyla.fi/ihannaiset visit.jyvaskyla.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 41 Rauman Kaupunginteatterin syksyssä Cabaret ja Puhtaana käteen Rauman Kaupunginteatterin syyskauden ohjelmiston rungon muodostavat upea klassikkomusikaali Cabaret ja hulvaton Puhtaana käteen-farssi. S yyskauden avaa Berliiniin sijoittuva Cabaret, joka sai ensi-iltansa 12. syyskuuta. Broadwaylla jo vuonna 1966 ensi-iltansa saanut musikaali on ehkä parhaiten tunnettu Liza Minellin tähdittämänä elokuvaversiona. Tarina lähtee vauhtiin, kun amerikkalainen kirjailija Clifford Bradshaw (Joni Kuokkanen) istuu vuoden 1929 viimeisenä päivänä keskieurooppalaisessa junassa. Hän on kierrellyt ympäri Eurooppaa etsien inspiraatiota seuraavaan romaaniinsa. Nyt määräpäänä on kiehtova ja kansainvälinen Berliini, aikakautensa kabaree- ja yökerhoelämän keskus. Clifford päätyy vastaanottamaan uutta vuotta Kit Kat Clubille. Salaperäisen seremoniamestarin (Lauri Ketonen) johtama show huipentuu, kun estradille ilmestyy häikäisevä Sally Bowles (Kirsi Kärnä). Tuosta hetkestä alkaen Cliffordin vierailu saa aivan uuden suunnan. 42 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Musikaalin ohjaa teatterinjohtaja Iiris Rannio. Cabaret sisältää 20 upeaa musiikkinumeroa, joita säestää kapellimestari Perttu Suomisen johtama orkesteri. Koreografia on Sari Loukon käsialaa, kun taas lavastuksen ja valosuunnittelun takana on Jukka Kuronen. Syyskauden toinen ensi-ilta on Michael Cooneyn hillittömän hauska farssi Puhtaana käteen, jonka ensi-ilta nähdään Rauman Kaupunginteatterissa 30. lokakuuta. Pääosissa nähdään ensimmäistä kertaa Raumalla vieraileva, muun muassa MTV3:n Tuubi-ohjelmasta tuttu viihdetaiteilija Janne Kataja sekä Lauri Ketonen. Vauhdikkaan näytelmän keskushenkilö Erkki Lehtinen (Kataja) on jo kaksi vuotta elänyt sosiaaliturvahuijausten varassa. Hän on käyttänyt sekä omaansa, vuokralaisensa Visa Muikun (Ketonen) että perheensä henkilöllisyyksiä mitä mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä. Tähän asti kaikki on sujunut kuin tanssi. Mutta kun hän yrittää päästä irti huijauskierteestä, se ei olekaan niin yksinkertaista. Sekaannuksien sarja kasvaa lopulta uskomattomiin mittasuhteisiin! Esityksen ohjaa Iiris Rannio. Ohjelmistoa täydentävät laadukkaat vierailuesitykset. Lokakuun lopussa Raumalle saapuu Mikko Kivisen 35-vuotista taiteilijauraa juhlistava Kivinen tie. Esitykset Rauma-salissa 30.–31. lokakuuta. Marraskuussa on luvassa valistusta ulkona leikkimisen ihanuudesta, kun pihaleikkien virallisten mallien asiantuntijat Tatu ja Patu saapuvat Rauman Kaupunginteatteriin. Esitykset 16.–18. ja 23.–25. marraskuuta. RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI www.raumanteatteri.fi LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, 26100 Rauma raumanteatteri@raumanteatteri.fi puh. (02) 8376 9900 Kuvat: Cabaret – Sally Bowles M A T K A I L U lehti 4 • 2015 43 Rauman merenkulun historia ja perinteet kohtaavat Tallbo-ravintoloissa Pitsihuvila Raumanmeren rannalla Villa Tallbo-pitsihuvila on rakennettu laivanvarustajasuvun kesähuvilaksi v. 1901 ja se on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita. Omistajina ovat olleet Rauman varakkaat apteekkarit ja liikemiehet, jotka perheineen ovat viettäneet ihania kesäpäiviä Petäjäksen huvila-alueella. Sotavuosina -43 ja -44 huvila otettiin esikunnan käyttöön, kun satoja inkeriläisiä sijoitettiin alueen muihin huviloihin. Huonoon kuntoon, ja kylmilleen jäänyt huvilavanhus peruskorjattiin ja palautettiin entiseen loistoonsa v. 1991 ja kesällä -92 ravintola aloitti toimintansa. Siitä lähtien Tallbo on tarjonnut ainutlaatuiset ja upeat puitteet ryhmäruokailuille, perhe- ja yritysjuhlille sekä yksittäisille lounasvieraille. Tallbo-ravintoloiden seisova pöytä onkin noutopöytien aatelia ja tunnettu jo kautta matkailevan Suomen. Kaupunkiravintola Vanhassa Raumassa Toiminta on laajentunut vuosien myötä ja v. 1999 perustettiin Vanhan Rauman sydämeen, keskelle Unescon maailmanperintöä, viehättävä lounasravintola Wähä Tallbo. Ruokaravintolassa on päivittäin vaihtuva, herkullinen lounas runsaine salaattipöytineen ja a la Cartelistan annokset. Wähä Tallbo soveltuu myös erinomaisesti ryhmäruokailuihin sijaintinsa ansiosta. Ympärillä on Vanhan Rauman idylliset puutalot ja mm. Rauman Teatteri ihan kulman takana. Juhla- ja kokoustalo v. 2009 syksyllä valmistui pitsihuvilan pihapiiriin komea Juhla-Tallbo, jossa on asiakaspaikkoja jopa 240 hengelle. Tyylikkäät ja muuntautuvat tilat varustettuina laadukkailla kokous- ja AV-laitteilla, soveltuvat erinomaisesti juhla- ja kokouskäyttöön. Oheispalveluna viih- 44 tyisä saunaosasto ja vilvoitteluverannan lämmin kylpyallas. Rehevässä, puistomaisessa pihapiirissä onnistuvat myös suuremmatkin grilli- ja kesäjuhlat. Huvilan kummitus Tällaisen monivaiheisen historian omaavalla rakennuksella pitää tietysti olla myös oma kummitus Niin myös Villa Tallbo´ssa. Tanskalainen lasitehtailija omisti huvilan v. 1920-1926. Tehtailijaparis- kunnalla ei ollut lapsia ja rouva koki elämänsä Raumalla kovin yksinäiseksi, koska aviomies vietti tehtaan johtamisen lisäksi aikaansa pelipöydissä ja naisseurassa. Kerrotaan, että rouva oli aina pukeutunut siniseen ja niinpä hän sinisessä leningissään, kaikki kalliit korut koristeena, kiipesi huvilan torniin ja surmasi itsensä ottamalla myrkkyä. Illan hämärtyessä voi toisinaan aistia sinisen leningin häivähdyksen huvilan portaikossa tai käytävissä. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Laadukkaita ravintolapalveluja idyllisissä ja persoonallisissa Tallbo-ravintoloissa. Ravintola Villa Tallbo Ravintola Wähä Tallbo Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta. Mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sop. mukaan. Kysy lisää maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com Viihtyisä ruokaravintola Wanhan Rauman sydämessä. Monipuolinen lounas ja À la carte. Myös iltaisin sop. mukaan. Petäjäksentie 178, 26100 RAUMA p. 822 0733 Vanhankirkonkatu 3, 26100 RAUMA p. 822 6610 www.tallbo-ravintolat.com Matkamessujen 2016 partnerimaa on Espanja S uomalaisten suosikkimatkakohde Espanja esittelee Matkamessuilla lukuisten lomakohteidensa lisäksi muun muassa maan kulttuuria sekä ruoka- ja juomaperinteitä. Matkamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 21.–24.1.2016. Messujen partnerimaa Espanja toivoo suomalaisten turistien löytävän myös maan vähemmän tunnetut alueet. Espanjassa voi aistia sekä modernia elämäntapaa että historiallisia perinteitä. – Espanjalla on tarjottavaa kaikenlaisille matkailijoille, olipa kyseessä sitten perheet, nuoret matkailijat tai vaikkapa seniorit. Espanjasta löytyy edullisia vaihtoehtoja budjettimatkailijoille, mutta myös korkealaatuisia kohteita luksusmatkailusta kiinnostuneille, sanoo Espanjan matkailutoimiston viestintäpäällikkö Irene Pérez Molina. Partnerimaa on yksi Matkamessujen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Messujen aikaan partnerimaa järjestää mm. ohjelmanumeroita tapahtuman päälavalla. – Tavoitteenamme on saada messuilla näkyvyyttä Espanjalle ja muistuttaa suomalaisia olemassaolostamme. Toivomme myös, että suomalaiset löytäisivät vähemmän tunnetut osat maastamme. Meillä on toki aurinkoa ja rantoja, mutta Espanjasta löytyy myös sisämaan kohteita, joissa voi nauttia upeista M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Matkamessut 2015, kuva Aino Rimppi maisemista, luonnosta, kulttuurista ja gastronomiasta, Perez Molina listaa. – Olemme iloisia, että Espanja on messuilla mukana partnerimaana juuri 30-vuotisjuhlavuotenamme. Espanja on suomalaisten kestosuosikki, joten mikä olisikaan mukavampaa kuin juhlistaa Matkamessujen pyöreitä vuosia pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kanssa, sanoo Matkamessujen myyntipäällikkö Marco Simonen. 45 Lux Gratiae valaisee syksyisen Naantalin Tuulahduksia Naantalin historiasta, musiikin iloa, runon taikaa ja älyn elämyksiä tuo taas Naantaliin ja saaristoon Lux Gratiae -tapahtuma 22.–25.10.2015. L ux Gratiae -tapahtuma sykähdyttää Naantalissa lokakuussa jo neljättä kertaa. Ohjelma levittäytyy Naantaliin aina saaristoa myöten. Syksyn pimetessä tapahtuma kutsuu - nauttimaan musiikista neljässä konsertissa - tutustumaan Pyhän Birgitan elämään musiikillisessa monologissa sekä taidenäyttelyssä - kuulemaan kansantajuista luentoa digiajan ja ohjelmoinnin tarjoamista mahdollisuuksista - kokemaan Jaakobin kävelyllä liikunnan virkistävästä vaikutuksesta - sekä nauttimaan runoista vanhassakaupungissa. Torstaina 22.10. tapahtuman käynnistää luovan alan yrittäjä ja yritysvalmentaja Juhani Mykkäsen luento Koodaajat valloittavat maailman. Kansantajuinen ja mukaansa tempaava esitys vastaa kysymyksiin, mitä ohjelmointi on, miten ohjelmoija luo maailmaa ja miksi meistä jokaisen on hyvä ymmärtää aiheesta jotain. Perjantaina 23.10. klo 19 Naantalin Kylpylässä esiintyy upea naisselloduo Absolute Girls, jossa soittavat sellistit Seeli Toivio ja Helena Plathán. Konsertissa kuullaan Seeli Toivion ainutlaatuisia, tyylikkäitä pop-sovituksia tunnetuista teoksista kahdelle sähkösellolle. Perjantaina avautuu myös Naantalin Taidehuoneella näyttely, jossa on esillä paikallisten taiteilijoiden Pyhä Birgitta -aiheisia töitä. Näyttely on auki tapahtuman ajan päivittäin klo 12–17. 46 Absolute Girls M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Lauantaina 24.10. Runokuppi tarjoaa runoja ja runoilijoiden esittämänä Naantalin vanhassakaupungissa. Klo 15 Naantalin Taidehuoneella esiintyy nuori runoilija Jonimatti Joutsijärvi ja klo 16 Cafe Amandiksessa puolestaan Tuija Välipakka. Runokuppiin on vapaa pääsy. Runojen lomassa kävijöillä on mahdollisuus tutustua Pyhä Birgitta -näyttelyyn Naantalin Taidehuoneella kuvataiteilija Pirjo Viitasen opastamana. Lauantaina klo 10 starttaa perinteinen Jaakobin kävely, jossa kuljetaan 25 kilometrin pyhiinvaellusreitti Naantalin kirkolta Rymättylän kirkolle. Tapahtuman pääkonsertti kuullaan lauantaina 24.10. Naantalin kirkossa klo 19. Ensiesityksensä saava Stella Splendens – Loistava tähti on Naantalissa vaikuttaneesta Pyhästä Birgitasta kertova monologi, jota siivittää vanha keskiaikainen musiikki. Esiintyjinä teatteriammattilainen ja käsikirjoittaja Mirva Koivukangas sekä muusikko laulaja Uli Kontu-Korhonen. Lauantain myöhäisillassa soi toinenkin konsertti, kun Merimaskun kirkossa eläydytään gospel-tunnelmaan klo 21 alkaen. Konsertissa saa nauttia nelihenkisen a cappella -kuoron Liitto Enseblen laulusta. Sunnuntaina 25.10. tapahtuma keskittyy Rymättylään, jolloin juhlitaan Rymättylän seurakunnan 680-vuotisjuhlavuotta mm. juhlamessulla ja -esitelmällä sekä lasten ja nuorten esiintyjien konsertilla klo 16 Rymättylän kirkossa. www.naantali.fi/luxgratiae Järj. Naantalin kaupungin kulttuuripalvelut, Naantalin Matkailu Oy, Rymättylän ja Merimaskun seurakunnat sekä Naantalin musiikkijuhlat. NAANTALI KAUPUNKI, JOSSA TARINAT JA HISTORIA HERÄÄVÄT HENKIIN MAMSELLI KUPIAINEN JA PRESIDENTTIEN KULTARANTA 99 € / ryhmä (max 50 hlöä) Laukauksia Kultarannassa? Intiaaneja puutarhassa? Uusi faktaa ja fiktiota yhdistelevä teemaopastus, jossa kuullaan mitä presidenttimme ovat Kultarannassa tehneet ja mitä kaikkea kulissien takana onkaan tapahtunut. Oppaana toimii kaikkia presidenttejä palvellut sympaattinen Mamselli Kupiainen, jolta saattaa vahingossa lipsahtaa salaisuus jos toinenkin. SALAKULJETTAJIEN SAARISTO Leirintämatkailun rahankäyttö lisääntynyt HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Talouden laskusuhdanteesta huolimatta leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut positiivisesti vuodesta 2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta 2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja. Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %). M A T K A I L U lehti 4 • 2015 49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 4 h) alk. 54 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 6 h) alk. Retki vie vieraat pirturetkelle, salakuljetuksen saaristonäyttämölle. Retki suuntautuu joko Velkualle tai Rymättylään ja huikeita merimaisemia ihailtaessa kuullaan huimia tarinoita kieltolain ajoista, pirtukuninkaista ja saariston historiasta. Retkellä opitaan mm. että hauki ei välttämättä olekaan kala ja nautitaan myös kova tee- paukut sekä maittava lounas. Pläkkipeltimuki jää osallistujille muistoksi. Velkualle suuntautuvalla matkalla päästään nauttimaan myös lossimatkojen tunnelmasta kahdella lossilla, kuullaan Suomen sodasta, kadonneista kirkonkelloista ja tutustutaan Pyhän Henrikin saaristokirkkoon. Kesto Rymättylään 4 h, ja Velkualle lossimatkoineen 6 h. OI IHANA NAANTALI alk. 31 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Kiinnostava opastettu kierros Naantalin charmantissa vanhassa kaupungissa ja tutustuminen Kultarannan puutarhaan oppaan johdolla. Ruokailu maaseudulla tai vanhassa kaupungissa meren äärellä. Opastetut kierrokset tehdään kävellen. Kesäkaudella puutarha on suljettu maanantaisin. Voidaan toteuttaa myös yöpymisellä Naantalin Kylpylässä, alk. 98 € / hlö. Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi, www.naantalinmatkailu.fi Palvelumaksu on 15 € / ryhmä 47 Turkulaisesta nukketeatterista on leikki kaukana Lassi Lähteenmäki Nukketeatteri ei ole pelkästään lasten juttu. Tätä takoo teatteriyleisöön turkulainen Aura of Puppets, joka on tarttunut roisin ottein Romeon ja Julian klassikkotarinaan. Roosa Halme ja Pamppu-nukke esittelivät Aura of Puppetsin toimintaa Visit Turun järjestämässä tapahtumassa Viking Linen Amorellalla. R omeo & Julia on nukketeatterin keinoin ryöpytettynä räikeän visuaalinen tulkinta. Näin lupaa turkulainen Aura of Puppets. Yleisöllä on mahdollisuus marraskuun alkuun asti todistaa, että väite on totta. Tehdasteatterin tiloissa toimiva Aura of Puppets on turkulainen nukketeatteriammattilaisten yhteistyöverkosto. Se toimii Turun nukketeatterikentän yhteisenä tiedotus-, markkinointi- ja tuotantokoneistona. Yhteistyössä on voimaa AofP pyrkii kehittämään alan rakenteita ja toimintaa sekä kasvattamaan nykynukketeatterin arvostusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lähes kaikki turkulaiset nukketeatterit ovat verkostossa mukana. Tiimissä on mukana noin 30 nukketeatteritaiteilijaa. – Viimeisen kolmen vuoden aikana verkosto on tuottanut 50 uutta esitystä, sanoo Turun taideakatemiasta valmistunut nukketeatteritaiteilija ja säveltäjä Roosa Halme. Auran nukketeatteriskaala on laaja: näyttämölle ilmestyy pieniä ja isoja nukkeja, taikinamöykkyjä, saippuakuplia, erilaisia esineitä, naamioita, varjoja ja vaikka mitä. Verkoston koti on viime aikoina ollut Tehdasteatteri. Se sijaitsee Manillan kiinteistössä Aurajoen rannalla. Tarkoituksena ei Halmeen mukaan ole kuitenkaan pitää seiniä pystyssä, vaan nukkeja. Teatteriverkoston nuket ovat esiintyneen Tehdasteatterin lisäksi Ruisrockissa, kirjamessuilla, eri markkinoilla ja tyky-päivillä. Joukkorahoitus teatterin tueksi Monesti palkitun turkulaisen nukketeatteriverkoston Aura of Puppetsin uusimpiin tempauksiin lukeutuu nukketeatterin ensimmäinen joukkorahoituskampanja. Rahaa tuli riittävästi, joten Paleleva elefantti pyöri kevätkaudella koululaisnäytäntöinä. Elefantti oli tositapaukseen perustuva nukketeatteriesitys Lontoon kuninkaalliseen eläintarhaan vuonna 1255 tuodusta elefantista. 48 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Turun filharmonisen orkesterin juuret ulottuvat 1790-luvulle Ylikapellimestari Leif Segerstam luotsaa orkesteria vahvalla luovalla näkemyksellä Juhlavuosi huipentuu Teksti Paula Kahtola, kuvat Seilo Ristimäki T urun filharmonisen orkesterin 225-juhlavuosi huipentuu orkesterin näyttävällä syyskaudella. Syksyyn mahtuu kantaesityksiä, moderneja tuttavuuksia, taidemusiikin klassikoita sekä genrerajat ylittäviä konserttikokonaisuuksia. Turun filharmoninen orkesteri tarjoaa sinfoniamusiikin lisäksi mm. elokuva- ja pelimaailman soundtrackeja, monipuolisia kamarikonsertteja, jazzia sekä Sing Along -elämyksen, jossa yleisö pääsee laulamaan mukana. Sibelius fokuksessa Orkesterin juhlavuosi saa arvokkaan päätöksen Sibeliusmaratonissa joka kunnioittaa säveltäjämestarin 150-vuotisjuhlaa. Sibelius-maratonissa esitetään kolmessa konsertissa kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa. Konsertin johtaa itseoikeutetusti ylikapellimestari Leif Segerstam. Syyskuussa orkesteri esittää ennen esittämättömän, rekonstruoidun version Karelia-musiikista. Lokakuussa Sibelius soi Turun lisäksi Pietarissa, kun yhteistyö Mariinski-teatterin orkesterin kanssa jatkuu. Näiden lisäksi Turun filharmoninen orkesteri äänittää levy-yhtiö Naxoksen kanssa kokoelman Sibeliuksen teoksia. Uutta kohti Vuosi 2016 alkaa vauhdikkaasti Taikahuilu-oopperaproduktiolla yhteistyössä Turun musiikkijuhlien ja Åbo Svenska Teaterin kanssa. Tulevana vuonna katsotaan tulevaisuuteen luoden uusia traditioita historiallista perinnettä kunnioittaen. www.tfo.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 49 Saamen kulttuuri tekee matkan Turkuun Lassi Lähteenmäki Saamen kulttuuri on näkyvästi esillä Turun kirjamessuilla. Jalustalle nostetaan myös Kustavi ja Ruotsi. Turun kirjamessut järjestetään Turun messukeskuksessa 2.-4. lokakuuta. S aamenmaa-ohjelmaa on toteuttamassa iso joukko eri toimijoita, organisaatioita ja yhdistyksiä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Useiden kymmenien esiintyjien joukossa ovat mm. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas Niillas Holmberg, rap-artistit Ailu Valle ja Amoc, elokuvantekijä Inger-Mari Aikio, kirjailija Rauni Magga Lukkari, runoilija Rose-Marie Huuva, kirjailija Ante Aikio ja Märistä Säpikkäistä tutut Suvi West ja Anne Kirste Aikio. Messuilla jaetaan lisäksi Vuoden saamelainen -palkinto. Suomen halki Turkuun ajelee myös yhteispohjoismainen kirjastoauto ja messukeskuksen pihalle nousee Laavu / Lávvu -ohjelmatila. Kustavin Alastalo joka kouraan Messuilla tehdään myös merkittävä kirjallinen lahjoitus. Kustannusosakeyhtiö Otava ja Turun Kirjamessut lahjoittavat sunnuntaina 4.10. kaikille messukävijöille Volter Kilven klassikkoteoksen Alastalon salissa. Lahjoituksella huomioidaan messuilla olevaa Kustavi-teemaa, 125-vuotiasta Otavaa, 25-vuotiaita Kirjamessuja sekä meneillään olevaa Kirjan vuotta 2015. Kustavin ohjelmakokonaisuus käynnistyy avajaisissa näyttävästi Cirque du soleil –sirkuksesta tunnetuttujen Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovin akrobatiaesityksellä. Kustavin kultturelleista kesäasukkaista messuilla ovat mukana mm. kirjailija Leena Krohn, elokuvaohjaaja Kanerva Cederström, kuvataiteilija Inari Krohn sekä kirjailija Pertti Lassila. Ruotsi tuo osastolleen Turkuun tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurielämän vaikuttajia. Messuilla on yhteensä noin 700 esiintyjää. Mukana ovat mm. uutuusteoksensa juuri messujen alla julkaiseva Sofi Oksanen, Katja Kettu, Kari Hotakainen, Matti Rönkä, Jukka Paarma, Kaari Utrio, Siri Kolu sekä islantilainen huippusuosittu sarjakuvataiteilija Hugleikur Dagsson. Messuilla esiintyvät myös oopperalaulaja Waltteri Torikka, muistelmansa julkaiseva laulaja Marion Rung ja muusikko Jukka Kuoppamäki. Palkintoja, tiedettä ja herkkuja Turun Kirjamessujen yhteydessä jaetaan lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Suomen Kirjailijaliitto jakaa tunnustuspalkinnon ja Tirlittan-palkinnon sunnuntaina 3.10. klo 12. Messuilla jaetaan myös mm. kaikkien aikojen ensimmäiset Turun Kirjamessujen Hyvä henki- ja Hyvä hengetär -palkinnot. Palkinnot jakaa messujen päätoimikunnan puheenjohtaja Reetta Kettunen ja ohjelmapäällikkö Jenni Haukio lauantaina 2.10. Messuilla on myös runsaasti tieteeseen liittyvää ohjelmaa. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Suomen Tiedetoimittajain liitto järjestävät messuohjelmaa Tieto-lavalle. Kirjamessujen yhteydessä messukeskuksessa järjestetään myös ruoka- ja viinimessut. Esille nousevat mm. Italia, katukeittiö, lähiruoka ja kansainväliset kokit. Kirjamessujen uusien ja vanhojen opusten myyntipisteiden ympärillä saattaa törmätä tuttuihin. 50 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Puttipajan kynttilässä huokuu syksyn ruska Lassi Lähteenmäki Kynttilä on punainen; se on valkoinen tai raidallinen. Kynttilä istuu ulkoruukussa, valaisee pöydän kunkkuna ja lymyilee ikkunan takana. Kynttilä luo tunnelmaa monessa tilanteessa, se tiedetään Puttipajassa Vaajakoskella. S uomalainen Puttipaja on valmistanut kynttilöitä liki 40 vuotta. Kynttilät tehdään käsityönä Jyväskylän Vaajakoskella. Käsin valaminen varmistaa sen, että kynttilät ovat tiiviitä, turvallisia ja pitkän paloajan tuotteita. Yksi Puttipajan tunnetuimmista malleista on jalallinen pallokynttilä. Lisäksi löytyy myös tuoksukynttilöitä ja paljon muuta. Tehtaalla on oma myymälä, suurin osa Puttipajan tuotannosta menee kuitenkin tukkumyynnin kautta eri puolille Suomea ja myös ulkomaille. Puttipajan tuotteita myydään myös verkossa yrityksen omien sivujen kautta, www.puttipaja.fi. Ruska on syksyn väri Puttipajan kynttilöissä hehkuu tavallisesti perinteinen sävykirjo, mutta uutuuksiakin tulee markkinoille. – Esimerkiksi nyt syksyllä ruskan värit ovat suosittuja. Joulukynttilä on puolestaan syvän tumman punainen, esittelee Puttipajan toimitusjohtaja Terttu Kilpinen. Joulukynttilän värimaailmaa voi rikastuttaa valkoisella tai harmaalla kynttilällä. Uutta ilmettä saa kotiin hankkimalla raidallisen kynttilän. Nämä uudet raidalliset ovat olleen Kilpisen mukaan hyvin suosittuja. Puttipajasta löytyy sekä läpivärjättyjä, että pintavärjättyjä kynttilöitä. Syksy taittuu mukavasti ruskan sävyillä. Naissaari koukuttaa matkailijoita Noin kilometrin päässä kynttilätehtaasta sijaitsee yrityksen myymälä ja outlet Wanha Paja. Tämä 1800-luvun lopulla Naissaareen rakennettu keltaiseksi rapattu talo oli ennen sahan höyryhuone. Naissaaren kahvi- ja juhlahuone on puolestaan liki satavuotiaassa puutalossa. Vaajakosken keskustan kupeeseen, Päijänteen ja Leppäveden yhtymäkohtaan sijoittuva Naissaari on yksi Jyväskylän helmistä. Saari on kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät luonto, nähtävyydet ja kulttuuri. Esimerkiksi kanava ja edelleen toimiva voimalaitos kuohuineen on monelle iso elämys. – Varsinkin kesäisin väkeä on saarella paljon, kiittelee Kilpinen. Oman tehtaan kynttilöiden lisäksi myymälässä on esillä sisuastustuotteita sekä iso joukko suomalaisten käsityöliikkeiden tuotteita. Puttipajan kakkoslaatuisia kynttilöitä myydään outlet-osastolla. Vaihtuvat tarjoustuotteet esitellään tarkemmin yrityksen Facebook-sivuilla. Wanhalta Pajalta löytyvät lisäksi iso nallemaailma ja ympäri vuoden toimiva joulumaailma. Ryhmämatkalaisille Puttipajan myymälä myy tuotteita alennettuun hintaan. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Wanha Paja on Puttipajan suurmyymälä Jyväskylän Vaajakoskella kanavan varrella, mistä löytyy ihania Vaajakoskella käsintehtyjä kynttilöitä, valloittavia sisustus-ja kattausideoita, pörröinen nallemaailma, Korvatunturin taikaa huokuva joulumaailma. Puttipajalla on myös laaja Outlet-osasto, missä voi tehdä mielenkiintoisia löytöjä mm.kynttiläkassi täynnä Outletkynttilää 30 € Wanhan Pajan valikoimasta löytyy myös upeita kotimaisia käsityö-ja designtuotteita eri valmistajilta. Tule poikkeamaan! Avoinna joka päivä Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI 020 779 8682, www.puttipaja.fi, wanhapaja@puttipaja.fi, 4-tien varrella 51 Ähtäri Zoossa jokainen voi verrata omaa hyppytaitoaan eri eläinten hyppypituuksiin. Pikkupandaa ja lumileopardeja bongaamaan Teksti ja kuvat: Aino Rimppi ja Ähtäri Zoo Ä htäri Zoo on vanhin ja laajin luonnonmukainen eläinpuisto Suomessa. Puisto esittelee pohjoismaiden havumetsissä asuvia eläimiä, mutta löytyy muutama poikkeuskin – lumileopardi ja pikkupanda sekä takini eli härkägemssi. Nämä Himalajan vuoristossa luonnonvaraisena elävät eläinlajit ovat erittäin uhanalaisia ja kuuluvat globaalin uhanalaisten eläinten suojeluohjelmaan, jota Ähtäri Zoo noudattaa EAZA:n (Euroopan akvaarioiden ja eläintarhojen kattojärjestö) jäsenenä. Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakola esitti 1970-luvun alussa rohkean ajatuksen perustaa kuntaan luonnonmukainen eläintarha. Aluksi ajatus ei oikein ottanut tulta, mutta 17.6.1973 eläintarha sitten avattiin ja ihmiset pääsivät ihmettelemään Köpi-hirveä. Tänä syksyllä hirvien aitauksessa käyskentelee viisi yksilöä, sillä naarailla on vasat. Ähtärin Zoossa eläimillä on tilava, luonnonmukainen elintila – eläinpuiston alue käsittää 60 hehtaaria. Tilaa saisi olla enemmänkin, ainakin linnuille. Ähtäri Zoon jakaa tietoa pohjoisen ha- 52 Huuhkajat tuijottavat tiukasti takaisin. vumetsävyöhykkeen metsäalueen villieläimistä. Vesikosta lumileopardiin Ähtäri Zoo on tehnyt pitkään menestyksekästä suojelutyötä vesikon kannan turvaamiseksi. Tämä on ainutlaatuista Euroopan tasolla, joten Ähtäri Zoon Mauno Seppäkosken sekä eläintenhoitajien työtä arvostetaan – vesikko on saatu lisääntymään Ähtärin Elinpuistossa! Luonnosta suomalainen vesikko on M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Lumileopardi, kuvan ottanut Johan Hagström. Tiedän olevani komea ilves. hävinnyt, ja syyllisen arvellaan olevan minkin. Lumileopardit ovat kookkaimpia uusia tulokkaita Ähtärin Eläinpuistoon. Viimeisin saapui Silja Linen laivalla Ruotsin Nordens Arkista 23. elokuuta. Eläin on kaksivuotias naaras, nimeltään Shyla, hindujen mytologian mukaan ”Vuorten tytär”. Uljaan eläimen kotikonnut sijaitsevat alun perin Himalajalla. Ähtäri Zoossa lumileopardien tarhat ovat pääväylältä hiukan erillään, joten kierrokselle kannattaa ottaa mukaan kartta. Toinen uutuuslaji on punakarvainen, valko-punaraitahäntäinen pikkupanda – kultapanda eli kissakarhu. Pikkupanda on nokkela ja suunnilleen ketun kokoinen. Ujon punakarvaisen voi bongata Ähtäri Zoossa sen oman tarhan kuusesta, mistä se on löytänyt mukavan makuuhuoneen. Pikkupanda on saapunut Ähtäriin Saksasta, Opel Zoosta. Se ei ole saanut vielä nimeä. Nyt panda odottelee kaveria. Toinen pikkupanda saapuu Irlannista, Belfastista, kunhan eläimen siirtopaperit on saatu kuntoon – uhanalaisten eläinten siirrot eri eläinpuistojen välillä ovat luvanvaraista, tarkkaan säädeltyä ja koordinoitua toimintaa. Luonnossa pikkupandoja elelee vielä jonkin verran Himalajan vuoristossa, Etelä-Kiinassa ja Myanmarissa, joissa sitä salametsästetään ja sen elinympäristöä tuhotaan. Tuon erittäin uhanalaisen kissakarhun geneettisen perimän säilyminen pyritään turvaamaan eläintarhojen välisillä siirroilla. Joitain pienempiä eläimiä on luonnonmukaisessa tarhassa joskus vaikea mistä löytyy siistit vessat ja muistomyymälä. Varsin mukava löytö kostean päivän varalle oli ainakin viime kesänä hyllystä bongaamani sadeponcho. Ähtäri Zoon yhteyteen valmistui toukokuussa 2015 uusi kotieläintila, johon kuuluu mm. päärakennus, talli, navetta, luhtiaitta ja paja sekä puutarha ja laidunalueet. Eläinpuisto ja kotieläintila on yleisölle avoinna myös talvisin, joten kotieläimet tarvitsevat omat suojatilat, joihin vierailijat pääsevät hoitamaan eläimiä. Aivan zoo-kierroksen alkupäässä, puiden varassa, kiertelee Flowpark -kiipeilyrata, joka tarjoaa mainion taitomittelön oman itsen kanssa. Alueelta löytyy myös geokätköjä! M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Pikkupanda eli kissakarhu viihtyy makuuhuoneessaan. löytää niiden luonnollisessa elementissään. Noihin piiloutujiin kuuluu mm. vesikko, piisami ja vesimyyrä. Usein kuitenkin kärsivällisyys ja tarkka havaintokyky palkitaan. Uusi kotieläinpiha Kävelykierros Ähtärin Eläinpuistossa on kolme kilometriä. Lapset voivat uupuessaan nousta eläinpuistolta lainattuihin vaunuihin. Kierroksen varrelta löytyy pari grillipaikkaa ja puolenvälin jälkeen suuren Kaakkolammen rannalta kahvi- ja ruokakioski. Lasten kanssa tauot mukaan lukien kierroksella saa helposti kulumaan puolikin päivää. Pari vuotta sitten Ähtäri Zoo sai esittelyhallin kylkeen kahvilarakennuksen, 53 Oy Fincirk Ab, Hållsintie 2, 10440 Bollsta LY 1756976-2 Info-puhelin 0600 30006 (1,78 e/min + pvm) info@sirkusfinlandia.fi Yritys- ja ryhmämyynti 050 344 7244 Find us on Facebook Badge sirkusfinlandia.fi CMYK / .ai • Alle 3-vuotiaat maksutta aikuisen sylissä • 3–12 -vuotiaat ja eläkeläiset lastenlipuilla • Vain yksi alennus/pääsylippu • Vapaaliput vaihdettava lippukassassa • Sirkuksen lippukassasta liput ilman lisämaksuja • Lippukassa avoinna klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille lippupalvelu.fi Liput toimituskuluineen alkaen 18,50 € 15.9. VALKEAKOSKI 18.30 16.9. HYVINKÄÄ 18.30 17.-18.9. JÄRVENPÄÄ 18.30 19.-20.9. PORVOO LA 17.00, SU 13.00 ja 17.00 21.9. SIPOO 18.30 22.9. MÄNTSÄLÄ 18.30 23.9. KERAVA 18.30 24.9. TUUSULA 18.30 25.9. NURMIJÄRVI 18.30 26.9. LOHJA 14.00 ja 18.00 27.9. KIRKKONUMMI 14.00 ja 18.00 29.9. KAUNIAINEN 1.10.-1.11. HELSINKI 54 15.30 ja 18.30 TI-PE 18.30, LA-SU 13.00 ja 17.00 Veikkauskortilla –3,50 alennus sirkuslipusta Muutokset mahdollisia Tarkista Internetistä www.sirkusfinlandia.fi M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Teatteri Imatrassa uusia tuulia Timo Rissanen T eatteri Imatran syksy 2015 on alkanut totutusta poiketen ilman vanhaa teatteritaloa ja näin ollen väistötiloissa. Toista vuotta sitten vanhan teatteritalon heikosta kunnosta käynnistyi keskustelu, joka johti siihen että tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja teatterin säilyttämiseksi ja toiminnan turvaamiseksi saatiin myönteinen päätös, vanha rakennus puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi teatteri. Välittömästi käynnistyi arkkitehdin ja suunnittelijoiden etsiminen. Vanha teatteritalo purettiin kesällä, ja nyt tyhjä kenttä odottaa rakentajia lokakuussa 2015. Teatterin entinen pieni näyttämö avattiin uudestaan käyttöön 22.8., uudeksi lastenteatteritilaksi nimeltään Pikku Hiisi. Ensimmäisenä ensi-iltana nähtiin Mauri Kunnaksen ihastuttava Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä. Esitys soveltuu yli 3-vuotiaille, ja se pyörii koko syksyn ohjelmistossa. Sadun ohjauksesta vastaa Maria Fomin, ja nimiroolissa nähdään Kari Kinnari. 10.9. saa pohjoismaisen kantaesityksensä hurmaavan tunteikas komedia, englantilaisen Ron Aldridgen Parempi myöhään, joka niin ikään nähdään pienen näyttämön tiloissa. Sen pääroolissa hurmaa teatterin oma näyttelijä Ulla Järnstedt, joka juhlii 17.10. 30-vuotistaiteilijajuhlaansa tässä Susan Shawn roolissa 17.10. Miten kamppailla aikaa vastaan kun se ei enää ole puolellasi? Mistä löytää potkua uuden elämän alkuun silloin kun se ei ole enää oma valintasi? Alridgen komedia tuo näyttämölle Susanin, joka 58-vuotiaana joutuu kohtaamaan uuden elämän haasteet aviomiehen jätettyä hänet nuoremman naisen vuoksi. Susan ottaa ohjat käsiin tässä hulvattomassa komediassa. Ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja Timo Rissanen. Kävelykadulla sijaitsevan Center-hotellin ravintola Valentinoon valmistuu 30.10. pikkujoulujen riemuksi Pertti Jarlan kaikkien tuntemaan sarjakuvaan pohjaava musiikkinäytelmä Fingerpori. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Juhlaulla, Parempi myöhään, kuvassa Ulla-Maija Järnstedt. kuva Ari Nakari Herra Hakkarainen (Kari Kinnari). Kuva Ari Nakari Näytelmä sai kantaesityksensä muutamia vuosia sitten Espoon kaupunginteatterissa. Nyt se riemastuttaa imatralaisyleisöä aina jouluun saakka. Ohjauksesta vastaa Kimmo Virtanen. Teatterin kevätnäytäntökauden suursatsaus on amerikkalainen maailmanmenestysmusikaali-komedia Hiprakkainen Esiliina, joka on voittanut lukuisia teatterimaailman palkintoja mm. paras musikaali, paras käsikirjoitus, paras musiikki. Sen suomalainen kantaesitys nähdään 13.2.2016 Kulttuurikeskus Virran Karelia-salissa, jossa ei isoa musi- kaalia ole nähty viiteen vuoteen. Tämä värikylläinen ja houkutteleva musikaali alkaa kun musiikkiteatterifanaatikko esittelee suosikki- musikaaliaan 20-luvulta Hiprakkaista Esiliinaa. Kun levy alkaa pyöriä lautasella, koko musikaali herää äkisti ja yllätyksellisesti henkiin loistavan henkilögallerian kera. Ohjauksesta vastaa Timo Rissanen, joka myös nähdään lavalla. Hän viettää 20.2.2016 30-vuotistaiteilijajuhlaansa. Koreografian suunnittelee arvostettu Osku Heiskanen, jonka viimeisin työ on Kansallisoopperassa Oopperan kummitus. 55 F ÖR TF IS T FR T UR F. SUO ME N Y. YR SM ILIJAYHDIST TKA YS MA EN I N GE N I FINLA ND SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY Turistföreningen I Finland TFF rf Suomen Matkailijayhdistys SMY ry perustettiin keväällä 2001 vaalimaan vuonna 1887 perustetun Suomen Matkailijayhdistyksen ja sen seuraajan Suomen Matkailuliitto ry:n perinnettä ja jatkamaan sen aatteellista työtä. Kansainvälistyneessä maailmassa ja kehittyvässä Euroopassa on yksittäisen kansalaisen ja kansallisen identiteetin kannalta yhä tärkeämpää korostaa oman maan tuntemista ja sen luonnon ja kulttuurin kokemista. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan myös vastuullista, ihmisen ja ympäristön arvot huomioon ottavaa matkailua. Julkisen vallan ja yrittäjien toimenpiteiden ohella tarvitaan muutakin toimintaa, myös kansalaisaloitteita, jotka tähtäävät monipuolisesti rikastuttavan matkailun kehittämiseen. Siihen työhön matkailijoina voimme ja meidän tuleekin itse vaikuttaa. Näin SMY, sen jäsenyhdistykset ja henkilöjäsenet haluavat tehdä. Suomen Matkailijayhdistys ry on useana vuonna valinnut kotimaan matkailun huippukohteet. Tämän vuoden kohde oli Serlachius –museot Mäntässä. Aikaisemmin huomioituja kohteita ovat olleet mm. Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla, Kotkan Merimuseo Wellamo sekä Turku Euroopan Kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Kutsumme kaikki Suomen matkailusta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet mukaan tähän työhön. Tule mukaan! Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n puheenjohtaja Matti Orama 56 M A T K A I L U lehti 4 • 2015 IHMY tehostaa toimintaansa Jari Niemi, puheenjohtaja IHMY H artolan, Heinolan ja Sysmän alueella toimiva ItäHämeen matkailuyhdistys (IHMY) on saanut uudet nettisivut sekä logon. Ne löytyvät osoitteesta www. visititahame.fi, ja sivut on linkitetty ItäHäme-lehden sivuihin. Nettisivujen uudistaminen liittyy IHMY:n käynnissä olevaan muutosprosessiin. Yhdistys on saanut jäsenikseen alueensa kuntien lisäksi useita keskeisiä, alueella vaikuttavia, matkanjärjestäjiä. Kunnat ja yrityskumppanit ovat linkkilogoineen mukana nettisivuilla. Kokonaisuuden tarkoituksena on saada uutta energiaa Hartolan, Heinolan ja Sysmän matkailuun. Matkailutulon ennakoidaan kasvavan koko Suomen mittapuussa merkittävästi viiden seuraavan vuoden aikana ja Itä-Hämeen alue on yksi potentiaalisista kasvupaikoista. Vierumäki Country Club on jo laajentanut toimialaansa liikuntamatkailun puolelle. Flowpark ajoi laakista itsensä lapsiperheiden sydämiin. Lisäksi Heinolan alueella odotetaan Kimolan kanavan töiden alkamista. Rakennuslupa on jo saatu ja Kouvola, Iitti ja Heinola ovat varanneet hankkeen toteuttamiseen omarahoitusosuutensa.Kouvolan tarkoituksena on avata jatkossa suora meriyhteys, mikä tosi kokonaan uuden ulottuvuuden vesistömatkailuun. Mereltä pääsisi Kymijokea pitkin seilaamaan Kimoalan kanavan kautta aina Päijänteen latvavesistöihin saakka. Tämän arvioidaan tuovan vähintäänkin kymmeniä uusia työpaikkoja Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueen matkailuun. UPM hahmottelee samanaikaisesti merkittävää matkailuhanketta Vierumäen kyljessä olevan Konniveden Tamppilahden alueelle. Peräti viisi suurta rakennusliikettä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ilmaissut kiinnostuksensa rakentaa aluetta. Uusi matkailukohde kätkisi sisälleen muiden muassa surffauskeskuksen, joka perustuu Aalto yliopiston kehittelemään tekniikkaan. IHMY on kiinnostunut paitsi toimimaan alueensa kuntien ja matkailualan yritysten nivelenä, myös edesauttaa matkailun kehittymistä. Siksi yhdistys on valmis osallistumaan EU-projektiin, joka suunnittelee matkailupaketteja alueelle. Vastaavista projekteista on saatu runsaasti hyviä kokemuksia ympäri Suomen. Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueella riittää paketoitavaa: tarjolla on sekä upeaa luontoa että tapahtumia. Lisäksi paketoinnissa voidaan huomioidaan lähialueen matkailukohteita. IHMY:n hallitus on uudistunut merkittävästi. Heinolan kaupunki nimesi edustajakseen elinkeinojohtaja Heikki Mäkilän. Hartolan ja Sysmän kuntien elinkeinotointa edustaa Raija Hänninen. Lisäksi uutena aloittivat hallituksessa Vierumäki Country Club Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hietanen ja Itä-Häme-lehden päätoimittaja Jari Niemi. Heinolaan Hevossaareen rakennettu laivatelakka on kunnostanut jo 30 alusta. Kimolan kanavan valmistumisen ennakoidaan lisäävään merkittävästi laivaliikennettä ja myös töitä telakalla. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 57 Imatralaiset Ahvenanmaan ”Wunderlandissa” B ussilastillinen Imatran Matkailuyhdistyksen jäseniä sai elokuussa mahdollisuuden tutustua neljän päivän retkellä Ahvenanmaahan, saaristoon, ns. suursaareen ja sen ainoaan kaupunkiin, Maarianhaminaan. Varhaisesta lähtöajasta huolimatta joukko jaksoi seurata maisemia Kaakkois-Suomen kuivahkoista oloista Varsinais-Suomen osittain liiasta sateesta kärsineeseen peltomaisemaan. Ennen lounastaukoa tutustuimme Ahvenanmaahan tietovisan muodossa. 58 Illan suussa saavuimme meren äärelle ja Kustavin Vuosnaisiin, josta virvottelutauon jälkeen jatkoimme saaristolaislautalla Brändöhön. Paikallinen hotelli tarjosi illallisen ja oivan yösijan. Hyvin nukutun yön jälkeen matka jatkui saaren eteläkärjestä Torsholmasta Kumlingen ja Enklingen kautta pääsaarelle Hummelvikiin. Lähtösatamassa kolme kalastajaa veteli Pietarin kalansaalista, ahvenia, kaijan ja laivan välisestä raosta. Hummelvikistä saimme mukaamme paikallisoppaan. Kenellekään ei pitänyt jäädä epäselväksi, missä kunnassa milloinkin oltiin, onhan Ahvenanmaalla 16 kuntaa ja jokaisessa oma kirkkonsa. Saimme myös harvinaisen hyvän selostuksen useimpien vain laulun muodossa tuntemaan Oolannin sotaan. Tuon sodan varsinainen kulminaatiokohta oli Bomarsundin linnake, jonka raunioilla vietimme hyvän tovin laatuaikaa aurinkoisessa kelissä. Sieltä matka jatkui Kastelholman linnan läheisyydessä sijaitsevaan Jan Karlsgården ulkoilmamuseoon. Siellä oli niin paljon nähtävää, että aikatau- M A T K A I L U lehti 4 • 2015 lusyistä Kastelholman linnassa käynti jäi seuraavaan kertaan. Matkalla Lounaspaikkaamme Getan vuorelle, saaren korkeimmalle huipulle, mahtui paljon nähtävyyksiä, joita oppaamme suvereenisti esitteli. Soltuna ravintolan ruoka meni tarpeeseen. Lounastauon jälkeen oli vuorossa vierailukäynti Taffelchipsin tehtailla. Saimme maistaa tuoreita perunalastuja melkeinpä suoraan sipsipellosta eli aivan lämpiminä – parhaita mitä ikinä olen maistanut! Muistoksi saimme niitä pussillisen sekä aidon Taffell-lakin. Matka jatkui Maarianhaminaan ja siellä bussilla kaupunkikierrokselle, joka tarjosi hyvän kuvan kaupungista, sen matkailutarjonnasta ja infrastruktuurista. Savoy-hotelliin majoittumisen jälkeen porukka hajosi ympäri kaupunkia. Aamiaisen jälkeen kaikilla oli mahdollisuus tutustua Merimuseoon ja museolaivan Pommerniin tai toteuttaa omia juttujaan. Museossa ja Pommernissa olisi mennyt koko päivä! Iltapäivällä siirryimme Eckeröhön, ensiksi kirkkoon. Kirkko kalmistoineen ja Marsalkan alkuperäisine päiväkäskyineen oli näkemisen arvoinen. Kirkollisessa mielessä maallikkona sain myös henkilökohtaisen selvityksen siitä, mikä on Taize-jumalanpalvelus. Kirkolta jatkoimme postimuseoon, jossa meille kerrottiin, että postin perille tulo ei ollut ennenkään ihan yksinkertaista. Postimuseolta jatkoimme kierrosta Kärringssundetin lomakylään ja sieltä lounaspaikkaamme, Eckeröhotelliin. Matkanvetäjämme järjestämä yllätys oli päästä tutustumaan Ålands Postenin postimerkkien valmistamiseen ja julkaisuun. Ålands Postenhan on ollut oma itsenäinen postilaitos vuodesta 1993. Saimme mahdollisuu- den lähettää postikortteja merkkeineen ja erikoisleimoineen sekä mukaamme pienet muistiaiset. Kotimatkalla pyydetyistä ja saaduista kirjallisista palautteista yhdistyksen hallitus saa melkein valmiin toimintasuunnitelman ensi vuodelle. Autonominen Ahvenanmaa on mielenkiintoinen matkailukohde, joka vaatii ainakin retkemme mittaisen käynnin. Työttömyyttä tai turvattomuutta ei siellä koeta – meillä on oma ”Jersey-saaremme” ihan lyhyen laivamatkan päässä! Vastuullisena matkanjärjestäjänä oli Matkapojat, ja liikuimme Saimaan Turistiliikenteen bussilla, oivallisena kuljettajana Sari. Matkan vetäjänä kahdeksatta kertaa saarella ollut Jouni Veijalainen. Kiitokset mukana olleelle säntilliselle porukalle! Kertomuksen kirjoitti omasta näkökulmastaan ja aitiopaikalta Matti Niemeläinen Imatran Matkailuyhdistys ry Syksyn tapahtumia Syyskokous, Center Hotel Imatran (entinen Cumulus) Inkeri-kabinetissa (käynti hotellin respan kautta 3. krs.) perjantaina 6.11. klo 17.30 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua Teatteri Imatran uusissa väistötiloissa nähtävään Pertti Jarlan käsikirjoittamaan Fingerpori -teatterinäytökseen. Lipun hinta 26 e. Ilmoittautumiset niin kokoukseen kuin teatteriin Ritva Happoselle 26.9. mennessä sähköpostilla ritva. happonen@hotmail.fi tai p. 040 552 2160. Pikkujoulu Valtionhotellissa, perjantaina 4.12. klo 18 . Vietämme pikkujoulua näyttelijä-trubaduuri Matti Muhosen tahdittamana, Valtsun jouluisen buffetpöydän antimia nautiskellen. ”Matti se luikauttaa välliin kivan kubletin, tuoksu on miehekäs ja meno mehevä”. Sen lisäksi, että Matti on entinen imatralainen, hän on myös suomalaisen kupletti- ja laulelmaperinteen jatkaja ja alan ehdoton ykkösnimi. Illalliskortin hinta on jäsenille 35 e, ei jäsenille 40 e. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä Marja Lankiselle marja. lankinen@pp1.inet.fi tai p. 040 5740 433. Joulupuuro Hiljan Pihassa, lauantaina 12.12. klo 14 – 18 Perinteisenä joulutervehdyksenä yhdistys tarjoaa jäsenistölle joulupuuron Hiljan Pihan tuvassa. Puuron saa jäsenkorttia näyttämällä. Don Quijote-baletti, Kulttuuritalo Virrassa, perjantaina 1.1.2016 klo 17 Vuoden 2016 Imatralla aloittaa yksi klassisen baletin merkkiteoksista, Ludwig Minkunsen Don Quijote. Baletin esittää maailmalla tunnettu ja arvostettu St Petersburg Ballet Thetre, SPBT, Konstantin Tachkinin johdolla. Näytökseen on varattu 60 lippua. Liput jäsenille 49 e permanto ja 44 e parvi, lapset alle 12 v. 35 e. Ei jäsenille lippujen hinnat ovat 54 e/48 e. Ilmoittautumiset Marja Lankiselle 30.10. mennessä sähköpostilla marja.lankinen@pp1.inet.fi tai p. 040 5740 433. Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.imatranmatkailuyhdistys.net. Mikäli haluat jäsenkirjeesi sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 59 Turun Seudun Matkailijat 40 vuotta! T urun Seudun Matkailijat ry aikaisemmin Turun Seudun Leirintämatkailijat ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tähän neljäänkymmeneen vuoteen mahtuu yllättävän paljon hyviä tapahtumia, joskus vähän huonompiakin hetkiä. Näiden vuosien aikana yhdistys on kokenut menestystä, vastoinkäymisiäkin, mutta taistellut ja löytänyt paikkansa toisten yhdistysten joukossa Ja jäsenet ovat löytäneet ja ystävystyneet ja viihtyneet ja tehneet työtä yhdistyksen hyväksi. Yhdistysten kattojärjestönä oli vuonna 1887 perustettu Suomen Matkailijayhdistys SMY ry. joka myöhemmin muutettiin Suomen Matkailijaliitto ry:ksi Vuonna 1971 Suomen Matkailuliiton hallitus päätti toimintansa uusista suuntaviivoista, huomioon ottaen sen, että lisääntynyt vapaa-aika ja jatkuvasti kohoava elintaso luovat sen ajan ihmisille entistä parempia mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Tämän pohjalta liiton hallitus määritteli tulevan toiminnan pääsuuntaviivat. Liiton tarkoituksena on luoda sen toiminnan piirissä oleville suomalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen, sisältörikkaaseen ja tarkoitustaan vastaavaan vapaa-ajan viettoon ja järjestämällä mahdollisuuksia harrastusten toteuttamiselle. Niin alkoi SML:n Leirintämatkailijat kerhon toiminta. Vuonna 1971 ilmestyi Leirintäsanomat –lehden ensimmäinen numero. Parin vuoden kuluessa kerhon toiminta kehittyi ja jäseniä oli jo n. 3000 eli jäsenmäärä 3-kertaistui vuoden aikana. Yksi jäseneduista oli Leirintäsanomat, joka ilmestyi jopa 8 kertaa vuodessa. Järjestöjen paikallistoiminta käynnistyi tältä pohjalta vuoden 1974 ja Turun alueella päätettiin myös leirintämatkailija yhdistys, niin perustettiin Turun Seudun Leirintämatkailijat ry 26.10.1975. Yhdistys järjesti yhdessä muiden leirintämatkailijayhdistysten kanssa vaunutapaamisia, erilaisia luontoretkiä, teatteri- ja messumatkoja. Parhaimmillaan jäseniä oli yli 600. Turun Seudun Leirintämatkailijat järjesti vuosittain Kesäkauden avajaiset ja järjestöjen yhteinen juhannus vietettiin Ikaalisissa. Suomen Matkailuliitto ry järjesti kesäpäiviä ja järjestöpäiviä. Vuonna 2001 Suomen Matkailuliiton toiminnan loputtua nimi muutettiin Turun Seudun Matkailijat ry:ksi. Toiminta muuttui enemmän luonto-, kulttuuri- ja teatterimat- 60 Matka messuilla Turun Seudun Matkailijat ry ja Matkailu lehden toimitsijoita. Merja Helander, Leena Rekola, Torsti Rekola ja Raija Kivinen koiksi. Kerran vuodessa tehdään ”ulkomaan matka” Viroon. Matkailuliiton loppuessa otettiin vuonna 2001 nimeksi jälleen alkuperäinen Suomen Matkailijayhdistys SMY ry, johon kuuluu alueellisia matkailuyhdistyksiä eri puolilta Suomea ja myös Turun Seudun Matkailijat ry. Myös Matkailuliiton kustantaman Matkailu –lehti herätettiin uudelleen henkiin ja lehteä alkoi kustantamaan Maaseutuyrittäjät MSY ry, Torsti ja Leena Rekolan toimesta vastanneet lehden toteutumisesta ja julkaisemisesta. Lehti ilmestyy tällä hetkellä 5 kertaa vuodessa ja postitetaan kaikille Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenjärjestöjen jäsenille koko maahan. Torsti Rekola on myös toiminut Turun Seudun Matkailijat ry:n puheenjohtajana vuodesta 1995 lähtien. Häntä ennen puheenjohtajana toimi Keijo Kaskinen 10 vuoden ajan. Vuosien varrella on ”vaunukansa” hiipunut, mutta tilalle olemme saaneet uusia jäseniä, joille järjestämme kulttuuri-, teatteri ym. muita matkoja. Nyt yhdistyksen täyttäessä 40 vuotta, toivomme suotuisan kehityksen jatkuvan ja voimme tehdä jäseniä tyydyttäviä matkoja. Turun Seudun Matkailijat ry puheenjohtaja, Torsti Rekola M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Turun Seudun Matkailijat ry Syksyn matkoja La 7.11.15 Tampereen Työväen teatteri; Desiree – pieni yösoitto Näytelmä kertoo papiksi opiskelleen pojan keski-iän kriissitä, joka huolimatta näennäisesti viettää hyvää elämää ja hänellä on kaunis vaimonkin. Kaikki muuttuu kun hän näkee teatterin lavalla säteilevän entisen rakastettunsa vuosien takaa. Näytelmässä luodaan visuaalisesti kaunis maailma 1900-luvun herrasväen ja heidän palvelusväkensä elämästä. Rooleissa mm. Veeti Kallio, Petra Karjalainen, Sari Havas ja Tuire Salenius. Näytös klo 13.00 – 15.30, jonka jälkeen ruokailu Ravintola Astrassa. Lähtö klo 9.00 Kupittaan Stadionin parkkipaikalta ja Linja-autoaseman til.ajopysäkiltä 9.15. Hinta 95 e/hlö sisältäen matkan, teatterilipun ja ruokailun. Tied./ilm. 29.9.menn. p. 050-571 1303 tai matkailu@matkailulehti.fi 15.11. 40 –vuotisjuhla Viking Linella piknikristeilynä. Tule juhlistamaan vuonna 1975 perustetun yhdistyksemme 40-vuotisjuhlaa. Lähdemme aamulla Viking Amorellalla ja paluu illalla Viking Gracellä. Lähtöterminaalissa klo 8.10. jaetaan matkakortit. Laivalla kokoonnumme klo 9.00 yhteiseen kokoustilaan. Menomatkalla kokoustilassa kahvia ja kahvileipää, hedelmiä. Kokoustilassa esitellään yhdistyksen historiaa suunnitellaan tulevaa ja muuta ohjelmaa. Paluumatkalla Buffet –ruokailu 13.30. ruotsin aikaa. Kaksi hyttiä käytössä matkatavaroille. Hinta 48 e/hlö sisältäen laivamatkan, kokoustilan ohjelman ja buffet –ruokailun. Tied./ilm. 12.10. menn. p. 050 571 1303 tai matkailu@matkailulehti.fi. Tervetuloa juhlistamaan 40 -vuotiasta yhdistystä! 5.3.2016 klo 14.00 Uudenkaupungin teatteri, Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. 100-vuotias Allan karkaa syntymäpäivänään vanhainkodin ikkunasta ja siitä alkaa hurjan hauska ja valloittava seikkailu, jossa kaikki menee niin kuin menee ihan vaan puolivahingossa. Mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on rutkasti riihikuivaa rahaa ja Allan huomaa olevansa elossa enemmän kuin aikoihin. Kansainväliseen menestysromaaniin ja huippusuosittuun elokuvaan perustuva kantaesityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Raija ja Pentti Nokkala. Varaa aika kalenteriin. Ps. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Turun Seudun Matkailijat ry Serlachius museossa Mäntässä. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 61 Muistoja kesäpäivistämme Virossa Terje Suominen K esäkuun alkupuolella teimme matkan Viroon. Näimme taas paljon uutta ja mielenkiintoista: Torstaina olimme tutustumassa Eduskuntataloon Toompean linnassa. Siitä jatkoimme matkaa ruokapaikkaan – Ruunaweren isäntä jo odotti meitä. Ruoka oli hyvää, paikka mainio. Sinne tekisi mieli uudestaan... Samassa näimme ruplan muistomerkin, mielenkiintoisen muiston menneestä ajasta. Pärnussa meille oli varattu pieni ja idyllinen hotelli Astra. Perjantai aamulla lossi vei meidät idylliselle Kihnun saarelle. Kaksi kuorma-autoa satamassa säikäytti aluksi, mutta kun jykevät raput lavan eteen rullattiin, hävisi pelko miltei heti. Kuinka mielenkiintoinen olikaan päivä saarella! Mahtava folklooriryhmä lapsineen ja mummoineen, maittava keitto ja savukala, pullaa niin pal että napa ritise... Ja taas meille paistoi aurinko koko matkan ajan! Lauantai oli Pärnumaan päivä: Aloitimme käsityöpuotista pajoineen, näimme Villa Andropofin palatsin, kuulimme Tõstamaan kartanon tarinan... Lounas Marian talossa oli sekin runsas. Ja nuoren isännän vastaanotto vanhoine tarinoineen jää mieleen pitkäksi aika. Iltavapaan olimme ansainneet, keitä väsytti, pääsivät lepäämään, muut lähtivät vielä tutustumaan iltaiseen kaupunkiin ja grillifestivaaleihin. Jotkut ehtivät vielä käydä nykytaiteen museossa olevaan todellakin mielenkiintoiseen ”Mees ja Naine: Mansikkapaikka” -näyttelyyn, mikä ihmetytti ja puhutti vielä kotimaassakin. Sunnuntaina alkoi kotimatka, pieni vesitihkusade ei bussissa istuen haitannut. Tallinnassa oli meillä aikaa tehdä ostoksia, tuliaisia runsain mitoin... Ja sitten laivaan ja meidän yhteiseen, perinteiseen puffettiin. Ensi vuoden matka päätettiin tehdä Viljandiin ja ympäristöön, 26-29.5.2016. Laivana ensi vuoden reissulla Eckerö Line, majapaikkana ainoa keskikaupunkilla oleva hotelli Centrum. Aurinkokin tilattuna! Turun Seudun Matkailijat ry kiittää osallistujia ja nähdään taas ensi kesän matkalla! Kihnussa kuorma-auton lavalta oli hyvä katsella maisemia 62 Neuvostovallan aikainen Antropovin palatsi Tallinnan eduskuntatalossa Kihnun naiset ja lapset esittelivät kansantanssejaan ja käsitöitään. Ruplan muistomerkki Vanha zetori Kihnun saarella. M A T K A I L U lehti 4 • 2015 Matkasi varrella! Halpa-Hallista nestekaasua edulliseen hintaan! 11 kg:n teräspullon täyttö Muhos Siilinjärvi 19 Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi, Kiiminki ja Kokkola 90 Alahärmä, Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Liminka, Muhos, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa plo Nestekaasua ei ole saatavilla Pietarsaaren eikä Vaasan myymälöissä! Kokkola et.fi www.HHn /HalpaHalli M A T K A I L U lehti 4 • 2015 63 Merkillisen reilu. Aero-reelinkitaakkatelineet Autoform-kattokotelot Valmiiksi esikoottu ja heti käyttövalmis. Tangon leveys 122 cm. Leveyden säätö ilman työkaluja. Varkaussuojattu sylinterilukon avulla. Varmista sopivuus autoosi myyjältä. UUTUUS Alumiininen polkupyöräteline katolle en ote. ain sal tutu sak ty laa n e t sy llin rva yväk - Tu sh -h a r ty C Ci - paino 3 kg - nopea ja helppo asentaa - Sopii sekä neliön että ovaalin muotoisiin tankoihin. - Soveltuu kaikille pyörille - Mahdollista asentaa useampia rinnakkain Laadukkaat Autoform-kattokotelot on valmistettu iskun-, pakkasen- ja UVsäteilynkestävästä ABS-termomuovista. Koteloita on saatavana useita eri kokoja ja värisävyjä. Kattokotelot ovat City Crash-hyväksyttyjä ja niillä on 5 vuoden takuu. Esimerkiksi 430-sarjan kotelot on varustettu alumiinisilla Quick Grip-pikakiinnikkeillä, joiden ansiosta kotelo voidaan kiinnittää kaikenmuotoisiin taakkatelinetankoihin. Kuormaamisen helpottamiseksi kotelo on mahdollista avata kummalta puolelta tahansa. Tilavuus 430 litraa, pituus 225 cm , leveys 80 cm, korkeus 34 cm. Saatavilla olevat värit harmaa, mattamusta tai kiiltolakattu musta. Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut Lähes jokaiseen automerkkiin. Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Auton iän kattava katkeamattomuustakuu. Akut Testattua käynnistysvoimaa! Kestäviä, huoltovapaita tai vähähuoltoisia akkuja, jotka on valmistettu levymääristä tinkimättä. Sydäntalven pakkasista aina heinäkuun helteisiin Hankook-akut tarjoavat varmoja käynnistyksiä edulliseen hintaan. Myös raskaalle kalustolle. Paras tyrmäys vetopulmiin... OIKEA KOUKKU! Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin Exide Technologies toimii yli 80 maassa ja on yksi maailman suurimmista lyijy- akkujen valmistajista ja kierrättäjistä. Exidellä on erittäin laaja akkuvalikoima, joka kattaa henkilö- ja kuorma-autojen, veneiden, moottoripyörien ja jopa golfkärryjen akut. Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, matkailu- ja perävaunuihin. Valikoimassamme on jarrukenkäsarjoja sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit. www.valeryd.fi Boschin uusinta teknologiaa edustavasta mallistosta löytyy paras vaihtoehto niin henkilöautolle, kuin raskaalle kalustolle. SmartCharge älylaturit! SmartCharge on turvallinen, tehokas ja älykäs ratkaisu lähes kaikkiin lataustarpeisiin. SmartCharge 4A ja 8A Lähin myymäläsi: fixus.fi Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internethakukoneellamme helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä jarrun tunnistemerkintä, nimike, tuotenumero tai mitat.
